Liiallinen keskittäminen, suuruuden ihannointi ja jatkuvan kasvun vaatimukset johtaa yhteiskunnan eriarvoistumiseen ja rampautumiseen
Yhteiskunnan kehitys on ottanut viime aikoina huimasti takapakkia, vaikka teknologian avulla kehitystä kuvataankin eteenpäin meneväksi. 90-luvulla alkanut ja nykyisin kiihtynyt keskittämisvimma
ja jatkuvasti kasvavat tuottovaatimukset ovat rampauttaneet monia toimintoja pudottamalla ison
joukon pois tästä jatkuvien vaatimusten oravanpyörästä.
60-luvulla maaseudun palvelut olivat parempia, kuin nykyään. Silloin muutaman sadan asukkaan
kylissäkin oli pari kauppaa, pankki- ja postipalvelut ym. Nyt useimmissa kirkonkylissäkään ei ole
kuin yksi kauppa, eikä juuri muuta. 60-luvulla iso perhe pärjäsi 15 hehtaarin ja 8 lypsylehmän tilalla
kohtuullisesti, ilman EU-tukia, mutta nyt ei pärjätä 10 kertaa suuremmallakaan tilalla. Maaseutu
autioituu vauhdilla ja kiinteistöjen arvot lähestyvät nollaa. Autottomien eläkeläisten turvaverkko
on pääosin hävinnyt eikä muutto palvelujen lähelle aina onnistu. Osuustoiminta mahdollisti aikanaan koko maan kattavat palvelut mm. osuuskauppa- ja osuuspankkitoiminnan avulla. Nykyisin Skaupat ja osuuspankitkin ovat unohtaneet osuustoiminnan perimmäisen tarkoituksen ja ryhtyneet
muiden bisnes-toimijoiden tavoin maksimaalisen tuloksen tavoittelijoiksi.
Julkiseen sektoriin on tarttunut yritysmaailman tauti pakkomielteisestä keskittämisestä ja suuruuden ekonomiasta. On surullista todeta, että Kouvolan seudun kehitys on mennyt huonompaan
suuntaan noin 20 vuotta. Saamani käsityksen mukaan uuden Kouvolan johtamisesta on puuttunut
heti alusta saakka mm. avoinmuus ja kannustavan hallinnan keinovalikoima. Sen sijaan sisäpiirivaikuttaminen, autoritaarinen johtaminen ja erilaiset kiistat ovat vinouttaneet monia asioita. Pahimmat vinoutumat ovat syntyneet pienen joukon autoritaarisen ja itseriittoisen vaikutusvallan seurauksena. Demokratia on hieno asia, mutta enemmistökin voi olla väärässä ja johtaa vakaviin seuraamuksiin. Jos maakunnan poliitikkojen SOTE- valmistelu johtaa Kouvolan osalta epäonnistumiseen, siitä voi olla vakavat seuraukset asukkaille. Todennäköisesti sijoittajavetoiset palveluntuottajat valtaavat mahdollisen ”tyhjiön” ja keräävät voittonsa kohoavista taksoista. Jatkossa eriarvoisuus olisi pysyvää, sillä kaikilla ei ole varaa yksityisiin sote-palveluihin, vaikka ”valinnan vapaus”
toteutuisikin.
Seppo Purontakanen
www.taustatoimija.fi