Peda-forum -päivät 17.-18.8.2016, Jyväskylä
Peda-forum -päivät 17.-18.8.2016, Jyväskylä Sisällysluettelo Teemaryhmä 5: Ohjauksellinen pedagogiikka yliopistossa .................................................... 2 Sessio I: ................................................................................................................................ 2 1. ”Aikuisopiskelijoiden tieteellisen ajattelun ja tietokäsityksen alkuvaiheet avoimessa yliopistossa” ...................................................................................................................... 2 2. ”Kele Finland. Mitä se meille kuuluu?” ......................................................................... 3 3. ”Ohjauksellinen pedagogiikka tiedeyhteisön viestintäkäytänteiden opetuksessa” ........... 4 Sessio II: ............................................................................................................................... 5 1. ”Ilmiölähtöinen opiskelu liikunnanopettajakoulutuksessa” ............................................. 5 2. ”Laboratorio-opetus fysiikan yliopisto-opinnoissa” ........................................................ 6 Sessio III: .............................................................................................................................. 7 1. ”Omaopettajatoiminta ohjaajan näkökulmasta” .............................................................. 7 2. ”Ohjauksen kautta yhteisöllisyyteen – Kemian laitoksen toimintamalli” ........................ 8 Teemaryhmä5:Ohjauksellinenpedagogiikkayliopistossa 1/9 Peda-forum -päivät 17.-18.8.2016, Jyväskylä Teemaryhmä 5: Ohjauksellinen pedagogiikka yliopistossa Sessio(t): 3 Puheenjohtajat: Timo Laine ja Juha Parkkinen Sessio I: 1. ”Aikuisopiskelijoiden tieteellisen ajattelun ja tietokäsityksen alkuvaiheet avoimessa yliopistossa” Esiintyjät / Performers Maunula Minna, Isosomppi Leena Yliopisto ja laitos tai yksikkö / University and/or unit JY, Kokkolan Yliopistokeskus Chydenius Mitä? / What? Tarkastelemme avoimen yliopiston aikuisopiskelijoiden heterogeenisia oppimislähtökohtia, akateemisia taitoja sekä omakohtaista ja syvällistä oppimisprosessia. Miksi? / Why? Yliopistokoulutuksen tavoite on tieteellisen ajattelun kehittyminen, tietokäsityksen jalostuminen ja kyky reflektoida niitä. Aikuisopiskelijan suhde tieteelliseen tietämiseen rakentuu prosessimaisesti kognitiivisten, emotionaalisten ja sosiaalisten tekijöiden kesken. Miten? / How? Tarkastelemme avoimen yliopiston aikuisopiskelijoiden prosessimaisesti rakentuvaa henkilökohtaista suhdetta tieteeseen ja tieteelliseen tietoon. Tarkastelu kiinnittyy avoimen yliopiston verkkovälitteiseen tutkimusmenetelmäkurssin alkutilanteeseen ja opiskelijoiden omaan reflektointiin. Keskitymme aikuisopiskelijoihin, joilla ei ollut tutkimusmenetelmäkurssin alkaessa aiempaa kokemusta tutkimuksen teosta tai metodologiasta. Tutkimusaineistona on opiskelijoiden (N=41) oppimispäiväkirjat. Mitkä ovat lopputulokset? / What are the conclusions? Aikuisopiskelijat tavoittelevat yksilöllisiä tavoitteitaan sekä asetettuja akateemisen