1. No category

Verisuonikanyylihoito
Ohje henkilökunnalle/ i / VSSHP Sairaalahygienia
Yleistä
Verisuonen sisäisiä kanyylejä ovat ääreislaskimokanyyli, keskuslaskimokanyyli,
valtimokanyyli ja keuhkovaltimokanyyli. Verisuoneen asennettu kanyyli alentaa
merkittävästi aiemmin terveenkin ihmisen puolustuskykyä. Kanyyli rikkoo ihon, joka
normaalisti suojaa elimistöä ympäristön mikrobeja vastaan. Kanyyli toimii lisäksi
kasvualustana, johon mikrobit kiinnittyvät helposti. Merkittävin verisuonikanyyleihin liittyvä
komplikaatio onkin mikrobikolonisaatio ja infektio.
Kanyyli-infektiot ovat sairaalahoidossa olevilla potilailla yleisimpiä vierasesineinfektioita. Yli
puolet kaikista sairaalasyntyisistä sepsiksistä on kanyyliperäisiä. Suomessa Terveyden- ja
hyvinvoinnin laitos ylläpitää veriviljelypositiivisten infektioiden seurantaa. Siihen
osallistuvien sairaaloiden ja myös TYKSin veriviljelypositiivisissa sepsiksissä lähes
puolella potilaista oli keskuslaskimokanyyli infektion toteamishetkellä. Yleisimmin
verisuonensisäisten kanyylien mikrobikolonisaatio saa alkunsa joko punktioaukon (A) tai
kanyylin tyviosan (B) kautta. Suurin osa infektioiden aiheuttajista on peräisin joko potilaan
oman ihon mikrofloorasta tai henkilökunnan käsistä.
INFUUSIONESTEET,
LÄÄKKEET
KANTAKAPPALE,
HANA, KORKKI
HEMATOGEENINEN
LEVIÄMINEN
SIDOS
B
KATETRI
A
iho
Kuva verisuonessa olevasta katetrista. Pallolla merkityt kohdat ovat mahdollisia
infektiolähteitä.
Potilaalle asetettu verisuonensisäinen kanyyli luo suoran yhteyden potilaan verenkierron ja
ulkomaailman mikrobien välille. Tämän vuoksi aseptinen työskentely kanyylin laitossa ja
huolellinen käsihygienia aina kanyylia käsiteltäessä ovat tärkeitä.
Keskuslaskimokanyyleihin liittyvien infektioiden vähentämiseen tähtäävissä toimissa on
koulutuksen lisäksi todettu merkittäväksi tekijäksi ns. nippu-ajattelu. Sen mukaan
suositusten mukainen hoito kokonaisuutena on infektioiden torjunnassa tehokkaampaa
kuin yksittäisten toimintojen toteuttaminen erikseen. Verisuonikanyyleja asentavan ja
hoitavan henkilökunnan on saatava säännöllisesti toimipaikkakoulutusta ja heidän taitonsa
tulee säännöllisesti tarkistaa.
Kanyylia ja sen pistokohtaa tarkkaillaan visuaalisesti ja sidoksen päältä palpoiden
päivittäin. Koska kanyyli muodostaa selvän infektioriskin, pitää kanyylin tarve arvioida
1
päivittäin ja poistaa tarpeeton kanyyli. Potilaan sairauskertomukseen kirjataan huomiot
kanyylista, kanyylin pistokohdasta sekä pistokohdan pesuun ja sidosten vaihtoon liittyvistä
asioista. Myös potilasta rohkaistaan kertomaan kanyyliin liittyvistä tuntemuksista.
Jos kanyylin pistokohta on aristava tai kanyylin pistokohdassa on muita infektion merkkejä
pitää sidokset poistaa ja kanyylin pistokohta tarkistaa huolellisesti. Näin menetellään
myös, jos potilaalla on infektioon liittyviä muita yleisoireita ilman muuta fokusta.
