Verisuonikanyylihoito Ohje henkilökunnalle/ i / VSSHP Sairaalahygienia Yleistä Verisuonen sisäisiä kanyylejä ovat ääreislaskimokanyyli, keskuslaskimokanyyli, valtimokanyyli ja keuhkovaltimokanyyli. Verisuoneen asennettu kanyyli alentaa merkittävästi aiemmin terveenkin ihmisen puolustuskykyä. Kanyyli rikkoo ihon, joka normaalisti suojaa elimistöä ympäristön mikrobeja vastaan. Kanyyli toimii lisäksi kasvualustana, johon mikrobit kiinnittyvät helposti. Merkittävin verisuonikanyyleihin liittyvä komplikaatio onkin mikrobikolonisaatio ja infektio. Kanyyli-infektiot ovat sairaalahoidossa olevilla potilailla yleisimpiä vierasesineinfektioita. Yli puolet kaikista sairaalasyntyisistä sepsiksistä on kanyyliperäisiä. Suomessa Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos ylläpitää veriviljelypositiivisten infektioiden seurantaa. Siihen osallistuvien sairaaloiden ja myös TYKSin veriviljelypositiivisissa sepsiksissä lähes puolella potilaista oli keskuslaskimokanyyli infektion toteamishetkellä. Yleisimmin verisuonensisäisten kanyylien mikrobikolonisaatio saa alkunsa joko punktioaukon (A) tai kanyylin tyviosan (B) kautta. Suurin osa infektioiden aiheuttajista on peräisin joko potilaan oman ihon mikrofloorasta tai henkilökunnan käsistä. INFUUSIONESTEET, LÄÄKKEET KANTAKAPPALE, HANA, KORKKI HEMATOGEENINEN LEVIÄMINEN SIDOS B KATETRI A iho Kuva verisuonessa olevasta katetrista. Pallolla merkityt kohdat ovat mahdollisia infektiolähteitä. Potilaalle asetettu verisuonensisäinen kanyyli luo suoran yhteyden potilaan verenkierron ja ulkomaailman mikrobien välille. Tämän vuoksi aseptinen työskentely kanyylin laitossa ja huolellinen käsihygienia aina kanyylia käsiteltäessä ovat tärkeitä. Keskuslaskimokanyyleihin liittyvien infektioiden vähentämiseen tähtäävissä toimissa on koulutuksen lisäksi todettu merkittäväksi tekijäksi ns. nippu-ajattelu. Sen mukaan suositusten mukainen hoito kokonaisuutena on infektioiden torjunnassa tehokkaampaa kuin yksittäisten toimintojen toteuttaminen erikseen. Verisuonikanyyleja asentavan ja hoitavan henkilökunnan on saatava säännöllisesti toimipaikkakoulutusta ja heidän taitonsa tulee säännöllisesti tarkistaa. Kanyylia ja sen pistokohtaa tarkkaillaan visuaalisesti ja sidoksen päältä palpoiden päivittäin. Koska kanyyli muodostaa selvän infektioriskin, pitää kanyylin tarve arvioida 1 päivittäin ja poistaa tarpeeton kanyyli. Potilaan sairauskertomukseen kirjataan huomiot kanyylista, kanyylin pistokohdasta sekä pistokohdan pesuun ja sidosten vaihtoon liittyvistä asioista. Myös potilasta rohkaistaan kertomaan kanyyliin liittyvistä tuntemuksista. Jos kanyylin pistokohta on aristava tai kanyylin pistokohdassa on muita infektion merkkejä pitää sidokset poistaa ja kanyylin pistokohta tarkistaa huolellisesti. Näin menetellään myös, jos potilaalla on infektioon liittyviä muita yleisoireita ilman muuta fokusta. Ilmoituksen infektiosta tekee potilaan hoidosta vastaava hoitaja sairaalainfektioiden seurantajärjestelmään (SAI). Aseptiikka kanyylin käsittelyssä 1. Mitään kohtaa kanyylissa ei kosketeta ilman edeltävää käsien desinfektiota. Kaikki alkaa käsien desinfioinnista! 2. Jos kosketetaan välillä jotain muuta kuin kanyylia (esimerkiksi infuusiopusseja), kädet desinfioidaan uudelleen. 3. Kanyylin ja hanojen liitoskohdan käsittelyssä voidaan käyttää steriilejä käsineitä tai noudatetaan non-touch tekniikkaa (= steriiliteettiä vaativia kohtia ei kosketella tai kosketellaan vain steriilillä välineellä). 4. Kanyylin ja hanojen liitoskohdan käsittelyssä noudatetaan tarkkaa aseptiikkaa. Kanyylin tai hanojen suuaukkoon ei saa yhdistää mitään epästeriiliä tai koskea millään epästeriilillä. 