Teemaryhmä 13 - Jyväskylän yliopisto
Peda-forum -päivät 17.-18.8.2016, Jyväskylä Sisällysluettelo Teemaryhmä 13: Kohtaatko? Vuorovaikutteista pedagogiikka korkeakouluihin .................... 2 Sessio I: ................................................................................................................................ 2 1. ”Kohtaamisia ja rajanylityksiä: uusimuotoiset viestintä- ja kieliopinnot” ....................... 2 2. ”Yliopisto-opintokokonaisuuden yhteisölliset toimintamuodot opiskelijoiden ammatillisen kasvun mahdollistajana” ............................................................................ 3 3. ”Kuinkas sitten kävikään - Oppimisen palautekokonaisuuden kehittämishanke Metropolia Ammattikorkeakoulussa”................................................................................. 4 Sessio II: ............................................................................................................................... 5 1.”Kohtaamisen tilat ja tunteet yliopisto-opetuksessa: vuorovaikutusosaamisen intensiivijakso Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksessa” .................................. 5 2. ”Luovia kohtaamisia!” ................................................................................................... 6 3. ”Kohtaamisia lääkäreiden hajautuskoulutuksen oppimisympäristössä”........................... 7 4. ”Luennot vuorovaikutuskeinona” ................................................................................... 8 Sessio III: .............................................................................................................................. 9 1. ”Opettajan läsnäolo verkko-opetuksessa”....................................................................... 9 2. ”Ilmaisutaidon kurssin harjoitusten merkitys opettajaopiskelijoiden ryhmäytymisprosessissa” ................................................................................................. 10 3. ”Etäisistä massaluennoista aitoihin kohtaamisiin” ........................................................ 11 4. ”Taideinterventio yliopisto-opiskelijoille – Välineitä vuorovaikutukseen ja sosiaalisen jännittämisen käsittelyyn” ................................................................................................ 12 Teemaryhmä13:Kohtaatko?Vuorovaikutteistapedagogiikkakorkeakouluihin 1/13 Peda-forum -päivät 17.-18.8.2016, Jyväskylä Teemaryhmä 13: Kohtaatko? Vuorovaikutteista pedagogiikka korkeakouluihin Sessio(t): 3 Puheenjohtaja: Ulla Klemola Sessio I: 1. ”Kohtaamisia ja rajanylityksiä: uusimuotoiset viestintä- ja kieliopinnot” Esiintyjät / Performers Juha Jalkanen, Peppi Taalas Yliopisto ja laitos tai yksikkö / University and/or unit Jyväskylän yliopiston kielikeskus Mitä? / What? Jyväskylän yliopiston kielikeskus uudistaa parhaillaan viestintä- ja kieliopintojaan laajamittaisesti. Avaamme tässä esitelmässä yhteissuunnittelun (co-design) periaatteille rakentuvan pedagogisen uudistustyön lähtökohtia. Miksi? / Why? Mallia uuteen viestintä- ja kieliopintojen rakenteeseen ei ole, joten sitä on luotu suunnittelutyön edetessä neuvotellen, kokeillen ja kokeilujen onnistumista arvioiden. Miten? / How? Tarkastelemme esitelmässä näitä erilaisia tulokulmia ja niiden kohtaamisia suunnittelutyön taustalla olevien teorioiden valossa. Mitkä ovat lopputulokset? / What are the conclusions? Viestintä- ja kieliopintojen uudistamistyön teoreettinen pohja on monitieteinen. Jo kielikeskuksen sisällä tehtävässä kehittämistyössä on käytössä useita teoreettisia viitekehyksiä kielitieteestä viestintätieteisiin ja koulutuksen muutokseen. Kielikeskuksen ja ainelaitoksen välisessä suunnittelussa kohtaamisia tapahtuu erilaisilla rajapinnoilla opettajien, opiskelijoiden ja hallintohenkilöstön välillä. Näillä rajapinnoilla luodaan uudenlaista toimintakulttuuria sekä opetukseen että kehittämistyöhön. Kehittämistyö ankkuroituu tutkimukseen kahdella tapaa: yhtäältä tehdyt valinnat ja ratkaisut pohjautuvat olemassa olevaan tutkimukseen, toisaalta kehittämistyöstä tehdään tutkimusta, jonka pohjalta kehittämisen tuloksia voidaan arvioida. Avainsanat / Keywords Viestintä- ja kieliopinnot, vuorovaikutus, monitieteisyys, suunnitteluprosessi Teemaryhmä13:Kohtaatko?Vuorovaikutteistapedagogiikkakorkeakouluihin 2/13 Peda-forum -päivät 17.