Opinto-opas 2015-2016 - Jyväskylän yliopisto
Opinto-opas 2015-2016 Sisältö 1 Tutkinnot ......................................................................................................................................... 8 1.1 Luonnontieteiden kandidaatintutkinto.............................................................................. 8 1.1.1 Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon rakenne eli tutkintoon sisältyvät opinnot ................................................................................................................................................. 9 1.1.2 LuK-tutkinnon yleisrakenne tiedekunnassa ............................................................... 9 1.1.3 Tiedekunnasta valmistuvan luonnontieteiden kandidaatin osaamistavoitteet .............................................................................................................................................................. 10 1.2 Filosofian maisterin tutkinto ............................................................................................... 11 1.2.1 Filosofian maisterin tutkinnon rakenne eri pääaineissa ...................................... 12 1.2.2 FM-tutkinnon yleisrakenne tiedekunnassa ............................................................... 12 1.2.3 Tiedekunnasta valmistuvan filosofian maisterin osaamistavoitteet ............... 13 1.3 Tiedekunnan kansainväliset maisteriohjelmat ............................................................ 14 1.3.1 Master’s Degree Programme in Sustainable Management of Inland Aquatic Resources .......................................................................................................................................... 14 1.3.2 Master's Degree Programme in Ecology and Evolutionary Biology................. 15 1.3.3 Master's Degree Programme in Nanoscience .......................................................... 16 1.3.4 Master's Degree Programme in Nuclear and Particle Physics ........................... 17 1.3.4.1 Requirements for MSc degree (120 ECTS) ........................................................... 18 1.3.4.2 Optional courses: Advanced and Post-graduate Studies (FYSExx-FYSZxx) .............................................................................................................................................................. 20 1.3.5 Development and International Co-operation......................................................... 41 2.1.1 Pääaineen opinnot (Opetussuunnitelma) .......................................................... 43 2.2 Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto, Akvaattiset tieteet, 180 op .......... 44 2.2.1 Pääaineen opinnot (Opetussuunnitelma) .......................................................... 45 2.3 Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto, Ekologia- ja evoluutiobiologia 180 op .............................................................................................................................................................. 46 2.3.1 Pääaineen opinnot (Opetussuunnitelma) .................................................................. 47 2.4 Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto, Solu- ja molekyylibiologia, 180 op ... 48 2.4.1 Pääaineen opinnot (Opetussuunnitelma) .................................................................. 49 2.5 Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto, Ympäristötiede, 180 op ......................... 50 2.5.1 Pääaineen opinnot (Opetussuunnitelma) .......................................................... 51 2.6 Nanotieteiden kandidaattiohjelma, Solu- ja molekyylibiologia, 180 op ............ 51 2.6.1 Pääaineen opinnot (Opetussuunnitelma) .......................................................... 52 2.7 Bio- ja ympäristötieteiden opetus.................................................................................... 53 Kevät ................................................................................................................................................ 53 Yleisopinnot ................................................................................................................................. 53 Perusopinnot (approbatur) ........................................................................................................ 53 Aineopinnot (cum laude approbatur) ....................................................................................... 53 Syventävät opinnot (laudatur) .................................................................................................. 55 Kesä ................................................................................................................................................. 56 Aineopinnot (cum laude approbatur) ....................................................................................... 56 Syventävät opinnot (laudatur) .................................................................................................. 56 Syksy ................................................................................................................................................ 56 Johdanto ...................................................................................................................................... 56 Yleisopinnot ................................................................................................................................. 56 Perusopinnot (approbatur) ........................................................................................................ 57 Aineopinnot (cum laude approbatur) ....................................................................................... 57 Syventävät opinnot (laudatur) .................................................................................................. 58 Muut.................................................................................................................................................. 59 Johdanto ...................................................................................................................................... 59 Perusopinnot (approbatur) ........................................................................................................ 59 Aineopinnot (cum laude approbatur) ....................................................................................... 59 Syventävät opinnot (laudatur) .................................................................................................. 60 Kevät ................................................................................................................................................ 64 Yleisopinnot ................................................................................................................................. 64 Perusopinnot (approbatur) ........................................................................................................ 64 Aineopinnot (cum laude approbatur) ....................................................................................... 68 Syventävät opinnot (laudatur) .................................................................................................. 82 Kesä ................................................................................................................................................. 99 Aineopinnot (cum laude approbatur) ....................................................................................... 99 Syventävät opinnot (laudatur) ................................................................................................ 100 Syksy .............................................................................................................................................. 101 Johdanto .................................................................................................................................... 101 Yleisopinnot ............................................................................................................................... 101 Perusopinnot (approbatur) ...................................................................................................... 102 Aineopinnot (cum laude approbatur) ..................................................................................... 103 Syventävät opinnot (laudatur) ................................................................................................ 116 Muut................................................................................................................................................ 131 Johdanto .................................................................................................................................... 131 Perusopinnot (approbatur) ...................................................................................................... 131 Aineopinnot (cum laude approbatur) ..................................................................................... 133 Syventävät opinnot (laudatur) ................................................................................................ 138 3 Fysiikka ........................................................................................................................................ 169 3.1 Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto, pääaineena fysiikka .............................. 169 3.1.1 Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto, 180 op ........................................... 170 3.1.2 Pääaineen opintojaksot (opetussuunnitelma) ............................................... 170 3.2 Nanotieteiden kandidaattiohjelma pääaineena fysiikka ................................ 171 3.2.1 Nanotieteiden koulutusohjelma, kandidaatin tutkinto, pääaineena fysiikka, 180 op..................................................................................................................... 171 3.2.2 Pääaineopinnot (85 op).......................................................................................... 172 3.2.3 Sivuaineopinnot (kemia ja solu- ja molekyylibiologia) (50 op) ............. 172 3.3 Filosofian maisterin tutkinto - fyysikko 120 op ................................................ 173 3.3.1 Fysiikka......................................................................................................................... 173 3.3.2 Soveltava fysiikka .................................................................................................... 174 3.3.3 Teoreettinen fysiikka ............................................................................................... 175 3.4 Filosofian maisterin tutkinto, fysiikan opettaja 120 op ................................. 175 3.5 Fysiikan laitoksen opetusohjelma .......................................................................... 176 Kevät .............................................................................................................................................. 176 Yleisopinnot ............................................................................................................................... 176 Perusopinnot (approbatur) ...................................................................................................... 176 Aineopinnot (cum laude approbatur) ..................................................................................... 177 Syventävät opinnot (laudatur) ................................................................................................ 177 Kesä ............................................................................................................................................... 178 Yleisopinnot ............................................................................................................................... 178 Syventävät opinnot (laudatur) ................................................................................................ 178 Syksy .............................................................................................................................................. 179 Yleisopinnot ............................................................................................................................... 179 Perusopinnot (approbatur) ...................................................................................................... 179 Aineopinnot (cum laude approbatur) ..................................................................................... 179 Syventävät opinnot (laudatur) ................................................................................................ 179 Kevät .............................................................................................................................................. 180 Yleisopinnot ............................................................................................................................... 180 Perusopinnot (approbatur) ...................................................................................................... 181 Syventävät opinnot (laudatur) ................................................................................................ 187 Kesä ............................................................................................................................................... 199 Yleisopinnot ............................................................................................................................... 199 Syventävät opinnot (laudatur) ................................................................................................ 199 Syksy .............................................................................................................................................. 201 Yleisopinnot ............................................................................................................................... 201 Aineopinnot (cum laude approbatur) ..................................................................................... 204 Syventävät opinnot (laudatur) ................................................................................................ 205 4.2 Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto, pääaineena kemia 180 op. Lukuvuosi 2015 - 2016.................................................................................................................................... 210 4.2.1 Pääaineen opintojaksot .............................................................................................. 211 4.2.2 Chemistry Eurobachelor Diploma -opinnot ........................................................ 212 4.2.2.1 Chemistry Eurobachelor Diploma - opintojen rakenne: fysiikka sivuaineena ................................................................................................................................. 213 4.2.2.2 Chemistry Eurobachelor Diploma - opintojen rakenne: matematiikka sivuaineena ................................................................................................................................. 213 4.2.2.3 Chemistry Eurobachelor Diploma - opintojen rakenne: biologia sivuaineena ................................................................................................................................. 214 4.2.2.4 Chemistry Eurobachelor Diploma - opintojen rakenne: fysiikka ja matematiikka sivuaineina ..................................................................................................... 214 4.2.2.5 Chemistry Eurobachelor Diploma - opintojen rakenne: fysiikka ja biologia sivuaineina ................................................................................................................. 214 4.2.2.6 Chemistry Eurobachelor Diploma - opintojen rakenne: matematiikka ja biologia sivuaineina ................................................................................................................. 214 4.3 Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto, Nanotieteiden koulutusohjelma, pääaineena kemia, 180 op. Lukuvuosi 2015 - 2016...................................................... 215 4.3.1 Pääaineen opintojaksot .............................................................................................. 216 4.4 Filosofian maisterin tutkinto - kemisti 120 op. ......................................................... 217 4.4.1 Maisterin osaamistavoitteet, kemia .......................................................................... 217 4.4.2 Filosofian maisterin tutkinto, epäorgaanisen ja analyyttisen kemian suuntautumisvaihtoehto ............................................................................................................ 218 4.4.3 Filosofian maisterin tutkinto - fysikaalisen kemian suuntautumisvaihtoehto ............................................................................................................................................................ 219 4.4.4 Filosofian maisterin tutkinto - orgaanisen kemian suuntautumisvaihtoehto ............................................................................................................................................................ 221 4.4.5 Filosofian maisterin tutkinto - soveltavan kemian suuntautumisvaihtoehto ............................................................................................................................................................ 222 4.5 Filosofian maisterin tutkinto - kemian opettaja 120 op. ....................................... 222 4.6 Kemian laitoksen opetusohjelma ................................................................................... 223 Kevät .............................................................................................................................................. 223 Yleisopinnot ............................................................................................................................... 223 Perusopinnot (approbatur) ...................................................................................................... 224 Aineopinnot (cum laude approbatur) ..................................................................................... 224 Syventävät opinnot (laudatur) ................................................................................................ 224 Kesä ............................................................................................................................................... 225 Syventävät opinnot (laudatur) ................................................................................................ 225 Syksy .............................................................................................................................................. 225 Yleisopinnot ............................................................................................................................... 225 Perusopinnot (approbatur) ...................................................................................................... 225 Aineopinnot (cum laude approbatur) ..................................................................................... 225 Syventävät opinnot (laudatur) ................................................................................................ 225 Muut................................................................................................................................................ 226 Yleisopinnot ............................................................................................................................... 226 Aineopinnot (cum laude approbatur) ..................................................................................... 226 Syventävät opinnot (laudatur) ................................................................................................ 226 Jatkokoulutus ............................................................................................................................ 227 Kevät .............................................................................................................................................. 227 Yleisopinnot ............................................................................................................................... 227 Perusopinnot (approbatur) ...................................................................................................... 228 Aineopinnot (cum laude approbatur) ..................................................................................... 230 Syventävät opinnot (laudatur) ................................................................................................ 232 Kesä ............................................................................................................................................... 242 Syventävät opinnot (laudatur) ................................................................................................ 242 Syksy .............................................................................................................................................. 243 Yleisopinnot ............................................................................................................................... 243 Perusopinnot (approbatur) ...................................................................................................... 244 Aineopinnot (cum laude approbatur) ..................................................................................... 245 Syventävät opinnot (laudatur) ................................................................................................ 246 Muut................................................................................................................................................ 251 Yleisopinnot ............................................................................................................................... 251 Aineopinnot (cum laude approbatur) ..................................................................................... 251 Syventävät opinnot (laudatur) ................................................................................................ 252 Jatkokoulutus ............................................................................................................................ 257 5 Matematiikka ja tilastotiede ................................................................................................. 258 5.1 Kandidaatin tutkinto 180 op, matematiikka ja matematiikan aineenopettaja ............................................................................................................................................................ 258 5.1.1 Pääaineen opintojaksot .............................................................................................. 258 5.1.2 Sivuaineet........................................................................................................................ 259 5.2 Kandidaatin tutkinto 180 op, tilastotiede.................................................................... 260 5.2.1 Tutkinnon rakenne ....................................................................................................... 260 5.2.2 Tilastotiede pääaineena kandidaatin tutkinto (180 op) ............................. 261 5.2.2.1 Tilastotieteen pääaineopinnot.......................................................................... 261 5.2.2.2 Sivuaineopinnot .................................................................................................... 262 5.2.3 Matemaattisten tieteiden kandidaatti ............................................................... 262 5.2.3.1 Pääaineen opintojaksot (Opetussuunnitelma) .......................................... 262 5.3 Filosofian maisterin tutkinto Matematiikan ja tilastotieteen laitoksella .......... 264 5.3.1 Filosofian maisterin tutkinto, matematiikan ala ................................................... 264 Matematiikka ............................................................................................................................. 264 Matematiikka (stokastiikka ja todennäköisyysteoria) .......................................................... 264 Matematiikka (aineenopettajakoulutus) ................................................................................ 264 5.3.2.1 Maisterin tutkinto (120 op) ...................................................................................... 264 5.3.2.2 Pakolliset opintojaksot........................................................................................ 265 5.3.2.3 Valinnaiset opintojaksot ..................................................................................... 267 5.3.3 Filosofian maisterin tutkinto, tilastotiede ................................................................ 267 5.3.4 Filosofian maisterin tutkinto, soveltava matematiikka ...................................... 269 5.4 Matematiikan laitoksen opetus ....................................................................................... 271 Kevät .............................................................................................................................................. 271 Yleisopinnot ............................................................................................................................... 271 Perusopinnot (approbatur) ...................................................................................................... 271 Aineopinnot (cum laude approbatur) ..................................................................................... 271 Syventävät opinnot (laudatur) ................................................................................................ 272 Kesä ............................................................................................................................................... 272 Yleisopinnot ............................................................................................................................... 272 Perusopinnot (approbatur) ...................................................................................................... 273 Aineopinnot (cum laude approbatur) ..................................................................................... 273 Syventävät opinnot (laudatur) ................................................................................................ 273 Syksy .............................................................................................................................................. 273 Yleisopinnot ............................................................................................................................... 273 Perusopinnot (approbatur) ...................................................................................................... 273 Aineopinnot (cum laude approbatur) ..................................................................................... 274 Syventävät opinnot (laudatur) ................................................................................................ 274 5.5 Matematiikan opetus: yksityiskohtaiset opintojaksokuvaukset ......................... 275 Kevät .............................................................................................................................................. 275 Yleisopinnot ............................................................................................................................... 275 Perusopinnot (approbatur) ...................................................................................................... 276 Aineopinnot (cum laude approbatur) ..................................................................................... 277 Syventävät opinnot (laudatur) ................................................................................................ 283 Kesä ............................................................................................................................................... 289 Yleisopinnot ............................................................................................................................... 289 Perusopinnot (approbatur) ...................................................................................................... 289 Aineopinnot (cum laude approbatur) ..................................................................................... 290 Syventävät opinnot (laudatur) ................................................................................................ 291 Syksy .............................................................................................................................................. 291 Yleisopinnot ............................................................................................................................... 291 Perusopinnot (approbatur) ...................................................................................................... 293 Aineopinnot (cum laude approbatur) ..................................................................................... 296 Syventävät opinnot (laudatur) ................................................................................................ 302 5.5 Tilastotieteen opetus ........................................................................................................... 307 Opiskele itsenäisesti Johdatus tilastotieteeseen ja Tilastotieteen peruskurssi 1 ........... 307 Kevät .............................................................................................................................................. 307 Johdanto .................................................................................................................................... 307 Yleisopinnot ............................................................................................................................... 307 Perusopinnot (approbatur) ...................................................................................................... 307 Aineopinnot (cum laude approbatur) ..................................................................................... 308 Syventävät opinnot (laudatur) ................................................................................................ 308 Kesä ............................................................................................................................................... 308 Perusopinnot (approbatur) ...................................................................................................... 308 Aineopinnot (cum laude approbatur) ..................................................................................... 309 Syventävät opinnot (laudatur) ................................................................................................ 309 Syksy .............................................................................................................................................. 309 Yleisopinnot ............................................................................................................................... 309 Perusopinnot (approbatur) ...................................................................................................... 309 Aineopinnot (cum laude approbatur) ..................................................................................... 309 Syventävät opinnot (laudatur) ................................................................................................ 309 Kevät .............................................................................................................................................. 310 Johdanto .................................................................................................................................... 310 Yleisopinnot ............................................................................................................................... 310 Perusopinnot (approbatur) ...................................................................................................... 311 Aineopinnot (cum laude approbatur) ..................................................................................... 316 Syventävät opinnot (laudatur) ................................................................................................ 320 Kesä ............................................................................................................................................... 324 Perusopinnot (approbatur) ...................................................................................................... 324 Aineopinnot (cum laude approbatur) ..................................................................................... 327 Syventävät opinnot (laudatur) ................................................................................................ 328 Syksy .............................................................................................................................................. 328 Yleisopinnot ............................................................................................................................... 328 Perusopinnot (approbatur) ...................................................................................................... 329 Aineopinnot (cum laude approbatur) ..................................................................................... 332 Syventävät opinnot (laudatur) ................................................................................................ 333 1 Tutkinnot 1.1 Luonnontieteiden kandidaatintutkinto Luonnontieteiden kandidaatin (LuK) eli alemman korkeakoulututkinnon laajuus on 180 opintopistettä. Päätoimisesti opiskellen tutkinnon voi suorittaa kolmessa lukuvuodessa. Kandidaatin tutkintoon johtavan koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle tutkintoon kuuluvien pää- ja sivuaineiden tai niihin rinnastettavien kokonaisuuksien perusteiden tuntemus, edellytykset alan kehityksen seuraamiseen ja valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin. Koulutus antaa edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen, jatkuvaan oppimiseen ja hankitun tiedon soveltamiseen työelämässä. Koulutus perustuu tutkimukseen ja alan ammatillisiin käytäntöihin. 1.1.1 Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon rakenne eli tutkintoon sisältyvät opinnot Bio- ja ympäristötiede: Biologian yhteisvalinnan kautta tulleet opiskelijat valitsevat pääaineensa ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. o aineenopettajakoulutus, biologia o akvaattiset tieteet o ekologia ja evoluutiobiologia o solu- ja molekyylibiologia o ympäristötiede ja -teknologia o nanotieteiden koulutusohjelma, pääaineena solu- ja molekyylibiologia Fysiikka Kemia Matematiikka ja tilastotiede: Opiskelija otetaan laitokselle opiskelemaan matematiikkaa ja tilastotiedettä. Opintojen alussa on suositeltavaa opiskella sekä matematiikan että tilastotieteen opintoja. Pääaine (matematiikka tai tilastotiede) valitaan, kun opiskelija aloittaa kandidaatin tutkielman tekemisen (yleensä 3. opiskeluvuotena). o matematiikka ja matematiikan aineenopettaja o tilastotiede o matemaattisten tieteiden kandidaatti 1.1.2 LuK-tutkinnon yleisrakenne tiedekunnassa Pääaineopinnot Pääaineen opintoja vähintään pääaineesta riippuen 60 - 90 op. Pääaineopintoihin sisältyy kandidaatintutkielma ja kypsyysnäyte. Tutkielman laajuus on 6-9 op. Sivuaineopinnot Yksi perus- ja aineopintokokonaisuus, 60 op, tai kaksi perusopintokokonaisuutta yhteensä 50 op.Sivuaineina tutkintoon voi liittää myös niitä avoimessa yliopistossa tarjolla olevia opintokokonaisuuksia, joita yliopiston ainelaitokset eivät järjestä, esim. henkilöstöjohtamisen aineopinnot sekä kirjoittamisen perus- ja aineopinnot. Viestintä- ja kieliopinnot Opintoihin on sisällyttävä puhe- tai kirjoitusviestintää 2 op, toista kotimaista kieltä 2 op ja vierasta kieltä 2 op. Kieli- ja viestintäopintojen laajuus on vähintään 6 op. Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS), 1 op Valinnaiset opinnot Valinnaisia opintoja siten, että tutkinnon kokonaislaajuus on 180 op. Valinnaisiin opintoihin voidaan sisällyttää menestyksellisesti suoritetusta varusmiesten johtajakoulutuksesta, joka perustuu vuonna 1998 uudistettuun opetussuunnitelmaan, enintään 6 opintopistettä. 1.1.3 Tiedekunnasta valmistuvan luonnontieteiden kandidaatin osaamistavoitteet Tieteelliset osaamistavoitteet: Tiedot: Kandidaatti tuntee tieteenalansa peruskäsitteet ja perusteoriat. Hänellä on valmiudet laajentaa ja syventää osaamistaan pääaineensa maisteriopinnoissa. Taidot: Kandidaatti osaa hankkia tietoa ja kykenee lähdekritiikkiin. Hän pystyy omaksumaan uutta tietoa ja jäsentämään sitä. Hän pystyy yksinkertaiseen raportointiin. Asenteet: Kandidaatti on kiinnostunut tieteenalastaan ja sen tutkimusmenetelmistä ja on halukas kehittämään osaamistaan. Ammatilliset osaamistavoitteet: Tiedot: Kandidaatti tietää tutkijana tai opettajana toimimiseen liittyvät ammatilliset haasteet ja pystyy vastaamaan yksinkertaisiin kysymyksiin. Hän kykenee hankkimaan ja jäsentämään tietoa. Taidot: Kandidaatti ymmärtää tieteenalansa tekstejä ja keskustelua ja pystyy arvioimaan alan kehitystä. Hän hallitsee perusmenetelmät ja osaa soveltaa niitä ongelmien ratkaisussa. Hän osaa ohjattuna ratkaista tutkimusongelmia. Asenteet: Kandidaatti on valmis hankkimaan uutta tietoa tieteenalansa kysymyksissä ja on halukas kehittämään osaamistaan. Hän on utelias ja avoin tieteenalansa ongelmille. Sosiaaliset osaamistavoitteet: Tiedot: Kandidaatilla on käsitys siitä, miten tieteenala ja alan toimijat liittyvät yhteiskuntaan ja yksilön arkipäivään. Taidot: Kandidaatti kykenee seuraamaan asiantuntijaryhmien toimintaa ja viestimään ryhmässä esiin tulleita asioita muille. Hän kykenee ryhmätyöskentelyyn, pienimuotoiseen konsultointiin sekä raportoimaan tutkimustuloksia suullisesti ja kirjallisesti. Asenteet: Kandidaatti on yhteistyökykyinen (suhtautuu myönteisesti yhteistyöhön) ja halukas soveltamaan oppimaansa yhteisössä. Eettiset osaamistavoitteet: Tiedot: Kandidaatti on tietoinen tieteenalansa eettisistä kysymyksistä ja ongelmista. Taidot: Kandidaatti pystyy arvioimaan tutkimustoiminnan vaikutuksia eettisestä näkökulmasta. Hän noudattaa tutkimuksessa hyvän tieteellisen etiikan periaatteita. Hän ymmärtää tieteenalaansa liittyvien päätösten vaikutuksia eettisestä näkökulmasta. Asenteet: Kandidaatti asennoituu vakavasti eettisiin kysymyksiin. 1.2 Filosofian maisterin tutkinto Filosofian maisterin (FM) tutkinto on luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon tai vastaavan koulutuksen pohjalta suoritettu ylempi korkeakoulututkinto, jonka laajuus on 120 opintopistettä. Päätoimisesti opiskellen FM-tutkinnon voi suorittaa kahdessa lukuvuodessa. Maisterin tutkinnon tavoitteena on antaa opiskelijalle pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden hyvä tuntemus ja sivuaineiden perusteiden tuntemus sekä valmiudet tieteellisen tiedon ja menetelmien soveltamiseen. Koulutus antaa valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä ja valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen. Koulutus perustuu tutkimukseen ja alan ammatillisiin käytäntöihin. Opiskelija voidaan hyväksyä suorittamaan pelkästään maisterin tutkintoa, mikäli hänellä on alempi korkeakoulututkinto tai sitä vastaavat opinnot, jotka antavat valmiudet suoriutua ko. maisteriopinnoista. Maisterikoulutukseen valitut opiskelijat suorittavat pääsääntöisesti vain maisterin tutkinnon. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman eli HOPSin laatimisen yhteydessä määritellään aiemman tutkinnon täydentämiseksi tarvittavat ns. siltaopinnot tai täydentävät opinnot, joiden laajuus on korkeintaan 60 op. 1.2.1 Filosofian maisterin tutkinnon rakenne eri pääaineissa eli FM-tutkintoon sisältyvät opinnot Bio- ja ympäristötieteen laitoksen pääaineet (akvaattiset tieteet, ekologia- ja evoluutiobiologia, solu- ja molekyylibiologia, ympäristötiede ja -teknologia) Fyysikko ja fysiikan opettaja Kemisti ja kemian opettaja Matematiikka ja tilastotiede Lisäksi maisterin tutkinnon voi suorittaa seuraavissa kansainvälisissä ohjelmissa (erillinen haku): Master's Degree Programme in Sustainable Management of Inland Aquatic Resources Master's Studies in Ecology and Evolutionary Biology Master's Degree Programme in Nanoscience Master's Studies in Nuclear and Particle Physics Master's Degree Programme in Development and International Cooperation (major subject Environmental Science) 1.2.2 FM-tutkinnon yleisrakenne tiedekunnassa Pääaineopinnot Pääaineen syventävät opinnot vähintään 80 op, opettajaksi opiskelevilla vähintään 60 op. Pääaineopintoihin sisältyy pro gradu -tutkielma ja kypsyysnäyte. Tutkielman laajuus on 30 op, opettajaksi opiskelevilla 20 op. Sivuaine- sekä kieli- ja viestintäopinnot Ellei alempaan korkeakoulututkintoon tai vastaavaan koulutukseen sisälly sivuaine- ja kieli- ja viestintäopintoja vähintään LuK-tutkintoon vaadittava määrä, ne tulee suorittaa FM-tutkintoa varten. Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS), 1 op Valinnaiset opinnot Valinnaisia opintoja siten, että tutkinnon kokonaislaajuus on 120 op. Valinnaisiin opintoihin voidaan sisällyttää menestyksellisesti suoritetusta varusmiesten johtajakoulutuksesta, joka perustuu vuonna 1998 uudistettuun opetussuunnitelmaan, enintään 6 opintopistettä. 1.2.3 Tiedekunnasta valmistuvan filosofian maisterin osaamistavoitteet Tieteelliset osaamistavoitteet: Tiedot: Maisteri hallitsee oman erikoistumisalansa ja tuntee muut tieteenalansa osa-alueet, keskeiset teoriat, historian ja nykysuuntaukset. Taidot: Maisteri osaa soveltaa oppimaansa tieteenalansa ongelmien ratkaisussa ja käsittelyssä. Hän pystyy arvioimaan kriittisesti alansa tutkimustietoa ja tuottamaan tieteelliseen ajatteluun perustuvaa tutkimusta. Hän osaa raportoida asiantuntevasti. Asenteet: Maisteri on kiinnostunut soveltamaan tieteenalansa menetelmiä ongelmien ratkaisuun. Ammatilliset osaamistavoitteet: Tiedot: Maisteri tietää tutkijan ja opettajan tehtävät eri organisaatioissa. Hän kykenee seuraamaan tieteenalansa kehitystä alansa julkaisuista. Taidot: Maisteri kykenee itsenäiseen ongelmanratkaisuun. Hänellä on edellytykset toimia asiantuntijatehtävissä. Hän osaa organisoida ja johtaa työtehtäviä ja kykenee itsenäiseen ja vastuulliseen toimintaan sekä itsenäiseen päätöksentekoon. Hänellä on valmius hankkia uutta tietoa ja luoda uusia ratkaisumalleja tieteenalansa muuttuvia ja uusia tilanteita vastaaviksi. Asenteet: Maisteri on utelias ja avoin tieteenalansa ongelmille. Sosiaaliset osaamistavoitteet: Tiedot: Maisterilla on laaja käsitys siitä, miten tieteenala ja alan toimijat liittyvät yhteiskuntaan ja yksilön arkipäivään. Hän osaa perustella alansa merkityksen. Taidot: Maisteri pystyy toimimaan asiantuntijana tai johtajana työryhmissä, ammattiryhmissä ja tieteellisissä ryhmissä sekä pystyy viestimään osaamistaan muille tarvittaessa vieraalla kielellä. Asenteet: Maisteri on yhteistyökykyinen ja valmis ottamaan vastuuta. Eettiset osaamistavoitteet: Tiedot: Maisteri hahmottaa tieteenalansa eettiset ongelmat ja ymmärtää niihin liittyvät erilaiset lähestymistavat ja periaatteet Taidot: Maisteri tunnistaa käytännössä tieteenalansa eettiset ongelmat, osaa etsiä niihin perustelut ja pystyy soveltamaan niihin eettisesti kestäviä ratkaisumalleja. Asenteet: Maisteri asennoituu vakavasti eettisiin kysymyksiin, noudattaa eettisiä periaatteita ja pyrkii kehittämään niitä edelleen. 1.3 Tiedekunnan kansainväliset maisteriohjelmat 1.3.1 Master’s Degree Programme in Sustainable Management of Inland Aquatic Resources Aquatic Masters Programme educates experts in sustainable use of aquatic resources. Application Period 1 December 2015 - 22 January 2016 Degree Award Master of Science Major Subject Aquatic Sciences Credits 120 ECTS Duration of Full-time Study 2 years Language English Successfull students informed April 2016 Studyplace to be confirmed June 30. 2016 Start Date September 2016 Tuition Fee Tuition fees 2016 and later Entry Requirements Bachelor's degree in a relevant field and proven proficiency in English Application fee The aim of the AMP is to produce highly trained Master graduates with a background suitable for progression either to immediate employment or to doctoral training. Taught courses provide advanced training in the environmental and biological processes that determine the characteristics of inland waters and their ecological, economic and social value. Students learn how this scientific understanding can be applied to the effective management of inland waters. A core part of the Programme is the individual research project with associated courses and seminars, providing students with essential independent research skills. The AMP will also promote awareness in students of the socio-economic importance of the subject through links to practitioners in organizations such as Finland’s environmental administration, Finnish Game and Fisheries Research Institute etc. 1.3.2 Master's Degree Programme in Ecology and Evolutionary Biology Our Master's Degree Programme educates academic experts who have indepth knowledge of the basic concepts and theories of ecology, genetics, and evolutionary biology and the ability to use them at the individual, population, community and ecosystem level. Application Period 1 December 2015 - 22 January 2016 Degree Award Master of Science Major Subject Ecology and evolutionary biology Credits 120 ECTS Duration of Full-time Study 2 years Language English Start Date September 2016 Tuition Fee Tuition fees 2016 and later Entry Requirements Bachelor's degree in a relevant field, proven interest in science and proven proficiency in English Application fee The successful applicants will be notified of the results in April. Study place must be confirmed by 30. June 2016. * Most of the higher education in Finland is free of charge as the Finnish government supports the universities and their educational programmes. The government wants to invest in the education of both Finnish and international students by providing them with high class education without tuition fees. Master's Degree Programme provides you with: An individualized study plan High quality teaching in a state-of-the-art research laboratories and a field station Possibility to experience Finnish nature Possibility to do the Master's thesis in a international research group (see our research page) 1.3.3 Master's Degree Programme in Nanoscience Programme aims at educating future experts for the multidisciplinary field of nanosciences. The Master's Programme in Nanoscience educates interdisciplinary experts to apply their knowledge and know-how of physics, chemistry and bioscience in the rapidly developing field of nanosciences. The studies include special courses on nanoscience, in addition to major studies, as well as advanced studies on related fields of science. Master’s theses in the programme are always interdisciplinary. Application Period 1 December 2015 - 22 January 2016 Degree Award Master of Science (Nanoscience) Major Subject is one of these Cell and molecular biology Organic or physical chemistry Physics Credits 120 ECTS Duration of Full-time Study 2 years Language English Start Date September 2016 Tuition Fee Tuition fees 2016 and later Entry Requirements Bachelor's degree in a relevant field and proven proficiency in English Application fee Interview The shortlisted candidates will be interviewed before the final selection.The successful applicants will be notified of the results in April Confirmation of study place Study place must be confirmed by 30. June 2016. *Tuition fees * Most of the higher education in Finland is free of charge as the Finnish government supports the universities and their educational programmes. The government wants to invest in the education of both Finnish and international students by providing them with high class education without tuition fees. 1.3.4 Master's Degree Programme in Nuclear and Particle Physics Want to study physics at a world-class research institute? JYFL is an internationally recognized centre of research and education. Application Period 1 December 2015 - 22 January 2016 Degree Award Master of Science Major Subject Nuclear and/or particle physics Credits 120 ECTS Duration of Full-time Study Two years Language English Successfull students informed April 2016 Studyplace to be confirmed June 30. 2016 Start Date September 2016 Application fee Tuition Fees Application fee Tuition fees 2016 and later To the Programme Page * Most of the higher education in Finland is free of charge as the Finnish government supports the universities and their educational programmes. The government wants to invest in the education of both Finnish and international students by providing them with high class education without tuition fees. Students in the Nuclear and Particle Physics Master Programme take basic and advanced courses in nuclear physics and particle physics and courses devoted to various experimental techniques. Depending on your interests and skills you can choose to complete your master's studies with different profiles, specializing in experimental or theoretical nuclear physics or in experimental or theoretical particle physics. For completing your master’s thesis you will perform a research project in one of the research groups of the Department of Physics active in those fields. The programme provides you with training and skills suitable for a wide range of professional careers, including that of an academic researcher. 1.3.4.1 Requirements for MSc degree (120 ECTS) The prerequisite for the master’s degree is Bachelor of Science (BSc) or equivalent studies. Each student is required to make their own personal study plan, which is to be accepted by the Department of Physics. If necessary, additional studies and/or language studies will be added to the personal study plan. Major subject studies, 90 ECTS FYSH300 Particle physics 8 ECTS FYSN300 Nuclear Physics I 8 ECTS FYSXxxx 30 ECTS Optional courses in nuclear and particle physics - FYST530 Quantum Mechanics II, 12 ECTS Nuclear physics courses: - FYSN400 Nuclear Physics II, 9 ECTS - FYSN410 Cyclotron Physics, 5 ECTS - FYSN420 Accelerator Physics, 4 ECTS - FYSN430 Accelerator Technique, 5 ECTS - FYSN440 Nuclear Astrophysics, 5 ECTS - FYSN445 Applied Nuclear Physics, 5 ECTS - FYSN460 Nuclear fission and its applications, 4 ECTS - FYSN500 Nuclear Physics III, 9 ECTS - FYSN550 Experimental Methods in Nuclear and Accelerator Based Physics, 10 ECTS - FYSNxxx Other nuclear physics courses Particle physics courses: - FYSH370 Astroparticle Physics, 6 ECTS - FYSH371 Particle Astrophysics Phenomena and Processes, 5 ECTS - FYSH440 Cosmology, 9 ECTS - FYSH456 Experimental Methods in Particle Physics, 7 ECTS - FYSH510 Quantum Field Theory, 11 ECTS - FYSH515 Applications of Quantum Field Theory, 11 ECTS - FYSH540 Neutrino Physics, 5 ECTS - FYSH551 Ultra-relativistic Heavy Ion Physics, 7 ECTS - FYSHxxx Other particle physics courses FYSZ470 Research Training 10 ECTS FYSZ489 MSc seminar 4 ECTS FYSZ490 Master's Thesis 30 ECTS FYSZ495 Maturity examination - Optional studies, 30 ECTS. Optional studies in e.g. physics, mathematics, information technology etc. have to be taken so that the degree includes at least 120 ECTS. Optional courses in physics FYSExxx-FYSZxxx. Includes communication and language studies 6 ECTS (or substitutes), minimum of 2 ECTS Finnish for foreigners. 1.3.4.2 Optional courses: Advanced and Postgraduate Studies (FYSExx-FYSZxx) In the advanced studies students can specialize in one of the following areas of physics: experimental or theoretical nuclear physics, experimental or theoretical condensed-matter physics, theoretical particle physics, quantum gravity, control engineering and electronics, measuring techniques, fluid mechanics. For advanced and post-graduate courses the teaching language is either Finnish or English depending on the audience. FYSE300 Electronics I, 8 crp. This course contains two parts: - FYSE301 Electronics (part A) - FYSE302 Electronics (part B) FYSE301 Electronics I (part A), 4 crp Contact person: Risto Kronholm Period: Spring semester, 1. period Lectures 24 h, exercises 12 h. The course contains laboratory works. Content: DC-circuits; Basic linear elements. Measurement equipment. Components based on semiconductors and their basics circuits. Operational amplifiers. Basics of digital electronics. Prerequisite: FYSP101-106. Literature: Smith, Electronics: Circuits and Devices. FYSE302 Electronics I (part B), 4 crp Contact person: Risto Kronholm Period: Spring semester, 2. period Lectures 24 h, exercises 12 h. The course contains laboratory works. Content: AC-circuits; Signal conditioning. Filters. Operational amplifiers and their applicatons. Amplification of small and large signals. Feedback. Prerequisite: FYSP101-106 and FYSE301. Literature: Smith, Electronics: Circuits and Devices. FYSE400 Electronics II, 8 crp Contact person: Kari Loberg Period: Autumn semester, 1. period The course contains 28 h lectures, 14h exercises and laboratory works. Content: Basic amplifier stages at low frequencies (calculations with small-signal models) and freguency response of amplifier. Feedback amplifiers. Stability and responce of feedback amplifiers. Operational amplifier characteristics. AD/DA conversion. Active filters. Prerequisite: FYSE300. Literature: Millman and Grabel, Microelectronics (2nd edition). FYSE410 Digital Electronics, 5 crp Contact person: Kari Loberg Period: Spring semester, 1. period The course contains 36 h lectures, 18 h exercises and laboratory works. Content: Contents: Boolean algebra. Simplification of Boolean functions. NMOS, CMOS, TTL and ECL logic. Combinational logic. PLA, PAL, ROM. Dynamic shift registers. RAM memory. Flip-flops. Synthesis of sychronous sequential counters. Prerequisite: FYSE300. Literature: Millman and Grabel, Microelectronics (2nd edition), Mano, Digital design. FYSE420 Advanced Course in Digital Electronics, 4 crp Contact person: Kari Loberg Period: Spring semester, 2. period The course contains 28 h lectures, 14 h exercises and laboratory work. Content: Contents:. Design of the synchronous and asynchronous logic circuits. Fieldprogrammable logic devices. Dynamic power consumption. VHDL. Prerequisite: FYSE400 and FYSE410. Literature: Lecture notes. FYSH300 Particle Physics, 8 crp Contact person: Kari J. Eskola Period: Autumn semester The course contains 48 h lectures and 24 h exercises. Contents: Introduction to particle physics phenomenology: relativistic kinematics, scattering theory, basic interactions, space-time symmetries, particle quantum numbers and conservation laws. The Standard Model of particle physics and gauge field theories: relativistic field theory, basics of group theory, equations of motion in relativistic quantum mechanics; Quantum electrodynamics, Quantum chromodynamics and their phenomenology, Feynman rules; Electroweak unification and its phenomenology, Higgs mechanism. Experimental methods. Prerequisite: FYSP106 (FYSA230). Literature: Lecture notes (in Finnish), Martin and Shaw, Particle physics (partly); Halzen & Martin, Quarks and leptons (partly). FYSH370 Astroparticle Physics, 6 crp Contact person: Wladyslaw Trzaska Not given in 2015-2016. Lectures 28 h. Excercises 14 h. The schelude of excercises is fixed at the first lecture. Contents: Basic phenomena of astroparticle physics and newest results. The cource covers, for example, high-energy cosmic rays, supernova and relic supernova neutrinos, Sun and solar neutrinos, geoneutrinos, double beta decay, proton unstability, dark matter and background in underground measurements, current and planned astroparticle physics experiments. Prerequisites: Basic skill on astronomy, nuclear and particle physics are required. Literature: Lecture notes (available online). FYSH371 Particle Astrophysics Phenomena and Processes, 5 crp Contact person: Jukka Maalampi and Wladyslaw Trzaska Not given in 2015-2016. Lectures 28 h. Excercises 14 h. The schelude of excercises is fixed at the first lecture. Contents: Basic phenomena of astroparticle physics and newest results. The cource covers, for example, high-energy cosmic rays, supernova and relic supernova neutrinos, Sun and solar neutrinos, geoneutrinos, double beta decay, proton unstability, dark matter and background in underground measurements, current and planned astroparticle physics experiments. Prerequisites: Basic skill on astronomy, nuclear and particle physics are required. Literature: this will be informed later. FYSH440 Cosmology, 9 crp Contact person: Kimmo Kainulainen Not given in 2015-2016. The course contains 52 h lectures and 26 h exercises. Content: The standard cosmological model. The early and the very early universe. Prerequisite: FYSA114-116, FYSA230. Literature: Bergström & Goobar, Cosmology and Particle Astrophysics. FYSH450 Ultrarelativistic Heavy-Ion Collisions, 8 crp Contact person: Kari J. Eskola Not given in 2015-2016. The course contains 48 h lectures and 24 h exercises. Content: Introductory course in the physics of heavy-ion collisions at very high energies, where the main focus is on the quark-gluon plasma research. Background for understanding the physics at the ultrarelativistic heavy-ion experiments at CERN and BNL is given. Contents include Quantum Chromodynamics, thermodynamics of QCD-matter, relativistic hydrodynamics, signals of the quark-gluon plasma, hard QCD scatterings in nuclear collisions, the most interesting experimental results at BNL-RHIC, and CERN-ALICE physics. Prerequisite: FYSA230, FYSA240, FYSH300. FYSH456 Experimental Methods in Particle Physics Contact person: Jan Rak Period: Spring semester 40 h lectures, 20 h exercises. Pre-requisite: Basics of special relativity, quantum mechanics and programming (Java or C++). Contents: Introduction to high-energy particle experiments; basics of particle and heavy ion physics; basic observables and particle kinematics; experimental techniques used to study global observables, tracking and particle identification; selected methods of data analysis and introduction to the ROOT analysis frame. FYSH460 Photon Analysis Using Electromagnetic Calorimeters, 3 crp Contact person: Sami Räsänen Not given in 2015-2016. Contents: The course teaches basic and advanced techniques of photon measurements in particle and heavy ion physics. Various types of calorimeters will be discussed along with other detectors needed for photon identification. Modern techniques of measuring neutral hadrons (pi0, eta), distinguishing between direct and decay photons in both low and high multiplicity environments will be taught. Detector response simulations will be discussed. In part of the excercises the students will have to analyze real-life experimental data. FYSH510 Quantum Field Theory, 11 crp Contact person: Kimmo Kainulainen Period: Autumn semester The course contains 52 h lectures and 26 h exercises. Content: Classical field theories: Symmetries and conservation laws and Noethers theorem. Free scalar theory: Canonical quantization. Greens functions and propagator. Spin and quantization of fermion fields. Discrete symmetries P,C and T. Interacting field theory: S-matrix and cross sections. LSZ-reduction formalism. Perturbation theory: Wick theorem and Feynman rules. Yukawa theory, QED and Static potentials. Examples of tree level scattering processes. Renormalization and regularization: UV-divergences. Canonical mass, wave-function and coupling constant renormalization. BPHZ-scheme. Cut-off and Pauli-Villairs and dimensional regularization. S-matrix and renormalization. Path integrals: Schrodinger equation. PI-quantization of scalar and fermion fields. Perturbation expansion in PI-formalism, generating functions. Connection to statistical physics. PI-Quantization of Abelian and non-Abelian gauge fields. Prerequisite: FYST530. Literature: M.E. Peskin ja D.V. Schroeder: An Introduction to Quantum Field Theory, chapters 1-7, 9-10 (16). FYSH515 Applications of Quantum Field Theory, 11 crp Contact person: Kimmo Kainulainen Period: spring semester The course contains 52 h lectures and 26 h exercises. Content: I. Renormalization; II Basics of Supersymmetry; III. Weak Interactions; electroweak theory, spontaneous symmetry breaking, Higgs particles, neutrino mass mechanisms, neutrino oscillations; IV. Strong Interactions: introduction to QCD perturbation theory, deep inelastic scattering (parton model and QCD, leading and next-to-leading order), Drell-Yan process (leading and next-to-leading order), parton distributions, Altarelli-Parisi equations, production of jets in pp collisions (leading and next-to-leading order). Prerequisite: FYSH510. Literature: Peskin, Schroeder, An Introduction to Quantum Field Theory; Sterman, An Introduction to Quantum Field Theory; Kim, Pevsner, Neutrinos in Physics and Astrophysics. FYSH520 Finite Temperature Field Theory, 9 crp Contact person: Kimmo Kainulainen Not given in 2015-2016. The course contains 50 h lectures + 24 h exercises. Content: We will study quantum field theories in finite temperature and density. We shall derive the finite temperature Feynman rules and compare different formulations of the theory (imaginary time, real time etc.). Moreover, we shall consider transport equations in the finite temperature and changing background fields. Several applications will be considered, such as neutrino propagation in thermal background, cosmological phase transitions, dimensional reduction and effective theories. Prerequisite: FYSH515. Literature: Michel Le Bellac, Thermal field theory and Joseph Kapusta, Finite temperature field theory FYSH530 Supersymmetry, 7 crp Contact person: Jukka Maalampi Not given in 2015-2016. The course contains 36 h lectures + 18 h exercises. Content: Supersymmetry algebra,superfields, supersymmetric Lagrangian, supergravity, breaking of supersymmetry, supersymmetric grand unified theories, Minimal Supersymmetric Standard Model, experimental signals. Prerequisite: FYSH515. Literature: D. Bailin, A. Love : Supersymmetric gauge field theories and string theory (IOP Publishing); J.W. Müller-Kirsten, A. Wiedemann: Supersymmetry (World Scientific); J. Wess, J. Bagger: Supersymmetry and supergravity (Princeton University Press). FYSH540 Neutrino Physics, 5 crp Contact person: Jukka Maalampi Period: Autumn term, 2. period The course contains lectures 28 h, problem sessions 24 h. Content: The course covers the theoretical and phenomenological basics of neutrino physics. The topics include neutrinos in the Standard Model, neutrino mass mechanisms, seesaw model, neutrino propagation in a medium, double beta decay, solar and supernova neutrinos. Prerequisite: FYSA230, FYSH300, FYST530 (recommended). Literature: Kim, Pevsner, Neutrinos in Physics and Astrophysics; Kayser & al., The Physics of Massive Neutrinos. FYSH551 Ultra-relativistic Heavy Ion Physics, 7 crp Contact person: Jan Rak Not given in 2015-2016. The course contains 40 h lectures and 20 h exercises. Contents: Introduction to Ultrarelativistic Heavy Ion Physics in theory and experiment. The course provides an overview over key aspects of modern high-energy heavy ion physics at the Relativistic Heavy Ion Collider (RHIC) and the CERN Large Hadron Collider (LHC) and presents both the theoretical and the experimental perspective. Topics to be discussed: - Notes on Quantum Field Theory, QCD and the asymptotic freedom - Notes on Lorentz transformation - Parton Model and the high-pT physics - Quark Gluon Plasma (QGP), QCD thermodynamics - QCD hydrodynamics, flow velocity, Energy-momentum tensor - Heavy Ion experiments - Nuclear geometry, basic observables - Probing QGP at LHC - Selected notes on accelerator physics, Luminosity, beam optics, LHC machine - Selected notes on the statistical method and the data analysis - Selected notes on particle interactions with matter, particle detection techniques. Prerequisites: FYSH300 or FYSN300. Literature: Cheuk-Yin Wong, Introduction to high energy heavy-ion collisions and R. Keith Ellis, W. James Stirling and Bryan R. Webber, QCD and collider physics. FYSH555 Quantum Chromodynamics Contact persons: Kari J. Eskola, Torsten Renk, Tuomas Lappi Not given in 2015-2016. 56 h lectures, 28 h exercises. Pre-requisite: FYSH300 Particle Physics. The lecture course is divided into three parts: 1. Perturbative QCD, PDFs and hard processes (20 h): Deep inelastic scattering (DIS), parton distribution functions (PDFs), the DGLAP equations, hard QCD-processes in high-energy colliders, global analysis of nuclear PDFs and their applications. Supplementary reading: R.K. Ellis, W.J. Stirling and B.R. Webber, QCD and Collider Physics (Cambridge Univ. Press). 2. High-energy limit of QCD (20 h): Eikonal approximation, Regge theory, the BFKL evolution equation, light cone quantization, DIS in the dipole picture, the BK and JIMWLK equations. Supplementary reading: J. R. Forshaw and D. A. Ross, Quantum Chromodynamics and the Pomeron (Cambridge 1997); V. Barone and E. Predazzi, High-Energy Particle Diffraction (Springer 2002). 3. Low-energy limit of QCD (16 h): QCD and chiral symmetry, spontaneous and explicit symmetry breaking at low energy, chiral perturbation theory for mesons, chiral perturbation theory for baryons. FYSH556 Perturbative QCD, 7 crp Contact person: Kari J. Eskola Period: Spring semester, 2. period 36 h lectures + 18 h exercises Basics of perturbative Quantum Chromodynamics; Applications in Deep inelastic scattering, parton distribution functions and their DGLAP evolution equations, and hard QCD-processes in high-energy colliders. Prerequisite: FYSH300 Particle Physics FYSH560 High energy scattering in QCD, 5 crp Contact person: Tuomas Lappi Not given in 2015-2016. The course contains lectures 28 h nad exercises 14 h. Content: Deep inelastic scattering and hadronic collisions at high energy, diffraction, the color glass condensate, relativistic heavy ion collisions. Prerequisite: FYSA230, FYSH300, preferably FYST530. Literature: J. R. Forshaw and D. A. Ross, Quantum Chromodynamics and the Pomeron (Cambridge 1997); V. Barone and E. Predazzi, High-Energy Particle Diffraction (Springer 2002) and review articles. FYSK300 History of Physics, 5 crp Contact person: Jukka Maalampi Not given in 2015-2016. The course contains lectures and seminars 28 h. Content: The course describes developments of basic physical concepts. The main emphasize is on the 20th century physics, but the preceding developments in electromagnetism and thermodynamics are discussed as well. Prerequisite: FYSP101-103, FYS207. Literature: Helge Kragh, Quantum Generations. Physics history in the twentieth century. FYSK310 Demonstration Course, 5 crp Contact person: Mikko Laitinen Period: Spring semester Contents: Lectures 12 h, laboratory excercises 24 h. Examples of basic demonstrations and student works in physics. During the course students will practice both demonstrations and student works with each other and will write a report from both cases. Course is intended for students aiming at becoming physics teachers. FYSK320 Physics and Teaching of Physics, 4 crp Contact person: Jouni Viiri Period: Autumn semester The course contains lectures and seminars 30 h. Content: Problems and difficulties connected with learning and teaching of some main areas of physics. Challenges to teaching caused by the structure of physical theories. Prerequisite: Basic and subject studies in physics. FYSM300 Condensed Matter Physics I, 8 crp Contact person: Robert van Leeuwen and Ilari Maasilta Period: Spring semester The course contains 48 h lectures and 24 h exercises. Contents: Properties and phenomena in condensed matter: Crystal structure and reciprocal lattice. Cohesion, elastic constants and lattice vibrations. Conductivity and energy bands. Metals, dielectrics and semiconductors. Crystal defects and interfaces. Prerequisite: FYSA230. Literature: Ibach and H. Lüth, Solid-State Physics: An introduction to Principles of Materials Science FYSM340 Computational Nanoscience 2 op Contact person: Pekka Koskinen Period: Spring semester, period 2. Course suitable for biology, chemistry and physics majors, for theorists and experimentalists. A brief introduction to computational nanoscience. Overview of various computational methods and their aptness to investigate different nanomaterial properties. General framework in practical computational work. Computational research activities at NanoScience Center. FYSM350 Simulation Course, 5 crp Contact person: Tuomas Tallinen and Vesa Apaja Period: Autumn semester The course contains lectures 30 h. Content: Modelling of physical phenomena and computer simulations. Numerical solution of ordinary and partial differential equations, classical and quantum-mechanical molecular dynamics simulations, Monte Carlo and other stochastic methods, mesoscopic simulations. Theoretical grounds of the methods, data analysis and visualisation, applications. The course contains theoretical homework problems and simulation exercises. Prerequisite: FYSA210, FYSA220. FYSM401 Physics of Nanoeletronics, 8 op Contact person: Tero Heikkilä Not given in 2015-2016. The aim of this course is to introduce the physical phenomena taking place in nanoelectronic systems, and detail some of the theoretical tools for their description. In addition, the course analyzes novel concepts of some of the recently developed nanoelectronic devices, such as single-electron transistors, quantum dots, superconducting quantum bits, and nanoelectromechanical force sensors. The course also introduces some of the latest research on these topics. The course includes most of the following topics: - 1. Brief introduction to systems studied in nanoelectronics - 2. Semiclassical transport theory, including basics of spintronics - 3. Scattering theory - 4. Quantum interference effects in charge transport - 5. Brief introduction to superconductivity, with emphasis on small systems - 6. Noise and fluctuations - 7. Single-electron tunnelling - 8. Quantum dots - 9. Superconducting tunnel junction devices - 10. Graphene - 11. Nanoelectromechanical systems Prerequisite: FYSA233-235, FYSM300 and preferable FYST530. FYSM402 Quantum Optics, 7 crp Contact Person: Francesco Massel Period: Autumn semester Lectures 26h & exercises 14h I. Quantisation of the electromagnetic field; II. Coherence properties of light (field-coherent, squeezed & generalised-coherent states); III. Electromagnetic field representation (P, Q, Wigner); IV. Detection and open quantum systems (input-output formalism, master equation); V. Nonlinear optical phenomena (parametric amplification & squeezing generation); VI. Light-matter interaction (resonance fluorescence, lasing, optomechanics); VII Quantum optics and quantum information. Prerequisite: FYST530 Quantum Mechanics II FYSM455 Electron, photon and Ion Beam Based Methods in Materials Science, 5 crp Contact person: Timo sajavaara Period: Autumns semester, 1. period Lectures 28 h. Exercises and demonstrations 12 h. Introduction into modern methods of surface and thin film analysis in materials science based on application of electron, photon, and ion beams. Experimental project work is done within the course using these techniques. Home exercises and exams can be answered in Finnish. Prerequisite: Basic knowledge of solid state physics is desirable FYSM530 Quantum Phenomena in Electricity, 9 crp Contact person: Ilari Maasilta Not given in 2015-2016. The course contains lectures 52 h, exercises 26 h. Content: Quantum mechanical desciption of electrical circuits. Quantum conduction. Tunneling. Examples of quantum phenomena in nano and microstructures: quantum wells, wires and dots, quantum Hall effects, introduction to Green's functions, single electron tunneling (SET), electromagnetic environment of tunneling, superconducting nanostructures and SQUIDs, quantum mechanical limits of detectors. Prerequisites: FYSA230. FYSM540 Density functional theory, 8 crp Contact person: Robert van Leeuwen Not given in 2015-2016. The course contains lectures 48 h, exercises 24 h. Content: Quantum mechanical desciption of electrical circuits. Quantum conduction. Tunneling. Examples of quantum phenomena in nano and microstructures: quantum wells, wires and dots, quantum Hall effects, introduction to Green's functions, single electron tunneling (SET), electromagnetic environment of tunneling, superconducting nanostructures and SQUIDs, quantum mechanical limits of detectors. Prerequisites: FYSA230. FYSN300 Nuclear Physics I, 8 crp Contact person: Rauno Julin, Paul Greenlees and Iain Moore Period: Autumn semester (in English) and spring semester (in Finnish). The course contains 48 h lectures and 24 h exercises. Content: Overview of nuclear forces and structure, radioactive decays, nuclear binding energy, nuclear reactions, interaction of radiation with matter, detection of radiation, nuclear astrophysics and applications of nuclear and accelerator-based physics. I. Prerequisite: FYSP106 (and FYSA230). Literature: J. S. Lilley, Nuclear Physics, Principles and Applications. FYSN310 Radiation Safety, 4 crp Contact person: Jaana Kumpulainen Period: Spring semester, 1. period The course contains lectures and work practice in small groups 32 h. Content: 1) The basics of radiation physics and protection; implementation of protection at the working places, 2) Use of unsealed sources in industry, research and education, 3) Use of sealed sources and X-ray appliances in industry, research and education, 4) Use and service of particle accelerator. At the course exam the competences of responsible person in the use of radiation as specified by items 2-4 can be conferred. The exams of items 2 and 3 are approved by Radiation and Nuclear Safety Authority (STUK). The exam of item 4 is aimed for internal use at the Department of Physics. Item 1 is part of every exam. Every exam includes practical training in small group. Further information in the guide ST 1.8 (STUK). Prerequisites: FYSP106. Literature: Radiation and Nuclear Safety parts 1-4, radiation regulations, ST- guides. FYSN400 Nuclear Physics II, 9 crp Contact person: Markus Kortelainen Not given in 2015-2016. The course contains 52 h lectures and 26 h exercises. Content: Basics of angular-momentum coupling. The Wigner-Eckart theorem. Spherical mean field, Hartree-Fock theory and single-particle wave functions. Occupation-number representation. Closed shells and particle-hole representation. Few-particle and few-hole nuclei: mean-field shell model and the isospin representation. Electromagnetic and betadecay transitions, their matrix elements and selection rules. Two-body matrix elements of the surface-delta interaction and configuration mixing in two-particle and two-hole nuclei. Particle-hole excitations in magic nuclei, the Tamm-Dancoff method and RPA theory. Collective states, sum rules and giant resonances. Prerequisite: FYSN300. Literature: J. Suhonen, From nucleons to nucleus, concepts of microscopic nuclear theory, Springer Verlag, Berlin. FYSN410 Syklotronifysiikka Contact person: Pauli Heikkinen Not given in 2015-2016. The course contains lectures 30 h and demonstrations. Contents: Accelerators. General ion optics. Prerequisite: FYSP101-102, FYSP104. FYSN420 Accelerator Physics, 4 crp Contact person: Pauli Heikkinen Not given in 2015-2016. The course contains lectures 30 h and demonstrations. Contents: Accelerators. General ion optics. Prerequisite: FYSP101-102, FYSP104. FYSN430 Accelerator Technique, 5 crp Contact person: Pauli Heikkinen Not given in 2015-2016. The course contains lectures 32 h and exercises 16 h. Content: The course handles techniques used in accelerator laboratories. Contents: Introduction to ion optics, basics of magnet design, basics of HV-technique, basics of RFtechnique, basics of vacuum technique, radiation, beam diagnostics. Prerequisite: FYSA220. FYSN440 Nuclear Astrophysics , 5 crp Contact person: Anu Kankainen Period: Spring semester, 2. period The course contains 32 h lectures and 16 h exercises. Content: Introduction to astrophysics, particle and nuclear interactions in the early universe, hydrogen and helium burning in thermonuclear reactions, stellar nucleosynthesis of A smaller than 60 nuclei and energy production in stars, nucleosynthesis of heavy elements via proton- and neutron-capture processes, cosmic chronometers, neutrinos, experimental methods and radioactive ion beams in astrophysics. Prerequisite: FYSN300 Literature: C. E. Rolfs and W. S. Rodney, Cauldrons in the Cosmos, K. S. Krane, Introductory Nuclear Physics; relevant parts. FYSN445 Applications of Nuclear and Accelerator Based Physics, 5 crp Contact person: Ari Jokinen Not given in 2015-2016. The course contains 32 h lectures and 16 h demonstrations Content: Fission and fusion energy , neutron physics, medical and industrial applications of nuclear physics and accelerators. Topics include: Radiation interaction, radiation effects (4h) Material analysis and modification (4h) Medical isotope production (2h) Hadron therapy (2 h) Medical imaging (4h) Radiation effects (in space technology) (2h) Dating applications (2h) Nuclear energy (4h) Nuclear fuel cycle (2h) Future of nuclear energy (2h) Measurement techniques for nuclear security (2h) Prerequisite: FYSN300. FYSN450 Experimental Nuclear Physics with Heavy Ions, 5 crp Contact person: Juha Uusitalo Not given in 2015-2016. Lectures 28 h, exercises and demonstrations 24 h. Content: Experimental nuclear physics course. Fusion evaporation reactions and fission competition. Elastic, inelastic and deep inelastic reactions. Alpha decay and proton decay. Spontaneous fission. Very heavy elements. Recoil separators, radiation detectors and detector systems. In-beam spectroscopy and delayed spectroscopy. Radioactive beams and their use. Prerequisite: FYSN300. FYSN460 Nuclear fission and its applications, 4 crp Contact person: Heikki Penttilä Period: Autumn semester, 2. period The course contains 24 h lectures and 12 h exercises. Content: Nuclear fission, spontaneous and induced. Measurements, evaluations,fission data banks. Theoretical models. Applications of fission.Prerequisite: FYSN300 Literature: Cyriel Wagemans, The Nuclear Fission Process, CRC press, 1991. FYSN500 Nuclear Physics III, 9 crp Contact person: Markus Kortelainen Period: Spring semester The course contains 52 h lectures and 26 h exercises. Contents: Introduction. Schematic pairing interaction (pairing Hamiltonian) and the seniority scheme. Quasiparticles and their occupation-number representation, Wick's theorem and the quasiparticle vacuum. BCS theory for quasiparticles. Quasiparticle spectra describing open-shell even-mass and odd-mass nuclei. Electromagnetic and beta transitions in the quasiparticle picture. Two-quasiparticle configuration mixing, the equations-of-motion method, the quasiparticle Tamm-Dancoffmethod and the quasiparticle-RPA theory. Electric and beta-decay transitions in open-shell spherical nuclei: collective states, sum rules and giant resonances. Prerequisite: FYSN300. Literature: J. Suhonen, From nucleons to nucleus, concepts of microscopic nuclear theory, Springer Verlag, Berlin. FYSN550 Experimental Methods in Nuclear and Accelerator Based Physics, 8 crp Contact person: Rauno Julin Period: Spring semester The course contains 48 h lectures, 32h of laboratory exercises. Content: Interaction of radiation with matter; radiation detection techniques, radiation detectors, signal processing- and data acquisition systems; production, acceleration and transportation of ion beams, production of radioactive beams; basics on nuclear spectroscopy. Prerequisite: FYSN300 FYSS301 Measuring Techniques and Systems, 5 crp Contact person: Mikko Laitinen Period: Autumn semester, 2. period. Content: Measuring techniques and principles of various physics magnitudes. Methods for data collection, including LabView. Within the framework of resources also guest lecturers from industrial companies that use these techniques. The course contains laboratory work and possibly also demonstrations. The content will be defined in more detail before the start of the course. FYSS311 Fundamentals of Control Engineering, 5 crp Contact person: Petro Moilanen Period: Autumn semester, 1. period. The course contains 24 h lectures and 12 h demonstrations, in addition laboratory exercises. Content: Control science in automation. History of control engineering, examples of real control systems, complex variables. Closed and open loop control systems, mathematical models of system, block diagrams, mechanical and electrical controllers. Analogue and digital control systems, sensors, mechanical and electrical analogues, Laplace transforms, properties, Laplace methods for solving differential equations, z-transforms. Transfer functions and block diagrams, non-linear systems, impulse response, reduction of block diagrams. Transient responses and stability of first and second order systems. Basic controller types, effect of integral and differential control stability and Routh criterion. Rootlocus and frequency response analysis. The course includes laboratory exercises, related to computer-aided simulations of simple control systems. Prerequisite: FYSP101–106, FYSA114-116, preferably FYSE300. Literature: Ogata, Modern control engineering. FYSS320 Vacuum Techniques, 7 crp Contact person: Cath Scholey Not given in 2015-2016. The course contains 32 h lectures and exercises/demonstrations 16 h. Content: Introduction to vacuum physics (statistical properties of the rest gas, transport phenomena, gas flows, ion physics, surface physics). Vacuum devices (vacuum pumps and gauges, ion sources, materials). Vacuum leaks and leak detection. Prerequisite: FYSP106 FYSS325 Cryogenics, 5 crp Contact person: Ilari Maasilta Not given in 2015-2016. The course contains 28 h lectures and exercises in seminar form. Content: Liquefaction of gases and properties of cryogenic liquids. Properties of materials at low temperatures. Thermal contact and isolation. Helium cryostats. 3He/4He dilution refrigeration. Adiabatic demagnetisation. Other refrigeration methods. Thermometry. Measurement techniques at low temperatures. Microcryogenics. Prerequisite: FYSP106. Book: F. Pobell: Matter and Methods at Low Temperatures 3rd Ed., Springer 2007. FYSS330 Microscopy and Lithography, 7 crp Contact person: Markus Ahlskog Not given in 2015-2016. The course contains 36 h lectures, 18 h exercises and laboratory exercises. Basic imaging science. Optical-, electron-, and scanning probe microscopy. Near-field optical microscopy. Basics of micro- and nanolithography. Photolithography. Electron beam lithography. Prerequisite: FYSP106. FYSS335 Micro- and nanofabrication, 5 crp Contact person: Andreas Johansson Period: Spring semester, 1. period The course contains 24 h lectures, 182h exercises and laboratory exercises. Brief overview of development of the silicon planar process and lithography. Thin films: Materials, general properties and characterization, deposition methods (Physical & chemical vapour deposition), etching methods (Dry, wet, plasma), doping methods (Diffusion & Ion implantation). Current state-of-the-art in microfabrication and the Nanotechnology frontier e.g. Nanoimprint lithography and self-assembly -based methods. Prerequisite: FYSP110 FYSS350 Fluid Mechanics I, 9 crp. The course consists two parts: - FYSS351 Fluid Mechanics I, 4 crp - FYSS352 FYS352 Fluid Mechanics I, 5 crp FYSS351 Fluid Mechanics I (part A), 4 crp Contact person: Markku Kataja Period: Autumn semester, 1. period The course contains lectures and exercises and laboratory works. Content: Fundamental concepts and basic equations of flow, statics of fluids. Navier–Stokes equation, incompressible inviscid flow, dimensional analysis, incompressible viscous flow. The course contains laboratory work. Prerequisite: FYSP101-106, FYSA114-116. Literature: White, Fluid mechanics, chapters 1–5. FYSS352 Fluid Mechanics I (part B), 5 crp Contact person: Topi Kähärä Period: Autumn semester, 2. period The course contains lectures 28 h and exercises 14 h and laboratory works. Content: Fundamental concepts and basic equations of flow, statics of fluids. Navier–Stokes equation, incompressible inviscid flow, dimensional analysis, incompressible viscous flow. The course contains laboratory work. Prerequisite: FYSP101-106, FYSA114-116, FYSS351. Literature: White, Fluid mechanics, chapters 1–5. FYSS360 Plasma Physics, 5 crp Contact person: Olli Tarvainen Not given in 2015-2016. Recap on electromagnetism, Plasma -- the fourth state of matter & plasma conditions, Single particle motion, magnetic confinement and plasma drifts, Collisions in plasma, Kinetic description of plasma and fundamentals of magnetohydrodynamics , Plasma waves, propagation of electromagnetic waves in plasma, Laboratory plasma, formation and common diagnostics tools, Fusion plasma, fundamentals of magnetic confinement fusion, Lawson's criterion and heating of fusion plasma. Prerequisite: FYSA220, FYSA241-242. Literature: J.A. Bittencourt, Fundamentals of Plasma Physics, 3rd edition, Springer 2004. FYSS370 Medical Physics, 5 crp Contact persons: Mika Kapanen, Juha Valve and Juha Vuorio Not given in 2015-2016. The course contains 32 h lectures and 16 h exercises and demonstrations. Content: Use of radiation in medical research. Prerequisite: FYSP101–106, FYSE300. FYSS380 CAD Course, 2 crp Contact person: Antti Henell Period: Autumn (in English) semester, summer 2016 (in Finnish) Content: The course consists of two parts: 1) Machine design and 2) CAD. FYSS385 Computer Aided Measurements and Data Acquisition I, 5 crp Contact person: Jukka Koponen, Panu Rahkila Period: Spring semester Lectures 24 h, exercises and laboratory work 18 h. Contents: Analogue and digital inputs and outputs. Signal processing and conditioning. Computerised data acquisition. Processing, transmitting, storing and representing measured data. data flow programming using LabView. FYSS390 Technical Fluid and Thermodynamics, 8 crp. This course contains two parts: - FYSS391 Technical Fluid and Thermodynamics (part A), 4 crp - FYSS392 Technical Fluid and Thermodynamics (part B), 4 crp FYSS391 Technical Thermodynamics, part A, 4 crp Contact person: Jussi Maunuksela Not given in 2015-2016. Contents: Basic concepts and laws of thermodynamics. Energy, energy transfer and general energy analysis. Properties of pure substances. Energy analysis of closed systems. Mass and energy analysis of control volumes. The 2nd law of thermodynamics. Entropy. Exergy. Literature: Y.A. Cengel & M.A. Boles, Thermodynamics - An Engineering Approach, New York: McGraw-Hill. Chapters 1-10. Prerequisities: Basic studies in Physics (FYSP101-105) FYSS392 Technical Thermodynamics, part B, 4 crp Contact person: Jussi Maunuksela Not given in 2015-2016. Contents: Gas power cycles. Vapor and combined power cycles. Refrigeration cycles. Gas mixtures, gas-vapor mixtures and air-conditioning. Literature: Y.A. Cengel & M.A. Boles, Thermodynamics - An Engineering Approach, New York: McGraw-Hill. Chapters 12-13. Prerequisities: Basic studies in Physics (FYSP101-105) and FYSS391. FYSS410 Applied Semiconductor Physics, 5 crp Contact person: Kai Arstila Not given in 2015-2016. Contents: Semiconducting materials, electrons and holes in semiconductors, metalsemiconductor and pn junctions, transistors, compound semiconductors, optical semiconductor components, CMOS technology and integrated circuits. Fabrication and characterization of materials, components and integrated circuits. Semiconductor industry. Introduction to the emerging materials and structures. Prerequisites: FYSE301-302, FYSM300. FYSS430 Image Analysis, 4 crp Contact person: Period: Spring term. 18 h lectures, 14 h guided excercises + excercises On this course we will cover the essentials needed to image and analyse various types of materials using X-ray computed tomography. The course includes basic physics and practical techniques related to three dimensional X-ray imaging as well as most relevant methods for image processing and image analysis. To this end, we discuss e.g. the properties of the Xrays traveling through the material, image reconstruction techniques and the most common imaging artefacts and defects with strategies to avoid them. The image processing part includes preprocessing, denoising, segmentation and a survey on methods for analysing geometrical and statistical properties of various heterogeneous materials. The course includes lectures and hands-on training sessions in imaging techniques, image processing and visualization. FYSS450 Fluid Mechanics II, 9 crp Contact person: Period: Spring semester The course consists two parts FYSS451 and FYSS452. The course contains lectures, exercises and one laboratory work,. Content: Viscous and turbulent flow. Boundary-layer flow. Basic aerodynamics. Compressible flow. Prerequisite: FYSS350. Literature: White, Fluid mechanics, chapters 6–9, 11. FYSS455 Fluid Mechanics III, 5 crp Contact person: Pentti Saarenrinne Period: summer 2016 The course contains lectures 24h, exercises 12h, laboratory work Content: Course gives basic information on measurements in thermal engineering: basics of measurement techniques, temperature, pressure, gas concentration, fluid flow rate and flow velocity, air humidity and methods of chemical analysis. Literature: Lee T.-W: Thermal and Flow Measurements. FYSS460 Heat Transfer Processes, 7 crp Contact person: Jussi Maunuksela Not given in 2015-2016. The course contains lectures 48 h and exercises 26 h. Content: Introduction to heat transfer by conduction, convection and radiation. Mass transfer by diffusion will also be considered. Prerequisite: FYSP101–106, FYSA240. FYSS481 Wind Energy (book exam), 4 crp Contact person: Jussi Maunuksela Period: Autumn and spring semesters FYSS482 Solar Energy (book exam), 4 crp Contact person: Jussi Maunuksela Period: Autumn and spring semesters FYSS550 Fluid Mechanics Seminar, 5 crp Contact person: Markku Kataja Not given in 2015-2016. The course contains lectures 26 h. Content: Frictional flow, flow stability, turbulence, measuring methods for turbulent flows, turbulence modeling. Prerequisite: FYSS350 and FYSS450. FYSS556 Continuum Physics, part A: Multiphase flows, 4crp Contact person: Markku Kataja Not given in 2015-2016. The course contains lectures 26h and exercises 10h. Content: General conservation laws for continuous medium. Basic theory of multiphase flows, volume and ensemble averaging, mixture models, and constitutive laws. Elements of tensor analysis. Prerequisite: FYSS350 and FYSS450. FYSS557 Continuum Physics, part B: Elasticity and Plasticity, 4crp Contact person: Markku Kataja Not given in 2015-2016. The course contains lectures 26h and exercises 10h. Content: Large strain theory and hyperelasticity, elastic and plastic material models, soft and biological matter, outlook to finite element analysis and numerical solution methods. Prerequisite: FYSS350 and FYSS450. FYSS585 Computer based data acquisition and control II, 5 crp Period: summer 2016 Lectures 12 h, labs 18 h, project and self-studies 240 h. Contents: Signals, images and sampling theory, Fourier, Laplace, wavelet and z-transform representations. Advanced data collection methods, Control and sampling system implementation, programmed, RISC, DMI, FPGA approaches. Systems, controllers and filters. Block diagrams, servo systems, PID controllers, fuzzy logic, complex control systems. The project is very demanding and substantial. It must contain independent theoretical development on which the experimental part is based. The projects are carried out within the research groups. Prerequisites: FYSA114 FYSE301, FYSE302, FYSE410 or equivalent. FYST301 M9: Complex Analysis, 5 crp Contact person: Kari J. Eskola Not given in 2015-2016. The course contains lectures 28 h, exercises 14 h. Content: The main goal of the course is to learn the calculus of residues and perform integrals in the complex plane. Contents: Complex numbers and elementary functions, complex derivative and analyticity, integration in the complex plane and the Cauchy theorem, Taylor and Laurent expansions, singularities, calculus of residues, applications of the residue theorem. Prerequisities: FYSP111-112, FYSA114. FYST302 Differential Geometry, 5 crp Contact person: Not given in 2015-2016. The course contains lectures 28 h, exercises 14 h. Content: Classical differential geometry. Space curves. Differential geometry of Gauss and Riemann. Tensor analysis. Modern differential geometry. Differential forms. Applications in relativity, electromagnetism, and particle physics. Prerequisities: FYSP111-FYSA116 (or FYSP100-FYSA200) FYST320 Theory of Relativity, 10 crp Contact person: Sami Nurmi Period: Spring semester, 1. period The course contains lectures 60 h, exercises 30 h. Content: Einstein’s theory of gravitation: history, basic equations and applications. Gravitation versus quantum theory. Prerequisities: Subject studies in physics FYST420 Advanced Course in Electrodynamics, 10 crp Contact person: Robert Leeuwen Van Not given in 2015-2016. Contents: Electro- and magnetostatics.Time-varying fields, Conservation laws, Charged particles and Lorentz force, Electromagnetic waves and wave propagation, Radiation of moving charges, Relativistic form and gauge symmetry of Maxwell's equations. Prerequisities:FYSA220. Literature: Classical Electrodynamics, J.D.Jackson and Handouts. FYST435 Methods for Treating Stochastic Processes in Physics, 5 crp Contact person: Tero Heikkilä This is a self-study course, based on the course book van Kampen: "Stochastic Processes in Physics and Chemistry". Student solves minimum of 5 exercises from ten chapters of the book (in total 50 exercises). Exercises can be selected by the student, but at least in five chapters there should be exercises from the end part of the chapter. The solutions are returned to the responsible teacher, who checks them with an oral exam. The schedule is agreed between the student and the responsible teacher. FYST530 Quantum Mechanics II, 12 crp Contact persons: Tero Heikkilä Period: Spring semester. The course contains lectures 52 h and exercises 26 h. Content: Recapitulation of general formalism of quantum mechanics, emphasizing the concept of density operator and the method of perturbation theory. Time dependent phenomena. Angular momentum, tensor operators and Wigner—Eckart theorem. Many particle quantum mechanics and relativistic quantum mechanics. Scattering theory. Quantization of electromagnetic field. Applications to condensed matter, nuclear physics and particle physics. Prerequisites: FYSA230. Literature: Brandsden & Joachain, Quantum Mechanics; Halzen & Martin, Quarks and Leptons. FYST630 Many-Body Quantum Mechanics, 12 crp Contact person: Robert van Leeuwen Period: Autumn semester The course contains Lectures 60 h, exercises 30 h. This course gives a thorough introduction to the theory of quantum many-particle systems. Content: Many-body perturbation theory, quantum field theory and Feynman diagrams, Dyson equation, Green functions and path integrals, correlation and response functions, Bose-Einstein condensation and atomic traps, Quantum fluids and superconductivity, Hubbard systems and strongly correlated electrons, quantum Hall effect and Kondo physics, nonequilibrium Green function theory and many-body quantum transport. Prerequisites: FYST530. Literature: handouts. FYST640 Many Body Problems, 12 crp Contact person: Juha Merikoski Period: summer 2016 The course contains lectures 48 h and exercises 24 h. Content: Statistical physics. Nonequilibrium thermodynamics. Correlation and response functions. Phase transitions and critical phenomena. Transport phenomena and hydrodynamics. Prerequisite: FYSA230, FYSA240. Literature: M. Le Bellac, F. Mortessagne and G. Batrouni, Equilibrium and non-equilibrium statistical thermodynamics. FYSZ460 Advanced Laboratory, 2-10 crp Contact person: Sakari Juutinen Period: Autumn and spring semesters Contents: Laboratory work in nuclear and condensed matter physics, fluid mechanics, electronics. Prerequisite: Appropriate advanced courses. FYSZ465 Researcher's Toolkit, 1 crp Contact person: Pekka Koskinen Not given in 2015-2016. Period: Spring semester, 2. period. FYSZ470 Research Training, 10 crp Contact person: Senior scientific staff Period: Autumn and spring semesters Supervised work in research groups. Prerequisite: Appropriate advanced courses. FYSZ480 Professional Training, 2-11 crp Professional training in occupations approved by the deparment. 1 month of training corresponds to 2 credits (maximum 11 crp in MSc degree of which 4 crp to main subject studies). A short written report on the work during the training period must be handed in for approval of credits. It is strongly recommended that professional training is connected with the MSc thesis. FYSZ485 Master’s Thesis (Physics Minor), 10 crp Contact persons: Senior scientific staff The goal of the thesis is to familiarise the student with some research topic in physics. Preferably the topic of the thesis should be connected to research conducted at the department or other research institution. In preparing and writing the thesis, the student should learn the use of scientific literature and professional presentation of scientific results. FYSZ489 Seminar, 4 crp Contact person: Timo Sajavaara Period: Autumn and spring semesters The purpose of the seminar is to familiarize students with scientific research in the field of physics and carried out at the department. The course is intended for those working on their thesis and starting their thesis. Each student will present his thesis orally in a seminar, and will participate in at least four seminars of the department. FYSZ490 Master's Thesis, 20-30 crp Contact persons: Senior scientific staff The goal of the thesis is to familiarise the student with some research topic in physics. Preferably the topic of the thesis should be connected to research conducted at the department or other research institution. In preparing and writing the thesis, the student should learn the use of scientific literature and professional presentation of scientific results. FYSZ495 Maturity exam An essay on the topic of the student's MSc thesis testing command of the topic and the contents. FYSZ650 Post-graduate Student Seminar, 2-7 crp Contact persons: Leaders of research projects Period: Autumn and spring semesters 1.3.5 Development and International Cooperation 25 students selected in the D&IC Master's Programme for September 2015 intake The Master’s Degree Programme in Development and International Cooperation seeks to provide graduates with intellectual tools and practical skills required to function creatively and effectively in the multi-faceted and contradictory world of international development cooperation. Development and International Cooperation is a two-year, interdisciplinary 120 ECTS credit programme leading to an advanced university degree. The programme is conducted entirely in English. Successful completion of the programme with merit qualifies the graduate to apply for postgraduate degree studies. 2 Bio- ja ympäristötieteet 2.1 Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto, Biologian aineenopettaja 180 op OKL valitsee biologian opettajankoulutukseen vuosittain korkeintaan 10 opiskelijaa soveltuvuuskokeiden perusteella. Pääaineen opinnot 86 op Sisältäen bio- ja ympäristötieteiden perusopinnot: monimuotoinen elämä biologian aineopinnot, kandidaatintutkielman sekä kypsyysnäytteen Sivuaine I, Luonnontieteiden perusteet ja menetelmät* BIOP201 Tieteen etiikka, 2 op KEMP111 Kemian perusteet 1, 5 op KEMP114 Kemian perusteet 4 (orgaaninen kemia), 6 op 25 op TILP250 Tilastotieteen peruskurssi 1, 5 op TILP260 Tilastotieteen peruskurssi 2, 5 op Valinnaisia luonnontieteiden menetelmäopintoja, 2 op Sivuaine I on biologian opettajaopintojen pakollinen sivuaine, jonka tarkoituksena on tukea pääaineen ilmiöiden ja luonnontieteellisen tutkimuksen ymmärtämistä. Suositeltavaa on, että tämän sivuaineen opintoja suoritetaan mahdollisimman paljon jo ensimmäisen opiskeluvuoden aikana, jolloin myös aikataulujen yhteensovittaminen on helpohkoa. Jos opiskelet suositusten mukaisesti kemiasta perus- ja aineopintojen kokonaisuudet, voit valita KEMP111:n ja 114:n tilalle muita menetelmäopintoja. Voit tässä tapauksessa myös jättää tämän sivuaine I:n kokonaisuuden suorittamatta, kunhan huolehdit, että kokonaisuuteen sisältyvät muut pakolliset opintojaksot (tilastotiede ja tieteen etiikka) tulevat suoritetuiksi. Tässä tapauksessa sisällytät nämä jaksot valinnaisiin opintoihin. Sivuaine II, perusopinnot KTKP020 Kasvatus, yhteiskunta ja muutos 5 op KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto 5 op KTKP050 Vuorovaikutus ja yhteistyö 5 op KTKP010 Oppiminen ja ohjaus 5 op KTKP030 Osaaminen ja asiantuntijuus; orientoiva ohjattu harj. 5 op 25 op Biologian aineenopettajankoulutukseen opintojen alussa suoravalitut opiskelijat suorittavat pedagogiset opinnot Opettajankoulutuslaitoksen (OKL) opetusohjelman mukaan. Näistä saa ohjeita suoraan OKL:sta ja Biologian lehtorilta. Opinnot käynnistyvät tiedotustilaisuudella, jossa tulee olla läsnä. Muut kuin suoravalitut opiskelijat suorittavat kolme ensimmäistä kurssia (15 op) ennen hakemistaan pedagogisiin opintoihin. Hakeminen on mahdollista kun em. kasvatustieteen peruskurssit ja vähintään 50 op biologian alan opintoja on suoritettuna. Loput pedagogiset perusopinnot (kurssit KTKP010 ja KTKP030) voidaan tässä tapauksessa suorittaa vasta, kun on tullut hyväksytyksi OKL:n valinnassa. Haku ajoittuu vuosittain tammikuulle. Sivuaine III, Toinen opetettava aine tai muu sivuaine1), 35 tai 60 op sivuaine III 60 op laajuisena korvaa sivuaine I:n BIOP900 HOPS ja HYVY001 Akateeminen opiskelukyky, 3 op Henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisen keskeisin tavoite on tehdä opinnoistasi suunnitelmallisia ja perusteltuja. HOPS (1 op) kirjataan ohjauksen ja keskustelujen jälkeen Korpin eHOPS–järjestelmään. Tärkeää on pohtia omia kiinnostuksen kohteita ja tulevaisuuden suunnitelmia. Kun ensin hahmottelet kandidaattiopintojesi pääpiirteet (mm. sivuaineiden valinta) ja opintojesi aikataulut yksinkertaisesti vaikka paperille, on helpompi lähteä täyttämään eHOPSia. HOPS-ohjaajasi neuvoo opintojen suunnitteluun liittyvissä asioissa ja myös hyväksyy HOPSin. Huomaa, että suunnitelmien muuttuessa 3 op kannattaa päivittää myös eHOPSia ja hyväksyttää se uudelleen HOPS-ohjaajalla. Erittäin suositeltavaa on lisäksi osallistua kurssille HYVY001 (2 op), Akateeminen opiskelukyky muutakin kuin pisteitä. Viestintä- ja kieliopinnot Viestintäkurssi, 2 op Toinen kotimainen kieli, 2 op I vieras kieli, 2 op 6 op Kieli- ja viestintäopinnot järjestää yliopiston Kielikeskus, jonka sivuilta löytyy tietoa opetuksesta ja kurssien valinnasta (”kielikompassi”). Kieliopintoihin kannattaa pyrkiä jo opintojen alkuvaiheessa, mutta kursseille pääseminen voi olla alkuvaiheessa vaikeaa (valinta opintojen aloitusvuoden mukaan). Minimivaatimusten lisäksi Sinun kannattaa sisällyttää kandidaattiopintoihisi jaksoja, jotka tukevat tehokasta opiskelua ja parantavat työelämätaitoja. Kieliopintojen kurssivaihtoehdoista saa tietoa kielikeskuksen sivuilta: http://kielikompassi.jyu.fi/ 1) Sivuaine III 35 op laajuisena sisältää ko. aineen perusopinnot ja 10 op aineopintoja. *) Luonnontieteiden perusteet ja menetelmät 25 op sivuaineopintoina kandidaatin tutkinnossa. Opiskelijat, jotka suorittavat sivuaineena kemian, tilastotieteen tai informaatioteknologian perusopinnot, voivat 1. korvata kemian, tilastotieteen tai informaatioteknologian perusopintoihin sisältyvät opintojaksot luonnontieteiden perusopinnot ja menetelmät -kokonaisuudessa siihen suositelluilla valinnaisilla opinnoilla, tai 2. korvata luonnontieteiden perusopinnot ja menetelmät sivuaineena kemian, tilastotieteen tai informaatioteknologian perusopintokokonaisuudella ja sisällyttää pakolliset menetelmäopintojaksot (huom. vaihtelua oppiaineiden välillä) valinnaisiin opintoihin. Vaikka kandidaatintutkinto kannattaakin mitoittaa varsin tarkasti 180 op:n laajuiseksi, voit sisällyttää tutkintoosi aiemmin mainittujen opintojen lisäksi muitakin pää- tai sivuaineen opintoja tai muita yksittäisiä pääaineen opiskelua tukevia opintojaksoja. Huomaa kuitenkin, että jos aloitat kandidaattivaiheessa sivuaineen aineopintoja, etkä sisällytä näitä aineopintoja kokonaisuutena kandidaatin tutkintoosi, kannattaa nämä sivuaineen opinnot jättää kandidaatin tutkinnon ulkopuolelle. Aiempaan tutkintoon sisältyviä opintoja ei voi maisteritutkinnossa sisällyttää ko. aineiden kokonaisuuksiin. 