1. No category

Suomen Pankin kirjasto
KASVUTUTKIMUKSIA
0000030057
IVA5a
Kirjasto: alaholvi
SUOMEN PANKKI KAS
Maataloustuotanto Suomessa 1860-1960
Suomen Pankin julkaisuja. Kasvututkimuksia
1
1965
MAATALOUSTUOTANTO
SUOMESSA 1860-1960
Kansisommitelman tehnyt Ahto Numminen
PENTTI VIITA • MAATALOUSTUOTANTO SUOMESSA 1860-1960
SUOMEN PANKIN
TALOUSTIETEELLISEN
TUTKIMUS LAIT 0 KS EN
JULKAISUJA
KASVUTUTKIMUKSIA I
PENTTI VIITA
Maa talous tuotanto
Suomessa 1860-1960
SUOMEN PANKIN
TALOUSTIETEELLINEN
TUTKIMUSLAITOS
HELSINKI
Sisällys
Esipuhe
7
Alkusanat
9
Johdanto
11
Kehityksen yleispiirteet
15
Käytetty tilastoaineisto
20
Maataloustuotanto 1860-1960
24
Laskelmien yksityiskohtia
37
Liitteet
56
Lähdeaineistoa
77
Summary
80
Esipuhe
Simon Kuznetsin pitkiä ajanjaksoja koskevat kansantulotutkimukset sekä se
kasvava huomio, jota taloustieteessä alettiin kohdistaa kansantalouden kasvuun vaikuttavien tekijöiden selvittelyyn, johtivat 1950-luvun alkuvuosina
ns. historiallisten kansantulotutkimusten yleistymiseen. Myös meillä todettiin kansantulotutkimuksen piirissä tämä yleinen kehityssuunta. Vuoden
1953 tilastokomitean vuonna 1956 antamaan mietintöön saatiinkin suositus, että »historiallinen kansantulolaskenta olisi viipymättä pantava alulle
ja ensimmäisenä tavoitteena olisi pidettävä laskelmien ulottamista vuoteen
1900». Historiallista kansantulotilastoa koskeva kohta otettiin sittemmin
Tilastollisen päätoimiston kansantulotilasto-osaston tutkimusohjelmaan.
Tätä ohjelmakohtaa ei kuitenkaan voitu ryhtyä toteuttamaan, sillä valtiolta
ei saatu tarvittavia määrärahoja. Sen sijaan asiaa alettiin viedä eteenpäin
toisella taholla, kun Suomen Pankin taloustieteellisen tutkimuslaitoksen piirissä heräsi ajatus historiallisen kasvututkimuksen suorittamisesta. T avoitteeksi asetettiin sellainen Suomen kansantalouden kasvua koskeva systemaattinen selvitys, joka perustuu taloudellisten ilmiöiden kvantitatiiviseen
ja institutionaaliseen kuvaukseen. Laadittiin alustava tittkimussuunnitelma
ja käännyttiin varojen saamiseksi Suomen Pankin johtokunnan puoleen.
Vuoden 1960 alussa johtokunta päättikin, että >>Pankki suorittaa kustannuksellaan sekä taloustieteellisen tutkimuslaitoksen valvonnan alaisena Suomen kansantalouden kasvua 1800-luvun puolivälistä nykyaikaan koskevan
perustutkimuksen». Samalla asetettiin tutkimuksen käytännöllistä suorittamista varten toimikunta, kasvututkimustoimikunta.
Edistyminen on tähän mennessä ollut epätasaista eri osatutkimuksissa.
Toisissa niistä ollaan jo loppuvaiheissa, toisissa on sen sijaan vielä paljon
tehtävänä. Tämä johtuu osaksi tutkimuksen luonteesta. On ratkaistava monia
ongelmia, jotka eräillä aloilla ovat hyvinkin vaikeita. Lisäksi ovat useimmat
kasvututkijat samaan aikaan hoitaneet päävirkaansa, ·ja he ovat kasvututkimuksen ohella joutuneet suorittamaan muitakin tutkimus- ja selvittelytehtäviä. Tämä on tietenkin omalta osaltaan viivästyttänyt töiden valmistumista.
Suomen Pankki kustantaa kasvututkimusten julkaisemisen erillisessä
'Kasvututkimuksia' -sarjassa, jossa ensimmäisenä monografiana nyt ilmestyy tohtori Pentti Viidan maataloutta koskeva tutkimus. Maatalouden kehi-
tyksen selvittäminen on kasvututkimuksemme keskeisiä tehtäviä. Sen osuus
kokonaistuotannosta on alenemisestaan huolimatta ollut tutkimusafanjaksona huomattavan suuri, ja maataloutta koskevat tiedot muodostavat tärkeän
perustan myös eräille muille tutkimitksille, lähinnä kulutustutkimukselle.
Tutkijan harkintakykyä on tarvittu täydennettäessä varsinkin aikaisempien
vuosien lähdeaineiston puutteellisuutta sekä ratkaistaessa nimenomaan
maatalouselinkeinon selvittämiselle luonteenomaisia erityisongelmia. Sen
lisäksi, että tohtori Viidan tutkimustuloksilla on fo sellaisinaan suurta mielenkiintoa maatalouden pitkän ajan kehitystä seikkaperäisesti kuvaavina
tietoina, on niillä näin ollen myös suuntaa antavaa merkitystä koko kasvututkimukselle.
Helsingissä marraskitt4ssa 1965.
Eino H. Laurila
K asvututkimustoimikunnan puheenjohtaja
8
Alkusanat
Tämä tutkimus on syntynyt monien vuosien työn tuloksena. Sen laatimiseen olen saanut korvaamatonta apua lukuisilta henkilöiltä, virastoilta
ja laitoksilta. Henkilöistä haluan erityisesti mainita Eino H. Laurilan,
Lauri Korpelaisen ja Pertti Marjomaan. Varsinkin viimeksi mainittu on
auttanut minua vaivojaan säästämättä tehtäessä laskelmia toisen maailmansodan jälkeisiltä vuosilta. Virastoista ja laitoksista ovat ennen kaikkea Tilastollinen päätoimisto ja Pellervo-Seuran markkinatutkimuslaitos
myötävaikuttaneet tutkimuksen syntymiseen.
Yrjö Jahnssonin Säätiö on antanut minulle kaksi apurahaa tutkimusta
varten.
Saamastani avusta esitän sydämelliset kiitokset.
Helsingissä kesäkuussa 1965.
Pentti Viita
9
Johdanto
Taloudellinen kasvu on saanut talouspolitiikan tavoitteena varsin keskeisen merkityksen. Tämä on puolestaan johtanut monien kasvua selittävien teorioiden kehittämiseen sekä lukuisiin tilastollisiin tutkimuksiin.
Viimeksi mainituilla on pyritty selvittämään ennen kaikkea kasvun määrällisiä muutoksia sekä kysymystä, missä laajuudessa työvoiman ja pääoman lisäys, ammattitaidon kasvu, tuotannon tehostuva organisointi,
pääoman laadun parantuminen, tuotannon elinkeinoittaiset ja alueelliset
rakennemuutokset sekä muut niihin verrattavat tekijät ovat vaikuttaneet
taloudelliseen kasvuun.
Suomessa taloudellista kasvua on voitu selvittää lähinnä kansantulotilastojen avulla. Varsin yksityiskohtaisina näitä tilastoja on laadittu
neljältä viimeiseltä vuosikymmeneltä. Parhaillaan tämä ajanjakso on
tarkistuslaskelmien alaisena ja samalla on tarkoitus ulottaa tutkimus
taaksepäin aina vuoteen 1860 saakka1 •
Tämä tutkimus käsittelee taloudellista kasvua maatalouden osalta vuosina 1860-1960 ja liittyy näin osana Suomen koko kansantalouden kasvua selvittävään tutkimustyöhön. Ensisijaisena pyrkimyksenä on ollut
selvittää maataloustuotteiden kotimainen tuotanto sekä maataloudessa
käytetyt muilta kotimaisilta elinkeinoilta ja ulkomailta hankitut raakaaineet yms. panokset. Viime vaiheessa on päädytty nettokansantuoteerään, mikä ilmaisee maataloudessa käytetyllä työllä ja pääomalla
aikaansaadun tuotannon nettotuloksen. Se osoittaa samalla maataloudessa ansaittujen työ- ja pääomatulojen summan.
Maataloustuotanto on määritelty funktionaalisena kansantulolaskelmissa noudatettavien kansainvälisten suositusten mukaan2 • Tuotantoon
on sisällytetty tavanomaisen peltoviljelyn ja kotieläintalouden ohella
puutarhatuotanto, porotalous, mehiläishoito, turkiseläinten kasvatus
sekä maatalouden ulkopuolella tehty hevostyö. Tuotanto käsittää yleensä
myös maataloustuotteiden alkujalostuksen viljelmillä. Tällaisena tuotan1. Erno H. LAURILA Mittausongelmista kasvututkimuksissa, Kokonaistaloudellisia
ongelmia, Helsinki 1964.
2. United Nations, A System of National Accounts and Supporting Tables, Studies
in Methods, Series F, N:o 2, Rev. 2, New York 1964.
11
toön kuuluvat kaikki maataloustuotteet siitä riippumatta, mikä osa
niistä on markkinoitu.
Jos maataloutta tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena, käytettyjä
käsitteitä samoin kuin tuotantotilastollista arvioimismenetelmää voidaan
havainnollistaa oheisella tiliasetelmalla.
Maatalouden tuotantotili
Tuotot
Kulut
Tavaroiden ja palvelusten ostot:
muilta kotim. elinkeinoilta
ulkomailta
Poistot
Tuotantotilin ylijäämä eli nettokansantuote-erä
Tavaroiden ja palvelusten myynnit:
muille kotim. elinkeinoille
suoraan kotitalouksille
ulkomaille
Tuotteet yrittäjien kotitalouksiin
Muutos kotieläinkannassa
Tukipalkkiot
Yhteensä
Yhteensä
Tuotantotilillä ostot ja myynnit on ymmärrettävä tavanomaista laajemmassa merkityksessä. Niihin sisältyvät myös eräät luontoistalouteen
luettavat tavarat ja palvelukset sekä varastojen muutokset. Tuottoeristä
mainittakoon ennen kaikkea maataloustuotteiden myynti muille kotimaisille elinkeinoille. Se sisältää mm. teollisuuteen jalostettaviksi siirtyvät
tuotteet sekä metsätaloudessa ja eräissä muissa elinkeinoissa suoritettavan hevostyön. Merkittävä osa tuotannosta käytetään suoraan viljelmillä
maatalousyrittäjien ja heidän perheensä jäsenten kulutukseen. Viljelijätaloudet »ostavat» kuluttajina nämä tuotteet omien viljelmiensä maataloudesta. Myynti, viljelijätalouksien luontoiskulutus sekä kotieläinkannan muutos muodostavat kokonaisuutena tuotannon bruttoarvon.
Tuotantoa hinnoitettaessa on yleensä käytetty viljelijöiden myynneistään saamia hintoja eli tuottajahintoja. Nämä tarkoittavat hintoja
tiloilla tai tuotteiden luovutuspaikoilla. Niihin voi sisältyä myös julkisen
vallan maataloustuotteista maksamia hintatukipalkkioita. Jos viimeksi
mainitut eivät sisälly hintoihin tai jos viljelijät ovat saaneet julkiselta vallalta muita välittömiä tukipalkkioita, ne on otettu huomioon erillisinä,
maataloudessa ansaittuja tuloja lisäävinä erinä. Tuottajahintojen käyttö
laskelmissa merkitsee samalla sitä, että lähtökohtana ovat tuotannontekijäin käytön ja tuotannontekijätulojen kannalta relevantit hinnat.
Kulujen puolella tavaroiden ja palvelusten ostot muilta kotimaisilta
elinkeinoilta ja ulkomailta käsittävät väkirehuja, väkilannoitteita, moottoripolttoaineita yms. maatalouden raaka-aineita. Niihin kuuluvat myös
12
polttopuu sekä rakennusten, koneiden ja kaluston korjaukset aine- ja
työkustannuksineen. Poistot vastaavat tarkastelukauden aikana tapahtunutta tuotantopääoman kulumista ja teknillistä vanhentumista.
Tuotantopanoksia hinnoitettaessa on käytetty viljelijöiden maksamia
hintoja tiloilla tai ostopaikoilla. Tuottojen ja kulujen erotus, tuotantotilin ylijäämä eli nettokansantuote-erä, jakautuu puolestaan osiin seuraavasti:
maatalousyrittäjien yrittäjätulot (työ- ja pääomatulot),
palkatun työvoiman palkat ja muut työtulot,
lainapääoman korot ja maanvuokrat sekä
yhteisöjen tulot.
Maatalousyrittäjien yrittäjätulot ovat korvausta viljelijöiden ja heidän
perheensä jäsenten omilla viljelmillään maatalouden hyväksi tekemästä
työstä sekä korvausta viljelijöiden oman pääoman käytöstä. Palkatun
työvoiman tulot, lainapääoman korot ja tilojen tai niiden osien vuokrat
ovat vastaavia eriä muille maataloustuotantoon joko työllään tai pääomallaan osallistuville. Lisäksi yhtiöt, valtio, kunnat, seurakunnat yms.
saavat tuloja omistamistaan maatiloista.
Maatalouden sisällä huomattava osa tuotannosta käytetään raakaaineeksi. Osa sadosta menee siemeneksi ja kotieläinten rehuksi, eräitä
kotieläintuotteita käytetään rehuksi jne. Jossain määrin tällaiset erät
ilmenevät myös myynteinä tiloilta toisille. Jos nämä raaka-aineet luetaan tuottoihin, kuten usein on kuvauksen kannalta suotavaa, vastaavat
erät on otettava huomioon kuluissa lisättyinä mahdollisilla välityskustannuksilla. Jos pyritään vain nettoerän arvioimiseen, tuotoissa ja
kuluissa samansuuruisina ilmenevät raaka-aineet voidaan jättää tarkastelun ulkopuolelle. Välityskustannukset on kuitenkin myös näin meneteltäessä sisällytettävä kuluihin.
Laskettaessa tuotot ja kulut aikasarjoina tietyn peruskauden hinnoin
saadaan selville tuottojen ja panosten määrällinen kehitys. Vähentäen
kunakin ajanjaksona näin lasketusta tuottojen kokonaismäärästä panosten arvo päädytään erotukseen, mikä osoittaa nettokansantuote-erän
määrällisen kehityksen. Se kuvaa sitä nettomääräistä tuotantoa, mikä
on saatu aikaan eri ajanjaksoina maataloudessa käytetyllä työllä ja pääomalla.
Tuotantokausi on maataloudessa pitkä käsittäen jopa useita vuosia.
Laskelmat on kuitenkin tehty yleensä kalenterivuosittain. Tämä johtuu
siitä, että kansantulotilastoissa lähtökohtana on tavallisesti kalenterivuosi tai sitä lyhyempi ajanjakso.
13
Maatalous käsittää vain osan maatiloilla tapahtuvasta verrattain monipuolisesta tuotannosta. Siten metsästys ja kalastus luetaan kansantulotilastoissa itsenäisiksi elinkeinoiksi. Metsätalouteen kuuluu puun arvo
ennen kaatamista sekä puun hakkuu ja ajo myös siltä osin kuin kysymyksessä on maatalouden poltto- ja ainespuu. Maatalousrakenn.usten
rakentaminen ja korjaus katsotaan kuuluviksi talonrakennustoimintaan,
tiloilla tapahtuva työkalujen ja ajovälineiden valmistus käsityöhön sekä
peltojen raivaus ja salaojitus maa- ja vesirakennustoimintaan. Viljelmillä
olevien asuinrakennusten antamaa asuntoetua ei myöskään lueta maatalouteen vaan erityiseen asuntojen käyttösektoriin.
14
Kehityksen yleispiirteet
Tutkimuksen kohteena oleva sadan vuoden aika muodostaa merkittävän
kehitysvaiheen sekä Suomen yleisessä historiassa että varsinkin sen maataloudessa. Vuoteen 1917 saakka Suomi oli Venäjän autonominen osa.
Voimakasta pyrkimystä entistä vapaampiin valtiollisiin oloihin ilmeni
koko 1800-luvun jälkipuoliskon ajan, mutta vasta yleisen ja yhtäläisen
äänioikeuden voimaantulo vuonna 1906 sekä itsenäistyminen vuonna
1917 merkitsivät tässä suhteessa ratkaisevia muutoksia. Erittäin syvällisesti Suomen yleiseen kehitykseen ovat lisäksi vaikuttaneet 1860-luvun
katovuodet, kansalaissota 1918 sekä vuosien 1939-1944 sodat.
Taloudellisen kasvun perustekijöistä on ennen kaikkea todettava, että
sadan vuoden aikana tuotantoon osallistuvan työvoiman ammattitaito
kohosi voimakkaasti, tuotantomenetelmät ja tuotannon organisointi
paranivat ja tuotanto yleisesti pääomavaltaistui. Myös julkisen vallan
harjoittama talouspolitiikka sai aikaisempaa enemmän merkitystä.
Kansanopetus kehittyi varsin mitättömästä alusta kaikki kansalaiset
käsittäväksi oppivelvollisuudeksi ja samalla myös ammattikoulutus
monine eri asteineen syventyi. Tutkimustoiminnassa saavutettiin erittäin
huomattavia tuloksia, varsinkin jos pidetään mielessä tutkimuksen maailmanlaajuinen kehitys. Osaksi terveyden- ja sairaanhoidon edistymisestä
johtuen väkiluvun lisäys oli suuri. Suomessa väkiluku kasvoi vuodesta
1860 vuoteen 1960 noin 2.5-kertaiseksi.
Tuotannossa tämä satavuotiskausi merkitsi siirtymistä maatalousvaltaisesta, käsityöasteella olevasta tuotannosta pitkälle erikoistuneeseen
vaihdantatalouteen. Jalostus- ja palveluelinkeinojen osuus tuotannosta
kasvoi voimakkaasti. Lähinnä vientimahdollisuuksien avautuminen ja
laajentuminen tekivät mahdolliseksi sahateollisuuden ja edelleen metsätalouden kasvun 1800-luvun jälkipuoliskolla. Myöhemmin nopeasti laajentuvaksi teollisuudenalaksi muodostui myös paperiteollisuus. Toisen
maailmansodan jälkeen tätä kehityskuvaa tuli täydentämään vientiin
perustuva metalliteollisuus. Kun Suomen kotimaiset markkinat ovat
kautta aikojen olleet verrattain rajoitettuja, viennin merkitys teollisuuden ja myös metsätalouden laajentumiselle on ollut ensiarvoinen.
Vientiteollisuuden ja metsätalouden kehitystä ovat tukeneet monet
muut tuotannonalat ja ne ovat myös itse muodostuneet kasvua lisääviksi.
15
Niinpä kotimaiseen kysyntään perustuva teollisuus, rakennustoiminta,
liikenne, kauppa sekä pankki- ja vakuutustoiminta kehittyivät sadan
vuoden aikana suuresti. Mainittakoon, että rautatieliikenne aloitettiin
1860-luvulla ja autoliikenne 1920-luvulla. Kauppa oli sata vuotta sitten
vähäistä, mutta välittää nyt pääosan tuotannosta. Pankki-ja vakuutustoiminta ovat kehittyneet merkittäviksi elinkeinoksi jne. Seurauksena
tästä on ollut tuotannon voimakas kasvaminen ja sen rakenteen muuttuminen.
On selvää, että tämä kehitys on heijastunut monin tavoin maatalouteen ja että maatalous on puolestaan vaikuttanut kansantalouden yleisiin
kehityspiirteisiin. Sata vuotta sitten maataloutta harjoitettiin eristyneissä oloissa jo yksinomaan sen vuoksi, että tavaraliikenne oli lähinnä
kesäkauden vesikuljetusten varassa. Valtaosa väestöstä sai toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta ja käytti tuottamansa maataloustuotteet
yleensä suoraan kulutukseensa. Maataloustuotteiden jalostus tapahtui
viljelmillä tai pienissä paikallista tarvetta varten rakennetuissa tuotantolaitoksissa.
Jalostus- ja palveluelinkeinojen laajentuminen, asutuskeskusten väestön lisäys sekä tämän väestön tulotason nousu alkoivat vähitellen lisätä
maataloudesta myytävien tuotteiden määrää. Kun myös vientimahdollisuudet kasvoivat ja maataloustuotteita siirryttiin jalostamaan aikaisempaa enemmän teollisuudessa, markkinointi sai yhä enemmän merkitystä.
Tätä kehitystä tukivat liikenneyhteyksien parantuminen, kaupan erikoistuminen sekä myöhemmin jalostustekniikan edistyminen täysin uusien
maataloustuotteiden jalostamiseksi. Omavaraistalous alkoi lopullisesti
väistyä vaihdantatalouden tieltä. Tarkasteltavan kauden lopulla maataloustuotannosta käytettiin vain vähäinen osa suoraan kulutukseen
tiloilla. Huomattava osa viljelijäväestön käyttämistä kotimaisista maataloustuotteistakin ostettiin. Tällainen kehitys lisäsi samalla maatalousyrittäjien kiinnostusta maataloustuotteista saataviin tuottajahintoihin.
Jalostustoiminnan siirtyminen erillisiin tuotantolaitoksiin samoin kuin
tiloilla tapahtuvan varastoinnin siirtyminen kaupan yms. tehtäväksi
merkitsivät puolestaan maataloudessa keskittymistä varsinaiseen alkutuotantoon ja tässä mielessä entistä suurempaa erikoistumista.
Jäljempänä voidaan todeta, että maataloustuotannon määrä ja rakenne
muuttuivat sadan vuoden aikana paljon. Tuotantotekniikassa saavutettiin tuloksia, jotka antoivat mahdollisuuden siirtyä elintarvikkeiden
niukkuudesta niiden runsauteen. Esimerkiksi katovuodet 1860-luvulla
osoittivat, että kotimaisen tuotannon supistuessa elintarvikkeista syntyi
puutetta siinä määrin, että tämä johti nälänhätään. Tarkastelukauden
lopulla kansanravitsemuksessa oli sen sijaan saavutettu varsin tyydyttävä
16
keskimääräinen taso ja ongelmana oli lähinnä kotimaisen kulutuksen
ylittävien maataloustuotemäärien sijoittaminen vientiin. Elintarvikkeiden saannin tasoittaminen tuonnin avulla oli myös 19.60-luvun alkaessa
mahdollista monin verroin paremmin kuin 1860-luvulla.
Väkiluvun kasvaessa 1800-luvun jälkipuoliskolla väestön sijoittumisessa tuotantoon ilmeni monia vaikeuksia. Jalostus- ja palveluelinkeinojen kasvu oli yleensä riittämätön tarjoamaan kylliksi työtilaisuuksia.
Käsityöasteella olevassa maataloudessa työtilaisuuksia oli sen sijaan
runsaasti varsinkin niille, jotka omistivat maata. Oli näin ollen ymmärrettävää, että pyrkimys oman tilan hankkimiseen oli voimakas. Lisäksi
elintarvikkeista oli niukkuutta ja palkatun työvoiman asema maataloudessa oli heikko työn kausiluonteisuuden, pitkien työpäivien ja alhaisten palkkojen vuoksi. Näissä oloissa maaseudulle muodostui suuri maata
omistamaton väestö, minkä pääosana olivat maataloustyöntekijät ja
vuokraviljelijät. Maan itsenäistymisen jälkeen tämä johti maareformiin,
missä lukuisille vuokraviljelijöille tehtiin mahdolliseksi maiden lunastaminen. Samalla pyrittiin maaseudun väestöä sitomaan muutoinkin maatalouteen lisäämällä omien tilojen hankintamahdollisuuksia.
Toisen maailmansodan aikana Suomi menetti alueluovutuksissa osan
maatalouden tuotantokapasiteetista. Niinpä peltoala väheni 11 %Sodan jälkeen oli myös sijoitettava luovutetuilta alueilta siirtynytmaatalousväestö entiseen ammattiinsa, minkä ohella tiloja hankittiin runsaasti muille väestöryhmille. Niihin kuuluivat ennen kaikkea entiset
rintamasotilaat ja maataloustyöntekijät. Vielä tässä vaiheessa kiinnostus
omien tilojen hankkimiseen oli yleisesti suuri. Tämäjohtui lähinnä siitä,
että sekä ensimmäisen että toisen maailmansodan aikana elintarvikkeista
oli tuntuvaa puutetta ja että ennen kaikkea maata omistamaton väestö
kärsi tästä puutteesta.
Uusien tilojen perustaminen, maanomistusolojen uudistaminen, perinnönjaot ym. sellaiset tekijät lisäsivät tarkasteltavana aikana tilojen
lukua, mutta samalla monet tällaiset tekijät alensivat myös viljelmien
keskimääräistä pelfoalaa. Siirry~tiin entistä pienviljelysvaltaisempaan
maatalouteen. Tuotantotekniikan kehittyminen ensin hevosvetoisiiii
maatalouskoneisiin ja myöhemmin traktoreihin ja muihin moottorikäyttöisiin koneisiin olisi kuitenkin edellyttänyt tilakoon suurentamista.
Tarkastelukauden lopulla syntyikin aikaisempaa selvempi ristiriita käytettävissä olevan tuotantotekniikan ja tilojen koon välillä. Myös sellaiset
seikat kuin vähäinen salaojitus, hajavarastointi ja peltomaiden huono
kunto rajoittivat koneiden käyttömahdollisuuksia.
Vielä 1860-luvulla kaskien, luonnonniittyjen ja metsälaitumien merkitys oli suuri. Ensimmäiseen maailmansotaan mennessä maan kaskeami2
17
nen käytännöllisesti katsoen päättyi ja 1960-luvulle siirryttäessä myös
luorinonniittyjen ja metsälaitumien ala oli supistunut merkityksettömäksi. Peltoala kasvoi sadan vuoden aikana 3.7-kertaiseksi. Maataloustuotannon koneellistaminen alkoi varsinaisesti 1880-luvulla. Aluksi tämä
tapahtui hevosvetoisten koneiden ja separaattorien muodossa, kunnes
höyrykoneet sekä myöhemmin nestemäisiä polttoaineita ja sähköä käyttävät koneet alkoivat yleistyä. Siirryttäessä 1960-luvulle traktori oli jo
ratkaisevasti syrjäyttänyt hevosen, ja myös leikkuupuimuri ja lypsykone
olivat laajassa käytössä. Tiloilla käsityönä valmistetut työkalut ja ajokalusto vaihtuivat samalla pääosaltaan tehdastekoisiin. Sadan vuoden
/ aikana maatalouden kone- ja kalustopääoma kasvoi määrältään 8-kertai( seksi.
Väkirehuja ja väkilannoitteita käytettiin pieniä määriä jo 1860-luvulla,
kunnes niiden käyttö alkoi kasvaa 1880-luvulla. Kuitenkin vasta toisen
maailmansodan jälkeen nämä raaka-aineet saivat pysyvän aseman Suomen maataloudessa. Tarkastelukauden alun katovuosina arvosteltiin
yksipuolista, leipäviljaan perustuvaa tuotantosuuntaa, mikä kadon sattuessa johti yleensä elintarvikkeiden saannin tuntuvaan heikkenemiseen.
Vähitellen tuotannon painopiste alkoi siirtyä leipäviljasta karjataloustuotteisiin. Tätä muutosta edistivät eläinkannan lisäyksen ohella karjanjalostuksen voimakas tehostaminen sekä laajeneva rehujen tuotanto.
Erityisen merkittäviä olivat lypsykarjan jalostuksessa saavutetut tulokset.
Maatalouden työvoiman ammattitaito kasvoi luonnollisesti sadan vuoden aikana, mutta vielä 1960-luvun alkaessa ammattikoulutettujen yrittäjien ja työntekijöiden luku oli varsin vähäinen. Tilakoon pienentyminen sekä tuotannon koneellistuminen ja rationalisoituminen johtivat
ennen kaikkea 1950-luvulla maataloustyöntekijöiden luvun voimakkaaseen vähentymiseen, joskin yrittäjien luku vielä kasvoi. Työpäivinä
mitattuna maatalouden työpanos kasvoi kääntyen kuitenkin aivan tarkastelukauden lopulla alenevaksi. Karkean arvion mukaan työpanos oli
1960-luvun alkaessa vain kymmenennestä suurempi kuin sata vuotta
aikaisemmin. Myös työpäivä lyheni samalla huomattavasti.
Tällaiset olosuhteissa tapahtuneet muutokset sekä yleinen asennoituminen johtivat tarkastelukauden lopulla myös siihen, että viljelijäväestö
alkoi kiinnostua yhä enemmän erilaisista sivuansioista.
Siirtyminen elintarvikkeiden niukkuudesta niiden runsauteen, tuontimahdollisuuksien parantuminen, maataloustuotteiden hintojen suhteellinen alentuminen maailmanmarkkinoilla, tulotason voimakas kohoaminen, maataloustuotannon muodostuminen pienviljelysvaltaiseksi ja muut
niihin verrattavat seikat johtivat erityisesti tarkastelukauden lopulla jul18
kisen vallan maatalouspoliittisten toimenpiteiden lisääntymiseen. Tämä
ilmeni ennen kaikkea siten, että maataloustuotteiden hinnat tulivat yhä
enemmän valtiovallan toimenpiteistä riippuviksi ja että julkisin varoin
rahoitettiin kasvava osa maatalouden tuotantokustannuksista.
Jo 1950-luvulla oli havaittavissa merkkejä uuden aikakauden alkamisesta Suomen maataloudessa. Niinpä työpanoksen vähentyminen, tuotannon koneellistaminen, uudet viljelymenetelmät, keskimääräisen tilakoon alentumisen päättyminen, markkinoinnin yleistyminen sekä kulutuksen rakennemuutokset ennakoivat ehkä hyvinkin perusteellisia muutoksia maataloudessa seuraavina vuosikymmeninä.
19
Käytetty tilasto aineisto
Käytettävissä olevien tietojen määrän ja luotettavuuden kannalta tarkasteltava ajanjakso on verrattain epäyhtenäinen. Vielä 1800-luvun jälkipuoliskolla tilastoja laadittiin lähinnä hallinnollisia tarkoituksia, kuten
verotusta ja valtion hankintoja varten. Vasta vuosisadan lopulla siirryttiin varsinaisten tilastotietojen keräämiseen siinä mielessä, että esimerkiksi saataisiin perusteita harjoitettavalle talouspolitiikalle ja voitaisiin
valaista eri väestöryhmien toimeentuloa ja sen edellytyksiä. Kuitenkin
vasta 1950-lukua voidaan pitää tilastojen määrän ja luotettavuuden kannalta tyydyttävänä, joskin yhä edelleen monet keskeisetkin kysymykset
kaipaavat lisätietoja.
On luonnollista, että tämä tutkimus perustuu eri ajoilta käytettävissä
olleeseen tilastoaineistoon ja että tutkimuksen luotettavuus vastaavasti
vaihtelee. Varsin suuria vaikeuksia on tuottanut hajanaisten ja usein
täysin irrallisten tilastotietojen yhdistely johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi. Pitkiä aikasarjoja koskevien tutkimusten eräänä etuna on kuitenkin se, että virheet ovat helpommin löydettävissä kuin vain muutamia
vuosia käsittävissä tutkimuksissa. Arviointimenetelmiä voidaan kehittää
johdonmukaisia tuloksia antaviksi ja lopputulosten perusteella saadaan
usein viitteitä mahdollisista virheistä.
Suomessa virallista kansantulotilastoa on laadittu 1-7 vuotta. Tänä
aikana arviointimenetelmiä on kehitetty hyvin paljon niistä, joita Suomen kansantulolaskelmien uranuurtaja Valter Lindberg käytti teoksessaan
»Suomen kansantulo 1926-1938». Tilastojen parantuessa on voitu tehdä
yhä enemmän myös läpileikkaustutkimuksia, jotka ovat olennaisella
tavalla parantaneet tulosten luotettavuutta.