-18.8.2016, Jyväskylä 2. ”Yliopisto-opintokokonaisuuden yhteisölliset ammatillisen kasvun mahdollistajana” toimintamuodot opiskelijoiden Esiintyjät / Performers Anne Virtanen, Ulla Klemola, Tommi Mäkinen, Kirsti Lauritsalo Yliopisto ja laitos tai yksikkö / University and/or unit Jyväskylän yliopisto, opettajankoulutuslaitos Mitä? / What? Opettajien yksin tekemisen kulttuurin tilalle on alettu vaatia yhteisöllisempiä ja jaetumpia toimintamuotoja (Hargreaves & Fullan, 2012; Jääskelä ym., 2013; Silander ym., 2014). Miksi? / Why? Yhteisöllisten, vuorovaikutuksellisten ja jaettujen opetus- ja oppimiskäytänteiden on nähty mahdollistavan tulevaisuudessa tarvittavan osaamisen kehittymisen (Norrena ym., 2011; Sahlberg, 2015; Salo ym., 2011; Virtanen& Tynjälä, 2013). Miten? / How? Tutkimuksessa tarkastellaan yliopistokoulutuksen opintokokonaisuutta, jossa toiminnan keskiössä ovat yhteisölliset toimintamuodot niin opettajien, opiskelijoiden kuin opettajien ja opiskelijoiden välillä (Mäkinen ym., 2015). Tutkimuksessa selvitetään, miten yhteisöllinen opintokokonaisuus yliopistossa rakennetaan ja millainen oppimiskokemus opintokokonaisuus on. Aineistoina ovat opettajien (n=3) ja opiskelijoiden (n=8) haastattelut, ja ne analysoidaan sisällönanalyysia hyödyntäen. Mitkä ovat lopputulokset? / What are the conclusions? Alustavien tulosten mukaan opintokokonaisuus itsessään on perinteikäs toimintatapa, jota on toteutettu useiden vuosien ajan ja jota viime vuosina on tietoisesti kehitetty kohti yhteisöllistä työn tekemisen tapaa muun muassa Decin & Ryanin (2000) itsemäärämisteoriaa ja Gordonin (2004; 2006) vuorovaikutusmallia hyödyntäen (Mäkinen ym., 2015). Ominaista koko vuoden kestävälle opintokokonaisuudelle olivat 1) tietoiset yhteisöllisyyden ja yhteenkuulumisen teot, kuten ryhmäytyminen ja vastuuttaminen, 2) yhdessä tapahtuva tiedon rakentaminen sekä 3) opiskeluun ja oppimiseen liittyvä jatkuvuus ja kytkeminen toisiinsa. Yhteisöllinen toimintatapa näkyi ja kuului opiskelijanäkökulmassakin; sitä voi luonnehtia toimintatavaksi ytimen ympärillä. Opiskelijoiden näkökulmasta opintokokonaisuuden ytimen muodosti heidän oma opettajaksi kasvu ja kehittyminen. Opiskelijat kokivat opintokokonaisuuden ammatillisesti hyvin opettavaiseksi, ja sitä näytti edistävän etenkin opintoihin ja oppimiseen liittyvä jatkuvuus ja toisiinsa kytkeminen. Havaintojamme opiskelijoiden ammatillisesta kasvusta ja kehittymisestä opettajaksi voidaan luonnehtia opintokokonaisuuden oppimistuloksiksi, kun taas yhteisöllinen toimintatapa voidaan kuvata tämän kasvun ja kehittymisen mahdollistavaksi prosessiksi. Avainsanat / Keywords Teemaryhmä13:Kohtaatko?Vuorovaikutteistapedagogiikkakorkeakouluihin 3/13 Peda-forum -päivät 17.-18.8.2016, Jyväskylä Yhteisölliset toimintamuodot, yliopisto-opetus, yliopisto-opiskelijat 3. ”Kuinkas sitten kävikään - Oppimisen palautekokonaisuuden kehittämishanke Metropolia Ammattikorkeakoulussa” Esiintyjät / Performers Jenni Koponen, Carina Savander-Ranne, Anne Perkiö, Markus Utrio, Tero Toivanen, Tiina Kokko Yliopisto ja laitos tai yksikkö / University and/or unit Metropolia Ammattikorkeakoulu Mitä? / What? Syksyllä 2014 Metropoliassa toteutettiin opetussuunnitelmauudistus. Uusien Oppijan polun opetussuunnitelmien pedagogisena lähtökohtana on opetuksen linjakkuus, opiskelijalähtöisyys ja yhteistoiminnallinen oppiminen. Miksi? / Why? Oppijan polun pedagogista visiota tukemaan käynnistettiin keväällä 