Takuueläke
Takuueläke 21.09.2016 KELA Takuueläke 21.09.2016 Sisällysluettelo 1 Etuusohje ................................................................................................................................................... 1 1.1 Hyvä hallinto ....................................................................................................................................... 1 1.2 Tavoite ................................................................................................................................................ 2 1.3 Oikeus ja edellytykset ........................................................................................................................ 1.3.1 Suomessa asuminen ................................................................................................................ 1.3.1.1 Karenssiaika ........................................................................................................................... 1.3.2 Takuueläkkeeseen oikeuttavat eläkkeet ................................................................................... 1.3.3 Ei takuueläkkeeseen oikeuttava eläke ..................................................................................... 1.3.4 Maahanmuuttaja ....................................................................................................................... 2 2 2 3 4 4 1.4 Suhde muihin etuuksiin ...................................................................................................................... 4 1.5 Hakeminen ......................................................................................................................................... 6 1.5.1 Vireilletulo .................................................................................................................................. 6 1.5.1.1 Lähettäjän vastuu ................................................................................................................... 7 1.5.1.2 Asiakirjan siirto ....................................................................................................................... 8 1.5.2 Kuka voi hakea etuutta? ........................................................................................................... 8 1.5.2.1 Henkilö itse ............................................................................................................................ 8 1.5.2.2 Edunvalvoja ............................................................................................................................ 9 1.5.2.3 Edunvalvontavaltuutettu ......................................................................................................... 9 1.5.2.4 Asiamies eli valtuutettu ........................................................................................................ 10 1.5.2.5 Lähiomainen tai muu henkilö ............................................................................................... 10 1.5.2.6 Kunta .................................................................................................................................... 10 1.5.2.7 Kuolinpesä ........................................................................................................................... 10 1.5.3 Hakuaika ................................................................................................................................. 11 1.5.4 Lisäselvitysten pyytäminen ..................................................................................................... 12 1.5.4.1 Lisäselvitykset takuueläkkeessä .......................................................................................... 14 1.5.5 Hakemuksen peruminen ......................................................................................................... 14 1.6 Määrä ............................................................................................................................................... 1.6.1 Varhennusvähennys ............................................................................................................... 1.6.1.1 Takuueläke alkaa ennen 65 vuoden ikää ............................................................................ 1.6.1.2 Saa varhennettua vanhuuseläkettä takuueläkkeen alkaessa .............................................. 14 15 15 16 1.7 Määräytymisperusteet ...................................................................................................................... 1.7.1 Tulot ........................................................................................................................................ 1.7.1.1 Määrän selvittäminen ........................................................................................................... 1.7.1.2 Ulkomaan eläkkeen selvittäminen ....................................................................................... 1.7.2 Ei tuloa .................................................................................................................................... 16 16 19 19 21 1.8 Maksaminen ..................................................................................................................................... 1.8.1 Maksuosoite ............................................................................................................................ 1.8.2 Maksunsaajat (Nostajat) ......................................................................................................... 1.8.2.1 Etuudensaaja ....................................................................................................................... 1.8.2.2 Edunvalvontavaltuutettu ....................................................................................................... 1.8.2.3 Edunvalvoja .......................................................................................................................... 22 22 22 23 23 24 i KELA Takuueläke 21.09.2016 1.8.2.4 Kunta .................................................................................................................................... 1.8.2.4.1 Laitos- tai perhehoito (AML 14 §) ..................................................................................... 1.8.2.4.2 Sijais- ja jälkihuolto ........................................................................................................... 1.8.2.4.3 Elämäntapa, sairaus ja muut erityiset syyt ....................................................................... 1.8.2.5 Kuolinpesä ........................................................................................................................... 1.8.2.6 Vangin perhe ....................................................................................................................... 1.8.3 Ulosotto ................................................................................................................................... 1.8.4 Maksaminen regressinä .......................................................................................................... 1.8.4.1 Kansaneläkkeen korvaukseksi ............................................................................................. 1.8.4.2 Perhe-eläkkeen korvaukseksi .............................................................................................. 1.8.4.3 Toimeentulotukilain nojalla ................................................................................................... 1.8.4.3.1 Toimenpiteet toimistossa .................................................................................................. 1.8.4.4 Työttömyysetuuden korvaukseksi ........................................................................................ 1.8.4.4.1 Maksettava määrä ............................................................................................................ 1.8.4.4.2 Toimenpiteet toimistossa .................................................................................................. 1.8.4.5 Sairauspäivärahan korvaukseksi ......................................................................................... 1.8.4.6 Opintotuen korvaukseksi ...................................................................................................... 1.8.4.6.1 Toimenpiteet toimistossa .................................................................................................. 1.8.4.7 Kuntoutusrahan korvaukseksi .............................................................................................. 1.8.4.8 Potilasvahinkokeskukselle .................................................................................................... 1.8.5 Viivästyskorotus ...................................................................................................................... 1.8.5.1 Viivästysaika ........................................................................................................................ 1.8.5.1.1 Kolmen kuukauden sääntö ............................................................................................... 1.8.5.1.2 Yhden kuukauden sääntö ................................................................................................. 1.8.5.1.3 Etuus ei maksussa eräpäivänä (eräpäiväkorotus) ............................................................ 1.8.5.1.4 Etuudensaajasta johtuva maksueste (estekorotus) .......................................................... 1.8.5.2 Erityistilanteet ....................................................................................................................... 1.8.5.3 Korkoprosentti ...................................................................................................................... 1.8.5.4 Ei viivästyskorotusta ............................................................................................................ 1.8.6 Ennakonpidätyksen yleiset periaatteet ................................................................................... 1.8.6.1 Ennakonpidätyksen perusteet .............................................................................................. 1.8.6.2 Tietojen saanti ja käyttöönotto ............................................................................................. 1.8.6.2.1 Suorasiirtotiedot ................................................................................................................ 1.8.6.2.2 Tiedot maksunsaajalta ...................................................................................................... 1.8.6.2.3 Ennakonpidätyksen tallennus ........................................................................................... 1.8.6.3 Toimittaminen ....................................................................................................................... 1.8.6.3.1 Takuueläke ........................................................................................................................ 1.8.6.4 Ennakonpidätyksen korjaus ja palautus .............................................................................. 1.8.6.5 Takaisin maksetut etuudet ................................................................................................... 1.8.6.6 Regressisuoritukset .............................................................................................................. 1.8.6.7 Vuosi-ilmoitukset .................................................................................................................. 1.8.6.8 Kuukausivalvonta ................................................................................................................. 1.8.7 Etuusmaksujen peruutukset pankista ..................................................................................... 1.8.7.1 Etuusmaksujen palauttaminen kuoleman jälkeen ................................................................ 25 25 26 26 27 28 28 29 30 30 30 31 31 32 32 33 33 33 34 34 34 35 35 36 37 37 38 39 39 39 40 41 42 42 43 43 43 44 45 45 45 46 46 46 1.9 Ilmoitusvelvollisuus ........................................................................................................................... 46 1.10 Ratkaiseminen ................................................................................................................................ 47 1.10.1 Käsittelypaikka ...................................................................................................................... 47 ii KELA Takuueläke 21.09.2016 1.10.1.1 Takuueläkkeen käsittelypaikka .......................................................................................... 1.10.2 Esteellisyydestä .................................................................................................................... 1.10.2.1 Käsittely- ja ratkaisukielto .................................................................................................. 1.10.2.2 Esteellisyyden toteaminen ................................................................................................. 1.10.3 Lisäselvitykset ....................................................................................................................... 1.10.4 Päätöksen antaminen ........................................................................................................... 1.10.4.1 Väliaikainen päätös ............................................................................................................ 1.10.4.2 Päätöksensaajat ................................................................................................................. 