Tärkeimmän maataloutta koskevan lähdeaineiston 1800-luvulla muodostivat maaherrojen keskusvirastoille lähettämät tiedot sadosta, kotieläimistä ja hinnoista. Osa näistä tiedoista on julkaistu virallisessa tilastossa. Tältä ajalta on käytettävissä verrattain paljon tietoja myös torihinnoista, ulkomaankaupasta ja teollisuudesta. Vaikka nämä tiedot eivät
aina suoranaisesti kuvaa maatalouden asemaa ja kehitystä, ne antavat
monissa tapauksissa peilikuvia maataloustuotannosta. Eräät näistä
tilastoista ovat erityisen tärkeitä maatalouden kustannusten selvittelyssä.
Tätä virallisluonteista aineistoa täydentävät yksityisten tutkijoiden ja
valtion komiteoiden keräämät tiedot. Varsin paljon tietoja on käytet20
tävissä myös valtion, kuntien ja suurten liikeyritysten maatiloilta, vanhoista kartanoista sekä erikoistuotantoa harjoittaneilta tiloilta. Lukuisat historiat, perunkirjoitusasiakirjat ja veroluettelot on myös aiheellista
mainita tässä yhteydessä. Yleensä tällainen aineisto on kuitenkin niin
hajanaista, että sitä voidaan käyttää vain muista lähteistä saatavien
tietojen tarkistamiseen.
Vuonna 1876 Uudenmaan läänissä suoritettu maataloustiedustelu oli
ensimmäinen pyrkimys maatalouden varsinaiseen tilastoon. Sitä täydensi vuodelta 1901 Tilattoman väestön alakomitean keräämä laaja
aineisto. Ensimmäinen maataloustiedustelu toteutettiin vuonna 1910.
Jo pari vuotta aikaisemmin oli aloitettu pääasiassa näytteeseen perustuva vuositilasto. Kaikkiaan maataloustiedusteluja on nyt suoritettu
kuusi kertaa noin kymmenen vuoden väliajoin. Nämä tiedustelut yhdessä
vuositietojen kanssa muodostavatkin virallisen maataloustilaston rungon
1900-luvulla. Suuri merkitys on vuodesta 1912 lähtien ollut myös niillä
tiedoilla, joita on kerätty kirjanpitotiloilta niiden kannattavuuden selvittämiseksi. Sama toteamus on tehtävä karjantarkastustoimintaa koskevista tiedoista. Kokonaisuutena maatalouden virallinen tilasto on jatkuvasti laajentunut ja sen luotettavuus parantunut.
Myös muissa tilastoissa on kehitys ollut myönteistä. Esimerkiksi ulkomaankauppaa, teollisuutta ja kulutusta koskevista tilastoista saadaan
paljon aineistoa maatalouden kokonaislaskelmia varten. Lisäksi on syytä
mainita Valtion viljavaraston ja eräiden liikelaitosten vuosikertomukset
samoin kuin muutamien valtion virastojen tilastot. Maaherrojen hintatilastot ulottuvat yleensä vain ensimmäiseen maailmansotaan saakka.
Ne korvasi osaksi Maataloustuottajain Keskusliiton ja Tilastollisen päätoimiston toimesta kerätty tukkuhinta-aineisto. Ratkaisevaa parannusta
hintatilastoissa merkitsi vuodesta 1931 alkaen Pellervo-Seuran markkinatutkimuslaitoksen aloittama työ.
Kansantuloa arvioidessaan Valter Lindberg teki maataloudesta jo varsin laajoja laskelmia. Myöhemmin työtä ovat jatkaneet lähinnä Eino H.
Laurila, Lauri Korpelainen, Pertti Marjamaa sekä tämän kirjoittaja.
Myös monilla muilla henkilöillä on ollut huomattava merkitys maataloustuotannon eri puolia kuvaavien kokonaislaskelmien kehittäjinä ja laatijoina. Heistä mainittakoon Gösta Grotenfelt, K. T. Jutila, Artturi Lehtinen, K. U. Pihkala ja Heimer Björkqvist, sekä edelleen 0. W. Willandt
ja Aune Pernu Pellervo-Seuran markkinatutkimuslaitoksesta. Henkilöluettelo ei ole suinkaan täydellinen. Varsinkin toisen maailmansodan jälkeen maatalouden taloudellisten kysymysten tutkiminen on lisääntynyt
sekä valtiovallan että yksityisten tutkijain ja tutkimuslaitosten toimesta.
21
Käsillä olevassa tutkimuksessa esitettävät lukusarjat ovat yleensä sitä
luotettavampia, mitä myöhäisemmiltä vuosilta ne ovat. Varsinkin 1800luvun ja kuluvan vuosisadan parin ensimmäisen vuosikymmenen tietoja
on pidettävä vain kasvukehityksen pääpiirteitä kuvaavina. Vaikka trendilaskelmia on pyritty välttämään ja sarjoissa on tämän vuoksi vaihteluita, vain muutamiin vuosiin rajoittuvat lukusarjat eivät yleensä anna
mahdollisuuksia riittävän luotettavien johtopäätösten tekoon. Lisäksi
on muistettava, että maataloudessa tuotantokausi on verrattain pitkä.
Kovin lyhyen ajan kehityksen tarkastelua on näin ollen vältettävä.
Kasvututkimukset ovat luonteeltaan kokonaislaskelmia ja niistä ei
voida jättää pois tuotto- ja kustannuseriä esimerkiksi sen vuoksi, että tietoja ei ole saatavissa tai että tiedot eivät ole riittävän luotettavia. Tähänkin tutkimukseen sisältyy lukusarjoja, jotka on jouduttu laatimaan pääasiassa muiden, tiedossa jo olleiden sarjojen perusteella ja jotka ovat siten
vain karkeita arvioita. Laskelmien lopputulosten kannalta on kuitenkin todettava, että tällaiset arviot eivät yleensä vaikuta ratkaisevasti
lopputuloksiin ja että niitä on voitu välillisesti tarkistaa monin tavoin.
Sekä kasvuteorian että mittauksen kannalta luontoistalous aiheuttaa
lukuisia ongelmia. Voidaan esimerkiksi kysyä, mitä hinnat kuvaavat
silloin, kun pääosa tuotannosta käytetään välittömästi kulutukseen
markkinoinnin ollessa merkityksetöntä. Voidaanko vähäisten myyntierien hintoja käyttää myös tiloilla kulutettujen maataloustuotteiden
hinnoitteluun, jne? Tällaisten kysymysten yhteydessä todettakoon, että
nimenomaan 1800-luvun puolella on käytettävissä ollut varsin vähän
hintatietoj a.
.
Laskelmien yksityiskohdat esitetään jäljempänä. Niistä mainittakoon
kuitenkin tässä eräitä periaateratkaisuja. Rukiin, vehnän, ohran ja herneen sadosta on vähennetty siemen sekä erä, mihin sisältyy kuivatuksesta
ja puhdistuksesta aiheutuva vähennys sekä eläinten rehu. Karjatalouden
laajentuessa mainittuja viljalajeja alettiin erityisesti 1920-luvulla käyttää yhä enemmän rehuksi. Tämä erä ei ole kuitenkaan tilastojen avulla
suoraan selvitettävissä. Kotimaisen viljan käyttö viljelijätalouksien
kulutukseen, teollisuuden raaka-aineeksi, vientiin yms. tarkoituksiin on
näin arvioitu jo 1920-luvulla muiden kuin satotietojen perusteella. Varsin
paljon näihin arvioihin on saatu perusteita kulutustutkimuksista. Kauran, perunan, juurikkaiden ja puutarhatuotteiden määrät on arvioitu
pääasiassa kulutustutkimusten mukaan.
Karjataloustuotteiden määriä laskettaessa lähtökohtana on ollut eläinten luku. Maidon tuotanto on arvioitu lehmäluvun ja keskilypsyn mukaan. Vastaavanlaista menetelmää on käytetty kananmunien osalta.
Lihan ja vuotien määrät on saatu eläinten luvun, arvioidun syntynei22
syyden ja teuraspainojen perusteella. Samankaltaisia ratkaisuja on käytetty yleensä muidenkin kotieläintuotteiden osalta. Kuitenkin jo 19EOluvulla maatalouslaskennat ja maatalouden vuositilastot ovat tarjonneet
mahdollisuuksia tätä parempien arviomenetelmien käyttöön.
Maataloudessa käytetyt väkirehut, väkilannoitteet, siemenet yms. on
voitu laskea lähinnä ulkomaankauppa- ja teollisuustilastojen perusteella.
Verrattain paljon kustannuserien arvioinnissa on käytetty hyväksi myös
kirjanpitotilojen tietoja.
Eräitä tutkimukseen sisältyviä lukusarjoja on saatu sellaisinaan muilta
kasvututkimusta suorittaneilta henkilöiltä. Vuosilta 1948-1960 maatalouden laskelmat on tarkistanut virallisten kansantulolaskelmien
yhteydessä Pertti Marjomaa. Näissä laskelmissa on sovelletettu mm.
entistä enemmän bruttoperiaatetta ja tuotanto on pyritty ajoittamaan
neljännesvuosittain. Tällaisista syistä kaikki lukusarjat eivät vuosilta
1949-1960 ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien sarjoihin.
Volyymisarjat on laskettu ketjuttamalla käyttäen ajanjaksona 18601926 vuoden 1913 hintoja, 1926-1948 vuoden 1926 hintoja sekä sen jälkeen vuoden 1954 hintoja. Arvo- ja volyymisarjojen perusteella on päästy
edelleen hintaindekseihin.
Tutkimuksen pääasiallisin lähdeaineisto on esitetty tutkimuksen
lopussa.
Rahayksikkönä on käytetty vanhaa markkaa eikä vuoden 1963 alusta
käyttöön tullutta nykymarkkaa.
23
Maataloustuotanto 1860-1960
Laskelmien yksityiskohtaiset tulokset on esitetty liitteissä 1-6. Seuraavassa tarkastellaan maatalouden yleisiä kehityspiirteitä näiden tulosten
valossa. Tauluissa 1ja2 on lisäksi yhdistelmiä tärkeimmistä lukusarjoista.
On selvää, että tällaisessa yleistarkastelussa on sivuutettava monia hyvinkin mielenkiintoisia yksityiskohtia.
T uotemäärät
Kiinnitettäessä huomiota aluksi tuotettujen maataloustuotteiden määriin on todettava, että sadan vuoden aikana bruttotuotanto kasvoi 4.3kertaiseksi. Ensimmäiseen maailmansotaan mennessä lisäys oli 2.3-kertainen ja siitä eteenpäin 1.9-kertainen. Monien katovuosien vuoksi tuotantomäärät olivat 1860-luvun lopulla vielä lähes samat kuin mainitun kymmenluvun alussa. Sen jälkeen alkoi varsin tasainen nousu,
mitä jatkui eräin poikkeuksin ensimmäiseen maailmansotaan saakka.
Sodan aikana koettiin takaiskuja, mutta vaikutuksiltaan ne jäivät lyhytaikaisiksi. Siirryttäessä 1920-luvulle tuontantomäärät muuttuivat jälleen
nouseviksi ja tällaisena kehitys jatkui toiseen maailmansotaan saakka.
Seuranneina sotavuosina tuotantomäärät supistuivat erittäin paljon ulkomaisten raaka-aineiden saannin vaikeutumisen, työvoimapulan, alueluovutusten yms. vuoksi. Sodan päätyttyä tuotantoa pyrittiin voimakkaasti laajentamaan elintarvikepulan helpottamiseksi, mutta vasta
vuonna 1952 bruttotuotannon määrä saavutti likimain vuoden 1938
tason. Osaksi tällainen viivästymä johtui siitä, että eräiden väistyvien
tuotteiden tuotanto alkoi yhä selvemmin supistua. 1950-luku oli
yleisesti edelleen tuotantomäärien kasvun aikaa. Siirryttäessä 1960luvulle tuotanto ylitti kotimaisen kulutuksen kymmenenneksellä.
Tarkastelukauden alussa leipäviljan osuus tuotannosta oli verrattain
suuri. Jo 1860-luvulla rukiin nettomääräinen tuotanto ylitti eräinä vuosina 200 milj. kilon rajan, millä tasolla tuotanto pysytteli toiseen maailmansotaan saakka. Sen sijaan 1940- ja 1950-luvulla tuotanto jäi tätä pienemmäksi. Tapahtuneesta kehityksestä antaa ylei!')kuvan oheinen ase24
telma, missä on esitetty läpileikkaustietoja kolmen vuoden keskiarvoina
liitteen 1 luvuista. Tuotantomäärät tarkoittavat sadosta ihmisravinnoksi
käytettyä osaa lisättynä viennillä ja teollisuuden raaka-aineella. Vehnää viljeltiin 1920-luvun alkuun saakka vain vähäisiä määriä. Viljatullien ja myllyjen saaman tuontisuojan ansiosta tuotanto alkoi kuitenkin
tällöin voimakkaasti laajentua ja tarkastelukauden lopulla vehnä oli
ruista merkittävämpi. Sekä ruista että vehnää käytettiin lisäksi jo 1920luvulta alkaen aikaisempaa enemmän eläinten rehuksi.
Milj. kiloa keskimäärin
vuodessa
Ruis .................................
Vehnä .................................
Ohra ....................................
Herne .................................
Peruna ······························
Juurikasvit ························
1860/62
1880/82
1912/14
1936/38
1958/60
169
1
79
5
136
79
195
2
86
6
261
45
221
4
74
5
407
44
222
148
94
14
527
34
117
198
80
513
44
Varhaisimpina vuosina ohra oli rukiin ohella tärkeä leipävilja, mutta
aikaa myöten ohran kulutus henkilöä kohti alkoi vähentyä. Lisäksi sitä
on käytetty jonkin verran teollisuuden raaka-aineena. Ohrasta muodostui
1900-luvulla merkittävä rehuvilja ja esimerkiksi 19®-luvulla sen koko
tuotantomäärä oli lähes yhtä suuri kuin rukiin ja vehnän yhteenlaskettu
määrä. Kauraa on käytetty rehuksi ja vähäisiä määriä ryynien valmistukseen. Lisäksi 1800-luvulla sen vienti oli verrattain suurta. Herneen
tuontanto pysyi 1920-luvun alkuun saakka likimain samalla tasolla kääntyen sen jälkeen nousevaksi. Tuotanto supistui kuitenkin 1950-luvulla
merkityksettömäksi johtuen osaksi hintasuhteista. Vaikka pellavan ja
hampun tuotanto on vaihdellut hyvinkin paljon, tuotannon taso pysyi
pääpiirteiltään samana toiseen maailmansotaan saakka. Sodan aikana
ja varsinkin sen jälkeen tuotanto kasvoi erittäin paljon. Tätä kehityskautta kesti kuitenkin vain muutaman vuoden ja 1950-luvulla tuotanto
lähes täysin päättyi.
Tarkastelukauden viisi ensimmäistä vuosikymmentä olivat perunan
kulutuksen laajentumisen aikaa tuotannon kolminkertaistuessa. Eräitä
tilapäisiä vaihteluita lukuun ottamatta perunan käyttö ihmisravinnoksi
henkilöä kohden alkoi sen jälkeen supistua. Sen sijaan perunaa ryhdyttiin käyttämään entistä enemmän teollisuuden raaka-aineena ja eläinten
rehuna. Liitteen 1 luvuista on myös todettavissa, että perunalla on ollut
1900-luvun elintarvikepulan vuosina tavallista suurempi merkitys kulutuksessa. Vielä 1860-luvulla juurikasveja käytettiin ihmisravinnoksi kolmannes niiden ja perunan yhteismäärästä, mutta vähitellen juurikasvit
25
alkoivat väistyä. Tarkastelukauden lopulla mainittu osuus oli enaa
vain kymmenesosa. Juurikasveilla on ollut aina laajaa käyttöä myös
eläinten rehuna.
Keräkaali on kuulunut kautta aikojen suomalaiseen ruokapöytään.
Muiden vihannesten kulutus näyttää yleistyneen vasta 1950-luvulla, joskin jo 1930-luvulla tuotannossa saavutettiin merkittäviä lisäyksiä kaalin
samalla väistyessä. Elintarvikepulan vuosina kaalin kulutus on ollut
yleensä tavallista runsaampaa. Hedelmien ja puutarhamarjojen tuotanto
on kasvanut tarkastelukautena varsin tasaisesti. Kulutuksen lisäys on
kuitenkin peitetty lähinnä tuonnilla. Mainittakoon myös, että ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikana tupakka sai huomattavan merkityksen maatalouden tulolähteenä. Kukkien viljely myyntiä varten oli
1800-luvun puolella erittäin vähäistä. Vasta kauppapuutarhojen yleistyminen, mikä alkoi lähinnä 1930-luvulla, sai aikaan kukkaviljelyn laajentumisen merkittäväksi tuotannonalaksi. Sokerijuurikkaan viljelyä
kokeiltiin jo 1800-luvun puolella, mutta vasta vuodesta 1920 aloitettiin
sen laajamittainen viljely teollisuuden raaka-aineeksi. Öljykasvien siemeniä on saatu vähäisiä määriä kehruukasvien viljelyn yhteydessä. Toisen maailmansodan aikana tuotantoa ryhdyttiin kuitenkin laajentamaan
margariinin raaka-aineeksi, mutta tuotantomäärät olivat 1960-luvulle
saakka vähäisiä.
Edellä viitattiin jo siihen elintarvikkeiden saannin vaikeutumiseen,
mikä aiheutui esimerkiksi 1860-luvun katovuosina yksipuolisesta viljaan
perustuvasta tuotantosuunnasta. Kotieläintalouteen alettiinkin kiinnittää entistä enemmän huomiota ja erityisesti tulokset ilmenivät lypsykarjataloudessa. Maidon tuotanto kasvoi sadan vuoden aikana 8-kertaiseksi.
Lehmiä oli 1860-luvun alussa lähes 700000; määrä aleni kuitenkin pian sen
jälkeen ja mainittu taso saavutettiin uudelleen vasta seuraavalla vuosikymmenellä. Tästä luku alkoi kasvaa varsin tasaisesti. Vuonna 1895 ylitettiin miljoonan raja ja juuri ennen toista maailmansotaa saavutettiin
tarkastelukauden korkein määrä lähes 1 400 000. Lehmälukua merkittävämpi tekijä maidon tuotannossa oli kuitenkin keskilypsy. Se kasvoi
sadan vuoden aikana melkein viisinkertaiseksi. Oheinen asetelma antaa
yleiskuvan tärkeimpien kotieläintuotteiden tuotannosta.
Huomattava osa maidosta on valmistettu kotivoiksi, joskin 1950luvulla valmistus supistui jo lähes merkityksettömäksi. Ensimmäisen
runsaan kolmen vuosikymmenen aikana kotivoin valmistus kolminkertaistui, mutta 1880-luvun puolivälistä alkaen maidon jalostus siirtyi viljelmiltä ja kartanomeijereistä yhä enemmän varsinaisiin meijereihin.
Meijerivoin ohella aloitettiin myös meijerijuuston laajamittainen valmistus. Kautta aikojen viljelmillä on tuotettu kotijuustoa, joskin määrät
26
ovat olleet vähäisiä. Kotivoin valmistuksen sivutuotteena saatu kuorittu
maito ja kirnupiimä ovat olleet yleisiä ruokajuomia, kun taas vastaava
meijerivoin kuorittu maito on käytetty pääosalta eläinten rehuksi. Mainittakoon lisäksi, että erityisesti ensimmäinen maailmansota merkitsi
täysimaidon kulutuksen yleistymistä.
Milj. kiloa keskimäärin
vuodessa
Maito .................................
Kotivoi ..............................
Kananmunat ........................
Naudanliha ........................
Sianliha ..............................
Lampaanliha ........................
1860/62
1880/82
1912/14
1936/38
1958/60
433
9
0
17
16
5
683
16
l 644
27
5
38
35
5
2 598
27
18
38
50
6
3 222
5
39
65
61
3
19
12
6
Kananmunien tuotannolla ei ollut vielä viime vuosisadalla mainittavaa
merkitystä ja vasta vuosisadan vaihteessa tuotanto ylitti 2 milj. kiloa
vuodessa. Sen jälkeen tuotanto on kasvanut varsin voimakkaasti.
Naudanliha oli tarkastelukaudella lähinnä lypsykarjatalouden sivutuote ja vasta 1950-luvulla ilmeni pyrkimystä varsinaisen lihakarjan kasvatukseen. Sadassa vuodessa tuotanto kasvoi nelinkertaiseksi. Pikkuvasikanlihan tuotanto vaihteli likimain naudanlihan mukaisesti, joskin 1950luvulla tämä lihalaji alkoi vähentyä. Sianlihamäärä pysyi kolmen ensimmäisen vuosikymmenen ajan likimain ennallaan ja jopa supistui varhaisimpien vuosien määrästä. Sen jälkeen alkoi varsin tasainen kasvu
vuosittaisten vaihteluiden ollessa kuitenkin huomattavia. Keskimäärin
tuotanto oli 1950-luvulla nelinkertainen verrattuna 1860-lukuun. Lampaanlihan tuotanto pysytteli koko tarkastelukauden miltei samoissa
määrissä, mutta kääntyi kuitenkin lopuksi alenevaksi. Hevosenlihaa on
käytetty aina jonkin verran kulutukseen nimenomaan palvattuna. Näyttää kuitenkin siltä, että toisen maailmansodan aikana ja erityisesti sen
jälkeen jalostustekniikan kehittyminen aiheutti kulutuksen voimakasta
kasvua. Kananlihaa on kulutettu varsin vähän, mutta 1950-luku näyttää
tältäkin osalta aiheuttaneen merkittävää lisäystä. Myös poronlihan tuotanto kasvoi sadan vuoden aikana. Huomattava osa siitä on mennyt
vientiin. Mainittakoon tässä yhteydessä, että huonon rehusadon vuosina
nautakarjan teurastukset ovat tavallisesti olleet varsin runsaita. Myös
ensimmäisen maailmansodan alkuvuosina ja vuosina 1939-1941 karjakantaa supistettiin runsailla teurastuksilla.
Villan tuotanto on vaihdellut lammaskannan mukaan. Tarkastelukauden lopulla tuotetut määrät supistuivat voimakkaasti. Vuotamäärät ovat
27
puolestaan seuranneet lähinnä nautakarjan ja hevosten teurastusta. Turkiseläinten kasvatus aloitettiin Suomessa 1930-luvulla ja varsin nopeasti
tämä tuotannonala sai huomattavan laajuuden. Mehiläishoitoa on Suomessa harrastettu koko tarkastelukauden, mutta vasta 1920-luvulla tuotanto kasvoi voimakkaasti.
Metsätalouden hevostyö lisääntyi metsätalouden yleisen laajentumisen
myötä ja ensimmäiseen maailmansotaan mennessä työpäivien määrä
moninkertaistui. Sen jälkeen muutokset olivat vuodesta toiseen hyvinkin
huomattavia, mutta vasta 1950-luvulla työpäivämäärä alkoi tasoltaan
alentua. Traktori alkoi korvata hevosta myös metsätaloudessa. Hevostyön käyttö liikenteessä, rakennustöissä, teollisuudessa, kaupassa yms.
elinkeinoissa oli varsin pitkään huomattavaa. Vasta 1950-luvulla tämän
hevostyön määrä supistui ratkaisevasti lähinnä autojen yleistynecn käytön vuoksi.
T uottajahinnat
Maataloustuotteiden tuottajahinnoissa muutokset olivat tarkastelukauden viiden ensimmäisen vuosikymmenen aikana varsin vähäisiä verrattuna sen jälkeiseen aikaan. Tuottajahinnat kohosivat 1860-luvun alkuvuosista 1910-luvulle keskimäärin 1.5-kertaisiksi ja siitä edelleen 1960luvun alkuun 250-kertaisiksi. Koko sadan vuoden aikana ne kohosivat
370-kertaisiksi. Tähän kehitykseen mahtui sekä yleisen hintatason nousua että maataloustuotteiden tuottajahintojen suhteellisia muutoksia.
Lisäksi hintojen satunnaisvaihtelut ovat olleet huomattavia. Erityisesti
varhaisimpina katovuosina hintojen kohoaminen muodostui tavallisesti
merkittäväksi. Vertailun vuoksi mainittakoon, että vuodesta 1914
vuoteen 1960 yleinen hintataso kohosi tukkuhintaindeksin mukaan
220-kertaiseksi. Oheisessa asetelmassa on indeksilukuja tärkeimpien tuotteiden hinnoista kolmen vuoden keskiarvoina.
Hintaindcksejä kolmen vuoden
keskiarvoina
Ruis
.................................
Vehnä .................................
Ruoka peruna ........................
Maito .................................
Kotivoi ······························
Kananmunat ........................
Naudanliha
························
Sianliha ..............................
Hevostyöpäivä .....................
28
1860/62
1880/82
l!ll2/14
100
100
100
100
100
100
100
100
100
107
99
100
138
106
92
116
195
1:~8
19()
135
!J3
94
103
214
181
148
201
1936/38
1
l
l
1
1
1
1
1
3
IIO
060
llO
870
410
760
720
220
570
l!l68/60
23
18
19
4!1
42
800
300
800
:~oo
600
:w 300
51 200
27 200
103 900
Viljan hinnat pysyivät 1860-luvulta 1910-luvulle likimain ennallaan,
joskin vuotuisvaihtelut olivat usein hyvinkin suuria. Sen sijaan kotieläintuotteiden hinnat kohosivat mainittuna aikana lähes kaksinkertaisiksi.
Osaksi tämä oli seurausta kuluttajien arvostuksen muuttumisesta. Kulutuksessa siirryttiin arvostamaan entistä enemmän kotieläintuotteita viljan kustannuksella. Lisäksi tätä kehityssuuntaa voimistivat tullitta
tapahtunut viljan tuonti ja kotieläintuotteiden varsin edulliset vientimarkkinat.
Ensimmäisen maailmansodan vuosina hinnat kymmenkertaistuivat.
Eräissä tapauksissa hintojen nousu oli tätä suurempikin. Jo 1920-luvun
ensimmäisinä vuosina taso alentui jonkin verran vaihteluiden ollessa kuitenkin läpi koko mainitun kymmenluvun huomattavia. Osaksi tämä johtui katovuosista. Aivan 1920-luvun lopulla yleismaailmallinen laskusuhdanne käänsi tuottajahinnat voimakkaasti aleneviksi ja pohjalukema saavutettiin vuonna 1931. Tuottajahinnat olivat tällöin alentuneet vuodesta
1928 kolmanneksella. Sen jälkeen seurasi jälleen kohoavien hintojen
kausi. Sekä 1920- että 1930-luvulla valtiovallan toimenpiteet hintatason
ohjaamiseksi saivat entistä enemmän kantavuutta. Siirryttiin mm. viljatulleihin, viljan jauhatuspakkoon sekä varsin laajaan kotieläintuotteiden
viennin tukemiseen. Viljan ja kotieläintuotteiden hinnat kehittyivät mainittuna aikana likimain samalla tavalla suhteellisten muutosten jäädessä
aikaisempaa vähäisemmiksi. Vielä 1930-luvun lopulla tuottajahintojen
taso oli alempi kuin 1920-luvulla.
Toinen maailmansota aloitti uuden kehitysvaiheen. Elintarvikkeista
syntyi niukkuutta ja tämä nosti hintoja voimakkaasti ylöspäin. Valtiovalta pyrki estämään tätä kehitystä laajalla määrä- ja hintasäännöstelyllä. Aluksi säännöstelyn piiriin kuuluneiden tuotteiden hinnat kohosivat
hitaasti, kun taas sen ulkopuolella olleiden tuotteiden hintojen nousu oli
erittäin voimakasta. Sodan päätyttyä hinnat nousivat nopeasti, mikä oli
osaksi seurausta säännöstelyn vähentämisestä. Erityisen huomattava oli
tässä vaiheessa lihan hintojen kohoaminen hintojen ollessa korkeimmillaan vuonna 1948. Keskimäärin tuottajahintataso kohosi vuodesta 1938
vuoteen 1948 lähes 14-kertaiseksi.
Aivan 1940-luvun lopulla hinnat alkoivat vakiintua ja esimerkiksi
lihan hinnat alentuivat tällöin lähes puoleen. Koko 1950-luvun ajan tuottajahinnat olivat jälleen kohoavia ja vuonna 1960 ne olivat kaksinkertaiset verrattuna vuoden 1949 tasoon. 1950-luvulla otettiin käyttöön myös
maataloustuotteiden tuottajahintoja säätelevä hintajärjestelmä.
Vuodesta 1938 vuoteen 1960 tuottajahinnat kohosivat noin 24-kertaisiksi yleisen hintatason noustessa tukkuhintaindeksin mukaan 19-kertaiseksi. Kotieläintuotteiden hinnat kohosivat tällöin keskimäärää enemmän
29
ja viljan hinnat sitä vähemmän. Kun tuotannon rationalisointimahdollisuudet olivat viljan viljelyssä paremmat kuin käsityövaltaisessa kotieläintaloudessa, valtiovallan ratkaisuissa suosittiin kotieläintuotteiden
hintojen korotuksia. Samaan suuntaan vaikutti ilmeisesti myös viljan
kulutuksen supistuminen kotieläintuotteiden hyväksi.
Hintatukipalkkioiden käyttö vähittäishintojen alentamiseksi kotimaassa sai entistä laajemman merkityksen toisen maailmansodan aikana
ja varsinkin sen jälkeen. Kun tuotanto myöhemmin laajcntui kotimaista
kulutusta suuremmaksi, siirryttiin lähinnä kotieläintuotteita jälleen viemään ulkomaille huomattavan vientituen turvin. Lisäksi viljelijöille maksettavat välittömät avustukset tulivat laajaan käyttöön.
Tuoton rakenne
Oheinen asetelma antaa yleiskuvan eri tuoteryhmien osuudesta maatalouden bruttotuoton arvosta eri aikoina. Myös vuosien 1958/60 luvut on
pyritty saamaan vcrtailukclpoisiksi aikaisempien vuosien lukuihin siten,
että tuotossa ei tällöin ole otettu huomioon kylvösiemeniä yms. myös
kustannuksiin sisältyviä eriä.
Osuus keskimäärin,
%
Vilja ·································
Peruna yms. ........................
Maito yms. ...........................
Kananmunat ........................
Liha, vuodat ja villa ............
Muut .................................
Yhteensä ...........................
1860/62
1880/82
40
10
21
0
24
5
100
35
11
32
0
18
4
100
l!H2/14
14
9
45
2
24
6
100
1936/38
1958/60
18
8
43
4
18
9
100
10
8
52
5
18
7
100
Viljan osuus bruttotuotosta oli 1860-luvun alussa niin suuri kuin 40 %,
minkä jälkeen se aleni ensimmäiseen maailmansotaan mennessä 14 %:iin.
Tämä muutos johtui muiden tuottoerien nopean kasvun ohella lähinnä
siitä, että viljan määrät ja hinnat pysyivät likimain ennallaan. Osuus
kasvoi jälleen 1930-luvun loppuun mennessä osittain sen vuoksi, että vehnän tuotanto laajeni voimakkaasti ja myös hinnat seurasivat maataloustuotteiden hintojen yleistä kehitystä. Sen jälkeen seurasi osuuden huomattava alentuminen lähinnä samoista syistä kuin tarkastelukauden viiden ensimmäisen vuosikymmenen aikana. Siirryttäessä 1960-luvulle viljan osuus bruttotuotosta oli kymmenesosa.