koulutuksen sivistyksellisiä ulottuvuuksia. Akateemisessa aikuiskoulutuksessa korostetaan yksilöllisyyttä ja autonomiaa, ja samalla tavoitellaan monenlaista osaamista ja ymmärrystä. Aikuisopiskelijan syvällinen oppimiskokemus koskettaa tietokäsityksiä ja liittyy vahvasti yksilön metakognitiivisiin ja kongitiivisiin prosesseihin. Lisäksi osallisena prosessissa on aikuisopiskelijan opiskeluun liittyvät tunteet ja sosiaalinen elämänkenttä. Aineistosta kiteytyy aineistolähtöisen sisällönanalyysin kautta viisi erilaista omakohtaista akateemista tiedesuhdetta: ulkopuolinen, pinnallinen, pelokas, kriittinen realisti ja asiantuntijatiedon käyttäjä. Kokoamme pedagogisia johtopäätöksiä siitä, miten aikuisten oppimisprosessia voidaan tukea tavoiteltaessa omakohtaista, arkitietoa ja tieteellistä tietoa integroivaa ajattelua, ja kuinka sitoutumista oman ajatteluun kehittämiseen voidaan vahvistaa. Henkilökohtaiset Teemaryhmä5:Ohjauksellinenpedagogiikkayliopistossa 2/9 Peda-forum -päivät 17.-18.8.2016, Jyväskylä tietokäsitykset, metakognitiiviset prosessit ja kognitiot ovat vahvasti toisiinsa kytkeytyneet. Jotta oppiminen edistäisi ymmärrystä, tulisi pedagogisin keinoin mahdollistaa ja kannustaa opiskelijoita yhdistämään omia metakognitiivisia prosesseja sekä opiskeltavia tietosisältöjä. Opiskeltavan aineksen omakohtaisuus, tehtävien mielekkyys ja opittavien sisältöjen sovellettavuus ovat keskeisiä ulottuvuuksia. Avainsanat / Keywords Aikuisopiskelija, henkilökohtainen tiedesuhde, tietokäsitys, avoin yliopisto 2. ”Kele Finland. Mitä se meille kuuluu?” Esiintyjät / Performers Eeva Koponen, Tiia Puputti, Johanna Kinnunen Yliopisto ja laitos tai yksikkö / University and/or unit Jyväskylän yliopiston kirjasto Mitä? / What? Jyväskylän yliopiston kirjaston tuottama tiedonhankinnan prosessin ja tiedonhankintasuunnitelman mallinnus osana tutkimustaitoja. Saatavana avoimena verkkooppimateriaalina. Miksi? / Why? Akateemisen opiskelun keskeisenä tavoitteena pidetään yleisesti tieteellisen ajattelun ja adaptiivisen asiantuntijuuden kehittymistä, joka perustuu ymmärrykseen opiskeltavasta tieteenalasta ja sen tutkimuksellisesta tiedonmuodostuksesta. Käytännössä tämä kompleksinen tavoite jää usein puolitiehen. Miten? / How? Tutkimuksellisen tiedonmuodostuksen ymmärrys vaatii kehittyäkseen sekä sisällöllistä että työprosesseihin liittyvää osaamista. Yliopistoissa on tutkimustaitojenkin osalta paljolti keskitytty sisällönohjaukseen, ja prosessivastuu on jäänyt joko toiveeksi opiskelijoiden itseohjautuvuudesta tai ”jonkun muun tehtäväksi”. Kirjaston keskeinen asiakasryhmä on miten-kysymysten kanssa ahdistuneet opiskelijat, joita varten ja joiden kanssa erilaisissa hankkeissa olemme tutkivalla työotteella tuottaneet esiteltävän materiaalin. Mitkä ovat lopputulokset? / What are the conclusions? Tieteellisen ohjaustoiminnan ydinkysymyksiä ovat ohjauksen kohde, toimijat, menetelmät ja välineet. Ohjauksen kohteena voivat olla sekä sisällölliset mitä-kysymykset että työ- ja oppimisprosessien miten-kysymykset. Asiakaskysymysten herättäminä päätimme alkaa työstää kirjaston roolia prosessien ja prosessivastuiden osalta. Ohjauksen toimijoita ovat yksilöt ja ryhmät, opiskelijat ja opettajat. Mielsimme ohjausvastuun yhteisölliseksi, ja otimme tehtäväksemme opiskelijoiden viestittämän tiedonhankinnan prosessiohjauksen. Opiskelijat mielsimme myös ohjaajiksi ja hoitamaan osan opetuksesta. Yksilö- ja yhteisötaso Teemaryhmä5:Ohjauksellinenpedagogiikkayliopistossa 3/9 Peda-forum -päivät 17.