sisällys Päätoimittaja Teemu Pakarinen Puh. 050 544 6457 Toimituspäällikkö Vesa Jääskeläinen Puh. 0400 235 788 Ulkoasu Minna Aho AD Puh. 040 156 9162 Kaija Rinkinen Puh. (09) 4767 5561 Tilaukset ja osoitteen muutokset Puh. 020 413 2636 [email protected] Tilaajien e-arkisto pellervo-e-lehdet.fi Ilmoitusten myynti Agrimedia Oy Tanja Forsman Puh. 040 539 3089 Pellervo Merja Sainio myyntipäällikkö Puh. (09) 4767 5573 Toimitus PL 77 (Simonkatu 6) 00101 Helsinki (09) 476 7501 (vaihde) telekopio (09) 694 8845 sähköpostiosoite [email protected] Henkilökohtaiset sähköpostit [email protected] Julkaisija Pellervo-Media Oy Pellervo on Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 2242-6396 Pellervo vastaa vain tilattujen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä ja palauttamisesta. Painopaikka Tämän lehden tilaajarekisteriä voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin. 3Pääkirjoitus 6Ajankohtaista KIINALAINEN JUTTU V alion ilmoitus laskea maidon perushintaa helmikuun alusta lukien on karvas pala suomalaisille maidontuottajille. Viimesyksyisen pudotuksen jälkeen maidon hinnasta on leikattu jo viidennes. Maitotiloille se merkitsee vuosittain jopa useiden kymmenien tuhansien eurojen tulonmenetystä, joka heijastuu moneen sektoriin, niin palkollisiin työntekijöihin, kone- ja tarvikekauppaan kuin moniin muihinkin osapuoliin, sillä rahaa jää maakuntiin entistä vähemmän. Ahdinkoa ei lievitä edes polttonesteiden ja polttoöljyn hintojen lievä lasku, sillä niistä koituva kustannussäätö jää yleensä muutamiin tuhansiin euroihin. Suurimmat kärsijät ovat juuri investoineet tilat, joille maidon hinnan alenemisen kipuraja tulee muita nopeammin vastaan. Pahimmillaan se johtaa siihen, että tingitään niin omasta kuin koneidenkin huollosta, terveydenhuollosta ja vapaa-ajasta säästämällä. Muualla Euroopassa maidontuotantoa lisätään voimaperäisesti, ja hintakilpailu tulee olemaan globaalia. Meidän näkövinkkelistä tilanne on hankala, koska Suomen yleinen hintataso on EUalueen virkaveljiin verrattuna huomattavasti korkeampi: Työntekijöiden palkat sivukuluineen, rehut, polttonesteet, vakuutukset, puhumattakaan veroista, rakennus- ja kuljetuskustannuksista. Tuo lista on loputtoman pitkä, sillä vain harvoissa asioissa tai hyödykkeissä hintalappu on muita maita halvempi. Kahden kauppaketjun ilmoitus joidenkin kuluttajahintojen laskusta ei tuottajia juuri lämmitä, sillä kaupan asema neuvottelutilanteessa elintarviketeollisuuden kanssa on vahva, ja se taas puolestaan heijastuu lihantuotantoon. Kuluttajat odottavat lihan ja lihatuotteidenkin hintojen laskevan, mikä puolestaan tulee vaikeuttamaan suoramyyntitilojen toimintaa. Nyt on vain yritettävä pelata niillä korteilla, jotka meille on jaettu. Suurin syntipukki tuottajahintojen laskuun on eittämättä Venäjä vastapakotteineen. Rajojen aukeaminen kaupankäynnille uudelleen muuttaisi markkinahintoja nopeasti kysyntää vastaavaksi. Jos jotain valopilkkua kevättä kohti piteneviin päiviin on luvassa, niin sekin nousee idästä. Sianlihan viennin avautumista maailman merkittävimmälle sianlihan markkina-alueelle Kiinaan voi pitää melkoisena voittona pitkään jatkuneille kauppaneuvotteluille. Kysynnän kasvu hiljakseen tulee avaamaan ihan uuden luvun suomalaisessa sikataloudessa, joka on madellut pohjamudassa ennätyspitkään. Toivoa vain sopii, että laadun leima näkyy myös hintapolitiikassa. Kiinalaiset pitävät suomalaista sianlihaa laadukkaana brändituotteena. Heille on vihdoin pystytty vakuuttamaan suomalaislihan olevan puhdasta, turvallista ja vastuullisesti tuotettua. Pohjaa alkavalle viennille luovat tuotantoketjun läpinäkyvyys, liharaaka-aineen jäljitettävyys ja kauttaaltaan hyvä eläintautitilanne. Vähäinen antibioottien käyttö tuotannossa antaa tässä selvän etulyöntiaseman kilpailijamaihin nähden. Sillä on myös merkittävä painoarvo, jos sianlihan vientikielto EU-maista Venäjälle edes osittain kumottaisiin. Erityisen tärkeää meille on pitää vaarallinen afrikkalainen sikarutto (ASF) rajojemme ulkopuolella. Vesa Jääskeläinen numero 2• 2015 27 Maitopoika 66 Maailmalta MAIDONTUOTANTO 8 Finnmilkin suurnavetassa on varauduttu kaikkeen 1 4 Uusitalon robottinavetassa tuotetaan luomumaitoa 1 8 Sähkön käyttö kuriin pienillä ratkaisuilla 2 2 Parsinavetasta hiehohotelli 2 4 Vierihoidon kehittäminen toi maitotilalle rauhan 2 8 Tartu Agro tähtää korkeaan tuotokseen YRITYSTOIMINTA 3 2 Älä pilaa rahoitusmahdollisuuksiasi! 4 8 Satamaito tuottaa lähimaitoa Satakunnasta 5 2 Pienjuustolan tuotteet syntyvät käsityönä 8 Työntäyteisiä päiviä, rauhallisia öitä. Näitä on luvassa toimintaansa parhaillaan käynnistelevässä Finnmilkin jättinavetassa. Juhani Korkiamäki ja Ari Teppo (oikealla) esittelivät uutta navettaansa avajaisissa yli 5 500 kävijälle. NAUDANLIHANTUOTANTO 3 8 Hereford on emolehmien ykkönen 40 200-paikkainen nautakasvattamo luomuohjein 4 4 Kuivikerumba keveni Koskisen sonninavetassa SIKATALOUS 56 Alhon emakkosikala pärjää tiimimeiningillä 6 0 Porsaiden leikkaaminen lisää työtä ja tuskaa 28 SIIPIKARJATUOTANTO 63 Antibioottien väärinkäyttö uhkaa siipikarjatuotantoa 48 Osuuskunta Satamaito on säilyttänyt itsenäisyytensä lukuisissa meijerialan tyrskyissä. Satamaidon omistaa 203 maidontuottajaa, joista pohjoisimmat ovat Kristiinankaupungista ja eteläisimmät Säkylästä. 63 Tarton kaupungin laitamilla Virossa sijaitsevan Tartu Agron maidontuotanto kuuluu maan tehokkaimpiin. Yhtiö tuottaa maitoa kahdella maatilalla ja kasvattaa kolmannella tilalla sikoja. Antibiooteille vastustuskykyinen ESBL-bakteeri on herättänyt runsaasti huolta myös Suomessa. Bakteerin leviämistä torjutaan hyvällä hygieniatasolla ja välttämällä turhaa antibioottien käyttöä. Kannen kuva: Hannu Koivisto • Seuraava Eläin-liite ilmestyy 5.3.2015 4 5