30
Perunan, juurikasvien ja puutarhatuotteiden osuus pysytteli aluksi
kymmenenä prosenttina alentuen tästä tarkastelukauden lopulla jonkin
verran. Perunan kulutus supistui ja myös hinnat kohosivat keskimäärää
vähemmän. Tätä ei puutarhatuotteiden tuotannon kasvu pystynyt korvaamaan. Kuten liitteistä käy ilmi, tämän tuoteryhmän sisällä rakennemuutokset ovat olleet huomattavia.
Maidon ja maitotaloustuotteiden osuus bruttotuotosta oli tarkastelukauden alussa viidennes ja 1960-luvun alussa yli pu_()let. Tuotantosuunta
muuttui näin maidon ja maitotaloustuotteiden hyväksi lähinnä viljan
tuotannon kustannuksella. Osuuden kasvu johtui tuotantomäärien voimakkaan lisäyksen ohella keskimäärää suuremmasta hintojen kohoamisesta. Erityisesti 1860-luvulta ensimmäiseen maailmansotaan saakka ja
toisen maailmansodan jälkeen oli todettavissa mainittu hintojen suhteellinen muutos. Myös kananmunien osuus tuotosta kasvoi tarkastelukautena paljon lähinnä tuotannon laajentumisen vuoksi.
Lihan, vuotien ja villan osuus tuotosta vaihteli varsin paljon, mutta
osuus pysyi kuitenkin keskimäärin viidenneksenä. Suhteelliset hinnat
muuttuivat tosin näiden tuotteiden hyväksi, mutta tuotetut määrät kasvoivat keskimäärää vähemmän.
Muiden kuin edellä mainittujen tuotteiden osuus bruttotuoton arvosta
on pysynyt alle 10 prosentin, mutta on kuitenkin vaihdellut eri aikoina.
Varhaisimpina vuosina pellava ja hamppu sekä muu kuin metsätalouden
hevostyö olivat tässä sarjassa merkittäviä. Vähitellen metsätalouden
hevostyö tuli yhä tärkeämmäksi ja lisäksi uudet tuotteet alkoivat suurentaa osuutta. Uusiin tuotteisiin kuuluivat mm. sokerijuurikas, turkikset ja ravintoöljykasvit.
Tarvike- yms. kustannukset
Tarvike- yms. kustannuksiin on luettu tavanomaisten raaka-aineiden
ohella rakennusten, koneiden ja kaluston korjaukset sekä poistot. Määrältään nämä kustannukset kasvoivat sadan vuoden aikana yli l.Q-kertaisiksi. Maataloudessa siirryttiin käyttämään enenevässä määrin muilta
kotimaisilta elinkeinoilta ja ulkomailta hankittuja tuotantopanoksia.
Vuodesta toiseen näissä kustannuksissa tapahtui luonnollisesti huomattavia vaihteluita ja esimerkiksi molempien maailmansotien aikana tuonnin
vaikeutuminen johti raaka-aineiden käytön tilapäiseen vähentymiseen.
Tarkastelukauden ensimmäisinä vuosina maatalouden ulkopuolelta
hankittuihin rehuihin sisältyi pääasiassa lesettä. Öljyväkirehut alkoivat
yleistyä vasta myöhemmin. Rehujen määrä pysyi 1890-luvulle saakka
31
likimain ennallaan, mutta kasvoi sen jälkeen ensimmäiseen maailmansotaan mennessä nelinkertaiseksi. Sekä 1920- että 1930-luvulla määrissä
tapahtui jonkin verran lisäystä ja toisen maailmansodan jälkeen ne kasvoivat jälleen voimakkaasti.
Väkilannoitteet saivat merkitystä tuotantopanoksina 1870-luvulta
alkaen. Määrät pysyivät kuitenkin vähäisinä ja vasta 1920-luvulla ne
alkoivat merkittävästi kasvaa. Toisen maailmansodan jälkeen väkilannoitteiden käyttö pääsi lopullisesti yleistymään. Maatalouskalkkia käytettiin vähäisiä määriä- jo 1920-luvulla, mutta käyttö laajeni merkittävästi 1950-luvulla.
Poltto- ja sähkömoottorit alkoivat tulla maatalouteen vuosisadan vaihteessa, mutta 1920-luvulle saakka nestemäisten polttoaineiden, sähkön
ja voiteluaineiden määrät pysyivät vähäisinä. Sen jälkeen alkoi verrattain merkittävä lisäys, mikä voimistui erityisesti 1950-luvulla traktoreiden ja leikkuupuimureiden myötä.
Polttopuun määrä kasvoi 1860-luvulta ensimmäiseen maailmansotaan mennessä kaksinkertaiseksi, mutta kääntyi sen jälkeen alenevaksi.
Meijerivoin valmistuksen yhteydessä saatua kuorittua maitoa ryhdyttiin
käyttämään laajemmalti eläinten rehuksi 1890-luvun puolivälissä ja voin
tuotannon kasvaessa tämä erä tuli yhä huomattavammaksi. Koko tarkastelukauden ajan maataloudessa on myös käytetty jonkin verran ulkomaisia siemeniä yms.
Koneiden ja kaluston korjaukset ja poistot pysyivät määrältään
ennallaan 1860- ja 1870-luvulla. Sen jälkeen alkoi varsin tasainen kasvu koneiden yleistyessä nopeasti. Toiseen maailmansotaan
mennessä mainitut kustannukset kasvoivat määrältään nelinkertaisiksi
ja myös sen jälkeen kasvu on ollut voimakasta. Rakennusten osalta vastaavat kustannukset lisääntyivät koko tarkastelukauden ajan verrattain
tasaisesti.
Tarvikkeiden ja muiden tuotantopanosten hinnat kohosivat sadan
vuoden aikana jonkin verran hitaammin kuin maataloustuotteiden
tuotta j ahinnat.
Netto tuotanto
Vähennettäessä tuotannon bruttoarvosta tarvike- yms. kustannukset
päädytään nettotuotantoarvoon. Viimeksi mainittuun vaikuttavat näin
ollen sekä bruttotuotannon että kustannusten muutokset. Vuosina 18601960 bruttotuotanto kasvoi määrältään yli nelinkertaiseksi, tarvike-yms.
32
kustannukset 15-kertaisiksi ja nPttotuotanto 3~-kertaiseksi. Ensimmäisen viidenkymmenen vuoden aikana nettotuotanto runsaasti kaksinkertaistui, mutta sen jälkeen lisäys oli pienempi. Vuodesta 1860 vuoteen
1960 maataloudessa ansaitut tulot (nettotuotanto nimellismääräisenä)
kasvoivat puolestaan 1 240-kertaisiksi. Pääosa tästä aiheutui hintatason
kohoamisesta, sillä nettotuotannon hintataso nousi melkein 400-kertaiseksi. Yhdistelmä laskelmista on tauluissa lja2. Laskemismenetelmien vuoksi
vuosien 1949-1960 luvut eivät ole kaikilta osin täysin vertailukelpoisia
aikaisempien vuosien lukuihin, vaikka bruttotuoton volyymi, tuottajahintaindeksi sekä kustannusten volyymi on pyritty laskemaan sarjoista,
joihin maatalouden sisäiset erät eiyät sisälly.
Nettotuotannon määrä kasvoi 1860-luvulta aina 1890-luvulle lähinnä
bruttotuotannon lisäyksen vuoksi. Sen jälkeen ensimmäiseen maailmansotaan saakka bruttotuotanto osoitti edelleen merkittävää lisäystä,
mutta kustannusten kasvu oli kuitenkin sitä nopeampi. Molemmat erät
supistuivat sodan aikana, mutta tämä supistuminen jäi lyhytaikaiseksi;
jo 1920-luvun alussa ne palautuivat määriltään ennen sotaa todetulle
tasolle. Koko mainitun kymmenluvun ajan nettotuotanto pysyi määrältään likimain ennallaan. Bruttotuotanto tosin kasvoi, mutta kustannusten kasvu oli sitä nopeampi. Siirryttäessä 1930-luvulle kehityskuva muuttui sikäli, että bruttotuotannon lisäys muodostui nyt erittäin suureksi.
Osaksi tämä johtui edullisista sääsuhteista.
Toisen maailmansodan aikana sarjat kääntyivät jälleen aleneviksi.
Sodan päättymisen jälkeen bruttotuotanto saavutti ennen pitkää vuoden
1938 määrän, mutta väkirehujen, väkilannoitteiden yms. lisääntynyt
käyttö sekä tuotannon koneellistuminen lisäsivät kustannuksia erittäin
nopeasti. Kun tämä kustannusten määrällinen lisäys jatkui voimakkaana
koko 1950-luvun ajan, kesti tarkastelukauden viimeisiin vuosiin ennen
kuin nettotuotanto oli määrältään jälleen vuoden 1938 tasolla.
Vuonna 1860 maataloudessa ansaitut nimellistulot olivat lähes 108
milj. markkaa. Tästä ne kasvoivat 1910-luvulle kolminkertaisiksi. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen tulot olivat suurimmillaan, 5 168 milj.
markkaa, vuonna 1921. Tämän jälkeen alkoi aleneminen, joka muodostui
jo huomattavaksi varsinkin 1920- ja 1930-luvun vaihteessa. Vasta 1930luvun lopulla tulot jälleen kohosivat vuoden 1921 nimellismäärään. Toisen maailmansodan aikana ja varsinkin sen jälkeen tulot kasvoivat erittäin paljon. Vuonna 1960 ne olivat 132 900 milj. silloista markkaa.
3
33
Taulu 1. Suomen maatalous 1860-1960
Table 1. Finnish Agricultitre 1860-1960
4
1
2
3
5
Bruttotuoton
TuottajaKustannusten
N ettokansantuotc-erä
volyymi
hinnat
volyymi
Share in N et Domestic Product
Producer prices
Volume of
Milj. mk 1
Volume of
Volyymi
Million marhs 1
production,
costs
Volume
gross
1926 = 100
1926 = 100
1926 = 100
1926 = 100
1860
1861
1862
1863
1864
1865
1866
1867
1868
1869
38.1
37.6
32.3
36.6
38.0
35.5
38.0
30.8
37.4
41.5
6.0
6.5
7.3
6.9
6.6
6.8
6.1
6.3
7.0
6.4
17.7
17.8
16.8
17.6
17.5
17.7
17.9
16.9
18.3
18.6
107.64
114.88
112.87
123.05
121.23
113. 75
111.23
91.63
128.02
130.35
45.l
47.2
43.4
47.0
37.1
46.0
51.8
1870
1871
1872
1873
1874
1875
1876
1877
1878
1879
44.4
43.6
44.5
46.9
46.7
47.5
49.2
45.6
46.9
49.7
6.3
6.7
7.0
7.2
7.7
7.8
7.9
7.5
6.4
6.0
19.2
19.4
20.0
19.6
19.9
20.3
20.9
20.3
20.!J
21.3
137.48
142.63
153.43
163.76
175.66
181.87
190.91
164.13
142.3!l
144.22
55.7
54.5
55.4
59.l
58.7
59.7
62.0
57.0
58.5
62.5
1880
1881
1882
1883
1884
1885
1886
1887
1888
1889
48.2
43.9
49.9
53.4
52.3
53.6
58.l
59.0
59.6
61.6
7.1
7.4
7.1
6.9
(i.8
6.4
5.6
5.5
5.6
5.9
21.2
21.3
22.5
22.5
22.8
23.l
23.8
24.3
24.8
26.0
167. 70
158.39
171.24
180.91
172.73
166.35
157.37
154.75
160.82
173.99
60.2
54.0
62.2
67.2
65.6
67.2
73.5
74.5
75.2
77.5
1890
1891
1892
1893
1894
1895
1896
1897
1898
1899
64.1
61.2
56.l
61.2
67.9
74.2
76.9
77.7
77.6
69.7
6.0
7.2
7.4
7.0
6.4
6.1
6.2
6.6
6.8
7.4
25.9
25.8
27.0
28.l
31.3
32.9
33.6
35.0
35.9
37.5
186.39
214.46
201.56
209.84
209.30
216.45
229.40
241.69
24!).14
236.56
81.2
77.1
69.2
76.0
84.2
92.7
96.3
96.8
96.4
84.l
1900
72.7
73.5
67.9
73.5
7.6
7.6
7.6
7.4
37.9
39.0
40.2
42.9
253.80
255.86
233.62
239.53
88.3
89.0
80.3
87.2
moi
1902
1903
47.2
46.5
39~3
1. Rahayksikkönä on käytetty tauluissa ja liitteissä vanhaa markkaa eikä vuoden
1963 alusta käyttöön tullutta nykymarkkaa.
1. The monetary unit used in tables and appendices is the old mark and not the
new mark introduced at the beginning of 1963.
34
1904
1905
1906
1907
1908
1909
75.6
78.3
79.7
82.0
81.6
84.5
2
7.<l
7. 7
7.S
8.<0
8.7
8.5
3
43.7
44.5
49.7
47.2
48.8
50.1
4
252.74
269.68
268.89
292.49
320.92
324.63
5
89.9
93.4
93.1
97.6
96.3
99.9
1910
1911
1912
1913
1914
1915
1916
1917
1918
1919
82.6
81.8
86.6
88.0
88.0
85.6
84.7
80.0
74.0
79.2
8.5
8.9
9.2
9.1
9.3
11.2
15.4
32.8
63.0
75.8
53.1
54.6
54.l
56.5
54.4
54.8
58.6
43.1
38.7
48.3
314.16
321.38
360.53
358.70
364.98
371.90
484.40
1 221.9
2 116.3
2 879.0
95.9
94.0
101.2
102.l
103.1
99.3
96.5
96.5
89.8
93.1
1920
1921
1922
1923
1924
1925
1926
1927
1928
1929
86.8
92.0
93.6
89.4
92.0
99.0
100.0
104.5
101.3
101.8
98.9
115.9
102.4
103.0
102.4
105.5
100.0
100.4
106.9
98.6
44.4
50.4
57.0
65.6
72.9
82.4
100.0
101.3
111.4
105.l
4112.3
5 168.0
4 418.9
3 683. 7
4 109.5
4 516.0
4 055.9
4 313.5
4 231. 7
3 935.7
105.9
110.7
109.9
100.l
100.5
106.4
100.0
105.7
97.5
100.5
1930
1931
1932
1933
1934
1935
1936
1937
1938
1939
108.9
111.2
111.7
115.6
124.2
126.3
131.5
138.5
141.5
138.5
82.2
70.3
73.l
71.5
72.8
77.6
82.5
89.5
90.9
94.5
99.9
102.0
95.6
109.7
107.5
110.2
130.7
131.6
139.l
111.7
3 645.1
3 155.8
3 380.7
3 303.5
3 754.3
4 068.6
4 353.0
4 931.8
5 002.2
5 522.7
112.2
114.6
117.8
117.8
130.4
132.3
131.8
141.1
142.4
148.5
1940
1941
1942
1943
1944
1945
1946
1947
1948
1949
106.7
101.8
99.5
111.2
118.8
107.1
113.1
113.3
123.0
134.0
126.0
161.2
219.9
261
322
593
769
1 126
1 250
1060
90.2
94.3
105.9
94.7
92.8
87.5
98.l
131.8
149.6
146.4
5 683.6
6 888.4
9 291.4
12 523
17 413
30 107
39 121
57 284
64 990
63 780
112.9
104.5
97.l
117.3
128.4
114.3
118.7
106.4
113.0
129.7
1950
1951
1952
1953
1954
1955
1956
1957
1958
1959
130.9
133.6
137.2
132.5
135.3
131.0
138.0
141.8
146.0
155.0
1 190
1 380
1 520
1 560
1 560
1 720
1 940
1 980
2 070
2 140
144.0
153.7
178.3
174.0
187.6
214.6
246.9
236.7
228.0
242.7
69
79
83
84
84
92
100
107
120
128
230
640
710
200
600
280
880
490
460
370
126.1
126.8
137.7
132.5
131.9
117.1
116.4
125.2
134.0
142.0
1960
165.7
2 190
270.8
132 920
148.0
f ,;:
rc
9)
72...
11>
19
rr
n
/(Ti)
/o'(
:;y
?"3
'Y-
?2.
90
,90
35
Lisätietojen tarve
Edellä on tarkasteltu maataloustuotannon pääpijrteitä vuosina 18601960. Monet yksityiskohdat, kuten esimerkiksi 1860-luvun katovuodet
sekä ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikaiset elintarvikepulan
vuodet, tarjoavat myös sellaisenaan mielenkiintoisia tarkastelun kohteita.
Vuonna 1926 maatalouden osuus maan kokonaistuotannosta oli Valter
Lindbergin mukaan 22 % ja 1960 virallisten kansantulotutkimusten mukaan 11 %. On selvää, että esimerkiksi 1800-luvulla nämä osuudet olivat
huomattavasti suurempia. Maatalouden merkitys kokonaistuotannossa ja
nimenomaan taloudellisessa kasvussa on kuitenkin selvitettävissä vasta
sitten, kun kasvututkimukset valmistuvat myös muilta osin. Maatalouden piirissä tapahtuneen kasvun analysointi vaatii myös lisätutkimuksia
sekä maatalouden että koko kansantalouden osalta. Maataloudesta olisi
tutkittava ennen kaikkea työpanoksen kehitys sekä ansaittujen tulojen
jakautuminen eri tyyppeihin. Samoin tuotannon ja tulojen jakautuminen
alueittain ja eri kokoisten tilojen kesken voisi valaista eräitä kasvun
perustekijöitä.
36
Laskelmien yksityiskohtia
Seuraavassa selostetaan laskelmien yksityiskohtia lähinnä vuosilta 18601948. Myöhemmiltä vuosilta on viitattava Pertti Marjomaan artikkeliin
»Maataloutta koskeva kansatulotilasto vuosilta 1948-1963».
Tuotteiden määrät
Vilja: Sarjoissa on otettu huomioon käyttö ihmisravinnoksi, teollisuuden
raaka-aine sekä vienti (liite 1). Sato ja käytetty siemen ovat virallisesta
tilastosta, varhaisimpina vuosina maaherrojen kertomuksista. Näitä
maaherrojen vuosittain ja 5-vuotiskausittain antamia kertomuksia, joita
säilytetään Tilastollisessa päätoimistossa, on käytetty monessa muussakin yhteydessä virallisessa tilastossa julkaistujen tietojen täydentämiseen. Vuosina 1860-1923 rukiin, vehnän, ohran ja herneen bruttosadosta
on ensin vähennetty 5 % kuivatuksesta, puhdistuksesta yms. johtuvana
eränä sekä lisäksi seuraavan vuoden siemen. Herneen osalta näin on
menetelty vuoteen 194 7 saakka ja rukiin osalta myös vuosina 1941-1946.
Tattari sisältyy rukiin määrätietoihin. Satovuosina 1929/30, 1937/38 ja
1950/51 viljelijäväestön tiloiltaan saaman viljan kulutus on laskettu viljelmillä asuneen väestön ja kirjanpitotiloilla henkilöä kohti kulutetun viljan mukaan. Koska pienillä tiloilla olisi näin päädytty liian suuriin määriin, kulutukseksi on laskettu tältä osin tuotanto vähennettynä 5 %:lla ja
siemenellä. Tuotanto eri tiloilla on tiedossa maataloustiedusteluista ja
vuoden 1938 pienviljelystutkimuksesta. Välivuosien kulutus on interpoloitu kirjanpitotilojen tietojen mukaan. Vuodesta 1928 taaksepäin on
käytetty ekstrapolointia. Markkinoitu vilja on arvioitu 1920-luvulla kirjanpitotilojen sekä myöhemmin Pellervo-Seuran markkinatutkimuslaitoksen ja Valtion viljavaraston tietoja käyttäen. Markkinoiduista määristä on vähennetty siemeneksi ja rehuksi menneet erät. Koska jauho- ja
väkirehumyllyjen tuotantoon sisältyvä rehu on kuitenkin luettu sellaisenaan maatalouden kustannuksiin, mainittujen myllyjen käyttämä kotimainen rehuvilja on otettu huomioon markkinoiduissa määrissä. Markkinointiin ei sisälly maatalouden palkatuille työntekijöille luontoisetuna
37
luovutettu vilja. Se on lisätty em. eriin arvioituna Sosiaaliministeriön
palkkatilaston mukaan.
Viljelijäväestön kuluttama ryynikaura on arvioitu edellä selostetulla
tavalla taaksepäin vuoteen 1912 saakka. Muun väestön kulutus on laskettu vastaavasti kulutustutkimusten mukaan ottaen huomioon kirjanpitotiloilla tapahtunut kulutuksen vaihtelu sekä kauraryynien tuonti
1920-luvulta alkaen. Vuodesta 1931 lähtien tähän tarkoitukseen käytetyn ryynikauran on katsottu selviävän teollisuustilastosta. Tarkastelukauden viiden ensimmäisen vuosikymmenen ajan kauran kulutus henkilöä kohti on pidetty ennallaan. Kauran muu käyttö on tällöin otettu
teollisuustilaston ja maaherrojen kertomusten mukaiseksi. Vuoteen 1930
saakka kauran vienti on laskettu nettona vähentämällä siitä tuonti.
Hehtolitrat on muunnettu kiloiksi seuraavilla kertoimilla: ruis 72,
vehnä 77, ohra 60, herne 75 ja kaura 50.
Peruna ja juurikasvit: Perunaan on luettu ruoka- ja teollisuusperuna
sekä juurikasveihin lähinnä nauris, lanttu, porkkana ja punajuuri. Kulutus on laskettu erikseen maaseutuväestön ja muun väestön osalta ottaen
huomioon myös tuonti. Maaseutuväestön kulutuksessa lähtökohtana
on pidetty maaseudun kulutustutkimusta vuodelta 1928 vaihdellen kulutusmääriä henkilöä kohti kirjanpitotilojen tietojen mukaan. Muun väestön
kulutuksen arvioinnissa on käytetty vuosien 1908/09, 1920/21, 1928 sekä
194J/1950 kulutustutkimuksia. Välivuosien tiedot on saatu interpoloimalla (ekstrapoloimalla) ottaen huomioon vaihtelut kirjanpitotiloilla.
Vuosina 1860-1910 keskimääräinen kulutus henkilöä kohti on pidetty
ennallaan. Perunasato jää tällöin kuitenkin usein laskettua kulutusta pienemmäksi. Tämä johtuu osaksi siitä, että tilastoon sisältyy lähinnä vain
maatiloilla tuotettu peruna. Vuosien 1914-1917 perusteella kulutuksen
on katsottu vuosina 1860-1910 ylittäneen korkeintaan 27 % tilastoista
ilmenevän perunasadon, josta on vähennetty 5 % sekä seuraavan vuoden siemen. Näin syntyvästä vajauksesta on oletettu peitetyksi puolet
lisätyllä juurikkaiden käytöllä. Vuosilta 1860-1877 tiedot perunasadosta puuttuvat eräistä lääneistä. Tältä osin sato on laskettu niiden
läänien mukaan, joista maaherrat ovat tehneet satoilmoituksia. Teollisuusperuna on otettu teollisuustilaston mukaisena erikseen vasta vuodesta 1931 lähtien. Hehtolitrapainoksi on laskettu 67 kiloa. Liitteen 1
määrätiedoissa ovat mukana sekä ruoka- että teollisuusperuna.
Puutarhatuotteet: Vihanneksiin on luettu kaalit, sipulit, tomaatti,
kurkku, salaatti, kurpitsa, raparperi, pavut, sikuri ja muut niihin verrattavat myös mausteina käytetyt kasvikset. Hedelmiin kuuluvat omena,
kirsikka, luumu ja päärynä sekä puutarhamarjoihin mansikka, vadelma,
karviaismarja sekä puna-, musta- ja valkoherukka. Kukkiin on sisällytetty vain markkinoitu tuotanto.
38
Puutarhatuotteista on käytettävissä ollut tietoja varsin vähän ja esitettävät lukusarjat ovat näin ollen vain karkeita arvioita. Ne kuvaavat
lähinnä kehityksen pääpiirteitä, joskin sarjoihin on pyritty saamaan
vaihteluita mm. juurikassatojen perusteella. Sääsuhteiden on tällöin katsottu vaikuttavan yhtäläisesti juurikkaiden ja puutarhatuotteiden tuotantomääriin. Kulutustutkimusten ja kirjanpitotiloilta saatavien tietojen
ohella on käytetty monia muita tietolähteitä. Niistä mainittakoon puutarha-alan tuotantoa käsittelevä komiteanmietintö vuodelta 1933, pienviljelystutkimus 1938, Kauppapuutarhaliitosta ym. saadut erilliset arviot
ja tiedot siementen tuonnista, puutarhamaan alasta sekä hedelmäpuiden
ja marjapensaiden luvusta. Metsämarjojen viennin ja välitysliikkeiden
myyntien perusteella on voitu arvioida myös muutoksia vuodesta toiseen.
Tarkastelukauden viiden ensimmäisen vuosikymmenen luvut osoittavat
lähinnä trendiä, mikä perustuu 1800-luvun ja 1900-luvun alkuvuosien
tasotietoihin. Tänä aikana vaihtelut on otettu lähinnä perunasadon
mukaisiksi. Kukkien tuotantoa on seurattu pääasiassa tuontisipulin,
istukkaiden ja siementen tuonnin perusteella, mutta myös liikevaihtoverotilaston mukaan 1940-luvulla. Arvokas tietolähde on tältä osin ollut
myös kauppapuutarhojen tuotantoa koskeva tutkimus vuodelta 1936.
Sen kukkien määrät on hinnoiteltu Puutarhauutisten mukaisin tuottajahinnoin ja saatua arvosummaa on korotettu vertaamalla tutkituissa puutarhoissa käytettyä kukkasipulimäärää tuontiin. Kulutustutkimusten .
ja muiden tilastojen arvosummista on päästy määrätietoihin arvioitujen
yksikköhintojen avulla. Laskelmien tuloksia on voitu tarkistaa kulutuksen rakenteen ja monien hajatietojen avulla.
Sokerijuurikas: Tiedot ovat teollisuustilastosta.
Pellava ja hamppu: Vuosilta 1860----1877 satotiedot ovat maaherrojen
kertomusten, lähinnä Uudenmaan läänin, mukaisia. Vuosina, jolloin pellavan ja hampun sato on ilmoitettu tilastoissa yhtenä eränä, hampun
sato on siitä arvioitu kehitystietojen perusteella.
Maito: Tuotanto on laskettu lehmäluvun ja keskilypsyn perusteella
vähentäen tuotannosta eläinten rehuksi käytetty maito (liite 1). Virallisen tilaston lehmälukuun on lisätty maata omistamattomien henkilöiden
lehmät samoin kuin lehmät kaupunkikunnissa. Vuosina 1860----1877 kotieläinten määrä saadaan koko maasta vain 5-vuotiskausittain. Välivuosien määrät on laskettu maaherrojen kertomuksista siten, että puuttuvien läänien tiedot on arvioitu muiden läänien tietojen perusteella (vrt.
liite 5). Vuonna 1929 maataloustiedustelun lehmäluku oli huomattavasti
alempi kuin 1928 johtuen osaksi siitä, että vuodesta 1920 lähtien näytteen
perusteella oli jouduttu liian korkeaan tasoon. Vuoden 1928 luvut on
tämän vuoksi arvioitu uudelleen karjantarkastusyhdistyksiin kuuluvien
39
karjojen ja teurastusten perusteella. Samanlainen korjaus on tehty myös
vuodelle 1919. Molemmista vuosista taaksepäin korjaus on suoritettu
olettamalla, että virhe on vuodesta toiseen kasvanut saman verran.
Keskilypsy lehmää kohti on tiedossa vuosien 1929 ja 1950 maataloustiedusteluista. Välivuosien tiedot on saatu interpoloimalla karjantarkastusyhdistyksiin kuuluvien karjojen keskilypsyn mukaan. Vuodesta 1929
taaksepäin menettelynä on ollut ekstrapolointi. Vuosina 1878-1913 on
käytetty Heimer Björkqvistin lukuja alentaen kuitenkin maidon käyttölaskelmien perusteella vuoden 1890 keskilypsyä. Vuonna 1860 keskilypsyksi on arvioitu trendiä käyttäen 650 kiloa vuodessa. Siitä vuoteen
1876 perustana on ollut trendi vaihdeltuna sadon ja vuosilta 1871-1876
Uudenmaan läänin maaherran kertomuksiin sisältyvien tietojen mukaan.
Vuodelta 1877 luku perustuu maaherrojen ilmoituksiin.
Tuotannosta on vähennetty 1.1 % eläinten rehuksi käytettynä maitona. Vuodesta 1929 tätä erää on vähitellen suurennettu vuoteen 1950
viimeksi mainitun maataloustiedustelun tasoa vastaavaksi.
Maidon tuotannossa vuodet 1941-1945 olivat poikkeuksellisia ja
tämän vuoksi saatua tulosta ei ole pidetty tyydyttävänä. Tuotanto onkin
tällöin arvioitu maidon käytön mukaan. Voin ja juuston valmistuksessa
käytettyyn maitoon on lisätty suoranainen kulutus. Viljelijäväestön
kulutusta vuonna 1950 on muutettu taaksepäin kirjanpitotilojen tietojen
perusteella. Muun väestön kulutus on arvioitu säännöstelyssä jaettujen
määrien ja kulutustutkimusten mukaan.
Maatalouden tuottoon on luettu vain se osa maidosta, mitä ei ole käytetty kotivoin ja kotijuuston valmistukseen. Maitomäärän kehitystä laskettaessa on otettu huomioon myös rasvapitoisuuden lisäys tuotantoa
enentävänä tekijänä. Yleisiä tietoja maitotaloudesta on sekä liitteessä 1
että liitteessä 6.
Kotivoi: Tuotanto on tiedossa vuosien 1910, 1929 ja 1950 maataloustiedusteluista. Vuosina 1920-1950 tuotanto on laskettu meijeritoiminnan ulkopuolella olleiden karjojen voirasvan vaihteluiden perusteella
käyttäen tasona maatalouslaskentojen tietoja. Tästä on tehty poikkeus
vuosina 1941-1948, jolloin lähtökohtana on ollut kulutus. Viljelijäväestön kulutus on laskettu vuodesta 1950 taaksepäin kirjanpitotilojen
tietojen mukaan. Muun väestön kulutus on arvioitu kulutustutkimusten
perusteella ottaen huomioon myös kokonaiskulutuksen ja säännöstellyn
kulutuksen ero.
Vuosilta 1860-1914 arvio on tehty seuraavasti. Ensin on laskettu
meijerivoin ja -juuston valmistukseen käytetty maito. Tiedot meijereissä
valmistetusta voista ja juustosta saadaan vuosilta 1886-1892 teollisuus40
tilastosta ja vuodesta 1908 lähtien maataloustilastosta. Välivuosien luvut
on interpoloitu viennin mukaan (ks. liite 6). Vuonna 1886 meijerivoikiloon on katsottu käytetyn maitoa 25.8 kiloa määrän alentuessa vähitellen virallisen tilaston lukuun vuonna 1908. Juuston vastaavat luvut on
arvioitu voin mukaan pitäen lähtökohtana osuusmeijeritilaston tietoja
vuodelta 1918. Toiseksi on arvioitu viedyn kotivoin valmistukseen käytetty maito. Vienti on katsottu vuosina 1860--1885 kokonaisuudessaan
kotivoiksi ja myöhemmin viennin ja tuotetun meijerivoin erotus. Kotivoikiloon on arvioitu vuonna 1860 käytetyn maitoa 27 kiloa määrän
alentuessa vähitellen vuosisadan vaihteeseen mennessä 26 kiloon. Tätä
lukua on edelleen alennettu meijerivoin perusteella niin, että vuonna 1950
saavutettiin maataloustiedustelun taso. Vastaaviin laskelmiin perustuu
tieto myös maidon rasvapitoisuudesta. Kun vuosina 1860--1914 maidon
tuotannosta vähennettiin meijerivoin ja -juuston sekä viedyn kotivoin
valmistukseen käytetty maito sekä vienti, päädyttiin maitomäärään,
mikä on katsottu kulutetun kotivoina, kotijuustona ja maitona vuoden
1909 suhteiden mukaan. Vuosina 1915-1919 kotivoi on laskettu jäännöseränä, kun maidon kulutusta on muutettu vuodesta 1914 vuoteen 1920
kirjanpitotilojen tietojen mukaan ja huomioon on otettu myös muut
maidon käyttöerät.