-18.8.2016, Jyväskylä näyttäytyy myös tavassa tulkita esiin tulevia ongelmia. Esimerkkinä opinnäyteprosesseja aloitettaessa opiskelijoiden systemaattiset tutkimustaitojen osaamisen puutteet, jotka näyttäytyvät yksilöiden kautta. Asiakastyön perusteella tiesimme ottaa tämän huomioon. Tieteelliseen työhön käyttökelpoisista ohjauksen menetelmistä ja välineistä on puute. Tuottamamme mallinnuksen perustana ovat eri tutkimusorientaatiot ja tiedontuottamistavat, sekä tutkimuskysymysten ja käsiteanalyysien merkitys tutkimusprosesseissa. Materiaali auttaa tiedonlähteiden ja hakustrategioiden valinnassa, tiedon luotettavuuden arvioinnissa ja tutkimusetiikkaan liittyvissä kysymyksissä, ja kertoo esimerkiksi yksinkertaisimman tavan välttää plagiointia. Opiskelijapalautteesta esimerkki ensimmäiseltä, mallia vielä kehittelevältä kontaktikurssilta: ”Ehkä koko vuoden hyödyllisin kurssi :)” Avainsanat / Keywords Prosessiohjaus, mallintaminen, tutkiva oppiminen, tutkimustaidot, tiedonhankinta 3. ”Ohjauksellinen pedagogiikka tiedeyhteisön viestintäkäytänteiden opetuksessa” Esiintyjät / Performers Teija Lukkari, Päivi Torvelainen Yliopisto ja laitos tai yksikkö / University and/or unit Jyväskylän yliopiston kielikeskus Mitä? / What? Esittelemme vertaisryhmien ohjauksen pedagogiikkaa. Olemme käyttäneet ohjattuja vertaisryhmiä tiedeyhteisön viestintäkäytänteiden opetuksessa ensimmäisen vuoden yliopistoopiskelijoille. Miksi? / Why? Yhteisöllistä vertaisoppimista kannattaa käyttää tiedeyhteisön viestintäkäytänteiden opettamisessa, sillä opiskelijat kokevat saavansa siitä mm. emotionaalista, motivationaalista, välineellistä, tiedollista ja arviointiin liittyvää tukea (Torvelainen & Lukkari 2015, Lukkari & Torvelainen 2016). Miten? / How? Opiskelijat työstivät ohjatuissa vertaisryhmissä pääaineopintojensa ensimmäistä asiantuntijaalustusta ja esseetä. Vertaisryhmiä ohjattiin sekä suhde- että tehtäväkeskeisesti. Suhteiden tasolla ohjattiin vuorovaikutussuhteiden rakentamista ja ylläpitämistä. Tehtäväkeskeisesti ohjattiin prosessimaista työskentelyä ja palautetta sekä oman osaamisen ja ryhmässä työskentelyn reflektointia. Opiskelijat reflektoivat osaamistaan ja työskentelyään vuorovaikutusosaamisen (Laajalahti 2014) käsitteen avulla. Mitkä ovat lopputulokset? / What are the conclusions? Vertaisryhmiä tulisi ohjata sekä suhde- että tehtäväkeskeisesti, jotta opiskelijat kokevat vertaistuen merkitykselliseksi ja oppimista tukevaksi. Kun ohjauksessa huomioidaan Teemaryhmä5:Ohjauksellinenpedagogiikkayliopistossa 4/9 Peda-forum -päivät 17.