Peda-forum -päivät 17.-18.8.2016, Jyväskylä

Peda-forum -päivät 17.-18.8.2016, Jyväskylä
Sisällysluettelo
Teemaryhmä 12: Opettajana yliopistossa............................................................................... 2
Sessio I: ................................................................................................................................ 2
1. ”Näkemyksiä nykyopettajuudesta yliopistossa” ............................................................. 2
2. ”Osaamisen ja opettajuuden kehittäminen yliopistopedagogisen koulutuksen tuella” ..... 3
3.”LES teaching more learning – pedagoginen kampanja teknillisten tieteiden opettajille” 4
Sessio II: ............................................................................................................................... 5
1. ”Tukea yliopisto-opettajalle – yhteisöllinen opetuksen kehittämismalli” ........................ 5
2. ”Yliopisto-opetuksen tieto- ja viestinäteknologinen kehittäminen opettajien yhteistyötä
ja vuorovaikutusta edistävänä tekijänä” ............................................................................. 6
3. ”Englanniksi opettamisen ihanuus ja kamaluus” ............................................................ 7
4. ”Kriittinen ajattelu, metakritiikki ja pedagoginen toiminta”............................................ 8
Teemaryhmä12:Opettajanayliopistossa
1/9
Peda-forum -päivät 17.-18.8.2016, Jyväskylä
Teemaryhmä 12: Opettajana yliopistossa
Sessio(t): 2
Puheenjohtaja: Jani Ursin
Sessio I:
1. ”Näkemyksiä nykyopettajuudesta yliopistossa”
Esiintyjät / Performers
Jussi Myllärniemi, Pasi Hellsten, Nina Helander
Yliopisto ja laitos tai yksikkö / University and/or unit
Tampereen teknillinen yliopisto, Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos
Mitä? / What?
Tarkastelemme, mitä on opettajan työ yliopistossa nyt ja miten se muuttuu tulevaisuudessa.
Pohdimme, miten opettaja yhdistää tutkimuksen, opetuksen sekä hallinnollisen työn
oppimistuloksia unohtamatta.
Miksi? / Why?
Aihe on ajankohtainen Tampereen teknillisessä yliopistossa (TTY): koetaan, että opetusta ei
arvosteta, opettajan vaatimukset ovat muuttuneet ja kehitystyölle/kehittymiselle ei ole aikaa.
Samanaikaisesti pitäisi varmistaa, että oppimistulokset pysyvät kiitettävinä.
Miten? / How?
TTY:lla on pohdittu opettajuutta yliopistoissa erityisesti vuosina 2015 ja 2016.
Työpajatyöskentelyn tuloksena on mallinnettu, mitä opettajan työ sisältää (opetustyö,
tutkimus sekä hallinnollinen työ huomioiden). Hyödynnämme näitä tuloksia yhdistettynä
esiintyjien yli 30 vuoden opetuskokemukseen yliopisto-opetuksessa.
Mitkä ovat lopputulokset? / What are the conclusions?
Opettajan työtä yliopistossa leimaa kompleksisuus, sirpaleisuus ja kiire. Opettaja toimii
opetusministeriön, ja sen ”valtuuttamana” hallinnon, liike-elämän ja sen vaatimusten ja
toiveiden sekä opiskelijoiden toivomusten ristipaineessa. Tästä huolimatta opettajilla on halu
kehittää itseään ja taata mahdollisimman hyvät oppimistulokset opiskelijoille sekä myös
noudattaa heille asetettuja sääntöjä. Käymme esityksessämme läpi opettajan työtä TTY:lla
sekä listaamme omia kokemuksiamme opettamisesta. Tarkastelemme uusien teknologioiden
mukanaan tuomia oppimisen ja tekemisen haasteita. Nykyopettajalta vaaditaan
innostuneisuutta, innovatiivisuutta, mutta myös itsekkyyttä. Parhaassa tapauksessa tekninen
osaaminen yhdistyy pedagogiseen taitoon ja kokonaisuutta sävyttää halu kokeilla uusia
ideoita. Esitys on rakennettu keskustelun varaan, joten toivomme osallistujilta aktiivista
otetta.