2.1.1 Pääaineen opinnot (Opetussuunnitelma) Sama opintojakso voi olla vaatimuksena useammassa opintokokonaisuudessa. Opintojakso voidaan kuitenkin käyttää vain yhteen opintokokonaisuuteen ja muissa opintokokonaisuuksissa se on korvattava jollain soveltuvalla opintojaksolla. Bio- ja ympäristötieteiden perusopinnot, monimuotoinen elämä, 25 op BIOP301 Elämän perusedellytykset maapallolla 5 op BIOP302 Vesi ja vesistöt 5 op BIOP303 Solun elämä 5 op BIOP304 Luonnon monimuotoisuus 5 op BIOP305 Ihminen ja ympäristö 5 op Biologian aineopinnot, 61 op BIOA120 Lajintuntemus: Kasvit, peruskurssi, 2 op BIOA121 Lajintuntemus: Selkärangattomat, peruskurssi, 1 op BIOA122 Lajintuntemus: Selkärankaiset, peruskurssi, 1 op BIOA127 Lajintuntemus: Sienet, peruskurssi, 1 op BIOA126 Solu- ja molekyylibiologian ja biokemian laboratoriotyökurssi, 3 op BIOA130 Biologian opettamisen kurssi, 6 op BIOA131 Fysiologia ja anatomia, 5 op BIOA132 Eläinten anatomian ja fysiologian harjoitukset, 2 op BIOA133 Kasvifysiologian perusteet, 2 op EKOA101 Ekologia, 5 op EKOA501 Genetiikan perusteet, 4 op SMBA101 Solubiologian perusteet, 5 op SMBA301 Moderni molekyylibiologia, 2 op WETA101 Lakes in the landscape, 3 op BIOA901 Kandidaattitutkielma, 7 op BIOA902 Kypsyysnäyte BIOA910 Kandidaattiseminaari, 4 op Valinnaisia ympäristötieteen ja -teknologian opintoja, 8 op 2.2 Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto, Akvaattiset tieteet, 180 op Pääaineen opinnot Sisältäen bio- ja ympäristötieteiden perusopinnot: monimuotoinen elämä akvaattisten tieteiden aineopinnot, kandidaatintutkielman (7 op) sekä kypsyysnäytteen 88 op Sivuaine I, Luonnontieteiden perusteet ja menetelmät* BIOP201 Tieteen etiikka, 2 op KEMP111 Kemian perusteet 1, 5 op KEMP114 Kemian perusteet 4 (orgaaninen kemia), 6 op Tilastotieteen opintoja, 10 op Valinnaisia luonnontieteiden menetelmäopintoja, 2 op 25 op Sivuaine II perusopinnot 25 op tai perus- ja aineopinnot 60 op 25/60 op WETP900 HOPS, 1 op HYVY001 Akateeminen opiskelukyky, 2 op (valinnainen) 1/3 op Viestintä- ja kieliopinnot Viestintäkurssi, 2 op Toinen kotimainen kieli, 2 op I vieras kieli, 2 op Kieliopintojen kurssivaihtoehdoista saa tietoa kielikeskuksen sivuilta: http://kielikompassi.jyu.fi/ 6 op Valinnaisia opintoja 0-35 op *) Luonnontieteiden perusteet ja menetelmät 25 op sivuaineopintoina kandidaatin tutkinnossa. Opiskelijat, jotka suorittavat sivuaineena kemian, tilastotieteen tai informaatioteknologian perusopinnot, voivat 1. korvata kemian, tilastotieteen tai informaatioteknologian perusopintoihin sisältyvät opintojaksot luonnontieteiden perusopinnot ja menetelmät -kokonaisuudessa siihen suositelluilla valinnaisilla opinnoilla, tai 2. korvata luonnontieteiden perusopinnot ja menetelmät sivuaineena kemian, tilastotieteen tai informaatioteknologian perusopintokokonaisuudella ja sisällyttää pakolliset menetelmäopintojaksot (huom. vaihtelua oppiaineiden välillä) valinnaisiin opintoihin. 2.2.1 Pääaineen opinnot (Opetussuunnitelma) Sama opintojakso voi olla vaatimuksena useammassa opintokokonaisuudessa. Opintojakso voidaan kuitenkin käyttää vain yhteen opintokokonaisuuteen ja muissa opintokokonaisuuksissa se on korvattava jollain soveltuvalla opintojaksolla. Bio- ja ympäristötieteiden perusopinnot, monimuotoinen elämä, 25 op BIOP301 Elämän perusedellytykset maapallolla 5 op BIOP302 Vesi ja vesistöt 5 op BIOP303 Solun elämä 5 op BIOP304 Luonnon monimuotoisuus 5 op BIOP305 Ihminen ja ympäristö 5 op Akvaattisten tieteiden aineopinnot, 63 op WETP503 Akvaattisten tieteiden ammatit, 2 op WETA001 Kalataudit ja loiset, harjoitukset, 3 op WETA002 Kalataudit ja loiset, 2 op WETA101 Lakes in the landscape, 3 op WETA102 Limnologian kirjatentti I, 6 op WETA103 Limnologian kirjatentti II, 5 op WETA104 Limnologian ja kalabiologian tutkimusmenetelmät, 8 op WETA303 Vesistöntutkimusmenetelmät, 3 op WETA501 Kalabiologian kirjatentti, 5 op WETA503 Kalabiologian ja kalatalouden perusteet, 4 op WETA506 Vesieliöiden fysiologia, luennot ja harjoitukset, 3 op WETA712 Suomen kalat, 1 op WETA901 Kandidaatintutkielma, 7 op WETA902 Kypsyysnäyte BIOA903 Tutkimuksen suunnittelu ja arviointi, 4 op BIOA905 Kandidaattiseminaari, 2 op BIOA906 Tutkimusaineistojen analysointi I, 2 op BIOA907 Tutkimusaineistojen analysointi II, 1 op Seuraavista vähintään 2 op - WETA151 Fysikaalinen limnologia, 2 op - WETA203 Stabiilien isotooppien ekologiset ja ympäristötieteelliset sovellutukset, 2 op - WETA502 Kalabiologian kirjatentti, 4 op - WETA601 Vesiviljelyn menetelmät, 4 op 2.3 Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto, Ekologia- ja evoluutiobiologia 180 op Pääaineen opinnot Sisältäen bio- ja ympäristötieteiden perusopinnot, monimuotoinen elämä ekologian ja evoluutiobiologian aineopinnot, kandidaatintutkielman sekä kypsyysnäytteen 100 op Sivuaine I, Luonnontieteiden perusteet ja menetelmät* BIOP201 Tieteen etiikka, 2 op KEMP111 Kemian perusteet 1, 5 op TILP250 Tilastotieteen peruskurssi 1, 5 op TILP260 Tilastotieteen peruskurssi 2, 5 op Valinnaisia luonnontieteiden menetelmäopintoja, 8 op 25 op Sivuaine II, perusopinnot 25 op EKOP900 HOPS, 1 op HYVY001 Akateeminen opiskelukyky, 2 op (valinnainen) 1/3 op 6 Viestintä- ja kieliopinnot op Viestintäkurssi, 2 op Toinen kotimainen kieli, 2 op I vieras kieli, 2 op Kieliopintojen kurssivaihtoehdoista saa tietoa kielikeskuksen sivuilta: http://kielikompassi.jyu.fi/ Kieliopintoihin kannattaa pyrkiä jo opintojen alkuvaiheessa, mutta kursseille pääseminen voi olla alkuvaiheessa vaikeaa. Minimivaatimuksien lisäksi kannattaa opiskelijan sisällyttä kandidaattiopintoihinsa jaksoja, jotka tukevat tehokasta opiskelua ja parantavat työelämätaitoja. 23 Valinnaisia opintoja, 23 op Tutkintoon voi sisällyttää aiempien lisäksi muita pää- tai sivuaineen opintoja tai muita op yksittäisiä pääaineen opiskelua tukevia jaksoja. Huomaa, että jos aloitat kandidaattivaiheessa sivuaineen aineopintoja, etkä sisällytä näitä aineopintoja kokonaisuutena kandidaatin tutkintoosi, kannattaa nämä sivuaineen opinnot jättää pois kandidaatin tutkinnosta. Alempaan tutkintoon sisältyviä sivuaineen opintoja ei voi maisteritutkinnossa sisällyttää sivuainekokonaisuuteen. *) Luonnontieteiden perusteet ja menetelmät 25 op sivuaineopintoina kandidaatin tutkinnossa. Opiskelijat, jotka suorittavat sivuaineena kemian, tilastotieteen tai informaatioteknologian perusopinnot, voivat 1. korvata kemian, tilastotieteen tai informaatioteknologian perusopintoihin sisältyvät opintojaksot luonnontieteiden perusopinnot ja menetelmät -kokonaisuudessa siihen suositelluilla valinnaisilla opinnoilla tai 2. korvata luonnontieteiden perusopinnot ja menetelmät sivuaineena kemian, tilastotieteen tai informaatioteknologian perusopintokokonaisuudella ja sisällyttää pakolliset menetelmäopintojaksot (huom. vaihtelua oppiaineiden välillä) valinnaisiin opintoihin. 2.3.1 Pääaineen opinnot (Opetussuunnitelma) Sama opintojakso voi olla vaatimuksena useammassa opintokokonaisuudessa. Opintojakso voidaan kuitenkin käyttää vain yhteen opintokokonaisuuteen ja muissa opintokokonaisuuksissa se on korvattava jollain soveltuvalla opintojaksolla. Bio- ja ympäristötieteiden perusopinnot, monimuotoinen elämä, 25 op BIOP301 Elämän perusedellytykset maapallolla 5 op BIOP302 Vesi ja vesistöt 5 op BIOP303 Solun elämä 5 op BIOP304 Luonnon monimuotoisuus 5 op BIOP305 Ihminen ja ympäristö 5 op Ekologian ja evoluutiobiologian aineopinnot, 75 op EKOA101 Ekologia, 5 op EKOA102 Evoluutio, 8 op EKOA103 Ekologian kenttäkurssi, 5 op BIOA120 Lajintuntemus: Kasvit, peruskurssi, 2 op EKOA120 Lajintuntemus: Kasvit, jatkokurssi, 3 op BIOA121 Lajintuntemus: Selkärangattomat, peruskurssi, 1 op BIOA122 Lajintuntemus: Selkärankaiset, peruskurssi, 1 op BIOA127 Lajintuntemus: Sienet, peruskurssi, 1 op BIOA501 Ympäristöekologia, 5 op EKOA302 Luonnonsuojelubiologia ja ympäristönhoito, 4 op EKOA501 Genetiikan perusteet, 4 op EKOA502 Populaatiogenetiikka, 4 op EKOA511 Molekyyligenetiikan laboratoriokurssi I, 2 op EKOA901 Kandidaattitutkielma, 7 op EKOA902 Kypsyysnäyte BIOA903 Tutkimuksen suunnittelu ja arviointi, 4 op BIOA905 Kandidaattiseminaari, 2 op BIOA906 Tutkimusaineistojen analysointi I, 2 op BIOA907 Tutkimusaineistojen analysointi II, 1 op Seuraavista vähintään 14 op - EKOA121 Lajintuntemus: Selkärangattomat, jatkokurssi, 2 op - EKOA122 Lajintuntemus: Selkärankaiset, jatkokurssi, 2 op - EKOA151 Populaatioekologia, kirjatentti, 3 op - EKOA153 Käyttäytymisekologia, kirjatentti, 4 op - EKOA154 Molekyyliekologia, kirjatentti, 4 op - EKOA155 Kasviekologia, kirjatentti, 3 op - EKOA303 Metsien hoito ja monikäyttö, 2 op - EKOA504 Ekologisen genetiikan esseet, 4 op 2.4 Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto, Soluja molekyylibiologia, 180 op Solu- ja molekyylibiologian pääaineessa voi kandidaattitutkinnon suorittaa myös Nanotieteiden kandidaattiohjelmassa (ks. jäljempänä). Pääaineen opinnot Sisältäen bio- ja ympäristötieteiden perusopinnot: monimuotoinen elämä solu- ja molekyylibiologian aineopinnot, kandidaatintutkielman (7 op) sekä kypsyysnäytteen 103/106 op Sivuaine I, Luonnontieteiden perusteet ja menetelmät* BIOP201 Tieteen etiikka, 2 op KEMP111 Kemian perusteet 1, 5 op KEMP114 Kemian perusteet 4 (orgaaninen kemia), 6 op TILP150 Tilastomenetelmien peruskurssi , 6 op Valinnaisia luonnontieteiden menetelmäopintoja, 6 op - KEMP112 Kemian perusteet 2 (yleinen kemia), 5 op - KEMP115 Kemian perusteet 5 (kemia elinympäristössä), 5 op - MATY010 Matematiikan propedeuttinen kurssi, 5 op - FYSP111 M1: Derivointi ja integrointi, 3 op - FYSP113 M3: Differentiaaliyhtälöt, 3 op - ITKP101 Tietokone ja työverkot työvälineenä, 3 op - TILP100 Johdatus tilastotieteeseen, 3 op 25 op Sivuaine II perusopinnot 25 op 25 op SMBP900 HOPS, 1 op HYVY001 Akateeminen opiskelukyky, 2 op (valinnainen) 1/3 op Viestintä- ja kieliopinnot Viestintäkurssi, 2 op Toinen kotimainen kieli, 2 op I vieras kieli, 2 op Kieliopintojen kurssivaihtoehdoista saa tietoa kielikeskuksen sivuilta: http://kielikompassi.jyu.fi/ 6 op Valinnaisia opintoja 17/20 op *) Luonnontieteiden perusteet ja menetelmät 25 op sivuaineopintoina kandidaatin tutkinnossa. Opiskelijat, jotka suorittavat sivuaineena kemian, tilastotieteen tai informaatioteknologian perusopinnot, voivat 1. korvata kemian, tilastotieteen tai informaatioteknologian perusopintoihin sisältyvät opintojaksot luonnontieteiden perusopinnot ja menetelmät -kokonaisuudessa siihen suositelluilla valinnaisilla opinnoilla, tai 2. korvata luonnontieteiden perusopinnot ja menetelmät sivuaineena kemian, tilastotieteen tai informaatioteknologian perusopintokokonaisuudella ja sisällyttää pakolliset menetelmäopintojaksot (huom. vaihtelua oppiaineiden välillä) valinnaisiin opintoihin. 2.4.1 Pääaineen opinnot (Opetussuunnitelma) Sama opintojakso voi olla vaatimuksena useammassa opintokokonaisuudessa. Opintojakso voidaan kuitenkin käyttää vain yhteen opintokokonaisuuteen ja muissa opintokokonaisuuksissa se on korvattava jollain soveltuvalla opintojaksolla. Bio- ja ympäristötieteiden perusopinnot, monimuotoinen elämä, 25 op BIOP301 Elämän perusedellytykset maapallolla 5 op BIOP302 Vesi ja vesistöt 5 op BIOP303 Solun elämä 5 op BIOP304 Luonnon monimuotoisuus 5 op BIOP305 Ihminen ja ympäristö 5 op Solu- ja molekyylibiologian aineopinnot, 78/81 op EKOA501 Genetiikan perusteet, 4 op SMBP501 Biokemian työtavat, 3 op SMBA101 Solubiologian perusteet, 5 op SMBA123 Molekyylibiologian harjoitustyöt, 6 op SMBA124 Solubiologian harjoitustyöt, 7 op SMBA107 Solu- ja molekyylibiologian loppukuulustelu, 6 op SMBA109 Mikroskopian perusteet, 1 op SMBA110 Biomolekyylien rakenne, 2 op SMBA111 Proteiinien rakenne ja toiminta, 4 op SMBA301 Moderni molekyylibiologia, 2 op SMBA302 Mikrobiologian perusteet, 3 op SMBA303 Rakennebioinformatiikka, 4 op SMBA310 Virologian perusteet, 3 op SMBA502 Solun kemia, 4 op SMBA510 Biomolekyylien puhdistusmenetelmät, 5 op SMBA511 Biokemian työkurssi: entsyymit, 5 op SMBA512 Solun aineenvaihduntareitit, 6 op SMBA901 Kandidaattitutkielma, 7 op SMBA902 Kypsyysnäyte SMBA910 Kandidaattiseminaari, 1 op Valinnainen: SMBA501 Solun fysiikka, 3 op 2.5 Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto, Ympäristötiede, 180 op Pääaineen opinnot Sisältäen bio- ja ympäristötieteiden perusopinnot, monimuotoinen elämä ympäristötieteen ja -teknologian aineopinnot, kandidaatintutkielman sekä kypsyysnäytteen 80 op Sivuaine I, Luonnontieteiden perusteet ja ympäristötieteen menetelmät, 25 op BIOP201 Tieteen etiikka, 2 op YMPP115 Ympäristöfysiikka, 4 op YMPP125 Ympäristökemian ja toksikologian perusteet, 4 op YMPP152 Ilmansuojelu ja melu, 4 op YMPA206 Ympäristömittausten laboratoriotyötavat, 5 op TILP150 Tilastomenetelmien peruskurssi, 6 op 25 op Sivuaine II, Kemian perusopinnot 25 op tai perus- ja aineopinnot, 60 op 25/60 op Sivuaine III, perusopinnot 25 op Sivuaine III vaaditaan, jos sivuaine II on 25 op:n laajuinen. Tässä hyväksytään vain perusopintokokonaisuudet, ei menetelmäpaketteja. YMPP900 HOPS ja ympäristöalan ammatit, 1 op HYVY001 Akateeminen opiskelukyky, 2 op (valinnainen) 1/3 op Viestintä- ja kieliopinnot Viestintäkurssi, 2 op Toinen kotimainen kieli, 2 op I vieras kieli, 2 op Kieliopintojen kurssivaihtoehdoista saa tietoa kielikeskuksen sivuilta: http://kielikompassi.jyu.fi/ 6 op Valinnaisia opintoja 8-18 op 2.5.1 Pääaineen opinnot (Opetussuunnitelma) Sama opintojakso voi olla vaatimuksena useammassa opintokokonaisuudessa. Opintojakso voidaan kuitenkin käyttää vain yhteen opintokokonaisuuteen ja muissa opintokokonaisuuksissa se on korvattava jollain soveltuvalla opintojaksolla. Bio- ja ympäristötieteiden perusopinnot, monimuotoinen elämä, 25 op BIOP301 Elämän perusedellytykset maapallolla 5 op BIOP302 Vesi ja vesistöt 5 op BIOP303 Solun elämä 5 op BIOP304 Luonnon monimuotoisuus 5 op BIOP305 Ihminen ja ympäristö 5 op Ympäristötieteen ja -teknologian aineopinnot, 55 op BIOA501 Ympäristöekologia, 5 op YMPA201 Ympäristöteknologian perusteet, 5 op YMPA202 Energiateknologian perusteet, 4 op YMPA209 Ilmasto- ja globaalimuutos, 4 op YMPA213 Vesihuollon perusteet, 4 op YMPA220 Ympäristötieteen kenttäkurssi, 4 op YMPA225 Ekotoksikologian ja riskinarvioinnin perusteet, 5 op YMPA238 Kokeellisen ja yhteiskunnallisen ympäristöntutkimuksen tilastolliset menetelmät, 5 op YMPA253 Ympäristönsuojelun lainsäädäntö ja hallinto, 3 op YMPA260 Jätehuoltotekniikka, 4 op YMPA901 Kandidaattitutkielma, 7 op YMPA902 Kypsyysnäyte YMPA905 Kandidaattiseminaari, 3 op Lajintuntemuskursseja, vähintään 2 op, valittuna seuraavista: - BIOA120 Lajintuntemus: Kasvit, peruskurssi, 2 op - BIOA121 Lajintuntemus: Selkärangattomat, peruskurssi, 1 op - BIOA122 Lajintuntemus: Selkärankaiset, peruskurssi, 1 op 2.6 Nanotieteiden kandidaattiohjelma, Solu- ja molekyylibiologia, 180 op Nanotieteiden kandidaattiohjelmaan haetaan ensimmäisen opiskeluvuoden syksyllä. Pääaineen opinnot Sisältäen solu- ja molekyylibiologian perusopinnot nanotieteilijöille, solu- ja molekyylibiologian aineopinnot, kandidaatintutkielman (7 op) sekä kypsyysnäytteen 91/94 op Kemian perusopinnot nanotieteiden koulutusohjelmassa 25 op KEMP111 Kemian perusteet 1, 5 op KEMP112 Kemian perusteet 2, 5 op KEMP113 Kemian perusteet 3 (epäorgaaninen kemia), 5 op KEMP114 Kemian perusteet 4 (orgaaninen kemia), 6 op KEMA200 Johdatus laboratoriotöihin, 4 op Fysiikan perusopinnot nanotieteilijöille FYSP101 F1: Mekaniikan perusosa, 5 op FYSP102 F2: Mekaniikan jatko-osa, 5 op FYSP103 F3: Termodynamiikka ja optiikka, 5 op FYSP104 F4: Sähköopin perusteet, 5 op FYSP106 F6: Moderni fysiikka, 5 op 25 op SMBP900 HOPS, 1 op HYVY001 Akateeminen opiskelukyky, 2 op (valinnainen) 1/3 op Viestintä- ja kieliopinnot 6 op Viestintäkurssi, 2 op Toinen kotimainen kieli, 2 op I vieras kieli, 2 op Kieliopintojen kurssivaihtoehdoista saa tietoa kielikeskuksen sivuilta: http://kielikompassi.jyu.fi/ Valinnaisia opintoja 29/32 op 2.6.1 Pääaineen opinnot (Opetussuunnitelma) Sama opintojakso voi olla vaatimuksena useammassa opintokokonaisuudessa. Opintojakso voidaan kuitenkin käyttää vain yhteen opintokokonaisuuteen ja muissa opintokokonaisuuksissa se on korvattava jollain soveltuvalla opintojaksolla. Solu- ja molekyylibiologian perusopinnot nanotieteilijöille, 26 op SMBP501 Biokemian työtavat, 3 op SMBP802 Nanotiede ja -teknologia, 2 op BIOP301 Elämän perusedellytykset maapallolla, 5 op BIOP303 Solun elämä, 5 op BIOA126 Solu- ja molekyylibiologian ja biokemian laboratoriotyökurssi, 3 op SMBA109 Mikroskopian perusteet, 1 op SMBA302 Mikrobiologian perusteet, 3 op SMBA502 Solun kemia, 4 op Solu-ja molekyylibiologian aineopinnot nanotieteilijöille, 65/68 op EKOA501 Genetiikan perusteet, 4 op SMBA101 Solubiologian perusteet, 5 op SMBA124 Solubiologian harjoitustyöt, 7 op SMBA111 Proteiinien rakenne ja toiminta, 4 op SMBA301 Moderni molekyylibiologia, 2 op SMBA303 Rakennebioinformatiikka, 4 op SMBA310 Virologian perusteet, 3 op SMBA510 Biomolekyylien puhdistusmenetelmät, 5 op SMBA511 Biokemian työkurssi: Entsyymit, 5 op SMBA512 Solun aineenvaihduntareitit, 6 op SMBA812 Nanotieteiden laboratoriotyöt: molekulaariset vuorovaikutukset, 6 op SMBA901 Kandidaattitutkielma, 7 op SMBA902 Kypsyysnäyte SMBA910 Kandidaattiseminaari, 1 op FYSP111 M1: Derivointi ja integrointi, 3 op FYSP113 M3: Differentiaaliyhtälöt, 3 op Valinnainen: SMBA501 Solun fysiikka 2.7 Bio- ja ympäristötieteiden opetus Kevät Yleisopinnot HYVY001 Akateeminen opiskelukyky - muutakin kuin pisteitä 2 op (14.09.2015 - 27.05.2016) Korppi Perusopinnot (approbatur) BIOP201 Tieteen etiikka 2 op (16.03.2016 - 29.04.2016) - Korppi BIOP304 Luonnon monimuotoisuus 5 op (11.01.2016 - 18.03.2016) - Korppi BIOP305 Ihminen ja ympäristö 5 op (10.03.2016 - 10.06.2016) - Korppi BIOP900 HOPS 1 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi SMBP501 Biokemian työtavat 3 op (12.04.2016 - 27.05.2016) - Korppi SMBP802 Nanotiede ja nanoteknologia 2 op (16.03.2016 - 06.05.2016) - Korppi YMPP125 Ympäristökemian ja toksikologian perusteet 4 op (12.01.2016 - 11.03.2016) - Korppi YMPP152 Ilmansuojelu ja melu 4 op (13.01.2016 - 29.03.2016) - Korppi Aineopinnot (cum laude approbatur) BIOA120 Lajintuntemus: Kasvit, peruskurssi 2 op (10.05.2016 - 19.05.2016) - Korppi BIOA120 Lajintuntemus: Kasvit, peruskurssi 2 op (20.05.2015 - 31.12.2015) - Korppi BIOA121 Lajintuntemus: Selkärangattomat, peruskurssi 1 op (04.04.2016 - 28.04.2016) - Korppi BIOA122 Lajintuntemus: Selkärankaiset, peruskurssi 1 op (09.05.2016 - 19.05.2016) - Korppi BIOA125 Maastolajintuntemus 1 op (23.05.2016 - 27.05.2016) - Korppi BIOA126 Solu- ja molekyylibiologian ja biokemian laboratoriotyökurssi 3 op (07.04.2016 22.04.2016) - Korppi BIOA130 Biologian opettamisen kurssi 6 op (03.08.2015 - 17.03.2016) - Korppi BIOA131 Fysiologia ja anatomia 5 op (12.01.2016 - 08.03.2016) - Korppi BIOA132 Eläinten anatomian ja fysiologian harjoitukset 2 op (15.02.2016 - 26.02.2016) - Korppi BIOA133 Kasvifysiologian perusteet 2 op (07.03.2016 - 07.04.2016) - Korppi BIOA903 Tutkimuksen suunnittelu ja arviointi 4 op (11.01.2016 - 03.02.2016) - Korppi BIOA905 Kandidaattiseminaari 2 op (12.04.2016 - 15.04.2016) - Korppi BIOA906 Tutkimusaineistojen analysointi I 2 op (09.02.2016 - 02.03.2016) - Korppi BIOA910 Kandidaattiseminaari 4 op (01.12.2015 - 20.04.2016) - Korppi EKOA101 Ekologia 5 op (15.03.2016 - 31.05.2016) - Korppi EKOA120 Lajintuntemus: Kasvit, jatkokurssi 3 op (11.01.2016 - 25.05.2016) - Korppi EKOA511 Molecular genetics, laboratory course I 2 op (23.05.2016 - 27.05.2016) - Korppi SMBA101 Solubiologian perusteet 5 op (11.01.2016 - 20.05.2016) - Korppi SMBA105 Histologia 4 op (13.04.2016 - 25.05.2016) - Korppi SMBA109 Mikroskopian perusteet 1 op (07.03.2016 - 21.04.2016) - Korppi SMBA110 Biomolekyylien rakenne 2 op (15.01.2016 - 19.02.2016) - Korppi SMBA111 Proteiinien rakenne ja toiminta 4-5 op (13.01.2016 - 16.03.2016) - Korppi SMBA301 Moderni molekyylibiologia 2 op (04.02.2016 - 06.04.2016) - Korppi SMBA303 Rakennebioinformatiikka 4 op (07.03.2016 - 18.03.2016) - Korppi SMBA310 Virologian perusteet 3 op (12.01.2016 - 01.03.2016) - Korppi SMBA511 Biokemian työkurssi: entsyymit 5 op (29.03.2016 - 04.05.2016) - Korppi SMBA812 Nanotieteiden laboratoriotyöt: Molekulaariset vuorovaikutukset 6 op (07.03.2016 02.05.2016) - Korppi SMBA910 Kandidaattiseminaari 1 op (21.09.2015 - 28.04.2016) - Korppi WETA303 Vesistöntutkimusmenetelmät 3 op (29.04.2016 - 13.05.2016) - Korppi WETA503 Kalabiologian ja kalatalouden perusteet 4 op (07.03.2016 - 21.04.2016) - Korppi YMPA206 Ympäristömittausten laboratoriotyötavat 5 op (11.01.2016 - 19.02.2016) - Korppi YMPA209 Ilmasto- ja globaalimuutos 4 op (01.03.2016 - 03.05.2016) - Korppi YMPA213 Vesihuollon perusteet 4 op (30.03.2016 - 14.06.2016) - Korppi YMPA225 Ekotoksikologian ja riskinarvioinnin perusteet 5 op (15.02.2016 - 02.05.2016) - Korppi YMPA260 Jätehuoltotekniikka 4 op (16.04.2016 - 01.07.2016) - Korppi YMPA905 Kandidaattiseminaari 3 op (07.09.2015 - 04.05.2016) - Korppi Syventävät opinnot (laudatur) BIOS105 Museo- ja luontokohteiden pedagogiikka 3 op (31.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi BIOS106 Biologian käsitteet ja ilmiöt 4 op (01.12.2015 - 21.01.2016) - Korppi BIOS606 Videon tuottaminen, editointi ja julkaisu 2 op (08.02.2016 - 01.04.2016) - Korppi EKOS102a Evoluutio, kirjatentti 5 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi EKOS102b Evoluutio, seminaari 5 op (03.12.2015 - 27.04.2016) - Korppi EKOS133 Populaatioekologinen mallintaminen 6 op (01.02.2016 - 30.03.2016) - Korppi EKOS137 Evoluutioekologia ja elinkierrot 5 op (23.02.2016 - 14.06.2016) - Korppi EKOS142 Talviekologia 2 op (15.02.2016 - 19.02.2016) - Korppi EKOS242 Methods in Community Ecology 1-2 op (21.02.2016 - 26.02.2016) - Korppi EKOS302 Luontoinventoinnin kurssi 6 op (14.03.2016 - 27.05.2016) - Korppi EKOS314 Foundations of Statistics for Ecology and Evolution 1-4 op (08.02.2016 - 28.04.2016) Korppi EKOS517 Genetiikkaa ja genomiikkaa luonnonpopulaatioissa 4 op (29.02.2016 - 18.03.2016) Korppi EKOS900 HOPS ja työelämään orientoituminen 2 op (10.03.2016 - 03.05.2016) - Korppi EKOS905 Maisteriseminaari 4 op (15.10.2015 - 15.04.2016) - Korppi SMBS111 Virus-solu vuorovaikutus 4 op (16.02.2016 - 16.03.2016) - Korppi SMBS502 Elektronimikroskopian laboratoriokurssi 6 op (23.02.2016 - 18.03.2016) - Korppi SMBS503 Valomikroskopian syventävä laboratoriokurssi 4 op (11.01.2016 - 12.02.2016) - Korppi SMBS506 Kemiallisen biologian harjoitustyöt 4 op (29.03.2016 - 15.04.2016) - Korppi SMBS509 Proteiinimallitus 4 op (09.05.2016 - 27.05.2016) - Korppi SMBS814 Nanotieteiden seminaari 3 op (19.10.2015 - 05.09.2016) - Korppi SMBS814 Nanotieteiden seminaari 3 op (20.10.2014 - 07.09.2015) - Korppi SMBS910 Maisteriseminaari 2 op (25.04.2016 - 18.05.2016) - Korppi SMBS914 Työelämään orientoituminen 2 op (12.01.2016 - 31.05.2016) - Korppi TIES483 Epälineaarinen optimointi 5-7 op (11.01.2016 - 11.03.2016) - Korppi WETS001 Ecological Parasitology 2 op (12.01.2016 - 09.02.2016) - Korppi WETS201 Phytoplankton ecology 2 op (25.01.2016 - 03.03.2016) - Korppi WETS202 Phytoplankton identification 2 op (07.03.2016 - 11.03.2016) - Korppi WETS302 Talven limnologian kurssi 3-5 op (29.02.2016 - 09.03.2016) - Korppi WETS307 Paleolimnologia 2 op (02.02.2016 - 16.03.2016) - Korppi WETS401 Virtavesien kunnostus 4 op (18.04.2016 - 29.05.2016) - Korppi WETS404 Wetland ecology and conservation 1 op (11.03.2016 - 15.04.2016) - Korppi WETS501 Kalanpoikaskurssi 4 op (29.04.2016 - 18.05.2016) - Korppi WETS602 Vesiviljelytutkimuksen menetelmät 4 op (04.04.2016 - 15.04.2016) - Korppi WETS702 Kalojen populaatiodynamiikka ja kannanarviointi 7 op (30.11.2015 - 05.02.2016) Korppi WETS703 Kalastuksen säätely 4 op (22.01.2016 - 21.04.2016) - Korppi WETS903 Maisteriseminaarit/Master's Thesis Seminars 3 op (17.12.2015 - 28.04.2016) - Korppi WETS920 Tutkielman kirjoittaminen ja gradun ohjaus, osa A / Guidance for Master's Thesis 1 op (05.02.2016 - 26.02.2016) - Korppi YMPS310 Ekotoksikologian harjoitustyöt 4 op (29.02.2016 - 15.04.2016) - Korppi YMPS342 Ilmansuojelutekniikka I 3 op (25.02.2016 - 29.04.2016) - Korppi YMPS354 Kemiallinen ympäristöanalytiikka 4 op (30.03.2016 - 25.05.2016) - Korppi YMPS363 Geoinformatiikan ja spatiaalisen tilastotieteen perusteet 3 op (11.01.2016 11.03.2016) - Korppi YMPS364 Ympäristötieteen spatiaalisten aineistojen analysointimenetelmät 3 op (15.02.2016 16.03.2016) - Korppi YMPS382 Ympäristömikrobiologian laboratoriotyöt 5 op (25.04.2016 - 25.05.2016) - Korppi YMPS409 Tutkimuksen suunnittelu ja toteutus 2 op (03.02.2016 - 04.05.2016) - Korppi YMPS413 Ympäristötilastot, kokoaminen ja käyttö 3 op (04.04.2016 - 12.05.2016) - Korppi YMPS436 YVA-menetelmät 2 op (09.05.2016 - 19.05.2016) - Korppi YMPS910 Maisteriseminaari 1 op (12.01.2016 - 10.05.2016) - Korppi Kesä Aineopinnot (cum laude approbatur) EKOA103 Ekologian kenttäkurssi 5 op (18.05.2016 - 15.06.2016) - Korppi EKOA122 Lajintuntemus: Selkärankaiset, jatkokurssi 2 op (20.04.2016 - 08.06.2016) - Korppi Syventävät opinnot (laudatur) WETS304 Arctic limnology 8 op (01.06.2016 - 31.07.2016) - Korppi YMPS563 Aquatic optics 2 op (23.05.2016 - 27.05.2016) - Korppi Syksy Johdanto BIOP001 Bio- ja ympäristötieteiden lentävä lähtö 0 op (07.09.2015 - 08.09.2015) - Korppi Yleisopinnot HYVY001 Akateeminen opiskelukyky - muutakin kuin pisteitä 2 op (14.09.2015 - 27.05.2016) Korppi Perusopinnot (approbatur) BIOP301 Elämän perusedellytykset maapallolla 5 op (04.09.2015 - 20.11.2015) - Korppi BIOP302 Vesi ja vesistöt 5 op (26.10.2015 - 26.01.2016) - Korppi BIOP303 Solun elämä 5 op (26.10.2015 - 05.02.2016) - Korppi BIOP900 HOPS 1 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi WETP503 Akvaattisten tieteiden ammatit 2 op (03.11.2015 - 01.12.2015) - Korppi YMPP115 Ympäristöfysiikka 3-4 op (28.10.2015 - 22.01.2016) - Korppi Aineopinnot (cum laude approbatur) BIOA127 Lajintunnistus: Sienet, peruskurssi 1 op (21.09.2015 - 25.09.2015) - Korppi BIOA130 Biologian opettamisen kurssi 6 op (03.08.2015 - 17.03.2016) - Korppi BIOA501 Ympäristöekologia 5 op (29.09.2015 - 15.12.2015) - Korppi BIOA907 Tutkimusaineistojen analysointi II 1 op (08.09.2015 - 11.12.2015) - Korppi BIOA910 Kandidaattiseminaari 4 op (01.12.2015 - 20.04.2016) - Korppi EKOA102 Evoluutio 8 op (04.11.2015 - 27.01.2016) - Korppi EKOA121 Lajintuntemus: Selkärangattomat, jatkokurssi 2 op (10.11.2015 - 16.12.2015) - Korppi EKOA302 Luonnonsuojelubiologia ja ympäristönhoito 4 op (02.11.2015 - 05.02.2016) - Korppi EKOA501 Genetiikan perusteet 4 op (01.09.2015 - 19.10.2015) - Korppi EKOA502 Populaatiogenetiikka 4 op (12.10.2015 - 03.12.2015) - Korppi SMBA109 Mikroskopian perusteet 1 op (08.09.2015 - 24.10.2015) - Korppi SMBA123 Molekyylibiologian harjoitustyöt 6 op (26.10.2015 - 13.11.2015) - Korppi SMBA124 Solubiologian harjoitustyöt 7 op (14.09.2015 - 27.11.2015) - Korppi SMBA302 Mikrobiologian perusteet 3 op (01.09.2015 - 05.11.2015) - Korppi SMBA501 Solun fysiikka 3 op (18.11.2015 - 21.01.2016) - Korppi SMBA502 Solun kemia 4 op (02.09.2015 - 17.11.2015) - Korppi SMBA510 Biomolekyylien puhdistusmenetelmät 5 op (09.11.2015 - 17.12.2015) - Korppi SMBA512 Solun aineenvaihduntareitit 6 op (19.10.2015 - 29.01.2016) - Korppi WETA001 Kalataudit ja loiset, harjoitukset 3 op (21.09.2015 - 02.10.2015) - Korppi WETA002 Kalataudit ja loiset 2 op (28.09.2015 - 10.11.2015) - Korppi WETA101 Lakes in the Landscape (Järvet ja ympäristö) 3 op (05.10.2015 - 30.11.2015) - Korppi WETA104 Limnologian ja kalabiologian tutkimusmenetelmät 8 op (17.08.2015 - 18.09.2015) Korppi WETA203 Stable isotope analyses in ecological and environmental issues 2 op (19.10.2015 23.10.2015) - Korppi WETA506 Vesieliöiden fysiologia, luennot ja harjoitukset 3 op (11.11.2015 - 14.01.2016) - Korppi WETA712 Suomen kalat 1 op (09.11.2015 - 04.03.2016) - Korppi YMPA201 Ympäristöteknologian perusteet 5 op (01.09.2015 - 02.12.2015) - Korppi YMPA202 Energiateknologian perusteet 4 op (08.10.2015 - 04.11.2015) - Korppi YMPA238 Kokeellisen ja yhteiskunnallisen ympäristöntutkimuksen tilastolliset menetelmät 5 op (07.09.2015 - 30.10.2015) - Korppi YMPA253 Ympäristönsuojelun lainsäädäntö ja hallinto 3 op (03.11.2015 - 22.01.2016) - Korppi YMPA905 Kandidaattiseminaari 3 op (07.09.2015 - 04.05.2016) - Korppi Syventävät opinnot (laudatur) BIOS105 Museo- ja luontokohteiden pedagogiikka 3 op (31.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi BIOS106 Biologian käsitteet ja ilmiöt 4 op (01.12.2015 - 21.01.2016) - Korppi EKOS101a Ekologia, kirjatentti 5 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi EKOS101b Ekologia, seminaari 5 op (11.09.2015 - 15.12.2015) - Korppi EKOS102a Evoluutio, kirjatentti 5 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi EKOS102b Evoluutio, seminaari 5 op (03.12.2015 - 27.04.2016) - Korppi EKOS134 Kokeellinen populaatioekologia 2 op (05.10.2015 - 29.10.2015) - Korppi EKOS503 Evoluutiogenetiikan tutkimusmenetelmät 5 op (26.09.2015 - 26.10.2015) - Korppi EKOS507 Quantitative Genetics 6 op (30.09.2015 - 16.12.2015) - Korppi EKOS899 Introduction Session at Konnevesi Field Station + HOPS (individual study plan) 1 op (14.09.2015 - 15.09.2015)- Korppi EKOS905 Maisteriseminaari 4 op (15.10.2015 - 15.04.2016) - Korppi EKOS908 Tieteellinen kirjoittaminen 4 op (02.10.2015 - 11.12.2015) - Korppi SMBS101 Kemialliset menetelmät biologiassa 4 op (06.10.2015 - 26.01.2016) - Korppi SMBS113 Solun tarttumisreseptorit 4 op (11.11.2015 - 18.12.2015) - Korppi SMBS115 Fundamentals of immunology 4 op (10.11.2015 - 26.02.2016) - Korppi SMBS116 Mikrobigenetiikka 4 op (02.11.2015 - 21.01.2016) - Korppi SMBS501 Molekyylibiologian jatkokurssi/Advanced molecular biology 4 op (07.09.2015 02.10.2015) - Korppi SMBS505 Proteiinien puhdistus ja kiteytys laboratoriokurssi 4 op (12.10.2015 - 05.11.2015) Korppi SMBS813 Nanotieteiden perusteet/Fundamentals of Nanoscience 6 op (18.09.2015 - 15.12.2015), Physical, chemical and biological aspects of nanoscience and nanotechnology - Korppi SMBS814 Nanotieteiden seminaari 3 op (19.10.2015 - 05.09.2016) - Korppi SMBS815 Practical course in nanoscience - imaging 4 op (02.11.2015 - 04.12.2015) - Korppi WETS101 Johdatus akvaattiseen tutkimukseen/Introduction to aquatic research 1 op (21.09.2015 - 02.10.2015) - Korppi WETS305 Eläinplanktonkurssi 2 op (07.09.2015 - 11.09.2015) - Korppi WETS403 Selkärangattomien pohjaeläinten lajintuntemus ja ekologia 4 op (16.09.2015 30.10.2015) - Korppi WETS604 Vesiviljelyn jatkokurssi 4 op (19.10.2015 - 30.10.2015) - Korppi WETS701 Kaikuluotaus kalatutkimuksessa 2 op (01.10.2015 - 26.10.2015) - Korppi WETS702 Kalojen populaatiodynamiikka ja kannanarviointi 7 op (30.11.2015 - 05.02.2016) Korppi WETS899 AMP Introduction Session at Konnevesi Field Station + HOPS (individual study plan) 2 op (14.09.2015 - 15.09.2015) - Korppi WETS903 Maisteriseminaarit/Master's Thesis Seminars 3 op (17.12.2015 - 28.04.2016) - Korppi WETS907 Scientific writing 3 op (10.11.2015 - 27.11.2015) - Korppi WETS921 Tutkielman kirjoittaminen ja gradun ohjaus, osa B / Guidance for Master's Thesis, part B 2 op (08.12.2015 - 11.12.2015) - Korppi YMPS371 Elementary statistics for environmental science with R 3 op (02.11.2015 - 10.11.2015) Korppi YMPS372 Spatiaalisten, temporaalisten ja monimuuttujaisten datojen analysointi R-tilastoohjelmalla 3 op (23.11.2015 - 27.11.2015) - Korppi YMPS373 Analyzing environmental research data with R 3 op (07.12.2015 - 11.02.2016) - Korppi YMPS425 Biogeokemian syventävä kurssi 3 op (02.09.2015 - 02.12.2015) - Korppi YMPS432 YVA-kurssi 2 op (21.09.2015 - 30.09.2015) - Korppi YMPS476 Metallien ekotoksikologia 3 op (01.10.2015 - 30.11.2015) - Korppi YMPS478 Kemikaalionnettomuuksien ekotoksikologia ja ympäristöriskit 3 op (11.11.2015 19.12.2015) - Korppi YMPS510 Sustainable Water Supply and Sanitation 5 op (01.09.2015 - 31.12.2015), SWSS is based on the Pre-Conference Workshop of 5the Global Dry Toilet Conference in Tampere, August - Korppi Muut Johdanto WETP001 Akvaattisten tieteiden opintopäivä 0 op (26.01.2016) - Korppi Perusopinnot (approbatur) EKOP900 HOPS 1 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi SMBP900 HOPS 1 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi WETP900 HOPS 1 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi YMPP105 Ympäristönsuojelun perusteet, kirjatentti 3 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi YMPP123 Ympäristötieteen perusteet, kirjatentti 2014- 5 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi YMPP900 HOPS ja ympäristöalan ammatit 1 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi Aineopinnot (cum laude approbatur) BIOA111 Solubiologian alkeet, kirjatentti 2 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi BIOA112 Ihmisen fysiologia, kirjatentti 5 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi BIOA901 Kandidaattitutkielma 7 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi BIOA902 Kypsyysnäyte 0 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi EKOA151 Populaatioekologia, kirjatentti 3 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi EKOA153 Käyttäytymisekologia, kirjatentti 4 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi EKOA154 Molekyyliekologia, kirjatentti 4 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi EKOA155 Kasviekologia, kirjatentti 3 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi EKOA303 Metsien hoito ja monikäyttö 2 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi EKOA504 Ekologisen genetiikan esseet 4 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi EKOA901 Kandidaattitutkielma 7 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi EKOA902 Kypsyysnäyte 0 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi SMBA107 Solu- ja molekyylibiologian kirjatentti 6 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi SMBA901 Kandidaattitutkielma 7 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi SMBA902 Kypsyysnäyte 0 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi WETA102 Limnologian kirjatentti I 6 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi WETA103 Limnologian kirjatentti II 5 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi WETA201 Freshwater pollution book examination 4 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi WETA202 Marine biology book examination 5 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi WETA501 Kalabiologian kirjatentti 5 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi WETA502 Kalabiologian kirjatentti 4 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi WETA901 Kandidaattitutkielma 7 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi WETA902 Kypsyysnäyte 0 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi YMPA901 Kandidaattitutkielma 7 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi YMPA902 Kypsyysnäyte 0 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi Syventävät opinnot (laudatur) BIOS900 HOPS 1 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi BIOS901 Pro gradu -tutkielma 20 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi BIOS902 Kypsyysnäyte 0 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi BIOS909 Työskentely tutkimusryhmässä 2-6 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi BIOS910 Maisteriseminaari 2 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi BIOS911 Tutkijaseminaari 1-10 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi EKOS120 Syventävä lajintuntemus 1-10 op (01.09.2015 - 31.07.2106) - Korppi EKOS123 Sienikurssi 2 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi EKOS124 Kääpäkurssi 2 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi EKOS125 Sammalkurssi 3 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi EKOS127 Erikoislajintuntemus 1-4 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi EKOS129 Selkärangatonkokoelma 2 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi EKOS130 Kasvikokoelma 2 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi EKOS131 Maaperäekologia 4 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi EKOS140 Eliömaantiede/Biogeography 5 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi EKOS143 Vaihtoehtoinen kirjallisuus, kirjatentti 2-4 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi EKOS144 Evoluutiobiologian sovellutukset 5 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi EKOS147 Population Ecology and Population Cycles 1-2 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi EKOS160 Yhteisö- ja ekosysteemiekologia 3 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi EKOS301 Soveltava ekologia tai luonnonsuojelubiologia, kirjatentti 5 op (01.09.2015 31.07.2016) - Korppi EKOS305 Boreaalisen havumetsävyöhykkeen monimuotoisuus ja erityispiirteet 6 op (01.09.2015 31.07.2016) - Korppi EKOS308 Riistaekologia 1-2 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi EKOS310 Luontotyypit 4 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi EKOS311 Introduction to evolutionary ecology modelling 5-6 op (01.08.2015 - 31.07.2016) Korppi EKOS313 Sosiaalisuuden evoluutio 2 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi EKOS505 Luonnonsuojelugenetiikka, loppukuulustelu, kirjatentti 6 op (01.09.2015 - 31.07.2016) Korppi EKOS506 Molecular evolution, book exam 6 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi EKOS512 Molekyyligenetiikan laboratoriokurssi II 6 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi EKOS701 Ekologia, evoluutio ja yhteiskunta 2 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi EKOS901 Pro gradu -tutkielma 30 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi EKOS902 Kypsyysnäyte 0 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi EKOS909 Työskentely tutkimusryhmässä 1-5 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi EKOS911 Työharjoittelu 5-15 op (01.04.2016 - 30.09.2016) - Korppi EKOS911 Työharjoittelu 5-15 op (01.04.2015 - 01.10.2015) - Korppi HYB0431 Kalabiologian ja kalatalouden loppukuulustelu 5 op (01.01.2004 - 31.12.2020), Kirjatentti/Book examination -Korppi KAL0J04 Yliopisto-opetus 0-9 op (08.08.2005 - 31.12.2020) - Korppi KAL0J04 Yliopisto-opetus 0-9 op (07.08.2006 - 30.12.2021) - Korppi SMBS110 Bioinnovaatiot ja liiketoiminta 4 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi SMBS112 Virologian jatkokurssi 4 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi SMBS114 Solun kalvoliikenne ja sen säätely 4 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi SMBS117 Syövän biologia 4 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi SMBS700 Loppukuulustelu 6 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi SMBS701 Tutkielmaan liittyvää kirjallisuutta kuulustelu 6 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi SMBS801 Työharjoittelu 5 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi SMBS802 Työskentely tutkimusryhmässä 1-5 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi SMBS900 HOPS 1 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi SMBS901 Pro gradu-tutkielma 30 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi SMBS902 Kypsyysnäyte 0 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi WETS102 Työharjoittelu/Work Experience outside University 10 op (01.09.2015 - 31.07.2016) Korppi WETS103 Kalatalouden genetiikka, kirjatentti / Fisheries Genetics Book Examination 6 op (01.09.2015 - 31.07.2016) -Korppi WETS104 Kalavarat ja kalastus, kirjatentti / Fish Stock Assessment and Fishing Technology Book Examination 6 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi WETS107 Hydrobiology and limnology book examination 6 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi WETS108 Akvaattinen parasitologia, kirjatentti 6 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi WETS111 Vesiviljelyn kirjatentti / Aquaculture Book Examination 5 op (01.09.2015 - 31.07.2016) Korppi WETS112 Kalanjalostus, kirjatentti / Fish Processing Book Examination 5 op (01.09.2015 31.07.2016) - Korppi WETS113 Kalatalouden ekonomia, kirjatentti / Fisheries Economics Book Examination 5 op (01.09.2015 - 31.07.2016) -Korppi WETS115 Hydrobiology and limnology book examination 5 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi WETS121 Työskentely tutkimusryhmässä/Training in a Research Group 1-5 op (01.09.2015 31.07.2016) - Korppi WETS301 Pienvesien limnologia 3-6 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi WETS402 Pintavesien ekologisen tilan arviointi ja tarkkailu/Assessment and Monitoring of the Ecological Quality of Surface Waters 2 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi WETS502 Kalojen bioenergetiikka 4 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi WETS605 Murtovesibiologian kurssi 3 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi WETS706 Kalojen iän ja kasvun määritys 3 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi WETS707 Luonnonvarojen hyödyntäminen, kirjatentti IV 5 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi WETS803 Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen 2 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi WETS851 Laitesukelluskurssi 2 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi WETS852 Biosukelluskurssi 2 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi WETS890 Brush up on biostatistics 3 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi WETS900 HOPS 1 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi WETS901 Pro gradu-tutkielma/Master's Thesis 30 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi WETS902 Kypsyysnäyte/Maturity Exam 0 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi WETS904 Tutkielmaan liittyvä kirjatentti I /Literature Examination I related to Master's Thesis, book exam 6 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi WETS905 Tutkielmaan liittyvä kirjallisuuskatsaus ja tutkimussuunnitelma / Literature Review and Plan for Master's Thesis 4 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi WETS908 Rahoitushakemuksen laatiminen / Research Grant Proposal for Doctoral Studies 2 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi WETS911 Regional Policies for Water Management 4 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi YMPS323 Vesihuollon jatkokurssi 4 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi YMPS324 Vesistötoksikologia 4 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi YMPS341 Ilmansuojelun mittaustekniikat 3 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi YMPS343 Ilmansuojelutekniikka II 2 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi YMPS352 Ekotoksikologian projektityö 5-8 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi YMPS411 Työskentely tutkimusryhmässä 1-5 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi YMPS412 Työharjoittelu 5-10 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi YMPS420 Ympäristötieteen loppukuulustelu, kirjatentti 4-8 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi YMPS430 Ympäristötieteen projektityö 5-8 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi YMPS433 YVA-jatkokurssi 2 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi YMPS437 YVA-erikoiskurssi 2 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi YMPS440 Ympäristötekniikan projektityö 5-8 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi YMPS445 Ympäristövaikutusten arvioimisen (YVA) projektityö 5-8 op (01.08.2015 - 31.07.2016) Korppi YMPS446 Ympäristövaikutusten arvioinnin syventävä kirjallisuus, kirjatentti 5-8 op (01.09.2015 31.07.2016) - Korppi YMPS470 Vierasaineiden biohajoaminen ja biokunnostus 3 op (01.09.2015) - Korppi YMPS471 Ekotoksikologian syventävä kirjallisuus, kirjatentti 5-8 op (01.09.2015 - 31.07.2016) Korppi YMPS473 Yksilönkehityksen ja lisääntymisen ekotoksikologiaa vesieläimillä 1 op (01.08.2015 31.07.2016) - Korppi YMPS474 Molekylaarinen ja biokemiallinen toksikologia 2 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi YMPS475 Biomarkkerit ja bioindikaattorit, kirjatentti 3 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi YMPS479 Advanced environmental chemistry - emerging pollutants and SAR 2 op (01.08.2015 31.07.2016) - Korppi YMPS490 Kemikaalipolitiikka ja haitallisten aineiden ympäristöriskien arviointi 2 op (01.08.2015 31.07.2016) - Korppi YMPS503 Maisemavaikutusten arviointi, kirjatentti 2 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi YMPS504 Sosiaalisten vaikutusten arviointi, kirjatentti 2 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi YMPS505 Ympäristönsuunnittelu ja kaavoitus, kirjatentti 3 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi YMPS509 Fate of Organic Chemicals in the Enrivonment 3 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi YMPS511 Pilaantuneen ympäristön kunnostus 4 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi YMPS514 Ympäristötekniikan kokeelliset tutkimusmenetelmät 4 op (01.08.2015 - 31.07.2016) Korppi YMPS515 Jätehuollon syventävä kirjallisuus, kirjatentti 5 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi YMPS521 Environmental Risk Perception and Communication, net course 3 op (01.08.2015 31.07.2016) - Korppi YMPS900 HOPS 1 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi YMPS901 Pro gradu-tutkielma 30 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi YMPS902 Kypsyysnäyte 0 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi YMPS910 Maisteriseminaari 1 op (12.01.2016 - 10.05.2016) - Korppi Kevät Yleisopinnot HYVY001 Akateeminen opiskelukyky - muutakin kuin pisteitä 2 op (14.09.2015 - 27.05.2016) - Korppi Sisältö: Itsetuntemuksesta hyvinvointia Tunteiden säätely Vuorovaikutuksen kuorma ja keveys Lukeminen ja kirjoittaminen yliopisto-opiskelun perustaitona Arki haltuun palanen kerrallaan Realistisella ajankäytöllä stressi hallintaan Hyvinvoinnillako riskitekijöitä? Suoritustavat: Opintojakso arvioidaan asteikolla hyväksytty-hylätty Kurssin suorittaminen hyväksytyksi edellyttää: luentoihin ja pienryhmätoimintaan osallistumista (7x2h) yhteensä neljän tehtävän tekemistä - alkutehtävä (tavoitteiden asettelu) - kaksi kirjallista tehtävää (valitsemistasi teemoista) - lopputehtävä (vahvuudet voimavaroiksi) Kurssi arvioidaan hylätyksi, jos: kaikkia kirjallisia tehtäviä ei ole tehty, luento-opetukseen ja verkkokeskusteluun ei ole osallistuttu TAI poissaoloa ei ole korvattu muun ryhmän vastaavalla luennolla tai korvaavalla tehtävällä Tavoite: opiskelijalla on perusvalmiudet hyvinvoinnista ja opiskelukyvystä huolehtimiseen opiskelija oppii tunnistamaan ja ymmärtämään haasteellisia tilanteita ennalta sekä ratkaisemaan mahdollisia ongelmia opiskelijalla on keinoja vahvistaa itsetuntemustaan ja soveltaa itsetutkiskelua sekä hyvinvoinnissa että opiskelussa opiskelija ymmärtää työn ja levon merkityksen opiskelukyvylle opiskelija osaa arvioida kriittisesti omaa elämäntapaansa hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn kannalta Perusopinnot (approbatur) BIOP201 Tieteen etiikka 2 op (16.03.2016 - 29.04.2016) - Korppi Sisältö: Johdantoluennoilla (4 h) käsitellään tieteentekemiseen liittyviä yleisiä ohjesääntöjä ja käytänteitä. Miten tiedettä tehdään eettisesti oikealla tavalla? Mitä on hyvä tieteellinen käytäntö? Ryhmätyö, seminaari (12 h) ja henkilökohtainen etätehtävä. Suoritustavat: Läsnäolopakko luennoilla ja seminaareissa + etätehtävä. Tavoite: Kurssin käytyään opiskelija osaa suunnitella, toteuttaa ja raportoida tieteellisiä kokeita yleisen tutkimuseettisen normiston mukaisesti. Ajankohtaista: Tieteen etiikka on 1-vuoden opiskelijoille tarkoitettu kurssi, joka on pakollinen tai suositeltava kaikille bio- ja ympäristötieteiden opiskelijoille. Kurssin tavoitteena on esitellä tärkeimpiä bio- ja ympäristötieteiden tutkimukseen liittyviä eettisiä pelisääntöjä ja ongelmakohtia. BIOP304 Luonnon monimuotoisuus 5 op (11.01.2016 - 18.03.2016) Korppi Suoritustavat: Pakollinen läsnäolo laboratoriossa, oppimistehtävät, tentit Esivaatimukset: BIOP301, BIOP302 ja BIOP303 Sisältö: Kurssilla käydään läpi monimuotoisuuden syntyyn ja ylläpitoon liittyviä mekanismeja sekä paikallisessa että maapallon mittakaavassa. Keskiössä on evoluutioteoria sekä eliöyhteisöjen rakenteeseen vaikuttavat ekologiset mekanismit. Kurssilla luodaan yleiskatsaus monimuotoisuuden eri ilmenemismuotoihin, kuten eliöiden rakenteiden, toiminnan ja elinkiertojen monimuotoisuuteen sekä taksonomiseen monimuotoisuuteen. Kurssiin sisältyy luentoja, laboratorioharjoituksia ja oppimistehtäviä. Tavoite: Kurssin jälkeen opiskelija ymmärtää luonnon monimuotoisuus -käsitteen monitahoisuuden. Opiskelija ymmärtää, mitkä bioottiset ja abioottiset tekijät ovat vaikuttaneet ja yhä vaikuttavat monimuotoisuuteen akvaattisissa ja terrestrisissä ekosysteemeissä eri mittakaavoissa. Hän osaa nimetä eliökunnan pääryhmät ja kuvailla ryhmille tyypillisiä rakenteita ja elämänkiertojen piirteitä. Opiskelija osaa kertoa, mihin eliökunnan luokittelu perustuu, mitkä ovat luokittelun haasteita, ja pystyy eliöiden rakenteiden perusteella tulkitsemaan niiden evolutiivista historiaa ja ekologiaa. Hän ymmärtää, miten ihminen vaikuttaa monimuotoisuuteen ja mikä on monimuotoisuuden merkitys ihmiskunnalle. Opiskelija ymmärtää, miten eliöiden rakenne, toiminta ja elämänkierto altistavat niitä ympäristömuutoksille. Harjoitustöiden jälkeen opiskelija osaa käyttää itsenäisesti mikroskooppia ja hallitsee biologisten näytteiden käsittelyn perusteet. Opiskelija hallitsee keskeisen englanninkielisen termistön. Ajankohtaista: Opiskelijat, jotka osallistuvat kursseille YMPP125 ja YMPP152, osallistukaa labraryhmiin 1, 2 tai 4 BIOP305 Ihminen ja ympäristö 5 op (10.03.2016 - 10.06.2016) - Korppi Sisältö: Ympäristön tilan ja ihmisen ja ympäristön välisen vuorovaikutuksen kriittinen tarkastelu osin Suomen ja osin koko maailman osalta sisältäen: kestävän kehityksen edellytykset, uusiutuvat ja uusiutumattomat energia- ja luonnonvarat, ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden muutokset, yhdyskuntarakenteen kehitys ja urbanisaatio, ympäristön saastuminen ja haitalliset aineet, ihmisen ja luonnon terveyden uhat, jätehuolto sekä ympäristösuojelun ohjauskeinot. Suoritustavat: Kirjallisen työn laatiminen ryhmätyönä, samaan aiheeseen liittyvän seminaariesityksen valmistelu ja esittäminen, lopputentti. Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää keskeisimpien maapallon perusmekanismien toiminnan ja tavallisimmat ihmisen ja luonnon väliset vuorovaikutussuhteet. Opiskelija kehittää kurssilla kriittisen ajattelun taitojaan, ryhmätyötaitojaan ja ympäristöongelmien ratkaisukeinojen ymmärtämystään. Esivaatimukset: BIOP301, BIOP302 ja BIOP304 käytynä ennen kurssin ryhmätöiden tekoa. BIOP900 HOPS 1 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Opiskelija laatii henkilökohtaisen opintosuunnitelman (Korppi-järjestelmän eHOPS) ohjaajansa tukemana. Tavoite: Opintosuunnitelman laadittuaan opiskelija tuntee oman oppiaineensa opintosuunnitelmien sisällön ja hänellä on selkeä, perusteltu ja aikataulutettu suunnitelma kandidaatin tutkinnon suorittamista varten. Hän osaa kuvata opintojen kuormittavuuden sekä tavoitteet omalle asiantuntijuudelleen. Opiskelija tuntee myös aineenopettajien yleiset työelämävaatimukset. SMBP501 Biokemian työtavat 3 op (12.04.2016 - 27.05.2016) - Korppi Suoritustavat: Osallistuminen luennoille, annettujen harjoitustehtävien ja kaikkien laboratoriotöiden tekeminen sekä tentti. Aikataulu: Ilmoitetaan lähempänä kurssin alkua. Sisältö: Työturvallisuus, biokemian laboratoriotyöskentelyn perusmenetelmien teoria ja harjoittelu käytännössä, laboratoriotyöskentelyssä tarvittavat laskut, oikeaoppinen jätteiden käsittely Tavoite: Kurssin jälkeen opiskelija 1) osaa työskennellä biokemian laboratoriossa siten, että ei aiheuta vaaraa itselleen tai muille laboratoriossa oleville, 2) käsitellä työssä syntyvä jätteet asianmukaisesti, 3) osaa valmistaa liuoksia 4) määrittää proteiinin konsentraation eri menetelmillä sekä 5) analysoida proteiineja geelielektrofereesilla. Ajankohtaista: Laboratoriotöiden ryhmäjako ja ryhmäkohtainen aikataulu valmistuu lähempänä kurssia kun tiedetään kurssille ilmoittautuneiden määrä. SMBP802 Nanotiede ja nanoteknologia 2 op (16.03.2016 - 06.05.2016) Korppi Sisältö: Kurssilla esitellään nanotieteiden ”big ideas”: 9 oleellista ilmiötä. Tätä luokittelua käytetään kurssilla nanotieteeseen kuuluvien aiheiden tarkemmassa käsittelyssä ja selittämisessä. Laboratoriotöissä tutustutaan syvällisemmin neljään aiheeseen: voimamikroskopiaan, väreihin ja nanohiukkasiin, magnetismiin, sekä elektroforeesiin. Kurssin aikana NSC:n eri alojen tutkijat esittelevät omaa tutkimustaan ja tilojaan, ja lisäksi tutustutaan muutamiin nanotieteiden julkaisuihin. Suoritustavat: Kurssista kirjoitetaan raportti, johon kuuluu oppimispäiväkirjaosio ja yhden NSC:n tuoreen tutkimuksen esittely. Ohje raportin kirjoittamiseen annetaan kurssilla. Tavoite: Kurssin käytyään opiskelija hahmottaa nanotieteiden laajuuden, osaa luokitella ilmiöitä, sekä tuntee tiettyjen mittalaitteiden perusperiaatteet. Hän osaa kertoa tärkeimmistä NSC:n tutkimusaiheista yleisellä tasolla ja osaa lukea tieteellisiä artikkeleita nanotieteestä. Ajankohtaista: HUOM! Kurssi on tarkoitettu ensimmäisen/toisen vuosikurssin NANO-opiskelijoille. Kurssi järjestetään suomeksi. Tutustutaan nanotieteiden ja -teknologian konseptiin sekä kokeellisesti että teoriatasolla. Ilmoittaudu vain kurssille ja luennoille, opettaja jakaa opiskelijat labraryhmiin!!!! YMPP125 Ympäristökemian ja toksikologian perusteet 4 op (12.01.2016 11.03.2016) -Korppi Sisältö: Kokonaisnäkemys maan, veden ja ilman kemiasta, orgaanista ja epäorgaanista ympäristökemiaa, haitallisten kemikaalien päästölähteistä ja vaikutuksista. Toksikologian perusteista ja lainsäädännöstä sekä kemikaalien ympäristöhaitallisuuden arvioimisesta. Kurssi koostuu kolmesta osiosta: 1) ympäristökemian luennot, 2) ympäristökemian laskuharjoitukset ja 3) toksikologian luennot. Suoritustavat: Luennoille osallistuminen, laskuharjoitusten teko, ja tentti. Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa muodostaa kokonaisnäkemyksen maapallon toiminnasta systeeminä, ymmärtää maapallon eri osien (maa-, vesi- ja ilmakehä) kemiaa. Opiskelija osaa toksikologian perusasiat, tärkeimmät toksikologiset mekanismit sekä perusteet kemikaalien ympäristöhaitallisuuden arvioimiseen. Hän ymmärtää ympäristön kuormitukseen liittyvien kemiallisten tekijöiden laadun ja määrän merkityksen ja osaa joidenkin ympäristökemikaalien ja toksikologisten yhdisteiden yksityiskohtaiset vaikutustavat sekä rakenteet. Ajankohtaista: HUOM! Opiskelijat, jotka suoritatte samaan aikaan opintojaksoa BIOP304 osallistukaa ko. kurssin harjoitusryhmiin 1, 2 tai 4. YMPP152 Ilmansuojelu ja melu 4 op (13.01.2016 - 29.03.2016) - Korppi Sisältö: Ilmafysiikan ja -kemian perusteita. Energiantuotannon, teollisuuden ja liikenteen kaasumaisten ja hiukkasmaisten päästöjen muodostumisen perusteet. Ilmapäästöjen leviämisen ja muutunnan perusteet. Päästöjen vähentämistekniikoiden perusteet. Ilmansuojelun lainsäädäntö ja viranomaisvalvonta, ilmanlaadun ohjearvot. Sisäilman epäpuhtaudet ja laatujärjestelmät. Ympäristömelu. Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa kuvailla pääpiirteittäin keskeisiä ilmafysiikan ja kemian prosesseja ja perusilmiöitä. Opiskelija osaa kuvailla sekä luonnon omien että ihmisperäisten lähteiden (energiantuotanto, liikenne ja teollisuus) kaasumaisten ja hiukkasmaisten päästökomponenttien muodostumiseen, ilmassa tapahtuvaan leviämiseen ja kiertokulkuun sekä muutuntaan liittyviä ilmiöitä. Opiskelija tuntee päästöjen vähentämisteknikoiden sekä päästöjen ja ilmalaadun mittaamisen perusteita. Lisäksi opiskelija tuntee sisäilman epäpuhtauksien ja allergeenien lähteitä ja vaikutuksia. Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa arvioida eri päästökomponenttien leviämistä ja vaikutusta ilmakehässä ja ympäristössä sekä erilaisten päästöjen vähentämistekniikoiden sekä mittaus- ja analyysitekniikoiden soveltuvuutta eri käyttökohteisiin. Opiskelija osaa soveltaa ilman laadun ohjearvoja sekä lainsäädäntöön perustuvia päästörajoituksia. Opiskelija osaa soveltaa sisäilman laatunormeja ja arvioida erilaisten rakentamismääräysten merkitystä sisäilman laadun kannalta. Aineopinnot (cum laude approbatur) BIOA120 Lajintuntemus: Kasvit, peruskurssi 2 op (10.05.2016 19.05.2016) - Korppi Sisältö: Kurssilla kerätään omatoimisesti 60 tieteellisesti tallennettua kasvinäytettä. Ohjeet kasvion kokoamiseksi laitoksen sivuilla: https://www.jyu.fi/bioenv/osastot/eko/opiskelu/bioa120-lajintuntemuskasvit . Kasvien keräämisestä, määrittämisestä ja tallentamisesta pidetään luento (4h) ja ryhmäharjoitus (2h). Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa itsenäisesti tunnistaa yleisimmät suomalaiset kasvilajit opaskirjaa käyttäen. Lisäksi opiskelija osaa tallentaa tieteellisiä kasvinäytteitä ja kuvata tallentamiensa kasvinäytteiden kasvupaikan ominaisuudet ja sijainnin kartastokoordinaatistoa käyttäen. BIOA120 Lajintuntemus: Kasvit, peruskurssi 2 op (20.05.2015 31.12.2015) - Korppi Sisältö: Kurssilla kerätään omatoimisesti 60 tieteellisesti tallennettua kasvinäytettä. Ohjeet kasvion kokoamiseksi laitoksen sivuilla: https://www.jyu.fi/bioenv/osastot/eko/opetus/bioa120-lajintuntemuskasvit/bioa120_kasvioohje.pdf . Kasvien keräämisestä, määrittämisestä ja tallentamisesta pidetään luento (4h) ja ryhmäharjoitus (2h). Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa itsenäisesti tunnistaa yleisimmät suomalaiset kasvilajit opaskirjaa käyttäen. Lisäksi opiskelija osaa tallentaa tieteellisiä kasvinäytteitä ja kuvata tallentamiensa kasvinäytteiden kasvupaikan ominaisuudet ja sijainnin kartastokoordinaatistoa käyttäen. BIOA121 Lajintuntemus: Selkärangattomat, peruskurssi 1 op (04.04.2016 28.04.2016) - Korppi Suoritustavat: Aktiivinen osallistuminen laboratorioharjoituksiin ja tenttiin. Esivaatimukset: BIOP304. Sisältö: Kurssilla opiskellaan tärkeimpien kotimaisten selkärangatonryhmien tunnistaminen itsenäisen etukäteen tehtävän valmistautumisen ja ohjattujen harjoitusten avulla. Lisäksi tutustutaan keskeisten eläinryhmien rakenteeseen, perusbiologiaan ja -ekologiaan. Tavoite: Opintojakson käytyään opiskelija osaa selittää eläinkunnan luokittelun lähtökohdat ja luokittelun merkityksen. Hän osaa tunnistaa ja nimetä tärkeimmät kotimaiset selkärangatonryhmät. Hän kykenee löytämään ja tunnistamaan näyteyksilöistä niiden keskeisimmät rakennepiirteet ja hyväksikäyttämään näitä piirteitä eläinten tunnistuksessa. Lisäksi opiskelija osaa käsitellä selkärangatonnäytteitä ja hyväksikäyttää mikroskooppia niiden tunnistamisessa. Ajankohtaista: Kun ilmoittaudut kurssille, ilmoittaudu myös johonkin neljästä harjoitusryhmästä! BIOA122 Lajintuntemus: Selkärankaiset, peruskurssi 1 op (09.05.2016 19.05.2016) -Korppi Sisältö:Kurssilla opetellaan tunnistamaan ja nimeämään tärkeimmät kotimaiset selkärankaislajit. Lisäksi tutustutaan lajien perusbiologiaan ja -ekologiaan. Suoritustavat: Tunnistustentti. Tavoite: Opintojakson käytyään opiskelija osaa kuvailla selkärankaisten luokittelun pääkohdat. Hän osaa tunnistaa ja nimetä tärkeimmät kotimaiset selkärankaislajit (kurssin läpäisy edellyttää, että opiskelija tunnistaa ja nimeää 75 % tentin näytteistä oikein). Opiskelija kykenee löytämään eläimistä niiden luonteenomaiset rakennepiirteet ja hyväksikäyttämään näitä piirteitä eläinten tunnistuksessa. Lisäksi hän osaa kuvailla runsaimpien kotimaisten selkärankaislajien keskeiset elintavat sekä lajien ekologisen merkityksen. Esivaatimukset: BIOP304 ja BIOA121. BIOA125 Maastolajintuntemus 1 op (23.05.2016 - 27.05.2016) - Korppi Sisältö: Kurssilla harjoitellaan eläinten ja kasvien tunnistamista maasto-olosuhteissa erilaisten harjoitusten ja inventointien avulla. Lisäksi opiskellaan lähialueiden käyttöä opetuskohteina. Suoritustavat: Inventointi- ja tunnistustulosten raportointi ja esittäminen. Tavoite: Kurssin suoritettuaan opiskelija kykenee tunnistamaan maastossa lähiympäristön keskeisimmän kasvi- ja selkärankaislajiston ja luontotyypit sekä osaa kirjata havainnot luotettavasti ja toistettavasti. Opiskelija hallitsee yksinkertaisten kasvillisuuden inventointi- ja kuvausmenetelmien käytön. Hän osaa käyttää tavallisimpia selkärangattomien näytteenottomenetelmiä ja kykenee määrittämään saadun aineiston kirjallisuuden avulla ryhmätasolle. Lisäksi opiskelija osaa hyödyntää lähiluontokohteita opetuksessaan ja osaa esitellä havainnollisesti tekemiensä inventointien tulokset. Esivaatimukset: Biologian perusopinnot ja lajintuntemuksen peruskurssit (BIOA120-122). BIOA126 Solu- ja molekyylibiologian ja biokemian laboratoriotyökurssi 3 op (07.04.2016 - 22.04.2016) - Korppi Sisältö: Kurssilla perehdytään keskeisimpiin ja moderneihin biokemian, molekyylibiologian ja solubiologian perustekniikoihin. Kurssi on tarkoitettu biologian opettajankoulutuksessa oleville sekä solu- ja molekyylibiologian sivuaineopiskelijoille ja alan nanotieteiden opiskelijoille. Tavoite: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa käyttää solu- ja molekyylibiologian sekä biokemian perusanalyysimenetelmiä ja osaa selittää mihin menetelmät perustuvat. Opiskelija osaa käyttää laboratorion välineistöä ja osaa selittää siisteyden, järjestyksen ja työturvallisuuden merkityksen laboratoriotyöskentelyssä. Lisäksi opiskelija osaa tulkita ja soveltaa työohjeita. Ajankohtaista: Kurssille tullaan perustamaan kaksi ryhmää, jos kurssilaisten määrä sitä edellyttää. Todellinen työskentelyaika yhdeltä ryhmältä tulee olemaan n. 4 tuntia päivässä. Esivaatimukset: Biologian perusopinnot sekä solubiologian perusteet SMBA101 (tai solubiologian alkeet, BIOA111) ja Moderni molekyylibiologia (SMBA301). BIOA130 Biologian opettamisen kurssi 6 op (03.08.2015 - 17.03.2016) Korppi Suoritustavat: Kurssilla laaditaan henkilökohtainen oppimispäiväkirja maasto-osuuksista ja kirjallinen raportti työpareittain laboratorio-osuuden töistä. Loppuseminaareissa esitellään töiden tulokset. Esivaatimukset: Biologian perusopinnot lajintuntemuksineen tulee olla suoritettuna ennen tätä kurssia. Niiden, jotka ovat osallistuneet ekologian tai ympäristötieteen kenttäkursseille, ei tarvitse osallistua tämän kurssin kesällä järjestettävälle kenttäosuudelle, vaan voivat tulla mukaan laboratorioosuuden alkaessa. Aikataulu: Kurssi alkaa elokuun maasto-osuudella, joka pidetään Konneveden tutkimusasemalla. Aseman ympäristön maastokohteisiin tehdään retkiä päivittäin. Kurssin laboratorio-osa pidetään syyslukukauden aikana ja talviosuus maaliskuussa Konneveden tutkimusasemalla. Sisältö: Kurssi on didaktista biologiaa ja sillä opiskellaan pääosin sellaisia menetelmiä, joita on mahdollista käyttää myös koulujen opetuksessa. Kurssi on kolmiosainen. Ensimmäisessä osassa perehdytään kuvailevin menetelmin tärkeimpiin kotimaisiin ekosysteemeihin, kuten metsiin, soihin ja vesistöihin. Toisessa osassa tehdään yksinkertaisia biologisia laboratoriokokeita. Kolmannessa osuudessa perehdytään talviekologiaan ja sen opettamiseen. Kurssi on pakollinen opettajankoulutukseen osallistuville (maasto-osan voi korvata ekologian ja evoluutiobiologian tai ympäristötieteen ja -teknologian maastokursseilla). Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa kuvailla tavallisimpien suomalaisten luontotyyppien (metsät ja suot) keskeiset rakenteelliset ja toiminnalliset piirteet. Hän kykenee tunnistamaan ja nimeämään tavallisimmat metsä- ja suotyypit sekä niiden tunnusomaisen lajiston. Hän osaa käyttää tavallisimpia inventointimenetelmiä, eli mitata keskeisimmät tunnusluvut puustosta sekä kenttä- ja pohjakerroksen kasvillisuudesta. Opiskelija tuntee ja osaa käyttää tavallisimpia selkärangattomien eläinten keräysmenetelmiä ja selkärankaisten havaintomenetelmiä. Hän kykenee myös erittelemään talven merkityksen eliöiden selviytymisessä, luonnon monimuotoisuudessa ja ekosysteemien toiminnassa. Hän osaa käyttää oppimiaan inventointi- ja keräysmenetelmiä tavoitteellisesti omassa opetustyössään sekä integroida niitä muiden oppiaineiden opetukseen. Opiskelija kykenee suunnittelemaan ja toteuttamaan oppilasryhmän maasto- ja laboratorio-opetusta varten biologisia ilmiöitä havainnollistavia demonstraatioita, kokeita ja oppilastöitä, ja hän osaa opettaa tutkimisen perustaitoja oppilaille (hypoteesien ja ennusteiden tuottaminen, kokeiden suunnittelu). Lisäksi hän kykenee esittelemään havainnollisesti yleisölle pienimuotoisen tutkimuksen tulokset sekä suullisesti että kirjallisesti. Opiskelija osaa myös hyödyntää tieto- ja viestintäteknologiaa opetuksessaan järkevällä ja tarkoituksenmukaisella tavalla oppilaiden innostamiseksi ja oppimistulosten parantamiseksi. Opiskelija omaa ryhmätyötaitoja. BIOA131 Fysiologia ja anatomia 5 op (12.01.2016 - 08.03.2016) - Korppi Sisältö: Kurssilla perehdytään eläinten elintoimintoihin ja muihin keskeisiin fysiologisiin piirteisiin. Suoritustavat: Harjoitustehtävien hyväksyttävä tekeminen ja esittäminen muille kurssilaisille. Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa selittää eläinten peruselintoiminnat (aineiden kuljetus, verenkierto, hengitys, ruuansulatus, eritys ja aistitoiminnat), niihin liittyvät peruskemialliset reaktiot sekä niiden säätelyn. Lisäksi opiskelija osaa kuvailla eläinten keskeiset puolustusjärjestelmät ja sisäerityksen. Opiskelija kykenee selittämään peruselintoimintoihin liittyvät anatomiset ja morfologiset rakenteet ja niiden evoluution. Hän osaa kuvailla myös ihmisen kudosten, tuki- ja liikuntaelinten sekä veren solujen keskeisiä piirteitä. Opiskelija ymmärtää alan englanninkielistä asiatekstiä. Esivaatimukset: Biologian perusopinnot. BIOA132 Eläinten anatomian ja fysiologian harjoitukset 2 op (15.02.2016 26.02.2016) -Korppi Sisältö: Kurssilla perehdytään eläinten tärkeimpiin elintoimintoihin harjoitustöiden ja erilaisten etätehtävien avulla. Suoritustavat: Harjoitustöihin osallistuminen (läsnäolovelvoite) ja raportoiminen. Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija kykenee preparoimaan selkärankaisten eläinten tärkeimmät elimet ja demonstroimaan niiden toiminnan. Hän osaa hyödyntää erilaisia demonstraatioita ruuansulatusentsyymien ja immuunijärjestelmän toiminnan opetuksessa. Hän osaa selittää keskeisimmät ihmisen aistitoiminnot ja kykenee havainnollistamaan niitä yksinkertaisilla demonstraatioilla ja kokeilla. Lisäksi hän kykenee havaintojen systemaattiseen ja harhattomaan kirjaamiseen. Esivaatimukset: Biologian perusopinnot ja BIOA131. BIOA133 Kasvifysiologian perusteet 2 op (07.03.2016 - 07.04.2016) Korppi Sisältö: Kurssilla perehdytään kasvien elintoimintoihin ja muihin keskeisiin fysiologisiin piirteisiin. Suoritustavat: Harjoitustöihin osallistuminen (läsnäolovelvoite) sekä verkkotehtävien hyväksytty suorittaminen. Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa kuvailla kasvien peruselintoiminnot (aineiden otto ja kuljetus, yhteyttäminen, yhteyttämistuotteiden kuljetus, kasvihormonit sekä valoreaktiot), niihin liittyvät peruskemialliset reaktiot sekä niiden säätelyn. Hän osaa selittää makroravinteiden merkityksen ja niiden lähteet. Opiskelija kykenee selittämään kasvien peruselintoimintoihin liittyvät rakenteet ja niiden evoluution. Hän osaa kuvailla ympäristön vaikutuksia kasvien rakenteeseen ja toimintoihin sekä kykenee demonstroimaan näitä ilmiöitä yksinkertaisilla kokeilla. Lisäksi hän kykenee havaintojen systemaattiseen kirjaamiseen sekä aineiston yksinkertaiseen laskennalliseen käsittelyyn. Opiskelija ymmärtää aihepiirin englanninkielistä asiatekstiä. Esivaatimukset: Biologian tai Bio- ja ympäristötieteiden perusopinnot. BIOA903 Tutkimuksen suunnittelu ja arviointi 4 op (11.01.2016 03.02.2016) - Korppi Sisältö: Opintojaksolla perehdytään kirjallisuuden hankintaan, tutkimusten arviointiin, tutkimussuunnitelmien laadintaan ja ekologian ja akvaattisten tieteiden tutkimusmenetelmiin. Opiskelija kirjoittaa parityönä kandidaattiseminaariaineen, jossa hän perehtyy kandidaattitutkielmansa (EKOA901/WETA901) teoreettiseen taustaan. Seminaariaineen yhtenä osana on kandidaattitutkielmaan liittyvä tutkimussuunnitelma. Seminaariaine on palautettava kurssilla ilmoitettuun aikarajaan mennessä. Kurssilla on läsnäolovelvollisuus opintojen luonteen takia. Kurssi on tarkoitettu vain niille, joiden pääaine on ekologia ja evoluutiobiologia tai akvaattiset tieteet ja jotka tekevät ko. pääaineen kandidaattitutkielmaa. Suoritustavat: Kurssin luonteen takia luennoilla ja harjoituksissa on läsnäolovelvollisuus. Tavoite: Opintojakson käytyään opiskelija osaa määritellä tutkimusprosessin eri vaiheet, tieteellisen ajattelun periaatteet sekä tieteellisen artikkelin ja tutkimussuunnitelman eri osat. Hän tuntee keskeisiä biologisia tutkimusmenetelmiä teoriassa. Hän osaa seuloa ja arvioida tietoa sekä hakea kirjallisuutta tietokannoista. Hän osaa lukea ja arvioida tieteellisiä artikkeleita kriittisesti. Ajankohtaista: Aikaisemmin opintojakso oli koodilla EKOA903/WETA903. Läsnäolovelvollisuus. Sairauspoissaolo sallittu vain lääkärintodistuksella. Esivaatimukset: EKO: Biologian perusopinnot, BIOP201 sekä riittävä määrä muita ekologian ja evoluutiobiologian kandidaattiopintoja. WET: Biologian perusopinnot, WETA104, tilastotieteen opintojakso BIOA905 Kandidaattiseminaari 2 op (12.04.2016 - 15.04.2016) - Korppi Sisältö: BIOA903-kurssilla laaditusta seminaariaineesta ja tutkimussuunnitelmasta pidetään suullinen esitelmä. Kurssiin liittyy myös seminaariesitelmien opponointi. Kurssilla on läsnäolovelvollisuus opintojen luonteen takia. Tavoite: Perehtyminen oman LuK-tutkielman alan tieteelliseen taustaan. Tieteellinen kirjoittamiseen sekä suulliseen esittämiseen ja kriittisen palautteen antamiseen ja vastaanottamiseen. Ajankohtaista: Aikaisemmin opintojakso oli koodilla EKOA905/WETA905. BIOA906 Tutkimusaineistojen analysointi I 2 op (09.02.2016 02.03.2016) - Korppi Sisältö: Kurssilla perehdytään tieteellisesti kerättyjen aineistojen analysointiin. Aineiston kuvaaminen sekä tilastolliset testit: kahden- ja usean populaation vertailut, korrelaatio- ja regressioanalyysi sekä frekvenssiaineistojen analysointi. Luentojen lisäksi demonstraatioita ja laskuharjoituksia. Kurssi on tarkoitettu opiskelijoille, joiden pääaine on ekologia ja evoluutiobiologia tai akvaattiset tieteet ja jotka tekevät LuK-tutkielman ko. pääaineeseen. Suoritustavat: Projektitehtävä Tavoite: Opintojakson käytyään opiskelija osaa analysoida yksinkertaisia aineistoja käyttämällä keskeisiä tilastotieteellisiä analyysejä SPSS-ohjelmalla sekä osaa perustella, miksi testi soveltuu ko. aineiston analysointiin. Hän osaa tulkita ja raportoida tuloksia noudattaen yleisiä raportointiperiaatteita. Hän osaa kuvata aineistoa tunnuslukujen ja kuvien avulla. Esivaatimukset: Tilastotieteen opintoja vähintään yksi kurssi: TILP250, TILP260 tai vastaaava. Suositus 2 opintokurssia tehtynä. BIOA910 Kandidaattiseminaari 4 op (01.12.2015 - 20.04.2016) - Korppi Sisältö: Seminaarissa pidetään esitelmä sovitusta kandidaattitutkielmaan liittyvästä aiheesta ja siitä kirjoitetaan kaikille jaettava kirjallinen versio. Seminaariin sisältyy alussa kaikille yhteisiä ohjaustilaisuuksia, joissa osallistujat tutustutetaan tieteellisen tutkimuksen tekoon keskeisesti liittyviin asioihin. Lisäksi käydään läpi seminaarin tavoitteita sekä annetaan ohjeita kirjallisen ja suullisen esityksen laatimiseen. Periaatteena on osallistua seminaariin kandidaatintutkielman suunnitteluvaiheessa. Tavoite: Opintojakson jälkeen opiskelija osaa määritellä tieteellisen tiedon ja tutkimustoiminnan luonteen ja sen eettiset periaatteet. Hän osaa kuvata tieteellisen tutkimuksen prosessin aiheen ja tutkimuskysymysten muotoilusta tiedon julkaisemiseen asti. Hän kykenee kertomaan keskeisen tutkimustiedon oman seminaarinsa aihealueesta. Hän osaa etsiä tieteellistä aineistoa kirjallisuudesta ja tietoverkosta, osaa poimia oleellisen tiedon tieteellisistä artikkeleista sekä pystyy tuottamaan biologian alan tieteellistä tekstiä. Lisäksi opiskelija osaa laatia ja pitää selkeän suullisen esitelmän tieteellisestä aiheesta ja osaa sujuvasti käyttää tarvittavia tietoteknisiä ohjelmia. EKOA101 Ekologia 5 op (15.03.2016 - 31.05.2016) - Korppi Sisältö: Luennoilla käydään läpi ekologian perusteet: ekologia tieteenä; ekologia ja evoluutio; ympäristön ja resurssien vaikutus yksilöihin ja yhteisöihin; populaation kasvua määräävät tekijät; populaatioiden väliset vuorovaikutukset - kilpailu, herbivoria, saalistus, loisinta ja mutualismi; populaatiot yhteisön osina; yhteisöjen lajidiversiteetti; ekosysteemin toiminta. Ryhmätyöt syventävät luennoilla käsiteltyjä asioita. Suoritustavat: Tentti Tavoite: Opintojakson käytyään opiskelija osaa kuvailla ekologian perusteorioita, peruskäsitteitä ja keskeisiä populaatiomalleja. Hän kykenee selittämään eri ekologisten tekijöiden vaikutukset yksilö-, populaatio-, yhteisö- ja ekosysteemitasolla. Hän myös hallitsee ekologian keskeiset englanninkieliset termit. Esivaatimukset: BIOP103 tai BIOP304 EKOA120 Lajintuntemus: Kasvit, jatkokurssi 3 op (11.01.2016 25.05.2016) - Korppi Suoritustavat: Kolme välitenttiä Esivaatimukset: BIOA120 Sisältö: Kurssilla opetellaan tunnistamaan 300 kasvi-sammal ja jäkälälajia. Luentoja ja demonstraatioita, itsenäistä opiskelua kokoelmanäytteistä. Kolme välitenttiä (kuivatut näytteet), joista kaksi perinteistä tunnistustenttiä ja kolmas keskittyy morfologiaan ja määrityskaavojen avulla tapahtuvaan tunnistukseen. Poikkeavista opettajajärjestelyistä johtuen tänä vuonna ei voida järjestää erikseen maastotenttiä. Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa tunnistaa ja nimetä tieteellisellä nimellä 300 yleistä suomalaista kasvilajia ja heimot, joihin nämä lajit kuuluvat. Lisäksi opiskelija osaa käyttää kasvimorfologista tietoa ja tutkimuskaavioita (määrityskaavoja) hyväkseen kasvilajien tunnistuksessa. Ajankohtaista: Kurssin ajankohta kevät 2016. EKOA511 Molecular genetics, laboratory course I 2 op (23.05.2016 27.05.2016) -Korppi Sisältö: 20 tuntia laboratoriotöitä: DNA:n eristäminen, agaroosigeelit, PCR Suoritustavat: Harjoitusten suorittaminen (pakollinen läsnäolo), työpäiväkirja, kirjalliset tehtävät, tentti Esivaatimukset: EKOA501, EKOA502 SMBA101 Solubiologian perusteet 5 op (11.01.2016 - 20.05.2016) - Korppi Suoritustavat: Vaihtoehtoinen suoritusmuoto on luentotehtävien täyttäminen kurssin alussa annetun aikataulun mukaisesti. Kurssin voi myös suorittaa tulemalla lopputenttiin. Luennoilla ei läsnäolopakkoa, mutta sitä suositellaan. Kaikkea kurssin materiaalia ei käydä läpi luennolla, joten kirjan lukeminen on välttämätöntä. Esivaatimukset: BIOP303:n suoritus edellytetään myös sivuaineopiskelijoilta ennen tämän kurssin suorittamista. Aikataulu: Suositellaan suoritettavaksi 1. opiskeluvuoden keväällä. Vuosittain järjestetään yksi varsinainen tentti, yksi uusintatentti ja kolmas uusintamahdollisuus on kevään rästitentti. Sisältö: Kurssilla käsitellään eläinsolun toiminnan keskeisiä mekanismeja kuten aineiden kuljetusta solun sisällä, solujen välistä ja solunsisäistä signaalivälitystä, sekä solutukirangan rakennetta ja toimintaa. Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa selittää eläinsolun keskeiset rakenteelliset osat ja niiden toiminnalliset piirteet. Hän kykenee kuvailemaan solun kalvo- ja proteiinirakenteet sekä selittämään solulle keskeiset proteiinien kuljetustapahtumat ja nimeämään niihin osallistuvat rakenteet. Hän osaa selittää, kuinka tiedonsiirto tapahtuu solun sisällä ja solujen välillä. Hän osaa kuvailla solutukirangan rakenteen, muodostumisen sekä sen vaikutuksen solun toimintaan. Hän osaa selittää myös solusyklin vaiheet ja ohjelmoidun solun kuoleman. SMBA105 Histologia 4 op (13.04.2016 - 25.05.2016) - Korppi Esivaatimukset: SMBA101, SMBA109 sekä BIOA112 tai BIOA131 Sisältö: Kurssiin kuuluu luento, neljä ohjauskertaa, ja 2 seminaarikertaa. Kurssilla tutustutaan ja opetellaan tunnistamaan histologisia kudospreparaatteja. Materiaalina on ihmisen ja jyrsijöiden kudosnäytteitä. Opiskelijat tekevät kirjallisia yhteenvetoja kudosnäytteistä ja pitävät seminaariesitelmät. Kurssi järjestetään tarvittaessa englannin kielellä ja seminaarit pidetään myös englanniksi. Ensisijaisesti solu- ja molekyylibiologian pääaineopiskelijoille. Tavoite: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa selittää normaalin elimistön kudosten rakenteet ja solujen tyypilliset piirteet. Hän osaa mikroskopoida histologisia näytteitä ja hän tunnistaa kudokset mikroskoopilla. Ajankohtaista: Lukuvuonna 2015-2016 kurssin voi suorittaa vain 4 op laajuisena SMBA109 Mikroskopian perusteet 1 op (07.03.2016 - 21.04.2016) - Korppi Suoritustavat: Luennoille ja demoihin osallistuminen sekä tentti. Esivaatimukset: Kurssille ei vaadita esitietoja. Sisältö: Kurssilla perehdytään valomikroskopian perusteisiin luentojen ja käytännön harjoitusten avulla. Tavoite: Kurssin käytyään opiskelija osaa nimetä valomikroskoopin osat, tuntee mikroskoopin optiikan perusteet sekä osaa tehdä valon linjaamisen valomikroskoopille. Hän osaa myös kertoa fluoresenssista ilmiönä, kykenee vertailemaan valomikroskoopin ja fluoresenssimikroskoopin keskeisimpiä eroja sekä tuntee niiden sovelluksia. SMBA110 Biomolekyylien rakenne 2 op (15.01.2016 - 19.02.2016) - Korppi Suoritustavat: Harjoitustehtävien, kotitehtävien ja projektityön tekeminen. Esivaatimukset: SMBA502 on oltava suoritettuna ennen kurssin alkua. SMBA111 joko suoritettuna tai samanaikainen suoritutus. Sisältö: Biomolekyylien kolmiulotteiset rakenteet, biomolekyylien väliset sekä biomolekyyli-ligandi vuorovaikutukset, biomolekyylien visualisointiohjelmien käyttö, raportin kirjoittaminen. Tavoite: Kurssin jälkeen opiskelija 1) osaa käyttää biomolekyylien rakenteiden visualisoinnissa käytettävää Bodil-ohjelmaa, 2) osaa osoittaa rakenteista erilaisia vuorovaikutuksia, 3) ymmärtää proteiinin rakenteessa tapahtuvia konformaation muutoksia, 4) ymmärtää proteiini-ligandi vuorovaikutuksiin vaikuttavia tekijöitä, 5) osaa kirjoittaa tieteellisen raportin 6) osaa tehdä kuvia biomolekyyleistä tieteellisiin raportteihin ja tutkielmiin SMBA111 Proteiinien rakenne ja toiminta 4-5 op (13.01.2016 16.03.2016) - Korppi Sisältö: Kurssilla perehdytään proteiinien rakenteisiin, rakennemuutoksiin, laskostumiseen sekä entsyymien toimintaan. Suoritustavat: Kurssista järjestetään kolme tenttikertaa. Tenttikysymykset käsittelevät luennoilla käsiteltyä materiaalia. Kurssi on mahdollista suorittaa myös kurssikirjaa käyttäen. Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa proteiinien rakenteeseen ja toimintaa liittyvät peruskäsitteet. Hän osaa selittää proteiineihin liittyvien rakenneyksiköiden koostumukset ja muodostamat vuorovaikutukset. Opiskelija osaa liittää proteiinien rakenteet laajempaan kontekstiin, kuten osaston muilla kursseilla käytäviin asioihin. Esivaatimukset: BIOP101, SMBA502, KEMP101 ja KEMP105, tai vastaavat tiedot SMBA301 Moderni molekyylibiologia 2 op (04.02.2016 - 06.04.2016) Korppi Sisältö: Kurssilla käydään läpi modernin molekyylibiologian metodeja ja tutkimusta. Kurssilla sivutaan myös sairauksien taustalla olevia syitä molekyylibiologian näkökulmasta. Tavoite: Opiskelijoilla on kurssin jälkeen käsitys molekyylibiologian metodeista ja siitä kuinka niitä käytetään biologian tutkimuksessa. Esivaatimukset: BIOP101/BIOP303. SMBA303 Rakennebioinformatiikka 4 op (07.03.2016 - 18.03.2016) Korppi Suoritustavat: Projektityö ja tentti Esivaatimukset: Perustiedot proteiinien rakenteista. Tietokoneen sujuvan käytön perusteet esim. tekstitiedostojen luominen, tekstin kopiointi ja liittäminen sekä sähköpostin käyttö. Sisältö: Kurssilla tutustutaan internetin kautta löytyviin bioinformatiikkasivustoihin. Lisäksi kurssilla perehdytään sekvenssirinnastukseen sekä tehdään sekvenssi-rakenne vertailua. Tavoite: Suoritettuaan tämän opintojakson opiskelija osaa käyttää internetistä löytyviä tietokantoja, joiden avulla voidaan linkittää genomitason informaatio proteiinien atomitason rakenteeseen. Hän osaa tehdä proteiinisekvenssivertailuja ja selittää, kuinka sekvenssilinjauksessa esiintyvät aminohappoerot heijastuvat proteiinien rakenteeseen ja toimintaan. Opiskelija kykenee suoriutumaan itsenäisestä tutkimustyöstä, jossa hyödynnetään kurssilla opittuja asioita. SMBA310 Virologian perusteet 3 op (12.01.2016 - 01.03.2016) - Korppi Sisältö: Eri virustyypit ja virusten luokittelu. Virusten elinkierto: tunkeutuminen soluun, nukleiinihappojen replikaatio, virusten kokoaminen, solunsisäinen kuljetus ja solusta vapautuminen. Perustiedot virusten rakenteesta. Tavoite: Kurssin läpäistyään opiskelija tuntee virosfäärin käsitteen, virusten monimuotoisuuden ja hallitsee perustiedot virusten elinkierrosta ja rakenteesta. Hän on myös perehtynyt virus-solu vuorovaikutuksiin molekyylitasolla sekä virusten evoluutioon teoreeettisella tasolla. Opiskelijalla on myös käsitys virusten nimeämisestä ja luokituksesta. Hän osaa määrittää viruspartikkelien määrän liuoksessa ja nimetä tyyppilajeja eläin-, kasvi- ja bakteeriviruksista. Kurssin aihepiireistä on neljä kotitehtävää, joiden suorittaminen auttaa tavoitteeseen pääsemistä. SMBA511 Biokemian työkurssi: entsyymit 5 op (29.03.2016 - 04.05.2016) Korppi Sisältö: Kurssi on laboratoriokurssi, johon sisältyy johdantoluento, opiskelijoiden seminaariesitelmä ja työselostukset. Tavoite: Kurssin jälkeen opiskelija hallitsee entsyymikinetiikan perusteet ja pystyy tekemään kineettisiä mittauksia spektrofotometrillä sekä käsittelemään niistä saatuja tuloksia taulukkolaskentaohjelmalla. Opiskelija saa harjoitusta laboratorion perusmenetelmistä, suullisesta esiintymistä ja tieteellisestä kirjoittamisesta. Esivaatimukset: SMBP501 tai BIOP126 SMBA812 Nanotieteiden laboratoriotyöt: Molekulaariset vuorovaikutukset 6 op (07.03.2016 - 02.05.2016) - Korppi Sisältö: Kurssilla tuotetaan nano-mittakaavan systeemejä ja niiden ominaisuuksia tutkitaan erilaisilla eksperimentaaleilla menetelmillä. Kurssin työt on jaettu viikoittaisiin teemoihin, jossa työt alkavat yleensä luennolla, jonka jälkeen varsinainen laboratoriotyö suoritetaan. Joissain tapauksissa laboratoriotyö-osuus suoritetaan yhdessä päivässä, mutta on myös töitä, joissa laboratoriotyö sijoittuu useammalle päivälle. Nanomateriaalit tuotetaan sekä supramolekyylikemian että biokemiallisin keinoin ja systeemien karakterisointi lähinnä spektroskooppisin ja elektroniikan keinoin. Viikon viimeinen päivä on yleensä varattu tulosten tarkasteluun ja työraportin kirjoitukseen. Kurssin lopussa jokainen opiskelija esittelee yhden työn suullisesti loppuseminaarissa. Opetuskielinä on sekä suomi että englanti. Ajankohtaista: HUOM! Kurssin varsinainen ohjelma tulee näkyviin 22.2. mennessä! Tavoite: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa työskennellä kemian ja biokemian laboratorioissa, hän osaa karakterisoida nano-kokoluokan molekyylejä, tarkastella kriittisesti havainnoituja tuloksia ja raportoida ne selkeästi sekä kirjallisesti että suullisesti. Esivaatimukset: Kokemusta laboratoriotyöskentelystä. SMBA910 Kandidaattiseminaari 1 op (21.09.2015 - 28.04.2016) - Korppi Sisältö: Kandidaattitutkielman kanssa samaan aikaa käytävä kurssi. Kurssin alussa sovitaan tutkielman aiheet ja ohjaajat. Kurssiin sisältyy opastusta tutkielman kirjoittamisesta ja suullinen esitelmä tutkieman aihapiiristä. WETA303 Vesistöntutkimusmenetelmät 3 op (29.04.2016 - 13.05.2016) Korppi Sisältö: Tavallisimpien tutkimusvälineiden käyttö, laboratoriotyöskentelyn perusteet, yksinkertaisten fysikaalisten ja kemiallisten määritysten teko ja tulosten tulkinta. Kurssin opetus- ja suorituskieli on tänä vuonna englanti (this year in English only). Kurssille on jonotuskäytäntö (vanhemmat vuosikurssilaiset etusijalla). Suoritustavat: luennot, maastokäynnit, laboratoriotyöskentely, laboratoriopäiväkirjan laatiminen, ryhmätyö ja tentti Tavoite: Opiskelijan odotetaan oppivan itsenäisesti ottamaan vesinäytteet tavallisempiin laboratoriomäärityksiin. Lisäksi tavoitteena on, että opiskelija oppii työskentelemään turvallisesti ja tarkasti perustaidot halliten opetuslaboratoriossa. Aikataulu: 2014–2015 vain englanniksi WETA503 Kalabiologian ja kalatalouden perusteet 4 op (07.03.2016 21.04.2016) -Korppi Sisältö: Johdatus kalabiologiaan ja -ekologiaan sekä kalatalouteen tieteenä ja taloudellisena toimintana. Luennoilla keskitytään erityisesti Suomen erityispiirteisiin em. alueilla. Tavoite: Opintojakson käytyään opiskelija tietää, millainen vesi on kalojen elinympäristönä ja mitä rakenteellisia erityisominaisuuksia kaloille on kehittynyt vedessä elämiseen. Opiskelija tuntee yleisempien suomalaisten kalojen elinkiertopiirteet ja ympäristöolojen vaikutuksen niihin sekä kalayhteisöjen koostumukseen vaikuttavat tekijät. Hän tietää kalapopulaatioiden koon arvioinnin ja ravintotutkimuksen perustutkimusmenetelmät. Lisäksi opiskelija tuntee Suomen kalatalousjärjestelmän, sen keskeiset organisaatiot ja kalataloutta säätelevät säädökset. Opiskelijalla on myös käsitys siitä, millainen toimiala kalatalous on Suomessa ja EU:ssa ja miten kalatalouden luonnonvaroja hyödynnetään globaalisti. Hän osaa selittää, miten kalastusta ja saaliinjakoa säädellään, kuka hallitsee kalastusoikeutta, millaista kalastus, vesiviljely ja kalanjalostus on taloudellisena toimintana, miten kalastus ja vesiviljely vaikuttavat kalakantoihin ja ympäristöön sekä miten kalatalouden tilastotietoja kerätään. Opiskelija tuntee kalabiologian ja kalatalouden perustermistön ja ymmärtää luonnonvarojen hyödyntämisen biologisen, sosiaalisen ja taloudellisen ulottuvuuden yhteydet. Ajankohtaista: WETA503-kurssilla on mahdollisuus tenttiä kurssi joko kahdessa osassa tai yhdessä. Puolivälissä kurssia on tentti I kymmenen ensimmäisen luennon osalta välikokeena, ja jos sen selvittää hyväksytyksi voi tenttiä erikseen loppuosan toisena välikokeena. Jos ei ensimmäinen välikoe mene läpi, on sitten tentittävä koko jakso lopputenttinä kerralla. Voi myös tenttiä koko jakson lopputenttinä kerralla jo alun perinkin. Kalabiologia-osan oheiskirja on Wootton (weta501), mutta kalatalousosalle ei kirjaa ole oikeastaan tarjolla. Wootton on siis erikseen myös kirjatenttinä WETA501 myös tarjolla. Luento-osallistumisesta annetaan hyvitystä tenttiin lisäpisteiden muodossa. YMPA206 Ympäristömittausten laboratoriotyötavat 5 op (11.01.2016 19.02.2016) - Korppi Esivaatimukset: YMPP125. Sisältö: Ydinaines: Työturvallisuus, reagenssien, lasitavaran ja laboratoriovälineiden käsittely. Ympäristönäytteiden otto ja käsittely laboratoriossa. Perusmittauksia (kuiva-aine, hehkutushäviö, hiili, typpi, kemiallinen hapenkulutus ja toksisuustesti). Ympäristönäytteiden titrimetrinen, gravimetrinen ja kolorimetrinen analyysi. Laboratoriopäiväkirjan pitäminen ja työselostukset. Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa ympäristötieteen kannalta keskeisten kemiallisten, ympäristöteknologisten ja ekotoksikologisten analyysien periaatteet. Opiskelijalla on ottanut näytteitä luonnosta ja esikäsitellyt niitä laboratoriossa. Hän ymmärtää laboratoriopäiväkirjan pidon merkityksen, osaa etsiä reagenssien työturvallisuustiedot tietokannasta, käyttää automaattipipettiä, laboratoriolasitavaroita, sekä yksinkertaisia perusmittauslaiteita. Hän osaa titrimetrisen, gravimetrisen ja kolorimetrisen analysoinnin teorian perusteet. Hän osaa ohjeiden mukaan suorittaa tietyt analyysit ja niihin liittyvät laskutehtävät ja virhetarkastelun sekä kirjoittaa työraportin tieteellisten sääntöjen mukaan. Ajankohtaista: TARKKA AIKATAULU LÖYTYY OPTIMASTA! Kaikki tapahtumat eivät näy Korpissa, sillä osa laboratoriotöistä tehdään tutkimuslaboratorioissa, joihin ei tehdä salivarauksia Korpin kautta. YMPA209 Ilmasto- ja globaalimuutos 4 op (01.03.2016 - 03.05.2016) Korppi Sisältö: Earth’s climate system; Physical & chemical factors affecting climate change; Impacts of climate change on the society and environment; National and international policies to mitigate and/or adapt to climate change; Role of UN Framework Convention on Climate Change and Intergovernmental Panel on Climate Change. Substitute YMPA207. Suoritustavat: Written examination (85%) Term paper (15%) Tavoite: Students should be able to explain the Earth’s climate system, physical & chemical factors affecting climate change. In addition, the students should be able to explain the impacts of climate change on the society and environment and various national and international policies to mitigate and/or adapt to climate change. Esivaatimukset: YMPP115,YMPP125 ja YMPP151/YMPP152 suositeltavia YMPA213 Vesihuollon perusteet 4 op (30.03.2016 - 14.06.2016) - Korppi Sisältö: Vesihuolto käsitteenä. Talaousveden valmistus pinta- ja pohjavesistä. Talousveden laatuvaatimukset. Jätevesien muodostuminen ja ominaisuudet, käsittelyn tavoitteet ja yleiset periaatteet, fysikaaliset, kemialliset ja biologiset menetelmät, lietteiden käsittely, puhdistamojen suunnittelun periaatteet. Haja-asutusalueen vesihuolto. Suoritustavat: Harjoitustyöt ja tentti. Tavoite: Opintojakson käytyään opiskelija pystyy kertomaan mistä talousvesi tulee ja mihin jätevesi menee. Opiskelija tuntee vesilähteet ja niiden erityisominaisuudet. Veden käyttötarkoitukset ja niiden vaatimukset. Opiskelija tuntee talousveden valmistuksen eri yksikköoperaatiot. Opiskelija tietää miten jätevesiä muodostuu, mitä ovat niiden ominaisuudet ja mitä ovat jätevesien käsittelyn tavoitteet. Opiskelija kykenee kuvailemaan talousveden valmistuksen ja jätevesienkäsittelymenetelmien yleiset periaatteet. Opintojakson käytyään opiskelija tuntee fysikaaliset, kemialliset ja biologiset menetelmät, lietteiden käsittelyn. Esivaatimukset: Ympäristöteknologian perusteet (YMPA201) YMPA225 Ekotoksikologian ja riskinarvioinnin perusteet 5 op (15.02.2016 02.05.2016) - Korppi Suoritustavat: Kuulustelukertoja on kevään mittaan kolme, kahden-kolmen viikon välein. Oppikirjoja yliopiston kirjastossa on rajallinen määrä, joten ole hyvä ja palauta kirjat sinne heti tentittyäsi muiden lainattaviksi. Esivaatimukset: BIOP305 ja YMPP125. YMPA225 puolestaan on esitieto monelle syventävälle kurssille, erityisesti ympäristöanalytiikan ja –toksikologian laudaturlinjalla. Vahva panostaminen perusteisiin on välttämätöntä mm. kokonaiskuvan hahmottamisessa silloin, kun tapauskohtaisia altistustilanteita arvioidaan. Sisältö: Ekotoksikologia ympäristötieteenä, kemialliset saastekuormittajat ja niiden ympäristökohtalon määräytyminen, toksikokinetiikka ja vierasainemetabolia sekä ekotoksisuuden ilmeneminen eri organisaatiotasoilla; vertaileva toksikologia ja ekotoksikologian alan standardit; ympäristötekijöiden vaikutukset toksisuuteen, sopeutuminen kemiallistuneeseen ympäristöön, biomarkkerit sekä ekotoksikologisten riskien arvioiminen ja hallinta. Tavoite: Opiskelijalla on kurssin suoritettuaan kattava käsitys ekotoksikologiasta osana ympäristötiedettä, joka samanaikaisesti huomioi maan, veden, ilman sekä teknosysteemin toiminnat. Hänellä on tieto tärkeistä kemiallisista saastekuormittajista ja niiden ympäristökohtalon määräytymisestä. Opiskelija osaa huomioida ekotoksisuuden ilmenemisen eri organisaatiotasoilla ja sen, miten altistus- ja vaikutustiedon epävarmuus voidaan huomioida. Hän osaa valita käyttöön ekotoksikologian alan standardeja, huomioida ympäristötekijöiden vaikutuksia toksisuuden ilmentymisessä, arvioida kemiallistuneessa ympäristössä kehittyvän siedon merkitystä, hyödyntää biomarkkereiden ja –indikaattoreiden käyttöä sekä soveltaa saamaansa tietoa ekotoksikologisten riskien arvioimisessa ja hallinnassa. Kurssi on esitieto monelle syventävälle kurssille, erityisesti ympäristöanalytiikan ja –toksikologian laudaturlinjalla. Vahva panostaminen perusteisiin on välttämätöntä mm. kokonaiskuvan hahmottamisessa silloin, kun tapauskohtaisia altistustilanteita arvioidaan. Ajankohtaista: Kurssi on esitieto monelle syventävälle kurssille, erityisesti pääainelinjalla 1. Vahva panostaminen perusteisiin on välttämätöntä mm. kokonaiskuvan hahmottamisessa silloin, kun tapauskohtaisia altistustilanteita arvioidaan. YMPA260 Jätehuoltotekniikka 4 op (16.04.2016 - 01.07.2016) - Korppi Sisältö: Kurssin käytyään opiskelija tuntee erilaiset jätteen määritelmän, jätetyypit, niiden ominaisuudet ja käsittelyvaatimukset. Opiskelija tuntee tavallisimmat jätteenkäsittelymenetelmät ja osaa valita tarkoituksen mukaisen käsittelyn jätteen ominaisuuksien perusteella. Opiskelija tuntee kaatopaikkojen rakenteen ja operoinnin perusteet ja tietää niitä sekä jätehuolto yleensä koskevan lainsäädännön perusteet. Opiskelija osaa hahmottaa jätehuollon kokonaisuutena ja tunnistaa sen ympäristövaikutuksia eri jätehuollon vaiheissa ja osa-alueilla. Suoritustavat: Osallistuminen luennoille (suositeltavaa), harjoitukset ja ekskursio. Tentti. Tavoite: Kurssin käytyään opiskelija tuntee erilaiset jätteen määritelmän, jätetyypit, niiden ominaisuudet ja käsittelyvaatimukset. Opiskelija tuntee tavallisimmat jätteenkäsittelymenetelmät ja osaa valita tarkoituksen mukaisen käsittelyn jätteen ominaisuuksien perusteella. Opiskelija tuntee kaatopaikkojen rakenteen ja operoinnin perusteet ja tietää niitä sekä jätehuolto yleensä koskevan lainsäädännön perusteet. Opiskelija osaa hahmottaa jätehuollon kokonaisuutena ja tunnistaa sen ympäristövaikutuksia eri jätehuollon vaiheissa ja osa-alueilla. Esivaatimukset: Ympäristötekniikan perusteet (YMPA 201) YMPA905 Kandidaattiseminaari 3 op (07.09.2015 - 04.05.2016) - Korppi Sisältö: Tieteellisen kirjoittamisen periaatteet ja tieteellisen tiedon hakemisen kirjastotekniikka. Seminaariesitelmä ja kirjallinen työ oman kandidaatintutkielman aiheesta joulukuussa sekä esitelmä tutkielman tuloksista toukokuussa. Esitelmien kuuntelu ja keskustelu niiden pohjalta sekä opponointi. Tavoitteena kandidaattityön valmistuminen kevääseen mennessä ohjaajan (yleensä YMP:n opettajan) antamasta tai omasta teemasta. Suoritustavat: Luennot ja harjoitukset sekä seminaarit (läsnäolopakko) Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa hakea tietoa tieteellisten artikkeleiden tietokannoista ja arvioida kriittisesti tietolähteiden tieteellisyyttä ja luotettavuutta. Opiskelija osaa ilmaista itseään kirjallisesti tieteellistä esittämistapaa ja formaattia noudattaen. Opiskelija osaa laatia kandidaattitutkielman ja esittää suullisen esityksen kirjallisen työnsä pohjalta. Esivaatimukset: YMP:in pääaineopiskelijoille, joiden edeltävät opinnot vähintään 90 op. Syventävät opinnot (laudatur) BIOS105 Museo- ja luontokohteiden pedagogiikka 3 op (31.08.2015 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Valmistellaan ohjatusti opastusmateriaalia ja/tai suunnitellaan ja toteutetaan opastuksia museon vaihtuviin näyttelyihin, opetustuokioita tai -tunteja koululaisryhmille tai johonkin luontokohteeseen liittyen. Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa kertoa havainnollisesti esiteltävään kohteeseen (laji, habitaatti, ilmiö tai käsite) liittyvän asiasisällön. Opiskelija kykenee esittelemään luonnonhistoriallista ja ympäristökasvatuksellista aineistoa kohderyhmän tieto- ja motivaatiotaso sekä ryhmän reaktiot huomioiden (kohteen innostava esittely). Lisäksi opiskelija kykenee erottamaan oleellisen kohderyhmää kiinnostavan asian suuresta olemassa olevasta informaation määrästä. Hän osaa myös laatia esittelymateriaalia kohteesta. Opiskelija osaa valmistella ja toteuttaa tutkivaan oppimiseen perustuvia opetustuokioita. Opiskelija omaa lisäksi ryhmätyö- ja ryhmänhallintaan liittyviä taitoja. Aikataulu: Järjestetään erikseen sovittavina aikoina. BIOS106 Biologian käsitteet ja ilmiöt 4 op (01.12.2015 - 21.01.2016) Korppi Sisältö: Kurssilla käsitellään yhteisöllisesti hankalia biologian alan ilmiöitä ja käsitteitä sekä niiden opettamista. Kurssin osanottajat valmistelevat vuorollaan alustuksen valitsemastaan teemasta ja täydentävät sitä kurssilla käydyn keskustelun ja jatkotyöstämisen myötä. Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija kykenee tunnistamaan haastaviksi koettujen biologisten teemojen (erilaiset ilmiöt ja käsitteet) opettamiseen liittyvät ongelmat ja niihin johtavat syyt. Hän osaa itse loogisesti kuvailla teemojen sisällöt ja selittää ne havainnollisesti oppijoille. Hän osaa tunnistaa oppijoiden virhekäsityksiä ja kykenee oikomaan niitä. Opiskelija osaa myös suunnitella ja toteuttaa yksinkertaisia ja havainnollisia (sekä laboratiivisia että tieto- ja viestintäteknologiaan perustuvia) oppilastöitä, joiden avulla haastavat teemat saatetaan helpommin omaksuttaviksi. Lisäksi opiskelija tunnistaa biologian opettamiseen liittyvät eettiset ongelmat ja osaa käsitellä niitä opetustilanteissa. Esivaatimukset: Biologian perus- ja aineopinnot. BIOS606 Videon tuottaminen, editointi ja julkaisu 2 op (08.02.2016 01.04.2016) - Korppi Sisältö: Kurssilla tehdään pienryhmissä yliopiston opetuskäyttöön soveltuvia videotallenteita ennalta valitusta aihepiiristä. Oma työ pohjustetaan kirjallisuuskatsauksella, jonka perusteella tehdään videokäsikirjoitus. Editointi tehdään Adobe Premiere Elements -ohjelmalla. Ajankohtaista: Kurssi järjestetään keväällä 2016, mikäli kurssille tulee riittävästi osallistujia EKOS102a Evoluutio, kirjatentti 5 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Kirjatentti: Evoluution mekanismit ja elämän historia. Tavoite: Kirjan luettuaan opiskelija ymmärtää ja osaa selittää syvällisesti evoluution mekanismit. Hän tiedostaa hyvin vaihtelun merkityksen, osaa määritellä ja selittää perinnöllisyyden käsitteen syvällisesti ja ymmärtää että valintaa tapahtuu monessa muodossa. Opiskelija ymmärtää ympäristötekijöiden ja perintötekijöiden olevan vuorovaikutuksessa ja alkaa ymmärtää kvantitatiivisen genetiikan ja populaatiogenetiikan perusteita. Opiskelija ymmärtää ja osaa selittää adaptaation mekanistisesti sekä tiedostaa ja osaa selittää, että kaikki evoluutio ei tapahdu adaptaation kautta. Opiskelija ymmärtää syvällisesti lajikäsitteen ongelmat ja ymmärtää ja osaa selittää lajiutumiseen johtavat yleisimmät mekanismit. Ajankohtaista: Jos aiot valmistua vuonna 2015 ja tarvitset "paperit käteen" tämän vuoden puolella, ole hyvä ja informoi Johanna Mappesia [email protected] asiasta. Korjaan tällöin tentin samana päivänä, koska rekisteriin viennin deadline on 14.12. Rästitenttipäivänä (18.12.) tenttivät: tutkinto voidaan kirjata vuodella 2015 mutta paperit tulevat vasta tammikuun puolella. EKOS102b Evoluutio, seminaari 5 op (03.12.2015 - 27.04.2016) - Korppi Sisältö: Kurssilla käydään läpi evoluution mekanismit ja elämän historiaa. Suoritustavat: Keskusteluryhmät ja tehtävät. Kurssin luonteen takia kaikissa keskusteluissa on läsnäolovelvollisuus. Kurssiarvosana muodostuu tehtävien ja keskusteryhmien pohjalta. Tavoite: Kirjan luettuaan opiskelija ymmärtää ja osaa selittää syvällisesti evoluution mekanismit. Hän tiedostaa hyvin vaihtelun merkityksen, osaa määritellä ja selittää perinnöllisyyden käsitteen syvällisesti ja ymmärtää että valintaa tapahtuu monessa muodossa. Opiskelija ymmärtää ympäristötekijöiden ja perintötekijöiden olevan vuorovaikutuksessa ja alkaa ymmärtää kvantitatiivisen genetiikan ja populaatiogenetiikan perusteita. Opiskelija ymmärtää ja osaa selittää adaptaation mekanistisesti sekä tiedostaa ja osaa selittää, että kaikki evoluutio ei tapahdu adaptaation kautta. Opiskelija ymmärtää syvällisesti lajikäsitteen ongelmat ja ymmärtää ja osaa selittää lajiutumiseen johtavat yleisimmät mekanismit. EKOS133 Populaatioekologinen mallintaminen 6 op (01.02.2016 30.03.2016) - Korppi Sisältö: Kurssilla tutustutaan yksinkertaisiin populaatiomalleihin ja niiden analyysiin. Kurssi sisältää luentoja, ohjattuja ja itsenäisiä harjoituksia. Ajankohtaista: Maximum number of participants 20. Tavoite: After completing the course, the participants should understand how growth and viability of populations depends on factors such as stochasticity, density-dependence, age- and stage structure. They should be able to write computer simulations in Matlab to study these effects. They should know the assumptions and limitations of such models, and be able to interpret them in a context of management and conservation. Esivaatimukset: EKOA151 EKOS137 Evoluutioekologia ja elinkierrot 5 op (23.02.2016 - 14.06.2016) Korppi Sisältö: Eläin- ja kasvievoluutioekologiaa, mm. optimaalisuus, peliteoriat, konfliktit, pariutumisjärjestelmät, jälkeläishoito, vuodenaikaisuus, elinkierrot. Tavoite: Luentojen, harjoitusten ja seminaarinesitelmien jälkeen opiskelija osaa syvällisesti kuvata, soveltaa ja keskustella keskeisimmistä ajankohtaisimmista evoluutio- ja käyttäytymisekologian ja elinkiertoevoluution teorioista ja niihin liittyvistä tutkimuksista. Hän osaa itsenäisesti etsiä jonkun teoriataustan ajankohtaisimmat tutkimukset ja kuvata teoria-alueen viimeaikainen kehitys ja keskustella siitä kriittisesti kurssin osanottajien kanssa. Ajankohtaista: Huomioi, että opintojakso järjestetään joka toinen vuosi. EKOS142 Talviekologia 2 op (15.02.2016 - 19.02.2016) - Korppi Esivaatimukset: EKOA103 Ecology field course (Summer part) completed. Aikataulu: The Boreal Winter Ecology course will start on Monday 15th of February at 10:00am. It is possible to arrive at the Konnevesi research station already on Sunday 14th of February. The course ends 19th of February at 12:00pm (after lunch). Themes and preliminary schedule: Sunday (14.2.): Travel day Monday (15.2.): Day of introduction to winter ecology. The course will start around 10:00am. Tuesday (16.2.): Day of field work on birds and rodents Wednesday (17.2.): Day of field work and aquatic ecology Thursday (18.2.): Excursion day: Pyhähäkki National Park Friday (19.2.): Summing-up day, and departure for those who don't take the 2nd week course. The course will end around 12:00pm. Lectures and student presentations will be incorporated into the program. Sisältö: The course deals with dynamics in physical and biotic environment in boreal and subarctic winter, individual and population level adaptation to cold environment and effects of climate change on individuals and populations. Specifically lectures, demonstrations and field work focus on snow ecology, plant adaptations to winter conditions and effects of climate change on boreal and arctic vegetation, small mammal and bird adaptations to winter and life under ice. The course week includes an excursion to a national park using cross-country skis (skis for foreign participants are available at site, possibility for walking exists if skiing is not familiar) and every student should prepare a short presentation on a selected topic related to seasonality and winter in the students’ home country. Tavoite: Opiskelija oppii luentojen, seminaarien ja kenttätyöskentely kautta leveysasteidemme talviekologian perusteita, varsinkin selkärankaisista ja kasveista. Oppii arvioimaan ja havainnoimaan talven ja lumipeitteen ominaisuuksien vaikutuksia eliöiden talvehtimiseen ja erilaisten säilymissopeumien muodostumiseen. Opiskelijaa oppii työskentelemään ulkona kovissa talvisissa olosuhteissa ja jopa nauttimaan siitä elämyksenä. Kurssi on kansainvälinen, ja opitaan ymmärtämään vuodenaikaisuuden erilaisuutta eri leveysasteilla. Lumen tärkeä merkitys niin suojana kuin esteenä nousee keskeisenä esille. Ajankohtaista: The course is a part of the 9th Jyväskylä Winter School of Ecology programme. The course will take place in the Konnevesi research station. EKOS242 Methods in Community Ecology 1-2 op (21.02.2016 26.02.2016) - Korppi Sisältö:The course will provide an outline of the concepts and methods one must master to understand ecological communities and the factors affecting them. We start with a dive into the basic concepts from species richness and diversity to different measures of turnover, nestedness etc. We continue with research project examples. We end the course with different analytical tools, starting from the most traditional and basic and finalizing with an introduction to more advanced and complex methods. The aim is that after the course students can work on their own projects focusing on diverse community ecology questions, such as the effect of anthropogenic disturbance on ecological communities etc. Suoritustavat: Pass/fail Aikataulu: The course starts on 21st of February at 16.30 and ends on 24th of February at 13.00. Credits: 1 ECTS: 21.