5. Injektioportit pidetään puhtaana ja ne puhdistetaan ennen käyttöä etanolilla (vähintään 70 %) kostutetulla steriilillä taitoksella. Injektioportin puhdistus. 2 Lääkeaineet ja infuusionesteet 1. Kädet desinfioidaan välittömästi ennen lääkeaineisiin tai infuusionesteisiin koskemista. 2. Infuusiopullon tai -pussin läpäisykohta puhdistetaan Dermades-liuoksella (etanolisetrimoni) tai alkoholiliuoksella (vähintään 70 %) kostutetulla taitoksella ennen lävistystä. Puhdistuskohdan annetaan kuivua. 3. Suositusten mukaan parenteraalisesti annettavat lääkeaineet tulisi valmistaa apteekissa laminaarivirtauskaapissa aseptista tekniikkaa noudattaen. Parenteraalisesti annettavien lääkeaineiden tulee olla potilaaseen päätyessään steriilejä. Jos lääkeaineet valmistetaan osastolla, huolehditaan siitä, että lääkkeet valmistellaan huolellisesti mahdollisimman häiriöttömässä ympäristössä tiukasti aseptista tekniikkaa noudattaen. 4. Lääkeaineiden ja infuusionesteiden kunto tarkistetaan aina välittömästi ennen potilaalle antoa. Lääkeaineen moitteettoman kunnon tarkastaminen silmämääräisesti. 5. Aina, kun on mahdollista käytetään kerta-annos lagenulaa tai yksiannosruiskua, joka hävitetään käytön jälkeen (vaikka lääkeainetta jäisikin) 6. Moniannos-lagenulaan merkitään lagenulan avaamisaika. Avattu lagenula säilytetään jääkaapissa korkeintaan 24 tuntia lävistyksen jälkeen tai valmistajan ohjeen mukaisesti. 7. Alkoholidesinfektion jälkeen moniannos -lagenula lävistetään uudestaan aseptisesti mahdollisimman pienellä neulalla (korkeintaan 22G). Lääkeaineen ottaminen neulalla ja ruiskulla lagenulasta on suositeltavampaa kuin käyttämällä lääkeottokanyylia. 8. Jos potilas saa parenteraalista ravitsemusta monilumeniseen kanyyliin, varataan yksi lumen erityisesti ravitsemuksen toteutukseen. 9. Pelkät rasvaliuokset infusoidaan 12 tunnin kuluessa infuusion aloittamisesta (24 tuntia sallittu, jos pidempi tiputus välttämätön). Ravitsemusseoksissa noudatetaan valmistajan antamaa ohjetta infuusioajasta. 10. Veri ja verituotteet infusoidaan 4 tunnin kuluessa siirron aloittamisesta. Kanyyli huuhdotaan keittosuolalla veren ja verituotteiden siirron jälkeen. 11. Kanyyli huuhdotaan keittosuolalla lääkeaineiden tai ravitsemusliuosten annon jälkeen. 12. Lääkeaineet ja infuusionesteet tulee infusoida tasaisesti valmistajan ohjeen mukaan. 3 Nesteensiirtolaitteisto 1. Hanojen ja letkujen määrä pidetään mahdollisimman pienenä. 2. Kädet desinfioidaan ennen nesteensiirtolaitteen koskettelua. 3. Letkustoja ja hanoja irrotettaessa on keskuslaskimokanyyliin kuuluva kolmitiehana suljettava ilmaembolian ja veren takaisinvirtauksen estämiseksi. 4. Hanojen ja letkujen vapaat aukot suljetaan aina steriileillä korkeilla. Jos korkki otetaan pois, laitetaan tilalle uusi steriili korkki. 5. Jos kanyyli vaihdetaan, vaihdetaan myös kaikki hanat, nesteensiirtoletkut ja korkit uusiin. 6. Perusliuosten jatkuvassa infuusiossa vältetään nesteensiirtolaitteiston tarpeettomia vaihtoja, jotta suljettua systeemiä ei avata kuin tarvittaessa. Nesteensiirtolaitteiston vaihtoajat on esitetty oheisessa taulukossa. 7. Jos kanyyli vuotaa tai letkusto irtoaa kanyylista vahingossa, on kanyyli suljettava välittömästi. Kanyylia ei voi paikata! Eikä irronnutta letkustoa voi asentaa takaisin! 