Teemaryhmä12:Opettajanayliopistossa
2/9
Peda-forum -päivät 17.-18.8.2016, Jyväskylä
Avainsanat / Keywords
Yliopisto-opettajuus, opetustyö, opettajan toimintaympäristö
2. ”Osaamisen ja opettajuuden kehittäminen yliopistopedagogisen koulutuksen tuella”
Esiintyjät / Performers
Maija Lampinen, Maire Syrjäkari, Miia Leppänen, Markus Torkkeli
Yliopisto ja laitos tai yksikkö / University and/or unit
Aalto-yliopisto
Mitä? / What?
Aalto-yliopistossa urapoluille nimitetyiltä odotetaan osaamisen kehittämistä. He voivat
kehittää opettajuuttaan ja osaamistaan pedagogisessa koulutuksessa, johon osallistuu 400
henkilöä vuosittain.
Miksi? / Why?
Saadaksemme tietoa tarpeista ja odotuksista teimme henkilöstökyselyn. Tavoitteena oli kerätä
tietoa pedagogisen koulutuksen, sisältöjen ja toteutusmuotojen kehittämiseen. Lisäksi tietoa
voidaan hyödyntää yliopiston opetushenkilöstön osaamisen kehittämisen linjausten
suunnittelussa.
Miten? / How?
Kysely toteutettiin keväällä 2016 ja se lähetettiin Aalto-yliopiston kouluissa sähköpostitse
erilaisten sähköpostilistojen kautta mm. professoreille, ohjelmajohtajille, lehtoreille ja
opintohallinnon henkilöstölle. Kysely oli sekä englannin- että suomenkielinen. Kyselyyn
vastasi noin 200 henkilöä. Vastaukset analysoidaan kevään aikana ja tietoja hyödynnetään
koulutustarjonnan 2017 suunnittelussa. Koulutustarjonnasta tiedotetaan kesäkuun alussa.
Mitkä ovat lopputulokset? / What are the conclusions?
Tulokset ovat alustavia. Vastaajista yli 150 on professoreita tai lehtoreita. Se kuvaa
kiinnostusta asiaan ja halua vaikuttaa. Yli puolet vastaajista on osallistunut Aalto-yliopiston
pedagogiseen koulutukseen, noin 10 % ei ole osallistunut minkäänlaiseen pedagogiseen
koulutukseen. Alustavien tulosten mukaan vastaajat pitävät tärkeänä pedagogisessa
koulutuksessa: keskustelua ja kokemusten vaihtoa eri alojen opettajien kanssa ja koulutuksen
käytännönläheisyyttä. Opetustyön kannalta tärkeäksi koettiin kollegoiden tuki ja pedagoginen
koulutus. Kysyttäessä, mikä olisi sopiva määrä pedagogista koulutusta eri henkilöstöryhmille,
vastaajista yli puolet arvioi lehtoreille/yliopisto-opettajille sen olevan 25 op tai enemmän ja
professoreille 25 op. Toteutusmuodoista tärkeimpänä pidettiin opetusharjoittelua. Myös
nykymuotoista vuorovaikutteista opetusta ryhmässä pidettiin tärkeänä. Lisäksi toivottiin
valmennustyyppistä tukea. Sen sijaan itsenäistä työskentelyä, tenttiä tai essee-tyyppistä
suoritusta ei pidetty tärkeänä. Vastaajien mukaan koulutus on tukenut opettajuutta ja
opetusosaamista mm. antamalla varmuutta opetukseen ja välineitä opetuksen kehittämiseen.
Erityisesti pedagogisen koulutuksen mahdollistama vertaistuki ja verkostot koetaan
Teemaryhmä12:Opettajanayliopistossa
3/9
Peda-forum -päivät 17.-18.8.2016, Jyväskylä
hyödyllisiksi ideoiden ja oman jaksamisen näkökulmista. Näyttää siltä, että aineisto antaa
monipuolista tietoa siitä, miten voimme edelleen tukea opetushenkilöstömme osaamista ja
opettajuutta.
Avainsanat / Keywords
Opettajuus, opetusosaaminen, yliopistopedagoginen koulutus
3.”LES teaching more learning – pedagoginen kampanja teknillisten tieteiden
opettajille”
Esiintyjät / Performers
Johanna Naukkarinen
Yliopisto ja laitos tai yksikkö / University and/or unit
Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Opintopalvelut
Mitä? / What?
LES teaching more learning oli opettajien tueksi suunniteltu kampanja. Sen tavoite oli
herättää pohtimaan oppimiseen ja opettamiseen liittyviä faktoja ja tarjota apua niiden
huomiointiin opetuksessa.