Kotijuusto: Määrät perustuvat vuoden 1910 maataloustiedusteluun ja
kotivoin valmistuksen kehitykseen. Yhteen kotijuustokiloon on arvioitu
käytetyn maitoa 12 kiloa.
Kirnupiimä: Maatalouden tuottoon on luettu myös kotivoin valmistuksessa syntynyt kirnupiimä. Varsin arvokkaana ravintoaineena se on
katsottu käytetyn kokonaisuudessaan ihmisravinnoksi. Kirnupiimää on
arvioitu saadun 8.5 % kotivoin valmistukseen käytetystä maidosta. Tähän on päädytty olettamalla tämän kirnupiimän menevän kokonaisuudessaan viljelijäväestön kulutukseen. Tämä on taas laskettu maitoon
nähden omavaraisten sekä kirjanpitotiloilla kulutettujen määrien perusteella.
Kuorittu maito: Maatalouden tuottoon on sisällytetty vain kotivoin
valmistuksessa saatu ihmisravinnoksi käytetty kuorittu maito. Käyttö
kotieläimille on jätetty laskelmien ulkopuolelle. Meijerivoin valmistuksessa saatu eläimille juotettu maito on taas sisällytetty maatalouden kustannuksiin. Kun myös meijereiden valmistamasta kuoritusta maidosta
osa on käytetty ihmisravinnoksi, kulutukseen on katsottu käytetyn ensisijaisesti kotivoin kuorittu maito sen laadun vuoksi. Kuorittua maitoa
on arvioitu syntyvän kotivoin valmistuksessa 86.5 % ja meijerivoin valmistuksessa 89 % maitomäärästä. Vähintään 5 % kuoritusta maidosta
on oletettu käytetyn aina kotieläinten rehuksi.
41
Viljelijäväestön kulutus on laskettu kirjanpitotilojen tietojen ja toisen
maailmansodan aikana maitoon nähden omavaraisten luvun mukaan.
Viimeksi mainittua on muutoin vaihdeltu lehmämäärän perusteella.
Kuluttajaväestön kulutus on saatu kulutustutkimusten avulla käyttäen
välivuosina interpolointia kirjanpitotilojen kulutuksen mukaan. Kuoritun maidon ja kirnupiimän yhteiskulutuksesta on tällöin vähennetty
meijeritoiminnassa syntynyt kirnupiimä, minkä määräksi on laskettu
6 % meijerivoin valmistukseen käytetystä maidosta. Vuodesta 1946 lähtien myös osuusmeijeritilasto on antanut perusteita kuluttajaväestön
kulutuksen arvioimiseen.
Vuodesta 1928 taaksepäin laskelmissa on lähdetty olettamuksesta,
että maidon, kirnupiimän ja kuoritun maidon kulutus henkilöä kohti on
pysynyt kokonaisuutena ennallaan. Kuoritun maidon määrä on tällöin
saatu jäännöseränä. Vuosina 1860-1893 ja 1918 kulutus on laskettu kuitenkin tuotannon mukaan vähentäen siitä 5 % eläimille käytettynä,
koska tuotanto jäi tällöin pienemmäksi kuin laskettu kulutus.
Kananmunat: Tuotanto on laskettu vuosilta 1920-1938 K. U. Pihkalan arvioihin perustuen ja samaa menetelmää on sovellettu vielä vuosina
1939-1940. Vuosina 1941-1948 arviot on suoritettu kulutustietojen
perusteella pitäen lähtökohtana vuoden 1950 maataloustiedustelun tietoja. Vuosina 1913-1919 kanojen määrä on laskettu kirjanpitotilojen
tietojen mukaan. Tuotanto kanaa kohti on pidetty vuoden 1920 tasolla.
Vuosilta 1908, 1909, 1911 ja 1912 kanaluku on saatu interpoloimalla.
Vuosilta 1860-1876 luvut on ekstrapoloitu. Vuodesta 1914 taaksepäin
tuotannon on arvioitu kanaa kohti alentuneen vuodessa 0.5 % vuoden
1914 tasosta. Tuotannosta on vähennetty haudontaan käytetty erä
(liite 1). Munan keskimääräiseksi painoksi on katsottu 56 grammaa.
Naudan- ja pikkuvasikanliha: Tuotanto on laskettu eri ikäisten eläinten perusteella. Ensin on oletettu vasikoita syntyvän 90 % lehmien keskiluvusta, minkä jälkeen on seurattu kunkin ikäluokan siirtymistä vuoden
kuluessa vanhempaan ikäluokkaan. Näin on voitu todeta kustakin ikäluokasta poistuneiden (teurastettujen) määrä. Menettely edellyttää kuitenkin eräitä lisäolettamuksia, jotta päästäisiin eri ikäisten eläinten teurastuksiin. Pikkuvasikoiden teurastus on saatu siten, että vuoden aikana
syntyneiden määrästä on vähennetty ensin alle yksivuotiaat vuoden
lopussa ja jäljelle jäävistä on runsaat 83 % oletettu teurastetun pikkuvasikkoina ja loppuerä ruohovasikkoina. Vuoden alun alle yksivuotiaista
on oletettu osa teurastetuksi ruohovasikkoina ja osa hiehoina. Viimeksi
mainittujen määräksi on otettu 8 % vuoden lopun hiehokannasta. Teurastus, mikä on saatu vähentämällä vuoden alussa todettujen yksi- ja
kaksivuotiaiden summasta yli kaksivuotiaat vuoden lopussa, käsittää
42
sekä hiehoina että täysikasvuisina teurastettuja eläimiä. Hiehojen määräksi on tästä otettu 7.5 % vuoden alun hiehokannasta. Hiehoihin on rinnastettu myös nuoret sonnit. Näillä olettamuksilla teurastukset on voitu
jakaa ryhmiin: pikkuvasikat, ruohovasikat, hiehot ja täysikasvuiset naudat. Vuosina 1914-1938 teuraspainoina on käytetty: pikkuvasikat 12,
ruohovasikat 50, hiehot 70 ja isot naudat 130 kiloa. Vuodesta 1914 taaksepäin teuraspainoja on alennettu vuodessa 0.5 % lähtökohtana olevan
vuoden tasosta. Pellervo-Seuran markkinatutkimuslaitoksesta on taas
saatu teuraspainoja vuodesta 1939 lähtien. Teurastuksiin ei ole luettu
eläinten vientiä.
Nautakarjan lukua on korjattu samojen periaatteiden mukaan kuin
lehmien lukua. Korjauskertoimet on otettu 1910- ja 1920-luvulla samoiksi
kuin lehmissä. Maaherrojen kertomuksista saadaan tiedot 1860-1907
vain talven yli elätetyistä eläimistä. Nämä tiedot eivät vastaa nautakarjan jakautumista eri vuosiluokkiin. Tämän vuoksi hiehojen, nuorten
sonnien ja vasikoiden määrät on arvioitu seuraavasti. Ilman karjakannan
lisäystä hiehojen ja nuorten sonnien luku oli 1920-luvulla keskimäärin
20 % ja vasikoiden luku 22 % lehmäkannasta. Näitä suhteita on käytetty vuosille 1860 ja 1907. Välivuodet on interpoloitu yli talven elätetyn
nuoren karjan mukaan. Samoja suhteita on käytetty myös 1908-1919
siten, että lisäksi on otettu huomioon ennakollisesti seuraavassa ikäluokassa tapahtuva määrän muutos. Yli talven elätettyjen eläinten luvun
on katsottu vastaavan edellisen vuodenvaihteen eläinkantaa. Muutoin
mainitun ajankohdan kanta on saatu interpoloimalla.
Lampaanliha: Arviomenetelmä on ollut pääpiirteiltään sama kuin
naudan- ja pikkuvasikanlihassa. Lampaista on oletettu uuhiksi 90 %
ja kutakin uuhta kohti on oletettu syntyvän yksi eloon jäävä karitsa. Alle
yksivuotiaiden teurastus on saatu vähentämällä syntyneistä alle yksivuotiaat vuoden lopussa. Vuoden alun alle ja yli yksivuotiaista teurastukseen tulleet on katsottu teurastetun kaikki yli yksivuotiaina. Tämä
tasoittaa syntyvyydestä johtuvaa ilmeisen alhaista tasoa. Teuraspainoina
on alle yksivuotiaille käytetty 5 ja yli yksivuotiaille 10 kiloa. Vuodesta
1926 näitä painoja on vähitellen korotettu niin, että on päästy 1950 maataloustiedustelun tasoon. Vuodesta 1914 taaksepäin painoja on vastaavasti alennettu 0.3 % vuosittain.
Lampaiden lukua on 1920-luvulla muutettu lehmäkannan tarkistuksen
yhteydessä saaduilla kertoimilla. Vuosina 1908-1919 lukumäärät on laskettu samoja periaatteita noudattaen kuin kanojen määrä. Vuosina
1860-1907 talven yli elätetyistä lampaista osa on alle yksivuotiaita. Niiden määräksi on saatu 9 % vertaamalla trendin perusteella arvioituja yli
talven elätettyjä vuoden 1910 maatalouslaskennan tulokseen. Vuosilta
43
1860-1907 alle yksivuotiaiden luku on laskettu pitäen lähtökohtana
vuoden 1910 tietoja sekä lammaskannan muutosta.
Sianliha: Arviossa on lähdetty emakoiden luvusta olettaen pahnueessa
syntyvän yleensä 11.6 eloon jäävää porsasta. Lisäksi on otettu huomioon
eläinkannassa tapahtuneita muutoksia. Käytetty laskukaava on tällöin
ollut seuraava:
11.6 Ek c p
+ (Ek-Es) 1.5 p + 0.4 K
1.5 p.
Kaavassa Ek on emakoiden luku keväällä ja E 8 syksyllä. K karjujen
luku, c korjauskerroin ja p lihotussian teuraspaino. Korjauskerroin on
saatu kokeellisesti luvuksi 0.82
0.183 a, missä a osoittaa emakoiden
luvun suhdetta edellisen vuoden syyskuun alussa ja tarkasteltavan vuoden maaliskuun alussa. Lihotussian teuraspainona on vuodesta 1914
lähtien käytetty 80 kiloa. Toisen maailmansodan säännöstelyvuosilta on
kuitenkin käytetty tätä alempia teuraspainoja.
Vuosilta 1860-1919 ei ole ollut käytettävissä tietoja emakoiden
luvusta. Olettamalla kuitenkin vuoden 1910 maataloustiedustelun alle 8
kuukauden ikäisten sikojen jakautuvan tasaisesti eri ikäluokkiin on voitu
arvioida alle 6 kuukauden ikäiset ja siitä edelleen emakoiden ja syntyneiden porsaiden välisen suhteen avulla emakot. Lisäämällä näihin 1920luvun tietojen mukaan karjut on päästy edelleen vähennyksen jälkeen
yli 8 kuukauden ikäisiin lihotussikoihin. Olettamalla yli talven elätetyt
vähintään 6 kuukauden ikäisiksi ne on voitu jakaa emakoihin, karjuihin
ja lihotussikoihin. Varhaisimpina vuosina sikojen määrä oli huomattavan
suuri. Tämän vuoksi on oletettu, että vuonna 1860 lihotussian keskimääräinen ikä oli neljännestä pitempi kuin vuonna 1910 iän alentuessa vähitellen vuoden 1910 tasolle.
Vuonna 1860 yhtä emakkoa kohti on arvioitu syntyneen 8 eloon jäänyttä porsasta luvun kasvaessa vähitellen vuoden 1910 tasoon, joka oli
11.6. Syntyneistä porsaista on vähennetty sikojen vienti. Teuraspainoa
on alennettu vuodesta 1914 taaksepäin vuosittain 0.5 %- Vuosina 19131919 tuotanto on laskettu kirjanpitotilojen kulutuksen mukaan pitäen
lähtökohtana vuoden 1920 tuotantoa. Vuosilta 1908, 1909, 1911 ja 1912
luvut on interp"oloitu.
Hevosenliha: Täysi-ikäisistä hevosista on arvioitu teurastetun vuosittain 5 % teurastuspainon ollessa 220 kiloa. Tästä lihamäärästä on katsottu
käytetyn kulutukseen 60 %, mikä on luettu maatalouden tuottoon (liite
1). Lihantarkastuksen kohteena olleista ruhoista saadaan tiedot 1920luvulta lähtien. Kulutukseen tullut liha on tällöin laskettu hyväksyttyjen
ruhojen mukaan.
Siipikarjanliha: Käytetty tuotannon arvioimiskaava on ollut 0.48 N
kiloa, missä N tarkoittaa täysikasvuisten kanojen määrää.
+
44
Poronliha: Syntyvien vasojen sekä luontaisen hävikin on arvioitu
merkitsevän vuosittain 22 %:n nettolisäystä porokannassa ilman teurastuksia. Tähän lukuun on päädytty 1950-luvun teurastusten ja kannan
muutosten perusteella. Mainitusta lisäyksestä on vähennetty trendikehityksen mukainen toteutunut kannan lisäys ja jäljelle jäävä määrä on
katsottu teurastukseksi. Näin menetellen teurastukset kotimaista kulutusta varten vaihtelevat kuitenkin kovin paljon. Tästä syystä kokonaisteurastuksesta on vähennetty ensin vientiteurastus ja jäljelle jäävä
määrä on tasoitettu kolmen vuoden liukuvaksi keskiarvoksi. Ensimmäisen maailmansodan aikana sekä vuonna 1939 on lisäksi otettu huomioon
porokannan ylimääräinen vähentyminen. Vuodesta 1940 lähtien teurastus perustuu Paliskuntain Yhdistyksen ilmoituksiin. Tilastoista ja maaherrojen kertomuksista ilmenevää porolukua on korotettu komiteanmietinnöistä ja Paliskuntain Yhdistykseltä saatujen tietojen mukaan.
Teuraspainona on käytetty yleensä 40 kiloa.
Vuohenliha: Käytetty kaava on ollut 9 N kiloa, missä N tarkoittaa
täysikasvuisten vuohien lukua.
Syötävät teurasjätteet: Arvio on laadittu lihan tuotannon perusteella
seuraavasti: naudanliha 12.9, lampaanliha 13.l ja sianliha 3.1 %·
Vuodat: Ruohovasikoiden vuodan painona on käytetty 8.5, hiehojen
12 ja isojen nautojen 20.5 kiloa. Näitä painoja on kuitenkin alennettu
vuodesta 1914 taaksepäin edellä mainitulla tavalla. Täysi-ikäisten hevosten luvusta on katsottu teurastetuksi aina vähintään 5 % vuotia arvioitaessa.
Villa: Tuotanto vuodessa 2 kiloa yli 1 vuotiasta lammasta ja 0.5 kiloa
karitsaa kohti. Vuodesta 1914 taaksepäin määriä on alennettu yleistä
kerrointa käyttäen.
Öljykasvien siemenet: Tiedot ovat teollisuus-, ulkomaankauppa- ja
maataloustilastosta sekä Valtion viljavaraston vuosikertomuksista.
Hunaja: Lähtökohtana arviossa on ollut mehiläisyhteiskuntien luku ja
keskimääräinen tuotanto. Viimeksi mainittu perustuu Siipikarjanhoitajain Liiton ja myöhemmin Mehiläishoitajain Keskusliiton varsin karkeisiin arvioihin 1920-luvulta lähtien. Mehiläisyhteiskuntien luku vuosina
1860-1919 on ollut saatavissa vain vuodelta 1910. Tältä ajalta tuotanto
onkin vain trendiä osoittava, joskin sarjoihin sisältyy vaihteluita puutarhatuotteiden mukaisesti. - Sääsuhteiden on tällöin katsottu vaikuttavan samoin sekä hunajan että puutarhatuotteiden tuotantoon.
Turkiseläimet: Tuotantotiedot perustuvat Valter Lindbergin arvioihin
sekä Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitosta saatuihin määrätietoihin.
45
Metsätalouden hevostyö: Metsätaloudessa tehdyn hevostyön arvo on
luettu sellaisenaan maatalouden tuottoon. Laskelman hevostyöpäivien
luvusta on laatinut Heikki Kunnas.
Muu hevostyö ja rehu: Myös muissa elinkeinoissa, kuten rakennustoiminnassa, liikenteessä, kaupassa ja teollisuudessa, on käytetty runsaasti
hevostyötä ennen kuin tämä työ korvattiin lähes täysin rautatie- ja autokuljetuksilla. Viljelijöiden omistamien hevosten työn arvo näissä muissa
elinkeinoissa on sisällytetty maatalouden tuottoon. Ammattiajureiden,
kauppiaiden, liikelaitosten yms. omistamien hevosten vastaavasta työn
arvosta on luettu tuottoon rehu ja hevosten ostoa maataloudesta vastaava erä. Kun rehuista ja vuotuisista eläinten ostoista ei ole kuitenkaan
käytettävissä tietoja, mainitut erät on arvioitu välillisesti hevostyön
arvon perusteella. Tätä varten on tehty laskelma myös muiden kuin viljelijöiden omistamien hevosten työpäivistä edellä mainituissa muissa
elinkeinoissa. Tällöin hevosen on laskettu suorittavan vuodessa keskimäärin 300 työpäivää.
Kirjanpitotiloilta saadaan 1920-luvulta lähtien tiedot hevostyön jakautumisesta maatalouden, metsätalouden ja muiden (viljelmillä ja niiden
ulkopuolella tehtyjen) töiden kesken. Viimeksi mainittujen töiden on
katsottu kuuluvan rakennustoimintaan, liikenteeseen yms. elinkeinoihin.
Käyttäen kirjanpitotiloilta saatua metsätöiden ja ns. muiden töiden suhdetta ja tiedossa jo olevaa koko maan metsätalouden työmäärää on voitu
arvioida mainittujen muiden töiden kokonaismäärä. Tämä määrä on
kuitenkin - osittain arvioimismenetelmästä johtuen - liian suuri kuvatakseen vain viljelijöiden omistamien hevosten työpäiviä. Tulos soveltuu
kuitenkin eräiden tasolaskelmien mukaisiin arvioihin, joissa on pyritty
ottamaan huomioon sekä viljelijöiden että muiden omistamien hevosten
työmäärä muissa elinkeinoissa kuin maa- ja metsätaloudessa. Tämän
vuoksi tulosta on käytetty koko muun hevostyön määränä; tulosta on
kuitenkin tasoitettu liiallisten vuosivaihteluiden välttämiseksi. Saatuun
kokonaismäärään on lisätty armeijan hevosten työ vuosina 1939-1945
laskettuna hevosten luvun mukaan.
Vuonna 1920 muun hevostyön määrän on katsottu vastaavan likimain
1920-luvun keskiarvoa. Siitä taaksepäin määrät on arvioitu kestikievarikyytien (kyyti päivässä), ajureiden, kauppiaiden ja teollisuusyritysten
luvun, rautatie- ja kanavarakennusten, talonrakennustyöntekijöiden
yms. kehitystietojen perusteella. Tulokset ovat luonnollisesti varsin karkeita arvioita.
Kotimainen tupakka: Yleensä puutarhatuotteisiin sisältyy vähäinen
erä myös kotimaista tupakkaa. Vuosina 1918-1922 ja 1942-1947 kotimaista tupakkaa kulutettiin kuitenkin niin paljon, että mainituilta vuo-
46
silta siitä on tehty erillinen arvio. Tällöin on ensin laskettu trendin mukainen kulutus henkilöä kohti pitäen perustana kulutusta ennen poikkeuksellisia vuosia ja niiden jälkeen. Tästä on vähennetty ulkomaisesta raakaaineesta valmistettu tupakka sekä tupakkavalmisteiden tuonti. Erotuksesta on katsottu peitetyn kotimaisella tupakalla 2/3. Tähän tulokseen
on päädytty vertaamalla vuosien 1945 ja 1950 kulutustutkimusten tupakkamenoja tilastoista ilmenevään tehdasvalmisteisen tupakan arvoon
vähittäishinnoin. Kotimaisen tupakan vähittäishinta on tällöin katsottu
samaksi kuin tehtaissa ulkomaisesta raaka-aineesta valmistetun piipputupakan.
Eläinten yms. vienti: Luvut ovat ulkomaankauppatilastosta. Erään
sisältyy myös siementen, heinien ja olkien vienti.
Tuotteiden hinnat
Vilja: Hinnat on laskettu satovuosittain syyskesällä alkavaksi 12 kuukaudeksi käyttäen painoina markkinoituja määriä sekä viljelijäväestön
kulutuksen osalta 12 kuukauden keskiarvoa. Hintoihin sisältyvät valtion
maksamat hintatukipalkkiot. Vuodesta 1931 lähtien viljan samoin kuin
useimpien muidenkin tuotteiden hinnat perustuvat Pellervo-Seuran
markkinatutkimuslaitoksen kuukausitietoihin. Vuosina 1860-1916 on
käytetty maaherrojen verotusta varten ilmoittamia myöhäissyksyn,
lähinnä lokakuun hintoja. Ne on laskettu kustakin läänistä kaupunkien
ja kihlakuntien aritmeettisina keskiarvoina painottamalla läänitiedot
satomäärillä. Vuosilta 1860-1864 ja 1914-1916 tiedot on saatu Valtionarkistossa säilytettävistä alkuperäiskirjeistä ja 1865-1913 Heimer
Björkqvistin laskemina. Vuosilta 1917-1930 on ollut käytettävissä vielä
eräitä maaherrojen ilmoituksia, Maataloustuottajain Keskusliiton ja
Tilastollisen päätoimiston toimesta kerättyjä tukkuhintoja, kirjanpitotilojen hinnat tuotannon ja kulutuksen puolelta sekä lisäksi hajatietoja.
Näistä tutkimuksessa käytetyt hinnat on rakennettu siten, että alkuvuosina on käytetty lähinnä maaherrojen ilmoittamia ja kannattavuustutkimuksesta saatuja tietoja, myöhemmin alennettuja tukkuhintoja.
Vuodesta 1926 lähtien perustana ovat olleet Valter Lindbergin kansantulotutkimuksessaan käyttämät, pääasiassa tukkuhintojen mukaan arvioidut hinnat. Eri tuotteiden osalta on tuloksia lisäksi vertailtu toisiinsa, jotta hintasuhteet ovat muodostuneet johdonmukaisiksi.
Herneen osalta on vuosina 1866-1885 käytetty maaherrojen kuukausittain ilmoittamien hintojen loka-marraskuun keskiarvoa Heimer
Björkqvistin mukaisesti. Koska kysymyksessä on tässä tapauksessa
47
vähittäishinta, sitä on alennettu runsaat 5 % vastaavien rukiin tietojen
perusteella. Vuodesta 1866 taaksepäin kehitys on laskettu K. Kivialhon
tutkimukseen sisältyvän Turun torihinnan mukaan. Vuosina 1886-1913
perustana ovat olleet Turun ja Porin läänin maaherran ilmoittamat kuukausihinnat korotettuna 15 %:lla. Tämä korotus on laskettu vertaamalla
edellä vuosille 1878-1885 laskettua hintaa Turun ja Porin läänin hintaan.
Peruna: Myös perunan hinnat on laskettu satovuosittain. Varhaisimmilta vuosilta hinnoittelu on suoritettu likimain niiden periaatteiden
mukaan, jotka esitettiin edellä herneen osalta. Siten vuosina 1866-1885
kalenterivuoden keskiarvoja on alennettu 33 % ja vuosina 1886-1913
noin 10 %. Vuodesta 1866 taaksepäin hinnat on arvioitu Emil Hynnisen,
K. Kivialhon ja Hugo E. Pippingin tutkimuksiin sisältyvien (painottamattomien) hintojen kehityksen mukaan. Teollisuusperunan hinta on saatu teollisuustilastosta alentamalla tehtaan hintaa 10 %. Mikäli tietoja tältä
osin on ollut saatavissa Pellervo-Seuran markkinatutkimuslaitoksesta,
on käytetty niitä.
Juurikasvit: Hintoja on saatu eräistä edellä jo mainituista lähteistä
sekä kulutustutkimuksista, teollisuustilastosta ja ulkomaankauppatilastosta. Käytettävissä on myös ollut vähittäishintoja verrattain pitkiltä
ajanjaksoilta. Näistä varsin hajanaisista tiedoista on pyritty muodostamaan yhdenmukaisia hintasarjoja käyttäen hyväksi myös perunan hinnan kehitystä sekä yleisiä hintaindeksejä. Tulokset ovat luonnollisesti
vain karkeita arvioita.
Puutarhatuotteet: Tietolähteet on pääosalta mainittu edellä juurikasvien yhteydessä. Niinpä on voitu käyttää hyväksi tuontihintoja tulleilla
korotettuna ottaen huomioon mahdollisen laatueron. Vähittäishintoja
käytettäessä niistä on vähennetty välityslisä, vientihinnoista on vähennetty vientiin liittyvät erityiskustannukset jne. Usein on menetelty myös
niin, että hinta on voitu selvittää tiettynä vuonna ja siitä kehitys on
laskettu perunan ja juurikasvien tuottajahintojen, tuonti- ja vientihintojen tms. perusteella olettaen näiden läheisten tuotteiden hintojen muuttuvan yhdenmukaisesti. Kun tuloksia on voitu verrata muiden tuotteiden
hintoihin ja kun hintojen suhteista on eräiltä vuosilta hyvinkin luotettavia tietoja, laskelmien tulokset antanevat riittävän yleiskuvan.
Sokerijuurikas: Tiedot ovat teollisuustilastosta alennettuna kuljetusyms. kustannuksilla. Myöhäisimpinä vuosina on käytetty suoraan tehtaiden ilmoituksia.
Pellava ja hamppu: Varhaisimmilta vuosilta pellavan hinta on Tampereen Pellava- ja Rauta-Teollisuuden kotimaisesta tuotteesta maksama
hinta alennettuna 5 %:lla. Myöhemmin se on teollisuustilastosta samoin
48
alennettuna. Hampun hinnaksi on otettu 85 % pellavan hinnasta. Tehtaiden ostamien varsien osalta on käytetty vastaavaa alennusta, joista
on laskettu saadun pellavaa 12.4 %Maito: Vuodesta 1931vuoteen1948 on käytetty Pellervo-Seuran markkinatutkimuslaitoksen hintoja. Vuosina 1904-1930 hinta on arvioitu
osuusmeijeritilaston perusteella. Tällöin meijerivoin tuotannon arvoon on
lisätty valmistuksessa syntyneen kirnupiimän ja kuoritun maidon arvo ja
summasta on vähennetty liikekustannukset mukaan lukien poistot ja ylijäämä. Erotus on jaettu voin valmistukseen käytetyllä maitomäärällä.
Vuosina 1860-1903 maidon hinnaksi on laskettu 4.6 % kotivoin tuottajahinnasta.
Kotivoi: Vuosina 1860-1916 tiedot perustuvat samaan aineistoon kuin
viljan hinnat. Vuodesta 1926 lähtien on käytetty Valter Lindbergin tutkimuksen ja vuodesta 1931 lähtien Pellervo-Seuran markkinatutkimuslaitoksen tietoja. Vuodesta 1917 vuoteen 1925 luvut on arvioitu meijerivoin hinnan mukaan, mikä on saatu edelleen osuusmeijeritilastosta.
Hintaan sisältyvät myös valtion maksamat hintatukipalkkiot. Toisen
maailmansodan aikana ja sen jälkeen ohi säännöstelyn myydyn kotivoin
hinta on laskettu kulutustutkimusten perusteella.
Kotijuusto: Vuosina 1860-1916 hinta on maidon tuottajahinta 12kertaisena ja siitä eteenpäin 75 % Osuusliike Valion vuosikertomuksessa
ilmoitetusta juuston tilityshinnasta.
Kirnupiimä: Hinta on arvioitu jonkin verran korkeammaksi kuin kuoritun maidon hinta.
Kuorittu maito: Hinta on laskettu maidon hinnan mukaan. 1930luvulta alkaen tiedot ovat Pellervo-Seuran markkina tutkimuslaitoksesta.
Tärkeimpien kotieläintuotteiden hinnoittelussa tietolähteet ovat olleet
yleensä samat kuin viljan yhteydessä mainitut. Seuraavassa kiinnitetään
näin ollen huomiota lähinnä poikkeaviin menettelytapoihin.
Kananmunat: Kananmunien osalta mainittakoon, että maaherrojen
ilmoituksia on käytetty sellaisenaan vain vuoteen 1914 saakka.
Naudan- ja pikkuvasikanliha: Vuosina 1878-1915 on otettu huomioon 70 % siitä maaherrojen ilmoittamasta kuivatun naudanlihan hinnasta, mikä sisältyy Heimer Björkqvistin tutkimukseen. Vuodesta 1877
taaksepäin on käytetty kehityksen kuvaamiseen maaherrojen ilmoittamaa kuivatun lihan hintaa muutettuna kertoimella, mikä on laskettu
vuosina 1878-1885 edellä arvioidun hinnan ja maaherrojen ilmoittaman
kuivatun lihan hinnan perusteella. Pikkuvasikanlihan hinnaksi on otettu
60 % tuoreen naudanlihan hinnasta. Vuodesta 1916 lähtien tiedot perustuvat samanlaisiin ratkaisuihin kuin viljan osalta.
4
49
Lampaanliha: Edellä esitettyyn viitaten on mainittava, että maaherrojen ilmoittaman kuivatun ja palvatun lampaanlihan hinnasta on vuosina 1878-1913 otettu huomioon 70 %. Vuodesta 1877 taaksepäin hinta
on laskettu vastaavan lampaan hinnan mukaan.
Sianliha: Vuosina 1878-1915 on käytetty Heimer Björkqvistin laskemaa, maaherrojen ilmoituksista saatua hintaa sellaisenaan. Vuodesta
1877 taaksepäin hinta on laskettu palvatun laadun mukaan alentaen
hintaa vuosien 1878-1885 suhteella.
Hevosen- ja siipikarjanliha: Tietoja on ollut saatavissa vain tutkimuskauden viimeisiltä vuosilta. Luvut ovat karkeita arvioita naudanlihan ja
lampaanlihan hintojen mukaan.
Poronliha: Komiteanmietinnöistä on saatu eräinä vuosina tietoja
teurasporon hinnasta. Vähentämällä tästä vuodan hinta ja jakamalla
jäännös teuraspainolla on päästy lihan kilohintaan. Näiden tietojen sekä
vientihinnan kehityksen perusteella on laskettu hinta vuosille 18871915 ja 1919-1925. Vuodesta 1926 lähtien on käytetty Valter Lindbergin
tutkimuksen tietoja ja vuodesta 1940 lähtien Paliskuntain Yhdistyksen
ilmoituksia. Muilta vuosilta hinnat ovat karkeita arvioita lähinnä naudanlihan perusteella.
Vuohenliha ja syötävät teurasjätteet: Luvut ovat karkeita arvioita ja
perustuvat muiden lihalaatujen hintoihin.
Vuodat: Vuosina 1926-1948 on käytetty Valter Lindbergin ja Pellervo-Seuran tietoja. Vuodesta 1925 taaksepäin hinnoittelu on suoritettu
vientihintojen mukaan. Tutkimuskauden kahden ensimmäisen vuosikymmenen ajalta tiedot ovat karkeita arvioita ulkomaankaupasta, kansainvälisistä noteerauksista sekä yleisestä hintakehityksestä saatujen tietojen mukaan.