2015 strateginen hanke oppimisen palautekokonaisuuden kehittämiseksi. Keskeisenä tavoitteena on, että palautekokonaisuuden avulla saadaan jatkuvaa tietoa oppimisesta, osaamisesta, ammatillisesta kasvusta kehittämisen ja kehittymisen perustaksi. Miten? / How? Hankkeessa työskenteli kuusihenkinen ryhmä oppimistoiminnan strategisen tiimin jäsenistä. Ryhmä määritteli palautekokonaisuuden toimijakartan, pohtimalla mihin oppimisen palautejärjestelmää tarvitaan. Todettiin, että kysymys on palautekulttuurista ja keskeiseksi muodostui dialogisen palautekulttuurin kehittäminen. Palauteryhmä järjesti syksyllä 2015 opiskelijoille ja henkilökunnalle tilaisuuksia, jossa työstettiin palautekulttuuriin, palautteen alakohtaisuuteen ja hyviin palautekäytänteisiin liittyviä kysymyksiä. Mitkä ovat lopputulokset? / What are the conclusions? Palauteryhmän järjestämin tilaisuuksiin osallistui yli 400 metropolialaista. Viesti tilaisuuksista opiskelijoilta ja henkilökunnalta oli hyvin yhtenevä: palautekulttuurin pitää olla oppimista tukevaa, avointa, dialogista, vuorovaikutteista ja merkityksellistä. Tästä lähtökohdasta palauteryhmä on rakentanut ehdotuksen palautekokonaisuudesta, jossa keskeistä tapahtunutta toimintaa arvioivan palautteen lisäksi ovat oppimisen aikainen ja oppimista ohjaava palaute. Keskeistä toiminnassa on dialogi ja vuorovaikutus sekä palautteen yhteys kehittämistoimenpiteisiin. Uuteen palautekokonaisuuteen kuuluu dialogista oppimiskulttuuria tukeva kokonaisprosessi sekä erilaisia yhteistoiminnallisia toimintatapoja Oppijan polun eri kohtiin. Palautehanke esitteli ensimmäisiä ajatuksiaan Metropolian uudesta palautekokonaisuudesta Peda Forum -päivillä 2015. Esityksessämme on tarkoitus jatkaa ja Teemaryhmä13:Kohtaatko?Vuorovaikutteistapedagogiikkakorkeakouluihin 4/13 Peda-forum -päivät 17.-18.8.2016, Jyväskylä kertoa, mitä vuoden aikana on tapahtunut ja miltä Metropolian palautekokonaisuus näyttää elokuussa 2016. Avainsanat / Keywords Palaute, palautekulttuuri, dialogi, vuorovaikutus, oppiminen Sessio II: 1.”Kohtaamisen tilat ja tunteet yliopisto-opetuksessa: vuorovaikutusosaamisen intensiivijakso Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksessa” Esiintyjät / Performers Kostiainen Emma, Ukskoski Tuija, Kainulainen Johanna, Kauppinen Merja, Mäkinen Tommi, Ruohotie-Lyhty Maria Yliopisto ja laitos tai yksikkö / University and/or unit Jyväskylän yliopisto, Opettajankoulutuslaitos Mitä? / What? Tarkastelemme #jyu_okl:ssa järjestettävää vuorovaikutusosaamisen intensiivijaksoa, jossa tutkimme intensiivijakson herättämiä opiskelijoiden kokemuksia merkityksellisestä oppimisesta. Miksi? / Why? Tarkastelemme luokanopettajaksi opiskeleville suunnattua jaksoa, joka on toistuvasti saanut erityisen myönteistä palautetta. Tutkimme, millaiset elementit yliopisto-opetuksessa tuottavat merkityksellistä ja siten myös vaikuttavaa oppimista, jolla on relevanssia työelämässäkin. Miten? / How? Tutkimuksen metodina käytettiin kvalitatiivista aineistolähtöistä sisällönanalyysiä sekä luotettavuuden varmistamiseksi tutkija- ja aineistotriangulaatiota. Tutkimuksen aineistona ovat opiskelijoiden kirjoittamat kurssiesseet ja itsearvioinnit (N = 71). Lisäksi aineistona ovat opiskelijajoukosta valikoituneiden avainhenkilöiden teemahaastattelut (N = 7). Mitkä ovat lopputulokset? / What are the conclusions? Merkityksellistä oppimista ja kohtaamisen tiloja synnyttävät elementit voidaan tiivistää kolmeen pääkategoriaan: 1) kurssin design (aiheen tärkeys, yhteinen tavoite ja sitoutuminen, intensiivisyys, teorian ja käytännön yhdistyminen), 2) voimakkaat kokemukset (heittäytyminen ja uskaltaminen, nähdyksi ja kuulluksi tuleminen, ryhmään kuuluminen, tasaarvoisuus ja roolit, opettajan merkitys, yksilöllisyyden kokeminen) ja 3) tunteiden laaja kirjo (turvallisuus, autenttisuus ja luottamus, hämmennys ja ihmetys). Tulosten perusteella voidaan todeta, että yliopistokoulutuksen tulisi haastaa itseään olemaan sekä korkeatasoinen uuden tiedon tuottamisen että korkeatasoinen tunteiden tarkastelun ja tutkimisen areena. Lisäksi yliopistokoulutuksen tulee haastaa itseään olemaan rohkeampi ja valitsemaan tuntemattomia Teemaryhmä13:Kohtaatko?Vuorovaikutteistapedagogiikkakorkeakouluihin 5/13 Peda-forum -päivät 17.