1.10.4.3 Ratkaiseminen käytettävissä olevin tiedoin ....................................................................... 1.10.5 Kuuleminen ........................................................................................................................... 1.10.5.1 Milloin asiakasta on kuultava? ........................................................................................... 1.10.5.2 Miten kuullaan? .................................................................................................................. 50 51 51 52 52 52 53 54 55 55 55 56 1.11 Keskeyttäminen .............................................................................................................................. 56 1.11.1 Väliaikainen keskeyttäminen ................................................................................................. 56 1.11.2 Vankilassaolo ........................................................................................................................ 57 1.12 Lakkauttaminen .............................................................................................................................. 57 1.12.1 Muutto ulkomaille .................................................................................................................. 58 1.12.2 Pyynnöstä lakkauttaminen .................................................................................................... 58 1.13 Liikamaksu ...................................................................................................................................... 1.13.1 Takaisinperintä ...................................................................................................................... 1.13.2 Regressimenettely ................................................................................................................ 1.13.2.1 Takuueläke/ kansaneläke- tai perhe-eläke-regressi .......................................................... 1.13.2.2 Tuloksi otettavasta eläkkeestä valitus vireillä .................................................................... 1.13.2.3 Tulona huomioon otettavaa eläkettä korotettu takautuen .................................................. 1.13.2.4 Työperhe-eläkkeen maksaminen Kelan eläkkeen korvaukseksi ........................................ 1.13.2.5 SOLITA-huolto- ja perhe-eläkkeen maksaminen Kelan eläkkeen korvaukseksi ................ 59 59 59 60 60 61 62 64 1.14 Tarkistaminen ................................................................................................................................. 65 1.14.1 Tarkistamisajankohta ............................................................................................................ 65 1.14.2 Määräaikaistarkistus ............................................................................................................. 65 1.15 Päätöksen oikaisu ja poistaminen .................................................................................................. 66 1.16 Muutoksenhaku .............................................................................................................................. 66 iii KELA Takuueläke 21.09.2016 1. Etuusohje Etuusohje on toimintaohje, jota käytetään apuna etuuksien ratkaisutyössä ja neuvonnassa. Ohje on ensisijaisesti tarkoitettu Kelan sisäiseen käyttöön. Ohjeen pdf-tiedosto muodostuu automaattisesti Kelan intranetissä olevan etuusohjeen verkkosivuista. Teknisestä toteutuksesta johtuen sekä ohjeen sisällysluettelossa että ohjetekstissä on muutamia otsikoita kahteen kertaan. Ohjeen pdf-tiedoston teknistä toteutusta parannetaan tältä osin myöhemmin. Pdf-muotoisesta etuusohjeesta puuttuvat kaikille ohjeille sisällöltään samanlaiset ohjeet • päätöksen oikaisu ja poistaminen • takaisinperintä • muutoksenhaku. Näistä on tehty omat pdf-ohjeet. 1.1. Hyvä hallinto Kela on osa julkishallintoa ja viranomaistoimintaa. Hyvän hallinnon periaatteita tulee noudattaa myös Kelassa. Hyvään hallintoon kuuluvia perustuslaissa turvattuja perusoikeuksia ovat oikeus • saada asiansa käsitellyksi toimivaltaisessa viranomaisessa asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä • tulla kuulluksi • saada perusteltu päätös ja • hakea muutosta päätökseen. Hyvään hallintoon kuuluu myös • hyvän kielenkäytön vaatimus ja neuvontavelvollisuus. Etuusasioissa kuten muissakin Kelan käsiteltävissä asioissa on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Asiakkaalle on annettava etuusasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin. • asiakirjojen käsittelyn periaatteet. Jos Kelalle on erehdyksessä toimitettu asiakirja sen toimivaltaan kuulumattoman asian käsittelemiseksi, se on viipymättä siirrettävä oikealle viranomaiselle ja siirrosta ilmoitettava asiakkaalle. Jos Kelalle sen toimivaltaan kuuluvassa asiassa toimitettu asiakirja on puutteellinen, lähettäjää on kehotettava määräajassa täydentämään asiakirja. Muuten asia ratkaistaan käytettävissä olevin tiedoin. • käsittelyn objektiivisuus, jota varmistavat etenkin esteellisyyssäännökset. Esteellinen toimihenkilö ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä. Toimihenkilö on esteellinen, jos kyse on esimerkiksi hänen omasta tai hänen läheisensä etuusasiasta. Toimihenkilön on itse havaittava esteellisyytensä. Myös Kelan asiantuntijalääkäri voi olla esteellinen. Näillä esteellisyyssäännöksillä suojataan menettelyn puolueettomuutta ja objektiivisuutta. Toiminnan tulee paitsi olla puolueetonta, myös näyttää puolueettomalta ulkopuolisenkin silmin. • selvittämisvelvollisuus. Kelan on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset. Asianosaisen eli asian vireille panneen on esitettävä selvitystä vaatimuksensa perusteista ja muutoinkin myötävaikutettava vireille panemansa asian selvittämiseen. Näitä ja muita yleisiä hyvän hallinnon perusteita ohjeistetaan tarkemmin • hallintolain soveltaminen etuusasioissa -ohjeessa 1 KELA Takuueläke 21.09.2016 • etuusohjeen kohdissa Hakeminen ja Ratkaiseminen. Lue lisää hallintolaista (434/2003). 1.2. Tavoite Takuueläke on vähimmäiseläke, jonka tarkoituksena on turvata pientä eläkettä saavien henkilöiden toimeentuloa. 1.3. Oikeus ja edellytykset Takuueläke voidaan myöntää Suomessa asuvalle 16 vuotta täyttäneelle henkilölle, joka • saa takuueläkkeeseen oikeuttavaa eläkettä tai • on takuueläkkeestä annetun lain mukainen maahanmuuttaja. Myöntäminen edellyttää lisäksi, että hakijan eläketulot ovat alle takuueläkkeeseen oikeuttavan tulorajan. Takuueläkkeen hakijan on haettava Suomesta ja muista maista kaikki eläkkeet, joihin hänellä olisi oikeus. 1.3.1. Suomessa asuminen (TKL 703/2010 2 §) Suomessa asuminen ratkaistaan asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain (1573/1993) 3, 3a ja 4 §:n mukaan. (Ratkaisutyö – Vakuuttaminen – Asumista koskeva lainsäädäntö - Kansallinen lainsäädäntö – Suomessa asuminen) Takuueläke on EY-asetuksen 883/2004 artiklan 58 mukainen vähimmäisetuus, mutta sitä ei makseta ulkomaille. Takuueläkettä voidaan kuitenkin maksaa henkilölle, joka oleskelee tilapäisesti ulkomailla. Kun Kela saa tiedon, että henkilö on lähtenyt ulkomaille, selvitetään muuton syy ja oleskelun aiottu kesto. (Ratkaisutyö> Vakuuttaminen> Hakeminen ja päätöksen antaminen> Suomesta muutto). 1.3.1.1. Karenssiaika Takuueläkkeen hakijan on tullut asua Suomessa vähintään kolmen vuoden ajan 16 vuotta täytettyään. Asumisen ei tarvitse olla yhdenjaksoista eikä edeltää välittömästi takuueläkkeen myöntämistä. Kolmen vuoden asumisaikaa ei kuitenkaan edellytetä alle 19-vuotiaana Suomessa työkyvyttömäksi tulleelta henkilöltä eikä eläkkeen hakijalta, joka on saanut alle 16-vuotiaan vammaistukea 16 vuotta täyttäessään. (TKL 703/2010 4 §) 2 KELA Takuueläke 21.09.2016 EY-asetuksia sovellettaessa kolmen vuoden Suomessa asumista ei edellytetä myöskään toisessa EU-/Eta-maassa tai Sveitsissä alle 19-vuotiaana työkyvyttömäksi tulleelta. (EY-asetus 883/2004 artikla 5) Jos hakija ei ole asunut Suomessa kolmea vuotta 16 vuotta täytettyään, otetaan asumisaikavaatimuksen täyttämiseksi huomioon toisessa EU-/Eta-maassa tai Sveitsissä täyttyneet eläkevakuutuskaudet. Takuueläkkeen saamiseksi edellytetään vastaavasti kuin kansaneläkkeessä yhden vuoden Suomessa asumista (EY-asetus 883/2004 artikla 6). Pyydä ulkomailta vakuutuskausitodistus E205 tarvittaessa. 1.3.2. Takuueläkkeeseen oikeuttavat eläkkeet Takuueläkettä voi saada henkilö, joka saa • kansaneläkettä tai työeläkettä varhennettuna vanhuuseläkkeenä tai vanhuuseläkkeenä ja on täyttänyt vähintään 63 vuotta (vuonna 1957 ja sitä ennen syntyneillä ikäraja on 62 vuotta heidän saadessaan työttömyyspäivärahan lisäpäiväpäivien perusteella myönnettävää varhentamatonta vanhuuseläkettä), • Kelan maksamaa työkyvyttömyyseläkettä, kuntoutustukea tai työttömyyseläkettä, • työeläkelakien mukaista täyttä työkyvyttömyyseläkettä, kuntoutustukea, yksilöllistä varhaiseläkettä tai työttömyyseläkettä, • luopumistukea • täyden työkyvyttömyyden perusteella jatkuvasti maksettavaa tapaturmaeläkettä tai elinkorkoa, jota maksetaan lakisääteisen tapaturmavakuutuksen, sotilastapaturman, tapaturmavakuutuslain 57 §:n, maatalousyrittäjäin tapaturmavakuutuksesta annetun lain 21 §:n tai sotilasvammalain perusteella • täyden työkyvyttömyyden perusteella jatkuvasti maksettavaa työkyvyttömyyseläkettä, jota maksetaan liikennevakuutusta koskevien lakien perusteella, • täyden työkyvyttömyyden perusteella ansionmenetyksen korvausta, jota maksetaan, kun liikennevahingon sattumisesta on kulunut vuosi. Takuueläkkeeseen oikeuttavia työeläkkeitä ovat • yksityisten alojen työeläkkeet (TyEL tai TEL, LEL, TaEL sekä MEL, MYEL ja YEL) • julkisten alojen työeläkkeet (VaEL, KuEL, KiEL, Suomen Pankin, Kelan, Ortodoksisen kirkon ja Ahvenanmaan työeläkkeet) • valtion, kunnan, kuntainliittojen ja seurakuntien vanhojen järjestelmien mukaiset lakeihin ja eläkesääntöihin perustuvat työeläkkeet • työnantajan vapaaehtoisesti ottamat ns. rekisteröimättömät eläkkeet Oikeus takuueläkkeeseen syntyy vain sellaisen eläkkeen perusteella, jota tosiasiallisesti maksetaan. Jatkuvasti maksettavaksi katsotaan eläke tai korvaus, jota maksetaan vähintään kuusi kuukautta. Täyden työkyvyttömyyden perusteella myönnetyksi katsotaan tapaturmaeläke, liikennevakuutukseen perustuva työkyvyttömyyseläke, ansionmenetyksenkorvaus sekä sotilasvammalain mukainen elinkorko silloin, kun korvaus- tai haitta-aste on 100 prosenttia. (TKL 703/2010 7 §) 3 KELA Takuueläke 21.09.2016 1.3.3. Ei takuueläkkeeseen oikeuttava eläke Takuueläkkeeseen ei ole oikeutta, jos henkilö saa pelkästään • perhe-eläkettä • osatyökyvyttömyyseläkettä • tapaturmavakuutuslain/liikennevakuutuslain perusteella maksettavasta kuntoutuksesta annettujen lakien mukaista täyttä (haitta-aste 100 %) korvausta • osa-aikaeläkettä • luopumiseläkettä • itse kustannettua vapaaehtoiseen vakuutukseen perustuvaa eläkettä • kertakorvauksena suoritettavaa eläkettä tai korvausta • työeläkelakien mukaista osakuntoutusrahaa, kuntoutusrahaa tai kuntoutusavustuksia • EU/Eta-maasta tai Sveitsistä maksettavaa eläkettä. Jos työeläkettä ei ole tapaturma- tai liikennevahinkokorvaukseen tehdyn LITA-vähennyksen vuoksi jäänyt maksettavaksi, tällainen työeläke ei oikeuta takuueläkkeeseen. Samoin jos kansaneläke tai kansaneläke ja työeläke ovat lepäämässä, tai jätetään lepäämään heti myöntämisestä lukien taikka kansaneläke on keskeytetty vankilassaolon vuoksi, oikeutta takuueläkkeeseen ei ole. Oikeus syntyy vain sellaisen eläkkeen perusteella, jota henkilö tosiasiassa saa. 1.3.4. Maahanmuuttaja (TKL 703/2010 7 § 2 mom. ) Takuueläke voidaan myöntää • 65 vuotta täyttäneelle maahanmuuttajalle tai • työkyvyttömyyden perusteella 16 – 64 -vuotiaalle maahanmuuttajalle, joka on kansaneläkelain mukaan työkyvytön. Maahanmuuttajalla tarkoitetaan henkilöä, joka ei saa takuueläkkeeseen oikeuttavaa eläkettä Suomesta (TKL 703/2010 5 §). Maahanmuuttajalla ei ole oikeutta takuueläkkeeseen pelkästään sokeuden tai liikuntakyvyttömyyden perusteella. Lue lisää kansaneläkelain mukaisesta työkyvyttömyydestä. (Työkyvyttömyyseläke > Oikeus ja edellytykset > Työkyvyttömyys) 1.4. Suhde muihin etuuksiin Kelan eläkkeet Takuueläkkeensaaja voi saada samanaikaisesti • kansaneläkettä • perhe-eläkettä • Kelan eläkkeet otetaan tulona huomioon takuueläkkeen määrää laskettaessa. Takuueläke ei vaikuta kansaneläkkeen eikä perhe-eläkkeen määrään. (KEL 568/2007 22 § ja 35 §) 4 KELA Takuueläke 21.09.2016 Eläkkeensaajan asumistuki Takuueläkkeen saaja voi saada eläkkeensaajan asumistukea, jos takuueläke on myönnetty maahanmuuttajalle työkyvyttömyyden perusteella. Asumistuen voi saada myös sellainen takuueläkkeensaaja, joka on täyttänyt 65 vuotta. Alle 65-vuotias voi saada asumistukea, jos hän saa takuueläkkeen lisäksi sellaista muuta eläkettä, joka tuo oikeuden asumistukeen. Takuueläke otetaan tulona huomioon asumistuessa. Lue lisää eläkkeensaajan asumistuesta (Etuusohje > Eläkkeensaajan asumistuki). Lapsikorotus Pelkkää takuueläkettä saava ei voi saada lapsikorotusta. Eläkettä saavan hoitotuki Takuueläkkeen saaja voi saada eläkettä saavan hoitotukea. Lue hoitotuesta lisää (Etuusohje > Eläkettä saavan hoitotuki). Sairauspäiväraha Takuueläkkeen saaja voi saada sairauspäivärahaa, jos hän • on alle 68-vuotias ja • on työssä eläkkeelle siirtymisen jälkeen ja • tulee työkyvyttömäksi eläkkeellä ollessaan tekemäänsä työhön. Jos takuueläke on myönnetty sokealle tai liikuntakyvyttömälle henkilölle kansaneläkelain 12 §:n 4 momentin mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen perusteella, hänellä on sairastuessaan aina oikeus sairauspäivärahaan. Takuueläkettä ei yllä mainituissa tilanteissa vähennetä sairauspäivärahasta. Takuueläkkeen saaja voi saada sairauspäivärahaa myös, jos takuueläke on myönnetty eri lakien mukaisen täyden työkyvyttömyyden perusteella. Takuueläke vähennetään tällöin samalta ajalta maksettavasta sairauspäivärahasta. Kuntoutusraha Takuueläkkeen saaja voi saada eläkkeensaajan kuntoutusrahaa, jos takuueläke on myönnetty maahanmuuttajalle työkyvyttömyyden perusteella tai kansaneläkelain tai työeläkelakien mukaisen täyden työkyvyttömyyseläkkeen perusteella. Muita kuntoutusrahaetuuksia takuueläkkeensaaja ei voi saada. Jos takuueläke on kuitenkin myönnetty KEL 12 §:n 4 momentin mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen perusteella, eläkkeensaaja voi saada kuntoutusrahaa. Työttömyysetuudet Takuueläkkeen saaja voi saada työttömyysturvalain mukaisia työttömyysetuuksia, jos hänelle on myönnetty työkyvyttömyyseläke KEL 12 §:n 4 momentin perusteella tai hän saa ainoastaan ulkomaista työkyvyttömyyseläkettä. Takuueläke vähennetään tällöin samalta ajalta maksettavasta työttömyysetuudesta. Opintotuki ja aikuiskoulutustuki Takuueläkkeen saaja ei voi saada opintotukea eikä aikuiskoulutustukea. 