–24.2.2016 2 ECTS: 21.–26.2.2016, workshop is included this part Ajankohtaista: The course is a part of the 9th Jyväskylä Winter School of Ecology programme. The course will take place in the Konnevesi research station . Lecturers: Dr. Panu Halme, Prof. Mikko Mönkkönen, Dr. Nerea Abrego (University of Trondheim, Norway), M.Sc. Anna Oldén (University of Jyväskylä) and other visiting teachers. This course is in connection to workshop: “ Megadiverse communities - from patterns to explanations ” EKOS302 Luontoinventoinnin kurssi 6 op (14.03.2016 - 27.05.2016) Korppi Sisältö: Kurssi perehdyttää ekologisten yhteisö- ja populaatioaineistojen keruuseen ja otantaan liittyviin kysymyksiin teoriassa ja käytännössä. Keskeisiä teemoja eri lajiryhmien osalta: otannan suunnittelu ja toteutus, keskeiset runsauden arvioimismenetelmät, uhanalaisten ja harvinaisten lajien tutkiminen, seurannan suunnittelu. Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa suunnitella luontoinventointiprojektin perustuen selkeästi määriteltyyn inventointitarpeeseen. Inventointikysymyksen määriteltyään opiskelija osaa suunnitella, mitä ja miten inventoidaan niin, että inventoinnin tuloksena saadaan tietoa inventoitavan ominaisuuden määrästä ja/tai laadusta sekä tiedon luotettavuudesta. Hän tietää ja osaa kertoa keskeiset otantamenetelmät ja niihin liittyvät epävarmuustekijät. Kurssin maasto-osuuden suoritettuaan opiskelija pystyy hahmottamaan luontoinventoinnin projektina ja kuvaamaan projektin keskeiset vaiheet. Hän pystyy raportoimaan projektinsa etenemisen, menetelmät ja tulokset kirjallisesti ja suullisesti siten, että projektin tavoitteet on ymmärrettävissä, tavoitteen saavuttaminen todennettavissa ja koko projekti toistettavissa. Ajankohtaista: Tarkempi kurssiohjelma on nähtävissä Optiman työtilassa Ekologia, kansiossa Luontoinventoinnin kurssi --> . Myös muu kurssimateriaali tulee saataville Optiman kautta. Opintojakso järjestetään joka toinen vuosi. Esivaatimukset: EKOA120, EKOA121 ja EKOA122 EKOS314 Foundations of Statistics for Ecology and Evolution 1-4 op (08.02.2016 - 28.04.2016) - Korppi Sisältö: The course includes the basic/foundational concepts of statistical modeling for ecologists and evolutionary biologists. Course aimd for PhD-students. Esivaatimukset: Collected own data. EKOS517 Genetiikkaa ja genomiikkaa luonnonpopulaatioissa 4 op (29.02.2016 - 18.03.2016) - Korppi Sisältö: Kurssilla käydään läpi bioinformatiikan ja genomiikan alkeita ja DNA sekvenssien muunteluun kätkeytyvää tietoa luonnonpopulaatioihin vaikuttaneista valintapaineista ja populaatioiden koossa ja rakenteessa tapahtuneista muutoksista. Evolutiivisesti mielenkiintoisia geenejä tarkastellaan sekä geenien rakenteen että niiden toiminnan kannalta. Tavoite: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa käyttää bioinformatiikan ja genomiikan keskeisiä tietokantoja ja menetelmiä luonnonpopulaatioiden geneettiseen muunteluun liittyvien kysymysten selvittämisessä. Opiskelija osaa jäljittää tietoa populaatioihin vaikuttaneista valintapaineista ja populaatioiden koossa ja rakenteessa tapahtuneista muutoksista DNA sekvenssien perusteella sekä selvittää yksittäisten geenien evoluutioon vaikuttaneita tekijöitä sekä geenien rakenteen että niiden toiminnan tasolla. Hän osaa myös tulkita kriittisesti saamiaan tuloksia ja raportoimaan niistä muille. Ajankohtaista: Katso Optimasta (evoluutiogenetiikka) lisää informaatiota. Esivaatimukset: EKOA501 ja EKOA502. EKOS900 HOPS ja työelämään orientoituminen 2 op (10.03.2016 03.05.2016) - Korppi Sisältö: FM-tutkintoon sisältyvä henkilökohtainen opintosuunnitelma- ja työelämäkurssi. Jaksolla perehdytään biologin työnkuviin ja työelämän tarpeisiin, kartoitetaan omaa osaamista ja harjoitellaan työnhakuun liittyviä asioita. Maisteri-HOPSin tekeminen aloitetaan kandidaattiopintojen loppupuolella ja siihen liittyy myös henkilökohtainen tapaaminen HOPS-ohjaajan kanssa. Suoritustavat: Työelämäkurssin suorittaminen (läsnäolopakko) ja hyväksytty maisterivaiheen eHOPS. Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on hyväksytty maisteriopintojen opintosuunnitelma, joka on tehty käyttäen Korpin tietoteknisiä sovelluksia. Opiskelija tuntee oman oppiaineensa maisteriopintojen opintosuunnitelman sekä opintojen (erityisesti pro gradu) aikataulun ja kuormittavuuden. Opiskelija tutustuu erilaisiin työmahdollisuuksiin (ml. jatko-opinnot) sekä työnhakuja työelämätaitoihin. Opiskelija täsmentää tulevaa asiantuntijuuttaan ja pohtii uravaihtoehtojaan, sekä listaa konkreettisesti, miten voi edistää omaa työllistymistään. Ajankohtaista: Tarkempia tietoja kurssista löytyy Optimasta kurssin kotisivulta. Korppiin merkittyjen kurssiaikojen lisäksi sovitaan vielä 'työhaastatteluajat'. EKOS905 Maisteriseminaari 4 op (15.10.2015 - 15.04.2016) - Korppi Sisältö: Ekologian ja evoluutiobiologian maisteriseminaarien tavoite on tukea gradutyön suunnittelussa ja toteutuksessa. Seminaarit on kaksivaiheinen. Vaihe 1: opiskelija perehtyy graduun liittyvään kirjallisuuteen, tekee kirjallisen seminaariesityksen, tutkimussuunnitelman sekä suullisen esityksen. Maisteriseminaarin ensimmäinen vaihe tulee suorittaa ennen aineistonkeruuta sen jälkeen kun graduaihe on hyväksytetty pääaineen professorilla ja ohjauksesta on sovittu ohjaajan kanssa. Vaihe 2: suullinen seminaari pidetään, kun gradun aineisto on kerätty, analysoitu ja tulosten tulkinta on jo hyvin pitkällä tai valmis. Maisteriseminaarin aikana harjoitellaan myös tieteellistä keskustelua ja rakentavan palautteen antamista ja vastaanottamista. Suoritustavat: Maisteriseminaarin suorittamiseen vaaditaan I ja II vaiheen hyväksytty suorittaminen, opponointi sekä lisäksi vähintään 10:n seminaariin osallistumien. Tavoite: Kurssin jälkeen opiskelija tuntee oman alan kirjallisuutta, osaa ilmaista itseään niin kirjallisesti kuin suullisesti. Osaa rakentavaa tieteellistä keskustelua, sekä pystyy antamaan ja vastaanottamaan kriittistä palautetta. SMBS111 Virus-solu vuorovaikutus 4 op (16.02.2016 - 16.03.2016) Korppi Sisältö: Virus-solu vuorovaikutukset eläinsoluissa. Eri virustyyppien lisääntymisen vaiheet soluissa. Virusten käyttö geeniterapiavektoreina ja virusten rooli syövän synnyssä. Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa kertoa millä tavoin erilaiset eläinvirukset lisääntyvät isäntäsoluissa. Hän osaa selittää eri virusryhmien (vaipallinen/vaipaton, DNA/RNA) rakenteelliset erojen vaikutuksen lisääntymiseen. Hän osaa selittää kuinka virukset vuorovaikuttavat solun kanssa ja kuinka eri virusryhmien lisääntyminen poikkeaa toisistaan. Hän osaa kuvailla lisääntymisen eri vaiheet käsittäen tarttumisen, sisääntunkeutumisen, replikaation, viruspartikkelien kokoamisen ja ulostulon. Hän oppii myös kuinka viruksia voidaan käyttää hyödyksi geeniterapiavektoreina ja kuinka virukset aikaansaavat solujen muuttumisen syöpäsoluiksi. Ajankohtaista: Opintojakso järjestetään joka toinen vuosi. Seuraavan kerran keväällä 2016. Esivaatimukset: Virologian perusteet SMBA310 SMBS502 Elektronimikroskopian laboratoriokurssi 6 op (23.02.2016 18.03.2016) -Korppi Esivaatimukset: SMBA101, SMBA103, SMBA104 Sisältö: Transmissioelektronimikroskopia: solu- ja kudosnäytteiden valmistaminen mikroskopointia varten (sekä muovi- että jääleiketekniikka), mikroskoopin käyttö ja mikroskopointi. Pyyhkäisyelektronimikroskopia: biologisten näytteiden valmistaminen mikroskopointia varten, mikroskoopin käyttö ja mikroskopointi. Kurssiin kuuluu kirjallisuuteen perustuva esitelmä. Tavoite: Kurssin jälkeen opiskelija osaa sekä teorian että käytännön perustyöskentelystä transmissioja pyyhkäisy-elektronimikroskoopilla. Hän osaa kuvailla myös mikroskopian erikoistekniikat liittyen muovi- sekä jääleiketekniikoihin sekä näihin liittyvän mikroskopointiin. Lisäksi hän on harjoitellut näytteiden valmistusta ja näytteiden immunoleimaamista. Hän hallitsee aihepiirin keskeisen englanninkielisen termistön ja pystyy suunnittelemaan ja toteuttamaan sekä kriittisesti arvioimaan elektronimikroskooppisia tutkimuksia. SMBS503 Valomikroskopian syventävä laboratoriokurssi 4 op (11.01.2016 - 12.02.2016) - Korppi Sisältö: Kurssilla perehdytään moniulotteiseen konfokaalimikroskopointiin, immunofluoresenssinäytteiden valmistukseen, elävien solujen kuvantamiseen ja mikroskopiadatan kvantitatiiviseen analyysiin. Tavoite: Kurssin jälkeen opiskelija osaa sekä teorian että käytännön perustyöskentelystä konfokaalimikroskoopilla. Hän osaa kuvailla myös mikroskopian erikoistekniikat liittyen elävien solujen mikroskopointiin. Lisäksi hän on harjoitellut käytännössä elävien solujen kuvaamista, kuvatun datan analysointia (segmentaatio, kolokalisaatio) ja animointia. Harjoitustöiden jälkeen opiskelija osaa käyttää Image J-ohjelmaa kuvien käsittelyssä ja analysoinnissa. Hän hallitsee aihepiirin keskeisen englanninkielisen termistön ja pystyy suunnittelemaan ja toteuttamaan sekä kriittisesti arvioimaan valomikroskooppisia tutkimuksia. SMBS506 Kemiallisen biologian harjoitustyöt 4 op (29.03.2016 15.04.2016) - Korppi Sisältö: Opintojakso järjestetään joka toinen vuosi. Harjoitustöissä perehdytään kemiallisen biologian menetelmiin. Suoritustavat: Hyväksytyt työt ja niihin kirjoitetut raportit Tavoite: Kurssin jälkeen opiskelija osaa käyttää useampia fysikaalis-kemiallisia menetelmiä biomolekyylien karakterisointiin. Hän osaa tulkita esim. UV-VIS, fluoresenssi, CD-spektroskooppisia ja HPLC-analyyttisia mittaustuloksia. Ajankohtaista: Opintojakso järjestetään joka toinen vuosi. Esivaatimukset: SMBA111, SMBS101 sekä kandidaatti-opintojen laboratoriotyöt tai vastaavat opinnot. SMBS509 Proteiinimallitus 4 op (09.05.2016 - 27.05.2016) - Korppi Suoritustavat: Harjoitukset ja projektityö Esivaatimukset: SMBA110, SMBA111, SMBA502, SMBA303 Lisäksi opinnot orgaanisessa kemiassa ovat suositeltavia Sisältö: Kurssilla syvennetään Bioinformatiikka-kurssilla (SMBA303) opittuja tietoja proteiinisekvenssien rinnastuksesta ja sen käytöstä proteiinien mallituksessa. Tämän lisäksi verrataan proteiinimallien laatua kokeellisesti ratkaistuihin proteiinien rakenteisiin sekä tutustutaan rakenteiden optimointimenetelmiin. Kurssilla pohditaan mm. mutaatioiden vaikutusta proteiinin laskostumiseen ja ligandien sitomiseen. Lisäksi tutustutaan proteiinin ja ligandin rakenteisiin perustuvien lääkeainemallitusmenetelmien perusteisiin ja käyttöön. Projektityön aikana etsitään mahdollisia lääkeainekandidaatteja pienryhmissä hyödyntäen harjoituksissa opittuja menetelmiä. Tavoite: Kurssin suoritettuaan opiskelija: 1. Osaa hyödyntää rakennebioinformatiikka-kurssilla opittuja taitoja proteiinirakenteen mallituksessa sekä analysoida rakennettujen proteiinimallien luotettavuutta 2. Osaa suunnitella pistemutaatioita ja selittää niiden vaikutusta proteiinien ligandin tunnistukseen sekä proteiinien laskostumiseen 3. Ymmärtää tietokoneavusteisessa lääkeainesuunnittelussa käytettävien menetelmien heikkoudet ja vahvuudet 4. Hallitsee tietokoneavusteisessa lääkeainesuunnittelussa käytettäviä ohjelmia linux-käyttöjärjestelmässä 5. Kykenee toimimaan osana ryhmää yhteisen päämäärän saavuttamiseksi 6. Kykenee esittämään havainnollisesti pienimuotoisen tutkimusprojektin tulokset Ajankohtaista: Opintojakso järjestetään joka toinen vuosi. SMBS814 Nanotieteiden seminaari 3 op (19.10.2015 - 05.09.2016) Korppi Sisältö: Introduction of the M.Sc.-thesis project, first a general discussion about the thesis projects, and finally at the end of the semester a presentation about the results of the master thesis. During the seminar some scientific publications and master thesis´ are examined and writing styles, of both a master thesis and a scientific publication, are practiced. Also tips for oral presentations are given. The students are encouraged to visit Nano-seminar series (mostly on Friday afternoons) and the Nanoscience Days. Tavoite: After passing this course the student can fluently provide reports from various themes in nanoscience. He/she has the skills writing scientific text and provide clear oral presentations from his/her expertise. Esivaatimukset: At least a starting phase of the MSc-thesis-project. SMBS814 Nanotieteiden seminaari 3 op (20.10.2014 - 07.09.2015) Korppi Sisältö: Introduction of the M.Sc.-thesis project, first a general discussion about the thesis projects, and finally at the end of the semester a presentation about the results of the master thesis. During the seminar some scientific publications and master thesis´ are examined and writing styles, of both a master thesis and a scientific publication, are practiced. Also tips for oral presentations are given. The students are encouraged to visit Nano-seminar series (mostly on Friday afternoons) and the Nanoscience Days. Tavoite: After passing this course the student can fluently provide reports from various themes in nanoscience. He/she has the skills writing scientific text and provide clear oral presentations from his/her expertise. Esivaatimukset: At least a starting phase of the MSc-thesis-project. SMBS910 Maisteriseminaari 2 op (25.04.2016 - 18.05.2016) - Korppi SMBS914 Työelämään orientoituminen 2 op (12.01.2016 - 31.05.2016) Korppi Sisältö: Kurssin päätavoitteena on parantaa opiskelijoiden valmiuksia kohdata työelämä valmistumisen koittaessa. Kurssilla kerrotaan matematiikan ja luonnontieteiden koulutuksen saaneiden lukuisista sijoittumismahdollisuuksista, opetetaan tunnistamaan ja dokumentoimaan oma osaaminen sekä opetetaan laatimaan menestyksekkäässä työnhaussa tarvittavia dokumentteja. Kurssi koostuu luennoista ja harjoituksista. Kurssi alkaa Kohti työelämää –tapahtumalla ja voi olla osa laitosten omia työelämäkursseja . Ajankohtaista: HUOM!!! Ilmoittaudu myös kurssille MTKS020, sieltä löytyvät kurssin muut ajat: luento ja harjoitukset. TIES483 Epälineaarinen optimointi 5-7 op (11.01.2016 - 11.03.2016) Korppi Sisältö: Epälineaarisen optimoinnin teoriaa, menetelmiä, ohjelmistoja ja sovelluksia. Yhden muuttujan optimointi. Useamman muuttujan rajoitteeton ja rajoitteinen optimointi. Optimaalisuusehtoja. Epälineaariset yhtälöryhmät. Suoritustavat: Loppukoe tai laajahko harjoitustyö. Tavoite: Kyky tunnistaa erityyppisiä optimointitehtäviä. Oppia ymmärtämään epälineaaristen optimointitehtävien ratkaisemisen perusteet. Tunnistaa optimaalisuusehdot rajoittamattomille ja rajoitetuille optimointitehtäville ja osata soveltaa niitä ratkaisun optimaalisuuden tarkistamiseksi. Ymmärtää optimointimenetelmän valinnan ja toteutuksen perusteet. Osata etsiä ja soveltaa optimointiohjelmistoja epälineaaristen optimointitehtävien ratkaisemisessa. Ymmärtää konveksin ja epäkonveksin optimointitehtävän ratkaisemisen erot. Tunnistaa monitavoiteoptimointitehtävänratkaisemisen perusteet Esivaatimukset: Lineaarinen ja diskreetti optimointi (optimointimenetelmät), Numeeriset menetelmät, ohjelmointitaito (Fortran 90/95 tai C/C++ tai muu vastaava). WETS001 Ecological Parasitology 2 op (12.01.2016 - 09.02.2016) - Korppi WETS201 Phytoplankton ecology 2 op (25.01.2016 - 03.03.2016) - Korppi Sisältö: The main themes of this lecture course are: types of phytoplankton and phylogenetic characteristics; light and photosynthesis; primary production in lakes; relation between production and growth; nutrients and growth; controls on population development; seasonality of phytoplankton; eutrophication and management of phytoplankton. Suoritustavat: Final examination based on course material, but additional reading of selected papers is recommended. Tavoite: By the end of this lecture course students should be familiar with the main taxonomic groups of net population growth represents a balance between the rate of increase (controlled by resource availability) and various factors that cause losses of cells from the population. Students should be able to explain how the different responses by various phytoplankton types to changes in resource availability and loss factors contribute to determining phytoplankton community structure and its spatial and temporal variability. Students should know the principles of measuring phytoplankton photosynthetic production and the difference between gross and net production. Students should appreciate why excessive phytoplankton growth can be problematic in lakes, and what measures are available to tackle this problem. WETS202 Phytoplankton identification 2 op (07.03.2016 - 11.03.2016) Korppi Sisältö: Demonstrations and practical exercises to introduce the main types of freshwater phytoplankton and their identification. Suoritustavat: Identification of test samples at end of course. Ajankohtaista: Unfortunately there is a problem in the timetable, as this course overlaps with the course WETS303 Winter Limnology which several of you have also registered for. As there are more students registered for WETS302 and that course may not be available next year, I have decided to cancel the phytoplankton identification course. The course will be offered again in 2017 so most of you will have the chance to take the course then (and I will give priority to you in case too many students then wish to take the course). WETS302 Talven limnologian kurssi 3-5 op (29.02.2016 - 09.03.2016) Korppi Sisältö: Kurssi järjestetään Lammin biologisella asemalla. Sen aikana perehdytään isojen ja pienten järvien talvisiin ominaisuuksiin. Erilaisia mittauksia ja määrityksiä tehdään sekä kentällä että laboratoriossa. Lämpimät maastovarusteet ovat välttämättömät. Ajankohtaista: Kurssi pidetään Helsingin yliopiston Lammin biologisella asemalla yhdessä Helsingin yliopiston kanssa. Opettajina toimivat Lauri Arvola (HY Lammin biologinen asema), Matti Leppäranta (HY fysiikan laitos) ja Kalevi Salonen (JY bio- ja ympäristötieteen laitos). Kurssin ohjelmaan kuuluu luentoja ja maastomittauksia lähialueen järvillä sekä työskentelyä laboratoriossa, mm. tutustumista jäänalaiseen eliöstöön, sekä iltatyöskentelyä. Kurssi kuuluu syventäviin opintoihin. Majoitus ja ruokailu Lammilla maksaa opiskelijoille n. 15-20€/päivä. Kurssi on tarkoitettu sekä Helsingin yliopiston että Jyväskylän yliopiston opiskelijoille. Tavoite: Kurssin käyneellä on käsitys talvesta johtuvista vesistöjen erityispiirteistä. Hän on myös laajentanut kokemuspiiriään eri järvien väliseen vaihteluun. Aiemmin hankitut määritys- ym. käytännön taidot ovat kurssin aikana syventyneet. Tutkimuksellinen lähestymistapa raportteineen on kehittänyt valmiutta tehdä selvityksiä ja tutkimuksia sekä itsenäisesti että työryhmässä. Esivaatimukset: WETA104, WETA303, WETS202, WETS305 WETS307 Paleolimnologia 2 op (02.02.2016 - 16.03.2016) - Korppi Sisältö: Johdanto (Sedimentti: ekosysteemin muisti); Näytteenotto; Ajoitus; Fysikaaliset, kemialliset ja biologiset ominaisuudet; Paleoklimatologia; Pintasedimenttien kalibraatioaineistot (“Training set”); Happamoituminen; Metallit ja vakaat isotoopit; Pysyvät orgaaniset haitalliset yhdisteet; Ravinteet ja rehevöityminen; Eroosio; Järvien ympäristöhistoriaa. Suoritustavat: Kirjallinen tentti (suomeksi tai englanniksi) Tavoite: Tavoitteena ymmärtää ja hallita keskeiset vesistöjen historian tutkimusmenetelmät ja tuntea keskeiset vesistöjen kehitykseen vaikuttaneet tekijät jääkauden jälkeisellä ajalla WETS401 Virtavesien kunnostus 4 op (18.04.2016 - 29.05.2016) - Korppi Sisältö: Virtavesien rakenteen ja toiminnan perusteet,kunnostustarpeet ja -tavoitteet, kunnostussuunnitelman laatiminen ja toteuttaminen, vaikutusten seuranta. Suoritustavat: kunnostussuunnitelman laatiminen, sen toteutus maastossa ja ja raportointi loppuseminaarissa Tavoite: Opintojakson suorittanut opiskelija osaa virtavesien keskeiset rakenteelliset ja toiminnalliset piirteet, niiden mittaamisen sekä ihmisen niissä aiheuttamat muutokset. Näiden tietojen ja ympäristötavoitteiden perusteella hän kykenee tunnistamaan kunnostustarpeet ja velvoitteet sekä asettamaan selkeät kunnostustavoitteet. Hän myös tuntee kunnostuksiin liittyvän lupakäytännön sekä muut rajoitteet ja edellytykset. Opiskelija osaa keskeisimmät kunnostusmenetelmät ja osaa toteuttaa purokunnostuksen kokonaisuudessaan; laatia suunnitelman ja toteuttaa sen kentällä. Hän myös sisäistää vaikutusarvioinnin merkityksen ja osaa seurata kunnostuksen onnistumista sekä viestiä tuloksista. WETS404 Wetland ecology and conservation 1 op (11.03.2016 15.04.2016) - Korppi WETS501 Kalanpoikaskurssi 4 op (29.04.2016 - 18.05.2016) - Korppi WETS602 Vesiviljelytutkimuksen menetelmät 4 op (04.04.2016 15.04.2016) - Korppi Sisältö: Kuivarehujen valmistus, ruokahalun mittausmenetelmät, kiertovesikasvatus, kalojen kasvu, smolttiutuminen, ruskuaisen hyväksikäyttö, hapenkulutus, kalojen merkintä, kalojen uintikyky. Suoritustavat: Läsnäolopakko, loppuseminaari ja kurssiraportti. Ajankohtaista: Kurssille pääsyn edellytyksenä on WETS111 tai WETA601:n suuorittaminen. Kurssille otetaan 12 opiskelijaa. Esivaatimukset: WETS111 tai WETS602 WETS702 Kalojen populaatiodynamiikka ja kannanarviointi 7 op (30.11.2015 - 05.02.2016)- Korppi Suoritustavat: Exam and project seminar. Compulsory presence 90 %. Esivaatimukset: For III year bachelor and IV-V year masters level students. Exams WETA503 and WETA502 recommended prerequisites. GOOD COMMAND OF EXCEL AND SPSS NECESSARY. A STUDENT MUST PASS A PRELIMINARY BASIC EXCEL TRAINING ASSINGMENT. Sisältö: NOTE: This is a compulsory prerequisite course for WETS104 and WETS703. Basic population parameters mortality, growth and recruitment, and their dependence on population density and environmental variables, density estimation, fishing effort, CPUE and sustainable yield, dynamic pool models, surplus yield models, principles of economics, stochastic simulation. Tavoite: By the end of this lecture/practical course a student should know the central population parameters and be able to estimate their values from data. A student should be able to explain qualitatively the population level consequences of increase in fishing effort and be able to build a dynamic population simulator using EXCEL for more quantitative analysis of this issue. Ajankohtaista: Maximum 12 students WETS703 Kalastuksen säätely 4 op (22.01.2016 - 21.04.2016) - Korppi Sisältö: Contemporary views of fisheries management process and operation, coping with uncertainty and risk, precaution principle. Emphasis on small scale inland fisheries. Suoritustavat: Course, literature and oral examination. Compulsory presence 90 %. Tavoite: By the end of this lecture/practical course a student should be able to explain the components and cyclical operational process of fisheries management. She/He should be able to pick up the uncertainties lying in this process and the risks stemming from them and should know the basic principles of risk management. A student should be able to explain the relevance of property right issues in the context of fisheries management. After attending the course sessions and reading 10-15 recent articles a student should be able to discuss the topics put forward in the group discussion exam. Esivaatimukset: WETS702 compulsory WETS903 Maisteriseminaarit/Master's Thesis Seminars 3 op (17.12.2015 28.04.2016) -Korppi Sisältö: Pro gradu -töiden tulosten suullinen esittely, toisten esitysten kuuntelu (24 esitystä). Suoritustavat: Kaikki seuraavat kolme tehtävää: 1. Esitelmän pito (min. 20 min - max. 25 min). Suomenkielisessä ohjelmassa opiskelevat saavat pitää esitelmän suomeksi, mutta voivat halutessa pitää myös englanniksi. Esitelmästä laaditaan laajennettu tiivistelmä, jonka ehdoton maksimipituus on 4 sivua. Suomenkielisessä maisteriohjelmassa opiskelevat laativat tiivistelmän suomeksi (mutta saa myös olla englanniksi). Tiivistelmän pitää olla gradu-ohjaajan tarkastama. Kirjallisen version pitää noudattaa TÄSMÄLLISESTI ohjeita http://users.jyu.fi/~tmarjoma/MaisteriSeminaariKirjoitusohje.doc. 2. Opponointi. Seminaarin järjestäjä tiedottaa opiskelijalle opponoitavasta työstä. 3. Maisteriseminaariesitysten kuuntelukertoja 12 seminaaripisteen edestä. Tämä tarkoittaa 24 maisteriseminaariesitystä (1 esitys = 0,5 p). Osa seminaareista voidaan korvata tutkijaseminaarin kuunteluilla (1 esitys = 1p). Ajankohtaista: WETS903 -maisteriseminaari. Jos aiot pitää esitelmän joulukuun sessiossa, ilmoita [email protected] alustava otsikko mahdollisimman pian, jopa heti, MUTTA VIIMEISTÄÄN 1.12.2015 klo 16:00. MYÖHÄSTYNEITÄ EI HUOMIOIDA. Jokaiselle esitelmälle määrätään opponentti esitelmöitsijöiden joukosta. Opponentit ilmoitetaan myöhemmin. Ilmoittautumiset itse seminaaritapahtumaan KORPIN kautta. Myös kuuntelijoiden on syytä ilmoittautua, jos haluavat esitelmien tiivistelmät. Suullisen esitelmän pitää kestää min. 20 min - max. 25 min. Suomenkielisessä maisteriohjelmassa opiskelevat saavat pitää esitelmän suomeksi tai englanniksi. Esitelmästä laaditaan laajennettu tiivistelmä, jonka EHDOTON maksimipituus on 4 sivua (sis. viiteluettelon ym.). Suomenkielisessä maisteriohjelmassa opiskelevat laativat tiivistelmän suomeksi tai englanniksi. Tiivistelmän pitää olla työn ohjaajien tarkastama. Kirjallisen version pitää noudattaa TÄSMÄLLISESTI ohjetta http://users.jyu.fi/~tmarjoma/MaisteriSeminaariKirjoitusohje.doc . Huom. Myös kirjallisuusluettelo! Jos on ongelmia, niin kysy. Virheellisiä töitä ei huomioida. VIHJE: Tallenna ohje tietokoneellesi ja kirjoita suoraan siinä olevien tekstien "päälle". Tarkastettu ja viimeistelty tiivistelmä pitää lähettää allekirjoittaneelle [email protected] word-dokumenttina (.doc tai .docx) 10.12.2015 klo 16:00 mennessä. Myöhästyneitä ei taaskaan huomioida. WETS920 Tutkielman kirjoittaminen ja gradun ohjaus, osa A / Guidance for Master's Thesis 1 op (05.02.2016 - 26.02.2016) - Korppi Sisältö: Gradutyön suunnittelu. Kysymykset, hypoteesit, koe- ja näytteenottoasetelmat, ohjaajat. YMPS310 Ekotoksikologian harjoitustyöt 4 op (29.02.2016 - 15.04.2016) Korppi Suoritustavat: Aktiivinen läsnäolo aikataulun mukaan sekä vastuunotto koeasetelmista. Useimmat harjoitustyöt ovat paritöitä. Merkittävä osa ajankäytöstä kurssiviikkoina on syytä varata juuri tätä kurssia varten. Esivaatimukset: YMPA225, YMPA206 tai vastaava kokemus laboratoriossa työskentelystä. Aikataulu: Kurssi järjestetään joka toinen vuosi. Sisältö: Lyhyt- ja pitkäkestoiset altistus- ja toksisuuskokeet vesieliöillä, (anaerobisen) biohajoamisen esto, fysiologisten vasteiden mittaaminen ja biomarkkerit, näytteenottomenetelmät. Tavoite: Kurssin suoritettuaan opiskelija on kokenut tutkimuksen prosessina, se alkaa suunnittelulla ja päättyy raporttiin sekä napakkaan esitykseen, joka vakuuttaa kuulijat tieteen seuraavasta askeleesta. Lisäksi on tärkeää ymmärtää mitä hyötyä ympäristönsuojelulle saadusta tiedosta on, ts. liittää se esim. kemikaalin ekotoksisuusriskien arviointikehikkoon. YMPS342 Ilmansuojelutekniikka I 3 op (25.02.2016 - 29.04.2016) - Korppi Sisältö: Energiantuotannon ja teollisuuden kaasumaisten ja hiukkasmaisten päästöjen muodostuminen ja vähentäminen prosessiteknisin keinoin. Savukaasujen hiukkaspuhdistus. Aerosolien mittaustekniikkaa. Esivaatimukset: YMPP151 YMPS354 Kemiallinen ympäristöanalytiikka 4 op (30.03.2016 25.05.2016) - Korppi Sisältö: Ydinaines: Näytteiden oton optimointianalyysistä sekä ympäristönäytteiden esikäsittely- ja analysointimenetelmistä (neste- ja kaasukromatografiaa sekä massa- ja atomiabsorptiospektrometriaa). Täydentävä aines: Tarkempaa perehtymistä neste- ja kaasukromatografiaan sekä atomiabsorptio- ja massaspektroskopiaan . Erityisaines: Em. laitteidella suoritettujen mittausten laadun tarkkailu, kuten kalibraation ja tulosten oikeellisuuden tarkastamisen tärkeys. Tavoite: Opiskelija 1) tuntee erilaiset esikäsittely- ja analysointitekniikat ja oman työskentelynsä laaduntarkkailun tärkeyden. 2) Tietää millaista laitteistoa kulloinkin annetussa ongelmassa vaaditaan analysointiin. 3) Ymmärtää em. menetelmien rajat ja mahdollisuudet. Esivaatimukset: Huom. kurssin suorittaminen edellyttää riittäviä perustietoja orgaanisesta kemiasta ja ympäristökemiasta. YMPS363 Geoinformatiikan ja spatiaalisen tilastotieteen perusteet 3 op (11.01.2016 - 11.03.2016) - Korppi Sisältö: Kartat, karttamuotoisten paikkatietoaineistojen esittäminen ja käsittely. Paikkatietojärjestelmien (GIS – geographic information systems) periaatteet ja niiden käyttö. Globaali paikantamisjärjestelmä, GPS. Johdatus spatiaaliseen tilastotieteeseen, spatiaaliseen autokorrelaatioon ja spatiaaliseen interpolointiin eli karttamuotoisen muuttujan estimointiin pisteittäisistä havainnoista. Tapaustutkimusten tarkastelua. Kurssilla tutustutaan ArcGIS-paikkatietoohjelmaan ja R-tilasto-ohjelmaan. Suoritustavat: Seminaariesitys ja tentti. Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa luetella paikkatietoaineistojen perustyypit ja kertoa esimerkkejä, mihin niitä käytetään, osaa koordinaattijärjestelmien ja karttaprojektioiden toimintaperiaatteet ja osaa luetella ja karakterisoida tavallisimmat Suomessa käytettävät maantieteelliset koordinaattijärjestelmät ja tasokarttaprojektiot. Opiskelija osaa luonnontieteellisten paikkatietoaineistojen tallennusperiaatteen, osaa globaalin GPS-paikannusjärjestelmän toimintaperiaatteen ja osaa käyttää paikkatieto-ohjelmien, kuten esim. ArcGIS, perustoimintoja liittyen paikkatietoaineistojen esittämiseen, analysointiin ja julkaisemiseen karttamuodossa. Opiskelija lisäksi tuntee tavallisimpia paikkatietoanalyysin perusmenetelmiä ja osaa kuvailla joitakin kyseisten menetelmien soveltamistapoja tutkimuskäytössä. Opiskelija osaa spatiaalisen tilastotieteen peruskäsitteet, osaa analysoida spatiaalisen pistekuvion luonnetta, osaa selittää spatiaalisen interpoloinnin tavoitteen ja osaa kuvailla sen perusmenetelmien, krigingin ja käänteisen etäisyyspainotuksen, toimintatavat. YMPS364 Ympäristötieteen spatiaalisten aineistojen analysointimenetelmät 3 op (15.02.2016 - 16.03.2016) - Korppi Sisältö: Paikkatietoanalyysin ja spatiaalisen tilastotieteen menetelmiä sisältävä kurssi, jolla opetellaan paikkatietoaineistojen käsittelyä, yhdistelyä ja analysointia sekä paikkatietoa sisältävien tutkimustehtävien ratkaisutapoja. Kurssilla käsitellään myös tilastomenetelmiin liittyvien edellytysten tarkastamista ja paikkatietomenetelmien toimintaperiaatteita. Kurssilla käydään läpi kuormitus- ja eroosioriskien estimointiin, spatiaaliseen mallinnukseen, kaukokartoitusaineistojen tulkintaan, pistekuvioiden karakterisointiin ja spatiaaliseen tilastotieteeseen liittyviä lähestymistapoja. Kurssilla käytetään ArcGIS-paikkatieto-ohjelmaa sekä R-tilasto-ohjelmaa, joiden käytöstä on oltava aikaisempaa kokemusta. Suoritustavat: Seminaariesitys ja harjoitustyö. Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa muokata paikkatietoaineistoja analyysimenetelmille sopiviksi, konvertoida aineistoja muodosta toiseen ja siirtää aineistoja ohjelmien välillä. Opiskelija osaa myös suorittaa vesistökuormitusriskien arviointiin, kaukokartoitusaineistojen tulkintaan, pistekuvioiden karakterisointiin ja spatiaaliseen tilastotieteeseen liittyviä analyysejä kurssilla käytettävillä tietokoneohjelmilla. Esivaatimukset: YMPS363 ja YMPS371 tai vastaavat tiedot ja taidot. YMPS382 Ympäristömikrobiologian laboratoriotyöt 5 op (25.04.2016 25.05.2016) - Korppi Esivaatimukset: Ei esitietovaatimuksia, mutta kurssin suorittaakseen opiskelijat tenttivät aiheeseen liittyvän kirjallisuuspaketin, joka jaetaan ennen kurssin alkua. Sisältö: Kurssilla perehdytään ympäristömikrobiologian peruslaboratoriotekniikoihin. Tämä sisältää mikrobien tunnistamisen puhdasviljelmissä ja yhteisöissä, opitaan mikrobien viljely sekä mikrobiekologian menetelmät: DNA:n eristys ja PCR-monistaminen, fragmenttianalyysi, transformaatio, sekvensointi ja analysointi. Tavoite: After the course students have the ability to read and understand articles in which modern microbiological methods have been applied for analysing microbial communities. They understand the difference between cultivation-based techniques and molecular techniques and are aware of the time, cost and equeipments needed for those analyses. Also, students will be able to use micropipettes accurately and keep their lab books updated so that it is possible to repeat succesful experiments and find reasons for unsuccesful experiments. YMPS409 Tutkimuksen suunnittelu ja toteutus 2 op (03.02.2016 04.05.2016) - Korppi Sisältö: Tutkielman ohjauskurssi, jonka tavoite on kouluttaa opiskelija omakohtaisen tutkimustyön suorittamiseen ja tieteellisten johtopäätösten tekemiseen. Kurssi on hyödyllisimmillään gradun suunnitteluvaiheessa ja tavoitteena on tuottaa toteutettavissa oleva suunnitelma omasta graduaiheesta seminaarissa esitettäväksi. Kurssin aikana käydään läpi tutkimussuunnitelman tekoa, kokeiden ja aineistonkeruun suunnittelua, aineiston käsittelyä sekä tieteellistä kirjoittamista. Suoritustavat: Osallistuminen luennoille ja suoritetut harjoitukset, kirjallinen työ (minigradu) sekä esitys loppuseminaarissa Tavoite: Kurssin suoritettuaan opiskelija hallitsee tieteellisen tutkimuksen periaatteet ja osaa suunnitella tutkimuskysymysten ratkaisemiseen vaadittavan aineiston keräämistä ja käsittelyä yhdessä tutkielman ohjaajan kanssa. Hän kykenee hankkimaan tutkimuksen raportoinnissa tarvittavat taustatiedot sekä käsittelemään ja esittämään saamiaan tuloksia tieteellisessä muodossa. Lisäksi hän osaa esitellä tutkimusaihettaan suullisesti . Esivaatimukset: Ympäristötieteen ja -teknologian pääaineopiskelijoille tarkoitettu kurssi. Esitietoina kandidaattiseminaari tai vastaava kurssi kandidaattiopintojen aikana. YMPS413 Ympäristötilastot, kokoaminen ja käyttö 3 op (04.04.2016 12.05.2016) -Korppi Sisältö: Kansalliset ja kansainväliset tiedonlähteet yhteiskuntien ja luonnonympäristöjen (vesi, ilma, maa) resursseista, vaihtelusta, kulutuksesta, materiaalivirroista sekä muutoksista. Tiedon luotettavuuden arvioiminen, käytön luvanvaraisuus sekä aika- ja tilariippuvuudet. Otannan ja metaanalyysin perusteita. Suunnitteluharjoitus parityönä, josta laaditaan raportti, seminaariesityksen valmistelu ja esittäminen, sekä loppukuulustelu. Suoritustavat: Harjoitustyö, seminaari ja tentti. Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa luetella tärkeimmät Suomea koskevat ympäristötilastolähteet, tilastointia ja ympäristötietojen keruuta koskevat lait, asetukset ja EU-direktiivit sekä joitakin kansainvälisiä ympäristötiedon ja -tilastojen lähteitä. Opiskelija osaa myös tavallisimmat populaatio- ja alueotannan menetelmät, seurantamatriisien käyttöperiaatteen sekä metaanalyysimenetelmiä tilastollisten merkitsevyysarvojen, vaikutuskokojen ja vastesuhteiden yhdistelemiseen. Opiskelija osaa lisäksi valita esitystapoja uusille tilastotiedoille, osaa arvioida tietojen luotettavuutta sekä osaa aineistojen keruuseen, käyttöön ja luvanvaraisuuteen liittyvät perusperiaatteet. Esivaatimukset: Suositellaan YMPA238 ja YMPS363. YMPS436 YVA-menetelmät 2 op (09.05.2016 - 19.05.2016) - Korppi Suoritustavat: Kuulustelu ja päättöseminaari Esivaatimukset: Kenttäkurssi (esim. YMPA220), YVA-kurssi (YMPS432) sekä Paikkatietojärjestelmät ja spatiaalinen interpolointi (YMPS360) Aikataulu: Opintojakso järjestetään joka toinen vuosi. Sisältö: Kurssin aikana paneudutaan ympäristövaikutusten arvioinnissa käytettäviin menetelmiin. Näitä ovat mm. taulukoinnit, matriisimenetelmät ja monimuuttujamenetelmät sekä paikkatietojärjestelmät. Kurssilla tutustutaan myös YVA:n lisäksi muihin ympäristäpoliittisiin ohjauskeinoihin sekä päätöksentekojärjestelmiin. Kurssilla mietitään YVA:n liittyviä arviointivelvotteita YVA-lain, Ympäristönsuojelulain sekä maankäyttö ja rakennuslain kautta. Kurssi tulee korvaamaan yhdessä vaikutusrten arvioinnin jatkokurssin kanssa vanhemmat maisemavaikutusten arvioinninn ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnin kurssit. Kurssikirjallisuutena (oheiskirjallisuutena) käytetään mm. kirjaa: Morris & Treweek 2009: Methods of Environmental Impact Assessment, 3rd ed. - Routledge 547 pp. Tavoite: Kursilla opiskelija oppii vaikutusten arvioinnin perusmenetelmät sekä yksityiskohtaisemmin käyttämään käytännön harjoitustöissä erilaisia arviointi-, päätöksenteko- ja paikkatietomenetelmiä. Opiskelija oppii myös etsimään soveltuvia menetelmäratkaisuja erilaisiin vaikutusten arviointi tilanteisiin YVA-lain, Ympärsitönsuojelulain sekä maankäyttö- ja reknnuslain mukaisissa arviointitilanteissa. Ajankohtaista: Kurssi järjestetään keväällä 2016 YMPS910 Maisteriseminaari 1 op (12.01.2016 - 10.05.2016) - Korppi Sisältö: Ympäristötieteen ja -teknologian maisterivaiheen seminaarisarja, jossa pidetään Pro gradu töihin liittyvät esitykset sekä joitakin vierailevien tutkijoiden esityksiä. Kesä Aineopinnot (cum laude approbatur) EKOA103 Ekologian kenttäkurssi 5 op (18.05.2016 - 15.06.2016) - Korppi Suoritustavat: Läsnäolo ja aktiivinen työskentely kurssilla Esivaatimukset: Esitietoina vaaditaan biologian perusopinnot sekä BIOA120, BIOA121, BIOA122 ja EKOA120 (tentti kuivanäytteistä suoritettuna). Lisäksi suositellaan EKOA121 ja EKOA122. Aikataulu: Opetusta on myös 8-16 ulkopuolella. Sisältö: Kurssilla opetellaan terrestrisen ekologian näytteenottotapoja käytännössä, harjoitellaan laboratoriotyöskentelyä ja tieteellisen tutkimuksen tekoa. Kurssin aikana tehdään harjoitustyö, jonka tulokset esitellään kurssin päättävässä seminaarissa. Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa nimetä, käyttää ja soveltaa terrestrisen ekologian näytteenottotapoja. Opiskelija osaa selittää menetelmien puutteita. Opiskelija harjoittelee tieteellistä tutkimusprosessia, ml. suunnittelu, toteutus, analyysi, raportti ja esitelmä. Opiskelija harjaantuu maasto- ja pienryhmätyöskentelyyn. Ajankohtaista: Ekologian pääaineopiskelijoille, poikkeustapauksissa myös sivuaineopiskelijoille. Opetusta on myös 8-16 ulkopuolella. EKOA122 Lajintuntemus: Selkärankaiset, jatkokurssi 2 op (20.04.2016 08.06.2016) -Korppi Sisältö: Ohjaajat opastavat tunnistamaan eri selkärankaisryhmien lajeja ulkonäöltä ja äänistä. Tunnistuksen perusteita käydään läpi luennoilla ja maastoretkillä. Itseopiskelua annettujen ohjeiden ja materiaalin avulla. Tavoite: Opintojakson jälkeen opiskelija osaa tunnistaa ulkonäöltä ja äänistä ja nimetä tieteellisillä nimillä suurimman osan Suomessa esiintyvistä maaselkärankaisista (linnut, nisäkkäät, matelijat ja sammakkoeläimet). Hän osaa tehdä sen myös maastossa. Esivaatimukset: BIOA122 Syventävät opinnot (laudatur) WETS304 Arctic limnology 8 op (01.06.2016 - 31.07.2016) - Korppi Esivaatimukset: WETA104, WETA303, WETS202, WETS305 Aikataulu: The schedule will be announced later. Sisältö: Kurssi järjestetään Kilpisjärven biologisella asemalla yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa. Kurssin aikana perehdytään monipuolisesti pohjoisten vesistöjen limnologiaan tutkimalla erikokoisia ja –tyyppisiä sekä eri korkeuksilla olevia vesistöjä (järvet, lammikot) sekä niiden eliöyhteisöjä. Kurssin lopussa on kurssitöitä käsittelevä alustava seminaari, jossa kurssilaiset esittelevät tuloksiaan. Aineistojen analysointia on mahdollista jatkaa vielä kurssin jälkeenkin, jolloin tästä hyvitetään lisää opintopisteitä. Tavoite: By the end of this course students should have extended their practical experience of sampling and processing a range of key lake components (plankton, benthic invertebrates and fish). They should also have a basic awareness of how stable isotope analysis can be used to help understand food web structure in lakes based on their own data. Students should appreciate differences and similarities between arctic waters and those at mid-latitudes. Students will have gained important experience of working collaboratively within small groups in remote conditions, and of analyzing, synthesizing and presenting extensive data through oral presentations and an extended written report in English. Ajankohtaista: Varauduttava myös märässä ja kylmässä tehtäviin maastotöihin. Kurssi on peruttu vuodelta 2016, johtuen Helsingin yliopiston taloustilanteesta. Unfortunately the course had to be cancelled, as the teacher partners from Helsinki are not permitted to participate due to the currently uncertain financial situation at Helsinki University. I am sorry, but no can do, we are not able to run the course based only on our own resources. We will try again in 2017. YMPS563 Aquatic optics 2 op (23.05.2016 - 27.05.2016) - Korppi Sisältö: Kenttäkurssi Lammin biologisella asemalla. Auringon säteily, kulmat, absorptio, sironta, inherentit ja näennäisen optiset ominaisuudet, fluorsenssi, kaukokartoitus, biogeokemialliset sovellukset. Syksy Johdanto BIOP001 Bio- ja ympäristötieteiden lentävä lähtö 0 op (07.09.2015 08.09.2015) - Korppi Yleisopinnot HYVY001 Akateeminen opiskelukyky - muutakin kuin pisteitä 2 op (14.09.2015 - 27.05.2016) - Korppi Sisältö: Itsetuntemuksesta hyvinvointia Tunteiden säätely Vuorovaikutuksen kuorma ja keveys Lukeminen ja kirjoittaminen yliopisto-opiskelun perustaitona Arki haltuun palanen kerrallaan Realistisella ajankäytöllä stressi hallintaan Hyvinvoinnillako riskitekijöitä? Suoritustavat: Opintojakso arvioidaan asteikolla hyväksytty-hylätty Kurssin suorittaminen hyväksytyksi edellyttää: luentoihin ja pienryhmätoimintaan osallistumista (7x2h) yhteensä neljän tehtävän tekemistä: - alkutehtävä (tavoitteiden asettelu) - kaksi kirjallista tehtävää (valitsemistasi teemoista) - lopputehtävä (vahvuudet voimavaroiksi) Kurssi arvioidaan hylätyksi, jos: kaikkia kirjallisia tehtäviä ei ole tehty, luento-opetukseen ja verkkokeskusteluun ei ole osallistuttu TAI poissaoloa ei ole korvattu muun ryhmän vastaavalla luennolla tai korvaavalla tehtävällä Tavoite: opiskelijalla on perusvalmiudet hyvinvoinnista ja opiskelukyvystä huolehtimiseen opiskelija oppii tunnistamaan ja ymmärtämään haasteellisia tilanteita ennalta sekä ratkaisemaan mahdollisia ongelmia opiskelijalla on keinoja vahvistaa itsetuntemustaan ja soveltaa itsetutkiskelua sekä hyvinvoinnissa että opiskelussa opiskelija ymmärtää työn ja levon merkityksen opiskelukyvylle opiskelija osaa arvioida kriittisesti omaa elämäntapaansa hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn kannalta Perusopinnot (approbatur) BIOP301 Elämän perusedellytykset maapallolla 5 op (04.09.2015 20.11.2015) - Korppi Sisältö: Kurssi on bio- ja ympäristötieteiden johdantokurssi, jossa käsitellään keskeisiä teemoja globaalista näkökulmasta. Tärkeimmät teemat ovat tieteellinen ajattelutapa, energiavirrat, ilmakehä, ilmasto, fotosynteesi, aineiden kierrot ja biomit. Tavoite: Kurssin jälkeen opiskelija ymmärtää mihin nykyinen käsityksemme maapallon elämän perusedellytyksistä perustuvat. Hän osaa kuvata tärkeimmät energiavirrat ja aineiden kierrot globaalilla tasolla ja ymmärtää tärkeimpien biomien erot. Esivaatimukset: Kurssin esitietona edellytetään lukion biologian pakolliset kurssit. BIOP302 Vesi ja vesistöt 5 op (26.10.2015 - 26.01.2016) - Korppi Sisältö: Limnologia; globaalit vesivarat; veden kiertokulku; sadanta, haihdunta, valunta; veden kemialliset ominaisuudet; vesieliöt ja sopeumat vedessä elämiseen; biodiversiteetti vesistöissä; biologiset vuorovaikutukset: kilpailusta loisimiseen; sisävesien sekä Itämeren ympäristöuhat; vesistöjen historia; vesistöjen veden laadun ja ekologisen tilan seuranta; Euroopan unionin vesipuitedirektiivi; urbaani hydrologia; meret – oseanografia, katsaus meritieteisiin Ajankohtaista: Any foreign students who cannot follow BIOP302 in Finnish can complete a course BIOP104 book exam (3 cr) as an alternative. A book exam in English based on BRÖNMARK, C. & HANSSON, L.-A. (2005) The Biology of Lakes and Ponds (2nd edition; e-book). BIOP303 Solun elämä 5 op (26.10.2015 - 05.02.2016) - Korppi Sisältö: Kurssi on Bio- ja ympäristöteiteiden perusopetuskokonaisuuden osa, joka korvaa entisen BIOP101 kurssin. Suoritustavat: Kurssi suorittamiseen kuuluvat luentojen seuraaminen ja itsenäinen kirjan lukeminen, laboratoriodemonstraatioon osallistuminen ja tentin suorittaminen. Tavoite: Tässä opintojaksossa keskitytään solujen evoluutioon, rakenteeseen ja toimintaan sekä soluissa tapahtuviin muutoksiin. Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa kertoa miten nykyaikaiset solut ovat kehittyneet ja millaisista biomolekyyleistä elävät organismit koostuvat. Hän kykenee kuvailemaan solun keskeiset rakenneosat ja toiminnan, geenien toiminnan ja ominaisuuksien periytymisen perusperiaatteet sekä aineenvaihdunnan mekanismit. Lisäksi hän tuntee keskeisten mikrobiryhmien toiminnan, yleisrakenteen ja vaikutuksen ympäristöön. BIOP900 HOPS 1 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Opiskelija laatii henkilökohtaisen opintosuunnitelman (Korppi-järjestelmän eHOPS) ohjaajansa tukemana. Tavoite: Opintosuunnitelman laadittuaan opiskelija tuntee oman oppiaineensa opintosuunnitelmien sisällön ja hänellä on selkeä, perusteltu ja aikataulutettu suunnitelma kandidaatin tutkinnon suorittamista varten. Hän osaa kuvata opintojen kuormittavuuden sekä tavoitteet omalle asiantuntijuudelleen. Opiskelija tuntee myös aineenopettajien yleiset työelämävaatimukset. WETP503 Akvaattisten tieteiden ammatit 2 op (03.11.2015 - 01.12.2015) Korppi YMPP115 Ympäristöfysiikka 3-4 op (28.10.2015 - 22.01.2016) - Korppi Sisältö: Termodynamiikan perusteita, aineen ja energian siirtymisen perusteita. Kiinteän aineen, nesteen ja kaasun ominaisuuksia. Radioaktiivinen ja sähkömagneettinen säteily. Ääni ja melu. Suoritustavat: Hyväksytysti suoritetut laskuharjoitukset (ympäristötieteen pääaineopiskelijat), tentti luentojen ja laskuharjoitusten (pääaineopiskelijat) sisällöstä. Tavoite: Opintojakson käytyään opiskelija osaa hahmottaa, miten energia liittyy ympäristötieteisiin ilmiötasolla, osaa tärkeimpien ilmiöiden perusmekanismit sekä hallitsee kurssisisältöön liittyviä ympäristöfysiikan peruslaskuja. Aineopinnot (cum laude approbatur) BIOA127 Lajintunnistus: Sienet, peruskurssi 1 op (21.09.2015 25.09.2015) - Korppi Sisältö: Sienten lajintuntemuksen perustason kurssi, jossa perehdytään suursienten (pääasiassa helttasienet ja tatit) määrittämiseen. Pääpaino kurssilla on eri sienisukujen ja -lajien opettelussa, mutta kurssilla käydään läpi myös sienten ekologiaa ja talouskäyttöä. Kurssille eivät saa tulla kurssin EKOS123 suorittaneet. Tämä kurssi tulee olemaan EKOS123 -kurssin esitietovaatimuksena. Suoritustavat: Kurssin suorittaminen edellyttää jatkuvaa läsnäoloa, poissaolot vain erityisistä syistä (kielikurssien läsnäolopakko ei ole erityinen syy). Kurssin lopussa on tentti ja kurssista saa arvosanan. Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa käyttää oikein tärkeimpiä sienten määrittämiseen käytettäviä tuntomerkkejä. Hän myös osaa itsenäisesti tunnistaa yleisimmät suomalaiset suursienisuvut ja kymmeniä tärkeitä lajeja määrityskirjaa käyttäen. Opiskelija osaa myös suhtautua kriittisesti määritystulokseen ja omaa alustavan valmiuden arvioida määrityksen luotettavuutta. BIOA130 Biologian opettamisen kurssi 6 op (03.08.2015 - 17.03.2016) Korppi Suoritustavat: Kurssilla laaditaan henkilökohtainen oppimispäiväkirja maasto-osuuksista ja kirjallinen raportti työpareittain laboratorio-osuuden töistä. Loppuseminaareissa esitellään töiden tulokset. Esivaatimukset: Biologian perusopinnot lajintuntemuksineen tulee olla suoritettuna ennen tätä kurssia. Niiden, jotka ovat osallistuneet ekologian tai ympäristötieteen kenttäkursseille, ei tarvitse osallistua tämän kurssin kesällä järjestettävälle kenttäosuudelle, vaan voivat tulla mukaan laboratorioosuuden alkaessa. Aikataulu: Kurssi alkaa elokuun maasto-osuudella, joka pidetään Konneveden tutkimusasemalla. Aseman ympäristön maastokohteisiin tehdään retkiä päivittäin. Kurssin laboratorio-osa pidetään syyslukukauden aikana ja talviosuus maaliskuussa Konneveden tutkimusasemalla. Sisältö: Kurssi on didaktista biologiaa ja sillä opiskellaan pääosin sellaisia menetelmiä, joita on mahdollista käyttää myös koulujen opetuksessa. Kurssi on kolmiosainen. Ensimmäisessä osassa perehdytään kuvailevin menetelmin tärkeimpiin kotimaisiin ekosysteemeihin, kuten metsiin, soihin ja vesistöihin. Toisessa osassa tehdään yksinkertaisia biologisia laboratoriokokeita. Kolmannessa osuudessa perehdytään talviekologiaan ja sen opettamiseen. Kurssi on pakollinen opettajankoulutukseen osallistuville (maasto-osan voi korvata ekologian ja evoluutiobiologian tai ympäristötieteen ja -teknologian maastokursseilla). Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa kuvailla tavallisimpien suomalaisten luontotyyppien (metsät ja suot) keskeiset rakenteelliset ja toiminnalliset piirteet. Hän kykenee tunnistamaan ja nimeämään tavallisimmat metsä- ja suotyypit sekä niiden tunnusomaisen lajiston. Hän osaa käyttää tavallisimpia inventointimenetelmiä, eli mitata keskeisimmät tunnusluvut puustosta sekä kenttä- ja pohjakerroksen kasvillisuudesta. Opiskelija tuntee ja osaa käyttää tavallisimpia selkärangattomien eläinten keräysmenetelmiä ja selkärankaisten havaintomenetelmiä. Hän kykenee myös erittelemään talven merkityksen eliöiden selviytymisessä, luonnon monimuotoisuudessa ja ekosysteemien toiminnassa. Hän osaa käyttää oppimiaan inventointi- ja keräysmenetelmiä tavoitteellisesti omassa opetustyössään sekä integroida niitä muiden oppiaineiden opetukseen. Opiskelija kykenee suunnittelemaan ja toteuttamaan oppilasryhmän maasto- ja laboratorio-opetusta varten biologisia ilmiöitä havainnollistavia demonstraatioita, kokeita ja oppilastöitä, ja hän osaa opettaa tutkimisen perustaitoja oppilaille (hypoteesien ja ennusteiden tuottaminen, kokeiden suunnittelu). Lisäksi hän kykenee esittelemään havainnollisesti yleisölle pienimuotoisen tutkimuksen tulokset sekä suullisesti että kirjallisesti. Opiskelija osaa myös hyödyntää tieto- ja viestintäteknologiaa opetuksessaan järkevällä ja tarkoituksenmukaisella tavalla oppilaiden innostamiseksi ja oppimistulosten parantamiseksi. Opiskelija omaa ryhmätyötaitoja. BIOA501 Ympäristöekologia 5 op (29.09.2015 - 15.12.2015) - Korppi Sisältö: Luentoja teemoista: Ihminen ja ihmisen toiminta osana ekosysteemejä; Ekosysteemien tuotanto ja kantokyky; Kestävä kehitys ja soveltavan ekologian rooli; Luonnonvarat, luonnonvarojen käyttö ja hoito; Tuholaistorjunta; Ympäristöstressi - Luonnollinen vaihtelu ja ihmistoiminnan vaikutus. Suoritustavat: Luentoihin ja erilliseen kirjallisuuteen perustuva luentopäiväkirja Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa kertoa kestävän kehityksen aspektit ja niiden väliset yhteydet. Hän osaa kuvata luonnonvarojen hoidon ja kestävän käytön ekologiset perusteet. Opiskelija osaa erottaa ekosysteemin luonnollisen kehityksen ja tilan ihmisen aiheuttamista häiriöistä ja pystyy kuvaamaan erilaisten häiriötilanteiden luonnetta ja ekologisia vaikutuksia. Hän osaa kertoa ekologisen tiedon soveltamisen periaatteista ja käytännöstä yksilö-, populaatio-, yhteisö- ja ekosysteemitasolla. Hän pystyy kuvaamaan uusiutuvien luonnonvarojen käytön yhteiskunnallisia ja taloudellisia ulottuvuuksia. Esivaatimukset: Ekologian ja evoluutiobiologian opiskelijoille BIOP103 tai BIOP304 sekä EKOA101, ympäristötieteen ja -teknologian opiskelijoille YMPP123. BIOA907 Tutkimusaineistojen analysointi II 1 op (08.09.2015 11.12.2015) - Korppi Sisältö: Kandidaattitutkielman (EKOA901/WETA901) aineiston analysoinnin ja kirjoittamisen edistäminen. Kurssin päätteeksi seminaari, jossa valmis kandidaattitutkielma esitetään. Seminaareissa on läsnäolovelvollisuus. Kurssi on tarkoitettu vain niille, joiden pääaine on ekologia ja evoluutiobiologia tai akvaattiset tieteet. Tavoite: Opintojakson käytyään opiskelija osaa raportoida tuloksiaan noudattaen yleisiä raportointiperiaatteita.Hän osaa esittää ja puolustaa tutkimuksensa tuloksia suullisesti sekä osaa arvioida,antaa palautetta toisten tekemästä tutkimuksesta sekä vastata itse saamaansa palautteeseen. Ajankohtaista: Aikaisemmin opintojakso oli koodilla EKOA907/WETA907. Esivaatimukset: BIOA905, LuK-tutkielman aineisto kerätty. BIOA910 Kandidaattiseminaari 4 op (01.12.2015 - 20.04.2016) - Korppi Sisältö: Seminaarissa pidetään esitelmä sovitusta kandidaattitutkielmaan liittyvästä aiheesta ja siitä kirjoitetaan kaikille jaettava kirjallinen versio. Seminaariin sisältyy alussa kaikille yhteisiä ohjaustilaisuuksia, joissa osallistujat tutustutetaan tieteellisen tutkimuksen tekoon keskeisesti liittyviin asioihin. Lisäksi käydään läpi seminaarin tavoitteita sekä annetaan ohjeita kirjallisen ja suullisen esityksen laatimiseen. Periaatteena on osallistua seminaariin kandidaatintutkielman suunnitteluvaiheessa. Tavoite: Opintojakson jälkeen opiskelija osaa määritellä tieteellisen tiedon ja tutkimustoiminnan luonteen ja sen eettiset periaatteet. Hän osaa kuvata tieteellisen tutkimuksen prosessin aiheen ja tutkimuskysymysten muotoilusta tiedon julkaisemiseen asti. Hän kykenee kertomaan keskeisen tutkimustiedon oman seminaarinsa aihealueesta. Hän osaa etsiä tieteellistä aineistoa kirjallisuudesta ja tietoverkosta, osaa poimia oleellisen tiedon tieteellisistä artikkeleista sekä pystyy tuottamaan biologian alan tieteellistä tekstiä. Lisäksi opiskelija osaa laatia ja pitää selkeän suullisen esitelmän tieteellisestä aiheesta ja osaa sujuvasti käyttää tarvittavia tietoteknisiä ohjelmia. EKOA102 Evoluutio 8 op (04.11.2015 - 27.01.2016) - Korppi Sisältö: Oppikirjaan tukeutuvien luentojen ja harjoitusten avulla käydään läpi evoluutioteorian peruskysymyksiä. Mikäli opiskelija on suorittanut kirjan kirjatenttinä (EKOA152), ei EKOA102kurssista voi saada suoritusta. Tavoite: Opintojakson käytyään opiskelija osaa evoluutioteorianperusteet. Hän osaa nimetä ja kuvata evoluutioon vaikuttavat tekijät, esim. geneettinen ja fenotyyppisen vaihtelu ja luonnonvalinnan eri muodot. Hän osaa kuvata esimerkkien avulla minkälaisten tutkimusten kautta kurssilla käyty evoluutioteoria osa-alueet ovat kehittyneet. Hän osaa kertoa myös eri teorialaueiden heikkouksia ja kehitystarpeita. Esivaatimukset: Biologian perusopinnot sekä EKOA501. Lisäksi suosittelemme EKOA502-kurssia. EKOA121 Lajintuntemus: Selkärangattomat, jatkokurssi 2 op (10.11.2015 16.12.2015) -Korppi Sisältö: Kurssilla perehdytään selkärangattomien eläinten määrityskaavojen käyttöön, käytännön määritystyöhön sekä selkärangattomien rakenteeseen, ekologiaan ja evoluutioon. Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa kertoa maaselkärangattomien luokittelun perusteet ja pystyy tunnistamaan tärkeimmät selkärangatonryhmät. Opiskelija osaa käyttää tärkeimpien selkärangatonryhmien määrityskaavoja, hallitsee itse määritystyön ja osaa eläinnäytteiden käsittelyn (säilöntä ja käsittely määritystyössä). Hän tunnistaa eläimistä määrityksessä käytettävät rakennepiirteet (eläinten perusmorfologian tunteminen). Lisäksi opiskelija osaa kuvailla tärkeimpien selkärangatonryhmien biologian ja ekologian pääpiirteet. Ajankohtaista: KUN ILMOITTAUDUT KURSSILLE, ILMOITTAUDU MYÖS JOMPAAN KUMPAAN RYHMÄÄN! Esivaatimukset: Eläinten peruslajintuntemukset (BIOA121 ja BIOA122). EKOA302 Luonnonsuojelubiologia ja ympäristönhoito 4 op (02.11.2015 05.02.2016) -Korppi Sisältö: Luennoilla käydään läpi luonnonsuojelun historiaa ja biologisen monimuotoisuuden uhkatejiköitä. Perehdytään luonnon monimuotoisuuden arvoihin ja niihin vaikuttaviin tekijöihin. Valaistaan populaatioiden ja elinympäristöjen suojeluun ja elinympäristöjen hoitoon liittyviä käsitteitä ja lainalaisuuksia sekä pohditaan yhteiskunnan ja luonnonsuojelun intressiristiriitoja ja niiden ratkaisumahdollisuuksia. Luennoilla annetaan kotitehtäviä. Suoritustavat: Luennot,oppimistehtävät ja tentti Tavoite: Kurssin käytyään opiskelija ymmärtää että luonnonsuojelubiologia on arvopohjainen monialainen tieteenala, jonka keskeisenä tavoitteena on käytäntöön sovellettavan tiedon tuottaminen. Tieteellisenä tavoitteena on, että opiskelija osaa hahmottaa kuinka luonnonsuojelubiologia pohjautuu ekologian ja evoluution ymmärtämiseen. Hän tiedostaa vakavimmat luonnon monimuotoisuuden uhat ja alkaa ymmärtää niiden taustalla toimivia ekologisia ja evolutiivisia mekanismeja. Opiskelija osaa ekologisesti perustella yhteiskunnassamme yleisimmin käytössä olevia käytännön luonnonsuojelu- ja luonnonhoitotoimia. Opiskelija ymmärtää käytännön luonnonsuojelun päätöksenteon monitahoisuuden ja hahmottaa suomalaisen luonnonsuojeluhallinnon eri toimijoiden tehtäviä. EKOA501 Genetiikan perusteet 4 op (01.09.2015 - 19.10.2015) - Korppi Sisältö: Luennoilla käydään läpi klassinen mendelistinen genetiikka, geneettisen informaation kulku eu- ja prokaryooteilla, geenien toiminnan säätely ja kehitysgenetiikan perusteet. Lopuksi käsitellään lyhyesti molekyyligenetiikan tutkimusmenetelmiä ja niiden sovellutuksia. Oppimis- ja harjoitustehtäviä. Ajankohtaista: Luentotentteihin ei tarvitse ilmoittautua, mutta rästitenttiin tulee ilmoittautua kuorella toimistoon. Kurssilla on käytettävissä luentomoniste, jonka voi ostaa Ylistönrinteen Kemian kirjastosta (hinta n. 5 €). Luentomonisteen voi myös printata itse, mutta tällöin kannattaa ottaa huomioon että noin 80 sivun monisteen tulostus maksaa kohtuullisen paljon. Optimasta Evoluutiogenetiikan työtilasta löytyy sekä luentomoniste PDF-muodossa että muuta kurssilla käytettävää materiaalia. Kaikille kurssille ilmoittautuneille opiskelijoille on laitettu oikeudet tähän työtilaan. Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa määritellä klassisen genetiikan, geneettisen informaation kulun ja geenien toiminnan säätelyn sekä kehitys- ja molekyyligenetiikan peruskäsitteet. Opiskelija osaa myös soveltaa oppimaansa genetiikkaan liittyvien tehtävien ratkaisemisessa sekä seurata kriittisesti alan kehitystä ja siihen liittyvää uutisointia. Esivaatimukset: BIOP303 tai BIOP101 oltava suoritettu. EKOA502 Populaatiogenetiikka 4 op (12.10.2015 - 03.12.2015) - Korppi Sisältö: Luennoilla käsiteltäviä asioita: geneettisen muuntelun mittaaminen luonnonpopulaatioissa, Hardy-Weinbergin tasapaino ja sitä horjuttavat tekijät, molekyyligeneettisten menetelmien käyttö populaatioiden rakenteen ja historian tutkimisessa ja lajiutumiseen liittyvät geno- ja fenotyyppiset muutokset. Harjoitustehtäviä. Ajankohtaista: Kurssi alkaa yhteisellä luennolla, jossa käydään läpi kurssin oppimismuodot ja luentorunko. Muutoin kurssin luennot ovat videoluentoja ja ne ovat katsottavissa Optimasta Evoluutiogenetiikan työtilasta. Opiskelijan tulee omatoimisesti katsoa läpi kaikki kurssiin liittyvät videoluennot. Lisäksi kurssin aikana järjestetään kolme lähiopetuskertaa, joissa käydään läpi mahdollisia epäselviä asioita ja heränneitä kysymyksiä. Lähiopetuskerroille mahdolliset kysymykset tulee lähettää etukäteen kurssin vetäjälle (Katso tarkempi aikataulu Optimasta!). Kurssilla on käytössä 90-sivuinen luentomoniste, joka kannattaa ostaa Ylistön Kemian kirjastosta (5 €). Moniste, luentorunko (joka jaetaan ensimmäisellä kurssikerralla) sekä muuta kurssilla käytettävää materiaalia löytyy myös Optimasta. Kaikilla EKOA501-kurssin käyneillä opiskelijoilla on oikeudet tähän työtilaan (jos sinulla on ongelmia tässä, niin ota yhteys kurssin vetäjään). Tavoite: Opintojakson käytyään opiskelija osaa määritellä populaatiogenetiikan peruskäsitteet mukaan lukien geneettinen muuntelu, Hardy-Weinbergin tasapaino, erilaisten evoluutiotekijöiden vaikutukset luonnonpopulaatioissa sekä adaptaatioon ja lajiutumiseen liittyvät muutokset. Opiskelija osaa simuloida eri tekijöiden vaikutuksia populaatioiden alleelifrekvensseihin yksinkertaisten tietokoneohjelmien avulla sekä ratkoa populaatiogenetiikkaan liittyviä tehtäviä. Esivaatimukset: EKOA501 oltava suoritettu tai sen tentti on suoritettava syksyn 2015 aikana. SMBA109 Mikroskopian perusteet 1 op (08.09.2015 - 24.10.2015) - Korppi Suoritustavat: Luennoille ja demoihin osallistuminen sekä tentti. Esivaatimukset: Kurssille ei vaadita esitietoja. Sisältö: Kurssilla perehdytään valomikroskopian perusteisiin luentojen ja käytännön harjoitusten avulla. Luennot 4 h, demo 2 h/ ryhmä, tentti. Tavoite: Kurssin käytyään opiskelija osaa nimetä valomikroskoopin osat, tuntee mikroskoopin optiikan perusteet sekä osaa tehdä valon linjaamisen valomikroskoopille. Hän osaa myös kertoa fluoresenssista ilmiönä, kykenee vertailemaan valomikroskoopin ja fluoresenssimikroskoopin keskeisimpiä eroja sekä tuntee niiden sovelluksia. SMBA123 Molekyylibiologian harjoitustyöt 6 op (26.10.2015 - 13.11.2015) Korppi Sisältö: Kurssilla perehdytään molekyylibiologian perusmenetelmiin laboratoriotöiden kautta (DNAeristys, PCR, agaroosielektroforeesi, yhdistelmä-DNA -tekniikka, kloonaus, plasmidieristys). Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa yhdistelmä-DNA-tekniikan perusperiaatteet teoriassa ja käytännössä. Hän osaa tarkastella ja arvioida töistä saatuja tuloksia. Opiskelija osaa käyttää keskeisiä molekyylibiologian laboratoriolaitteita ja kykenee raportoimaan tutkimustulokset kirjallisesti. Esivaatimukset: SMBA101, EKOA501 ja SMBP501. Nanotieteilijät: BIOA126, SMBA101, ja KEMP105. SMBA124 Solubiologian harjoitustyöt 7 op (14.09.2015 - 27.11.2015) Korppi Suoritustavat: Esitentti, luennot 6 t, harjoitustyöt, laskuharjoitukset, työselostukset, esitelmä ja loppukuulustelu. Esivaatimukset: SMB-pääaineopiskelijoille SMBP501 Biokemian työtavat ja SMBA101 Solubiologian perusteet. Nano-opiskelijoille (joilla pääaineena SMB) BIOA126 Solu- ja molekyylibiologian ja biokemian laboratoriotyökurssi ja SMBA101 Solubiologian perusteet. Sisältö: Laboratoriotyökurssi, jossa perehdytään soluviljelyn periaatteisiin ja perusmenetelmiin luentojen ja harjoitustöiden avulla. Kussillla harjoitellaan myös muita keskeisiä solubiologisia menetelmiä kuten solujen transfektiota, fluoresenssivärjäyksiä ja tehtyjen leimausten mikroskopointia. Työt tehdään ryhmittäin tarkemmin sovittavan aikataulun mukaisesti. Päivittäinen työaika on 1-2 h/ryhmä muutamaa pidempää päivää lukuunottamatta. Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa kuvailla eläinsolujen biologiaa ja käyttäytymistä soluviljelmässä sekä nimetä solujen kasvuun tarvittavat tekijät. Hän hallitsee steriilin laminaarityöskentelyn ja biojätteiden käsittelyn sekä tuntee yleiset solukontaminaatioiden lähteet. Opiskelija osaa sulattaa ja pakastaa soluja, sekä ylläpitää eläinsoluviljelmiä. Hän osaa laskea solumääriä, siirrostaa soluja kokeisiin ja tehdä solujen kasvukäyrän. Hän osaa eristää solukloonin, tuottaa ja eristää monoklonaalista vasta-ainetta sekä suorittaa vasta-ainevärjäyksen soluille. Hän osaa käyttää soluviljelyssä tarvittavia keskeisiä laitteita. Opiskelija osaa transfektoida eläinsoluja ja suorittaa erilaisia soluvärjäyksiä eri soluorganellien osoittamiseksi eläinsoluista. Opiskelija osaa käyttää fluoresenssimikroskooppia ja oppii konfokaalimikroskoopin toimintaperiaatteen. Ajankohtaista: Kurssi yhdistää ennen järjestetyn SMBA104 Soluviljelykurssin ja solubiologian osuuden kurssista SMBA103. SMBA302 Mikrobiologian perusteet 3 op (01.09.2015 - 05.11.2015) Korppi Sisältö: Opintojakso tutustuttaa opiskelijat mikrobiologian perusteisiin kuten mikroskopointiin ja solumorfologiaan, prokaryoottisolujen rakenteeseen, mikrobien kasvuun ja ravintovaatimuksiin, mikrobien torjuntaan kemiallisin ja fysikaalisin menetelmin, energia-aineenvaihduntaan, bakteerien luokitteluun ja ihmisen vuorovaikutukseen bakteerien kanssa. Suoritustavat: Tentti jonka kysymykset on laadittu luentojen ja kirjan tenttialueen asioista. Aikataulu: Syksy 2015 Esivaatimukset: Mielellään BIOP303 Solun elämä SMBA501 Solun fysiikka 3 op (18.11.2015 - 21.01.2016) - Korppi Sisältö: Mekaniikan perusteita, Energian lajit ja solun energiatasapaino, Diffuusio, Brownin liike, "Biologista sähköoppia" (solukalvon jännitteet, ioniliikenne, ionipumput, neurosignaalit). Tavoite: Kurssin aikana opiskelija sisäistää fysiikan lait biologisissa systeemeissä. Esivaatimukset: SMBA502 Solun kemia. SMBA502 Solun kemia 4 op (02.09.2015 - 17.11.2015) - Korppi Sisältö: Solun toiminnan kemialliset perusteet. Nukleiinihappojen, sokerien ja lipidien rakenne ja toiminta. Suoritustavat: Aktiivinen osallistuminen laskuharjoituksiin ja tentti. Tavoite: Kurssin jälkeen opiskelijan hallitsee soluissa tapahtuvien ilmiöiden kemialliset perusteet. Näihin kuuluvat mm. termodynamiikan peruskäsitteet, biomolekyylien rakenteet, biomolekyylien väliset vuorovaikutukset sekä näiden merkitys biologiassa. Kurssin jälkeen opiskelija osaa hiilihydraattien, nukleiinihappojen ja lipidien kemialliset rakenteet sekä rakenteiden ja biologisen aktiivisuuden/tehtävän väliset yhteydet. Esivaatimukset: BIOP303. Kurssin suorittamista helpottaa Kemian perusteet 1 ja 4 kurssien suorittaminen etukäteen tai vastaavien tietojen omaaminen (esim. hyvät kemian tiedot lukiosta, kaikki lukion kurssit suoritettuna). SMBA510 Biomolekyylien puhdistusmenetelmät 5 op (09.11.2015 17.12.2015) - Korppi Esivaatimukset: SMBP501 tai vastaavat tiedot. Sisältö: Harjoitustöissä perehdytään proteiinien ominaisuuksiin ja niiden puhdistamisessa käytettäviin menetelmiin. Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa valmistaa puskureita, käyttää laboratorion peruslaitteita, suorittaa kromatografisen erottelun, SDS-PAGE elektroforeesin ja Western blottauksen. Hän osaa selittää edellä mainittujen menetelmien toimintaperiaatteen ja hän kykenee tulkitsemaan saamiaan tuloksia. Lisäksi hän osaa pitää laboratoriopäiväkirjaa ja kirjoittaa työselostuksen. SMBA512 Solun aineenvaihduntareitit 6 op (19.10.2015 - 29.01.2016) Korppi Sisältö: Kurssilla käydään läpi solutason aineenvaihdunnan termodynaamiset ja kemialliset perusteet. Kurssi kattaa energia-aineenvaihdunna, aminohappojen hajotuksen, fotosynteesin, sekä erilaisten biomolekyylien synteettiset reitit: hiilihydraatit, lipidit, aminohapot ja nukleotidit. Myös aineenvaihdunnan hormonaalinen säätely käsitellään. Suoritustavat: Kurssi suoritetaan osallistumalla ryhmäopetuskerroille, tekemällä viikottaiset tehtävät ja suorittamalla tentti. Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on kokonaiskuvat aineenvaihdunnasta. Hän osaa selvittää miten eri ravintoaineista lähtöisin olevat kemialliset ryhmät voivat muuttua ja miten niitä voidaan käyttää muiden biomolekyylien synteesiin. Hän osaa selostaa kudosten työjaon nisäkkäisen työnjaossa ja aineenvaihduntaan liittyvän hormonaalisen säätelyn. Hän osaa ratkaista bioteknisiä ja fysiologisia ongelmia, jotka liittyvät aineenvaihduntareitteihin ja niiden säätelyyn. Esivaatimukset: Esitietovaatimuksena SMBA101, SMBA502. WETA001 Kalataudit ja loiset, harjoitukset 3 op (21.09.2015 - 02.10.2015) Korppi Sisältö: Kalojen loisten tutkimusmenetelmät. Yleisimpien kalalajiemme loisten tunnistaminen tuoreesta kalamateriaalista. Bakteeritautien tunnistaminen, bakteerien eristäminen, viljely ja määrittäminen. Tavoite: Kurssin käytyään opiskelija osaa nimetä ja tunnistaa loisten pääryhmät ja niille tyypilliset rakenteet. Opiskelija osaa itsenäisesti tutkia sekä makroloiset että alkueläimet elävästä kalanäytteestä. Opiskelija osaa laskea perusparametreja loispopulaation kuvaamiseksi tutkitusta kalamateriaalista. Opiskelija tunnistaa tärkeimmät kalaloiset kurssimateriaalista (vähintään 70 % näytteistä oikein). Lisäksi opiskelija osaa kurssin jälkeen bakteereiden kasvatusmenetelmät ja kykenee tekemään tunnistustestit bakteerinäytteille. Opiskelija osallistuu aktiivisesti harjoitustöihin. Esivaatimukset: Suositellaan tehtäväksi yhtä aikaa WETA002-luentosarjan kanssa. WETA002 Kalataudit ja loiset 2 op (28.09.2015 - 10.11.2015) - Korppi Sisältö: Kalojen loiset ja niiden elämänkierrot. Patogeenien bakteerien, virusten ja sienten aiheuttamat taudit kaloilla. Kalaloisten ja –tautien merkitys luonnossa ja kalanviljelylaitoksilla. Kalaloisten ja –tautien torjunta. Tavoite: Luennot käytyään opiskelija kykenee kuvailemaan kalaloisten pääryhmät ja niiden elämänkierrot sekä selittämään niiden esiintymisen ja aiheuttamat haitat kaloille luonnossa ja kalanviljelylaitoksilla. Samoin opiskelija kykenee selittämään tärkeimpien bakteeri-, virus- ja sieniperäisten kalatautien esiintymisen ja niiden aiheuttamat haitat luonnossa ja kalanviljelyssä. Lisäksi opiskelija pystyy kuvaamaan em. loisten ja tautien leviämisen ja haittojen torjuntakeinot. Esivaatimukset: WETA002 kalataudit ja -loiset luennot nivoutuu tiiviisti yhteen kurssin WETA001 kalataudit ja -loiset harjoitustyöt kanssa niin sisällöltään kuin aikataulullisesti. WETA002-luennot on kuitenkin mahdollista suorittaa erikseen, ilman WETA001-kurssin suorittamista. WETA101 Lakes in the Landscape (Järvet ja ympäristö) 3 op (05.10.2015 30.11.2015) -Korppi Sisältö: Lecture course (in English) dealing with some basic and topical aspects of limnolgy. The first part of this course (Roger Jones) emphasises how an understanding of lakes needs to take account of their location within the local, regional and global landscape. The second part of the course covers biogeochemical processes in the lakes and particular features of Finnish ecosystems.The main themes are: origin and age of lakes and influences on their characteristics; key elements of catchment biogeochemistry; export of nutrients and organic matter from drainage basins to lakes; estimating phosphorus loading to lakes from catchment characteristics; examples of the influence of catchment exports on lake processes - eutrophication, acidification, carbon cycling; palaeolimnology and the long-term perspective. Suoritustavat: To obtain credits, students must pass the final examination based on the lecture material, take part in the demonstrations and complete satisfactorily the coursework assignments. Tavoite: By the end of this lecture course students should be familiar with the concept that lakes are an integral part of the surrounding landscape and why they cannot be properly studied in isolation. Students should be aware of the way catchment, regional and even global processes can influence many core processes in lakes, and should be able to illustrate this with specific examples. As well as appreciating how these general concepts apply to lakes internationally, students should be able to describe particular features of Finnish lakes in this context. Esivaatimukset: BIOP104 WETA104 Limnologian ja kalabiologian tutkimusmenetelmät 8 op (17.08.2015 - 18.09.2015) - Korppi Suoritustavat: Tentti ja harjoitustyö, josta tehdään kirjallinen raportti ja esitelmä. Esivaatimukset: BIOP302/BIOP104 JA WETA503 JA tilastotieteen opintojakso Sisältö: Vesistötieteiden kenttätutkimusmenetelmät, vesieliöiden ylläpito ja käsittely laboratoriossa, kokeellinen tutkimus, tilastollinen data-analyysi, tutkimuksen etiikka, mittauksen tarkkuus ja täsmällisyys, työturvallisuus. Tavoite: Kurssin käytyään opiskelija tuntee akvaattisten tieteiden kenttä- ja laboratoriotutkimuksen tyypilliset menetelmät: osaa käyttää mitta- ja näytteenkeruukalustoa, tuntee kaluston mittaustarkkuuteen ja -täsmällisyyteen vaikuttavat keskeiset tekijät, osaa noudattaa alan työturvallisuusnormeja, osaa arvioida menetelmien käyttöön liittyvät resurssitarpeet ja raportoida yksinkertaisen tutkimuksen yleisen tieteellisen konvention mukaisesti käyttäen tietotekniikan perusvälineitä. Opiskelija osaa toimia työryhmän jäsenenä ja noudattaa sovittuja aikatauluja. Opiskelija osaa kytkeä oppimansa käytännön taidot aiemmilla akvaattisten tieteiden kursseilla oppimaansa vesien luonnonilmiöitä koskevaan teoriaan. Ajankohtaista: Kurssi on käytännössä joka päivä klo 8-16, vaikka korppiin ei olisi joka päivälle toimintaa merkittykään. Se johtuu siitä, että olemme maastossa eikä näille päiville ole siksi välttämättä tehty salivarauksia. Älä siis varaa ko. jaksolle muuta opiskelua tai suunnittele viikonloppua pidempiä lomamatkoja. Läsnäolo on pakollista koko jakson ajan. Pakollisista poissaoloista tulee sopia opettajien kanssa etukäteen. Joinakin päivinä tulee varautua myös iltatöihin. WETA203 Stable isotope analyses in ecological and environmental issues 2 op (19.10.2015 - 23.10.2015) - Korppi Sisältö: Stable isotope analysis (SIA) is a technique finding wide application in ecological and environmental research. this course will introduce the principles of SIA and illustrate its application through case studies from the literature. The emphasis will be on examples from freshwater studies, but other examples will also be used. Students will also gain practical experience of sample preparation and analysis and of data analysis and interpretation. Suoritustavat: No assessment. Credits given for full attendance at course, including satisfactory participation in various group exercises. Tavoite: After completing this course students should have a basic understanding of the principles of stable isotope analysis in ecology and be able to understand its use in research papers that they may read. They should know what stable isotopes are, how isotope ratios are measured and how results are expressed and handled. They should also be aware of the limitations of the technique, both conceptual and practical. From a simple practical exercise students should know how to prepare samples for analysis and be able to discuss the interpretation of the results. From data analysis exercises students should be able to demonstrate an ability to analyse and interpret stable isotope data in different ecological contexts. Students will have gained further experience of making an oral presentation in English of a research problem and associated data. WETA506 Vesieliöiden fysiologia, luennot ja harjoitukset 3 op (11.11.2015 - 14.01.2016) - Korppi Sisältö: Luentoja (12 h) ja käytännön harjoituksia (30 h) vesieliöiden, erityisesti kalojen, fysiologian erityispiirteistä: stressi, immunologia, lisääntymisfysiologia, ruuansulatusfysiologia, uintirespirometria. Harjoitustöitä tehdään kirjolohilla ja jättikonnamonneilla. HUOM! sekä luennolla, demoissa että palautetilaisuuksissa edellytetään läsnäoloa. Demoista voi erityisestä syystä olla pois ainoastaan 2h. Harjoitustyöt tehdään demoissa pareittain, mutta jokainen laatii jokaisesta työstä omat työselosteet ja lähettää ne ohjaajille sovittuna aikana. Työselosteista saa palautteen ja niiden perusteella annetaan 1-3 hyvityspistettä lopputenttiin. Tentti arvioidaan asteikolla 1-5. Tentti on luennoista. Oheislukemistoa tarjolla. Työselosteet tehdään samalla viikolla demojen kanssa ja palautetaan torstaina. Palautetilaisuus on perjantaisin. Tavoite: Opintojakson käytyään opiskelija tietää, millainen vesi on elinympäristönä ja mitä rakenteellisia erityisominaisuuksia eliöille on kehittynyt vedessä elämiseen. Opiskelija perehtyy WETA503 kurssin pohjatietojen avulla syvemmin vesieläinten, erityisesti kalojen, fysiologiaan ja osaa kuvata aineenvaihduntaan, sisäisiin säätelyjärjestelmiin, aisteihin, ruuansulatukseen. lisääntymiseen ja elimistön puolustusjärjestelmiin liittyvät tärkeimmät prosessit. Opiskelija toteuttaa harjoitustöissä fysiologisiin mittauksiin perustuen pienoistutkimuksia ja osaa tulkita saatuja tuloksia sekä raportoida ne itsenäisesti. Opiskelija tuntee turvallisen laboratoriotyöskentelyn periaatteet. Ajankohtaista: Kurssille otetaan max 16 opiskelijaa. Suoritettuna tulee olla BIOP102 tai BIOP302, WETA503 ja WETA104. Esivaatimukset: Pakolliset kurssit BIOP102 tai BIOP302 ja WETA503. Mikäli karsintaa joudutaan tekemään, ovat etusijalla WETA104:n suorittaneet opiskelijat. WETA712 Suomen kalat 1 op (09.11.2015 - 04.03.2016) - Korppi Sisältö: Opintojakson käytyään opiskelija osaa tunnistaa pääosan Suomessa vakituisesti tavattavista kalalajeista (kurssin läpäisy edellyttää, että tentissä opiskelija tunnistaa 75 % näytteistä oikein). Hän osaa nimetä kalojen keskeisimmät lajintuntemuksessa hyödynnettävät piirteet ja käyttää näitä tunnistamiseen. Opiskelija pystyy nimeämään erilaisille vesistöille tyypillisiä lajeja ja kuvailemaan lajien ekologisia peruspiirteitä. Tavoite: Opintojakson käytyään opiskelija osaa tunnistaa pääosan Suomessa vakituisesti tavattavista kalalajeista (kurssin läpäisy edellyttää, että tentissä opiskelija tunnistaa 75 % näytteistä oikein). Hän osaa nimetä kalojen keskeisimmät lajintuntemuksessa hyödynnettävät piirteet ja käyttää näitä tunnistamiseen. Opiskelija pystyy nimeämään erilaisille vesistöille tyypillisiä lajeja ja kuvailemaan lajien ekologisia peruspiirteitä. YMPA201 Ympäristöteknologian perusteet 5 op (01.09.2015 02.12.2015) - Korppi Suoritustavat: Osallistuminen luennoille toivottavaa. Esivaatimukset: Opintojakso ei edellytä esitietoja. Aikataulu: Syksy 2015 Sisältö: Ympäristöteknologia osana yhteiskunnan infrastruktuuria.Ympäristö- ja energiateknologian perusteet. Talousveden, jätevesien ja jätteiden käsittely, likaantuneen ympäristön kunnostus. Tavoite: Opintojakson käytyään opiskelija osaa: - Selittää parhaan käyttökelpoisen ympäristöteknologian yleiset kriteerit, - talousveden valmistuksen ja jätevesien ominaisuudet sekä tyypillisen yhdyskuntajäteveden puhdistamon prosessit. - jätehuollon perusteet sekä jätteiden käsittelyn ja polton teknologiat. - yleisimmät ilmansaasteiden lähteet ja niiden vähentämistekniikat. kertoa maaperän ja pohjaveden pilaantuminen vaikuttavat tekijät sekä pilantunteen ympäristön kunnostuksen teknologioiden periaatteet. YMPA202 Energiateknologian perusteet 4 op (08.10.2015 - 04.11.2015) Korppi YMPA238 Kokeellisen ja yhteiskunnallisen ympäristöntutkimuksen tilastolliset menetelmät 5 op (07.09.2015 - 30.10.2015) - Korppi Sisältö: Kokeellisen ja tilastollisen ympäristöntutkimuksen tarpeita, tilastoaineistojen keräämisen ja koesuunnittelun perusteita, tilastoaineistojen alustava data-analyysi ja havainnollistamismenetelmiä, tilastollinen merkitsevyys, hypoteesien testaaminen, ja useasta populaatiosta kerättyjen tilastoaineistojen vertaaminen. Kyselytutkimusten suunnittelun perusteita ja kyselyissä kerättyjen aineistojen joitakin analysointitapoja. SPSS- ja R-tilasto-ohjelmien käytön perusteet. Suoritustavat: Tentti. Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa tilastotieteen ja kokeellisen tutkimuksen perustermit ja niiden merkitykset. Opiskelija tietää ja osaa kuvailla joitakin yleisimpiä ympäristötieteen tutkimustyyppejä. Opiskelija osaa luetella kokeellisen ja passiivisen seurannan tutkimustyyppien erot. Opiskelija tietää koesuunnittelun perusperiaatteet ja osaa soveltaa niitä esimerkkitapauksissa. Opiskelija osaa käyttää SPSS- ja R-tilasto-ohjelmien perustoimintoja, osaa tuottaa kuvaajia niiden avulla, osaa käynnistää ohjelmien perusanalyysejä ja osaa tulkita ohjelmalta saamiaan tuloksia. Opiskelija osaa ratkaista kokeellisella tutkimustavalla tuotettuihin aineistoihin liittyviä tehtäviä tilastoohjelmien avulla ja osaa esittää saamansa tulokset muille sanallisesti. Opiskelija osaa selittää varianssianalyysin toimintaperiaatteen ja tunnistaa moni- tai kontrollivertailujen tarpeen sekä tuntee niiden tavallisimmat suoritustavat. Opiskelija myös tuntee kurssilla käsiteltävien tilastomenetelmien käytön edellytykset. Opiskelija lisäksi tuntee kyselytutkimusten laadinnan ja populaatio-otannan termistön ja perusperiaatteet sekä osaa käyttää joitakin kyselytutkimusaineistojen tarkastelutapoja. Esivaatimukset: TILP150 Tilastomenetelmien peruskurssi tai TILP250+260 Tilastotieteen peruskurssi 1 ja 2. YMPA253 Ympäristönsuojelun lainsäädäntö ja hallinto 3 op (03.11.2015 22.01.2016) - Korppi Sisältö: Suomen ympäristöhallinnon organisaatio ja toimivaltasuhteet. Ympäristönsuojelulain, luonnonsuojelulain, maankäyttö- ja rakennuslain sekä jätelain tavoitteet, soveltamisala ja keskeinen sisältö. Alueiden käytön suunnittelu. Hallintomenettelyt muutoksenhaussa. Olemassa olevat oikeusjärjestelmät, eri säädösten ja oikeuslähteiden velvoittavuus ja hierarkia, julkisoikeuden ja yksityisoikeuden suhde. Lainvalmisteluaineisto ja prejudikaatit, laintulkinnan perusperiaatteita. Lainsäädäntö ympäristöpolitiikan toteuttamisen välineenä. Kansallinen ja EU-lainsäädäntöprosessi. Suoritustavat: Luentotentti Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa kuvailla Suomen ympäristöhallinnon organisaatiota ja toimivaltasuhteita sekä keskeisen ympäristölainsäädännön (mm. ympäristönsuojelulaki, maankäyttö- ja rakennuslaki, luonnonsuojelulaki, jätelaki) tavoitteita, soveltamisalaa ja sisältöä pääpiirteittäin. Opiskelija tuntee ympäristönsuojelulain mukaisen lupamenettelyprosessin sekä hallintolain mukaiset muutoksenhakumenettelyt ympäristöpäätöksenteossa. Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa etsiä ja hyödyntää lainvalmisteluaineistoa ja prejudikaatteja lain soveltamisen ja tulkinnan apuna sekä tuntee eri oikeuslähteiden velvoittavuuden ja painoarvon laintulkinnassa. Opiskelija tuntee Suomen oikeusjärjestyksen perusteita ja pystyy seuraamaan kansallisen ja EU-lainsäädännön valmisteluprosessia. Esivaatimukset: YMPin perusopinnot tai EKOn aineopinnot. YMPA905 Kandidaattiseminaari 3 op (07.09.2015 - 04.05.2016) - Korppi Sisältö: Tieteellisen kirjoittamisen periaatteet ja tieteellisen tiedon hakemisen kirjastotekniikka. Seminaariesitelmä ja kirjallinen työ oman kandidaatintutkielman aiheesta joulukuussa sekä esitelmä tutkielman tuloksista toukokuussa. Esitelmien kuuntelu ja keskustelu niiden pohjalta sekä opponointi. Tavoitteena kandidaattityön valmistuminen kevääseen mennessä ohjaajan (yleensä YMP:n opettajan) antamasta tai omasta teemasta. Suoritustavat: Luennot ja harjoitukset sekä seminaarit (läsnäolopakko) Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa hakea tietoa tieteellisten artikkeleiden tietokannoista ja arvioida kriittisesti tietolähteiden tieteellisyyttä ja luotettavuutta. Opiskelija osaa ilmaista itseään kirjallisesti tieteellistä esittämistapaa ja formaattia noudattaen. Opiskelija osaa laatia kandidaattitutkielman ja esittää suullisen esityksen kirjallisen työnsä pohjalta. Esivaatimukset: YMP:in pääaineopiskelijoille, joiden edeltävät opinnot vähintään 90 op. Syventävät opinnot (laudatur) BIOS105 Museo- ja luontokohteiden pedagogiikka 3 op (31.08.2015 31.07.2016) -Korppi Sisältö: Valmistellaan ohjatusti opastusmateriaalia ja/tai suunnitellaan ja toteutetaan opastuksia museon vaihtuviin näyttelyihin, opetustuokioita tai -tunteja koululaisryhmille tai johonkin luontokohteeseen liittyen. Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa kertoa havainnollisesti esiteltävään kohteeseen (laji, habitaatti, ilmiö tai käsite) liittyvän asiasisällön. Opiskelija kykenee esittelemään luonnonhistoriallista ja ympäristökasvatuksellista aineistoa kohderyhmän tieto- ja motivaatiotaso sekä ryhmän reaktiot huomioiden (kohteen innostava esittely). Lisäksi opiskelija kykenee erottamaan oleellisen kohderyhmää kiinnostavan asian suuresta olemassa olevasta informaation määrästä. Hän osaa myös laatia esittelymateriaalia kohteesta. Opiskelija osaa valmistella ja toteuttaa tutkivaan oppimiseen perustuvia opetustuokioita. Opiskelija omaa lisäksi ryhmätyö- ja ryhmänhallintaan liittyviä taitoja. Aikataulu: Järjestetään erikseen sovittavina aikoina. BIOS106 Biologian käsitteet ja ilmiöt 4 op (01.12.2015 - 21.01.2016) Korppi Sisältö: Kurssilla käsitellään yhteisöllisesti hankalia biologian alan ilmiöitä ja käsitteitä sekä niiden opettamista. Kurssin osanottajat valmistelevat vuorollaan alustuksen valitsemastaan teemasta ja täydentävät sitä kurssilla käydyn keskustelun ja jatkotyöstämisen myötä. Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija kykenee tunnistamaan haastaviksi koettujen biologisten teemojen (erilaiset ilmiöt ja käsitteet) opettamiseen liittyvät ongelmat ja niihin johtavat syyt. Hän osaa itse loogisesti kuvailla teemojen sisällöt ja selittää ne havainnollisesti oppijoille. Hän osaa tunnistaa oppijoiden virhekäsityksiä ja kykenee oikomaan niitä. Opiskelija osaa myös suunnitella ja toteuttaa yksinkertaisia ja havainnollisia (sekä laboratiivisia että tieto- ja viestintäteknologiaan perustuvia) oppilastöitä, joiden avulla haastavat teemat saatetaan helpommin omaksuttaviksi. Lisäksi opiskelija tunnistaa biologian opettamiseen liittyvät eettiset ongelmat ja osaa käsitellä niitä opetustilanteissa. Esivaatimukset: Biologian perus- ja aineopinnot. EKOS101a Ekologia, kirjatentti 5 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Kirjatentti. Ekologian teoriat ja ekologiatieteen nykyinen empiirinen tieto yksilö-, populaatio-, yhteisö- ja ekosysteemitasolla. Ekologisen teorian ja tiedon sovellutukset. Suoritustavat: Kirjatentti Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee syvällisesti ja osaa kuvata ekologian perusteoriat yksilö-, populaatio-, yhteisö- ja ekosysteemitasoilla. Hän pystyy kertomaan esimerkein, miten ekologiset teoriat jäsentävät luonnossa havaittuja ilmiöitä. Hän ymmärtää, miten tätä teoreettista tietoa voidaan soveltaa ekologisen hierarkian eri tasoilla sekä kertoa pääpiirteissään sovellusten yleisistä periaatteista ja spesifisistä esimerkeistä. EKOS101b Ekologia, seminaari 5 op (11.09.2015 - 15.12.2015) - Korppi Sisältö: Ekologian teoriat ja ekologiatieteen nykyinen empiirinen tieto yksilö-, populaatio-, yhteisö- ja ekosysteemitasolla. Ekologisen teorian ja tiedon sovellutukset. Suoritustavat: Keskusteluryhmät ja tehtävät. Kurssin luonteen takia kaikissa keskusteluissa on läsnäolovelvollisuus. Kurssiarvosana muodostuu tehtävien ja keskusteluryhmien pohjalta. Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee syvällisesti ja osaa kuvata ekologian perusteoriat yksilö-, populaatio-, yhteisö- ja ekosysteemitasoilla. Hän pystyy kertomaan esimerkein, miten ekologiset teoriat jäsentävät luonnossa havaittuja ilmiöitä. Hän ymmärtää, miten tätä teoreettista tietoa voidaan soveltaa ekologisen hierarkian eri tasoilla sekä kertoa pääpiirteissään sovellusten yleisistä periaatteista ja spesifisistä esimerkeistä. EKOS102a Evoluutio, kirjatentti 5 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Kirjatentti: Evoluution mekanismit ja elämän historia. Tavoite: Kirjan luettuaan opiskelija ymmärtää ja osaa selittää syvällisesti evoluution mekanismit. Hän tiedostaa hyvin vaihtelun merkityksen, osaa määritellä ja selittää perinnöllisyyden käsitteen syvällisesti ja ymmärtää että valintaa tapahtuu monessa muodossa. Opiskelija ymmärtää ympäristötekijöiden ja perintötekijöiden olevan vuorovaikutuksessa ja alkaa ymmärtää kvantitatiivisen genetiikan ja populaatiogenetiikan perusteita. Opiskelija ymmärtää ja osaa selittää adaptaation mekanistisesti sekä tiedostaa ja osaa selittää, että kaikki evoluutio ei tapahdu adaptaation kautta. Opiskelija ymmärtää syvällisesti lajikäsitteen ongelmat ja ymmärtää ja osaa selittää lajiutumiseen johtavat yleisimmät mekanismit. Ajankohtaista: Jos aiot valmistua vuonna 2015 ja tarvitset "paperit käteen" tämän vuoden puolella, ole hyvä ja informoi Johanna Mappesia [email protected] asiasta. Korjaan tällöin tentin samana päivänä, koska rekisterrinviennin deadline on 14.12. Rästitenttipäivänä (18.12.) tenttivät: tutkinto voidaan kirjata vuodella 2015 mutta paperit tulevat vasta tammikuun puolella. EKOS102b Evoluutio, seminaari 5 op (03.12.2015 - 27.04.2016) - Korppi Sisältö: Kurssilla käydään läpi evoluution mekanismit ja elämän historiaa. Suoritustavat: Keskusteluryhmät ja tehtävät. Kurssin luonteen takia kaikissa keskusteluissa on läsnäolovelvollisuus. Kurssiarvosana muodostuu tehtävien ja keskusteryhmien pohjalta. Tavoite: Kirjan luettuaan opiskelija ymmärtää ja osaa selittää syvällisesti evoluution mekanismit. Hän tiedostaa hyvin vaihtelun merkityksen, osaa määritellä ja selittää perinnöllisyyden käsitteen syvällisesti ja ymmärtää että valintaa tapahtuu monessa muodossa. Opiskelija ymmärtää ympäristötekijöiden ja perintötekijöiden olevan vuorovaikutuksessa ja alkaa ymmärtää kvantitatiivisen genetiikan ja populaatiogenetiikan perusteita. Opiskelija ymmärtää ja osaa selittää adaptaation mekanistisesti sekä tiedostaa ja osaa selittää, että kaikki evoluutio ei tapahdu adaptaation kautta. Opiskelija ymmärtää syvällisesti lajikäsitteen ongelmat ja ymmärtää ja osaa selittää lajiutumiseen johtavat yleisimmät mekanismit. EKOS134 Kokeellinen populaatioekologia 2 op (05.10.2015 - 29.10.2015) Korppi Sisältö: The course is an introduction to making ecological and evolutionary experiments with aquatic microbial communities (bacteria, protozoa). Basic microbiological techniques, design of experiments, and data analysis will be practiced. Maximum number of participants is 15 (three working teams with different topics). No previous knowledge is required, but it helps if you are familiar with the basic ecological theory. Suoritustavat: Presentation of the course work Tavoite: How cool it is to advance ecology and evolutionary biology using microbes as a tool! Kurssin johtoajatuksena on syventää opiskelijoiden tietoa valitusta ekologisesta tai evolutiivisesta aiheesta. Lisäksi kurssilla opetellaan kokeellisia menetelmiä käytännössä sekä opetellaan ajattelemaan isoja kysymyksiä. Kurssi koostuu pienryhmä keskusteluista, ideariihistä ja käytännön kokeiden suorittamisesta. Kurssin jälkeen opiskelijoiden oletetaan hallitsevan ekologinen tai evolutiivinen ilmiö, jota kurssilla on tutkittu paremmin, mikrobiologisten perustekniikoiden hallinta, sekä koeasetelmien suunnittelu. Tärkein opetustavoite on parantaa opiskelijoiden abstraktien ajatusten hallintaa ja kykyä muovata suuria evolutiivisia ja ekologisia kysymyksiä testattaviksi hypoteeseiksi. EKOS503 Evoluutiogenetiikan tutkimusmenetelmät 5 op (26.09.2015 26.10.2015) -Korppi Suoritustavat: Kurssilla on pakollinen läsnäolo. Kurssitehtävien suorittaminen, yksilö- ja ryhmätehtävät Esivaatimukset: EKOA502 Sisältö: Luennot, Demot ja tietokoneharjoitukset. Evoluutiogenetiikkaan liittyvät analyysit (fylogenetiikka, fylogeografia, populaatiogenetiikka- ja genomiikka). Johdanto bioinformatiikan perusmenetelmiin (esim. geenien etsiminen tietopankeista, sekvenssien tallentaminen ja käyttö). Tavoite: Kurssin tavoitteena on, että opiskelijat pystyvät käyttämään alan keskeisiä tietokantoja ja menetelmiä, ymmärtävät menetelmien perusteet, ja kykenevät tulkitsemaan kriittisesti saamiaan tuloksia. EKOS507 Quantitative Genetics 6 op (30.09.2015 - 16.12.2015) - Korppi Sisältö: This course is based on the book by Falconer and Mackay: Introduction to quantitative genetics, 4th edition. Each chapter of the book will be a basis for a one discussion session in the beginning of which a student will introduce the chapter. Contents: foundations of quantitative genetics, properties of distributions and continuous variation, genetic components of variance and covariances, estimation procedures, breeding designs, resemblance between relatives and selection. Maximum of 15 students will be accepted for the course. Priority will be given to PhD students but advanced MSc students will be considered if there is room. The course will be in English. Tavoite: After the course the student can explain the main concepts of population genetics (mutation, migration, selection, drift), and how they affect genetic variation in populations. The student can explain the concept of effective population size and factors influencing it. The student can calculate the inbreeding coefficient of individuals from pedigree data. The student can explain how properties of discrete alleles give rise to quantitative genetic variation, and can explain the key concepts of quantitative genetics (breeding value, additive, dominance and interaction genetic variance, phenotypic variance, heritability, inbreeding depression). The student can explain the genetic factors causing resemblance between relatives and the main methods for estimating heritability. The student can tell how selection affects the phenotypic and genetic properties of populations. The student can explain how the concepts of quantitative genetics relate to the theory of natural selection and the concept of fitness. EKOS899 Introduction Session at Konnevesi Field Station + HOPS (individual study plan) 1 op (14.09.2015 - 15.09.2015) - Korppi Sisältö: For new AMP students only. Get-together meeting at Konnevesi Research Station, facts on Department of Biological and Environmental Science, Section of Aquatic Sciences, International Aquatic Masters Programme: What, where, when and how to study, questions and discussion, personal study plans, social programme. Suoritustavat: Attendance, approved personal study plan. EKOS905 Maisteriseminaari 4 op (15.10.2015 - 15.04.2016) - Korppi Sisältö: Ekologian ja evoluutiobiologian maisteriseminaarien tavoite on tukea gradutyön suunnittelussa ja toteutuksessa. Seminaarit on kaksivaiheinen. Vaihe 1: opiskelija perehtyy graduun liittyvään kirjallisuuteen, tekee kirjallisen seminaariesityksen, tutkimussuunnitelman sekä suullisen esitysksen. Maisteriseminaarin ensimmäinen vaihe tulee suorittaa ennen aineistonkeruuta sen jälkeen kun graduaihe on hyväksytetty pääaineen professorilla ja ohjauksesta on sovittu ohjaajan kanssa. Vaihe 2: suullinen seminaari pidetään, kun gradun aineisto on kerätty, analysoitu ja tulosten tulkinta on jo hyvin pitkällä tai valmis. Maisteriseminaarin aikana harjoitellaan myös tieteellistä keskustelua ja rakentavan palautteen antamista ja vastaanottamista. Suoritustavat: Maisteriseminaarin suorittamiseen vaaditaan I ja II vaiheen hyväksytty suorittaminen, opponointi sekä lisäksi vähintään 10:n seminaariin osallistumien. Tavoite: Kurssin jälkeen opiskelija tuntee oman alan kirjallisuutta, osaa ilmaista itseään niin kirjallisesti kuin suullisesti. Osaa rakentavaa tieteellistä keskustelua, sekä pystyy antamaan ja vastaanottamaan kriittistä palautetta. EKOS908 Tieteellinen kirjoittaminen 4 op (02.10.2015 - 11.12.2015) Korppi Sisältö: Tieteellisen kirjoittamisen kurssi, jossa perehdytään tieteellisen artikkelin osiin ja tieteellisen kirjoittamisen tavoitteisiin ja perusteisiin. Tavoite: Kurssin käytyään opiskelija ymmärtää mikä on tieteellisen kirjoittamisen tavoite. Opiskelija omaa perusteet tieteellisen artikkelin kirjoittamiselle, tieteellisen esitelmän pitämiselle ja tieteen popularisoinnille. Opiskelija ymmärtää mikä on pro gradun tarkoitus, mistä gradu koostuu ja millaisia resursseja opiskelijalla on käytettävissään. Opiskelija tiedostaa omat valmiutensa aloittaa pro gradu työ. Ajankohtaista: Kurssilla on läsnäolopakko. SMBS101 Kemialliset menetelmät biologiassa 4 op (06.10.2015 26.01.2016) - Korppi Suoritustavat: Tentti. Tentissä on neljä kysymystä, maksimipistemäärä kokonaisuudessaan 24 p. Jokaiseen luentoon liittyy harjoituksia ja seminaaritöitä, joiden pisteet huomioidaan kokonaisarvosanassa. Esivaatimukset: SMBA101, SMBA502, SMBA111, tai muut vastaavat kurssit Sisältö: Fysikaalis-kemiallisten menetelmien käyttö solu- ja molekyylibiologiassa. Tavoite: Kurssin jälkeen opiskelija ymmärtää perusperiaatteet biomolekyylien karakterisoinnista ja niiden fysikaaliskemialliset ominaisuudet. Kurssin jälkeen opiskelija osaa valita oikeanlaisen menetelmän molekyylien analysoinnissa ja ymmärtää niiden mahdollisuudet ja rajoitukset. Ajankohtaista: Uusintatenttiin ei tarvitse ilmoittautua! SMBS113 Solun tarttumisreseptorit 4 op (11.11.2015 - 18.12.2015) Korppi Suoritustavat: Kontaktiopetuskerroilla läsnäolopakko. Arvostelussa otetaan huomioon osallistuminen keskusteluun sekä harjoitukset ja raportit. Esivaatimukset: Solu- ja molekyylibiologian LuK tai vastaavat tiedot. Sisältö: Syventävä kurssi, jossa tutustutaan integriiniperheen tarttumisreseptoreiden rakenteeseen ja toimintaan alan uusimman kirjallisuuden avulla. Tavoite: Kurssin tavoitteena on tutustua solujen tarttumisreseptoreiden tutkimukseen alan keskeisten, uusien tieteellisten julkaisujen avulla. Kurssin jälkeen opiskelija osaa löytää oleelliset asiat lukemistaan tieteellisistä artikkeleista sekä oleelliset koejärjestelyihin liittyvät menetelmätiedot. Hän oppii ja palauttaa mieleen tärkeitä molekyylibiologian, solubiologian, kehitysbiologian ja rakennebiologian menetelmiä. Opiskelija osaa kurssin jälkeen hahmottaa, miten eri menetelmiä voidaan käyttää yksittäisten geenien ja proteiinien toiminnan tutkimiseen. Hän osaa selittää menetelmien perusteet ja arvioida menetelmien sopivuutta tutkittavan kysymyksen selvittämiseen. Hän tuntee myös integriiniperheen reseptoreiden tärkeimmät toiminnat ja mutaatioista aiheutuvat kehityshäiriöt ja sairaudet. Ajankohtaista: Opintojakso järjetetään joka toinen vuosi. SMBS115 Fundamentals of immunology 4 op (10.11.2015 - 26.02.2016) Korppi Sisältö: Seminar style discussion that presents the field of immunology from a view-point of the host's interaction with its environment. Current case studies will be adopted in a problem-base learning environment that illustrate in a clinical context essential points about the mechanisms of immunity. Suoritustavat: Discussions and examination. Tavoite: Upon completion of this course, the student should be able to explain the properties of antigens/immunogens and provide a detailed overview of the properties & functions of the molecules, cells, tissues & organs of the immune system. She/he will be able to describe (i) concepts of innate and adaptive immunity, (ii) differences between hypersensitivity and autoimmunity as well as (iii) immunological methods used in the laboratory. To pass the course, a student must participate in the case analysis section and be successful in the exam. In addition, after the course a student will be able to discuss the most important aspects involved in the development of the immune system and the immune response against pathogens. The student is graded on the basis of participation, including completion of exercises as well as discussion groups (15%), and on the final exam (85%). Esivaatimukset: Student should have an understanding of basics in biology. SMBS116 Mikrobigenetiikka 4 op (02.11.2015 - 21.01.2016) - Korppi Sisältö: Mikrobigenomien rakenne. Geneettiset merkinnät. Luonnolliset geeninsiirtomekanismit ja niiden sovellukset. Bakteriofaagien lyyttinen ja lysogeeninen elinkierto. Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa määritellä mikrobin käsitteen. Hän osaa myös määritellä fenotyyppiset ominaisuudet genotyyppimerkintöjen perusteella sekä testata käytännössä mikrobin kasvuvaatimukset. Kurssin päätteeksi opiskelija hallitsee luonnolliset geeninsiirtomenetelmät (transformaatio, transduktio ja konjugaatio) sekä tuntee rekombinaatiomekanismit (homologinen ja paikkaspesifinen rekombinaatio) sekä geeniekspression säätelyn bakteereilla. Kurssin aihepiireistä on neljä kotitehtävää, joiden suorittaminen auttaa tavoitteeseen pääsemistä. Esivaatimukset: SMBA302 SMBS501 Molekyylibiologian jatkokurssi/Advanced molecular biology 4 op (07.09.2015 - 02.10.2015) - Korppi Suoritustavat: Opiskelijan tulee suorittaa hyväksytysti kaikki vaaditut työt, mukaan lukien itsenäinen suunnittelu, laboratoriotyöt, laboratoriopäiväkirja, erilliset harjoitukset ja työselosteet. Esivaatimukset: SMBA103 tai BIOA126 sekä solu- ja molekyylibiologian Luk tai vastaavat tiedot. Aikataulu: Kurssi ajoittuu kuuden viikon jaksolle, jona aikana kunkin opiskelijan oletetaan tekevän yhteensä noin 105 tuntia suunnittelua, harjoituksia, laboratoriotöitä ja työselosteita. Henkilökohtainen aikataulu sovitaan kurssin alussa. Sisältö: Laboratoriokurssi, jossa opiskelijat harjoittelevat itsenäisesti PCR-menetelmiä ja DNAkloonausta. Pakollinen kaikille SMB maisteriopiskelijoille. Tavoite: Kurssin käytyään opiskelija osaa selittää polymeraasiketjureaktion (PCR) ja kloonauksen vaiheet. Hän tuntee myös PCR:n sovelluksia ja osaa kuvailla niistä kohdistetun mutageneesin, kvantitatiivisen PCR:n (qPCR) ja sekvensoinnin periaatteet. Kurssin jälkeen opiskelija osaa selittää alukkeiden suunnittelun periaatteet ja suunnitella alukepareja kloonausta sekä kohdistettua mutageneesiä varten. Alukkeista opiskelija osaa laskea tärkeimmät ominaisuudet. Opiskelija osaa aikatauluttaa omaa laboratoriotyöskentelyään etukäteen ja hän osaa toimia laboratoriossa itsenäisemmin. Opiskelija kykenee suorittamaan yksinkertaisen kloonaustyön sekä kohdistetun mutageneesin laboratoriossa itsenäisesti. SMBS505 Proteiinien puhdistus ja kiteytys laboratoriokurssi 4 op (12.10.2015 - 05.11.2015) - Korppi Sisältö: Laboratoriokurssi, jossa perehdytään proteiinien ominaisuuksiin ja toimintaan. Harjoitustyöt sisältävät mm. proteiinien tuottoa bakteerisoluissa ja puhdistusta erilaisin kromatografisin menetelmin sekä proteiinien toiminnan tutkimista ja kiteytyskokeita. Ajankohtaista: Opintojakso järjestetään joka toinen vuosi. Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa tuottaa rekombinanttiproteiineja bakteerisoluissa. Lisäksi hän osaa puhdistaa tuotettuja proteiineja kromatografisilla menetelmillä, jotka perustuvat proteiinin eri ominaisuuksiin, kuten affiniteettiin, varaukseen (ioninvaihtokromatografia) sekä kokoon (geelisuodatus). Opiskelija osaa valita käytettävät puhdistusmenetelmät proteiinin ominaisuuksien ja käyttötarkoituksen perusteella. Hän ymmärtää kurssilla käytettyjen menetelmien toimintaperiaatteet. Opiskelija osaa tulkita menetelmistä saatuja tuloksia sekä tehdä päätelmiä puhdistusvaiheiden onnistumisesta. Lisäksi hän osaa tehdä yksinkertaisia kiteytyskokeita puhdistetulla proteiinilla. Aikataulu: This course is offered every second year Esivaatimukset: SMBA103, SMBA505 tai vastaavat tiedot SMBS813 Nanotieteiden perusteet/Fundamentals of Nanoscience 6 op (18.09.2015 - 15.12.2015), Physical, chemical and biological aspects of nanoscience and nanotechnology - Korppi Sisältö: Fundamentals of nanoscience. The goal of this course is to introduce the student to general ideas and concepts of nanoscience. Topics include physical, chemical and biological aspects of nanoscience and nanotechnology. The course is taught by three specialists from fields of physics, chemistry and biology. Every week includes 3 h lectures. Every third lecture is replaced by a teamwork session, where students presents their findings on given topics. An estimated time for the home work is 8 h weekly. Tavoite: After passing this course the student recognizes the size-classes and the main properties of nano-objects. He/she can fundamentals of the theoretical and experimental techniques in nanoscience. After the course has a clear picture about scientific literature in nanoscience and he/she can fluently provide short concise reports from various themes in nanoscience. Esivaatimukset: Knowledge from physics, chemistry and biology SMBS814 Nanotieteiden seminaari 3 op (19.10.2015 - 05.09.2016) Korppi Sisältö: Introduction of the M.Sc.-thesis project, first a general discussion about the thesis projects, and finally at the end of the semester a presentation about the results of the master thesis. During the seminar some scientific publications and master thesis´ are examined and writing styles, of both a master thesis and a scientific publication, are practiced. Also tips for oral presentations are given. The students are encouraged to visit Nano-seminar series (mostly on Friday afternoons) and the Nanoscience Days. Tavoite: After passing this course the student can fluently provide reports from various themes in nanoscience. He/she has the skills writing scientific text and provide clear oral presentations from his/her expertise. Esivaatimukset: At least a starting phase of the MSc-thesis-project. SMBS815 Practical course in nanoscience - imaging 4 op (02.11.2015 04.12.2015) -Korppi Sisältö: In this course the students get familiar with scientific work in different disciplines within nanosciences. Especially in this course various imaging techniques in different disciplines in the nanosciences are introduced. The aim is to understand the basic principles of each technique and their benefits and drawbacks. During the first week (standard) nano particles are provided and they will be used as versatile as possible for imaging later on. The lab work will be done in the groups. The teaching takes place in English. Tavoite: After passing this course the student recognizes the size-classes of nano-objects and the basic principles of major imaging techniques. He/she knows the pros and cons of each used technique. After the course the student is also able to provide simple nano-particles and choose the most optimal imaging technique for his/her purposes. After the course the student can interpret the obtained results and is able to report the results in a clear manner. Esivaatimukset: Some laboratory experience is required for the course. WETS101 Johdatus akvaattiseen tutkimukseen/Introduction to aquatic research 1 op (21.09.2015 - 02.10.2015) - Korppi Sisältö: Johdatus laitoksella tehtävään akvaattiesten tieteiden tutkimukseen ja tutkimusryhmiin. Suoritustavat: Kurssin suorittaminen perustuu luentojen seuraamiseen ja luennoitsijalle tehtyihin kysymyksiin sekä keskusteluihin luentojen aikana. Huom! Luennoille osallistuminen on pakollista, koska tenttiä tai muuta kurssityötä ei ole. Opettajat merkitsevät paikalla olijat osallistujallistaan. Jos ei pysty tulemaan paiikalle esim. sairauden vuoksi, ota yhteys kurssin koordinaattoriin ([email protected]) tai kyseisen luennon pitäjään (luennoijat ilmoitetaan myöhemmin) lisäohjeiden ja korvaavien tehtävien saamiseksi. Tavoite: Kurssin käytyään opiskelija tuntee akvaattisten tieteiden osastolla tehtävän tutkimuksen, tutkijat ja tutkimusryhmät. Kurssin suorittamiseksi opiskelijan tulee osallistua aktiivisesti tutkijoiden esityksiin sekä, jos mahdollista, tekemällä kysymyksiä ja esittämällä kommentteja. WETS305 Eläinplanktonkurssi 2 op (07.09.2015 - 11.09.2015) - Korppi Sisältö: Lectures, demonstrations and practical exercises to introduce the main types of freshwater zooplankton and their identification. Suoritustavat: Identification of test samples at end of course. WETS403 Selkärangattomien pohjaeläinten lajintuntemus ja ekologia 4 op (16.09.2015 - 30.10.2015) - Korppi Sisältö: Perustiedot makeanveden makroskooppisten vesiselkärangattomien taksonomiasta, elintavoista ja ekologiasta. Näytteiden keruu ja käsittely, eläinten tunnistus ryhmätasolla ja valmiudet lajintunnistukseen. Suoritustavat: Luentotentti sekä lajintunnistuskuulustelu kurssin päätteeksi Tavoite: Kurssin suorittanut opiskelija tietää makeissa vesissä elävien makroskooppisten selkärangattomien pääryhmät ja näiden aseman eläinkunnassa. Hän oppii kunkin eläinryhmän elinkierrot ja elintavat pääpiirteissään. Hän tietää lajien levinneisyyttä ja yhteisörakennetta merkittävimmin säätelevät ympäristötekijät, ymmärtää vesiselkärangattomien roolin makeanveden ravintoverkoissa ja ekosysteemeissä sekä miten näitä tietoja voidaan soveltaa esimerkiksi vesistöjen tilan arvioinnissa. Kurssin suorittanut opiskelija osaa aktiivisesti tunnistaa makroskooppisten vesiselkärangattomien pääryhmät, tuntee kunkin eläinryhmän rakenteelliset pääpiirteet sekä lajintunnistuksessa tarvittavat tekniikat. Hänellä on siten valmiudet tunnistaa tai helposti oppia tunnistamaan eläimet tarvittaessa heimo-, suku- ja lajitasolle määrityskaavojen avulla. WETS604 Vesiviljelyn jatkokurssi 4 op (19.10.2015 - 30.10.2015) - Korppi Sisältö: Kurssilla perehdytään erityisesti kiertovesiviljelyyn, aquaponics-kasvatukseen, kalankasvatuksen aiheuttamien sivuvirtojen (esim. perkuujätteet) ja ravinteiden hyötykäyttöön sekä nykyaikaisiin kalanrehuihin. Tavoite: Kurssin käytyään opiskelija ymmärtää kiertovesikasvatuksen periaatteet sekä kalankasvatuksen ravinteiden hyödyntämisen esim. kasvihuoneviljelyssä. Esivaatimukset: WETS111 ja WETA601 WETS701 Kaikuluotaus kalatutkimuksessa 2 op (01.10.2015 26.10.2015) - Korppi Suoritustavat: Course, seminar, project report and exam. Compulsory presence. Esivaatimukset: GOOD COMMAND OF EXCEL NECESSARY. A STUDENT MUST PASS A PRELIMINARY BASIC EXCEL TRAINING ASSIGNMENT. Sisältö: Principles of aquatic acoustics, structure and operation of echo sounder systems, fish density estimation, spatial distribution, monitoring fish movements. Tavoite: By the end of this practical course a student should understand the basics of hydroacoustics and the physical constraints affecting the use of echo sounding in aquatic environment. A student should be able to use the standard echo sounding equipment and software. A student should be able to plan and execute echo sounding studies targeting at estimation of pelagic fish density and fish behaviour such as migrations. WETS702 Kalojen populaatiodynamiikka ja kannanarviointi 7 op (30.11.2015 - 05.02.2016)- Korppi Suoritustavat: Exam and project seminar. Compulsory presence 90 %. Esivaatimukset: For III year bachelor and IV-V year masters level students. Exams WETA503 and WETA502 recommended prerequisites. GOOD COMMAND OF EXCEL AND SPSS NECESSARY. A STUDENT MUST PASS A PRELIMINARY BASIC EXCEL TRAINING ASSINGMENT. Sisältö: NOTE: This is a compulsory prerequisite course for WETS104 and WETS703. Basic population parameters mortality, growth and recruitment, and their dependence on population density and environmental variables, density estimation, fishing effort, CPUE and sustainable yield, dynamic pool models, surplus yield models, principles of economics, stochastic simulation. Tavoite: By the end of this lecture/practical course a student should know the central population parameters and be able to estimate their values from data. A student should be able to explain qualitatively the population level consequences of increase in fishing effort and be able to build a dynamic population simulator using EXCEL for more quantitative analysis of this issue. Ajankohtaista: Maximum 12 students WETS899 AMP Introduction Session at Konnevesi Field Station + HOPS (individual study plan) 2 op (14.09.2015 - 15.09.2015) - Korppi Sisältö: For new AMP students only. Get-together meeting at Konnevesi Research Station, facts on Department of Biological and Environmental Science, Section of Aquatic Sciences, International Aquatic Masters Programme: What, where, when and how to study, questions and discussion, personal study plans, social programme. Suoritustavat: Attendance, approved personal study plan. WETS903 Maisteriseminaarit/Master's Thesis Seminars 3 op (17.12.2015 28.04.2016) -Korppi Sisältö: Pro gradu -töiden tulosten suullinen esittely, toisten esitysten kuuntelu (24 esitystä). Suoritustavat: Kaikki seuraavat kolme tehtävää: 1. Esitelmän pito (min. 20 min - max. 25 min). Suomenkielisessä ohjelmassa opiskelevat saavat pitää esitelmän suomeksi, mutta voivat halutessa pitää myös englanniksi. Esitelmästä laaditaan laajennettu tiivistelmä, jonka ehdoton maksimipituus on 4 sivua. Suomenkielisessä maisteriohjelmassa opiskelevat laativat tiivistelmän suomeksi (mutta saa myös olla englanniksi). Tiivistelmän pitää olla gradu-ohjaajan tarkastama. Kirjallisen version pitää noudattaa TÄSMÄLLISESTI ohjeita http://users.jyu.fi/~tmarjoma/MaisteriSeminaariKirjoitusohje.doc . 2. Opponointi. Seminaarin järjestäjä tiedottaa opiskelijalle opponoitavasta työstä. 3. Maisteriseminaariesitysten kuuntelukertoja 12 seminaaripisteen edestä. Tämä tarkoittaa 24 maisteriseminaariesitystä (1 esitys = 0,5 p). Osa seminaareista voidaan korvata tutkijaseminaarin kuunteluilla (1 esitys = 1p). Ajankohtaista: WETS903 -maisteriseminaari Jos aiot pitää esitelmän joulukuun sessiossa, ilmoita [email protected] alustava otsikko mahdollisimman pian, jopa heti, MUTTA VIIMEISTÄÄN 1.12.2015 klo 16:00. MYÖHÄSTYNEITÄ EI HUOMIOIDA. Jokaiselle esitelmälle määrätään opponentti esitelmöitsijöiden joukosta. Opponentit ilmoitetaan myöhemmin. Ilmoittautumiset itse seminaaritapahtumaan KORPIN kautta. Myös kuuntelijoiden on syytä ilmoittautua, jos haluavat esitelmien tiivistelmät. Suullisen esitelmän pitää kestää min. 20 min - max. 25 min. Suomenkielisessä maisteriohjelmassa opiskelevat saavat pitää esitelmän suomeksi tai englanniksi. Esitelmästä laaditaan laajennettu tiivistelmä, jonka EHDOTON maksimipituus on 4 sivua (sis. viiteluettelon ym.). Suomenkielisessä maisteriohjelmassa opiskelevat laativat tiivistelmän suomeksi tai englanniksi. Tiivistelmän pitää olla työn ohjaajien tarkastama. Kirjallisen version pitää noudattaa TÄSMÄLLISESTI ohjetta http://users.jyu.fi/~tmarjoma/MaisteriSeminaariKirjoitusohje.doc . Huom. Myös kirjallisuusluettelo! Jos on ongelmia, niin kysy. Virheellisiä töitä ei huomioida. VIHJE: Tallenna ohje tietokoneellesi ja kirjoita suoraan siinä olevien tekstien "päälle". Tarkastettu ja viimeistelty tiivistelmä pitää lähettää allekirjoittaneelle [email protected] word-dokumenttina (.doc tai .docx) 10.12.2015 klo 16:00 mennessä. Myöhästyneitä ei taaskaan huomioida. WETS907 Scientific writing 3 op (10.11.2015 - 27.11.2015) - Korppi Sisältö: Introduction to the different modes of publication of scientific research. Exercises and discussions about the writing and publishing of scientific articles and reports. Particularly aimed at students preparing to write their Masters thesis. Suoritustavat: By full attandance at course and satisfactory completion of 5 coursework assignemnts. Tavoite: This course is intended primarily for students about to write their Masters thesis in the style of a scientific paper, or for PhD students preparing to write a scientific paper. By the end of the course student should be familiar with the standard structure of a research paper organized into defined sections, and should appreciate what material belongs in each section. Students should also have increased appreciation of how to make the writing process more efficient, how to obtain and deal with criticism (peer review), and the importance of attention to detail in formatting a paper to comply with available instructions. Although the course is not a language course per se , students will be introduced to some of the commoner faults in English language use in scientific writing and should appreciate how to avoid these. WETS921 Tutkielman kirjoittaminen ja gradun ohjaus, osa B / Guidance for Master's Thesis, part B 2 op (08.12.2015 - 11.12.2015) - Korppi Tavoite: Oppijakson aikana opiskelija pystyy esittämään yhteenvedon gradutyönsä vaiheista ja edistymisestä sisältäen, jos työn vaihe sen sallii, ainakin alustavan esityksen käytetyistä menetelmistä, aineistojen tilastollisesta testaamisesta, tuloksista ja johtopäätöksistä. Lisäksi opiskelija pystyy analysoimaan vanhan tutkielman ja antamaan siitä arvion arvostelulomaketta käyttäen. Kurssin suorittamiseksi opiskelija osallistuu aktiivisesti kurssin aikana käytäviin keskusteluihin ja esitysten kommentointiin sekä keskusteluihin tilastotieteilijän kanssa ja tarvittaessa tilastotieteilijän opastukseen graduaineiston käsittelemisessä. YMPS371 Elementary statistics for environmental science with R 3 op (02.11.2015 - 10.11.2015) - Korppi Suoritustavat: Seminaariesityksen valimistelu ja pitäminen, itsenäisesti tehtävä harjoitustyö kurssin päätyttyä. Esivaatimukset: Jokin tilastotieteen peruskurssi. Sisältö: Kurssilla opetetaan ympäristötieteen kannalta relevantteja tilastotieteen perusmenetelmiä. Kurssilla keskitytään R-tilasto-ohjelman opetteluun ja harjoitukset sekä harjoitustyö tehdään sillä. Kurssilla opeteltavia tilastotieteen menetelmiä ovat eksploratiivinen data-analyysi, tilastollinen mallinnus, epälineaariset annos - vastemallit, tilastollinen testaus/päättely ja meta-analyysi. Tavoite: Kurssin suoritettuaan opiskelijoiden tulisi osata käyttää R-tilasto-ohjelmaa komentoja syöttäen, tuntea R:n perustietotyypit, osata kutsua yleisimpiä R-funktioita nimettyjä argumentteja käyttäen ja osata luoda tavallisimpia tilastokuvaajia ohjelman avulla. Opiskelijoiden tulisi tuntea tavallisimmat teoreettiset jakaumat. Opiskelijoiden tulisi tietää tilastollisten mallinnusmenetelmien käytön edellytykset ja osata tutkia R:llä niiden voimassaolo mallinnusta tehtäessä. Kurssilla tulisi oppia tavallisen lineaarisen regressiomallinnuksen lisäksi tavallisimmat annos - vastemallit, pystyä arvioimaan mallien sopivuutta annettuun dataan sekä oppia käyttämään selittävien muuttujien valintamenetelmiä. Tilastollisiin testeihin liittyen tulee tuntea niiden käytön edellytykset ja osata käyttää testejä sekä niihin liittyviä monivertailumenetelmiä R:ssä. Meta-analyysiin liittyen tulee tuntea menetelmien yleiset periaatteet ja osata laskea vaikutuksen kokoarvoja R:ssä. Ajankohtaista: English students should take YMPS373 instead of this course. Kurssin korvaa YMPA238 lv 2016-17 alkaen. YMPS372 Spatiaalisten, temporaalisten ja monimuuttujaisten datojen analysointi R-tilasto-ohjelmalla 3 op (23.11.2015 - 27.11.2015) - Korppi Sisältö: A more advanced course related to analyzing environmental data with R statistics software. Main topics are multivariate methods for modeling and data analysis, time series analyses, and some analyses of spatial data, including spatial autocorrelation and spatial interpolation. Suoritustavat: Seminar presentation and exercise work. Tavoite: After passing the course students should know and be able to describe the basic concepts, methods and assumptions of: classification and clustering methods, times series analysis methods (both time domain and frequency domain), spatial autocorrelation estimation methods, and spatial interpolation methods. The students should be able to apply these methods to new data with the R Statistics software. Esivaatimukset: YMPS371 Elementary statistics for environmental science with R. YMPS373 Analyzing environmental research data with R 3 op (07.12.2015 - 11.02.2016) -Korppi Suoritustavat: Seminar presentation and exercise work. Esivaatimukset: Some basic statistics course. Sisältö: An environmentally oriented course of statistical methods. The program to be used in the course is R statistics. The topics to be handled include: basics of the R language, exploratory data analysis, statistical modeling (including the basics of predictor selection and model selection), dose response curves, statistical inference (statistical tests), simple analyses of time series data, and basics of multivariate methods (clustering, classification, and projection methods). Tavoite: By the end of the course a student should be able to use the command line interface of the R statistics program. He/she should also know how the most common R functions should be called with named parameters, and how the most common statistical graphs can be created with it. The student should be able to create regression models for given data and check the assumptions of regression modelling. The student should be able to evaluate the goodness of model fit and know how variable selection methods can be used in R. The student should be able to check the assumptions of most common statistical tests, to choose the most suitable testing method for given data, and perform the test with possible multiple comparisons in R. He/she should also be familiar with some time series analysis methods, and the most common clustering, classification, and projection methods. Ajankohtaista: Kurssi on tarkoitettu vain englanninkielisille opiskelijoille. Suomenkielisiä kehotetaan ilmoittautumaan ennemmin kursseille YMPS371 ja YMPS372. YMPS425 Biogeokemian syventävä kurssi 3 op (02.09.2015 02.12.2015) - Korppi Sisältö: Chapters and the exercises from the text book with additional recent material. Part I: Introduction to biogeochemistry, origins, the atomosphere, the lithosphere, the biosphere - the carbon cycle of terrestrial ecosystems, the biosphere - biogeochemical cycling on land, wetland ecosystems, inland waters, the oceans. Part II - global cycles: the global water cycle, the global carbon cycle, the global cycles of nitrogen and phosphorus, the global cyles of sulfur and mercury. Tavoite: To get an overview on global biogeochemistry. Esivaatimukset: Suitable for advanced master / Ph-D. students in natural sciences YMPS432 YVA-kurssi 2 op (21.09.2015 - 30.09.2015) - Korppi Sisältö: Kurssilla tutustutaan ns. Hanke-YVA:n ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn. Kurssi koostuu luennoista, seminaariesityksestä ja kuulustelusta. Kurssin luennoilla ja muussa kontaktiopetuksessa on pakollinen läsnäolo. Vastuuhenkilö Markku Kuitunen Suoritustavat: Aktiivinen osallistuminen, seminaariesitelmä ja tentti Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa kertoa ympäristövaikutusten yleiset arviointiperusteet sekä tuntee suomalaisen YVA-menettelyn käytäntöjä. Ajankohtaista: Kurssi järjestetään kokonaisuudessaan syyskuussa viikon 39 aikana. Luentoja on aamupäivisin ma - to, 21. - 24.9. klo 8 - 12 ja iltapäivisin on aikaa laatia harjoitustehtäviä. Harjoitustehtävät esitellään seminaarissa pe klo 8 - 12 power point esityksinä ja pe klo 12 - 14 on kuulustelu. Aikataulua voidaan muutella ma-aamuna 21.9. osallistujien kanssa keskustellen. Esim. pe tentti ensin ja seminaari sen jälkeen. Harjoitustyöt tehdään yksin tai pareina YVA-hankkeista, jotka valitaan ma 21.9. Jos aikataulussa on kysyttävää tai päällekkäisyyksiä, ota s-postilla yhteyttä [email protected], niin sovitellaan. Lähden Kiinaan ke 30.9., joten sitä ennen kurssi hoidetaan loppuun. Tervetuloa YVA kurssille oppimaan suomalaisen hanke-YVA:n perusteita!! t. Markku Esivaatimukset: Ympäristötieteen perusopinnot sekä YMPA253 YMPS476 Metallien ekotoksikologia 3 op (01.10.2015 - 30.11.2015) Korppi Sisältö: Metallien kemialliset perusominaisuudet, päästölähteet (mm. kaivos-, konepaja-, energiateollisuus), biosaatavuus ja eliöiden altistuminen, bioalkylaatio, vaikutusmekanismit, säätely ja adaptaatio sekä ekotoksikologisten ja terveydellisten riskien arviointi. Suoritustavat: Ks. edellä. Aktiivinen keskutelu esim. loppuseminaarissa arvostetaan korkealle. Seminaarin päälle on lyhyt kuulustelu (60 min), jolla kontrolloidaan kaikkien seminaariesseiden (Optimassa) ja luentojen aihepiirien hallinta. Tavoite: Opiskelijalle muodostuu käsitys metallien kemiallisista perusominaisuuksista, päästölähteistä, biosaatavuudesta ja eliöiden altistumisesta. Hän osaa huomioida bioalkylaation merkityksen metallien ympäristökohtalon määräytymisessä, tuntee eräitä keskeisiä metallien solutason vaikutusmekanismeja, osaa huomioida metallien fysiologisen säätelyn ja adaptaation mahdollisuuden. Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa sijoittaa altistus- ja toksisuustiedon ekologisten ja terveydellisten riskien arvioinnin kehikkoon. Ajankohtaista: Oman kirjoitusharjoituksen eli esseen aihetta voi pohtia jo ennen johdantoluentoa, johon osallistuminen on välttämätöntä yhteisen työjärjestyksen sopimiseksi (etsitään kaikille sopivat ajat, erityisesti loppuseminaarin osalta, johon osallistuminen on pakollista). Esivaatimukset: Kemian perusopintoja sekä YMPA225. YMPS478 Kemikaalionnettomuuksien ekotoksikologia ja ympäristöriskit 3 op (11.11.2015 - 19.12.2015) - Korppi Sisältö: Kurssilla tutustutaan kemikaalionnettomuuksiin ja niissä toimimiseen sekä onnettomuuksien aiheuttamiin vaikutuksiin ympäristössä. Suoritustavat: Essee, seminaari ja tentti Tavoite: Kurssin suoritettuaan opiskelijalla on ymmärrys kemikaalionnettomuuksien vaikutuksista ja toimintatavoista onnettomuuden yhteydessä. Esivaatimukset: YMPA225 YMPS510 Sustainable Water Supply and Sanitation 5 op (01.09.2015 31.12.2015), SWSS is based on the Pre-Conference Workshop of 5the Global Dry Toilet Conference in Tampere, August - Korppi Muut Johdanto WETP001 Akvaattisten tieteiden opintopäivä 0 op (26.01.2016) - Korppi Sisältö: Kaikille akvaattisten tieteiden opiskelijoille tarkoitettu tilaisuus, jossa tiedotetaan ja keskustellaan akuuteista opiskeluun liittyvistä aiheista. Päivän ohjelmaan sisältyy myös perinteinen pilkkikilpailu, makkaranpaistoa ja saunomista. Ajankohtaista: Ohjelma alkaa pilkkikilpailulla klo 12-14. Nanotalon saunalle siirrytään n. klo 15, jossa on virallinen ohjelma. Ilta jatkuu n. klo 20 saakka. Perusopinnot (approbatur) EKOP900 HOPS 1 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi SMBP900 HOPS 1 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Opiskelija laatii henkilökohtaisen opintosuunnitelman (Korppi-järjestelmän eHOPS) ohjaajansa tukemana. Tavoite: Opintosuunnitelman laadittuaan opiskelija tuntee oman oppiaineensa opintosuunnitelmien sisällön ja hänellä on selkeä, perusteltu ja aikataulutettu suunnitelma kandidaatin tutkinnon suorittamista varten. Hän osaa kuvata opintojen kuormittavuuden sekä tavoitteet omalle asiantuntijuudelleen. Opiskelija tuntee myös aineenopettajien yleiset työelämävaatimukset. WETP900 HOPS 1 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Opiskelija laatii henkilökohtaisen opintosuunnitelman (Korppi-järjestelmän eHOPS) ohjaajansa tukemana. Tavoite: Opintosuunnitelman laadittuaan opiskelija tuntee oman oppiaineensa opintosuunnitelmien sisällön ja hänellä on selkeä, perusteltu ja aikataulutettu suunnitelma kandidaatin tutkinnon suorittamista varten. Hän osaa kuvata opintojen kuormittavuuden sekä tavoitteet omalle asiantuntijuudelleen. Opiskelija tuntee myös aineenopettajien yleiset työelämävaatimukset. YMPP105 Ympäristönsuojelun perusteet, kirjatentti 3 op (01.09.2015 31.07.2016) -Korppi Sisältö: Globaalit ympäristönsuojeluongelmat, kestävän kehityksen periaatteet, ravintovarojen, veden ja raaka-aineiden riittävyys, väestönkasvu, luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja suojelu, haitallisten aineiden ympäristökohtalo ja vaikutukset eliökunnassa, haittojen vähentäminen. Vain ympäristötieteiden sivuaineopiskelijoille. Suoritustavat: Kirjatentti Tavoite: Kurssin jälkeen opiskelija osaa kuvailla Suomen keskeiset ympäristöongelmat, niiden pääsyyt ja seuraukset, ja mahdolliset ratkaisut. Hän osaa eritellä tyypilliset ympäristöongelmat suomalaisen yhteiskunnan eri lohkoilla, esim. energiatuotannossa, teollisuudessa, maataloudessa, jne. Tenttivastauksessa odotettaan, että opiskelija hallitsee ja osaa käyttää keskeisiä ympäristösuojeluun liittyviä termejä ja antaa esimerkkejä. Ajankohtaista: The course is submitted only as book exam in Finnish. YMPP123 Ympäristötieteen perusteet, kirjatentti 2014- 5 op (01.09.2015 31.07.2016) -Korppi Suoritustavat: Book exam. Aikataulu: Loka-, joulu-, helmi- ja huhtikuun yleisinä tenttipäivinä. Sisältö: Ydinaines: Ympäristökriisin kriittinen tarkastelu, teknosysteemin kestävä kehitys, populaatiobiologia ja väestötiede, ravinnontuotanto, uusiutuvat ja uusiutumattomat energia- ja luonnonvarat, yhdyskuntien kehitys ja urbanisaatio, ympäristön saastuminen ja myrkyt, ihmisen ja luonnon terveyden uhat, jätehuolto, ympäristöeettinen yhteiskunta, kestävän kehityksen haasteet teollisuus- ja kehitysmaille, demokratia, ympäristöpolitiikka, kansalaisyhteiskunta sekä ympäristöasioiden hallinta. Täydentävä aines: Ihmisen ja luonnon vaikutusmahdollisuudet ja rajat. Erityisaines: Eri kulttuurien vaikutukset siihen, miten arvostamme ydinaineksen eri asiakohtia. Ajankohtaisuus ympäristökeskustelussa Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa yhteisö- ja populaatiobiologiaa, väestötiedettä, ravinnontuotannon perusteita, yhdyskuntien kehitystä ja urbanisaatiota. Hän ymmärtää teknologian ja tuotannon aiheuttamat haasteet teollisuus- ja kehitysmaille, mm. uusiutuvien ja uusiutumattomien luonnonvarojen käytössä sekä väestökehityksen ja kulutuksen aiheuttamien haasteiden yhteensovittamisen. Hän osaa eritellä ympäristömyrkkyjen ihmiselle ja luonnolle aiheuttamia terveyden uhkia ja niiden torjuntaa. Hänellä on käsitys ympäristöetiikasta ja ympäristöpolitiikasta sekä yleensäkin ympäristöasioiden hallinnasta kansalaisyhteiskunnassa. Hän osaa ympäristötieteen sähköiset tiedonhankintamenetelmät. Ajankohtaista: Huom!! Opintojakso on nykyisin kirjatentti, joten pelkkä ilmoittautuminen kurssille ei riitä. Ilmoita myös, minä päivänä suoritat tentin. YMPP900 HOPS ja ympäristöalan ammatit 1 op (01.09.2015 31.07.2016) - Korppi Sisältö: LuK-tutkintoon sisältyvä henkilökohtainen opintosuunnitelma, jonka tekeminen aloitetaan ensimmäisen opiskeluvuoden syksyllä. HOPSin tekoprosessiin liittyy erilaisia opintojen suunnitteluun ja työelämätietoon sekä e-HOPS sovelluksen käyttöön perehdyttäviä tapahtumia, ryhmätapaamisia sekä henkilökohtainen tapaaminen HOPS-ohjaajan kanssa. Suoritustavat: Osallistuminen tapaamisiin ja hyväksytty e-HOPS. Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on hyväksytty kandidaattiopintojen opintosuunnitelma. Opiskelija tuntee oman oppiaineensa opetussuunnitelman sekä opintojen aikataulun ja kuormittavuuden. Opiskelija valitsee sivuaineensa ja tutustuu sen opintosuunnitelmaan. Opiskelija hahmottaa yleisiä työelämävaatimuksia ja tulevaa asiantuntijuuttaan. Opiskelija tiedostaa, että henkilökohtaisen opinto- ja urasuunnitelman rakentaminen on jatkuva prosessi. Opiskelija osaa tehdä HOPSinsa käyttäen Korpin tietoteknisiä sovelluksia. Aineopinnot (cum laude approbatur) BIOA111 Solubiologian alkeet, kirjatentti 2 op (01.09.2015 - 31.07.2016) Korppi Sisältö: Solubiologian peruskäsitteet esittelevä suomenkieliseen kirjaan perustuva kirjatentti. Tentti on osana biologian aineopintojen sivuainekokonaisuutta. Kuuluu opintoihin myös ennen vuotta 2009 hyväksyttyjen tutkintovaatimusten mukaisesti biologian opettajan aineopintoja suorittaville. Voidaan suorittaa Bio- ja ympäristötieteiden laitoksen yleisinä tenttipäivinä. Suoritustavat: Tentti Tavoite: Kirjatentin suoritettuaan opiskelija osaa kertoa millaisista biomolekyyleistä solut koostuvat. Hän osaa selittää millaisia rakenteita solut sisältävät. Hän osaa kuvailla solutukirangan rakenteen, muodostumisen sekä sen vaikutuksen solun toimintaan. Opiskelija osaa kuvailla solun keskeiset toiminnot: geenien ilmenemisen, soluliikenteen, solun tiedonsiirron ja jakautumisen. Lisäksi hän osaa kertoa millaisia soluja ovat kantasolut. Ajankohtaista: Kurssia voi tenttiä kaikkina laitoksen yleisinä tenttipäivinä. BIOA112 Ihmisen fysiologia, kirjatentti 5 op (01.09.2015 - 31.07.2016) Korppi Sisältö: Vanhan biologian opettaja opetussuunnitelman mukainen suoritus. Muille valinnainen suoritus. . Suoritetaan bio- ja ympäristötieteiden laitoksen yleisinä tenttipäivinä. Ilmoittautuminen Korpin kautta. Kaikille bio- ja ympäristötieteden pääaineopiskelijoille suositellaan BIOA131 Fysiologia ja anatomia -kurssia tämän tentin sijasta. Tavoite: Kirjatentin suoritettuaan opiskelija osaa selittää verenkierron, hengityksen, elimistön puolustusreaktioiden, ruuansulatuksen, virtsanerityksen, lisääntymisen, aineenvaihdunnan säätelyn, aistien ja hermoston normaalin toiminnan. Hän osaa kuvailla myös kudosten, tuki- ja liikuntaelinten sekä veren solujen keskeisiä piirteitä. BIOA901 Kandidaattitutkielma 7 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Laaditaan suppeahko tutkielma itse valitusta aiheesta joltakin biologian osa-alueelta. Työ voi perustua empiiriseen aineistoon tai olemassa olevaan kirjalliseen materiaaliin. Työn aiheesta sovitaan biologian lehtorin kanssa ja työn suunnitteluvaiheessa osallistutaan biologan kandidaattiseminaariin (BIOA910). Tavoite: Tutkielman tehtyään opiskelija kykenee kuvaamaan omaan tutkimusaiheeseen liittyvät tieteelliset teoriat ja kertomaan alan keskeisimmän tutkimustiedon. Hän osaa kuvata tieteellisen toiminnan perusteet ja kykenee kriittiseen ajatteluun. Opiskelija osaa laatia ohjauksessa tutkimussuunnitelman ja kykenee tieteellisten artikkelien lukemiseen. Lisäksi opiskelija osaa aineiston kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen käsittelyn perusteet. Opiskelija pystyy tuottamaan sujuvaa ja loogista asiatekstiä, ja hän osaa käyttää työn toteuttamisessa tarvittavia atk-ohjelmia ja –sovelluksia. BIOA902 Kypsyysnäyte 0 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Valvotussa koetilanteessa suoritettu kirjallinen kypsyysnäyte, jossa opiskelija osoittaa perehtyneisyytensä tutkintoa varten tekemänsä tutkielman aihepiiriin ja akateemisen kirjoitustyylin hallintaan. Kypsyysnäytteen arvioinnin tekee sen sisällön osalta oppiaineen edustaja (tutkielman ohjaaja) ja kieliasun osalta kielikeskuksen opettaja. EKOA151 Populaatioekologia, kirjatentti 3 op (01.09.2015 - 31.07.2016) Korppi Sisältö: Kirjatentti. Tentissä ei vaadita tietokoneharjoitusten osaamista. Populaatioiden kasvuun, vaihteluun ja säätelyyn vaikuttavat perusmekanismit. Ymmärtää luonnon populaatioihin liittyvä stokastisuus. Rakenteisuus ja tiheysriipuvuus populaatioissa ja populaatiomalleissa. Metapopulaatiodynamiikan perusteet: osapopulaatiot, kolonisaatiot ja paikalliset sukupuutot, ja näihin vaikuttavat tekijät. Perustaidot populaatioiden mallittamiseen liittyvästä parametrisoinnista. Suoritustavat: Kirjatentti. Esivaatimukset: EKOA101 Ekologia EKOA153 Käyttäytymisekologia, kirjatentti 4 op (01.09.2015 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Kirjatentti. Tavoite: Opintojakson käytyään opiskelija osaa käyttäytymisekologian perusteet. Hän osaa nimetä ja kuvata eläinten käyttäytymisen evoluutioon vaikuttavat tekijät, esim. geneettinen ja fenotyyppisen vaihtelu ja luonnonvalinnan eri muodot. Hän osaa kuvata pääpiirteittäin käyttäytymisekologista tutkimusta ja sen merkitystä teorianmuodostukselle. EKOA154 Molekyyliekologia, kirjatentti 4 op (01.09.2015 - 31.07.2016) Korppi Sisältö: Kirjatentti. Johdatus molekyyligeneettisten menetelmien käyttöön ekologisessa tutkimuksessa. Tavoite: Kirjatentin suoritettuaan opiskelija osaa selittää kuinka populaatiogenetiikan teorioita ja molekyyligeneettisiä menetelmiä voidaan soveltaa erityyppisissä ekologisissa tutkimuksissa. Esivaatimukset: EKOA501 ja EKOA502 EKOA155 Kasviekologia, kirjatentti 3 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Kirjatentti. Suoritustavat: Hyväksytysti suoritettu tentti. Tavoite: Kurssin käytyään opiskelija tietää kasviekologian keskeiset käsitteet ja pystyy kertomaan suomalaisista kasveista, niiden populaatioista ja kasviyhteisöistä ekologiset perusasiat. EKOA303 Metsien hoito ja monikäyttö 2 op (01.08.2015 - 31.07.2016) Korppi Suoritustavat: Tentti Esivaatimukset: Biologian perusopinnot Aikataulu: Opintojaksoa ei järjestetä lukuvuonna 2015-2016 Sisältö: Kurssi tarjoaa perustiedot suomalaisesta metsätaloudesta, metsien suunnittelusta, käytöstä ja hoidosta sekä luonnon monimuotoisuuden ylläpitämisestä osana talousmetsien hoitoa. Retkillä tutustaan käytännössä yksityismetsien ja valtion metsien hoitoon ja metsätalouden suunnitteluun. Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa kuvata suomalaisen metsätalouden, metsien kasvatuksen ja hoidon sekä suunnittelun ja monimuotoisuuden turvaamisen perusperiaatteet ja käytännöt. Hän tuntee ja osaa kertoa metsien hoidon käytännön vaiheet taimikon perustamisesta päätehakkuuseen eri metsätyypeillä. Opiskelija pystyy selittämään tärkeimmät kansalliset politiikkatyökalut ja ohjauskeinot talousmetsien monikäytön kysymyksissä. Hän osaa keskustella metsäammattilaisten kanssa metsien monikäyttöön liittyvistä kysymyksistä asiaankuuluvilla termeillä. Ajankohtaista: Kurssin ohjelma nähtävissä: http://users.jyu.fi/~vemonkko/Teaching.html EKOA504 Ekologisen genetiikan esseet 4 op (01.09.2015 - 31.07.2016) Korppi Sisältö: Tutustuminen ekologista genetiikkaa koskevaan kirjallisuuteen ja viiden esseen kirjoittaminen valituista julkaisuista. Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa etsiä ekologisen genetiikan eri aloihin liittyviä julkaisuja ja lukea niitä kriittisesti. Opiskelija osaa kirjoittaa julkaisuista lyhennelmiä, joissa tutkimusten keskeiset asiat tulevat hyvin näkyviin sekä myös etsiä lisätietoa julkaisuissa esiin tulleista asioista. Ajankohtaista: Tämän kurssin vaatimuksena on populaatiogenetiikan kurssin (EKOA502) hyväksytty suorittaminen. Ota yhteyttä kurssin vetäjään (Anneli Hoikkala) ennen esseiden kirjoittamisen aloittamista. Esivaatimukset: EKOA502 EKOA901 Kandidaattitutkielma 7 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Kandidaatintutkielman tarkoituksena on perehdyttää opiskelija tutkimuksen tekoon ja työn tieteelliseen raportointiin. Työ voi olla joko kirjallisuuteen perustuva, vertaileva tai kokeellinen. Työ suositellaan tehtäväksi kandidaattiprojektin (BIOA903, BIOA905-BIOA907) yhteydessä. Kandidaattitutkielma tehdään parityönä. Tavoite: Opintojakson käytyään opiskelija osaa tehdä pienimuotoista tutkimustyötä ohjauksen alaisena noudattaen hyvää tieteellistä käytäntöä. Hän osaa kirjoittaa tieteellisen kirjoittamisen periaatteiden mukaisesti tutkimusraportin, jossa hän arvioi, perustelee ja pohtii tutkimustuloksia ottaen huomioon vaihtoehtoiset tulkinnat sekä aineiston rajoitteet. Hän osaa liittää tutkimustuloksen laajempaan teoreettisen viitekehykseen. Ajankohtaista: Kurssi on tarkoitettu tammikuussa 2015 kandidaattityönsä aloittaneille. Esivaatimukset: BIOP201, BIOA903, BIOA905, BIOA906 sekä riittävä määrä ekologian ja evoluutiobiologian kandidaattiopintoja. EKOA902 Kypsyysnäyte 0 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Valvotussa koetilanteessa suoritettu kirjallinen kypsyysnäyte, jossa arvioidaan opiskelijan perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin sekä äidinkielen taitoa. Esivaatimukset: LuK-tutkielma jätetty arviointiin. SMBA107 Solu- ja molekyylibiologian kirjatentti 6 op (01.09.2015 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Kirjatentti. Suoritetaan yleisinä tenttipäivinä. Tavoite: Kirjatentin suoritettuaan opiskelija osaa selostaa solun kemian perusteet, solun rakenteen ja organisaation, geneettiset perusmekanismit sekä kalvojen rakenteen ja kalvojen sähköiset ominaisuudet. SMBA901 Kandidaattitutkielma 7 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Kandidaattitutkielma eli Luk –työ on kirjallisuuskatsaus johonkin annettuun tai itse keksittyyn aiheeseen. Omat aiheet täytyy esitellä LuK-vastaavalle vähintään viikkoa ennen töiden jakoa. Kandidaattityön aiheet jaetaan Kandidaattiseminaarin yhteydessä. Tavoite: Tutkielman tehtyään opiskelija osaa hakea itsenäisesti tietoa eri kirjallisuuslähteistä. Hän osaa yhdistellä tietoa eri lähteistä, tehdä päätelmiä kirjallisuuden pohjalta ja kirjoittaa ne loogisesti ja selkeästi lukijalle. Tutkielman tehtyään opiskelija osaa suunnitella itsenäisesti oman projektin kirjallisuushaulle ja tutkielman kirjoittamiseksi. SMBA902 Kypsyysnäyte 0 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Valvotussa koetilanteessa suoritettu kirjallinen kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä kandidaattitutkielman aihepiiriin sekä äidinkielentaitoa. WETA102 Limnologian kirjatentti I 6 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Tentitään mieluiten englanniksi. Tavoite: After reading this book a student should have gained a basic knowledge of current understanding and ideas across the whole field of limnology, and hence be positioned for more advanced study of selected aspects. A student should be capable of writing a concise but clear account of any selected topic. WETA103 Limnologian kirjatentti II 5 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi WETA201 Freshwater pollution book examination 4 op (01.09.2015 31.07.2016) - Korppi WETA202 Marine biology book examination 5 op (01.09.2015 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Tentitään mieluiten englanniksi Ajankohtaista: For minor subject's students only. WETA501 Kalabiologian kirjatentti 5 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi WETA502 Kalabiologian kirjatentti 4 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi Esivaatimukset: WETA503 WETA901 Kandidaattitutkielma 7 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Kirjallinen tutkielma akvaattisten tieteiden alalta. Perustuu joko kirjallisuuteen tai empiiriseen aineistoon. Esivaatimukset: BIOA903-907 WETA902 Kypsyysnäyte 0 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Valvotussa koetilanteessa suoritettu kirjallinen kypsyysnäyte, jossa opiskelija osoittaa perehtyneisyytensä tutkintoa varten tekemänsä tutkielman aihepiiriin ja akateemisen kirjoitustyylin hallintaan. Kypsyysnäytteen arvioinnin tekee sen sisällön osalta oppiaineen edustaja (tutkielman ohjaaja) ja kieliasun osalta kielikeskuksen opettaja. Esivaatimukset: WETA901 Kandidaatin tutkielma laadittu. YMPA901 Kandidaattitutkielma 7 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Kirjallinen tutkielma ympäristötieteen ja -teknologian alalta. Esivaatimukset: Kandidaattiseminaari YMPA902 Kypsyysnäyte 0 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Valvotussa koetilanteessa suoritettu kirjallinen kypsyysnäyte, jossa opiskelija osoittaa perehtyneisyytensä tutkintoa varten tekemänsä tutkielman aihepiiriin ja akateemisen kirjoitustyylin hallintaan. Kypsyysnäytteen arvioinnin tekee sen sisällön osalta oppiaineen edustaja (tutkielman ohjaaja) ja kieliasun osalta kielikeskuksen opettaja. Jos kypsyysnäyte sisältyy kandidaatintutkintoon (tai aiempaan AMK-tutkintoon), sitä ei tarvitse kirjoittaa maisteritutkintoa varten uudestaan, vaan kypsyysnäytteeksi katsotaan pro gradu -tutkielman tiivistelmä, joka osoittaa kirjoittajan perehtyneisyyden tutkielman alaan. Syventävät opinnot (laudatur) BIOS900 HOPS 1 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Opiskelija laatii henkilökohtaisen opintosuunnitelman (Korppi-järjestelmän eHOPS) maisteriopintojaan varten. Tavoite: Maisteritutkinnon opintosuunnitelman laadittuaan opiskelija tuntee syvällisesti oman oppiaineensa opintosuunnitelmien sisällöt ja hänellä on selkeästi perusteltu ja aikataulutettu suunnitelma tutkinnon suorittamista varten. Opiskelija tietää opetusalan työelämävaatimukset ja tiedostaa niiden jatkuvan muuttumisen. Lisäksi hän tietää oman asiantuntijuutensa jatkuvan päivittämisen tarpeen ja merkityksen. BIOS901 Pro gradu -tutkielma 20 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Ohjauksessa tehtävä tieteellinen tutkimus joltain biologian osa-alueelta. Tavoitteena on kouluttaa opiskelija itsenäiseen tieteellisten menetelmien käyttöön tutkimuksessa. Tutkielman aiheesta ja ohjausjärjestelyistä on sovittava etukäteen biologian lehtorin kanssa. Tutkielman aiheeseen liittyen pidetään myös maisteriseminaari (BIOS910 tai vastaava). Tavoite: Tutkielman tehtyään opiskelija kykenee suunnittelemaan, toteuttamaan ja raportoimaan yksinkertaisen tutkimuksen ohjauksessa. Hän osaa kuvata tutkimukseen liittyvät teoriat ja kertoa alan keskeisimmän tutkimustiedon ja arvioimaan sitä kriittisesti. Opiskelija osaa tehokkaasti hakea tieteellistä tietoa ja kykenee tieteellisten artikkelien lukemiseen. Opiskelija kykenee aineiston kvalitatiiviseen ja kvantitatiiviseen käsittelyyn mukaan lukien tärkeimmät tilastotieteelliset menetelmät. Opiskelija pystyy tuottamaan sujuvaa ja loogista tieteellistä tekstiä, ja hän osaa tehokkaasti käyttää tutkimuksen toteuttamisessa tarvittavia tietoteknisiä ohjelmia ja sovelluksia. BIOS902 Kypsyysnäyte 0 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Valvotussa koetilanteessa suoritettu kirjallinen kypsyysnäyte, jossa opiskelija osoittaa perehtyneisyytensä tutkintoa varten tekemänsä tutkielman aihepiiriin ja akateemisen kirjoitustyylin hallintaan. Kypsyysnäytteen arvioinnin tekee sen sisällön osalta oppiaineen edustaja (tutkielman ohjaaja) ja kieliasun osalta kielikeskuksen opettaja. Jos kypsyysnäyte sisältyy kandidaatintutkintoon (tai aiempaan AMK-tutkintoon), sitä ei tarvitse kirjoittaa maisteritutkintoa varten uudestaan, vaan kypsyysnäytteeksi katsotaan pro gradu -tutkielman tiivistelmä, joka osoittaa kirjoittajan perehtyneisyyden tutkielman alaan. BIOS909 Työskentely tutkimusryhmässä 2-6 op (01.09.2015 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Palkaton työskentely oman laitoksen tutkimusryhmän jäsenenä. Opiskelija hakeutuu tutkimusryhmään ja sopii työskentelystä. Tämän jälkeen ennen työskentelyn aloittamista siitä sovitaan biologian lehtorin kanssa (työtehtävien ja oppimistavoitelistan läpikäyminen). Jakso ei voi liittyä omaan opinnäytetyöhön. Suoritustavat: Ennen työskentelyn aloittamista siitä sovitaan kurssin vastuuhenkilön kanssa. Työskentelyn päätyttyä laaditaan kirjallinen työraportti. Kurssin voi suorittaa 2-6 op:n laajuisena. Yhden kuukauden (120 tunnin) työskentely vastaa 4 op:ttä sisältäen työraportin. Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa kuvata tutkimusryhmän toiminnan yleiset periaatteet sekä tieteellisen toiminnan ja konkreettisen työn vaatimukset. Hän kykenee toimimaan tutkimustyön vaatimalla täsmällisyydellä, toiminnan eettisyys ja laadunvarmistus huomioonottaen. Opiskelija osaa käyttää työskentelyssä oppimiaan menetelmiä. Aikataulu: Erikseen sovittuna ajankohtana tutkimusryhmissä. BIOS910 Maisteriseminaari 2 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Pääsääntöisesti osallistutaan sen biologian alan maisteriseminaariin, jonka alaan oma pro gradu -tutkielma kuuluu. Tarvittaessa järjestetään biologian oma seminaari erillisen ohjelman mukaan. Asiasta tulee neuvotella biologian lehtorin kanssa hyvissä ajoin etukäteen. Tavoite: Opintojakson jälkeen opiskelija kykenee kertomaan keskeisen tutkimustiedon oman pro gradu -työn aihealueesta. Hän osaa etsiä tieteellistä tietoa kirjallisuudesta ja tietoverkosta, osaa poimia oleellisen tiedon tieteellisistä artikkeleista sekä pystyy tuottamaan biologian alan tieteellistä tekstiä. Lisäksi opiskelija kykenee pitämään asiantuntevan ja selkeän suullisen esitelmän omasta tutkimuksestaan ja osallistumaan kriittiseen tieteelliseen keskusteluun sekä antamaan rakentavaa palautetta toisille heidän esityksistään. Aikataulu: Aikataulu sovitaan osanottajien kesken. BIOS911 Tutkijaseminaari 1-10 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi Ajankohtaista: As many of you may have noticed there has been some changes to the ECOWET seminar series. In fact, it no longer exists and is replaced by the departmental research seminar BIOS911. This means that the seminar series shall have topics covering all sections at the department (ECO, WET, SMB, YMP) and the seminars will mostly be given by invited speakers outside our department. The PhD-student seminars will no longer be given in here, but will have special sessions in spring and autumn with 4-5 presentations (first one 10.10.). Newest information on seminar talks accepted to this course can be found in https://www.jyu.fi/bioenv/tapahtumat/weeklyresearch-seminars As before in the ECOWET seminars, students can obtain credits for attending the seminars (for courses EKOS910, WETS910, SMBS911, YMPS911 and BIOJ910) and 15 seminar presentations equal 1 credit (1 op). Note that this has been changed from 12 seminars = 1 credit. Those students who still have "points" for credits in the old ECOWET series can take their credits with the 12=1 system and any remaining points will be transferred to the new system. Those who have points, but not enough for 1 credit, will continue collecting points under the new system (BIOS911 and 15=1). But all students who wish to get credits from these seminars, both undergraduate and graduate students, must sign up for the BIOS911 course in Korppi! And please do this before attending the next seminar. And those of you, especially PhD-students, who have enough points in the ECOWET series to get all the credits they will ever need, please contact me via email and tell me to which course you would like to have these credits. EKOS120 Syventävä lajintuntemus 1-10 op (01.09.2015 - 31.07.2106) Korppi EKOS123 Sienikurssi 2 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi Suoritustavat: Kurssin suorittaminen edellyttää läsnäoloa. Kurssin lopussa on tentti ja kurssista saa arvosanan. Aikataulu: Opintojaksoa ei järjestetä lukuvuonna 2015-2016 Sisältö: Perussienikurssi, jossa perehdytään suursienten (pääasiassa helttasienet ja tatit) lajintuntemukseen. Pääpaino kurssilla on eri sienisukujen ja -lajien opettelussa, mutta kurssilla käydään läpi myös sienten ekologiaa ja talouskäyttöä. Mukaan kurssille tarvitset sienikorin ja sienikirjan. Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa käyttää oikein tärkeimpiä sienten määrittämiseen käytettäviä tuntomerkkejä. Hän myös osaa itsenäisesti tunnistaa yleisimmät suomalaiset suursienisuvut ja kymmeniä tärkeitä lajeja määrityskirjaa käyttäen. Opiskelija osaa myös suhtautua kriittisesti määritystulokseen ja omaa alustavan valmiuden arvioida määrityksen luotettavuutta. Määritystaitojen lisäksi opiskelija tuntee sienten ekologian perusteita ja ymmärtää alkeita niiden merkityksestä esimerkiksi ekosysteemien toiminnan kannalta. Ajankohtaista: Opintojaksoa ei järjestetä lukuvuonna 2015-2016 EKOS124 Kääpäkurssi 2 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi Suoritustavat: Tentti kurssin lopuksi. Läsnäolopakko ainakin retkipäivillä (vaihtoehtona retkille korvaava kirjallinen tehtävä tai kerätty kokoelma). Aikataulu: Opintojaksoa ei järjestetä lukuvuonna 2015-2016. Sisältö: Luentoja, demonstraatioita ja maastoharjoituksia. Kääpien ja muiden lahottajasienten ekologian ja tavallisen lajiston opiskelu. Lisäksi opetellaan lahottajasienilajien käyttöä monimuotoisuusindikaattoreina ja tutustutaan lajiryhmän lajien uhanalaisuuteen ja sen syihin. Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa käyttää oikein tärkeimpiä kääpien ja muiden lahottajasieniryhmien määrittämiseen käytettäviä tuntomerkkejä. Hän myös osaa itsenäisesti määrityskirjaa käyttäen määrittää kymmeniä kääpälajeja sekä yleisimpiä edustajia muista lahottajasieniryhmistä. Opiskelija osaa myös suhtautua kriittisesti määritystulokseen ja omaa alustavan valmiuden arvioida määrityksen luotettavuutta. Määritystaitojen lisäksi opiskelija tuntee metsien häiriödynamiikkaa lahottajasienten näkökulmasta ja ymmärtää alustavasti lahottajasienten elinkiertopiirteitä. EKOS125 Sammalkurssi 3 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Perustiedot sammalten biologiasta ja ekologiasta. Suomen ja etenkin Keski-Suomen luonteenomainen lehtisammallajisto. Aikataulu: Opintojaksoa ei järjestetä lukuvuonna 2015-2016. EKOS127 Erikoislajintuntemus 1-4 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Kurssilla opetellaan eri eliöryhmien tunnistamista sekä perehdytään niiden elintapoihin. Suoritustavat: Kuusi läsnäolokertaa lajintuntemusilloissa vastaa kahta opintopistettä. Tavoite: Kurssin jälkeen opiskelija osaa kuvailla kunkin käsittelyssä olleen eliöryhmän tärkeimmät rakenteelliset piirteet sekä ryhmien ja lajien määrittämisessä huomioitavat tärkeimmät seikat. Opiskelija osaa tarkastelussa olleiden eliöryhmien näytteiden käsittelyn ja omaa valmiudet ryhmien eliöiden määritykseen. Hän osaa lisäksi kuvailla eliöryhmien biologian ja ekologian pääpiirteet sekä näiden ryhmien monimuotoisuuden. Aikataulu: Järjestetään erillisten ilmoitusten mukaisesti ilta-aikoina (klo 16-20). EKOS129 Selkärangatonkokoelma 2 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Ennalta sovittu määrä tieteellisesti tallennettuja selkärangatonnäytteitä. Kokoelma kohdennetaan johonkin tai joihinkin eläinryhmiin tai tiettyyn habitaattiin. Kokoelman sisältö sovitaan etukäteen opintojakson vastuuhenkilön kanssa. Suoritustavat: Kokoelman kerääminen ja määritettyjen ja etiketöityjen näytteiden esittäminen opintojakson vastuuhenkilölle. Tavoite: Kokoelman laadittuaan opiskelija osaa kerätä tieteellisiä näytteitä sekä osaa tallentaa ja käsitellä keräämänsä näytteet. Hän kykenee määrittämään kohteeksi valitsemansa eläinryhmän näytteet laji- tai sukutasolle. Opiskelija kykenee kuvailemaan kohteena olevan eläinryhmän keskeiset rakenteelliset piirteet, monimuotoisuuden sekä sen biologian ja ekologian pääkohdat. Lisäksi opiskelija osaa kuvailla ja selittää luonnon monimuotoisuutta tutkimansa eläinryhmän avulla. Aikataulu: Kokoelman kerääminen sovitun aikataulun mukaisesti. Esivaatimukset: Selkärangattomien perus- ja jatkokurssit. EKOS130 Kasvikokoelma 2 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Ennalta sovittu määrä tieteellisesti kerättyjä kasvinäytteitä. Kokoelman aihe ja laajuus sovittava kurssin vastuuhenkilön kanssa etukäteen. Tavoite: Opiskelija osaa käyttää lajintunnistusoppaita ja tunnistaa vaikeammin tunnistettavia kasvilajeja kirjallisuuden avulla. Aikataulu: Kokoelman kerääminen sovitun aikataulun mukaisesti. Esivaatimukset: BIOA120 EKOA120 EKOS131 Maaperäekologia 4 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Laboratorio- ja luentokurssi. Kurssilla käydään läpi maaperäekologian perusteet: maaperä elinympäristönä ja maaperäeliöiden erityispiirteet; maaperän merkitys terrestrisissä ekosysteemeissä; hajottajaeliöiden (mikrobit ja eläimet) monimuotoisuus ja niiden muodostama ravintoverkko; maaperäeliöiden keskinäiset vuorovaikutukset ja vuorovaikutukset maanpäällisen eliöstön kanssa; eloperäisen aineksen hajoaminen ja maaperän merkitys ravinnekierroissa ja ravinteiden varastona; haitallisten aineiden vaikutukset maaperässä ja sen toiminnassa. Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa kertoa perustiedot maannoksista, maaperästä elinympäristönä ja maaperän eliöstöstä (hajottajaeliöyhteisöstä). Hän osaa kuvata mikrobiston monimuotoisuuden ja toiminnan sekä hajottajaeläinten muodostaman ravintoverkon. Hän tunnistaa tärkeimmät hajottajaeliöryhmät ja osaa kertoa niiden merkityksestä sekä kykenee maaperänäytteiden ottoon maastossa ja niiden käsittelyyn laboratoriossa. Hän osaa suunnitella ja toteuttaa yksinkertaisia maaperäekologisia kokeita sekä tehdä yksinkertaisia mittauksia. Opiskelija kykenee kuvailemaan ja tunnistamaan kasvien ja hajottajien välisiä vuorovaikutussuhteita (mm. mykorritsat). Hän osaa kertoa hajotustoiminnan ja ravinteiden vapautumisen mekanismit ja niiden merkityksen ekosysteemitasolla. Opiskelija osaa kuvailla myös symbionttisen ja vapaan typensidonnan. Lisäksi hän osaa kuvailla maaperää hiilen varastona ja hiilen kiertoa kokonaisuutena. Aikataulu: Opintojaksoa ei järjestetä lukuvuonna 2015-2016. Ajankohtaista: The main language of the course will be English. EKOS140 Eliömaantiede/Biogeography 5 op (01.08.2015 - 31.07.2016) Korppi Suoritustavat: Book exam before lectures and exercises. Esivaatimukset: EKOA101 Aikataulu: Opintojaksoa ei järjestetä lukuvuonna 2015-2016. Sisältö: Main themes include ecological biogeogarphy, species distributions and their limits, island biogeography and its applications; Global biodiversity, historical biogeography and phylogeography; regional biogeography of Fennoscandia Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa kertoa, mitkä ekologiset ja historialliset tekijät vaikuttavat eliöiden levinneisyyksiin ja levinneisyyden muutoksiin. Hän osaa mitata levinneisyyttä ja sen muutoksia sekä empiirisesti tutkia näitä annetulla aineistolla. Hän tuntee hyvin ja osaa kertoa saarieliömaantieteen teorian ja sen tärkeimmät sovellutukset ja rajoitukset. Opiskelija pystyy kertomaan, miten nykyisten biomien monimuotoisuus ja lajistollinen rakenne ovat pääpiirteissään muodostuneet historiallisten ja ekologis-evolutiivisten prosessien tuloksena. Hän osaa käyttää phylogeografisia menetelmiä historiallisen eliömaantieteen kysymysten tutkimisessa. Opiskelija osaa kuvata, miten eliöiden levinneisyys ja runsaus (yleisyys) ovat yhteydessä toisiinsa ja millaiset mekanismit vaikuttavat tämän yhteyden syntyyn. Ajankohtaista: Opintojakso järjestetään joka toinen vuosi. EKOS143 Vaihtoehtoinen kirjallisuus, kirjatentti 2-4 op (01.09.2015 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Kirjatentti erikseen sovittavasta kirjallisuudesta. Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa nimetä ja kuvata kirjatenttiin valitun alan tai aihepiirin keskeiset käsitteet ja teoriat. Opiskelija osaa kertoa ja havainnollistaa, millainen yhteys näillä on ekologian ja evoluutiobiologian tutkimukseen ja mahdollisiin sovellutuksiin. EKOS144 Evoluutiobiologian sovellutukset 5 op (01.08.2015 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Perehdytään syvemmälle evoluutiobiologiseen ja –ekologiseen tutkimukseen Ajankohtaista: Opintojakso järjestetään joka toinen vuosi. Tavoite: Opintojakson käytyään opiskelija osaa syvällisesti evoluutioteoriaa. Hän osaa nimetä ja kuvata evoluutioon vaikuttavat tekijät, esim. geneettinen ja fenotyyppisen vaihtelu ja luonnonvalinnan eri muodot. Hän osaa kuvata syvällisesti evoluutiomekanismien tutkimusta ja sen merkitystä eri osalueiden teorianmuodostukselle. Hän osaa mm. kuvata evoluutiotutkimuksen kausaalisuusongelmia ja debatoituja teorioita ja kysymyksiä. Esimerkiksi mitä on adaptaatio, ja mitä se ei ole, luonnonvalinnan olemus, havaitseminen ja estimointi. Hän osaa lajiutumisen, lajikäsitteen ja adaptiivisen radiaation perusteet. Hän osaa kuvata ihmistoiminnan aikaansaamia valintapaineita sekä osaa kuvata miten eliöiden evoluutiohistoria auttaa tunnistamaan ja ratkaisemaan tämän päivän luonnon- ja ympäristönsuojelun ongelmia. Aikataulu: Opintojaksoa ei järjetetä lukuvuonna 2015-2016. Esivaatimukset: EKOA102, EKOA156, EKOA502, EKOS102 EKOS147 Population Ecology and Population Cycles 1-2 op (01.08.2015 31.07.2016) -Korppi Sisältö: Finnish population and behavioural ecology is famous for extensive research on population cycles, which characterize northern boreal and subarctic environments. This course has an intense focus on diversity of population cycles and individual faiths in fluctuating populations. The teachers include experts in population ecology in small mammals, insects, vertebrate pests, birds and pathogens, and behavioural and evolutionary ecologists studying individual strategies along density and environmental changes in cyclic populations. The students are encouraged to contribute to the course program with own suggestions, examples or short presentations. The course may include demonstrations and a field excursion. If you participate in Population Ecology and Population Cycles course you should bring laptop with you (if only possible). Aikataulu: The course is not offered during the academic year 2015-2016. Ajankohtaista: The course is a part of the two week international Jyväskylä Winter School of Ecology. EKOS160 Yhteisö- ja ekosysteemiekologia 3 op (01.08.2015 31.07.2016) - Korppi Suoritustavat: Luennoille ja harjoituksiin on osallistumispakko, tentistä tulee saada vähintään arvosana 1 asteikolla 0-5, jossa nolla = hylätty. Aikataulu: Opintojaksoa ei järjestetä lukuvuonna 2015-2016. Sisältö: Kurssilla perehdytään yhteisöjen monimuotoisuuteen vaikuttaviin tekijöihin, diversiteettiä selittäviin teorioihin ja ekosysteemien tuottavuuden, monimuotoisuuden ja ympäristötekijöiden välisiin vuorovaikutussuhteisiin sekä ekologisten verkostojen teoriaan. Tavoite: Opintojakson käytyään opiskelija osaa ekosysteemiekologian keskeiset teoriat ja käsitteet. Ajankohtaista: Opintojakso järjestetään joka toinen vuosi. EKOS301 Soveltava ekologia tai luonnonsuojelubiologia, kirjatentti 5 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Kirjatentti. Tavoite: Luonnonsuojelubiologia: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa nimetä ja kuvata luonnon monimuotoisuutta uhkaavat tekijät ekologisen hierarkian eri tasoilla. Opiskelija osaa kertoa, millaisin keinoin monimuotoisuutta voidaan pyrkiä säilyttämään ja palauttamaan. Hän pystyy havainnollistamaan luonnonsuojelutoimien tavoitteita, mahdollisuuksia ja rajoituksia suhteessa yhteiskuntien toimintaan ja eripituisissa aikaperspektiiveissä. Soveltava ekologia: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa kertoa, miten ekologinen teoria yksilö-, populaatio-, yhteisö-, ja ekosysteemitasoilla voi palvella luonnonhoitoa ja luonnonvarojen kestävää käyttöä. Hän hahmottaa myös laajan maantieteellisen mittakaavan ekologisen tiedon sovellutuksia globaalien ympäristökysymysten ratkaisemisessa. Hän osaa asettaa ekologisen tietämyksen laajemman kestävän kehityksen tematiikkaan ja hahmotella ekologiatieteen sovellutukset osana laajempaa yhteiskunnallista kontekstia. EKOS305 Boreaalisen havumetsävyöhykkeen monimuotoisuus ja erityispiirteet 6 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Boreaalisten havumetsien historiaa, lajiston erityispiirteitä ja metsäluonnon monimuotoisuutta. Ihmisen vaikutus lajistoon ja monimuotoisuuteen sekä monimuotoisuuden ylläpitäminen suojelualueilla ja talousmetsissä. Monimuotoisuuteen liittyviä sosioekonomisia tekijöitä sekä suojelun ristiriitoja ja niiden ratkaisuja. Kurssi perustuu monimuotoisuutta käsittelevään kirjaan Metsän kätköissä 2004. Suoritustavat: Kurssi suoritetaan lukemalla itsenäisesti kirjat Metsän kätköissä ja Uusi metsäkirja sekä tekemällä oppimistehtävä. Oppimistehtävä ja kirjallisuus löytyy kurssin kansiosta Optimassa. Tavoite: Kurssin käytyään opiskelija ymmärtää metsien suojelun ja monimuotoisuuden säilyttämisen ekologisia perusteita. Opiskelija ymmärtää Suomen metsiin kohdistuvia ristipaineita talouskäytön, virkistyskäytön ja luonnonsuojelun välillä ja tiedostaa syvällisesti, että yhteiskunnassa vallitsee erilaisia arvoja ja katsantokantoja metsien käytön suhteen. Opiskelija osaa perustella omia näkemyksiään ja osaa kriittisesti arvioida muiden kirjoittamia julkaistuja tekstejä. Opiskelija tiedostaa monien eri arvojen ja käyttötapojen yhteensovittamisen haasteellisuuden mutta ymmärtää sen tarpeellisuuden. EKOS308 Riistaekologia 1-2 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Riistakantojen arviontimenetelmät. Riistan elinympäristövaatimukset. Riistapopulaatioiden rakenteet, dynamiikka ja genetiikka. Saalistus ja metsästysverotus teoriassa ja käytännössä. Riistakantojen hoito ja kestävä käyttö. Riistan loiset ja taudit. Kantojen arviointi käytännössä. Aikataulu: The course is not offered during the academic year 2015-2016. EKOS310 Luontotyypit 4 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi Suoritustavat: läsnäolo välttämätön koko kurssin ajan + hyväksytysti suoritettu tentti Esivaatimukset: ekologian kenttäkurssi EKOA103 - Lajintuntemus: kasvit, peruskurssi BIOA120 Lajintuntemus: kasvit, jatkokurssi EKOA120 Aikataulu: Opintojaksoa ei järjestetä lukuvuonna 2015-2016. Sisältö: Perehdytään kasvillisuustyyppien luokittelun teoriaan ja luokitellaan kasvillisuustyyppejä maastossa. Pääpaino opetuksessa on maastoharjoittelulla ja maastossa tapahtuvalla opetuksella. Kurssilla käydään läpi kaikki kasvipeitteiseen maanpinnan kasvillisuustyypit, mutta pääpaino kurssilla on metsätyyppien ja suotyyppien luokittelussa. Tavoite: Opintojakson käytyään opiskelija osaa Suomessa esiintyvien luontotyyppien keskeiset rakenteelliset piirteet. Hän kykenee tunnistamaan maastossa tunnusomaisen kasvilajiston ja niiden perusteella kirjallisuuden avulla nimeämään luontotyypin ja luokittelemaan kasvipeitteistä maa-alaa. Opiskelija tietää luokittelun taustalla olevan ekologisen teorian ja pystyy soveltamaan sitä luontotyyppien rajauksessa. Ajankohtaista: Opintojakso järjestetään joka toinen vuosi. EKOS311 Introduction to evolutionary ecology modelling 5-6 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi Tavoite: After completing the course, the participants should (i) understand the utility, limitations, and philosophical basis of formal modelling in evolutionary ecology; (ii) be familiar with common modelling approaches, including optimisation, game theory, and population genetic dynamics; (iii) be able to write and evaluate simple models in matlab. Aikataulu: The course is not offered during the academic year 2013-2014. It will be given only every second year. EKOS313 Sosiaalisuuden evoluutio 2 op (01.08.2015 - 31.07.2016) Korppi Sisältö: Despite the inherent conflict between what is beneficial for an individual and what is beneficial for a group, elaborate social behaviour and advanced cooperation has evolved from teams of genes cooperating within genomes, to the sophisticated extremes of social insect colonies and the peculiarities of human social life. The course will start by identifying conflicts, both within individuals at the genomic level, and between individuals interacting within a society. We will then identify how, despite the conflicts, social systems have evolved and how they manage to persist. We will cover key theoretical approaches to the study of social evolution, including basics of game theory, inclusive fitness theory, and multilevel selection theory, and show how they have been applied to studies of empirical systems. Suoritustavat: Attendance in lectures in mandatory. All participants prepare homework assigments and must be prepared to present their homework in the class. The grade will be determined by quality of the homework and activity in discussion sessions that are organized as part of the lectures. Aikataulu: Opintojaksoa ei järjestetä lukuvuonna 2015-2016 EKOS505 Luonnonsuojelugenetiikka, loppukuulustelu, kirjatentti 6 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Kirjatentti: luonnonsuojelugenetiikka Tavoite: Kirjatentin suoritettuaan opiskelija osaa määritellä uhanalaisten lajien genetiikkaan, geneettisen monimuotoisuuden säilyttämiseen ja taksonomisten yksiköiden määrittelyyn liittyvät peruskäsitteet. Opiskelija osaa myös soveltaa ekologian, genetiikan ja evoluutiobiologian tietoja luonnonsuojelussa. Ajankohtaista: Tentaattorina syksyllä 2015 toimii Hannele Kauranen. Esivaatimukset: EKOA502 EKOS506 Molecular evolution, book exam 6 op (01.09.2015 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Kirjatentti Suoritustavat: Kirjatentin voi suorittaa ekologian yleisinä tenttipäivinä (muista tenttiin ilmoittautuminen). Ajankohtaista: Kysymykset saatavana sekä suomeksi että englanniksi. Esivaatimukset: EKOA502. EKOS512 Molekyyligenetiikan laboratoriokurssi II 6 op (01.08.2015 31.07.2016) - Korppi Esivaatimukset: EKOA511; Evoluutiogenetiikka-linjan opiskelijoille. Aikataulu: Opintojaksoa ei järjestetä lukuvuonna 2015-2016. Sisältö: 60-100 tuntia laboratoriotöitä, omatoimista työskentelyä ja työselostusten tekoa. Tutustutaan DNA:n sekvensoitiin ja sekvenssien tulkintaan sekä erilaisten merkkigeenien käyttöön (esim. mtDNA, mikrosatelliitit) ja qPCR ekologisissa tutkimuksissa. Tavoite: By the end of the course the student should be able to conceptualize the application of molecular genetic methods to research questions. The student will be able to develop skills in the laboratory, including advanced techniques such as DNA sequencing, microsatellite data collection and analysis, and quantitative PCR. The student will develop skills in time management, maintaining a laboratory notebook, and group work. Students will be able to prepare reports of laboratory work, results and analyses. Ajankohtaista: Because of the nature of laboratory work, the schedule will be difficult to predict in advance. Prepare to be flexible with your timetable! EKOS701 Ekologia, evoluutio ja yhteiskunta 2 op (01.08.2015 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Seminaari, jossa opiskelijoiden antamien alustusten ja oheislukemiston pohjalta keskustellaan tieteenalamme ja yhteiskunnan suhteista ekologisen tiedekäsityksen pohjalta. Tuleeko akateemisesti koulutettujen luonnontieteilijöiden vaikuttaa yhteiskunnan ajatteluun tai arvoihin, ja jos niin kuinka? Konneveden intensiivikurssi luotaa tieteellisen journalismin ja mielipidekirjoittamisen perusteisiin. Kurssin lähtökohtien vuoksi kieli on suomi. Kurssille hyväksytään 10-15 opiskelijaa, jotka ilmoittautuessaan ehdottavat 1-2 ajankohtaista teemaa kurssin aihealueesta. Näistä ja kurssinvetäjän aiheista valikoituvat alustusten aiheet kullekin osanottajalle. Tavoite: Kurssin käytyään opiskelija tunnistaa oman ekologisen ja evolutiivisen asiantuntemuksensa ja osaa soveltaa tietämystään yhteiskuntaa kulloinkin puhuttaviin ajankohtaisiin asioihin ja ilmiöihin. Opiskelija ymmärtää mielipidevaikuttamisen merkityksen yhteiskunnassa ja osaa kirjoittaa omaan asiantuntemukseensa pohjautuvan mielipidekirjoituksen. Aikataulu: Opintojaksoa ei järjestetä lukuvuonna 2015-2016. EKOS901 Pro gradu -tutkielma 30 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Opettajan ohjauksessa tehtävä tieteellinen tutkimustyö. Tarkoituksena on kouluttaa opiskelija itsenäisen tutkimuksen tekemiseen. Tutkielman aiheesta ja työn tekemisestä on sovittava etukäteen pääaineen professorin kanssa. Työn teoreettinen tausta sekä pro gradu -suunnitelma esitetään maisteriseminaarin (EKOS905) I vaiheessa ja työn tulokset seminaarin II vaiheessa. Tavoite: Gradun tehtyään opiskelija on omaksunut tieteellisen ajattelun ja toiminnan sekä tähän pohjautuvan tiedon keräämisen, soveltamisen ja esittämisen perusteet. EKOS902 Kypsyysnäyte 0 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Valvotussa koetilanteessa suoritettu kirjallinen kypsyysnäyte, jossa opiskelija osoittaa perehtyneisyytensä tutkintoa varten tekemänsä tutkielman aihepiiriin ja akateemisen kirjoitustyylin hallintaan. Kypsyysnäytteen arvioinnin tekee sen sisällön osalta oppiaineen edustaja (tutkielman ohjaaja) ja kieliasun osalta kielikeskuksen opettaja. Jos kypsyysnäyte sisältyy kandidaatintutkintoon (tai aiempaan AMK-tutkintoon), sitä ei tarvitse kirjoittaa maisteritutkintoa varten uudestaan, vaan kypsyysnäytteeksi katsotaan pro gradu -tutkielman tiivistelmä, joka osoittaa kirjoittajan perehtyneisyyden tutkielman alaan. EKOS909 Työskentely tutkimusryhmässä 1-5 op (01.09.2015 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Palkaton työskentely oman laitoksen tutkimusryhmän jäsenenä. Työskentelystä sovitaan vastuuopettajan kanssa etukäteen (työtehtävien ja oppimistavoitelistan laatiminen) ja siitä laaditaan kirjallinen selostus. 1 kk vastaa noin 5 op sisältäen työraportin. Huom. ei oma opinnäytetyö. Suoritustavat: Ennen työskentelyn aloittamista Työskentelystä tutkimusryhmässä tulee työntekijän ja työskentelyä ohjaavan tutkijan yhdessä käydä läpi seuraavat seikat sekä kirjaavat opiskelusuunnitelmaan (Optimassa): Oppimistavoitteet : Mitkä ovat ne menetelmät, taidot ja valmiudet, jotka opiskelija työskentelyn aikana pyrkii oppimaan? Työn aikataulu . Milloin työskentely toteutetaan ja miten se sovitetaan opiskelijan ja tutkimusryhmän aikatauluun? Oikeudet ja velvollisuudet . Työskentelyn aikana kootun materiaalin tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusryhmälle. Tutkimusryhmä sitoutuu opastamaan opiskelijaa kaikissa työskentelyn vaiheissa ja perehdyttämään opiskelijan tutkimustyön eri vaiheisiin. Opiskelija sitoutuu tarkasti noudattamaan annettuja työskentelyohjeita, pitämään kiinni sovitusta aikataulusta sekä ilmoittamaan työn aikana havaitsemistaan tutkimuksen tuloksiin mahdollisesti vaikuttavista seikoista. Palaute : Jo ennen työskentelyn alkua on hyvä sopia, kuinka opiskelijalle annetaan palaute suoritetusta työstä. Ennen työskentelyn aloittamista siitä sovitaan kurssin vastuuhenkilön kanssa ja siitä laaditaan lyhyt työtehtävien kuvaus ja oppimistavoitelista lomakkeen mukaan. Tämä palautetaan Optimaan. Kirjallisen raportin laatiminen Työskentelyn päätyttyä siitä laaditaan kahden kuukauden kuluessa vapaamuotoinen kirjallinen työraportti, joka palautetaan Optimaan. Kurssin voi suorittaa 2-5 op:n laajuisena. Yhden kuukauden (120 tunnin) työskentely vastaa 4 op:ttä sisältäen työraportin. Raportista tule ilmetä miten oppimistavoitteet saavutettiin sekä: Tutkimuksen tieteellinen tausta . Mihin laajempaan tieteelliseen kysymykseen tutkimus liittyy? Mikä on tutkimuksen teoreettinen ja käsitteellinen viitekehys? Työn tavoitteet . Mikä on tarkempi tutkimuskysymys, johon työskentely liittyy? Miten opiskelijan tekemä työ palvelee tähän tutkimuskysymykseen vastaamista? Koeasetelma tai havaintoaineiston keruusuunnitelma. Käytössä olevat menetelmät ja tarkat työskentelyohjeet. Suoritus voidaan hyväksyä kun työskentelyraportti on hyväksytty. Tavoite: Kurssin suoritettuaan opiskelija tietää ja osaa kuvata tutkimustyön tekemisen kaikki vaiheet suunnitelman tekemisestä aina tutkimusraportin kirjoittamiseen saakka. Hän on omaksunut vastuullisen työskentelyn merkityksen ja osaa kertoa oman vastuunsaosana tutkimusryhmämn toimintaa. Opiskelija on hankkinut uusia taitoja, jotka voivat liittyä tutkimusaineistojen keräämiseen, käsittelyyn ja analyysiin. EKOS911 Työharjoittelu 5-15 op (01.04.2016 - 30.09.2016) - Korppi Sisältö: Työharjoittelu perehdyttää opiskelijan ekologian/genetiikan tutkimus ja/tai suunnittelutehtäviin sekä kehittää yhteistoimintaa yliopiston ja työelämän välillä. Harjoittelupaikasta tulee sopia etukäteen osaston vastuuopettajan kanssa ja siitä tulee laatia etukäteen harjoittelusuunnitelma ja harjoittelun päätyttyä harjoitteluraportti. Yliopiston tukemat työharjoittelupaikat tulevat opiskelijoiden haettavaksi pääsääntöisesti vuodenvaihteen jälkeen. Opiskelija voi myös itse tehdä esityksiä tuettavien harjoittelupaikkojen joukkoon. Tämän on kuitenkin tapahduttava hyvissä ajoin. Ohjeet harjoittelusuunnitelman ja -raportin laatimiseeen sekä tarkempaa tietoa harjoittelusta löytyvät laitoksen www-sivuilta (www.jyu.fi/bioenv/opiskelu/maisteri/tyoharjoittelu). Suoritustavat: Harjoittelusta saa opintosuorituksen, kun harjoittelusta palautettu raportti on hyväksytty. Raportti tulee palauttaa kuukauden kuluessa harjoittelun päätyttyä OPTIMAAN EKOS911 kansioon. Harjoittelusta saa 5 op / 1 kk työharjoittelua (harjoittelusta voi sisällyttää oman alan pääaineopintohin kuitenkin enintään 5 op). Tavoite: Opintojakson käytyään opiskelijalle on jäsentynyt kuva ekologian/genetiikan tutkimus- ja/tai suunnittelutehtävistä, joissa on täytynyt soveltaa ja yhdistää eri opintojaksoilla hankittuja tietoja ja taitoja. Hän osaa hahmottaa työelämässä vaadittavia taitoja/tietoja sekä osaa arvioida omaa osaamistaan alan työtehtävissä. Hän on saanut valmiuksia toimia motivoituneena, sitoutuneena ja vastuullisena työyhteisön jäsenenä. Hän myös tietää keskeiset työntekijän oikeudet ja velvollisuudet sekä tuntee työnhakuprosessin. Esivaatimukset: Harjoittelu soveltuu maisterivaiheen opiskelijoille. EKOS911 Työharjoittelu 5-15 op (01.04.2015 - 01.10.2015) - Korppi Sisältö: Työharjoittelu perehdyttää opiskelijan ekologian/genetiikan tutkimus ja/tai suunnittelutehtäviin sekä kehittää yhteistoimintaa yliopiston ja työelämän välillä. Harjoittelupaikasta tulee sopia etukäteen osaston professorin tai muun opettajan kanssa ja siitä tulee laatia etukäteen harjoittelusuunnitelma ja harjoittelun päätyttyä harjoitteluraportti. Yliopiston tukemat työharjoittelupaikat tulevat opiskelijoiden haettavaksi pääsääntöisesti vuodenvaihteen jälkeen. Opiskelija voi myös itse tehdä esityksiä tuettavien harjoittelupaikkojen joukkoon. Tämän on kuitenkin tapahduttava hyvissä ajoin. Ohjeet harjoittelusuunnitelman ja -raportin laatimiseeen sekä tarkempaa tietoa harjoittelusta löytyvät laitoksen www-sivuilta (www.jyu.fi/bioenv/opiskelu/maisteri/tyoharjoittelu). Suoritustavat: Harjoittelusta saa opintosuorituksen, kun harjoittelusta palautettu raportti on hyväksytty. Raportti tulee palauttaa kuukauden kuluessa harjoittelun päätyttyä OPTIMAAN EKOS911 kansioon. Harjoittelusta saa 5 op / 1 kk työharjoittelua (harjoittelusta voi sisällyttää oman alan pääaineopintohin kuitenkin enintään 5 op). Tavoite: Opintojakson käytyään opiskelijalle on jäsentynyt kuva ekologian/genetiikan tutkimus- ja/tai suunnittelutehtävistä, joissa on täytynyt soveltaa ja yhdistää eri opintojaksoilla hankittuja tietoja ja taitoja. Hän osaa hahmottaa työelämässä vaadittavia taitoja/tietoja sekä osaa arvioida omaa osaamistaan alan työtehtävissä. Hän on saanut valmiuksia toimia motivoituneena, sitoutuneena ja vastuullisena työyhteisön jäsenenä. Hän myös tietää keskeiset työntekijän oikeudet ja velvollisuudet sekä tuntee työnhakuprosessin. Esivaatimukset: Harjoittelu soveltuu maisterivaiheen opiskelijoille. HYB0431 Kalabiologian ja kalatalouden loppukuulustelu 5 op (01.01.2004 31.12.2020), Kirjatentti/Book examination - Korppi Sisältö: Godin J-G (1997): Behavioural Ecology of teleost Fishes & Pitcher & Hart (1990): Fisheries Ecology (chapters 1-6). Aikataulu: Tentitään yleisenä tenttipäivänä. Tentaattori Juha Karjalainen KAL0J04 Yliopisto-opetus 0-9 op (08.08.2005 - 31.12.2020) - Korppi KAL0J04 Yliopisto-opetus 0-9 op (07.08.2006 - 30.12.2021) - Korppi SMBS110 Bioinnovaatiot ja liiketoiminta 4 op (01.08.2015 - 31.07.2016) Korppi Sisältö: 1. Intellectual Property Rights and International Patent Laws, 2. Biotechnology; The Science and the Business, 3. Biomedical product development & 4. Business Plan Suoritustavat: 15% participation, including exercises and discussion groups + 85% exam. Tavoite: To develop a sound understanding of the special characteristics needed in biobusiness and product development. Aikataulu: The course is not offered during the academic year 2015-2016. SMBS112 Virologian jatkokurssi 4 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi Sisältö: A lecture course on virus structures and life cycles. Structural methods for virus research. Each student gives a short presentation on a particular virus species. Ajankohtaista: Opintojakso järjestetään joka toinen vuosi. Tavoite: At the end of the course the student knows how to structure a presentation on a particular virus species (taxonomy, entry, replication, assembly, release from the cell, virulence). He/she will also be able to write a short synopsis based on the presentation. The course encourages discussions and the student is expected to have better skills for asking questions in future. Deeper knowledge about virus taxonomy and structure will also be expected. Aikataulu: Opintojaksoa ei järjestetä lukuvuonna 2015-2016. Esivaatimukset: SMBA310. SMBS114 Solun kalvoliikenne ja sen säätely 4 op (01.08.2015 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Kurssilla tutustutaan tarkemmin solun kalvoliikenteeseen (endo- ja eksosytoosi) ja sitä sääteleviin proteiineihin (mm. rab- ja vuorausproteiinit, muut GTPaasit ym.) ja lipideihin. Kurssilla perehdytään myös moottoriproteiineihiin ja solun tukirangan toimintaan kalvoliikenteessä. Luennoilla ja demoissa käydään läpi tunnettujen markkeriproteiinien ja mikrobien avulla endosytoosi- ja eksosytoosireitit yksityiskohtaisesti. Suoritustavat: Osallistumalla luennoille ja demoihin katsotaan kurssi suoritetuksi. Näihin sisältyy kurssin eri aihepiirien yksityiskohtien selvittäminen piirtämällä ja kaaviokuvilla yhteisissä demopalavereissa ja omalla ajalla. Nämä piirtämistehtävät täytyy olla tehtynä, jotta kurssista pääsee läpi. Tavoite: Kurssin jälkeen opiskelija osaa kuvailla solun kalvoliikenteen pääreitit. Opiskelija osaa lisäksi kertoa, mitkä tekijät säätelevät solun kalvoliikennettä ja millä mekanismeilla. Omatoimisten kirjallisten töiden jälkeen opiskelija osaa myös hahmottaa piirtämällä kalvoliikennereitit ja osaa sijoittaa säätelytekijät oikeisiin kohteisiin reiteillä. Kurssin jälkeen opiskelija hallitsee aihepiirin keskeisen englanninkielisen termistön. Opiskelija kykenee suunnittelemaan ja toteuttamaan pienimuotoisen tutkimuksen, hahmottelemaan tutkimukselle tärkeät taustatekijät, muotoilemaan oleellisia tutkimushypoteeseja ja pohtimaan mitä metodeja tarvitaan näiden hypoteesien tutkimiseen Aikataulu: Opintojaksoa ei järjetetä lukuvuonna 2015-2016. Ajankohtaista: Opintojakso järjetetään joka toinen vuosi. SMBS117 Syövän biologia 4 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi Aikataulu: The course is not offered during the academic year 2015-2016. SMBS700 Loppukuulustelu 6 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi Suoritustavat: Suoritetaan yleisinä tenttipäivinä. Aikataulu: Suositellaan suoritettavaksi neljännen tai viidennen opiskeluvuoden aikana. Sisältö: Kirjallinen kuulustelu. Tavoite: Principles of Virology (Flint ym.): Kirjatentin suoritettuaan opiskelija kykenee kuvailemaan viruksen keskeiset rakenneosat ja erilaiset virustyypit. Hän kykenee selittämään kuinka virus tunkeutuu soluun. Hän kykenee kuvailemaan viruksen proteiinien ja genomin monistumisen solussa. Hän osaa selittää kuinka viruspartikkelit kootaan solussa ja kuinka ne pääsevät ulos solusta. Hän osaa erottaa eri virustyypit ja erot niiden lisääntymisessä. Principles of Physical Biochemistry (Holde ym.): Kirjatentin suoritettuaan opiskelija osaa liittää solu- ja molekyylibiologian opinnoissa saamansa tiedon biomolekyylien ja niiden detektiomenetelmien fysikaalis-kemiallisiin perusteisiin. Molecular Biology of Cell (Alberts ym.): Kirjatentin suoritettuaan opiskelija kykenee kuvailemaan solun keskeiset kalvo-, proteiini- ja tukirakenteet. Hän kykenee selittämään yksityiskohtaisesti solun keskeiset kuljetustapahtumat ja nimeämään niihin osallistuvat rakenteet. Hän osaa selittää solun tiedonsiirtokanavien toiminnan. Hän osaa kuvailla solutukirangan muodostumismekanismin sekä solunsisäisen toiminnan. Hän osaa selittää solusyklin vaiheet, ohjelmoidun solun kuoleman ja syöpäsolujen ominaisuuksia. Hän osaa kuvailla suvullisen lisääntymisen ja yksilönkehityksen vaiheet. Hän osaa myös selittää immunologisen puolustuksen toimintamekanismin. SMBS701 Tutkielmaan liittyvää kirjallisuutta kuulustelu 6 op (01.09.2015 31.07.2016) -Korppi Sisältö: Kirjallinen kuulustelu opiskelijan kanssa sovittavasta materiaalista. Yleensä noin 600-800 sivua joko syventävän tason oppikirjallisuutta tai alan katsausartikkeleita. Tavoite: Kirjatentin suoritettuaan opiskelija osaa liittää pro gradut tutkielmaansa liittyvät aiheet laajempaan kokonaisuuteen. Ajankohtaista: Muista ilmoittaa tentiin ilmoittautumisen yhteydessä: kuka on tentaattori ja mitä kirjallisuutta/katsausartikkeleita tentit. SMBS801 Työharjoittelu 5 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Työskentely alan tutkimuslaitoksessa tai teollisuudessa. Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija työtehtäviin sekä kehittää valmiuksia soveltaa tieteellistä tietoa. Harjoittelusta laaditaan etukäteen kirjallinen suunnitelma ja harjoittelun päätyttyä kirjallinen raportti. SMBS802 Työskentely tutkimusryhmässä 1-5 op (01.09.2015 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Palkaton työskentely oman laitoksen tutkimusryhmän jäsenenä. Opiskelija hakeutuu tutkimusryhmään ja sopii työskentelystä. Tämän jälkeen ennen työskentelyn aloittamista siitä sovitaan kurssin vastuuhenkilön kanssa. Jakso ei voi liittyä omaan opinnäytetyöhön. Suoritustavat: Ennen työskentelyn aloittamista siitä sovitaan kurssin vastuuhenkilön kanssa. Työskentelyn päätyttyä laaditaan kirjallinen työraportti. Yhden kuukauden työskentely vastaa noin 5 op:ttä sisältäen työraportin. Tavoite: Työskentelyn tavoitteena on tarjota opiskelijalle mahdollisuus tutustua tutkimuksen tekemiseen sen eri vaiheissa. Työskentely tutkimusryhmässä voidaan suorittaa missä vaiheessa opintoja tahansa. Työskentely on palkatonta ja opiskelija saa siitä korvauksen opintopisteinä. Työskentely ei voi olla osa omaa opinnäytetyötä tai sen aineiston keruuta. Opiskelija voi myöhemmin tehdä opinnäytteensä liittyen sen tutkimusryhmän toimintaan, missä työskentely on tapahtunut, mutta työskentely ei tarkoita tähän sitoutumista. Aikataulu: Erikseen sovittuna ajankohtana tutkimusryhmissä. SMBS900 HOPS 1 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Henkilökohtainen maisterivaiheen opintosuunnitelma, joka tehdään pääaineen professorin ohjaamana. Ota yhteyttä solu- ja molekyylibiologian opintoneuvojaan kolmannen vuoden keväällä tai neljännen vuoden syksyllä. Opintoneuvoja ohjaa eteenpäin. SMBS901 Pro gradu-tutkielma 30 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Tutkielma on opettajan ohjauksessa tehtävä tieteellinen tutkimustyö. Tarkoituksena on kouluttaa opiskelija omakohtaisen tutkimustyön suorittamiseen. Tutkielman aiheesta ja työn tekemisestä on laadittava kirjallinen suunnitelma (http://www.jyu.fi/science/laitokset/bioenv/opiskelu/lomakkeet) ja sovittava etukäteen pääaineen professori Janne Ihalaisen kanssa. Valmis tutkielma palautetaan arvostelua varten sähköisenä pdf muodossa kurssin työtilaan Optimassa. Tavoite: Pro gradu –tutkielman tehtyään opiskelija osaa tehdä tieteellisen tutkimuksen ohjauksen alaisena. Hän osaa hakea tietoa ja pystyy lukemaan tieteellisiä artikkeleita. Hän kykenee analysoimaan tutkimustuloksensa ja esittämään ne kirjallisesti. Hän tietää tieteellisen tekstin vaatimukset ja pystyy kirjoittamaan sitä. SMBS902 Kypsyysnäyte 0 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Valvotussa koetilanteessa suoritettu kirjallinen kypsyysnäyte, jossa opiskelija osoittaa perehtyneisyytensä tutkintoa varten tekemänsä tutkielman aihepiiriin ja akateemisen kirjoitustyylin hallintaan. Kypsyysnäytteen arvioinnin tekee sen sisällön osalta oppiaineen edustaja (tutkielman ohjaaja) ja kieliasun osalta kielikeskuksen opettaja. Jos kypsyysnäyte sisältyy kandidaatintutkintoon (tai aiempaan AMK-tutkintoon), sitä ei tarvitse kirjoittaa maisteritutkintoa varten uudestaan, vaan kypsyysnäytteeksi katsotaan pro gradu -tutkielman tiivistelmä, joka osoittaa kirjoittajan perehtyneisyyden tutkielman alaan. WETS102 Työharjoittelu/Work Experience outside University 10 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Vähintään 2 kk:n työharjoittelu (1kk = 5 op) akvaattisten tieteiden alalla. Tavoitteena on tutustua monipuolisesti alan työtehtäviin sekä kehittää valmiuksia soveltaa ja käyttää tieteellistä tietoa. Pääsääntöisesti opiskelija hankkii harjoittelupaikan itse ja harjoitteluajan palkan maksaa vastaanottava laitos. Työharjoittelusuoritukseksi aiotusta työstä on jätettävä ennen työn alkamista harjoittelusuunnitelma hyväksyttäväksi ja työn jälkeen harjoittelukertomus J. Pirhoselle tai T.Marjomäelle (AMP-opiskelijat), laatimisohjeet osaston nettisivulla kohdassa opiskelu. Suoritustavat: WETS102 Work experience outside university internship agreement form should be filled out, signed by the trainee and the responsible supervisor, and delivered to the coordinator in three copies . Also a training plan must be attached. The applicable parts of the following WETSS121 report instructions should be followed in the training plan. WETS121 report instructions Ajankohtaista: Opiskelija voi sisällyttää tutkintoonsa työharjoittelua (ml. työskentely tutkimusryhmässä) maksimissaan 20 opintopistettä. Jos työharjoittelun suorittaa ulkomailla (esim. Erasmus harjoittelijavaihto), on maksimi 25 opintopistettä. WETS103 Kalatalouden genetiikka, kirjatentti / Fisheries Genetics Book Examination 6 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi Tavoite: Tenttikirjallisuuden luettuaan opiskelijan tulee osata kaloihin liittyvät genetiikan pääpiirteet, bioteknologian sovellusmahdollisuudet, vesiviljelyyn liittyvän geneettisen manipuloinnin periaatteet, uhanalaisten kalakantojen säilyttämiseen liittyvän problematiikan. WETS104 Kalavarat ja kalastus, kirjatentti / Fish Stock Assessment and Fishing Technology Book Examination 6 op (01.09.2015 - 31.07.2016) Korppi Tavoite: After first attending the course WETS702 and then reading these books a student should be able to master the standard methods of fish stock assessment and the uncertainties incorporated in them. He/she should be able to communicate assessment results to management decision makers in such a form that the decision makers are able to perform proper risk assessment and management. The student knows the most important gear and methods in modern commercial fishing. Esivaatimukset: A tutorial course WETS702 compulsory. WETS107 Hydrobiology and limnology book examination 6 op (01.09.2015 - 31.07.2016) -Korppi Sisältö: Tentitään mieluiten englanniksi Tavoite: After reading this book a student should have gained an in-depth knowledge of the current understanding and ideas in the selected topics covered by the different chapters of the book, and should be able to write a clear, well-reasoned and detailed account of any selected topic. WETS108 Akvaattinen parasitologia, kirjatentti 6 op (01.09.2015 31.07.2016) - Korppi WETS111 Vesiviljelyn kirjatentti / Aquaculture Book Examination 5 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Alternative 1: Pennell, W. & Barton B.A. (1996) Principles of salmonid culture chapters 1, 410, 12 and 16. Alternative 2: Lucas J.S. & Southgate P.C. (2012) Aquaculture. Farming aquatic animals and plants. 2nd ed. Tavoite: Kirjan luettuaan opiskelijan tulee osata periaatteessa kalanviljelyyn liittyvät keskeiset työvaiheet ja lohikalojen elinkierron erityispiirteet kalanviljelyn näkökulmasta. Ajankohtaista: This book exam is prerequisite for the WETS601 course. WETS112 Kalanjalostus, kirjatentti / Fish Processing Book Examination 5 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi Tavoite: Opintojakson käytyään opiskelija tuntee kalan ominaisuudet elintarvikkeiden ja muiden tuotteiden raaka-aineena sekä yleisempien kalanjalostusprosessien toteuttamisen periaatteet. Opiskelija tuntee, miten kalojen pyynti ja kalojen säilytys ja käsittely prosessin eri vaiheissa vaikuttaa raaka-aineen laatuun ja käyttökelpoisuuteen eri tuotteissa. Kurssin jälkeen opiskelija hallitsee aihepiirin keskeisen englanninkielisen termistön. WETS113 Kalatalouden ekonomia, kirjatentti / Fisheries Economics Book Examination 5 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi Tavoite: After reading these books a student should know and be able to operate with the central economic concepts and analyses in fishereis sector. She/He should be able to explain the relevance of property rights issues and their recent development (e.g. ITQ) from the perspective of fisheries economics. WETS115 Hydrobiology and limnology book examination 5 op (01.09.2015 - 31.07.2016) -Korppi Sisältö: Tentitään mieluiten englanniksi Tavoite: After reading this book a student should have gained an in-depth knowledge of the current understanding and ideas in the selected topics covered by the different chapters of the book, and should be able to write a clear, well-reasoned and detailed account of any selected topic. WETS121 Työskentely tutkimusryhmässä/Training in a Research Group 15 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Palkaton työskentely oman laitoksen tutkimusryhmän jäsenenä. Kurssin voi suorittaa 2-6 op:n laajuisena. Yhden kuukauden (120 tunnin) työskentely vastaa 4 op:ttä sisältäen työraportin. Raporttiin tulee kirjata mm. harjoittelun ajankohta, työtunnit, tarkka kuvaus työstä ja käytetyistä menetelmistä, tuloksia lyhyesti, harjoittelun mielekkyys ja kiinnostavuus ja mitä kaikkea opit harjoittelun aikana. Jakso ei voi liittyä omaan opinnäytetyöhön. Suoritustavat: Ennen työskentelyn aloittamista siitä sovitaan kurssin vastuuhenkilön kanssa. Opiskelija hakeutuu tutkimusryhmään ja sopii työskentelystä. Työskentelyn päätyttyä laaditaan kirjallinen työraportti. Tavoite: Työskentelyn tavoitteena on tarjota opiskelijalle mahdollisuus tutustua tutkimuksen tekemiseen sen eri vaiheissa. Työskentely tutkimusryhmässä voidaan suorittaa missä vaiheessa opintoja tahansa. Työskentely on palkatonta ja opiskelija saa siitä korvauksen opintopisteinä. Työskentely ei voi olla osa omaa opinnäytetyötä tai sen aineiston keruuta. Opiskelija voi myöhemmin tehdä opinnäytteensä liittyen sen tutkimusryhmän toimintaan, missä työskentely on tapahtunut, mutta työskentely ei tarkoita tähän sitoutumista. Aikataulu: Erikseen sovittuna ajankohtana tutkimusryhmissä. WETS301 Pienvesien limnologia 3-6 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Kurssi järjestetään Lammin biologisella asemalla yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa. Kurssin aikana perehdytään erilaisiin pienvesiin ja niissä esiintyvään vaihteluun. Kentällä tehdään erilaisia mittauksia ja otetaan näytteitä, joita tutkitaan laboratoriossa. Ajankohtaista: Kurssi pidetään Helsingin yliopiston Lammin biologisella asemalla yhdessä Helsingin yliopiston kanssa. Opettajina toimivat Lauri Arvola (HY Lammin biologinen asema) ja Marja Tiirola (JY bio- ja ympäristötieteen laitos) sekä avustavat opiskelijat. Kurssin ohjelmaan kuuluu luentoja ja maastomittauksia lähialueen järvillä sekä työskentelyä laboratoriossa, mm. tuotannon ja ravinnekierron mittauksia, sekä iltatyöskentelyä. Kurssi kuuluu syventäviin opintoihin. Opetuskielenä on tarvittaessa englanti. Tavoite: Kurssin käynyt on saanut käsityksen pienten vesistöjen erityispiirteistä ja niissä esiintyvästä vaihtelusta. Aiemmin hankitut määritys- ym. käytännön taidot ovat kurssin aikana syventyneet. Tutkimuksellinen lähestymistapa raportteineen on kehittänyt valmiutta tehdä selvityksiä ja tutkimuksia sekä itsenäisesti että työryhmässä. Aikataulu: The course is not offered during the academic year 2015-2016. Esivaatimukset: WETA104, WETA303, WETS202, WETS305 WETS402 Pintavesien ekologisen tilan arviointi ja tarkkailu/Assessment and Monitoring of the Ecological Quality of Surface Waters 2 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Jokien ja järvien ekologisen tilan arvioinnin ja seurannan teoreettiset perusteet, lainsäädäntö sekä viranomaisen soveltamat menettelyt. Suoritustavat: Luentotentti Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija on tietoinen pintavesien ekologisen tilan lakisääteisen tila-arvioinnin, seurannan ja hoidon velvoitteista ja tavoitteista Euroopassa. Hän ymmärtää näihin liittyvien käytäntöjen periaatteet sekä tuntee yksityiskohtaisemmin Suomessa vallitsevat menettelyt. Opiskelija ymmärtää tilaluokitteluun liittyvät ongelmat ja epävarmuustekijät. Kurssin suorittaneella on riittävät tiedolliset valmiudet omaksua tila-arviointiin ja seurantaan liittyvät viranomais-, konsultointi- ja tutkimustehtävät. Hän myös osaa huomioida tilatavoitteita koskevan ja vesienhoitoa ohjaavan lainsäädännön kaikessa vesistöihin liittyvissä toimissa. Aikataulu: Kurssia ei järjestetä lukuvuonna 2015-2016. WETS502 Kalojen bioenergetiikka 4 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Kurssilla perehdytään bioenergeettisten mallien rakentamiseen ja testaamiseen, malliparametrien sovittamiseen, mallien lähtötietojen hankkimiseen sekä mallien soveltamismahdollisuuksiin ja rajoituksiin. Tavoite: Opintojakson käytyään opiskelija tuntee eliöiden yksilötason bioenergetiikan teoreettiset perusteet ja bioenergeettisen mallintamisen mahdollisuudet ja rajoitukset ekologisessa ja kalabiologisessa tutkimuksessa. Opiskelija tuntee bioenergeettisten mallien rakentamiseen, testaamiseen, mallinnustiedon keräämiseen ja soveltamiseen liittyvät työvaiheet. Opiskelija toteuttaa ohjatusti mallintamistehtävän ja osaa tarkastella ja tulkita kriittisesti saavutettuja tuloksia ja niihin liittyviä epävarmuuksia. Aikataulu: The course is not offered during the academic year 2015-2016. Ajankohtaista: Huomioi, että opintojakso järjestetään joka toinen vuosi. WETS605 Murtovesibiologian kurssi 3 op (01.08.2015 - 31.07.2016) Korppi Sisältö: Kenttäkurssi, Saaristomeren tutkimuslaitos, Seili. Aikataulu: Kurssi järjestetään kesäkuussa 2018 Ajankohtaista: Kurssi järjestetään kesällä 2018 WETS706 Kalojen iän ja kasvun määritys 3 op (01.09.2015 - 31.07.2016) Korppi Suoritustavat: Aineiston keruu, analysointi ja raportti Esivaatimukset: WETA104 Aikataulu: jatkuva Sisältö: Itsenäinen kalojen iän ja kasvun määritykseen liittyvä harjoitustyö. Tavoite: Itsenäisen harjoituksen suoritettuaan opiskelija osaa koota iän- ja kasvunmääritysaineiston, tehdä eri luutumista iän- ja kasvunmääritystä varten tarvittavat mittaukset, sovittaa tutkimusaineistoon pituuden ja luutuman koon välisen parhaan mallin ja laskea takautuvasti kalojen pituuden eri ikäryhmissä. Hän osaa myös raportoida tutkimuksen tulokset asianmukaisesti. WETS707 Luonnonvarojen hyödyntäminen, kirjatentti IV 5 op (01.09.2015 31.07.2016) -Korppi Sisältö: Only for WET major students Tavoite: After reading this book a student should be able to understand renewable resources and their sustainable use from the perspective of economics. WETS803 Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen 2 op (01.09.2015 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Opiskelija laatii ohjaajansa kanssa gradutyöstään tai muusta opiskeluun liittyvästä projektista englanninkielisen tieteellisen artikkelin WETS851 Laitesukelluskurssi 2 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Kurssisuorituksen saa suorittamalla kaupallisen sukelluskurssin, josta saa todistukseksi laitesukelluskelpoisuuden (PADI tai CMAS). WETS852 Biosukelluskurssi 2 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi Aikataulu: The course is not offered during the academic year 2015-2016. WETS890 Brush up on biostatistics 3 op (01.09.2015 - 31.07.2016) Korppi Sisältö: A self-learning study module for students with limited previous knowledge of experimental design and statistical data analysis. Suoritustavat: Independent statistical analysis and a written report based on data and hypotheses given by the instructors. Tavoite: To learn/recall the basic principles of the design of biological experiments and statistical hypothesis testing, with emphasis on data processing and analysis using computer software Excel and SPSS which are routinely applied in WET courses and the master's project. WETS900 HOPS 1 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi Sisältö: FM-tutkintoon sisältyvä henkilökohtainen opintosuunnitelma. Ajankohtaista: Ilmoittautuminen tälle opintojaksolle kolmannen opiskeluvuoden keväällä. WETS901 Pro gradu-tutkielma/Master's Thesis 30 op (01.09.2015 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Tutkielma on opettajan ohjauksessa tehtävä tieteellinen tutkimustyö. Tarkoituksena on kouluttaa opiskelija omakohtaisen tutkimustyön tekemiseen. Opiskelija esittelee osan gradu-työn tuloksista maisteriseminaarissa WETS903. Suoritustavat: Announcement form must be filled in when commencing the thesis project Technical insructions The evaluators present a written report to the vice head of the department who accepts the thesis and gives the final grade. .See the Master's thesis grading form to get a picture of the evaluation criteria Publishing after evaluation and demanded corrections: Accepted theses are public and they have to be saved in the JYX publication archive of the University Library. See these instructions Esivaatimukset: Ennen varsinaisen työn aloittamista opiskelija suorittaa opintojaksot WETS904 ja WETS905 ja laatii tarkemman tutkimussuunnitelman. WETS902 Kypsyysnäyte/Maturity Exam 0 op (01.09.2015 - 31.07.2016) Korppi Sisältö: Valvotussa koetilanteessa suoritettu kirjallinen kypsyysnäyte, jossa opiskelija osoittaa perehtyneisyytensä tutkintoa varten tekemänsä tutkielman aihepiiriin ja akateemisen kirjoitustyylin hallintaan. Kypsyysnäytteen arvioinnin tekee sen sisällön osalta oppiaineen edustaja (tutkielman ohjaaja) ja kieliasun osalta kielikeskuksen opettaja. Jos kypsyysnäyte sisältyy kandidaatintutkintoon (tai aiempaan AMK-tutkintoon), sitä ei tarvitse kirjoittaa maisteritutkintoa varten uudestaan, vaan kypsyysnäytteeksi katsotaan pro gradu -tutkielman tiivistelmä, joka osoittaa kirjoittajan perehtyneisyyden tutkielman alaan. WETS904 Tutkielmaan liittyvä kirjatentti I /Literature Examination I related to Master's Thesis, book exam 6 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Yliopistolla olevan ohjaajan kanssa sovittua pro gradu -työn aihepiiriin liittyvää kirjallisuutta. Tentitään ennen pro gradu -työn aloittamista. WETS905 Tutkielmaan liittyvä kirjallisuuskatsaus ja tutkimussuunnitelma / Literature Review and Plan for Master's Thesis 4 op (01.09.2015 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Pro gradu-työssä käytettäviin menetelmiin ja tutkimuksen taustaan liittyvä kirjallisuuskatsaus ja pro gradu -työn tutkimussuunnitelma. Tehdään ennen varsinaisen gradu-työn aloittamista. Työ palautetaan KOPPAan WETS905 palautuslaatikkoon urkund-tarkistusta varten. Palautettaessa hyväksyttävä urkund-tarkastukseen lähettäminen. WETS908 Rahoitushakemuksen laatiminen / Research Grant Proposal for Doctoral Studies 2 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Laaditaan graduohjaajan opastuksella rahoitushakemus kiinnostavasta gradua sivuavasta tutkimusaiheesta. Tarkemmat ohjeet osaston kotisivulla. Tavoite: Harjoitushakemuksen tehtyään opiskelija tuntee rahoituksen hakemisen prosessin. Hän osaa rakentaa aiemman tutkimuksen (esim. Pro gradu) pohjalta loogisen tutkimussuunnitelman ja osaa laatia sille realistisen aikataulun ja budjetin. Esivaatimukset: Laadittu pro gradu -työ WETS911 Regional Policies for Water Management 4 op (01.09.2015 31.07.2016) -Korppi Sisältö: Specified problems and/or practices of water management in the home country of the student. Independent examination of literature and/or other sources of information Suoritustavat: Written assignment Esivaatimukset: WETS402 YMPS323 Vesihuollon jatkokurssi 4 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi Suoritustavat: Harjoitukset ja loppukuulustelu. Esivaatimukset: Vesihuollon perusteet (YMPA213) Aikataulu: Opintojaksoa ei järjestetä lukuvuonna 2015-2016. The course is not offered during the academic year 2015-2016. It will be given only every second year. Sisältö: Talousveden valmistuksen ja jäteveden käsittelyn –Teoria –Soveltaminen –Mitoitus Tavoite: Kemialliset, fysikaaliset ja biologiset yksikköoperaatiot talousveden valmistuksessa ja jäteveden ja lietteen käsittelyssä: siivilöinti, suodatus, laskeutus, flotaatio, adsorbtio, saostus (koagulaatio/flokkaus), hapetus, desingiointi, otsonointi, UV, AIO tekniikat. Aerobinen ja anaerobinen jäteveden ja luetteek käsittely. Vesi- ja jätevesiverkostot. Vesihuollon erityiskysymykset: hajaasutusalueet, teollisuus, kehitysmaat. Vesihuollon osaamistesti. YMPS324 Vesistötoksikologia 4 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi Aikataulu: Opintojaksoa ei järjestetä lukuvuonna 2015-2016. The course is not offered during the academic year 2015-2016. It will be given only every second year. Ajankohtaista: The course is not offered during the academic year 2015-2016 YMPS341 Ilmansuojelun mittaustekniikat 3 op (01.08.2015 - 31.07.2016) Korppi Sisältö: Ilman kaasumaisten ja hiukkasmaisten epäpuhtauksien mittausmenetelmiä, VOCyhdisteiden GC-MS-analytiikkaa. Luento, laboratorioharjoitustöitä ja työselostus laboratoriotöistä. Rajoitettu osallistujamäärä, opiskelijoita valittaessa annetaan etusija YMPin pääaineopiskelijoille. Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa määrittää ulkoilman ja työympäristön ilman hiukkaspitoisuudet. Opiskelija tuntee keskeiset aerosolihiukkasten massa- ja lukumääräpitoisuusjakaumien määritysmenetelmät ja osaa käyttää tärkeimpiä mittaus- ja näytteenkeräyslaitteita. Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa kerätä ilmakehästä sekä työ- ja teollisuusympäristöstä ilmanäytteitä ja analysoida niistä erilaisia orgaanisia ja epäorgaanisia kaasuja. Opiskelija tuntee kaasumaisten orgaanisten yhdisteiden kaasukromatografi-massaspektrometriaanalyysimenetelmän (GC-MS) ja osaa käyttää GC-MS laitteistoa sekä tulkita massaspektriä. Opiskelija tuntee hajuimmissioiden olfaktometrisen määritysmenetelmän ja osaa käyttää olfaktometriä. Opiskelija osaa analysoida ja tulkita mittaamaansa aineistoa ja osaa raportoida tulokset hyvää tieteellistä esitystapaa noudattaen. Aikataulu: Opintojaksoa ei järjestetä lukuvuonna 2015-2016. The course is not offered during the academic year 2015-2016. It will be given only every second year. Esivaatimukset: YMPP151 oltava ehdottomasti hyväksytysti suoritettuna, YMPS342:n hyväksytty suoritus suositeltavaa. YMPS343 Ilmansuojelutekniikka II 2 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Liikenteen kaasumaisten ja hiukkasmaisten päästöjen muodostuminen ja vähentäminen moottori- ja polttoaineteknisin keinoin. Pakokaasujen jälkikäsittely. Pakokaasujen hiukkaspuhdistus. Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee liikenteestä aiheutuvat erilaiset päästöt ja niitä koskevat päästönormit. Opiskelija osaa kuvailla yksityiskohtaisesti moottori- ja polttoainetekniset sekä pakokaasujen jälkikäsittelyyn perustuvat kaasumaisten ja hiukkasmaisten pakokaasupäästöjen vähentämistekniikat. Opiskelija tuntee erilaisten lämpövoimaprosessien termidynaamiset perusteet ja osaa laskea prosessien hyötysuhteita sekä arvioida niiden energiatehokkuutta. Aikataulu: Opintojaksoa ei järjestetä lukuvuonna 2015-2016. The course is not offered during the academic year 2015-2016. It will be given only every second year. Esivaatimukset: YMPP151 tai YMPP152 oltava hyväksytysti suoritettuna. YMPS352 Ekotoksikologian projektityö 5-8 op (01.09.2015 - 31.07.2016) Korppi Sisältö: Omakohtainen kokeellinen työ, inventointi tai suunnitteluharjoitus aihepiiristä, joka liittyy esimerkiksi laitoksen tutkimushankkeisiin. Aihe ja työn ajankohta sovitaan etukäteen ohjaavan opettajan kanssa. Opiskelija voi esittää myös omalähtöistä aihetta (esiselvitys, projektiraportti, riskikartoitustyö jne) opintojakson suorituksena. Suoritustavat: Yhteydenotto ympäristötieteen professoriin (Jussi Kukkonen) työn sisällön rajaamiseksi. Raportin tulosten esittelyä toivotaan myös tutkimusseminaarissa. Myös aiemmin esim. työelämässä toteutetut aihealueeltaan sovetuvat hankkeet voidaan hyväksyä, kun tekijän osuus on tunnitettavissa. Esivaatimukset: Esitietona vaaditaan YMPA225 tai vastaavia kursseja. Sopiva ajankohta on esim. maisteriopintojen loppupuoli tai osana jatko-opintoja. YMPS411 Työskentely tutkimusryhmässä 1-5 op (01.09.2015 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Palkaton työskentely oman laitoksen tutkimusryhmän jäsenenä. Opiskelija hakeutuu tutkimusryhmään ja sopii työskentelystä. Tämän jälkeen ennen työskentelyn aloittamista siitä sovitaan työjakson vastuuhenkilön kanssa. Jakso ei voi suoraan liittyä omaan opinnäytetyöhön (graduun), mutta antaa hyvän mahdollisuuden perehtyä esim. analyysi- tai koemenetelmiin. Suoritustavat: Ennen työskentelyn aloittamista siitä sovitaan kurssin vastuuhenkilön kanssa. Työskentelyn päätyttyä laaditaan kirjallinen työraportti. Kurssin voi suorittaa 1-5 op:n laajuisena. Yhden kuukauden (120 tunnin) työskentely vastaa 5 op:ttä sisältäen työraportin. Tavoite: Työskentelyn tavoitteena on tarjota opiskelijalle mahdollisuus tutustua tutkimuksen tekemiseen sen eri vaiheissa. Työskentely tutkimusryhmässä voidaan suorittaa missä vaiheessa opintoja tahansa, yleensä kuitenkin aikaisintaan kolmantena opiskeluvuotena. Työskentely on palkatonta ja opiskelija saa siitä korvauksen opintopisteinä. Työskentely ei voi olla osa omaa opinnäytetyötä tai sen aineiston keruuta. Opiskelija voi myöhemmin tehdä opinnäytteensä liittyen sen tutkimusryhmän toimintaan, missä työskentely on tapahtunut, mutta työskentely ei tarkoita tähän sitoutumista. Aikataulu: Erikseen sovittuna ajankohtana tutkimusryhmissä. YMPS412 Työharjoittelu 5-10 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi YMPS420 Ympäristötieteen loppukuulustelu, kirjatentti 4-8 op (01.09.2015 - 31.07.2016) -Korppi Sisältö: Suorituksen opintopistemäärä määräytyy luettavan aineiston vaatimustason ja laajuuden mukaan niin, että se voi vaihdella 4 op:n ja 8 op:n välillä. Suoritustavat: Tentittävä kirjallisuus sovitaan tapauskohtaisesti, ja kokoavan aineksen ohessa voi olla myös erikoisalueen kirjallisuutta. Tavoite: esim. YVA-linjan osalta: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa yhdistää saamansa kurssiopetuksen ympäristövaikutusten arvioinnin eri osa-alueista ympäristötieteen ja teknologian muuhun yhteyteen. Hän ymmärtää vaikutusten arvioinnin luontovaikutukset ja sosiaaliset vaikutukset sekä niiden arvioinnissa käytettävät menetelmät. Hän osaa etsiä tietoa ja käyttää sitä osaamisensa tukena. Hän voi loppukuulustelun yhteydessä paneutua myös johonkin vaikutusten arvioinnin erityisosaamisalueeseen. Ajankohtaista: Ota yhteyttä tentaattoriin sopiaksesi kuulustelussa käytettävät kirjat. Esivaatimukset: Maisteripointojen loppuvaiheessa, yleensä viidentenä opiskeluvuonna. YMPS430 Ympäristötieteen projektityö 5-8 op (01.09.2015 - 31.07.2016) Korppi YMPS433 YVA-jatkokurssi 2 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Kurssilla syvennetään vaikutusten arvioinnin periaatteita, pohditaan arviointiin liittyviä haasteita ja tutustutaan alan tutkimukseen ja kehityssuuntiin kansainvälisen kirjallisuuden kautta. Kurssilla huomioidaan myös sosiaalisten vaikutusten arviointi peruskurssia enemmän ja perehdytään Suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusten arviointiin (SOVA). Kurssi vaatii aktiivista läsnäoloa ja paneutumista. Asiantuntijaluentojen lisäksi kurssin sisältää ryhmässä tehtävän seminaarityön, joka esitetään kurssin lopussa. Kurssin arviointi perustuu seminaarin sisällöllisen laadun lisäksi tiimityöskentelyn arviointiin. Aikataulu: The course is not offered during the academic year 2015-2016.It will be given only every second year. Ajankohtaista: Kurssia ei järjestetä lukuvuonna 2016 YMPS437 YVA-erikoiskurssi 2 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi Aikataulu: Opintojaksoa ei järjestetä lukuvuonna 2015-2016. The course is not offered during the academic year 2015-2016. It will be given only every second year. YMPS440 Ympäristötekniikan projektityö 5-8 op (01.09.2015 31.07.2016) - Korppi YMPS445 Ympäristövaikutusten arvioimisen (YVA) projektityö 5-8 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Kirjallisuuteen, omaan, ryhmässä kerättyyn tai käytettäväksi saatuun aineistoon perustuva työ joltakin ympäristövaikutusten arvioinnin alueelta. Aihe ei saa olla suoraan gradu-työn osa, ja se sovitaan ympäristövaikutusten arvioimisen ja hallinnan professorin kanssa. Esitietona yleensä vaaditaan ympäristötieteen ja -teknologian aineopinnot. Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa syventää ympäristövaikutusten arvioinnin osalta saamaansa tietotaitoa yhteen tapauskohtaiseen hankkeeseen. Opiskelija oppii käsittelemään isoja ja heterogeenisia aineistokokonaisuuksia ja rakentamaan niistä kuvauksen, jossa vaikutusten arvioinnin eri osa-alueet painottuvat yhden tapaustutkimuksen ympärillä tasapuolisesti. Hanke riippuu opiskelijan muusta osaamisesta ja voi soveltaa myös jo aiemmin opittua erityisosaamista. YMPS446 Ympäristövaikutusten arvioinnin syventävä kirjallisuus, kirjatentti 5-8 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Kirjatentti, johon kirjat tulee etukäteen sopia ympäristövaikutusten arvioimisen ja hallinnan professorin kanssa. Esitietona yleensä vaaditaan ympäristötieteen ja -teknologian aineopinnot. Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa syventää ympäristövaikutusten arvioinnin osalta saamaansa tietotaitoa yhteen tapauskohtaiseen hankkeeseen. Opiskelija oppii käsittelemään isoja ja heterogeenisia aineistokokonaisuuksia ja rakentamaan niistä kuvauksen, jossa vaikutusten arvioinnin eri osa-alueet painottuvat yhden tapaustutkimuksen ympärillä tasapuolisesti. Hanke riippuu opiskelijan muusta osaamisesta ja voi soveltaa myös jo aiemmin opittua erityisosaamista. YMPS470 Vierasaineiden biohajoaminen ja biokunnostus 3 op (01.09.2015) - Korppi Sisältö: Ympäristölle haitallisten kemikaalien biohajoaminen, mikrobiologia sekä saastuneiden luontokohteiden biologiset kunnostusmenetelmät. Kurssi on noin joka toinen vuosi, professori Max Häggblomin antama dosenttiopetus. Ajankohtaista: The course is not offered during the academic year 2015-2016 Aikataulu: The course is not offered during the academic year 2015-2016. Esivaatimukset: YMPA225 YMPS471 Ekotoksikologian syventävä kirjallisuus, kirjatentti 5-8 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Tavoitteena syventää tiettyä ekotoksikologian erityisalaa (kuten esim. lisääntymis- ja endokriinihäiriöt, lääkeaineiden ekotoksikologia, säädöstoksikologia, riskinarviointi, toksisuustestaus, teollisuusekotoksikologia, vesistötoksikologia tai terrestrinen ekotoksikologia) oman kiinnostuksen pohjalta. Opiskelijan tulee tehdä ehdotus lukuaineistoksi (noin 150-225 sivua/op) ja sopia siitä etukäteen tentaattorin kanssa. Suoritustavat: Yleisinä tenttipäivinä. Esivaatimukset: YMPA225 ja YMPS330 tai vastaavat sopimuksen mukaan. YMPS473 Yksilönkehityksen ja lisääntymisen ekotoksikologiaa vesieläimillä 1 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi Suoritustavat: Loppukuulustelu Esivaatimukset: YMPA225 ja sen esitiedot. Aikataulu: The course is not offered during the academic year 2015-2016. Sisältö: Luennoilla (12 t) käsitellään ympäristömuutosten ja -myrkkyjen vaikutuksia vesieläinten alkionkehitykseen ja lisääntymiseen. Selkärankaisten ja selkärangattomien lajien esimerkein käydään läpi tapauksia, joissa on käytetty mm. erityyppisiä tutkimusmenetelmiä fysiologisten, histopatologisten sekä biomarkkereiden vasteiden mittaamiseksi. Ajankohtaista: The course is not offered during the academic year 2015-2016. YMPS474 Molekylaarinen ja biokemiallinen toksikologia 2 op (01.09.2015 31.07.2016) - Korppi Suoritustavat: Kirjatentti Esivaatimukset: YMPA225 pakollinen Aikataulu: Tarkka aikataulu ilmoitetaan myöhemmin Sisältö: Luennoilla käsitellään molekylaarisia ja biokemiallisia toksisuuden mekanismeja, toksisuuteen vaikuttavia tekijöitä sekä toksisuuden tutkimusmenetelmiä ja niiden sovellettavuutta. Ajankohtaista: Tämä opintojakso on nykyään kirjatentti. Kurssin voi suorittaa tenttimällä kurssiin liittyvän kirjan (Timbrell: Principles of Biochemical Toxicology). Kirjan voi tenttiä joko kevään yleisinä tenttipäivinä tai jos olet suunnitellut käyttäväsi nuo tenttipäivät joidenkin muiden tenttien kanssa niin ota yhteyttä ja järjestän sinulle erillisen mahdollisuuden suoritukseen. YMPS475 Biomarkkerit ja bioindikaattorit, kirjatentti 3 op (01.09.2015 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Käsitellään haitallisille aineille altistumisen, herkistymisen ja vaikutusten biomarkkereita, sekä yksilövasteiden suhdetta laji-indikaattoreiden käytön perusteisiin ja sovellutuksiin. Suoritustavat: Yleisinä tenttipäivinä. Tavoite: Opiskelija perehtyy metodiikkaan ja välineisiin (bio- ja kemomarkkereihin), joita voi hyödyntää kemiallisen kuormituksen satunnaispäästöihin ja esim luvanmukaisiin ympäristön tilan seurantoihin. Esivaatimukset: YMPA225 (ekotoksikologian ja riskinarvioinnin perusteet) YMPS479 Advanced environmental chemistry - emerging pollutants and SAR 2 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Discovery of new groups of environmental contaminants (e.g. pharmaceuticals, hormonal mimikers, personal care products) initiated in the late 90s and was connected the development of new analytical methods (e.g. LC-MS techniques). The emerging pollutants are often widely used in our every day life, but their environmental impacts are largely unknown. The analytical techniques for their analysis will be discussed. Examples of structure activity relationships (SAR) will be presented as well. Ajankohtaista: Lectures in English. Exams in Finnish, Swedish or English. Aikataulu: The course is not offered during the academic year 2015-2016. Esivaatimukset: Previous courses include Basics in environmental chemistry and toxicology (YMPP125, obligatory) and Introduction to ecotoxicology and risk assessment (YMPA225) or related studies, like organic chemistry I (KEM) and analytical chemistry (KEM) YMPS490 Kemikaalipolitiikka ja haitallisten aineiden ympäristöriskien arviointi 2 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi Suoritustavat: Loppukuulustelu Esivaatimukset: Pakollinen on YMPA225 esitietoineen (YMPP123 ja YMPP125); 180 op:n pää- ja sivuaineopinnot (yleensä viimeisenä opiskeluvuonna). YMPA205 suositeltava. Aikataulu: Opintojaksoa ei järjestetä lukuvuonna 2015-2016. The course is not offered during the academic year 2015-2016. It will be given only every second year. Sisältö: Eurooppalaista kemikaalipolitiikkaa ohjaa nyt voimakkaasti REACH, jonka vuosia kestävä toteutus on käynnistynyt. Haitallisia aineita ja kemikaaleja on myös päästöissä vesiin, maahan ja ilmaan. Kemikaalien toksisuuden ja ympäristökohtalon mittaaminen ja arvointi muodostavat perustan riskien arvioinnille ympäristössä ja ihmisen terveydelle. Kurssilla perehdytään myös riskikommunikaatioon sidostahojen kanssa ja heidän näkökulmistaan. Tavoite: Kyetä asiantuntijuuden pohjalta tuomaan esille kemikaaliturvallisuuteen liittyviä seikkoja ja näkökulmia eri sidostahoille, samalla huomioiden tiedon epävarmuuteen liittyvät tosiasiat. Koska kurssin sisäistäminen edellyttää jo ennakolta haitallisten aineiden ympäristökohtalon ja -vasteiden hallintaa, esitietovaatimuksia ovat tärkeitä kerrata. Sopiva ajankohta on pääaineopintojen viimeinen vuosi. Soveltuu kaikille ympäristötieteilijöille, jotka haluavat luodata tiedon ja yhteiskunnan rajapintoja. YMPS503 Maisemavaikutusten arviointi, kirjatentti 2 op (01.09.2015 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Kirjatentti. Maiseman rakenne ja maisemavaikutusten arviointi. Ks kirjat alla. Suoritustavat: Kirjatentti yleisenä tenttipäivänä Esivaatimukset: YMPS432 YMPS504 Sosiaalisten vaikutusten arviointi, kirjatentti 2 op (01.09.2015 31.07.2016) -Korppi Sisältö: Kirjatentti: Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin perusperiaatteet ja käytännön toteutus Suoritustavat: Yleisenä tenttipäivänä suoritettava kirjatentti Esivaatimukset: YMPS432 YMPS505 Ympäristönsuunnittelu ja kaavoitus, kirjatentti 3 op (01.09.2015 31.07.2016) -Korppi Sisältö: Kirjatentti. Sisällössä opitaan maankäytön suunnittelun ja kaavoituksen perusteet. Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa kertoa miten maakunta-, yleis-, rakennus-, ja rantakaava poikkeavat toisistaan ja mitä ne sisältävät. Hän osaa myös kertoa, mikä niiden merkitys on ympäristön kannalta ja erityisesti miten ne vaikuttavat tulevaisuuden ympäristöä koskeviin päätöksiin. Opiskelija oppii myös, mikä niiden suhde on muuhun ympäristösuunnitteluun. Hän osaa myös yhdistää kaavoituksen ympäristövaikutusten arviointiin ja muihin ympäristöpoliittisiin ohjauskeinoihin sekä tuntee pääpiirteissään lainsäädännön erityisesti maankäyttö- ja rakennuslain osalta. Esivaatimukset: YMPA253 tai vastaavat tiedot YMPS509 Fate of Organic Chemicals in the Enrivonment 3 op (01.08.2015 - 31.07.2016) -Korppi Sisältö: The course is based on the book: Schwarzenbach et al. Environmental Organic Chemistry (1st and 2nd editions). Lectures cover the following chapters. The book can be used as supporting reading material for the lectures Suoritustavat: Lectures Lectures are given by the Professor Dr Sephen McDow from US-EPA and Anssi Vähätalo and Tuula Tuhkanen JyU. Seminars Seminars are based on scientific articles that are listed below. Please choose an article , prepare 1-2 page summary and short pptpresentation (10-15 min). The summary and presentation should contain article topic, materials and methods and the most important results. Calculus: Illustrative examples, problems and case studies (e.g. photochemical decay). Grading The course is worth three ECTS credits and is graded in a scale from 1 to 5. Successful completion of seminar presentation, laboratory exercise and calculus as well as a presence at the lectures is required to pass the course. Course grading is based on the assignments and exam. Ajankohtaista: The course is not offered during the academic year 2015-2016. It will be given only every second year. Fate of Organic Chemicals in the Environment is a 3 ECTS intensive course offered by Tampere University of Technology (TUT), department of Chemistry and Bioengineering in cooperation with Finnish Graduate School in Environmental Science and Technology ( EnSTe ). The course consists of lectures, seminars, laboratory exercises and calculus. Target groups The advanced course is aimed at advanced M.Sc. students and Ph.D. students from JyU, EnSTe and other universities. YMPS511 Pilaantuneen ympäristön kunnostus 4 op (01.08.2015 31.07.2016) - Korppi Suoritustavat: Kuulustelu ja harjoitustyö Esivaatimukset: YMPP110, YMPA212, YMPA260, YMPS323, Aikataulu: Opintojaksoa ei järjestetä lukuvuonna 2015-2016. The course is not offered during the academic year 2015-2016. It will be given only every second year. Sisältö: Orgaanisilla haitta-aineilla ja metalleilla likaantuneen pohjaveden, maaperän ja sedimenttien kunnostuksen perusteet ja kunnostustekniikat. Likaantuneiden kohteiden ja likaavien yhdisteiden ominaisuudet. Likaantuneen alueen karakterisointi. Riskiperusteinen kunnostustarpeen arviointi. In situ ja on site -kunnostustekniikat. Biologiset, fysikaaliset ja kemialliset kunnostusmenetelmät. Tavoite: Opintojakson käytyään opiskelija osaa selittää pohjaveden ja maaperän likaantumiseen vaikuttavat tekijät ja likaantumistapaukseen karakterisoinnin menetelmät. Opiskelija osaa kertoa likaantuneen maaperän ja pohjaveden tyypilliset kunnostustekniikat. Lisäksi hän osaa suorittaa yksinkertaisen pilaantuneen ympäristön riskien arvioinnin ja laatia siihen perustuvan kunnostussuunnitelman kuvitteelliseen pilaantumistapaukseen. YMPS514 Ympäristötekniikan kokeelliset tutkimusmenetelmät 4 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Kurssilla perehdytään ympäristötekniikan kokeellisin tutkimusmenetelmiin ja tehdään käytännön kokeellista tutkimusta jätteiden ja jätevesien käsittelyteknologioista. Järjestetään joka toinen vuosi. Suoritustavat: Aktiivinen osallistuminen kurssiin. Tavoite: Opintojakson käytyään opiskelija osaa suunnitella, toteuttaa ja raportoida ympäristöteknologian pienehkön kokeellisen tutkimuksen. Hän osaa suunnitella esimerkiksi koejärjestelyt laboratorioreaktoreilla, suunnitella näytteenoton ja näytemäärät, ja lisäksi hän osaa tehdä päätelmiä koeajojen tulosten perusteella. Aikataulu: Opintojaksoa ei järjestetä lukuvuonna 2015-2016. The course is not offered during the academic year 2015-2016. It will be given only every second year. Esivaatimukset: YMPA206, YMPA212, YMPA259 YMPS515 Jätehuollon syventävä kirjallisuus, kirjatentti 5 op (01.09.2015 31.07.2016) -Korppi YMPS521 Environmental Risk Perception and Communication, net course 3 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi Ajankohtaista: The course is not offered during the academic year 2015-2016. It will be given only every second year. YMPS900 HOPS 1 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi Sisältö: FM-tutkintoon sisältyvä henkilökohtainen opintosuunnitelma. YMPS901 Pro gradu-tutkielma 30 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi YMPS902 Kypsyysnäyte 0 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Valvotussa koetilanteessa suoritettu kirjallinen kypsyysnäyte, jossa opiskelija osoittaa perehtyneisyytensä tutkintoa varten tekemänsä tutkielman aihepiiriin ja akateemisen kirjoitustyylin hallintaan. Kypsyysnäytteen arvioinnin tekee sen sisällön osalta oppiaineen edustaja (tutkielman ohjaaja) ja kieliasun osalta kielikeskuksen opettaja. Jos kypsyysnäyte sisältyy kandidaatintutkintoon (tai aiempaan AMK-tutkintoon), sitä ei tarvitse kirjoittaa maisteritutkintoa varten uudestaan, vaan kypsyysnäytteeksi katsotaan pro gradu -tutkielman tiivistelmä, joka osoittaa kirjoittajan perehtyneisyyden tutkielman alaan. YMPS910 Maisteriseminaari 1 op (12.01.2016 - 10.05.2016) - Korppi Sisältö: Ympäristötieteen ja -teknologian maisterivaiheen seminaarisarja, jossa pidetään Pro gradu -töihin liittyvät esitykset sekä joitakin vierailevien tutkijoiden esityksiä. 3 Fysiikka 3.1 Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto, pääaineena fysiikka Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnossa fysiikan ilmiömaailman, käsitteiden ja menetelmien hallinta rakentuu perusteista lähtien lukion tietoja syventäen. Luonnontieteiden kandidaatintutkinto antaa kelpoisuuden filosofian maisterin tutkinnon suorittamiseen. Fysiikan pääaineessa kandidaattiopinnot ovat pääpiirteissään kaikille yhteiset. Opintojen allkuvaiheessa voi hakea Nanotieteiden kandidaattiohjelmaan. Opettajaopintoihin voit hakea ensimmäisen opintovuoden syksyllä, jolloin hakijoille järjestetään soveltuvuuskokeet. Opettajankoulutukseen voit hakea myös myöhemmin vuosittain järjestettävien soveltuvuuskokeiden kautta, mikäli olet suorittanut vaaditut opinnot fysiikasta ja kasvatustieteistä. Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto, pääaineena fysiikka, 180 op 3.1.1 Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto, 180 op 90 perus- ja aineopinnot sekä fysiikan meneltelmäopintoja sisältäen kandidaatintutkielman (9 op) op ja kypsyysnäytteen. Pääaineen opinnot 50Sivuaineiden opinnot Kaksi perusopintokokonaisuutta (2x25 op) tai perusopinnot (25 op) yhdessä aineessa 60 ja jokin vähintään 25 opintopisteen laajuinen monitieteinen opintokokonaisuus tai op aineopinnot yhdessä oppiaineessa. Kaikille suositellaan matematiikasta vähintään perusopintoja. Fyysikon kieli- ja viestintäopinnot sekä henkilökohtainen opintosuunnitelma XYHM001 Akateemiset tekstitaidot (1 op) XYHM002 Yhteistyötaidot (2 op) XYHM003 Modernin fysiikan kielet (3 op) XYHM004 Tutkimusviestintä (1 op) FYSY010 Henkilökohtainen opintosuunnitelma (LuK-HOPS) (1 op) Valinnaiset opinnot Tutkintoon on lisäksi suoritettava vapaasti valittavia opintoja esim. fysiikassa, matematiikassa, kemiassa, tietotekniikassa tai tietoliikennetekniikassa siten, että opintojen kokonaislaajuus on vähintään 180 op. 8 op 2131 op 3.1.2 Pääaineen opintojaksot (opetussuunnitelma) Kandidaatin tutkinnon pääaine on fysiikka ja sen sisältö on kaikille fysiikan opiskelijoille pääosin sama. Kandidaatin tutkinnon voi suorittaa myös nanotieteiden koulutusohjelmassa, johon opiskelijat valitaan erillisellä haulla. Fysiikan perusopinnot FYSP010 Lentävä lähtö fysiikkaan FYSP101 F1: Mekaniikan perusosa FYSP102 F2: Mekaniikan jatko-osa FYSP103 F3: Termodynamiikka ja optiikka FYSP104 F4: Sähköopin perusteet FYSP105 F5: Sähkömagnetismi FYSP106 F6: Moderni fysiikka Fysiikan menetelmät FYSP111 M1: Derivointi ja integrointi FYSP112 M2: Vektorit ja kompleksiluvut FYSP113 M3: Differentiaaliyhtälöt FYSA114 M4: Vektorianalyysi FYSA115 M5: Lineaarialgebra FYSA116 M6: Integraalimuunnokset 2 op 5 op 5 op 5 op 5 op 5 op 5 op 3 op 3 op 3 op 3 op 3 op 3 op FYSP110 Fysiikan kokeelliset menetelmät FYSP120 Fysiikan numeeriset menetelmät Fysiikan aineopintokurssit FYSA210 Mekaniikka FYSA220 Sähköoppi FYSA233-235 Kvanttimekaniikka I, osat A, B, ja laboratoriotyöt FYSA241-242 Statistinen fysiikka, osat A ja B Kandidaatin tutkielma ja kypsyysnäyte FYSA291 Kandidaatin tutkielma (suoritetaan kurssimuotoisesti) FYSA295 Kypsyysnäyte 3 op 4 op 5 op 5 op 7 op*) 7 op*) 9 op - *) Jos aineenopettajan kasvatustieteelliset perusopinnot (yht. 25 op) sisältyvät sivuaineena kandidaatin tutkintoon, tutkintoon tulee sisällyttää Kvanttimekaniikka I:n ja Statistisen fysiikan kursseista vähintään 7 op. Pääaineopintojen laajuus kandidaatin tutkinnossa on tällöin 83 op ja valinnaisten opintojen 30-40 op. 3.2 Nanotieteiden kandidaattiohjelma pääaineena fysiikka Valinnan edellytyksenä on fysiikan yleisessä opiskelijavalinnassa hyväksytyksi tuleminen. Koulutusohjelman opiskelijat (enintään 10) valitaan syksyllä niistä opiskelijoista, jotka on aikaisemmin hyväksytty fysiikan alalle. Jos hakevien määrä ylittää kiintiön, opiskelijat valitaan yhteispistemäärän osoittamassa järjestyksessä. Nanotiede yhdistää fysiikan, kemian ja biologian. Kemistit valmistavat perinteisen kemian mittakaavassa suuria ja haasteellisia muutaman nanon kokoluokkaa olevia yhdisteitä, fyysikot yhdistävät nämä toiminnallisiksi laitteiksi tai materiaaleiksi ja biologit puolestaan liittävät niihin biologisesti merkittäviä funktioita, kuten lääkeaineen tunnistus- ja kuljetuskyvyn. Nanotieteitä fysiikka pääaineenaan opiskelevilla sivuaineina on kemiaa sekä solu- ja molekyylibiologiaa. Näiden lisäksi opintoihin kuuluu nanotieteiden erikoiskursseja. Kandidaatin tutkinto Nanotieteiden kandidaattiohjelmassa, pääaineena fysiikka, 180 op 3.2.1 Nanotieteiden koulutusohjelma, kandidaatin tutkinto, pääaineena fysiikka, 180 op Pääaineen opinnot 85 op Fysiikan perus- ja aineopinnot (46 op) Nanotieteiden opinnot, kandidaatin tutkielma ja kypsyysnäyte (17 op) Fysiikan menetelmäopinnot (22 op) Sivuaineiden opinnot (kemia ja solu- ja molekyylibiologia) 50 op Kieli- ja viestintäopinnot sekä henkilökohtainen opintosuunnitelma 8 op XYHM001 Akateemiset tekstitaidot 1 op XYHM002 Yhteistyötaidot XYHM003 Modernin fysiikan kielet XYHM004 Tutkimusviestintä FYSY010 Henkilökohtainen opintosuunnitelma (LuK-HOPS) 2 op 3 op 1 op 1 op Valinnaiset opinnot Tutkintoon on lisäksi suoritettava vapaasti valittavia opintoja esim. nanotieteissä, fysiikassa, matematiikassa, kemiassa, tietotekniikassa tai tietoliikennetekniikassa siten, että opintojen kokonaislaajuus on vähintään 180 op. Kandidaatin tutkinnon jälkeen opintoja voi jatkaa suoraan nanotieteiden maisteriohjelmassa ilman erillistä hakua tai muissa fyysikon maisterivaihtoehdoissa. 36 op 3.2.2 Pääaineopinnot (85 op) Fysiikan perus- ja aineopinnot (46 op) FYSP010 Lentävä lähtö fysiikkaan FYSP101 F1: Mekaniikan perusosa FYSP102 F2: Mekaniikan jatko-osa FYSP103 F3: Termodynamiikka ja optiikka FYSP104 F4: Sähköopin perusteet FYSP105 F5: Sähkömagnetismi FYSP106 F6: Moderni fysiikka FYSA230 Kvanttimekaniikka I (osat A ja B) FYSA240 Statistinen fysiikka (osat A ja B) Fysiikan menetelmäopinnot (22 op) 2 op 5 op 5 op 5 op 5 op 5 op 5 op 7 op 7 op FYSP111 M1: Derivointi ja integrointi FYSP112 M2: Vektorit ja kompleksiluvut FYSP113 M3: Differentiaaliyhtälöt FYSA114 M4: Vektorianalyysi FYSA115 M5: Lineaarialgebra FYSP110 M7: Fysiikan kokeelliset menetelmät FYSP120 M8: Fysiikan numeeriset menetelmät Nanotieteiden opinnot, kandidaatin tutkielma ja kypsyysnäyte (17 op) 3 op 3 op 3 op 3 op 3 op 3 op 4 op SMBP802 Nanotiede ja nanoteknologia SMBA812 Nanotieteiden laboratoriotyöt: Molekulaariset vuorovaikutukset FYSA291 Kandidaatin tutkielma FYSA295 Kypsyysnäyte 2 op 6 op 9 op - 3.2.3 Sivuaineopinnot (kemia ja solu- ja molekyylibiologia) (50 op) Kemian opinnot (25 op) KEMP111 Kemian perusteet 1 5 op KEMP112 Kemian perusteet 2 KEMP113 Kemian perusteet 3 KEMP114 Kemian perusteet 4 KEMA200 Johdatus laboratoriotöihin Solu- ja molekyylibiologian perusopinnot (25 op) 5 op 4 op 7 op 4 op BIOP303 Solun elämä BIOA126 Solu- ja molekyylibiologian ja biokemian laboratoriotyökurssi SMBA109 Mikroskopian perusteet SMBA111 Proteiinien rakenne ja toiminta SMBA301 Moderni molekyylibiologia SMBA302 Mikrobiologian perusteet SMBA302 Virologian perusteet SMBA502 Solun kemia 5 op 3 op 1 op 4 op 2 op 3 op 3 op 4 op 3.3 Filosofian maisterin tutkinto - fyysikko 120 op Filosofian maisterin tutkintoon vaaditaan edeltävinä opintoina luonnontieteiden kandidaatin (LuK) tutkinto tai vastaavat opinnot. Ennen maisteriopintojen aloittamista opiskelijan on laadittava henkilökohtainen opintosuunnitelma, josta saa yhden opintopisteen valinnaisiin opintoihin. Maisterin tutkinnon tutkintovaatimukset pääaineittain: fysiikka soveltava fysiikka teoreettinen fysiikka. 3.3.1 Fysiikka Pääaineen syventävät opinnot vähintään, 90 op Valinnaiset opinnot 30 op Tutkintoon on lisäksi suoritettava vapaasti valittavia opintoja esim. fysiikassa, matematiikassa, kemiassa, tietotekniikassa tai tietoliikennetekniikassa siten, että opintojen kokonaislaajuus on vähintään 120 op. Pääaineen syventävät opinnot vähintään, 90 op Kaksi seuraavista kursseista 16 op: - FYSH300 Hiukkasfysiikka - FYSM300 Materiaalifysiikka I - FYSN300 Ydinfysiikka I FYSE301-302 Elektroniikka I, osat A ja B 8 op FYSxxxx Valinnaisia pääaineopinnoiksi soveltuvia opintojaksoja 22 op Toinen seuraavista opintojaksoista 10 op - FYSZ460 Syventäviin opintoihin kuuluvat laboratoriotyöt - FYSZ470 Erikoistyö FYSZ489 Graduseminaari 4 op FYSZ490 Pro gradu -tutkielma 30 op FYSZ495 Maturiteetti 0 op 3.3.2 Soveltava fysiikka Pääaineen syventävät opinnot vähintään, 90 op Valinnaiset opinnot, 30 op Tutkintoon on lisäksi suoritettava vapaasti valittavia opintoja esim. fysiikassa, tietotekniikassa tai taloustieteissä siten, että opintojen kokonaislaajuus on vähintään 120 op. Pääaineen syventävät opinnot FYSE301 Elektroniikka I (osa A), 4 op FYSE302 Elektroniikka I (osa B), 4 op FYSM300 Materiaalifysiikka I, 8 op FYSS301 Mittaustekniikat ja -järjestelmät, 5 op FYSS311 Säätötekniikan perusteet, 5 op FYSxxxx Syventäviä opintoja soveltavan fysiikan alalta*, 20 op Nämä opinnot voivat sisältää JAMK:n avoimessa ammattikorkeakoulussa suoritettuja opintoja** Toinen seuraavista opintojaksoista, 10 op FYSZ460 Syventäviin opintoihin kuuluvat laboratoriotyöt FYSZ470 Erikoistyö FYSZ489 Graduseminaari, 4 op FYSZ490 Pro gradu -tutkielma, 30 op FYSZ495 Maturiteetti *) Esimerkkejä soveltuvista kurssikokonaisuuksista: 1. Elektroniikka II, Digitaalielektroniikka, Digitaalielektroniikan jatkokurssi, Mikro- ja nanovalmistusmenetelmät, Tietokoneavusteiset mittaukset ja tiedonkeruu I, CAD-kurssi, Sähkötekniikka **) 2. Virtausmekaniikan kurssit, Tietokoneavusteiset mittaukset ja tiedonkeruu I, Energiatekniikan **) **) mittaukset , Teollisuustalous , Säätötekniikan laboratoriotyöt **) 3. Uusiutuva energian tuotanto I ja II, Teknillinen termodynamiikka, Lämmönsiirtoprosessit, Aurinkoenergia, Tuulienergia, Tietokoneavusteiset mittaukset ja tiedonkeruu I, Energiatekniikan mittaukset **) **) JAMK:ssa suoritettava kurssi. JAMKin avoimen ammattikorkeakoulun tarjoamat opinnot ovat FYSR301 Säätötekniikan laboratoriotyöt, FYSR302 Teollisuustalous, FYSR303 Energiatekniikan mittaukset ja FYSR304 Sähkötekniikka. JAMKin avoimessa ammattikorkeakoulussa suoritetut opinnot maksavat 10 €/opintopiste. Fysiikan laitos maksaa opiskelijalle kurssimaksun suoritusmerkintää vastaan. Ilmoittautumisohjeet ja lisätiedot JAMKin kurssien suorittamisesta löytyvät Korpista. 3.3.3 Teoreettinen fysiikka Pääaineen syventävät opinnot vähintään, 90 op Valinnaiset opinnot, 30 op Vapaasti valittavia opintoja esim. fysiikassa, matematiikassa tai tietotekniikassa on suoritettava siten, että opintojen kokonaislaajuus on vähintään 120 op. Kandidaatin ja maisterin tutkinnon yhdessä on sisällettävä vähintään matematiikan aineopintokokonaisuus tai vastaavat opinnot. Pääaineen syventävät opinnot Kaksi seuraavista kursseista, 16 op - FYSH300 Hiukkasfysiikka - FYSM300 Materiaalifysiikka I - FYSN300 Ydinfysiikka I FYSTxxx Fysiikan matemaattisten menetelmien kursseja*, 9 op FYST530 Kvanttimekaniikka II, 12 op FYSxxxx Valinnaisia pääaineopinnoiksi soveltuvia opintojaksoja, 9 op FYSZ470 Erikoistyö, 10 op FYSZ489 Graduseminaari, 4 op FYSZ490 Pro gradu -tutkielma, 30 op FYSZ495 Maturiteetti *) Voidaan tarvittaessa korvata sovitulla teoreettisen fysiikan tai matematiikan kurssilla. 3.4 Filosofian maisterin tutkinto, fysiikan opettaja 120 op Tutkintoon vaaditaan edeltävinä opintoina luonnontieteiden kandidaatin tutkinto tai vastaavat opinnot. Ennen maisteriopintojen aloittamista opiskelijan on laadittava henkilökohtainen opintosuunnitelma, josta saa yhden opintopisteen valinnaisiin opintoihin. Fysiikan opettajien pääaine on fysiikka. Alla esitetyt tutkintovaatimukset antavat pätevyyden kahden opetettavan aineen virkoihin. Tutkinto suositellaan rakennettavan siten, että valinnaiset opinnot keskitetään kolmannen opetettavan aineen perus- ja aineopintoihin. Pääaineen syventävät opinnot, vähintään 60op Sivuaine- ja valinnaiset opinnot 60 op Toisen opetettavan aineen opintoja esim. matematiikassa, kemiassa tai tietotekniikassa on suoritettava siten, että kandidaatin ja maisterin tutkinto yhdessä sisältävät vähintään kyseisen aineen aineopintokokonaisuuden sekä pedagogisia perus- ja aineopintoja siten, että kandidaatin ja maisterin tutkinto yhdessä sisältävät aineenopettajan pätevyyteen vaadittavan pedagogisten opintojen aineopintokokonaisuuden. Lisäksi vapaasti valittavia opintoja esim. fysiikassa, matematiikassa tai tietotekniikassa on suoritettava siten, että opintojen kokonaislaajuus on vähintään 120 op. Pääaineen syventävät opinnot 60op Vähintään yksi seuraavista kursseista, 8 op - FYSH300 Hiukkasfysiikka - FYSM300 Materiaalifysiikka I - FYSN300 Ydinfysiikka I Valinnaisia fysiikan FYSxxxx kursseja* 18-24 op FYSZ460 Syventäviin opintoihin kuuluvia laboratoriotöitä 4-10 op FYSZ489 Graduseminaari 4 op FYSZ490 Pro gradu -tutkielma 20 op FYSZ495 Maturiteetti *) Valinnaisiin kursseihin suositellaan sisällytettävän kurssit FYSK310 Demonstraatiokurssi ja FYSK320 Koulufysiikka ja fysiikan opettaminen. Näihin kursseihin voi sisältyä myös kurssi MTKS010 Opetuksen tutkimusmenetelmät, 2 op. 3.5 Fysiikan laitoksen opetusohjelma Fysiikan opintojaksot ja kurssikuvaukset (ml. väliajoin luennoitavat kurssit) Kevät Yleisopinnot FYSY010 Henkilökohtainen opintosuunnitelma (LuK-HOPS) 1 op (31.08.2015 - 29.07.2016) Korppi FYSY011 Henkilökohtainen opintosuunnitelma (FM-HOPS) 1 op (31.08.2015 - 29.07.2016) Korppi FYSY115 Johdatus Matlabin käyttöön 1 op (11.01.2016 - 11.03.2016) - Korppi HYVY001 Akateeminen opiskelukyky - muutakin kuin pisteitä 2 op (14.09.2015 - 27.05.2016) Korppi Perusopinnot (approbatur) FYSP101 F1: Mekaniikan perusteet 5 op (13.01.2016 - 07.03.2016) - Korppi FYSP102 F2: Mekaniikan jatko-osa 5 op (14.03.2016 - 06.05.2016) - Korppi FYSP104 F4: Sähköopin perusteet 5 op (12.01.2016 - 23.02.2016) - Korppi FYSP105 F5: Sähkömagnetismi 5 op (01.03.2016 - 19.04.2016) - Korppi FYSP110 M7: Fysiikan kokeelliset menetelmät 3 op (14.01.2016 - 10.03.2016) - Korppi FYSP111 M1: Derivointi ja integrointi 3 op (12.01.2016 - 03.03.2016) - Korppi FYSP113 M3: Differentiaaliyhtälöt 3 op (11.01.2016 - 02.03.2016) - Korppi FYSP120 M8: Fysiikan numeeriset menetelmät 4 op (17.03.2016 - 28.04.2016) - Korppi SMBP802 Nanotiede ja nanoteknologia 2 op (16.03.2016 - 06.05.2016) - Korppi Aineopinnot (cum laude approbatur) FYSA114 M4: Vektorianalyysi 3 op (02.03.2016 - 04.05.2016) - Korppi FYSA210 Mekaniikka 5 op (11.01.2016 - 09.03.2016) - Korppi FYSA220 Sähköoppi 5 op (07.03.2016 - 11.05.2016) - Korppi FYSA240 Statistinen fysiikka 7 op (11.01.2016 - 15.04.2016) - Korppi FYSA241 Statistinen fysiikka (osa A) 4 op (11.01.2016 - 17.02.2016) - Korppi FYSA242 Statistinen fysiikka (osa B) 3 op (29.02.2016 - 11.04.2016) - Korppi FYSA291 Kandidaatintutkielma 9 op (29.01.2016 - 20.05.2016), Kevät 2016 / Spring 2016 - Korppi Syventävät opinnot (laudatur) FYSE300 Elektroniikka I 8 op (11.01.2016 - 25.04.2016) - Korppi FYSE301 Elektroniikka I (osa A) 4 op (11.01.2016 - 22.02.2016), Elektroniikan perusteet - Korppi FYSE302 Elektroniikka I (osa B) 4 op (14.03.2016 - 09.05.2016), Elektroniikan perusteet, osa B Korppi FYSE410 Digitaalielektroniikka 5 op (11.01.2016 - 14.03.2016) - Korppi FYSE420 Digitaalielektroniikan jatkokurssi 4 op (14.03.2016 - 18.05.2016) - Korppi FYSH456 Hiukkasfysiikan kokeelliset menetelmät 7 op (18.01.2016 - 11.04.2016) - Korppi FYSH515 Kvanttikenttäteorian sovellukset 11 op (11.01.2016 - 18.04.2016) - Korppi FYSH556 QCD:n häiriöteoria 7 op (08.03.2016 - 26.05.2016) - Korppi FYSK310 Demonstraatiokurssi 5 op (11.01.2016 - 11.03.2016) - Korppi FYSM300 Materiaalifysiikka I 8 op (25.01.2016 - 02.05.2016) - Korppi FYSM340 Computational Nanoscience 2 op (15.03.2016 - 03.05.2016) - Korppi FYSN300 Ydinfysiikka I 8 op (12.01.2016 - 12.04.2016) - Korppi FYSN310 Säteilyturvallisuus 4 op (12.01.2016 - 11.03.2016) - Korppi FYSN440 Ydinastrofysiikka 5 op (14.03.2016 - 16.05.2016) - Korppi FYSN500 Ydinfysiikka III 9 op (12.01.2016 - 06.05.2016) - Korppi FYSN550 Ydin- ja kiihdytinfysiikan kokeelliset menetelmät 10 op (19.01.2016 - 21.04.2016) Korppi FYSS335 Mikro- ja nanovalmistusmenetelmät 5 op (11.01.2016 - 31.03.2016) - Korppi FYSS380 CAD-kurssi 2 op (16.05.2016 - 21.06.2016) - Korppi FYSS385 Tietokoneavusteiset mittaukset ja tiedonkeruu I 5 op (19.01.2016 - 15.03.2016) - Korppi FYSS430 Kuva-analyysi 4 op (12.01.2016 - 11.03.2016) - Korppi FYSS450 Virtausmekaniikka II 9 op (19.01.2016 - 20.05.2016) - Korppi FYSS451 Virtausmekaniikka II (osa A) 5 op (19.01.2016 - 10.03.2016) - Korppi FYSS452 Virtausmekaniikka II (osa B) 4 op (15.03.2016 - 28.04.2016) - Korppi FYSS455 Virtausmekaniikka III 5 op (02.05.2016 - 03.06.2016) - Korppi FYSS481 Tuulienergia 4 op (18.05.2016 - 17.06.2016) - Korppi FYSS481 Tuulienergia 4 op (31.08.2015 - 17.06.2016), Tentittävä kurssi 2015-2016 - Korppi FYSS482 Aurinkoenergia 4 op (31.08.2015 - 17.06.2016), Tentittävä kurssi 2015-2016 - Korppi FYST320 Suhteellisuusteoria 5 op (12.01.2016 - 11.03.2016) - Korppi FYST435 Methods for Treating Stochastic Processes in Physics 5 op (01.08.2015 - 31.07.2016) Korppi FYST530 Kvanttimekaniikka II 12 op (14.01.2016 - 05.05.2016) - Korppi FYSZ460 Syventävien opintojen laboratoriotyöt 4-10 op (01.08.2013 - 31.07.2018) - Korppi FYSZ470 Erikoistyö 10 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi FYSZ480 Harjoittelu 2-11 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi FYSZ485 Sivuainetutkielma 10 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi FYSZ489 Graduseminaari 4 op (11.09.2015 - 20.05.2016) - Korppi FYSZ490 Pro gradu -tutkielma 20-30 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi SMBS814 Nanotieteiden seminaari 3 op (19.10.2015 - 05.09.2016) - Korppi TIES483 Epälineaarinen optimointi 5-7 op (11.01.2016 - 11.03.2016) - Korppi Kesä Yleisopinnot FYSY180 Arkipäivän fysiikkaa 2 op (30.05.2016 - 22.06.2016) - Korppi Syventävät opinnot (laudatur) FYSS380 CAD-kurssi 2 op (16.05.2016 - 21.06.2016) - Korppi FYSS455 Virtausmekaniikka III 5 op (02.05.2016 - 03.06.2016) - Korppi FYST640 Monen kappaleen ilmiöt 9-12 op (03.05.2016 - 28.06.2016) - Korppi FYSZ460 Syventävien opintojen laboratoriotyöt 4-10 op (01.08.2013 - 31.07.2018) - Korppi FYSZ470 Erikoistyö 10 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi FYSZ480 Harjoittelu 2-11 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi FYSZ485 Sivuainetutkielma 10 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi FYSZ490 Pro gradu -tutkielma 20-30 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi Syksy Yleisopinnot FYSY010 Henkilökohtainen opintosuunnitelma (LuK-HOPS) 1 op (31.08.2015 - 29.07.2016) Korppi FYSY011 Henkilökohtainen opintosuunnitelma (FM-HOPS) 1 op (31.08.2015 - 29.07.2016) Korppi HYVY001 Akateeminen opiskelukyky - muutakin kuin pisteitä 2 op (14.09.2015 - 27.05.2016) Korppi Perusopinnot (approbatur) FYSP101 F1: Mekaniikan perusteet 5 op (03.09.2015 - 27.10.2015) - Korppi FYSP102 F2: Mekaniikan jatko-osa 5 op (27.10.2015 - 15.12.2015) - Korppi FYSP106 F6: Moderni fysiikka 5 op (27.10.2015 - 15.12.2015) - Korppi Aineopinnot (cum laude approbatur) FYSA234 Kvanttimekaniikka I (osa A): Laboratoriotyöt 1 op (07.09.2015 - 14.01.2016) - Korppi FYSA291 Kandidaatintutkielma 9 op (18.09.2015 - 18.12.2015), Syksy 2015 / Fall 2015 - Korppi TIEA382 Lineaarinen ja diskreetti optimointi 5 op (28.10.2015 - 18.12.2015) - Korppi Syventävät opinnot (laudatur) FYSR301 Säätötekniikan laboratoriotyöt 2 op (31.08.2015 - 18.05.2016) - Korppi FYSS481 Tuulienergia 4 op (18.05.2016 - 17.06.2016) - Korppi FYSS481 Tuulienergia 4 op (31.08.2015 - 17.06.2016), Tentittävä kurssi 2015-2016 - Korppi FYSS482 Aurinkoenergia 4 op (31.08.2015 - 17.06.2016), Tentittävä kurssi 2015-2016 - Korppi FYST435 Methods for Treating Stochastic Processes in Physics 5 op (01.08.2015 - 31.07.2016) Korppi FYSZ460 Syventävien opintojen laboratoriotyöt 4-10 op (01.08.2013 - 31.07.2018) - Korppi FYSZ470 Erikoistyö 10 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi FYSZ480 Harjoittelu 2-11 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi FYSZ485 Sivuainetutkielma 10 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi FYSZ489 Graduseminaari 4 op (11.09.2015 - 20.05.2016) - Korppi FYSZ490 Pro gradu -tutkielma 20-30 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi SMBS814 Nanotieteiden seminaari 3 op (19.10.2015 - 05.09.2016) - Korppi Kevät Yleisopinnot FYSY010 Henkilökohtainen opintosuunnitelma (LuK-HOPS) 1 op (31.08.2015 - 29.07.2016)- Korppi Sisältö: LuK-tutkintoa varten tehty henkilökohtainen opintosuunnitelma eli HOPS. FYSY011 Henkilökohtainen opintosuunnitelma (FM-HOPS) 1 op (31.08.2015 - 29.07.2016) - Korppi FYSY115 Johdatus Matlabin käyttöön 1 op (11.01.2016 - 11.03.2016) Korppi Sisältö: Kurssin sisältö: - Matlab/Octave-ohjelmistojen esittely * Tiedon löytäminen, dokumentaatio Tyypit * Reaaliluvut * Kompleksiluvut * Vektorit * Matriisit - Skaalaari-, vektori- ja matriisioperaattorit - Indeksointi - Muuttujat, inline-funktiot * Sisäänrakennetut muuttujat Skriptitiedostot - Ohjelmoinnin idea * Pseudokoodi * Vuokaaviot - Funktiotiedostot * Parametrit * Paluuarvot - Aliohjelmat - Ehtolausekkeet - Silmukkarakenteet - Virheiden etsiminen ja korjaaminen Datan graafinen esittäminen Suoritustavat: Kurssi suoritetaan käymällä kontaktitunneilla (8x2 h) ja suorittamalla vaaditun määrän harjoitustehtäviä. Suoritusmerkinnän kurssista saa suorittamalla 60 % kaikista harjoitustehtävistä. Ajankohtaista: Kurssi suositellaan käytävän ennen kurssia FYSP120 Fysiikan numeeriset menetelmät. Aikataulu: Kevät, 1. jakso Esivaatimukset: Yleissivistys HYVY001 Akateeminen opiskelukyky - muutakin kuin pisteitä 2 op (14.09.2015 - 27.05.2016) - Korppi Sisältö: Itsetuntemuksesta hyvinvointia Tunteiden säätely Vuorovaikutuksen kuorma ja keveys Lukeminen ja kirjoittaminen yliopisto-opiskelun perustaitona Arki haltuun palanen kerrallaan Realistisella ajankäytöllä stressi hallintaan Hyvinvoinnillako riskitekijöitä? Suoritustavat: Opintojakso arvioidaan asteikolla hyväksytty-hylätty Kurssin suorittaminen hyväksytyksi edellyttää: luentoihin ja pienryhmätoimintaan osallistumista (7x2h) yhteensä neljän tehtävän tekemistä: - alkutehtävä (tavoitteiden asettelu) - kaksi kirjallista tehtävää (valitsemistasi teemoista) - lopputehtävä (vahvuudet voimavaroiksi) Kurssi arvioidaan hylätyksi, jos: kaikkia kirjallisia tehtäviä ei ole tehty, luento-opetukseen ja verkkokeskusteluun ei ole osallistuttu TAI poissaoloa ei ole korvattu muun ryhmän vastaavalla luennolla tai korvaavalla tehtävällä Tavoite: opiskelijalla on perusvalmiudet hyvinvoinnista ja opiskelukyvystä huolehtimiseen opiskelija oppii tunnistamaan ja ymmärtämään haasteellisia tilanteita ennalta sekä ratkaisemaan mahdollisia ongelmia opiskelijalla on keinoja vahvistaa itsetuntemustaan ja soveltaa itsetutkiskelua sekä hyvinvoinnissa että opiskelussa opiskelija ymmärtää työn ja levon merkityksen opiskelukyvylle opiskelija osaa arvioida kriittisesti omaa elämäntapaansa hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn kannalta Perusopinnot (approbatur) FYSP101 F1: Mekaniikan perusteet 5 op (13.01.2016 - 07.03.2016) Korppi Suoritustavat: Tentti. Lisätietoa kurssin arvostelusta täältä . Esivaatimukset: Fysiikan matemaattisten menetelmien kurssi M1: Derivointi ja integrointi (samanaikaisesti). Lukiotasoiset tiedot derivoinnista, integroinnista sekä vektoreista ovat erittäin hyödylliset. Kertaa jos mietityttää! Aikataulu: Kevät, 3. periodi. Sisältö: Massapisteen kinematiikka ja dynamiikka. Voima, voimien superpositioperiaate. Newtonin lait, inertiaalikoordinaatistot. Työ, energia ja teho, energian säilyminen. Hiukkasjärjestelmät. Liikemäärä ja voiman impulssi. Törmäykset, liikemäärän säilyminen. Eli suomeksi: osittain toisen asteen opinnoista tuttua juttua klassisesta mekaniikasta, syventäen ja hieman enemmän matematiikkaa käyttäen. Asiasisällön lisäksi kurssilla opitaan enemmän siitä mitä fysiikka on, ja miten fysiikan ongelmia ratkotaan. Kurssin ensimmäiset viisi luentotuntia muodostavat osuuden "Mittauksen perusteet", jonka luennoi Sakari Juutinen. Tässä osiossa opitaan perusasioita oppilaslaboratoriossa toimimisesta, asioiden mittaamisesta ja tulosten esittämisestä. Ajankohtaista: Kurssia suositellaan fysiikkaa sivuaineenaan opiskeleville ja tammikuussa opintonsa aloittaville. FYSP102 F2: Mekaniikan jatko-osa 5 op (14.03.2016 - 06.05.2016) Korppi Suoritustavat: Loppukoe tai tentti. Esivaatimukset: Edeltävät opinnot: FYSP101 Aikataulu: Kevät, 2. jakso Sisältö: Jäykän kappaleen kinematiikkaa ja dynamiikkaa. Hitausmomentti, pyörimisliikkeen energia. Vääntömomentti, pyörimisliikkeen liikeyhtälö. Pyörimismäärä ja sen säilyminen. Statiikkaa, tasapainoehdot. Gravitaatio, Keplerin lait. Värähtelyliike, harmoninen värähtelijä, heilurit. Virtausmekaniikkaa, hydrostaattinen paine, noste, Bernoullin yhtälö. Aaltoliikeoppia, interferenssi, seisovat aallot, ääniaallot. Ajankohtaista: Kurssia suositellaan fysiikkaa sivuaineenaan opiskeleville ja tammikuussa opintonsa aloittaville. FYSP104 F4: Sähköopin perusteet 5 op (12.01.2016 - 23.02.2016) - Korppi Suoritustavat: Tentti. Esivaatimukset: FYSP101-102, FYSP111-112. Aikataulu: Kevät, 1 jakso. Sisältö: Sähköinen vuorovaikutus, sähkökenttä ja sähköstaattinen potentiaali. Sähkökentän vuo, Gaussin laki. Kapasitanssi ja kondensaattorit, sähkökentän energia. Sähkövirta, vastus, sähkömotorinen voima ja virran teho. Tasavirtapiirit, Kirchhoffin lait. Tavoite: Opiskelija osaa selittää yksinkertaiset sähköiseen vuorovaikutukseen liittyvät kokeelliset havainnot varausmallin avulla. Hän ymmärtää makroskooppisten kappaleiden välisen voiman syntymekanismin sekä johteissa että eristeissä. Opiskelija ymmärtää varausten luoman sähkökentän ja sähköisen potentiaalin yhteyden sähköiseen voimaan ja järjestelmän energiatasapainoon. Opiskelija sisäistää vuon käsitteen sekä osaa soveltaa erilaisia symmetrioita ja Gaussin lakia sähkökentän ratkaisemiseksi. Opiskelija ymmärtää kondensaattorien kapasitanssin ja sähkökentän sisältämän energian yhteyden. Opiskelija oppii tasavirtapiirien peruskäsitteet kuten sähkövirta, sähkömotorinen voima ja virran teho sekä ymmärtää Kirchhoffin lakien fysikaalisen perustelun. Lisäksi hän osaa soveltaa näitä yksinkertaisissa virtapiirilaskuissa. FYSP105 F5: Sähkömagnetismi 5 op (01.03.2016 - 19.04.2016) - Korppi Suoritustavat: Tentti. Esivaatimukset: FYSP104. Aikataulu: Kevät, 2. jakso Sisältö: Magneettinen vuorovaikutus ja magneettikenttä. Varatun hiukkasen liike sähkö- ja magneettikentissä. Ampéren laki. Sähkömagneettinen induktio, Faradayn ja Lenz’in lait. Induktanssi, magneettikentän energia, värähtelypiirit. Vaihtovirtapiirit, impedanssi ja vaihtovirran teho, muuntaja. Maxwellin yhtälöt. Sähkömagneettiset aallot, aaltojen energia ja liikemäärä. Tavoite: Opiskelija tunnistaa magneettisen vuorovaikutuksen yksinkertaisissa kokeellisissa tilanteissa, jotka sisältävät virtasilmukoita ja ferromagneettisia materiaaleja ja osaa selittää havainnot hyödyntämällä magneettikentän käsitettä. Hän osaa käyttää Lorentzin lakia varatun hiukkasen liikeradan laskemiseksi. Opiskelija käsittää, että liikkuva varaus luo magneettikentän. Hän osaa Maxwellin yhtälöt integraalimuodossa sekä tuntee Lenzin lain ja osaa soveltaa näitä mm. muuttuvan magneettivuon virtasilmukkaan indusoituvan virran sekä virtasilmukan luoman magneettikentän laskemiseen. Opiskelija ymmärtää esim. muuntajan toimintaperiaatteen edellisten avulla. Opiskelija osaa peruskäsitteet vaihtovirtapiireistä ja ymmärtää magneettikentän energian yhteyden värähtelypiireihin. Opiskelija ymmärtää sähkömagneettisen tasoaallon etenemisperiaatteen Maxwellin yhtälöiden pohjalta ja osaa laskea SM-aallon energian sekä liikemäärän. FYSP110 M7: Fysiikan kokeelliset menetelmät 3 op (14.01.2016 10.03.2016) - Korppi Suoritustavat: Tentti Esivaatimukset: FYSP101-102, FYSP111, rinnan FYSP104. Aikataulu: Kevät, 1. jakso Sisältö: Yksittäisen mittauksen epävarmuus. Virhelähteet ja virhetyypit. Riippumattomat ja toisistaan riippuvat virheet. Virheen eteneminen laskutoimituksissa: minimi-maksimiperiaatteesta yleiseen virheen etenemislakiin. Satunnaisvirheiden käsittely normaalijakauman avulla. Mittaustulosten vertaaminen. Mittaustulosten korrelaatio ja PNS-suora. Käyränsovitukset ja lineaarisoinnin käyttö. Painotusten käyttäminen sovituksessa. Mittaustekniikkaa: mittarit, ilmaisimet, anturit ja tietokoneavusteinen mittaaminen. Mittalaitteiden kalibrointi. Sähkösuureiden ja lämpötilan mittaaminen. Raportin kirjoittaminen. Tavoite: Kurssin jälkeen opiskelija ymmärtää sähkösuureiden ja lämpötilan mittauksessa käytettävien mittalaitteiden toimintaa.Hän osaa arvioida mittaustulosten luotettavuutta erilaisissa mittaustilanteissa. Opiskelijalla tulisi olla parantuneet valmiudet kirjalliseen raportointiin. FYSP111 M1: Derivointi ja integrointi 3 op (12.01.2016 - 03.03.2016) Korppi Suoritustavat: Tentti Esivaatimukset: Lukion pitkä matematiikka Aikataulu: Kevät. 1. jakso Sisältö: Yhden muuttujan funktiot, niiden raja-arvo, jatkuvuus, derivaatta ja differentiaali. Integraalilaskenta, määrätty integraali. Tavoite: Yksiulotteisen differentiaali- ja integraalilaskennan geometrisen ja käsitteellisen taustan ymmärtäminen. Peruslaskutaidot. Taulukkokirjojen ja laskentaohjelmistojen käyttö. FYSP113 M3: Differentiaaliyhtälöt 3 op (11.01.2016 - 02.03.2016) - Korppi Suoritustavat: Tentti. Esivaatimukset: FYSP111 ja kompleksiluvut FYSP112:sta. Aikataulu: Kevät 1. jakso. Sisältö: Ensimmäisen kertaluvun differentiaaliyhtälöt, toisen kertaluvun differentiaaliyhtälöt, alkuarvoja reuna-arvotehtävät. Sarjat ja differentiaaliyhtälöiden sarjaratkaisut. Tavoite: Tavallisen differentiaaliyhtälön käsite ja tärkeimpiä ratkaisumenetelmiä. Perustiedot sarjoista, niiden suppenemisesta ja käytöstä differentiaaliyhtälöiden ratkaisemisessa. Laskuharjoituksissa hankitaan taitotaso, joka riittää useimmilla fysiikan aineopintokursseilla. FYSP120 M8: Fysiikan numeeriset menetelmät 4 op (17.03.2016 28.04.2016) - Korppi Sisältö: Laskennallinen fysiikka, numeriikan peruskäsitteet ja fyysikon tarvitsemia numeerisia menetelmiä. Datan analysointi ja graafinen esittäminen, numeerinen derivointi ja integrointi, yhtälöiden ja yhtälöryhmien ratkaiseminen, differentiaaliyhtälöiden ratkaiseminen, käyrien sovittaminen, optimointi ja tietokonesimulaatiot. Kurssin ohjelmointikielenä on Matlab. Tavoite: Opiskelija ymmärtää numeriikan ja laskennallisen fysiikan peruskäsitteet. Hän tuntee Matlabin/Octaven syntaksin ja osaa tuottaa yksinkertaisia ohjelmia erilaisten ongelmien ratkaisemiseksi. Hän tietää joukon yleisimpiä numeerisia menetelmiä ja osaa valjastaa niitä käyttöönsä ongelman ratkaisussa. Aikataulu: Kevät, 2. jakso. Esivaatimukset: FYSP101, FYSA111-116, joko FYSY115, Ohjelmointi 1 tai vastaavat tiedot SMBP802 Nanotiede ja nanoteknologia 2 op (16.03.2016 - 06.05.2016) Korppi Sisältö: Kurssilla esitellään nanotieteiden ”big ideas”: 9 oleellista ilmiötä. Tätä luokittelua käytetään kurssilla nanotieteeseen kuuluvien aiheiden tarkemmassa käsittelyssä ja selittämisessä. Laboratoriotöissä tutustutaan syvällisemmin neljään aiheeseen: voimamikroskopiaan, väreihin ja nanohiukkasiin, magnetismiin, sekä elektroforeesiin. Kurssin aikana NSC:n eri alojen tutkijat esittelevät omaa tutkimustaan ja tilojaan, ja lisäksi tutustutaan muutamiin nanotieteiden julkaisuihin. Suoritustavat: Kurssista kirjoitetaan raportti, johon kuuluu oppimispäiväkirjaosio ja yhden NSC:n tuoreen tutkimuksen esittely. Ohje raportin kirjoittamiseen annetaan kurssilla. Tavoite: Kurssin käytyään opiskelija hahmottaa nanotieteiden laajuuden, osaa luokitella ilmiöitä, sekä tuntee tiettyjen mittalaitteiden perusperiaatteet. Hän osaa kertoa tärkeimmistä NSC:n tutkimusaiheista yleisellä tasolla ja osaa lukea tieteellisiä artikkeleita nanotieteestä. Ajankohtaista: HUOM! Kurssi on tarkoitettu ensimmäisen/toisen vuosikurssin NANO-opiskelijoille. Kurssi järjestetään suomeksi.Tutustutaan nanotieteiden ja -teknologian konseptiin sekä kokeellisesti että teoriatasolla. Ilmoittaudu vain kurssille ja luennoille, opettaja jakaa opiskelijat labraryhmiin!!!! Aineopinnot (cum laude approbatur) FYSA114 M4: Vektorianalyysi 3 op (02.03.2016 - 04.05.2016) - Korppi Suoritustavat: Tentti. Esivaatimukset: FYSP111-113. Aikataulu: Kevät. 2. jakso Sisältö: Skalaari- ja vektorikenttien differentiaali- ja integraalilaskenta. Tavoite: Ymmärtää skalaari- ja vektoriarvoisten funktioiden differentiaali- ja integraalilaskentaa useampiulotteisessa avaruudessa, pinnoilla ja käyrillä geometrioissa, jotka fysiikassa tavallisimmin tulevat tarkasteltaviksi. Osata soveltaa näihin liittyviä menetelmiä käytännön laskuissa. Hallita menetelmät sellaisella tasolla, että kaikille pakollisten fysiikan kurssien teoriapohja on ymmärrettävissä. FYSA210 Mekaniikka 5 op (11.01.2016 - 09.03.2016) - Korppi Suoritustavat: Laskuharjoitukset (12 p) + laboratoriotyöt (12 p) + tentti (48 p). Esivaatimukset: FYSP101-102 sekä FYSA113-FYSA115. Aikataulu: Kevät, 1. jakso Sisältö: Kurssissa käsitellään klassisen mekaniikan esittämistä Newtonin liikeyhtälöä yleisemmässä muodossa. Newtonin mekaniikan kertausta, gravitaatiovoima ja -potentiaali. Variaatiolaskentaa, Eulerin-Lagrangen liikeyhtälöt, Hamiltonin mekaniikkaa. Monen kappaleen dynamiikkaa. Epäinertiaaliset koordinaatistot, jäykän kappaleen dynamiikkaa. Kytketyt värähtelyt. Tavoite: Tavoitteena on oppia perusteet klassisen mekaniikan Hamiltonin periaatteeseen pohjautuvasta formuloinnista ja pystyä soveltamaan sitä kurssin sisältökuvauksen mukaisiin ongelmakokonaisuuksiin. FYSA220 Sähköoppi 5 op (07.03.2016 - 11.05.2016) - Korppi Sisältö: Sähkö- ja magnetostatiikan yhteenveto, Magneettiset materiaalit ja kestomagneetit. Ajasta riippuvat kentät, induktio, väliaineeseen indusoituneet virrat, erityisesti pyörrevirrat. Maxwellin yhtälöt. Aaltoyhtälö sähkömagneettisille aalloille. Tasoaallot ja polarisaatio. SM-aallot väliaineessa. SMaaltojen energia, Poyntingin vektori. SM-aallon vaimeneminen johteessa. Reunaehdot. Aaltoputket ja resonaattorit. SM-aaltojen generointi ja Hertzin dipoli. Antennit. Suoritustavat: Tentti. Aikataulu: Kevät, 2. jakso. Esivaatimukset: FYSP104 ja FYSP105 sekä FYSA115-116 FYSA240 Statistinen fysiikka 7 op (11.01.2016 - 15.04.2016) - Korppi Sisältö: Kurssi koostuu kahdesta osasta FYSA241 Statistinen fysiikka (osa A) ja FYSA242 Statistinen fysiikka (osa B). Osakursseille on erillinen ilmoittautuminen. FYSA241 Statistinen fysiikka (osa A) 4 op (11.01.2016 - 17.02.2016) Korppi Suoritustavat: tentti. Esivaatimukset: FYSP101-103, FYSP106 sekä FYSP111-113. Aikataulu: Kevät, 1. jakso. Sisältö: Kurssin aiheita ovat termodynamiikan perusteet, termodynamiikan sovelluksia klassisen ideaalikaasun prosesseihin ja entropian muutokseen näissä prosesseissa, statistisen mekaniikan perusteet ja sen yhteys termodynamiikkaan, statistisen mekaniikan sovelluksia kidejärjestelmiin ja magneettisiin järjestelmiin, termodynaamiset potentiaalit sekä järjestelmien vastefunktiot ja fluktuaatiot. Tavoite: Kurssin A-osan käytyään opiskelijan tulisi ymmärtää mitä on lämpö ja miten se eroaa lämpötilan käsitteestä. Entropian merkitys ja sen asettamat lisärajoitukset lämmönsiirrolle ja hyötysuhteille tulisi olla selvä myös käytännön laskuissa. Itse entropia käsitteenä on useimmille uusi ja rajoittuu mielikuvaan epäjärjestyksestä. Kurssi osoittaa, että entropia on - jos ei helposti kuviteltava - ainakin täsmällisesti määritelty ja hyödyllinen suure, ei vain fysiikassa, vaan myös biologisissa ja kemiallisissa prosesseissa. Lämpötilan, entropian ja muiden termodynaamisten suureiden ja kvanttimekaaniikan tilakäsitteen yhteys on hyödyllistä oppia, koska se auttaa luomaan mielikuvan prosessien kulusta ja osoittaa, miten kvanttitason keskiarvot jäävät merkittäviksi tultaessa makrotasolle. Välillä kysytään päinvastoin, mitä kvanttitasolla tapahtuu, jos esim. järjestelmän tilavuutta muutetaan. Erityisesti Boltzmann-jakauman merkitys ja miten sellainen syntyy tavanomaisissa olosuhteissa on tärkeimpiä kurssilla opittavista asioista. Tätä korostaa se, että myöhemmin jakauma saatetaan ottaa käyttöön ilman yksityiskohtaista perustelua, vaikka se on keskeinen tulkinnan käsite. Kurssin perusteella opiskelijalla pitäisi olla käytännön laskutaito, jotta hän osaa lausua halutun suureen, jota usein ei pystytä mittaamaan suoraan, sellaisten suureiden avulla, jotka saadaan mittaamalla (vastefunktiot). Prosesseista erityisesti reversiibelin prosessin käsite ja miten se helpottaa käytännön laskuja pitäisi tulla selväksi. Tavoitteena on oppia erottamaan, milloin kyse on energian siirrosta, siis lämmöstä ja työstä, ja milloin järjestelmän ominaisuudesta, jonka arvo ei riipu siitä miten se saavutettiin. Tämä vaatii hiukan työtä, koska arkikielessä nämä ilmaistaan epätäsmällisesti. FYSA242 Statistinen fysiikka (osa B) 3 op (29.02.2016 - 11.04.2016) Korppi Sisältö: Olomuodonmuutokset, kiinteän aineen lämpökapasiteetti, klassinen ideaalikaasu, kaasun lämpökapasiteetti, muuttuvan hiukkasluvun järjestelmät, kvanttimekaaninen ideaalikaasu ja sen sovelluksina metallien johtavuuselektronit, mustan kappaleen säteily sekä Bosen-Einsteinin kondensaatio. Tavoite: Kurssin jälkeen opiskelijalla tulisi olla perustiedot siitä, kuinka yksinkertaisia klassisia ja kvanttimekaanisia järjestelmiä voidaan kuvata statistisen mekaniikan keinoin. Näihin perustietoihin kuuluvat partitiofunktion muodostaminen ja sen yhteys termodynamiikkaan sekä tulosten pätevyysalueen arviointi. Aikataulu: Kevät, 2. jakso. Esivaatimukset: FYSA241. FYSA291 Kandidaatintutkielma 9 op (29.01.2016 - 20.05.2016), Kevät 2016 / Spring 2016 - Korppi Suoritustavat: Kurssin olennainen suoritus on LuK-tutkielma. Esivaatimukset: Esitietona fysiikan aineopinnot pääosin suoritettuna. Sisältö: Kurssi valmentaa tieteellisen viestintään ja erityisesti tieteelliseen kirjoittamiseen. Kurssin aikana kirjoitetaan luonnontieteen kandidaatin (LuK) tutkintoon vaadittava kandidaatintutkielma, jolla opiskelija osoittaa hallitsevansa vaadittavat tiedot ja taidot. Tutkimusviestinnän opiskelussa on kandidaatintyössä oleellista lähdemateriaalin hankkiminen ja käyttö, esityksen jäsentäminen sekä suullinen ja kirjallinen esitystaito. Tavoite on, että tutkielma luovutetaan arvosteltavaksi kurssin loppuun mennessä. Tavoite: Opintojakson jälkeen opiskelija osaa hakea uutta tietoa käyttäen tieteenalalle tyypillisiä julkaisukanavia ja kykenee lähdekritiikkiin jäsentää hankkimaansa uutta tietoa ohjatusti ratkaista tutkimusongelmia yksinkertaisesti raportoida tutkimustuloksia suullisesti ja kirjallisesti noudattaa tutkimuksessa hyvän tieteellisen käytännön periaatteita Ajankohtaista: Ennen kurssin alkua tutkielmalle valitaan aihe ja käydään keskustelemassa mahdollisen tulevan ohjaajan kanssa. Laitoksen omaopettajat neuvovat aiheen valinnassa ja antavat tietoa mahdollisista ohjaajista. Syventävät opinnot (laudatur) FYSE300 Elektroniikka I 8 op (11.01.2016 - 25.04.2016) - Korppi Sisältö: Kurssi koostuu kahdesta osasta FYSE301 Elektroniikka I (osa A) ja FYSE302 Elektroniikka I (osa B). Osakurseille erillinen ilmoittautuminen. FYSE301 Elektroniikka I (osa A) 4 op (11.01.2016 - 22.02.2016), Elektroniikan perusteet -Korppi Suoritustavat: Tentti Esivaatimukset: FYSP101-106 Aikataulu: Kevät, 1. jakso Sisältö: Tasavirtapiirit: Lineaariset peruskomponentit. Mittalaitteita. Puolijohdekomponentit ja niiden peruskytkentöjä. Operaatiovahvistin. Digitaalielektroniikan perusteita. Tavoite: Tämä kurssi antaa valmiudet peruselektroniikkapiirien käsittelemiseen. Kurssilla opetellaan elektroniikan peruskomponentit (vastus, kela ja kondensaattori) ja niiden käyttö peruspiireissä. Tämän lisäksi kurssi tutustuttaa opiskelijan puolijohdekomponenttien (diodi, bipolaari- ja FET-transistorit) perusteisiin. Kurssin jälkeen opiskelija osaa määrittää virrat ja jännitteet yksinkertaisessa virtapiirissä, joka sisältää edellä mainittuja komponentteja. Kurssilla käsitellään myös digitaalielektroniikan alkeita. FYSE302 Elektroniikka I (osa B) 4 op (14.03.2016 - 09.05.2016), Elektroniikan perusteet, osa B - Korppi Suoritustavat: Loppukoe tai tentti. Sekä laboratoriotyöt. Esivaatimukset: FYSP101-106 ja FYSE301 Aikataulu: Kevät, 2. jakso Sisältö: Vaihtovirtapiirit: Signaalinkäsittelyä. Suotimet. Operaatiovahvistin ja sen sovelluksia. Suuret ja pienet signaalit ja niiden vahvistaminen. Takaisinkytkentä. Tavoite: Kurssilla käydään läpi jaksollisten signaalien käsittelyä erilaisissa elektroniikkapiireissä. Kurssi antaa valmiudet suunnitella yksinkertaisia piirejä signaalin käsittelemiseksi. Operaatiovahvistimen toiminta ja rakennetta käsitellään hieman A-osaa syvällisemmin. Signaalin vahvistus opetellaan sekä suurille että pienille signaaleille. Tämän lisäksi käydään läpi säätötekniikan perusteita. Kurssilla myös jatketaan A-osassa aloitettua digitaalielektroniikan perusteiden opettelua. FYSE410 Digitaalielektroniikka 5 op (11.01.2016 - 14.03.2016) - Korppi Ajankohtaista: The teaching language is either Finnish or English depending on the audience. FYSE420 Digitaalielektroniikan jatkokurssi 4 op (14.03.2016 18.05.2016) - Korppi Suoritustavat: Exam. Esivaatimukset: FYSE400 and FYSE410 Aikataulu: Kevät, 2. jakso Sisältö: Synkronisen logiikkapiirin arkkitehtuurin suunnittelu, FPLD-piirit, Dynaaminen tehonkulutus, VHDL Ajankohtaista: The teaching language is either Finnish or English depending on the audience. FYSH456 Hiukkasfysiikan kokeelliset menetelmät 7 op (18.01.2016 11.04.2016) - Korppi Sisältö: Johdatus suurienergiaisiin hiukkasfysiikan kokeisiin; hiukkasfysiikan ja suurienergiaisen raskasionifysiikan perusteet; perusobservaabelit ja hiukkaskinematiikka; globaaleihin observaabeleihin, jäljitykseen ja hiukkasten tunnistukseen liittyvät kokeelliset tekniikat; poimintoja data-analyysiin liittyvistä menetelmistä; johdatus ROOT-ohjelmistoon. Esivaatimukset: Erikoisen suhteellisuusteorian, kvanttimekaniikan ja ohjelmoinnin (Java tai C++) perusteet FYSH515 Kvanttikenttäteorian sovellukset 11 op (11.01.2016 18.04.2016) - Korppi Suoritustavat: Välikokeet tai tentti Esivaatimukset: FYSH510. Aikataulu: Kevät, 1.-2. jakso Sisältö: Renormalisaatio; II. Supersymmetrian alkeita; III. Heikot vuorovaikutukset: sähköheikkoteoria, spontaani symmetriarikko, Higgsin hiukkaset, neutriinojen massamekanismit, neutriino-oskillaatiot; IV. Vahvat vuorovaikutukset: johdatus QCD:n häiriöteoriaan, syvä epäelastinen sironta (partonimalli ja QCD, alin ja sitä seuraava kertaluku), Drellin-Yanin prosessi (alin ja sitä seuraava kertaluku), partonijakaumat, Altarellin-Parisin yhtälöt, jettituotto pp-törmäyksissä (alin ja sitä seuraava kertaluku). Ajankohtaista: The teaching language is either Finnish or English depending on the audience. FYSH556 QCD:n häiriöteoria 7 op (08.03.2016 - 26.05.2016) - Korppi Sisältö: Kvanttiväridynamiikan häiriöteorian perusteet; Sovelluksina syvä epäelastinen sironta, partonijakaumat ja niiden DGLAP-evoluutioyhtälöt, sekä kovat QCD-prosessit suurenergiatörmäyttimissä. Esivaatimukset: FYSH300 FYSK310 Demonstraatiokurssi 5 op (11.01.2016 - 11.03.2016) - Korppi FYSM300 Materiaalifysiikka I 8 op (25.01.2016 - 02.05.2016) - Korppi Suoritustavat: Välikokeet tai tentti. Esivaatimukset: FYSA230, FYSA240. Aikataulu: Kevät: 1-2 jakso. Sisältö: Kurssi antaa laajan kuvan kiinteän aineen ominaisuuksista ja modernin materiaalifysiikan ilmiöistä. Materiaalien atomirakenne: kidehilat, ei-kiteiset aineet ja "pehmeä aine". Käänteishila. Kidevirheet. Atomien hiladynamiikka ja fononit, aineen elastiset ominaisuudet. Materiaalien elektronirakenteen malleja: vapaaelektronien kvanttikaasu, elektronit hilapotentiaalissa, energiavyöt. Metallit, eristeet, puolijohteet. Sähkönjohtavuuden fysiikkaa. Magnetismi ja suprajohtavuus. Nanorakenteiden fysiikkaa. Demonstraatioita ja visualisaatioita sekä tutustuminen Nanoscience Centeriin. Ajankohtaista: The teaching language is either Finnish or English depending on the audience. FYSM340 Computational Nanoscience 2 op (15.03.2016 - 03.05.2016) Korppi Sisältö: Course suitable for biology, chemistry and physics majors, for theorists and experimentalists. A brief introduction to computational nanoscience. Overview of various computational methods and their aptness to investigate different nanomaterial properties. General framework in practical computational work. Computational research activities at NanoScience Center. Suoritustavat: Pakolliset luennot ja ryhmätyön tekeminen. Tavoite: After passing this course the student is able to differentiate and classify different methods in computational nanoscience with respect to their central approximations, quantum-mechanical natures, and computational efficiencies; student is also able to justifiably choose the most appropriate computational methods once given the material system and the properties under investigation. Ajankohtaista: The teaching language is English (unless the entire audience is Finnish-speaking). Esivaatimukset: Opiskelijan oman pääaineen aineopinnot (fysiikka, kemia tai biologia). FYSN300 Ydinfysiikka I 8 op (12.01.2016 - 12.04.2016) - Korppi Suoritustavat: Välikokeet. Esivaatimukset: FYSP106 ja FYSA230 (suositus). Aikataulu: Kevät, 1.-2. jakso Sisältö: Ydinfysiikan peruskäsitteet, ytimen rakenne, ytimien epästabiilisuus, säteilylajit ja radioaktiivisuus, ydinreaktiot, säteilyn ja aineen väliset vuorovaikutukset, säteilyn havainnointimenetelmät, ydinastrofysiikan alkeet. Tavoite: Kurssin suorittamisen jälkeen opiskelija - ymmärtää protonien ja neutronien välisen vuorovaikutuksen oleelliset piirteet ja ytimen massan ratkaisevan merkityksen - osaa ytimen riippumattomien hiukkasten mallin ja kuorimallin perusteet - tuntee ytimien kollektiivisen käyttäytymisen perusteet - tuntee radioaktiivisen hajoamisen ja ytimen tilojen välisten siirtymien perusteet - osaa ydinreaktioiden perusteet - osaa ionisoivan säteilyn ja väliaineen vuorovaikutuksen perusteet - ymmärtää ydinfysiikan merkityksen maailmankaikkeudessa ja yhteyden astrofysiikkaan FYSN310 Säteilyturvallisuus 4 op (12.01.2016 - 11.03.2016) - Korppi Suoritustavat: Tentti ja työharjoittelu suoritettava saman kalenterivuoden aikana. Yhden pätevyystutkinnon suorittaminen tuottaa kurssisuorituksen. Esivaatimukset: FYSP106. Aikataulu: Kevät, 1. jakso Sisältö: 1) Säteilyfysiikan ja säteilysuojelun perusteet sekä suojelun käytännön toteutus työpaikoilla, 2) Avolähteiden käyttö teollisuudessa, tutkimuksessa ja opetuksessa, 3) Umpilähteiden ja röntgenlaitteiden käyttö teollisuudessa, tutkimuksessa ja opetuksessa, 4) Hiukkaskiihdyttimen käyttö ja huolto. Kurssin tentissä voidaan suorittaa kohtien 2-3 mukaisia ionisoivan säteilyn käytön turvallisuudesta vastaavien henkilöiden pätevyystutkintoja. Kohtien 2 ja 3 tutkinnot ovat Säteilyturvakeskuksen hyväksymiä virallisia tutkintoja. Kohta 1 sisältyy kaikkiin tutkintoihin. Kuhunkin pätevyystutkintoon sisältyy käytännön harjoittelua pienryhmässä. Lisätietoja Säteilyturvakeskuksen ohjeessa ST 1.8. Ajankohtaista: Huom. kurssilla on läsnäolopakko, opiskelijan on osallistuttava vähintään 2/3 kontaktiopetuksesta. Mikäli sinulla on enemmän päällekkäisyyksiä ole hyvä ja poista ilmoittautumisesi. FYSN440 Ydinastrofysiikka 5 op (14.03.2016 - 16.05.2016) - Korppi Sisältö: Johdanto astrofysiikkaan, varhaisen maailmankaikkeuden hiukkas- ja ydinvuorovaikutukset, vedyn ja heliumin palaminen lämpöydinreaktioissa, rautaa keveämpien alkuaineiden synty ja energiatuotanto tähdissä, raskaiden alkuaineiden synty protoni- ja neutronisieppausprosesseissa, kosmiset kellot, neutriinot, kokeelliset menetelmät ja radioaktiiviset ionisuihkut ydinastrofysiikassa. Ajankohtaista: Kurssikieli on tarvittaessa englanti. Aikataulu: Kevät, 2. jakso Esivaatimukset: FYSN300 (ensimmäisen välikokeen alue). FYSN500 Ydinfysiikka III 9 op (12.01.2016 - 06.05.2016) - Korppi Sisältö: Schematic pairing interaction (pairing Hamiltonian) and the seniority scheme. Quasiparticles and their occupation-number representation, Wick's theorem and the quasiparticle vacuum. BCS and HFB theories for quasiparticles. Constrained HFB and nuclear deformation. Skyrme-HFB. QTDA and QRPA. Aikataulu: Kevät, 1.-2. jakso Esivaatimukset: FYSN400. FYSN550 Ydin- ja kiihdytinfysiikan kokeelliset menetelmät 10 op (19.01.2016 - 21.04.2016) - Korppi Sisältö: Ionisuihkujen tuotto (ionilähde, kiihdytin, suihkun kuljetus), säteilyn ja aineen välinen vuorovaikutus, säteilyn ilmaisimet ja ilmaisinsysteemit, signaalien käsittely, tiedonkeruun periaatteet, isotooppi- ja rekyyliseparaattorit, in- ja off-beam spektrometrian periaatteet, ionisuihkujen käyttö sovelluksissa. Kurssi sopii yleissivistävänä kurssina myös teoreetikoille. Ajankohtaista: Luennoidaan tarvittaessa englanniksi. Aikataulu: Spring term, 1-2. period. Esivaatimukset: FYSN300 FYSS335 Mikro- ja nanovalmistusmenetelmät 5 op (11.01.2016 31.03.2016) - Korppi Suoritustavat: Loppukoe. Esivaatimukset: FYSP110 Aikataulu: Kevät, 1. jakso Sisältö: Johdanto: Lyhyt katsaus piitekniikoiden ja litografian kehitykseen. Ohutfilmit: Materiaalit, yleiset ominaisuudet ja niiden karakterisointi, valmistus menetelmät (Höyrystys, sputterointi, CVD, ALD, jne.), etsaus (Kuiva, märkä, plasma), doping (Diffuusio ja ioni-istutus). Uusimmat menetelmät mikro- ja nanovalmistuksessa, mm. nanoimprint-litografia ja itsejärjestyvyys. Ajankohtaista: The course will be given in English. FYSS380 CAD-kurssi 2 op (16.05.2016 - 21.06.2016) - Korppi Sisältö: Projektiot, viivatyypit, mitoitus, leikkaus, mittakaavat, tekstit (toleranssit, hitsausmerkinnät), harjoituksia. CAD Inventor: käyttöliittymä, luonnostelu, 3-D mallinnus, piirustukset, kokoonpanot, animaatiot, harjoituksia. Aikataulu: Spring, 1. period Ajankohtaista: The teaching language is either Finnish or English depending on the audience. FYSS385 Tietokoneavusteiset mittaukset ja tiedonkeruu I 5 op (19.01.2016 - 15.03.2016)- Korppi Sisältö: Analogiset ja digitaaliset tulot ja lähdöt. Signaalien prosessointi ja muokkaus. Tiedonkeruu tietokoneen avulla. Tiedon prosessointi, siirto, tallennus ja esittäminen. Visuaalinen tietovuoohjelmointi LabView:tä käyttäen. Suoritustavat: Sovitaan luennolla. Ajankohtaista: Valitettavasti kurssi on peruttu. FYSS430 Kuva-analyysi 4 op (12.01.2016 - 11.03.2016) - Korppi Sisältö: Röntgensäteilyyn perustuvan kolmiulotteisen kuvantamisen perusteet. Kuvankäsittelyn perusteet; kohinanpoisto, segmentointi ja kvantitatiivinen kuva-analyysi. Visualisointi. Suoritustavat: arvosteltava työseloste Tavoite: Opiskelija ymmärtää röntgentomografian perusteet ja osaa käyttää mikrotomografialaitetta. Opiskelija tuntee kuvankäsittelyn ja kuva-analyysin perusteet ja osaa käyttää ImageJ- ja Matlab- ohjelmistoja kolmiulotteisen kuvan kvantitatiiviseen analysointiin ja tulosten visualisointiin. Ajankohtaista: The teaching language is either Finnish or English depending on the audience. FYSS450 Virtausmekaniikka II 9 op (19.01.2016 - 20.05.2016) - Korppi Sisältö: Kurssi koostuu kahdesta osasta FYSS451 Virtausmekaniikka II (osa A) ja FYSS452 virtausmekaniikka (osa B). Osakursseille on erillinen ilmoittautuminen. FYSS451 Virtausmekaniikka II (osa A) 5 op (19.01.2016 - 10.03.2016) Korppi Suoritustavat: Loppukoe. Esivaatimukset: FYSS351-352. Aikataulu: Kevät, 1. jakso Sisältö: Dimensioanalyysi. Viskoottinen virtaus kanavassa.Turbulenssi. Painehäviöt. Pumput ja turbiinit. Putkistosuunnittelun perusteet. Tavoite: Opiskelija ymmärtää dimensioanalyysin perusteet ja osaa soveltaa dimensioanalyysia sekä kokeellisessa että teoreettisessa virtaustutkimuksessa. Dimensioanalyysin perusteiden pohjalta opiskelija ymmärtää Reynoldsin luvun merkityksen ja osaa tunnistaa virtauksen laminaarisen tai turbulentin luonteen. Opiskelija osaa laskea putkihäviöitä Moodyn diagrammin avulla, kuvata keskipakopumpun toimintaperiaateen ja tulkita pumppujen ominaiskäyrästöjä. Ajankohtaista: The teaching language is either Finnish or English depending on the audience. FYSS452 Virtausmekaniikka II (osa B) 4 op (15.03.2016 - 28.04.2016) Korppi Suoritustavat: Loppukoe. Esivaatimukset: FYSS350, FYSS451 Aikataulu: Kevät, 2. jakso Sisältö: Rajakerrosvirtaukset. Virtausvastus. Vastus- ja nostovoimat. Kokoonpuristuva virtaus. Adiabaattinen ja isentrooppinen virtaus lyhyessä kanavassa. Shokki-ilmiöt. Tavoite: Opiskelija ymmärtää perusteet rajakerrosvirtauksien teoriasta, sekä virtauksen irtoamisesta aiheutuvat efektit vastus- ja nostovoimakertoimiin. Opiskelija tuntee kokoonpuristuvan virtauksen omaispiirteet, kuten äänennopeuden ja sokkiaallot, sekä osaa laskea kokoonpuristuvan virtauksen ominaisuudet kapenevassa ja laajenevassa kanavassa. Ajankohtaista: The teaching language is either Finnish or English depending on the audience. FYSS455 Virtausmekaniikka III 5 op (02.05.2016 - 03.06.2016) - Korppi Sisältö: Antaa perustiedot energiatekniikan mittauksista: mittauksen perusteet, lämpötilan, paineen, kaasupitoisuuden, virtausmäärän ja väliaineen virtausnopeuden ja ilman kosteuden mittaus sekä kemiallisesta analyysin menetelmistä. Ajankohtaista: Kurssi pidetään intensiivikurssina, noin neljän viikon aikana. FYSS481 Tuulienergia 4 op (18.05.2016 - 17.06.2016) - Korppi Suoritustavat: Kurssin arvostelu: osallistuminen luennoille ja ohjauksiin (40 %) harjoitustyö (50 %) itsearviointi (10 %). Kurssin hyväksytty suorittaminen edellyttää harjoitustyön ja itsearvioinnin palauttamista arvioitavaksi määräaikaan mennessä. Esivaatimukset: Fysiikan perusopinnot (FYSP101-FYSP105) ja matemaattisten menetelmien opinnot (FYSP11-FYSP116) tai vastaavat opinnot; Matlabin käytön perusteet Aikataulu: Kesä 2015 Sisältö: Fysiikan syventävien opintojen valinnainen opintojakso, jolla perehdytään tuulen liikeenergian muuntamiseen sähköksi. Kurssin aluksi perehdytään tuulen fysiikkaan eli miten voimme ymmärtää ympärillämme virtaavien tuulten käyttäytymistä. Tämän jälkeen tutustutaan tuuliresurssien kartoittamiseen ja perehdytään näiden resurssien tilastolliseen kuvaamiseen sekä teknisen potentiaalin määrittämiseen tuulivoimalle. Tuulivoiman hyödyntämistä tarkastellaan aluksi sen historian ja nykytilan valossa, jonka jälkeen perehdytään modernin tuulivoimalan käsitteeseen, tuuliturbiinien roottorien aerodynamiikkaan ja roottorin mekaanisen energian muuttamiseen sähköksi. Lopuksi tarkastellaan tuulivoiman tuotannon taloudellisuutta ja tuuliturbiineita äänenlähteinä, äänen etenemistä ja vaimenemista. Tuulienergia-kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelija tuulienergian fysiikkaan ja käyttöön uusiutuvan energian lähteenä. Tavoite: Kurssin jälkeen opiskelija ymmärtää tuulienergian terminologian sekä peruskäsitteet kuten moderni tuuliturbiini ja tekninen potentiaali osaa tilastollisesti mallintaa paikallista tuuliresurssia osaa laatia alustavan arvion tuulivoiman paikallisesta teknisestä potentiaalista ymmärtää tuulen liikeenergian muuntamiseen sähköksi liittyvät prosessit ja kertoa siinä käytettävästä tekniikasta osaa nimetä tuuliturbiinin äänen leviämiseen vaikuttavia tekijöitä Ajankohtaista: Opetuskieli on englanti jos kurssilla on kansainvälisiä opiskelijoita. FYSS481 Tuulienergia 4 op (31.08.2015 - 17.06.2016), Tentittävä kurssi 2015-2016 - Korppi Suoritustavat: Tentti (80%) ja kotitehtävät (20%). Tehtävät palautetaan viikon kuluessa tentistä. Harjoituspisteet ovat voimassa kunnes kurssi järjestetään seuraavan kerran. Esivaatimukset: Fysiikan perusopinnot (FYSP101-FYSP105) ja matemaattisten menetelmien opinnot (FYSP11-FYSP116) tai vastaavat opinnot; Matlabin käytön perusteet Aikataulu: Syksy 2014, kevät 2015 Sisältö: Fysiikan syventävien opintojen valinnainen opintojakso, jolla perehdytään tuulen liikeenergian muuntamiseen sähköksi. Kurssin aluksi perehdytään tuulen fysiikkaan eli miten voimme ymmärtää ympärillämme virtaavien tuulten käyttäytymistä. Tämän jälkeen tutustutaan tuuliresurssien kartoittamiseen ja perehdytään näiden resurssien tilastolliseen kuvaamiseen sekä teknisen potentiaalin määrittämiseen tuulivoimalle. Tuulivoiman hyödyntämistä tarkastellaan aluksi sen historian ja nykytilan valossa, jonka jälkeen perehdytään modernin tuulivoimalan käsitteeseen, tuuliturbiinien roottorien aerodynamiikkaan ja roottorin mekaanisen energian muuttamiseen sähköksi. Lopuksi tarkastellaan tuulivoiman tuotannon taloudellisuutta ja tuuliturbiineita äänenlähteinä, äänen etenemistä ja vaimenemista. Tuulienergia-kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelija tuulienergian fysiikkaan ja käyttöön uusiutuvan energian lähteenä. Tavoite: Kurssin jälkeen opiskelija ymmärtää tuulienergian terminologian sekä peruskäsitteet kuten moderni tuuliturbiini ja tekninen potentiaali osaa tilastollisesti mallintaa paikallista tuuliresurssia osaa laatia alustavan arvion tuulivoiman paikallisesta teknisestä potentiaalista ymmärtää tuulen liikeenergian muuntamiseen sähköksi liittyvät prosessit ja kertoa siinä käytettävästä tekniikasta osaa nimetä tuuliturbiinin äänen leviämiseen vaikuttavia tekijöitä FYSS482 Aurinkoenergia 4 op (31.08.2015 - 17.06.2016), Tentittävä kurssi 2015-2016 - Korppi Suoritustavat: Tentti (80%) ja palautettavat harjoitustehtävät (20%). Ratkaistut harjoitustehtävät palautetaan viikon kuluessa tentin suorittamisesta. Harjoituspisteet ovat voimassa kunnes kurssi järjestetään seuraavan kerran. Esivaatimukset: Kurssi on suunnattu maisterivaiheessa oleville opiskelijoille, joilla on perustiedot aurinkolämpöteknologiasta ja lämmönsiirrosta. Sisältö: Kurssilla perehdytään aurinkolämpöteknologialla käytettävissä olevaan auringon säteilyyn, läpinäkymättömien materiaalien optisiin ominaisuuksiin, säteilyn siirtymiseen lasituksen läpi, tasokeräimiin, lämpöenergian varastointiin ja aurinkolämmön käyttöön keskittyen aurinkoenergian siirtymisen mallintamiseen aurinkolämpöjärjestelmässä. Tavoite: Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijoille välineitä aurinkolämpökeräinten suunnitteluun ja testaamiseen. Ajankohtaista: Ota ilmoittauduttuasi yhteyttä kurssin luennoitsijaan. Saat häneltä lukulistan ja kotitehtävät. FYST320 Suhteellisuusteoria 5 op (12.01.2016 - 11.03.2016) - Korppi Sisältö: Einsteinin gravitaatioteoria: historia, perusyhtälöt ja sovellukset. Gravitaatio vastaan kvanttiteoria. Suoritustavat: Välikokeet. Ajankohtaista: The teaching language is either Finnish or English depending on the audience. Aikataulu: kevät, 1. jakso Esivaatimukset: FYSP101-102, FYSP106 FYST435 Methods for Treating Stochastic Processes in Physics 5 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Kurssi suoritetaan itseopiskeluna, kurssikirjana van Kampen: "Stochastic Processes in Physics and Chemistry". Opiskelija ratkaisee valitsemansa viisi tehtävää valitsemistaan kymmenestä kirjan luvusta (yhteensä siis 50 tehtävää). Ainakin viidestä eri luvusta tulisi valita tehtävä luvun loppupuolelta. Tehtävien ratkaisut palautetaan vastuuopettajalle, joka tarkistaa ne suullisella kokeella palautuksen yhteydessä. Ajankohtaista: Suunnitellessasi kurssin suorittamista ota yhteyttä professori Tero Heikkilään. FYST530 Kvanttimekaniikka II 12 op (14.01.2016 - 05.05.2016) - Korppi Suoritustavat: Välikokeet. Esivaatimukset: FYSA233-235 Aikataulu: Kevät 1.-2. jakso. Sisältö: Kvanttimekaniikan perusteet, sirontateoria, aikariippuvat ilmiöt, tiheysmatriisi, kvanttiinformaation perusteet, Feynmanin polkuintegraali, identtiset hiukkaset, relativistinen kvanttimekaniikka, Diracin yhtälö, makroskooppinen kvanttimekaniikka, säteilykentän kvantisointi, fotonin absorptio ja emissio Tavoite: Opiskelija ymmärtää kvanttimekaanisen sirontateorian perusteet, aikariippuvan kvanttimekaniikan eri kuvaukset (Schrödingerin, Heisenbergin ja vuorovaikutuskuvat), ajasta riippuvan häiriöteorian perusidean, ymmärtää fermioni- ja bosonistatistiikan yhteyden aaltofunktion symmetrioihin ja hiukkasten spiniin, ja ymmärtää relativistisen kvanttimekaniikan perusperiaatteet. Opiskelija osaa käyttää toista kvantisointia ratkaistakseen yksinkertaisia monen kappaleen fysiikan ongelmia. Opiskelija on tutustunut tiheysmatriisin ja kvantti-informaation käsitteisiin, ja ymmärtää miten kvanttimekaniikassa kuvataan sähkömagneettisen kentän vuorovaikutusta hiukkasten kanssa. Ajankohtaista: The teaching language is either Finnish or English depending on the audience. FYSZ460 Syventävien opintojen laboratoriotyöt 4-10 op (01.08.2013 31.07.2018) - Korppi Sisältö: Harjoitustöitä ydinfysiikan, materiaalifysiikan, soveltavan fysiikan tai elektroniikan alalta. Suoritustavat: Mittausten pohjalta laaditut raportit Tavoite: Kurssin tavoitteena on perehtyä eri fysiikan osa-alueiden tutkimuksessa käytettäviin menetelmiin. Työt laajentavat opiskelijan käsitystä kokeellisesta työskentelystä. Esivaatimukset: Rinnan fysiikan syventävien opintojen kanssa. FYSZ470 Erikoistyö 10 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Ohjattu kokeellinen tai teoreettinen työ, joka voidaan suorittaa myös laitoksen ulkopuolella. Erikoistyö voi liittyä tulevaan pro gradu -tutkielmaan esimerkiksi pro gradussa käytettävän mittauksen suunnitteluun, ohjelmiston tekemiseen tai vaativamman teoreettisen tuloksen yksityiskohtaiseen johtamiseen. Erikoistyön aiheita antavat fysiikan laitoksen opettajat. Erikoistyön aloittaminen ilmoitetaan ilmoittautumalla kurssiin Korpissa. Suoritustavat: Erikoistyö arvostellaan pääsääntöisesti asteikolla 1-5. Tavoite: Perehdyttää opiskelija johonkin tieteenalaan sekä harjaannuttaa häntä tieteelliseen tutkimustyöhön, tutkimusongelman rajaamiseen ja määrittelyyn, luovaan ongelmanratkaisuun sekä tutkimustyön dokumentointiin. Tavoitteena antaa valmiuksia esimerkiksi koelaitteiden suunnitteluun ja rakentamiseen, laskennallisten simulaatioiden tekemiseen tai jonkin teoreettisen tutkimusmenetelmän käyttämiseen. Esivaatimukset: Rinnan fysiikan syventävien opintojen kanssa. FYSZ480 Harjoittelu 2-11 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Fysiikan opiskelijat voivat sisällyttää opintoihinsa työharjoittelua, jonka aikana perehdytään ohjatusti fyysikon työtehtäviin todellisessa työympäristössä. Harjoittelun tavoitteena on antaa opiskelijalle mahdollisuus soveltaa ja käyttää opittuja asioita käytäntöön, kehittää valmiuksia itsenäiseen työskentelyyn sekä edistää opiskelijan myöhempää työelämään sijoittumista. Syventävien opintojen pääaineopintoihin voi sisällyttää enintään 4 op työharjoittelua (opettajat 2 op) ja valinnaisiin opintoihin tämän määrän ylittävät opintopisteet kuitenkin enintään 7 op. Yksi kuukausi työharjoittelua vastaa kahta opintopistettä. Suoritustavat: Harjoittelusta laaditaan raportti, jossa arvioidaan harjoittelua oman ammattitaidon kehittymisen näkökulmasta. Laitoksen johtaja hyväksyy raportin. Tavoite: Harjoittelun jälkeen opiskelija osaa soveltaa tieteellistä tietoa käytännön työtehtäviin, kehittää omaa asiantuntijuuttaan ja opiskella työelämäorientoituneesti. Ajankohtaista: Fysiikan harjoittelupaikat tulevat hakuun tammikuussa 2015. FYSZ485 Sivuainetutkielma 10 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Tavoitteena on perehdyttää tutkielman tekijä johonkin fysiikan tieteellisesti merkitykselliseen ongelmakokonaisuuteen. Tutkielman tulee osoittaa valmiutta fysikaaliseen ajatteluun ja tutkimukseen sekä valmiutta tieteelliseen viestintään. Tutkielman aiheita antavat fysiikan laitoksen opettajat. Ajankohtaista: Tutkielman aiheita antavat fysiikan laitoksen opettajat. FYSZ489 Graduseminaari 4 op (11.09.2015 - 20.05.2016) - Korppi Sisältö: Seminaarin tavoitteena on tutustuttaa opiskelija fysiikan alan ja laitoksen tutkimukseen tekeillä olevien pro gradu –tutkielmien kautta sekä valmentaa opiskelija tieteellisen tutkimuksen esittämiseen. Kurssi on tarkoitettu tutkielmaa tekeville ja tutkielmaa aloittaville. Lukukausien alussa järjestetään aloitusluento, jossa sovitaan tarkemmin kurssin suorittamisesta. Kurssille voi osallistua myös kesken lukukauden ja kurssin voi suorittaa joko yhden lukukauden tai pitemmän ajanjakson aikana. Kurssi on suoritettu, kun opiskelija on osallistunut vähintään neljään graduseminaariin ja esittänyt oman työnsä. Tutkielman voi esittää seminaarissa, kun työ on jätetty tarkastukseen. Seminaarin pitämisestä sovitaan kurssin luennoitsijan kanssa. FYSZ490 Pro gradu -tutkielma 20-30 op (01.08.2015 - 31.07.2016) Korppi Sisältö: Tutkielman aiheita antavat fysiikan laitoksen opettajat. Tavoitteena on perehdyttää tutkielman tekijä laajasti ja syvällisesti johonkin fysiikan tieteellisesti merkitykselliseen ongelmakokonaisuuteen. Aihe voi liittyä erikoistyöhön tai fysiikan opettajaksi valmistuvalla ainedidaktiikkaan. Tutkielman tulee osoittaa syvällistä aineenhallintaa, valmiutta tieteelliseen ajatteluun ja tutkimukseen, tutkimusmenetelmien hallintaa sekä valmiutta tieteelliseen viestintään. Valmis tutkielma palautetaan tarkastettavaksi Koppaan, ja samalla tutkielma tarkastetaan plagiaatintunnistusohjelma Urkundilla. SMBS814 Nanotieteiden seminaari 3 op (19.10.2015 - 05.09.2016) Korppi Sisältö: Introduction of the M.Sc.-thesis project, first a general discussion about the thesis projects, and finally at the end of the semester a presentation about the results of the master thesis. During the seminar some scientific publications and master thesis´ are examined and writing styles, of both a master thesis and a scientific publication, are practiced. Also tips for oral presentations are given. The students are encouraged to visit Nano-seminar series (mostly on Friday afternoons) and the Nanoscience Days. Tavoite: After passing this course the student can fluently provide reports from various themes in nanoscience. He/she has the skills writing scientific text and provide clear oral presentations from his/her expertise. Esivaatimukset: At least a starting phase of the MSc-thesis-project. TIES483 Epälineaarinen optimointi 5-7 op (11.01.2016 - 11.03.2016) Korppi Sisältö: Epälineaarisen optimoinnin teoriaa, menetelmiä, ohjelmistoja ja sovelluksia. Yhden muuttujan optimointi. Useamman muuttujan rajoitteeton ja rajoitteinen optimointi. Optimaalisuusehtoja. Epälineaariset yhtälöryhmät. Suoritustavat: Loppukoe tai laajahko harjoitustyö. Tavoite: Kyky tunnistaa erityyppisiä optimointitehtäviä Oppia ymmärtämään epälineaaristen optimointitehtävien ratkaisemisen perusteet Tunnistaa optimaalisuusehdot rajoittamattomille ja rajoitetuille optimointitehtäville ja osata soveltaa niitä ratkaisun optimaalisuuden tarkistamiseksi Ymmärtää optimointimenetelmän valinnan ja toteutuksen perusteet Osata etsiä ja soveltaa optimointiohjelmistoja epälinaaristen optimointitehtävien ratkaisemisessa Ymmärtää konveksin ja epäkonveksin optimointitehtävän ratkaisemisen erot Tunnistaa monitavoiteoptimointitehtävänratkaisemisen perusteet Esivaatimukset: Lineaarinen ja diskreetti optimointi (optimointimenetelmät), Numeeriset menetelmät, ohjelmointitaito (Fortran 90/95 tai C/C++ tai muu vastaava). Kesä Yleisopinnot FYSY180 Arkipäivän fysiikkaa 2 op (30.05.2016 - 22.06.2016) - Korppi Sisältö: Kurssilla käsitellään jokapäiväiseen elämään liittyviä fysikaalisia ilmiöitä. Aikataulu: Touko-kesäkuu 2015 Syventävät opinnot (laudatur) FYSS380 CAD-kurssi 2 op (16.05.2016 - 21.06.2016) - Korppi Sisältö: Projektiot, viivatyypit, mitoitus, leikkaus, mittakaavat, tekstit (toleranssit, hitsausmerkinnät), harjoituksia. CAD Inventor: käyttöliittymä, luonnostelu, 3-D mallinnus, piirustukset, kokoonpanot, animaatiot, harjoituksia. Aikataulu: Spring, 1. period Ajankohtaista: The teaching language is either Finnish or English depending on the audience. FYSS455 Virtausmekaniikka III 5 op (02.05.2016 - 03.06.2016) - Korppi Sisältö: Antaa perustiedot energiatekniikan mittauksista: mittauksen perusteet, lämpötilan, paineen, kaasupitoisuuden, virtausmäärän ja väliaineen virtausnopeuden ja ilman kosteuden mittaus sekä kemiallisesta analyysin menetelmistä. Ajankohtaista: Kurssi pidetään intensiivikurssina, noin neljän viikon aikana. FYST640 Monen kappaleen ilmiöt 9-12 op (03.05.2016 - 28.06.2016) Korppi Suoritustavat: Harjoitukset (40%) ja loppukoe (60%). Kurssin perusversio on laajuudeltaan 9 op, loput 3 op voi hankkia haasteellisista teoreettisista harjoitustehtävistä, jotka nekin tehdään kurssin kuluessa. Loppukoe kattaa noin 3/4 kurssin sisällöstä ja on ajallisesti käytännön syistä ennen kurssin loppua (alustava tenttipvm näkyy Korpissa). Esivaatimukset: FYSA230 ja FYSA240 sekä vähintään kohtuullinen laskurutiini. Aikataulu: Touko-kesäkuu 2016. Sisältö: Statistista fysiikkaa, epätasapainon termodynamiikkaa, korrelaatio- ja vastefunktiot, faasimuutokset, kuljetusilmiöt ja hydrodynamiikka. Kurssin perusversion laajuus on 9 op, loput 3 op kertyvät kurssin kuluessa tehdyistä laajemmista harjoitustehtävistä. Ajankohtaista: The teaching language is either Finnish or English depending on the audience. The course material will in any case be in English. Note: The one and only exam will for practical reasons be a couple of weeks before the end of the lectures (the exam date to be confirmed during the first week of the course). FYSZ460 Syventävien opintojen laboratoriotyöt 4-10 op (01.08.2013 31.07.2018) - Korppi Sisältö: Harjoitustöitä ydinfysiikan, materiaalifysiikan, soveltavan fysiikan tai elektroniikan alalta. Suoritustavat: Mittausten pohjalta laaditut raportit Tavoite: Kurssin tavoitteena on perehtyä eri fysiikan osa-alueiden tutkimuksessa käytettäviin menetelmiin. Työt laajentavat opiskelijan käsitystä kokeellisesta työskentelystä. Esivaatimukset: Rinnan fysiikan syventävien opintojen kanssa. FYSZ470 Erikoistyö 10 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Ohjattu kokeellinen tai teoreettinen työ, joka voidaan suorittaa myös laitoksen ulkopuolella. Erikoistyö voi liittyä tulevaan pro gradu -tutkielmaan esimerkiksi pro gradussa käytettävän mittauksen suunnitteluun, ohjelmiston tekemiseen tai vaativamman teoreettisen tuloksen yksityiskohtaiseen johtamiseen. Erikoistyön aiheita antavat fysiikan laitoksen opettajat. Erikoistyön aloittaminen ilmoitetaan ilmoittautumalla kurssiin Korpissa. Suoritustavat: Erikoistyö arvostellaan pääsäntöisesti asteikolla 1-5. Tavoite: Perehdyttää opiskelija johonkin tieteenalaan sekä harjaannuttaa häntä tieteelliseen tutkimustyöhön, tutkimusongelman rajaamiseen ja määrittelyyn, luovaan ongelmanratkaisuun sekä tutkimustyön dokumentointiin. Tavoitteena antaa valmiuksia esimerkiksi koelaitteiden suunnitteluun ja rakentamiseen, laskennallisten simulaatioiden tekemiseen tai jonkin teoreettisen tutkimusmenetelmän käyttämiseen. Esivaatimukset: Rinnan fysiikan syventävien opintojen kanssa. FYSZ480 Harjoittelu 2-11 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Fysiikan opiskelijat voivat sisällyttää opintoihinsa työharjoittelua, jonka aikana perehdytään ohjatusti fyysikon työtehtäviin todellisessa työympäristössä. Harjoittelun tavoitteena on antaa opiskelijalle mahdollisuus soveltaa ja käyttää opittuja asioita käytäntöön, kehittää valmiuksia itsenäiseen työskentelyyn sekä edistää opiskelijan myöhempää työelämään sijoittumista. Syventävien opintojen pääaineopintoihin voi sisällyttää enintään 4 op työharjoittelua (opettajat 2 op) ja valinnaisiin opintoihin tämän määrän ylittävät opintopisteet kuitenkin enintään 7 op. Yksi kuukausi työharjoittelua vastaa kahta opintopistettä. Suoritustavat: Harjoittelusta laaditaan raportti, jossa arvioidaan harjoittelua oman ammattitaidon kehittymisen näkökulmasta. Laitoksen johtaja hyväksyy raportin. Tavoite: Harjoittelun jälkeen opiskelija osaa soveltaa tieteellistä tietoa käytännön työtehtäviin, kehittää omaa asiantuntijuuttaan ja opiskella työelämäorientoituneesti. Ajankohtaista: Fysiikan harjoittelupaikat tulevat hakuun tammikuussa 2015. FYSZ485 Sivuainetutkielma 10 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Tavoitteena on perehdyttää tutkielman tekijä johonkin fysiikan tieteellisesti merkitykselliseen ongelmakokonaisuuteen. Tutkielman tulee osoittaa valmiutta fysikaaliseen ajatteluun ja tutkimukseen sekä valmiutta tieteelliseen viestintään. Tutkielman aiheita antavat fysiikan laitoksen opettajat. Ajankohtaista: Tutkielman aiheita antavat fysiikan laitoksen opettajat. FYSZ490 Pro gradu -tutkielma 20-30 op (01.08.2015 - 31.07.2016) Korppi Sisältö: Tutkielman aiheita antavat fysiikan laitoksen opettajat. Tavoitteena on perehdyttää tutkielman tekijä laajasti ja syvällisesti johonkin fysiikan tieteellisesti merkitykselliseen ongelmakokonaisuuteen. Aihe voi liittyä erikoistyöhön tai fysiikan opettajaksi valmistuvalla ainedidaktiikkaan. Tutkielman tulee osoittaa syvällistä aineenhallintaa, valmiutta tieteelliseen ajatteluun ja tutkimukseen, tutkimusmenetelmien hallintaa sekä valmiutta tieteelliseen viestintään. Valmis tutkielma palautetaan tarkastettavaksi Koppaan, ja samalla tutkielma tarkastetaan plagiaatintunnistusohjelma Urkundilla. Syksy Yleisopinnot FYSY010 Henkilökohtainen opintosuunnitelma (LuK-HOPS) 1 op (31.08.2015 - 29.07.2016)- Korppi Sisältö: LuK-tutkintoa varten tehty henkilökohtainen opintosuunnitelma eli HOPS. FYSY011 Henkilökohtainen opintosuunnitelma (FM-HOPS) 1 op (31.08.2015 - 29.07.2016)- Korppi HYVY001 Akateeminen opiskelukyky - muutakin kuin pisteitä 2 op (14.09.2015 - 27.05.2016) - Korppi Sisältö: Itsetuntemuksesta hyvinvointia Tunteiden säätely Vuorovaikutuksen kuorma ja keveys Lukeminen ja kirjoittaminen yliopisto-opiskelun perustaitona Arki haltuun palanen kerrallaan Realistisella ajankäytöllä stressi hallintaan Hyvinvoinnillako riskitekijöitä? Suoritustavat: Opintojakso arvioidaan asteikolla hyväksytty-hylätty Kurssin suorittaminen hyväksytyksi edellyttää: luentoihin ja pienryhmätoimintaan osallistumista (7x2h) yhteensä neljän tehtävän tekemistä - alkutehtävä (tavoitteiden asettelu) - kaksi kirjallista tehtävää (valitsemistasi teemoista) - lopputehtävä (vahvuudet voimavaroiksi) Kurssi arvioidaan hylätyksi, jos: kaikkia kirjallisia tehtäviä ei ole tehty, luento-opetukseen ja verkkokeskusteluun ei ole osallistuttu TAI poissaoloa ei ole korvattu muun ryhmän vastaavalla luennolla tai korvaavalla tehtävällä Tavoite: Opiskelijalla on perusvalmiudet hyvinvoinnista ja opiskelukyvystä huolehtimiseen; opiskelija oppii tunnistamaan ja ymmärtämään haasteellisia tilanteita ennalta sekä ratkaisemaan mahdollisia ongelmia; opiskelijalla on keinoja vahvistaa itsetuntemustaan ja soveltaa itsetutkiskelua sekä hyvinvoinnissa että opiskelussa; opiskelija ymmärtää työn ja levon merkityksen opiskelukyvylle; opiskelija osaa arvioida kriittisesti omaa elämäntapaansa hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn kannalta Perusopinnot (approbatur) FYSP101 F1: Mekaniikan perusteet 5 op (03.09.2015 - 27.10.2015) - Korppi Suoritustavat: Tentti. Esivaatimukset: Fysiikan matemaattisten menetelmien kurssi M1: Derivointi ja integrointi (samanaikaisesti). Aikataulu: Syksy, 1. jakso Sisältö: Massapisteen kinematiikka ja dynamiikka yhdessä ja kahdessa ulottuvuudessa. Voima, voimien superpositioperiaate. Newtonin lait, inertiaalikoordinaatistot. Hiukkasjärjestelmät. Liikemäärä ja voiman impulssi. Törmäykset, liikemäärän säilyminen. Työ, energia ja sen säilyminen sekä teho. Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa kuvailla pistemäisen kappaleen liikettä; osaa analysoida ja mallintaa pistemäisen kappaleen kokemat voimat, tehdä tarvittavia fysikaalisesti järkeviä oletuksia, muodostaa ja ratkaista kappaleen liikeyhtälön, sekä tarkastella ratkaisun mielekkyyttä; osaa soveltaa liikemäärän ja energian säilymislakeja monen kappaleen ongelmissa; osaa hyödyntää työn ja potentiaalienergian käsitteitä pistemäisten kappaleiden ongelmissa. Ajankohtaista: Kurssi järjestetään myös keväällä ja sitä suositellaan fysiikkaa sivuaineenaan opiskeleville ja tammikuussa opintonsa aloittaville. FYSP102 F2: Mekaniikan jatko-osa 5 op (27.10.2015 - 15.12.2015) - Korppi Suoritustavat: Tentti. Esivaatimukset: Edeltävät opinnot: FYSP101, FYSP111 ja FYSP112 (samanaikaisesti). Aikataulu: Syksy, 2. jakso Sisältö: Jäykän kappaleen kinematiikkaa ja dynamiikkaa. Hitausmomentti, pyörimisliikkeen energia. Vääntömomentti, pyörimisliikkeen liikeyhtälö. Pyörimismäärä ja sen säilyminen. Statiikkaa, tasapainoehdot. Gravitaatio, Keplerin lait. Värähtelyliike, harmoninen värähtelijä, heilurit. Virtausmekaniikkaa, hydrostaattinen paine, noste, Bernoullin yhtälö. Aaltoliikeoppia, interferenssi, seisovat aallot, ääniaallot. Tavoite: Opintojakson suoritetuaan opiskelija tunnistaa ehdot jäykkien kappaleiden staattiselle tasapainolle sekä muodostaa ja osaa ratkaista liikeyhtälöt pyöriville ja vieriville symmetrisille kappaleille; opiskelija tunnistaa ehdot harmoniselle värähtelylle ja osaa mallintaa värähtelevää ja vaimenevasti värähtelevää liikettä yhdessä ulottuvuudessa; opiskelija osaa soveltaa Newtonin lakeja taivaanmekaniikkaan; opiskelija osaa ratkaista kappaleiden tasapainon staattisessa fluidissa ja mallintaa fluidien virtausta yksinkertaisella mallinnuksella; opiskelija osaa kuvata aaltoliikkeen etenemisen Newtonin lakien pohjalta; opiskelija osaa soveltaa superpositioperiaatetta pitkittäisissä ja poikittaisissa yksi- ja kaksiulotteisissa aaltoliikkeissä. Ajankohtaista: Kurssi järjestetään myös keväällä ja sitä suositellaan fysiikkaa sivuaineenaan opiskeleville ja tammikuussa opintonsa aloittaville. Syksyllä 2014 aloittaneille pääaineopiskelijoille Mekaniikan jatko-osaan integroidaan kieli- ja viestintäopintojen opintojakso XYHM002 Yhteistyötaidot, joka antaa valmiuksia ryhmätyöhön sekä tukee laboratoriotyöselosteen kirjoittamista. FYSP106 F6: Moderni fysiikka 5 op (27.10.2015 - 15.12.2015) - Korppi Suoritustavat: Tentti. Esivaatimukset: FYSP105 (tai FYSP107) Aikataulu: Syksy, 2. jakso Sisältö: Katsaus suhteellisuusteoriaan, Lorentzin muunnos, energian, massan ja liikemäärän välinen yhteys. Aalto-hiukkas-dualismi, fotonit, Bohrin atomimalli, aineaallot, epätarkkuusperiaate. Katsaus kvanttimekaniikkaan, Schrödingerin yhtälö, hiukkanen potentiaalikuopassa. Vetyatomi, elektronin spin, monielektroniset atomit ja Paulin kieltosääntö. Molekyylit, molekyylisidokset, rotaatio- ja vibraatiospektrit, energiavyöt. Ytimen rakenne, sidosenergia ja radioaktiivisuus. Fysiikan perusvoimat, alkeishiukkasten luokittelu ja säilymislait, kvarkit. Tavoite: Opiskelija ymmärtää suppean suhteellisuusteorian kuvaamat yksinkertaiset tilanteet, jotka aiheutuvat vaatimuksesta, että valonnopeus on sama kaikille havainnoitsijoille. Opiskelija oppii laskemaan liikemäärän ja energian suhteellisuusteoreettisilla kaavoilla ja oppii energian ja massan välisen yhteyden. Opiskelijalle tulee tutuksi käsitteet aalto-hiukkas-dualismi, aineaallot ja epätarkkuusperiaate. Kvanttimekaniikasta opiskelija oppii seuraavia käsitteitä: Schrodingerin yhtälö ja aaltofunktio sekä Paulin kieltosääntö. Opiskelija oppii perusasiat molekyylien virityksistä ja niiden osasten välisistä sidoksista. Atomiytimeen liittyvä radioaktiivisuus ja sidosenergian käsitteet tulevat tutuiksi. Kurssin jälkeen opiskelija osaa luetella fysiikan perusvoimat ja luokitella standardimallin hiukkaset sekä tuntee niihin liittyvät säilymislait. Aineopinnot (cum laude approbatur) FYSA234 Kvanttimekaniikka I (osa A): Laboratoriotyöt 1 op (07.09.2015 14.01.2016) -Korppi Sisältö: Kurssi sisältää aloitusluennon (2h) , kaksi normaalia laboratoriotyötä ja tietokoneella tehtävän harjoitustyön. Laboratoriotyöt (elektronin diffraktio ja spektrometri, hila ja prisma) liittyvät kvattimekaniikan historialliseen taustaan ja ne on tarkoitetut tehtäviksi teoriakurssin FYSA233 kvanttimekaniikka I (osa A) alussa. Tietokoneella tehtävään harjoitustyöhön (potentiaalikuoppa) liittyvä asia esitellään yllä mainitun teoriakurssin lopussa. Kaikki kurssin sisältyvät työt tulee saada valmiiksi syksyn ensimmäisen periodin aikana. Ajankohtaista: Kurssin laboratoriotöille järjestetään omat työvuorot ensimmäisen periodin alkupuolella, eikä tämän kurssin laboratoriotöitä voi muulloin tehdä. Esivaatimukset: Rinnan kurssin FYSA233 kanssa. FYSA291 Kandidaatintutkielma 9 op (18.09.2015 - 18.12.2015), Syksy 2015 / Fall 2015 - Korppi Suoritustavat: Kurssin suorittaminen hyväksytysti edellyttää aktiivista osallistumista kontaktiopetukseen, tutkimussuunnitelman hyväksyttämistä ohjaajalla, esitystä kurssin lopuksi pidettävässä seminaarissa ja hyväksyttyä luonnontieteen kandidaatin (LuK) tutkintoon kuuluvaa tutkielmaa. Esivaatimukset: Esitietona fysiikan aineopinnot pääosin suoritettuna. Sisältö: Kurssi valmentaa tieteellisen esityksen laatimiseen. Esityksen laatimisessa on oleellista lähdemateriaalin hankkiminen ja käyttö, esityksen jäsentäminen sekä suullinen ja kirjallinen esitystaito. Kurssin aikana kirjoitetaan luonnontieteen kandidaatin (LuK) tutkintoon kuuluva tutkielma. Tavoite on, että tutkielma luovutetaan arvosteltavaksi kurssin loppuun mennessä. Ajankohtaista: Ennen kurssin alkua tutkielmalle valitaan aihe ja käydään keskustelemassa mahdollisen tulevan ohjaajan kanssa. Laitoksen omaopettajat neuvovat aiheen valinnassa ja antavat tietoa mahdollisista ohjaajista. TIEA382 Lineaarinen ja diskreetti optimointi 5 op (28.10.2015 18.12.2015) - Korppi Sisältö: Lineaarista, dynaamista, kombinatorista ja kokonaislukuoptimointia. Mallinnusta, sovelluksia ja optimointiohjelmistoja. Suoritustavat: Loppukoe + pakolliset ohjelmointitehtävät. Tavoite: Kurssin jälkeen opiskelija osaa muotoilla lineaarisia optimointiongelmia, ymmärtää lineaarisen ja diskreetin optimoinnin perusalgoritmeja ja -heuristiikkoja, kuten Simplex-algoritmi ja SPT-sääntö, sekä osaa käyttää muutamia optimointiohjelmistoja, kuten CPLEX. Esivaatimukset: Matematiikan approbatur tai vastaavat tiedot. Lisäksi, tietokoneen peruskäyttötaito riittää kurssille tultaessa; loput tarvittavat asiat opetetaan. Syventävät opinnot (laudatur) FYSR301 Säätötekniikan laboratoriotyöt 2 op (31.08.2015 - 18.05.2016) Korppi Sisältö: Kurssi suoritetaan JAMKin Avoimen Ammattikorkeakoulun kautta ja se käy soveltavan fysiikan maisteriopintoihin (pääaineen valinnaiset opinnot). JAMKin avoimessa ammattikorkeakoulussa suoritetut opinnot maksavat 10 €/opintopiste. Fysiikan laitos maksaa opiskelijalle kurssimaksun suoritusmerkintää vastaan. Kurssikuvaukset ja ilmoittautuminen: https://amp.jamk.fi/asio/kurssiilmo/jamk/index.php?resource=60403%2FS%E4%E4t%F6tekniikka%2C _5_op%2Fesite%2F&ss_lang=fin Ajankohtaista: Ilmoittautumisaika avoimessa JAMKissa 16.11.