-18.8.2016, Jyväskylä polkuja opettamiseen ja oppimiseen. Edelleen, opiskelijoille on annettava enemmän vastuuta viedä oppimista heidän tavoitteidensa suuntaan. Lisäksi on syytä pohtia yliopistokoulutuksen tehokkuusvaatimusten sekä vaikuttavan, laadukkaan ja merkitykselliseksi koetun oppimisen välistä suhdetta. Avainsanat / Keywords Merkityksellinen oppiminen, kohtaaminen, vuorovaikutusosaaminen, tunteet oppimisessa, opettajankoulutus 2. ”Luovia kohtaamisia!” Esiintyjät / Performers Virpi Malin Yliopisto ja laitos tai yksikkö / University and/or unit Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Mitä? / What? Tässä esityksessä kerron menetelmistä, joita olen soveltanut syventävän tason opintojaksolla dialogisuuden, refleksiivisyyden ja luovuuden lisäämiseksi tavoitteena kyseenalaistaa perinteisiä ajattelu- ja toimintatapoja. Miksi? / Why? Kasvava tarve kriittisyyteen, refleksiivisyyteen ja dialogisuuteen sekä tutkimuksessa että organisaatioiden käytänteissä haastaa myös opettajia tutkimaan ja luomaan uusia ja innovatiivisia oppimisympäristöjä ja -menetelmiä. Erityisesti taiteen toiminnan logiikan hyödyntäminen luovuuden lisäämiseksi on laajasti noussut kiinnostuksen kohteeksi. Miten? / How? Olen käyttänyt erilaisia dialogisuuteen, refleksiivisyyteen ja luovuuteen kannustavia menetelmiä jo usean vuoden ajan Oppiminen organisaatiossa -opintojaksolla, joka on syventävän tason vapaavalintainen kurssi liiketaloustieteen opiskelijoille. Opintojaksolta on kertynyt kokemuksia, opiskelijoiden tuotoksia ja kurssipalautetta, jotka muodostavat tarkastelun taustamateriaalin ja samalla pohjan teemaryhmän yhteiselle keskustelulle ja arvioinnille. Mitkä ovat lopputulokset? / What are the conclusions? Opiskelijapalautteen perusteella erilaiset opetusmenetelmät lisäävät motivaatiota ja tavoitteellista oppimista: "Tavoite oli ennen kurssin alkamista vain päästä läpi ja selviytyä, mutta jo heti alussa huomasin että tästähän voi olla potentiaalia suurempiinkin tavoitteisiin. Näin jälkikäteen olen tyytyväinen, sillä nuo tavoitteet täyttyivät helposti ja opin roppakaupalla uusia asioita ja etenkin uusia opetustyylejä." Luovien menetelmien käyttö edesauttaa opiskelijoita heittäytymään pois mukavuusalueelta ja Teemaryhmä13:Kohtaatko?Vuorovaikutteistapedagogiikkakorkeakouluihin 6/13 Peda-forum -päivät 17.-18.8.2016, Jyväskylä rohkaisee kokeilemaan uutta: "Erilainen opetustapa suurta plussaa. Jos me opiskelijat heittäydyimme epämukavuusalueelle, niin koen opettajan myös tietyllä tavalla tehneen tämän (ei ottanut perinteistä opettajaroolia annettuna). Suuri kiitos tästä! Tätä parhaimmillaan voi olla opetus ja moni yliopisto-opettaja saisi puolestani ottaa tästä mallia :)." "Parasta kurssissa oli ehdottomasti monipuolinen toteutus, sillä luennot/opetusmuodot olivat vaihtelevia ja mielenkiintoisia.. Lukuisat keskustelut niin koko ryhmän kuin pienemmänkin porukan kanssa antoivat paljon, samoin kuin huikeat esitelmät. Oli myös erittäin mielenkiintoista saada täysin vapaat kädet raportin ja esityksen koostamiseen." Opettajalle perinteisistä malleista luopuminen ja uudenlaisen toimintatavan toteuttaminen on samalla sekä erittäin haastavaa että antoisaa. Luovien menetelmien käytöllä on oltava selkeä fokus oppimisen näkökulmasta ja niiden käyttö vaatii harkintaa. Jos selkeää yhteyttä opittavaan asiaan ei pysty hahmottamaan, vaarana on, että menetelmät koetaan päälle liimattuna hupina. Onnistuminen taas näkyy opiskelijoiden huikeana heittäytymisenä ja tuotoksina, jotka