5 KELA Takuueläke 21.09.2016 1.5. Hakeminen Takuueläkettä haetaan lomakkeella (GE1) Takuueläkehakemus. Takuueläkettä voidaan hakea myös verkkoasiointipalvelussa www.kela.fi > asiointi. Tällöin eläkkeenhakija kirjautuu palveluun omilla pankkitunnuksilla, sähköisellä henkilökortilla tai mobiilivarmenteella. Takuueläkettä voi hakea suullisesti Kelan toimistossa tai puhelimitse numerosta 020 692 202. Maahanmuuttajan, joka hakee takuueläkettä työkyvyttömyyden perusteella, on täytettävä myös Työkyvyttömyyseläkehakemus (ETK/KELA 7002). Maahanmuuttajan, joka saa takuueläkettä määräaikaisena työkyvyttömyyden perusteella, on haettava takuueläkkeen jatkoa lomakkeella (GE2) Selvitys työkyvystä takuueläkkeen jatkoa varten. Ulkomaista eläkettä tai korvausta saavalle takuueläkehakemus (GE1) lähetään esitäytettynä määräaikaistarkistusta varten (TKL 703/2010 6§, 10, 11 §). Lue lisää Tarkistaminen > Määräaikaistarkistus. Liitteet Hakijan tulee toimittaa hakemuksen liitteeksi selvitys ulkomaan eläkkeen bruttomäärästä. Voit pyytää asiakkaalta hakemuksen ja liitteitä alla mainituilla kirjeillä. • GEH01, GEH06, GEH07, Takuueläkkeen hakeminen • GEL01 Takuueläkehakemuksen täydentäminen • GEL07 Tiedustelu eläkkeistä ja korvauksista 1.5.1. Vireilletulo Etuusasia tulee vireille sinä päivänä, kun kirjallinen hakemus tai muu vireilletuloasiakirja (esim. lääkärintodistus, ilmoitus työnantajan maksamasta palkasta, ks. ko.etuusohje) saapuu Kelaan tai muuhun toimivaltaiseen pisteeseen, esim. yhteispalvelupisteeseen tai työeläkelaitokseen. Kun hakemus tai muu asiakirja otetaan vastaan, se skannataan OIWAan. Hakemuksen saapumisajasta tulee jäädä Kelaan todisteellinen tieto, koska se voi vaikuttaa oikeuteen saada etuutta. Jos asiakirjan saapumisaika on epäselvä, asia tulkitaan asiakkaan eduksi (esimerkiksi aamulla postilaatikossa olevat asiakirjat voidaan tulkita edellisenä päivänä saapuneiksi). Hakemuksella postitse tai henkilökohtaisesti toimitettuna Pääsääntöisesti etuuksia on haettava hakemuslomakkeilla ja hakemukset on allekirjoitettava. Jos hakemusta ei ole laadittu hakemuslomakkeelle, asia rekisteröidään vireille ja hakijaa pyydetään täyttämään hakemuslomake. Jos hakemus saapuu allekirjoittamattomana esimerkiksi postitse, siihen ei kuitenkaan tarvitse pyytää allekirjoitusta, ellei ole syytä epäillä hakemuksen alkuperäisyyttä tai eheyttä eikä esimerkiksi sitä, että hakemus olisi asiakkaan tahdon vastainen. Asia tulee vireille myös puutteellisella hakemuksella. Puutteellista hakemusta ei palauteta asiakkaalle, vaan asiakasta pyydetään täydentämään sitä. Asiakkaalla on oikeus pyynnöstä saada todistus asiakirjan vastaanottamisesta. 6 KELA Takuueläke 21.09.2016 Sähköisen asiointipalvelun kautta Asiakas voi saattaa asian vireille myös sähköisellä hakemuksella osassa etuuksista käyttämällä Kelan sähköisiä asiointipalveluja. Hänen on tällöin tunnistauduttava joko pankkien verkkotunnusten tai sähköisen henkilökortin avulla. Sähköisen asioinnin palvelujen kautta jätetyistä hakemuksista lähtee automaattinen vastaanottokuittaus lähettäjälle. Tutustu verkkoasiointiin Kelassa (Asiakaspalvelu > Palvelutilanteen tuki > Verkkoasiointi Kelassa). Sähköpostitse tai faksilla Asia voi tulla vireille myös sähköpostilla tai faksilla. Vireilletulotiedoista tulee käydä ilmi, mitä asia koskee sekä lähettäjän nimi ja yhteystiedot. Sähköpostiviesti, josta ilmenee kaikki etuuden hakemiseen liittyvät olennaiset tiedot, voidaan tulkita vireillepanoasiakirjaksi. Etuusasia tulee vireille sähköpostiviestin perusteella viestin saapumispäivänä, mutta asiakasta pyydetään toimittamaan alkuperäinen hakemuslomake myöhemmin. Viestin saapumisesta Kelaan tulee ilmoittaa välittömästi lähettäjälle. Sen voi tehdä sähköpostilla. Tämä ei ole kannanotto asian käsittelyn edellytyksiin, vaan ainoastaan ilmoitus viestin saapumisesta. Faksina toimitettu hakemus tulee vireille faksin saapumispäivänä. Faksatussa hakemuksessa oleva allekirjoitus on riittävä, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä ole syytä epäillä asiakirjan alkuperäisyyttä ja säilymistä muuttumattomana. Tällöin alkuperäistä hakemuslomaketta ei tarvitse toimittaa myöhemmin. Suullisesti Tietyissä tilanteissa asia voi tulla vireille myös asiakkaan suullisen hakemuksen (katso ko. etuusohje) tai ilmoituksen perusteella (esimerkiksi etuuden lakkautus tai päätöksen oikaisu asiakkaan eduksi). Suullisesti saadut tiedot on aina dokumentoitava OIWAn yhteydenottoon. Luo tarvittaessa toimeksiantotyö ja liitä yhteydenotto siihen. Lue lisää • Hakemuksen vireille tulosta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Kaikki menettelyohjeet > Hallintolain soveltamisohje > Vireilletulo) • Sähköisestä asioinnista (Ratkaisutyö >Menettelyohjeet > Sähköinen asiointi) 1.5.1.1. Lähettäjän vastuu Lähettäjä vastaa asiakirjan perillemenosta oikeaan osoitteeseen oikeassa ajassa. Asiakkaalla on ensisijainen velvollisuus selvittää, minkä viranomaisen tehtäviin asiakirjan käsittely kuuluu. Asiakas vastaa myös siitä, että asiakirja tulee perille toimivaltaiseen viranomaiseen ennen määräajan päättymistä. Esimerkiksi postinkulun viivästyminen ei poista lähettäjän vastuuta. Jos Kelan sähköpostipalvelin tai sähköinen asiointipalvelu ei ole ollut toiminnassa teknisen vian vuoksi eikä tämän vuoksi ole tietoa sähköisen viestin saapumisajankohdasta, viestin tai hakemuksen katsotaan saapuneen sinä ajankohtana, jona se on lähetetty. Tästä ajankohdasta on kuitenkin oltava luotettava selvitys. 7 KELA Takuueläke 21.09.2016 1.5.1.2. Asiakirjan siirto Jos Kelaan on saapunut toiselle viranomaiselle tai laitokselle kuuluva asiakirja • tee hakemukseen tai asiakirjaan saapumismerkintä • siirrä asiakirja oikealle, toimivaltaiselle viranomaiselle tai muulle taholle, esimerkiksi kunnan viranomaiselle, toiselle eläkelaitokselle tai verotoimistoon. Sinun ei tarvitse tehdä erillistä päätöstä asian tutkimatta jättämisestä • tee hyvän hallintotavan mukaisesti asiakirjaan merkintä asian siirtämisestä • ilmoita asian siirrosta asiakkaalle, jotta hän tietää, missä asia on käsiteltävänä. Asiassa on toimittava viivytyksettä, koska määräajat lasketaan siitä, kun oikea viranomainen on saanut asiakirjan. Jos toimivaltaista viranomaista ei pystytä selvittämään eikä asian tutkiminen kuulu Kelan toimivaltaan, ota yhteys asiakkaaseen. Myös Kelassa asiakirja on siirrettävä viivytyksettä oikeaan käsittely-yksikköön. 1.5.2. Kuka voi hakea etuutta? Tässä ohjeessa on kerrottu yleiset säännöt siitä, kuka voi hakea etuutta missäkin tilanteessa. Tämän lisäksi on olemassa etuuskohtaisia säännöksiä, jotka voivat joko poiketa näistä yleisistä ohjeista tai täydentää niitä. Etuuksien osalta katso myös kohta Maksaminen. 1.5.2.1. Henkilö itse Täysivaltainen henkilö hakee etuutta yleensä itse. Täysivaltaisia ovat 18 vuotta täyttäneet henkilöt, ellei holhousviranomainen ole rajoittanut heidän oikeustoimikelpoisuuttaan tai julistanut heitä vajaavaltaisiksi. Täysivaltainen henkilö voi myös valtuuttaa toisen henkilön eli asiamiehen hakemaan etuutta puolestaan. Henkilö voi itse hakea etuutta, vaikka hänelle olisi määrätty edunvalvoja. Edellytyksenä on tällöin, ettei holhousviranomainen ole rajoittanut hänen toimintakelpoisuuttaan (tai on rajoittanut muutoin, mutta rajoituksen ei voida katsoa koskevan etuusasioiden hoitoa). Lue lisää toimintakelpoisuuden rajoittamisesta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta > Mitä tarkoittaa toimintakelpoisuuden rajoittaminen?) Vajaavaltaisia ovat alle 18-vuotiaat tai henkilöt, jotka tuomioistuin on julistanut vajaavaltaiseksi. Vajaavaltaiseksi julistettu henkilö ei voi itse hakea etuutta, vaan sitä hakee hänen puolestaan hänen edunvalvojansa. Kuitenkin vajaavaltaiseksi julistettu voi itse päättää henkilöään koskevista asioista (ei kuitenkaan taloudellisista asioista), jos hän kykenee ymmärtämään asian merkityksen. Esimerkiksi Kelan pyyntö lääkärin lisätutkimuksiin on tällainen vajaavaltaisen henkilöä koskeva asia. Lue lisää vajaavaltaiseksi julistamisesta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta > Mitä tarkoittaa vajaavaltaiseksi julistaminen?) Alaikäisen edunvalvojina ovat yleensä hänen huoltajansa. Yleensä alaikäisen puolesta etuuksia hakee hänen edunvalvojansa. 15 vuotta täyttäneellä alaikäisellä on oikeus myös itse hakea etuutta. Alaikäisen hakijan osalta katso myös mahdolliset etuuskohtaiset menettelyt. Jos henkilö, jolla edellä kerrotun mukaisesti ei itsellään ole oikeutta hakea etuutta, on itse jättänyt etuushakemuksen, ota yhteyttä henkilön edunvalvojaan tai huoltajaan. 8 KELA Takuueläke 21.09.2016 1.5.2.2. Edunvalvoja Edunvalvojalla on oikeus hakea etuutta, jos holhousviranomainen on määrännyt edunvalvojan hoitamaan henkilön taloudellisia asioita (kuten etuusasioita) tai varallisuutta. Henkilöä, jonka puolesta edunvalvoja toimii, kutsutaan päämieheksi. Jos päämiehen oikeustoimikelpoisuutta ei ole rajoitettu, voi hakemuksen tehdä ja allekirjoittaa joko päämies itse tai edunvalvoja. Jos päämiehen oikeustoimikelpoisuutta on rajoitettu siten, ettei hän voi hoitaa taloudellisia asioitaan tai hänet on julistettu vajaavaltaiseksi, hakemuksen voi tehdä ja allekirjoittaa ainoastaan edunvalvoja. Henkilötietojen kyselyllä HEKY/Henkilötiedot/Perhetiedot saat tiedon: • • • • onko henkilölle määrätty edunvalvoja edunvalvojan nimestä ja tunnistetiedoista henkilön toimintakelpoisuuden rajoittamisesta onko henkilö julistettu vajaavaltaiseksi Selvitä aina myös edunvalvontamääräyksen sisältö (esimerkiksi toimintakelpoisuuden rajoituksen osalta). Vajaavaltaiseksi julistetun osalta edunvalvontamääräyksen sisältöä ei tarvitse selvittää, vaan tieto vajaavaltaiseksi julistamisesta riittää. Tiedot henkilölle määrätystä edunvalvojasta ja edunvalvontamääräyksen sisällöstä voit tarkistaa kyselyllä Maistraatin holhousasioiden rekisteriin. Kyselyä pääset käyttämään Ratkaisutyön etuuskohtaisilta sivuilta kohdasta Työvälineet (Holhousasioiden rekisteri). Tee kysely antamalla etuudensaajan henkilötunnus. Kyselyä varten tulee anoa käyttöoikeudet Tahdin Käyttövaltuuksienhallintajärjestelmästä (KVH) / Etuuskyselyt / Holhousrekisterin kyselijä. Huomaa, että voimassa oleva edunvalvontamääräys on voitu toimittaa Kelaan myös jo muun hakemuksen yhteydessä, jolloin määräys löytyy OIWAsta asiakkaan asiakirjoista. Tieto siitä, että henkilöllä on edunvalvoja, näkyy OIWAn asiakkaan Kooste-näytön ylälaidasta. Lue lisää • edunvalvojasta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta > Mikä on edunvalvoja?) • Kela asioiden hoitaminen toisen puolesta (Ratkaisutyö > menettelyohjeet > Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta) 1.5.2.3. Edunvalvontavaltuutettu Edunvalvontavaltuutettu voi hakea etuutta päämiehensä puolesta, jos edunvalvontavaltuutus on asianmukaisesti vahvistettu ja rekisteröity sekä kattaa etuusasioiden hoidon. Edunvalvontavaltuutus merkitään holhousasioiden rekisteriin. Tiedon voimassa olevasta edunvalvontavaltuutuksesta saat henkilötietojen kyselyllä HEKY/Henkilötiedot/Perhetiedot tai kyselyllä Väestörekisterikeskuksen holhousasioiden rekisteriin. Selvitä aina myös edunvalvontavaltuutuksen sisältö. Jos valtuutusta ei ole liitetty hakemukseen tai sitä ei ole toimitettu aiemmin Kelaan valtuutuksen tarkempi sisältö tulee tarkistaa edunvalvontavaltuutetulta tai maistraatista ja dokumentoida OIWAan. Lue lisää • Edunvalvontavaltuutuksesta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta > Mikä on edunvalvontavaltuutus?) • Kela asioiden hoitaminen toisen puolesta (Ratkaisutyö > menettelyohjeet > Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta) 9 KELA Takuueläke 21.09.2016 1.5.2.4. Asiamies eli valtuutettu Etuutta voi hakea myös asiamies eli valtuutettu. Asiamiehen on esitettävä valtakirja tai muulla luotettavalla tavalla osoitettava olevansa oikeutettu edustamaan valtuuttajaa. Julkinen oikeusavustaja ja Suomen Asianajajaliittoon kuuluva asianajaja eivät tarvitse valtakirjaa, ellei ole syytä epäillä valtuutuksen todenperäisyyttä. Asianajaja nimikettä saa käyttää vain Suomen Asianajajaliiton jäsen. Valtuuttajan on kuitenkin asioitava henkilökohtaisesti, jos se on tarpeen asian selvittämiseksi. Huomaa, että salassa pidettävien tietojen (esimerkiksi asiakkaan etuus- ja terveydentilaa koskevien tietojen) luovuttaminen edellyttää aina yksilöityä valtakirjaa. Lue lisää valtuutuksesta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta > Valtuutus). 