-6.12.2015. FYSS481 Tuulienergia 4 op (18.05.2016 - 17.06.2016) - Korppi Suoritustavat: Kurssin arvostelu: osallistuminen luennoille ja ohjauksiin (40 %) harjoitustyö (50 %) itsearviointi (10 %). Kurssin hyväksytty suorittaminen edellyttää harjoitustyön ja itsearvioinnin palauttamista arvioitavaksi määräaikaan mennessä. Esivaatimukset: Fysiikan perusopinnot (FYSP101-FYSP105) ja matemaattisten menetelmien opinnot (FYSP11-FYSP116) tai vastaavat opinnot; Matlabin käytön perusteet Aikataulu: Kesä 2015 Sisältö: Fysiikan syventävien opintojen valinnainen opintojakso, jolla perehdytään tuulen liikeenergian muuntamiseen sähköksi. Kurssin aluksi perehdytään tuulen fysiikkaan eli miten voimme ymmärtää ympärillämme virtaavien tuulten käyttäytymistä. Tämän jälkeen tutustutaan tuuliresurssien kartoittamiseen ja perehdytään näiden resurssien tilastolliseen kuvaamiseen sekä teknisen potentiaalin määrittämiseen tuulivoimalle. Tuulivoiman hyödyntämistä tarkastellaan aluksi sen historian ja nykytilan valossa, jonka jälkeen perehdytään modernin tuulivoimalan käsitteeseen, tuuliturbiinien roottorien aerodynamiikkaan ja roottorin mekaanisen energian muuttamiseen sähköksi. Lopuksi tarkastellaan tuulivoiman tuotannon taloudellisuutta ja tuuliturbiineita äänenlähteinä, äänen etenemistä ja vaimenemista. Tuulienergia-kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelija tuulienergian fysiikkaan ja käyttöön uusiutuvan energian lähteenä. Tavoite: Kurssin jälkeen opiskelija ymmärtää tuulienergian terminologian sekä peruskäsitteet kuten moderni tuuliturbiini ja tekninen potentiaali; osaa tilastollisesti mallintaa paikallista tuuliresurssia; osaa laatia alustavan arvion tuulivoiman paikallisesta teknisestä potentiaalista; ymmärtää tuulen liikeenergian muuntamiseen sähköksi liittyvät prosessit ja osaa kertoa siinä käytettävästä tekniikasta; osaa nimetä tuuliturbiinin äänen leviämiseen vaikuttavia tekijöitä. Ajankohtaista: Opetuskieli on englanti jos kurssilla on kansainvälisiä opiskelijoita. FYSS481 Tuulienergia 4 op (31.08.2015 - 17.06.2016), Tentittävä kurssi 2015-2016 - Korppi Suoritustavat: Tentti (80%) ja kotitehtävät (20%). Tehtävät palautetaan viikon kuluessa tentistä. Harjoituspisteet ovat voimassa kunnes kurssi järjestetään seuraavan kerran. Esivaatimukset: Fysiikan perusopinnot (FYSP101-FYSP105) ja matemaattisten menetelmien opinnot (FYSP11-FYSP116) tai vastaavat opinnot; Matlabin käytön perusteet Aikataulu: Syksy 2014, kevät 2015 Sisältö: Fysiikan syventävien opintojen valinnainen opintojakso, jolla perehdytään tuulen liikeenergian muuntamiseen sähköksi. Kurssin aluksi perehdytään tuulen fysiikkaan eli miten voimme ymmärtää ympärillämme virtaavien tuulten käyttäytymistä. Tämän jälkeen tutustutaan tuuliresurssien kartoittamiseen ja perehdytään näiden resurssien tilastolliseen kuvaamiseen sekä teknisen potentiaalin määrittämiseen tuulivoimalle. Tuulivoiman hyödyntämistä tarkastellaan aluksi sen historian ja nykytilan valossa, jonka jälkeen perehdytään modernin tuulivoimalan käsitteeseen, tuuliturbiinien roottorien aerodynamiikkaan ja roottorin mekaanisen energian muuttamiseen sähköksi. Lopuksi tarkastellaan tuulivoiman tuotannon taloudellisuutta ja tuuliturbiineita äänenlähteinä, äänen etenemistä ja vaimenemista. Tuulienergia-kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelija tuulienergian fysiikkaan ja käyttöön uusiutuvan energian lähteenä. Tavoite: Kurssin jälkeen opiskelija ymmärtää tuulienergian terminologian sekä peruskäsitteet kuten moderni tuuliturbiini ja tekninen potentiaali osaa tilastollisesti mallintaa paikallista tuuliresurssia osaa laatia alustavan arvion tuulivoiman paikallisesta teknisestä potentiaalista ymmärtää tuulen liikeenergian muuntamiseen sähköksi liittyvät prosessit ja kertoa siinä käytettävästä tekniikasta osaa nimetä tuuliturbiinin äänen leviämiseen vaikuttavia tekijöitä FYSS482 Aurinkoenergia 4 op (31.08.2015 - 17.06.2016), Tentittävä kurssi 2015-2016 -Korppi Suoritustavat: Tentti (80%) ja palautettavat harjoitustehtävät (20%). Ratkaistut harjoitustehtävät palautetaan viikon kuluessa tentin suorittamisesta. Harjoituspisteet ovat voimassa kunnes kurssi järjestetään seuraavan kerran. Esivaatimukset: Kurssi on suunnattu maisterivaiheessa oleville opiskelijoille, joilla on perustiedot aurinkolämpöteknologiasta ja lämmönsiirrosta. Sisältö: Kurssilla perehdytään aurinkolämpöteknologialla käytettävissä olevaan auringon säteilyyn, läpinäkymättömien materiaalien optisiin ominaisuuksiin, säteilyn siirtymiseen lasituksen läpi, tasokeräimiin, lämpöenergian varastointiin ja aurinkolämmön käyttöön keskittyen aurinkoenergian siirtymisen mallintamiseen aurinkolämpöjärjestelmässä. Tavoite: Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijoille välineitä aurinkolämpökeräinten suunnitteluun ja testaamiseen. Ajankohtaista: Ota ilmoittauduttuasi yhteyttä kurssin luennoitsijaan. Saat häneltä lukulistan ja kotitehtävät. FYST435 Methods for Treating Stochastic Processes in Physics 5 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Kurssi suoritetaan itseopiskeluna, kurssikirjana van Kampen: "Stochastic Processes in Physics and Chemistry". Opiskelija ratkaisee valitsemansa viisi tehtävää valitsemistaan kymmenestä kirjan luvusta (yhteensä siis 50 tehtävää). Ainakin viidestä eri luvusta tulisi valita tehtävä luvun loppupuolelta. Tehtävien ratkaisut palautetaan vastuuopettajalle, joka tarkistaa ne suullisella kokeella palautuksen yhteydessä. Ajankohtaista: Suunnitellessasi kurssin suorittamista ota yhteyttä professori Tero Heikkilään. FYSZ460 Syventävien opintojen laboratoriotyöt 4-10 op (01.08.2013 31.07.2018) -Korppi Sisältö: Harjoitustöitä ydinfysiikan, materiaalifysiikan, soveltavan fysiikan tai elektroniikan alalta. Suoritustavat: Mittausten pohjalta laaditut raportit Tavoite: Kurssin tavoitteena on perehtyä eri fysiikan osa-alueiden tutkimuksessa käytettäviin menetelmiin. Työt laajentavat opiskelijan käsitystä kokeellisesta työskentelystä. Esivaatimukset: Rinnan fysiikan syventävien opintojen kanssa. FYSZ470 Erikoistyö 10 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Ohjattu kokeellinen tai teoreettinen työ, joka voidaan suorittaa myös laitoksen ulkopuolella. Erikoistyö voi liittyä tulevaan pro gradu -tutkielmaan esimerkiksi pro gradussa käytettävän mittauksen suunnitteluun, ohjelmiston tekemiseen tai vaativamman teoreettisen tuloksen yksityiskohtaiseen johtamiseen. Erikoistyön aiheita antavat fysiikan laitoksen opettajat. Erikoistyön aloittaminen ilmoitetaan ilmoittautumalla kurssiin Korpissa. Suoritustavat: Erikoistyö arvostellaan pääsääntöisesti asteikolla 1-5. Tavoite: Perehdyttää opiskelija johonkin tieteenalaan sekä harjaannuttaa häntä tieteelliseen tutkimustyöhön, tutkimusongelman rajaamiseen ja määrittelyyn, luovaan ongelmanratkaisuun sekä tutkimustyön dokumentointiin. Tavoitteena antaa valmiuksia esimerkiksi koelaitteiden suunnitteluun ja rakentamiseen, laskennallisten simulaatioiden tekemiseen tai jonkin teoreettisen tutkimusmenetelmän käyttämiseen. Esivaatimukset: Rinnan fysiikan syventävien opintojen kanssa. FYSZ480 Harjoittelu 2-11 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Fysiikan opiskelijat voivat sisällyttää opintoihinsa työharjoittelua, jonka aikana perehdytään ohjatusti fyysikon työtehtäviin todellisessa työympäristössä. Harjoittelun tavoitteena on antaa opiskelijalle mahdollisuus soveltaa ja käyttää opittuja asioita käytäntöön, kehittää valmiuksia itsenäiseen työskentelyyn sekä edistää opiskelijan myöhempää työelämään sijoittumista. Syventävien opintojen pääaineopintoihin voi sisällyttää enintään 4 op työharjoittelua (opettajat 2 op) ja valinnaisiin opintoihin tämän määrän ylittävät opintopisteet kuitenkin enintään 7 op. Yksi kuukausi työharjoittelua vastaa kahta opintopistettä. Suoritustavat: Harjoittelusta laaditaan raportti, jossa arvioidaan harjoittelua oman ammattitaidon kehittymisen näkökulmasta. Laitoksen johtaja hyväksyy raportin. Tavoite: Harjoittelun jälkeen opiskelija osaa soveltaa tieteellistä tietoa käytännön työtehtäviin, kehittää omaa asiantuntijuuttaan ja opiskella työelämäorientoituneesti. Ajankohtaista: Fysiikan harjoittelupaikat tulevat hakuun tammikuussa 2015. FYSZ485 Sivuainetutkielma 10 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Tavoitteena on perehdyttää tutkielman tekijä johonkin fysiikan tieteellisesti merkitykselliseen ongelmakokonaisuuteen. Tutkielman tulee osoittaa valmiutta fysikaaliseen ajatteluun ja tutkimukseen sekä valmiutta tieteelliseen viestintään. Tutkielman aiheita antavat fysiikan laitoksen opettajat. Ajankohtaista: Tutkielman aiheita antavat fysiikan laitoksen opettajat. FYSZ489 Graduseminaari 4 op (11.09.2015 - 20.05.2016) - Korppi Sisältö: Seminaarin tavoitteena on tutustuttaa opiskelija fysiikan alan ja laitoksen tutkimukseen tekeillä olevien pro gradu –tutkielmien kautta sekä valmentaa opiskelija tieteellisen tutkimuksen esittämiseen. Kurssi on tarkoitettu tutkielmaa tekeville ja tutkielmaa aloittaville. Lukukausien alussa järjestetään aloitusluento, jossa sovitaan tarkemmin kurssin suorittamisesta. Kurssille voi osallistua myös kesken lukukauden ja kurssin voi suorittaa joko yhden lukukauden tai pitemmän ajanjakson aikana. Kurssi on suoritettu, kun opiskelija on osallistunut vähintään neljään graduseminaariin ja esittänyt oman työnsä. Tutkielman voi esittää seminaarissa, kun työ on jätetty tarkastukseen. Seminaarin pitämisestä sovitaan kurssin luennoitsijan kanssa. FYSZ490 Pro gradu -tutkielma 20-30 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Tutkielman aiheita antavat fysiikan laitoksen opettajat. Tavoitteena on perehdyttää tutkielman tekijä laajasti ja syvällisesti johonkin fysiikan tieteellisesti merkitykselliseen ongelmakokonaisuuteen. Aihe voi liittyä erikoistyöhön tai fysiikan opettajaksi valmistuvalla ainedidaktiikkaan. Tutkielman tulee osoittaa syvällistä aineenhallintaa, valmiutta tieteelliseen ajatteluun ja tutkimukseen, tutkimusmenetelmien hallintaa sekä valmiutta tieteelliseen viestintään. Valmis tutkielma palautetaan tarkastettavaksi Koppaan, ja samalla tutkielma tarkastetaan plagiaatintunnistusohjelma Urkundilla. SMBS814 Nanotieteiden seminaari 3 op (19.10.2015 - 05.09.2016) Korppi Sisältö: Introduction of the M.Sc.-thesis project, first a general discussion about the thesis projects, and finally at the end of the semester a presentation about the results of the master thesis. During the seminar some scientific publications and master thesis´ are examined and writing styles, of both a master thesis and a scientific publication, are practiced. Also tips for oral presentations are given. The students are encouraged to visit Nano-seminar series (mostly on Friday afternoons) and the Nanoscience Days. Tavoite: After passing this course the student can fluently provide reports from various themes in nanoscience. He/she has the skills writing scientific text and provide clear oral presentations from his/her expertise. Esivaatimukset: At least a starting phase of the MSc-thesis-project. 4 Kemia 4.1 Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto, 180 op Kemian pääaineessa kandidaattiopinnot ovat pääpiirteissään kaikille yhteiset. Kun sinut on hyväksytty kemian pääaineopiskelijaksi, voit opintojen allkuvaiheessa hakea Nanotieteiden kandidaattiohjelmaan. Opettajaopintoihin voit hakea ensimmäisen opintovuoden syksyllä, jolloin hakijoille järjestetään soveltuvuuskokeet. Opettajankoulutukseen voit hakea myös myöhemmin vuosittain järjestettävien soveltuvuuskokeiden kautta, mikäli olet suorittanut vaaditut opinnot kemiasta ja kasvatustieteistä. Luonnontieteiden kandidaatti, pääaine kemia (kemistit ja kemian opettajat) Chemistry Eurobachelor Diploma -opintojen rakenne 4.1.1 Nanotieteiden kandidaattiohjelma, pääaineena kemia Valinnan edellytyksenä on kemian yleisessä opiskelijavalinnassa hyväksytyksi tuleminen. Koulutusohjelman opiskelijat (enintään 10) valitaan syksyllä niistä opiskelijoista, jotka on aikaisemmin hyväksytty kemian alalle. Jos hakevien määrä ylittää kiintiön, opiskelijat valitaan yhteispistemäärän osoittamassa järjestyksessä. Nanotiede yhdistää fysiikan, kemian ja biologian. Kemistit valmistavat perinteisen kemian mittakaavassa suuria ja haasteellisia muutaman nanon kokoluokkaa olevia yhdisteitä, fyysikot yhdistävät nämä toiminnallisiksi laitteiksi tai materiaaleiksi ja biologit puolestaan liittävät niihin biologisesti merkittäviä funktioita, kuten lääkeaineen tunnistus- ja kuljetuskyvyn. Nanotieteitä kemiaa pääaineenaan opiskelevilla sivuaineina on fysiikkaa sekä solu- ja molekyylibiologiaa. Näiden lisäksi opintoihin kuuluu nanotieteiden erikoiskursseja. Nanotieteiden kandidaattiohjelma, pääaineena kemia 4.2 Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto, pääaineena kemia 180 op. Lukuvuosi 2015 2016 Pääaineen opinnot Perus- ja aineopinnot sisältäen tutkielman, tutkimusprojektin ja kypsyysnäytteen (kemistit 15 op, opettajat 9 op) 92 op (kemistit), 86 op (opettajat) väh. 60/50 op Sivuaineiden opinnot Aineopinnot (60 op) yhdessä oppiaineessa tai perusopinnot (25 op) kahdessa oppiaineessa. Sivuaineiksi sopivat mm. fysiikka, matematiikka, tietotekniikka, tilastotiede, biologia,ympäristötieteet, taloustieteet ja Luonnontieteiden perusteet ja menetelmät[LINKKI]. Aineenopettajaksi opiskelevan ensimmäisen sivuaineen yhdessä pääaineen kanssa tulee muodostaa opettajan toimenkuvaan sopiva aineyhdistelmä. Suositeltavia ovat erityisesti matematiikka ja fysiikka sekä tietotekniikka tai biologia. Opettajan pedagogiset opinnot muodostavat toisen sivuaineen. Opettajalinjalla suositellaan toisen opetettavan aineen ja kasvatustieteen perusopintoja. Matemaattiset opinnot FYSP111 M1: Derivointi ja integrointi, 3 op FYSP113 M3: Differentiaaliyhtälöt, 3 op Yleisen matematiikan lukiossa suorittaneille suositellaan Matematiikan 6 op propedeuttisen kurssin (MATY010, 5 op) käymistä ennen matemaattisten opintojen suorittamista. Mikäli opiskelija suorittaa matematiikan perusopinnot 25 op tai matematiikan perus- ja aineopinnot 60 op, edellä mainitut kurssit eivät ole pakollisia. Viestintä- ja kieliopinnot sekä yleisopinnot, Viestintäkurssi, 2 op Toinen kotimainen kieli, 2 op Ensimmäinen vieras kieli, 2 op KEMY001 Henkilökohtainen opintosuunnitelma HOPS, 1 op KEMY003 Kemian tiedonhankinta, 1 op HYVY001 Akateeminen opiskelukyky – muutakin kuin pisteitä, 2 op Kieliopintojen kurssivaihtoehdoista saa tietoa kielikeskuksen sivuilta:http://kielikompassi.jyu.fi/ 10 op Valinnaiset opinnot vähintään Luonnontieteiden kandidaatin tutkintoon kuuluu vapaasti valittavia opintoja siten, että tutkinnon kokonaislaajuus on 180 op. 12–22 op Tutkinnossa on oltava vähintään 15 op fysiikan, matematiikan tai tilastotieteen opintoja, jotka voivat olla erillisiä kursseja tai sisältyä kyseisten oppiaineiden perus- tai aineopintokokonaisuuksiin.Valinnaisiin opintoihin voi sisällyttää kemian syventävistä opintojaksoista jakson KEMS246 Molekyylimallinnus. Muita kemian syventäviä opintoja ei saa sisällyttää kandidaatin tutkintoon. Työharjoittelua saa sisältyä enintään 5 op. Opettajalinjalla valinnaisissa opinnoissa opiskellaan toisen opetettavan aineen 60 op opintokokonaisuutta. 4.2.1 Pääaineen opintojaksot Kandidaatin tutkinnon pääaine on kemia ja sen sisältö on kaikille kemian opiskelijoille pääosin sama. Kandidaatin tutkinnon voi suorittaa myös nanotieteiden koulutusohjelmassa, johon opiskelijat valitaan erillisellä haulla ensimmäisen opiskeluvuoden syksyllä. Perusopinnot KEMP010 Alkukeitos*), KEMP111 Kemian perusteet 1 (yleinen kemia 1) KEMP112 Kemian perusteet 2 (yleinen kemia 2) KEMP113 Kemian perusteet 3 (epäorgaaninen kemia) KEMP114 Kemian perusteet 4 (orgaaninen kemia) KEMP115 Kemian perusteet 5 (kemia elinympäristössä) 27 op 2 op 5 op 5 op 5 op 6 op 4 op *Uusille opiskelijoille tarkoitettu intensiivikurssi, jolla tutustutaan kemian laitokseen ja sen henkilökuntaan Aineopintojen luennot ja harjoitustyöt 50 op KEMA200 Johdatus laboratoriotöihin KEMA203 Analyyttinen kemia KEMA204 Analyyttinen kemia 2 KEMA210 Analyyttisen kemian työt KEMA214 Epäorgaaninen kemia 1 KEMA215 Epäorgaaninen kemia 2 KEMA220 Epäorgaanisen kemian työt KEMA224 Fysikaalinen kemia 1 KEMA225 Fysikaalinen kemia 2 KEMA230 Fysikaalisen kemian työt KEMA282 Orgaaninen kemia 1 KEMA283 Orgaaninen kemia 2 KEMA239 Orgaanisen kemian työt Tutkimusprojekti, tutkielma ja kypsyysnäyte Kemistit, 15 op KEMA250 Tutkimusprojekti KEMA260 Kandidaattitutkielma KEMA261 Kypsyysnäyte Kemian opettajat, 9 op KEMA245 Johdatus kemian opetukseen KEMA260 Kandidaattitutkielma KEMA261 Kypsyysnäyte 4 op 3 op 3 op 4 op 4 op 3 op 4 op 4 op 4 op 4 op 5 op 4 op 4 op 9 op 6 op 0 op 3 op 6 op 0 op 4.2.2 Chemistry Eurobachelor Diploma -opinnot Jyväskylän yliopiston kemian laitokselle on myönnetty Chemistry Eurobachelor Diploma luonnontieteiden kandidaatin tutkinnolle seuraavaksi viideksi vuodeksi. Tämän laatuleiman täyttävä tutkinto koostuu järjestön määrittelemistä sisällöistä ja täyttää tarkat laatukriteerit. Eurobachelor-laatuleima mahdollistaa opiskelijarekrytointia sekä tutkinnon tason osioittamisen ja vertailun Euroopassa, sillä se todistaa opintojen täyttävän määritellyt vaatimukset kemian alan tutkinnon tasosta ja sisällöstä. Opiskelijat voivat valita yhden kuudesta opintopolusta saadakseen Chemistry Eurobachelor Diplomin: Kemia pääaineena, sivuaineena fysiikka, 180 op Kemia pääaineena, sivuaineena matematiikka, 180 op Kemia pääaineena, sivuaineena biologia, 195 op Kemia pääaineena, sivuaineina fysiikka ja matematiikka, 180 op Kemia pääaineena, sivuaineina fysiikka ja biologia, 180 op Kemia pääaineena, sivuaineina matematiikka ja biologia, 180 op Kaikissa opintopoluissa opiskelijat suorittavat yhteensä 102 opintopistettä opintoja, jotka koostuvat kemian perusopinnoista (27 op) ja aineopinnoista (65 op), sekä kieli- ja viestintäopinnoista ja yleisopinnoista (10 op). Nämä opinnot ovat samat kaikille kemistiksi opiskeleville pääaineopiskelijoille. Lisäksi opintoihin kuuluu ylläolevien polkujen mukaiset sivuaineopinnot sekä muita opintoja. Suoritettuaan jonkin ylläolevan polun mukaiset opinnot voi opiskelija saada kandidaatin tutkinnon ohella Chemistry Eurobachelor Diplomin. Eurobachelor-laatuleiman täyttävä tutkinto sisältää määritellyt opinnot, joissa kaikkia kemian osa-alueita (orgaaninen, epäorgaaninen ja analyyttinen, fysikaalinen ja biologinen) sekä matematiikkaa ja fysiikkaa sisältyy tutkintoon kaikkia vähintään 5 opintopistettä ja yhteensä vähintään 90 op. Yhteensä tulee suorittaa vähintään 150 opintopistettä (mukaanlukien kandidaatin tutkielma) opintoja kemiassa, fysiikassa, biologiassa ja matematiikassa, joista kaikkia aineita vähintään 5 opintopistettä. Koko opintorakenne kaikkine vaihtoehtoineen löytyy tästä tiedostosta. Eurobachelor®: http://ectn-assoc.cpe.fr/chemistry-eurolabels/default.htm 4.2.2.1 Chemistry Eurobachelor Diploma opintojen rakenne: fysiikka sivuaineena Kemian perus- ja aineopintojen (yhteensä 92 op) lisäksi opiskelija suorittaa kandidaatintutkintoon pakollisena kuuluvat kieli- ja viestintäopinnot (10 op). Tässä opintopolussa opiskelija suorittaa tutkintoonsa sivuaineena fysiikan perusopinnot (25 op) jafysiikan aineopinnot (35 op). Lisäksi suoritetaan matemaattisia opintoja kaksi kurssia, FYSP111 M1: Derivointi ja integrointi (3 op) sekä FYSP113 M3: Differentiaaliyhtälöt (3 op). Biologiaa suoritetaan myös vähintään yksi kurssi, jonka voi valita bio- ja ympäristötieteiden perusopinnoista. Tutkinnon kokonaislaajuus on 180 op. 4.2.2.2 Chemistry Eurobachelor Diploma opintojen rakenne: matematiikka sivuaineena Kemian perus- ja aineopintojen (yhteensä 92 op) lisäksi opiskelija suorittaa kandidaatintutkintoon pakollisena kuuluvat kieli- ja viestintäopinnot (10 op). Tässä opintopolussa opiskelija suorittaa tutkintoonsa sivuaineena matematiikan perusopinnot (25 op) joko vaihtoehto a:n mukaisesti tai vaihtoehto b:n mukaisesti, sekä matematiikan aineopinnot (35 op). Lisäksi fysiikan perusopinnoista valitaan vähintään yksi kurssi (5 op), ja myös biologiaa suoritetaan vähintään yksi kurssi (5 op), jonka voi valita bio- ja ympäristötieteiden perusopinnoista. Tutkinnon kokonaislaajuus on 180 op. 4.2.2.3 Chemistry Eurobachelor Diploma opintojen rakenne: biologia sivuaineena Kemian perus- ja aineopintojen (yhteensä 92 op) lisäksi opiskelija suorittaa kandidaatintutkintoon pakollisena kuuluvat kieli- ja viestintäopinnot (10 op). Tässä opintopolussa opiskelija suorittaa tutkintoonsa sivuaineena joko solu- ja molekyylibiologian perusopinnot (25 op) ja aineopinnot (35 op), tai ympäristötieteen ja -teknologian perusopinnot (25 op) sekä aineopinnot (35 op). Lisäksi suoritetaan kandidaatin tutkintoon kuuluvat matemaattiset opinnot, FYSP111-kurssi, M1: Derivointi ja integrointi (3 op) sekä FYSP113-kurssi, M3: Differentiaaliyhtälöt (3 op). Yhteensä tutkintoon tulee sisältyä 33 op opintoja matematiikassa ja fysiikassa, joista molempia vähintään 5 op. Tutkintoon voi sisällyttää MATY010 Matematiikan propedeuttisen kurssin, tai muita matematiikan perusopintojen kursseja vaihtoehto a:n mukaisesti tai vaihtoehto b:n mukaisesti. Fysiikan kurssit puolestaan valitaan fysiikan perusopinnoista. Tutkinnon kokonaislaajuus on 195 op. 4.2.2.4 Chemistry Eurobachelor Diploma opintojen rakenne: fysiikka ja matematiikka sivuaineina Kemian perus- ja aineopintojen (yhteensä 92 op) lisäksi opiskelija suorittaa kandidaatintutkintoon pakollisena kuuluvat kieli- ja viestintäopinnot (10 op). Tässä opintopolussa opiskelija suorittaa tutkintoonsa sivuaineina sekä fysiikan perusopinnot (25 op) että matematiikan perusopinnot (25 op), joko linjan a mukaisesti tai linjan b mukaisesti. Lisäksi suoritetaan biologiaa vähintään kaksi kurssia (10 op), jotka voi valita bio- ja ympäristötieteiden perusopinnoista. Tutkinnon kokonaislaajuus on 180 op. 4.2.2.5 Chemistry Eurobachelor Diploma opintojen rakenne: fysiikka ja biologia sivuaineina Kemian perus- ja aineopintojen (yhteensä 92 op) lisäksi opiskelija suorittaa kandidaatintutkintoon pakollisena kuuluvat kieli- ja viestintäopinnot (10 op). Tässä opintopolussa opiskelija suorittaa tutkintoonsa sivuaineina sekä fysiikan perusopinnot (25 op) että biologian perusopinnot (25 op). Biologian perusopintokokonaisuudeksi voi valita jonkun seuraavista: monimuotoinen elämä (25 op), solu- ja molekyylibiologia (25 op) tai ympäristötiede ja -teknologia (25 op). Lisäksi suoritetaan FYSP111-kurssi, M1: Derivointi ja Integrointi (3 op) sekä FYSP113-kurssi, M3: Differentiaaliyhtälöt (3 op). Lisäksi vähintään 4 op matematiikan perusopintoja. Tutkinnon kokonaislaajuus on 180 op. 4.2.2.6 Chemistry Eurobachelor Diploma opintojen rakenne: matematiikka ja biologia sivuaineina Kemian perus- ja aineopintojen (yhteensä 92 op) lisäksi opiskelija suorittaa kandidaatintutkintoon pakollisena kuuluvat kieli- ja viestintäopinnot (10 op). Tässä opintopolussa opiskelija suorittaa tutkintoonsa sivuaineina matematiikan perusopinnot (25 op) joko linjan A mukaisesti tai linjan B mukaisesti, sekä biologian perusopinnot (25 op). Biologian perusopintokokonaisuus voi olla jokin seuraavista: monimuotoinen elämä (25 op), solu- ja molekyylibiologia (25 op) tai ympäristötiede ja teknologia (25 op). Lisäksi suoritetaan vähintään kaksi kurssia (10 op) fysiikan perusopintoja. Tutkinnon kokonaislaajuus on 180 op. 4.3 Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto, Nanotieteiden koulutusohjelma, pääaineena kemia, 180 op. Lukuvuosi 2015 - 2016. Pääaineen opinnot Perus- ja aineopinnot sisältäen tutkielman, tutkimusprojektin ja kypsyysnäytteen (9 op) 95 op Sivuaineiden opinnot Fysiikan perusopinnot nanotieteilijöille, 25 op FYSP101 Fysiikka I: Mekaniikan perusosa, 5 op FYSP102 Fysiikka II: Mekaniikan jatko-osa, 5 op FYSP103 Fysiikka III: Termodynamiikka ja optiikka, 5 op FYSP104 Fysiikka IV: Sähköopin perusteet, 5 op FYSP106 Fysiikka VI: Moderni fysiikka, 5 op väh. 50 op Solu- ja molekyylibiologian perusopinnot kemian ja fysiikan nanotieteilijöille, 25 op BIOP303 Solun elämä, 5 op BIOA126 Solu- ja molekyylibiologian ja biokemian laboratoriotyökurssi, 3 op SMBA109 Mikroskopian perusteet, 1 op SMBA111 Proteiinien rakenne ja toiminta, 4 op SMBA301 Moderni molekyylibiologia, 2 op SMBA302 Mikrobiologian perusteet, 3 op SMBA310 Virologian perusteet, 3 op SMBA502 Solun kemia, 4 op Matemaattiset opinnot FYSP111 M1: Derivointi ja integrointi, 3 op FYSP113 M3: Differentiaaliyhtälöt, 3 op Yleisen matematiikan lukiossa suorittaneille suositellaan Matematiikan propedeuttisen kurssin (MATY010, 5 op) käymistä ennen matemaattisten opintojen suorittamista. Mikäli opiskelija suorittaa matematiikan perusopinnot 25 op tai matematiikan perus- ja aineopinnot 60 op, edellä mainitut kurssit eivät ole pakollisia. 6 op Viestintä- ja kieliopinnot sekä yleisopinnot, Viestintäkurssi, 2 op 10 Toinen kotimainen kieli, 2 op Ensimmäinen vieras kieli, 2 op KEMY001 Henkilökohtainen opintosuunnitelma HOPS, 1 op KEMY003 Kemian tiedonhankinta, 1 op HYVY001 Akateeminen opiskelukyky – muutakin kuin pisteitä, 2 op Kieliopintojen kurssivaihtoehdoista saa tietoa kielikeskuksen sivuilta: http://kielikompassi.jyu.fi/ op Valinnaiset opinnot vähintään Luonnontieteiden kandidaatin tutkintoon kuuluu vapaasti valittavia opintoja siten, että tutkinnon kokonaislaajuus on 180 op. 12– 22 op Tutkinnossa on oltava vähintään 15 op fysiikan, matematiikan tai tilastotieteen opintoja, jotka voivat olla erillisiä kursseja tai sisältyä kyseisten oppiaineiden perustai aineopintokokonaisuuksiin.Valinnaisiin opintoihin voi sisällyttää kemian syventävistä opintojaksoista jakson KEMS246 Molekyylimallinnus. Muita kemian syventäviä opintoja ei saa sisällyttää kandidaatin tutkintoon. Työharjoittelua saa sisältyä enintään 5 op. 4.3.1 Pääaineen opintojaksot Kandidaatin tutkinnon sisältyvät opintojaksot Nanotieteiden kandidaattiohjelmassa, pääaineena kemia Perusopinnot KEMP010 Alkukeitos*), KEMP111 Kemian perusteet 1 (yleinen kemia 1) KEMP112 Kemian perusteet 2 (yleinen kemia 2) KEMP113 Kemian perusteet 3 (epäorgaaninen kemia) KEMP114 Kemian perusteet 4 (orgaaninen kemia) KEMP115 Kemian perusteet 5 (kemia elinympäristössä) 27 op 2 op 5 op 5 op 5 op 6 op 4 op *Uusille opiskelijoille tarkoitettu intensiivikurssi, jolla tutustutaan kemian laitokseen ja sen henkilökuntaan sekä Nanotiedekeskukseen Aineopintojen luennot ja harjoitustyöt KEMA200 Johdatus laboratoriotöihin KEMA203 Analyyttinen kemia KEMA204 Analyyttinen kemia 2 KEMA210 Analyyttisen kemian työt KEMA214 Epäorgaaninen kemia 1 KEMA215 Epäorgaaninen kemia 2 KEMA220 Epäorgaanisen kemian työt KEMA224 Fysikaalinen kemia 1 KEMA225 Fysikaalinen kemia 2 KEMA230 Fysikaalisen kemian työt KEMA282 Orgaaninen kemia 1 58 op 4 op 3 op 3 op 4 op 4 op 3 op 4 op 4 op 4 op 4 op 5 op KEMA283 Orgaaninen kemia 2 KEMA239 Orgaanisen kemian työt SMBP802 Nanotiede ja -teknologia SMBA812 Nanotieteiden laboratoriotyöt: Molekulaariset vuorovaikutukset 4 op 4 op 2 op 6 op Tutkimusprojekti, tutkielma ja kypsyysnäyte KEMA251 Nanotieteen projektityö KEMA260 Kandidaatintutkielma KEMA261 Kypsyysnäyte 3 op 6 op 0 op 4.4 Filosofian maisterin tutkinto - kemisti 120 op. Filosofian maisterin tutkintoon vaaditaan edeltävinä opintoina luonnontieteiden kandidaatin (LuK) tutkinto tai vastaavat opinnot. Maisteriopinnot aloitetaan henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisella, josta saa yhden opintopisteen valinnaisiin opintoihin.Tutkinto koostuu pääaineen syventävistä opinnoista sekä valinnaisista opinnoista. Valinnaisiin opintoihin voi sisällyttää soveltuvia valitun linjan tai muun kemian alan syventäviä kursseja ja laboratoriotöitä tai matemaattis-luonnontieteellisen ja informaatioteknologian tiedekunnan sekä Kauppakorkeakoulun antamaa opetusta tai muita soveltuvia opintoja. Työharjoittelua voidaan sisällyttää enintään 10 op yhdessä alemman korkeakoulututkinnon kanssa. Alla on esitetty maisterin tutkinnon tutkintovaatimukset pääaineittain sekä laitokselta valmistuvan maisterin osaamistavoitteet yleisesti sekä pääaineittain: Epäorgaaninen ja analyyttinen kemia Fysikaalinen kemia Orgaaninen kemia Soveltava kemia Kemian laitokselta valmistuvan filosofian maisterin osaamistavoitteet 4.4.1 Maisterin osaamistavoitteet, kemia Kemian laitokselta valmistuvan filosofian maisterin osaamistavoitteet: Tiedot TIETEELLINEN AMMATILLINEN SOSIAALINEN Maisteri hallitsee oman erikoistumisalansa syvällisesti ja tuntee muut kemian osaalueet, kemian keskeiset teoriat, Maisteri tietää, mitkä ovat kemistin tehtävät teollisuudessa, yrityksissä ja muissa yhteisöissä ja organisaatioissa. Maisterilla on laaja käsitys siitä, miten kemian teollisuus liittyy yhteiskuntaan ja kemianteollisuuden tuotteet yksilön EETTINEN Maisteri hahmottaa kemian alaan liittyvät eettiset ongelmat ja ymmärtää niihin liittyvät erilaiset historian ja nykysuuntaukset. Taidot Maisteri osaa soveltaa kemiallista tietämystä kemiallisten tai tieteellisten ongelmien ratkaisussa ja käsittelyssä. Asenteet Maisteri pystyy kriittisesti arvioimaan kemiallista tietoa ja tuottamaan tieteelliseen ajatteluun perustuvaa tutkimusta. arkipäivään. lähestymistavat ja periaatteet. Maisteri kykenee suunnittelemaan kemiallisia koejärjestelyjä ja valitsemaan ongelman ratkaisuun soveltuvat kemiantekniikat. Maisterilla on edellytykset toimia asiantuntijatehtävissä. Maisteri osaa organisoida ja johtaa työtehtäviä ja kykenee itsenäiseen ja vastuulliseen toimintaan. Lisäksi hän kykenee itsenäiseen päätöksentekoon. Maisteri pystyy toimimaan asiantuntijana työryhmissä, ammattiryhmissä sekä tieteellisissä ryhmissä ja pystyy viestimään osaamistaan muille tarvittaessa vieraalla kielellä. Maisteri hallitsee ihmisten johtamistaidon. Maisteri tunnistaa käytännössä kemian alaan liittyvät eettiset ongelmat, ja osaa etsiä niihin perustelut ja pystyy soveltamaan niihin eettisesti kestäviä ratkaisumalleja. Maisterilla on valmius hankkia uutta tietoa ja luoda uusia ratkaisumalleja kemian alan muuttuvia ja uusia tilanteita vastaaviksi. Maisteri tuntee alansa käytännöt ja sopimukset, toimii työssään niiden mukaisesti ja on yhteistyökykyinen. Maisteri noudattaa eettisiä periaatteita ja pyrkii kehittämään niitä edelleen 4.4.2 Filosofian maisterin tutkinto, epäorgaanisen ja analyyttisen kemian suuntautumisvaihtoehto Osaamistavoitteet Yleisten maisterin osaamistavoitteiden lisäksi epäorgaaninen ja analyyttinen kemia pääaineena valmistunut maisteri: osaa selittää ja ottaa käyttöön erikoistumisalansa liittyvät keskeiset ja syvällisemmät teoriat (esim. koordinaatio- ja organometalliyhdisteiden sitoutuminen ja reaktiomekanismit, epäorgaanisen molekyylimallituksen ja analyyttisen kemian teoriat) osaa selittää erikoistumisalaansa liittyvien edistyneimpien analyysi- ja synteesitekniikoiden teoreettiset perusteet osaa tulkita ja tarvittaessa kyseenalaistaa kokeellisia tuloksia ottamalla huomioon mittaustekniikoihin liittyvät virhemahdollisuudet sekä häiritsevät tekijät, tehdä tarvittavat muutokset mittauksiin ja suositella oikean mittaustekniikan valintaa osaa suunnitella, kehittää ja ehdottaa tutkimusmenetelmiä epäorgaanisen ja analyyttisen kemian alaan liittyvään ongelmanratkaisuun. Tutkintorakenteen osat / FM, epäorgaaninen ja analyyttinen kemia, kemisti ! KEMY002 HOPS FM-tutkintoa varten (1 op) ! KEMS300 Työelämäkurssi (3 op) ! Pääaineen syventävät opinnot, 6 op Valittava vähintään 1 opintojaksoa o Valitaan joko KEMS302 tai sekä KEMS320 ja KEMS321 o KEMS302 Analyyttisen kemian syventävä kurssi (6 - 8 op) o KEMS320 Epäorgaanisen kemian syventävä kurssi 1 - pääryhmien kemia (3 op) o KEMS321 Epäorgaanisen kemian syventävä kurssi 2 - organometalikemia (3 op) ! Suuntautumisvaihtoehdon valinnaiset syventävät kurssit, 22 op o Kemian syventäviä opintoja vähintään 22 op, joista epäorgaanisen ja analyyttisen kemian valinnaisia syventäviä kursseja vähintään 14 op. ! KEMS348 Epäorgaanisen ja analyyttisen kemian syventävät harjoitustyöt (12 - 20 op) ! KEMS349 Epäorgaanisen ja analyyttisen kemian erikoistyö (24 op) ! KEMS350 Pro gradu -tutkielma epäorgaaninen ja analyyttinen kemia pääaineena (16 - 40 op) ! KEMS901 Kypsyysnäyte FM-tutkintoa varten (0 op) ! KEMS903 Tutkielmaseminaari (0 op) ! Valinnaisia opintoja, 36 op o Soveltuvia valitun linjan tai muun kemian alan syventäviä kursseja ja laboratoriotöitä tai matemaattis-luonnontieteellisen ja informaatioteknologian tiedekunnan sekä Kauppakorkeakoulun antama opetus tai muita soveltuvia opintoja. Työharjoittelua voidaan sisällyttää enintään 10 op yhdessä alemman korkeakoulututkinnon kanssa. ! = elementti on merkitty pakolliseksi 4.4.3 Filosofian maisterin tutkinto - fysikaalisen kemian suuntautumisvaihtoehto Opiskelijalla on mahdollisuus painottaa opintojaan kokeellisen spektroskopian ja laskennallisen kemian välillä haluamallaan tavalla. Pakolliset opinnot yllä on valittu antamaan pohjatiedot kummankin suunnan opiskelulle. Kemian syventäviä opintoja vähintään 20 op, joista fysikaalisen kemian valinnaisia syventäviä kursseja vähintään 12 op. Spektroskopiassa näitä ovat mm. femtokemian kurssit ja laskennassa tarjolla on useampia menetelmäkursseja. Osaamistavoitteet Yleisten maisterin osaamistavoitteiden lisäksi fysikaalinen kemia pääaineenaan valmistunut maisteri: ymmärtää molekyylien kvanttimekaanisen energiatilarakenteen ymmärtää kvanttimekaanisen perustan molekyylien ja aineen rakenteelle hallitsee molekyylien ja aineen mallintamiseen tarvittavan koneiston ja ohjelmistoja (molekyyli- ja aaltopakettidynamiikka, ab-initio ja tiheysfunktionaaliteoria) ymmärtää miten spektroskopian avulla tutkitaan molekyylien ominaisuuksia hallitsee laserlaitteistojen käyttöturvallisuuden ja spektroskopiset sovellusmahdollisuudet kemiassa saavuttaa laaja-alaisen tieteellisen pohjan hyödynnettäväksi esim. prosessiteollisuuden tutkimus-, kehitys- ja johtotehtävissä Tutkintorakenteen osat / FM, fysikaalinen kemia, kemisti ! KEMY002 HOPS FM-tutkintoa varten (1 op) ! KEMS300 Työelämäkurssi (3 op) ! Pakolliset pääaineopinnot, 20 op o KEMS401 Kvanttikemia (6 - 9 op) o KEMS411 Optinen spektroskopia (6 op) o KEMS430 Spektroskopian työt I (4 op) o KEMS431 Spektroskopian työt II (4 op) ! Fysikaalisen kemian valinnaiset syventävät kurssit, 20 op o Kemian syventäviä opintoja vähintään 20 op, joista fysikaalisen kemian valinnaisia syventäviä opintoja vähintään 12 op. ! KEMS450 Pro gradu -tutkielma fysikaalinen kemia pääaineena (16 - 40 op) ! KEMS901 Kypsyysnäyte FM-tutkintoa varten (0 op) ! KEMS903 Tutkielmaseminaari (0 op) ! Valinnaisia opintoja, 36 op o Soveltuvia valitun linjan tai muun kemian alan syventäviä kursseja ja laboratoriotöitä tai matemaattis-luonnontieteellisen ja informaatioteknologian tiedekunnan sekä Kauppakorkeakoulun antama opetus tai muita soveltuvia opintoja. Työharjoittelua voidaan sisällyttää enintään 10 op yhdessä alemman korkeakoulututkinnon kanssa. ! = elementti on merkitty pakolliseksi 4.4.4 Filosofian maisterin tutkinto - orgaanisen kemian suuntautumisvaihtoehto Tutkinnon rakenne lukuvuonna 2015 - 2016 Osaamistavoitteet Yleisten maisterin osaamistavoitteiden lisäksi orgaaninen kemia pääaineena valmistunut maisteri: hallitsee orgaanisen kemian yhdisteryhmät, niiden fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet, vuorovaikutukset, rakenneominaisuudet ja reaktiokemian hallitsee reaktiomekanistisen ajattelun ja osaa soveltaa sitä uusien yhdisteiden synteesien suunnitteluun ja käytännön toteutukseen hallitsee orgaanisen kemian kannalta tärkeimpien analyysimenetelmien teoreettiset perusteet ja osaa soveltaa menetelmiä orgaanisten yhdisteiden analytiikkaan ja karakterisointiin hallitsee orgaanisen kemian eri osa-alueiden keskeiset teoriat ja nykysuuntaukset Tutkintorakenteen osat / FM, orgaaninen kemia, kemisti ! KEMY002 HOPS FM-tutkintoa varten (1 op) ! KEMS300 Työelämäkurssi (3 op) ! Pakolliset pääaineopinnot, 6 op o ! Orgaanisen kemian valinnaiset syventävät kurssit, 20 op o ! KEMS529 Orgaanisen kemian syventävä kurssi 1 (6 op) Kemian syventäviä opintoja vähintään 20 op, joista orgaanisen kemian valinnaisia syventäviä kursseja vähintään 14 op. ! Orgaanisen kemian syventävät harjoitustyöt, 14 op o ! KEMS555 Orgaanisen kemian syventävät työt I, Analyyttiset työt ja menetelmät (3 - 8 op) o ! KEMS556 Orgaanisen kemian syventävät työt II, Synteesikemia (4 - 6 op) o ! KEMS557 Orgaanisen kemian syventävät työt III, Projektityö (3 - 6 op) o ! KEMS535 Massaspektrometrian käytännön menetelmät (2 op) o ! KEMS537 NMR-spektroskopia rakennetutkimuksessa (2 op) ! KEMS550 Pro gradu -tutkielma orgaaninen kemia pääaineena (16 - 40 op) ! KEMS901 Kypsyysnäyte FM-tutkintoa varten (0 op) ! KEMS903 Tutkielmaseminaari (0 op) ! Valinnaisia opintoja, 30 op o Soveltuvia valitun linjan tai muun kemian alan syventäviä kursseja ja laboratoriotöitä tai matemaattis-luonnontieteellisen ja informaatioteknologian tiedekunnan sekä Kauppakorkeakoulun antama opetus tai muita soveltuvia opintoja. Työharjoittelua voidaan sisällyttää enintään 10 op yhdessä alemman korkeakoulututkinnon kanssa. ! = elementti on merkitty pakolliseksi 4.4.5 Filosofian maisterin tutkinto - soveltavan kemian suuntautumisvaihtoehto Osaamistavoitteet Yleisten maisterin osaamistavoitteiden lisäksi soveltava kemia pääaineena valmistunut maisteri: tietää puun ja muiden lignoselluloosamateriaalien yleiset kemialliset koostumukset sekä monipuoliset mahdollisuudet tuottaa kyseisistä materiaaleista biokemikaaleja, biomateriaaleja ja bioenergiaa sisäistää käyttökelpoiset mahdollisuudet puun ja biomassan kemiallisten pääkomponenttien erottamiseksi ja karakterisoimiseksi ymmärtää yleisellä tasolla suomalaisen prosessiteollisuuden tärkeimpien prosessien (kemian teollisuus, metsäteollisuus ja perusmetallien valmistus) toiminnan sekä prosessiteollisuuden prosessien energia- ja ympäristövaikutukset osaa vertailla energianlähteitä ja arvioida teknisiä, ympäristöllisiä, taloudellisia ja yhteiskunnallisia mahdollisuuksia sekä rajoitteita niiden käytölle energian tuotannossa Tutkintorakenteen osat / FM, soveltava kemia, kemisti ! KEMY002 HOPS FM-tutkintoa varten (1 op) ! KEMS300 Työelämäkurssi (3 op) ! KEMS601 Puun rakenne ja kemiallinen koostumus (6 op) ! KEMS604 Soveltavan kemian tutkimusmetodiikka (4 op) ! KEMS606 Hiilihydraattikemian perusteet (4 op) ! KEMS618 Biomassanjalostus (6 op) ! KEMS813 Teollisuuden prosessit (3 - 6 op) ! KEMS648 Soveltavan kemian syventävät harjoitustyöt (10 - 11 op) ! KEMS650 Pro gradu -tutkielma soveltava kemia pääaineena (16 - 40 op) ! KEMS901 Kypsyysnäyte FM-tutkintoa varten (0 op) ! KEMS903 Tutkielmaseminaari (0 op) Valinnaisia opintoja, 36 op o Soveltuvia valitun linjan tai muun kemian alan syventäviä kursseja ja laboratoriotöitä tai matemaattis-luonnontieteellisen ja informaatioteknologian tiedekunnan sekä Kauppakorkeakoulun antama opetus tai muita soveltuvia opintoja. Työharjoittelua voidaan sisällyttää enintään 10 op yhdessä alemman korkeakoulututkinnon kanssa. ! = elementti on merkitty pakolliseksi 4.5 Filosofian maisterin tutkinto - kemian opettaja 120 op. Filosofian maisterin tutkintoon vaaditaan edeltävinä opintoina luonnontieteiden kandidaatin (LuK) tutkinto tai vastaavat opinnot. Kemian opettajien pääaine on kemia. Sivuaineina opiskellaan kasvatustieteiden pedagogisia opintoja sekä toisen opetettavan aineen opintoja. Osaamistavoitteet Kemian opettajankoulutuksen tavoitteena on kouluttaa kemian opettajia, jotka: omaavat hyvän pedagogisen aineenhallinnan osaavat soveltaa tietojaan ja taitojaan työssään ovat kemian opetuksen, opiskelun ja oppimisen asiantuntijoita osaavat tutkia ja selvittää kemian oppimista ja ymmärtämistä työssään ymmärtävät monipuolisen kokeellisen työskentelyn merkityksen kemian oppimisessa osaavat käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa sekä mittausautomaatiota opetustyössään tiedostavat opettajan työn merkityksen lasten ja nuorten kehittymisessä kokevat täydennyskoulutuksen tärkeäksi osaksi työssä kehittymistä FM, kemian opettaja / tutkintorakenteen osat: ! KEMY002 HOPS FM-tutkintoa varten (1 op) ! KEMS701 Kokeellinen kemia koulussa (5 op) ! KEMS702 Kemian opetuksen käsitteet ja ilmiöt (5 op) ! Muita pääaineen syventäviä opintoja vähintään, 10 op o Syventävien opintojen kursseista keskustellaan kemian opettajankoulutuksen vastuuhenkilöiden kanssa. ! Tutkielma ja tutkielmaa tukevat opinnot, 40 op o KEMS750 Kemian opettajan pro gradu -tutkielma (16 - 36 op) o KEMS703 Kemian opettajan seminaari (2 - 4 op) o MTKS010 Opetuksen tutkimusmenetelmät (2 op) o KEMS903 Tutkielmaseminaari (0 op) o KEMS901 Kypsyysnäyte FM-tutkintoa varten (0 op) ! Valinnaisia opintoja, 59 op o Valinnaisia ja pedagogiset opinnot vähintään 60 op Kasvatustieteiden pedagogiset aineopinnot 35 op. Toisen opetettavan aineen opintoja siten, että kandidaatin ja maisterin tutkinnot yhteensä sisältävät aineenopettajan pätevyyteen vaadittavan aineopintokokonaisuuden sekä lisäksi vapaasti valittavia opintoje siten että tutkinnon kokonaislaajuus on 120 op.. ! = elementti on merkitty pakolliseksi 4.6 Kemian laitoksen opetusohjelma Kevät Yleisopinnot HYVY001 Akateeminen opiskelukyky - muutakin kuin pisteitä 2 op (14.09.2015 - 27.05.2016) Korppi KEMY003 Kemian tiedonhankinta 1 op (31.08.2015 - 28.05.2016) - Korppi Perusopinnot (approbatur) KEMP113 Kemian perusteet 3 (Epäorgaaninen kemia) 5 op (11.01.2016 - 24.02.2016) - Korppi KEMP114 Kemian perusteet 4 (Orgaaninen kemia) 6 op (22.02.2016 - 13.05.2016) - Korppi SMBP802 Nanotiede ja nanoteknologia 2 op (16.03.2016 - 06.05.2016) - Korppi Aineopinnot (cum laude approbatur) KEMA214 Epäorgaaninen kemia 1 4 op (16.03.2016 - 12.05.2016) - Korppi KEMA220 Epäorgaanisen kemian työt 4 op (11.01.2016 - 06.05.2016) - Korppi KEMA239 Orgaanisen kemian työt 4 op (12.01.2016 - 10.06.2016) - Korppi KEMA245 Johdatus kemian opetukseen 3 op (16.03.2016 - 12.05.2016) - Korppi KEMA250 Tutkimusprojekti 9 op (05.10.2015 - 28.07.2016) - Korppi KEMA282 Orgaaninen kemia 1 5 op (11.01.2016 - 01.03.2016) - Korppi KEMA283 Orgaaninen kemia 2 4 op (14.03.2016 - 06.05.2016) - Korppi Syventävät opinnot (laudatur) KEMS300 Työelämäkurssi 3 op (11.01.2016 - 11.03.2016) - Korppi KEMS309 Termoanalyysin perusteet 4 op (29.03.2016 - 31.05.2016) - Korppi KEMS321 Epäorgaanisen kemian syventävä kurssi 2 - organometalikemia 3 op (11.01.2016 11.03.2016) - Korppi KEMS322 AAS -workshop 2 op (11.01.2016 - 11.03.2016) - Korppi KEMS348 Epäorgaanisen ja analyyttisen kemian syventävät harjoitustyöt 12-20 op (07.09.2015 29.07.2016) - Korppi KEMS409 Materiaalimallinnus 5 op (15.03.2016 - 20.05.2016) - Korppi KEMS410 Femtokemia II 3-4 op (14.03.2016 - 20.05.2016) - Korppi KEMS414 Femtokemia 1 3 op (11.01.2016 - 11.03.2016) - Korppi KEMS431 Spektroskopian työt II 4 op (11.01.2016 - 20.05.2016) - Korppi KEMS526 Moderni synteettinen orgaaninen kemia 6 op (11.01.2016 - 11.03.2016) - Korppi KEMS532 Supramolekyylikemia 6 op (01.08.2015 - 29.07.2016), Tentittävä kurssi 2015-2016 Korppi KEMS535 Massaspektrometrian käytännön menetelmät 2 op (16.03.2016 - 22.05.2016) - Korppi KEMS540 Molekyylirakenteet ja molekyylienväliset vuorovaikutukset 2 op (11.01.2016 20.05.2016) - Korppi KEMS602 Puunjalostuksen kemia 6-7 op (13.01.2016 - 25.02.2016) - Korppi KEMS606 Hiilihydraattikemian perusteet 4 op (14.03.2016 - 18.03.2016), Intensiivikurssi - Korppi KEMS619 Biomassanjalostuksen jatkokurssi 4-6 op (14.03.2016 - 20.05.2016) - Korppi KEMS648 Soveltavan kemian syventävät harjoitustyöt 10-11 op (07.09.2015 - 10.06.2016) Korppi KEMS703 Kemian opettajan seminaari 2-4 op (14.01.2016 - 12.05.2016) - Korppi KEMS705 Mikrokemian työt kemian opetuksessa 5 op (14.03.2016 - 20.05.2016) - Korppi KEMS710 Kokeellisen kemian kenttäkurssi 5 op (09.05.2016 - 29.07.2016) - Korppi KEMS716 Kokeellinen keittiökemia 5 op (11.01.2016 - 30.04.2016) - Korppi KEMS902 Työharjoittelu 1-10 op (31.08.2015 - 29.07.2016) - Korppi MTKS010 Opetuksen tutkimusmenetelmät 2 op (13.01.2016 - 09.03.2016) - Korppi SMBS814 Nanotieteiden seminaari 3 op (19.10.2015 - 05.09.2016) - Korppi TIES483 Epälineaarinen optimointi 5-7 op (11.01.2016 - 11.03.2016) - Korppi Kesä Syventävät opinnot (laudatur) KEMS710 Kokeellisen kemian kenttäkurssi 5 op (09.05.2016 - 29.07.2016) - Korppi Syksy Yleisopinnot HYVY001 Akateeminen opiskelukyky - muutakin kuin pisteitä 2 op (14.09.2015 - 27.05.2016) Korppi KEMY003 Kemian tiedonhankinta 1 op (31.08.2015 - 28.05.2016) - Korppi Perusopinnot (approbatur) KEMP112 Kemian perusteet 2 (Yleinen kemia) 5 op (26.10.2015 - 18.12.2015) - Korppi Aineopinnot (cum laude approbatur) KEMA225 Fysikaalinen kemia 2 4 op (26.10.2015 - 31.05.2016) - Korppi KEMA230 Fysikaalisen kemian työt 4 op (26.10.2015 - 11.03.2016) - Korppi KEMA250 Tutkimusprojekti 9 op (05.10.2015 - 28.07.2016) - Korppi Syventävät opinnot (laudatur) KEMS307 Raskasmetallien ympäristökemia ja -analytiikka 4 op (31.08.2015 - 29.07.2016) - Korppi KEMS320 Epäorgaanisen kemian syventävä kurssi 1 - pääryhmien kemia 3 op (26.10.2015 31.01.2016) - Korppi KEMS348 Epäorgaanisen ja analyyttisen kemian syventävät harjoitustyöt 12-20 op (07.09.2015 29.07.2016) - Korppi KEMS430 Spektroskopian työt I 4 op (26.10.2015 - 18.12.2015) - Korppi KEMS528 Fysikaalinen orgaaninen kemia 4 op (01.09.2015 - 29.07.2016), Tentittävä kurssi 20152016 - Korppi KEMS531 Materiaalikemian perusteet 4 op (26.10.2015 - 27.11.2015) - Korppi KEMS532 Supramolekyylikemia 6 op (01.08.2015 - 29.07.2016), Tentittävä kurssi 2015-2016 Korppi KEMS648 Soveltavan kemian syventävät harjoitustyöt 10-11 op (07.09.2015 - 10.06.2016) Korppi KEMS902 Työharjoittelu 1-10 op (31.08.2015 - 29.07.2016) - Korppi SMBS814 Nanotieteiden seminaari 3 op (19.10.2015 - 05.09.2016) - Korppi Muut Yleisopinnot KEMY001 HOPS LuK-tutkintoa varten 1 op (31.08.2015 - 29.05.2016) - Korppi KEMY002 HOPS FM-tutkintoa varten 1 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi Aineopinnot (cum laude approbatur) KEMA251 Nanotieteiden projektityö 3 op (06.10.2015 - 28.07.2016) - Korppi KEMA260 Kandidaattitutkielma 6 op (05.10.2015 - 29.07.2016) - Korppi Syventävät opinnot (laudatur) KEMS302 Analyyttisen kemian syventävä kurssi 6-8 op (01.08.2015 - 29.07.2016), Tentittävä kurssi 2015-2016 - Korppi KEMS350 Pro gradu -tutkielma epäorgaaninen ja analyyttinen kemia pääaineena 16-40 op (31.08.2015 - 29.07.2016) -Korppi KEMS353 Röntgenkristallografia 4 op (07.09.2015 - 17.06.2016), Tentittävä kurssi 2015-2016 Korppi KEMS450 Pro gradu -tutkielma fysikaalinen kemia pääaineena 16-40 op (31.08.2015 29.07.2016) - Korppi KEMS454 Pintakemia ja katalyysi 4 op (01.08.2015 - 29.07.2016), Tentittävä kurssi 2015-2016 Korppi KEMS534 Massaspektrometrian perusteet 4 op (01.08.2015 - 29.07.2016), Tentittävä kurssi 20152016 - Korppi KEMS550 Pro gradu -tutkielma orgaaninen kemia pääaineena 16-40 op (31.08.2015 29.07.2016) - Korppi KEMS555 Orgaanisen kemian syventävät työt I, Analyyttiset työt ja menetelmät 3-8 op (31.08.2015 - 10.06.2016) -Korppi KEMS556 Orgaanisen kemian syventävät työt II, Synteesikemia 4-6 op (31.08.2015 10.06.2016) - Korppi KEMS557 Orgaanisen kemian syventävät työt III, Projektityö 3-6 op (31.08.2015 - 10.06.2016) Korppi KEMS603 Paperikemia 6 op (01.08.2015 - 29.07.2016), Tentittävä kurssi 2015-2016 - Korppi KEMS605 Ympäristökemian analytiikka 6 op (01.08.2015 - 29.07.2016), Tentittävä kurssi 20152016 - Korppi KEMS608 Teknillinen kemia 4 op (01.08.2015 - 29.07.2016), Tentittävä kurssi 2015-2016 - Korppi KEMS613 Keittokemikaalien talteenottokemia 4 op (01.08.2015 - 29.07.2016), Tentittävä kurssi 2015-2016 - Korppi KEMS650 Pro gradu -tutkielma soveltava kemia pääaineena 16-40 op (31.08.2015 - 29.07.2016) Korppi KEMS715 Kemian opettaminen 5 op (31.08.2015 - 29.07.2016), Tentittävä kurssi 2015-2016 Korppi KEMS750 Kemian opettajan pro gradu -tutkielma 16-36 op (31.08.2015 - 29.07.2016) - Korppi KEMS903 Tutkielmaseminaari 0 op (01.09.2015 - 24.05.2016) - Korppi Jatkokoulutus KEMJ016 Chemistry Research Now! 2 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi Kevät Yleisopinnot HYVY001 Akateeminen opiskelukyky - muutakin kuin pisteitä 2 op (14.09.2015 - 27.05.2016) - Korppi Sisältö: Itsetuntemuksesta hyvinvointia Tunteiden säätely Vuorovaikutuksen kuorma ja keveys Lukeminen ja kirjoittaminen yliopisto-opiskelun perustaitona Arki haltuun palanen kerrallaan Realistisella ajankäytöllä stressi hallintaan Hyvinvoinnillako riskitekijöitä? Suoritustavat: Opintojakso arvioidaan asteikolla hyväksytty-hylätty Kurssin suorittaminen hyväksytyksi edellyttää: luentoihin ja pienryhmätoimintaan osallistumista (7x2h) yhteensä neljän tehtävän tekemistä - alkutehtävä (tavoitteiden asettelu) - kaksi kirjallista tehtävää (valitsemistasi teemoista) - lopputehtävä (vahvuudet voimavaroiksi) Kurssi arvioidaan hylätyksi, jos: kaikkia kirjallisia tehtäviä ei ole tehty, luento-opetukseen ja verkkokeskusteluun ei ole osallistuttu TAI poissaoloa ei ole korvattu muun ryhmän vastaavalla luennolla tai korvaavalla tehtävällä Tavoite: opiskelijalla on perusvalmiudet hyvinvoinnista ja opiskelukyvystä huolehtimiseen opiskelija oppii tunnistamaan ja ymmärtämään haasteellisia tilanteita ennalta sekä ratkaisemaan mahdollisia ongelmia opiskelijalla on keinoja vahvistaa itsetuntemustaan ja soveltaa itsetutkiskelua sekä hyvinvoinnissa että opiskelussa opiskelija ymmärtää työn ja levon merkityksen opiskelukyvylle opiskelija osaa arvioida kriittisesti omaa elämäntapaansa hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn kannalta KEMY003 Kemian tiedonhankinta 1 op (31.08.2015 - 28.05.2016) - Korppi Suoritustavat: Läsnäolovelvolliset luennot ja harjoitukset sekä mahdolliset harjoitustehtävät Esivaatimukset: Ei esitietovaatimuksia Aikataulu: Kurssi järjestetään kaksi kertaa lukuvuodessa. 1. kurssi I periodi; 2. kurssi III periodi. Sisältö: Kurssi toimii johdantokurssina kandidaatintutkielmaa varten. Kurssilla käsitellään kemian tiedonlähteitä, tietovarantoja ja julkaisukäytäntöjä näkökulmana kandidaattitutkimukseen liittyvän tietopääoman löytäminen ja kokoaminen. Kurssilla on luentoja ja harjoituksia, joissa on läsnäolovelvollisuus . Kurssi on tarkoitus suorittaa ennen kandidaattitutkielman ja/tai tutkimusprojektin aloittamista. Paras tilanne on, jos kandidaattitutkielman aihe on selvillä kurssillen tullessa tai se selviää kurssin alkuvaiheessa. Tällöin kurssista saa enemmän hyötyä. Tavoite: Kurssin suorittanut opiskelija tuntee kemian tutkimukseen liittyvää kirjallisuutta ja tietolähteitä osaa hakea kemialliseen tutkimukseen liittyvää tutkimustietoa ymmärtää opinnäytetyöhön ja tieteelliseen julkaisemiseen liittyviä eettisiä kysymyksiä ymmärtää kandidaattivaiheen opinnäytetyön vaatimukset ja pystyy toimimaan niiden edellyttämällä tavalla Ajankohtaista: Kurssi järjestetään kaksi kertaa lukuvuodessa syyskuun alussa sekä tammikuun alussa. Huomaathan tämän, kun ilmoittaudut ryhmiin. Ilmoittaudu siis joko syksyn tai kevään ryhmiin! Perusopinnot (approbatur) KEMP113 Kemian perusteet 3 (Epäorgaaninen kemia) 5 op (11.01.2016 24.02.2016) -Korppi Suoritustavat: Kurssi suoritetaan lopputentillä. Harjoituksista on mahdollista saada hyvityspisteitä lopputenttiin. Esivaatimukset: Kurssit KEMP111 ja KEMP112 (Kemian perusteet 1 ja 2: Yleinen kemia). Aikataulu: Lukuvuoden III periodi. Sisältö: Kurssilla käsitellään: atomien elektronirakenteet ja jaksollinen järjestelmä, ionisidokset, ioniset yhdisteet, metallisidokset, metallit, kovalenttisen sitoutumisen perusteet ja molekyylien rakenteet, hapot ja emäkset, hapetusluvut ja hapetus-pelkistys -reaktiot, siirtymämetallien kemian perusteet, epäorgaanisten yhdisteiden nimeäminen ja epäorgaanisen kemian tutkimusmenetelmät. Tavoite: Kurssin suorittanut opiskelija: tietää jaksollisen järjestelmän rakenteen ja sen yhteyden epäorgaaniseen kemiaan, osaa epäorgaanisen kemian perustermit, hallitsee kemialliset sidostyypit ja niihin liittyvät peruskäsitteet, osaa Brønstedin ja Lowryn sekä Lewisin teoriat hapoista ja emäksistä, tutustuu siirtymämetallien kemiaan, tietää epäorgaanisten yhdisteiden nimeämisen perussäännöt ja osaa yleisimpien epäorgaanisten tutkimusmenetelmien perusteet. KEMP114 Kemian perusteet 4 (Orgaaninen kemia) 6 op (22.02.2016 13.05.2016) - Korppi Sisältö: Orgaanisten yhdisteiden rakenteet, sidokset ja niiden piirtäminen. Molekyylien avaruudelliseen rakenteeseen ja reaktiivisuuteen vaikuttavat tekijät. Konjugaatio, resonanssi ja aromaattisuus. Orgaanisten yhdisteiden nimeämisen perusteita, fysikaalisia ominaisuuksia ja tyypillisimmät kemialliset reaktiot seuraavistayhdisteryhmistä: alkaanit, alkeenit, alkyynit, aromaattiset hiilivedyt, alkyylihalidit, alkoholit, eetterit, epoksidit ja karboksyylihapot. Tavoite: osaa piirtää ja tunnistaa orgaanisia yhdisteitä sekä hahmottaa yhdisteiden 3-ulotteisuutta (stereokemiaa) ja tuntee isomeriatyypit. osaa nimetä yksinkertaisia orgaanisia yhdisteitä tunnistaa tavallisimmat funktionaaliset ryhmät ja niiden perusreaktiot sekä pystyy arvioimaan yhdisteiden fysikaalisia ja kemiallisia ominaisuuksia. Esivaatimukset: Kemian perusteet 1 SMBP802 Nanotiede ja nanoteknologia 2 op (16.03.2016 - 06.05.2016) Korppi Sisältö: Kurssilla esitellään nanotieteiden ”big ideas”: 9 oleellista ilmiötä. Tätä luokittelua käytetään kurssilla nanotieteeseen kuuluvien aiheiden tarkemmassa käsittelyssä ja selittämisessä. Laboratoriotöissä tutustutaan syvällisemmin neljään aiheeseen: voimamikroskopiaan, väreihin ja nanohiukkasiin, magnetismiin, sekä elektroforeesiin. Kurssin aikana NSC:n eri alojen tutkijat esittelevät omaa tutkimustaan ja tilojaan, ja lisäksi tutustutaan muutamiin nanotieteiden julkaisuihin. Suoritustavat: Kurssista kirjoitetaan raportti, johon kuuluu oppimispäiväkirjaosio ja yhden NSC:n tuoreen tutkimuksen esittely. Ohje raportin kirjoittamiseen annetaan kurssilla. Tavoite: Kurssin käytyään opiskelija hahmottaa nanotieteiden laajuuden, osaa luokitella ilmiöitä, sekä tuntee tiettyjen mittalaitteiden perusperiaatteet. Hän osaa kertoa tärkeimmistä NSC:n tutkimusaiheista yleisellä tasolla ja osaa lukea tieteellisiä artikkeleita nanotieteestä. Ajankohtaista: HUOM! Kurssi on tarkoitettu ensimmäisen/toisen vuosikurssin NANO-opiskelijoille. Kurssi järjestetään suomeksi.Tutustutaan nanotieteiden ja -teknologian konseptiin sekä kokeellisesti että teoriatasolla. Ilmoittaudu vain kurssille ja luennoille, opettaja jakaa opiskelijat labraryhmiin!!!! Aineopinnot (cum laude approbatur) KEMA214 Epäorgaaninen kemia 1 4 op (16.03.2016 - 12.05.2016) - Korppi Suoritustavat: Kurssi suoritetaan lopputentillä. Harjoituksista on mahdollista saada hyvityspisteitä lopputenttiin. Esivaatimukset: Kurssit KEMP111, KEMP112 ja erityisesti KEMP113 (Kemian perusteet 1 - 3: Yleinen kemia ja epäorgaaninen kemia). Aikataulu: Lukuvuoden IV periodi. Sisältö: Kurssilla käsitellään: molekyylisymmetrian perusteet, MO- ja VB-teorioiden perusteet, hapetus-pelkistysreaktiot ja reaktioliuottimet Tavoite: Kurssin hyväksytysti suorittanut opiskelija: ymmärtää molekyylisymmetrian perusteet ja yleisimmät merkinnät, hallitsee kovalenttista sitoutumista kuvaavat kvalitatiiviset teoriat, syventää tietämystään hapetus-pelkistysreaktioista ja tietää eri reaktioliuottimien yleisimpiä käyttökohteita epäorgaanisessa kemiassa. KEMA220 Epäorgaanisen kemian työt 4 op (11.01.2016 - 06.05.2016) - Korppi Esivaatimukset: Johdatus laboratoriotöihin (KEMA200) ja Kemian perusteet 1–2 (KEMP111-112). Aikataulu: Kevät 2016 (3. ja 4. periodi). Pienryhmiin ilmoittautuminen To 7.1.2016 mennessä. Työt aloitetaan ryhmäkohtaisia aikatauluja noudattaen Ma 11.1.2016 alkaen. Sisältö: Työt jakautuvat kahteen osaan, joista alkuosa tehdään opetusryhmässä ryhmäkohtaisia aikoja noudattaen (2 x 4h /vk, 6-7 viikon ajan) ja jälkimmäinen osa tehdään parityönä ryhmälle varattuna ajanjaksona. Ryhmävaiheessa käsitellään epäorgaanista kvalitatiivista analyysiä sekä yksinkertaisia synteesejä ja perehdytään erilaisiin analyysi/karakterisointi menetelmiin. Parityö tehdään tutkimusprojekti-luonteisesti sisältäen (1) kirjallisuuteen tutustumisen ja työsuunnitelman laatimisen, (2) tutkimuksen suorituksen laboratoriossa sekä (3) tulosten raportoinnin (ryhmän sisäinen seminaariesitelmä). Tutkimusprojektit-osio korvaa vanhan 'itsenäiset työt' jakson. Tavoite: Ymmärtää eri analyysimenetelmiin ja synteesitekniikoihin liittyvät teoreettiset lähtökohdat sekä hallitsee työkohtaisten analyysimenetelmien ja synteesitekniikoiden perustaidot. Ajankohtaista: Kurssille ilmoittautumisen lisäksi myös ryhmiin ilmoittautuminen on pakollista. Ryhmiin ilmoittutuminen avataan 7.12.2015 (klo 07.00) ja se jatkuu 7.1.2016 asti. Koko kurssille ilmoittautuminen on kuitenkin hyvä tehdä jo aiemmin, jotta on mukana postituslistalla. Huom.! Ryhmiä on rajoitetusti, joten aikataulullisesti sopivimpaan ryhmään ilmoittautuminen kannattaa tehdä heti kun ilmoittautuminen avautuu. The course is also given in English if there are enough students (min. 4 students in group 8). KEMA239 Orgaanisen kemian työt 4 op (12.01.2016 - 10.06.2016) - Korppi Sisältö: Ennen laboratoriotöiden aloittamista on suoritettava läsnäolopakollinen (luennot+harjoitustyö+töihinpääsykuulustelu) työhönjohdatuskurssi , jonka jälkeen tehdään ohjeiden mukaisia synteesejä, joissa tutustutaan tavallisimpiin työmenetelmiin ja välineisiin sekä spektrometrisiin että kromatografisiin menetelmiin (NMR, IR ja GC-FID) Johdatus orgaanisen kemian aineopintoihin luennot (8h) + laboratorioharjoitustyö (8h) pidetään keväällä 2016 periodissa III, 12.1 29.1.16. Töihinpääsykuulustelu, joka on voimassa 2kk, järjestetään neljä kertaa kevätlukukautena. Orgaanisen kemian aineopintojen laboratoriotöitä voi suorittaa kevätlukukautena 2016, periodit III, IV ja kesäkausi 10.6.2016 asti (paitsi viikko 12 ja pe 6.5.16). Aukiololukujärjestys jaetaan työhönjohdatuskurssin ensimmäisellä luennolla ja se on myös nähtävissä orgaanisen kemian oppilaslaboratorion ovessa sekä ilmoitustaululla. Laboratoriopaikan voi varata kymmeneksi päiväksi kerrallaan. Ilmoittautuminen kurssille tapahtuu korpissa. Tavoite: Kurssin tavoitteena on antaa tietoja ja taitoja, joita turvallinen työskentely laboratoriossa edellyttää. Harjoitustöissä opiskelija oppii käyttämään orgaanisen kemian perustyövälineitä, kuten refluksointi- ja tislauslaitteistoja sekä yksinkertaisia laboratoriolaitteita, kuten IR ja GC-laitteistoja. Töiden tavoitteena on sekä käytännön laboratoriotyön perusmenetelmien oppiminen että menetelmien yhdistäminen orgaanisiin reaktiomekanismeihin. Esivaatimukset: Työhönjohdatuskurssi: kemian perusteet 1-2 ja 4 (KEMP111-112, 114) Laboratoriotyöt: Orgaanisen kemian laboratoriotöiden (KEMA239) työhönjohdatuskurssi + töihinpääsykuulustelu sekä Johdatus aineopintojen töihin (KEMA200) suoritus ja Orgaaninen kemia 1 (KEMA282) samanaikainen suoritus. KEMA245 Johdatus kemian opetukseen 3 op (16.03.2016 - 12.05.2016) - Korppi Sisältö: Kurssi toimii johdantokurssina tuleviin kemian opettajan opintoihin. Kurssin tarkoituksena on antaa yleiskuva kemian opetuksesta, kemian oppimisesta, kemian opettajan työstä, tulevista kemian opetuksen kursseista sekä motivoida kemian opettajan työhön. Kurssia suositellaan toisen vuosikurssin opiskelijoille, mutta myös opiskelijoille, jotka harkitsevat kemian opettajaksi opiskelua. Suoritustavat: Tenttiä ei ole, suoritus kurssin oppimistehtävien perusteella. Arviointi: 0-5 Tavoite: Kurssin suorittanut opiskelija: Tuntee kemian opetukseen ja sen tutkimukseen liittyvää kirjallisuutta ja tietolähteitä. Ymmärtää kemian opettajan työhön liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia. Ymmärtää kemiallisen tiedon rakenteellisen kolmitason ja miten sitä voidaan soveltaa kemian opetuksen ja oppimisen tukena ja kehittämisessä. Osaa tehdä pienimuotoisen kemian opetuksen tutkimuksen. KEMA250 Tutkimusprojekti 9 op (05.10.2015 - 28.07.2016) - Korppi Sisältö: Tutkimusprojekti on laboratoriossa tehtävää tieteellistä työskentelyä, jonka kesto on 6 viikkoa kokopäiväistä työtä. Työstä kirjoitetaan ohjeiden mukaan työselostus (http://www.jyu.fi/ science/ laitokset/kemia/osastot/okem/en/ material/ opinnaytteidenkirjoitusohje.pdf). Tutkimusprojekti arvostellaan hyväksytty-hylätty periaatteella. Ajankohtaista: Kurssilla ilmoittaudutaan siihen ryhmään jossa kandiprojekti ja -työ tahdotaan tehdä. Ilmoittautumisen jälkeen otetaan yhteyttä ko ryhmän ohjaajaan ja sovitaan työn tekemisen tarkemmista aikatauluista ja ohjaajasta sekä aiheesta. Esivaatimukset: Tutkimusprojektin voi aloittaa kun kemian perusopinnot ja kemian aineopintojen laboratoriotyöt on suoritettu sekä lisäksi aineopintojen kursseja on suoritettu 20 op. Kemian tiedonhankinta -kurssi kannattaa suorittaa samaan aikaan kandiprojektin ja -työn kanssa tai ennen niitä. KEMA282 Orgaaninen kemia 1 5 op (11.01.2016 - 01.03.2016) - Korppi Suoritustavat: Tentti ja harjoitustehtävät Esivaatimukset: Kemian peruskurssi 4 KEMP114 Sisältö: Orgaanisten yhdisteiden analytiikan perusteet NMR- ja IR-spektroskopian sekä massaspektrometrian avulla. Alkyylihalidien valmistus ja reaktiot: Radikaalireaktiot ja niiden mekanismi, substituutioreaktiot (SN1- ja SN2-reaktioiden mekanismit), eliminaatioreaktiot (E1- ja E2reaktiot). Bentseenin reaktiot: elektrofiilinen aromaattinen substituutio ja aromaattisten amiinien reaktiot. Bentseenin substituenttiefektit: ohjaavuus, reaktiivisuus, vaikutus happamuuteen ja emäksisyyteen. Tavoite: Kurssin hyväksytysti suorittanut opiskelija osaa tunnistaa ja analysoida yksinkertaisten orgaanisten yhdisteiden 1H ja 13C NMR, IR- ja massaspektrejä ja suunnitella yksinkertaisten orgaanisten yhdisteiden synteesejä kurssilla opittujen reaktioiden (erityyppiset substituutio- ja eliminaatioreaktiot) avulla sekä hallitsee reaktioihin liittyvät perusreaktiomekanismit ja reaktiomekanistisen ajattelun. Ajankohtaista: Kurssin työtila on Optimassa. Työtila avautuu ennen ensimmäistä luentokertaa. KEMA283 Orgaaninen kemia 2 4 op (14.03.2016 - 06.05.2016) - Korppi Sisältö: Johdatus karbonyylikemiaan, organometallireagenssit, hapetus- ja pelkistysreaktiot. Aldehydien ja ketonien reaktiot: nukleofiilinen additio. Karboksyylihappojohdannaisten reaktiot: nukleofiilinen substituutio. Substituutioreaktiot karbonyyliyhdisteiden α-hiileen, karbonyylikondensaatioreaktiot. Tavoite: Kurssin hyväksytysti suorittanut opiskelija osaa suunnitella yksinkertaisten orgaanisten yhdisteiden synteesejä kurssilla opittujen reaktioiden (nukleofiilinen substituutio ja additio, karbonyylikondensaatio) avulla sekä hallitsee reaktioihin liittyvät perusreaktiomekanismit ja reaktiomekanistisen ajattelun. Syventävät opinnot (laudatur) KEMS300 Työelämäkurssi 3 op (11.01.2016 - 11.03.2016) - Korppi Sisältö: Kemian opiskelijoille tarkoitettu yleiskurssi työelämän perustaidoista. Kurssiin sisältyy työllistymisnäkökohtien ohella projektihallinnon ja sopimuslaadinnan yleisperiaatteiden, patentointikäytännön, yrittäjyyden sekä kemikaalitietämyksen (mm. REACH-lainsäädäntö) esittelyä. Lisäksi käsitellään tiedottamista, työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä sekä Suomen kemianteollisuuden ja metsäklusterin rakennetta. Kurssi koostuu luentojen lisäksi erilaisista harjoitustehtävistä. Kurssi toteutetaan osittain kemisteille tarkoitetuilla luennoilla perjantaisin 15.1.29.1. (KEMS300) sekä osittain tiedekunnan yhteisellä opetuksella kurssin MTKS020 puitteissa tiistaisin 12.1.-23.2. ja 8.3. Kurssille MTKS020 teidän tulee itse käydä ilmoittautumassa yhteen harjoitukseen (puheviestinnän harjoitusryhmä 1x3 h) ja yhteen harjoitusryhmään (CV-työpaja 1x2h). KEMS300 kurssin ohjelma ja tietoa mm. läsnäolovelvollisuudesta löytyy Kopasta. Suoritustavat: Läsnäolo luennoilla sekä harjoituksiin osallistuminen Tavoite: Opiskelija oppii tuomaan omaa osaamistaan esille työnhaussa ja ymmärtämään työnhaun menetelmät. Opiskelija saa perusvalmiuksia työuraansa varten sekä oppii ymmärtämään taitojensa jatkuvan kehittämisen ja ylläpitämisen merkityksen. Käytännössä tämä merkitsee työpaikan henkilöstökoulutuksen ohella omien tietojen ja taitojen määrätietoista ja oma-aloitteista lisäämistä. KEMS309 Termoanalyysin perusteet 4 op (29.03.2016 - 31.05.2016) Korppi Suoritustavat: Luennot, harjoitustehtävät ja tentti. Esivaatimukset: Kemian aineopinnot Sisältö: Kurssilla käsitellään termoanalyyttisten analyysimenetelmien teoreettisia perusteita, laitteistotekniikoita sekä analyysiesimerkkejä. Tarkasteltavat menetelmät: Termogravimetria (TG), differentiaalinen pyyhkäisykalorimetria (DSC), differentiaalinen terminen analyysi (DTA) ja termomikroskopia. Kurssiin sisältyy harjoitustehtäviä sekä laitedemonstraatioita. Tavoite: Opiskelija hallitsee edellä mainittujen menetelmien teoreettiset perusteet sekä mittaustekniikan perustasolla. Tiedostaa mittaustapahtumaan vaikuttavien laite- ja näytekohtaisten muuttujien olemassaolon, osaa selittää niiden keskinäisen yhteisvaikutuksen yksittäiseen mittaustulokseen, sekä soveltaa tietoa optimaalisen mittaustuloksen saavuttamiseksi. Ajankohtaista: Erinäisten aineopintojen opetusjärjestelyjen sekä pääsiästauon seurauksena luentojen uusi alkamispäivä on tiistaina 29.3. Alustavasti kurssin lopputentti tiistaina 24.5. luennointiaikaan. Tenttiaika 2h. KEMS321 Epäorgaanisen kemian syventävä kurssi 2 - organometallikemia 3 op (11.01.2016 - 11.03.2016) - Korppi Sisältö: Johdatus organometalliyhdisteisiin. Organometalliyhdisteiden yleiset ominaisuudet. Tyyppiliset organometallikemian reaktiot ja yhdisteet. Homogeeninen katalyysi. Organometallikemian sovellutukset. Tavoite: Tärkeimpien organometalliyhdisteiden rakenteiden ja reaktioiden ymmärtäminen KEMS322 AAS -workshop 2 op (11.01.2016 - 11.03.2016) - Korppi KEMS348 Epäorgaanisen ja analyyttisen kemian syventävät harjoitustyöt 12-20 op (07.09.2015 - 29.07.2016) - Korppi Sisältö: Työt sisältävät erilaisia analyyttisiä määrityksiä, epäorgaanisia synteesejä, laitetöitä ja osallistumista tutkimusryhmän työskentelyyn (miniprojektit 4-6 op). Töihin liittyviä tutkimusmenetelmiä ovat mm. atomiabsorptio-, plasmaemissio-, UV/Vis- ja infrapunaspektroskopiat, laskennallinen kemia, termogravimetria ja röntgenjauhediffraktio sekä ilmaherkkä syntetiikka. Jokaisella työllä on oma ohjaajansa. Työn toteutuksesta ja aikataulusta on sovittava kunkin työn ohjaajan kanssa erikseen. Jokaisesta työstä laaditaan työselostus. Ryhmässä tehtyjen töiden osalta kukin ryhmän jäsen laatii oman työselosteen. Työt (ohjaaja suluissa): 1. Maaperäanalyysi, 3 op (Ari Väisänen) 2. Vesianalyysi, 3 op (---) 3. Näytteen käsittely eri liuotusmenetelmillä, 2 op (Ari Väisänen) 4. Kvaternääristen ammoniumsuolojen synteesi ja karakterisointi, 2 op (Manu Lahtinen) 5. Molekyylimallinnustyö, 1 op (Heikki Tuononen) 6. Ilma- ja kosteusherkkä synteesi, 2 op (Jari Konu) 7. Miniprojekti, 4 - 6 op Miniprojektien osalta ohjaajina toimivat aihepiirikohtaisesti seuraavat: analyyttinen kemia (Ari Väisänen, Rose Matilainen), rakennekemia (Manu Lahtinen, Jari Konu, Matti Haukka, Heikki Tuononen) ja molekyylimallinnus (Heikki Tuononen). Tavoite: Töiden jälkeen opiskelija hallitsee edistyneimpien analyysitekniikoiden teoreettiset perusteet ja osaa hyödyntää niitä yksinkertaistettujen analyysiongelmien ratkaisussa. Aikataulu: Syventävien opintojen harjoitustöitä voi tehdä kaikilla jaksoilla (1-5). Esivaatimukset: Epäorgaanisen ja analyyttisen kemian aineopinnot (KEMA203, 204, 210, 214, 215, 220) on oltava suoritettuina. KEMS409 Materiaalimallinnus 5 op (15.03.2016 - 20.05.2016) - Korppi Suoritustavat: Kurssia ei voi tenttiä, sillä se suoritetaan laskennallisella projektityöllä. Esivaatimukset: Suositellaan KEMS401 Aikataulu: Demojen ajankohta sovitaan luennolla ja ne pidetään kemian laitoksen atk-luokassa. Sisältö: Tiheysfunktionaaliteorian perusteet, tiheysfunktionaaliteorian soveltaminen materiaalien fysikaalisten ja kemiallisten ominaisuuksien mallintamiseen, ajasta riippuva tiheysfunktionaaliteoria, reaktiovallien laskennallinen määrittäminen, atomistinen termodynamiikka, molekyylidynamiikan perusteet, erilaisten mitattavien parametrien mallintaminen Tavoite: Kurssin jälkeen opiskelija on perehtynyt tiheysfunktionaaliteorian perusteisiin ja osaa soveltaa yksinkertaisiin kemiallisiin ongelmiin. Hän tuntee menetelmän heikkoudet ja vahvuudet. Lisäksi opiskelija on perehtynyt erilaisiin laskennallisiin analyysimenetelmiin ja osaa analysoida tiheysfunktionaaliteorialla laskettuja tuloksia sekä arvioida saamansa tuloksen luotettavuutta. Hän tuntee myös molekyylidynamiikkasimulaatioiden perusteet Ajankohtaista: Kurssi luennoidaan tarvittaessa englanniksi. KEMS410 Femtokemia II 3-4 op (14.03.2016 - 20.05.2016) - Korppi Suoritustavat: Ei tenttiä, lopputyö Esivaatimukset: KEMS411, Optinen spektroskopia, KEMS414 Femtokemia 1 Sisältö: Kurssilla tutustutaan ultralyhyiden laserpulssien tuottoon ja karakterisointiin. Lisäksi tutustutaan erilaisiin femtosekuntispektroskopian tekniikoihin ja dynaamisten ilmiöiden tutkimiseen niiden avulla. Tavoite: Opiskelija ymmärtää laserpulssien luonteen ja miten ultralyhyitä laserpulsseja tuotetaan ja karakterisoidaan. Opiskelija tietää miten erilaiset femtosekuntispektroskopian tekniikat toimivat. Opiskelija ymmärtää molekyylien dynamiikkaa ja miten sitä tutkitaan femtosekuntispektroskopian avulla. Ajankohtaista: Luennot englanniksi, jos ei-suomenkielisiä ilmoittautuu kurssille, muuten suomi KEMS414 Femtokemia 1 3 op (11.01.2016 - 11.03.2016) - Korppi Esivaatimukset: KEMS401 (Kvanttikemia). Aikataulu: 11.1.-11.3.2016 (III periodi). Sisältö: Femtokemiassa tuotetaan pulssitetulla laservalolla signaaleja, jotka riippuvat molekyylien elektronisista ominaisuuksista sekä värähtely- ja rotaatioliikkeistä fs-aikaskaalassa. Kurssilla tutustutaan molekyyli- ja aaltopakettidynamiikan ilmiömaailmaan. Teoreettiset perusteet opetellaan ajasta riippuvan Schrödingerin yhtälön, häiriöteorian ja tiheysmatriisiformalismin avulla. Esitellään kolmannen kertaluvun makroskooppisen polarisaation sekä neliaaltosekoituksen keskeinen luonne koherentissa spektroskopiassa. Simulointisovelluksina ovat absorptio-, emissio- ja pumppaakoetamittaukset, resonanssi-Raman ja CARS-signaalit, sekä aaltopakettikontrolli. Kurssi laajentaa Kvanttikemian opetussisältöä ja pohjustaa kokeellisten tekniikoiden esittelyä kursseilla Femtokemia 2 ja Spektroskopian työt II. Tavoite: Opitaan auttavasti käyttämään Matlab-ohjelmistoa työkaluna siten, että valmiita ohjelmia osataan hyödyntää harjoitustöissä ja demoissa niitä muokkaamalla ja tuloksia visualisoimalla. Laskuharjoituksin opitaan Fourierin muunnosten merkitys spektroskopian ja fs-dynamiikan linkittymisessä. Opitaan laserin ja molekyylin välisen vuorovaikutuksen laskeminen aaltopaketti- ja tiheysmatriisiformalismeissa. Aaltopakettisimulointia osataan käyttää tuottamaan mm. koherentilla epälineaarisella spektroskopialla mitattavia signaaleja. Oman harjoitustyön aihe, teoria, sovelluksen simulointitapa ja tulokset osataan raportoida asiantuntevasti. Ajankohtaista: Luennoidaan tarvittaessa englanniksi. KEMS431 Spektroskopian työt II 4 op (11.01.2016 - 20.05.2016) - Korppi Sisältö: Kaksi työtä: (a) Hiilitetrakloridin Ramanspektrin mittaaminen ja tulkinta sekä (b) Fluoresenssin elinajan ja anisotropian palautumisajan määrittäminen väriainemolekyylille eri lämpötiloissa. Pienryhmissä ohjatut mittaukset laserlaboratoriossa, henkilökohtaiset kirjalliset työselostukset. Tavoite: Laiteosaaminen: Raman-setup ja SPC-setup. Opiskelija hallitsee kahden spektroskopisen mittausmenetelmän teoreettiset ja kokeelliset perusteet. Opiskelija ymmärtää syvällisesti ilmiön takana olevan teorian ja osaa siten tulkita mittaamansa spektrit. Mittaustuloksista osataan laatia kattavat tieteelliset raportit. Tulosten tulkintaa varten osataan hakea itsenäisesti tietoa. Omat tulokset osataan yhdistää aiheesta julkaistuun tutkimustietoon. Aikataulu: 11.1.-11.3.2015 (III periodi). Esivaatimukset: KEMA224, KEMA225 ja KEMA230 tai vastaavat tiedot. Suositellaan KEMS411 ja KEMS412. KEMS526 Moderni synteettinen orgaaninen kemia 6 op (11.01.2016 11.03.2016) - Korppi Sisältö: Orgaaninen reaktiivisuus, C=C- ja C-C-kytkentämenetelmät, stereokemialliset strategiat, edistyneet strategiat, asymmetrisen ja stereoselektiivisen synteesin perusteet. Kurssi suoritetaan kaksiosaisella seminaarilla, jossa harjoitellaan strategioiden käyttöä ja laaditaan synteesisuunnitelma. Kurssin suoritukseen kuuluu lisäksi viisi kotitehtävää (50% arvosanasta). Kurssin voi tenttiä vain sopimalla erikseen luennoitsijan kanssa. Tavoite: Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet modernien synteesimenetelmien käyttöön synteesisuunnittelun apuna sekä antaa työkalut synteesistrategioiden kriittiselle valinnalle. Kurssilla laajennetaan opiskelijan orgaanisen synteesin työkalupakkia asymmetriseen synteesiin ja heterosyklisten yhdisteiden synteesiin. Lisäksi kurssilla opitaan laatimaan, esittämään ja kritisoimaan suunnitelmia ryhmätyönä ja seminaaritilanteessa. Ajankohtaista: The entire course can be provided in English. All lecture materials, tutorial exercises, and home exercises are available in English. Esivaatimukset: KEMS541 vastaavat tiedot. KEMS532 Supramolekyylikemia 6 op (01.08.2015 - 29.07.2016), Tentittävä kurssi 2015-2016 - Korppi Suoritustavat: Itsenäisesti suoritettavia oppimistehtäviä. Kirjatentti sovittava luennoitsijan kanssa. Esivaatimukset: Kemian aineopinnot Aikataulu: Kurssia ei luennoida lukuvuonna 2015-2016. Kurssin voi suorittaa kirjatenttinä sopimalla luennoitsijan kanssa tai itsenäisesti suoritettavina oppimistehtävinä. Oppimistehtävien suorittajiksi lukuvuodelle 2015-2016 ilmoittaudutaan Korpissa 2.10. (syyslukukausi) tai 1.2. (kevätlukukausi) mennessä (max. 5 suorittajaa / lukukausi). Oppimistehtävät tulee olla suoritettuina 7.12. (syyslukukausi) tai 29.4. (kevätlukukausi) mennessä. Sisältö: Supramolekyylikemian peruskäsitteet: Heikot vuorovaikutukset, yhteistoiminnallisuus, komplementaarisuus, itsejärjestäytyminen, ennaltajärjestäytyminen, templaattiefekti, kompleksoituminen. Kationi-, anioni- ja ioniparireseptorit: kruunueetterit, podandit, syklodekstriinit, kaliksareenit ja syklofaanit. Kiinteän tilan supramolekyylikemia. Molekyylikoneet ja -laitteet. Biologisten järjestelmien supramolekyylikemia ja biomimeettiset rakenteet. Tavoite: Opiskelija tuntee supramolekyylikemian peruskäsitteistön ja –ilmiöt ja tunnistaa yleisimmät supramolekyyliryhmät. Opiskelija ymmärtää heikkojen vuorovaikutusten roolin supramolekyylikemiassa ja osaa soveltaa oppimaansa yksinkertaisten supramolekulaaristen yhdisteiden, kuten kationi-, anioni- ja ioniparireseptorien suunnitteluun. Opiskelija ymmärtää itsejärjestäytymisen käsitteen ja sen tyypillisimmät sovellukset. Opiskelija osaa suunnitella yksikertaisia potentiaalisia supramolekulaarisia koneita ja biomimeettisiä malleja. Ajankohtaista: Kurssilla on työtila Optimassa. KEMS535 Massaspektrometrian käytännön menetelmät 2 op (16.03.2016 22.05.2016) - Korppi Sisältö: Kurssilla perehdytään ESI-TOF massaspektrometrian perusteisiin ja yksinkertaisen yhdisteen tunnistamiseen massaspektrometrisen analyysin avulla. Erityisesti kurssilla keskitytään analyysin käytännön suorittamiseen. Kurssiin sisältyy luentoja sekä pakollisia harjoitustöitä. Kurssista ei järjestetä tenttiä, mutta harjoitustöihin liittyen tulee palauttaa hyväksytyt raportit ja ennakkotehtävät. Kurssi arvostellaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Tavoite: Kurssin jälkeen opiskelija hallitsee turvallisen ja tarkoituksen mukaisen työskentelytavan massaspektrometria-laboratoriossa, ymmärtää perusteet massaspektrometrisen analyysin suunnittelun lähtökohdista sekä hallitsee massaspektrometrisen analyysin raportoinnin. Ajankohtaista: Lectures will be held in english if one of the participants is english speaking. Esivaatimukset: LuK-tutkintoon sisältyneet aineopinnot tai vastaavat tiedot. KEMS540 Molekyylirakenteet ja molekyylienväliset vuorovaikutukset 2 op (11.01.2016 - 20.05.2016) - Korppi Sisältö: Tietokoneavusteinen molekyylirakenteiden, atomien välisten sidosten, kulmien ja torsiokulmien analysointi, substituenttien vaikutus molekyylirakenteeseen, molekyylien väliset vuorovaikutukset (vety- ja halogeenisidos, koordinaatiosidokset, pi-pi-, C-H-pi vuorovaikutukset) Suoritustavat: Ryhmäohjaukset sekä itsenäinen työskentely, ei luentoja,hyväksytyt harjoitukset sekä tenttitehtävä erikseen sovittava aikana (sovitaan kurssin aikana) Tavoite: Kurssin jälkeen opiskelija tuntee atomien väliset sidokset ja substituenttien vaikutuksen molekyylirakenteeseen sekä molekyylien väliset vuorovaikutukset. Opiskelija osaa itsenäisesti käyttää CSD-tietokantaa sekä Mercury- ja Vista-moduleita molekyylirakenteiden ja molekyylien välisten vuorovaikutusten analysointiin. Esivaatimukset: Kemian aineopinnot ja KEMS541 KEMS602 Puunjalostuksen kemia 6-7 op (13.01.2016 - 25.02.2016) - Korppi Esivaatimukset: Opintojakson KEMS601 Puun rakenne ja kemiallinen koostumus (6 op) kuuntelu. Aikataulu: 3. periodi: 13.1. - 26.2.2015, luennot ke ja to klo 12.15 - 15 Sisältö: Selluloosan valmistusmenetelmät ja niiden sivutuotteiden kemia. Yleiskatsaus biomassan hyödyntämiseen ja selluloosajohdannaisten valmistamiseen. Tavoite: Opiskelija ymmärtää yksityiskohtaisesti erilaisten selluloosakuidun valmistusmenetelmien (kemiallinen delignifiointi, mekaaninen kuidutus ja valkaisu) kemian sekä niissä syntyvien sivutuotteiden hyödyntämisen. Lisäksi opiskelija hahmottaa yleiset mahdollisuudet tuottaa puu- ja ruohopohjaisista biomassamateriaaleista kemikaaleja sekä energiaa. Ajankohtaista: Lectures will be given in Finnish. An exam in English is possible. KEMS606 Hiilihydraattikemian perusteet 4 op (14.03.2016 - 18.03.2016), Intensiivikurssi - Korppi Suoritustavat: Tentit järjestetään erillisesti sovittuina päivinä. Esivaatimukset: Suositellaan kurssia KEMA280 Orgaaninen kemia Sisältö: Hiilihydraattien stereokemia, nimeäminen, yleiset reaktiot ja teollinen hyväksikäyttö. Tavoite: Opiskelija hallitsee hiilihydraattikemian yleiskäsitteet ja pystyy nimeämään perushiilihydraatit ja niiden tavallisimmat johdannaiset. Lisäksi opiskelija tietää hiilihydraattien perusreaktiot ja niiden yleisen teollisen hyödyntämisen. Ajankohtaista: Luennot pidetään suomeksi. KEMS619 Biomassanjalostuksen jatkokurssi 4-6 op (14.03.2016 20.05.2016) - Korppi Sisältö: Integroidut puuta raaka-aineenaan käyttävät biojalostamot. Perehdytään syvällisesti nykyisiin sekä kehitteillä ja näköpiirissä oleviin integroituihin puupohjaisiin biojalostamoihin. Mitä kaikkea muuta kuin kuitua voidaan tuottaa puusta? Raaka-aineen sisältämät selluloosa, hemiselluloosat, ligniin ja uuteaineet tarjoavat kukin mahdollisuuden erotuksen jälkeen jatkojalostusmahdollisuuden erilaisiksi tuotteiksi useilla eri menetelmiä hyödyntäen. Tavoite: Tulevaisuuden biojalostamoissa valmistettavat kemikaalit ja niistä tehtävät tuotteet tulevat korvaamaan nykyisiä fossiiliraaka-ainepohjaisia tuotteita. Kurssilla tarkastellaan erityisesti kuituteollisuuteen integroitavia biojalostamoja, jollaisista voidaan käyttää myös termiä biotuotetehdas. Kurssin käytyään opiskelija tuntee ja hallitsee kyseisen kokonaisuuden vaatimat kemialliset pääpiirteet prosessien ja tuotteiden kannalta. Ajankohtaista: Lectures are in Finnish but there will be a short introduction also in English. Esivaatimukset: KEMS618 KEMS648 Soveltavan kemian syventävät harjoitustyöt 10-11 op (07.09.2015 - 10.06.2016) - Korppi Sisältö: Yksilöllisiä, erikseen sovittavia laboratorioharjoitustöitä, jotka pääasiallisesti koostuvat biomassan prosessoinnista sekä kromatografisista ja/tai spektroskooppisista analyyseistä. Lisäksi Uusiutuvaan energiaan liittyen voi opiskelija tutustua kokeellisesti muutamiin energiatekniikan laitteisiin ja peruskäsitteisiin. Tavoite: Riippuen valituista töistä, opiskelija esimerkiksi perehtyy käytännössä biomassan ja puunjalostuksen kemiaan, prosessointiin ja analytiikkaan. Opiskelija osaa omatoimisesti tehdä tiettyjä näytteenkäsittelyvaiheita. Opiskelija pystyy itsenäisesti tekemään mittauksia kaasu- ja nestekromatografialaitteistoilla. Lisäksi hän ymmärtää pääpiirteissään näytteenkäsittelyyn liittyvät kemialliset reaktiot. Opiskelija osaa tunnistaa energiatekniikan laitteita, nimetä ja selittää energiatekniikan peruskäsitteitä, suorittaa mittauksia ja laskelmia sekä arvioida ja raportoida saatuja tuloksia. Aikataulu: Mahdollista suorittaa lukuvuoden aikana jaksoilla I - IV. Esivaatimukset: Suositellaan kursseja Puun rakenne ja kemiallinen koostumus (KEMS620) ja Soveltavan kemian tutkimusmetodiikka (KEMS604). KEMS703 Kemian opettajan seminaari 2-4 op (14.01.2016 - 12.05.2016) Korppi Sisältö: Kemian opetuksen tutkimukseen tutustumista tieteellisten artikkelien ja kirjallisuuden avulla, opetellaan tutkimuksen tekemistä ja saadaan ohjausta pro gradu -tutkielman tekoon. Seminaarikurssi järjestetään rinnakkain kurssin MTKS010 (Opetuksen tutkimusmenetelmät, 2 op) kanssa, joka on myös kemian opettajan suuntautumisvaihtoehdossa pakollinen kurssi. Suoritustavat: Suoritus kurssin oppimistehtävien perusteella Arviointi hyväksytty-hylätty Kurssia ei voi tenttiä Tavoite: Kurssin suorittanut opiskelija: Osaa laatia tutkimussuunnitelman. Osaa esittää tieteellisiä tutkimustuloksia kirjallisesti ja suullisesti. Tuntee kemian opetuksen opinnäytetyön vaatimukset. Pystyy analysoimaan kemian opetukseen liittyviä tieteellisiä julkaisuja ja keskustelemaan niistä analyyttisesti ja rakentavasti. KEMS705 Mikrokemian työt kemian opetuksessa 5 op (14.03.2016 20.05.2016) - Korppi Sisältö: Mikromittakaavan töiden teoria ja käytäntö. Mikrokemian edut, välineet, tarvikkeet, laitteet ja tekniikat. Kouluopetukseen soveltuvia mikrokemian töitä. Työselostusten kirjoittaminen. Mikrokemian työn ohjaaminen oppilasryhmälle. Suoritustavat: Arviointi: 0-5 Tentin muut suorituspäivämäärät kemian laitoksen yleisinä tenttipäivinä, sovi tentistä kurssin vastuuhenkilön kanssa. Tavoite: Tutustuminen mikrokemian ja keittiökemian töihin kemian opetuksen näkökulmasta, kemian opettajan ammattitaidon kehittyminen, kemian sisältöjen oppiminen töiden pohdinnan kautta, raportointitaidon kehittyminen, kokeellisen työskentelyn taitojen kehittyminen. Esivaatimukset: KEMS701 Kokeellinen kemia koulussa KEMS710 Kokeellisen kemian kenttäkurssi 5 op (09.05.2016 29.07.2016) - Korppi Esivaatimukset: KEMS701 Kokeellinen kemia koulussa Aikataulu: 4. periodi ja kesä Sisältö: Tutustuminen luonnossa tehtäviin kokeisiin ja mittausautomaatiolaitteisiin. Pienryhmissä suunniteltavia ja toteutettavia töitä, tutkimuskirjallisuuteen tutustumista ja kirjallinen raportointi. Kenttäjakson aikana tutustutaan luonnossa tehtäviin kemian kokeisiin. Työskentelyyn kuuluu töiden suunnittelua pienryhmissä, testausta ja opettamista kenttäjakson aikana yläkouluikäisille tiedeleiriläisille. Kokeellisten töiden teemoina ovat vesi, ilma, maaperä ja ympäristö opetussuunnitelmien mukaisesti. Tavoite: Tutustua luokkahuoneen ulkopuolella tehtäviin mittauksiin ja kokeisiin: maasto-oppimiseen. Osata hyödyntää mittausautomaatiota monipuolisesti kemian kokeellisessa opetuksessa. Ajankohtaista: Kenttäjakso Konneveden tutkimusasemalla kesäkuussa 2016 kolme päivää, aika tarkentuu myöhemmin. KEMS716 Kokeellinen keittiökemia 5 op (11.01.2016 - 30.04.2016) - Korppi Sisältö: Kontekstisidonnainen kokeellinen kemian opetus. Tutustuminen kemian opetuksen integraatioon kemiaa keittiössä -teeman avulla. Elintarvikkeiden ja ruoanvalmistuksen kemia, molekyyligastronomia. Tavoite: Tutustuminen keittiökemian kokeellisiin töihin kemian opetuksen näkökulmasta, kemian opettajan ammattitaidon kehittyminen, kemian sisältöjen oppiminen töiden pohdinnan kautta, raportointitaidon kehittyminen, kokeellisen työskentelyn taitojen kehittyminen. Aikataulu: Oppilasvierailut viikoilla 10-17 erikseen sovittavina aikoina. Esivaatimukset: KEMS701 Kokeellinen kemia koulussa KEMS902 Työharjoittelu 1-10 op (31.08.2015 - 29.07.2016) - Korppi Sisältö: Opintojakson tavoitteena on pohtia oppimista harjoittelun aikana. Oppia kuvaamaan omaa osaamista sekä ymmärtää työorganisaatioiden toimintaa ja erilaisuutta. Harjoittelukurssi suoritetaan työharjoittelun jälkeen ja sen tavoitteena on jakaa tietoa harjoittelukokemuksista sekä keskustella ja reflektoida opittuja asioita. Ennen harjoittelujaksoa tulee tehdä oppimistavoitteet ja jakson aikana tavoitteiden toteutumisat mietitään. Toisella kerralla pyritään hahmottelemaan uravaihtoehtoja ja osaamista tarkemmin. Tapaamisessa on mahdollista myös keskustella muista opiskelijoita työelämässä askarruttavista asioista. Tavoite: Opintojakson tavoitteena on oman osaamisen hahmottaminen ja sen sanoittamisen helpottuminen ja rutiininomaiseksi saaminen. Ajankohtaista: Ensimmäiselle tapaamiselle opiskelijan tulee valmistella teksti, joka voidaan julkaista kemian laitoksen nettisivulla. Teksti voi sisältää kuvia ja linkkejä. Sen tulee sisältää seuraavat asia: missä olit työharjoittelussa, millainen työyhteisö oli (ikäjakauma, sukupuoli jakauma, laajuus jne), mitä teit ja mitä opit. Pituus noin 2 sivua. Jos olet tehnyt etukäteen oppimistavoitteet valmistaudu peilaamaan myös oppimistavoitteidesi toteutumista suunnitelmaan (ei tarvitse kirjoittaa julkaistavaan tekstiin). Toiselle kerralle opiskelija miettii työpaikan, johon voisi seuraavaksi hakeutua. Pohdi mitä osaamista sinulla on ja miksi juuri sinä saisit tuon paikan sekä sitä mitä osaamista sinulla vielä pitäisi olla. Molemmat etukäteen valmisteltavat työt otetaan mukaan tapaamiselle ja palautetaan Leena Mattilalle (myös sähköpostilla palautus onnistuu [email protected]) Esivaatimukset: Työharjoittelu tehtynä sekä osaamistavoitteet pohdittuina. MTKS010 Opetuksen tutkimusmenetelmät 2 op (13.01.2016 09.03.2016) - Korppi Sisältö: Opetuksen tutkimusmenetelmiin tutustuminen luonnontieteellisen didaktisen Pro gradu-työn tukemiseksi. Kurssi sisältää neljä opetuksen tutkimuksen osa-aluetta: haastattelu, havainnointi, kyselytutkimus, tutkimuksen luotettavuus ja eettisyys. Kurssilla tehdään ryhmätöitä, joita esitellään luennoilla (lähitapaamisissa). Suoritustavat: Kurssin suoritus oppimistehtävien perusteella Arviointi hyväksytty-hylätty Kurssia ei voi tenttiä. Tavoite: Kurssin suorittanut opiskelija: Tuntee yleisimmät opetuksen tutkimusmenetelmät ja niiden käyttökohteet. Tuntee luonnontieteiden opetuksen tutkimuksen luotettavuuden arvioinnin periaatteet. Pystyy soveltamaan yleisimpiä opetuksen tutkimuksen menetelmiä omassa tutkimusprojektissaan. SMBS814 Nanotieteiden seminaari 3 op (19.10.2015 - 05.09.2016) Korppi Sisältö: Introduction of the M.Sc.-thesis project, first a general discussion about the thesis projects, and finally at the end of the semester a presentation about the results of the master thesis. During the seminar some scientific publications and master thesis´ are examined and writing styles, of both a master thesis and a scientific publication, are practiced. Also tips for oral presentations are given. The students are encouraged to visit Nano-seminar series (mostly on Friday afternoons) and the Nanoscience Days. Tavoite: After passing this course the student can fluently provide reports from various themes in nanoscience. He/she has the skills writing scientific text and provide clear oral presentations from his/her expertise. Esivaatimukset: At least a starting phase of the MSc-thesis-project. TIES483 Epälineaarinen optimointi 5-7 op (11.01.2016 - 11.03.2016) Korppi Sisältö: Epälineaarisen optimoinnin teoriaa, menetelmiä, ohjelmistoja ja sovelluksia. Yhden muuttujan optimointi. Useamman muuttujan rajoitteeton ja rajoitteinen optimointi. Optimaalisuusehtoja. Epälineaariset yhtälöryhmät. Suoritustavat: Loppukoe tai laajahko harjoitustyö. Tavoite: Kyky tunnistaa erityyppisiä optimointitehtäviä Oppia ymmärtämään epälineaaristen optimointitehtävien ratkaisemisen perusteet Tunnistaa optimaalisuusehdot rajoittamattomille ja rajoitetuille optimointitehtäville ja osata soveltaa niitä ratkaisun optimaalisuuden tarkistamiseksi Ymmärtää optimointimenetelmän valinnan ja toteutuksen perusteet Osata etsiä ja soveltaa optimointiohjelmistoja epälinaaristen optimointitehtävien ratkaisemisessa Ymmärtää konveksin ja epäkonveksin optimointitehtävän ratkaisemisen erot Tunnistaa monitavoiteoptimointitehtävänratkaisemisen perusteet Esivaatimukset: Lineaarinen ja diskreetti optimointi (optimointimenetelmät), Numeeriset menetelmät, ohjelmointitaito (Fortran 90/95 tai C/C++ tai muu vastaava). Kesä Syventävät opinnot (laudatur) KEMS710 Kokeellisen kemian kenttäkurssi 5 op (09.05.2016 29.07.2016) - Korppi Esivaatimukset: KEMS701 Kokeellinen kemia koulussa Aikataulu: 4. periodi ja kesä Sisältö: Tutustuminen luonnossa tehtäviin kokeisiin ja mittausautomaatiolaitteisiin. Pienryhmissä suunniteltavia ja toteutettavia töitä, tutkimuskirjallisuuteen tutustumista ja kirjallinen raportointi. Kenttäjakson aikana tutustutaan luonnossa tehtäviin kemian kokeisiin. Työskentelyyn kuuluu töiden suunnittelua pienryhmissä, testausta ja opettamista kenttäjakson aikana yläkouluikäisille tiedeleiriläisille. Kokeellisten töiden teemoina ovat vesi, ilma, maaperä ja ympäristö opetussuunnitelmien mukaisesti. Tavoite: Tutustua luokkahuoneen ulkopuolella tehtäviin mittauksiin ja kokeisiin: maasto-oppimiseen. Osata hyödyntää mittausautomaatiota monipuolisesti kemian kokeellisessa opetuksessa. Ajankohtaista: Kenttäjakso Konneveden tutkimusasemalla kesäkuussa 2016 kolme päivää, aika tarkentuu myöhemmin. Syksy Yleisopinnot HYVY001 Akateeminen opiskelukyky - muutakin kuin pisteitä 2 op (14.09.2015 - 27.05.2016) - Korppi Sisältö: Itsetuntemuksesta hyvinvointia Tunteiden säätely Vuorovaikutuksen kuorma ja keveys Lukeminen ja kirjoittaminen yliopisto-opiskelun perustaitona Arki haltuun palanen kerrallaan Realistisella ajankäytöllä stressi hallintaan Hyvinvoinnillako riskitekijöitä? Suoritustavat: Opintojakso arvioidaan asteikolla hyväksytty-hylätty Kurssin suorittaminen hyväksytyksi edellyttää: luentoihin ja pienryhmätoimintaan osallistumista (7x2h) yhteensä neljän tehtävän tekemistä: - alkutehtävä (tavoitteiden asettelu) - kaksi kirjallista tehtävää (valitsemistasi teemoista) - lopputehtävä (vahvuudet voimavaroiksi) Kurssi arvioidaan hylätyksi, jos: kaikkia kirjallisia tehtäviä ei ole tehty, luento-opetukseen ja verkkokeskusteluun ei ole osallistuttu TAI poissaoloa ei ole korvattu muun ryhmän vastaavalla luennolla tai korvaavalla tehtävällä Tavoite: Opiskelijalla on perusvalmiudet hyvinvoinnista ja opiskelukyvystä huolehtimiseen; opiskelija oppii tunnistamaan ja ymmärtämään haasteellisia tilanteita ennalta sekä ratkaisemaan mahdollisia ongelmia; opiskelijalla on keinoja vahvistaa itsetuntemustaan ja soveltaa itsetutkiskelua sekä hyvinvoinnissa että opiskelussa; opiskelija ymmärtää työn ja levon merkityksen opiskelukyvylle; opiskelija osaa arvioida kriittisesti omaa elämäntapaansa hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn kannalta. KEMY003 Kemian tiedonhankinta 1 op (31.08.2015 - 28.05.2016) - Korppi Suoritustavat: Läsnäolovelvolliset luennot ja harjoitukset sekä mahdolliset harjoitustehtävät Esivaatimukset: Ei esitietovaatimuksia Aikataulu: Kurssi järjestetään kaksi kertaa lukuvuodessa. 1. kurssi I periodi; 2. kurssi III periodi. Sisältö: Kurssi toimii johdantokurssina kandidaatintutkielmaa varten. Kurssilla käsitellään kemian tiedonlähteitä, tietovarantoja ja julkaisukäytäntöjä näkökulmana kandidaattitutkimukseen liittyvän tietopääoman löytäminen ja kokoaminen. Kurssilla on luentoja ja harjoituksia, joissa on läsnäolovelvollisuus . Kurssi on tarkoitus suorittaa ennen kandidaattitutkielman ja/tai tutkimusprojektin aloittamista. Paras tilanne on, jos kandidaattitutkielman aihe on selvillä kurssillen tullessa tai se selviää kurssin alkuvaiheessa. Tällöin kurssista saa enemmän hyötyä. Tavoite: Kurssin suorittanut opiskelija tuntee kemian tutkimukseen liittyvää kirjallisuutta ja tietolähteitä osaa hakea kemialliseen tutkimukseen liittyvää tutkimustietoa ymmärtää opinnäytetyöhön ja tieteelliseen julkaisemiseen liittyviä eettisiä kysymyksiä ymmärtää kandidaattivaiheen opinnäytetyön vaatimukset ja pystyy toimimaan niiden edellyttämällä tavalla Ajankohtaista: Kurssi järjestetään kaksi kertaa lukuvuodessa syyskuun alussa sekä tammikuun alussa. Huomaathan tämän, kun ilmoittaudut ryhmiin. Ilmoittaudu siis joko syksyn tai kevään ryhmiin! Perusopinnot (approbatur) KEMP112 Kemian perusteet 2 (Yleinen kemia) 5 op (26.10.2015 18.12.2015) - Korppi Suoritustavat: Tapa 1: Luentokurssi, ennakotehtävät, harjoitukset ja luentotentti. Tapa 2: Kirjatentti Tarkemmat kuvaukset suoritustavoista löytyy kurssin Moodle-sivuilta. Esivaatimukset: Suositellaan kemian perusteet 1 (KEMP111) sekä vähintään lukiotason matemaattiset valmiudet. Aikataulu: II periodi Luento-, ohjaus-, harjoitus- ja tenttiaikataulut ovat Korpissa Sisältö: Kurssilla kerrataan kemian lukiokurssien sisältöjä sekä syvennetään kemian alan tietämystä. Kurssin keskeinen sisältö koostuu seuraavista teemoista: Molekyylien väliset vuorovaikutukset Aineen olomuodot ja faasimuutokset Liuoskemiaa; liukoisuus, kolligatiiviset ominaisuudet Reaktiokinetiikka, kemiallinen tasapaino Hapot ja emäkset, pH, puskuriliuokset Termodynamiikka, entropian ja Gibbsin energian muutokset Sähkökemia; sähkökemialliset kennot, normaalipotentiaali ja kennopotentiaali, elektrolyysi Tavoite: Kurssin hyvin arvosanoin suorittanut opiskelija hallitsee seuraavaat tavoitteet: Tuntee molekyylien välisten vuorovaikutusten tyypit ja osaa selittää niiden vaikutuksen aineiden ominaisuuksiin. Tuntee aineen olomuodot ja osaa tulkita faasidiagrammia. Tuntee liukoisuuden käsitteen ja osaa nimetä siihen vaikuttavia tekijöitä sekä laskea aineiden liukoisuuksia. Osaa selittää sulamis- ja kiehumispisteen muutokset kolligatiivisten ominaisuuksien avulla. Tuntee reaktion nopeuteen vaikuttavat tekijät ja osaa määrittää reaktion kertaluvun kokeellisten havaintojen perusteella. Osaa selittää, miten reaktion tasapainoasemaan voidaan vaikuttaa sekä määrittää reaktion tasapainovakion ja tasapainokonsentraatiot. Hallitsee happo-emäsreaktioihin liittyvät käsitteet ja ilmiöt sekä osaa tulkita happo-emäs-titrauskäyrää. Ajankohtaista: Kurssin kotisivut tulevat Moodleen ja sitä varten tarvittava kurssiavain ilmoitetaan kurssille ilmoittautuneille ennen kurssin alkua. Aineopinnot (cum laude approbatur) KEMA225 Fysikaalinen kemia 2 4 op (26.10.2015 - 31.05.2016) - Korppi Sisältö: kvanttimekaniikan perusteet atomien rakenne ja spektrit molekyyliorbitaalit molekyylispektroskopian perusteet rotaatio-, värähtely-, elektronispektrokopia; magneettinen resonanssispektroskopia Tavoite: selittää ja palauttaa mieleen kvanttimekaniikan teoriarakenteen (aaltofunktio, operaattori, todennäköisyystulkinta) ja teorian yhteyden kokeellisiin havaintosuureisiin ja soveltaa teoriaa yksinkertaisiin mallisysteemeihin (hiukkanen laatikossa, jäykkä pyörijä, harmoninen värähtelijä) tunnistaa kvanttimekaniikan ja spektroskopian yhteyden (energiatasot ja siirtymät) selittää ja kuvata sähkömagneettisen säteilyn vaikutuksen molekyylien sisäisiin vapausasteisiin kuvata eri spektroskopian lajeilla saatavaa informaatiota molekyyleistä ja tulkita yksinkertaisia optisia ja NMR spektrejä kuvata kemiaan liittyviä fysikaalisia lakeja matemaattisten yhtälöiden ja lausekkeiden avulla. KEMA230 Fysikaalisen kemian työt 4 op (26.10.2015 - 11.03.2016) - Korppi Sisältö: Kemiallista tasapainoa käsittelevät työt sisältävät termodynamiikkaa, faasimuutoksia ja sähkökemiaa. Molekyylirakennetta tarkastellaan kvanttikemiallisen laskennan, vibraatiospektroskopian ja elektronisten spektrien mittaamisen avulla. Kemiallista muutosta tutkitaan mittaamalla elektrolyyttiliuosten sähkönjohtavuutta ja reaktiokinetiikkaa. Työselostusten asianmukainen laadinta on olennainen osa kurssin suorittamista. Laitteisto: kalorimetri, tislaus, refraktometri, lämpöhaude, sähkökenno, IR- ja UV/Vis-spektrometrit, lämpö-, johtokykyky- ja virtamittarit sekä vaa'at. Tavoite: Kurssin hyväksytysti suorittanut opiskelija osaa: tehdä omatoimisesti ja turvallisesti ohjeiden mukaisia fysikaalisen kemian mittauksia, tulkita mittaustuloksensa ja koostaa niistä graafisia esityksiä, arvioida tulostensa virhelähteitä ja laskea niille virhearvion, laatia ohjeiden mukaisen tieteellisen raportin mittaustuloksistaan, verrata mittaustuloksiaan kirjallisuusarvoihin ja nimetä niiden hakemiseen käytettäviä lähteitä, hahmottaa tekemiensä mittausten ja fysikaalisen kemian teorioiden välisen yhteyden. Ajankohtaista: Kurssilla on pakollinen aloitusluento ma 26.10. klo 8-10. Ensimmäisellä viikolla tehdään ohjattu harjoitus. Ilmoittaudu kurssi-ilmoittautumisen lisäksi myös yhteen päiväryhmään. Laboratoriotyöt suoritetaan näissä päiväryhmissä ennalta sovitun aikataulun mukaisesti. Jokainen työ tentitään suullisesti ennen sen aloittamista. Työselostukset arvostellaan ja ne tulee ladata Moodleen pdf-muodossa kahden viikon kuluessa mittauksesta. Palautusten ehdoton takaraja on 11.3.2016. Viivästyneet työt siirtyvät seuraavan vuoden kurssille. Esivaatimukset: KEMA200 (Johdatus laboratoriotöihin) tai KEMP110 (Kemian perustyöt). Työt liittyvät luentokurssien KEMA224 ja KEMA225 sisältöihin. KEMA250 Tutkimusprojekti 9 op (05.10.2015 - 28.07.2016) - Korppi Sisältö: Tutkimusprojekti on laboratoriossa tehtävää tieteellistä työskentelyä, jonka kesto on 6 viikkoa kokopäiväistä työtä. Työstä kirjoitetaan ohjeiden mukaan työselostus (http://www.jyu.fi/ science/ laitokset/kemia/osastot/okem/en/ material/ opinnaytteidenkirjoitusohje.pdf). Tutkimusprojekti arvostellaan hyväksytty-hylätty periaatteella. Ajankohtaista: Kurssilla ilmoittaudutaan siihen ryhmään jossa kandiprojekti ja -työ tahdotaan tehdä. Ilmoittautumisen jälkeen otetaan yhteyttä ko ryhmän ohjaajaan ja sovitaan työn tekemisen tarkemmista aikatauluista ja ohjaajasta sekä aiheesta. Esivaatimukset: Tutkimusprojektin voi aloittaa kun kemian perusopinnot ja kemian aineopintojen laboratoriotyöt on suoritettu sekä lisäksi aineopintojen kursseja on suoritettu 20 op. Kemian tiedonhankinta -kurssi kannattaa suorittaa samaan aikaan kandiprojektin ja -työn kanssa tai ennen niitä. Syventävät opinnot (laudatur) KEMS307 Raskasmetallien ympäristökemia ja -analytiikka 4 op (31.08.2015 - 29.07.2016) - Korppi Sisältö: Raskasmetallien liukoisuus ja myrkyllisyys ympäristössä, biogeokemia, näytteenotto ja näytteen liuotus, analyysimenetelmät ja biosaatavuutta ennustavat kemialliset menetelmät. Suoritustavat: Tentti, joka sovitaan luennolla. Kurssia voi tenttiä myös kemian laitoksen yleisinä tenttipäivinä. Tavoite: Kurssin jälkeen opiskelijan oletetaan tuntevan saastuneissa kohteissa yleisimmin esiintyvien raskasmetallien reaktioita maaperässä. Opiskelijan oletetaan myös osaavan erilaisten raskasmetallipitoisten näytteiden näytteenottoon, käsittelyyn ja analytiikkaan liittyvät työvaiheet Esivaatimukset: Analyyttinen kemia 1 (KEMA203), Analyyttinen kemia 2 (KEMA204) ja Epäorgaaninen kemia 1 (KEMA213) KEMS320 Epäorgaanisen kemian syventävä kurssi 1 - pääryhmien kemia 3 op (26.10.2015 - 31.01.2016) - Korppi Suoritustavat: Aktiivinen osallistuiminen luento-opetukseen ja seminaareihin sekä kurssin lopuksi järjestettävä kotitentti. Esivaatimukset: Kemian aineopintojen luentokurssit, erityisesti KEMA214 ja KEMA215 (Epäorgaaninen kemia 1 ja 2). Aikataulu: Lukuvuoden II periodi. Opintojakso muodostaa kokonaisuuden yhdessä opintojakson Epäorgaanisen kemian syventävä kurssi 2 – organometallikemia (KEMS321) kanssa. Sisältö: Kurssilla käsitellään: pääryhmien (ryhmät 1, 2, 3-18) yhdisteiden kemiaa, pääryhmien alkuaineiden organometalliyhdisteet, MO- ja VB-teorioiden syventäminen, kokonaiselektronitiheyteen perustuvat sitoutumismallit ja epäorgaanisen kemian kokeelliset tutkimusmenetelmät. Tavoite: Kurssin hyväksytysti suorittanut opiskelija: omaa hyvän perustietämyksen pääryhmien alkuaineiden kemiasta, ymmärtää molekyylien elektronirakenteen ja niiden ominaisuuksien välisen yhteyden, osaa epäorgaanisen kemian tutkimusmenetelmien perusteet sekä tietää niiden käyttökohteita tutkimuksessa ja teollisuudessa, hallitsee tieteellisen tutkimusartikkelin kirjoittamisen perusteet ja osaa viestiä tutkimusaiheesta suullisesti ja kirjallisesti sekä alan asiantuntijoille että ulkopuoliselle yleisölle. KEMS348 Epäorgaanisen ja analyyttisen kemian syventävät harjoitustyöt 12-20 op (07.09.2015 - 29.07.2016) - Korppi Sisältö: Työt sisältävät erilaisia analyyttisiä määrityksiä, epäorgaanisia synteesejä, laitetöitä ja osallistumista tutkimusryhmän työskentelyyn (miniprojektit 4-6 op). Töihin liittyviä tutkimusmenetelmiä ovat mm. atomiabsorptio-, plasmaemissio-, UV/Vis- ja infrapunaspektroskopiat, laskennallinen kemia, termogravimetria ja röntgenjauhediffraktio sekä ilmaherkkä syntetiikka. Jokaisella työllä on oma ohjaajansa. Työn toteutuksesta ja aikataulusta on sovittava kunkin työn ohjaajan kanssa erikseen. Jokaisesta työstä laaditaan työselostus. Ryhmässä tehtyjen töiden osalta kukin ryhmän jäsen laatii oman työselosteen. Työt (ohjaaja suluissa): 1. Maaperäanalyysi, 3 op (Ari Väisänen) 2. Vesianalyysi, 3 op (---) 3. Näytteen käsittely eri liuotusmenetelmillä, 2 op (Ari Väisänen) 4. Kvaternääristen ammoniumsuolojen synteesi ja karakterisointi, 2 op (Manu Lahtinen) 5. Molekyylimallinnustyö, 1 op (Heikki Tuononen) 6. Ilma- ja kosteusherkkä synteesi, 2 op (Jari Konu) 7. Miniprojekti, 4 - 6 op Miniprojektien osalta ohjaajina toimivat aihepiirikohtaisesti seuraavat: analyyttinen kemia (Ari Väisänen, Rose Matilainen), rakennekemia (Manu Lahtinen, Jari Konu, Matti Haukka, Heikki Tuononen) ja molekyylimallinnus (Heikki Tuononen). Tavoite: Töiden jälkeen opiskelija hallitsee edistyneimpien analyysitekniikoiden teoreettiset perusteet ja osaa hyödyntää niitä yksinkertaistettujen analyysiongelmien ratkaisussa. Aikataulu: Syventävien opintojen harjoitustöitä voi tehdä kaikilla jaksoilla (1-5). Esivaatimukset: Epäorgaanisen ja analyyttisen kemian aineopinnot (KEMA203, 204, 210, 214, 215, 220) on oltava suoritettuina. KEMS430 Spektroskopian työt I 4 op (26.10.2015 - 18.12.2015) - Korppi Sisältö: Kaksi työtä: (a) Hiilidioksidimolekyylin IR-spektrin mittaaminen ja tulkinta sekä (b) Pyreenimolekyylien muodostaman eksimeerin tutkiminen fluoresenssimittauksilla. Itsenäistä työskentelyä oppilaslaboratoriossa YF312, kirjalliset työselostukset. Tavoite: Laiteosaaminen: FTIR- ja UV/VIS-spektrometrit. Opiskelija osaa tehdä itsenäisesti ohjeiden mukaisia fysikaalisen kemian mittauksia ja tulkita tuloksensa, jota varten osaa hakea tietoa selvittääkseen mittausten ja teorioiden väliset yhteydet. Opiskelija osaa laatia kattavat tieteelliset raportit mittaustuloksistaan. Opiskelija osaa selittää eri virhelähteiden ja muuttujien vaikutuksia tuloksiin ja pohtia mahdollisia muita menetelmiä vastaavien tulosten saavuttamiseksi. Aikataulu: 26.10.