-18.8.2016, Jyväskylä suhdetaso, ryhmässä syntyy luottamusta, jolloin esimerkiksi uskalletaan kysyä vertaisilta tukea tai kehittämispalautetta. Luottamus mahdollistaa myös kehittämispalautteen vastaanottamisen. Kun ryhmä luottaa vertaistukeen ja -palautteeseen, ohjaajan rooli muuttuu oppimisen mentoriksi. Vertaisryhmien ohjaukseen on hyvä sisällyttää vuorovaikutuksen eri tasojen ohjausta: intrapersonaalinen (opiskelija itse), interpersonaalinen (vuorovaikutussuhteet), vertaisryhmä ja tiedeyhteisö. Kokemuksemme mukaan yliopistoyhteisössä vuorovaikutuksen interpersonaalisen tason ohjaaminen jää tällä hetkellä liian vähäiseksi. Vertaisryhmistä saatava oppimisen tuki on merkittävä lisä muuhun oppimisen tukeen. Ohjattuja vertaisryhmiä pitäisi käyttää tietoisemmin ja tehokkaammin läpi koko yliopisto- opintojen. Vertaisryhmä työskentelymuotona vahvistaa opiskelijoiden toimijuutta ja mahdollisesti kiinnittymistä yliopistoyhteisöön. Lisäksi se perehdyttää opiskelijoita heti opintojen alusta lähtien tiedeyhteisölle tyypilliseen toimintatapaan, jossa tietoa luodaan yhdessä, ja valmentaa heitä opintojen jälkeiseen asiantuntijatyöhön, jossa yhteisöllinen toiminta on yhä tärkeämpää. Avainsanat / Keywords Vertaisryhmä, vertaistuki, ohjaus, tieteellinen viestintä Sessio II: 1. ”Ilmiölähtöinen opiskelu liikunnanopettajakoulutuksessa” Esiintyjät / Performers Nelli Lyyra, Pilvikki Heikinaro-Johansson Yliopisto ja laitos tai yksikkö / University and/or unit Jyväskylän yliopisto, liikuntakasvatuksen laitos Mitä? / What? Toteutimme 2015–2016 Jyväskylän yliopiston liikunnanopettajakoulutuksessa ohjaukselliseen ja ilmiölähtöiseen pedagogiikkaan pohjautuvan kurssin ja tutkimme pedagogisten menetelmien mahdollisuuksia ja haasteita. Miksi? / Why? Suomessa liikunnanopettaja nähdään laaja-alaisena liikunnan ja hyvinvoinnin ammattilaisena, joka vastaa koulun toimintakulttuurin liikunnallistamisesta (OPM 2009). Valmiita malleja liikunnallisen toimintakulttuurin rakentamiselle ei ole, vaan uuden ilmiön äärellä ilmiölähtöinen pedagogiikka on luonteva tapa etsiä osaamista. Miten? / How? Ohjauksellisen pedagogisen suhteen rakentaminen kahden ohjaajan ja 17 opiskelijan välillä käynnistyi kurssin teoreettiseen taustaan perehtymisellä sekä ryhmäkeskusteluilla. Ilmiölähtöisen opiskelun keskiössä oli tutkiva ote opiskelijoita itseään kiinnostavassa Teemaryhmä5:Ohjauksellinenpedagogiikkayliopistossa 5/9 Peda-forum -päivät 17.-18.8.2016, Jyväskylä projektissa, jossa ilmiönä oli koulun hyvinvoinnin edistäminen. Opetussuunnitelman perusteet ohjasivat ilmiölähtöiseen pedagogiikkaan perustuen yhdessä tekemiseen, kriittiseen ajatteluun, tutkimiseen, ongelmanratkaisuun, luovuuteen ja soveltamiseen (OPS 2014). Mitkä ovat lopputulokset? / What are the conclusions? Opiskelijat arvioivat opintojakson motivoivaksi ja erittäin hyödylliseksi työelämänvalmiuksien kannalta. He arvostivat sitä, että saivat mahdollisuuden toteuttaa erilaisia, innovatiivisia projekteja muualla kuin opiskelupaikkakunnalla ja joissa he saattoivat suunnata toimintaansa koulun toimintakulttuurin liikunnallistamiseen. Myös kurssin työskentelytavat saivat osakseen kiitosta. Opiskelijat kuvasivat ilmiölähtöistä