1.5.2.5. Lähiomainen tai muu henkilö Eräitä etuuksia voi hakea myös lähiomainen tai muu henkilö, joka on pääasiallisesti huolehtinut hakijasta. Tämä koskee vain tilanteita, joissa henkilö ei sairauden, vanhuudenheikkouden tai muun sellaisen syyn takia pysty itse hakemaan eläkettä tai muutoin huolehtimaan etuutta koskevista eduistaan ja oikeuksistaan eikä hänellä ole edunvalvojaa (KEL 568/2007 54 § 2 mom.). Tällaisen henkilön ei tarvitse esittää valtakirjaa, vaan hänen esiintymisensä perustuu Kelan hyväksyntään. Lähiomaisen tai muun henkilön hyväksyminen henkilön Kela-asioiden hoitajaksi on Kelan harkinnassa. Epäselvissä tilanteissa voi pyytää omaista tai muuta henkilöä esittämään valtakirjan. Vastaava säännös sisältyy • vammaisetuuksista annettuun lakiin (570/2007 15 § 2 mom.) • lakiin kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista (566/2005 5 luku 42 §) • lakiin eläkkeensaajan asumistuesta (EAL 571/2007 3 luku 20 § 2 mom.) • sairausvakuutuslakiin (SVL 1224/2004 15 luku 2 § 3 mom.) • vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta annettuun lakiin (133/2010 13 § 2 mom.) 1.5.2.6. Kunta Jos lapsi on otettu kunnan sosiaalihuollon toimielimen huostaan, sillä on oikeus hakea lapselle kuuluvaa etuutta. 1.5.2.7. Kuolinpesä Kuolinpesä ei voi hakea eläkettä. Eläke on henkilökohtainen etuus, jota ei voi henkilön puolesta hakea hänen kuolemansa jälkeen. Lue myös eläkkeen maksamisesta kuolinpesälle (Maksaminen > Maksunsaajat > Kuolinpesä). 10 KELA Takuueläke 21.09.2016 1.5.3. Hakuaika Takuueläke myönnetään sen kuukauden alusta, jona oikeus takuueläkkeeseen syntyy eli aikaisintaan samasta ajankohdasta kuin takuueläkkeeseen oikeuttava eläke tai korvaus alkaa. Kun maahanmuuttajan takuueläke myönnetään iän perusteella, eläke voi alkaa aikaisintaan 65 ikävuoden täyttämistä seuraavan kuukauden alusta. Työkyvyttömyyden perusteella maahanmuuttajalle myönnettävä takuueläke alkaa pääsääntöisesti, kun sairauspäivärahan 300 päivän enimmäisaika tai laskennallinen aika on täyttynyt. Takuueläkkeen takautuva hakuaika on kuusi kuukautta. Hakemiskuukautta ei oteta huomioon takautuvaa hakuaikaa laskettaessa. Esimerkki Takuueläkettä on haettu 30.9. Tuki voidaan myöntää takautuen 1.3. alkaen. Erityisestä syystä takuueläke voidaan myöntää pitemmältäkin ajalta takautuen. Erityisenä syynä ei pidetä esimerkiksi hakijan tietämättömyyttä eikä edunvalvojan tai muun hakemiseen oikeutetun henkilön laiminlyöntiä etuuden valvonnassa. (TKL 703/2010 12 §) Kun oikeus takuueläkkeeseen syntyy työkyvyttömyyseläkkeen myöntämisen vuoksi, takuueläke voidaan kuuden kuukauden takautuvasta hakuajasta poiketen myöntää alkamaan samasta ajankohdasta, kuin työkyvyttömyyseläke. Takuueläke myönnetään, kun eläkkeensaaja täyttää kaikki takuueläkkeen saamisen edellytykset, esimerkiksi on hakenut kaikki eläkkeet, joihin hänellä voi olla oikeus. Esimerkki Takuueläke haetaan 1.3.2011 ja kieltäytyy hakemasta ulkomaan eläkettä Takuueläkehakemus hylätään 1.3.2011 alkaen. Jos hakee ulkomaan eläkkeen alkavaksi 1.5.2011, takuueläke myönnetään 1.5.2011. Jos ulkomaan eläkehakemus hylätään, takuueläke voidaan myöntää 1.3.2011 (oikaistaan aiempi päätös). Jos ulkomaan eläke myönnetään takautuen 1.3.2011 alkaen, takuueläke voidaan myöntää 1.3.2011. Esimerkki Takuueläke haetaan 6 kuukautta takautuvasti ja hakee samalla ulkomaan eläkettä Jos takuueläke haetaan esim. 1.8.2011 ja samassa yhteydessä henkilö hakee ulkomaan eläkettä. Ulkomaan eläke myönnetään vasta 1.8.2011 alkaen. Takuueläke voidaan myöntää takautuvasti 1.3.2011 alkaen, jos ulkomaan eläkkeeseen ei ole oikeutta 1.3.2011 alkaen esimerkisi sen vuoksi, että eläkkeessä ei ole takautuvaa hakuaikaa. Takuueläke myönnetään 1.3.2011 (ilman ulkomaan eläkettä) ja 1.8.2011 tehdään tarkistus, jolloin otetaan tuloksi ulkomaan eläke. 11 KELA Takuueläke 21.09.2016 1.5.4. Lisäselvitysten pyytäminen Jos asiakkaan toimittama hakemus on puutteellinen, asiakasta pyydetään lisäselvityksenä täydentämään hakemuslomakkeella ilmoitettuja tietoja tai toimittamaan hakemuslomakkeen liitteenä tarvittavia asiakirjoja. Tärkeää on, että pyydät kaikki asian ratkaisemiseksi tarvittavat lisäselvitykset mahdollisuuksien mukaan kerralla. Selkeä lisäselvityspyyntö auttaa asiakasta toimittamaan tarpeellisen tiedon. Muotoile lisäselvityspyyntö, niin että siitä selviää, mitä tietoja tarvitaan ja missä muodossa lisäselvitys tulee toimittaa. Selvitä kuitenkin ennen lisäselvitysten pyytämistä, onko tieto jo Kelassa ja voiko sitä käyttää (esimerkiksi asiakkaan aiempien hakemusten tai toisen etuuden hakemisen yhteydessä toimitetut tiedot, asiakkaan perheenjäsenten tiedot). Jos tieto on jo Kelassa käytettävissä, älä pyydä selvityksiä uudelleen. Huomaa, että eri etuuslaeissa on määritelty, milloin Kela saa pyytää lisäselvityksiä suoraan ulkopuoliselta taholta. Lue lisää tietojen saamisesta muilta tahoilta (Sinetin etusivu > Näin toimimme > Turvallisuus > Tietosuoja > Tietojen saaminen > Linkki Tietojen saaminen luettelo). Viestipalvelulla, soittamalla tai kirjallisesti • Lisäselvitysten pyytämisen priorisointijärjestys on etuuskäsittelyssä 1. Viestipalvelu 2. Puhelin 3. Asiakaskirje (jos viestipalvelu tai puhelin eivät ole mahdollisia tai eivät sovellu asiakkaan tilanteeseen) • Jos asiakasta ei tavoiteta viestillä tai soittamalla, asiakkaalle lähetetään asiakaskirje. • Ilmoita asiakkaalle määräaika, mihin mennessä hänen tulee toimittaa pyydetty lisäselvitys. Kerro samalla, että asia voidaan määräajan kuluttua ratkaista, vaikka hän ei toimittaisi pyydettyä lisäselvitystä. • Kirjaa suullisen lisäselvityspyynnön yhteydessä Oiwan yhteydenottoon, mitä lisäselvityksiä olet pyytänyt asiakkaalta ja mihin mennessä hänen tulee toimittaa ne. • Jos asiakkaalla on jo vireillä työ Oiwassa, liitä yhteydenotto työhön, ja aseta sille tarvittaessa uusi odottamisaika. • Ohjaa asiakas toimittamaan tarvittavat liitteet ensisijaisesti kela.fi:n Liitteet ja viestit -palvelun kautta tai kerro asiakkaalle vastausosoite, johon liitteet voi lähettää. Osoitteet löydät esim. Kela.fi:stä kohdasta Henkilöasiakkaat - Postia Kelaan. Käytössä on asiakkaan asuinpaikan mukaiset postilokero-osoitteet. Viestipalvelua käytetään etuuskäsittelyssä silloin, kun asiakas on hyväksynyt viestipalvelun käytön verkossa. Sitä käytetään erityisesti sellaisissa tilanteissa, joissa ei ole tarvetta asiakkaan kokonaisvaltaiseen elämäntilanteen tai palvelutarpeen kartoittamiseen. • Kelassa on käytössä yhteiset viestipalvelumallit (Ratkaisutyö > Hyvä tietää> Viestimallit) Jos viestiä ei voi lähettää, asiakkaalle soitetaan. Jos asiakas ei vastaa puheluun, hänelle lähetetään tekstiviesti tietokoneelta 0100100-palvelusta (Sinetin etusivu) • Kelassa on käytössä yhteiset tekstiviestimallit erilaisia tilanteita ja tarpeita varten (Ratkaisutyö > Hyvä tietää > Viestimallit) • Muokkaa käyttämääsi mallia tarvittaessa asiakkaalle annetun puhelinnumeron osalta. • Kopioi tekstiviesti ennen sen lähettämistä ja kirjaa se Oiwan yhteydenottoon 12 KELA Takuueläke 21.09.2016 Lisäselvitykset on hyvä pyytää asiakaskirjeellä myös silloin, jos tämä on tarkoituksenmukaista asiakkaan tilanne, selvitysten määrä tai laatu huomioon ottaen. Vaativissa etuusasioissa voi olla kuitenkin järkevää tavoitella asiakasta esim. puhelimitse parikin vuorokautta ennen asiakaskirjeen lähettämistä. Asiakas voi toimittaa lisäselvityksen joko viestipalvelun liitteenä, suullisesti tai kirjallisesti. Asiakas voi esimerkiksi puhelimitse täydentää hakemuslomakkeella ilmoittamatta jääneitä tietoja. Hakemuksen liitteenä toimitettavat ulkopuolisen tahon antamat selvitykset, kuten palkkatodistus tai vuokrasopimus, on kuitenkin toimitettava viestin liitteenä tai kirjallisesti. Etuuskohtaisesti on määritelty, mitkä tiedot asiakkaan tulee aina toimittaa kirjallisesti. Sähköposti ei ole tietoturvasyistä Kelassa virallinen asiointikanava. Jos asiakas kuitenkin toimittaa lisäselvityksen tai liitteitä sähköpostilla, ne hyväksytään. Lue lisää lisäselvitysten toimittamisesta sähköisesti ja liitetiedostojen vastaanottamisesta muistitikulla, CD:llä tai kännykällä. Hakemuslomakkeen täydentäminen • Jos asiakkaan toimittama hakemuslomake on puutteellisesti täytetty, älä palauta alkuperäistä hakemusta asiakkaalle täydennettäväksi, vaan pyydä häntä muutoin selvittämään hakemuslomakkeesta puuttuvia tietoja, ensisijaisesti viestipalvelun avulla. • Kirjaa asiakkaan asiaan liittyvä täydennys tai muu tieto Oiwaan (ei-skannattavissa etuuksissa hakemuslomakkeelle tai erilliselle paperille). Jos kirjaat hakemuslomakkeelle asiakkaan ilmoittamia tietoja, erottele kirjaamasi tiedot asiakkaan omakätisistä merkinnöistä (esim. puumerkilläsi). • Jos hakemuslomakkeesta puuttuu allekirjoitus, lue lisää etuusohjeen kohdasta Vireilletulo. Määräaikalisäselvitysten toimittamiselle • Ilmoita lisäselvityspyynnön yhteydessä asiakkaalle määräaika, mihin mennessä pyydetyt lisäselvitykset tulee toimittaa. Määräaikaa lisäselvitysten toimittamiselle on yleensä kaksi viikkoa, mutta se voi olla pidempikin, jos selvityksen hankkiminen sitä edellyttää. Määräaika voi olla toisaalta lyhyempikin kuin kaksi viikkoa, jos asiakas kertoo pystyvänsä toimittamaan selvityksen jo aiemmin. • Älä pyydä samaa kerran jo pyydettyä lisäselvitystä uudelleen. Jos asiakas on kirjallisesti hakemuslomakkeessa tai muutoin ilmoittanut toimittavansa lisäselvityksiä tiettyyn määräpäivään mennessä, älä pyydä asiakasta toimittamaan näitä lisäselvityksiä. • Jos asiakas ei toimita lisäselvityksiä määräajassa, asia voidaan määräajan kuluttua käsitellä käytettävissä olevien tietojen perusteella. • Erityisesti ennen hylkäävän päätöksen antamista on hyvä tarkistaa, onko yhteydenotoissa, kommenteissa tai asiakaskirjeissä mainintaa asiakkaan kanssa sovitusta tai hänelle annetusta poikkeavasta määräajasta. • Määräaikaa voidaan asiakkaan pyynnöstä pidentää, jos asiakas ei pysty toimittamaan lisäselvityksiä alkuperäiseen määräaikaan mennessä. Jos asiakas pyytää lisäaikaa, sovi hänen kanssaan uusi määräaika, kirjaa se Oiwan yhteydenottoon, liitä tämä odottavaan työhön ja aseta työlle tarvittaessa uusi odottamisaika. Voit antaa lisäaikaa yleensä vain kerran. Tarvittaessa määräaikaa voidaan tämänkin jälkeen pidentää, jos selvityksen viipyminen johtuu asiakkaasta riippumattomista syistä. Lue lisää asiaratkaisusta ja tutkimatta jättämisestä (Sinetin etusivu > Näin toimimme > Tietoa Kelasta > Hallinnolliset menettelyt > Hyvä hallinto > Asian ratkaiseminen) 13 KELA Takuueläke 21.09.2016 1.5.4.1. Lisäselvitykset takuueläkkeessä Selvitä ensin mahdollisuus pyytää asiakkaalta lisäselvityksiä suullisesti tai viestipalvelun kautta. Lisäselvitykset pyydetään ensisijaisesti puhelimitse. Jos asiakas ei vastaa puheluun, lisäselvitykset pyydetään viestipalvelun kautta, jos asiakas on antanut siihen luvan. Jos asiakasta ei tavoiteta puhelimitse tai viestipalvelun kautta, pyydetään tarvittavat tiedot asiakaskirjeellä. Tutustu ohjeeseen Lisäselvitysten pyytäminen. Jos et tavoita asiakasta tai lisäselvitysten pyytäminen kirjallisesti on muuten perusteltua, voit käyttää seuraavia lisäselvityspyyntökirjeitä. • GEL01 Takuueläkehakemuksen täydentäminen • GEL07 Tiedustelu eläkkeistä ja korvauksista Maahanmuuttajan hakiessa takuueläkettä työkyvyttömyyden perusteella voit pyytää lääketieteellistä lisäselvitystä kirjeellä GEL05. 1.5.5. Hakemuksen peruminen Takuueläkkeen hakija voi perua hakemuksensa, jos päätöstä ei ole vielä annettu. Peruminen tulee yleensä tehdä kirjallisesti. Selvissä tapauksissa peruminen voidaan tehdä myös suullisesti. Kirjaa tällöin yhteydenotto Oiwaan ja tee Toimeksianto-työ. Poista järjestelmästä hakemuksen vireilläolotieto. Lähetä hakijalle kirje, jossa kerrot, että hakemus on hänen pyynnöstään peruutettu. Voit käyttää kirjepohjaa YHI39. Jos etuudensaajalla on edunvalvoja tai voimassa on edunvalvontavaltuutus, hakija ei voi perua hakemusta ilman laillisen edustajansa suostumusta. Menettelystä, kun takuueläkepäätös on jo annettu. Lue lisää Pyynnöstä lakkauttaminen (Ratkaisutyö > Etuusohje >Takuueläke > Lakkauttaminen > Pyynnöstä lakkauttaminen). 1.6. Määrä Täysimääräinen takuueläke on 766,85 e/kk vuonna 2016. (TKL 703/2010 8 § 1 mom.) Eläketulojen vuoksi vähennetty takuueläke Takuueläkkeestä vähennetään eläkkeensaajan Suomesta ja ulkomailta saamat eläketulot bruttomääräisenä. (TKL 703/2010 9 §). Takuueläkettä ei makseta, jos eläkkeensaajan muut eläketulot ylittävät 760,11 e/kk vuonna 2016. Lue lisää tuloista. (Ratkaisutyö > Etuusohje > Takuueläke > Määräytymisperusteet > Tulot) Tuloraja on pienempi, jos henkilö ottaa takuueläkkeen ennen 65 vuoden ikää tai saa takuueläkkeen alkaessa varhennettua vanhuuseläkettä. Lue lisää varhennusvähennyksestä. Takuueläke lasketaan kaavasta ’Täysimääräinen takuueläke – Eläketulot’. Pienin maksettava eläke 14 KELA Takuueläke 21.09.2016 Takuueläkettä ei makseta, jos sen määrä on pienempi kuin 6,74 €/kk vuonna 2016. Takuueläkkeen määrä voi jäädä pienintä maksettavaa määrää pienemmäksi muiden eläketulojen vuoksi. Indeksikorotus Takuueläkkeen määrät tarkistetaan vuosittain kansaneläkeindeksin mukaisesti. (TKL 703/2010 33 § 2 mom.) 1.6.1. Varhennusvähennys Takuueläkkeeseen tehdään varhennusvähennys, jos takuueläke alkaa ennen 65 vuoden ikää tai eläkkeensaaja saa takuueläkkeen alkaessa varhennettua vanhuuseläkettä. Varhennusvähennys tehdään varhennetun vanhuuseläkkeen varhennusvähennysprosentin mukaan silloinkin, kun eläkkeensaaja hakee takuueläkettä yli 65-vuotiaana. Takuueläke maksetaan pysyvästi vähennettynä. Varhennusvähennysprosentti säilyy eläkkeessä entisen suuruisena, kun • eläkkeen maksu alkaa uudelleen keskeytyksen jälkeen • takuueläke on lakannut ja henkilölle syntyy myöhemmin oikeus uudelleen maksettavaan eläkkeeseen. 