-18.12.2015 (II periodi). Esivaatimukset: KEMA224, KEMA225 ja KEMA230 tai vastaavat tiedot. KEMS528 Fysikaalinen orgaaninen kemia 4 op (01.09.2015 - 29.07.2016), Tentittävä kurssi 2015-2016 - Korppi Sisältö: Reaktiomekanismien määrittämiseen tarvittavat menetelmät : välituotteiden eristäminen, kaappauskokeet, leimauskokeet, crossover-kokeet; kineettiset menetelmät, erityisesti primääriset ja sekundääriset kineettiset isotooppiefektit, substituenttiefektit, Hammett-riippuvuus, solvataation vaikutus, stereoelektroniset efektit. Katalyysi : spesifinen ja yleinen happo-emäs-katalyysi, Marcusteoria, liuotinefektit, vetysidoskatalyysi, katalyysi vedessä, entsyymit ja pienmolekyylit katalyytteinä, asymmetrinen katalyysi. Kurssilla käytetään käytännönläheistä ongelmalähtöistä oppimistapaa. Kurssin oppimistavoitteiden kannalta keskeisiä ovat kurssin aihepiireihin liittyvät ongelmaseminaarit, joissa harjoitellaan ongelmanratkaisua ryhmissä senioritutkijan tutoroimana. Kurssin suoritukseen kuuluu lisäksi kotitentti (essee) valitusta aiheesta. Tavoite: Kurssi syventää orgaanisen kemian fysikaalisen perustan ymmärtämistä. Tavoitteena on antaa kattava kuva moderneista reaktiivisuuden selvittämiseen tarvittavista menetelmistä sekä opettaa opiskelijaa niiden käyttöön tutkimuksen ja tuotekehityksen työkaluna. Lisäksi kurssilla opitaan ratkaisemaan reaktiomekanismeihin liittyviä ongelmia yhteisesti ryhmätyönä senioritutkijan johdolla. Ajankohtaista: Sovi tentistä professori Petri Pihkon kanssa Esivaatimukset: KEMS541. Kurssia suositellaan maisterivaiheen 5. vuoden syksyyn. KEMS531 Materiaalikemian perusteet 4 op (26.10.2015 - 27.11.2015) Korppi Suoritustavat: Ryhmätyöt ja oppimistehtävät, ryhmätentti Esivaatimukset: Kemian aineopinnot Aikataulu: Lectures (24 h): Mon, Tue, Thu 10-12 in YN122 on weeks 44, 45, 47 and 48 (26.10.26.11.). NOTE: Lectures on Tue 3.11. will be held in YN330. Project work (4 h): Tue 10.11. 10-12 YN122 and Tue 1.12. 10-15 YN330 Sisältö: Kurssilla keskitytään materiaalikemiaan erityisesti orgaanisen ja nanokemian näkökulmasta. Polymeerikemian perusteet. Geelit, nestekiteet ja itsejärjestäytyvät kalvorakenteet. Johdatus materiaalikemian käsitteisiin: komposiitit, nanokomposiitit, nanopartikkelit, hybridi- ja funktionaaliset materiaalit, huokoiset materiaalit, biomateriaalit. Materiaalien valmistus, karakterisointi ja sovellukset lääketieteessä, optiikassa, sähkökemiassa, molekyylielektroniikassa ja pinnoitteissa. Tavoite: Opiskelija tuntee materiaalikemian peruskäsitteistöä, tyypillisiä valmistusmenetelmiä, materiaalien ominaisuuksia ja niihin vaikuttavia tekijöitä sekä orgaanisten ja hybridimateriaalien sovelluksia. KEMS532 Supramolekyylikemia 6 op (01.08.2015 - 29.07.2016), Tentittävä kurssi 2015-2016 - Korppi Suoritustavat: Itsenäisesti suoritettavia oppimistehtäviä. Kirjatentti sovittava luennoitsijan kanssa. Esivaatimukset: Kemian aineopinnot Aikataulu: Kurssia ei luennoida lukuvuonna 2015-2016. Kurssin voi suorittaa kirjatenttinä sopimalla luennoitsijan kanssa tai itsenäisesti suoritettavina oppimistehtävinä. Oppimistehtävien suorittajiksi lukuvuodelle 2015-2016 ilmoittaudutaan Korpissa 2.10. (syyslukukausi) tai 1.2. (kevätlukukausi) mennessä (max. 5 suorittajaa / lukukausi). Oppimistehtävät tulee olla suoritettuina 7.12. (syyslukukausi) tai 29.4. (kevätlukukausi) mennessä. Sisältö: Supramolekyylikemian peruskäsitteet: Heikot vuorovaikutukset, yhteistoiminnallisuus, komplementaarisuus, itsejärjestäytyminen, ennaltajärjestäytyminen, templaattiefekti, kompleksoituminen. Kationi-, anioni- ja ioniparireseptorit: kruunueetterit, podandit, syklodekstriinit, kaliksareenit ja syklofaanit. Kiinteän tilan supramolekyylikemia. Molekyylikoneet ja -laitteet. Biologisten järjestelmien supramolekyylikemia ja biomimeettiset rakenteet. Tavoite: Opiskelija tuntee supramolekyylikemian peruskäsitteistön ja –ilmiöt ja tunnistaa yleisimmät supramolekyyliryhmät. Opiskelija ymmärtää heikkojen vuorovaikutusten roolin supramolekyylikemiassa ja osaa soveltaa oppimaansa yksinkertaisten supramolekulaaristen yhdisteiden, kuten kationi-, anioni- ja ioniparireseptorien suunnitteluun. Opiskelija ymmärtää itsejärjestäytymisen käsitteen ja sen tyypillisimmät sovellukset. Opiskelija osaa suunnitella yksikertaisia potentiaalisia supramolekulaarisia koneita ja biomimeettisiä malleja. Ajankohtaista: Kurssilla on työtila Optimassa. KEMS648 Soveltavan kemian syventävät harjoitustyöt 10-11 op (07.09.2015 - 10.06.2016) - Korppi Sisältö: Yksilöllisiä, erikseen sovittavia laboratorioharjoitustöitä, jotka pääasiallisesti koostuvat biomassan prosessoinnista sekä kromatografisista ja/tai spektroskooppisista analyyseistä. Lisäksi Uusiutuvaan energiaan liittyen voi opiskelija tutustua kokeellisesti muutamiin energiatekniikan laitteisiin ja peruskäsitteisiin. Tavoite: Riippuen valituista töistä, opiskelija esimerkiksi perehtyy käytännössä biomassan ja puunjalostuksen kemiaan, prosessointiin ja analytiikkaan. Opiskelija osaa omatoimisesti tehdä tiettyjä näytteenkäsittelyvaiheita. Opiskelija pystyy itsenäisesti tekemään mittauksia kaasu- ja nestekromatografialaitteistoilla. Lisäksi hän ymmärtää pääpiirteissään näytteenkäsittelyyn liittyvät kemialliset reaktiot. Opiskelija osaa tunnistaa energiatekniikan laitteita, nimetä ja selittää energiatekniikan peruskäsitteitä, suorittaa mittauksia ja laskelmia sekä arvioida ja raportoida saatuja tuloksia Aikataulu: Mahdollista suorittaa lukuvuoden aikana jaksoilla I - IV. Esivaatimukset: Suositellaan kursseja Puun rakenne ja kemiallinen koostumus (KEMS620) ja Soveltavan kemian tutkimusmetodiikka (KEMS604). KEMS902 Työharjoittelu 1-10 op (31.08.2015 - 29.07.2016) - Korppi Sisältö: Opintojakson tavoitteena on pohtia oppimista harjoittelun aikana. Oppia kuvaamaan omaa osaamista sekä ymmärtää työorganisaatioiden toimintaa ja erilaisuutta. Harjoittelukurssi suoritetaan työharjoittelun jälkeen ja sen tavoitteena on jakaa tietoa harjoittelukokemuksista sekä keskustella ja reflektoida opittuja asioita. Ennen harjoittelujaksoa tulee tehdä oppimistavoitteet ja jakson aikana tavoitteiden toteutumisat mietitään. Toisella kerralla pyritään hahmottelemaan uravaihtoehtoja ja osaamista tarkemmin. Tapaamisessa on mahdollista myös keskustella muista opiskelijoita työelämässä askarruttavista asioista. Tavoite: Opintojakson tavoitteena on oman osaamisen hahmottaminen ja sen sanoittamisen helpottuminen ja rutiininomaiseksi saaminen. Ajankohtaista: Ensimmäiselle tapaamiselle opiskelijan tulee valmistella teksti, joka voidaan julkaista kemian laitoksen nettisivulla. Teksti voi sisältää kuvia ja linkkejä. Sen tulee sisältää seuraavat asia: missä olit työharjoittelussa, millainen työyhteisö oli ( ikäjakauma, sukupuoli jakauma, laajuus jne), mitä teit ja mitä opit. Pituus noin 2 sivua. Jos olet tehnyt etukäteen oppimistavoitteet valmistaudu peilaamaan myös oppimistavoitteidesi toetutumista suunnitelmaan ( ei tarvitse kirjoittaa julkaistavaan tekstiin). Toiselle kerralle opiskelija miettii työpaikan, johon voisi seuraavaksi hakeutua. Pohdi mitä osaamista sinulla on ja miksi juuri sinä saisit tuon paikan sekä sitä mitä osaamista sinulla vielä pitäisi olla. Molemmat etukäteen valmisteltavat työt otetaan mukaan tapaamiselle ja palautetaan Leena Mattilalle (myös sähköpostilla palautus onnistuu [email protected]) Esivaatimukset: Työharjoittelu tehtynä sekä osaamistavoitteet pohdittuina. SMBS814 Nanotieteiden seminaari 3 op (19.10.2015 - 05.09.2016) - Korppi Sisältö: Introduction of the M.Sc.-thesis project, first a general discussion about the thesis projects, and finally at the end of the semester a presentation about the results of the master thesis. During the seminar some scientific publications and master thesis´ are examined and writing styles, of both a master thesis and a scientific publication, are practiced. Also tips for oral presentations are given. The students are encouraged to visit Nano-seminar series (mostly on Friday afternoons) and the Nanoscience Days. Tavoite: After passing this course the student can fluently provide reports from various themes in nanoscience. He/she has the skills writing scientific text and provide clear oral presentations from his/her expertise. Esivaatimukset: At least a starting phase of the MSc-thesis-project. Muut Yleisopinnot KEMY001 HOPS LuK-tutkintoa varten 1 op (31.08.2015 - 29.05.2016) Korppi Sisältö: Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) on opiskelijan itselleen laatima suunnitelma opintojen sisällöistä, laajuudesta ja kestosta. Opiskelijan HOPSin lähtökohtana on tutkintorakenne. Suunnitelma auttaa opiskelijaa etenemään opinnoissaan ja pysymään aikataulussa. Hops-työskentely alkaa tutkinnon suorittamisen alkuvaiheessa ja jatkuu koko tutkinnon suorittamisen ajan. HOPS laaditaan yhdessä oman HOPS-ohjaajan kanssa. Ohjaukseen kuuluu ryhmätapaamisia, henkilökohtaista pohdintaa ennakkotehtävien pohjalta, eHops-sovelluksella toteutettava opintosuunnitelman laatiminen ja yksilökeskusteluja. Tavoite: Opiskelija sitoutuu opiskeluun ja yliopistoon. Opiskelija hahmottaa vastuunsa opintojen etenemisestä ja valinnoistaan. Opiskelijan suunnitelma opintojen etenemisestä suhteessa tulevaisuudensuunnitelmiin motivoi valmistumaan. KEMY002 HOPS FM-tutkintoa varten 1 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi Ajankohtaista: Alakohtaisia opintoneuvojia ovat professori Matti Haukka (epäorgaaninen ja analyyttinen kemia), professori Mika Pettersson (fysikaalinen kemia), yliopistonlehtori Juhani Huuskonen (orgaaninen kemia), lehtori Jarmo Louhelainen (soveltava kemia), professorit Maija Nissinen ja Mika Pettersson (nanotieteet) ja yliopistonopettaja Jouni Välisaari (opettajat). Aineopinnot (cum laude approbatur) KEMA251 Nanotieteiden projektityö 3 op (06.10.2015 - 28.07.2016) - Korppi KEMA260 Kandidaattitutkielma 6 op (05.10.2015 - 29.07.2016) - Korppi Syventävät opinnot (laudatur) KEMS302 Analyyttisen kemian syventävä kurssi 6-8 op (01.08.2015 29.07.2016), Tentittävä kurssi 2015-2016 - Korppi Suoritustavat: Tentistä sovitaan tentaattorin kanssa erikseen. Esivaatimukset: Analyyttinen kemia 1 (KEMA203), Analyyttinen kemia 2 (KEMA204), Epäorgaaninen kemia 1 (KEMA214) Aikataulu: 36 h, keskiviikko 14-16 kem2 (7.1-4.3) ja torstai 8-10 kem2 (8.1-5.3). Tentittävä kurssi lukuvuonna 2015-2016. Sisältö: Astiamateriaalit, käytetyimmät hajotusreagenssit, spektrofotometrian perusteet , AAS- ja ICPspektroskopia, LOD ja LOQ, kapillaarielektroforeesi, virhetyypit. Kurssiin sisältyy pakollinen kirjallisuusreferaatti, joka esitetään myös suullisesti kurssin lopulla. Tavoite: Kurssin jälkeen opiskelija hallitsee edistyneimpien analyysitekniikoiden teoreettiset perusteet, ymmärtää analyyseihin liittyvät virhemahdollisuudet sekä häiriötekijät ja osaa reagoida niihin tarvittaessa. Lisäksi opiskelija osaa arvioida analyysitekniikan soveltuvuutta erityyppisiin näytemittauksiin ja valita oikean mittaustekniikan. Opiskelija osaa myös arvioida eri analyysitekniikoiden hyviä ja huonoja puolia sekä luoda analyyttisiä menetelmiä ongelmallisiin näytetaustoihin. KEMS350 Pro gradu -tutkielma epäorgaaninen ja analyyttinen kemia pääaineena 16-40 op (31.08.2015 - 29.07.2016) - Korppi Sisältö: Tutkielma jakautuu kirjalliseen osaan, jossa perehdytään tieteellisen kirjallisuuden käyttöön ja tieteelliseen viestintään; sekä laboratoriossa tehtävään kokeelliseen osaan. Tutkielmaan liittyy 10 min. pituinen seminaariesitelmä, joka pidetään tutkielmaseminaarissa tutkielman aiheesta. Esivaatimukset: Luk-tutkinto ja syventävät laboratoriotyöt KEMS353 Röntgenkristallografia 4 op (07.09.2015 - 17.06.2016), Tentittävä kurssi 2015-2016 - Korppi Sisältö: Kurssilla käsitellään röntgenkristallografian perusteita (mm. röntgen säteilyn synty, kidejärjestelmät, symmetria), laite- ja mittaustekniikkaa (jauhe- ja yksikidediffraktio) ja kiderakenteen ratkaisemiseen sekä ratkaisun kuvantamiseen liittyviä metodeja sekä ohjelmistoja. Kurssi sisältää laitedemonstraation. Suoritustavat: Tenttittävä kurssi 2015-2016. Tentistä sovittava tentaattorin kanssa. Tavoite: Opiskelija hallitsee röntgenkristallografisten menetelmien teoreettiset perusteet ja osaa hyödyntää niitä kiteisten aineiden karakterisoinnissa sekä yksikide- että jauhediffraktioon perustuvilla menetelmillä. Tiedostaa analyysimenetelmiin vaikuttavien laite- ja näytekohtaisten muuttujien olemassaolon, osaa ottaa huomioon niiden keskinäisen yhteisvaikutuksen yksittäiseen mittaustulokseen, sekä soveltaa tietoa optimaalisen mittaustuloksen saavuttamiseksi. KEMS450 Pro gradu -tutkielma fysikaalinen kemia pääaineena 16-40 op (31.08.2015 - 29.07.2016) - Korppi Sisältö: Tutkielma jakautuu kirjalliseen osaan, jossa perehdytään tieteellisen kirjallisuuden käyttöön ja tieteelliseen viestintään; sekä laboratoriossa tehtävään kokeelliseen osaan. Tutkielmaan liittyy 10 min. pituinen seminaariesitelmä, joka pidetään tutkielmaseminaarissa tutkielman aiheesta. Esivaatimukset: Luk-tutkinto ja syventävät laboratoriotyöt KEMS454 Pintakemia ja katalyysi 4 op (01.08.2015 - 29.07.2016), Tentittävä kurssi 2015-2016 - Korppi Sisältö: Kiinteän pinnan rakenne, erilaiset rajapinnat, atomien ja molekyylien sitoutuminen pintaan, pintojen reaktiivisuus, pintareaktioiden kinetiikka, heterogeeninen katalyysi, kokeelliset ja teoreettiset työkalut. Suoritustavat: Tentistä sovittava tentaattorin kanssa etukäteen. Tavoite: Kurssin jälkeen opiskelija ymmärtää kiinteiden pintojen ja erilaisten rajapintojen ominaisuuksia ja reaktiivisuutta. Hän on perehtynyt kokeellisiin ja teoreettisiin menetelmiin ja osaa yhdistää ne sovelluskohteisiinsa. Opiskelija osaa myös johtaa nopeusyhtälöitä yksinkertaisille pintareaktioille. Lisäksi hän on tutustunut heterogeeniseen katalyysiin ja siihen liittyvään tutkimukseen. Esivaatimukset: KEMA224 (fysikaalinen kemia 1) KEMS534 Massaspektrometrian perusteet 4 op (01.08.2015 - 29.07.2016), Tentittävä kurssi 2015-2016 - Korppi Suoritustavat: Ei luennoida lukuvuonna 2015-2016, mutta voidaan suorittaa kirjatenttinä. Tentistä sovittava tentaattorin kanssa etukäteen. Esivaatimukset: LuK-tutkintoon sisältyneet aineopinnot tai vastaavat tiedot. Aikataulu: Not lectured 2015-2016. Can be completed as a book exam. Sisältö: Kurssilla perehdytään massaspektrometrian peruskäsitteisiin, massaspektrien tulkintaan ja eri tyyppisten massaspektrometrialaitteistojen rakenteisiin sekä toimintaperiaatteisiin. Lisäksi perehdytään tandem-massaspektrometrian perusteisiin ja massaspektrometrian tärkeimpiin sovellusalueisiin. Kurssin suoritukseen kuuluu lopputentti, laitedemonstraatio sekä laskuharjoitukset. Tavoite: Kurssin jälkeen opiskelija ymmärtää massaspektrometrian peruskäsitteet sekä yleisimpien ionisaatiolähteiden ja massa-analysaattoreiden keskeiset toimintaperiaatteet. Opiskelija osaa valita analyyttiseen ongelmaan soveltuvan massaspektrometrisen menetelmän sekä pystyy ennustamaan ja tulkitsemaan eri menetelmillä tuotettuja yksinkertaisia massaspektrejä. KEMS550 Pro gradu -tutkielma orgaaninen kemia pääaineena 16-40 op (31.08.2015 - 29.07.2016) - Korppi Sisältö: Tutkielma jakautuu kirjalliseen osaan, jossa perehdytään tieteellisen kirjallisuuden käyttöön ja tieteelliseen viestintään; sekä laboratoriossa tehtävään kokeelliseen osaan. Tutkielmaan liittyy 10 min. pituinen seminaariesitelmä, joka pidetään tutkielmaseminaarissa tutkielman aiheesta. Esivaatimukset: Luk-tutkinto ja syventävät laboratoriotyöt KEMS555 Orgaanisen kemian syventävät työt I, Analyyttiset työt ja menetelmät 3-8 op (31.08.2015 - 10.06.2016) - Korppi Sisältö: Syventävät työt I-osio aloittavat orgaanisen kemian syventävät työt. Osioon kuuluu ennen töiden aloittamista johdatusluento (ilmoittautuminen Korpissa). Luennolla on läsnäolopakko. Syventävät työt I sisältää orgaanisen kemian analyyttisiä töitä, sekä instrumentti analytiikkaa. Työskentelystä pidetään laboratoriopöytäkirjaa. Ryhmätöistä tehdään työselostus, joka tulee palauttaa työn ohjaajalle viimeistään kahden viikon kuluttua työn tekemisestä. Ryhmätöitä on mahdollista suorittaa myös syyslukukauden aikana (ilmoittautuminen korpissa). Tavoite: Kurssin tavoitteena on perehtyä monipuolisesti orgaanisen kemian analyyttisiin menetelmiin, rakennetutkimukseen sekä perinteisiin että moderneihin erotusmenetelmiin. Opiskelijalle muodostuu yleiskuva siitä millaiseen tutkimukseen erilaisia orgaanisen kemian analyysilaitteita voi käyttää ja miten. Aikataulu: Periodit 1 – 4 ja kesäkausi 10.6.16 asti. Ryhmätöitä on mahdollista suorittaa myös syyslukukauden aikana mutta ne on sovittava erikseen työn ohjaajan kanssa (ilmoittautuminen korpissa). Johdatusluennot (syksy 2015, ilmoitetaan myöhemmin, ilmoittautuminen korpissa) Esivaatimukset: Orgaanista kemiaa pääaineena opiskelevilla tulee olla Orgaaninen kemia (KEMA282/KEMA283) ja Orgaanisen kemian työt KEMA239 sekä KEMA250 Tutkimusprojekti suoritettu. KEMS556 Orgaanisen kemian syventävät työt II, Synteesikemia 4-6 op (31.08.2015 - 10.06.2016) - Korppi Sisältö: Syventävät työt II sisältää monivaiheisen synteesin ja kurssilla tutustutaan myös moderneihin synteesitekniikoihin. Synteesityöskentelystä pidetään laboratoriopöytäkirjaa. Ryhmätöistä tehdään työselostus, joka tulee palauttaa työ ohjaajalle viimeistään kahden viikon kuluttua työn tekemisestä. Tavoite: Kurssin tavoitteena on perehtyä turvallisiin laboratoriotyöskentelytapoihin. Erilaisiin orgaanisen kemian perinteisiin ja moderneihin monivaiheisiin synteesimetodeihin sekä synteesituotteiden eristys ja puhdistusmenetelmiin ja synteesituotteiden analysointiin. Aikataulu: Periodit I ja II, sekä synteesejä että ryhmätöitä on mahdollista suorittaa myös syyslukukauden aikana mutta ne on sovittava erikseen työn ohjaajan kanssa (ilmoittautuminen korpissa). Periodit III ja IV pääasiassa oppilaslaboratorion aukioloaikoina ja kesäkausi 10.6.16 asti. Esivaatimukset: Orgaanista kemiaa pääaineena opiskelevilla tulee olla Orgaaninen kemia (KEMA282/KEMA283) ja Orgaanisen kemian työt KEMA239 sekä KEMA250 Tutkimusprojekti suoritettu. KEMS557 Orgaanisen kemian syventävät työt III, Projektityö 3-6 op (31.08.2015 - 10.06.2016) - Korppi Sisältö: Syventävät työt III voidaan suorittaa joko tutkimusryhmässä tai orgaanisen kemian oppilaslaboratoriossa yleensä ennen erikoistyön aloittamista. Työskentelystä pidetään laboratoriopöytäkirjaa ja laboratoriotöistä tehdään työselostus, joka tulee palauttaa työn ohjaajalle. Tavoite: Kurssin tavoitteena on joko tehdä vaativia useamman vaiheen synteesejä tai perehtyä tutkimusryhmien toimintaan orgaanisen kemian osastolla ja saada syvempää tietämystä ryhmän tutkimusaiheen laboratiivisesta työskentelystä ja synteesisuunnittelusta. Vastaavasti oppilaslaboratoriossa tehtyjen synteesien tarkoitus on syventää opiskelijan synteesikemian osaamista. Aikataulu: Periodit 1 – 4 (sekä kesälukukautena, joka sovitaan erikseen ohjaajan kanssa). Esivaatimukset: Orgaanista kemiaa pääaineena opiskelevilla tulee olla Orgaaninen kemia (KEMA282/KEMA283), Orgaanisen kemian työt KEMA239 ja KEMA250 Tutkimusprojekti suoritettu sekä orgaanisen kemian syventävien laboratoriotöiden KEMS555 ja KEMS556 samanaikainen suoritus. KEMS603 Paperikemia 6 op (01.08.2015 - 29.07.2016), Tentittävä kurssi 2015-2016 - Korppi Sisältö: Paperikonejärjestelmän märkäosan kemia, tuoteominaisuuksiin vaikuttavat lisäaineet, paperin valmistusprosessin taloutta ja paperikoneen ajettavuutta parantavat prosessikemikaalit. Kurssiin kuuluu yksi kirjallinen tehtävä, joka esitellään luennolla. Suoritustavat: Kirjatentti sovittava luennoitsijan kanssa. Luennoitsija toimittaa materiaalin. Tavoite: Kurssin jälkeen opiskelija ymmärtää aiempaa syvällisemmin paperinvalmistuksen märkäpään yleistä kemiaa sekä raaka-aineiden ja lisäaineiden kemiallista käyttäytymistä prosessin aikana. Lisäksi kurssi auttaa opiskelijaa ymmärtämään paremmin paperinvalmistukseen liittyvää terminologiaa ja julkaisumateriaalia. Ajankohtaista: Book exam KEMS605 Ympäristökemian analytiikka 6 op (01.08.2015 - 29.07.2016), Tentittävä kurssi 2015-2016 - Korppi Sisältö: Yleistä ympäristön haitta-aineista, malliaineiden käyttö ympäristöanalytiikassa, yleisimmät näytteiden esikäsittely- ja määritysmenetelmät, esimerkkiyhdisteinä lähinnä kloorifenoliyhdisteet ja niiden muuntumistuotteet. Kurssiin kuuluu yksi kirjallinen tehtävä, joka esitellään luennolla. Suoritustavat: Kirjatentti sovittava luennoitsijan kanssa. Luennoitsija toimittaa materiaalin. Ota yhteyttä kurssin luennoitsijaan ([email protected]) jos suunnittelet kurssin suorittamista. Tavoite: Kurssin jälkeen opiskelijalla on aiempaa laajempi yleiskäsitys elinympäristöömme joutuvista ympäristön haitta-aineista ja niiden päästölähteistä sekä tärkeimmistä (yleisimmin käytetyistä) analysointitekniikoista. Lisäksi kurssi luo valmiudet ymmärtämään helpommin alan terminologiaa ja julkaisumateriaalia, laatimaan tarvittaessa alaan liittyviä raportteja ja etsimään nopeammin ja helpommin julkaistua tutkimustulosmateriaalia. Ajankohtaista: Book exam is possible. Please contact the lecturer ([email protected]) if you aim to take the exam. KEMS608 Teknillinen kemia 4 op (01.08.2015 - 29.07.2016), Tentittävä kurssi 2015-2016 - Korppi Sisältö: Kemikaalien teollinen valmistus ja kemian teollisuuden yleistarkastelu. Suoritustavat: Tentistä sovittava tentaattorin kanssa etukäteen. Tavoite: Opiskelija tutustuu erilaisten kemikaalien teollisiin tuotantoprosesseihin. Kurssin jälkeen opiskelija hallitsee tärkeimpien teollisesti tuotettavien kemikaalien tuotantoprosessit, ominaisuudet, koostumuksen ja käytön. Esivaatimukset: Ei KEMS613 Keittokemikaalien talteenottokemia 4 op (01.08.2015 29.07.2016), Tentittävä kurssi 2015-2016 - Korppi Sisältö: Sulfaattiselluloosatehtaan keittokemikaalien talteenottokierto ja siihen vaikuttavat tekijät. Talteenottokierron vaiheet käydään läpi yksityiskohtaisesti. Suoritustavat: Kirjatentti. Tentistä sovittava tentaattorin kanssa etukäteen. Tavoite: Kurssin jälkeen opiskelija hallitsee keittokemikaalien talteenottokierron yksikköprosessit, kuten haihdutuksen, soodakattilapolton ja kaustisoinnin sekä ymmärtää talteenottokierron merkityksen. Opiskelija tuntee mustalipeän koostumuksen ja ominaisuudet sekä niihin vaikuttavat tekijät talteenottokierron eri vaiheissa. Esivaatimukset: Ei ole. KEMS650 Pro gradu -tutkielma soveltava kemia pääaineena 16-40 op (31.08.2015 - 29.07.2016) - Korppi Sisältö: Tutkielma jakautuu kirjalliseen osaan, jossa perehdytään tieteellisen kirjallisuuden käyttöön ja tieteelliseen viestintään; sekä laboratoriossa tehtävään kokeelliseen osaan. Tutkielmaan liittyy 10 min. pituinen seminaariesitelmä, joka pidetään tutkielmaseminaarissa tutkielman aiheesta. Esivaatimukset: LuK-tutkinto, Soveltavan kemian syventävät harjoitustyöt (KEMS648) ja muiden soveltavan kemian syventävien opintojaksojen merkittävä suoritus. KEMS715 Kemian opettaminen 5 op (31.08.2015 - 29.07.2016), Tentittävä kurssi 2015-2016 - Korppi Sisältö: Kirjatentti. Opintokokonaisuuteen hyväksytään vain toinen kemian opettajankoulutuksen kirjatenteistä. Suoritustavat: Arviointi: 0-5 Kirjatentti Tentistä sovittava tentaattorin kanssa etukäteen. Tavoite: Perehtyä kemian opetukseen ja oppimiseen, kehittää opiskelijan ainedidaktisia taitoja ja pedagogista sisältötietoa. Esivaatimukset: KEMS701 Kokeellinen kemia koulussa KEMS750 Kemian opettajan pro gradu -tutkielma 16-36 op (31.08.2015 29.07.2016) - Korppi Sisältö: Tutkielma pyritään aihepiiriltään liittämään erikoistyöhön. Nämä muodostavat yhdessä kehittämistutkimuksen, jossa perehdytään kemian opetuksen tutkimukseen, kemian opetukseen liittyvän tieteellisen kirjallisuuden käyttöön sekä tieteelliseen viestintään. Esivaatimukset: LuK-tutkinto, Kokeellinen kemia koulussa (KEMS701) ja Kemian opetuksen käsitteet ja ilmiöt (KEMS702) on oltava suoritettuina. KEMS903 Tutkielmaseminaari 0 op (01.09.2015 - 24.05.2016) - Korppi Sisältö: Tutkielmaseminaarissa pidetään n. 10 min. pituinen suullinen esitelmä pro gradu -tutkielman ja/tai erikoistyön aiheesta. Tavoite: Opiskelija kykenee tiivistetysti ja ymmärrettävästi esittämään tutkielmansa tärkeimmät tulokset kuulijajoukolle ja osallistumaan aktiivisesti tieteelliseen keskusteluun. Ajankohtaista: Maisteriksi valmistuvien opiskelijoiden tulee osallistua tutkielmaseminaariin. Seminaari voidaan suorittaa jo tutkielman/erikoistyön tekovaiheessa. Opiskelija ja työn ohjaaja sopivat keskenään molemmille sopivan päivän. Ilmoittautuminen Korpin kautta viikkoa ennen tilaisuutta. Ilmoittauduttuaan opiskelija lähettää kurssin opettajalle Rose Matilaiselle esitelmänsä aiheen. Jatkokoulutus KEMJ016 Chemistry Research Now! 2 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi 5 Matematiikka ja tilastotiede 5.1 Kandidaatin tutkinto 180 op, matematiikka ja matematiikan aineenopettaja Väh. 85/90 op Pääaineen opinnot Perus- ja aineopinnot (yleinen linja 90 op,aineenopettajakoulutus 85 op) sisältäen kandidaatintutkielman (6 op) ja kypsyysnäytteen Sivuaineiden opinnot Perus- ja aineopintokokonaisuus (60 op) tai Kaksi perusopintokokonaisuutta (2x25 op) Väh. 50/60 op Kieli- ja viestintäopinnot sekä henkilökohtainen opintosuunnitelma Äidinkieli (2 op) Toinen kotimainen kieli (2 op) Vieras kieli (2 op) Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) (1 op) Väh. 7 op Akateeminen opiskelukyky - muutakin kuin pisteitä (HYVY001) 1 op Valinnaiset opinnot Vapaasti valittavia opintoja on suoritettava niin paljon, että opintojen kokonaislaajuus on 180 opintopistettä. Ennen lukuvuotta 2013 - 2014 opintonsa aloittaneilla opiskelijoilla on oikeus suorittaa tutkintonsa vanhojen tutkintovaatimusten mukaisesti 31.7.2018 saakka. Siirtymäsäännökset. 5.1.1 Pääaineen opintojaksot Matematiikan pääaineen opinnot voi suorittaa kandidaatin tutkinnossa matematiikan tai aineenopettajan koulutuksen mukaan. Matematiikan aineenopettajakoulutuksessa opiskelevat suorittavat sivuaineenaan pedagogiset perusopinnot 25 op. Matematiikka, vähintään 90 op Pakolliset opintojaksot: MATP100 Johdatus matematiikkaan MATP121 Lineaarinen algebra ja geometria 1 MATP311 Johdatus reaalifunktioihin MATP312 Raja-arvot ja jatkuvuus MATA116 Derivaatta ja integraali A MATA117 Derivaatta ja integraali B MATA122 Lineaarinen algebra ja geometria 2 MATA113 Sarjat ja approksimointi MATA114 Differentiaaliyhtälöt 3 op 7 op 5 op 5 op 5 op 5 op 4 op 5 op 4 op MATA251 Vektorifunktioiden analyysi 1A MATA252 Vektorifunktioiden analyysi 1B MATA253 Vektorifunktioiden analyysi 2A MATA221 Algebra 1A MATA920 LuK-tutkielma (sis. seminaarin) MATA118 Reaalimuuttujan analyysin perusteet MATA146 Tietokoneavusteinen matematiikka MATA280 Stokastiikan perusteet 5 op 5 op 5 op 5 op 6 op 5 op 2 op 5 op Valinnaisia opintoja vähintään 9 op Valinnaisiksi opinnoiksi hyväksytään MATAxxx- ja MATSxxx -kurssit sekä Todennäköisyyslaskenta (TILA121). Muista valinnaisista opinnoista on sovittava etukäteen matematiikan opintoneuvojan kanssa. Matematiikka (aineenopettajakoulutus), vähintään 85 op Pakolliset opintojaksot MATP100 Johdatus matematiikkaan MATP121 Lineaarinen algebra ja geometria 1 MATP311 Johdatus reaalifunktioihin MATP312 Raja-arvot ja jatkuvuus MATA116 Derivaatta ja integraali A MATA117 Derivaatta ja integraali B MATA122 Lineaarinen algebra ja geometria 2 MATA113 Sarjat ja approksimointi MATA114 Differentiaaliyhtälöt MATA251 Vektorifunktioiden analyysi 1A MATA252 Vektorifunktioiden analyysi 1B MATA253 Vektorifunktioiden analyysi 2A MATA221 Algebra 1A MATA920 LuK-tutkielma (sis. seminaarin) TILA121 Todennäköisyyslaskenta MATA128 Euklidinen tasogeometria MATA151 Lukuteoria 1 Valinnaisia MATAxxx opintoja vähintään 3 op 7 op 5 op 5 op 5 op 5 op 4 op 5 op 4 op 5 op 5 op 5 op 5 op 6 op 5 op 4 op 4 op 3 op 5.1.2 Sivuaineet Matematiikkaa pääaineena opiskeleville suositellaan sivuaineeksi fysiikkaa, kemiaa, tietotekniikkaa, tilastotiedettä, filosofiaa tai biologiaa. Muista sivuaineista kannattaa neuvotella etukäteen pääaineen professorin kanssa. Kaikissa opintoihin ja niiden suunnitteluun liittyvissä ongelmissa voi kääntyä kenen tahansa laitoksen opettajan, erityisesti opintoneuvojien, puoleen. Aineenopettajaksi opiskeleville suositellaan valittavaksi ensimmäiseksi sivuaineeksi toinen opetettava aine (ks. opettajien pätevyysvaatimukset: fysiikka, kemia tai tietotekniikka), josta tehdään aineopintokokonaisuus (60 op). Toisena sivuaineena on opiskeltava opettajan pedagogiset opinnot (60 op). Kandidaatin ja maisterin tutkintojen tulee yhdessä sisältää opettajan pätevyyteen vaadittavien pedagogisten opintojen perus- ja aineopintokokonaisuudet. (Huomaa että, suoravalittujen soveltuvuuskoe pedagogisiin aineopintoihin on voimassa vain neljä vuotta.) 5.2 Kandidaatin tutkinto 180 op, tilastotiede 5.2.1 Tutkinnon rakenne Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto 180 op Pääaineen opinnot Väh. 60 op Perus- ja aineopinnot sisältäen Kandidaatintutkielman (6 op) ja LuK-seminaarin (3 op) Kypsyysnäyte Sivuaineiden opinnot Väh. 85 op Matematiikan perus- ja aineopintokokonaisuus sivuaineopiskelijoille (60 op) Tietotekniikan perusopinnot (laskennalliset tieteet) (25 op) - Ohjelmointi 1 - Ohjelmointi 2 - Tietokannat ja tiedonhallinnan perusteet - Algoritmit - Tietoverkot Kieli- ja viestintäopinnot Väh.6 op Äidinkieli (2 op) Toinen kotimainen kieli (2 op) Ensimmäinen vieras kieli (2 op) Akateeminen opiskelukyky - muutakin kuin pisteitä (HYVY001) 2 op Muita opintoja väh. 26 op Suositellaan sisällytettäväksi yksi perusopintokokonaisuus. Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS)* 1 op Maisterin tutkinnon voi suorittaa, kun kandidaatin tutkinto tai sitä vastaaviksi hyväksytyt opinnot on suoritettu. Ennen lukuvuotta 2013 - 2014 opintonsa aloittaneilla opiskelijoilla on oikeus suorittaa tutkintonsa vanhojen tutkintovaatimusten mukaisesti 31.7.2018 saakka. Siirtymäsäännökset. 5.2.2 Tilastotiede pääaineena kandidaatin tutkinto (180 op) Tilastotieteen pääaineopiskelijat aloittavat opintonsa suoraan aineopinnoista. Tavoitteena on antaa opiskelijalle kattavat perustiedot tilastotieteen keskeisestä teoriasta ja tärkeimmistä aineistonhankintaja analyysimenetelmistä sekä tilastollisesta tietojenkäsittelystä. Menetelmien käyttöä harjoitellaan sekä kurssien yhteydessä että seminaareissa. Aineopinnot muodostavat tilastotieteen yleisen perustan, jolle maisteriopinnoissa syventäminen ja erikoistuminen rakentuvat. Tilastotieteen aineopintoihin kuuluvat pakollisina tilastotieteen peruskurssit, peruskurssien lopputyö, teoreettisen tilastotieteen opintojaksot, yleisimpien tilastollisten tietokoneohjelmistojen (R, SAS, SPSS) kurssit sekä tilastotieteen LuK -seminaari ja kandidaatintutkielma. Tilastotieteen aineopintojen teoreettiset kurssit edellyttävät matematiikan perusopintoja, minkä vuoksi ko. edeltävät opinnot tulee suorittaa ensimmäisenä opiskeluvuotena. Tilastotieteen kursseja voi suorittaa myös kirjatentteinä, jolloin tentittävästä materiaalista on sovittava kurssista vastaavan tentaattorin kanssa. 5.2.2.1 Tilastotieteen pääaineopinnot Tilastotieteen pääaineopinnot vähintään 60 op Pakolliset opintojaksot: 60 op ajoitus TILP100 TILP250 TILP260 TILP350 TILP360 TILA410 TILA420 MATA280 TILA121 TILA141 TILA142 TILA311 TILA350 TILA370 TILA380 3 5 5 2 3 2 2 5 5 5 5 4 5 3 6 Johdatus tilastotieteeseen Tilastotieteen peruskurssi 1 Tilastotieteen peruskurssi 2 SPSS -kurssi Peruskurssien lopputyö R-kurssi SAS-kurssi Stokastiikan perusteet Todennäköisyyslaskenta Tilastollinen päättely 1 Tilastollinen päättely 2 Yleistetyt lineaariset mallit 1 Bayes-tilastotiede 1 LuK -seminaari Kandidaatintutkielma 1. sl 1. sl 1. kl 1. kl 1. kl 1. kl 2. sl 2. sl 2. kl 2. kl 3. sl 3. sl 3. kl 3. kl TILA750 Kypsyysnäyte 0 3. kl 5.2.2.2 Sivuaineopinnot Koska tilastotieteilijä voi sijoittua mitä erilaisimpiin työympäristöihin, tilastotieteen opiskelijalla on runsaasti valinnanvaraa sivuaineen suhteen. Luonnollisia sivuaineita ovat matematiikka ja tietotekniikka, joiden perustiedot ovat välttämättömiä tilastotieteen opiskelussa. Toisaalta tilastotieteilijä voi suuntautua hallinnollisiin tai elinkeinoelämän tehtäviin, jolloin hänen olisi suotavaa valita sivuaineensa yhteiskunta- tai taloustieteistä. Tilastotieteen sovellusten laaja-alaisuuden ansiosta miltei mikä tahansa sivuainevalinta on mahdollinen. 5.2.3 Matemaattisten tieteiden kandidaatti LuK-tutkinnon pääaineena on joko matematiikka tai tietotekniikka ja sivuaineena tilastotiede, tutkinnossa suoritetaan sekä matematiikan että tietotekniikan perus- ja aineopintojen ydinprofiilia vastaavat opinnot. Matemaattisten tieteiden LuK-tutkinto antaa maisteriopintovalmiudet matematiikan, tietotekniikan ja tilastotieteen FMopintoihin. Opinnot voi aloittaa joko matematiikan ja tilastotieteen tai tietotekniikan perusvalinnan kautta hyväksytyt opiskelijat, joilla katsotaan olevan edellytykset ja motivaatio suorittaa vaaditut opinnot. 166-167 Monitieteiset pääaineen opinnot op Matematiikka (63 op) perus- ja aineopinnot Tietotekniikka (60 op) perus- ja aineopinnot Tilastotiede (33 op) tilastotieteen opintokokonaisuus Matematiikan tai tietotekniikan kandiseminaari (3 op) ja kandidaattitutkielma (67 op) Viestintä- ja kieliopinnot sekä yleisopinnot Viestintä- ja kieliopinnot (6-8 op) Opintojen suunnittelu ja ajoitus HOPS) (1-2 op) 7-10 op Valinnaiset opinnot Vapaasti valittavia opintoja on suoritettava niin paljon, että opintojen kokonaislaajuus on 180 opintopistettä. 3-7 op Osaamistavoitteet määritellään pääaineiden tavoitteiden yhdistelmänä. Tietotekniikan pääaineen osalta pohjana yhteisessä matemaattisten tieteiden LuK-tutkinnossa ovat laskennallisten tieteiden perus- ja aineopinnot. Tutkinnon hyväksytään sillä laitoksella, jonne pääaineesta tehdään 60-70 op osuus sisältäen kandiseminaarin ja kandidaatintutkielman. 5.2.3.1 Pääaineen opintojaksot (Opetussuunnitelma) Matematiikan 63 op -kokonaisuus pitää sisällään matematiikan pääainevaihtoehdon mukaiset perus- ja aineopintojen pakolliset opintojaksot (ilman kandidaatintutkielmaa). MATP100 Johdatus matematiikkaan MATP121 Lineaarinen algebra ja geometria 1 MATP311 Johdatus reaalifunktioihin MATP312 Raja-arvot ja jatkuvuus MATA116 Derivaatta ja integraali A MATA117 Derivaatta ja integraali B MATA122 Lineaarinen algebra ja geometria 2 MATA113 Sarjat ja approksimointi MATA114 Differentiaaliyhtälöt MATA251 Vektorifunktioiden analyysi 1A MATA252 Vektorifunktioiden analyysi 1B MATA253 Vektorifunktioiden analyysi 2A MATA221 Algebra 1A 3 op 7 op 5 op 5 op 5 op 5 op 4 op 5 op 4 op 5 op 5 op 5 op 5 op Tietotekniikan (laskennallisten tieteiden suuntautuminen) perus- ja aineopinnot 60 op kokonaisuus. TIEP115 Johdatus tietotekniikkaan TIEP110 Ohjelmointi 1 TIEP111 Ohjelmointi 2 ITKP104 Tietoverkot ITKA201 Algoritmit 1 TIEA211 Algoritmit 2 ITKA203 Käyttöjärjestelmät ITKA204 Tietokannat ja tiedonhallinnan perusteet TIEA207 Aineopintojen projektityö TAI TIEA304 Harjoittelu TIEA311 Tietokonegrafiikan perusteet TIEA381 Numeeriset menetelmät TIEA382 Lineaarinen ja diskreetti optimointi Vapaavalintaisia ITKA-, TIEA- tai TIES-alkuisia laskennallisesti suuntautuneita kursseja Tilastotieteen 33 op -kokonaisuus TILP100 Johdatus tilastotieteeseen MATA280 Stokastiikan perusteet TILS120 Matriisilaskenta tilastotieteessä TILA141 Tilastollinen päättely 1 TILA142 Tilastollinen päättely 2 TILA311 Yleistetyt lineaariset mallit 1 TILS125 Yleistetyt lineaariset mallit 2 TILA410 R-kurssi 3 5 4 5 5 4 5 2 6 op 8 op 3 op 4 op 4 op 4 op 4 op 4 op 4 op 4 op 5 op 5 op 5 op 5 op 5.3 Filosofian maisterin tutkinto Matematiikan ja tilastotieteen laitoksella Matematiikan ja tilastotieteen laitoksella voi opiskella maisteriksi seuraavilla linjoilla: Matematiikka, stokastiikka ja matematiikan aineenopettaja Tilastotiede Soveltavan matematiikan maisteritutkinto 5.3.1 Filosofian maisterin tutkinto, matematiikan ala Matematiikan maisteriopinnoissa perehdytään syvällisesti keskeisiin matemaattisiin teorioihin ja harjaannutaan itsenäiseen ongelmanratkaisuun. Opiskelija voi suorittaa matematiikan opintonsa kolmen eri vaihtoehdon mukaisesti: Matematiikka Matematiikan opiskelija perehtyy valitsemaansa modernin matematiikan alaan. Tutkijan uralle tähtäävälle tämä vaihtoehto antaa hyvät perustiedot. Sivuaineiksi sopivat niin luonnontieteet kuin tilastotiede tai tietotekniikka. Valinnaisiksi kursseiksi kelpaavat kaikki matematiikan syventävät kurssit (MATSxxx). Tämän linjan opiskelija saa aineenopettajan pätevyyden suorittamalla opettajan pedagogiset aineopinnot (opinto-oikeutta on haettava erikseen). Matematiikka (stokastiikka ja todennäköisyysteoria) Stokastiikan ja todennäköisyysteorian valitessaan opiskelija perehtyy stokastiikan perusteisiin: todennäköisyysteoriaan ja stokastisten prosessien moderniin teoriaan. Stokastisia menetelmiä käytetään mm. finanssi- ja vakuutusmatematiikassa, matemaattisessa analyysissä, fysiikassa ja biologiassa. Stokastiikan yhteys tilastotieteeseen on tärkeä sekä teorian että etenkin käytännön kannalta. Suositeltavia sivuaineita ovat tilastotiede ja tietotekniikka, etenkin niille, jotka suuntautuvat yliopiston ulkopuolisiin työtehtäviin. Muita sopivia sivuaineita ovat fysiikka, biologia sekä taloustiede. Matematiikka (aineenopettajakoulutus) Matematiikan aineenopettajakoulutuksessa syventävien opintojen kokonaisuus yhdessä pedagogisten opintojen (suoravalittujen soveltuvuuskoe pedagogisiin aineopintoihin on voimassa vain neljä vuotta) ja sivuaineopintojen kanssa antaa opettajan laaja-alaisen pätevyyden. Osa matematiikan kursseista on erityisesti opettajaksi aikoville suunnattuja. 5.3.2.1 Maisterin tutkinto (120 op) Tutkintoon vaaditaan edeltävinä opintoina LuK -tutkinto tai vastaavat opinnot. Maisteriopinnot ovat laajuudeltaan vähintään 120 opintopistettä, joista aineenopettajakoulutuksessa olevilla vähintään 60 opintopistettä ja muilla vähintään 90 opintopistettä tulee olla pääaineen syventäviä opintoja. Matematiikka / Matematiikka (stokastiikka ja todennäköisyysteoria) Pääaineen syventävät opinnot Väh. 90 op sisältäen pro gradu -tutkielman ja kypsyysnäytteen 30 op Sivuaineiden opinnot sekä valinnaiset opinnot Vähintään perus- ja aineopintokokonaisuus (näistä osa saa sisältyä LuK -tutkintoon) 60 op Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) 1 op Vapaasti valittavia opintoja niin paljon, että opintojen kokonaislaajuus on 120 opintopistettä. Matematiikka (aineenopettajakoulutus) Pääaineen syventävät opinnot Väh. 60 op sisältäen pro gradu -tutkielman ja kypsyysnäytteen 20 op Sivuaineiden opinnot sekä valinnaiset opinnot Opettajan pedagogiset opinnot (osa mahd. LuK -tutk.) 60 op Vähintään perus- ja aineopintokokonaisuus sivuaineessa (näistä osa saa sisältyä LuK -tutkintoon) 60 op Tilastotieteen peruskurssit 1 ja 2 (voivat sisältyä LuK -tutkintoon) 10 op Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) 1 op Vapaasti valittavia opintoja niin paljon, että opintojenkokonaislaajuus on 120 opintopistettä 5.3.2.2 Pakolliset opintojaksot Matematiikka, vähintään 90 op Esitietoina edellytetään kandidaatin tutkinnon matematiikka-vaihtoehdon mukaiset matematiikan opinnot. MATS111 MATS112 MATS121 MATS122 MATS220 MATS213 MATS214 MATA222 MATS900 Mitta- ja integraaliteoria 1 Mitta- ja integraaliteoria 2 Kompleksianalyysi 1 Kompleksianalyysi 2 Funktionaalianalyysi Metriset avaruudet Topologia Algebra 1B Pro gradu -tutkielma Valinnaisia syventäviä (MATSxxx) opintoja vähintään Sallitaan myös edistyneemmät MATA-kurssit (ei MATA1xx/MATA2xx) 1). 5 4 5 5 10 5 4 5 30 17 Matematiikka (stokastiikka ja todennäköisyysteoria), vähintään 90 op Esitietoina edellytetään kandidaatin tutkinnon matematiikka-vaihtoehdon mukaiset matematiikan opinnot. MATS111 MATS112 MATS121 MATS255 MATS260 MATS262 MATS263 MATS352 MATS900 Mitta- ja integraaliteoria 1 Mitta- ja integraaliteoria 2 Kompleksianalyysi 1 Markov-prosessit Todennäköisyysteoria 1 Todennäköisyysteoria 2 Todennäköisyysteoria 3 Stokastinen analyysi Pro gradu -tutkielma Valinnaisia syventäviä (MATSxxx) opintoja vähintään 5 4 5 5 5 5 5 5 30 21 Valinnaisiksi syventäviksi opinnoiksi voidaan lukea myös kurssit MATA273 Rahoitusteoria, TILA350 Bayes-tilastotiede 1 ja TILS350 Bayes-tilastotiede 2. Stokastiikan syventävät kurssit ovat pääosin kelpoisia sosiaali-ja terveysministeriön hyväksymän vakuutusmatemaatikon tutkintokokonaisuuteen (SHV-matemaatikko). Matematiikka (aineenopettajakoulutus), vähintään 60 op Esitietoina edellytetään kandidaatin tutkinnon matematiikka (aineenopettajakoulutus)- vaihtoehdon mukaiset matematiikan opinnot. Vähintään yksi kurssi seuraavista viidestä kurssista: MATS111 MATS121 MATS213 MATS260 MATS230 MATS900 Mitta- ja integraaliteoria 1 Kompleksianalyysi 1 Metriset avaruudet Todennäköisyysteoria 1 Osittaisdifferentiaaliyhtälöt Valinnaisia MATSxxx- tai MATAxxx-opintoja 1) Pro gradu -tutkielma 5 5 5 5 7 33-35 20 1) Katso suosituksia valinnaisiksi kursseiksi laitoksen www-sivuilla olevista listoista. 5.3.2.3 Valinnaiset opintojaksot Lisätietoja antaa opintoneuvoja Ari Lehtonen. Ennen lukuvuotta 2013 - 2014 opintonsa aloittaneilla opiskelijoilla on oikeus suorittaa tutkintonsa vanhojen tutkintovaatimusten mukaisesti 31.7.2018 saakka. Siirtymäsäännökset 5.3.3 Filosofian maisterin tutkinto, tilastotiede Maisteriopinnot sisältävät sekä teoreettisia opintoja että tilastotieteen sovelluksia ja tähtäävät ammattitilastotieteilijän taitoon. Maisteriopinnot antavat myös valmiuden jatkoopintoihin. Tilastotieteen maisteriopintoihin hyväksytään opiskelija, joka on suorittanut kandidaatin tutkinnon tilastotieteessä tai matematiikassa. Filosofian maisterin tutkinto 120 op Pääaineen syventävät opinnot 80 op Pakollisia syventäviä tilastotieteen opintoja (30 op) Valinnaisia syventäviä tilastotieteen opintoja (20 op) Pro gradu -tutkielma (30 op) Kypsyysnäyte Muita opintoja väh. 39 op Matematiikan, stokastiikan, tietojenkäsittelyn ja/tai sovellusalan kursseja. Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) * 1 op * HOPS tehdään erikseen kandidaattiopintoihin ja maisteriopintoihin. Tilastotieteen maisteriopintoihin voidaan hyväksyä hakemuksen perusteella myös muussa oppiaineessa (esim. biologiassa, kansantaloustieteessä, psykologiassa jne.) kandidaatin tai ylemmän tutkinnon suorittanut, kvantitatiivisiin menetelmiin suuntautunut henkilö, joka on suorittanut kurssit: Todennäköisyyslaskenta Stokastiikan perusteet Tilastollinen päättely 1 Tilastollinen päättely 2 Yleistetyt lineaariset mallit 1 Bayes-tilastotiede 1 sekä seuraavat tietotekniikan kurssit: Ohjelmointi 1 Ohjelmointi 2 Tietokannat ja tiedon hallinnan perusteet Algoritmit Tietoverkot Mikäli tutkintoa suorittamaan hyväksytty ei ole suorittanut kursseja hänen on suoritettava ne tai esitettävä niitä korvaavien opintojen suoritukset. Maisteriopinnot sisältävät syventäviä pääaineopintoja vähintään 80 opintopistettä sekä muita vapaasti valittavia opintoja siten, että maisteriopintojen kokonaislaajuus on vähintään 120 opintopistettä. Tilastotieteen syventäviin pääaineopintoihin sisältyvistä kursseista sovitaan maisteriopintoihin kuuluvan henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) yhteydessä, jolloin opiskelijalle laaditaan sopiva ja mielekäs kokonaisuus syventäviä opintojaksoja ja suunnitellaan pro gradun aihepiiri. Tilastotieteen jatko-opintoja suunnittelevalle suositellaan matematiikan aineopintokokonaisuuden lisäksi matematiikan laudaturin mitta- ja integraaliteorian kursseja. Tilastotieteen syventävät pääaineopinnot 80 op TILS120 TILS125 TILS350 TILS150 TILS151 TILS710 TILS730 TILS750 TILSxxx 4 5 5 5 5 6 30 0 20 Matriisilaskenta tilastotieteessä* Yleistetyt lineaariset mallit 2 Bayes-tilastotiede 2 Teoreettinen tilastotiede 1 Teoreettinen tilastotiede 2 Pro gradu -seminaari Pro gradu -tutkielma Kypsyysnäyte Valinnaisia kursseja * Matriisilaskenta tilastotieteessä -kurssi kannattaa suorittaa jo LuK -opintojen loppuvaiheessa. Esimerkkejä valinnaisista kursseista: Aikasarja-analyysi Elinaikamallit Frekvenssiaineistojen analyysi Monimuuttujamenetelmät Otantamenetelmät Parametrittomat ja robustit menetelmät Pitkittäisaineistojen tilastomenetelmiä Populaation koon estimointi ja populaatiodynamiikka Ryhmittely-, luokittelu- ja regressiomenetelmiä Suunniteltujen kokeiden tilastomenetelmät Tilastollinen konsultointi Tilastotiede epidemiologisessa tutkimuksessa Tilastotiede ja yhteiskunta Harjoittelu Muu erikoiskurssi Myös ennen sl. 2013 suoritetut aineopintotasoiset erikoiskurssit, jotka eivät uusien vaatimusten mukaan ole pakollisia aineopinnoissa, hyväksytään syventäviksi opinnoiksi. Kurssien koodit säilyvät ennallaan (TILAxxx). Opintopisteet hyväksytään suoritetun laajuuden mukaan. Ennen lukuvuotta 2013 - 2014 opintonsa aloittaneilla opiskelijoilla on oikeus suorittaa tutkintonsa vanhojen tutkintovaatimusten mukaisesti 31.7.2018 saakka. Siirtymäsäännökset. 5.3.4 Filosofian maisterin tutkinto, soveltava matematiikka Sovelletun matematiikan temaattisen maisterikoulutuksen tavoitteena on tarjota mahdollisuus sovelletusta matematiikasta ja laskennallisista tieteistä kiinnostuneille lahjakkaille opiskelijoille kouluttautua matematiikan ja tietotekniikan laitosten yhteistyönä maistereiksi, joilla on valmistuttuaan erinomaiset valmiudet pätevöityä tutkijaksi matematiikan ja tietotekniikan tohtoriohjelmissa tai siirtyä teollisuuden ja elinkeinoelämän vaativiin asiantuntijatehtäviin. Koulutuspaketti on haastava, mutta palkitseva. Yhteistyönä tarjotaan myös ulkomailla perusopintonsa suorittaneille lahjakkaille opiskelijoille mahdollisuus 1-2 vuoden aikana saavuttaa Jyväskylän yliopiston soveltavan matematiikan ja laskennallisten tieteiden jatko-opiskelijoilta vaadittavat pohjatiedot ja -taidot. Soveltavan matematiikan maisteritutkinnon (FM Matematiikka / FM Tietotekniikka) laajuus on 120 op. FM-tutkinto (soveltava matemaatiikka) opintopolku/erikoistuminen Pääaineen pakolliset opinnot TIES594 ODY-ratkaisijat, (5 op) TIES481 Simulointi (5 op) 44 op + 35 op TIES483 Epälineaarinen optimointi (5 - 7 op) MATS110 Mitta- ja integraaliteoria (9 op) MATS120 Kompleksianalyysi (10 op) MATS220 Funktionaalianalyysi (10 op) TIES501 Pro gradu -seminaari, 5 op TIES502 Pro gradu -tutkielma, 30 op TIES503 Kypsyysnäyte, 0 op Lisäksi syventäviä opintoja, ko. alaan/teemaan liittyen 1-30 op (vastuuprofessorin hyväksyntä, HOPS) Esimerkiksi seuraavat: MATS340 Osittaisdifferentiaaliyhtälöt 2, (9 op) MATS348 Inversio-ongelmat, (9 op) MATS255 Markov-prosessit, (4 op) MATS260 Todennäköisyysteoria 1, (5 op) MATS442 Stokastinen simulointi, (4 op) TIES513 Fysikaaliset mallit tietokoneanimaatioissa, (5 op) TIES487 Advanced Data Mining and Machine Learning TIES445 Tiedonlouhinta, (5 op) TIES581 Numeerinen lineaarialgebra, (5 op) TIES595 Numerical Analysis of PDEs, (5 op) TIES588 Monitavoiteoptimointi, (5 op) TIES583 Optimoinnin jatkokurssi, (5op) Projektiopinnot/projektityö Sovellusprojekti, 10 op TAI Soveltavan matematiikan tutkimusprojekti, 10-15 op Sivuaineopinnot Kandidaatin ja maisterin tutkinnon suorittaneella henkilöllä tulee olla suoritettuna kaksi perusopintoja vastaavaa sivuainekokonaisuutta tai yhden aineen perus- ja aineopinnot. Matematiikan perusopinnot, 25 op JA/TAI aineopinnot, 35 op Tietotekniikan perusopinnot, 25 op JA/TAI aineopinnot, 35 op AHOT (Aiemmin Hankitun Osaamisen Tunnistaminen ja tunnustaminen) 10-15 op 25-35 op mahdollistaa työelämässä hankitun osaamisen huomioon ottamisen osana tutkintoa. HOPS-laadittaessa voidaan hyväksyätyöelämässä hankittua osaamista enintään 30 op. Valinnaiset opinnot Suositellaan: Johtamista & Yrittäjyyttä Viestintä- ja kieliopintoja (englanti, ulkomaalaistaustaisille 0-15 op myös "suomi vieraana kielenä" -kurssi tms. opintojakso) korkeintaa 10 op Tutkinto yhteensä 120 op 5.4 Matematiikan laitoksen opetus Kevät Yleisopinnot HYVY001 Akateeminen opiskelukyky - muutakin kuin pisteitä 2 op (14.09.2015 - 27.05.2016) Korppi MATY102 FM-tutkinnon HOPS 1 op (01.08.2015 - 31.08.2016) - Korppi MATM006 Harjoittelu 2-5 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi MATY007 LaTeX-kurssi tutkielmien kirjoittajille 0 op (17.11.2015 - 30.05.2016), Lv 2015-2016 Korppi MATY101 LuK-tutkinnon HOPS 1 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi Perusopinnot (approbatur) MATP162 Approbatur 2A 5 op (18.01.2016 - 16.03.2016), kevät2016 - Korppi MATP163 Approbatur 2B 5 op (14.03.2016 - 11.05.2016), kevät2016 - Korppi MATP170 Approbatur 3 5 op (15.03.2016 - 18.05.2016), kevät2016 - Korppi Aineopinnot (cum laude approbatur) MATA221 Algebra 1A 3-5 op (14.03.2016 - 18.05.2016), kevät2016 - Korppi MATA222 Algebra 1B 5 op (11.01.2016 - 30.03.2016), kevät2016 - Korppi MATA116 Derivaatta ja integraali A 5 op (13.01.2016 - 16.03.2016), kevät2016 - Korppi MATA117 Derivaatta ja integraali B 5 op (10.03.2016 - 18.05.2016), kevät2016 - Korppi MATA128 Euklidinen tasogeometria 4 op (08.03.2016 - 11.05.2016), kevät2016 - Korppi MATA900 Kandidaatintutkielma 6 op (01.08.2015 - 31.07.2016), ennen sl 2013 aloittaneille Korppi MATA901 Kypsyysnäyte 0 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi MATA123 Laskennallinen lineaarinen algebra ja geometria 1-2 op (29.03.2016 - 30.04.2016), kevät2016 - Korppi MATA122 Lineaarinen algebra ja geometria 2 4 op (11.01.2016 - 30.03.2016), kevät2016 - Korppi MATA910 LuK-seminaari 3 op (17.11.2015 - 04.05.2016), lv 2015-2016 - Korppi MATA151 Lukuteoria 1 4 op (12.01.2016 - 09.03.2016), kevät2016 - Korppi MATA118 Reaalimuuttujan analyysin perusteet 5 op (14.03.2016 - 11.05.2016), kevät2016 Korppi MATA146 Tietokoneavusteinen matematiikka 2 op (01.08.2015 - 31.05.2016) - Korppi MATA253 Vektorifunktioiden analyysi 2A 5 op (14.01.2016 - 16.03.2016), kevät2016 - Korppi MATA254 Vektorifunktioiden analyysi 2B 5 op (10.03.2016 - 11.05.2016), kevät2016 - Korppi Syventävät opinnot (laudatur) MATS215 Algebrallinen topologia 9 op (13.01.2016 - 18.05.2016), kevät2016 - Korppi MATS220 Funktionaalianalyysi 10 op (11.01.2016 - 04.05.2016), kevät2016 - Korppi MATS121 Kompleksianalyysi 1 5-6 op (14.01.2016 - 16.03.2016), kevät2016 - Korppi MATS122 Kompleksianalyysi 2 4-5 op (17.03.2016 - 18.05.2016), kevät2016 - Korppi MATS901 Kypsyysnäyte 0 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi MATS133 Lien ryhmät 4 op (19.01.2016 - 16.03.2016), kevät2016 - Korppi MATS256 Markov- prosessien jatkokurssi 5 op (11.01.2016 - 24.02.2016), kevät2016 - Korppi MATS113 Mittateorian jatkokurssi 4-7 op (11.01.2016 - 27.04.2016), kevät2016 - Korppi MATS102 Opettajalinjan analyysin jatkokurssi 4 op (15.03.2016 - 11.05.2016), kevät2016 - Korppi MATS101 Opettajalinjan erikoiskurssi 6 op (11.01.2016 - 30.04.2016), kevät2016 - Korppi MATS230 Osittaisdifferentiaaliyhtälöt 7 op (19.01.2016 - 04.05.2016), kevät2016 - Korppi MATS900 Pro gradu -tutkielma 20-30 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi MATS905 Sivuainetutkielma 15 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi MATS442 Stokastinen simulointi 4 op (15.03.2016 - 18.05.2016), kevät2016 - Korppi MATS260 Todennäköisyysteoria 1 5 op (19.01.2016 - 09.03.2016), kevät 2016 - Korppi MATS262 Todennäköisyysteoria 2 5 op (14.03.2016 - 11.05.2016), kevät2016 - Korppi Kesä Yleisopinnot MATY102 FM-tutkinnon HOPS 1 op (01.08.2015 - 31.08.2016) - Korppi MATM006 Harjoittelu 2-5 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi MATY101 LuK-tutkinnon HOPS 1 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi Perusopinnot (approbatur) MAT0915 Lukualueet 4 op (24.05.2016 - 13.07.2016), kesä2016 - Korppi Aineopinnot (cum laude approbatur) MATA114 Differentiaaliyhtälöt 3-4 op (26.05.2016 - 30.06.2016), kesä2016 - Korppi MATA900 Kandidaatintutkielma 6 op (01.08.2015 - 31.07.2016), ennen sl 2013 aloittaneille Korppi MATA901 Kypsyysnäyte 0 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi Syventävät opinnot (laudatur) MATS901 Kypsyysnäyte 0 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi MATS900 Pro gradu -tutkielma 20-30 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi MATS905 Sivuainetutkielma 15 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi Syksy Yleisopinnot HYVY001 Akateeminen opiskelukyky - muutakin kuin pisteitä 2 op (14.09.2015 - 27.05.2016) Korppi MATY102 FM-tutkinnon HOPS 1 op (01.08.2015 - 31.08.2016) - Korppi MATM006 Harjoittelu 2-5 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi MATY007 LaTeX-kurssi tutkielmien kirjoittajille 0 op (17.11.2015 - 30.05.2016), Lv 2015-2016 Korppi MATY101 LuK-tutkinnon HOPS 1 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi MATY010 Matematiikan propedeuttinen kurssi 5 op (08.09.2015 - 25.11.2015), syksy2015 Korppi Perusopinnot (approbatur) MATP153 Approbatur 1B 4 op (26.10.2015 - 17.12.2015), syksy2015 - Korppi MATP100 Johdatus matematiikkaan 2-3 op (02.09.2015 - 30.09.2015), syksy2015 - Korppi MATP311 Johdatus reaalifunktioihin 5 op (09.09.2015 - 23.10.2015), syksy2015 - Korppi MATP121 Lineaarinen algebra ja geometria 1 6-7 op (14.09.2015 - 02.12.2015), syksy2015 Korppi MATP312 Raja-arvot ja jatkuvuus 5 op (28.10.2015 - 15.12.2015), syksy2015 - Korppi MATP180 Symbolinen laskenta 2 op (27.10.2015 - 30.12.2015), syksy2015 - Korppi Aineopinnot (cum laude approbatur) MATA241 Analyyttinen geometria - aineenopettajille 4 op (26.10.2015 - 17.12.2015), syksy2015 Korppi MATA114 Differentiaaliyhtälöt 3-4 op (28.10.2015 - 15.12.2015), syksy2015 - Korppi MATA140 Johdatus diskreettiin matematiikkaan 4 op (07.09.2015 - 11.11.2015), syksy2015 Korppi MATA900 Kandidaatintutkielma 6 op (01.08.2015 - 31.07.2016), ennen sl 2013 aloittaneille Korppi MATA901 Kypsyysnäyte 0 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi MATA150 Logiikka 4 op (07.09.2015 - 15.12.2015), syksy2015 - Korppi MATA910 LuK-seminaari 3 op (17.11.2015 - 04.05.2016), lv 2015-2016 - Korppi MATA274 Rahoitusteorian stokastisia malleja 2 3 op (07.09.2015 - 04.11.2015), syksy2015 Korppi MATA113 Sarjat ja approksimointi 4-5 op (09.09.2015 - 28.10.2015), syksy2015 - Korppi MATA280 Stokastiikan perusteet 5 op (26.10.2015 - 17.12.2015), syksy2015 - Korppi MATA146 Tietokoneavusteinen matematiikka 2 op (01.08.2015 - 31.05.2016) - Korppi TILA121 Todennäköisyyslaskenta 5 op (07.09.2015 - 08.10.2015), syksy 2015 - Korppi MATA251 Vektorifunktioiden analyysi 1A 5 op (03.09.2015 - 04.11.2015), syksy2015 - Korppi MATA252 Vektorifunktioiden analyysi 1B 5 op (29.10.2015 - 17.12.2015), syksy2015 - Korppi Syventävät opinnot (laudatur) MATS218 Asteteoria ja haarautuvat peitekuvaukset 4 op (09.09.2015 - 28.10.2015), syksy2015 Korppi MATS197 Differentiaaligeometria 4 op (08.09.2015 - 28.10.2015), syksy2015 - Korppi MATS227 Funktionaalianalyysin jatkokurssi 5 op (10.09.2015 - 17.12.2015), syksy - Korppi MATS334 Gromov hyperbolic spaces and quasisymmetric maps 7 op (07.09.2015 - 09.12.2015), syksy 2015 - Korppi MATS901 Kypsyysnäyte 0 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi MATS213 Metriset avaruudet 5 op (02.09.2015 - 04.11.2015), syksy2015 - Korppi MATS111 Mitta- ja integraaliteoria 1 5 op (03.09.2015 - 11.11.2015), syksy2015 - Korppi MATS112 Mitta- ja integraaliteoria 2 3-4 op (23.10.2015 - 15.12.2015), syksy2015 - Korppi MATS900 Pro gradu -tutkielma 20-30 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi MATS311 Reaalianalyysi 9 op (08.09.2015 - 15.12.2015), syksy2015 - Korppi MATS198 Riemannin geometriaa 4 op (27.10.2015 - 17.12.2015), syksy2015 - Korppi MATS905 Sivuainetutkielma 15 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi MATS352 Stokastinen analyysi 5 op (08.09.2015 - 29.10.2015), syksy2015 - Korppi MATS353 Stokastiset differentiaaliyhtälöt 2 4 op (27.10.2015 - 15.12.2015), syksy2015 - Korppi MATS214 Topologia 4 op (28.10.2015 - 09.12.2015), syksy2015 - Korppi 5.5 Matematiikan opetus: yksityiskohtaiset opintojaksokuvaukset Kevät Yleisopinnot HYVY001 Akateeminen opiskelukyky - muutakin kuin pisteitä 2 op (14.09.2015 - 27.05.2016) - Korppi Sisältö: Itsetuntemuksesta hyvinvointia Tunteiden säätely Vuorovaikutuksen kuorma ja keveys Lukeminen ja kirjoittaminen yliopisto-opiskelun perustaitona Arki haltuun palanen kerrallaan Realistisella ajankäytöllä stressi hallintaan Hyvinvoinnillako riskitekijöitä? Suoritustavat: Opintojakso arvioidaan asteikolla hyväksytty-hylätty Kurssin suorittaminen hyväksytyksi edellyttää: luentoihin ja pienryhmätoimintaan osallistumista (7x2h) yhteensä neljän tehtävän tekemistä - alkutehtävä (tavoitteiden asettelu) - kaksi kirjallista tehtävää (valitsemistasi teemoista) - lopputehtävä (vahvuudet voimavaroiksi) Kurssi arvioidaan hylätyksi, jos: kaikkia kirjallisia tehtäviä ei ole tehty, luento-opetukseen ja verkkokeskusteluun ei ole osallistuttu TAI poissaoloa ei ole korvattu muun ryhmän vastaavalla luennolla tai korvaavalla tehtävällä Tavoite: opiskelijalla on perusvalmiudet hyvinvoinnista ja opiskelukyvystä huolehtimiseen opiskelija oppii tunnistamaan ja ymmärtämään haasteellisia tilanteita ennalta sekä ratkaisemaan mahdollisia ongelmia opiskelijalla on keinoja vahvistaa itsetuntemustaan ja soveltaa itsetutkiskelua sekä hyvinvoinnissa että opiskelussa opiskelija ymmärtää työn ja levon merkityksen opiskelukyvylle opiskelija osaa arvioida kriittisesti omaa elämäntapaansa hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn kannalta MATY102 FM-tutkinnon HOPS 1 op (01.08.2015 - 31.08.2016) - Korppi Sisältö: Henkilökohtainen opintosuunnitelma FM-tutkintoa varten tehdään yhdessä opintoneuvojan tai oppiaineen professorin kanssa maisteriopintojen alussa. Tarkempia ohjeita laitoksen www-sivuilla. Ajankohtaista: Ei ilmoittautumista Korpin kautta. MATM006 Harjoittelu 2-5 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Opiskelijan yhden kuukauden harjoittelu alan tehtävissä vastaa kahta opintopistettä. Harjoittelusta voi saada yhteensä enintään 5 op:n suorituksen. Harjoittelusta sovitaan etukäteen ja harjoitteluajan tehtävistä laaditaan 2-3 sivun kirjallinen selvitys. Ajankohtaista: Ei ilmoittautumista Korpin kautta. MATY007 LaTeX-kurssi tutkielmien kirjoittajille 0 op (17.11.2015 30.05.2016), Lv 2015-2016 - Korppi Sisältö: Opastusta matemaattisten tutkielmien kirjoittamiseen ja TeX-ladontaohjelman käyttöön. Suoritustavat: Osallistuminen pääteohjauksiin. Aikataulu: Luentoja ja pääteohjauksia 21.1. alkaen tammi-helmikuussa 2015, LuK-seminaarin yhteydessä. Esivaatimukset: Tietokoneen (Win/Mac/Linux) peruskäyttö. MATY101 LuK-tutkinnon HOPS 1 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Henkilökohtainen opintosuunnitelma LuK-tutkintoa varten tehdään opettajatutorin ohjauksessa ensimmäisen vuoden syyslukukaudella. Tarkempia ohjeita laitoksen www-sivuilla. Ajankohtaista: Ei ilmoittautumista Korpin kautta. Perusopinnot (approbatur) MATP162 Approbatur 2A 5 op (18.01.2016 - 16.03.2016), kevät2016 Korppi Suoritustavat: kurssitentti Esivaatimukset: Symbolinen laskenta, Approbatur 1 B. Aikataulu: Luennot 30 h 18.1. alkaen ma ja ke 16-18 Sisältö: Integroimisteoriaa ja differentiaaliyhtälöitä. Tarkastellaan integraalifunktioita, integroimiskeinoja ja integroinnin sovelluksia. Tarkastellaan ensimmäisen ja toisen kertaluvun differentiaaliyhtälöitä ja niiden ratkaisemista. Tutustutaan parametrisoituihin käyriin, napakoordinaatteihin ja selvitetään käyrän pituuden ja polkuintegraalin laskeminen. Tavoite: Tavoitteena on oppia perusintegrointitekniikat ja muutama sovellus. MATP163 Approbatur 2B 5 op (14.03.2016 - 11.05.2016), kevät2016 Korppi Suoritustavat: kurssitentti Esivaatimukset: Symbolinen laskenta, Approbatur 1 A ja 1 B. Aikataulu: Luennot 30 h 9.3. alkaen ma ja ke 16-18 Sisältö: Sarjateoriaa ja usean muuttujan differentiaalilaskentaa. Käsitellään lukusarjojen suppenemista, potenssisarjoja, Taylorin kehitelmiä sekä niiden käyttötapoja. Selvitetään vektorimuuttujan funktion osittaisderivaatta, differentioituvuus ja kuvaajan tangenttitasoarvionti. Käsitellään ääriarvotehtävien ratkaisemista. Tavoite: Tavoitteena on oppia käyttämään tavallisimpia sarjojen suppenemistestejä ja tutustua Taylorin sarjoihin. MATP170 Approbatur 3 5 op (15.03.2016 - 18.05.2016), kevät2016 Korppi Suoritustavat: Harjoituksiin aktiivisesti osallistuminen, kirjallisten kotitehtävien suorittaminen ja loppukokeen onnistunut läpäisy. Vaihtoehtona on pelkkä tentti. Esivaatimukset: Lukion lyhyt tai pitkä matematiikka. Aikataulu: Luennot 15.3. alkaen ti ja to 16-18. Sisältö: Matematiikan perusopintokurssi sivuaineopiskelijoille. Laajuus 5 op. Sisältö: Diskreettiä ja äärellistä matematiikkaa. Tavoite: Kurssin jälkeen opiskelija osaa matemaattisen päättelyn perusmentelmät perustella luonnollisiin lukuihin liittyviä väittämiä matemaattisella induktiolla tehdä lukuteorian jaollisuus- ja modulolaskentapäättelyjä osaa määrittää annettujen kokonaislukujen suurimman yhteisen tekijän (eukleideen algoritmi) permutaatioiden erilaiset esitystavat ja niiden käytön tunnistaa tasokuvioiden ja avaruuskappaleiden symmetriaryhmiä ja osaa selvittää niitä permutaatioiden avulla yksinkertaisten riippumattomien tapahtumien todennäköisyyksien laskemisen ehdollisen todennäköisyydeen perusteet Aineopinnot (cum laude approbatur) MATA221 Algebra 1A 3-5 op (14.03.2016 - 18.05.2016), kevät 2016 - Korppi Suoritustavat: kurssitentti Esivaatimukset: Lineaarinen algebra ja geometria 1, Algebra 1B tai modulaariaritmetiikan hyvä hallinta. Aikataulu: Luennot 28 h 14.3. alkaen ma ja ti 12-14 Sisältö: Abstraktin algebran alkeita: symmetria- ja permutaatioryhmät, abstraktit ryhmät, ryhmähomomorfismit, Lagrangen lause, normaalit aliryhmät ja tekijäryhmät. Tavoite: Onnistuneen suorituksen jälkeen opiskelija - osaa selvittää, onko tarkasteltava laskutoimituksella varustettu joukko ryhmä - osaa selvittää, onko ryhmän osajoukko aliryhmä ja onko aliryhmä normaali - osaa laskea permutaatioilla ja tasokappaleiden symmetrioilla - tuntee tekijäryhmän käsitteen ja erityisesti osaa laskea kongruenssiluokilla - osaa tutkia ryhmien rakennetta mm. Lagrangen lauseen avulla Ajankohtaista: Algebra 1B käy matematiikan opintojen pakolliseksi Algebran kurssiksi Algebra 1A:n tilalle MATA222 Algebra 1B 5 op (11.01.2016 - 30.03.2016), kevät2016 - Korppi Suoritustavat: kurssitentti Esivaatimukset: Lineaarinen algebra ja geometria 1 Aikataulu: Luennot 28 h 11.1. alkaen ma ja ti 12-14 Sisältö: Abstraktin algebran alkeita: modulaariaritmetiikka, renkaat ja kunnat, polynomirenkaat, polynomien jaollisuus, ideaalit ja tekijärenkaat. Tavoite: Onnistuneen suorituksen jälkeen opiskelija - hallitsee renkaiden ja kuntien perusominaisuudet ja tärkeimmät esimerkit - osaa laskea ja tutkia jaollisuutta jäännösluokkarenkaissa ja polynomirenkaissa - hallitsee ideaalin ja tekijärenkaan käsitteen - tunnistaa yhteydet kokonaislukujen jaollisuuden ja renkaiden perusteorian välillä. Ajankohtaista: Algebra 1B käy matematiikan opintojen pakolliseksi Algebran kurssiksi Algebra 1A:n tilalle. MATA116 Derivaatta ja integraali A 5 op (13.01.2016 - 16.03.2016), kevät 2016 - Korppi Suoritustavat: Kurssitentti (16.3 ja 13.4) Kurssitenttiin osallistumiseen vaaditaan kontaktiopetuksiin osallistumista ja viikottaisten harjoitustehtävien tekemistä. Harjoitustehtävät palautetaan kirjallisina ja ne tarkastetaan. Harjoitustehtävistä on tehtävä vähintään 30% niiden maksimipisteistä. Lisäksi kurssitenttiin saa lisäpisteitä tehdyistä harjoitustehtävistä kaavalla 2/30 *T -1, missä T=harjoitustehtävistä kerättyjen pisteiden prosentuaalinen osuus Esim. 90% -> 5p. Esivaatimukset: Edellyttää kurssien Johdatus reaalifunktioihin MATP311 ja Raja-arvot ja jatkuvuus MATP312 tietojen hyvää hallintaa. Aikataulu: Pienryhmäohjausta 48h ke 13.1 alkaen ke 12-14, to ja pe 10-12 Sisältö: Yhden reaalimuuttujan funktion derivaatta ja integraali, määritelmät ja perusominaisuudet. Tavoite: Kurssin suorittamisen jälkeen opiskelija tuntee derivaatan määritelmän ja siihen liittyvät perustulokset sekä geometrisen tulkinnan osaa todistaa differentiaalilaskennan väliarvolauseen ja soveltaa sitä osaa Riemann-integroituvuuden ja integraalin määritelmät tuntee Riemannin ehdon integroituvuudelle ja osaa soveltaa sitä hallitsee integraalin perusominaisuudet ja integroituvuutta koskevat perustulokset osaa todistaa integraalilaskennan väliarvolauseen ja soveltaa sitä on tietoinen derivaatan ja integraalin yhteydestä analyysin peruslauseen kautta Ajankohtaista: Huomaa uudistettu opetusmenettely: Kurssikirjana David Brannan: "A First Course in Mathematical Analysis" ja pienryhmäluennot. Kurssilaiset jaetaan ennen kurssin alkua kolmeen eri opetusryhmään: 1. sivuaineopiskelijat, 2. matematiikan opettajankoulutukseen aikovat & 3. muut laitoksen pääaineopiskelijat. MATA117 Derivaatta ja integraali B 5 op (10.03.2016 - 18.05.2016), kevät2016 - Korppi Suoritustavat: kurssitentti Esivaatimukset: Edellyttää MATA116 Derivaatta ja integraali A -kurssin tietojen hyvää hallintaa. Aikataulu: Luennot 30 h 17.3 alkaen to ja pe 10-12. Sisältö: Yhden reaalimuuttujan funktion differentiaali- ja integraalilaskentaa, derivaatan ja integroinnin yhteys (analyysin peruslause), differentiaalilaskentaa, integroimistekniikoita, epäoleelliset integraalit. Tavoite: Opiskelija osaaa soveltaa integraalin ja derivaatan perusominaisuuksia on tietoinen derivaatan ja integraalin yhteydestä analyysin peruslauseen kautta hallitsee integroinnin perustekniikat (esimerkiksi osittaisintegrointi, sijoitusintegrointi, osamurtokehitelmät) muistaa epäoleellisen integraalin määritelmän ja osaa soveltaa määritelmää yksinkertaisissa tilanteissa. MATA128 Euklidinen tasogeometria 4 op (08.03.2016 - 11.05.2016), kevät 2016 - Korppi Sisältö: Euklidisen tasogeometrian perusteita aksiomaattisesta näkökulmasta. Suoritustavat: Harjoitukset, kirjalliset tehtävät ja kurssitentti. Tavoite: Kurssin suorittamisen jälkeen opiskelija tuntee aksiomaattisen geometrian perusrakenteen osaa todistaa keskeisimpiä suoriin, kolmioihin ja ympyröihin liittyviä tuloksia ratkaisee tehtäviä käyttäen esimerkiksi yhtenevyys- ja yhdenmuotoisuuslauseita sekä kehäkulmalauseita suorittaa harppi-viivain konstruktioita perustellen Aikataulu: Luennot 30 h alkaen ti 8.3, tiistaisin ja torstaisin klo 8-10 MATA900 Kandidaatintutkielma 6 op (01.08.2015 - 31.07.2016), ennen sl 2013 aloittaneille - Korppi Sisältö: Luonnontieteen kandidaatin tutkinnon pääaineen aineopintoihin sisältyvä lyhyt kirjallinen opinnäyte. Aiheet perustuvat aineopintokurssien pohjalle ja niitä ohjaavat professorit, yliopistonlehtorit, yliopistonopettajat ja tutkijatohtorit. Työn tarkoituksena on perehtyä lähdekirjallisuuden käyttöön ja kirjalliseen esitykseen. Työn aloittamista suunnitellessasi ota yhteyttä yliopistonlehtori Antti Käenmäkeen, joka koordinoi kandidaatintutkielmien ohjausta (syyslukukaudella 2015 yliopistonlehtori Heli Tuominen). Tutkielman aihetta voi myös itse ehdottaa. Ajankohtaista: Ei ilmoittautumista Korpin kautta. Kandidaatintutkielman MATA900 suorittavat ennen syyslukukautta 2013 aloittaneet. Syksyllä 2012 tai aikaisemmin aloittaneilla LuK-seminaarin laajuus on 3 op (MATA910). MATA901 Kypsyysnäyte 0 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Kypsyysnäyte on essee, joka kirjoitetaan kandidaatintutkielman aihepiiristä suomen tai ruotsin kielellä. Kypsyysnäytteestä tarkistetaan sekä sisältö että kieliasu. Kirjoittamisesta on sovittava tutkielman ohjaajan kanssa. Ajankohtaista: Ei ilmoittautumista Korpin kautta. MATA123 Laskennallinen lineaarinen algebra ja geometria 1-2 op (29.03.2016 - 30.04.2016), kevät2016 - Korppi Sisältö: Kurssilla käydään läpi numeerisen laskennan esimerkkejä, jotka liittyvät kurssien Lineaarinen algebra ja geometria 1 ja 2 teoriaan. Kurssilla käytetään Matlab-ohjelmistoa, jonka käyttöä opetellaan tietokoneohjauksissa. Suoritustavat: Ohjaukset ja harjoitustyö Tavoite: Opiskelija osaa selittää numeeriseen laskentaan liittyvät peruskäsitteet ja laskea Matlab:lla numeerisen ratkaisun yksinkertaiseen ongelmaan. Aikataulu: Luennot 8 h, 29.3. alkaen ti 16-18 Esivaatimukset: Lineaarinen algebra ja geometria 1 ja 2 MATA122 Lineaarinen algebra ja geometria 2 4 op (11.01.2016 30.03.2016), kevät 2016- Korppi Suoritustavat: Harjoitukset ja kurssitentti. Esivaatimukset: MATP121 Lineaarinen algebra ja geometria 1. Aikataulu: Luennot 32 h, ma 11.1. alkaen, ma ja ti 10-12. Sisältö: Kannanvaihto, ominaisarvoteoriaa, symmetriset matriisit, neliömuodot sekä toisen asteen yhtälöt, kartioleikkaukset ja neliöpinnat. Reaaliset vektoriavaruudet, kanta ja dimensio, lineaarikuvaukset, vastaavat matriisit ja dimensiolause. Sisätuloavaruus, adjungaatti ja pns-ratkaisu. Tavoite: Kurssin tavoitteena on tutustua reaalisiin vektoriavaruuksiin ja niiden välisiin lineaarikuvauksiin. Kurssin LAG1 tietoja täydennetään ominaisarvoteorialla, johon liittyen tarkastellaan matriisien diagonalisointia ja symmetrisiä lineaarikuvauksia. Kurssin suorittamisen jälkeen opiskelijan tulee osata - antaa esimerkkejä reaalisista vektoriavaruuksista ja lineaarikuvauksista - esittää vektoriavaruuden ja alivaruuden määritelmät ja tutkia, onko annettu joukko vektoriavaruus - esittää lineaarikuvauksen määritelmä ja tutkia, onko annettu kuvaus lineaarikuvaus - päätellä, onko annettu vektorijoukko lineaarisesti riippumaton vai riippuva - esittää kannan ja dimension määritelmät - käyttää dimensiolausetta - selittää äärellisulotteisten vektoriavaruuksien välisten lineaarikuvausten ja matriisien välinen yhteys ja käyttää tätä yhteyttä laskea, miten kantojen vaihtaminen muuttaa vektorin koordinaatteja ja lineaarikuvausta vastaavaa matriisia - esittää lineaarikuvauksen ja neliömatriisin ominaisarvojen, -vektoreiden ja -avaruuksien määritelmät ja ratkaista nämä annetulle kuvaukselle ja matriisille - tutkia, onko annettu neliömatriisi diagonalisoituva - esittää yleisen sisätuloavaruuden määritelmä ja tutkia, onko annettu kuvaus sisätulo - selvittää sisätulon avulla vektorijoukkojen ortogonaalisuus ja -normaalisuus - esittää symmetrisen lineaarikuvauksen ja matrisiisin määritelmät ja selittää symmetrisyyden merkitys ominaisarvojen ja kantojen etsinnässä sekä diagonalisoinnissa - tunnistaa ja luokitella lineaarikuvaukseen ja neliömatriisiin liittyvä neliömuoto - soveltaa symmetriseen matriisiin liittyvää neliömuotoa kartioleikkausten ja neliöpintojen tunnistamiseen ja hahmottamiseen. MATA910 LuK-seminaari 3 op (17.11.2015 - 04.05.2016), lv 2015-2016 Korppi Sisältö: Seminaarissa pidetään LuK-tutkielmaan liittyvä suullinen esitelmä, josta tehdään myös muille osallistujille jaettava kirjallinen versio ja keskustellaan LuK-tutkielman tekemisestä. Seminaariin tulijoilla pitää olla vähintään LuK-tutkielman aihe ennen seminaarin alkamista. Olisi hyvä, että tutkielman teko olisi jo hyvässä vauhdissa ennen seminaarin alkamista. Kurssi sopii erityisesti 2. tai 3. vuoden opiskelijoille. Kurssin yhteydessä saattaa olla mahdollisuus suorittaa äidinkielen opinnot." Suoritustavat: Seminaariesitelmä Aikataulu: Luennot ja seminaari 30 h, 19.1. alkaen ti 16-18. Muut ajat sovitaan ensimmäisellä luennolla. Ajankohtaista: Huom. aloitustilaisuuden aika muuttunut! Syksyllä 2013 ja myöhemmin opintonsa aloittaneilla LuK-seminaari kuuluu osana kandidaatintutkielmaan (MATA920 6 op). Syksyllä 2012 tai aikaisemmin aloittaneilla LuK-seminaarin laajuus on 3 op (MATA910). MATA151 Lukuteoria 1 4 op (12.01.2016 - 09.03.2016), kevät2016 - Korppi Sisältö: Kurssilla käsitellään lukuteorian alkeita, kuten lukujärjestelmiä, alkulukuteoriaa, jaollisuutta ja kongruensseja. Kurssi korvaa Lukuteorian alkeet -kurssin MAT0913. Suoritustavat: kurssitentti Tavoite: Onnistuneesti suoritetun kurssin jälkeen opiskelija osaa tarkastella kokonaislukujen jaollisuutta tietää perusasioita alkuluvuista osaa käyttää kongruenssia jaollisuustarkasteluissa osaa aloittaa uuden yksinkertaisen lukuteorian ongelman tarkastelun ilman esimerkkiä tietää, että olennainen osa matematiikkaa on tutkiminen, konjektuurien tekeminen ja todistaminen Aikataulu: Luennot 28 h ti 12.1. alkaen ti ja to 8-10 MATA118 Reaalimuuttujan analyysin perusteet 5 op (14.03.2016 11.05.2016), kevät2016 - Korppi Suoritustavat: Kurssitentti 11.5.2016 ja x.6.2016. Näiden lisäksi kurssin voi tenttiä loppukesän tenttipäivinä (ja/tai alkusyksystä) Kevään kokeisiin (11.6 ja x.6.) saa lisäpisteitä tehdyistä laskuharjoitustehtävistä seuraavasti: 20% ~ 1p, 35% ~ 2p, 50% ~ 3p, 65% ~ 4p, 80% ~ 5p. Kurssin läpäisyyn vaaditaan 15 pistettä, kuitenkin niin, että loppukokeesta on saatava vähintään 13 pistettä (max 30). Parhaaseen arvosanaan (5) vaaditaan vähintään 29 pistettä. Esivaatimukset: Kurssien "Johdatus matematiikkaan" (MATP101), "Johdatus reaalifunktioihin" (MATP311") ja "Raja-arvot ja jatkuvuus" (MATP312) sisältöjen hallinta. Aikataulu: Luennot 28 h 14.3. alkaen ma ja ti 10-12. Viimeiset harjoitukset perjantaina 8.5. ja viimeinen luento maanantaina 11.5. (kertaus) Sisältö: Täydennetään yhden muuttujan reaalianalyysin teoriaa: - reaalilukujen täydellisyys, Cauchyjonot , lukujoukkojen supremum ja infimum, monotonisten jonojen raja-arvon olemassaolo, sisäkkäisten välien leikkaus - osajonot, Bolzano-Weierstrassin lause - Bolzanon lause, suurimman ja pienimmän arvon olemassaolo jatkuville funktioille - reaalilukujoukkojen topologian alkeita Tavoite: Kurssin suorittanut hahmottaa reaalilukujen joukon kontinuumina, hallitsee täydellisyyden eri piirteitä. Kykenee todistamaan olemassaolotuloksia (esimerkiksi Bolzanon lause, suurimman arvon olemassaolo) Hahmottaa erilaisia reaalilukujoukkoja: erityisesti osaa avoimen, ja suljetun joukon sekä reunajoukon käsitteet. MATA146 Tietokoneavusteinen matematiikka 2 op (01.08.2015 31.05.2016) - Korppi Sisältö: MATA147 Tietokoneavusteinen matematiikka (symbolinen): Symbolisen laskentaohjelmiston käytön opastus. Käsitellään ohjelmiston käytön etuja ja haittoja. Ohjelmistonkäyttöä yhtälöiden ratkaisemisessa, matriisilaskennassa, derivoinnissa, integroinnissa jne. Syksyllä 2015 suoritetaan kurssilla MATP180 Symbolinen laskenta, keväällä 2015 kurssilla MATA123 Laskennallinen lineaarinen algebra ja geometria. Esivaatimukset: Lineaarinen algebra ja geometria 1 (rinnalla suoritettavana) ja Johdatus reaalifunktioihin) tai Lukion matematiikka (lyhyt tai pitkä oppimäärä) sekä Lineaarinen algebra ja geometria 1 samaan aikaan tai aiemmin suoritettuna tai Approbatur 1A. Lisäksi erityisesti lukiossa lyhyen oppimäärän suorittaneille suositellaan kurssia Approbatur 1B samaan aikaan tai aiemmin suoritettuna. MATA253 Vektorifunktioiden analyysi 2A 5 op (14.01.2016 - 16.03.2016), kevät2016 - Korppi Suoritustavat: Kurssitentti. Kevään 2015 kurssitentteihin (ke 9.3 ja ke 6.4) saa laskuharjoitushyvityksiä seuraavan kaavan mukaan: jos laskettu vähintään 20% tehtävistä, saa yhden hyvityspisteen jos laskettu vähintään 35% tehtävistä, saa 2 pistettä. jos laskettu vähintään 50% tehtävistä, saa 3 pistettä. jos laskettu vähintään 65% tehtävistä, saa 4 pistettä. jos laskettu vähintään 80% tehtävistä, saa 5 pistettä. Hyväksyttyyn suoritukseen vaaditaan 15 pistettä, joista vähintään 13 on saatava kurssitentistä. Esivaatimukset: Derivaatta ja integraali A+B; Vektorifunktioiden analyysi 1A+1B (tai Differentiaalilaskenta 1) Aikataulu: Luennot 28 h 14.1. alkaen to ja pe 10-12 Sisältö: Riemannilaisen integraalilaskennan perusrakenteet, Jordan-joukon tilavuus, Fubinin lause, muuttujanvaihto, epäoleellinen integraali Tavoite: Tavoitteena on, että kurssin suoritettuaan opiskelija -on omaksunut moniulotteisen mittaamisen ja integroinnin perusteet - osaa selvittää funktion Riemann-integroituvuuden sekä tavallisessa että epäoleellisessa tapauksessa - hallitsee keskeiset integrointimenetelmät sisällöllisesti ja laskennallisesti - on parantanut asteittain geometrista hahmotuskykyään - ymmärtää kurssin antavan esimerkin matemaattisen teoriarakenteen lähtökohdista, tavoitteista ja toteutuksesta Ajankohtaista: Kurssin kotisivu on https://koppa.jyu.fi/en/courses/167868, jonne tulevat kurssin edetessä laskuharjoitustetävät. MATA254 Vektorifunktioiden analyysi 2B 5 op (10.03.2016 - 11.05.2016), kevät2016 -Korppi Suoritustavat: loppukoe Esivaatimukset: Derivaatta ja integraali A+B; Vektorifunktioiden analyysi 1A+1B (tai Differentiaalilaskenta 1,Differentiaalilaskenta 2, Integraalilaskenta 1). Aikataulu: Luennot 28 h 10.3. alkaen to ja pe 10-12 Sisältö: Johdantoa käyrä- ja pintaintegraaleihin eli riemannilainen integraali polkujen ja yksinkertaisten pintojen suhteen, polun pituus ja pinnan ala. Potentiaalifunktio, Greenin lause tasossa ja perusmuodot Stokesin ja Gaussin lauseista. Tavoite: Tavoitteena on, että kurssin suoritettuaan opiskelija - omaa perustiedot moniulotteisen mittaamisen ja integroinnin teoriarakenteesta paloittain sileille käyrille ja pinnoille (avaruudessa $\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\R3$) - osaa perustellen muodostaa ja määrittää käyrä- ja pintaintegraaleja geometrista hahmotusta hyväksi käyttäen sekä reaaliarvoisille funktioille että vektorikentille - on saavuttanut tavallisiin sovelluksiin sekä tiedolliset että taidolliset valmiudet. Syventävät opinnot (laudatur) MATS215 Algebrallinen topologia 9 op (13.01.2016 - 18.05.2016), kevät2016 - Korppi Sisältö: Kurssilla todistetaan melko syvällisiä topologisia tuloksia algebrallisin menetelmin. Yksittäisenä esimerkkinä mainittakoon vaikkapa Brouwerin kiintopistelause, joka sanoo, että euklidisen n-ulotteisen suljetun yksikköpallon jatkuvalla kuvauksella f pallolle itselleen on aina kiintopiste eli f(x)=x jollekin x. Tätä tulosta on hyvin vaikea todistaa suoraan topologisesti silloin kun n ≥ 2. Tapauksessa n=1 tulos on harjoitustehtävätasoa ja se onkin tämän kurssin ensimmäinen demotehtävä. Suoritustavat: kurssitentti Aikataulu: Luennot 48 h 13.1. alkaen ke 14-16 ja to 10-12 Esivaatimukset: Algebra ja Metriset avaruudet (tai Topologia 1) MATS220 Funktionaalianalyysi 10 op (11.01.2016 - 04.05.2016), kevät2016 - Korppi Sisältö: Hilbert- ja Banach-avaruudet, jatkuvat lineaarikuvaukset, Fourier-sarjat, Bairen kategoria, heikko topologia, operaattorin spektri. Suoritustavat: kurssitentti Aikataulu: Luennot 60 h 11.1. alkaen ma ja ti 10-12 Esivaatimukset: Metriset avaruudet (tai Topologia 1), Topologia (tai Topologia 2), Mitta- ja integraaliteoria. MATS121 Kompleksianalyysi 1 5-6 op (14.01.2016 - 16.03.2016), kevät2016 - Korppi Suoritustavat: kurssitentti Esivaatimukset: "Derivaatta ja Integraali" (MATA116-117), "Sarjat ja approksimointi" (MATA113) sekä "Vektorifunktioiden analyysi 1" (MATA251-252) Aikataulu: Luennot 30 h 14.1. alkaen to ja pe 10-12 Sisältö: Kompleksiluvut. Yhden kompleksimuuttujan kompleksilukuarvoiset funktiot (polynomit, eksponenttifunktio, trigonometriset funktiot, logaritmi). Kompleksinen differentioituvuus ja analyyttiset funktiot ja niiden perusominaisuudet. Cauchyn lauseen ja integraalikaavan lokaalit versiot. CauchyRiemann yhtälöt. Liouvillen lause, maksimiperiaate, algebran peruslause. Tavoite: Kurssin onnistuneen suorittamisen jälkeen opiskelija: - hallitsee kompleksilukujen algebralliset ja topologiset ominaisuudet - hallitsee kompleksifunktioiden perusominaisuudet kykenee soveltamaan kompleksilukujen teoriaa matematiikan eri osa-alueilla. - tunnistaa analyyttiset funktiot ja tunteee niiden perusominaisuudet - osaa käyttää Cauchy-Riemann yhtälöitä (ja johtaa ne) sekä johtaa differentioituvuus CR-yhtälöiden avulla - osaa johtaa Cauchyn lauseen ja integraalikaavan kiekossa ja soveltaa niitä - osaa todistaa algebran peruslauseen MATS122 Kompleksianalyysi 2 4-5 op (17.03.2016 - 18.05.2016), kevät2016 - Korppi Suoritustavat: loppukoe Esivaatimukset: "Derivaatta ja Integraali" (MATA116-117), "Sarjat ja approksimointi" (MATA113), "Vektorifunktioiden analyysi 1" (MATA251-252) sekä "Kompleksianalyysi 1" (MATS121) Aikataulu: Luennot 30 h 17.3. alkaen to ja pe 10-12 Sisältö: Analyyttisten funktioiden potenssisarjaesitys. Cauchyn lause ja integraalikaava yhdesti yhtenäisissä alueissa. Residylaskentaa sekä konformikuvausten alkeita. Erikoispisteistä analyyttisille funktioille. Tavoite: Kurssin onnistuneen suorittamisen jälkeen opiskelija: - hallitsee potenssisarjojen ja analyyttisten funktioiden yhteydet - ymmärtää kierrosluvut ja yhdestiyhtenäisyyden - osaa johtaa ja soveltaa Cauchyn integraalilauseita ja residylausetta - hallitsee konformikuvausten perusominaisuudet - kykenee suoriutumaan hieman vaativammista kompleksianalyysin sovelluksista MATS901 Kypsyysnäyte 0 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Kypsyysnäyte on essee, joka kirjoitetaan pro gradu tutkielman aihepiiristä suomen tai ruotsin kielellä. Mikäli kandidaatintutkinnossa on hyväksytty kypsyysnäyte, voidaan pro gradu -tutkielman tiivistelmä/johdanto, joka osoittaa kirjoittajan perehtyneisyyden alaan, hyväksyä kypsyysnäytteeksi. Kypsyysnäytteestä tarkistetaan sekä sisältö että kieliasu (kieliasu tarkistetaan pro gradu- tutkielmaan liittyvästä kypsyysnäytteestä, mikäli sitä ei ole aiemmin tarkastettu). Kirjoittamisesta on sovittava tutkielman ohjaajan kanssa. Ajankohtaista: Ei ilmoittautumista Korpin kautta MATS133 Lien ryhmät 4 op (19.01.2016 - 16.03.2016), kevät 2016 - Korppi Sisältö: Lie bracket, Lie groups, Lie algebras, Lie homomorphsms, exponential map, simply connected Lie groups, Adjoint representation, Haar measure, homogenous manifols. Kurssi luennoidaan englanniksi. Suoritustavat: kurssitentti Aikataulu: Luennot 28 h 19.1.2014 alkaen ti 12-14 ja ke 10-12. MATS256 Markov- prosessien jatkokurssi 5 op (11.01.2016 - 24.02.2016), kevät 2016 - Korppi Suoritustavat: kurssitentti Esivaatimukset: Osallistujilta edellytetään todennäköisyysteorian tuntemus kurssien MATS352 Stokastinen analyysi tai MATS353 Stokastiset differentiaaliyhtälöt 2 tasolla. Aikataulu: 11.1.2016 - 24.2.2016 Ma 12-14 Ti 8-10 Sisältö: Markov-prosessien olemassaolo, vahvat Markov-prosessit, erilaisia lähestymistapoja tietyntyyppisiin Markov-prosesseihin: puoliryhmäteoria, infinitesimaalinen virittäjä, martingaalikysymys, Dirichlet'n muoto, stokastinen differentiaaliyhtälö, Feller-prosessit, Lévyprosessit. Tavoite: Kurssin jälkeen opiskelija tuntee Kolmogorovin olemassaololauseen, tuntee Markovin, Fellerin ja Lévyn prosessien määritelmät, ymmärtää eri lähestymistavat tietyntyyppisiin Markovprosesseihin sekä näiden hyödyt esimerkiksi stokastisten differentiaaliyhtälöiden heikkojen ratkaisujen etsimisessä. MATS113 Mittateorian jatkokurssi 4-7 op (11.01.2016 - 27.04.2016), kevät2016 - Korppi Sisältö: Kurssilla käydään läpi perusteoriaa Borelin ja Souslinin joukoista. Lisäksi tutustutaan mitallisiin valintoihin ja partitioihin, ehdollisiin mittoihin, mittojen disintegraatioon ja ergodisuuslauseeseen. Muita kurssilla mahdollisesti käytäviä asioita ovat esimerkiksi Egoroffin ja Lusinin lauseet, mittojen laajentaminen, heikko konvergenssi ja Prokhorovin lause. Yleisöstä riippuen kurssi luennoidaan joko suomeksi tai englanniksi. Suoritustavat: kurssitentti Tavoite: Kurssin jälkeen opiskelijan odotetaan ymmärtävän perusteet Borel ja Souslin joukoista ja ehdollisista mitoista sekä hallitsevan mitallisten valintalauseiden ja mittojen disintegraatiolauseiden todistukset ja niiden soveltamisen. Esivaatimukset: Mitta- ja integraaliteoria, Metriset avaruudet (tai Topologia 1). Lisäksi reaalianalyysin ja funktionaalianalyysin kurssien hallinta helpottaa kurssin seurantaa. MATS102 Opettajalinjan analyysin jatkokurssi 4 op (15.03.2016 11.05.2016), kevät 2016- Korppi Sisältö: Analyysin peruskäsitteiden (raja-arvo, jatkuvuus, derivaatta ja integraali) syventäminen. Jatkuvuuksien luokittelu. Derivaattafunktion ominaisuuksia. Mitä vikaa on Riemann-integraalissa? Vain aineenopettajalinjan syventäviin opintoihin. Suoritustavat: Kurssi suoritetaan kirjallisesti palautettavilla ja arvosteltavilla harjoitustehtävillä. Hyväksyttyyn suoritukseen vaaditaan 60% jaossa olevista pisteistä. Tavoite: Kurssin onnistuneen suorittamisen jälkeen opiskelija on vahvistanut ja syventänyt analyysin peruskäsitteiden hallintaa koulumatematiikan kannalta relevantilla tavalla ymmärtää tarpeen käsitteiden eksaktiin määrittelyyn on parantanut valmiuksiaan suorittaa syventäviä analyysin kursseja Aikataulu: Kurssi alkaa to 17.3. Luentoajat to 8-10 ja pe 10-12. Esivaatimukset: Raja-arvo ja jatkuvuus, Derivaatta ja integraali A ja B, Sarjat ja approksimointi (tai Analyysi 1-3) MATS101 Opettajalinjan erikoiskurssi 6 op (11.01.2016 - 30.04.2016), kevät2016 - Korppi Suoritustavat: Harjoitukset ja seminaariesitelmä. Kurssi arvostellaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Esivaatimukset: Matematiikan aineopinnot. Aikataulu: Kurssi alkaa ma 11.1.2016. Luennot ma 8-10 ja ti 10-12, seminaariesitelmät erikseen sovittavina aikoina. Laskuryhmän alustava ajankohta ke 12-14. Sisältö: Valittujen koulumatematiikan aihepiirien matemaattinen käsittely. Ongelmanratkaisustrategioista. Vain aineenopettajalinjan syventäviin opintoihin. Tavoite: Kurssin onnistuneen suorittamisen jälkeen opiskelija tuntee eri ongelmanratkaisustrategioita on vahvistanut aineenhallintaansa koulumatematiikan kannalta relevantilla tavalla on kehittänyt kykyään lukea ja ymmärtää matemaattista tekstiä ja opettaa sen keskeinen sisältö muille on tietoinen matematiikan kouluopetukseen kohdistuvista muutoksista ja haasteista on motivoitunut saattamaan opintonsa loppuun Ajankohtaista: Kurssin suoritukseen kuuluvat seminaariesitelmät valmistellaan ja pidetään 2-3 opiskelijan ryhmissä. Aiheet jaetaan ensimmäisellä tapaamiskerralla ma 11.1. Esitelmien pitämiseen saa ohjausta kurssin opettajalta. Kurssiin liittyy kirjallisesti palautettavia harjoitustehtäviä, jotka arvostellaan. Harjoitustehtäviä voi tehdä laskuryhmässä, jonka kokoontuu ke 12-14. Harjoitustehtävät ja muu kurssimateriaali jaetaan Kopan kautta. Kurssin suoritus arvostellaan asteikolla hyväksytty/hylätty. MATS230 Osittaisdifferentiaaliyhtälöt 7 op (19.01.2016 - 04.05.2016), kevät 2016 - Korppi Sisältö: Johdatus osittaisdifferentiaaliyhtälöihin, ratkaisujen esityslauseita lineaarisille yhtälöille, Laplace, lämpö- ja aaltoyhtälö. Suoritustavat: kurssitentti Aikataulu: Luennot 48 h 19.1. alkaen ti 14-16 ja to 12-14 Esivaatimukset: Matematiikan aineopinnot MATS900 Pro gradu -tutkielma 20-30 op (01.08.2015 - 31.07.2016) Korppi Sisältö: Pääaineen syventäviin opintoihin sisältyvän opinnäytteen, pro gradu -tutkielman tavoitteena on perehdyttää tutkielman tekijä johonkin matematiikan (tai stokastiikan) ongelmakokonaisuuteen. Tutkielman aiheen voi hakea, kun kandidaatintutkielma ja syventävät pakolliset opintojaksot on suoritettu; tutkielman aihetta voi myös itse ehdottaa. Opiskelijan tulee olla säännöllisesti yhteydessä tutkielman ohjaajaan. Kun opintosi ovat siinä vaiheessa, että pro gradun teko on ajankohtaista, ota yhteys haluamaasi ohjaajaan (professorit, lehtorit, yliopistonlehtorit ja tutkijatohtorit) tai tutkielmien ohjausta koordinoivaan professori Tero Kilpeläiseen. Ajankohtaista: Ei ilmoittautumista Korpin kautta. MATS905 Sivuainetutkielma 15 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Sivuaineena matematiikan syventäviä opintoja suorittavan tulee laatia pro gradu-tutkielmaa vastaava, mutta suppeampi tutkielma. Ajankohtaista: Ei ilmoittautumista Korpin kautta MATS442 Stokastinen simulointi 4 op (15.03.2016 - 18.05.2016), kevät2016 - Korppi Sisältö: Monte Carlo -menetelmät, monitasoiset Monte Carlo -menetelmät, MCMC- eli Markovin ketjuja käyttävät Monte Carlo -menetelmät. Tavoite: Kurssin jälkeen opiskelija osaa suunnitella perinteiseen Monte Carlo -menetelmään perustuvia algoritmeja sekä Markovin ketjujen käyttöön perustuvia edistyneempiä algoritmeja, ymmärtää monitasoisen Monte Carlo -menetelmän perusajatuksen ja teorian, osaa ohjelmoida Monte Carlo -ja monitasoiseen Monte Carlo -menetelmään perustuvia algoritmeja. Aikataulu: 15.3.2016 - 18.5.2016 Ti 12-14 To 12-14 Esivaatimukset: Osallistujilta edellytetään alkeistietoja todennäköisyydestä kurssien TILA120 Todennäköisyyslaskenta A tai MATA271 Stokastiset mallit tai MATA280 Stokastiikan perusteet tasolla. Suositellaan myös todennäköisyysteorian perusteiden tuntemusta kurssin MATS262 Todennäköisyysteoria 2 tasolla. MATS260 Todennäköisyysteoria 1 5 op (19.01.2016 - 09.03.2016), kevät 2016 - Korppi Sisältö: Todennäköisyysteorian peruskäsitteet: todennäköisyysavaruus tapahtumien riippumattomuus satunnaismuuttujat odotusarvo ja sen perusominaisuudet sekä satunnaismuuttujien riippumattomuus ja tulomitta. Suoritustavat: kurssitentti Tavoite: Kurssin jälkeen opiskelija on perehtynyt todennäköisyysavaruuden, satunnaismuuttujan sekä riippumattomuuden käsitteisiin, osaa kuvailla yksinkertaisia satunnaisilmiöitä tällä käsitteistöllä ja tuntee tietyt yleisesti käytetyt jakaumat, ymmärtää odotusarvon käsitteen sekä integroitiin liittyvät päätulokset Riemann-integraalin yleistyksenä, osaa laskea odotusarvoja, jotka pohjautuvat diskreetteihin jakaumiin tai Lebesguen mittaan reaaliakselilla. Aikataulu: 19.1.2016 - 9.3.2016 Ti 12-14 To 12-14 Esivaatimukset: Osallistujilta edellytetään alkeistietoja todennäköisyydestä kurssien TILA120 Todennäköisyyslaskenta A , MATA271 Stokastiset mallit tai MATA280 Stokastiikan perusteet tasolla. MATS262 Todennäköisyysteoria 2 5 op (14.03.2016 - 11.05.2016), kevät2016 - Korppi Sisältö: Satunnaismuuttujien ja mittojen suppeneminen eri tavoilla, riippumattomien satunnaismuuttujien summat, suurten lukujen laki, keskeinen raja-arvolause. Tavoite: Kurssin jälkeen opiskelija tuntee satunnaismuuttujien ja mittojen suppenemistavat ja niiden väliset yhteydet, on perehtynyt riippumattomien satunnaismuuttujien summien käyttäytymiseen sekä tuntee suurten lukujen lain ja keskeisen raja-arvolauseen. Aikataulu: 14.3.2016 - 11.5.2016 Ma 12-14 Ti 8-10 Esivaatimukset: Osallistujilta edellytetään todennäköisyysteorian perusteiden tuntemus kurssien MATA261 Johdatus stokastiikkaan, MATS260 Todennäköisyysteoria 1 tai MATS111 Mitta- ja integraaliteoria 1 tasolla sekä lisäksi kompleksilukujen peruslaskutoimitusten tuntemus; suositellaan kurssia MATS121 Kompleksianalyysi 1. Kesä Yleisopinnot MATY102 FM-tutkinnon HOPS 1 op (01.08.2015 - 31.08.2016) - Korppi Sisältö: Henkilökohtainen opintosuunnitelma FM-tutkintoa varten tehdään yhdessä opintoneuvojan tai oppiaineen professorin kanssa maisteriopintojen alussa. Tarkempia ohjeita laitoksen www-sivuilla. Ajankohtaista: Ei ilmoittautumista Korpin kautta. MATM006 Harjoittelu 2-5 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Opiskelijan yhden kuukauden harjoittelu alan tehtävissä vastaa kahta opintopistettä. Harjoittelusta voi saada yhteensä enintään 5 op:n suorituksen. Harjoittelusta sovitaan etukäteen ja harjoitteluajan tehtävistä laaditaan 2-3 sivun kirjallinen selvitys. Ajankohtaista: Ei ilmoittautumista Korpin kautta. MATY101 LuK-tutkinnon HOPS 1 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Henkilökohtainen opintosuunnitelma LuK-tutkintoa varten tehdään opettajatutorin ohjauksessa ensimmäisen vuoden syyslukukaudella. Tarkempia ohjeita laitoksen www-sivuilla. Ajankohtaista: Ei ilmoittautumista Korpin kautta. Perusopinnot (approbatur) MAT0915 Lukualueet 4 op (24.05.2016 - 13.07.2016), kesä2016 - Korppi Sisältö: Kurssilla käsitellään kokonais-, rationaali-, reaali- ja kompleksiluvut Suoritustavat: kurssitentti Aikataulu: Luennot 28 h Aineopinnot (cum laude approbatur) MATA114 Differentiaaliyhtälöt 3-4 op (26.05.2016 - 30.06.2016), kesä2016 - Korppi Suoritustavat: kurssitentti Esivaatimukset: Derivaatta ja integraali A ja B tai (Analyysi 2) Aikataulu: Luennot 24 h Sisältö: Ensimmäisen ja toisen kertaluvun tavalliset differentiaaliyhtälöt, ratkaisun olemassaolo ja yksikäsitteisyys, differentiaaliyhtälöiden ratkaisumenetelmistä. Tavoite: Kurssin tavoitteena oppia ratkaisemaan ensimmäisen ja toisen kertaluvun tavallisia differentiaaliyhtälöitä ja tutustua erilaisiin ratkaisumenetelmiin. Kurssin suorittamisen jälkeen opiskelijan tulisi osata - tunnistaa tavallinen differentiaaliyhtälö ja differentiaaliyhtälöihin liittyvä perustermistö, - esittää olemassaolo- ja yksikäsitteisyyslause ensimmäisen kertaluvun differentiaaliyhtälölle ja päätellä sen avulla, onko annetulla yhtälöllä ratkaisua, - tunnistaa ja ratkaista separoituva yhtälö, - tunnistaa ja ratkaista separoituvaksi palautuvia yhtälötyyppejä, - ratkaista ensimmäisen kertaluvun lineaarinen differentiaaliyhtälö sekä ratkaisukaavan että vakiokertoimisen yhtälön tapauksessa kokeilun avulla, - tunnistaa ja ratkaista eksakti yhtälö sekä osata palauttaa yhtälö eksaktiksi integroivan tekijän avulla, - ratkaista sijoituksella ensimmäiseen kertalukuun palautuvia toisen asteen yhtälöitä, - ratkaista toisen asteen homogeeninen lineaarinen differentiaaliyhtälö käyttäen ratkaisukantaa ja Wronskin determinanttia, - soveltaa kertaluvun pudotusta homogeeniyhtälön toisen ratkaisun löytämiseen kun yksi ratkaisu tiedetään, - ratkaista toisen asteen vakiokertoiminen homogeeninen lineaarinen differentiaaliyhtälö karakteristisen polynomin avulla, etsiä yhtä ratkaisua toisen asteen lineaarinen differentiaaliyhtälölle vakioiden varioinnin ja vakiokertoimisessa tapauksessa kokeilun avulla. MATA900 Kandidaatintutkielma 6 op (01.08.2015 - 31.07.2016), ennen sl 2013 aloittaneille - Korppi Sisältö: Luonnontieteen kandidaatin tutkinnon pääaineen aineopintoihin sisältyvä lyhyt kirjallinen opinnäyte. Aiheet perustuvat aineopintokurssien pohjalle ja niitä ohjaavat professorit, yliopistonlehtorit, yliopistonopettajat ja tutkijatohtorit. Työn tarkoituksena on perehtyä lähdekirjallisuuden käyttöön ja kirjalliseen esitykseen. Työn aloittamista suunnitellessasi ota yhteyttä yliopistonlehtori Antti Käenmäkeen, joka koordinoi kandidaatintutkielmien ohjausta (syyslukukaudella 2015 yliopistonlehtori Heli Tuominen). Tutkielman aihetta voi myös itse ehdottaa. Ajankohtaista: Ei ilmoittautumista Korpin kautta. Kandidaatintutkielman MATA900 suorittavat ennen syyslukukautta 2013 aloittaneet. Syksyllä 2012 tai aikaisemmin aloittaneilla LuK-seminaarin laajuus on 3 op (MATA910). MATA901 Kypsyysnäyte 0 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Kypsyysnäyte on essee, joka kirjoitetaan kandidaatintutkielman aihepiiristä suomen tai ruotsin kielellä. Kypsyysnäytteestä tarkistetaan sekä sisältö että kieliasu. Kirjoittamisesta on sovittava tutkielman ohjaajan kanssa. Ajankohtaista: Ei ilmoittautumista Korpin kautta. Syventävät opinnot (laudatur) MATS901 Kypsyysnäyte 0 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Kypsyysnäyte on essee, joka kirjoitetaan pro gradu tutkielman aihepiiristä suomen tai ruotsin kielellä. Mikäli kandidaatintutkinnossa on hyväksytty kypsyysnäyte, voidaan pro gradu -tutkielman tiivistelmä/johdanto, joka osoittaa kirjoittajan perehtyneisyyden alaan, hyväksyä kypsyysnäytteeksi. Kypsyysnäytteestä tarkistetaan sekä sisältö että kieliasu (kieliasu tarkistetaan pro gradu- tutkielmaan liittyvästä kypsyysnäytteestä, mikäli sitä ei ole aiemmin tarkastettu). Kirjoittamisesta on sovittava tutkielman ohjaajan kanssa. Ajankohtaista: Ei ilmoittautumista Korpin kautta MATS900 Pro gradu -tutkielma 20-30 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Pääaineen syventäviin opintoihin sisältyvän opinnäytteen, pro gradu -tutkielman tavoitteena on perehdyttää tutkielman tekijä johonkin matematiikan (tai stokastiikan) ongelmakokonaisuuteen. Tutkielman aiheen voi hakea, kun kandidaatintutkielma ja syventävät pakolliset opintojaksot on suoritettu; tutkielman aihetta voi myös itse ehdottaa. Opiskelijan tulee olla säännöllisesti yhteydessä tutkielman ohjaajaan. Kun opintosi ovat siinä vaiheessa, että pro gradun teko on ajankohtaista, ota yhteys haluamaasi ohjaajaan (professorit, lehtorit, yliopistonlehtorit ja tutkijatohtorit) tai tutkielmien ohjausta koordinoivaan professori Tero Kilpeläiseen. Ajankohtaista: Ei ilmoittautumista Korpin kautta. MATS905 Sivuainetutkielma 15 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Sivuaineena matematiikan syventäviä opintoja suorittavan tulee laatia pro gradu-tutkielmaa vastaava, mutta suppeampi tutkielma. Ajankohtaista: Ei ilmoittautumista Korpin kautta Syksy Yleisopinnot HYVY001 Akateeminen opiskelukyky - muutakin kuin pisteitä 2 op (14.09.2015 - 27.05.2016) - Korppi Sisältö: Itsetuntemuksesta hyvinvointia Tunteiden säätely Vuorovaikutuksen kuorma ja keveys Lukeminen ja kirjoittaminen yliopisto-opiskelun perustaitona Arki haltuun palanen kerrallaan Realistisella ajankäytöllä stressi hallintaan Hyvinvoinnillako riskitekijöitä? Suoritustavat: Opintojakso arvioidaan asteikolla hyväksytty-hylätty Kurssin suorittaminen hyväksytyksi edellyttää: luentoihin ja pienryhmätoimintaan osallistumista (7x2h) yhteensä neljän tehtävän tekemistä - alkutehtävä (tavoitteiden asettelu) - kaksi kirjallista tehtävää (valitsemistasi teemoista) - lopputehtävä (vahvuudet voimavaroiksi) Kurssi arvioidaan hylätyksi, jos: kaikkia kirjallisia tehtäviä ei ole tehty, luento-opetukseen ja verkkokeskusteluun ei ole osallistuttu TAI poissaoloa ei ole korvattu muun ryhmän vastaavalla luennolla tai korvaavalla tehtävällä. Tavoite: opiskelijalla on perusvalmiudet hyvinvoinnista ja opiskelukyvystä huolehtimiseen opiskelija oppii tunnistamaan ja ymmärtämään haasteellisia tilanteita ennalta sekä ratkaisemaan mahdollisia ongelmia opiskelijalla on keinoja vahvistaa itsetuntemustaan ja soveltaa itsetutkiskelua sekä hyvinvoinnissa että opiskelussa opiskelija ymmärtää työn ja levon merkityksen opiskelukyvylle opiskelija osaa arvioida kriittisesti omaa elämäntapaansa hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn kannalta MATY102 FM-tutkinnon HOPS 1 op (01.08.2015 - 31.08.2016) - Korppi Sisältö: Henkilökohtainen opintosuunnitelma FM-tutkintoa varten tehdään yhdessä opintoneuvojan tai oppiaineen professorin kanssa maisteriopintojen alussa. Tarkempia ohjeita laitoksen www-sivuilla. Ajankohtaista: Ei ilmoittautumista Korpin kautta. MATM006 Harjoittelu 2-5 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Opiskelijan yhden kuukauden harjoittelu alan tehtävissä vastaa kahta opintopistettä. Harjoittelusta voi saada yhteensä enintään 5 op:n suorituksen. Harjoittelusta sovitaan etukäteen ja harjoitteluajan tehtävistä laaditaan 2-3 sivun kirjallinen selvitys. Ajankohtaista: Ei ilmoittautumista Korpin kautta. MATY007 LaTeX-kurssi tutkielmien kirjoittajille 0 op (17.11.2015 30.05.2016), Lv 2015-2016 - Korppi Sisältö: Opastusta matemaattisten tutkielmien kirjoittamiseen ja TeX-ladontaohjelman käyttöön. Suoritustavat: Osallistuminen pääteohjauksiin. Aikataulu: Luentoja ja pääteohjauksia 21.1. alkaen tammi-helmikuussa 2015, LuK-seminaarin yhteydessä. Esivaatimukset: Tietokoneen (Win/Mac/Linux) peruskäyttö. MATY101 LuK-tutkinnon HOPS 1 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Henkilökohtainen opintosuunnitelma LuK-tutkintoa varten tehdään opettajatutorin ohjauksessa ensimmäisen vuoden syyslukukaudella. Tarkempia ohjeita laitoksen www-sivuilla. Ajankohtaista: Ei ilmoittautumista Korpin kautta. MATY010 Matematiikan propedeuttinen kurssi 5 op (08.09.2015 25.11.2015), syksy2015 - Korppi Sisältö: Yhtälö- ja epäyhtälöryhmät, reaalifunktiot, yhden muuttujan differentiaali- ja integraalilaskentaa, analyyttistä geometriaa. Suoritustavat: kurssitentti Aikataulu: Luennot 40 h 8.9. alkaen ti ja to 16-18 Esivaatimukset: Edellyttää lukion matematiikan lyhyen oppimäärän tietoja. Perusopinnot (approbatur) MATP153 Approbatur 1B 4 op (26.10.2015 - 17.12.2015), syksy2015 - Korppi Suoritustavat: Harjoituksia, kirjallisia tehtäviä ja kurssitentti, tai pelkkä lopputentti. Esivaatimukset: Lukion matematiikan pitkä oppimäärä tai Matematiikan propedeuttinen kurssi. Aikataulu: Luennot 28 h 26.10. alkaen ma ja ke 16-18. Sisältö: Yhden muuttujan funktio-oppia ja differentiaalilaskentaa. Kerrataan ja täydennetään lukualueiden ja reaalifunktioiden teoriaa; käsitellään murto-, reaali- ja kompleksiluvut, raja-arvo, jatkuvuus ja derivaatta. Ratkaistaan ääriarvotehtäviä ja tutustutaan uusiin alkeisfunktioihin sekä niiden derivointiin. Tavoite: Kurssin jälkeen opiskelija tuntee yleisimmät alkeisfunktiot, osaa tehdä raja-arvopäättelyjä, ymmärtää funktion derivaatan yhteyden kuvaajan tangenttiin ja virhearviointiin, osaa käyttää derivaattaa funktioiden käyttäytymisen selvittelyssä, erityisesti ääriarvojen etsinnässä. MATP100 Johdatus matematiikkaan 2-3 op (02.09.2015 - 30.09.2015), syksy 2015 -Korppi Suoritustavat: Kurssitentti Esivaatimukset: Lukion pitkä matematiikka. Aikataulu: Luennot 18 h ke 2.9. klo 14-16 alkaen. Sisältö: Matemaattisen päättelyn alkeita, suora ja epäsuora päättely, negaation muodostaminen, induktiotodistus, joukko-opin ja funktio-opin merkintöjä, matematiikan tutkimuksesta ja soveltamisesta. Tavoite: Kurssin onnistuneen suorittamisen jälkeen opiskelija: tietää mitä todistaminen tarkoittaa matematiikassa; osaa soveltaa suoraa ja epäsuoraa päättelyä helpohkoihin todistustehtäviin; osaa muodostaa negaatioita matemaattisista väitelauseista; hallitsee induktiotodistuksen; osaa kirjoittaa todistuksen paperille ja esittää sen taululla; on motivoitunut jatkamaan matematiikan opintojaan. MATP311 Johdatus reaalifunktioihin 5 op (09.09.2015 - 23.10.2015), syksy2015 - Korppi Suoritustavat: Kurssitentti (4.11 ja 25.11) Kurssitentiin osallistumiseen vaaditaan pienryhmäluentojen aktiivista seuraamista ja viikottaisten harjoitustehtävien tekemistä. Harjoitustehtävät palautetaan kirjallisina ja ne tarkastetaan. Harjoitustehtävistä on tehtävä vähintään 30%. Lisäksi, kurssitenttiin saa lisäpisteitä tehdyistä harjoitustehtävistä kaavalla 2/30 *T -1, missä T=harjoitustehtävistä kerättyjen pisteiden prosentuaalinen osuus. Esim. 90% -> 5p. Esivaatimukset: Edellyttää lukion pitkän oppimäärän tietojen hyvää hallintaa. Johdatus matematiikkaan -kurssin samanaikainen suorittaminen on hyödyksi. Aikataulu: Opetusta 42 h, 9.9. alkaen ke 14-16, to ja pe 10-12 Sisältö: Kurssilla seurataan David Brannan in kirjaa "A First Course in Mathematical Analysis", Cambridge University Press (luvut: 1.1-1.5, 2.1-2.5, 3.1, 3.4 ja Appendix 1) . (Mahdollisesti lisäksi käydään läpi Tero Kilpeläisen moniste: "Kompleksilukujen alkeet.") Matematiikan peruskäsitteitä, reaaliluvut ja epäyhtälöt. Reaalilukujoukkojen supremum ja infimum. Käsitteet: lukujono, nollautuva lukujono, lukujonojen suppeneminen; sarjat. (Alkeisfunktioita, polynomit, potenssit ja