toimivat oppimisen resurssina myös opettajalle. Avainsanat / Keywords Oppiminen, luovuus, refleksiivisyys 3. ”Kohtaamisia lääkäreiden hajautuskoulutuksen oppimisympäristössä” Esiintyjät / Performers Mari Sundström, Outi Kortekangas-Savolainen Yliopisto ja laitos tai yksikkö / University and/or unit Turun yliopisto, Kasvatustieteen laitos, Turun yliopisto, Lääketieteellisen tiedekunnan koulutuksen tutkimus- ja kehittämisyksikkö Mitä? / What? Tutkimme miten vuorovaikutustaidot potilaan kohtaamisessa huomioidaan lääkäreiden hajautuskoulutuksen erilaisissa oppimisympäristöissä. Miksi? / Why? Lääkärikoulutuksen tärkeä tavoite on auttaa opiskelijoita kohtaamaan ja ymmärtämään potilaita. Tiedetään, että opiskelijoiden asenteet kuitenkin kyynistyvät koulutuksen aikana. Opetusta on hajautettu yliopistosairaalan ulkopuolelle, johon liittyvää tutkimustietoa ei ole vielä saatavilla. Miten? / How? Etnografisella tutkimusotteella toteutetun tapaustutkimuksen kohteena olivat Turun lääketieteellisen tiedekunnan hajautuskoulutuksen sairaalat Porissa ja Vaasassa. Tutkimusaineisto kerättiin keväällä 2014 havainnoimalla opetusvastaanottoja (6), haastattelemalla opettajia (6) sekä opiskelijoiden kyselyillä (44). Tutkijan kenttämuistiinpanot mukaan lukien analysoitavaa aineistoa kertyi 111 sivua. Teemaryhmä13:Kohtaatko?Vuorovaikutteistapedagogiikkakorkeakouluihin 7/13 Peda-forum -päivät 17.-18.8.2016, Jyväskylä Mitkä ovat lopputulokset? / What are the conclusions? Opetusvastaanotolla kohtaavat potilas, vastuuopiskelija tai -opiskelijat, lääkäriopettaja sekä 4-8 opiskelijan ryhmä. Opetusvastaanotolla tapahtuu paljon erilaisia kohtaamisia, joita ohjaavat erilaiset lääkäri-opettajat. Hajautetun lääkärikoulutuksen myötä opiskelijat tapaavat entistä enemmän työskentelytavoiltaan ja persoonaltaan erilaisia lääkäriopettajia. Mallioppimista tapahtuu väistämättä opiskelijoiden seuratessa työskentelyä ja lääkäriopettajien tapaa kohdata potilas. Hajautetussa lääkärikoulutuksessa oppimisympäristö on arkipäiväinen sekä käytännönläheinen, se on hyvin resursoitu eikä opettajilla pääasiassa ole opetustyön aikana muuta työtä. Opiskeluilmapiiri on kiireetön. Oppimisympäristössä on vähän väliin tulevia tekijöitä. Opiskelijoilla ei ole vieraassa ympäristössä kiire vapaa-ajan menoihin ja harrastuksiin. Tämä tekee opiskelusta intensiivistä. Yhdessäkään tapauksessa vastuussa oleva opiskelija tai opiskelijat eivät saaneet lääkäriopettajalta välitöntä palautetta työskentelystään potilaan kanssa. Opiskelijat kokevat yksimielisesti, että lääkäriopettajilla on hyvät vuorovaikutustaidot potilaan kohtaamisessa sekä he kokevat pääsevänsä hajautuskoulutuksessa harjoittelemaan vuorovaikutustaitoja jokseenkin hyvin ja oppivansa uusia vuorovaikutustaitoja jonkin verran. Opiskelijat ovat vahvasti sitä mieltä, ettei lääkäri voi suoriutua työstään ilman hyviä vuorovaikutustaitoja ja ovat tyytyväisiä hajautuskoulutuksen laatuun. Avainsanat / Keywords Hajautuskoulutus, oppimisympäristö, vuorovaikutustaidot 4. ”Luennot vuorovaikutuskeinona” Esiintyjät / Performers Hellsten Pasi, Myllärniemi Jussi, Helander Nina Yliopisto ja laitos tai yksikkö / University and/or unit Tampereen teknillinen yliopisto, Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos Mitä? / What? Luento on interaktiivinen opetustilaisuus. Luentoaktiivisuus on vähentynyt yliopistoopetuksessa. Tarkastelemme esityksessämme luentoaktiivisuuden suhdetta oppimistuloksiin. Miksi? / Why? Opiskelijat suosivat monipuolisia, interaktiivisempia, opetusmenetelmiä luentojen kustannuksella. Esiintyjien opetustyyli on vuorovaikutteinen – myös luennoilla, mutta silti kokemuksiemme perusteella luentoaktiivisuus on vain n. 20 - 30 %. Pitäisikö tähän olla tyytyväisiä, muuttaa opetustyyliä vai koettaa saada opiskelijat luennoille? Miten? / How? Olemme keränneet kahdelta Tampereen teknillisellä yliopistolla vuonna 2015 järjestetyltä Teemaryhmä13:Kohtaatko?Vuorovaikutteistapedagogiikkakorkeakouluihin 8/13 Peda-forum -päivät 17.