1.6.1.1. Takuueläke alkaa ennen 65 vuoden ikää Täysimääräistä takuueläkettä vähennetään varhennusvähennyksellä, jos eläke alkaa ennen 65 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alkua. (TKL 703/2010 8 § 2 mom.) Varhennusvähennys on 0,4 prosenttia jokaiselta kuukaudelta, jolta takuueläke otetaan ennen 65 vuoden ikää. Jos eläkkeen ottaa 62 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta, varhennusvähennys on 14,4 prosenttia. Varhennettu takuueläke lasketaan seuraavasti: Täysimääräinen takuueläke - (Täysimääräinen takuueläke x varhennusvähennysprosentti)Eläketulot Varhennusvähennystä ei tehdä, jos • takuueläke myönnetään alle 65-vuotiaalle maahanmuuttajalle työkyvyttömyyden perusteella tai • alle 65-vuotias eläkkeensaaja saa takuueläkkeeseen oikeuttavaa o kansaneläkkeenä tai työeläkkeenä maksettavaa vanhuuseläkettä työttömyyspäivärahan lisäpäiväoikeuden perusteella, o Kelan maksamaa työkyvyttömyyseläkettä tai työttömyyseläkettä, o työeläkelakien mukaista täyttä työkyvyttömyyseläkettä, yksilöllistä varhaiseläkettä tai työttömyyseläkettä, o luopumistukea o täyden työkyvyttömyyden perusteella jatkuvasti maksettavaa lakisääteisen tapaturmavakuutuksen, sotilastapaturman, tapaturmavakuutuslain 57 §:n, 15 KELA Takuueläke 21.09.2016 maatalousyrittäjäin tapaturmavakuutuksesta annetun lain 21 §:n tai sotilasvammalain mukaista tapaturmaeläkettä tai elinkorkoa o täyden työkyvyttömyyden perusteella jatkuvasti maksettavaa liikennevakuutusta koskevien eri lakien mukaista työkyvyttömyyseläkettä, o täyden työkyvyttömyyden perusteella ansionmenetyksen korvausta, jota maksetaan, kun liikennevahingon sattumisesta on kulunut vuosi. Esimerkki Henkilö saa luopumistukea. Hänellä on oikeus takuueläkkeeseen luopumistuen perusteella alle 65-vuotiaana. Takuueläkkeeseen ei tehdä varhennusvähennystä. 1.6.1.2. Saa varhennettua vanhuuseläkettä takuueläkkeen alkaessa Jos eläkkeensaaja saa takuueläkkeen alkaessa eläkettä varhennettuna vanhuuseläkkeenä, takuueläkettä pienennetään varhennetun vanhuuseläkkeen varhennusvähennysprosentilla. Takuueläkkeeseen tehdään varhennusvähennys seuraavasti: (TKL 703/2010 8 § 3 mom.) • ensisijaisesti kansaneläkkeen varhennusvähennysprosentin mukaan • työeläkkeen varhennusvähennysprosentin mukaan, jos henkilö ei saa kansaneläkettä varhennettuna. Tarkista jääkö työeläke alle kertasuoritusrajan. Työeläkkeen varhennusvähennysprosentin voit selvittää ottamalla yhteyttä ETT-osaston eläkeryhmään Kelanetti/Ratkaisutyö/Vakuutuspiirien neuvontapalvelun etuusneuvontalomakkeella. 1.7. Määräytymisperusteet Takuueläkkeen määrästä vähennetään takuueläkkeen saajan eläkkeet ja korvaukset, joita hänelle maksetaan Suomesta tai ulkomailta. 1.7.1. Tulot Takuueläkkeen hakijan tulona otetaan huomioon hakijan jatkuvasti tai vuosittain toistuvasti saamien eläketulojen vuosimäärä. Vuositulot otetaan huomioon bruttomääräisenä. (TKL 703/2010 9 §) Eläketulo on jatkuva, jos se kestää vähintään kuusi kuukautta. Toistuva eläketulo on silloin, jos eläkkeen maksaminen toistuu vuosittain, vaikkakin lyhyemmän ajan kuin kuusi kuukautta kerrallaan. Jos takuueläke myönnetään lyhyemmäksi ajaksi kuin kuudeksi kuukaudeksi, otetaan tulona huomioon myös alle kuusi kuukautta kestävä eläke. Kertasuorituksena maksettuja eläkkeitä ei oteta tulona huomioon. 16 KELA Takuueläke 21.09.2016 Takuueläkkeen hakijan on haettava kaikki Suomesta ja muista maista maksettavat eläkkeet ja korvaukset, joihin hänellä voi olla oikeus. Takuueläkkeensaajan tulee hakea myös kaikki eläkkeet ja korvaukset, joihin hänelle syntyy oikeus takuueläkkeen myöntämisen jälkeen. Takuueläkkeensaajaa kehotetaan hakemaan eläkettä tai korvausta, jos • sen myöntäminen tulee ajankohtaiseksi esimerkiksi vanhuuseläkeiän lähestyessä tai työperhe-eläkeoikeuden alkaessa • eläkkeensaajan tilanne on muuttunut olennaisesti, jolloin aikaisemmin hylätty eläke voitaisiin nyt myöntää Esimerkki. Työkyvyttömyyseläkkeestä hylkäävän päätöksen saanut hakee tai hänelle on jo myönnetty eläkkeensaajan hoitotuki. Jos takuueläkkeensaaja ei hae eläkettä tai korvausta, jota hänen voidaan edellyttää hakevan, takuueläke lakkautetaan. (TKL 703/2010 23 § 1 mom. 4 kohta). Lue myös Takuueläkkeen lakkauttamisesta Lue lisää Työeläkkeen hakemisesta Lue lisää Ulkomaan eläkkeen selvittäminen Lue lisää Ruotsin työeläkkeen hakemisesta Jos takuueläke on myönnetty varhentamattomana henkilön ollessa alle 62-vuotias esimerkiksi luopumistuen perusteella, takuueläkkeensaajan ei tarvitse hakea kansaneläkettä ennen 65 ikävuoden täyttämistä. Omaishoitajana toimivan takuueläkkeenhakijan ei tarvitse hakea eläkettä omaishoidosta ennen kuin hän täyttää 68 vuotta. Jos takuueläkkeenhakija saa KEL 12 §:n 4 momentin mukaista työkyvyttömyyseläkettä, hänen ei tarvitse hakea työeläkettä takuueläkettä saadakseen. Kelan maksamat eläkkeet Takuueläkkeessä otetaan tulona huomioon Kelan maksama • • • • kansaneläke lesken alkueläke leskeneläkkeen perusmäärä ja täydennysmäärä lapseneläkkeen perusmäärä ja täydennysmäärä Takuueläkkeessä ei oteta tulona huomioon lapsikorotusta, rintamalisää, ylimääräistä rintamalisää, vammaisetuuksia eikä asumistukea. Työeläkkeet Takuueläkkeessä otetaan tulona huomioon eläkkeensaajan työeläkkeet. Työeläke otetaan huomioon kokonaan bruttomääräisenä. Työeläkkeellä tarkoitetaan: • eri työeläkelakien tai eläkesääntöjen mukaisia työ- ja perhe-eläkkeitä • muita eläkkeitä ja perhe-eläkkeitä, jotka perustuvat työ- tai virkasuhteeseen, yrittäjätoimintaan tai luottamustehtävään Lisäeläkkeet 17 KELA Takuueläke 21.09.2016 Takuueläkkeessä otetaan tulona huomioon rekisteröidyt ja rekisteröimättömät lisäeläkkeet ja lisäperhe-eläkkeet. Yksilölliseen eläkevakuutukseen perustuvat eläkkeet ja perhe-eläkkeet otetaan tulona huomioon vain silloin, kun ne maksetaan työ- tai virkasuhteen taikka yrittäjä- tai luottamusmiestoiminnan perusteella. Yksilölliseen eläkevakuutukseen perustuvaa eläkettä ei oteta tuloksi silloin, kun vakuutuksenottaja on ollut yksityishenkilö, yksityisen liikkeen- tai ammatinharjoittaja tai maatalousyrittäjä. Tapaturmaeläkkeet Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen mukaisista korvauksista otetaan tulona huomioon • • • • tapaturmaeläke elinkorko perhe-eläke huoltoeläke Myös vapaaehtoiseen tapaturmavakuutukseen (TVL 57 § ja MaTapVL 21 §) perustuva tapaturmaeläke/elinkorko, perhe-eläke/huoltoeläke otetaan tulona huomioon. Kuntoutuksen ajalta maksettavat tapaturmaeläke ja elinkorko otetaan tuloksi. Liikennevahinkokorvaukset Liikennevakuutusta koskevien eri lakien mukaisista korvauksista otetaan tulona huomioon • työkyvyttömyyseläke • ansionmenetyksen korvaus sen jälkeen, kun liikennevahingon sattumisesta on kulunut yksi vuosi • perhe-eläke Kuntoutuksen ajalta maksettava työkyvyttömyyseläke tai ansionmenetyskorvaus vuoden kuluttua liikennevahingon sattumisesta otetaan tulona huomioon. Sotilasvammakorvaukset Sotilasvammalain mukaisista etuuksista otetaan tulona huomioon elinkorko ja huoltoeläke. Luopumisetuudet Luopumisetuuksista otetaan tulona huomioon luopumistuki ja luopumiseläke. Luopumistuesta otetaan huomioon perusmäärä ja täydennysmäärä. Täydennysmäärään maksettavaa kansaneläkelain mukaista lapsikorotusta (KEL-lapsikorotusta) ei oteta tulona huomioon. Muut eläkkeet ja korvaukset Tulona otetaan huomioon myös • • • • • sanomalehtimies- ja taiteilijaeläkkeet ja perhe-eläkkeet taiteilijaprofessorin ja taiteilija-apurahansaajan eläke ja perhe-eläke diplomaatin puolisolle maksettava erityiskorvaus rikosvahinkolain mukainen perhe-eläke potilasvahinkolain mukainen perhe-eläke Ulkomailta maksettavat eläkkeet ja korvaukset Takuueläkkeessä otetaan tulona huomioon kaikki ulkomailta maksettavat eläkkeet ja korvaukset, jotka Suomesta maksettuina otettaisiin tuloksi. 18 KELA Takuueläke 21.09.2016 Takuueläke kuuluu EY-asetuksen piiriin, mutta asetus ei rajoita EU-/Eta-maista tai Sveitsistä maksettavien eläkkeiden tulona huomioon ottamista. Eläkkeensaajan itse ottamat ulkomaiset vapaaehtoiset eläkkeet eivät pienennä takuueläkettä. 1.7.1.1. Määrän selvittäminen Ratkaise takuueläke vasta sen jälkeen, kun kaikista muualta haetuista eläkkeistä ja korvauksista on saatu tiedot tai niiden määrä on muulla tavalla selvitetty. Selvitä eläkkeiden ja korvausten määrät HEKY / Työeläkkeet ja korvaukset -kyselyltä tai eläkepäätöksestä. Takuueläkettä myönnettäessä ei muualta maksettavan eläkkeen suuruutta arvioida tuloksi. Eläkkeet ja korvaukset otetaan huomioon sentin tarkkuudella. HEKY/ Työeläkkeiden ja korvausten -kyselyltä "Tulokoodit"-toiminnolla (F16) tai Vilma-eläkkeiden osalta Vilma-yhteenvetonäytöltä löydät tiedon siitä, otetaanko eläke takuueläkkeessä tuloksi vai ei. Vapaaehtoisten eläkkeissä tulokoodi on vain viimeisimmällä eläkejaksolla. Jos eläke tai korvaus puuttuu HEKY / Työeläkkeet ja korvaukset -kyselyltä tai kyselyllä ilmoitetussa määrässä on epäselvyyttä, ota yhteyttä Tietohallinto-osaston tietotukeen tekemällä Oiwaan Toimeksiantotyö ja ohjaamalla se valitsemaasi Tietotuen työjonoon. • • • • Työeläkkeet ja vapaaehtoiset eläkkeet: 'Työeläke' Sotilasvammakorvaukset: 'Sotilasvammaryhmä’ Liikennevahinkokorvaukset: 'Liikennevahinkoryhmä' Tapaturmakorvaukset: 'Tapaturmaryhmä' Määriä koskevat tiedustelut voit kysyä suoraan eläkkeiden ja korvausten maksajilta tai Tietotukiyksiköstä. Ohjelmallisesti Takuueläkkeen ratkaisussa ohjelma tuo Muut etuudet-näytölle Kelan tietokannoissa olevat muiden eläkkeiden ja korvausten tiedot. Ota huomioon ratkaisua tehdessäsi myös erilaiset tarkistusilmoitukset, joita ohjelma voi antaa muualta maksettavista eläkkeistä ja korvauksista. 1.7.1.2. Ulkomaan eläkkeen selvittäminen Jos asiakas on asunut tai työskennellyt ulkomailla, hänen tulee toimittaa selvitys maksussa olevista ulkomaisista eläkkeistään tai häntä tulee ohjata hakemaan kaikki ne ulkomaiset eläkkeet, joihin hänellä saattaa olla oikeus. Ota etuudet huomioon bruttomääräisinä ts. ennen verojen ja sosiaalivakuutusmaksujen vähentämistä. Takuueläke ja EY-asetus 883/2004 Takuueläke kuuluu EY-asetuksen 883/2004 piiriin, mutta toisin kuin kansaneläkkeessä, asetus ei rajoita EU- ja Eta-maista tai Sveitsistä saatavien eläketulojen huomioon ottamista. Kaikki muista jäsenvaltioista saatavat, asumisperusteiset ja työsuhteeseen perustuvat eläkkeet ovat tuloa takuueläkkeessä riippumatta siitä, kuuluvatko ne asetuksen piiriin vai ei. Miten ulkomaan eläkkeitä haetaan • EU- ja Eta-maiden ja Sveitsin sekä sosiaaliturvasopimusmaiden lakisääteisiä eläkkeitä voi hakea Kelan kautta kansallisella eläkehakemuksella, esim. ETK/Kela 7001 (Vanhuuseläke). 19 KELA Takuueläke 21.09.2016 • EU- ja Eta-maiden muita kuin lakisääteisiä eläkkeitä eli lisäeläkkeitä on haettava suoraan asianomaiselta laitokselta. Lisäeläkkeitä ovat esimerkiksi Ruotsin työmarkkinasopimuksiin perustuvat eläkkeet (tjänste-, avtalspensioner). • Muiden kuin EU-, Eta- tai sosiaaliturvasopimusmaiden eläkkeitä asiakkaan on haettava suoraan kyseisistä maista. Eläkelaitosten osoitteita voi tiedustella Eläketurvakeskuksen ulkomaisten eläkeasiain osastolta (puh. 010 7514 218). Asiakas voidaan vapauttaa ulkomaisen eläkkeen hakemisesta Ulkomaan eläkettä ei tarvitse hakea, jos hakemisen katsotaan olevan kohtuutonta tai ilmeisen tarpeetonta. Hakemisen kohtuullisuus tai tarpeettomuus arvioidaan tapauskohtaisesti. Kohtuuttomuutta arvioitaessa otetaan huomioon hakijan ikä, terveydentila sekä muut olosuhteet. Hakemisen edellyttämistä voidaan pitää kohtuuttomana tai tarpeettomana esimerkiksi, jos • eläkettä olisi haettava entisestä kotimaasta henkilökohtaisesti ja se aiheuttaisi kohtuuttomia rahallisia kustannuksia tai • ulkomaan eläkkeen hakeminen vaatisi käyntiä kyseisen valtion suurlähetystössä ja henkilön terveydentilan vuoksi matkustamista ei voida edellyttää. Alueen asiantuntijalääkäriltä tulee hankkia selvitys siitä, estääkö terveydentila matkustamisen tai • ulkomaan työkyvyttömyyseläkettä on haettu vähän aikaa sitten (päätös alle 2 vuotta vanha) ja hakemus on hylätty, koska hakijan ei ole katsottu olevan työkyvytön. Sen jälkeen, kun takuueläke on jo myönnetty, ulkomaan työkyvyttömyyseläkettä kehotetaan hakemaan vain, jos hakijan tilanne muuttuu olennaisesti esim. takuueläkkeensaajan hakiessa eläkkeensaajan hoitotukea. • on erittäin todennäköistä, että eläkettä ei voi saada kyseisestä maasta. • – Venäjä maksaa (hakemuksesta) jo myönnetyn eläkkeen ulkomaille, mutta myöntää uuden eläkkeen vain kansalaisilleen. – Ukraina ei myönnä eläkkeitään ulkomaille, mutta voi maksaa Ukrainassa myönnetyn eläkkeen ulkomaille. • maassa ei ole lakisääteistä eläkejärjestelmää tai lakisääteinen järjestelmä kattaa vain osan työntekijöistä. • – Somaliassa ei tällä hetkellä ole toimivaa yleistä eläkejärjestelmää. – Vietnamissa varsinainen eläkejärjestelmä kattaa vain valtion virkamiehet. Tällaisissa maissa on usein työnantaja tai ammattialakohtaisia järjestelmiä, mutta sitä, miten näitä eläkkeitä maksetaan tai myönnetään ulkomailla asuville, on erittäin vaikea selvittää. Lue lisää eri maiden eläkejärjestelmistä (Ratkaisutyö > Kv-asiat > Eri maiden eläkejärjestelmät) Mikäli henkilön voidaan kohtuudella edellyttää hakevan muuta etuutta tai eläkettä, mutta hän kieltäytyy siitä, takuueläkettä ei myönnetä. Määrän selvittäminen Ratkaise takuueläke vasta, kun kaikista muualta haetuista eläkkeistä ja korvauksista on saatu tiedot. Selvitä eläkkeiden ja korvausten bruttomäärät takuueläkkeen hakemis- tai tarkistamisajankohtana eläkepäätöksestä, maksukuitista tai muusta maksajan antamasta todistuksesta. Jos ulkomaan eläkettä on haettu, voit myöntää takuueläkkeen väliaikaisella päätöksellä siksi ajaksi, jonka ulkomaan eläkkeen käsittely kestää (TKL 703/2010 20 § 1 mom.). Lue lisää kohdasta Väliaikainen päätös. Takuueläkkeen myöntäminen väliaikaisena ulkomaan eläkkeen käsittelyn ajaksi edellyttää, että: • hakija saa jotain takuueläkkeeseen oikeuttavaa eläkettä tai korvausta. Maahanmuuttajalta edellytetään 65 vuoden