Miksi? / Why?
Kampanja syntyi tarpeeseen nostaa henkilökunnan pedagogista tietoisuutta ja kiinnostusta.
Kohderyhmä koostui tekniikan alan opettajista, joilla ei juurikaan ollut pedagogista
koulutusta. Opettajien oli havaittu karttavan ”luentoja”, joten toteutukseen kaivattiin uutta ja
joustavaa lähestymistapaa.
Miten? / How?
Kymmenen viikon kampanja toteutettiin keväällä 2016. Jokaisen viikon aluksi opettajat
saivat sähköpostin, jossa kysyttiin ”Oletko tullut ajatelleeksi, että...?” Viestissä oli myös
linkki videoituun tietoiskuun aiheesta. Lisäksi päivystävä pedagogi odotteli viikoittain
juttukumppaneita kanssaan aamukahville keskustelemaan viikon teemasta tai muusta
opetukseen liittyvästä asiasta. Kampanjan päätteeksi kerättiin tietoja osallistujien
kokemuksista sekä lähestymistavan ja materiaalien toimivuudesta.
Mitkä ovat lopputulokset? / What are the conclusions?
Kampanja tarjosi opettajille ajasta ja paikasta riippumattoman tavan tutustua
yliopistopedagogisiin peruskysymyksiin sekä liittyä opettamisesta ja oppimisesta käytävään
yhteisölliseen keskusteluun. Materiaalit laadittiin juuri tiettyä kohderyhmää ajatellen, joten
myös käsitteellinen kynnys oli mahdollisimman matala. Tätä abstraktia kirjoitettaessa
kampanja on edennyt toiselle viikolleen, joten lopullista tietoa kampanjan vaikutuksista on
luvassa vasta syksyn Peda-forum-päivillä.
Kampanjan myötä syntyi merkittävä määrä monikäyttöistä yliopistopedagogiikkaa
Teemaryhmä12:Opettajanayliopistossa
4/9
Peda-forum -päivät 17.-18.8.2016, Jyväskylä
käsittelevää videomateriaalia ja kampanja on niin haluttaessa helposti ja resurssitehokkaasti
uusittavissa. Videoita voidaan myös jatkossa käyttää esimerkiksi verkkokurssin
rakentamisessa tai vaikkapa lähikoulutusten materiaalina. Osa teemoista ja materiaaleista
sopii myös opiskelutaitojen opettamiseen opiskelijoille. Kampanjan konkreettiset tuotokset
voivat siis kantaa hedelmää vielä pitkään kampanjan toteuttamisen jälkeen.
Toteutusidea sai alusta saakka schoolin johdon hyväksynnän ja kannatuksen, mikä ilmeni
mm. schoolin johtajan henkilökunnalle lähettämästä osallistumiseen kannustavasta viestistä.
Kampanja sai alkumetreillään positiivista huomiota myös yliopiston johdolta. Jo tässä
vaiheessa voidaan siis ajatella lähestymistavan nostaneen yliopistopedagogiikan näkyvyyttä
akateemisen johtamisen prosesseissa ja vahvistaneen osaltaan pedagogista johtamista
LUT:ssa.
Avainsanat / Keywords
Yliopistopedagogiikka, opettajien koulutus, pedagoginen johtaminen, teknilliset tieteet
Sessio II:
1. ”Tukea yliopisto-opettajalle – yhteisöllinen opetuksen kehittämismalli”
Esiintyjät / Performers
Ulla Klemola, Helena Rasku-Puttonen, Päivikki Jääskelä
Yliopisto ja laitos tai yksikkö / University and/or unit
Jyväskylän yliopisto, eEducation-hanke
Mitä? / What?
Yhteisöllinen opetuksen kehittämismalli on Jyväskylän yliopiston tapa tukea yliopistoopetuksen laatua, tutkimusperustaista opetusta ja opettajien pedagogista osaamista.
Miksi? / Why?
Yliopistojen odotetaan tarjoavan oppijalähtöisiä, joustavia ja ympärivuotisia
opiskelumahdollisuuksia, joissa hyödynnetään laajamittaisesti tieto- ja viestintäteknologiaa
Kasvavien opetukseen kohdistuvien paineiden keskellä opettajilta odotetaan myös
tutkimusjulkaisuja. Moni opettaja kokee jäävänsä yksin vaatimusten keskellä.