Ilmoituksen infektiosta tekee potilaan hoidosta vastaava hoitaja sairaalainfektioiden
seurantajärjestelmään (SAI).
Aseptiikka kanyylin käsittelyssä
1. Mitään kohtaa kanyylissa ei kosketeta ilman edeltävää käsien desinfektiota.
Kaikki alkaa käsien desinfioinnista!
2. Jos kosketetaan välillä jotain muuta kuin kanyylia (esimerkiksi infuusiopusseja),
kädet desinfioidaan uudelleen.
3. Kanyylin ja hanojen liitoskohdan käsittelyssä voidaan käyttää steriilejä käsineitä tai
noudatetaan non-touch tekniikkaa (= steriiliteettiä vaativia kohtia ei kosketella tai
kosketellaan vain steriilillä välineellä).
4. Kanyylin ja hanojen liitoskohdan käsittelyssä noudatetaan tarkkaa aseptiikkaa.
Kanyylin tai hanojen suuaukkoon ei saa yhdistää mitään epästeriiliä tai koskea
millään epästeriilillä.
5. Injektioportit pidetään puhtaana ja ne puhdistetaan ennen käyttöä etanolilla
(vähintään 70 %) kostutetulla steriilillä taitoksella.
Injektioportin puhdistus.
2
Lääkeaineet ja infuusionesteet
1. Kädet desinfioidaan välittömästi ennen lääkeaineisiin tai infuusionesteisiin
koskemista.
2. Infuusiopullon tai -pussin läpäisykohta puhdistetaan Dermades-liuoksella
(etanolisetrimoni) tai alkoholiliuoksella (vähintään 70 %) kostutetulla taitoksella
ennen lävistystä. Puhdistuskohdan annetaan kuivua.
3. Suositusten mukaan parenteraalisesti annettavat lääkeaineet tulisi valmistaa
apteekissa laminaarivirtauskaapissa aseptista tekniikkaa noudattaen.
Parenteraalisesti annettavien lääkeaineiden tulee olla potilaaseen päätyessään
steriilejä. Jos lääkeaineet valmistetaan osastolla, huolehditaan siitä, että lääkkeet
valmistellaan huolellisesti mahdollisimman häiriöttömässä ympäristössä tiukasti
aseptista tekniikkaa noudattaen.
4. Lääkeaineiden ja infuusionesteiden kunto tarkistetaan aina välittömästi ennen
potilaalle antoa.
Lääkeaineen moitteettoman kunnon tarkastaminen silmämääräisesti.
5. Aina, kun on mahdollista käytetään kerta-annos lagenulaa tai yksiannosruiskua,
joka hävitetään käytön jälkeen (vaikka lääkeainetta jäisikin)
6. Moniannos-lagenulaan merkitään lagenulan avaamisaika. Avattu lagenula
säilytetään jääkaapissa korkeintaan 24 tuntia lävistyksen jälkeen tai valmistajan
ohjeen mukaisesti.
7. Alkoholidesinfektion jälkeen moniannos -lagenula lävistetään uudestaan aseptisesti
mahdollisimman pienellä neulalla (korkeintaan 22G). Lääkeaineen ottaminen
neulalla ja ruiskulla lagenulasta on suositeltavampaa kuin käyttämällä
lääkeottokanyylia.
8. Jos potilas saa parenteraalista ravitsemusta monilumeniseen kanyyliin, varataan
yksi lumen erityisesti ravitsemuksen toteutukseen.
9. Pelkät rasvaliuokset infusoidaan 12 tunnin kuluessa infuusion aloittamisesta (24
tuntia sallittu, jos pidempi tiputus välttämätön). Ravitsemusseoksissa noudatetaan
valmistajan antamaa ohjetta infuusioajasta.
10. Veri ja verituotteet infusoidaan 4 tunnin kuluessa siirron aloittamisesta. Kanyyli
huuhdotaan keittosuolalla veren ja verituotteiden siirron jälkeen.