ikää tai työkyvyttömyyttä. • hakija pyytää väliaikaista päätöstä oma-aloitteisesti 20 KELA Takuueläke 21.09.2016 • päätös ulkomailta haetusta eläkkeestä tai etuudesta viipyy kohtuuttomasti • hakijan toimeentulo on takuueläkkeen varassa Kerro väliaikaista päätöstä pyytävälle mahdollisen liikamaksun takaisinperinnästä ja kirjaa antamasi tiedot Oiwaan Yhteydenottoon. Ratkaisua tehdessä eläkkeet ja korvaukset otetaan huomioon sentin tarkkuudella. Merkitse kukin tulo erikseen Muut etuudet -näytölle. Jos ulkomaan eläke maksetaan muussa valuutassa kuin euroissa, muunna eläkkeen määrä euroiksi. Lue lisää eläkkeiden ja korvausten muuttamisesta euroiksi Sairaanhoidon kustannusvastuu Selvitä takuueläkkeensaajan sairaanhoidon kustannusvastuu, jos hän saa eläkettä toisesta EU/ Eta-maasta tai Sveitsistä. Vinkkejä ulkomailla olosta Hakija ei välttämättä aina ilmoita ulkomailla olostaan, joten on hyvä tarkistaa käytössä olevien tietojen perusteella, onko hän joskus asunut ulkomailla. Selvitystyössä voit käyttää hyväksesi seuraavia, HEKY-tiedoista löytyviä vinkkejä ulkomailla olosta: Henkilön yleistiedot • Henkilötiedot: huomautustiedoissa on maininta Suomessa vakuuttamisesta tai Suomeen muutosta sekä tieto ulkomaan kansalaisuudesta • Kunta- ja toimistotiedot: edellinen kotikunta tai syntymäkotikunta on 200 eli ulkomaat • Ulkomaan osoitteet: osoitehistoriasta (F14) löytyy ulkomaan osoitteita • Oleskelulupatiedot: löytyy tieto oleskeluluvasta • Ulkomaiset vakuutustunnukset: löytyy ulkomaisia vakuutustunnuksia • Vakuutusjaksot (rekisteröity Kelassa): löytyy tietoja ulkomailla olosta • Vakuuttamishistoria (VTJ:n vanhat yleistiedot): löytyy tietoja ulkomaila olosta • Ulkomaan vakuutusjaksot: löytyy tietoja Ruotsin tai Norjan työskentelyajoista Muut HEKY-tiedot • Hakemukset ja ratkaisut: löytyy tieto Kelan vakuuttamispäätöksestä • Verottajalta saadut tiedot: löytyy tieto ulkomaan eläketulosta • Työeläkkeet ja korvaukset: löytyy tieto ulkomaan eläkkeestä. Tiedot koskevat vain EU- / Etaja sosiaaliturvasopimusmaiden eläkkeitä • ETK:n vakuuttamistiedot: löytyy tieto lähetetyn työntekijän todistuksesta. Kela saa Ruotsista ja Norjasta ja Saksasta ennakkotietoja näissä maissa työskennelleiden henkilöiden työskentelykausista. Asumiskausista tietoa ei saada. 1.7.2. Ei tuloa Takuueläkkeessä otetaan tulona huomioon vain laissa mainitut eläkkeet ja korvaukset (TKL 703/2010 9 §). Muut tulot eivät vaikuta takuueläkkeen määrään. Takuueläkkeessä ei oteta tulona huomioon esimerkiksi • palkkatuloja • elinkeinotoiminnan tuloja • pääomatuloja 21 KELA Takuueläke 21.09.2016 • • • • • • • • • • • • • sosiaalietuuksia kansaneläkelain mukaista lapsikorotusta rintamalisää ja ylimääräistä rintamalisää asumisen tukia vammaisetuuksia omaishoidontukea sotilasvammalainmukaista täydennyskorkoa, lisähuoltoeläkettä ja erilaisia lisiä tapaturmavakuutuslain mukaista päivärahaa, haittarahaa, haittalisää ja muita lisiä liikennevahingon perusteella maksettavaa hoitotukea ja erilaisia lisiä sekä ansionmenetyksen korvausta, jos vahingon sattumisesta on kulunut alle vuosi yksilölliseen eläkevakuutukseen perustuvaa eläkettä, jos vakuutuksen on ottanut yksityishenkilö, ammatinharjoittaja tai maatalousyrittäjä vakuutussopimukseen perustuvaa henkivakuutuseläkettä ja yksityistä tapaturmaeläkettä vahingonkorvauslain mukaista ja siihen rinnastettavaa korvausta rikosvahingon tai potilasvahingon perusteella maksettavaa työkyvyttömyyseläkettä. 1.8. Maksaminen Takuueläke maksetaan kunkin kuukauden 22. päivänä tai sitä edeltävänä pankkipäivänä. (TKL 703/2010 16 § 3 mom) Takuueläke maksetaan pääsääntöisesti eläkkeensaajalle itselleen hänen ilmoittamalleen tilille. Takuueläkkeen maksaminen muulle kuin sen saajalle itselleen tulee kysymykseen vain laissa määrätyin perustein. Jos takuueläkehakemuksen käsittely viivästyy, tukeen voidaan tietyissä tilanteissa maksaa viivästyskorotusta. Lue lisää (Ratkaisutyö>Etuusohje> Takuueläke> Viivästyskorotus). Kun takuueläke myönnetään takautuvasti, se voidaan maksaa kunnalle toimeentulotuen liikamaksun kattamiseksi. (TOTUL 1412/1997 23 §). 1.8.1. Maksuosoite Takuueläke maksetaan eläkkeensaajan ilmoittamalle Euroopan unionissa sijaitsevalle tilille. Etuus voidaan maksaa esim. käteismaksuna tai maksuosoituksena, jos tilille maksaminen ei ole mahdollista tai etuudensaaja esittää muulle maksutavalle erityisen syyn. (TKL 703/2010 16 § 1 mom.) Jos etuudensaaja on alaikäinen tai hänelle on määrätty edunvalvoja taloudellisten asioiden hoitoa varten, etuus maksetaan edunvalvojan ilmoittamalle tilille. Kunnalle maksettava etuus maksetaan kunnan ilmoittamalle tilille. 1.8.2. Maksunsaajat (Nostajat) Takuueläke voidaan maksaa • • • • hakijalle, edunvalvojalle, edunvalvontavaltuutetulle, kunnalle, 22 KELA Takuueläke 21.09.2016 • kuolinpesälle tai • vangin perheelle. Takuueläke maksetaan pääsääntöisesti etuudensaajalle itselleen. Takuueläkettä ei saa siirtää maksettavaksi toiselle henkilölle (ns. siirtokielto). Tällainen sopimus on mitätön. (TKL 703/2010 35 §) Tästä syystä etuudensaajan asioita hoitavan lähiomaisen tai valtakirjalla toimivan henkilön tulee ilmoittaa maksuosoitteeksi etuudensaajan tili. 1.8.2.1. Etuudensaaja Etuus maksetaan yleensä täysi-ikäiselle etuudensaajalle itselleen, jos hänelle ei ole määrätty edunvalvojaa. Etuus maksetaan etuudensaajan omalle tilille myös silloin, kun hänen etuusasioitaan sairauden tai muun syyn perusteella hoitaa lähiomainen tai valtakirjalla toimiva henkilö. Tilin varmistamiseksi lähiomaisen tai valtakirjalla toimivan henkilön tulee esittää, esimerkiksi • tiliote, josta ilmenee asianomaisen tilin omistajan olevan etuudensaaja • pankin antama todistus siitä, että tili on etuudensaajan • muu vastaava selvitys Tilinumeron muuttamiseksi tarvitaan myös jokin edellä esitetyistä selvityksistä. Lue lisää:Hakeminen takuueläkkeessä (Ratkaisutyö > Vanhuuseläke > Etuusohje > Hakeminen). 1.8.2.2. Edunvalvontavaltuutettu Kun henkilön antama edunvalvontavaltuutus on vahvistettu ja se kattaa etuusasioiden hoidon, maksetaan etuus edunvalvontavaltuutetun ilmoittamalle tilille. Sinun ei tarvitse tarkistaa kenen nimissä tili on. Kela saa väestötietojärjestelmästä tiedon henkilön edunvalvontavaltuutetusta. Tiedon perusteella Oiwaan muodostuu Yleistietomuutos-työ. Tieto edunvalvontavaltuutetusta näkyy Henkilön tietojen kyselytapahtumalla HEKY > Henkilön yleistiedot > Perhetiedot ja Oiwan Asiakkaan tiedot -näytöllä. Voit tarkistaa tiedot maistraatin vahvistamasta edunvalvontavaltuutuksesta myös holhousasioiden rekisterikyselyllä (Ratkaisutyö >> Työvälineet, kohta Holhousasioiden rekisteri). Pyydä edunvalvontavaltuutetulta tai asianomaisesta maistraatista kopio edunvalvontavaltakirjasta. Voit pyytää edunvalvontavaltuutetulta tilinumeron ja kopion edunvalvontavaltakirjasta käyttämällä kirjepohjaa YHL14. Jos edunvalvontavaltuutus kattaa etuusasioiden hoidon, tee nostajan muutos ja maksa tuki edunvalvontavaltuutetun ilmoittamalle tilille. Lue lisää: Mikä on edunvalvontavaltuutus? Edunvalvontavaltuutuksen sisältö, muoto ja voimaantulo Valtuutuksen vaikutukset Edunvalvontavaltuutuksen lakkaaminen 23 KELA Takuueläke 21.09.2016 1.8.2.3. Edunvalvoja Täysi-ikäiselle henkilölle voidaan määrätä edunvalvoja hoitamaan hänen asioitaan. Etuusasiaa ratkaistaessa tulee aina selvittää, onko henkilölle määrätty edunvalvoja ja mikä edunvalvontamääräyksen sisältö on. Kela saa väestötietojärjestelmästä tiedon edunvalvojasta. Tiedon perusteella Oiwaan muodostuu Yleistietomuutos-työ. Tieto edunvalvojasta näkyy myös Henkilön tietojen kyselytapahtumalla HEKY > Henkilön yleistiedot > Perhetiedot ja Oiwan Asiakkaan tiedot -näytöllä. HEKY-kyselyllä on nähtävissä edunvalvojan nimi ja tunniste sekä tieto siitä, onko henkilön toimintakelpoisuutta rajoitettu tai onko henkilö julistettu vajaavaltaiseksi. Tarkempi tieto edunvalvojan tehtävästä selviää edunvalvontamääräyksestä. Tarkista edunvalvojan tehtävän sisältö holhousasioiden rekisterikyselyllä (Ratkaisutyö >> Työvälineet, kohta Holhousasioiden rekisteri). Etuus maksetaan edunvalvojalle tai hänen määräämälleen etuudensaajan tilille, jos henkilölle on määrätty edunvalvoja hoitamaan (Laki holhoustoimesta 442/1999 31 §) • hänen taloudellisia asioitaan • hänen omaisuuttaan • hänen omaisuuttaan ja taloudellisia asioitaan Jos edunvalvontamääräyksessä ei mainita mitään edunvalvojan tehtävästä, voidaan katsoa, että se kattaa eläkeasioiden hoitamisen. Etuus tulee maksaa edunvalvojalle siinäkin tapauksessa, vaikka edunvalvontamääräyksessä ei ole rajoitettu etuudensaajan omaa toimintakelpoisuutta. Jos edunvalvojan tehtävä on rajattu koskemaan ainoastaan määrättyä oikeustointa, asiaa tai omaisuutta (esim. perinnönjako), edunvalvojan toimivalta rajoittuu vastaavasti. Kelan maksama etuus ei siten aina välttämättä kuulu edunvalvojan toimivaltaan. Edunvalvojan tehtävänä on ilmoittaa, mille tilille etuus tulee maksaa. Jos edunvalvoja ei ole ilmoittanut uutta tilinumeroa siihen mennessä, kun tieto tulee väestörekisterijärjestelmästä, pyydä edunvalvojalta tilinumeroa käyttämällä kirjepohjaa YHL13. Maksa etuus edunvalvojan ilmoittamalle tilille. Rekisteröi nostajaksi edunvalvoja. Sinun ei tarvitse tarkistaa, kenen nimissä tili on. Jos edunvalvontatehtävä on määräaikainen, tarkista nostaja-asia ennen määräajan päättymistä. Rekisteröi seurantatieto (päivämäärä ja syy). Alaikäinen etuudensaaja Alle 18-vuotiaan lapsen etuus maksetaan pääsääntöisesti hänen edunvalvojansa ilmoittamalle tilille. Alaikäisen edunvalvojia ovat yleensä hänen huoltajansa eli vanhemmat. Heidän tehtävänsä edunvalvojina lakkaa, kun lapsi täyttää 18 vuotta. Alaikäisellä voi olla myös oikeuden määräämä edunvalvoja. Jos 15 vuotta täyttänyt alaikäinen on hakenut itse etuutta, sinun tulee pyytää lapsen edunvalvojaa ilmoittamaan maksuosoite, jolle etuus tulee maksaa. Jos hakemuksesta ilmenee, että lapsen edunvalvoja on auttanut hakemuksen täyttämisessä, kirjettä ei tarvitse lähettää, vaan voit maksaa tuen hakemuksessa ilmoitetulle tilille. 24 KELA Takuueläke 21.09.2016 Miten menettelet, kun lapsi täyttää 18 vuotta Kun lapsi saa takuueläkettä ja hän täyttää 18 vuotta, sinun tulee selvittää lapselta tilinumero, jolle eläke maksetaan, jos hänellä ei ole edunvalvojaa. Voit käyttää kirjepohjaa GEL31. Kun maksuosoiteilmoitus on saatu, tee nostajan lakkautusratkaisu 18 vuoden täyttämistä seuraavan kuukauden alusta ja muuta takuueläke maksettavaksi saajan ilmoittamalle tilille. Jos maksuosoitetta ei pyynnöstä huolimatta saada, voit keskeyttää takuueläkkeen maksaminen väliaikaisesti. Lue lisää väliaikaisesta keskeyttämisestä (Keskeyttäminen > Väliaikainen keskeyttäminen). 1.8.2.4. Kunta Takuueläke voidaan maksaa kunnalle • laitos- tai perhehoidon korvaamiseksi • etuudensaajan elämäntapojen, sairauden tai muun erityisen syyn perusteella Lue lisää kunnalle maksamisesta toimeentulotukilain (23 §) perusteella (Takuueläke > Etuusohje > Maksaminen > Maksaminen regressinä > Maksaminen toimeentulotukilain nojalla). 1.8.2.4.1. Laitos- tai perhehoito (AML 14 §) Miltä ajalta etuuden voi maksaa kunnalle Onko etuudensaaja laitos- tai perhehoidossa Kunta voi asiakasmaksulain 14 §:n perusteella periä järjestämänsä laitos- tai perhehoidon korvaukseksi etuudensaajalle tulevat etuudet siltä ajalta, jonka laitos- tai perhehoito kestää. Kunnan on tehtävä ilmoitus etuuden perimisestä kunnalle • lomakkeella EV 255 • Kuntaliiton omalla lomakkeella • muulla tavoin kirjallisesti Vaatimuksen tulee olla Kelassa vähintään kaksi viikkoa ennen etuuden maksupäivää. Kun kunnan vaatimus saapuu Kelaan, se tulee välittömästi kuvata Oiwaan ja rekisteröidä vireille etuusjärjestelmään. Miltä ajalta etuuden voi maksaa kunnalle Etuus voidaan maksaa kunnalle siltä ajalta, jonka laitos- tai perhehoito kestää. Etuudensaajaa itseään tai edunvalvojaa ei kuulla ennen maksamisen ratkaisemista. Jos etuus on jo maksussa ja Kelaan saapuu asiakasmaksulain 14 §:n mukainen vaatimus, voit muuttaa etuuden maksettavaksi kunnalle seuraavasta maksuerästä lukien, jos kunnan vaatimus on saapunut Kelaan vähintään kaksi viikkoa ennen etuuden maksupäivää. Jos vaatimus saapuu tätä myöhemmin, voit muuttaa etuuden maksettavaksi kunnalle vasta seuraavasta maksuerästä. Jos ratkaiset samanaikaisesti etuushakemuksen ja kunnan vaatimuksen, tarkista, että vaatimus on saapunut Kelaan vähintään kaksi viikkoa ennen etuuden maksupäivää. Tällöin voit maksaa etuuden kunnalle jo laitos- tai perhehoidon alkamiskuukauden alusta. Myös takautuvat maksuerät 25 KELA Takuueläke 21.09.2016 maksetaan kunnalle laitos- tai perhehoidon ajalta. Jos kunnan vaatimus ei ole saapunut Kelaan vähintään kahta viikkoa ennen etuuden maksupäivää, et voi maksaa takautuvia maksueriä tai kuluvan kuukauden etuutta kunnalle. Tällöin voit tehdä nostajaratkaisun vasta seuraavan kuukauden alusta. Etuus maksetaan kunnalle sen kuukauden loppuun saakka, jonka aikana laitos- tai perhehoito päättyy. Onko etuudensaaja laitos- tai perhehoidossa Sinun tulee selvittää, onko etuudensaaja laitoshoidoksi määritellyssä toimintayksikössä tai perhehoidossa. Toimintayksikön luonne selvitetään laitostietojen kyselytapahtumalla YZLK tai osoite- ja yhteystiedot kyselytapahtumalla OSKY. "Vaikutus etuuksiin" -tietona tulee laitoshoidon yksikön osalta olla "ei makseta" tai "ratkaistaan julkisen tuen perusteella/ostopalvelusopimus". Jos kyseessä ei ole laitos- tai perhehoito, hylkää kunnan vaatimus. Kun henkilö asuu avohoidon toimintayksikössä (esim. palveluasuminen), etuus voidaan maksaa kunnalle asiakasmaksulain 14 §:n perusteella vain, jos kysymyksessä on huostaanoton perusteella (jälkihuoltona) järjestetty asuminen. 