Villa: Vuoteen 1926 saakka tietolähteinä on käytetty ulkomaankauppaja teollisuustilastoa, joskin varhaisimmilta vuosilta tiedot perustuvat
yleisiin hintaindekseihin. Hinnasta on tänä aikana saatu tietoja myös
K. Kivialhon tutkimuksesta.
Öljykasvien siemenet: Teollisuuden ostohinnasta on vähennetty 5 %
tuottajahinnan toteamiseksi. Myöhäisimmiltä vuosilta hintatietoja on
saatu myös Valtion viljavaraston vuosikertomuksista.
Hunaja: Hinta on arvioitu jonkin verran halvemmaksi kuin ulkomailta
tuodun hunajan hinta. Saatuja tuloksia on voitu tarkistaa Juho Tirrasen
keräämän aineiston perusteella. Varhaisimmilta vuosilta tiedot ovat karkeita arvioita puutarhatuotteiden mukaan.
Metsätalouden hevostyö: Hinnoittelun on suorittanut Heikki Kunnas.
Kysymyksessä on hevostyö ilman ajomiehen palkkaa.
50
Muu hevöstyö ja rehu: Maa- ja metsätalouden ulkopuolella suoritettu
hevostyö on hinnoitettu metsätyön mukaan. Rehun ja eläinten ostosta
johtuvan erän osuudeksi hevostyöpäivän hinnasta on laskettu 80 %·
Ns. muusta hevostyöstä on katsottu puolet viljelijöiden ja puolet muiden
omistamien hevosten suorittamaksi.
Kotieläimet: Laskelmiin sisältyy arvio myös eläinkannan muutoksesta
vuosittain. Lähtökohtana hinnoittelussa on ollut teurastusarvo, jota on
yleensä jonkin verran korotettu. Lehmän osalta korotus on ollut 20 %
sekä sonnin osalta 30 % vuosina 1860-1913 ja 50 % 1914-1948. Hiehojen ja nuorten sonnien hinnaksi on laskettu 50 % ja vasikoiden 30 %
lehmän hinnasta. Lampaiden hinnaksi on otettu lihan ja nahkan arvo sellaisenaan käyttäen kuitenkin karitsoiden osalta puolta yli yksivuotiaiden
hinnasta. Sioista laskelmiin on sisällytetty vain siitoseläimet käyttäen
hintana 80-kertaista lihan kilohintaa. Täysikasvuiset hevoset on hinnoitettu kertomalla hevospäivätyön arvo luvulla 70. Varsat on hinnoitettu
tästä puoleen määrään. Kanojen osalta on käytetty munakilon hintaa.
Kotimainen tupakka: Hinnaksi on otettu puolet vähittäishinnasta,
mikä on edelleen laskettu tehtaiden valmistaman piipputupakan vähittäishinnan mukaan.
Tarvike- yms. kustannukset
Siemenet: Maatalouden kustannuksiin on luettu ulkomailta tuodut siemenet sekä kotimaisten siementen välityslisä. Tuonti on laskettu ulkomaankauppatilaston ja Valtion viljavaraston vuosikertomuksen mukaan
ottaen huomioon myös tullit. Välityslisäksi on arvioitu puutarhakasvien
siementen, kukkasipulien, istukkaiden yms. osalta 60 % tuontiarvon ja
tullien summasta. Vastaavaksi lisäksi on otettu kaupan kautta kulkeneen
viljan osalta 20 %, jos lisä ei ole ollut saatavissa suoraan Valtion viljavaraston vuosikertomuksista. Viimeksi mainituista on saatu tarkastelukauden lopulla myös välitetyn viljan määrät. Tarkastelukauden ensimmäisinä vuosina luvut ovat jossain määrin arvionvaraisia.
Rehu: Väkirehujen, leseiden, heinän yms. tuonti on otettu ulkomaankauppatilastosta ja kotimainen valmistus teollisuustilastosta. Jos näitä
tietoja ei ole ollut saatavissa, vehnästä ja ohrasta on arvioitu jäävän
lesettä 25 % ja kaurasta 50 %- Tuonnista ja kotimaisesta valmistuksesta
on vähennetty teollisuuden raaka-aine ja vienti. Leseitä arvioitaessa on
otettu myös huomioon viljan käyttö maltaiden, viinan yms. valmistukseen. Jos kauran tuonti on ollut suurempi kuin sen käyttö ryynien valmistukseen, erotus on luettu rehuksi. Toisen maailmansodan ajalta myös
51
rehuselluloosa sisältyy lukuihin. Hinnat perustuvat edellä mainittuihin
tilastoihin tai ne on arvioitu. Niinpä ohraleseen hinnaksi on otettu 77 %
ja kauraleseen 68 % vehnäleseen hinnasta. Varhaisimpina vuosina perustana on käytetty myös ohran ja kauran hintakehitystä. Teollisuuteen
ostetun raaka-aineen arvosta on vähennetty välityskustannuksina 5 %
silloin, kun tämä raaka-aine on jouduttu vähentämään tuonnin tai kotimaisen valmistuksen arvosta. Välityslisäksi on otettu 12 % vähittäishinnoista. Rehuista maksetut hinnanalennuskorvaukset on otettu huomioon myös silloin, kun ne on maksettu hinnantasausrahastosta.
Väkilannoitteet ja maatalouskalkki: Tietolähteinä on käytetty ulkomaankauppa- ja teollisuustilastoa sekä tarkastelukauden lopulla Rikkihappo- ja Supcrfosfaattitehtaiden toimesta laadittua tilastoa. Maatalouskalkin määrät on saatu Sementtiyhdistys r.y:stä. Tuonnista on vähennetty raakafosfaatti sekä muut kotimaisen teollisuuden raaka-aineet.
Hinnat perustuvat vastaaviin tilastoihin. Valtion suorittamat hintatukipalkkiot samoin kuin ostotodistcct väkilannoitteiden hankintojen rahoitukseen on otettu huomioon. Rahtikustannuksiksi ja kaupan välityslisäksi on otettu 13.6 % vähittäishinnoista.
Moottoripolttoaineet sekä sähkö ja voiteluaineet: Lähtökohtana ovat
olleet kansantulotilastojen tiedot 1950-luvulla. Niistä on päästy taaksepäin siten, että kirjanpitotilojen menot hehtaaria kohden on ensin painotettu yhteen maan kaikkien tilojen peltoaloilla. Sen jälkeen menoista on
moottoripolttoaineiden ja sähkön osalta otettu huomioon 40 % ja tulos
kerrottu koko maan muunnetulla peltoalalla. Vuodesta 1922 taaksepäin
luvut on arvioitu tuotetun sähkön mukaan. Myös voiteluaineissa lähtökohtana ovat olleet 1950-luvun tiedot. Kehitys taaksepäin on laskettu
moottoripolttoaineiden perusteella.
Polttopuu: Laskelman on laatinut Heikki Kunnas.
Kuorittu maito: Laskelmaan on sisällytetty se meijerivoin valmistuksessa syntynyt erä, mitä ei ole käytetty juuston valmistukseen tai ihmisravinnoksi.
Eläinten tuonti: Ulkomaankauppatilaston arvoon on lisätty 10 % kuljetus- yms. kustannuksina.
Koneiden ja kaluston poistot ja korjaukset: Poistot vuosilta 19001948 ovat kirjoittajan erillisestä artikkelista. Artikkelissa esitettyjen
periaatteiden mukaan on laadittu arvio kone- ja kalustokannasta myös
vuosilta 1860-1900 ja sen perusteella edelleen poistot. Hintojen kehitys
on laskettu puutavaran ja raudan hintojen mukaan painojen ollessa
molempien tuoteryhmien osalta samat.
Korjaukset on laskettu samojen periaatteiden mukaan kuin sähkö- ja
moottoripolttoainemenot edellä käyttäen osuutena 70 prosenttia. Vuo52
desta 1913 taaksepäin korjaukset on laskettu kone- ja kalustokannan
mukaan hintojen muuttuessa poistojen hintaindeksin mukaisesti.
Rakennusten poistot ja korjaukset: Lukuihin eivät sisälly asuinrakennusten poistot ja korjaukset. Asuntojen osuus kustannuksista on arvioitu
kirjanpitotilojen pääoma-arvojen mukaan. Poistolaskelman on tehnyt
Eero Heikkonen. Vuosilta 1860-1900 kirjoittaja on laskelmaa varten
laatinut arvion rakennuskannasta niiden tietojen perusteella, joita on
ollut käytettävissä tilojen luvusta, peltoalasta, karjamäärästä jne. Arvio
on varsin karkea. Korjausten ainekustannukset, joihin sisältyy jonkin
verran myös tilojen ulkopuolisen työvoiman kustannuksia, on laskettu
samojen periaatteiden mukaan kuin sähkö- ja moottoripolttoainemenot
käyttäen osuutena 75 prosenttia. Vuodesta 1913 taaksepäin laskelma on
tehty rakennuskannan ja hintaindeksien perusteella. Vuoden 1950 maataloustiedustelun mukaan on laskettavissa, että tiloilla olevan työvoiman
suorittaman korjaustyön arvo oli noin 65 % ainekustannuksista. Tämä
työ on lisätty ainekustannuksiin siten, että vuosina 1860-1920 lisäyksenä on käytetty 40 prosenttia luvun suurentuessa vuoteen 1938 mennessä 50 prosenttiin ja siitä edelleen vuoden 1950 maataloustiedustelun
tasoon.
Muut tarvike- yms. kustannukset: Tähän ryhmään kuuluvat mm. maataloustuotteiden ja maa talouden raaka-aineiden kul j etuskustann ukset,
sikäli kuin nämä eivät jo sisälly hintoihin, rehuviljan jauhatusmaksut,
AIV-liuos, valopetroli, peittausaineet, hera, eläinlääkinnän tarvikemenot, mehiläishoidon ja kukkien tuotannon sekä turkiseläinten kasvatuksen erityiskustannukset, konttoritarvikkeet sekä puhelin- ja jäsenmaksut. Tällaisista kustannuksista on käytettävissä ollut tietoja varsin
vähän. Kustannusten määräksi on arvioitu 8 % kaikkien edellä esitettyjen kustannusten yhteismäärästä. On selvää, että tämän kustannuserän
rakenne on muuttunut sadan vuoden aikana erittäin paljon.
53
Taulu 2. Suomen maatalous 1860-1960
Table 2. Finnish Agriculture 1860-1960
Druttokansantuote-erä, 1 milj. mk
Share in Grass Domestic Product, 1 Million marks
1860
1861
1862
1863
1864
1865
1866
18fl7
1868
1869
1870
1871
1872
1873
1874
1875
1876
1877
1878
1879
1880
1881
1882
1883
1884
1885
1886
1887
1888
1889
1890
1891
18!)2
1893
1894
1895
1896
1897
1898
1899
1900
1901
1902
1903
1904
1905
190(i
1907
1908
1909
54
Käyvin
hinnoin
At current
prices
Vuoden 1926
hinnoin
At 1926
prices
113.33
120.98
117.92
128.03
126.27
119.45
116.51
96.32
132.84
135.53
142.58
147.88
159.09
170.01
182.42
188.39
197.64
171.14
148. 73
148.98
173.94
164.62
177.66
187.46
179.26
172.67
163.50
160.94
167.12
180. 79
193.51
221.89
208.99
217.34
216.77
224.49
237.64
250.90
258.86
248.24
265.76
267.92
245.63
253.89
266.38
283.fl3
284.51
307.85
335.71
339.23
l 992.4
1 961.6
1 669.6
l 906.8
1 993.2
l 839.7
1 983.5
1 583.6
1 944.l
2 178.5
2 337.0
2 290.3
2 327.6
2 476.2
2 464.l
2 502.6
2 597.5
2 396.1
2 459.3
2 622.l
2 531.3
2 279.6
2 613.1
2 819.4
2 754.8
2 822.3
3 078.l
3 120.0
3 148.8
3 245.4
3 395.9
3 231.3
2 913.4
3 192.l
3 528.3
3 871.5
4 021.2
4 045.3
4 028.1
3 535.2
3 706.8
3 742.5
3 394.8
3 680.l
3 789.5
3 939.2
3 941.5
4 122.3
4 077.4
4 222.4
Käyvin
hinnoin
At current
prices
Vuoden 1926
hinnoin
At 1926
prices
1910
1911
1912
1913
1914
1915
1916
1917
1918
1919
328.46
336.54
376.66
376.04
383.71
391.25
512.52
1 270.9
2 183.3
2 982.3
4
3
4
4
4
4
4
4
3
3
054.8
982.2
279.3
330.0
381.7
234.3
120.0
119.3
849.9
994.2
1920
1921
1922
1923
1924
1925
1926
1927
1928
1929
4
5
4
3
4
4
4
4
4
4
4
4
4
4
4
4
4
4
4
4
522.1
723.7
707.0
326.5
343.6
590.3
344.9
596.8
287.6
428.8
1930
193)
1932
1933
1934
1935
1936
1937
1938
1939
3 980.5
3 442.6
3 661.0
3 569.8
4 029.l
4 357.9
4 664.3
5 288.8
5 416.2
5 962.8
4 895.8
4 988.0
5 115.5
5 108.6
5 619.6
5 706.5
5 691.0
6 081.6
6 154.2
6 412. 7
1940
1941
1942
1943
1944
1945
1946
1947
1948
1949
6 197.l
7 500.9
10 053.2
13 453.4
18 385
31698
.n 721
60 306
69 450
68 830
4 932.3
4 600.9
4 335.5
5 176.5
5 619.9
5 066.4
5 263.4
4 784.6
5 088.l
5 785.5
294.2
366.4
650.3
939.l
367.4
785.9
344.9
628.0
583.9
297.0
1950
1951
1952
1953
1954
1955
1956
1957
1958
1959
75
88
93
95
95
104
114
121
137
146
980
540
740
190
890
440
230
260
270
880
1960
153 010
5
.5
6
6
6
5
5
5
6
6
638.9
700.l
194.9
010.6
013. 7
456.3
475.5
872.1
263.2
619.3
6 905.3
1. Nettokansantuote-erä ynnä poistot.
1. Share in net domestic product plus depreciation.
55
Tuotemääriä, milj. kg
Liite 1
Appendix 1
Quantities of output, mill. kg
:cd
~
i:: ':!
.d .,
......t>
'"-
~
o:!
""
e"'
""':!
:>
~ ~
:::l
"' .....
~
....
]"" "'
""~
i::
.<;>
~~
e~
·-.§........"
~~
,.:.,~
;; ::::..
0..
~t
"';:i
i:: ~
i::~
'".,
Oil:1
:::.=:a
:i::~
~ ~
~~
0.7
1.3
1.5
90.7
94.4
51.6
76.9
68.8
73.5
84.6
36.1
83.1
98.8
25.2
27.9
21.6
22.0
19.4
19.1
22.1
25.4
20.0
21.2
6.0
5.1
2.7
5.2
5.2
5.0
4.0
2.1
4.6
7.0
1.00
0.94
0.98
0.85
0.88
0.92
0.89
l.ll
0.99
1.05
0 64
0.68
0.60
0.60
0.58
0.60
0.68
0.47
0.55
0.64
142
155
llO
172
193
165
188
151
192
204
75
69
92
61
50
64
54
72
52
46
7.0
7.3
6.6
7.6
8.0
7.5
7.9
7.3
8.0
8.2
238.0
215.9
212.0
267.2
239.2
256.0
235.0
194.4
170.2
212.9
1.8
1.5
1.8
2.0
1.9
1.8
2.0
2.0
2.2
2.1
112.0
105.5
111.6
112.7
82.0
85.0
105.0
56.9
72.0
87.1
34.8
36.3
31.2
30.0
29.9
22.0
29.8
29.9
33.4
48.0
7.0
4.8
5.9
5.6
5.1
5.6
4.6
3.9
6.7
6.5
1.44
1.46
] .49
1.55
1.47
1.29
1.51
1.70
1:56
1.62
0.64
0.51
0.54
0.51
0.54
0.55
0.68
0.71
0.63
0.67
225
226
256
260
194
230
273
204
206
230
35
37
25
25
61
45
27
63
65
55
8.5
8.6
8.8
9.0
8.4
9.0
9.5
8.8
8.9
9.4
1880
1881
1882
1883
1884
1885
1886
1887
1888
1889
233.6
129.l
222.1
251.l
221.3
217.4
261.4
267.6
254.0
262.7
2.4
1.9
2.6
2.6
2.6
2.5
2.9
3.5
3.2
3.3
79.3
84.6
95.4
95.0
85.3
83.1
99.9
99.9
88.9
96.4
45.9
33.9
30.4
49.3
50.2
41.3
41.0
50.5
75.9
65.3
6.5
4.0
6.7
6.2
5.7
7.0
7.8
8.1
6.1
7.0
1.49
1.53
1.46
1.61
1.63
1.51
1.73
1.72
1.90
1.80
0.71
0.76
0.83
0.86
0.89
0.!JO
0.98
0.98
0.99
1.06
191
294
298
302
264
311
316
320
325
330
77
28
29
29
51
30
31
31
32
32
8.8
10.2
10.4
10.5
10.3
10.8
11.0
11.1
11.3
11.5
1890
1891
1892
1893
1894
1895
1896
1897
1898
1899
262.5
253.2
178.5
216.9
249.3
273.8
283.1
275.2
269.1
203.6
3.2
2.7
2.4
2.7
3.3
3.3
3.3
3.5
3.5
3.2
108.2
78.9
61.7
79.1
93.3
100.4
97.1
98.4
93.1
54.2
58.3
65.7
27.4
52.8
45.9
55.8
82.6
51.2
47.5
29.0
8.4
5.4
2.6
6.2
8.2
8.7
9.7
8.6
9.3
6.3
1.89
1.60
1.83
1.25
1.63
1.62
1.61
1.62
1.69
1.43
1.00
0.92
0.68
0.51
0.61
0.67
0.69
0.73
0.70
0.57
334
336
241
259
345
353
358
357
360
277
33
33
78
77
34
35
35
36
36
75
11.6
11.8
10.5
11.0
12.2
12.4
12.5
12. 7
12.8
11.6
1900
1901
1902
1903
1904
1905
1906
1907
1908
1909
233.7
262.7
172.1
214.7
210.0
239.1
248.9
229.6
234.3
254.7
3.5
3.1
1,5
2.8
2.9
2.8
3.4
3.1
2.3
3.0
72.1
76.6
51.6
84.1
78.3
86.5
87.8
82.0
82.4
77.0
15.9
35.8
29.0
7.4
7.1
5.9
5.7
4.3
5.2
6.0
4.9
4.3
3.7
1.38
1.23
1.45
1.27
1.16
0.99
0.99
1.06
0.94
I.03
0.56
0.51
0.46
0.40
0.31'l
0.36
0.34
0.30
0.29
0.28
344
369
341
379
345
383
388
392
359
395
47
37
58
38
59
39
39
40
61
40
12.8
13.3
13.1
13.6
13.3
13.9
14.1
14.2
13.8
14.5
VJ
~~
>~
1860
1861
1862
1863
1864
1865
1866
1867
1868
1869
201.2
176.2
129.2
177.5
205.1
128.5
170.0
85.4
174.5
220.0
1.3
1.4
1.3
1.4
1.5
1.3
1870
1871
1872
1873
1874
1875
1876
1877
1878
1879
56
1.1
.d ':!
:::l ~
"'':!
24.6
25.5
22.3
25.3
13.8
20.2
:::l
c
.d ~
rn
~~
:cd i::: ~
.a~
>ts:
ca§
.....
.a
~
Oll:i
...::scd
"'
.::.1
~
~a
.,
~
.,... .,"'
~
::i::i:t.
cd
>
~~
.,_
p..~
::s
p,
ro
~
-
°"~
!::
i::: 0
i:I<~
p..i:t,
s"'.,
::s ;i
...
., 0
+.>
·s;
,,, .....~
~~
........ "
_
.,
+.>
JJ.,_~
i:::..,
~
ro
~
~
~~
::s:::l 00
......,~
:;;.:::..
1910
1911
1912
1913
1914
1915
1916
19i7
1918
1919
211.9
190.4
214.5
211.9
235.3
236.1
203.1
178.8
168.0
176.0
2.6
3.1
2.6
3.7
4.2
5.7
5.3
4.8
4.4
5.2
77.4
54.6
80.8
77.2
65.4
79.2
75.9
68.4
70.4
71.0
12.9
10.0
11.0
12.9
22.2
37.1
38.0
46.2
68.2
53.7
4.0
4.0
5.6
6.3
4.3
5.9
5.1
4.1
4.9
5.3
1.02
0.90
1.02
0.90
0.79
0.99
0.91
0.78
0.82
0.80
0.27
0.26
0.25
0.20
0.19
0.22
0.21
0.10
0.15
0.15
385
398
404
403
413
422
440
441
462
459
53
41
41
49
42
42
45
37
48
52
14.4
14.8
15.0
14.8
15.3
22.0
21.0
36.0
24.0
13.0
1920
1921
1922
1923
1924
1925
1926
1927
1928
1929
204.9
249.4
221.6
195.4
193.3
240.2
189.5
211.2
173.1
177.0
7.0
12.3
15.7
15.3
18.0
21.4
20.8
23.1
21.3
21.6
88.8
88.6
83.0
58.8
73.0
78.7
86.1
85.7
71.4
78.1
52.6
44.9
53.3
7.1
6.5
11.4
10.8
8.0
10.6
13.0
12.8
13.6
5.8
4.9
1.23
1.17
1.41
1.19
1.14
1.48
1.42
1.51
1.51
0.60
0.17
0.16
0.15
0.14
0.13
0.12
0.11
0.10
0.10
0.07
510
516
485
430
457
475
482
489
471
490
51
47
46
47
44
38
39
37
37
41
9.6
10.5
11.4
10.0
11.0
12.5
14.0
13.5
13.0
12.0
1930
1931
1932
1933
1934
1935
1936
1937
1938
1939
232.5
223.6
215.0
220.2
238.3
219.3
204.6
238.5
223.8
198.3
22.0
25.7
34.5
52.6
72.6
93.8
115.1
145.9
183.3
155.3
89.0
97.6
101.1
95.8
101.4
91.2
93.8
92.0
95.8
91.4
29.3
30.4
40.5
31.7
30.8
38.4
33.5
39.9
40.9
37.8
7.8
11.5
11.8
11.4
17.9
19.1
14.8
13.7
14.7
13.9
0.93
1.24
1.36
1.65
1.52
1.64
1.20
0.90
0.90
0.76
0.10
0.12
0.13
0.15
0.14
0.15
0.12
0.10
0.10
0.08
496
493
497
518
527
515
535
539
507
495
43
39
36
34
35
36
35
35
32
30
13.6
18.4
20.7
23.0
24.8
26.6
28.4
30.2
32.4
33.8
1940
1941
1942
1943
1944
1945
1946
1947
1948
1949
152.3
173.9
168.0
145.5
128.1
112.9
116.4
134.8
124.5
171.9
103.7
107.l
119.4
128.1
130.5
125.2
138.2
143.2
152.4
195.2
72.2
74.5
91.6
123.2
117.4
109.5
114.1
105.0
106.3
82.3
38.4
37.8
43.0
58.0
56.9
36.4
32.8
27.0
30.1
41.4
12.0
9.0
11.7
11.5
10.3
8.9
8.4
7.5
7.0
6.0
0.45
0.88
1.03
1.93
1.68
1.85
2.49
2.80
3.29
2.47
0.05
0.08
0.10
0.15
0.14
0.15
0.20
0.27
0.30
0.20
509
553
579
668
600
562
622
595
633
558
33
62
79
74
54
67
66
63
52
41
30.7
32.4
38.0
38.8
38.7
40.6
44.9
39.2
36.5
38.7
1950
1951
1952
1953
1954
1955
1956
1957
1958
1959
124.4
112.6
113.1
91.5
87.7
69.1
91.1
75.7
70.1
131.6
168.6
139.3
148.4
145.5
161.4
132.5
128.3
109.9
141.4
181.5
74.5
87.7
91.0
108.0
76.6
62.l
53.0
70.0
88.8
76.4
39.1
19.5
29.1
57.6
43.1
19.6
17.6
31.2
30.9
38.8
4.2
-0.7
4.7
3.2
2.2
1.9
2.0
1.4
1.2
3.84
6.30
4.26
3.09
2.28
l.74
0.32
0.00
0.00
0.00
0.23
0.28
0.28
0.11
0.07
0.04
0.00
0.00
0.00
0.00
554
529
559
564
482
455
554
470
493
470
37
36
36
34
34
35
37
37
38
41
40.1
38.l
35.6
39.4
44.6
51.8
62.7
52.4
46.0
53.9
1960
149.0
270.6
75.3
37.3
1.1
0.00
0.00
577
54
60.0
11.4
22.4
29.7
2.7
1.7
57
Liite 1 (jatk.)
Tuotemääriä, milj. kg
Quantities of output, mill. kg
+'
,ctj
~'O -~
:;!
<ll ...
::i:::~
'
..c:::
J-. ..µ
ctl
~
~
t::>
tlj
"U
~-~:Et·~
::J "':;! ...
il<
...
+'
·- ~
s
~
"<l
"'
ctl
Appendix 1 (cont.)
s \. ) ~
0
.~~
~~
0""
ro
~
::J
~
,.;::"'
'2
,.;::'"
0
"'
..c:::
;.:: r.tl
p:; ~~
~~
"
"'
]~
"'"'
Zfl:I
~~~
;.::~
ro"'
~ .,,,
ro.,,,
.:::+'
...
0
~
b "'
·-]"' "~
..c:::-
>'::
~~
"'"'0..
"
s
"'~
j;§~
.2
00
:> "'
<:'.
0
::i::~
1860
1861
1862
1863
1864
1865
1866
1867
1868
1869
2.2
2.2
1.8
2.4
2.5
2.3
2.7
2.0
2.8
2.9
1.1
1.1
0.9
1.2
1.2
1.2
1.3
1.0
1.4
1.4
447
445
408
427
447
456
489
447
447
484
9.4
9.6
8.8
9.3
9.7
10.2
10.8
10.4
10.4
12.0
0.3
0.3
0.3
0.3
0.4
0.4
0.4
0.4
0.4
0.4
16.9
18.0
15.7
13.3
14.7
14.3
17.2
17.5
9.8
9.6
3.4
3.4
3.4
3.3
3.4
3.5
3.6
3.6
3.5
3.4
15.9
15.7
15.3
15.0
15.2
15.2
15.2
13.8
12.6
12.8
5.3
5.4
5.6
5.6
5.6
5.9
5.7
5.5
5.0
5.2
1.2
1.2
1.2
1.2
1.2
1.2
1.2
1.3
1.3
1.3
1870
1871
1872
1873
1874
1875
1876
1877
1878
1879
3.0
3.0
3.1
3.2
2.4
2.8
3.4
2.5
2.6
3.1
1.5
1.5
1.5
1.6
1.2
1.4
1. 7
1.2
1.3
1.5
520
539
553
565
610
656
679
680
721
735
12.7
13.1
13.1
13.7
14.7
15.5
16.2
15.8
16.9
17.8
0.5
0.5
0.5
0.5
0.5
0.6
0.6
0.6
0.6
0.6
13.5
19.8
14.l
13.7
12.2
18.0
20.9
17.9
18.l
23.8
3.5
3.8
3.8
4.1
3.6
4.1
4.1
4.1
4.1
4.2
13.5
13.0
12.8
12.9
14.4
13.6
14.0
12.3
12.7
12.9
5.6
6.0
5.7
5.8
5.7
6.6
6.4
6.2
6.4
7.6
1.3
1.3
1.4
1.4
1.4
1.4
1.4
1.4
1.4
1.4
1880
1881
1882
1883
1884
1885
1886
1887
1888
1889
2.7
3.8
3.8
3.9
3.1
3.2
4.2
4.3
4.3
4.4
1.3
1.9
1.9
2.0
1.5
1.6
2.1
2.1
2.1
2.2
701
638
709
725
746
776
828
837
854
892
17.3
15.2
16.7
17.1
17.3
18.0
19.l
19.5
19.7
20.4
0.6
0.6
0.7
0.8
0.8
0.9
0.9
0.9
0.9
1.0
25.0
15.8
15.5
19.0
19.l
18.4
22.3
25.0
23.7
21.6
4.7
4.3
4.2
4.2
4.5
4.5
4.6
4.9
5.1
5.1
11.9
12.0
12.4
13.3
13.6
14.3
15.8
16.6
16.3
17.l
7.3
5.4
5.7
6.1
6.2
6.0
6.5
7.2
6.7
6.7
1.4
1.5
1.5
1.5
1.5
1.5
1.6
1.6
1.6
1.6
1890
1891
1892
1893
1894
1895
1896
1897
1898
1899
4.4
4.5
3.0
3.2
4.7
4.8
4.9
5.0
5.0
. 3.8
2.2
2.2
1.5
1.6
2.3
2.4
2.4
2.5
2.5
1.9
963
917
948
986
1 123
1 292
1 312
1 389
1 403
1 290
21.4
20.3
21.2
21.8
24.6
27.4
27.3
28.2
27.9
25.5
1.1
1.1
1.1
1.2
1.3
1.5
1. 7
1.8
1.9
1.9
27.2
26.4
24.0
21.3
24.2
25.6
29.0
30.4
33.9
33.3
5.4
5.5
5.6
5.7
5.9
6.1
6.4
6.6
6.8
6.9
18.9
19.0
17.9
17.7
18.3
21.2
23.6
24.8
25.7
24.7
7.4
7.2
6.7
6.6
6.6
6.9
7.4
7.8
8.0
7.6
1.6
1.6
1.6
1.7
1. 7
l. 7
1. 7
1.7
l. 7
1. 7
1900
1901
1902
1903
1904
1905
1906
1907
1908
1909
5.2
5.3
5.2
5.5
5.0
5.6
5.7
5,8
5.0
6.0
2.6
2.6
2.6
2.7
2.5
2.8
2.8
2.9
2.5
3.0
1 326
1 260
1 204
1 302
1 345
1 384
1 418
1 542
1 530
1 529
25.8
24.l
22.3
23.6
23.2
21.8
22.2
25.2
25.l
25.3
1.9
1.9
2.0
2.0
2.0
2.1
2.3
2.4
2.7
3.0
31.7
29.9
29.0
27.9
29.7
32.9
31.0
33.9
33.4
30.1
6.9
6.9
6.7
6.7
6.7
7.1
7.1
6.7
7.5
7.2
25.0
24.5
25.3
26.6
27.l
28.l
28.5
29.3
29.3
30.2
7.0
7.1
6.9
6.2
6.6
6.8
6.6
6.6
6.5
6.4
1.8
1.8
1.8
1.8
1.8
1.9
1.9
1.9
1.9
1.9
58
'
0
<ll
c:i
+'
..
'1::l
'"'
~-~
~-~~-~
..§ "'
<l.l
..
::i::~
~
~ ~ ~
p
0..
"'pp
0'""
8p
·~ ~
..<:<
''>
s \..) 15
"' ;;! ..
..§ ~
~~
+'
~
.:::+' ..;:
0 '"
~~
:5"'
"2
§"'"'~
~
kl
"';::$~
"' "
ZQ:4
'O
"'
"' "'
~·en~
p:; ~~
.Q
;.::: ...ei:
p
~
·-]"' '~"
8 "'~
Js~
~ a~
.,
~Q::
.Q -
~
.Q
~
;::s,.,.