opiskelua ”vapaat kädet” -menetelmäksi, joka sopii hyvin opintojensa loppuvaiheessa oleville opiskelijoille. Ilmiölähtöinen pedagogiikka syventää oppimista, koska ilmiötä tarkastellaan kokonaisvaltaisesti eri näkökulmista. Opiskelun haasteena koettiin vastuun ottaminen projektista, jolle oli varattu kolme kuukautta. Myös projektin rajaaminen sekä ilmiölähtöisen opiskelun arvioinnin perusteet koettiin haasteina. Tässä alustuksessa aiomme kertoa, miten opettajaopiskelijat kokivat ilmiölähtöisen opiskelun sekä miten voimme ohjaajina tukea ja motivoida opiskelijoita etsimään ratkaisuja opiskeltavaan ilmiöön. Avainsanat / Keywords Ilmiölähtöinen oppiminen, ohjauksellinen pedagogiikka, liikunnanopettajakoulutus 2. ”Laboratorio-opetus fysiikan yliopisto-opinnoissa” Esiintyjät / Performers Dos. Eija Tuominen Yliopisto ja laitos tai yksikkö / University and/or unit Helsingin yliopisto / Fysiikan tutkimuslaitos/ Ilmaisinlaboratorio Mitä? / What? Fysiikan yliopisto-opinnoissa hyvä ja toimiva keino suunnata pedagogiikkaa opettamisesta ohjaamiseen on siirtää opiskelijat luentosalista laboratorioon käytännön tutkimustyötä tekemään. Miksi? / Why? Tutkimusten mukaan laboratoriotyöt ovat toimiva ja tehokas opiskelijakeskeinen oppimisen muoto, jotka varsinaisten tietojen ja taitojen kasvattamisen lisäksi kehittävät opiskelijoiden ongelmanratkaisu-, tutkimus-, viestintä- ja yhteistyötaitoja sekä käden ja mielen koordinaatiota. Miten? / How? Laboratoriotöissämme yksinkertaisista tehtävistä on edetty yhä vaativampiin pitäen mielessä laboratoriotyöskentelyn perusohjeet, kuten tulosten luotettava kerääminen ja analysointi. Lopuksi harjoitellaan kirjoittamaan selkeitä raportteja. Lisäksi luentokursseillemme on Teemaryhmä5:Ohjauksellinenpedagogiikkayliopistossa 6/9 Peda-forum -päivät 17.-18.8.2016, Jyväskylä yhdistetty laboratoriotyöharjoituksia, joissa opiskelijat saavat itse suunnitella ja rakentaa laitteistoja kursseilla käsiteltyjen asioiden pohjalta ja tällä tavoin soveltaa oppimaansa ja oppia uutta käytännön tekemisen kautta. Mitkä ovat lopputulokset? / What are the conclusions? Luonnontieteissä kokeellisesti löydetyt tutkimustulokset ovat kaiken tieteellisen tiedon ja ymmärryksen perusta. Laboratoriotyöt tarkoittavat aktiviteetteja, jotka perustuvat tutkijoiden tekemiin havaintoihin, testeihin ja kokeisiin. Laboratoriotöiden tekeminen kuuluu oleellisena osana paitsi tieteen tekemiseen myös tieteen oppimiseen, koska se tarjoaa opiskelijoille ainutlaatuisen mahdollisuuden pohtia, keskustella ja ratkaista todellisia ongelmia. Opiskelijat oppivat tehokkaasti päästessään laboratorioon itse suunnittelemaan ja rakentamaan mittaussysteemejä sekä analysoimaan mittaustuloksia. Luennoilla esitetyt asiat muuttuvat konkreettisiksi ja ymmärrettäviksi ja jäävät parhaiten muistiin. Samalla opiskelijoilla on mahdollisuus muodostaa omia ideoita ja soveltaa muiden esittämiä ideoita käytäntöön. Laboratoriotyöskentely myös auttaa oikomaan opiskelijoiden mahdollisia väärinymmärryksiä ja yksinkertaistettuja käsityksiä luonnontieteistä. Samalla kriittisen ajattelun