1.8.2.4.2. Sijais- ja jälkihuolto Kunta voi lastensuojelulain perusteella ottaa lapsen huostaan. Tällöin lapselle on järjestettävä sijaishuolto • perhehoitona • laitoshuoltona • muulla lapsen tarpeiden edellyttämällä tavalla Sijaishuollon päättymisen jälkeen kunnan on aina järjestettävä lapselle tai nuorelle jälkihuolto. Se voidaan järjestää esimerkiksi laitos- tai perhehuoltona tai väliaikaisena avohuollon tukitoimena, esimerkiksi asumispalveluna. Kunnan velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy nuoren täyttäessä 21 vuotta. Kunta voi periä edellä mainitusta perhehoidosta, laitoshoidosta tai asumispalvelusta asetuksella säädettävän maksun. Kunnalla on oikeus periä korvaus lapselle tai nuorelle tulevista asiakasmaksulain 14 §:n mukaisista etuuksista siltä ajalta, jonka hoito kestää. Ks. lastensuojelulain 417/2007 3 luku 19 § ja AML 734/1992 7 §. Oikeus maksun perimiseen koskee myös jälkihuoltoa. 1.8.2.4.3. Elämäntapa, sairaus ja muut erityiset syyt Takuueläke voidaan maksaa etuudensaajan asuinkunnan sosiaalihuollon toimielimelle käytettäväksi eläkkeensaajan ja hänen omaistensa toimeentuloon. Jos takuueläkkeen maksaminen saajalle itselleen vaarantaisi eläkkeensaajan tai hänen omaistensa toimeentulon. Lisäksi edellytetään, että etuudensaajalle ei ole määrätty edunvalvojaa. (TKL 703/2010 18 §) Takuueläkkeen maksaminen kunnalle ei edellytä etuudensaajan suostumusta. Kunta ei vastoin etuudensaajan suostumusta saa käyttää sille maksettua eläke muuhun kuin sen kuukauden aikana annettavaan elatukseen, jolta eläke on maksettu. 26 KELA Takuueläke 21.09.2016 Kuka ja miten voi tehdä esityksen kunnalle maksamisesta Esityksen takuueläkkeen maksamisesta kunnan toimielimelle voi tehdä • • • • • etuudensaaja hänen avio- tai avopuolisonsa muu omainen etuudensaajasta pääasiallisesti huolehtiva henkilö kunnan sosiaalihuollon toimielin Esitys takuueläkkeen maksamisesta kunnalle tulee tehdä lomakkeella • EV 241N (Esitys etuuden maksamisesta kunnalle) • Eläketurvakeskuksen lomakkeella ETK 2164 Esitys on aina perusteltava. Kun kunnan esitys maksamisesta saapuu Kelaan, se tulee välittömästi kuvata Oiwaan ja rekisteröidä vireille etuusjärjestelmään. Ennen eläkkeen maksamista kunnalle sinun on kuultava etuudensaajaa. Käytä kuulemisessa etuuden omaa kirjepohjaa GEL34. Mitä teet, kun etuudensaajan asuinkunta muuttuu Takuueläke voidaan maksaa vain etuudensaajan asuinkunnalle. Jos etuudensaajan asuinkunta muuttuu, selvitä voidaanko eläke maksaa takuueläkkeen saajalle itselleen. Uudelle asuinkunnalle etuutta ei voida maksaa, ellei kunta ole tehnyt perusteltua esitystä takuueläkkeen maksamisesta. Uuden asuinkunnan esityksen perusteista sinun on myös kuultava etuudensaajaa. Mitä teet, kun etuudensaaja vaatii kunnalle maksamisen lakkauttamista Jos etuudensaaja vaatii kirjallisesti kunnalle maksamisen lakkauttamista, selvitä kunnalta, vaatiiko se yhä etuuden maksamista. Sinun on aina kuultava kuntaa asiakkaan vaatimuksen johdosta. Voit käyttää kuulemisessa etuuden omaa kirjepohjaa (GEL35). Anna maksamisesta päätös. 1.8.2.5. Kuolinpesä Kuolinpesä ei voi hakea etuutta. Maksussa oleva etuus maksetaan vainajan tai mahdollisen nostajan tilille sen kuukauden loppuun, jonka aikana etuudensaaja on kuollut. Etuus voidaan lisäksi maksaa kuolinpesälle, jos etuushakemus on saapunut Kelaan etuudenhakijan kuolinpäivänä tai sitä ennen. Etuus maksetaan tällöin hakemuksessa ilmoitetulle vainajan tilille. Kun vainajan tili on ehditty lopettaa: • etuus maksetaan hakemuksen perusteella tuomioistuimen määräämälle pesänselvittäjälle. Hakemus tehdään lomakkeella EV 224 (Eläkkeen tai muun etuuden maksaminen kuolinpesälle). Pesänselvittäjän tulee toimittaa hakemuksen liitteeksi jäljennös oikeuden antamasta määräyskirjasta. • Jos kuolinpesälle ei ole määrätty pesänselvittäjää, etuus voidaan maksaa hakemuksen EV 224 perusteella: – leskelle. Lesken tulee toimittaa Kelalle vain hakemus. 27 KELA Takuueläke 21.09.2016 – kuolinpesän edustajalle. Hakemuksen liitteeksi vaaditaan yksilöidyt valtakirjat muilta pesän osakkailta (TKL 16 §). Valtakirjamalli (EV 111) on tulostettavissa Kelan kotisivuilta. Hakemukseen on liitettävä myös vahvistettu perukirja. Jos vahvistettua perukirjaa ei ole, hakemukseen liitetään perukirja ja sukuselvitys. Voit pyytää pesän osakasta toimittamaan puuttuvat valtakirjat ja muut asiakirjat asiakaskirjeellä (GEL37). – yleistestamentin saajalle. Hakemukseen on liitettävä oikeaksi todistettu jäljennös testamentista ja vahvistettu perukirja. Jos vahvistettua perukirjaa ei ole, hakemukseen liitetään perukirja ja sukuselvitys. Valtakirjoja ei tarvita. – testamentissa määrätylle toimeenpanijalle. Hakemukseen on liitettävä vahvistettu perukirja, oikeaksi todistettu jäljennös testamentista sekä valtakirjat pesän osakkailta. Jos vahvistettua perukirjaa ei ole, hakemukseen liitetään perukirja ja sukuselvitys. Etuuserät voidaan maksaa kunnalle niissä tapauksissa, joissa vainajan omaisia ei ole löydetty ja kunta on huolehtinut hautauksesta. Päätöksessä on aina ilmoitettava kuolinpesän edustajan ilmoitusvelvollisuudesta muille pesän osakkaille (päätösteksti GEW10). 1.8.2.6. Vangin perhe Takuueläke voidaan maksaa avio-/avopuolison tai alle 16 -vuotiaiden lasten toimeentulon turvaamiseksi, jos eläkkeensaaja on ennen vankilaan joutumistaan elättänyt heitä. Lisäksi perheen muiden tulojen edellytetään olevan niin pienet, että perheen koko huomioon ottaen voidaan katsoa sen toimeentulon olevan keskeytettävän etuuden varassa. (TKL 703/2010 17 § 3 mom.) Jos puoliso saa sairaus-, äitiys- tai työttömyyspäivärahaa tai on itse eläkkeensaaja, hänen katsotaan tulevan toimeen omilla tuloillaan. Perheen saamat muut jatkuvat tulot kuten esimerkiksi lasten kotihoidontuki, otetaan huomioon. Lisäksi on huomattava, että vankeusrangaistusta suorittavan etuudensaajan työeläkkeen maksaminen jatkuu yleensä vankilassaolosta huolimatta. Jos lapsi täyttää 16 vuotta aikana, jolloin etuutta maksetaan perheen huoltoon, on maksaminen tai maksettava määrä tarkistettava. Kun takuueläke maksetaan perheen huoltoon, rekisteröi GE- järjestelmään maksunsaajaksi Muu maksunsaaja TKL17 §, vangin perhe Maksamisen muuttaminen Jos koko etuus on maksettu rangaistuksen suorittamisen ajalta perheen toimeentuloon, muuta se henkilön vapauduttua tai päästyä valvottuun koevapauteen maksettavaksi hänelle itselleen tai sille, joka ennen keskeytystä on sen nostanut. Mikäli vain osa etuudesta on maksettu perheen toimeentuloon, aloita lisäksi keskeytettynä olleen osan maksaminen. 1.8.3. Ulosotto Takuueläkettä ei voi ulosmitata TKL 703/2010 35 §). Takuueläkkeen määrä voidaan ilmoittaa ulosottomiehelle suojaosuuden laskemista varten. 28 KELA Takuueläke 21.09.2016 1.8.4. Maksaminen regressinä Takuueläke voidaan maksaa regressinä eli takautumisvaatimuksen perusteella toiselle viranomaiselle, työttömyyskassalle tai pidättää Kelalle muun, eläkkeeseen nähden toissijaisen etuuden tai korvauksen liikamaksun korvaukseksi. Regressitilanne voi syntyä esimerkiksi, kun takuueläke myönnetään takautuen samalle ajalle, jolta henkilölle on jo maksettu työttömyyspäivärahaa. Takuueläke voidaan maksaa regressinä, kun kyseessä on: • kansaneläkettä koskeva vaatimus (TKL 703/2010 19 §) • Kelan maksamaa perhe-eläkettä koskeva vaatimus (TKL 70372010 19 §) • työttömyyspäivärahaa tai kulukorvausta koskeva vaatimus (TTL 1290/2002 11 luku 14 §, JTYPL 916/2012 9 luku 5 §), • opintotukilain mukainen vaatimus (OTL 65/1994 6 ja 28 §) • sairauspäivärahan perimistä koskeva vaatimus (TKL 703/2010 19 §) • Kelan maksamaa kuntoutusrahaa koskeva vaatimus (TKL 703/2010 19 §) • toimeentulotukilain mukainen vaatimus (TOTUL 1412/1997 23 §) Takuueläkettä ei makseta regressinä ulkomailta maksettavien vastaavien etuuksien korvaukseksi. Takuueläke voidaan maksaa vaatimuksen perusteella siltä ajalta, jolle toisen etuuden tai korvauksen liikamaksu kohdistuu. Tällöin takautuva eläke ja/tai säännöllinen maksuerä maksetaan vaatijalle joko kokonaan tai osittain. Regressiperintä ei edellytä etuudensaajan suostumusta. Maksaminen työttömyyskassalle tai muulle viranomaiselle edellyttää, että se on toimittanut Kelaan kirjallisen maksuvaatimuksen. Maksuvaatimus tulee kuvata Oiwaan ja rekisteröidä vireille etuusjärjestelmään Kelan toimistossa välittömästi sen saapumisen jälkeen. Maksettaessa takuueläkettä regressinä toisen Kelan etuuden liikamaksun korvaukseksi lähtökohtana on, että kyseiseen etuuteen on tehty lakkautusratkaisu ja sen johdosta on syntynyt liikamaksua samalle ajalle, jolle eläke myönnetään. Liikamaksun käsittelyn yhteydessä etuusjärjestelmään rekisteröidään vireille maksuvaatimus. Eläkkeen maksamisesta maksunvaatijalle annetaan päätös eläkkeensaajalle itselleen. Maksunsaajalle ei yleensä anneta päätöstä erikseen. Maksunsaajalle tiedot maksusta välitetään pankin tiliotteella. Useat vaatimukset Takuueläkkeeseen voi kohdistua samanaikaisesti useita vaatimuksia tai vähennyksiä. Useita vaatimuksia voi olla esimerkiksi, kun henkilölle on maksettu samanaikaisesti toimeentulotukea ja työttömyyspäivärahaa ja hänelle myönnetään eläke takautuen tälle ajalle. Jos TTL-vaatimus eli työttömyysturvaa koskeva vaatimus ja TOTUL 23 §:n mukainen vaatimus koskevat samaa aikaa, on TTL-vaatimus ensisijainen. Bruttoperintä on ensisijainen nettoperintään nähden. Brutto- ja nettoperintä Regressiperintä kohdistuu yleensä eläkkeen bruttomäärään. Bruttomäärästä peritään • • • • • • kansaneläkkeen liikamaksu Kelan perhe-eläkkeen liikamaksu työttömyysetuuden liikamaksu sairauspäivärahan liikamaksu Kelan maksaman kuntoutusrahan liikamaksu opintotuen liikamaksu 29 KELA Takuueläke 21.09.2016 • potilasvahinkokorvauksen liikamaksu Perintä kohdistetaan kuitenkin eläkkeen nettomäärän, kun kyseessä on • toimeentulotukilain 23 §:n mukainen vaatimus • liikamaksun takaisinperintä etuudensaajan suostumuksen tai rinnastettavan etuuden perusteella 1.8.4.1. Kansaneläkkeen korvaukseksi Jos kansaneläke pienenee takautuvasti samalta ajalta, jolta maksetaan takuueläkettä, takuueläkkeen korotus maksetaan kansaneläkkeen liikamaksun korvaukseksi. (TKL 703/2010 19 § 2 mom.). Esimerkki Kansaneläkkeensaaja menee avio- tai avoliittoon, jolloin kansaneläke tarkistetaan perhesuhteiden muutoksen vuoksi ja kansaneläkkeen määrä pienenee. Tämän vuoksi takuueläke tarkistetaan ja sen määrä korottuu. Korotus maksetaan samalta ajalta maksetun kansaneläkkeen korvaukseksi. Voit myöntää takuueläkkeen tai sen korotuksen samalle ajalle kuin kansaneläke, kun sinulla on tieto kansaneläkkeen liikamaksusta. Rekisteröi kansaneläkkeen liikamaksusta maksuvaatimus GE-järjestelmään. 1.8.4.2. Perhe-eläkkeen korvaukseksi Jos perhe-eläke pienenee samalta ajalta, jolta maksetaan takuueläkettä, takuueläkkeen korotus maksetaan perhe-eläkkeen liikamaksun korvaukseksi. (TKL 703/2010 19 § 2 mom.). Voit myöntää takuueläkkeen tai sen korotuksen samalle ajalle kuin perhe-eläke, kun sinulla on tieto perhe-eläkkeen liikamaksusta. Rekisteröi perhe-eläkkeen liikamaksusta maksuvaatimus GEjärjestelmään. 1.8.4.3. Toimeentulotukilain nojalla Kun kunta on myöntänyt toimeentulotukea ennakkona odotettavissa olevaa etuutta vastaan, se voi toimeentulotukilain 23 §:n perusteella periä ja nostaa etuuden siltä ajalta, jolta toimeentulotukea on annettu ennakkona. (TOTUL 1412/1997 23 §) Takuueläke voidaan maksaa kunnalle, kun • se myönnetään takautuvasti sille ajalle, jolle kunnan TOTUL-vaatimus kohdistuu • kunta on toimittanut vaatimuksensa Kelaan vähintään kaksi viikkoa ennen etuuden maksupäivää Kunta vastaa toimeentulotukilain 23 §:n nojalla tekemänsä vaatimuksen oikeellisuudesta. Toimiston ei siten tarvitse selvittää, onko henkilölle myönnetty toimeentulotukea odotettavissa olevaa eläkettä vastaan. Epäselvissä tapauksissa voit kuitenkin varmistaa, kohdistuuko kunnan vaatimus varmasti takuueläkkeeseen. 30 KELA Takuueläke 21.09.2016 Kunta voi käyttää perimänsä etuuden vain ennakkona annetun toimeentulotuen takaisinperintään. Jäljelle jäävät varat kunnan on suoritettava välittömästi toimeentulotukea saaneelle etuudensaajalle tai hänen edunvalvojalleen. Eläkettä ei voida maksaa kunnalle lapsen elatustuen korvaamiseksi. Myöskään jatkuvasti maksussa olevaa eläkettä ei voida muuttaa maksettavaksi kunnan sosiaalihuollon toimielimelle toimeentulotukilain 23 §:n nojalla. 1.8.4.3.1. Toimenpiteet toimistossa Kunta lähettää TOTUL 23 §:n mukaisen vaatimuksensa lomakkeella EV 255, vastaavalla Kuntaliiton lomakkeella tai muulla tavoin kirjallisesti toimistoon. Toimiston tulee kuvata maksuvaatimus Oiwaan ja rekisteröidä se vireille välittömästi sen saavuttua. Kunta voi Etuustietopalveluun rekisteröidä maksuvaatimuksia takuueläkkeeseen. Tällöin maksuvaatimus tulee vireille ohjelmallisesti. Vaatimuksen olemassaolo lakkaa, kun kunta ilmoittaa voimassaolon päättyneen. Maksaminen Takautuva etuus maksetaan kunnalle kunnan vaatimalta ajalta. Etuus maksetaan täydeltä kuukaudelta. Jos kunnan vaatimus on saapunut Kelaan vähintään kaksi viikkoa ennen maksupäivää, et voi maksaa eläkettä etuudensaajalle itselleen. Laske määräaika maksupäivästä kaksi viikkoa taaksepäin. Esimerkki Jos maksupäivä on torstai, ilmoituksen on täytynyt saapua Kelaan viimeistään torstaina kaksi viikkoa aikaisemmin. Kunnalle maksaminen edellyttää, että TOTUL-vaatimus kohdistuu takautuvasti myönnettävään etuuteen. Kuluvan kuukauden (maksuunpanokuukauden) etuus voidaan maksaa kunnalle seuraavissa tilanteissa: • kunnalle maksetaan vaatimuksen perusteella etuutta takautuvalta ajalta ja kunta on nimenomaan vaatinut myös kuluvan kuukauden etuuden maksettavaksi kunnalle (takautuvan ajan ja kuluvan kuukauden maksu) tai • kuluvan kuukauden etuus ei ole maksussa sen säännöllisenä maksupäivänä (pelkkä kuluvan kuukauden takautuva maksu) Etuus maksetaan kunnalle sen kuukauden alusta, jonka aikana toimeentulotuen maksaminen on aloitettu ja sen kuukauden loppuun, jonka aikana toimeentulotuen maksaminen on loppunut. Viivästyskorotus voidaan maksaa sekä eläkkeensaajan että kunnan osuuteen. 