Miten? / How?
Yhteisöllinen opetuksen kehittämisen malli etenee kolmella rintamalla. Opetussuunnitelman
systemaattinen uudistaminen, opetuksen yhteisöllinen kehittäminen kokeilujen avulla ja
kokeilujen raportoinnin tuki muodostavat toisiinsa nivoutuvan prosessin.
Mitkä ovat lopputulokset? / What are the conclusions?
Esityksessämme avaamme yhteisöllisen opetuksen kehittämismallin osa-alueita.
Opetussuunnitelmatyön
tukeminen
tapahtuu
mm.
kuukausittaisten
avoimien
Teemaryhmä12:Opettajanayliopistossa
5/9
Peda-forum -päivät 17.-18.8.2016, Jyväskylä
yleisötilaisuuksien ja yksiköiden pedagogisten johtajien verkostoitumisen avulla. Opetuksen
yhteisöllinen kehittäminen toteutuu monitieteisessä ryhmätoiminnassa, jota räätälöidään
vuorovaikutteisesti opettajien tarpeita tunnistaen ja niihin vastaten. Viime vuosina hyödyllisiä
tuen muotoja ovat olleet mm. TVT-kummitoiminta sekä opettajilta ja opiskelijoilta kerättävän
tutkimustiedon tarjoama apu. Lisäksi järjestetään koko yliopistoyhteisölle asiantuntijaluentoja
ja toiminnallisia hyvien käytänteiden jakamisen tilaisuuksia. Opetuskokeilujen raportointia
edistää tutkimuskausijärjestelmä, jonka avulla opettaja tai opettajapari saa opetus- ja
hallintotehtävistä vapaata aikaa julkaisujen kirjoittamiseen. Lisäksi yliopistossa palkitaan
vuosittain kehittäjäopettajia erityisin tunnustuksin.Yhteisöllisen opetuksen kehittämismallin
kaltaisella toiminnalla yliopistot voivat tukea uudistuvaa oppimisen ja opetuksen kulttuuria,
jonka keskiössä on innostunut yliopisto-opettaja. Opettajien hyvinvointi heijastuu
opiskelijoihin ja edellytykset hyvinvoivien tulevaisuuden asiantuntijoiden kouluttamiselle
kasvavat.
Avainsanat / Keywords
Yliopistot, korkeakouluopetus, yhteisöllinen kehittäminen
2. ”Yliopisto-opetuksen tieto- ja viestinäteknologinen
yhteistyötä ja vuorovaikutusta edistävänä tekijänä”
kehittäminen
opettajien
Esiintyjät / Performers
Anne Virtanen, Mikko Vesisenaho, Janne Fagerlund
Yliopisto ja laitos tai yksikkö / University and/or unit
Jyväskylän yliopisto, opettajankoulutuslaitos
Mitä? / What?
Tutkimuksessa tarkastellaan yhteistyötä ja vuorovaikutusta yliopisto-opetuksen
kehittämishankkeissa, joita kehitettiin tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen.
Miksi? / Why?
Opettajien yksin tekemisen kulttuurin tilalle on alettu vaatia yhteisöllisempiä
toimintamuotoja (mm. Jääskelä ym., 2013). Esiselvityksessämme (Vesisenaho ym., 2015)
havaitsimmekin, että nämä opetuksen kehittämishankkeet edistivät toimijoidensa yhteistyötä
ja vuorovaikutusta monin tavoin.
Miten? / How?
Tässä tutkimuksessa yhteistyötä ja vuorovaikutusta tarkastellaan lähemmin opettajien
näkökulmasta. Tarkastelu kohdistetaan 2000-luvun taitojen oppimista ja opettamista
kuvaavien viitekehysten (mm. Gordon ym., 2009; P21) mukaisesti kolmelle eri tasolle:
yhteistyötä ja vuorovaikutusta tarkastellaan 1) kunkin kehittämishankkeen opettajakollegojen
välillä, 2) kehittämishankkeeseen osallistuneiden opettajien omissa yksiköissä ja 3)
yksiköiden ulkopuolella.
Teemaryhmä12:Opettajanayliopistossa
6/9
Peda-forum -päivät 17.-18.8.2016, Jyväskylä
Mitkä ovat lopputulokset? / What are the conclusions?