ja ongelmanratkaisun taidot kehittyvät. Laboratoriotyöt ovat merkityksellisiä luonnontieteiden opiskelijoiden syvälliselle oppimiselle sekä tieteentekijän maailmankuvan kehittymiselle ja omaan ammattiin valmistumiselle. Luonnontieteilijän ammattitaitoon kuuluvat tieteen tekemisen ilo, kokeelliset ja analyyttiset taidot, opiskelutaitojen kehittäminen sekä oppiaineen käsitteiden ja tietopohjan ymmärtäminen. Hyvin suunnitellut ja toteutetut laboratoriotyömme tukevat kaikkien näiden tavoitteiden saavuttamista. Avainsanat / Keywords Laboratorio-opetus; Kokeellinen tutkimus; Ammatti-identiteetti Sessio III: 1. ”Omaopettajatoiminta ohjaajan näkökulmasta” Esiintyjät / Performers Laura Timonen Yliopisto ja laitos tai yksikkö / University and/or unit Oulun yliopisto / fysiikka Mitä? / What? Tutkittiin Oulun yliopiston fysiikan pääaineopiskelijoiden omaopettajien näkemyksiä ja kokemuksia omaopettajatoiminnasta. Väitöstutkimuksen osatutkimus. Miksi? / Why? Omaopettajatoiminta on yksi osa opiskelijoille tarjottavaa ohjausta yliopistomaailmaan integroitumisen toteutumiseksi. Fysiikan koulutusohjelma kärsii opiskelijakadosta, jota Teemaryhmä5:Ohjauksellinenpedagogiikkayliopistossa 7/9 Peda-forum -päivät 17.-18.8.2016, Jyväskylä halutaan vähentää. Toimintaa on toteutettu nyt 5 vuotta. On hyvä aika tutkia sen vaikutuksia, nykytilaa ja kehittämistä. Miten? / How? Omaopettajille tehdyssä haastattelussa kysyttiin esim. käytännön toteutuksesta ja toiminnan merkityksestä sekä itselle että koulutusohjelmalle. Haastatteluista tarkasteltiin omaopettajuuden merkitystä ja ohjauksen vuorovaikutusta. Aineistoa verrattiin Oulun yliopiston eri tahojen virallisiin omaopettajamateriaaleihin. Tutkimus tulee jatkumaan aineiston tarkemmalla analyysillä. Mitkä ovat lopputulokset? / What are the conclusions? Haastattelujen alustavan sisältöanalyysin perusteella esiin nousivat aidon vuorovaikutuksen vähyys ohjaustilanteissa ja toiminnan merkityksen kapeus. Vuorovaikutus ohjaustilanteessa riippuu erityisesti opiskelijasta: haasteeksi koetaan opiskelijat, joilla ei ole käytännön ongelmaa ratkaistavaksi sekä hiljaiset opiskelijat. Haastateltavien mukaan toiminnan merkitys on mm. siinä, että opiskelijat saavat opintonsa hyvin käyntiin ja saavat henkilökohtaisen ohjaajan, jota voivat lähestyä ongelmatapauksissa. Koulutusohjelma hyötyy omaopettajatoiminnasta opintopisteiden ja valmistuvien määrän kasvuna. Osa haastateltavista kertoi myös kokevansa toiminnan henkilökohtaisesti merkittävänä mm. opiskelijoiden ”maailmaan” tutustumisena. Vaikka toimintaa toteutetaan suurelta osin annettujen ohjeiden mukaisesti, ei opiskelijoiden kandivaiheen opintojen seuraamisessa koeta onnistuttavan. Kehitettävää löydettiin mm. toiminnan aikatauluttamisesta ja omaopettajien valinnasta. Haastatteluja tullaan analysoimaan tarkemmin diskurssianalyysin keinoin. Saatuja tuloksia verrataan erillisessä tutkimuksessa selvitettävään opiskelijanäkökulmaan ja pyritään löytämään omaopettajien ja opiskelijoiden yhteinen rajapinta. Näiden tutkimusten perusteella on tarkoitus suunnitella ja toteuttaa