juuret. Eksponenttifunktiot ja logaritmit. Trigonometriset funktiot. Kompleksilukujen perusominaisuuksia.) Tavoite: Opiskelija osaa soveltaa epäyhtälöitä arviointiin osaa kirjoittaa täsmällisesti matemaattisia väitteitä ja todistuksia omaa valmiudet funktioden analyysin opiskeluun muistaa supremumin ja infimumin määritelmän ja osaa soveltaa määritelmiä ja täydellisyysaksioomaa osaa käsitellä lukujonoja, ymmärtää niiden suppenemisen ja hajaantumisen käsitteet osaa määrittää lukujonojen raja-arvoja osaa analysoida lukujonojen suppenemista muistaa alkeisfunktioiden määrittelyn periaatteet (tuntee kompleksilukujen perusominaisuudet ja laskutoimitukset) Ajankohtaista: Huomaa uudistettu opetusmenettely: Kurssikirjana David Brannan: "A First Course in Mathematical Analysis" ja pienryhmäluennot. Kurssilaiset jaetaan ennen kurssin alkua kolmeen eri opetusryhmään: 1. sivuaineopiskeijat, 2. matematiikan opettajankoulutukseen aikovat & 3. muut laitoksen pääaineopiskelijat. MATP121 Lineaarinen algebra ja geometria 1 6-7 op (14.09.2015 02.12.2015), syksy2015 - Korppi Suoritustavat: Harjoitukset, kirjallisia tehtäviä, kaksi välikoetta, tai pelkkä lopputentti. Tarkemmin kurssioppaassa, ks. kotisivu. Esivaatimukset: Lukion pitkä oppimäärä sekä MATP101 Johdatus matematiikkaan. Aikataulu: Luennot 54 h (11 viikkoa), ma 14.9. alkaen ma 10-12, ti 12-14 ja muutamana ke 14-16. Pienryhmäohjaukset torstaisin ja harjoitukset maanantaisin (useita ryhmiä). Sisältö: Euklidisen avaruuden lineaarinen ja geometrinen struktuuri; lineaarinen riippumattomuus, aliavaruus, kanta, dimensio ja ortogonaalisuus. Lineaarinen yhtälöryhmä ja sen ratkaiseminen. Lineaarikuvaus ja vastaava matriisi. Determinantin perusominaisuudet. Tavoite: Kurssin suorittamisen jälkeen opiskelijan tulee: kyetä ratkaisemaan useamman muuttujan lineaarisia yhtälöryhmiä Gaussin ja Jordanin menetelmällä sekä analysoida ratkaisujoukkoja tuntea Euklidisen avaruuden lineaarinen rakenne, erityisesti aliavaruudet, lineaarikuvaukset, matriisit ja determinantti, sekä eri käsitteiden yhteydet toisiinsa tuntea lineaarinen riippumattomuus, kanta ja dimensio, pystyä selvittämään, onko annettu vektorijoukko lineaarisesti riippumaton, osata muodostaa annettuun aliavaruuteen kanta ja määrittää aliavaruuden dimensio osata käyttää Euklidisen avaruuden sisätulon antamaa geometrista rakennetta, muodostaa annettuun aliavaruuteen ortonormaali kanta Gramin ja Schmidtin ortogonalisointimenetelmällä sekä laskea vektorin ortogonaalinen projektio aliavaruudelle osata keskeisten käsitteiden määritelmät sekä tarvittaessa pystyä tuottamaan todistuksia lineaarialgebran perustuloksia koskeville väitteille. Ajankohtaista: Kurssi on syksystä 2013 alkaen ollut pakollinen perusopinnoissa sekä pääaine- että sivuaineopiskelijoille. MATP312 Raja-arvot ja jatkuvuus 5 op (28.10.2015 - 15.12.2015), syksy2015 - Korppi Suoritustavat: Kurssitentti (15.12 ja 20.1) Kurssitenttiin osallistumiseen vaaditaan kontaktiopetuksiin osallistumista ja viikottaisten harjoitustehtävien tekemistä. Harjoitustehtävät palautetaan kirjallisina ja ne tarkastetaan. Harjoitustehtävistä on tehtävä vähintään 30% niiden maksimipisteistä. Lisäksi, kurssitenttiin saa lisäpisteitä tehdyistä harjoitustehtävistä kaavalla 2/30 *T -1, missä T=harjoitustehtävistä kerättyjen pisteiden prosentuaalinen osuus Esim. 90% -> 5p. Esivaatimukset: Edellyttää Johdatus matematiikkaan ja Johdatus reaalifunktioihin -kurssien tietojen hyvää hallintaa. Aikataulu: Opetusta 42 h, 28.10. alkaen ke 14-16, to ja pe 10-12 Sisältö: Kurssilla seurataan David Brannan in kirjaa "A First Course in Mathematical Analysis", Cambridge University Press (luvut: 2, 4 ja 5). Kerrataan: lukujonot ja niiden suppeneminen. Yhden reaalimuuttujan reaaliarvoisen funktion jatkuvuus ja raja-arvot. Jatkuvien funktioiden perustuloksia. Tavoite: Opiskelija osaa määrittää lukujonojen raja-arvoja osaa analysoida lukujonojen suppenemista muistaa reaalifunktion jatkuvuuden määritelmän ja osaa soveltaa määritelmää on tietoinen jatkuvia funktioita koskevista perustuloksista muistaa funktion raja-arvon määritelmän ja osaa soveltaa sitä ymmärtää raja-arvon ja jatkuvuuden yhteyden ja eron osaa analysoida lukujonojen suppenemista ja funktioiden jatkuvuutta muistaa alkeisfunktioiden määrittelyn periaatteet osaa kirjoittaa täsmällisesti matemaattisia väitteitä ja todistuksia osaa lukea reaalifunktioita käsittelevää matemaattista tekstiä Ajankohtaista: Huomaa uudistettu opetusmenettely. Kurssikirjana David Brannan: "A First Course in Mathematical Analysis". Kurssilaiset jaetaan ennen kurssin alkua kolmeen eri opetusryhmään: 1. sivuaineopiskeijat, 2. matematiikan opettajankoulutukseen aikovat & 3. muut laitoksen pääaineopiskelijat. MATP180 Symbolinen laskenta 2 op (27.10.2015 - 30.12.2015), syksy2015 - Korppi Sisältö: Symbolisen laskentaohjelmiston käytön opastus, esim. Maximan (tai Mathematican, Maplen, MuPADin...). Käsitellään ohjelmistojen käytön etuja ja haittoja. Käytetään ohjelmistoa yhtälöiden ratkaisemisessa, derivoinnissa, integroinnissa jne. Perehdytään graafiseen esittämiseen. Lisäksi tutustutaan LaTeX-ladontajärjestelmään. Suoritustavat: Harjoitustyö ja/tai näyttökoe Tavoite: Kurssin jälkeen opiskelija osaa kirjoittaa tietokoneella matemaattista tekstiä, osaa visualisoida tietokoneella mm. funktioiden kuvaajia ja yhtälöiden ratkaisujoukkoja, osaa käyttää symbolisen laskennan ohjelmistoa laskemiseen (mm. funktion arvot, integrointi, derivointi, ääriarvojen etsiminen, matriisilaskenta jne.), osaa käyttää symbolisen laskennan ohjelmistoa yhtälöiden symboliseen ja numeeriseen ratkaisemiseen sekä ymmärtää näiden eron. Aikataulu: Luennot 8 h, ti 27.10. - 1.12. klo 16-18 Esivaatimukset: Lukion matematiikka (lyhyt tai pitkä oppimäärä) sekä Lineaarinen algebra ja geometria 1 samaan aikaan tai aiemmin suoritettuna tai Approbatur 1A. Lisäksi erityisesti lukiossa lyhyen oppimäärän suorittaneille suositellaan kurssia Approbatur 1B samaan aikaan tai aiemmin suoritettuna. Aineopinnot (cum laude approbatur) MATA241 Analyyttinen geometria - aineenopettajille 4 op (26.10.2015 17.12.2015), syksy 2015 - Korppi Suoritustavat: kurssitentti Esivaatimukset: Johdatus matematiikkaan, Lineaarinen algebra ja geometria 1 Aikataulu: Luennot 28 h, 28.10. alkaen ma 12-14 ja ti 10-12 Sisältö: Kartioleikkausten ( Ympyrä, Ellipsi, Paraabeli, Hyperbeli) esittäminen polttopisteen ja johtosuoran avulla. Kartioleikkaukset algebrallisten yhtälöiden avulla. Parametriesitykset ja tangentit. Euklidisen avaruuden isometriat ja lineaariaffiinit kuvaukset. Kartioleikkausten tunnistaminen yleisestä toisen asteen yhtälöstä. GeoGebra-ohjelmiston käyttö kartioleikkausten havainnollistamiseen. Tavoite: Kurssin jälkeen opiskelija osaa: määritellä kartioleikkaukset polttopisteen ja johtosuoran avulla sekä tunnistaa näiden yhteyden algebrallisiin yhtälöihin. osaa parametrisoida kartioleikkaukset ja johtaa näiden avulla tangenttisuorat tietää mitä tarkoittaa isometria ja osaa niiden perusominaisuudet tietää mitä tarkoittaa affiinikuvaus, ja tunnistaa näiden ja isometrioiden yhteyden tunnistaa yleisestä kahden muuttujan toisen asteen algebrallisesta yhtälöstä kartioleikkauksen hallitsee GeoGebra ohjelam perusominaisuudet ja osaa tehdä sillä yksinkertaisia geometriaan littyviä havainnollistuksia MATA114 Differentiaaliyhtälöt 3-4 op (28.10.2015 - 15.12.2015), syksy2015 - Korppi Suoritustavat: kurssitentti Esivaatimukset: Derivaatta ja integraali A ja B (tai Analyysi 2) Aikataulu: Luennot 24 h 28.10. alkaen ke ja to klo 12-14 Sisältö: Ensimmäisen ja toisen kertaluvun tavalliset differentiaaliyhtälöt, ratkaisun olemassaolo ja yksikäsitteisyys, differentiaaliyhtälöiden ratkaisumenetelmistä Tavoite: Kurssin tavoitteena oppia ratkaisemaan ensimmäisen ja toisen kertaluvun tavallisia differentiaaliyhtälöitä ja tutustua erilaisiin ratkaisumenetelmiin. Kurssin suorittamisen jälkeen opiskelijan tulisi osata - tunnistaa tavallinen differentiaaliyhtälö ja differentiaaliyhtälöihin liittyvä perustermistö, - esittää olemassaolo- ja yksikäsitteisyyslause ensimmäisen kertaluvun differentiaaliyhtälölle ja päätellä sen avulla, onko annetulla yhtälöllä ratkaisua, - tunnistaa ja ratkaista separoituva yhtälö, - tunnistaa ja ratkaista separoituvaksi palautuvia yhtälötyyppejä, - ratkaista ensimmäisen kertaluvun lineaarinen differentiaaliyhtälö sekä ratkaisukaavan että vakiokertoimisen yhtälön tapauksessa kokeilun avulla, - tunnistaa ja ratkaista eksakti yhtälö sekä osata palauttaa yhtälö eksaktiksi integroivan tekijän avulla, - ratkaista sijoituksella ensimmäiseen kertalukuun palautuvia toisen asteen yhtälöitä, - ratkaista toisen asteen homogeeninen lineaarinen differentiaaliyhtälö käyttäen ratkaisukantaa ja Wronskin determinanttia, - soveltaa kertaluvun pudotusta homogeeniyhtälön toisen ratkaisun löytämiseen kun yksi ratkaisu tiedetään, - ratkaista toisen asteen vakiokertoiminen homogeeninen lineaarinen differentiaaliyhtälö karakteristisen polynomin avulla, etsiä yhtä ratkaisua toisen asteen lineaarinen differentiaaliyhtälölle vakioiden varioinnin ja vakiokertoimisessa tapauksessa kokeilun avulla. MATA140 Johdatus diskreettiin matematiikkaan 4 op (07.09.2015 11.11.2015), syksy2015 - Korppi Sisältö: Kombinatoriikkaa, lineaariset rekursioyhtälöt, verkkoteoriaa Suoritustavat: kurssitentti Aikataulu: Luennot 28 h 7.9. alkaen ma 12-14 ja ti 10-12 Esivaatimukset: Johdatus matematiikkaan tai vastaavat tiedot MATA900 Kandidaatintutkielma 6 op (01.08.2015 - 31.07.2016), ennen sl 2013 aloittaneille - Korppi Sisältö: Luonnontieteen kandidaatin tutkinnon pääaineen aineopintoihin sisältyvä lyhyt kirjallinen opinnäyte. Aiheet perustuvat aineopintokurssien pohjalle ja niitä ohjaavat professorit, yliopistonlehtorit, yliopistonopettajat ja tutkijatohtorit. Työn tarkoituksena on perehtyä lähdekirjallisuuden käyttöön ja kirjalliseen esitykseen. Työn aloittamista suunnitellessasi ota yhteyttä yliopistonlehtori Antti Käenmäkeen, joka koordinoi kandidaatintutkielmien ohjausta (syyslukukaudella 2015 yliopistonlehtori Heli Tuominen). Tutkielman aihetta voi myös itse ehdottaa. Ajankohtaista: Ei ilmoittautumista Korpin kautta. Kandidaatintutkielman MATA900 suorittavat ennen syyslukukautta 2013 aloittaneet. Syksyllä 2012 tai aikaisemmin aloittaneilla LuK-seminaarin laajuus on 3 op (MATA910). MATA901 Kypsyysnäyte 0 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Kypsyysnäyte on essee, joka kirjoitetaan kandidaatintutkielman aihepiiristä suomen tai ruotsin kielellä. Kypsyysnäytteestä tarkistetaan sekä sisältö että kieliasu. Kirjoittamisesta on sovittava tutkielman ohjaajan kanssa. Ajankohtaista: Ei ilmoittautumista Korpin kautta. MATA150 Logiikka 4 op (07.09.2015 - 15.12.2015), syksy2015 - Korppi Sisältö: Propositio- ja predikaattilogiikkaa. Päättely, totuustaulut, eheys- ja täydellisyyslauseet Suoritustavat: kurssitentti Aikataulu: Luennot 28 h 7.9. alkaen ma ja 14-16 MATA910 LuK-seminaari 3 op (17.11.2015 - 04.05.2016), lv 2015-2016 Korppi Sisältö: Seminaarissa pidetään LuK-tutkielmaan liittyvä suullinen esitelmä, josta tehdään myös muille osallistujille jaettava kirjallinen versio ja keskustellaan LuK-tutkielman tekemisestä. Seminaariin tulijoilla pitää olla vähintään LuK-tutkielman aihe ennen seminaarin alkamista. Olisi hyvä, että tutkielman teko olisi jo hyvässä vauhdissa ennen seminaarin alkamista. Kurssi sopii erityisesti 2. tai 3. vuoden opiskelijoille. Kurssin yhteydessä saattaa olla mahdollisuus suorittaa äidinkielen opinnot." Suoritustavat: Seminaariesitelmä Aikataulu: Luennot ja seminaari 30 h, 19.1. alkaen ti 16-18. Muut ajat sovitaan ensimmäisellä luennolla. Ajankohtaista: Huom. aloitustilaisuuden aika muuttunut! Syksyllä 2013 ja myöhemmin opintonsa aloittaneilla LuK-seminaari kuuluu osana kandidaatintutkielmaan (MATA920 6 op). Syksyllä 2012 tai aikaisemmin aloittaneilla LuK-seminaarin laajuus on 3 op (MATA910). MATA274 Rahoitusteorian stokastisia malleja 2 3 op (07.09.2015 04.11.2015), syksy2015 - Korppi Suoritustavat: kurssitentti Esivaatimukset: Osallistujilta edellytetään alkeistietoja todennäköisyydestä kurssien TILA120 Todennäköisyyslaskenta A tai MATA271 Stokastiset mallit tai MATA280 Stokastiikan perusteet tasolla. Suositellaan myös todennäköisyysteorian perusteiden tuntemusta kurssin MATS260 Todennäköisyysteoria 1 tasolla. Aikataulu: 7.9.2015 - 4.11.2015 Ma 12-14 Ti 14-16 Sisältö: Lyhyt johdanto stokastiseen integraaliin, Black-Scholes -malli, arbitraasi, riskineutraali eurooppalaisten optioiden hinnoittelu ja suojautuminen, rahoitusteorian ensimmäinen päälause (Fundamental Theorem of Asset Pricing), joukkovelkakirjalainat, valuuttamarkkinat, luottoriski. Tavoite: Kurssin jälkeen opiskelija omaa perustiedot Itô-integraalista Brownin liikkeen suhteen, tuntee kurssilla käsiteltyjen rahoitusteorian käsitteiden matemaattiset määritelmät, ymmärtää kurssin keskeisten tulosten sisällön, osaa soveltaa niitä laskuissa sekä tuntee joitakin todistuksissa käytettyjä tekniikoita. MATA113 Sarjat ja approksimointi 4-5 op (09.09.2015 - 28.10.2015), syksy2015 - Korppi Suoritustavat: Kurssitentti Esivaatimukset: Derivaatta ja integraali A ja B (tai Analyysi 2) Aikataulu: Luennot 28 h 9.9. alkaen ke ja to 12-14. Sisältö: Lukusarjat ja niiden ominaisuudet. Suppenemistestejä lukusarjojen suppenemiselle. Funktiojonot ja niiden suppeneminen. Funktiosarjat, potenssisarjat ja Taylor-kehitelmät. Esityksen tarkkuustaso vastaa Spivakin Calculus-kirjan esitystä. Tavoite: Kurssin tavoitteena on täydentää Johdatus reaalifunktioihin ja Raja-arvot ja jatkuvuus sekä Derivaatta ja integraali A ja B -kurssien tietoja. Kurssin pääteemoja ovat Taylor-polynomit, lukusarjat, funktiojonot ja funktiosarjat. Kurssin suorittamisen jälkeen opiskelijan tulisi osata selittää, miten reaalifunktiota voidaan arvioida Taylorin polynomeilla ja laskea annetun funktion Taylorin polynomit soveltaa Taylorin lausetta jäännöstermin arviointiin ja raja-arvojen laskemiseen esittää funktiojonon pisteittäisen ja tasaisen suppenemisen määritelmät sekä tutkia, suppeneeko annettu funktiojono pisteittäin tai tasaisesti antaa esimerkki funktiojonosta, joka suppenee pisteittäin mutta ei tasaisesti käyttää funktiojonon tasaista suppenemista rajafunktion ominaisuuksien selvittämiseen esittää lukusarjan sekä sen suppenemisen määritelmät antaa esimerkkejä sekä suppenevista että hajaantuvista lukusarjoista sekä tunnistaa yleiset lukusarjat (geometrinen sarja, harmoninen sarja, vuorotteleva harmoninen sarja, yli- ja aliharmoninen sarja) käyttää yleisimpiä suppenemistestejä (majorantti-/minoranttitesti, osamäärätesti, suhdetesti, juuritesti, integraalitesti, Leibnizin testi vuorotteleville sarjoille) lukusarjan suppenemisen tutkimisessa tiedostaa, että summausjärjestyksen vaihto voi vaikuttaa sarjan suppenemiseen (Riemannin uudelleenjärjestelylause) esittää funktiosarjan pisteittäsen, itseisen ja tasaisen suppenemisen määritelmät sekä tutkia, suppeneeko annettu funktiosarja selittää ja käyttää summafunktion ominaisuuksia itseisesti suppenevalle sarjalle soveltaa Weierstrassin testiä funktiojonon tasaiselle suppenemiselle esitää potenssisarjan, suppenemissäteen ja -välin määritelmät ja selittää, missä joukossa potenssisarja voi supeta löytää annetun potenssisarjan suppenemissäde ja joukko, jossa potenssisarja suppenee tunnistaa funktion ja potenssisarjan yhteys. MATA280 Stokastiikan perusteet 5 op (26.10.2015 - 17.12.2015), syksy2015 - Korppi Suoritustavat: Loppukoe, harjoitustehtävät (joista 20 % vaaditaan tehdyksi) ja pakollinen tietokoneharjoitus. Esivaatimukset: Lukujonojen ja -sarjojen perusteet tasolla Sarjat ja approksimointi (Analyysi 3) ja äärellisulotteisen vektoriavaruuden peruslaskutoimitukset tasolla Lineaarinen algebra ja geometria 1 . Kurssi TILA121 Todennäköisyyslaskenta tarjoaa hyödyllisiä muttei pakollisia lisätietoja. Aikataulu: Luennot 28 h 26.10 alkaen ma ja ti 14-16 Sisältö: Satunnaisluvun todennäköisyysfunktio, generoiva funktio ja momentit, satunnaisvektorit, riippumattomuus, numeroituvien avaruuksien tulomitta, Markovin ja Chebyshevin epäyhtälöt, satunnaisjonon stokastinen suppeneminen, heikko suurten lukujen laki, pienten lukujen laki Tavoite: Kurssin suoritettuaan osallistuja: Osaa laskea diskreetin satunnaisluvun jakauman ja momentit sen generoivaa funktiota derivoimalla; Näkee satunnaisvektorin yhteisjakaumasta, ovatko sen komponentit riippumattomat; Osaa selittää, miten ja milloin satunnaislukujen summaa voi arvioida sen odotusarvon avulla; Tunnistaa geometrista jakaumaa ja Poisson-jakaumaa noudattavia satunnaisilmiöitä & Osaa simuloida tietokoneella yksinkertaisen satunnaisprosessin polkuja Ajankohtaista: Tämä kurssi korvaa kurssit MATA271 Stokastiset mallit ja TILA130 Todennäköisyyslaskenta B. Luentojen opetuskieli on suomi. Harjoitustehtävät ja tentit on tarvittaessa saatavilla myös englanniksi. MATA146 Tietokoneavusteinen matematiikka 2 op (01.08.2015 31.05.2016) - Korppi Sisältö: MATA147 Tietokoneavusteinen matematiikka (symbolinen): Symbolisen laskentaohjelmiston käytön opastus. Käsitellään ohjelmiston käytön etuja ja haittoja. Ohjelmistonkäyttöä yhtälöiden ratkaisemisessa, matriisilaskennassa, derivoinnissa, integroinnissa jne. Syksyllä 2015 suoritetaan kurssilla MATP180 Symbolinen laskenta, keväällä 2015 kurssilla MATA123 Laskennallinen lineaarinen algebra ja geometria. Esivaatimukset: Lineaarinen algebra ja geometria 1 (rinnalla suoritettavana) ja Johdatus reaalifunktioihin) tai Lukion matematiikka (lyhyt tai pitkä oppimäärä) sekä Lineaarinen algebra ja geometria 1 samaan aikaan tai aiemmin suoritettuna tai Approbatur 1A. Lisäksi erityisesti lukiossa lyhyen oppimäärän suorittaneille suositellaan kurssia Approbatur 1B samaan aikaan tai aiemmin suoritettuna. TILA121 Todennäköisyyslaskenta 5 op (07.09.2015 - 08.10.2015), syksy 2015 - Korppi Suoritustavat: kurssitentti Esivaatimukset: Matematiikan perusopinnot. Varsinkin integrointi ja derivointi. Aikataulu: Luentoja (30 h) ja harjoituksia (12 h). Syksy 1. periodi. Sisältö: Todennäköisyys, sen aksioomat, käsitteistö ja perusominaisuudet, satunnaismuuttujat, niiden jakaumat ja jakaumien tunnusluvut. Tavoite: Kurssin onnistuneen suorittamisen jälkeen opiskelija osaa ratkaista yksinkertaisia todennäköisyyteen liittyviä sekä käytännön, että teoreettisia ongelmia soveltaa erilaisia stokastisia malleja johtaa esitettyihin käsitteisiin liittyvät teoreettiset perustulokset MATA251 Vektorifunktioiden analyysi 1A 5 op (03.09.2015 - 04.11.2015), syksy2015 -Korppi Suoritustavat: Kurssitentti; Syksyn 2015 Kurssitenttiin (ke 4.11. ja ke 25.11.) saa laskuharjoitushyvityksiä seuraavan kaavan mukaan: jos laskettu vähintään 20% tehtävistä, saa yhden hyvityspisteen jos laskettu vähintään 35% tehtävistä, saa 2 pistettä. jos laskettu vähintään 50% tehtävistä, saa 3 pistettä. jos laskettu vähintään 65% tehtävistä, saa 4 pistettä. jos laskettu vähintään 80% tehtävistä, saa 5 pistettä. Esivaatimukset: Lineaarinen algebra ja geometria 1, Raja-arvo ja jatkuvuus, Derivaatta ja integraali A ja B Aikataulu: Luennot 30 h 3.9. alkaen to ja pe 10-12 Sisältö: Euklidinen avaruus R ^n, etäisyys ja R^n:n topologiset peruskäsitteet. Vektorifunktion rajaarvo ja jatkuvuus. Joukon kompaktius ja yhtenäisyys. Yhden muuttujan vektoriarvoisen funktion derivaatta, polun pituus ja käyräintegraali. Tavoite: Kurssin onnistuneen suorittamisen jälkeen opiskelija osaa määritellä Euklidisen avaruuden topologiset peruskäsitteet (avoimet ja suljetut joukot, kompaktius, polkuyhtenäisyys jne.) ja osaa ratkaista niihin liittyviä yksinkertaisia todistustehtäviä. ymmärtää vektorifunktion jatkuvuuden ja rajaarvon määritelmät, ja tuntee niiden ja topologian peruskäsitteiden väliset yhteydet osaa perustellen muodostaa ja määrittää käyräintegraaleja. Ajankohtaista: Kurssin kotisivut löytyvät Kopasta, https://koppa.jyu.fi/kurssit/183748. Kopassa olevasta materiaalikansiosta löytyy kurssin luentomoniste. Kurssin edistyessä demotehtävät jaetaan Kopan kautta. MATA252 Vektorifunktioiden analyysi 1B 5 op (29.10.2015 - 17.12.2015), syksy2015 -Korppi Suoritustavat: Kurssitentti. Syksyn 2015 kurssitenttiin (to 17.12) saa laskuharjoitushyvityksiä seuraavan kaavan mukaan: jos laskettu vähintään 20% tehtävistä, saa yhden hyvityspisteen jos laskettu vähintään 35% tehtävistä, saa 2 pistettä. jos laskettu vähintään 50% tehtävistä, saa 3 pistettä. jos laskettu vähintään 65% tehtävistä, saa 4 pistettä. jos laskettu vähintään 80% tehtävistä, saa 5 pistettä. Hyväksyttyyn suoritukseen vaaditaan 15 pistettä, joista vähintään 13 on saatava kurssitentistä. Esivaatimukset: Derivaatta ja Integraali A ja B, Sarjat ja approksimointi, Vektorifunktioiden analyysi 1 A Aikataulu: Luennot 28 h 29.10. alkaen to ja pe 10-12. Sisältö: Usean reaalimuuttujan funktioiden differentiaalilaskennan perusteet. Reaaliarvoisen funktion ääriarvoteoriaa: pienin ja suurin arvo, sidotut ja lokaalit ääriarvot. Tavoite: Tavoitteena on, että kurssin suoritettuaan opiskelija ymmärtää vektorifunktion derivaatan lineaarikuvauksena ja sen merkityksen lineaarisena approksimaationa funktion arvojen erotukselle osaa selvittää derivaatan, osittaisderivaattojen ja suuntaisderivaattojen yhteydet, ja hallitsee ne myös laskennallisesti hallitsee funktion pienimmän ja suurimman arvon sekä lokaalien ääriarvojen määrityksen sekä teorian osalta että laskennallisesti Ajankohtaista: Kurssin kotisivu löytyy Kopasta, https://koppa.jyu.fi/en/courses/167867. Kopan materiaalikansioon tulee kurssin alustava luentomoniste ja demot-kansioon laskuharjoitustehtävät. Syventävät opinnot (laudatur) MATS218 Asteteoria ja haarautuvat peitekuvaukset 4 op (09.09.2015 28.10.2015), syksy2015 - Korppi Sisältö: Modernin geometrisen funktioteorian topologiset perusteet: Alexander-Spanier kohomologia, yleistetyt monistot ja lokaali suunnistuvuus, kuvauksen lokaali aste, haarautuvat peitekuvaukset, Väisälän lause. Suoritustavat: Kurssi suoritetaan (matemaattisella) oppimispäiväkirjalla. Oppimispäiväkirja koostuu kolmesta esseestä, joiden pituus ja aihe sovitaan luennoitsijan kanssa. Tavoite: Alexander-Spanier kohomologia työkaluna suunnistuvuuden määrittelyssä ja kuvausten asteteoriassa. Haarautuvien peitekuvausten perusominaisuudet. Aikataulu: Luennot 28 h, 9.9. alkaen ma ja ke 12-14. MATS197 Differentiaaligeometria 4 op (08.09.2015 - 28.10.2015), syksy2015 - Korppi Sisältö: Differentiable manifolds, tangent bundles, differentials, tensor fields, differential forms, Lie derivatives. Kurssi luennoidaan englanniksi. Suoritustavat: kurssitentti Aikataulu: Luennot 28 h 8.9. alkaen ti ja to 12–14 Esivaatimukset: Vektorifunktioiden analyysi 1A ja 1B sekä Vektorifunktioiden analyysi 2A ja 2B (tai Diff. lask 1, Int. lask 1, Diff. Lask 2 ja Int. lask 2) TAI Diff. geom. perusteet MATS227 Funktionaalianalyysin jatkokurssi 5 op (10.09.2015 17.12.2015), syksy -Korppi Suoritustavat: kurssitentti Esivaatimukset: Funktionaalianalyysi kurssin MATS220 Funktionaalianalyysi tasolla. Aikataulu: 10.9.2015 - 17.12.2015 To 8-10 Sisältö: Topologiset vektoriavaruudet, distribuutioteoria, valikoituja paloja Banach-avaruuksien teoriasta. Tavoite: Kurssin jälkeen osallistuja on perehtynyt topologisten vektoriavaruuksien perusominaisuuksiin, tuntee tavanomaisia esimerkkejä, ymmärtää näiden avaruuksien merkityksen distribuutioteorian kulmakivinä, on perehtynyt eri tyyppisiin distribuutioihin sekä osaa soveltaa näitä osittaisdifferentiaaliyhtälöihin. MATS334 Gromov hyperbolic spaces and quasisymmetric maps 7 op (07.09.2015 - 09.12.2015), syksy2015 - Korppi Sisältö: Quasisymmetric arose historically as boundary maps of quasiconformal maps. Quasisymmetry may be viewed as the global version of quasiconformality, which is an infinitesimal notion. In rough geometry one studies the large scale behavior of some geometric space. Gromov hyperbolicity is one notion when such a space "looks like hyperbolic space'' on large scales. Such a space has a "boundary at infinity''. Quasisymmetric maps are the natural maps on these boundaries. Conversely, a given quasisymmetric map may be extended to a suitable Gromov hyperbolic space. Thus Gromov hyperbolic spaces and quasisymmetric maps are closely connected. This course gives an introduction to the theory of quasisymmetric maps and Gromov hyperbolic spaces. Suoritustavat: Harjoitustehtävien tekeminen ja niiden esittäminen harjoituksissa. Tavoite: Understanding of the basic concepts of Gromov hyperbolic spaces and quasisymmetric maps, in particular quasisymmetry, Gromov hyperbolicity, Gromov product, quasi-isometry, boundary at inifity. Aikataulu: Luennot 7.9. alkaen ma 12-14 ja ke 16-18 MATS901 Kypsyysnäyte 0 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Kypsyysnäyte on essee, joka kirjoitetaan pro gradu tutkielman aihepiiristä suomen tai ruotsin kielellä. Mikäli kandidaatintutkinnossa on hyväksytty kypsyysnäyte, voidaan pro gradu -tutkielman tiivistelmä/johdanto, joka osoittaa kirjoittajan perehtyneisyyden alaan, hyväksyä kypsyysnäytteeksi. Kypsyysnäytteestä tarkistetaan sekä sisältö että kieliasu (kieliasu tarkistetaan pro gradu- tutkielmaan liittyvästä kypsyysnäytteestä, mikäli sitä ei ole aiemmin tarkastettu). Kirjoittamisesta on sovittava tutkielman ohjaajan kanssa. Ajankohtaista: Ei ilmoittautumista Korpin kautta MATS213 Metriset avaruudet 5 op (02.09.2015 - 04.11.2015), syksy2015 Korppi Suoritustavat: Kurssitentti Esivaatimukset: Vektorifunktioiden analyysi 1A. Aikataulu: Luennot 30 h 2.9. alkaen ke ja to 12-14. Sisältö: (30 h/5 op) (Korvaa kurssin MATS211 Topologia 1) Metriset avaruudet; jatkuvuus ja rajaarvot, täydellisyys, kompaktisuus ja yhtenäisyys. Tavoite: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa käsitellä metriikkaa abstrakteissa metrisissä avaruuksissa, tunnistaa metrisen avaruuden avoimet ja suljetut joukot, käsitellä jonoja ja funktioita metrisessä avaruudessa ja tunnistaa metrisen avaruuden kompaktit ja yhtenäiset joukot. MATS111 Mitta- ja integraaliteoria 1 5 op (03.09.2015 - 11.11.2015), syksy2015 - Korppi Suoritustavat: kurssitentti Esivaatimukset: Vektorifunktioiden analyysi 1A, 1B ja 2A (tai Diff.laskenta 1 ja Integraalilaskenta 1) Aikataulu: Luennot 30 h 3.9. alkaen to ja pe 10-12 Sisältö: MATS111: (30 h/5 op) Lebesguen mitta, mitalliset funktiot, Lebesguen integraali ja sen yhteys Riemann-integraaleihin. Tavoite: MATS111: Kurssin alkuosan opiskellut osaa määritellä Lebesguen mitan ja integraalin, tunnistaa integroituvia funktiota. Osaa perustella ja käyttää mitan perusominaisuuksia. Tuntee mitallisen joukon ja funktion käsitteet sekä niiden struktuurin, ja osaa käyttää niitä. Tuntee ja osaa todistaa tärkeimmät konvergenssilauseet sekä osaa soveltaaa niitä. Hallitsee perusmenetelmän integraalien (ja mittojen) ominaisuuksien tutkimiseksi. Osaa perustellen esittää Riemannin ja Lebesguen integraalien yhteyden sekä erot. Osaa soveltaa Fubinin lausetta ja hahmottaa sen todistuksen pääpiirteissään. Tuntee absoluuttisesti jatkuvien reaalifunktioiden määritelmän ja perusominaisuudet. MATS112 Mitta- ja integraaliteoria 2 3-4 op (23.10.2015 - 15.12.2015), syksy2015 -Korppi Suoritustavat: kurssitentti Esivaatimukset: Vektorifunktioiden analyysi 1A, 1B ja 2A (tai Diff.laskenta 1 ja Integraalilaskenta 1), Mitta- ja integraaliteoria 1 Aikataulu: Luennot 24 h 23.10. alkaen to ja pe 10-12 Sisältö: MATS112: Yleiset mitta-avaruudet, mitalliset funktiot, integraalit ja Lp -avaruudet. Tavoite: MATS112: Hallitsee yleisen ulkomitan määrittelyn, konstruoinnin ja perusominaisuudet sekä Caratheodoryn ehdon mitallisuudelle. Tunnistaa absraktin mitta-avaruuden käsitteen ja osaa antaa (perusteltuja) esimerkkejä tällaisista. Hallitsee mitallisen funktioiden määritelmän ja struktuurin abstraktissa mitta-avaruudessa. Osaa perustellen esittää integrointiteorian perusteet abstraktissa mitta-avaruudessa (osaaa yleistää kurssin alkuosan teorian yleiseen mitta-avaruuteen). Omaa valmiudet soveltaa integrointiteoriaa eri yhteyksissä. MATS900 Pro gradu -tutkielma 20-30 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Pääaineen syventäviin opintoihin sisältyvän opinnäytteen, pro gradu -tutkielman tavoitteena on perehdyttää tutkielman tekijä johonkin matematiikan (tai stokastiikan) ongelmakokonaisuuteen. Tutkielman aiheen voi hakea, kun kandidaatintutkielma ja syventävät pakolliset opintojaksot on suoritettu; tutkielman aihetta voi myös itse ehdottaa. Opiskelijan tulee olla säännöllisesti yhteydessä tutkielman ohjaajaan. Kun opintosi ovat siinä vaiheessa, että pro gradun teko on ajankohtaista, ota yhteys haluamaasi ohjaajaan (professorit, lehtorit, yliopistonlehtorit ja tutkijatohtorit) tai tutkielmien ohjausta koordinoivaan professori Tero Kilpeläiseen. Ajankohtaista: Ei ilmoittautumista Korpin kautta. MATS311 Reaalianalyysi 9 op (08.09.2015 - 15.12.2015), syksy2015 Korppi Sisältö: Kurssilla käsitellään euklidisten avaruuksien mittateoriaa, mm. Hausdorffin mittoja ja Hausdorffin dimensiota, mittojen derivointia, konvergenssi- ja kompaktisuuslauseita , mittojen absoluuttista jatkuvuutta, peite- ja tiheyspistelauseita sekä maksimaalifunktiota. Suoritustavat: kurssitentti Aikataulu: Luennot 50 h 8.9. alkaen ti 10-12 ja to 14-16 Esivaatimukset: Mitta- ja integraaliteoria MATS198 Riemannin geometriaa 4 op (27.10.2015 - 17.12.2015), syksy2015 - Korppi Sisältö: Kurssi on johdatus Riemannin geometrian perusasioihin. Riemannin monistot: Riemannin metriikka, geodeesit, eksponenttikuvaus, isometriat, kaarevuus jne. Aikataulu: Luennot 28 h 27.10. alkaen ti ja to 16-18 Esivaatimukset: Differentiaaligeometria MATS197 MATS905 Sivuainetutkielma 15 op (01.08.2015 - 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Sivuaineena matematiikan syventäviä opintoja suorittavan tulee laatia pro gradu-tutkielmaa vastaava, mutta suppeampi tutkielma. Ajankohtaista: Ei ilmoittautumista Korpin kautta MATS352 Stokastinen analyysi 5 op (08.09.2015 - 29.10.2015), syksy2015 - Korppi Suoritustavat: kurssitentti Esivaatimukset: Osallistujien edellytetään tuntevan todennäköisyysteorian perusteet kurssin MATS262 Todennäköisyysteoria 2 tasolla. Suositellaan myös martingaaliteorian alkeita kurssin MATS254 Martingaaliteoria tasolla. Aikataulu: 8.9.2015 - 29.10.2015 Ti 12-14 Ke 10-12 Sisältö: Brownin liike, Stokastinen integraali, Itôn kaava. Vastaa aiempaa kurssia Stokastiset differentiaaliyhtälöt 1. Tavoite: Kurssin suoritettuaan osallistuja ymmärtää Brownin liikkeen perusominaisuudet ja osaa näyttää todeksi joitakin niistä, on perehtynyt stokastisten integraalien muodostamiseen, osaa laskea tiettyjä stokastisia integraaleja sekä osaa soveltaa Itōn kaavaa erilaisissa tilanteissa. MATS353 Stokastiset differentiaaliyhtälöt 2 4 op (27.10.2015 15.12.2015), syksy2015 -Korppi Suoritustavat: kurssitentti Esivaatimukset: Osallistujilta edellytetään todennäköisyysteorian tuntemus kurssin MATS352 Stokastinen analyysi tasolla (vastaa aiempaa kurssia Stokastiset differentiaaliyhtälöt 1). Aikataulu: 27.10.2015 - 15.12.2015 Ti 12-14 Ke 10-12 Sisältö: Stokastisen differentiaaliyhtälön ratkaisun olemassaolo ja yksikäsitteisyys, vahvat ja heikot ratkaisut, ratkaisujen ominaisuuksia sekä rahoitusteorian sovelluksia. Tavoite: Kurssin suoritettuaan osallistuja ymmärtää stokastisen differentiaaliyhtälön heikon ja vahvan ratkaisun määritelmät, tuntee kurssilla käsitellyt tulokset, jotka liittyvät näihin ratkaisukäsitteisiin, sekä tuntee ratkaisujen tietyt ominaisuudet ynnä näiden seuraukset rahoitusteorian malleissa. MATS214 Topologia 4 op (28.10.2015 - 09.12.2015), syksy2015 Korppi Suoritustavat: kurssitentti Esivaatimukset: Metriset avaruudet. Aikataulu: Luennot 22 h 28.10. alkaen ke ja to 12-14. Sisältö: Topologiset avaruudet, mm. relatiivitopologia, tulotopologia, kompaktisuus. Korvaa kurssin Topologia 2. Tavoite: Tällä kurssilla käsitellään yleisiä topologisia avaruuksia. Kurssin suoritettuaan opiskelija tietää seuraavat käsitteet: topologinen avaruus, Hausdorff-avaruus ja esimerkkejä näistä, relatiivi- ja tulotopologia, Bairen lause, kompakti topologinen avaruus. 5.5 Tilastotieteen opetus Opiskele itsenäisesti Johdatus tilastotieteeseen ja Tilastotieteen peruskurssi 1 Johdatus tilastotieteeseen kurssin voivat suorittaa myös lukiolaiset. Kevät Johdanto TIM0000 Tilastotietelijä työelämässä seminaari 0 op (04.03.2016) - Korppi Yleisopinnot HYVY001 Akateeminen opiskelukyky - muutakin kuin pisteitä 2 op (14.09.2015 - 27.05.2016) Korppi TILY200 HOPS (FM-tutkinto) 1 op (01.09.2015 - 31.08.2016) - Korppi TILY100 HOPS (LuK-tutkinto) 1 op (01.09.2015 - 31.08.2016) - Korppi Perusopinnot (approbatur) TILP100 Johdatus tilastotieteeseen 2-3 op (01.09.2015 - 31.08.2016), lv. 2015-16, nettikurssi Korppi TILP360 Peruskurssien lopputyö 3 op (11.03.2016 - 22.05.2016), kevät 2016 - Korppi TILP350 SPSS-kurssi 2 op (01.09.2015 - 31.08.2016), lv 2015-16/ SPSS Course - Korppi TILP450 Tilastomenetelmien jatkokurssi 9 op (11.01.2016 - 22.05.2016), kevät 2016 - Korppi TILP150 Tilastomenetelmien peruskurssi 6 op (01.01.2016 - 10.05.2016), kevät 2016, itsenäisesti suoritettava - Korppi TILP150 Tilastomenetelmien peruskurssi 6 op (14.03.2016 - 13.05.2016), kevät 2016, luentokurssi - Korppi TILP250 Tilastotieteen peruskurssi 1 4-6 op (01.09.2015 - 31.07.2016), lv. 2015-16, verkkokurssi Korppi TILP260 Tilastotieteen peruskurssi 2 5-6 op (19.01.2016 - 13.03.2016), kevät 2016, luentokurssi Korppi Aineopinnot (cum laude approbatur) TILA370 LuK-seminaari 3 op (15.01.2016 - 23.05.2016), kevät 2016 - Korppi TILA380 LuK-tutkielma 6 op (18.01.2016 - 30.06.2016), kevät 2016 - Korppi TILA410 R-kurssi 2 op (01.09.2015 - 31.07.2016), lv. 2015-16, verkkokurssi - Korppi TILA420 SAS-kurssi 2 op (10.05.2016 - 11.05.2016) - Korppi TILA141 Tilastollinen päättely 1 5 op (13.01.2016 - 13.03.2016), kevät 2016 - Korppi TILA142 Tilastollinen päättely 2 5 op (23.02.2016 - 22.05.2016), kevät 2016 - Korppi Syventävät opinnot (laudatur) TILS802 Advances in Applied Statistics 0-2 op (13.01.2016 - 17.02.2016), Seminaari - Korppi TILS690 Harjoittelu 5 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi TILS750 Kypsyysnäyte 0 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi TILS730 Pro gradu -tutkielma 30 op (01.09.2015 - 31.08.2016) - Korppi TILS230 Sekamallit 4-5 op (14.03.2016 - 20.05.2016), kevät 2016 - Korppi TILS150 Teoreettinen tilastotiede 1 5 op (11.01.2016 - 13.03.2016), Kausaalisuus ja tilastolliset mallit, kevät 2016 -Korppi TILS151 Teoreettinen tilastotiede 2 5 op (14.03.2016 - 22.05.2016), Puuttuva tieto ja tutkimusasetelmat, kevät 2016 -Korppi TILS221 Tilastotiede epidemiologisessa tutkimuksessa -seminaari 4 op (11.01.2016 - 20.05.2016), kevät 2016 - Korppi TILS710 Tilastotieteen pro gradu -seminaari 6 op (11.01.2016 - 22.05.2016), kevät 2016 - Korppi Kesä Perusopinnot (approbatur) TILP100 Johdatus tilastotieteeseen 2-3 op (01.09.2015 - 31.08.2016), lv. 2015-16, nettikurssi Korppi TILP350 SPSS-kurssi 2 op (01.09.2015 - 31.08.2016), lv 2015-16/ SPSS Course - Korppi TILP150 Tilastomenetelmien peruskurssi 6 op (23.05.2016 - 31.08.2016), kesä 2016, itsenäisesti suoritettava - Korppi TILP250 Tilastotieteen peruskurssi 1 4-6 op (01.09.2015 - 31.07.2016), lv. 2015-16, verkkokurssi Korppi Aineopinnot (cum laude approbatur) TILA410 R-kurssi 2 op (01.09.2015 - 31.07.2016), lv. 2015-16, verkkokurssi - Korppi Syventävät opinnot (laudatur) TILS690 Harjoittelu 5 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi TILS750 Kypsyysnäyte 0 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi TILS730 Pro gradu -tutkielma 30 op (01.09.2015 - 31.08.2016) - Korppi Syksy Yleisopinnot HYVY001 Akateeminen opiskelukyky - muutakin kuin pisteitä 2 op (14.09.2015 - 27.05.2016) Korppi TILY200 HOPS (FM-tutkinto) 1 op (01.09.2015 - 31.08.2016) - Korppi TILY100 HOPS (LuK-tutkinto) 1 op (01.09.2015 - 31.08.2016) - Korppi Perusopinnot (approbatur) TILP100 Johdatus tilastotieteeseen 2-3 op (01.09.2015 - 31.08.2016), lv. 2015-16, nettikurssi Korppi TILP350 SPSS-kurssi 2 op (01.09.2015 - 31.08.2016), lv 2015-16/ SPSS Course - Korppi TILP250 Tilastotieteen peruskurssi 1 4-6 op (20.10.2015 - 19.12.2015), syksy 2015, luentokurssi Korppi TILP250 Tilastotieteen peruskurssi 1 4-6 op (01.09.2015 - 31.07.2016), lv. 2015-16, verkkokurssi Korppi Aineopinnot (cum laude approbatur) TILA410 R-kurssi 2 op (01.09.2015 - 31.07.2016), lv. 2015-16, verkkokurssi - Korppi TILA121 Todennäköisyyslaskenta 5 op (07.09.2015 - 08.10.2015), syksy 2015 - Korppi Syventävät opinnot (laudatur) TILS750 Kypsyysnäyte 0 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi TILS730 Pro gradu -tutkielma 30 op (01.09.2015 - 31.08.2016) - Korppi Kevät Johdanto TIM0000 Tilastotietelijä työelämässä seminaari 0 op (04.03.2016) - Korppi Sisältö: Tilastotieteilijä työelämässä -seminaari Erinomainen tilaisuus päästä kuulemaan valmistuneiden tilastotieteilijöiden kokemuksia opiskelusta, työnhausta ja siirtymisestä työelämään. Tilaisuudessa esitellään myös tilastotieteessä tehtäviä opinnäytetöitä. Tilaisuus on suunnattu tilastotieteen, matematiikan ja tietotekniikan opiskelijoille (myös opintojen alkuvaiheessa oleville). Aika ja paikka: 4.3.2016 klo 12:15-13:45 MaA 211 12:15-12:20 Juha Karvanen: tilaisuuden avaus 12:2012:35 Tommi Nurminen (Tale Oy) 12:35-12:50 Marko Viksted (Moventas Oy) 12:55-13:10 Juha Karvanen (tilastotieteilijänä Orionilla, THL:ssa ja Nokialla) 13:10-13:25 Harri Högmander (opinnäytetöiden esittely) 13:25-13:40 Jukka Nyblom (opinnäytetöiden esittely) 13:40-13:45 Juha Karvanen: tilaisuuden päättäminen Seminaarin jälkeen tarjolla kahvia ja pientä syötävää salin edustalla. Tapahtumaan ilmoittautuminen ma 29.2.2016 klo 16.00 mennessä kahvitarjoilun vuoksi Tervetuloa! Järjestäjinä Matematiikan ja tilastotieteen laitos ja Tiltti ry Yleisopinnot HYVY001 Akateeminen opiskelukyky - muutakin kuin pisteitä 2 op (14.09.2015 - 27.05.2016) - Korppi Sisältö: Itsetuntemuksesta hyvinvointia Tunteiden säätely Vuorovaikutuksen kuorma ja keveys Lukeminen ja kirjoittaminen yliopisto-opiskelun perustaitona Arki haltuun palanen kerrallaan Realistisella ajankäytöllä stressi hallintaan Hyvinvoinnillako riskitekijöitä? Suoritustavat: Opintojakso arvioidaan asteikolla hyväksytty-hylätty Kurssin suorittaminen hyväksytyksi edellyttää: luentoihin ja pienryhmätoimintaan osallistumista (7x2h) yhteensä neljän tehtävän tekemistä - alkutehtävä (tavoitteiden asettelu) - kaksi kirjallista tehtävää (valitsemistasi teemoista) - lopputehtävä (vahvuudet voimavaroiksi) Kurssi arvioidaan hylätyksi, jos: kaikkia kirjallisia tehtäviä ei ole tehty, luento-opetukseen ja verkkokeskusteluun ei ole osallistuttu TAI poissaoloa ei ole korvattu muun ryhmän vastaavalla luennolla tai korvaavalla tehtävällä Tavoite: opiskelijalla on perusvalmiudet hyvinvoinnista ja opiskelukyvystä huolehtimiseen opiskelija oppii tunnistamaan ja ymmärtämään haasteellisia tilanteita ennalta sekä ratkaisemaan mahdollisia ongelmia opiskelijalla on keinoja vahvistaa itsetuntemustaan ja soveltaa itsetutkiskelua sekä hyvinvoinnissa että opiskelussa opiskelija ymmärtää työn ja levon merkityksen opiskelukyvylle opiskelija osaa arvioida kriittisesti omaa elämäntapaansa hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn kannalta TILY200 HOPS (FM-tutkinto) 1 op (01.09.2015 - 31.08.2016) - Korppi Sisältö: Henkilökohtainen opintosuunnitelma FM-tutkintoa varten tehdään yhdessä opintoneuvojan tai tilastotieteen professorin kanssa maisteriopintojen alussa. TILY100 HOPS (LuK-tutkinto) 1 op (01.09.2015 - 31.08.2016) - Korppi Sisältö: Henkilökohtainen opintosuunnitelma LuK-tutkintoa varten tehdään tilastotieteen opintoneuvojan ohjauksessa ensimmäisen vuoden syyslukukaudella. Perusopinnot (approbatur) TILP100 Johdatus tilastotieteeseen 2-3 op (01.09.2015 - 31.08.2016), lv. 2015-16, nettikurssi - Korppi Suoritustavat: Kurssi suoritetaan vastaamalla kurssin sivuilla oleviin monivalinta- ja laskutehtäviin ja saamalla niistä vähintään puolet oikein. Esivaatimukset: Kurssin esitiedoiksi riittävät perustaidot matematiikasta ja tietotekniikasta. Osa opetusmateriaalista on englanniksi, joten sitä on myös tarpeen hieman ymmärtää. Aikataulu: Kurssin voi suorittaa lähes koska tahansa. Sisältö: Kurssilla esitellään, mitä tilastotiede on ja missä sitä käytetään. Tilastotiedettä määritellään pääosin sen moninaisten tutkimuskysymysten kautta. Tämän lisäksi näytetään, miten valtava on sen sovellusten määrä. Kurssilla tehdään katsaus myös todennäköisyyslaskennan perusteisiin. Näiden ohella puhutaan muun muassa jakaumista ja kerrotaan, miksi normaalijakauma on erityinen ja samaan aikaan tavallinen. Kurssilla ei ole paljon laskutehtäviä. Käsiteltäviä aihepiirejä ovat esimerkiksi: · Tilastotieteen peruskäsitteitä sekä erilaisia jakaumia · Graafinen esittäminen ja graafien tulkinta · Todennäköisyys: klassinen, frekventistinen, aksiomaattinen ja bayesilainen · Tilastotieteen erilaiset sovelluskohteet: lääketiede, psykologia, metsäntutkimus, hakukoneille esitettyjen kyselyjen hyödyntäminen... · Tilastotiedettä sanomalehdessä · Normaalijakauma – miksi se on erityisessä roolissa tilastotieteessä? · Pienimmän neliösumman menetelmä · Tilastotieteen tutkimus ja käyttö tilastotieteen tohtoriopiskelijoiden silmin Tavoite: Kurssilla opitaan hahmottamaan tilastotieteen roolia uuden tiedon tuottamisessa ja lisäksi kehitetään tilastotietojen sekä -uutisten lukutaitoa. Perehdytään graafisen eli kuvaajien muodossa olevan tiedon tulkintaan sekä graafisen esittämisen saloihin. Tilastotieteen peruskäsitteistö tulee tutuksi. Kurssilla opitaan arvioimaan, missä tilastotiedettä käytetään ja miten. TILP360 Peruskurssien lopputyö 3 op (11.03.2016 - 22.05.2016), kevät 2016 Korppi Sisältö: Harjoitustyönä tehdään pieni tilastollinen tutkimus annetusta aineistosta, aiheiden jakotilaisuudessa jaetaan tehtävälista. Lopputyön aiheen saa hakea, kun Tilastotieteen peruskurssi 1 ja SPSS-kurssi on suoritettu ja kun Tilastotieteen peruskurssi 2:n osalta on vähintään ilmoittauduttu tenttiin. Työ on pakollinen osa tilastotieteen aineopintokokonaisuudessa pääaineopiskelijoille ja tilastotiedettä sivuaineena opiskeleville vapaaehtoinen. Ajankohtaista: Harjoitustyön aikatauluista on tarkempaa tietoa kurssin kotisivulla ja Kopassa. Tavoite: Kurssin menestyksellisesti suorittanut osaa soveltaa Tilastotieteen peruskursseilla 1 ja 2 esiteltyjä menetelmiä yksinkertaisissa käytännön tilanteissa SPSS/PASW-ohjelmistoa käyttäen osaa tulkita ja raportoida analyysien tulokset Aikataulu: Kevät 2. periodi. Esivaatimukset: Lopputyön aiheen saa hakea, kun Tilastotieteen peruskurssi 1 ja SPSS-kurssi on suoritettu (tai suoritetaan pian) ja kun Tilastotieteen peruskurssi 2:n osalta on vähintään ilmoittauduttu tenttiin. TILP350 SPSS-kurssi 2 op (01.09.2015 - 31.08.2016), lv 2015-16/ SPSS Course - Korppi Suoritustavat: Itsenäistä opiskelua. Lopputesti. Kun olet tehnyt testin (tallentanut vastaukset Korppisivun lomakkeelle) niin laita sähköpostilla tarkastuspyyntö Sari Eroselle ([email protected]). Esivaatimukset: Tilastotieteen peruskurssi(t) Aikataulu: Itsenäistä opiskelua. Lv. 2015-16. Sisältö: Ohjelman rakenne. Aineistotaulukon muodostaminen ja muokkaaminen. Havaintoyksikköjen ryhmittely, osajoukon poimiminen. Havaintoaineistojen yhdistely. Tilastomenetelmien peruskurssin sisältämiä tunnuslukuja, testejä ja analyysejä. Kuvioiden ja taulukoiden muokkaaminen. Yhteydet muihin sovelluksiin. Kurssilla tulosten tulkinta ei ole pääosassa, vaan ohjelmaan tutustuminen. Tulosten tulkintaan perehdytään (SPSS-kurssilla käytyjen testien osalta) tilastotieteen peruskursseilla. Tavoite: Ohjelman käytön perusteiden osaaminen. Kurssin suoritettuaan opiskelija: osaa muodostaa SPSS havaintoaineiston osaa kuvailla havaintoaineistoa ja muuttujien välisiä riippuvuussuhteita taulukoiden, graafien ja peruskursseilla opittujen tunnuslukujen avulla osaa soveltaa tilastollisen päättelyn perusmenetelmiä yksinkertaisissa sovellustilanteissa osaa siirtää taulukot ja kuvat tekstinkäsittelyohjelmaan Ajankohtaista: Käydään läpi SPSS-ohjelman käytön alkeita. Menetelmäneuvontaa saa Tutkimuksen tuesta T258 ja T259, ma-pe 12:00-14:00, sähköposti [email protected] Harjoitelkaa ohjelman käyttöä Kopan aineiston perusteella ja tehkää testin tehtävät testiaineistolla. Jos tulee ongelmia, ettekä saa kaikkea tehtyä, ilmoittautukaa ohjaukseen. Ohjausajat on tarkoitettu niille, joilla on ongelmia itsenäisen suorittamisen kanssa. Ohjauksiin ei tarvitse osallistua, jos kurssin opiskelussa ei ole ongelmia. Ohjaukseen ei myöskään kannata tulla ennen kuin on yrittänyt tehdä tehtäviä itsenäisesti. TILP450 Tilastomenetelmien jatkokurssi 9 op (11.01.2016 - 22.05.2016), kevät 2016 - Korppi Esivaatimukset: Tilastotieteen peruskurssit 1 ja 2 tai Tilastomenetelmien peruskurssi sekä SPSSkurssi. Aikataulu: Luentoja (48 h)ja harjoituksia (12 h). Kevät 1. ja 2. periodi. Sisältö: Kurssi koostuu neljästä kiinteästä osa-alueiden perusteista (varianssianalyysi, regressioanalyysi, monimuuttujamenetelmät 1, monimuuttujamenetelmät 2) sekä kahdesta vaihtuvasta osa-alueesta (kyselytutkimusten metodiikka, aikasarja-analyysi, sekamallit ja toistomittaukset, log-lineaariset mallit). Kurssia ei voi suorittaa osissa vaan se suoritetaan kokonaan yhden lukukauden aikana. Kuhunkin osa-alueeseen liittyy pakollinen SPSS-harjoitus, joka tehdään omatoimisesti tai mikroluokkademoissa. HUOM! Kurssi on hyödyllinen varsinkin niille (väh. 2. vuoden) sivuaineopiskelijoille, jotka eivät tee tilastotieteen perusopintoja enempää. Suoritustapa: 2 välikoetta tai loppukoe. Kurssia ei voi suorittaa kirjatenttinä eikä yksittäisinä osioina, osasuorituksia ei voi siirtää (ei demojakaan). Tavoite: Kurssin menestyksellisesti suorittanut tuntee kurssilla käsiteltyjen keskeisten tilastomenetelmien yleiset periaatteet osaa valita sopivan tilastomenetelmän yksinkertaisissa käytännön tilanteissa osaa soveltaa menetelmiä yksinkertaisissa käytännön tilanteissa SPSS/PASWohjelmistoa käyttäen osaa tulkita analyysien tulokset Ajankohtaista: Kurssin koordinaattori Annaliisa Kankainen TILP150 Tilastomenetelmien peruskurssi 6 op (01.01.2016 - 10.05.2016), kevät 2016, itsenäisesti suoritettava - Korppi Suoritustavat: Kurssi suoritetaan tentillä. Tentit perustuvat luentomonisteeseen ja Kopan lisämateriaaliin. Kirjallisuuteen tutustuminen on hyödyllistä, koska kirjoissa asiat selitetään perusteellisemmin. Esivaatimukset: Matematiikan peruslaskutoimitusten (yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolasku, neliöjuuri, toiseen korotus, prosentti) hyvää hallintaa sekä numeroilla että kirjaimilla. Vastaavien laskujen laskeminen laskimella. Aikataulu: Kevätlukukausi. Itsenäistä opiskelua. Sisältö: Opiskelu luentomonisteen, Kopan lisämateriaalin ja kirjallisuuden avulla. Luentomonisteessa käydään läpi perusasioita tilastollisen tutkimuksen vaiheista. Aluksi esitellään empiirisen aineiston hankintamenetelmiä ja miten mielenkiinnon kohteena olevia ominaisuuksia mitataan (muuttujat ja niiden mitta-asteikot). Tämän jälkeen käydään läpi yhden ja kahden muuttujan arvojen kuvailua graafisesti ja tunnusluvuin (esim. keskiarvo ja korrelaatiokerroin) ja näiden tulkintaa. Seuraavaksi tutustutaan tilastollisen päättelyn perusteisiin, kuten todennäköisyyslaskennan alkeisiin, satunnaismuuttujien jakaumiin perusjoukossa sekä tunnuslukujen ja testisuureiden jakaumiin. Varsinaisessa tilastollisessa päättelyssä esitellään estimoinnin perusteita ja keskeisiä tilastollisia testejä, joiden avulla tutkitaan esim. keskiarvojen eroa tai kahden muuttujan välistä riippuvuutta. Esitellään varianssi- ja regressioanalyysin perusteet. Tavoite: Kurssin onnistuneen suorittamisen jälkeen opiskelija ymmärtää tilastollisen tutkimuksen vaiheet ja peruskäsitteet osaa kuvailla havaintoaineistoa ja muuttujien välisiä riippuvuussuhteita taulukoiden, graafien ja tunnuslukujen avulla osaa soveltaa tilastollisen päättelyn perusmenetelmiä yksinkertaisissa sovellustilanteissa osaa arvioida ja tulkita tilastollisten testien ja analyysien tuloksia yksinkertaisissa sovellustilanteissa. TILP150 Tilastomenetelmien peruskurssi 6 op (14.03.2016 - 13.05.2016), kevät 2016, luentokurssi - Korppi Suoritustavat: Kurssi suoritetaan loppukokeella, joita järjestetään kurssin jälkeen kolme. Demopisteet hyväksytään vain näihin kolmeen loppukokeeseen. Tentit perustuvat luentoihin, demoihin, Kopan lisämateriaaliin ja luentomonisteeseen. Myös kotisivuilla listattuun kirjallisuuteen tutustuminen on hyödyksi. Esivaatimukset: Matematiikan peruslaskutoimitusten (yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolasku, neliöjuuri, toiseen korotus, prosentti) hyvää hallintaa sekä numeroilla että kirjaimilla. Vastaavien laskujen laskeminen laskimella. Aikataulu: Luentoja kolme kertaa viikossa yhteensä 40 h ja harjoituksia kerran viikossa yhteensä 14 h. Kevät 2. periodi. Sisältö: Kurssilla opetellaan perusasioita tilastollisen tutkimuksen vaiheista. Aluksi esitellään empiirisen aineiston hankintamenetelmiä ja miten mielenkiinnon kohteena olevia ominaisuuksia mitataan (muuttujat ja niiden mitta-asteikot). Tämän jälkeen käydään läpi yhden ja kahden muuttujan arvojen kuvailua graafisesti ja tunnusluvuin (esim. keskiarvo ja korrelaatiokerroin) ja näiden tulkintaa. Seuraavaksi tutustutaan tilastollisen päättelyn perusteisiin, kuten todennäköisyyslaskennan alkeisiin, satunnaismuuttujien jakaumiin perusjoukossa sekä tunnuslukujen ja testisuureiden jakaumiin. Varsinaisessa tilastollisessa päättelyssä esitellään estimoinnin perusteita ja keskeisiä tilastollisia testejä, joiden avulla tutkitaan esim. keskiarvojen eroa tai kahden muuttujan välistä riippuvuutta. Esitellään varianssi- ja regressioanalyysin perusteet. Tavoite: Kurssin onnistuneen suorittamisen jälkeen opiskelija ymmärtää tilastollisen tutkimuksen vaiheet ja peruskäsitteet osaa kuvailla havaintoaineistoa ja muuttujien välisiä riippuvuussuhteita taulukoiden, graafien ja tunnuslukujen avulla osaa soveltaa tilastollisen päättelyn perusmenetelmiä yksinkertaisissa sovellustilanteissa osaa arvioida ja tulkita tilastollisten testien ja analyysien tuloksia yksinkertaisissa sovellustilanteissa Ajankohtaista: Ilmoittautumalla kurssille ilmoittaudut samalla luennoille. Luentoja on kolme kertaa viikossa, joka luennolla käsitellään eri asioita. Harjoitusryhmään (kohta Demo) pitää ilmoittautua erikseen. Ilmoittaudu vain yhteen ryhmään. Tarkempaa tietoa kurssista löytyy sen www-sivuilta. TILP250 Tilastotieteen peruskurssi 1 4-6 op (01.09.2015 - 31.07.2016), lv. 2015-16, verkkokurssi - Korppi Sisältö: Mitä tilastotiede on? Havaintoaineisto, muuttujat ja mittaaminen. Havaintoaineiston kuvailu. Todennäköisyyslaskennan perusteet. Teoreettiset jakaumat. Suoritustavat: Tilastotieteen peruskurssi 1 suoritetaan tentillä, joka tehdään matematiikan ja tilastotieteen laitoksen tenttitilaisuuksissa. Tentti on yhteinen sekä luentokurssin että verkkokurssin tekijöille. Molemmat kurssit ovat laajuudeltaan 5 op. Syksyllä 2014 tentin voi suorittaa samoina päivinä kuin luentokurssin tentin.Tenttipäivät tulevat näkyviin Korppiin . Tilastotieteen peruskurssi 1 tentissä saa käyttää laskinta. Tavoite: Kurssin menestyksellisesti suorittanut ymmärtää satunnaisuuden roolin tilastollisessa tutkimuksessa ja tilastotieteen merkityksen tilastollisen aineiston käsittelyssä tuntee keskeiset keskija hajontaluvut ja osaa soveltaa niitä aineiston mukaisesti osaa kuvata riippuvuutta diskreeteille ja jatkuville muuttujapareille (ristiintaulukko ja korrelaatio) tuntee todennäköisyyslaskennan peruskäsitteet ml. ehdollinen todennäköisyys ja riippumattomuus ja osaa laskea niiden avulla perustehtäviä tuntee tärkeimmät diskreetit ja jatkuvat teoreettiset jakaumat ja osaa laskea näiden avulla yksinkertaisia todennäköisyyksiä Ajankohtaista: Kurssi suoritetaan omaan tahtiin lukuvuoden loppuun (31.7.) mennessä. TILP260 Tilastotieteen peruskurssi 2 5-6 op (19.01.2016 - 13.03.2016), kevät 2016, luentokurssi - Korppi Sisältö: Otantajakauma. Piste-estimointi. Malliperusteinen tilastollinen päättely: luottamusvälit ja merkitsevyystestit. Lineaarinen regressiomalli. Varianssianalyysin perusteet. Tavoite: Kurssin menestyksellisesti suorittanut ymmärtää otantajakauman käsitteen ja roolin tilastotieteessä tietää, mikä on luottamusväli ja osaa laskea sen odotusarvolle ja tulkita tuloksia tuntee tilastollisen testaamisen periaatteet, osaa tehdä keskeiset tilastolliset testit ja tulkita testien tuloksia tuntee yksinkertaisen lineaarisen regressiomallinnuksen periaatteet sekä osaa laatia mallin yksinkertaisessa sovellustilanteessa ja tulkita sitä tietää, mikä on yksisuuntainen varianssianalyysi ja osaa tehdä sellaisen yksinkertaisessa sovellustilanteessa ja tulkita tuloksia Aikataulu: Luentoja 24 h ja demoja 12 h. Kevät 1. periodi. Aineopinnot (cum laude approbatur) TILA370 LuK-seminaari 3 op (15.01.2016 - 23.05.2016), kevät 2016 Korppi Suoritustavat: Seminaarityön kirjallinen ja suullinen esittäminen (= tutkimusraportti ja esityskalvot), osallistuminen seminaari-istuntoihin. Kirjallisen raportin pohjalta laaditaan lopullinen kandidaatintutkielma (TILA380). Esivaatimukset: Tilastotieteen aineopinnoista valtaosa. Syventävien opintojen valinnaiset kurssit ovat hyödyksi, erityisesti monimuuttujamenetelmien kurssi. Aikataulu: Kevät 1. ja 2. periodi Sisältö: Alustava sisältö: Seminaarin teemana on reaalisten havaintoaineistojen data-analyysi aineopintotason tilastollisilla menetelmillä, esimerkiksi lineaarisilla malleilla (regressio- ja varianssianalyysi) tai monimuuttujamenetelmillä. Opiskelijoille annetaan havaintoaineistot (myös oma aineisto mahdollinen) itsenäisesti analysoitavaksi. Aineistot ovat peräisin todellisista tutkimusprojekteista. Suoritetut analyysit raportoidaan seminaarissa kirjallisesti ja suullisesti (=seminaariesitelmä). Seminaarin jälkeen aiheesta kirjoitetaan LuK-tutkielma, josta kirjoitetaan maturiteetti. Tavoite: Seminaarin menestyksellisesti suorittanut osaa kommunikoida sovellusalan asiantuntijan kanssa tämän tilastollisista ongelmista osaa valita ongelmaan sopivat tilastomenetelmät ja soveltaa niitä osaa hankkia lisätietoa tilastotieteen kirjallisuudesta osaa tehdä vaadittavat analyysit tilastoohjelmalla ja tulkita niiden tulokset osaa esittää suullisesti ja raportoida kirjallisesti tutkimustulokset tieteellistä esitystapaa noudattaen Ajankohtaista: Ilmoittaudu myös kurssille LuK-tutkielma TILA380. TILA380 LuK-tutkielma 6 op (18.01.2016 - 30.06.2016), kevät 2016 - Korppi Sisältö: Kirjallinen opinnäyte, joka sisältyy kandidaatin tutkintoon tilastotieteen aineopintoihin. Aiheet perustuvat aineopintokurssien pohjalle ja ne annetaan LuK -seminaarin yhteydessä. Aikataulu: Kevään 2. periodi Esivaatimukset: Tilastotieteen aineopinnot. Erityisesti LuK-seminaari. TILA410 R-kurssi 2 op (01.09.2015 - 31.07.2016), lv. 2015-16, verkkokurssi - Korppi Suoritustavat: R-verkkokurssi suoritetaan Rkurssi-paketin loppukokeella, jonka voi tehdä myös kotikoneella. Kurssiin kuuluu pakollinen loppukoe, joka on jaettu kahteen osioon. Jos haluat suorittaa kurssin yhden (1) opintopisteen laajuisena, niin voit vastata vain ensimmäisen osion kysymyksiin. Jos haluat suorittaa kurssin kahden (2) opintopisteen laajuisena, tulee sinun suorittaa molemmat osiot. Loppukokeen ensimmäinen osio liittyy harjoitusten kurssi1 - kurssi5 aiheisiin, joiden keskeisiä asioita ovat tilastolliset perusmenetelmät sekä aineiston käsittely. Toinen osio liittyy harjoitusten kurssi6 kurssi8 aiheisiin, joissa tärkeitä kohtia ovat funktioiden kirjoittaminen ja erilaiset optimointimenetelmät. Myös debuggauksen ja säännöllisten lausekkeiden tuntemus on eduksi. Kummankin osion tekemiseen on aikaa kuusi (6) tuntia, eli siis yhteensä 12 tuntia, mutta voit kuitenkin tehdä osioita uudestaan niin monta kertaa kuin haluat. Kuuden tunnin suoritusaika alkaa aina alusta, jos aloitat osion uudelleen. Ks. tarkemmat ohjeet Moodlesta kohdasta loppukoeohjeita. LUE ALLA OLEVAT OHJEET LOPPUKOKEEN PALAUTUKSESTA HUOLELLISESTI! Kurssi on testausvaiheessa. Ota ennen loppukoetta käyttöön Moodlessa oleva uusin versio Rkurssi-paketista mahdollisten päivitysten vuoksi. Tekemääsi loppukoetta tarkistetaan sekä automaattisesti että osin käsin. Palauta suoritus loppukokeesta alla olevan ohjeen mukaisesti, jotta varmistamme, että voimme tarkistaa loppukokeesi, vaikka automaattisessa tarkastuksessa olisi ongelmia. Talleta erilliseen tiedostoon kunkin loppukokeen tehtävän tehtävänanto, R-koodi sekä mahdollinen vastaus tulostettuna. Voit avata ko. tiedoston R:ssä (File- >New Script). Talleta se nimellä etunimi.sukunimi.R-tiedostoon (File ->Save as). Palauta tiedosto Moodleen! Kunkin loppukokeen osion lopussa R luo tarkistustiedoston, joita on kaksi yhteensä, jos suoritat molemmat osiot. Nämä palautetaan Moodleen! Kurssista voi lähettää spostia [email protected] . Posteihin vastaamme työajan puitteissa parhaamme mukaan. Esivaatimukset: R-verkkokurssin suorittamisessa edesauttaa tilastotieteen perusopinnot sekä ohjelmointikokemus. Aikataulu: Verkkokurssi on avoinna koko vuoden. Sisältö: R-verkkokurssi on jaettu aihekokonaisuuksiin, jotka liittyvät mm. ohjelmiston peruskäyttöön perehdyttämiseen, omien funktioiden kirjoittamiseen ja tilastolliseen laskemiseen. Verkkokurssilla käytetään Mari Myllymäen & Santtu Tikan R-ohjelmoinnin kurssimonistetta, joka on saatavilla Moodlen sivuilta. Tavoite: Verkkokurssin suorittanut osaa ladata R-ohjelmiston koneelleen ja asentaa ja ladata ohjelmiston paketteja tuntee R-ympäristön ja osaa käyttää R:n ikkunoita osaa muodostaa vektorin, matriisin ja datakehikon osaa käsitellä ja muokata vektoria, matriisia ja datakehikkoa poimien alkioita, rivejä/sarakkeita osaa laskea tunnuslukuja tai muita lukuja valmiista vektorista, matriisista tai datakehikosta osaa lukea aineiston R:ään datakehikkona osaa piirtää kuvia aineistosta osaa tehdä tilastollisia testejä osaa käsitellä R:n valmiita funktioita, kuten pnorm osaa kirjoittaa funktion osaa tehdä numeerista laskentaa, hakea funktion minimiä, maksimia tai laskea integraalia osaa käsitellä hieman merkkijonoja Ajankohtaista: Palautettujen loppukokeen tuloksia tarkistetaan alustavasti seuraavan aikataulun mukaan: * syksyllä 2015: lokakuun lopussa & joulukuun 21. päivä, * keväällä 2016: maaliskuun puolessa välissä ja toukokuun lopussa. LUE KOHDASTA SUORITUSTAVAT OHJEET LOPPUKOKEEN PALAUTUKSESTA HUOLELLISESTI! TILA420 SAS-kurssi 2 op (10.05.2016 - 11.05.2016) - Korppi Sisältö: Mitä iloa SAS-osaamisesta? SAS -koodauksen perusteet Visuaalista analytiikka Harjoitukset I ja II Kahden päivän SAS-koodauksen peruskurssi perustuen kirjaan The Little SAS Book. Kurssin opetuskieli on suomi, osallistujille jaetaan veloituksetta ko. opppikirja ja osallistuminen EI vaadi ennakkotietoja SASista. Ensimmäinen päivä: 09:15 - 09:35 Mitä ihmeen iloa SAS osaamisesta? 09:35 - 12:00 SAS -koodauksen perusteet 12:00 - 13:00 Lounastauko 13:00 - 16:00 SAS-koodauksen perusteet jatkuu 16:00 - 18:00 Harjoitukset osa I ! Toinen päivä: 09:15 - 12:00 SAS -perusteet jatkuu siitä mihin 1. päivänä jäätiin 12:00 - 13:00 Lounastauko 13:00 - 16:00 SAS -koodauksen perusteet 16:00 - 18:00 Harjoitukset osa II OHJELMA Kahden päivän aikana käydään läpi oheiset luvut kirjasta: ! Chapter 1: Getting Started Using SAS Software 1.1. The SAS Language 1.2. SAS Data Sets 1.3. DATA and PROC Steps 1.4. The Data Step´s Built-in Loop 1.5. Choosing a Mode for Submitting SAS Programs 1.6. Windows and Commands in the SAS Windowing Environment 1.7. Submitting a Program in the SAS Windowing Environment 1.8. Reading the SAS Log 1.9. Viewing Your Results 1.10. SAS Data Libraries 1.11. Viewing Data Sets in the Viewtable Window ! Chapter 2: Getting your Data into SAS 2.1. Methods for Getting Your Data into SAS 2.2. Entering Data with the Viewtable Window 2.3. Reading Files with the import Wizard 2.4. Telling SAS Where to Find Your Raw Data 2.5. Reading Raw Data Separeted by Spaces 2.6. Reading Raw Data Arranged in Columns 2.7. Reading Raw Data Not in Standard Format 2.8. Selected Informats 2.14. Controlling Input with Options in the INFILE Statement 2.15. Reading Delimited Files with the DATA Step 2.18. Temporary versus Permanent SAS Data Sets 2.19. Using Permanent SAS Data Sets with the LIBNAME Statement OHJELMA www.sas.com/analyticsu [email protected] Chapter 3: Working with Your Data 3.1. Creating and Redefining Variables 3.2. Using SAS Functions 3.3. Selected SAS Character Functions 3.4. Selected SAS Numeric Functions 3.5. Using IF-THEN Statement 3.6. Grouping Observations with the IF-THEN / ELSE Statements 3.7. Subsetting Your Data 3.8. Working with SAS Dates 3.9. Selected Date Informats, Functions, and Formats Chapter 4: Sorting, Printing, and Summaraizing Your Data 4.1. Using SAS Procedures 4.2. Subsetting in Procedures with the WHERE Statement 4.3. Sorting Your Data with PROC SORT 4.5. Printing Your Data with PROC PRINT 4.6. Changing the Appearance of Printed Values with Formats 4.7. Selected Standard Formats 4.8. Creating Your Own Formats Using PROC FORMAT 4.10. Summarizing Your Data Using PROC MEANS 4.11. Writing Summary Statistics to a SAS Data Set 4.12. Counting Your Data with PROC FREQ ! Chapter 5: Enhancing Your Output with ODS 5.1. Concepts of the Output Delivery System 5.6. Creating RTF Output ! Chapter 6: Modifying and Combining SAS Data Sets 6.1. Modifying a Data Set Using the SET Statement 6.2. Stacking Data Sets Using the SET Statement 6.4. Combining Data Sets Using a One-toOne Match Merge 6.11. Using SAS Data Set Options 6.14. Changing the Observations to Variables Using PROC TRANSPOSE ! Chapter 8: Visualizing Your Data 8.1. Concepts of ODS Graphics 8.5. Creating Scatter Plots 8.6. Creating Series Plots 8.7. Creating Fitted Curves ! Chapter 9: Using Basic Statistical Procedures 9.1. Examining the Distribution of Data with PROC UNIVARIATE 9.2. Creating Statistical Graphics with PROC UNIVARIATE 9.8. Examining Correlations with PROC CORR 9.9. Creating Statistical Graphics with PROC CORR Aikataulu: Kurssi järjestetään kevään 2. periodin aikana. Ajankohtaista: Opettaja: Timo Hurme. Hänellä on usean vuoden kokemus SAS-ohjelmistojen käytöstä sekä SAS-kurssittamisesta. TILA141 Tilastollinen päättely 1 5 op (13.01.2016 - 13.03.2016), kevät 2016 - Korppi Suoritustavat: Suoritus suoritus koostuu tentistä, luentotehtävistä sekä harjoitustehtävistä. Kurssista järjestetään kolme tenttiä. Esivaatimukset: Perustiedot usean muuttujan derivoinnista ja integroinnista (matematiikan perusopinnot), todennäköisyyslaskenta (tn-laskenta A ja B), R-ohjelmointi. Aikataulu: Kevät 1. periodi. Sisältö: 1. Johdanto 2. Satunnaisvaihtelu 3. Aineiston reduktio 4. Tyhjentävät tunnusluvut 5. Uskottavuus 6. Parametrien estimointi - yleistä 7. Suuret otokset - asymptotiikka 8. Vaihtoehtoisia estimointimenetelmiä 9. Suurimman uskottavuuden estimaattorin laskeminen Tavoite: Kurssin käytyään opiskelija tuntee tilastotieteen keskeisiä peruskäsitteitä, pystyy rakentamaan yksinkertaisia tilastollisia malleja ja tuntee parametrien estimointimenetelmiä. Edelleen opiskelija pystyy johtamaan estimointiyhtälöitä sekä ratkaisemaan niitä. Teoriaa havainnollistetaan todellisilla esimerkeillä, jossa R-ohjelmointiin liittyvää numeerista ratkaisemista tuetaan. TILA142 Tilastollinen päättely 2 5 op (23.02.2016 - 22.05.2016), kevät 2016 - Korppi Suoritustavat: Suoritus koostuu tentistä, tuntitehtävistä ja harjoitustehtävistä. Kurssista järjestetään kolme tenttiä. Esivaatimukset: Perustiedot usean muuttujan derivoinnista ja integroinnista (matematiikan perusopinnot), todennäköisyyslaskenta (Tn-laskenta A ja B tai vastaavat opinnot), R-ohjelmointi sekä Tilastollinen päättely 1 -kurssi. Aikataulu: Kevät 2. periodi. Sisältö: 1. Uskottavuustarkasteluja (konstruktio, suurten otosten teoriaa, profiiliuskottavuus); 2. Hypoteesintestaus (merkitsevyystesti, uskottavuusosamäärän testi, permutaatiotesti, asymptoottisesti ekvivalentteja testejä, testin voimakkuus); 3. Empiirisiä menetelmiä (bootstrap, Jackknife); 4. Empiirinen Bayes -tilastotiede; 5. Päätöksentekoteoriasta. Tavoite: Kurssin käytyään opiskelija pystyy soveltamaan uskottavuuspäättelyä kompleksisille aineistoille käyttäen suurten otosten teoriaa. Edelleen opiskelija tuntee tärkeitä testien konstruktioperiaatteita ja ymmärtää, milloin tilastolliset testit ovat hyödyllisiä päättelyn työkaluja. Vaihtoehtoisista päättelyn menetelmistä opiskelija hankkii datalähtöisten empiiristen menetelmien (bootstrap ja jackknife) käyttövalmiuden ja ymmärryksen niiden hyödyllisesta sovetamisesta. Hänelle tulee myös valmius empiirisen Bayes-menetelmän ideasta ja soveltamisesta. Kurssin käynyt oppii myös, miten tilastollinen päättely liittyy päätöksentekoteoriaan. Syventävät opinnot (laudatur) TILS802 Advances in Applied Statistics 0-2 op (13.01.2016 - 17.02.2016), Seminaari - Korppi Sisältö: Kurssilla käsitellään ympäristötilastotieteeseen liittyviä uusimpia artikkeleita, mutta myös muut artikkelit (sisältävät tilastotiedettä) ovat tervetulleita osallistujilta. Artikkelit ovat Kopassa katsottavina. Ehdota s-postitse mielenkiintoista artikkelia opettajalle [email protected]. Suoritustavat: Kurssi pidetään seminaarimuotoisena siten, että jokaisella kerralla yksi osallistuja pitää lyhyen esitelmän (suomeksi tai englanniksi) valitsemastaan artikkelista. Muut osallistujat lukevat myös saman artikkelin etukäteen ja ovat siten valmiita keskustelemaan artikkelista esitelmän jälkeen. Kurssin arvosteluasteikko hylätty/hyväksytty. Tavoite: Kurssin tavoitteena on tutustua uusimpiin ympäristötilastotieteen ja muiden sovellusalojen (sisältävät tilastotiedettä) lehtiartikkeleihin. Ajankohtaista: Kurssi pidetään seminaarimuotoisena siten, että jokaisella kerralla yksi osallistuja pitää lyhyen esitelmän (suomeksi tai englanniksi) valitsemastaan artikkelista. Muut osallistujat lukevat myös saman artikkelin etukäteen ja ovat siten valmiita keskustelemaan artikkelista esitelmän jälkeen. Aloitetaan ke 13.1.2016 klo 14:15 MaA 204 Fabio Divino esityksellä artikkelista Foster&Dunstan (2010):The analysis of biodiversity using rank abundance distributions Artikkeli sijaitsee Kopassa. Tilaisuudessa päätetään myös muiden esitysten vuorot (kohdat TBA alla). Muut artikkelit ovat Kopassa. Kohdasta Sisältö näet artikkeleiden nimet. Valitse mieleisesi tai ehdota jotain muuta tilastotiedettä sisältävää artikkelia opettajalle [email protected] . The tentative schedule of the seminar is the following (MaA 204 at 14:15-15:45): the planned articles are in Koppa 13.1. Fabio Divino introduces the article Foster&Dunstan (2010):The analysis of biodiversity using rank abundance distributions 20.1. Santtu Tikka: Huston, Schwarz: Hierarchical Bayesian strategy for modeling correlated compositional data with observed zero counts. 27.1. Kristiina Nyholm: Read the paper and appendix Olden et a. (2014) Bryophyte Species Richness on Retention Aspens Recovers in Time but Community Structure Does Not Olden et a. (2014) Details on the statistical analysis 3.2. Salme Kärkkäinen: Feio et al. (2014) Combining multiple machinelearning algorithms to predict taxa under reference conditions for streams bioassessment 10.2. Jenni Niku: RodriguesMotta et al.: Multivariate models for correlated count data 17.2. Johanna Ärje: Chao, Chazdon, Colwell, Shen: A new statistical approach for assessing similarity of species composition with incidence and abundance data TILS690 Harjoittelu 5 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Laitoksen hyväksymässä harjoittelupaikassa suoritetusta työharjoittelusta on mahdollista saada valinnainen opintojakso. Opiskelijan yhden kuukauden harjoittelu alan tehtävissä vastaa kahta opintopistettä. Harjoittelusta voi saada yhteensä enintään 5 op:n suorituksen. Harjoittelusta sovitaan etukäteen ja harjoitteluajan tehtävistä laaditaan 2-3 sivun kirjallinen selvitys. Tavoite: Harjoittelun suorittanut: osaa soveltaa tilastotieteen tietoja ja taitoja käytännöllisten ja/tai tieteellisten ongelmien ratkaisemiseksi; osaa toimia ryhmän jäsenenä; selviytyy uudessa laskentaympäristössä Aikataulu: Harjoitteluun hausta tiedotetaan erikseen laitoksen www-sivuilla. TILS750 Kypsyysnäyte 0 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Kypsyysnäyte on essee, joka kirjoitetaan pro gradu tutkielman aihepiiristä suomen tai ruotsin kielellä. Mikäli kandidaatintutkinnossa on hyväksytty kypsyysnäyte, voidaan pro gradu -tutkielman tiivistelmä/johdanto, joka osoittaa kirjoittajan perehtyneisyyden alaan, hyväksyä kypsyysnäytteeksi. Kypsyysnäytteestä tarkistetaan sekä sisältö että kieliasu (kieliasu tarkistetaan pro gradu- tutkielmaan liittyvästä kypsyysnäytteestä, mikäli sitä ei ole aiemmin tarkastettu). Kirjoittamisesta on sovittava tutkielman ohjaajan kanssa. TILS730 Pro gradu -tutkielma 30 op (01.09.2015 - 31.08.2016) - Korppi Sisältö: Pro gradu -tutkielman tavoitteena on perehdyttää tutkielman tekijä johonkin tilastotieteen ongelmakokonaisuuteen. Gradujen aiheita ja ohjausta koordinoi professori Jukka Nyblom, johon gradua suunnittelevan opiskelijan tulee olla yhteydessä. Tutkielman aiheen voi myös itse ehdottaa. Tutkielman tekijät osallistuvat TILS710 Pro gradu -seminaariin. TILS230 Sekamallit 4-5 op (14.03.2016 - 20.05.2016), kevät 2016 - Korppi Suoritustavat: Harjoitukset ja loppukoe. Esivaatimukset: R-ohjelmointi, Tilastollinen päättely 1, Yleistetyt lineaariset mallit 1 ja 2. Aikataulu: Kurssi luennoidaan kevään 2. periodin aikana. Sisältö: Sekamallit ovat yleistettyjen lineaaristen mallien laajennuksia. Niitä voidaan käyttää tilanteissa, joissa aineisto sisältää korreloituneita havaintoja (klusteroidut havainnot, toistomittaukset, pitkittäistutkimusten aineistot, spatiaalinen data, jne.) Sekamalli määritellään lisäämällä tavalliseen (yleistettyyn) lineaariseen malliin satunnaisosa. Tämä määrää vastemuuttujien kovarianssirakenteen ja mahdollistaa sen, että sekamallien avulla voidaan analysoida aineistoja, joissa vastemuuttujat ovat riippuvia ja niiden varianssit ovat erisuuria. Kurssilla käydään läpi sekamallien perusteoriaa (mallien määrittely, parametrien estimointi, ennustaminen). Kurssin pääpaino on lineaarisissa sekamalleissa, mutta aikataulun salliessa tarkastellaan myös yleistettyjä lineaarisia sekamalleja. Teorian lisäksi käydään läpi erilaisia sekamallien sovelluksia. Menetelmien käyttöä harjoitellaan R-ohjelmiston avulla. Tavoite: Kurssin menestyksellisesti suorittanut opiskelija: -tuntee lineaaristen sekamallien perusteorian: osaa määritellä mallin sekä listata mallin oletukset, osaa keskeisimmät estimointi- ja ennustamistekniikat. -osaa valita empiiriseen aineistoon sopivan sekamallin kovarianssirakenteineen sekä sovittaa mallin aineistoon R-ohjelmistolla; osaa tarkastella kriittisesti valitsemaansa mallia. -osaa tehdä aineistoon liittyviä johtopäätöksiä tilastollisen analyysin perusteella sekä raportoida tulokset tekemästään analyysistä. -ymmärtää, miten sekamalleja voidaan laajentaa TILS150 Teoreettinen tilastotiede 1 5 op (11.01.2016 - 13.03.2016), Kausaalisuus ja tilastolliset mallit, kevät 2016 - Korppi Sisältö: Kurssi käsittelee tilastollisen mallinnuksen yleisiä periaatteita. Kurssi lähtee liikkeelle kausaalimalleista ja etenee tilastollisen mallinnuksen periaatteisiin ja menetelmiin. Simulointia käytetään esitettyjen asioiden havainnollistamiseen. Suoritustavat: Tentissä on viisi kysymystä ja tentin maksimipistemäärä on 30. Harjoitustehtävistä voi saada hyvitystä 0-4 pistettä. Harjoitushyvitykset ovat voimassa keväällä 2016 järjestettävissä tenteissä. Tavoite: Kurssin suorittanut tuntee kausaalisuuden käsitteen ja Rubinin ja Pearlin kausaalimallit osaa esittää kausaalisuhteita graafisilla malleilla ja tehdä päätelmiä kausaalivaikutuksista osaa valita tilanteeseen sopivan tilastollisen mallin ja kirjoittaa mallin uskottavuusfunktion ymmärtää pistemääräfunktion ja Fisher-informaation merkityksen tuntee erilaisia lähestymistapoja mallinnukseen ja parametrien estimointiin osaa käyttää simulointia estimaattorien ominaisuuksien tarkasteluun tuntee informaatioteorian peruskäsitteet Aikataulu: Kevät 1. periodi. Esivaatimukset: Tilastollinen päättely 1 ja 2 (aiempi Matemaattinen tilastotiede 1) TILS151 Teoreettinen tilastotiede 2 5 op (14.03.2016 - 22.05.2016), Puuttuva tieto ja tutkimusasetelmat, kevät 2016 - Korppi Suoritustavat: tentti + harjoitustehtävät + harjoitustyö. Tenttiin osallistumisen edellytyksenä on harjoitustyön palauttaminen. Esivaatimukset: Tilastollinen päättely 1 ja 2 (Kurssi ei siis edellytä kurssin Teoreettinen tilastotiede 1 suorittamista) Aikataulu: Kevät 2. periodi Sisältö: Kurssi käsittelee tilastollista päättelyä puuttuvan tiedon tapauksessa. Puuttuvan tiedon ongelma kohdataan lähes kaikissa empiirisissa aineistoissa ja puuttuvalla tiedolla voi olla suuri vaikutus aineiston pohjalta tehtäviin päätelmiin. Kurssilla esitellään painotukseen, moni-imputointiin ja uskottavuuspäättelyyn perustuvat tavat puuttuvan tiedon käsittelyyn ja näitä menetelmiä sovelletaan todellisiin ja simuloituihin aineistoihin. Kurssilla käsitellään myös EM-algoritmia, tutkimusasetelmia ja meta-analyysia. Tavoite: Kurssin suorittanut ymmärtää puuttuvan tiedon vaikutuksen tilastolliseen päättelyyn tuntee puuttuvan tiedon lajit, osaa tulkita tutkimusasetelman suunnitellusti puuttuvana tietona, osaa havaintojen painotukseen, moni-imputointiin ja mallintamiseen perustuvat tavat puuttuvan tiedon käsittelyyn, ymmärtää meta-analyysin perusteet Ajankohtaista: Harjoitustöiden aiheet jaetaan ensimmäisellä luentokerralla. TILS221 Tilastotiede epidemiologisessa tutkimuksessa -seminaari 4 op (11.01.2016 - 20.05.2016), kevät 2016 - Korppi Suoritustavat: Aktiivinen osallistuminen seminaarin toimintaan, seminaariesitelmän pitäminen , harjoitustehtävän laatiminen ja harjoitustehtävien suorittaminen. Arvosanaan vaikuttavat seminaariesitelmä ja harjoitustehtävän laadinta (50%), harjoitustehtävien suorittaminen (25%) ja aktiivinen osallistuminen seminaariin (25%). Esivaatimukset: Yleistetyt lineaariset mallit ja Tilastollinen päättely 1 ja 2 tai vastaavat tiedot. Kurssista TILS210 Elinaikamallit hyötyä mutta se ei pakollinen vaatimus. Sisältö: Seminaarissa opiskelijat tutustuvat terveystieteen tutkimusasetelmiin ja tilastollisiin menetelmiin valikoitujen artikkelien kautta. Jokainen osanottaja pitää seminaariesitelmän yhden tai useamman artikkelin pohjalta ja laatii muille osallistujille harjoitustehtävän. Kurssin hyväksytty suoritus edellyttää läsnäoloa ja aktiivista osallistumista. Ensimmäisillä kerroilla esitetään luentomuotoisesti lyhyt johdanto aiheeseen. Kurssi soveltuu myös jatko-opiskelijoille. Tilastotieteen ja matematiikan pääaineopiskelijoilla on ilmoittautuessa etusija. Tavoite: Kurssin suorittanut tuntee epidemiologian keskeisimmät käsitteet suomeksi ja englanniksi ja ymmärtää niiden yhteyden tilastotieteeseen, ymmärtää erilaisten tutkimusasetelmien seuraukset tilastolliseen analyysiin ja tulosten tulkintaan, tuntee tutkimusten raportointiin liittyvää ohjeistusta, kykenee lukemaan tutkimusraportteja ja etsimään itsenäisesti lisätietoja käytetyistä menetelmistä ja tuntee joitakin epidemiologissa käytettäviä tilastollisia menetelmiä. TILS710 Tilastotieteen pro gradu -seminaari 6 op (11.01.2016 22.05.2016), kevät 2016- Korppi Sisältö: Seminaarin tarkoituksena on edistää pro gradu -tutkielman valmistumista. Seminaari kestää kaksi lukukautta. Jokainen opiskelija pitää molempina lukukausina esitelmän ja opponoi yhden esitelmän. Seminaarissa opetellaan kirjoittamaan tieteellistä tekstiä ja tieteellisten tulosten suullista esittämistä. Tavoite: Seminaarin suorittanut: osaa määritellä tutkimusongelman ja kertoa miksi se on tärkeä, osaa valita oikean tavan lähestyä tutkimusongelmaansa, löytää riittävän vastauksen tutkimusongelmansa, osaa raportoida ratkaisunsa kirjallisesti ja suullisesti sellaisella tavalla, että samassa opintojen vaiheessa oleva toinen opiskelija kykenee sitä seuraamaan, osaa kommentoida muiden opiskelijoiden seminaaritöitä, osaa kirjoittaa matemaattista ja muuta tieteellistä tekstiä, jossa esitetyt väitteet perustellaan, osaa käyttää kirjallisessa ja suullisessa ilmaisussaan hyvää suomen kieltä, osaa tieteellisessä kirjoittamisessa vaadittavan viittaamisen taidon ja osaa rakentaa lähdeluettelon, kykenee kirjoittamaan pro gradu -tutkielmansa seminaarin jälkeen. Esivaatimukset: LuK tutkielma hyväksytty. Pro gradu -tutkielman ohjaaja ja aihe selvillä. Kesä Perusopinnot (approbatur) TILP100 Johdatus tilastotieteeseen 2-3 op (01.09.2015 - 31.08.2016), lv. 2015-16, nettikurssi - Korppi Suoritustavat: Kurssi suoritetaan vastaamalla kurssin sivuilla oleviin monivalinta- ja laskutehtäviin ja saamalla niistä vähintään puolet oikein. Esivaatimukset: Kurssin esitiedoiksi riittävät perustaidot matematiikasta ja tietotekniikasta. Osa opetusmateriaalista on englanniksi, joten sitä on myös tarpeen hieman ymmärtää. Aikataulu: Kurssin voi suorittaa lähes koska tahansa. Sisältö: Kurssilla esitellään, mitä tilastotiede on ja missä sitä käytetään. Tilastotiedettä määritellään pääosin sen moninaisten tutkimuskysymysten kautta. Tämän lisäksi näytetään, miten valtava on sen sovellusten määrä. Kurssilla tehdään katsaus myös todennäköisyyslaskennan perusteisiin. Näiden ohella puhutaan muun muassa jakaumista ja kerrotaan, miksi normaalijakauma on erityinen ja samaan aikaan tavallinen. Kurssilla ei ole paljon laskutehtäviä. Käsiteltäviä aihepiirejä ovat esimerkiksi: · Tilastotieteen peruskäsitteitä sekä erilaisia jakaumia · Graafinen esittäminen ja graafien tulkinta · Todennäköisyys: klassinen, frekventistinen, aksiomaattinen ja bayesilainen · Tilastotieteen erilaiset sovelluskohteet: lääketiede, psykologia, metsäntutkimus, hakukoneille esitettyjen kyselyjen hyödyntäminen ... · Tilastotiedettä sanomalehdessä · Normaalijakauma – miksi se on erityisessä roolissa tilastotieteessä? · Pienimmän neliösumman menetelmä · Tilastotieteen tutkimus ja käyttö tilastotieteen tohtoriopiskelijoiden silmin Tavoite: Kurssilla opitaan hahmottamaan tilastotieteen roolia uuden tiedon tuottamisessa ja lisäksi kehitetään tilastotietojen sekä -uutisten lukutaitoa. Perehdytään graafisen eli kuvaajien muodossa olevan tiedon tulkintaan sekä graafisen esittämisen saloihin. Tilastotieteen peruskäsitteistö tulee tutuksi. Kurssilla opitaan arvioimaan, missä tilastotiedettä käytetään ja miten. TILP350 SPSS-kurssi 2 op (01.09.2015 - 31.08.2016), lv 2015-16 / SPSS Course - Korppi Suoritustavat: Itsenäistä opiskelua. Lopputesti. Kun olet tehnyt testin (tallentanut vastaukset Korppisivun lomakkeelle) niin laita sähköpostilla tarkastuspyyntö Sari Eroselle ([email protected]). Esivaatimukset: Tilastotieteen peruskurssi(t) Aikataulu: Itsenäistä opiskelua. Lv. 2015-16. Sisältö: Ohjelman rakenne. Aineistotaulukon muodostaminen ja muokkaaminen. Havaintoyksikköjen ryhmittely, osajoukon poimiminen. Havaintoaineistojen yhdistely. Tilastomenetelmien peruskurssin sisältämiä tunnuslukuja, testejä ja analyysejä. Kuvioiden ja taulukoiden muokkaaminen. Yhteydet muihin sovelluksiin. Kurssilla tulosten tulkinta ei ole pääosassa, vaan ohjelmaan tutustuminen. Tulosten tulkintaan perehdytään (SPSS-kurssilla käytyjen testien osalta) tilastotieteen peruskursseilla. Tavoite: Ohjelman käytön perusteiden osaaminen. Kurssin suoritettuaan opiskelija: osaa muodostaa SPSS havaintoaineiston osaa kuvailla havaintoaineistoa ja muuttujien välisiä riippuvuussuhteita taulukoiden, graafien ja peruskursseilla opittujen tunnuslukujen avulla osaa soveltaa tilastollisen päättelyn perusmenetelmiä yksinkertaisissa sovellustilanteissa osaa siirtää taulukot ja kuvat tekstinkäsittelyohjelmaan Ajankohtaista: Käydään läpi SPSS-ohjelman käytön alkeita. Menetelmäneuvontaa saa Tutkimuksen tuesta T258 ja T259, ma-pe 12:00-14:00, sähköposti [email protected] Harjoitelkaa ohjelman käyttöä Kopan aineiston perusteella ja tehkää testin tehtävät testiaineistolla. Jos tulee ongelmia, ettekä saa kaikkea tehtyä, ilmoittautukaa ohjaukseen. Ohjausajat on tarkoitettu niille, joilla on ongelmia itsenäisen suorittamisen kanssa. Ohjauksiin ei tarvitse osallistua, jos kurssin opiskelussa ei ole ongelmia. Ohjaukseen ei myöskään kannata tulla ennen kuin on yrittänyt tehdä tehtäviä itsenäisesti. TILP150 Tilastomenetelmien peruskurssi 6 op (23.05.2016 - 31.08.2016), kesä 2016, itsenäisesti suoritettava - Korppi Suoritustavat: Kurssi suoritetaan tentillä. Tentit perustuvat luentomonisteeseen ja Kopan lisämateriaaliin. Kirjallisuuteen tutustuminen on hyödyllistä, koska kirjoissa asiat selitetään perusteellisemmin. Esivaatimukset: Matematiikan peruslaskutoimitusten (yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolasku, neliöjuuri, toiseen korotus, prosentti) hyvää hallintaa sekä numeroilla että kirjaimilla. Vastaavien laskujen laskeminen laskimella. Aikataulu: Kevätlukukausi. Itsenäistä opiskelua. Sisältö: Opiskelu luentomonisteen, Kopan lisämateriaalin ja kirjallisuuden avulla. Luentomonisteessa käydään läpi perusasioita tilastollisen tutkimuksen vaiheista. Aluksi esitellään empiirisen aineiston hankintamenetelmiä ja miten mielenkiinnon kohteena olevia ominaisuuksia mitataan (muuttujat ja niiden mitta-asteikot). Tämän jälkeen käydään läpi yhden ja kahden muuttujan arvojen kuvailua graafisesti ja tunnusluvuin (esim. keskiarvo ja korrelaatiokerroin) ja näiden tulkintaa. Seuraavaksi tutustutaan tilastollisen päättelyn perusteisiin, kuten todennäköisyyslaskennan alkeisiin, satunnaismuuttujien jakaumiin perusjoukossa sekä tunnuslukujen ja testisuureiden jakaumiin. Varsinaisessa tilastollisessa päättelyssä esitellään estimoinnin perusteita ja keskeisiä tilastollisia testejä, joiden avulla tutkitaan esim. keskiarvojen eroa tai kahden muuttujan välistä riippuvuutta. Esitellään varianssi- ja regressioanalyysin perusteet. Tavoite: Kurssin onnistuneen suorittamisen jälkeen opiskelija ymmärtää tilastollisen tutkimuksen vaiheet ja peruskäsitteet osaa kuvailla havaintoaineistoa ja muuttujien välisiä riippuvuussuhteita taulukoiden, graafien ja tunnuslukujen avulla osaa soveltaa tilastollisen päättelyn perusmenetelmiä yksinkertaisissa sovellustilanteissa osaa arvioida ja tulkita tilastollisten testien ja analyysien tuloksia yksinkertaisissa sovellustilanteissa. TILP250 Tilastotieteen peruskurssi 1 4-6 op (01.09.2015 - 31.07.2016), lv. 2015-16, verkkokurssi - Korppi Sisältö: Mitä tilastotiede on? Havaintoaineisto, muuttujat ja mittaaminen. Havaintoaineiston kuvailu. Todennäköisyyslaskennan perusteet. Teoreettiset jakaumat. Suoritustavat: Tilastotieteen peruskurssi 1 suoritetaan tentillä, joka tehdään matematiikan ja tilastotieteen laitoksen tenttitilaisuuksissa. Tentti on yhteinen sekä luentokurssin että verkkokurssin tekijöille. Molemmat kurssit ovat laajuudeltaan 5 op. Syksyllä 2014 tentin voi suorittaa samoina päivinä kuin luentokurssin tentin.Tenttipäivät tulevat näkyviin Korppiin . Tilastotieteen peruskurssi 1 tentissä saa käyttää laskinta. Tavoite: Kurssin menestyksellisesti suorittanut ymmärtää satunnaisuuden roolin tilastollisessa tutkimuksessa ja tilastotieteen merkityksen tilastollisen aineiston käsittelyssä tuntee keskeiset keskija hajontaluvut ja osaa soveltaa niitä aineiston mukaisesti osaa kuvata riippuvuutta diskreeteille ja jatkuville muuttujapareille (ristiintaulukko ja korrelaatio) tuntee todennäköisyyslaskennan peruskäsitteet ml. ehdollinen todennäköisyys ja riippumattomuus ja osaa laskea niiden avulla perustehtäviä tuntee tärkeimmät diskreetit ja jatkuvat teoreettiset jakaumat ja osaa laskea näiden avulla yksinkertaisia todennäköisyyksiä Ajankohtaista: Kurssi suoritetaan omaan tahtiin lukuvuoden loppuun (31.7.) mennessä. Aineopinnot (cum laude approbatur) TILA410 R-kurssi 2 op (01.09.2015 - 31.07.2016), lv. 2015-16, verkkokurssi - Korppi Suoritustavat: R-verkkokurssi suoritetaan Rkurssi-paketin loppukokeella, jonka voi tehdä myös kotikoneella. Kurssiin kuuluu pakollinen loppukoe, joka on jaettu kahteen osioon. Jos haluat suorittaa kurssin yhden (1) opintopisteen laajuisena, niin voit vastata vain ensimmäisen osion kysymyksiin. Jos haluat suorittaa kurssin kahden (2) opintopisteen laajuisena, tulee sinun suorittaa molemmat osiot. Loppukokeen ensimmäinen osio liittyy harjoitusten kurssi1 - kurssi5 aiheisiin, joiden keskeisiä asioita ovat tilastolliset perusmenetelmät sekä aineiston käsittely. Toinen osio liittyy harjoitusten kurssi6 kurssi8 aiheisiin, joissa tärkeitä kohtia ovat funktioiden kirjoittaminen ja erilaiset optimointimenetelmät. Myös debuggauksen ja säännöllisten lausekkeiden tuntemus on eduksi. Kummankin osion tekemiseen on aikaa kuusi (6) tuntia, eli siis yhteensä 12 tuntia, mutta voit kuitenkin tehdä osioita uudestaan niin monta kertaa kuin haluat. Kuuden tunnin suoritusaika alkaa aina alusta, jos aloitat osion uudelleen. Ks. tarkemmat ohjeet Moodlesta kohdasta loppukoeohjeita. LUE ALLA OLEVAT OHJEET LOPPUKOKEEN PALAUTUKSESTA HUOLELLISESTI! Kurssi on testausvaiheessa. Ota ennen loppukoetta käyttöön Moodlessa oleva uusin versio Rkurssi-paketista mahdollisten päivitysten vuoksi. Tekemääsi loppukoetta tarkistetaan sekä automaattisesti että osin käsin. Palauta suoritus loppukokeesta alla olevan ohjeen mukaisesti, jotta varmistamme, että voimme tarkistaa loppukokeesi, vaikka automaattisessa tarkastuksessa olisi ongelmia. Talleta erilliseen tiedostoon kunkin loppukokeen tehtävän tehtävänanto, R-koodi sekä mahdollinen vastaus tulostettuna. Voit avata ko. tiedoston R:ssä (File- >New Script). Talleta se nimellä etunimi.sukunimi.R-tiedostoon (File ->Save as). Palauta tiedosto Moodleen! Kunkin loppukokeen osion lopussa R luo tarkistustiedoston, joita on kaksi yhteensä, jos suoritat molemmat osiot. Nämä palautetaan Moodleen! Kurssista voi lähettää spostia [email protected] . Posteihin vastaamme työajan puitteissa parhaamme mukaan. Esivaatimukset: R-verkkokurssin suorittamisessa edesauttaa tilastotieteen perusopinnot sekä ohjelmointikokemus. Aikataulu: Verkkokurssi on avoinna koko vuoden. Sisältö: R-verkkokurssi on jaettu aihekokonaisuuksiin, jotka liittyvät mm. ohjelmiston peruskäyttöön perehdyttämiseen, omien funktioiden kirjoittamiseen ja tilastolliseen laskemiseen. Verkkokurssilla käytetään Mari Myllymäen & Santtu Tikan R-ohjelmoinnin kurssimonistetta, joka on saatavilla Moodlen sivuilta. Tavoite: Verkkokurssin suorittanut osaa ladata R-ohjelmiston koneelleen ja asentaa ja ladata ohjelmiston paketteja tuntee R-ympäristön ja osaa käyttää R:n ikkunoita osaa muodostaa vektorin, matriisin ja datakehikon osaa käsitellä ja muokata vektoria, matriisia ja datakehikkoa poimien alkioita, rivejä/sarakkeita osaa laskea tunnuslukuja tai muita lukuja valmiista vektorista, matriisista tai datakehikosta osaa lukea aineiston R:ään datakehikkona osaa piirtää kuvia aineistosta osaa tehdä tilastollisia testejä osaa käsitellä R:n valmiita funktioita, kuten pnorm osaa kirjoittaa funktion osaa tehdä numeerista laskentaa, hakea funktion minimiä, maksimia tai laskea integraalia osaa käsitellä hieman merkkijonoja Ajankohtaista: Palautettujen loppukokeen tuloksia tarkistetaan alustavasti seuraavan aikataulun mukaan: * syksyllä 2015: lokakuun lopussa & joulukuun 21. päivä, * keväällä 2016: maaliskuun puolessa välissä ja toukokuun lopussa. LUE KOHDASTA SUORITUSTAVAT OHJEET LOPPUKOKEEN PALAUTUKSESTA HUOLELLISESTI! Syventävät opinnot (laudatur) TILS690 Harjoittelu 5 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Laitoksen hyväksymässä harjoittelupaikassa suoritetusta työharjoittelusta on mahdollista saada valinnainen opintojakso. Opiskelijan yhden kuukauden harjoittelu alan tehtävissä vastaa kahta opintopistettä. Harjoittelusta voi saada yhteensä enintään 5 op:n suorituksen. Harjoittelusta sovitaan etukäteen ja harjoitteluajan tehtävistä laaditaan 2-3 sivun kirjallinen selvitys. Tavoite: Harjoittelun suorittanut: osaa soveltaa tilastotieteen tietoja ja taitoja käytännöllisten ja/tai tieteellisten ongelmien ratkaisemiseksi; osaa toimia ryhmän jäsenenä; selviytyy uudessa laskentaympäristössä Aikataulu: Harjoitteluun hausta tiedotetaan erikseen laitoksen www-sivuilla. TILS750 Kypsyysnäyte 0 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Kypsyysnäyte on essee, joka kirjoitetaan pro gradu tutkielman aihepiiristä suomen tai ruotsin kielellä. Mikäli kandidaatintutkinnossa on hyväksytty kypsyysnäyte, voidaan pro gradu tutkielman tiivistelmä/johdanto, joka osoittaa kirjoittajan perehtyneisyyden alaan, hyväksyä kypsyysnäytteeksi. Kypsyysnäytteestä tarkistetaan sekä sisältö että kieliasu (kieliasu tarkistetaan pro gradu- tutkielmaan liittyvästä kypsyysnäytteestä, mikäli sitä ei ole aiemmin tarkastettu). Kirjoittamisesta on sovittava tutkielman ohjaajan kanssa. TILS730 Pro gradu -tutkielma 30 op (01.09.2015 - 31.08.2016) - Korppi Sisältö: Pro gradu -tutkielman tavoitteena on perehdyttää tutkielman tekijä johonkin tilastotieteen ongelmakokonaisuuteen. Gradujen aiheita ja ohjausta koordinoi professori Jukka Nyblom, johon gradua suunnittelevan opiskelijan tulee olla yhteydessä. Tutkielman aiheen voi myös itse ehdottaa. Tutkielman tekijät osallistuvat TILS710 Pro gradu -seminaariin Syksy Yleisopinnot HYVY001 Akateeminen opiskelukyky - muutakin kuin pisteitä 2 op (14.09.2015 - 27.05.2016) - Korppi Sisältö: Itsetuntemuksesta hyvinvointia; Tunteiden säätely; Vuorovaikutuksen kuorma ja keveys; Lukeminen ja kirjoittaminen yliopisto-opiskelun perustaitona; Arki haltuun palanen kerrallaan; Realistisella ajankäytöllä stressi hallintaan; Hyvinvoinnillako riskitekijöitä? Suoritustavat: Opintojakso arvioidaan asteikolla hyväksytty-hylätty Kurssin suorittaminen hyväksytyksi edellyttää: luentoihin ja pienryhmätoimintaan osallistumista (7x2h) yhteensä neljän tehtävän tekemistä: - alkutehtävä (tavoitteiden asettelu) - kaksi kirjallista tehtävää (valitsemistasi teemoista) - lopputehtävä (vahvuudet voimavaroiksi) Kurssi arvioidaan hylätyksi, jos: kaikkia kirjallisia tehtäviä ei ole tehty, luento-opetukseen ja verkkokeskusteluun ei ole osallistuttu TAI poissaoloa ei ole korvattu muun ryhmän vastaavalla luennolla tai korvaavalla tehtävällä Tavoite: opiskelijalla on perusvalmiudet hyvinvoinnista ja opiskelukyvystä huolehtimiseen opiskelija oppii tunnistamaan ja ymmärtämään haasteellisia tilanteita ennalta sekä ratkaisemaan mahdollisia ongelmia opiskelijalla on keinoja vahvistaa itsetuntemustaan ja soveltaa itsetutkiskelua sekä hyvinvoinnissa että opiskelussa opiskelija ymmärtää työn ja levon merkityksen opiskelukyvylle opiskelija osaa arvioida kriittisesti omaa elämäntapaansa hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn kannalta TILY200 HOPS (FM-tutkinto) 1 op (01.09.2015 - 31.08.2016) - Korppi Sisältö: Henkilökohtainen opintosuunnitelma FM-tutkintoa varten tehdään yhdessä opintoneuvojan tai tilastotieteen professorin kanssa maisteriopintojen alussa. TILY100 HOPS (LuK-tutkinto) 1 op (01.09.2015 - 31.08.2016) - Korppi Sisältö: Henkilökohtainen opintosuunnitelma LuK-tutkintoa varten tehdään tilastotieteen opintoneuvojan ohjauksessa ensimmäisen vuoden syyslukukaudella. Perusopinnot (approbatur) TILP100 Johdatus tilastotieteeseen 2-3 op (01.09.2015 - 31.08.2016), lv. 2015-16, nettikurssi - Korppi Suoritustavat: Kurssi suoritetaan vastaamalla kurssin sivuilla oleviin monivalinta- ja laskutehtäviin ja saamalla niistä vähintään puolet oikein. Esivaatimukset: Kurssin esitiedoiksi riittävät perustaidot matematiikasta ja tietotekniikasta. Osa opetusmateriaalista on englanniksi, joten sitä on myös tarpeen hieman ymmärtää. Aikataulu: Kurssin voi suorittaa lähes koska tahansa. Sisältö: Kurssilla esitellään, mitä tilastotiede on ja missä sitä käytetään. Tilastotiedettä määritellään pääosin sen moninaisten tutkimuskysymysten kautta. Tämän lisäksi näytetään, miten valtava on sen sovellusten määrä. Kurssilla tehdään katsaus myös todennäköisyyslaskennan perusteisiin. Näiden ohella puhutaan muun muassa jakaumista ja kerrotaan, miksi normaalijakauma on erityinen ja samaan aikaan tavallinen. Kurssilla ei ole paljon laskutehtäviä. Käsiteltäviä aihepiirejä ovat esimerkiksi: · Tilastotieteen peruskäsitteitä sekä erilaisia jakaumia · Graafinen esittäminen ja graafien tulkinta · Todennäköisyys: klassinen, frekventistinen, aksiomaattinen ja bayesilainen · Tilastotieteen erilaiset sovelluskohteet: lääketiede, psykologia, metsäntutkimus, hakukoneille esitettyjen kyselyjen hyödyntäminen... · Tilastotiedettä sanomalehdessä · Normaalijakauma – miksi se on erityisessä roolissa tilastotieteessä? · Pienimmän neliösumman menetelmä · Tilastotieteen tutkimus ja käyttö tilastotieteen tohtoriopiskelijoiden silmin Tavoite: Kurssilla opitaan hahmottamaan tilastotieteen roolia uuden tiedon tuottamisessa ja lisäksi kehitetään tilastotietojen sekä -uutisten lukutaitoa. Perehdytään graafisen eli kuvaajien muodossa olevan tiedon tulkintaan sekä graafisen esittämisen saloihin. Tilastotieteen peruskäsitteistö tulee tutuksi. Kurssilla opitaan arvioimaan, missä tilastotiedettä käytetään ja miten. TILP350 SPSS-kurssi 2 op (01.09.2015 - 31.08.2016), lv 2015-16/ SPSS Course - Korppi Suoritustavat: Itsenäistä opiskelua. Lopputesti. Kun olet tehnyt testin (tallentanut vastaukset Korppisivun lomakkeelle), niin laita sähköpostilla tarkastuspyyntö Sari Eroselle ([email protected]). Esivaatimukset: Tilastotieteen peruskurssi(t) Aikataulu: Itsenäistä opiskelua. Lv. 2015-16. Sisältö: Ohjelman rakenne. Aineistotaulukon muodostaminen ja muokkaaminen. Havaintoyksikköjen ryhmittely, osajoukon poimiminen. Havaintoaineistojen yhdistely. Tilastomenetelmien peruskurssin sisältämiä tunnuslukuja, testejä ja analyysejä. Kuvioiden ja taulukoiden muokkaaminen. Yhteydet muihin sovelluksiin. Kurssilla tulosten tulkinta ei ole pääosassa, vaan ohjelmaan tutustuminen. Tulosten tulkintaan perehdytään (SPSS-kurssilla käytyjen testien osalta) tilastotieteen peruskursseilla. Tavoite: Ohjelman käytön perusteiden osaaminen. Kurssin suoritettuaan opiskelija: osaa muodostaa SPSS havaintoaineiston osaa kuvailla havaintoaineistoa ja muuttujien välisiä riippuvuussuhteita taulukoiden, graafien ja peruskursseilla opittujen tunnuslukujen avulla osaa soveltaa tilastollisen päättelyn perusmenetelmiä yksinkertaisissa sovellustilanteissa osaa siirtää taulukot ja kuvat tekstinkäsittelyohjelmaan Ajankohtaista: Käydään läpi SPSS-ohjelman käytön alkeita. Menetelmäneuvontaa saa Tutkimuksen tuesta T258 ja T259, ma-pe 12:00-14:00, sähköposti [email protected] Harjoitelkaa ohjelman käyttöä Kopan aineiston perusteella ja tehkää testin tehtävät testiaineistolla. Jos tulee ongelmia, ettekä saa kaikkea tehtyä, ilmoittautukaa ohjaukseen. Ohjausajat on tarkoitettu niille, joilla on ongelmia itsenäisen suorittamisen kanssa. Ohjauksiin ei tarvitse osallistua, jos kurssin opiskelussa ei ole ongelmia. Ohjaukseen ei myöskään kannata tulla ennen kuin on yrittänyt tehdä tehtäviä itsenäisesti. TILP250 Tilastotieteen peruskurssi 1 4-6 op (20.10.2015 - 19.12.2015), syksy 2015, luentokurssi - Korppi Suoritustavat: a) loppukoe tai b) kirjallisuustentti. Nämä ovat käytännössä samanlaisia tenttejä, mutta kurssia seuraavissa loppukokeissa (3 ensimmäistä tenttikertaa kurssin päätyttyä) ovat kurssin laskuharjoitusten hyvityspisteet voimassa. Aikataulu: Luentoja (24 h) ja harjoituksia (12 h). Syksy 2. periodi. Sisältö: Havaintoaineisto, muuttujat ja mittaaminen. Havaintoaineiston kuvailu. Todennäköisyyslaskennan perusteet. Teoreettiset jakaumat. Tavoite: Kurssin menestyksellisesti suorittanut ymmärtää satunnaisuuden roolin tilastollisessa tutkimuksessa ja tilastotieteen merkityksen tilastollisen aineiston käsittelyssä tuntee keskeiset keskija hajontaluvut ja osaa soveltaa niitä aineiston mukaisesti osaa kuvata riippuvuutta diskreeteille ja jatkuville muuttujapareille (ristiintaulukko ja korrelaatio) tuntee todennäköisyyslaskennan peruskäsitteet ml. ehdollinen todennäköisyys ja riippumattomuus ja osaa laskea niiden avulla perustehtäviä tuntee tärkeimmät diskreetit ja jatkuvat teoreettiset jakaumat ja osaa laskea näiden avulla yksinkertaisia todennäköisyyksiä Ajankohtaista: Syksy 2. periodi TILP250 Tilastotieteen peruskurssi 1 4-6 op (01.09.2015 - 31.07.2016), lv. 2015-16, verkkokurssi - Korppi Sisältö: Mitä tilastotiede on? Havaintoaineisto, muuttujat ja mittaaminen. Havaintoaineiston kuvailu. Todennäköisyyslaskennan perusteet. Teoreettiset jakaumat. Suoritustavat: Tilastotieteen peruskurssi 1 suoritetaan tentillä, joka tehdään matematiikan ja tilastotieteen laitoksen tenttitilaisuuksissa. Tentti on yhteinen sekä luentokurssin että verkkokurssin tekijöille. Molemmat kurssit ovat laajuudeltaan 5 op. Syksyllä 2014 tentin voi suorittaa samoina päivinä kuin luentokurssin tentin.Tenttipäivät tulevat näkyviin Korppiin . Tilastotieteen peruskurssi 1 tentissä saa käyttää laskinta. Tavoite: Kurssin menestyksellisesti suorittanut ymmärtää satunnaisuuden roolin tilastollisessa tutkimuksessa ja tilastotieteen merkityksen tilastollisen aineiston käsittelyssä tuntee keskeiset keskija hajontaluvut ja osaa soveltaa niitä aineiston mukaisesti osaa kuvata riippuvuutta diskreeteille ja jatkuville muuttujapareille (ristiintaulukko ja korrelaatio) tuntee todennäköisyyslaskennan peruskäsitteet ml. ehdollinen todennäköisyys ja riippumattomuus ja osaa laskea niiden avulla perustehtäviä tuntee tärkeimmät diskreetit ja jatkuvat teoreettiset jakaumat ja osaa laskea näiden avulla yksinkertaisia todennäköisyyksiä Ajankohtaista: Kurssi suoritetaan omaan tahtiin lukuvuoden loppuun (31.7.) mennessä. Aineopinnot (cum laude approbatur) TILA410 R-kurssi 2 op (01.09.2015 - 31.07.2016), lv. 2015-16, verkkokurssi - Korppi Suoritustavat: R-verkkokurssi suoritetaan Rkurssi-paketin loppukokeella, jonka voi tehdä myös kotikoneella. Kurssiin kuuluu pakollinen loppukoe, joka on jaettu kahteen osioon. Jos haluat suorittaa kurssin yhden (1) opintopisteen laajuisena, niin voit vastata vain ensimmäisen osion kysymyksiin. Jos haluat suorittaa kurssin kahden (2) opintopisteen laajuisena, tulee sinun suorittaa molemmat osiot. Loppukokeen ensimmäinen osio liittyy harjoitusten kurssi1 - kurssi5 aiheisiin, joiden keskeisiä asioita ovat tilastolliset perusmenetelmät sekä aineiston käsittely. Toinen osio liittyy harjoitusten kurssi6 kurssi8 aiheisiin, joissa tärkeitä kohtia ovat funktioiden kirjoittaminen ja erilaiset optimointimenetelmät. Myös debuggauksen ja säännöllisten lausekkeiden tuntemus on eduksi. Kummankin osion tekemiseen on aikaa kuusi (6) tuntia, eli siis yhteensä 12 tuntia, mutta voit kuitenkin tehdä osioita uudestaan niin monta kertaa kuin haluat. Kuuden tunnin suoritusaika alkaa aina alusta, jos aloitat osion uudelleen. Ks. tarkemmat ohjeet Moodlesta kohdasta loppukoeohjeita. LUE ALLA OLEVAT OHJEET LOPPUKOKEEN PALAUTUKSESTA HUOLELLISESTI! Kurssi on testausvaiheessa. Ota ennen loppukoetta käyttöön Moodlessa oleva uusin versio Rkurssi-paketista mahdollisten päivitysten vuoksi. Tekemääsi loppukoetta tarkistetaan sekä automaattisesti että osin käsin. Palauta suoritus loppukokeesta alla olevan ohjeen mukaisesti, jotta varmistamme, että voimme tarkistaa loppukokeesi, vaikka automaattisessa tarkastuksessa olisi ongelmia. Talleta erilliseen tiedostoon kunkin loppukokeen tehtävän tehtävänanto, R-koodi sekä mahdollinen vastaus tulostettuna. Voit avata ko. tiedoston R:ssä (File- >New Script). Talleta se nimellä etunimi.sukunimi.R-tiedostoon (File ->Save as). Palauta tiedosto Moodleen! Kunkin loppukokeen osion lopussa R luo tarkistustiedoston, joita on kaksi yhteensä, jos suoritat molemmat osiot. Nämä palautetaan Moodleen! Kurssista voi lähettää spostia [email protected] . Posteihin vastaamme työajan puitteissa parhaamme mukaan. Esivaatimukset: R-verkkokurssin suorittamisessa edesauttaa tilastotieteen perusopinnot sekä ohjelmointikokemus. Aikataulu: Verkkokurssi on avoinna koko vuoden. Sisältö: R-verkkokurssi on jaettu aihekokonaisuuksiin, jotka liittyvät mm. ohjelmiston peruskäyttöön perehdyttämiseen, omien funktioiden kirjoittamiseen ja tilastolliseen laskemiseen. Verkkokurssilla käytetään Mari Myllymäen & Santtu Tikan R-ohjelmoinnin kurssimonistetta, joka on saatavilla Moodlen sivuilta. Tavoite: Verkkokurssin suorittanut osaa ladata R-ohjelmiston koneelleen ja asentaa ja ladata ohjelmiston paketteja tuntee R-ympäristön ja osaa käyttää R:n ikkunoita osaa muodostaa vektorin, matriisin ja datakehikon osaa käsitellä ja muokata vektoria, matriisia ja datakehikkoa poimien alkioita, rivejä/sarakkeita osaa laskea tunnuslukuja tai muita lukuja valmiista vektorista, matriisista tai datakehikosta osaa lukea aineiston R:ään datakehikkona osaa piirtää kuvia aineistosta osaa tehdä tilastollisia testejä osaa käsitellä R:n valmiita funktioita, kuten pnorm osaa kirjoittaa funktion osaa tehdä numeerista laskentaa, hakea funktion minimiä, maksimia tai laskea integraalia osaa käsitellä hieman merkkijonoja. Ajankohtaista: Palautettujen loppukokeen tuloksia tarkistetaan alustavasti seuraavan aikataulun mukaan: * syksyllä 2015: lokakuun lopussa & joulukuun 21. päivä, * keväällä 2016: maaliskuun puolessa välissä ja toukokuun lopussa. LUE KOHDASTA SUORITUSTAVAT OHJEET LOPPUKOKEEN PALAUTUKSESTA HUOLELLISESTI! TILA121 Todennäköisyyslaskenta 5 op (07.09.2015 - 08.10.2015), syksy 2015 - Korppi Suoritustavat: kurssitentti Esivaatimukset: Matematiikan perusopinnot. Varsinkin integrointi ja derivointi. Aikataulu: Luentoja (30 h) ja harjoituksia (12 h). Syksy 1. periodi. Sisältö: Todennäköisyys, sen aksioomat, käsitteistö ja perusominaisuudet, satunnaismuuttujat, niiden jakaumat ja jakaumien tunnusluvut. Tavoite: Kurssin onnistuneen suorittamisen jälkeen opiskelija osaa ratkaista yksinkertaisia todennäköisyyteen liittyviä sekä käytännön, että teoreettisia ongelmia soveltaa erilaisia stokastisia malleja johtaa esitettyihin käsitteisiin liittyvät teoreettiset perustulokset Syventävät opinnot (laudatur) TILS750 Kypsyysnäyte 0 op (01.09.2015 - 31.07.2016) - Korppi Sisältö: Kypsyysnäyte on essee, joka kirjoitetaan pro gradu tutkielman aihepiiristä suomen tai ruotsin kielellä. Mikäli kandidaatintutkinnossa on hyväksytty kypsyysnäyte, voidaan pro gradu -tutkielman tiivistelmä/johdanto, joka osoittaa kirjoittajan perehtyneisyyden alaan, hyväksyä kypsyysnäytteeksi. Kypsyysnäytteestä tarkistetaan sekä sisältö että kieliasu (kieliasu tarkistetaan pro gradu- tutkielmaan liittyvästä kypsyysnäytteestä, mikäli sitä ei ole aiemmin tarkastettu). Kirjoittamisesta on sovittava tutkielman ohjaajan kanssa. TILS730 Pro gradu -tutkielma 30 op (01.09.2015 - 31.08.2016) - Korppi Sisältö: Pro gradu -tutkielman tavoitteena on perehdyttää tutkielman tekijä johonkin tilastotieteen ongelmakokonaisuuteen. Gradujen aiheita ja ohjausta koordinoi professori Jukka Nyblom, johon gradua suunnittelevan opiskelijan tulee olla yhteydessä. Tutkielman aiheen voi myös itse ehdottaa. Tutkielman tekijät osallistuvat TILS710 Pro gradu -seminaariin.
© Copyright 2024