8. Kanyyliin voidaan käyttää erilaisia venttiileitä ja sulkijoita, joiden yhteydessä ei tarvita perinteistä luer-lock korkkia. Yksiköt voivat ottaa niitä käyttöön tarkoin harkituissa tilanteissa, jos kanyylin asentaminen ja hoito tehdään tiukasti aseptisten suositusten mukaisesti ja yksikkö tekee luotettavaa seurantaa kanyyleihin liittyvistä infektioista. Em. välineiden käyttöönotto edellyttää yhteydenottoa sairaalahygieniayksikköön. Nesteensiirtolaitteistojen vaihtoajat Perusliuokset jatkuvana 72 (-96) tunnin välein infuusiona Pelkät rasvat jatkuvana 24 tunnin välein infuusiona Pelkät sokerit jatkuvana 72 (-96) tunnin välein infuusiona Veri- tai verituotteet Jokaisen yksikön jälkeen tai viimeistään 6 tunnin kuluttua siirron aloittamisesta Viimeistään 24 tunnin kuluttua siirron aloittamisesta Rasvaliuokset (myös aminohappoihin ja glukoosiin sekoitetut) Jokaisen tiputuksen jälkeen Toistuvat, intervallina annettavat lääke-infuusiot (esim antibiootit) Propofol 6 tai 12 tunnin kuluessa (valmistajan ohjeen mukaan) 4 Ääreislaskimokanyyli Ääreislaskimokanyylin asettaminen 1. Kädet desinfioidaan ennen välineiden keräämistä. Välineet on kerätty ääreislaskimokanyylin asettamista varten. 2. Valitaan käyttötarkoitukseen soveltuva, mahdollisimman pieni kanyyli, jotta verivirtaus suonessa säilyy. Kanyyli on kertakäyttöinen, joten jos joudutaan punktoimaan uudelleen, käytetään uutta steriiliä kanyylia. 3. Ääreislaskimokanyyli asetetaan tehdaspuhtain käsinein, jotka puetaan kuiviin, desinfioituihin käsiin. 4. Iho puhdistetaan Dermades -liuokseen (tai A12 t) kostutetuilla tehdaspuhtailla taitoksilla yhdensuuntaisin vedoin. Punktiokohdan puhdistus Dermades-liuoksella ja tehdaspuhtaalla taitoksella – älä hankaa! – älä koskettele punktiokohtaa desinfektion jälkeen ennen punktiota! – anna desinfektioaineen kuivua ennen punktiota! 5. Puhdistettua ihoaluetta voi kosketella vain steriileillä välineillä ja steriileillä käsineillä (Huom! Desinfioitua ihoaluetta ei voi palpoida ilman steriilejä käsineitä). 6. Käytetty neula laitetaan suoraan neulankeräysastiaan. 5 7. Kanyylin kiinnitetään huolellisesti, jotta se ei pääse liikkumaan suonessa. 8. Kanyylin pistokohta suojataan kalvolla, josta voidaan tarkkailla kanyylin pistoskohtaa päivittäin. Kanyyliin yhdistettyjen välineiden täytyy säilyä yhdistettäessä steriileinä! 9. Kädet desinfioidaan suojakäsineiden riisumisen jälkeen. Ääreislaskimokanyylin hoito 1. Kanyylin punktiokohta ja kiinnitys tarkistetaan päivittäin. Irronneet ja likaantuneet kiinnityssidokset vaihdetaan. . Huolehditaan, että lääkkeenantonuppi on kiinni. Jos nuppi on auennut, tulee se desinfioida Dermadesilla ennen sulkemista. 2. Kun annetaan toistuvia lääkehoitoja kanyylin kautta ilman aukiolotippaa, kanyyli huuhdellaan fysiologisella keittosuolaliuoksella ja suljetaan steriilillä korkilla. Huuhteluun suositellaan valmiita kertakäyttöisiä keittosuolaruiskuja. Mandriineja ei käytetä. Infusoitaessa käytetään ns. pulsoivaa tekniikkaa, jotta kanyyliin saadaan virtausta. Pulsoiva tekniikka paine aika – paina mäntää varovasti – Älä koskaan huuhtele voimallisesti; suoni tai kanyyli saattaa vaurioitua (Lähde: Ilpo Mustalahti BD:n koulutusmateriaali) 6 Kun keittosuola ruiskutetaan kanyyliin, on ruiskun mäntä pidettävä pohjassa, kun kolmitiehana suljetaan. Suonen kiinni oleminen voidaan varmistaa myös painamalla suonesta. Näillä toimilla estetään ruiskun irrottamisessa syntyvä pieni alipaine, joka voi vetää pienen määrän verta kanyyliin ja aiheuttaa tukoksen. 3. Ääreislaskimokanyyli vaihdetaan rutiininomaisesti 72-96 tunnin välein, mikäli sopivia suonia on tarjolla. 4. Ensihoitotilanteissa laitettu kanyyli vaihdetaan mahdollisimman pian, mutta viimeistään 48-tunnin kuluessa. 