'
..
cB~
"'"'p..
a
"'
30.8
33.0
33.5
34.0
36.0
34.5
29.6
27.3
25.2
28.5
6.9
6.3
6.0
4.9
4.6
3.2
4.7
6.8
6.7
6.5
2.0
2.0
2.0
2.0
2.0
2.0
1.9
1.9
1.8
1.9
1910
l9ll
1912
1913
1914
1915
1916
1917
1918
1919
6.0
6.0
6.1
6.1
6.2
7.0
7.0
6.0
6.0
7.0
3.0
3.0
3.0
3.1
3.2
4.0
4.0
3.0
3.0
4.0
1 541
l 519
1 644
1 676
1 612
1 524
1 606
1 461
1 195
1 275
25.6
24.6
27.2
27.2
25.8
22.0
22.0
19.0
16.0
15.0
3.3
3.7
4.2
4.7
5.2
4.8
3.3
3.1
3.5
3.4
35.0
35.8
37.5
37.8
37.9
39.5
36.4
38.3
34.0
33.5
7.8
7.8
8.0
8.2
7.7
8.2
7.1
7.5
7.3
6.7
1920
1921
1922
1923
1924
1925
1926
1927
1928
1929
6.7
6.7
6.7
3.0
7.0
7.0
7.0
8.0
ll.9
12.3
3.7
3.8
3.5
2.0
3.8
3.9
3.9
4.0
4.3
4.3
1 496
1 585
1682
1 680
1 761
1 900
1 969
2 071
2 061
2 098
17.7
18.6
18.9
18.8
19.3
20.2
21.1
21.5
21.5
21.8
3.6
4.1
4.7
5.2
5.6
6.0
6.3
6.5
7.0
7.7
45.8
40.0
39.7
40.9
39.8
38.7
38.0
39.7
39.2
35.l
7.8
7.9
7.9
8.1
8.1
8.1
8.0
7.9
8.2
8.4
34.9
35.9
37.5
38.0
37.8
37.0
37.6
39.0
40.2
37.6
8.2
8.4
8.0
7.6
7.2
6.8
6.5
6.3
6.1
6.2
2.1
2.1
2.0
2.0
2.1
1.8
1.8
1.5
1.0
1.0
1930
1931
1932
1933
1934
1935
1936
1937
1938
1939
12.7
11.0
12.6
13.2
11.0
17.0
18.0
20.0
22.0
24.0
4.3
4.2
4.3
4.3
4.2
4.5
5.0
5.2
5.5
6.0
2 204
2 256
2 239
2 271
2 340
2 388
2 499
2 625
2 670
2 684
23.l
24.0
22.9
23.2
24.1
24.6
25.5
27.8
28.0
27.2
8.6
11.1
14.2
16.6
17.5
17.7
17.2
18.5
18.3
18.2
33.6
38.2
41.3
40.9
36.0
35.0
36.l
38.0
40.9
49.3
8.7
9.1
9.2
9.0
8.7
8.7
8.8
9.1
9.3
9.9
41.6
43.0
40.0
41.5
49.l
51.5
48.2
49.4
52.5
60.3
5.6
5.2
5.1
5.5
5.4
5.5
5.7
5.7
6.3
7.0
1.1
0.8
1.0
1.1
0.8
1.0
1.0
1.1
1.2
1.1
1940
1941
1942
1943
1944
1945
1946
1947
1948
1949
5.0
9.0
9.4
9.8
10.2
10.6
11.0
11.4
11.8
12.5
3.6
5.3
5.6
5.9
6.2
6.5
6.8
7.1
7.4
7.6
2 069
1 736
1 496
1 587
1 751
1 654
1 696
1 761
2 038
2 358
20.0
15.5
12.6
12.8
15.0
14.2
17.7
18.7
20.6
19.l
11.1
7.5
5.9
5.4
5.8
6.0
7.4
9.5
15.2
23.4
56.8
31.3
22.6
26.9
41.5
39.3
41.5
42.5
31.6
27.7
8.5
7.0
5.9
5.3
6.8
8.0
8.3
8.0
7.6
6.8
42.2
36.0
32.2
41.4
51.5
36.3
45.6
50.9
61.8
67.8
6.9
5.0
3.7
3.7
5.6
6.2
8.0
7.0
7.8
9.8
3.7
2.5
1. 7
1.7
3.9
3.2
2.9
4.4
4.5
3.8
1950
1951
1952
1953
1954
1955
1956
1957
1958
1959
15.l '
16.l
14.0
15.0
50.0
35.0
19.0
20.0
30.0
27.0
7.9
8.0
11.0
12.0
16.0
12.0
17.0
17.0
17.0
17.0
2 535
2 582
2 708
2 783
2 787
2 690
2 925
3 026
3 046
3 200
17.6
18.l
17.7
16.3
15.0
11.6
7.8
6.9
6.3
4.5
25.5
25.2
26.2
29.0
29.6
30.4
30.0
34.0
37.2
38.7
39.4
46.7
47.2
50.9
50.6
60.8
63.2
64.9
60.5
67.8
7.0
6.9
6.2
5.6
4.7
4.2
4.3
3.8
3.3
3.9
48.7
56.5
52.0
51.7
68.5
63.0
59.1
63.6
67.3
62.1
8.0
6.1
6.7
6.1
5.5
5.0
3.3
3.1
2.5
2.6
6.8
7.2
7.3
6.7
4.5
5.9
5.7
5.0
3.3
3.2
1960
60.0
14.l
3 420
3.2
42.3
67.9
3.8
54.4
2.6
4.0
59
'
Liite 1 (jatk.)
Appendix 1 (cont.)
Tuotemääriä
Quantities af output
<;
"'
,.q
~J,f ~
"' ""
§2~
~
s \.)
"'
,-;: b.O
~
l:;
J,f
--a~~
.!S ....:., 0
8~-~
~-§ ~
:;~~
~-+-J
~
~~ ~
-~ g O/)~
·~
;> "".
8
~ ::3
§ '~ 2''.;i 11
U)SS~<:i
1860
1861
1862
1863
1864
1865
1866
1867
1868
1869
0.0
0.0
0.0
0.0
0.0
0.1
0.1
0.1
0.1
0.1
0.4
0.4
0.4
0.4
0.4
0.4
0.4
0.4
0.4
0.5
3.4
3.5
3.2
2.9
3.1
3.1
3.4
3.4
2.3
2.3
1.60
1.62
1.65
1.64
1.64
1.65
1.61
1.58
1.56
1.64
2.16
2.19
1.89
1.64
1.83
1.62
2.02
2.17
1.24
1.34
0.55
0.70
0.64
0.48
0.54
0.68
0.74
0.64
0.32
0.19
388
387
383
375
381
385
400
391
380
364
718
725
752
740
746
794
758
726
647
672
12
12
12
12
11
11
11
11
11
11
10
10
10
10
10
10
10
11
10
13
1870
1871
1872
1873
1874
1875
1876
1877
1878
1879
0.1
0.1
0.1
0.1
0.1
0.1
0.1
0.1
0.1
0.1
0.5
0.5
0.6
0.6
0.6
0.6
0.6
0.6
0.5
0.5
2.9
3.8
3.0
2.9
2.8
3.6
4.0
3.5
3.6
4.5
1.71
1.76
1.74
1.78
1.82
1.91
1.89
1.91
1.95
2.01
1.76
2.37
1.60
1.61
1.44
2.14
2.56
2.16
2.17
2.78
0.42
0.82
0.66
0.59
0.35
0.92
0.79
0.73
0.73
1.05
370
405
403
432
374
421
427
417
417
428
722
794
734
747
846
813
790
807
971
11
11
12
12
12
12
12
12
12
12
11
13
14
15
16
16
16
15
14
12
1880
1881
1882
1883
1884
1885
1886
1887
1888
1889
0.1
0.1
0.1
0.1
0.1
0.1
0.1
0.1
0.1
0.1
0.5
0.5
0.5
0.4
0.5'
0.5
0.6
0.6
0.6
0.7
4.6
3.1
3.1
3.7
3.7
3.6
4.2
4.7
4.5
4.2
1.87
1.70
1.78
1.97
1.87
1.91
2.00
2.05
2.01
2.04
3.01
1.86
1.95
2.32
2.40
2.34
2.76
3.00
2.84
2.58
1.17
0.51
0.53
472
427
417
421
445
434
458
473
485
489
942
674
708
759
763
736
803
883
820
812
12
12
12
12
13
13
13
13
13
13
12
12
12
11
12
12
14
15
16
17
1890
1891
1892
1893
1894
1895
1896
1897
1898
1899
0.1
0.1
0.1
0.2
0.2
0.2
0.2
0.2
0.2
0.2
0.8
5.1
5.0
4.6
4.2
4.6
4.9
2.09
2.04
1.99
2.02
3.52
3.14
2.89
2.66
3.03
3.09
3.39
3.60
4.00
3.92
907
19
22
24
26
28
1900
1901
1902
1903
1904
1905
1906
1907
1908
1909
0.2
0.2
0.2
0.2
0.2
0.3
0.3
0.3
0.3
0.4
27
27
28
30
60
0.9
1.0
1.0
1.1
1.1
1.1
1.0
1.1
1.1
1.1
1.1
1.1
1.2
1.2
1.3
1.2
1.3
1.1
1.1
5.5
5.7
6.2
6.1
5.8
5.6
5.5
5.3
5.6
6.0
5.8
6.2
6.1
5.7
2:07
2.15
2.21
2.23
2.20
2.10
2.03
1.99
1.94
1.90
1.94
1.95
1.90
1.89
1.87
1.85
3.74
3.52
3.55
3.43
3.61
4.01
3.70
4.18
3.98
3.97
0.73
0.66
0.61
0.83
1.03
0.97
0.90
1.12
1.10
0.97
0.76
0.85
1.02
1.28
1.29
1.46
1.43
1.36
1.29
1.11
1.05
1.17
1.37
1.27
1.27
1.38
0.83
733
562
588
603
621
627
785
828
882
933
962
914
13
13
13
13
13
14
14
14
14
14
618
613
594
587
587
616
617
580
646
617
830
840
809
728
766
808
765
763
750
740
14
14
14
14
14
14
14
14
14
14
516
516
524
530
5EO
887
796
787
28
27
26
27
28
31
32
31
32
27
27
"'
..ei
~
~~~
ol • >"!
~~a
i:l~-~
:; '§ ~
~·s~
15
15
28
28
32
35
34
34
35
37
35
35
1.3
1.4
1.4
1.3
1.4
1.5
1.4
1.4
6.4
6.5
6.7
6.6
6.6
6.6
6.3
6.7
6.1
6.1
1.83
1.73
1.64
1.55
1.55
1.60
1.87
2.12
2.17
2.26
4.30
4.37
4.43
4.44
4.48
4.50
4.38
4.41
4.24
4.33
1.32
1.39
1.60
1.65
1.62
1.87
1.47
1.75
1.21
1.02
666
662
674
685
638
682
595
629
613
558
808
769
748
630
590
390
545
795
786
762
0.4
0.5
0.5
0.6
0.6
0.6
0.7
0.7
0.7
0.8
1.3
1.3
1.4
1.4
1.3
1.5
1.5
1.5
1.3
1.2
8.1
7.4
7.3
7.5
7.3
7.0
6.9
7.1
7.1
6.5
2.41
2.38
2.27
2.16
2.06
1.94
1.84
1.73
1.61
1.51
5.16
4.81
4.72
4.92
4.77
4.62
4.66
4.86
4.51
3.94
2.22
1.62
1.67
1.65
1.63
1.61
1.44
1.52
1.77
1.72
654
656
663
672
673
679
665
660
681
696
961
990
943
905
866
823
783
743
677
671
16
16
17
31
31
34
34
34
37
36
37
32
30
1930
1931
1932
1933
1934
1935
1936
1937
1938
1939
0.9
1.0
1.3
1.4
1.4
1.4
1.4
1.4
1.3
1.3
1.3
1.5
1. 7
1.6
1.5
1.8
1.9
1.5
1.5
2.3
6.5
7.2
7.5
7.4
7.0
6.9
7.1
7.3
7.8
9.1
1.40
1.40
1.43
1.42
1.42
1.43
1.44
1.47
1.43
1.34
3.85
4.43
4.86
4.83
4.22
4.04
4.17
4.30
4.65
6.16
1.56
1.71
1.74
1.75
1.57
1.59
1.65
1.82
1.94
1.74
729
758
767
753
726
721
732
760
779
827
586
550
538
550
537
527
541
518
570
651
17
16
16
16
16
16
16
16
16
16
31
37
42
41
37
46
48
39
38
57
1940
1941
1942
1943
1944
1945
1946
1947
1948
1949
1.0
0.7
0.6
0.5
0.5
0.5
0.6
0.8
1.0
1.3
1.5
1.4
1.8
1.5
1.6
0.2
0.3
0.3
0.4
0.5
9.2
5.6
4.4
5.4
7.7
7.1
7.6
7.9
7.1
7.1
1.15
7.40
3.63
2.49
2.70
4.54
4.47
4.81
5.12
3.48
2.88
1.49
1.38
1.16
1.66
2.16
1.84
1.89
1. 74
1.62
1.61
705
587
488
444
564
575
596
574
508
467
621
416
277
270
407
446
634
532
595
733
17
14
14
1950
1951
1952
1953
1954
1955
1956
1957
1958
1959
1.6
1.9
1.9
1.9
2.1
2.1
2.0
2.0
2.0
1. 7
0.5
0.7
0.8
0.9
1.0
1.3
1.4
1.6
1.3
1.2
7.6
8.6
8.6
8.9
9.4
10.4
10.4
10.8
10.2
11.0
0.84
0.65
0.52
0.47
0.41
1960
1. 7
1.4
10.8
0.36
1910
1911
1912
1913
1914
1915
1916
1917
1918
1919
0.4
0.5
0.5
0.6
0.6
0.6
0.4
0.4
0.4
0.4
1920
1921
1922
1923
1924
1925
1926
1927
1928
1929
1.1
1.1
0.97
0.95
1.11
1.30
1.41
1.43
1.38
1.45
1.45
1.45
1.38
1.38
1.23
1.11
609
447
489
441
408
370
15
15
15
15
15
14
14
15
15
15
16
15
15
16
15
15
39
40
53
43
45
7
8
22
22
18
9
11
13
28
29
30
25
18
21
22
19
13
12
14
17
19
21
26
33
34
37
31
29
16
33
15
18
16
61
Liite 2
Appendix 2
Tuottajahintoja, mk/kg
Producer prices, marks per kilogramme
cd"'
"'
''"-
..c:"'
""
"'~
~
'"
'"
:>
-
;<;:::
'"""'.!<!~
.!<!
....
"" ~
1-;"
~a
'""'
~~
"'.... "
""'
::r:"'"'
Q,
P; ~
"'-
o a
" a
~~
1-;
~ ~
:>
+'
~"' ~
"''" _
"'
"""
"~
..c:""
'""'
"'
·~
+'
,o:
~.~
.
~~
>ts:
OQ:l
""'
'"~<3
1860
1861
1862
1863
1864
1865
1866
1867
1868
1869
0.159
0.194
0.253
0.218
0.187
0.216
0.170
0.253
0.233
0.182
0.242
0.245
0.291
0.270
0.250
0.261
0.243
0.322
0.385
0.235
0.160
0.176
0.234
0.201
0.187
0.203
0.169
0.216
0.209
0.174
0.119
0.131
0.157
0.137
(,.147
0.139
0.121
0.150
0.158
0.134
0.224
0.200
0.251
0.317
0.218
0.243
0.267
0.317
0.292
0.267
1.01
1.00
0.89
0.91
l.03
1.03
1.09
1.01
1.00
0.98
0.045
0.049
0.077
0.061
0.056
0.059
0.059
0.064
0.071
0.058
0.02
0.03
0.04
0.03
0.03
0.03
0.03
0.04
0.04
0.04
0.20
0.22
0.28
0.24
0.22
0.23
0.23
0.24
0.27
0.23
0.30
0.35
0.40
0.35
0.35
0.35
0.35
0.35
0.35
0.35
1870
1871
1872
1873
1874
1875
1876
1877
1878
1879
0.154
0.184
0.212
0.202
0.212
0.210
0.219
0.205
0.193
0.175
0.213
0.235
0.251
0.248
0.269
0.263
0.273
0.252
0.237
0.223
0.152
0.167
0.185
0.184
0.212
0.207
0.210
0.202
0.187
0.169
0.124
0.133
0.136
0.141
0.169
0.164
0.167
0.163
0.131
0.113
0.241
0.249
0.264
0.267
0.251
0.293
0.295
0.273
0.271
0.235
1.17
1.01
0.94
1.01
0.89
0.92
0.95
0.97
0.82
0.76
0.051
0.049
0.052
0.046
0.064
0.077
0.059
0.054
0.056
0.058
0.04
0.03
0.03
0.03
0.04
0.05
0.04
0.04
0.04
0.04
0.21
0.20
0.21
0.20
0.25
0.28
0.23
0.21
0.21
0.22
0.30
0.30
0.30
0.30
0.35
0.35
0.35
0.30
0.30
0.30
1880
1881
1882
1883
1884
1885
1886
1887
1888
1889
0.201
0.250
0.200
0.189
0.188
0.183
0.150
0.127
0.132
0.144
0.237
0.289
0.241
0.230
0.235
0.231
0.208
0.186
0.190
0.190
0.192
0.214
0.188
0.180
0.174
0.171
0.146
0.132
0.130
0.140
0.246
0.135
0.156
0.271
0.133
0.253
0.137 _ 0.250
0.239
0.130
0.127
0.232
0.236
0.112
0.218
0.095
9.211
0.104
0.216
0.111
0.80
0.86
0.81
0.86
0.86
0.78
0.85
0.83
0.83
0.70
0.061
0.062
0.048
0.046
0.049
0.048
0.035
0.032
0.036
0.043
0.04
0.04
0.04
0.03
0.04
0.04
0.03
0.03
0.03
0.03
0.22
0.23
0.19
0.18
0.19
0.18
0.16
0.15
0.16
0.18
0.30
0.30
0.30
0.30
0.30
0.30
0.25
0.25
0.25
0.30
1890
1891
1892
1893
1894
1895
1896
1897
1898
1899
0.157
0.210
0.242
0.181
0.149
0.138
0.133
0.148
0.159
0.186
0.198
0.239
0.264
0.222
0.194
0.179
0.169
0.184
0.192
0.221
0.144
0.174
0.205
0.170
0.146
0.133
0.131
0.141
0.147
0.170
0.119
0.150
0.160
0.135
0.117
0.107
0.109
0.124
0.132
0.151
0.220
0.239
0.282
0.286
0.255
0.232
0.220
0.220
0.232
0.241
0.78
0.83
0.81
0.78
0.85
0.85
0.85
0.84
0.81
0.83
0.047
0.076
0.080
0.078
0.062
0.040
0.035
0.039
0.048
0.065
0.04
0.06
0.07
0.06
0.05
0.03
0.03
0.03
0.04
0.06
0.22
0.28
0.30
0.27
0.21
0.17
0.16
0.19
0.22
0.25
0.30
0.40
0.40
0.40
0.30
0.25
0.25
0.25
0.30
0.40
1900
1901
1902
1903
1904
1905
1906
1907
1908
1909
0.177
0.170
0.181
0.170
0.170
0.165
0.173
0.197
0.203
0.201
0.224
0.220
0.227
0.214
0.210
0.208
0.210
0.230
0.227
0.226
0.165
0.164
0.169
0.161
0.158
0.158
0.165
0.181
0.185
0.184
0.144
0.142
0.166
0.140
0.146
0.139
0.144
0.156
0.160
0.158
0.255
0.249
0.252
0.264
0.260
0.257
0.264
0.293
0.301
0.307
0.76
0.78
0.85
0.81
0.82
0.81
0.82
0.85
0.86
0.86
0.070
0.061
0.066
0.053
0.059
0.059
0.046
0.048
0.074
0.059
0.06
0.06
0.06
0.05
0.05
0.05
0.04
0.05
0.07
0.06
0.26
0.24
0.25
0.22
0.24
0.23
0.22
0.22
0.27
0.24
0.40
0.35
0.40
0.35
0.29
0.35
0.29
0.29
0.30
0.30
62
....
" a
" ~
a
:;:~
'O ;:!
"'
::r:~
C1l.,,
i::"'
::; .2
.... <:l
,(lj
"'
'<!
i::"'
..i::~
~k
>::t
1910
1911
1912
1913
1914
1915
1916
1917
1918
1919
0.190
0.204
0.198
0.196
0.221
0.279
0.355
1.08
1.15
1.60
1920
1921
1922
1923
1924
1925
1926
1927
1928
1929
3.10
3.50
2.40
2.10
2.80
2.30
2.40
2.46
2.29
1.91
?.,
C1l"'
~~
....C1l
::; .,,
ro -
~~
0.221
0.232
0.235
0.231
0.252
0.310
0.410
1.30
1.35
1.90
Oi:l:l
0.181
0.187
0.186
0.181
0.202
0.251
0.340
1.00
1.05
1.50
0.148
0.160
0.159
0.151
0.177
0.240
0.280
0.80
1.00
1.30
3.60
3.90
2.90
2.40
2.90
2.60
2.60
2.55
2.43
2.15
2.60
2.70
2.20
1.90
2.20
2.10
2.00
1.90
1.98
1.61
2.00
1.80
1.60
1.60
1.70
1.60
1.58
1.62
1.49
1.25
C1l
"'....i::.,,<:l
"'"'
:r: °'
:>
~~
<ll-
<ll
p., -Cl
C1l -9..
.-"i"'
0 Cl
::;
Cl
p..,~
i:i:::~
0.313
0.315
0.330
0.323
0.340
0.400
0.540
1.60
3.40
3.50
0.87
0.85
0.86
0.91
0.89
0.92
1.14
1.35
2.50
8.07
0.055
0.067
0.069
0.061
0.068
0.090
0.140
0.40
0.60
0.40
3.70
3.70
3.20
3.10
3.30
3.00
3.24
3.19
3.33
3.01
7.72
7.73
11.30
12.41
15.14
10.40
11.20
12.20
10.20
11.70
0.40
0.45
0.55
0.70
0.70
0.65
0.61
0.65
0.93
0.61
~
:>
"'....C1l
.-"i
-~
...,
"'<!)~
...,
i::""
i:: .!'1
.§ "'
..i::.,,
'O ~
<!)
_.,,
::; Cl
::; Cl
_,~
.-"i"'
C1l"'
>~
'ro
<J.).~
<!)
..
:r: ~
0.06
0.07
0.08
0.16
0.55
0.67
0.54
0.23
0.25
0.25
0.25
0.25
0.28
0.40
1.00
1.70
1.60
0.31
0.31
0.32
0.36
0.36
0.36
0.40
0.70
1.50
1.40
0.52
0.67
0.66
0.76
0.86
0.82
0.75
0.76
0.77
0.71
1.70
1.90
2.25
2.60
2.90
2.70
2.80
3.10
3.20
3.70
1.32
1.86
1.50
1.78
2.26
2.05
3.18
2.80
2.59
2.46
0.05
0.06
0.06
1930
1931
1932
1933
1934
1935
1936
1937
1938
1939
1. 78
2.05
2.17
1.91
1.98
1.92
2.42
2.26
2.07
2.60
1.97
2.25
2.55
2.40
2.44
2.50
3.20
2.83
2.21
2.78
1.30
1.45
1.67
1.68
1.40
1.62
2.01
2.23
1.91
2.10
1.07
1.04
1.20
1.15
1.11
1.38
1.57
1.72
1.36
1.93
2.76
2.68
2.77
3.00
2.96
2.31
2.48
3.00
2.91
4.15
11.20
11.00
10.80
9.00
9.80
10.90
9.30
10.20
9.50
9.90
0.52
0.50
0.60
0.38
0.49
0.51
0.50
0.61
0.77
0.79
0.62
0.60
0.57
0.54
0.55
0.56
0.59
0.63
0.66
0.76
2.62
2.65
3.23
2.50
3.04
2.44
3.26
4.19
4.26
3.91
2.43
2.54
1.96
1.77
1.75
1.46
1.89
1.84
2.38
2.72
1940
1941
1942
1943
1944
1945
1946
1947
1948
1949
2.98
3.45
4.03
5.01
5.25
9.76
9.90
13.90
13.80
18.90
3.45
3.52
4.30
5.30
5.50
10.50
11.00
14.95
14.70
19.60
2.90
3.15
3.92
4.61
4.70
9.22
9.28
13.15
13.60
14.40
2.50
2.52
2.82
3.52
3.74
7.40
7.75
12.60
11.50
13.40
5.12
5.30
5.80
6.90
6.91
13.38
13.85
18.50
17.80
22.80
14.10
17.10
25.20
28.70
43
48
103
106
95
130
0.98
1.35
1.72
1.89
2.59
5.03
5.65
5.56
4.00
6.50
1.06
1.37
1.59
1.80
1.99
4.62
6.55
7.15
6.22
9.70
7.95
5.19
15.55
15.50
19
38
30
32
30
45
15.00
14.00
40.00
35.00
33
150
140
125
140
60
1950
1951
1952
1953
1954
1955
1956
1957
1958
1959
1960
25.00
29.10
28.90
31.00
32.20
33.30
38.90
41.40
45.20
49.50
49.30
26.50
30.00
29.80
30.90
32.50
33.70
37.70
40.30
43.90
49.80
48.10
22.40
27.40
26.80
21.50
24.30
26.30
28.50
30.20
32.60
33.70
29.70
23.10
25.70
23.40
18.30
22.20
25.60
25.90
26.90
30.40
35.60
29.20
27.10
42.50
35.50
53.60
49.20
57.60
57.70
60.90
66.80
69.30
64.30
167
137
120
119
119
115
112
118
95
95
9,5
7.60
9.40
6.90
8.40
12.20
15.30
8.20
10.70
11.70
13.70
8.50
13.60
15.40
18.40
18.70
28.10
35.50
13.90
21.40
22.50
24.90
16.20
53
65
57
58
60
77
56
54
63
46
53
55
58
54
48
35
35
42
35
40
65
25
63
Liite 2 (jatk.)
Tuottajahintoja, mk/kg
Producer prices, marks per kilogramme
...
c:i
..c:
a~
~
'1:l
~
~ ~
·~0 ..c
~
Appendix 2 (cont.)
'°
+'
0
+'
·~""'
~~
':::!°
,s'°
~
'°
,.::::
~t1l
..c:
~t1l
t1l
..c:
~ ~
Ei
~::l ~
~ ~o
'd
Ei"'
t1l ;s
k1
z~
p:; ~ ~
~""'
~
~
Ui >l.;
>-<;;:;:;
~0
~
'it1l3
'
::l ."1
,s'°
.
t1l ~
;:::
~
"
~
§·~
~-k~-~
:::! t1l ;s ...
Ei (j ~
.-2 ~
~~
.:::+'
~r.x.,
~~
1860
1861
1862
1863
1964
1965
1866
1867
1868
1869
0 35
0.40
0.45
0.40
0.40
0.40
0.40
0.40
0.40
0.40
0.062
0.062
0.065
0.064
0.068
0.077
0.064
0.060
0.068
0.069
1.34
1.35
1.42
1.40
1.47
1.68
1.40
1.31
1.47
1.51
0.014
0.014
0.014
0.014
0.015
0.017
0.014
0.013
0.015
0.015
0.77
0.75
0.86
0.80
0.87
0.90
0.78
0.78
0.80
0.74
0.39
0.42
0.46
0.39
0.38
0.30
0.34
0.31
0.29
0.34
0.23
0.26
0.28
0.23
0.23
0.18
0.20
0.18
0.18
0.20
0.88
0.95
0.97
0.93
0.84
0.82
0.76
0.75
0.75
0.78
0.48
0.52
0.51
0.49
0.47
0.43
0.43
0.45
0.42
0.47
0.40
0.42
0.40
0.39
0.39
0.35
0.36
0.36
0.35
0.37
1870
1871
1872
1873
1874
1875
1876
1877
1878
1879
0.35
0.35
0.35
0.35
0.40
0.40
0.40
0.35
0.35
0.35
0.072
0.074
0.075
0.081
0.094
0.092
0.099
0.094
0.065
0.059
1.58
1.61
1.64
1.75
2.04
1.99
2.15
2.05
1.42
1.28
0.016
0.016
0.017
0.018
0.021
0.020
0.022
0.021
0.014
0.013
0.83
0.94
0.87
0.87
0.92
0.96
0.92
1.07
1.02
0.98
0.42
0.42
0.43
0.39
0.41
0.41
0.40
0.45
0.41
0.38
0.25
0.25
0.26
0.23
0.24
0.24
0.24
0.27
0.24
0.23
0.91
0.91
0.91
0.95
0.99
0.95
0.96
1.00
0.98
0.79
0.57
0.58
0.51
0.54
0.55
0 53
0.53
0.61
0.56
0.49
0.47
0.48
0.41
0.44
0.45
0.43
0.43
0.50
0.46
0.40
1880
1881
1882
1883
1884
1885
1886
1887
1888
1889
0.35
0.35
0.35
0.35
0.35
0.35
0.30
0.30
0.30
0.35
0.086
0.090
0.085
0.081
0.082
0.074
0.065
0.071
0.074
0.076
1.86
1.95
1.86
1. 77
1. 77
1.61
1.41
1.54
1.61
1.66
0.019
0.020
0.019
0.018
0.018
0.016
0.014
0.016
0.016
0.017
0.99
1.04
1.10
1.11
1.10
1.05
1.00
0.98
0.98
1.02
0.38
0.37
0.42
0.45
0.45
0.43
0.40
0.39
0.37
0.39
0.23
0.22
0.25
0.27
0.27
0.26
0.24
0.23
0.22
0.23
0.83
0.85
0.94
1.02
0.95
0.90
0.78
0.75
0.77
0.76
0.46
0.44
0.57
0.60
0.57
0.52
0.47
0.49
0.48
0.42
0.38
0.35
0.47
0.50
0.46
0.42
0.39
0.40
0.40
0.34
1890
1891
1892
1893
1894
1895
1896
1897
1898
1899
0.35
0.45
0.45
0.45
0.35
0.30
0.30
0.30
0.35
0.45
0.073
0.080
0.084
0.085
0.080
0.081
0.087
0.089
0.090
0.095
1.58
1.73
1.83
1.86
l.73
1.76
l.89
1.94
1. 96
2.07
0.016
0.017
0.019
0.019
0.017
0.017
0.017
0.020
0.020
0.021
1.06
1.05
l.09
1.13
114
1.13
1.13
1.13
1.18
1.27
0.40
0.42
0.46
0.46
0.46
0.47
0.48
0.49
0.52
0.55
0.24
0.25
0.27
0.28
0.27
0.28
0.29
0.29
0.31
0.33
0.83
0.86
0.92
0 92
0.92
0.92
0.91
0.91
0.95
0.99
0.44
0.49
0.54
0.53
0.51
0.54
0.54
0.54
0.55
0.59
0.36
0.40
0.44
0.43
0.41
0.44
0.44
0.44
0.45
0.49
1900
1901
1902
1903
1904
1905
1906
1907
1908
1909
0.45
0.40
0.45
0.40
0.35
0.40
0.34
0.34
0.35
0.35
0.097
0.100
0.099
0.097
0.096
0.108
0.109
0.105
0.113
0.112
2.10
2.17
2.15
2.10
2.08
2.12
2.25
2.32
2.46
2.48
0.021
0.022
0.022
0.021
0.021
0.024
0.025
0.024
0.026
0.026
1.28
1.28
1.29
1.39
1.26
1.31
1.34
1.41
1.46
1.50
0.55
0.57
0.57
0.59
0.60
0.58
0.59
0.62
0.68
0.68
0.33
0.34
0.34
0.35
0.36
0.35
0.36
0.37
0.41
0.41
1.04
1.09
l.09
1.09
1.09
1.07
1.08
1.15
1.21
1.24
0.61
0.60
0.59
0.62
0.66
0.66
0.61
0.74
0.85
0.82
0.50
0.49
0.47
0.51
0.53
0.53
0.50
0.60
0.68
0.65
p.,
64
~
..