11. Kanyyli huuhdotaan keittosuolalla lääkeaineiden tai ravitsemusliuosten annon
jälkeen.
12. Lääkeaineet ja infuusionesteet tulee infusoida tasaisesti valmistajan ohjeen
mukaan.
3
Nesteensiirtolaitteisto
1. Hanojen ja letkujen määrä pidetään mahdollisimman pienenä.
2. Kädet desinfioidaan ennen nesteensiirtolaitteen koskettelua.
3. Letkustoja ja hanoja irrotettaessa on keskuslaskimokanyyliin kuuluva kolmitiehana
suljettava ilmaembolian ja veren takaisinvirtauksen estämiseksi.
4. Hanojen ja letkujen vapaat aukot suljetaan aina steriileillä korkeilla. Jos korkki
otetaan pois, laitetaan tilalle uusi steriili korkki.
5. Jos kanyyli vaihdetaan, vaihdetaan myös kaikki hanat, nesteensiirtoletkut ja korkit
uusiin.
6. Perusliuosten jatkuvassa infuusiossa vältetään nesteensiirtolaitteiston tarpeettomia
vaihtoja, jotta suljettua systeemiä ei avata kuin tarvittaessa. Nesteensiirtolaitteiston
vaihtoajat on esitetty oheisessa taulukossa.
7. Jos kanyyli vuotaa tai letkusto irtoaa kanyylista vahingossa, on kanyyli suljettava
välittömästi. Kanyylia ei voi paikata! Eikä irronnutta letkustoa voi asentaa takaisin!
8. Kanyyliin voidaan käyttää erilaisia venttiileitä ja sulkijoita, joiden yhteydessä ei
tarvita perinteistä luer-lock korkkia. Yksiköt voivat ottaa niitä käyttöön tarkoin
harkituissa tilanteissa, jos kanyylin asentaminen ja hoito tehdään tiukasti aseptisten
suositusten mukaisesti ja yksikkö tekee luotettavaa seurantaa kanyyleihin liittyvistä
infektioista. Em. välineiden käyttöönotto edellyttää yhteydenottoa
sairaalahygieniayksikköön.
Nesteensiirtolaitteistojen vaihtoajat
Perusliuokset jatkuvana
72 (-96) tunnin välein
infuusiona
Pelkät rasvat jatkuvana
24 tunnin välein
infuusiona
Pelkät sokerit jatkuvana
72 (-96) tunnin välein
infuusiona
Veri- tai verituotteet
Jokaisen yksikön jälkeen tai
viimeistään 6 tunnin kuluttua siirron aloittamisesta
Viimeistään 24 tunnin kuluttua siirron aloittamisesta
Rasvaliuokset
(myös aminohappoihin ja
glukoosiin sekoitetut)
Jokaisen tiputuksen jälkeen
Toistuvat, intervallina
annettavat lääke-infuusiot
(esim antibiootit)
Propofol
6 tai 12 tunnin kuluessa (valmistajan ohjeen
mukaan)
4
Ääreislaskimokanyyli
Ääreislaskimokanyylin asettaminen
1. Kädet desinfioidaan ennen välineiden keräämistä.
Välineet on kerätty ääreislaskimokanyylin asettamista varten.
2. Valitaan käyttötarkoitukseen soveltuva, mahdollisimman pieni kanyyli, jotta
verivirtaus suonessa säilyy. Kanyyli on kertakäyttöinen, joten jos joudutaan
punktoimaan uudelleen, käytetään uutta steriiliä kanyylia.
3. Ääreislaskimokanyyli asetetaan tehdaspuhtain käsinein, jotka puetaan kuiviin,
desinfioituihin käsiin.
4. Iho puhdistetaan Dermades -liuokseen (tai A12 t) kostutetuilla tehdaspuhtailla
taitoksilla yhdensuuntaisin vedoin.