Tutkimuksessa on käytössä kehittämishankkeiden (n=12) itse tuottamat materiaalit, kuten
hakemukset, esittelyvideot ja loppuraportit sekä tutkimushaastattelut, jotka kerättiin
opettajilta (n=20) noin vuosi hankkeen päättymisen jälkeen. Kaiken kaikkiaan
tutkimusmateriaalia on litteroituna lähes 600 sivua. Tässä tutkimuksessa analyysin painopiste
on haastatteluaineistoissa. Sisällönanalyysiin pohjautuvat alustavat tulokset osoittavat, että
yliopisto-opetuksen tieto- ja viestintäteknologinen kehittäminen edisti opettajien yhteistyötä
ja vuorovaikutusta kaikilla tarkastelluilla tasoilla. Vahvinta yhteistyö ja vuorovaikutus olivat
kunkin
hankkeen
sisällä
toimineiden
opettajien
välillä,
mutta
opetuksen
kehittämishankkeeseen liittyvää yhteistyötä ja vuorovaikutusta tapahtui myös kunkin
opettajan omassa yksikössä ja jossakin määrin tätä yhteistyötä ja vuorovaikutusta suuntautui
myös yksikön ulkopuolelle. Kuvaamme esityksessämme näitä yhteistyön ja
vuorovaikutuksen muotoja tarkemmin. Näin ollen tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävä
yliopisto-opetus saattaisi tuoda mukanaan kaivattua yhdessä tekemisen kulttuuria yliopistossa
opettavien työnkuvaan.
Avainsanat / Keywords
Tieto- ja viestintäteknologia, yliopistokoulutus, yhteistyö, vuorovaikutus, opettaja
3. ”Englanniksi opettamisen ihanuus ja kamaluus”
Esiintyjät / Performers
Satu Tuomainen
Yliopisto ja laitos tai yksikkö / University and/or unit
Itä-Suomen yliopisto
Mitä? / What?
Englanniksi opettaminen lisääntyy jatkuvasti myös Suomen yliopistoissa. Kuinka
suomenkielinen opetushenkilöstö kokee englanniksi opettamisen ja sen tuomat
mahdollisuudet ja haasteet?
Miksi? / Why?
Englannin kielellä opettamisella on pitkät perinteet Euroopan yliopistoissa ja lisääntynyt
kansainvälisyys on tuonut englanniksi opettamisen myös monille aloille, joilla aikaisemmin
on toimittu vain suomeksi. On täten tärkeää tarkastella, kuinka yliopistojen opetushenkilöstö
kokee tämän muutoksen.
Miten? / How?
Tutkimuksessa tarkastelun kohteena oli Itä-Suomen yliopiston opetushenkilöstölle suunnattu
opintojakso ’Tukea englanniksi opettamiseen’ ja sille keväällä 2016 osallistuneet opettajat.
Osallistujat edustivat eri tiedekuntia ja laitoksia, osalla oli jo englanninkielistä opetusta ja
Teemaryhmä12:Opettajanayliopistossa
7/9
Peda-forum -päivät 17.-18.8.2016, Jyväskylä
osalla sitä oli vasta tulossa. Osallistujien käsityksiä englanniksi opettamisesta kartoitettiin
kirjallisesti sekä kurssin alussa että lopussa ja nämä tulokset muodostavat tutkimuksen
aineiston.
Mitkä ovat lopputulokset? / What are the conclusions?
Tutkimuksessa esiin nousi varsinkin opetushenkilöstön huoli sujuvasta ja selkeästä englannin
kielestä opetustilanteissa, sekä kirjoittaessa että puhuessa. Kurssin alkukartoituksessa
suullisen viestinnän merkitys korostui osallistujilla ja puhuessa englanniksi haluttiin käyttää
tarkkaa ja oikein äännettyä sanastoa. Myös kirjallisissa tilanteissa, kuten kurssi- ja
verkkotehtävissä sekä palautteenannossa, opettajat halusivat käyttää englantia monipuolisesti
ja tarkasti.
Alkukartoituksen perustella räätälöidyn kurssin aikana osallistujat harjoittelivat erilaisia
englanninkielisiä opetustilanteita ja niihin liittyviä taitoja pareittain ja pienryhmissä, sekä
yhteisten tapaamisten jälkeen yksilötapaamisessa opintojakson opettajan kanssa.
Yksilötapaamisessa jokainen osallistuja sai yksilöllistä ohjausta ja palautetta itse
valitsemastaan opetustilanteesta.