0
"'
·~
t1l""
""°'
::l
t1l:;;
ihi~
t1l 0
O; 0
t1l""'
.
ctl
~
'1::l
..c::
~
;~~~
~·~~-~
::l o:l;;: ..
2~
'Cd~
·ol
.:::+' ..~
0
+'
l~
~ ~
+'
et!
i::
::l
Ei
i::
a~
et!
et!
rS
13o:l
]~
et!
rS
::l'13
o:l
et!
rS
rS
13
et!
..c::
;..:::
~ !:!
O; c
~
i::"'
o:l~
::l """
~~
o:l"'
~~
~~
z~
JJ ~ '"/!
~~
a~
"'~
...
""<
~~
2.48
2.61
2.72
2.68
2.63
3.02
3.57
6.30
13.30
18.40
0.026
0.027
0.027
0.027
0.027
0.030
0.038
0.09
0.18
0.29
1.51
1.56
1.64
1.66
1.66
2.05
3.00
6.10
19.50
18.40
0.68
0.69
0.75
0.78
0.75
0.86
1.54
2.00
3.60
5.40
0.41
0.41
0.45
0.47
0.45
0.52
0.92
1.40
3.20
2.70
1.27
1.24
1.35
1.42
1.36
1.46
2.45
4 30
10.30
13.35
0.84
0.89
1.00
1.03
0.92
1.08
1.60
2.30
4.20
6.40
0.67
0.72
0.80
0.82
0.75
0.90
1.30
1.90
3.50
5.00
0
~
~~~
Ei
:i:t
§~
1910
1911
1912
1913
1914
1915
1916
1917
1918
1919
0.35
0.35
0.35
0.38
0.38
0.40
0.45
0.80
1.80
1.70
~~
0.115
0.121
0.125
0.122
0.121
0.159
0.187
0.36
0.73
1.07
1920
1921
1922
1923
1924
1925
1926
1927
1928
1929
1.82
2.57
2.08
2.46
3.12
2.83
4.43
3.29
4.89
2.72
1.41
1.82
1.58
1.33
1.49
1.58
1.41
1.44
1.51
1.43
25.10
34.60
30.20
25.00
28.30
29.10
26.09
26.29
28.89
26.54
0.34
0.34
0.31
0.28
0.29
0.31
0.29
0.31
0.32
0.30
18.60
23.20
20.64
17.71
17.60
16.78
16.46
15.99
18.46
18.54
5.80
6.00
7.00
6.90
6.20
7.00
7.25
7.41
8.05
7.94
3.10
3.40
4.10
4AO
4.10
4.15
4 72
4.73
5.58
5.4-7
13.80
13. 70
12 30
11.80
12.40
15.70
15 41
12. 79
13 76
13.86
7.80
8.50
9.50
9.60
9.50
10.00
9.75
11.20
11.75
11.80
6.50
7.00
8.00
8 00
8.00
8.00
8.00
8.00
8.00
8.00
1930
1931
1932
1933
1934
1935
1936
1937
1938
1939
2.52
2.16
2.24
2.02
3.22
2.61
2.31
2.89
3.65
3.64
1.12
0.97
0.96
0.98
0.95
1.08
1.10
l.18
1.27
1.26
21.60
15.47
18.82
17.90
18.62
19.02
18.10
19.18
20.49
21.65
0.25
0.23
0.23
0.24
0.23
0.26
0.26
0.28
0.30
0.30
14.46
13.64
14.42
13.04
11.13
11.91
12.46
13.38
14.71
14- 52
6.72
4.77
4.55
4.66
5.83
6.83
7.00
6.93
7.72
7.17
439
3.19
2.742.92
3 47
4.08
4.20
5.12
5.31
5.61
12.99
8.66
8.92
10.03
9.44
9.17
10.58
11.99
11.53
11.72
10.95
8.05
7.45
7.78
8.24
8.23
8.69
9.00
9.23
9.11
9.10
8.30
8 30
7.10
6.60
7.50
9.10
9.80
9.50
10.00
1940
1941
1942
1943
1944
1945
1946
1947
1948
1949
5.20
7.15
9.10
10.40
15
55
30
60
66
43
1.64
2.02
2.51
3.38
4 09
7.04
9.05
13.30
17.76
16.60
31.65
43.80
76.50
77.00
139
256
301
390
327
296
0.37
0.48
0.76
1.04
1.25
1.99
2.40
3.30
4.16
3.11
16.80
29.65
30.04
32.64
36.70
122.20
435.00
374.90
272.30
156.90
7.92
12.41
13.80
14.98
16.60
24.90
29.60
113.20
192.80
126.00
6.16
8.65
9.86
9.95
10.84
14.60
19.70
59.40
141. 90
75.90
17.80
25.22
25.82
31. 76
39.80
58.60
76.30
240.80
227.55
103.60
10.67
21.78
22.23
21.42
21.20
31.70
35.70
149.90
177.90
82.50
11.00
12.00
12.00
18.00
35
46
64
70
80
60
i:i... s~~
1950
1951
1952
1953
1954
1955
1956
1957
1958
1959
51
60
65
67
60
102
88
57
73
110
17.20
19.81
20.43
20.28
20.93
22.70
28.99
28.25
29.76
31.09
332
371
388
388
362
425
508
514
561
586
2.93
3.28
3.35
3.37
3.37
3.42
3.87
3.81
3.91
4.11
150
174
214194
172
186
198
209
218
230
139
143
151
170
170
167
182
214
211
189
103
!l3
124
139
146
146
162
177
177
168
154
203
223
224
177
219
225
227
229
246
136
175
170
187
179
185
212
253
250
272
60
35
30
35
85
85
90
90
95
101
1960
140
32.27
602
4.13
251
244
185
289
273
100
5
65
Liite 2 (jatk.)
Appendix 2 (cont.)
Tuottajahintoja
Producer prices
::±
.b<1l +>ro
-
~
-~8
>
.s
.c
'O
~~
~
Ö
0 l:l~-~"
0 ,oj .>:: ·~ '<:!
M
cll s s ~
~
dl+'
ro ro
0 'O
0
g .;-:"'
§ 'a
•;,rj:;a- (")
.>:: .>::
~
::s
g i==~.-::. ~
.g ~ p:;
~ :>~~
z s
]<
b
~"'
i==~.;:"'
~"'
~
.
B~
,~,~ '§ ~
~ ~~ ~
~~~ ~
1.15
1.15
7.00
7.00
7.00
7.00
7.00
7.00
7.00
8.00
8.00
8.00
4.00
4.00
4.00
4.00
4.00
4.00
4.00
4.50
4.50
4.00
1.38
1.45
1.51
1.44
1.49
1.55
1.45
1.19
1.25
1.29
8.00
8.50
8.50
9.00
850
8.50
8.50
8.50
9.50
9.50
4.00
4.50
4.50
5.00
4.00
4.00
4.00
4.00
4.50
4 50
1.35
1.41
1.40
1.57
1.90
1.81
l. 77
1.83
1.56
1.41
10.00
9.50
9.50
9.50
9.00
8.50
8.50
8 00
8.00
8.00
5.00
4.50
4.50
4.50
4.00
4.00
4 00
4.00
4.00
4.00
1.46
1.53
1.52
1.56
1.56
1.54
1.53
1.58
1.56
1.62
8.50
8.50
8.50
8.50
8.70
9.00
1.61
1.74
1.63
1.70
1.70
1.78
1.90
2.12
2.26
2.42
2.24
2.26
2.26
2.29
2.32
2.39
2.59
2.70
2.51
0-!+J
~·~
0.37
0.40
0.44
0 37
0.36
0.28
0.31
0.29
0.28
0.32
0.17
0.19
0.21
0.17
0.17
0.14
0.15
0.14
0.13
0.15
2 30
2.30
2.30
2.30
2.30
2.30
2.30
2.40
2.40
2.30
0.45
0.45
0.45
0 45
0.45
0.45
0.45
0.50
0.50
0.45
0.67
0.67
0 67
0.67
0.67
0.67
0.67
0.74
0.74
0.67
2.70
2.80
2.80
2.90
2.90
3.00
300
3.10
3.15
2.90
1870
1871
1872
1873
1874
1875
1876
1877
1878
1879
0.40
0.40
0.41
0.37
0.39
0.39
0.38
0.44
0.39
0.37
0.19
0.19
0.20
0.17
0.18
0.18
0.18
0.21
0.18
0.17
2.30
2.40
2.40
2.40
2.30
2.30
2.30
2.30
2.40
2.40
0.45
0.50
0.50
0.55
0.45
0.45
0.45
0.45
0.50
0.50
0.67
0.74
0.74
0.81
0.67
0.67
0.67
0.67
0.74
0.74
2.90
3.10
3.10
3.20
3.00
3.10
3.20
3.20
3.30
3.40
1880
1881
1882
1883
1884
1885
1886
1887
1888
1889
0.36
0.35
0.40
0.43
0.42
0.41
0.38
0.37
0.37
0.37
0.17
0.16
0.19
0.20
0.20
0.20
0.18
0.17
0.17
0.17
2.20
2.40
2.40
2.40
2.30
2.30
2.30
2.30
2.30
2.30
0 55
0.50
0.50
0.50
0.45
0.40
0 40
0.36
0.36
0.36
0.81
0.74
0.74
0.74
0.67
0.60
0.60
0.55
0.55
0.55
3.60
3.50
3.50
3.20
3.20
2.90
2.90
2.90
2.90
2.90
1.30
1.25
1.25
1.25
1.20
1890
1891
1892
1893
1894
1895
1896
1897
1898
1899
0.39
0.43
0.43
0.43
0.43
0.43
0.52
0.52
0.52
0.52
0.18
0.19
0.21
0.21
0.21
0.21
0.22
0.23
0.24
0.25
2.40
2.25
2.20
2.25
2 00
2.00
2.10
2 10
2.10
2.20
0.40
0.40
0.40
0.40
0.40
0.45
0.45
0.45
0 45
0.45
0.60
0.60
0.60
0.60
0.60
0.67
0.67
0.67
0.67
0.67
3.00
3.00
3.10
3.10
3.10
3.40
3.50
3.60
3.70
4.10
1.15
1900
1901
1902
1903
1904
1905
1906
1907
1908
1909
0.52
0.52
0.52
0.52
0.52
0.52
0.51
0.25
0.26
0.26
0.27
0.27
0.26
0.27
0.28
0.31
0.31
2.20
2.20
2.20
2.20
2.40
2.40
2.70
2.70
2.70
2.80
0.45
0.40
0.40
0.40
0.45
0.50
0.56
0.52
0.52
0.56
0.67
0.60
0.60
0.60
0.67
0.74
0.83
0.77
0.77
0.83
4.20
4.20
4.30
4.30
4.50
4.80
5.00
4.80
4.80
5.00
66
+-l
-~
3~~~ -+J•.-4-.:.
0 ft'<i "'"
~
J1 :!;~ s J1 ~ ~ ~+-l~~ 8 :;:--~ ~ ~=a~
~~ 5..tt:
~~1 j~~1 :r: .g ~ ~ ~E~~ :r: s:;:; ~
S.;: ~
-+-J..0::"<:">
1860
1861
1862
1863
1864
1865
1866
1867
1868
1869
0.54
0.56
0.56
!:l-"'
:> ft~
1.15
1.15
1.15
1.15
1.15
1.20
1.20
1.15
1.15
1.20
1.20
1.25
1.15
1.15
1.15
1.15
1.25
1.25
1.15
1.15
1.10
1.10
1.10
~
~El~·~
1.25
1.25
1.25
1.25
1.25
9.00
9.50
9.50
4.00
4.00
4.00
4.00
4.00
4 50
4 50
4.50
4.80
4.70
1.30
1.25
1.25
1.25
1.35
1.40
1.40
1.40
1.55
1.55
9.50
9.50
9.50
9.50
10.00
10.50
12.00
11.00
11.00
12.00
4.80
4.70
4.70
4.00
4.00
4 70
4.70
4.70
4.00
4.40
1.15
1.15
1.15
1.15
9 00
l. 71
~"' ::s'
;: 2
....."'
~
.c=Q)'
bO
~
..,~
::s'
+>
=-
~~
~
6
::s-"'
~ ~
~.,,
:> ]"~
·~
~
:O:cd,.8~
~~0 ...= ei! s "' "' =~~
:> .;: ~ ~ s~ ~ 5:;a-~ ~ 3- ~ ~ ~-:::~;::
i:: '
c
~bO~ >-tlo.o~ l=i
fil
::S bO~
::s
~~~-~ ~ s :;i ·~ i:: .e-~
~ ~VJ 8 .... :> .!<j
~ ·~::i ~
§.!<j~ ~;;d.!<j::c cdc
:>
.. ~ 8~.;:~ ~~6"'!
J-l :id·~ :0 ·~~-~
.a~i~ g =~·~ ~ ~ ;f;~ s~ ~~ cu1dc~
~s~ct'~siil ;;~ Jlss~~ z~s~ p; ~t31 j~~1 :i::"' ~ ;: ~s~1 :i::s~;:
~
.
~
.!<j
~ ~
ei!"'
-
ctl
·~§
"r;l ,!if
~~
...
4-J -.ei::·~
......
s
1910
1911
1912
1913
1914
1915
1916
1917
1918
1919
0.58
0.58
0.60
0.60
0.60
0. 70
1.30
1.60
2.80
4.00
0.31
0.31
0.35
0.36
0.35
0.40
0. 75
1.10
2.00
2.80
2.90
2.40
2.60
2.50
2.55
2. 70
3.80
7.20
17.60
26.40
0.52
0.64
0.69
0.69
0.69
0.87
1.25
4.74
8.34
7.78
0.77
0.95
1.02
1.02
1.02
1.30
1.85
7.05
12.40
11.60
4.90
5.10
5.00
5.10
5.20
5.20
8.00
14.00
19.00
26.00
1.55
1.95
1.95
1.95
1.95
2.42
3.12
9.00
12.00
15.00
11.00
14.00
15.00
15.00
16.00
18.00
25.00
75
100
150
4.70
5.50
5.50
5.50
5.50
6.00
9.00
12
18
18
2.73
2.75
2.81
2.82
3.12
2.94
6.11
12.10
16.00
30. 70
1920
1921
1922
1923
1924
1925
1926
1927
1928
1929
4.84
5.44
7.05
6.95
5.82
6.23
6.00
6.50
7.00
7.50
3.00
3.10
3.70
3.30
3.20
3.85
3.87
3.71
'4.02
3.99
31.50
27.90
28.70
20.60
19.80
20.90
18.50
18.50
22.60
19.80
10.00
12.30
7.43
7.27
6.93
7.86
7.00
11.00
12.00
6.60
16.00
18.30
11.05
10.82
10.30
11.70
10.30
15.20
15.50
9.20
38.00
56.00
40.00
43.00
44.00
47.00
37.90
50.50
61.30
45.40
15.00.
11.20
22.50
14.50
16.70
19.40
18.00
20.00
20.00
20.00
228
172
164
175
178
194
160
148
145
150
39
43
62
92
71
87
80
80
85
85
40.70
40.70
37.80
41.80
42.40
43.00
45.10
45.00
44.60
45.30
1930
1931
1932
1933
1934
1935
1936
1937
1938
1939
8.00
8.50
9.00
9.50
10.00
10.50
11.00
11.50
12.00
13.00
3.47
2.54
2.47
2.47
2.90
3.11
3.24
3.41
2.95
2.75
19.30
16.50
15.60
16.60
18.30
18.50
20.20
24.20
24.40
23.30
4.70
4.40
3.70
5.00
5.80
7.00
7.20
9.20
6.40
7.20
9.20
5.50
4.50
6.90
7.80
10.20
10.00
12.50
8.70
9.90
38.00
21.20
19.20
28.30
27.20
37.80
48.00
48.00
27.90
34.00
18.00
16.00
16.00
16.00
16.00
18.00
20.00
20.00
16.00
14.40
155
130
100
105
105
110
110
130
134
133
95
100
105
110
115
115
115
115
120
150
42.00
33.90
30.60
32.90
37.90
40.50
45.30
54.50
55.60
55.80
1940
1941
1942
1943
1944
1945
1946
1947
1948
1949
14.00
18.00
20.00
25.00
35
60
150
160
220
200
3.11
3.91
4.25
4.80
5.20
9.60
12.80
45.00
76.00
43.00
35.80
47.90
56.30
69.60
86
133
191
216
263
333
10.20
11.80
12.50
12.50
21
36
41
41
41
51
13.00
13.90
15.00
15.00
24
42
47
49
48
68
48.10
51.30
48.60
44.65
74
102
133
140
143
226
18.80
31.70
35.60
34.00
47
76
74
133
365
173
167
212
222
224
346
524
633
640
644
787
160
250
250
300
500
620
1000
1200
1 200
1100
73.50
87.50
120.00
147.00
178
333
521
602
607
599
1950
1951
1952
1953
1954
1955
1956
1957
1958
1959
190
140
170
170
130
140
150
180
180
200
55
60
66
70
67
69
75
85
84
78
349
487
453
453
447
467
514
552
572
596
212
250
109
141
152
139
151
154
291
332
205
218
230
191
183
202
1140
1 350
958
1225
1368
1227
1 267
1 332
1100
1200
800
600
450
450
600
750
700
800
691
1 007
1165
1157
1110
1248
1 641
1662
1411
1 590
1960 190
98
615
850
1 517
84
123
60
68
69
54
49
55
130
155
82
109
115
95
94
101
67
Liite 3
Appendix 3
Tuotannon arvoja, milj. mk
Value oj output, million marks
'
00
;;
:::!
oo ro
"'"'"'
...
-2, ·~""
~
U)
o;u
U)
5§~~
0 H-. O
~ &~ .t.
' ro .c
·E~ ~
,!t1 ~
!.V)
5~
(f) ·~V)
0
'tl
+'
<ll
~
<ll
§ 'tl
·-?->"'"'
00"'
€~
ro
"'
+' ...
';;° "'8c
~
~~
~
~
"'"'
c
<.:.
g,]
;; c
t-<h
'°
·-
~
0"'
.i::-
+'
00"
]
;;~
;; <.:.
·~!i:
:p ~
0
~
00
<:l
~
'
.....
> "'c~
0:: ::i::
<:l
0
<ll
(!j ....
<:l
~ ro ~
~ '"d ~
<ll
g !i:
~ ~ ~
r§
>
ro c'.;1
-~~~
1860
1861
1862
1863
1864
1865
1866
1867
1868
1869
0.10
0.10
0.10
0.10
0.12
0.12
0.10
0.10
0.10
0.12
0.37
0.38
0.31
0.31
0.41
0.47
0.39
0.36
0.41
0.50
0.06
0.06
0.06
0.06
0.06
0.05
0.05
0.05
0.05
0.05
0.08
0.11
0.10
0.09
0.08
0.08
0.08
0.07
0.05
0.10
1870
1871
1872
1873
1874
1875
1876
1877
1878
1879
0.13
0.13
0.14
0.14
0.15
0.15
0.16
0.17
0.17
0.18
0.52
0.53
0.54
0.68
0.79
0.77
0.95
0.79
0.62
0.57
0.07
0.07
0.07
0.07
0.07
0.07
0.07
0.08
0.07
0.07
0.12
0 12
0.11
0.12
0.13
0.10
0.09
0.09
0.08
0.08
1880
1881
1882
1883
1884
1885
1886
1887
1888
1889
0.00
0.00
0.00
0.00
0.00
0.19
0.20
0.20
0.20
0.21
0.21
0.23
0.23
0.25
0.25
0.82
0.75
0.82
0.78
0.78
0.80
0.70
0.77
0.89
0.92
0.07
0.08
0.08
0.08
0.08
0.08
0.08
0.08
0.08
0.08
0.07
0.07
0.08
0.09
0.08
0.08
0.07
().07
0.06
0.05
1890
1891
1892
1893
1894
1895
1896
1897
1898
1899
0.00
0.00
0.00
0.00
0.00
0.00
0.00
0.00
0.00
0.01
0.26
0.26
0.25
0.25
0.27
0.35
0.45
0.56
0.66
0.67
0.87
0.96
1.01
1.02
1.15
1.26
1.35
1.50
1.51
1.48
0.08
0.08
0.10
0.10
0.10
0.10
0.10
0.10
0.12
0.12
0.05
0.05
0 06
0.06
0.05
0.06
0.06
0.05
0.04
0.04
1900
1901
1902
1903
1904
1905
1906
1907
1908
1909
0.02
0.02
0.06
0.01
0.01
0.01
0.01
0.01
0.01
0.01
0.81
0.80
0.87
0.85
0.97
1.10
1.16
1.40
1.30
1.40
1.51
1.44
1.43
1.39
1.38
1.43
1.57
1.64
1.64
1.61
0.11
0.13
0.13
0.13
0.13
0.13
0.13
0.15
0.15
0.15
0.04
0.03
0.03
0.03
0.03
0.03
0.03
0.04
0.05
0.06
68
+'
<ll
00
~
:s ~
;; ;!
f-< .....
t
iii
~ '<:!
·~~
g~
0.02
(1.01
0.02
0.01
0.01
0.00
0.00
1910
1911
1912
1913
1914
1915
1916
1917
1918
1919
o;oo
0.00
0.00
1920
1921
1922
1923
1924
1925
1926
1927
1928
1929
"'
:S "t;
·~ ~
..., ..."'
"' '
~ ~
~~
~:ll
~~
1.53
1.66
1.83
1.80
1.80
1. 76
2.14
2.1
1.6
7.2
6.7
11.4
6.8
1.9
3.3
9.2
13.0
22.0
15.l
10.1
0.0
0.2
1.1
0.8
0.3
0.5
0.3
0.2
0.1
3.0
6.3
92
11.6
13.3
14.9
18.1
22.3
24.9
24.2
2.5
31.8
18.0
36.9
20.8
0.16
0.16
0.18
0.18
0.18
0.20
0.38
0.6
0.7
1.3
0.07
0.07
0.08
0.08
0.07
0.07
0.14
0.3
0.5
0.7
10.0
13.5
8.5
9.3
9.8
8.9
7.6
9.1
10.4
9.3
1. 7
1.7
1.8
1.8
1. 7
1.6
1.6
1.5
1.2
1.0
0.8
0.7
0.9
0.8
08
0.9
0:9
1.0
1.0
1.0
1.1
09
0.7
0.6
0.6
0.7
0.8
0.8
0.6
0:1
0.7
1.66
1.74
1.80
1.75
1.60
]. 71
2.02
29
4.4
6.5
1930
1931
1932
1933
1934
1935
1936
1937
1938
1939
0.2
2.5
7.5
15.4
19.7
29.1
37.0
32.1
25.5
13.6
13.2
23.4
24.7
43.2
30.4
36.9
38.1
56.3
30.0
0.4
0.2
0.2
0.1
0.1
0.1
0.2
0.1
0.1
0.1
23.8
20.9
14.8
15.9
20.0
26.7
27.6
31.6
38.3
34.4
8.6
8.4
7.2
7.7
6.4
8.6
9.5
9.0
11.3
10.6
0.7
0.9
1.0
0.9
1.2
1.2
1.4
1. 7
1.6
1940
1941
1942
1943
1944
1945
1946
1947
1948
1949
28.0
7.9
17.2
96.7
4
32
138
120
358
190
41.2
34.4
66.5
68.5
93
149
193
311
835
920
0.1
0.0
37.0
82.6
97.9
129.0
145
170
278
339
506
553
9.3
8.7
8.1
11.3
16
29
41
69
96
81
7.5
11.6
13.0
15.6
38
43
51
241
413
135
1950
1951
1952
1953
1954
1955
1956
1957
1958
1959
278
194
357
382
121
64
576
234
440
357
1254
924
1 191
1 863
1 905
1 719
2 107
2 142
2 197
2 684
1 173
1340
806
894
352
359
997
1659
580
921
889
914
1 015
1 133
1290
1268
1300
1 495
77
66
89
81
74
71
59
49
46
37
272
333
319
414
319
420
420
487
432
434
229
330
324
422
506
578
818
934
1 328
1 726
1960
999
4100
319
1 600
28
503
1 852
20.9
34
68
50
85
112
312
209
577
145.0
327.0
598
1 235
929
410
<
2.8
4.7
5.0
12.(1
17.7
27.6
37.9
55.4
65 8
.57.0
61.9
76.9
81.0
132
383
428
424
293
261
0:8
1.1
0.9
1.2
2
2
3
9
9
69
Liite 3 (jatk.)
Appendix 3 (cont.)
Tuotannon arvoja, milj. mk
Value af output, million marks
...
~
os
. . ,.g~ -~
....... .o
';;?
~
~
c
;:::
~
::r: ::i::
~r- ~
:cdoo~~
~ ~ ~~
~ 1l ~ .;:
1
~
:::1
> ..c:11)
Cl)
..c:
~
0
;!
~
.... '""'
'°
~ ~
~·--~~~
~'o~~~
~t'a~~
3.54
3.80
4.04
3.81
4.02
4.23
3.99
3.21
3.44
3.59
:g ~~ii:
U)
~~
;:::
Q)
+>
;:::
§
Cl)
·~
tJ') 'N
>-.::
. c
~
s%~..;
<:!
µ:i ;;..,~ ~ q;
0.76
0.57
0.61
0.77
0.83
0.50
0.21
1.21
2.10
1.83
1860
1861
1862
1863
1864
1865
1866
1867
1868
1869
0.02
0.02
0.02
0.03
0.03
0.03
0.03
0.02
0.03
0.03
0.97
1.15
1.19
1.67
1.27
1.66
1.26
1.01
1.16
1.17
1870
1871
1872
1873
1874
1875
1876
1877
1878
1879
0.03
0.03
0.03
0.03
0.02
0.03
0.04
0.03
0.03
0.03
1.09
1.28
1.51
1.93
2.68
2.24
2.96
3.22
2.11
1.66
3.43
3.43
3.58
4.07
4.93
4.79
4.84
4.97
4.21
3.81
1.90
l.77
1.95
2.25
2.35
2.02
2.21
1.74
1.80
2.26
1880
1881
1882
1883
1884
1885
1886
1887
1888
1889
0.03
0.04
0.04
0.04
0.03
0.03
0.04
0.04
0.04
0.05
1.80
1.84
2.08
2.12
2.12
2.08
2.39
2.50
2.50
3.05
4.03
4.42
4.51
4.72
4.80
4.49
4.50
4.69
4.76
5.06
3.37
3.21
2.55
4.21
4.07
3.46
3.11
2.70
2.80
2.84
1890
1891
1892
1893
1894
1895
1896
1897
1898
1899
0.05
0.05
0.03
0.03
0.04
0.04
0.05
0.05
0.05
0.03
3.08
3.44
3.40
3.49
3.93
4.35
4.79
5.70
6.57
7.41
5.13
5.65
.5.66
5.49
5.74
5.83
6.25
6.87
7.90
8.67
2.83
2.06
1.77
2.58
3.15
2.95
2.48
1.86
1.53
1.64
1900
1901
1902
1903
1904
1905
1906
1907
1908
1909
0.06
0.06
0.06
0.06
0.06
0.06
0.06
0.06
0.06
0.07
8.93
7.91
7.82
9.40
10.46
9.60
10.01
11.27
11.61
11.19
9.43
8.93
9.03
9.15
9.40
9.65
10.05
11.03
11.64
10.96
l.75
1.79
2.11
2.50
1.99
2.49
2.45
2.49
2.32
2.48
70
;:::
-~ "c~ ~ ~ ~~
~ ..µ ;f ..c ~
;@ ~ <:! ii: ~
~se3~~
+
'
+
T
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
-1-+
"c-
+>
'
Cl) ...
"';:::
;:::
Cl)
• ..µ
"'
(,,;)
...
0
E~ ~~~ ~
~ 0 ~ ~·t -~
:g b
~ ~ $~
~ ~
0 l-1
!> -~"N
0
i::
;::: 0
~.s
+:'..µ
:·g
(/)~
0 ~ c c
::1 M ~ ~
~~tl!~~~~ t-<..o\.!J"""
1.55
1.62
1.45
0.48
0:00
0.28
1.49
3.14
2.10
3.73
126.82
136.09
131.06
140.94
139.03
133.55
129.57
107.64
146.04
148.80
2.55
0.89
2.42
1.28
5.17
1.21
1.99
2.45
2.80
2.49
155.93
161.63
174.22
186.40
200.61
206.46
216.43
189.60
165.70
165.25
5.88
1.99
3.47
2.26
2.21
4.37
2.25
0.20
1.69
2.97
190.31
181.47
195.72
205.51
197 .21
190.51
181.33
178.96
185.68
201.76
0.65
0.47
1.88
5.03
4.11
3.47
2.19
0.83
1.98
2.31
215.39
243.67
231.72
239.23
241.36
251.36
266.88
283.67
295.64
288.37
l.71
306.36
309.46
288.71
301.29
311.52
334.36
343.72
365.06
394.53
400.05
+ 0.36
+ 0.71
+ 3.23
4.01
+ 0.08
+ 1.39
+ 0.08
+ 1.57
+ 10.22
...;!:
"'
·~~
c ;:>-,
~
:0 ~ .t;
ctS >-,y.,,,:, o:r,
..., ...,
"'
1
::s
~~
~~ ~ §
~lo-4~
..Cl ctS
::1 ._,
,,..,
;i..
~
:g 'C' ~"'
5 .~> ~.,, .!~
+l
i:;
:r:: ::i:;
:~ ~ ~~
~~6
;s ..c:: ::i:; .:;
1910
1911
1912
1913
1914
1915
1916
1917
1918
1919
0.07
0.06
0.05
0.05
0.12
0.17
0.22
0.3
1.1
1.4
12.39
13.25
14.02
15.37
13.82
10.82
24.74
35.9
31.2
94.9
1920
1921
1922
1923
1924
1925
1926
1927
1928
1929
2.4
1.7
1.7
1.6
1.9
2.4
2.1
1.9
2.2
2.0
168.9
159.5
178.4
221.l
214.5
232.2
253.9
282.6
265.8
241.9
178.0
179.5
170.1
188.l
190.8
193.5
207.0
206.6
200.7
195.7
4.9
20.7
15.5
11.l
8.3
15.9
10.4
10.8
8.1
10.9
1930
1931
1932
1933
1934
1935
1936
1937
1938
1939
1.9
2.1
2.1
2.1
2.1
2.6
3.1
3.7
3.6
3.8
197.0
138.3
129.4
157.3
217.6
221.5
255.5
330.3
282.5
221.0
162.5
128.l
126.7
148.6
184.2
198.7
225.5
277.6
270.2
385.7
9.4
9.2
5.8
8.8
24.8
12.4
8.2
5.6
8.4
12.8
1940
5.0
1941
5.0
1942
17.5
18.3
1943
1944 25
1945 47
1946 117
1947 124
71
1948
60
1949
172.7
301.9
246.0
730.6
924
2 261
4 496
4 160
2 986
2 450
461.7
898.5
1 513:1
2 048.0
2 395
2 254
3 967
3 608
2 382
l 810
23.4
23.8
28.6
82.1
88
1950
1951
1952
1953
1954
1955
i956
1957
1958
1959
2
5
6
4
4
5
7
5
5
5
080
000
480
130
050
950
170
290
160
230
l 424
2 945
3 932
2 291
1 880
2 673
3 040
2 150
2 160
2 220
6 660
2 760
i:;
;:l
84
80
91
114
43
151
107
168
103
221
1960 137
i::
c
~
~
;;•o..:E,2;g
~~ä~~
12.06
12.25
12.59
12.77
14.24
13.34
27.39
53.9
70.4
134.3
•
c <:!