Punktiokohdan puhdistus Dermades-liuoksella ja tehdaspuhtaalla taitoksella
– älä hankaa!
– älä koskettele punktiokohtaa desinfektion jälkeen ennen punktiota!
– anna desinfektioaineen kuivua ennen punktiota!
5. Puhdistettua ihoaluetta voi kosketella vain steriileillä välineillä ja steriileillä käsineillä
(Huom! Desinfioitua ihoaluetta ei voi palpoida ilman steriilejä käsineitä).
6. Käytetty neula laitetaan suoraan neulankeräysastiaan.
5
7. Kanyylin kiinnitetään huolellisesti, jotta se ei pääse liikkumaan suonessa.
8. Kanyylin pistokohta suojataan kalvolla, josta voidaan tarkkailla kanyylin
pistoskohtaa päivittäin.
Kanyyliin yhdistettyjen välineiden täytyy säilyä yhdistettäessä steriileinä!
9. Kädet desinfioidaan suojakäsineiden riisumisen jälkeen.
Ääreislaskimokanyylin hoito
1. Kanyylin punktiokohta ja kiinnitys tarkistetaan päivittäin. Irronneet ja likaantuneet
kiinnityssidokset vaihdetaan.
.
Huolehditaan, että lääkkeenantonuppi on kiinni. Jos nuppi on auennut, tulee se
desinfioida Dermadesilla ennen sulkemista.
2. Kun annetaan toistuvia lääkehoitoja kanyylin kautta ilman aukiolotippaa, kanyyli
huuhdellaan fysiologisella keittosuolaliuoksella ja suljetaan steriilillä korkilla.
Huuhteluun suositellaan valmiita kertakäyttöisiä keittosuolaruiskuja. Mandriineja ei
käytetä.
Infusoitaessa käytetään ns. pulsoivaa tekniikkaa, jotta kanyyliin saadaan
virtausta.
Pulsoiva tekniikka
paine
aika
–
paina mäntää varovasti
–
Älä koskaan huuhtele voimallisesti; suoni tai
kanyyli saattaa vaurioitua
(Lähde: Ilpo Mustalahti BD:n koulutusmateriaali)
6
Kun keittosuola ruiskutetaan kanyyliin, on ruiskun mäntä pidettävä pohjassa, kun
kolmitiehana suljetaan. Suonen kiinni oleminen voidaan varmistaa myös painamalla
suonesta. Näillä toimilla estetään ruiskun irrottamisessa syntyvä pieni alipaine, joka
voi vetää pienen määrän verta kanyyliin ja aiheuttaa tukoksen.
3. Ääreislaskimokanyyli vaihdetaan rutiininomaisesti 72-96 tunnin välein, mikäli sopivia
suonia on tarjolla.
4. Ensihoitotilanteissa laitettu kanyyli vaihdetaan mahdollisimman pian, mutta
viimeistään 48-tunnin kuluessa.
5. Tromboflebiitin oireiden, punoituksen tai paikallisen aristuksen ilmaantuessa
infuusio on keskeytettävä ja kanyyli vaihdettava toiseen suoneen (mielellään
toiseen käteen). Kanyyli on vaihdettava uuteen myös, jos se on liukunut ulos
suonesta.
Tunneloimaton keskuslaskimokanyyli ja sen hoito
Tunneloimattoman keskuslaskimokanyylin asentaminen
Katetrin asentaminen on ohjeistettu Parenteraalisen lääkehoidon oppaassa
http://ohjepankki.vsshp.fi/fi/4152/12192/.
Potilaan sairauskertomukseen merkitään kanyylin laittaja, kanyylin laittoaika, kanyylin
tyyppi ja mahdollinen vaihtoaika.