-18.8.2016, Jyväskylä opintojaksolta aineistoa luentoaktiivisuuteen, mutta myös investoituun kokonaistyömäärään liittyen. Tätä on verrattu oppimistuloksiin, eli opintojaksolta saatuihin arvosanoihin. Tarkastelun tueksi on otettu myös opiskelijapalaute kyseisiltä opintojaksoilta. Mitkä ovat lopputulokset? / What are the conclusions? Tuloksien perusteella aktiivinen osallistuminen luennoille vaikuttaa positiivisesti opintojaksolta saatuun arvosanaan. Esimerkiksi toisella opintojaksolla opiskelijat, jotka olivat yli 50 % luennoista läsnä, saivat tentistä keskimäärin arvosanan 2,9 kun taas vastaava luku alle 50 % luentoaktiivisuudella oli 1,6. Toisen opintojakson osalta tarkasteltiin kokonaistuntimäärää, joka opintojaksoon käytettiin. Tämän perusteella luennolla läsnäolo vaikuttaa myös positiivisesti oppimiseen, jopa niin, että työmäärän mukaan luennolla tarkkaavaisuuden voidaan sanoa olevan muuta osiota keskeisempää. Esityksessämme käymme näitä tuloksia läpi ja pohdimme, mistä tulokset johtuvat. Huomioimme eri oppimistyylit. Pohdimme myös luentojen merkitystä interaktiivisena oppimismenetelmänä osana yliopisto-opetusta. Avainsanat / Keywords Luento, vuorovaikutus, oppiminen Sessio III: 1. ”Opettajan läsnäolo verkko-opetuksessa” Esiintyjät / Performers Leena Valkonen, Heli Tyrväinen, Sanna Uotinen Yliopisto ja laitos tai yksikkö / University and/or unit Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto Mitä? / What? Läsnäolo (presence) on tärkeä ilmiö ja käsite sekä verkko-opetuksen vuorovaikutuksessa että oppimisprosesseissa. Käsitettä on jäsennetty sosiaalisena-, tiedollisena- ja ns. opetusläsnäolona. Miksi? / Why? Etä- ja verkko-opetukseen sisältyy fyysistä ja ajallista etäisyyttä. Pedagogista etäisyyttä voidaan pyrkiä vähentämään vuorovaikutusta ja läsnäoloa lisäämällä. Sosiaalinen läsnäolo luo mahdollisuutta aitoon itseilmaisuun, yhteisöllisyyden ja yhteyden kokemukseen sekä inhimilliseen kohtaamiseen. Miten? / How? Tarkastelemme opettajan läsnäoloa verkko-opetuksessa jäsentäen käsitettä teoreettisesti ja Teemaryhmä13:Kohtaatko?Vuorovaikutteistapedagogiikkakorkeakouluihin 9/13 Peda-forum -päivät 17.-18.8.2016, Jyväskylä arvioimalla esimerkkien kautta läsnäolon toteutumista yhdellä verkkokurssilla. Mitkä ovat lopputulokset? / What are the conclusions? Opetusläsnäolon on katsottu rakentuvan verkko-opetuksessa kognitiivisten ja sosiaalisten prosessien suunnittelusta ja ohjaamisesta. Käytännössä se merkitsee kurssin organisoimista ja ohjeistamista, keskustelujen tukemista sekä suoraa ohjausta. Sosiaalisen läsnäolon käsitteen ja opettajan toimintaa kuvaavan opetusläsnäolon käsitteen yhdistäminen tuo opettajan läsnäoloon lisäksi sensitiivisyyden ja persoonallisuuden. Opettajan tai ohjaajan sosiaalista läsnäoloa on määritelty mm. opettajan sitoutumisena vuorovaikutukseen. Puhutaan myös opettajan tai ohjaajan läsnäolosta (teacher presence, instructor presence), johon liittyy sosiaalisen läsnäolon piirteitä kuten opettajan näkyvyys verkkokurssilla. Näkyvyys on palautteen antamista, myönteistä vuorovaikutusta ja saatavilla olemista. Pohdimme esityksessä miten opettajan persoonaan ja vuorovaikutustaitoihin liittyvä sosiaalinen läsnäolo ja hänen toimintaansa liittyvä opetusläsnäolo tulevat näkyviksi ja miten oppimista edistävää, nämä kaksi ulottuvuutta yhdistävää opettajan läsnäoloa voitaisiin verkko-opetuksessa vahvistaa? Avainsanat / Keywords Verkko-opetus, vuorovaikutus, läsnäolo 2. ”Ilmaisutaidon kurssin ryhmäytymisprosessissa” harjoitusten merkitys opettajaopiskelijoiden Esiintyjät / Performers Sirkku Lähdesmäki Yliopisto ja laitos tai yksikkö / University and/or unit Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, luokanopettajien aikuiskoulutus Mitä? / What? Kurssi antaa