~s~~"
~>J·~~~
3.11
4.32
4.28
6.19
8.75
5.84
2.03
1.3
1.7
3.4
i:;
"' .:; ';i:;
i:;
~ ~ ~ ~~
~ +l ~~ -2
·-
;:l "' ;: .,,
~ ::s ..s:! ~ ~
µ.dh.) ;:;::
'
+
+
+
+
+
+
+
+
+
...," ...'
. -25 ~ ~
~
00
q,)
~-- ~
; ;a ~ ~ -~ ~
,..... 0 ..s:!.,...,, (,;) ·~
~
';:::::: 0 ~ l1i!
0 >~ c
i:: lo-4 ~ ·~
i::;
~ ~ ~
.S:;:~~
b ~ ~$~ ::s0 !:S c~ ~c
~18o:;?~~ t-< .0 \.:)"""
lo-4
391.04
404.76
444.81
447.78
455.22
532.91
727.80
1 459.6
2 370.3
3 343.4
1.13
0.99
1.49
2.29
2.66
6.21
2.46
10.1
53.6
144.6
4
5
5
4
5
5
5
5
6
5
56.2
6.4
13.6
1.6
22.9
7.2
7.7
20.5
4.4
67.8
782.5
939.4
333.8
685.5
244.8
814.8
568.0
844.5
029.1
584.0
68.0
23.9
13.2
18.9
16.6
37.3
55.6
73.5
39.6
221.2
4 983.0
4 352.8
4 546.9
4 602.9
5 034.0
5 459.3
6 041.6
6 898.5
7 158.8
7 288.8
421.6
258.2
+ 273.4
+ 83.l
58
+ 151
+ 49
+
- 1 374
+ l 533
2 854
+
554
1 092
7 489.4
9 134.0
12 179.7
16 145.2
21 320
35 331
48 415
7C• 993
85 283
IT2230
' 189
151
32
110
191
206
262
144
58
47
620
i
- 3 870
+ 3 870
640
+ 220
+
- 2 450
- 2 810
+ l 050
570
+ 580
495
l 438
1 927
2 221
1 617
1 951
1 992
1 275
1 553
1 159
123 420
147 020
159 760
158 830
162 510
180 510
205 410
214 520
232 420
255 580
130
- 1 870
1 257
276 510
5
31
967
150
98
+
+
+
+'
'
71
t.:>
-:i
2.94
3.00
3.53
3.48
3.22
3.19
3.78
2.55
2.68
2.84
2.75
2.60
2.85
2.83
2.72
2.85
3.10
3.02
2.97
3.59
0.45
0.19
0.29
0.24
0.71
0.75
0.53
0.87
0.98
0.59
0.60
0.89
l.26
0.95
0.72
0.94
0.90
l.05
l.33
l.55
1870
1871
1872
1873
1874
1875
1876
1877
1878
1879
1880
1881
1882
1883
1884
1885
1886
1887
1888
1889
2.62
2.95
2.59
2.99
2.52
2.82
2.63
2.09
3.28
3.07
0.13
0.07
O.ll
0.12
0.15
0.21
0.09
0.26
0.51
0.28
1860
1861
1862
1863
1864
1865
1866
1867
1868
1869
Siemenet
Seed
0.48
0.44
0.60
0.83
l.03
0.75
0.70
0.69
0.66
l.12
0.08
0.07
0.19
0.12
0.34
0.27
0.29
0.33
0.29
0.21
0.05
0.05
0.04
0.03
0.04
0.02
0.06
0.05
0.02
0.07
. 3.68
4.01
4.11
4.20
4.19
4.35
4.19
4.21
4.33
4.60
2.80
3.12
3.23
3.81
4.47
4.54
4.64
4.84
4.06
3.67
2.78
3.49
3.17
2.68
2.90
3.05
2.97
2.38
2.51
2.62
-
-
-
-
VäkilannoitMoottoriVäkirehu teet ja kalkki Polttopolttoaineet
Concentrated A rtijicial ferpuu
yms.
jodder
tilizers and Fuel wood Motor juels
lime
etc.
Tuotantokustannuksia, milj. mk
Production costs, million marks
3.61
3.54
3.73
3.80
3.86
3.72
3.64
3.70
3.69
4.04
2.88
3.05
3.19
3.64
3.98
3.74
3.85
4.14
3.64
3.25
3.40
3.47
3.50
3.56
3.49
3.41
3.27
3.28
3.43
3.66
2.83
2.91
3.15
3.36
3.56
3.57
3.70
3.70
3.49
3.10
3.32
3.45
3.31
3.19
3.19
3.33
2.86
2.88
3.19
3.05
3.63
3.58
3.76
3.84
3.89
3.74
3.66
3.72
3.71
4.06
2.92
3.01
3.24
3.67
4.02
3.78
3.90
4.17
3.69
3.38
3.20
3.51
2.57
2.59
2.65
3.20
3.12
2.49
2.39
2.85
2.61
2.65
2.66
2.71
2.64
2.58
2.47
2.47
2.59
2.74
2.18
2.24
2.42
2.58
2.74
2.74
2.83
2.84
2.68
2.38
2.49
2.59
2.48
2.39
2.39
2.50
2.16
2.20
2.43
2.33
Kon. ja
Rakenkalust.
nukset MachinBuildings ery and
equipment
Kon. ja
Rakenkalust.
nukset MachinBuildings ery and
equipment
3.17
3.51
2.56
2.58
2.64
3.20
3.10
2.46
2.36
2.81
Poistot
Depreciation
Korjaukset
Repairs
22.61
23.08
24.48
24.60
24.48
24.16
23.96
24.22
24.87
27.77
18.45
19.00
20.79
22.64
24.95
24.60
25.52
25.47
23.34
21.03
19.18
21.21
18.19
17.89
17.80
19.80
18.34
16.01
18.02
18.45
Tarvikekustannukset
yms. yhteensä
Costs of
materials etc.
Liite 4
Appendix 4
~
-:i
1.64
1.12
1.21
1.82
1.99
2.54
2.84
2.43
2.15
2.57
2.09
3.16
3.27
4.31
2.38
2.08
4.07
4.34
3.51
4.30
6.07
8.00
6.43
3.38
1.97
4.53
3.53
7.8
12.5
13.4
7.4
8.4
13.7
16.1
19.6
1890
1891
1892
1893
1894
1895
1896
1897
1898
1899
1900
1901
1902
1903
1904
1905
1906
1907
1908
1909
1910
1911
1912
1913
1914
1915
1916
1917
1918
1919
1920
1921
1922
1923
1924
Siemenet
Seed
124.2
137.0
131.1
200.8
291.5
14.95
16.10
16.68
20.41
19.06
74.47
126.36
54.8
36.6
108.l
7.51
7.40
9.07
8.70
9.90
12.10
15.60
13.20
15.30
16.32
4.50
4.36
5.14
3.54
3.92
4.05
5.18
5.83
5.84
7.27
25.5
38.9
82.2
57.0
69.8
3.66
4.28
4.65
5.37
4.25
4.95
4.94
12.4
3.9
32.9
1.89
2.08
2.18
1.93
2.07
2.06
2.39
2.79
2.62
3.07
0.69
0.58
0.65
0.64
0.99
1.22
1.29
1.46
1.84
1.92
72.9
78.5
93.3
98.4
105.5
10.43
10.31
10.57
10.88
14.67
20.55
27.92
44.2
53.6
60.8
8.34
8.39
8.62
8.81
9.08
9.13
9.29
9.57
9.82
10.06
4.77
5.04
5.05
5.19
5.07
5.29
5.46
6.10
7.26
8.31
0.40
0.53
0.66
0.79
0.78
0.90
1.50
4.5
7.5
8.5
0.09
0.10
0.12
0.13
0.14
0.16
0.17
0.18
0.25
0.32
0.00
0.00
0.00
0.00
0.03
0.05
0.06
0.07
11.0
15.4
19.8
20.9
24.7
-
-
VäkilannoitMoottoriVäkirehu teet ja kalkki Poltto- polttoaineet
Concentrated A rtificial ferpuu
yms.
jodder
til-izers and Fuel wood Motor fuels
lime
etc.
58.3
89.4
104.0
105.4
106.3
6.15
7.02
7.16
7.30
7.51
7.50
9.16
12.9
25.0
39.5
7.06
6.58
6.35
8.14
6.59
7.41
7.72
7.13
6.01
5.94
69.0
87.4
99.5
92.1
90.9
8.24
8.07
8.08
8.62
8.30
9.23
12.82
16.6
29.2
50.9
6.58
6.72
6.50
6.80
6.62
6.76
7.18
7.65
8.43
8.12
3.98
4.10
4.12
4.12
4.19
4.56
4.61
4.94
5.46
6.08
86.0
85.0
109.0
128.0
138.0
7.00
8.00
9.00
9.00
10.00
10.00
14.00
24.0
31.0
56.0
7.00
7.00
7.00
9.00
7.00
8.00
9.00
8.00
7.00
7.00
4.14
4.35
4.35
4.41
4.34
4.64
4.79
5.52
6.55
7.14
95.9
113.4
122.4
127.4
119.9
7.30
7.16
7.13
8.34
8.73
9.35
14.12
25.0
36.0
47.3
4.96
5.06
5.01
5.36
5.64
5.95
6.62
7.36
7.79
7.60
2.98
3.08
3.08
3.09
3.13
3.40
3.45
3.69
4.07
4.54
Kon. ja
Rakenkalust.
nukset MachinBuildings ery and
equipment
Kon. ja
Rakenkalust.
nukset MachinBuildings ery and
equipment
4.09
4.31
4.30
4.37
4.27
4.57
4.72
5.45
6.44
7.04
Poistot
Depreciation
Korjaukset
Repairs
670.1
771.4
914.8
1 001.8
1 135.4
76.88
83.38
84.29
89.08
90.24
161.01
243.42
237.7
254.0
464.3
52.56
53.60
55.10
61.76
58.78
64.69
74.83
72.56
73.60
75.42
29.00
29.21
30.16
29.39
32.06
34.91
37.48
41.99
46.50
51.80
Tarvikekustannukset
yms. yhteensä
Costs of
materials etc.
H"-
-;i
1925
1926
1927
1928
1929
1930
1931
1932
1933
1934
1935
1936
1937
1938
1939
1940
1941
1942
1943
1944
1945
1946
1947
1948
1949
1950
1951
1952
1953
1954
1955
1956
1957
1958
1959
1960
19.5
22.9
33.7
36.5
42.3
37.4
35.5
24.8
25.7
29.1
40.2
43.0
40.2
49.6
58.5
38.9
81.7
107.9
160.3
81
146
250
515
633
640
1 019
1 369
983
1 388
1 190
1 596
1 479
2 866
2 098
2 292
2 207
Siemenet
Seed
329.2
427.5
358.0
561.9
465.7
287.8
273.8
276.4
370.4
313.8
332.2
487.7
509.1
539.0
235.7
178.0
348.4
496.3
712.0
788
637
1405
2 228
4400
2 468
2 864
5460
7 340
5 316
6444
11162
15 240
12 830
11980
12 250
16 020
115.0
164.9
181.6
190.5
142.4
127.5
101.3
99.1
133.2
128.4
150.4
186.5
301.9
295.6
210.0
264.9
272.5
325.3
352.9
260
176
1122
2 316
2 965
2 789
2 938
3 577
4 762
5133
5 882
5 643
6 278
7 935
9122
11475
14 740
111.3
118.0
112.8
113.9
117.4
91.1
73.0
73.7
72.0
81.7
89.3
95.2
109.8
110.1
109.8
150.3
197.4
215.2
278.0
283
444
619
744
l 057
1 080
1450
2 270
2 710
2270
2040
1 990
2190
2170
2090
1 930
1 920
29.9
31.9
36.8
40.3
42.3
42.0
41.l
40.8
40.4
40.5
41.1
43.2
47.9
58.1
65.7
59.8
67.0
89.0
127.5
143
209
335
479
630
750
900
1201
1 516
1 817
2173
2 605
3152
3 843
4484
5071
5 509
VäkilannoitMoottoriVäkirehu teet ja kalkki Poltto- polttoaineet
Concentrated Artijicial ferpuu
yms.
jodder
tilizers and Fuel wood Motor fuels
lime
etc.
100.7
105.9
108.2
105.1
96.0
89.0
84.8
82.8
91.5
102.5
107.6
118.0
134.2
144.1
146.6
139.0
164.0
246.0
237.0
394
583
880
1297
1568
1544
1 750
2106
2100
2 065
2161
2197
2 483
2 867
2 811
2 775
3 173
Kon. ja
Rakenkalust.
nukset MachinBuildings ery and
equipment
141.0
128.9
148.0
141.0
155.0
159.5
171.0
181.2
177.0
184.3
166.0
169.4
143.0
143.8
141.0
139.3
137.0
129.3
150.0
124.8
161.0
128.3
175.0
136.3
204.0
153.0
225.0
189.0
243.0
197.1
261.0
252.5
309.0
303.5
412.0
349.8
459.0
471.4
436
536
713
878
1079
1 521
1424
1 598
2.260
2 199
2 387
2 660
2 989
3 760
4 381
4 520
4 731
5 301
4 770
6 222
4 881
6 409
5 032
7 129
8 054
5 300
5 512
8 261
5 753
11055
5 863
12 644
6094
13 999
Kon. ja
Rakenkalust.
nukset MachinBuildings ery and
equipment
109.7
117.9
124.3
110.0
100.2
88.8
79.7
78.6
85.9
99.5
107.7
127.6
153.6
177.4
170.9
157.2
173.7
222.2
276.7
335
554
881
1456
1 870
2087
2 536
3 050
3 301
3 215
3 328
3 393
3 690
3 648
3 593
3 877
4158
Poistot
Depreciation
Korjaukset
Repairs
1 298.8
1512.1
1 531.0
1 797.4
1 648.3
1 337.9
1 197.1
1 166.1
1 299.4
1 279.7
1 390.7
1 688.6
1 966.7
2 156.7
1 766.0
1805.9
2 245;6
2 888.4
3 622.7
3 908
5 224
9 294
13 709
20 290
48 446
54190
67 380
76 050
74 630
77 910
88 230
104 530
107 030
111 960
127 220
143 590
Tarvllrekustannukset
yms. yhteensä
Costs of
materials etc.
C!
-:i
1860
1861
1862
1863
1864
1865
1866
1867
1868
1869
1870
1871
1872
1873
1874
1875
1876
1877
1878
1879
1880
V)
~
5"'
,~· ~
244
237
235
231
226
227
227
224
209
214
220
224
231
239
242
246
242
234
238
244
240
E-<,.c:~
"' 0
·~
~ t00
;@
"'
<!)
+'
38
37
37
32
36
36
35
30
28
33
35
30
32
35
34
39
39
37
38
37
36
~~
,,,_
...ol "',;;
....
~
~ ~
~ ~
,;;
~
69
68
66
66
66
65
64
67
65
68
74
81
78
81
77
80
72
69
74
78
74
::r11i\a..::,
:cd d
........
=~ ·a
ol
v
~
"'c
695
680
665
662
670
671
686
670
640
653
687
710
700
720
740
769
775
769
783
804
796
....<
<!)
.s
c::
....
,c;
Yli talven elätetyt kotieläimet vuosina 1860-1880, 1 000 kpl
Livestock fed through winter during 1860-1880, in thousands
242
243
226
212
219
218
210
204
197
207
237
251
222
210
200
271
261
259
269
280
261
z gc3
g~~
... 'O "
+' +'
<!) ol "'
VJ
893
902
913
907
909
910
882
860
847
885
922
944
930
950
970
1 011
1 000
1 004
1 026
1 049
977
....<
ol
s ~"'
p.,~
+'
ol
ol
263
253
244
234
228
227
221
200
184
183
190
185
181
193
197
202
180
162
163
167
155
"'
~~
.....
20
21
24
31
29
27
25
25
26
22
16
28
31
30
31
30
33
27
23
22
21
:>=\.'25:
..c::"'
o-
<!)
+'
·~
~
."
~
57
55
55
48
58
55
56
57
59
60
64
66
72
77
82
87
81
75
70
70
67
0 "'
p.,~
...0
+"
Liite 5
90
95
100
105
110
115
120
125
120
130
145
150
155
160
165
170
174
173
177
188
190
~~
+'
ol
~ "'
~
ol "
Appendix 5
Liite 6
Appendix 6
Tietoja maitotaloudesta 1860-1910, milj. kg
Some data on dairy products in 1860-1910, millions of kilograms
...
·o> ~"'~
•M
1860
1861
1862
1863
1864
1865
1866
1867
1868
1869
1870
1871
1872
1873
1874
1875
1876
1877
1878
1879
1880
1881
1882
1883
1884
1885
1886
1887
1888
1889
1890
1891
1892
1893
1894
1895
1896
1897
1898
1899
1900
1901
1902
1903
1904
1905
1906
1907
1908
1909
1910
..0
Tuotanto
Vienti
Kulutus
Output
Exports
Consumption
.B ~
~ ~
;J""'
:::;i 1.::1
-~~
"Q) -~
::::;i.;;
:;;JQ
:;;JQ
0.0
0.3
0.7
1.2
1.6
2.0
2.1
1.9
2.9
4.7
5.1
5.8
7.3
6.8
6.1
6.4
6.3
7.2
8.2
10.4
14.3
14.3
12.7
12.5
12.l
11.9
[) ?-\
""<::!
0.0
0.2
0.2
0.2
0.1
0.1
0.3
0.2
0.3
0.3
0.3
0.4
0.4
0.4
0.5
0.5
0.6
0.7
1.0
1.4
1.4
1.4
1.8
1.6
1.5
1.6
0
.....w
"""'
"
;J""'
;J "
:::c
........;:
0
<::!
::.::~
0.5
0.5
0.4
0.4
0.5
0.5
0.5
0.5
0.5
0.6
0.6
0.6
0.6
0.7
0.7
0.7
0.8
0.7
0.8
0.8
0.8
0.7
0.8
0.8
0.8
0.9
0.9
0.9
1.0
1.0
1.0
1.0
1.0
l.O
1.2
1.3
1.3
1.4
1.4
1.3
1.3
l.2
1.2
1.2
1.2
1.1
1.2
1.3
1.3
1.2
1.2
0
+'
...
-::2
·o ~
>P:<
1.1
1.5
1.5
1.7
1. 7
2.3
2.0
3.1
5.2
4.9
4.8
4.8
4.1
4.8
5.2
4.8
5.5
4.4
4.8
6.3
6.5
4.9
5.0
5.1
4.5
5.1
5.5
6.8
7.6
8.2
8.0
8.0
8.1
9.6
13.3
12.7
13.0
14.6
12.4
10.1
9.8
9.0
9.7
10.3
12.2
15.9
15.1
12.7
12.0
11.6
11.l
0
.....
w
"'
"
"'
;:l"
,_,;:l""'
\.)
0.0
0.0
0.0
0.0
0.0
0.0
0.0
00
0.0
0.0
0.0
0.0
0.0
0.0
0.0
0.0
0.0
0.0
0.1
0.1
0.1
0.0
0.0
0.0
0.0
0.0
0.0
0.0
0.0
0.1
0.1
0.1
0.2
0.2
0.2
0.2
0.2
0.3
0.3
0.3
0.3
0.4
0.4
0.5
0.7
0.7
0.6
0.8
0.7
0.8
0.8
B..cc
-~~
·~~
;:
~;J ~
.'""
•N
:;;:~
::.:: V)
186
180
164
170
179
175
194
161
136
154
172
181
196
193
209
234
235
250
263
251
233
224
255
262
278
283
302
291
288
298
333
312
327
324
341
424
432
448
480
453
472
453
419
456
452
428
454
534
531
536
543
210
213
197
207
216
226
237
230
251
265
279
288
287
298
322
339
356
345
368
389
376
333
326
371
385
395
421
439
454
477
507
485
498
532
531
450
453
441
421
467
457
492
539
509
521
554
537
463
477
484
487
:o:l""'
s~
·a
;:
1-;
•M
-~
•M
1
;J ...
;:l -::2
::.:: P:<
22
22
20
21
22
23
25
24
26
27
29
30
30
31
33
35
37
36
38
40
39
34
38
39
39
41
43
45
46
48
51
49
50
53
62
69
69
73
72
65
67
63
60
64
67
69
70
74
74
74
74
Lähdeaineistoa
BJÖRKQVIST, HEIMER Guldmyntfotens införande i Finland åren 1877 -1878. Publikationer utgivna av Finlands Banks institut för ekonomisk forskning. Serie B: 13.
Helsingfors 1953.
-»- Prisrörelser och penningvärde i Finland under guldmyntfotsperioden 1878-1913,
En struktur- och konjunkturanalys. Publikationer utgivna av Finlands Banks institut
för ekonomisk forskning. Serie B: 19. Helsingfors 1958.
GROTENFELT, GösTA Lantbruket i Finland, En öfversikt. Helsingfors 1896.
-»-Tietoja Suomen maitotalouden kehityksestä. Kuopio 1906.
-»- Pellavan viljelemisestä ja valmistamisesta. Porvoo 1913.
-»- Linodlingstäflingarna under åren 1912, 1913 och 1914. Redogörelser afgifna af linodlingskommitten. Meddelanden från Industristyrelsen i Finland 1915. Häfte 63. Helsingfors 1915.
GROUNDSTROEM, OsK. Suomen virallinen maataloustilasto. Porvoo 1927.
HJELT, VERA Tutkimus ammattityöläisten toimeentuloehdoista Suomessa 1908-1909.
Työtilastoa XIII. Helsinki 1912.
HYNNINEN, EEMIL Ulkotyöväen palkkasuhteen kehitys Suomen suurimmissa kaupungeissa 19. vuosisadalla ennen elinkeinovapautta. Helsinki 1924·.
]uTIKKALA, Erno Suomen talonpojan historia. Porvoo 1942.
]UTILA, K. T. Elintarvikkeiden saanti ja käyttö vuosittain keskim. vv. 1911-13, Väestön
ravitseminen Suomessa. Helsinki 1932.
-»- Maatalouden merkitys Suomen talous- ja yhteiskuntaelämässä. Suomen Maatalous I.
Porvoo 1922.
-»-Suomen maatalous ja maatalouspolitiikka 20. vuosisadalla. Helsinki 1936.
Kansantulolaskelmien alkuperäisaineisto. Tilastollisessa päätoimistossa säilytettävä.
K1v1ALHO, K. Maatalouskiinteistöjen omistajanvaihdokset ja hinnanmuodostus Halikon
tuomiokunnassa 1851-1910. Helsinki 1927.
Komiteanmietintöjä:
1880: 1 Hevoshoidon edistämistä varten asetetulta komitealta.
1882: 8 Komiteanmietintö hollikyydin ja kestikievaritalojen järjestämisestä.
1903: 4 Komitealta, joka on asetettu tekemään ehdotusta kyydinpitoa ja kestikievaritaloja koskevaksi muutetuksi lainsäädännöksi.
1905: 3 Komitea Lapinmaan olojen tutkimista varten. Tilattoman väestön alakomitea,
Tilastollinen tutkimus yhteiskunta-taloudellisista oloista Suomen maalaiskunnissa
v. 1901, 1-6 eri vuosilta.
1910: 23 Linodlingens och linförädlingens upphjälpande i Finland.
1914: 2 Porolaidunkomisioonin mietintö.
1934: 3 Erinäisiä poronhoitoa koskevia kysymyksiä selvittämään asetettu komitea.
1935: 10 Puutarhakomitean mietintö.
1940: 5 Tutkimuksia kansanravitsemistilan parantamiseksi.
1940: 12 Pienviljelyskomitean mietintö.
KORPELA, EERO ]. Maataloustuotteiden ja -tarvikkeiden hinnat sekä maataloustyöväen
palkat Etelä-Suomessa vuosina 1926-1931. Helsinki 1932.
77
KosKIKALLIO, 0. Maatalouskiinteistöjen eläkerasituksesta Pirkkalan ja Ruoveden tuomiokunnissa vuosina 1800-1913. Helsinki 1927.
KUNNAS, HEIKKI Metsätaloustuotanto Suomessa 1860-1960, (käsikirjoitus).
Kuvernöörin kertomuksia. Tilastollisessa päätoimistossa säilytettävä alkuperäisaineisto,
eri vuosilta.
LAURILA, EINO H. Mittausongelmista kasvututkimuksissa. Kokonaistaloudellisia ongelmia.
Helsinki 1964.
LEHTINEN, ARTTURI Elintarvikkeiden saanti ja käyttö vuosittain keskim. vv. 1924-28.
Väestön ravitseminen Suomessa. Helsinki 1932.
LILJA, SIMO Maidon tuotanto ja käyttö Suomessa vv. 1909 ja 1922 ja Maidonmenekki voikiloon Suomen meijereissä. Helsinki 1924.
LINDAHL, ERIK-DAHLGREN, EINAR-KocK, KARIN The National Income of Sweden
1861-1930, Part 1-2. London (printed in Stockholm) 1937.
LINDBERG, VALTER Suomen kansantulo 1926-1938. Helsinki 1943.
Maaherrojen lähettämiä kirjeitä 1860-1865 ja 1913-1927 talous- ja valtiovaraintoimituskunnille tärkeimpien tuotteiden hinnoista. Valtionarkiston kirjekokoelmat.
MARJOMAA, PERTTI Maataloutta koskeva kansantulotilasto vuosilta 1948-1963. Ilmestyy Tilastokatsauksissa 1966.
Pellervo-Seuran markkinatutkimuslaitos. 25-vuotisjulkaisu. Helsinki 1959 sekä hintayms. aineistoa, yleensä julkaistuna myös Aune Pernun ym. artikkeleissa ja teoksissa.
PERNU, AUNE Maataloustuotteiden ja -tarvikkeiden hinnat neljännesvuosisadan aikana.
Pellervo-Seuran markkinatutkimuslaitos. 25-vuotisjulkaisu. Helsinki 1959.
PIHKALA, K. U. Suomen kananmunanhintojen muodostumisesta. Hämeenlinna 1941.
-»-Suomen myyntituottoinen puutarhaviljely vuoteen 1936 kohdistuneen tilastotiedustelun mukaan. Maataloustieteellinen Aikakauskirja 1939.
-»-Suomen siipikarjataloudesta ennen maailmansotaa. Siipikarja n:o 7. Helsinki 1938.
PIPPING, HUGO E. Myntreformen år 1865, Bidrag till kännedomen af Finlands natur och
folk, H. 82. Helsingfors 1928.
Puutarhauutiset, eri vuosikertoja.
RIKKIHAPPO- JA SuPERFOSFAATTITEHTAAT OY 40 VUOTTA. Helsinki 1960.
SAULI, LrrsA Viljelijäperheiden elintaso maataloushallituksen kirjanpitotiloilla tilivuosina
1935/36-1948/49. Helsinki 1951.
SIMONEN, SEPPO Lypsykarjatalousvaltainen maataloudellinen tuotantojärjestelmä Suomessa. Helsinki 1949.
-»-Suomen puutarhatalouden historia. Helsinki 1961.
Sosiaalinen Aikakauskirja 1918-1951. Sosiaalihallituksen ja Sosiaaliministeriön julkaisema, erityisesti kulutustutkimuksia 1945-1950 sisältävät numerot.
SUNDSTRÖM, S. Untersuchungen iiber <lie Ernährung der Landbevölkerung in Finnland.
Helsingfors 1908.
SuNILA, J. E. Undersökning af landthushållningens i Finland rentabilitet 1-VI. Landtbruksstyrelsens Meddelanden 100-134. Helsingfors 1915-1921.
Suomen osuusmeijerien Iiiketilasto vuosilta 1904-1952.
Suomen tilastollinen vuosikirja, eri vuosilta.
Suomen virallista tilastoa:
1
Kauppa ja merenkulku 1-22.
I A Kauppa, vuosijulkaisuja, 23-70.
II
Suomen taloudellinen tila 1-8.
III
Maatalous 1-45.
IV D Liikevaihtoverotilastoa 1-10.
78
VI
Väestötilastoa 1, 5, 9, 11, 22, 37, 45, 47, 56, 76 ja 98.
XVI
Valtion rakennushallinto 1- 8.
XVIII
Teollisuustilastoa, edellinen osa 1-25 ja jälkimmäinen osa 1-29.
XVIII A Teollisuustilastoa 30-66.
XIX
Tie- ja vesirakennukset, eri vuosilta.
XX
Rautatietilastoa, eri vuosilta.
XXXII
Sosiaalisia erikoistutkimuksia 5, 14, 21 ja 22.
TALLQVIST, J. V. Omden inverkan missväxterna på 1860-talet utöfvade på den ekonomiska ·
företagsamheten i landet. Ekonomiska Samfundets i Finland föredrag och förhandlingar, bd 1: 3. Helsingfors 1898.
Tilastoa Suomen karjantarkastusyhdistyksien toiminnasta tarkastusvuosina 1913-1951,
Maataloushallituksen tiedonantoja.
Tukkuhintaindeksin alkuperäisaineisto. Tilastollisessa päätoimistossa säilytettävä.
Tutkimuksia Suomen maatalouden kannattavuudesta tilivuosina 1912-1961. Maataloushallituksen tiedonantoja.
Työtilastollinen Aikakauslehti 1907 -1917. Teollisuushallituksen julkaisema.
VAINIKAINEN, VILJO Suomen lihantuotannosta. Helsinki 1934.
WILLANDT, 0. W. Lihan tuotanto ja markkinoiminen. Helsinki 1941.
-»-Perunan tuotanto ja markkinoiminen. Helsinki 1941.
United Nations, A System of National Accounts and Supporting Tables. Studies in
Methods, Series F, N:o 2, Rev. 2. New York 1964.
VALIO, Voinvientiosuusliike Valio r.l., vuosikertomukset vuodesta 1906 lähtien.
Valtion viljavarasto, vuosikertomuksia eri vuosilta.
VIITA, PENTTI Koneet ja kalusto Suomen maataloudessa vuosina 1900-1959, Kokonaistaloudellisia ongelmia. Helsinki 1964.
-»-Maatalous Suomen kansantulolaskelmissa. Maataloustieteellinen Aikakauskirja 1954.
Väestön ravitseminen Suomessa. Helsinki 1932.
79
.Summary
Information on the national income of Finland is available for the last four decades. A few
years ago a group of economists initiated a study of Finland's economic growth for the
period 1860-1960. One of the aims of this study group has been to revise the figures
already published.
This study concerns economic growth in the agricultural sector between 1860 and
1960. Estimates are based on statistics of production. Inputs from abroad and from other
domestic industries are deducted from the gross agricultural product1on, the difference
indicating the share of agriculture in the net national product, or the total income earned
in the agricultural sector. Agriculture, besides cultivation and cattle breeding, also includes
gardening, reindeer breeding, breeding animals for fur, and agriculture and horse labour
for other industries. Prices received by producers have been used for pricing the gross
production, while prices paid by producers have been taken as input prices. Products consumed by producers themselves have been valued at producer prices.
The figures, particularly for the earlier years, are estimates, as a number of items have
had to be imputed. The earlier figures are based mainly on information on crops, domestic
animals and prices contained in reports of governors of provinces, while figures for the
later years are based, with some adjustments, on official national income statistics.
In the course of a hundred years, the volume of gross agricultural production has increased
4.3 times and the volume of inputs 15 times. At the same time, the net product of agriculture in the national income has increased 3.2 times. Between the 1860s and the First
World War the price level rose very little, but since then it has risen very sharply. The
final totals are shown in tables 1 and 2 (page 34-35 and 54). The appendices 1-6 (page
56- 76) give a summary of the detailed results.
80
~ 4-:)
J 1+ 11,
SUOMEN I PANKIN
KIRJASTO
IVA5a 1965
14485.2
Suomen
Suomen Pankin julkaisuja ;
Kasvututkimuksia
1
Viita, Pentti
Maataloustuotanto Suomessa
1860-1960.
1995-04-24