kokeilu, jossa omaopettajaohjauksen käytäntöjä kehitetään, esimerkiksi opintojen seuraamisen ja vuorovaikutteisuuden osalta. Avainsanat / Keywords Ohjaus, vuorovaikutus, integraatio 2. ”Ohjauksen kautta yhteisöllisyyteen – Kemian laitoksen toimintamalli” Esiintyjät / Performers Piia Valto, Tiina Kiviniemi ja Saara Kaski Yliopisto ja laitos tai yksikkö / University and/or unit Jyväskylän yliopisto, Kemian laitos Mitä? / What? Esittelemme Kemian laitoksen kokonaisvaltaisen ohjauksen toimintamallin, jolla tutkitusti edistetään henkilökunnan ja opiskelijoiden välistä yhteisöllisyyttä. Miksi? / Why? Teemaryhmä5:Ohjauksellinenpedagogiikkayliopistossa 8/9 Peda-forum -päivät 17.-18.8.2016, Jyväskylä Ohjauksen, eri tukimuotojen ja yhteenkuuluvuuden tunteen merkitys on korostunut opiskelijoiden kokonaisvaltaista hyvinvointia ja opintoihin sitoutumista edistettäessä. Ainelaitokseen integroituminen ja opintojen sujuvuus innostuneen yliopistoyhteisön tuella ovat avaintekijöitä onnistumiseen. Miten? / How? Yhteisöllisyyden syntyyn panostetaan keskittymällä opiskelijoiden ensimmäiseen opintovuoteen sekä opiskelua tukevien kurssien että opiskelijoiden sitoutumista ainelaitoksella kasvattavan tukiverkoston avulla. Kokonaisvaltaisessa toimintamallissa tuetaan opiskelijoiden opintojen sujuvuutta alkuorientaatio- ja hops-kurssien avulla ja lisätään hyvinvointia ja sitoutumista Hyvis-työn, opiskelukykykurssin sekä yhteisten tapahtumien ja vertaistuen kautta. Mitkä ovat lopputulokset? / What are the conclusions? Tekeillä olevan tutkimuksen mukaan opiskelijat kokevat laitoksen ilmapiirin, henkilökunnan ja opiskelijoiden väliset suhteet sekä ensimmäiseen vuoteen sijoittuvat toimenpiteet erittäin merkityksellisiksi. Laitoksen ohjauksellinen toimintamalli korostaa uudella tavalla opiskelijoiden ja henkilökunnan välisiä suhteita keskittyen erityisesti ohjauksen, eri tukimuotojen ja opintoihin liittyvien kurssien yhteenliittymiseen. Avoin ilmapiiri ja yhdenvertainen opettaja-opiskelijasuhde näkyy myös toimivampana vuorovaikutuksena opetustilanteissa. Mallin avulla on saavutettu merkittäviä tuloksia liittyen mm. opiskelijoiden integroitumiseen ainelaitokseen, mikä tutkitusti näkyy opintojen keskeyttämisprosentin merkittävänä laskuna. Varsinaisen opetuksen ohella järjestettävissä laitoksella tapahtuvissa tilaisuuksissa opiskelija voi kokea olevansa osa yliopistoyhteisöä. Henkilökunnan kohtaamisen lisäksi niissä tarjoutuu luontevasti mahdollisuuksia opiskelijoiden keskinäisten suhteiden vahvistumiseen, mikä voi johtaa myös opintoihin liittyvän yhteistyön lisääntymiseen. Esimerkkinä tilaisuuksista ovat peli-illat ja Kemian kisat, joita on aktiivisesti kehitetty yhdessä kemian opiskelijoiden ainejärjestö Radikaalin kanssa. Opiskelijoiden viihtyvyyden ja motivaation kasvu heijastuu myös henkilökunnan toimintaan näkyen uusien, edistyksellisten toimintamallien kokeilemisena ja opetuksen uudistamistyönä. Avainsanat / Keywords Ohjaus, Opiskelijoiden hyvinvointi, Sitoutuminen, Yhteisöllisyys Teemaryhmä5:Ohjauksellinenpedagogiikkayliopistossa 9/9
© Copyright 2024