5. Tromboflebiitin oireiden, punoituksen tai paikallisen aristuksen ilmaantuessa infuusio on keskeytettävä ja kanyyli vaihdettava toiseen suoneen (mielellään toiseen käteen). Kanyyli on vaihdettava uuteen myös, jos se on liukunut ulos suonesta. Tunneloimaton keskuslaskimokanyyli ja sen hoito Tunneloimattoman keskuslaskimokanyylin asentaminen Katetrin asentaminen on ohjeistettu Parenteraalisen lääkehoidon oppaassa http://ohjepankki.vsshp.fi/fi/4152/12192/. Potilaan sairauskertomukseen merkitään kanyylin laittaja, kanyylin laittoaika, kanyylin tyyppi ja mahdollinen vaihtoaika. Punktiokohdan hoito 1. Päivittäin tehdään kanyylin ja sen punktiokohdan ja kiinnityksen tarkkailu ja pistokohdan palpointi (myös läpinäkyvän kalvon päältä). Peittämätöntä punktiokohtaa kosketellaan steriilein käsinein, koska katetrin punktiokohdan kautta on suorayhteys potilaan veriteihin (ks. kuva). Kiinnityssidoksiin voi koskea myös tehdaspuhtain käsinein. 2. Punktiokohdan hoito on steriili toimenpide, joka tehdään steriilein välinein. 3. Kädet desinfioidaan mm ennen. välineiden keräämistä tai ennen steriilien käsineiden pukemista. 7 Kaikki alkaa käsien desinfioinnista! 4. Punktiokohdan hoidossa hoitaja pukee suojatakin, suu-nenäsuojan ja käyttää puhdistuksessa steriilejä käsineitä ja steriilejä välineitä. Käytettävät välineet asetetaan steriilille liinalle ja potilaan punktiokohdan ympäristö suojataan steriilillä liinalla. Käsien desinfiointi ennen suojainten pukemista. 5. Punktiokohta puhdistetaan aina, kun sidokset avataan. Puhdistukseen käytetään Dermades –liuosta (alkoholisetrimoni). Iho puhdistetaan punktiokohdasta lähtien pyyhkäisyillä, huomioidaan valumissuunta ja että iho on kuiva, ennen sidosten kiinnittämistä. 6. Jos sidos kastuu, likaantuu tai irtoaa, punktiokohta puhdistetaan Dermadesliuoksella ja vaihdetaan puhdas sidos välittömästi. 7. Kanyylin punktiokohta suojataan puoliläpäisevällä kalvolla. 8 8. Jos punktiokohta erittää tai potilas hikoilee kovasti, käytetään peittävää sidosta. Katetrin laiton jälkeen ensimmäisenä vuorokautena on suositeltavaa käyttää peittävää sidosta, koska katetrin pistokohta usein vuotaa tai erittää. 9. Puoliläpäisevä, läpinäkyvä kalvo vaihdetaan 7 vuorokauden välein (tai valmistajan ohjeen mukaan). Peittävä sidos vaihdetaan joka toinen päivä. 10. Kanyyliin yhdistetty ja siihen kuuluvaksi katsottava ensimmäinen jatkoletkullinen kolmitiehana vaihdetaan kerran viikossa. 11. Punktiokohtaan ei laiteta mitään voiteita (ei edes antiseptisia voiteita) eikä aineita. 12. Hoitotapahtuma ja tehdyt huomiot kirjataan potilaan sairauskertomukseen. Verinäytteiden ottaminen ja verensiirto keskuslaskimokanyyliin Verensiirto keskuslaskimokanyyliin ja verinäytteiden otto keskuslaskimokanyylista voidaan tehdä vain lääkärin antamalla erillisellä luvalla, joka on kirjattu sairauskertomukseen. Jos keskuslaskimokanyyliin siirretään verta tai verituotteita tai kanyylista otetaan verinäytteitä, huuhdellaan veri kanyylista steriilillä fysiologisella keittosuolaliuoksella täytetyllä ruiskulla verensiirron tai näytteenoton jälkeen. Varmistetaan, että toimitaan aseptisesti steriliteetti säilyttäen. Keskuslaskimokanyyliin liittyvän infektio tai sen epäily Kanyyli poistetaan lääkärin harkinnan mukaan. Keskuslaskimokanyylin kärki lähetetään mikrobiologian laboratorioon tutkittavaksi vain infektioepäilyissä. Kärki leikataan steriileillä saksilla steriiliin kuivaan putkeen kärkeä kontaminoimatta. Ilmoituksen infektiosta tekee potilaan hoidosta vastaava hoitaja sairaalainfektioiden seurantajärjestelmään (SAI). sisällöstä vastaa VSSHP sairaalahygienia, sisältö tarkistettu 10 / 2009 9
© Copyright 2024