opiskelijalle tietoa, taitoa ja kokemusta draamakasvatusmenetelmistä. Tutkimus selvittää, millaisia eri merkityksiä opettajaopiskelijat antavat ilmaisukasvatuskurssin harjoitusten ryhmäyttäville ja yhteisöllisille vaikutuksille. Miksi? / Why? Omat kokemukset draamamenetelmien vaikuttavuudesta ryhmään kuuluvuuden tunteeseen luovat merkittävän pohjan menetelmän ymmärtämiseen pedagogisen työkaluna. OPS 2014 korostaa yhteisöllisiä, luovia ja lapsen kokonaiskehitystä tukevia menetelmiä ja koulutuksen on annettava opettajille työkaluja laaja-alaisen osaamisen kehittämiseen oppilailla. Miten? / How? Toimin kurssin suunnittelijana ja vetäjänä. Valitut harjoitteet mahdollistavat omakohtaisen kokemuksen ryhmään kuuluvuuden tunteen muodostumisesta. Oppimistehtävänä oli pitää päiväkirjaa kurssin aikana ja kirjata ylös henkilökohtaisia kokemuksiaan. Tapaustutkimuksen Teemaryhmä13:Kohtaatko?Vuorovaikutteistapedagogiikkakorkeakouluihin 10/13 Peda-forum -päivät 17.-18.8.2016, Jyväskylä ensimmäinen aineisto on koottu vuoden 2015 opiskelijoiden päiväkirjamerkinnöistä koodisanojen avulla ja kiinnostuksen kohteena on vertailla, miten vuoden 2016 kurssin opiskelijoiden kokemukset vastaavat 2015 kurssin kokemuksista tehtyä tutkimusta. Mitkä ovat lopputulokset? / What are the conclusions? Kurssi on tietoisesti rakennettu niin, että opiskelijoilla on mahdollisuus yhteisöllisen kokemuksen kautta rohkaistu omassa luovuudessaan ja ilmaisussaan osana ryhmää. Kiinnostuksen kohteena on, mitä merkityksiä opiskelijat antavat ryhmäytymisen kokemuksille. Taustalla on Heikkisen (2004) ilmaisukasvatuksen teesit ja esteettinen kahdentuminen. Tutkimus ositti, että ilmaisukasvatuksen kurssin harjoitteilla on merkitystä opiskelijoiden ryhmäytymisen kokemuksille. Merkittävimmiksi kokemuksiksi nousivat hauskuuden kokeminen yhdessä ja esteettisen kahdentumisen kautta koettu ryhmäytymisen tunne. Kun opiskelijat saivat itse kokemuksen siitä, miten yhdessä luotu mielikuvitusmaailma ja todellinen maailma synnyttivät jaetun illuusion tilan, se vaikutti suuresti heidän käsitykseensä siitä, miten draaman menetelmät voivat toimia oppilailla ryhmäytymisen prosesseissa tärkeänä menetelmänä. Merkittävää on, että oivallus pohjautui omaan ryhmäytymisen kokemukseen. Avainsanat / Keywords Ilmaisukasvatus, ryhmäytyminen, draamapedagogiikka 3. ”Etäisistä massaluennoista aitoihin kohtaamisiin” Esiintyjät / Performers Pekka Koskinen, Heli Lehtivuori, Jussi Maunuksela Yliopisto ja laitos tai yksikkö / University and/or unit Jyväskylän yliopisto, fysiikan laitos Mitä? / What? Kehitämme fysiikan perusopetukseen toimintamallia, joka perustuu itsenäiseen mutta strukturoituun pienryhmätoimintaan ja sitä tukevaan formatiiviseen arviointiin. Miksi? / Why? Toimintamallilla irtaudutaan luento-opetuksesta ja tehdään opiskelusta joustavaa, sitouttavaa, ajankäyttöä tehostavaa sekä tieto- ja viestintätekniikan tukemaa, työelämätaitoja kehittävää toimintaa. Miten? / How? Toimintamallia kehitetään monialaisessa yhteistyössä Jyväskylän yliopiston eEducation hankkeessa syksyllä 2016 järjestettävälle termodynamiikan ja optiikan pilottikurssille. Kurssilla toimintamallin toimivuutta testataan ja analysoidaan sekä opiskelijapalautteen että opetuskokemusten avulla. Tämä tehdään yhteistyössä opiskelijoiden kanssa. Teemaryhmä13:Kohtaatko?Vuorovaikutteistapedagogiikkakorkeakouluihin 11/13 Peda-forum -päivät 17.