Kurssi ja sille osallistuneiden käsitykset, kokemukset ja kehittyminen kurssin aikana tuovat
esiin suomenkielisen opetushenkilöstön huolen omasta asiantuntijuudesta englanniksi
opettamisessa. Vaikka yliopistoissa opettavat ovat korkeasti koulutettuja oman alansa
asiantuntijoita, yliopistojen linjaukset englanniksi opettamisesta aiheuttavat etukäteen huolta
opetuksen sujuvuudesta ja sekä omasta että opiskelijoiden kielitaidosta. Tutkimus näyttää
kuitenkin, että tuella ja kielitaidon aktivoinnilla pelkotiloja saadaan vähennettyä ja varsinkin
räätälöidyllä yksilöohjauksella opettajia saadaan kannustettua luottamaan omaan
osaamiseensa.
Avainsanat / Keywords
Englanniksi opettaminen, yliopisto-opetus, ammatillinen kehittyminen
4. ”Kriittinen ajattelu, metakritiikki ja pedagoginen toiminta”
Esiintyjät / Performers
Ronny Puustinen
Yliopisto ja laitos tai yksikkö / University and/or unit
Jyväskylän yliopisto, yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
Mitä? / What?
Esitelmässä tarkastellaan kriittisen ajattelun vinoumia sekä kriittisen argumentaation
taustalla piilevien normatiivisten, epistemologisten ja ontologisten sitoumusten tunnistamisen
mahdollisuuksia pedagogisessa toiminnassa.
Miksi? / Why?
Teemaryhmä12:Opettajanayliopistossa
8/9
Peda-forum -päivät 17.-18.8.2016, Jyväskylä
Kasvatus kriittisyyteen vaatii väistämättä taustalle johdonmukaisen, tutkitun käsityksen
kritiikistä, kriittisestä toimijuudesta ja sen rajoista. On tunnistettava, miten määrittyy kritiikin
perusteiden hyväksyttävyys ja mikä ajaa kritiikin ristiriitaiseksi ja epäproduktiiviseksi
pedagogisessa toiminnassa.
Miten? / How?
Teoreettinen filosofinen käsiteanalyysi.
Mitkä ovat lopputulokset? / What are the conclusions?
Kriittinen ajattelu tulee nähdä yhtenä kasvatuksen päämääränä, taustaehtona
yhteiskunnallisessa osallisuudessa ja humaanin yhteiskunnan tilan luomisessa. Kriittisyys
kietoutuu rationaalisuuteen, tietoon ja toimintaan. Autonomisuus edellyttää itsekritiikkiä.
Kriittistä toimintaa tutkineet ja problematisoineet filosofit, kuten Bruno Latour ja Jacques
Rancière, sekä sosiologit, kuten Luc Boltanski, ovat esittäneet joukon keskeisiä kriittisen
ajattelun ja kriittisen toiminnan ongelmia ja heikkouksia. Näihin kriittisen aikuiskasvatuksen
teorian on kyettävä vastaamaan välttääkseen kritiikin trivialisoitumisen ja
epätieteellistymisen.
Teoreetikoiden esittämät huomiot ohjaavat ymmärtämään kriittisen ajattelun ja pedagogisen
toiminnan uudella tavalla. Kriittisen ajattelun ja yhteistoiminnan mahdollistamiseksi tarvitaan
taustalle johdonmukaisempaa analyysiä ja eksplikointia kritiikin metodologiasta sekä
kriittisen argumentaation taustalla piilevien normatiivisten, epistemologisten ja ontologisten
sitoumusten tunnistamista.
Esitelmä tukee pragmaattisempaa, kontekstisidonnaista, toimivien yksilöiden rationalisointia
ja kriittistä kyvykkyyttä korostavaa lähestymistapaa kritiikin ymmärtämiseen ja
harjoittamiseen, sekä argumentoi jo esitettyjen teoreettisen jaotteluiden, kuten kriittisen
toiminnan jäsentämisen disruptiiviseksi, emansipatoriseksi tai määrittäväksi toiminnaksi,
antavan hyvän teoreettisen viitekehyksen ymmärtää kriittistä ajattelua ja argumentaatiota
pedagogisissa konteksteissa.
Avainsanat / Keywords
Kriittinen ajattelu, metakritiikki, erimielisyys, aikuiskasvatus
Teemaryhmä12:Opettajanayliopistossa
9/9