Punktiokohdan hoito
1. Päivittäin tehdään kanyylin ja sen punktiokohdan ja kiinnityksen tarkkailu ja
pistokohdan palpointi (myös läpinäkyvän kalvon päältä). Peittämätöntä
punktiokohtaa kosketellaan steriilein käsinein, koska katetrin punktiokohdan
kautta on suorayhteys potilaan veriteihin (ks. kuva). Kiinnityssidoksiin voi koskea
myös tehdaspuhtain käsinein.
2. Punktiokohdan hoito on steriili toimenpide, joka tehdään steriilein välinein.
3. Kädet desinfioidaan mm ennen. välineiden keräämistä tai ennen steriilien
käsineiden pukemista.
7
Kaikki alkaa käsien desinfioinnista!
4. Punktiokohdan hoidossa hoitaja pukee suojatakin, suu-nenäsuojan ja käyttää
puhdistuksessa steriilejä käsineitä ja steriilejä välineitä. Käytettävät välineet
asetetaan steriilille liinalle ja potilaan punktiokohdan ympäristö suojataan steriilillä
liinalla.
Käsien desinfiointi ennen suojainten pukemista.
5. Punktiokohta puhdistetaan aina, kun sidokset avataan. Puhdistukseen käytetään
Dermades –liuosta (alkoholisetrimoni). Iho puhdistetaan punktiokohdasta lähtien
pyyhkäisyillä, huomioidaan valumissuunta ja että iho on kuiva, ennen sidosten
kiinnittämistä.
6. Jos sidos kastuu, likaantuu tai irtoaa, punktiokohta puhdistetaan Dermadesliuoksella ja vaihdetaan puhdas sidos välittömästi.
7. Kanyylin punktiokohta suojataan puoliläpäisevällä kalvolla.
8
8. Jos punktiokohta erittää tai potilas hikoilee kovasti, käytetään peittävää sidosta.
Katetrin laiton jälkeen ensimmäisenä vuorokautena on suositeltavaa käyttää
peittävää sidosta, koska katetrin pistokohta usein vuotaa tai erittää.
9. Puoliläpäisevä, läpinäkyvä kalvo vaihdetaan 7 vuorokauden välein (tai valmistajan
ohjeen mukaan). Peittävä sidos vaihdetaan joka toinen päivä.
10. Kanyyliin yhdistetty ja siihen kuuluvaksi katsottava ensimmäinen jatkoletkullinen
kolmitiehana vaihdetaan kerran viikossa.
11. Punktiokohtaan ei laiteta mitään voiteita (ei edes antiseptisia voiteita) eikä aineita.
12. Hoitotapahtuma ja tehdyt huomiot kirjataan potilaan sairauskertomukseen.
Verinäytteiden ottaminen ja verensiirto keskuslaskimokanyyliin
Verensiirto keskuslaskimokanyyliin ja verinäytteiden otto keskuslaskimokanyylista voidaan
tehdä vain lääkärin antamalla erillisellä luvalla, joka on kirjattu sairauskertomukseen.
Jos keskuslaskimokanyyliin siirretään verta tai verituotteita tai kanyylista otetaan
verinäytteitä, huuhdellaan veri kanyylista steriilillä fysiologisella keittosuolaliuoksella
täytetyllä ruiskulla verensiirron tai näytteenoton jälkeen. Varmistetaan, että toimitaan
aseptisesti steriliteetti säilyttäen.
Keskuslaskimokanyyliin liittyvän infektio tai sen epäily
Kanyyli poistetaan lääkärin harkinnan mukaan. Keskuslaskimokanyylin kärki lähetetään
mikrobiologian laboratorioon tutkittavaksi vain infektioepäilyissä. Kärki leikataan steriileillä
saksilla steriiliin kuivaan putkeen kärkeä kontaminoimatta. Ilmoituksen infektiosta tekee
potilaan hoidosta vastaava hoitaja sairaalainfektioiden seurantajärjestelmään (SAI).
sisällöstä vastaa VSSHP sairaalahygienia, sisältö tarkistettu 10 / 2009
9