-18.8.2016, Jyväskylä Mitkä ovat lopputulokset? / What are the conclusions? Suunnitelman mukaan opiskeluprosessi rakennetaan i) itseopiskelun (kirja ja aiemmin laatimamme videomateriaali), ii) itsenäisen mutta strukturoidun yhteistoiminnallisen pienryhmätoiminnan (ajasta ja paikasta riippumatonta, ajankäyttöä tehostavaa ja monipuolista TIM-verkkoympäristöä hyödyntävää), iii) intensiivisen kontaktiopetuksen (pienryhmän itsenäisesti suunnittelemat tapaamiset opettajan kanssa) ja iv) näitä elementtejä tukevan formatiivisen arvioinnin varaan. Kehitystyön tavoitteena on luoda aivan uusi toimintamalli fysiikan opetukseen ensi syksylle, joten mallia ei ole vielä kokeiltu käytännössä. Esitelmässä tuomme esille mahdollisuuksia ja haasteita, joita liittyy opetuksen kehitystyöhön, jossa kajotaan yksikön opetus- ja arviointikulttuurin peruspilareihin, kuten viikottaiseen luentoopetukseen ja summatiiviseen arviointiin tentteineen. Pohdimme lisäksi ryhmätyöskentelyn käytön ongelmallisuutta massakurssien opetuksessa ja keskustelemme keinoista estää oppimisen kannalta haitallisia ryhmäilmiöitä, kuten vapaamatkustajuutta. Avainsanat / Keywords Yhteistoiminnallisuus, pienryhmätoiminta, joustavuus, formatiivinen arviointi 4. ”Taideinterventio yliopisto-opiskelijoille – Välineitä vuorovaikutukseen ja sosiaalisen jännittämisen käsittelyyn” Esiintyjät / Performers Eeva Siljamäki Yliopisto ja laitos tai yksikkö / University and/or unit Taideyliopiston Sibelius-Akatemia Mitä? / What? Yliopisto-opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisessa yhteistyössä toteutetusta taideinterventiosta, jossa annettiin välineitä sosiaalisen jännittämisen käsittelyyn ja hyväksymiseen. Miksi? / Why? Yliopisto-opiskelijoista n. 15 % kokee jännitystä tai sosiaalisten tilanteiden pelkoa, joka voi aiheuttaa vuorovaikutustilanteiden välttämistä, ahdistusta ja opintojen viivästymistä. Erilaisten opiskelijoiden tarpeet tulisi huomioida yliopistojen oppimisympäristöissä. Miten? / How? Osana ArtsEqual -hanketta tässä tutkimusryhmässä tarkasteltiin Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön ja Taideyliopiston yhteistyössä toteutettuun taideinterventioon (20132014) osallistuneiden kokemuksia jännittämisestä. Kuorolaulukurssina toteutetun taideintervention aikana laulettiin, harjoiteltiin vuorovaikutustaitoja, improvisoitiin, keskusteltiin, opittiin jännittämisestä ja sen käsittelystä, sekä lopuksi esiinnyttiin kuorona. Teemaryhmä13:Kohtaatko?Vuorovaikutteistapedagogiikkakorkeakouluihin 12/13 Peda-forum -päivät 17.-18.8.2016, Jyväskylä Osallistujista 7 haastateltiin tutkimusta varten. Mitkä ovat lopputulokset? / What are the conclusions? Opiskelijat kertoivat jännittämisen kokemuksista niin esitelmien pitämisessä, seminaareissa, kahdenkeskisissä ohjaustapaamisissa, luennoilla, kuin vapaamuotoisissa sosiaalisissa tilanteissa. Pärjätäkseen jännittämisen kanssa osallistavia työmuotoja tai esiintymistä sisältäviä kursseja voidaan vältellä tai ne saatetaan jättää kesken. Yliopisto-opiskelun koetaan vaativan sosiaalista osaamista, johon ei tarjota työkaluja. Kuorolaulukurssilla opiskelijat kertoivat kokeneensa yhteisöllisyyttä eri tavoin kuin ennen. Joillekin se oli jopa ensimmäinen positiivinen kokemus ryhmästä. Kokemusten jakaminen fasilitoiduissa keskusteluissa ja vertaistuki toiminnallisten harjoitusten ja laulamisen lisäksi muodosti hyväksyvän, sallivan ja tukevan oppimisympäristön, jossa virheiden tekemistä pystyi harjoittelemaan turvallisesti toisin kuin yliopistoympäristössä. Syntyi turvallinen ympäristö sosiaalisten taitojen oppimiselle, virheiden tekemisen sallimiselle ja hyväksymiselle. Tässä esitelmässä kuvailen tutkimuksen tuloksia ja taideinterventiossa käytettyjä moniammatillisia työmuotoja niin teoreettisesti kuin käytännössä. Leikkimielisyyttä, improvisaatiota, tai kokemuksista keskustelua ei yleensä mielletä yliopistoympäristöön liittyviksi. Kuitenkin niihin sisältyvät hyväksyvä asenne, rakentavan vuorovaikutuksen ja epäselvyyden sietämisen taito, voivat tutkimuksen perusteella kehittää vuorovaikutustaitoja myös akateemisissa oppimisympäristöissä ja edistää hyvää elämää. Avainsanat / Keywords Improvisaatio, turvallinen sosiaalinen jännittäminen oppimisympäristö, taideinterventio, vuorovaikutustaidot, Teemaryhmä13:Kohtaatko?Vuorovaikutteistapedagogiikkakorkeakouluihin 13/13
© Copyright 2024