1.8.4.4. Työttömyysetuuden korvaukseksi Työttömyyskassoilla ja Kelan toimistolla on oikeus periä takuueläkkeestä samalta ajalta maksamansa työttömyysetuuden määrä. Tällöin edellytetään, että eläke myönnetään • takautuvasti ja 31 KELA Takuueläke 21.09.2016 • samalle ajalle, jolta henkilö on saanut työttömyysetuutta, kulukorvausta, koulutustukea tai vuorottelukorvausta. (TKL 703/2010 19 §,TTL 1290/2002 11 luku 14 §, JTYPL 916/2012 9 luku 5 §) TTL-vaatimus tulee vireille: • työttömyyskassan vaatimuksesta (lomake ETK/KELA 7301) • Kelan toimiston tekemästä vaatimuksesta tai • työttömyyseläkkeen hakemista varten annetussa todistuksessa olevan velvoitteen perusteella. Työttömyyskassan on ilmoitettava vaatimuksensa Kelalle vähintään kaksi viikkoa ennen eläkkeen maksamista. Jos TTL-vaatimus on saapunut Kelaan tämän määräajan kuluessa, et voi maksaa eläkettä eläkkeensaajalle itselleen siltä ajalta, miltä päivärahaa on maksettu. Laske määräaika eläkkeen maksupäivästä kaksi viikkoa taaksepäin. Esimerkki Jos maksupäivä on torstai, ilmoituksen on täytynyt saapua Kelaan viimeistään torstaina kaksi viikkoa aikaisemmin. TTL-vaatimus ei ole enää voimassa, kun • pyydetty rahamäärä on saatu kokonaan kuitatuksi tai • työttömyysetuuden maksaja ilmoittaa, ettei vaatimus ole enää voimassa. Lue lisää takuueläkkeen teknisestä ohjeesta Työttömyysetuuden korvaukseksi. 1.8.4.4.1. Maksettava määrä Takuueläke maksetaan työttömyyskassalle/toimistolle samoilta päiviltä (osakuukaudet) kuin työttömyysetuutta on maksettu. Maksujakson keskellä olevan lauantain ja sunnuntain etuus maksetaan myös työttömyysetuuden maksajalle. Viiden päivän työttömyysetuusviikkoa vastaa seitsemän päivän eläkeviikko. Jos työttömyysetuuden maksatuksessa on ollut katkoja, vaatimuksen tiedot on jaksotettava niin, että katkot, esim. sairaspäivät, kurssipäivät, työssäolopäivät, erottuvat selvästi. Jaksotuksella ilmoitetaan myös työttömyysetuuden euromäärän muuttuminen. Katkopäivien osuus pidätetystä eläkkeestä maksetaan itselle. Bruttoeläkkeestä vähennetään bruttomääräistä työttömyysetuutta. Takautuvan eläkkeen maksaja suorittaa ennakonpidätyksen eläkkeen ja työttömyyspäivärahan erotuksesta. Ennakonpidätyksen jälkeen erotus maksetaan eläkkeensaajalle itselleen. 1.8.4.4.2. Toimenpiteet toimistossa Työttömyyskassa lähettää Kelan toimistoon ennakkoilmoituksen maksamastaan työttömyysetuudesta. Rekisteröi maksuvaatimuksen tiedot Maksuvaatimus – tapahtumalla. Sen perusteella takautuvat etuuserät otetaan talteen. Ennen kuin myönnät takuueläkkeen takautuvasti samalle ajalle, jolta Kela on maksanut työttömyysetuutta, ilmoita asiasta työttömyysetuuden käsittelijälle. Jos mahdollisen työeläkkeen perinnän jälkeen regressiperintä tulee sovellettavaksi, rekisteröi maksuvaatimus. Talteenotto ja maksaminen 32 KELA Takuueläke 21.09.2016 Jos maksuvaatimuksen määrä tai päättymisaika ei ole tiedossa takuueläkettä myönnettäessä, ota talteen takautuvat erät ja mahdollisesti maksukuukauden etuuserä. Talteenotosta lähtee ohjelmallisesti ilmoitus työttömyyskassalle. Työttömyyskassa lähettää perimisilmoituksen. Siinä kassa ilmoittaa, miltä aikaväliltä ja moneltako päivältä työttömyysetuutta on maksettu sekä miltä ajalta ja paljonko peritään, sekä maksetun etuuden yhteismäärän bruttona. Ilmoituksesta tulee käydä ilmi, paljonko on peritty muualta ja paljonko peritään Kelalta. Kun perimisilmoitus on tullut, täydennä maksuvaatimustiedot. Ratkaisun jälkeen maksa eläkkeestä talteenotettu osuus joko työttömyysetuuden maksajalle, eläkkeensaajalle itselleen tai molemmille. Kun työttömyysetuuden maksajana on Kela ja ennakko- ja perimisilmoituksen tiedot ovat käytettävissä takuueläkkeen määrää ratkaistaessa, toimisto voi tehdä perimisratkaisun samalla kertaa. Eläkkeensaajalle itselleen menevään osuuteen voidaan maksaa viivästyskorotusta. Maksunvaatijalle menevään osuuteen viivästyskorotusta ei makseta. 1.8.4.5. Sairauspäivärahan korvaukseksi Jos takuueläke myönnetään takautuvasti samalle ajalle, jolta on maksettu sairauspäivärahaa, voidaan maksettu päiväraha periä eläkkeestä. (TKL 703/2010 19 §). Ennen kuin myönnät eläkkeen samalle ajalle, jolta on maksettu sairauspäivärahaa, ilmoita asiasta päivärahan käsittelijälle. Jos työeläkkeen perimisen jälkeen regressiperintä tulee sovellettavaksi, rekisteröi maksuvaatimus Maksuvaatimus – tapahtumalla. 1.8.4.6. Opintotuen korvaukseksi Jos takuueläke myönnetään takautuvasti samalle ajalle, jolta on maksettu opintotukea, voidaan maksettu opintotuki periä takuueläkkeestä. Edellytyksenä on, että Kelan toimisto, opintotukikeskus tai opintotukilautakunta on ilmoittanut maksuvaatimuksensa vähintään kaksi viikkoa ennen eläkkeen maksupäivää. (OTL 6 ja 28 §) 1.8.4.6.1. Toimenpiteet toimistossa Takuueläkkeen myöntämisestä takautuvasti tulee ilmoittaa opintotuen myöntäjälle eli joko opintotukikeskukselle, korkeakoulun opintotukilautakunnalle tai Kelan toimistolle. Selvitä opintotukeen liittyvät tiedot HEKY-kyselyllä. Ilmoitus tehdään • opintotukikeskukselle ja Kelan toimistolle sähköpostilla • korkeakoulujen opintotukilautakunnille kirjeitse tai sähköpostilla. Kun Kelan toimisto on maksanut opintotukea, opintotuen käsittelijä huolehtii siitä, että maksuvaatimus tulee tehdyksi. 33 KELA Takuueläke 21.09.2016 Sinun tulee ilmoittaa takuueläkkeen myöntämisestä, vaikka takautuvia eriä ei ole, tai ne on jo maksettu. Sinun tulee ilmoittaa eläkkeen myöntämisestä myös silloin, kun huomaat, että opintotuki on myönnetty, mutta sitä ei ole vielä maksettu, jolloin opintotuen maksuunpano ehditään estää. Maksaminen Takuueläkkeen määrää ja maksamista koskevan ratkaisun yhteydessä maksetaan takautuvasta eläkkeestä vaadittu määrä • opintotukikeskuksen tilille, kun opintotuen on myöntänyt opintotukikeskus tai korkeakoulun opintotukilautakunta • toimiston tilille, kun opintotuen on myöntänyt Kelan toimisto 1.8.4.7. Kuntoutusrahan korvaukseksi Jos takuueläke myönnetään takautuvasti samalle ajalle, jolta on maksettu Kelan kuntoutusrahaa, voidaan maksettu kuntoutusraha periä myönnettävästä eläkkeestä. ( TKL 19 §, KKRL 4 luku 39 §). Ennen kuin myönnät eläkkeen takautuvasti samalle ajalle, jolta on maksettu kuntoutusrahaa, ilmoita asiasta kuntoutusrahan käsittelijälle. Jos mahdollisen työeläkkeen perinnän jälkeen regressiperintä tulee sovellettavaksi, rekisteröi maksuvaatimus Maksuvaatimus – tapahtumalla. Työeläkelakien mukaiseen ammatilliseen kuntoutusrahaan ei sovelleta regressiä. 1.8.4.8. Potilasvahinkokeskukselle Potilasvahinkokorvauksena maksettava työkyvyttömyyseläke on toissijainen muihin lakisääteisiin eläkkeisiin ja korvauksiin nähden. Tästä johtuen Potilasvakuutuskeskus vastaa potilasvahingon korvauksesta vain siltä osin kuin vahingon kärsinyt ei saa siitä korvausta muun lain perusteella. Jos Potilasvakuutuskeskus on jo maksanut työkyvyttömyyseläkettä ja vahingon kärsineellä on oikeus Kelan maksamaan etuuteen, syntyy Potilasvakuutuskeskukselle regressioikeus samalta ajalta maksettuun Kelan etuuteen (potilasvahinkolaki 585/1986 8 § ja potilasvahinkolaki 585/1986 9 § 1 mom.). Regressioikeuden syntyminen edellyttää, että Kelan maksama etuus perustuu samaan vahinkotapahtumaan. Lisäksi edellytetään, että Potilasvakuutuskeskuksen ilmoitus on saapunut Kelaan viimeistään kaksi viikkoa ennen etuuden maksupäivää. 1.8.5. Viivästyskorotus Etuudensaajalla on oikeus viivästyskorotukseen, jos hakemuksen tai muun vaatimuksen käsittely viivästyy. Viivästyskorotus määräytyy viivästysajan ja korkolain mukaisen viivästyskoron mukaan. Viivästyskorotusta ei tarvitse hakea erikseen. Viivästyskorotusta laskettaessa pääoma muodostuu kaikista viivästyneistä etuuseristä. Korotus lasketaan etuuskohtaisesti ja pääsääntöisesti ohjelmallisesti. Viivästyskorotuksesta ei anneta yleensä erillistä päätöstä, vaan viivästysaika ja viivästyskorotuksen määrä ilmoitetaan etuuspäätöksessä. 34 KELA Takuueläke 21.09.2016 Viivästyskorotuksesta on valitusoikeus samalla tavalla kuin etuudesta. Viran puolesta myönnettävään tai tarkistettavaan etuuteen ei makseta viivästyskorotusta. Viivästyskorotuksen veronalaisuus määräytyy etuuden mukaan. Siten vain kansaneläkkeeseen, takuueläkkeeseen ja perhe-eläkkeeseen maksettava viivästyskorotus on veronalaista. Säädökset • • • • • • Kansaneläkelaki (568/2007) 106–107 § Laki takuueläkkeestä (703/2010) 32 § / kansaneläkelaki (568/2007) 106–107 § Laki vammaisetuuksista (570/2007) 49–50 § Laki eläkkeensaajan asumistuesta (571/2007) 51–52 § Rintamasotilaseläkelaki (119/1977) 17 § / kansaneläkelaki (568/2007) 106-107 § Korkolaki (633/1982) 4 ja 12 § 1.8.5.1. Viivästysaika Viivästysaika alkaa pääsääntöisesti • hakemuksen jättämistä seuraavan neljännen kuukauden alusta (kolmen kuukauden sääntö) • yhden kuukauden kuluttua eläke- tai korvaustiedon saapumisesta(yhden kuukauden sääntö) Viivästysaika voi alkaa erityistilanteissa etuudensaajasta johtuvan esteen poistuttua tai eräpäivästä. 1.8.5.1.1. Kolmen kuukauden sääntö Viivästyskorotuksen maksaminen edellyttää, että hakija on jättänyt Kelalle etuushakemuksen tai muun vastaavan vaatimuksen sekä antanut etuuden ratkaisemiseksi tarvittavat selvitykset. Hakemus tai vaatimus katsotaan saapuneeksi silloin, kun se on saapunut Kelaan. Kuitenkin jos hakemus on jätetty työeläkelaitokseen, työeläkelaitoksen saapumispäivä katsotaan myös Kelaan saapumispäiväksi. Näin menetellään myös, jos ulkomaan laitos on lähettänyt eläkehakemuksen Ulkomaan yksikön asemesta työeläkelaitokseen. Viivästysaika alkaa pääsääntöisesti, kun hakemuksen jättämiskuukautta seuraavat kolme kalenterikuukautta ovat kuluneet eikä etuus vielä ole maksussa. Etuuserä tai etuuden korotuserä ei kuitenkaan ole viivästynyt, jos se maksetaan saman kuukauden aikana, jolloin oikeus siihen on syntynyt. Esimerkki 1 Hakemus on tullut vireille 3.7. Oikeus etuuteen alkaa 1.9., mutta etuus maksetaan 14.12. Koska käsittelyaika on pitempi kuin hakemuksen jättökuukausi ja kolme sitä seuraavaa kuukautta, viivästysaika alkaa 1.11. ja päättyy 14.12. Siten syys- ja lokakuun etuuseriin maksetaan viivästyskorotusta ajalta 1.11. -14.12. ja marraskuun etuuserään ajalta 1.-14.12. Joulukuun etuuserä ei ole viivästynyt, koska se on maksettu joulukuussa. Jos hakija ei ole toimittanut hakemuksen ratkaisemiseksi tarvittavia selvityksiä, viivästysaika alkaa kulua vasta, kun kolme kuukautta on kulunut selvityksen esittämiskuukauden päättymisestä. Esimerkki 2 35 KELA Takuueläke 21.09.2016 Hakemus ja lääkärinlausunto ovat saapuneet Kelaan 3.2. Hakija toimittaa toisen lääkärinlausunnon 8.3. Etuus myönnetään uuden lääkärinlausunnon perusteella, jolloin kolmen kuukauden määräaika lasketaan lisäselvityksen saapumispäivästä eli 8.3 saapuneesta lääkärinlausunnosta. Viivästysaika alkaa 1.7. lukien. Ulkomaan laitokselta hakemuksen saapumisen jälkeen saadut selvitykset, esimerkiksi tiedot vakuutusajoista, ovat lisäselvityksiä, jotka myöhentävät viivästysaikaa. Jos hakemuksen käsittely on viivästynyt lisäselvityksen puuttumisen vuoksi, rekisteröi ratkaisua tehdessäsi viivästyskorotusnäytölle (EJVK) lisäselvityksen saapumispäivä. Ohjelma laskee viivästysajan tästä päivästä. Lue lisää Tekniset ohjeet > RAKE > Viivästyskorotuksen laskenta. Viivästysaika lasketaan etuuden todelliseen maksupäivään saakka. Ulkomaille maksettavan etuuden maksupäiväksi katsotaan se päivä, jolloin se on maksettu Suomessa toimivaan rahalaitokseen. Selvitysvelvollisuus Hakijalta edellytetään, että hän on antanut Kelalle sellaiset etuuden perusteeseen ja määrään vaikuttavat selvitykset, joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia. Hän on täyttänyt velvollisuutensa, kun hän on vastannut riittävän tarkasti hakemuksessa esitettyihin kysymyksiin ja toimittanut Kelaan hakemuksessa mainitut liitteet ja muut hakemuksen ratkaisemiseksi vaadittavat selvitykset. Kun Kelalla on oikeus saada tarvittava tieto lain perusteella esimerkiksi työeläketiedot kansaneläkelain 85 §:n perusteella, hakija on täyttänyt selvitysvelvollisuutensa, kun hän on ilmoittanut hakemuksessa,mistä tieto on saatavissa. Tällöin kolmen kuukauden määräaika lasketaan hakemuksen jättämiskuukauden päättymisestä. Lue lisää Yhden kuukauden säännöstä (Etuusohje > Viivästyskorotus > Yhden kuukauden sääntö). Jos hakija määrätään kansaneläkelain tai vammaisetuuksista annetun lain perusteella lisätutkimuksiin ja hakemuksen käsittely tämän vuoksi viivästyy, lasketaan viivästysaika kolmen kuukauden säännön perusteella hakemuksen saapumisesta. Lue lisää Viivästyskorotus > Lääketieteellisten lisäselvitysten kustannukset. Kun Kela hankkii muita etuuden ratkaisemiseksi välttämättömiä lisäselvityksiä viran puolesta, lasketaan viivästysaika kolmen kuukauden säännön perusteella lisäselvitysten saapumisesta. Ulkomailta Kela ei hanki selvityksiä viran puolesta, vaan hakijan on itse hankittava selvitykset. Jos sopimusmaan vakuutuslaitos ei ole vahvistanut hakijan henkilötietoja, hakija on itse velvollinen hankkimaan asuinmaansa viranomaiselta Suomen virkatodistusta vastaavan todistuksen. 1.8.5.1.2. Yhden kuukauden sääntö Jos hakemuksen ratkaisua varten on jouduttu odottamaan tietoa tulona huomioon otettavasta tai etuusoikeuteen vaikuttavasta eläkkeestä tai korvauksesta, viivästysaika alkaa, kun yksi kalenterikuukausi on kulunut sen kuukauden päättymisestä, jona tieto eläkkeestä tai korvauksesta on tullut Kelaan ja edellä mainittu etuus on tällöin lopullisesti ratkaistu. Myös ulkomailta maksettaviin tulona huomioon otettaviin etuuksiin sovelletaan yhden kuukauden sääntöä. Työeläke tai korvaus katsotaan lopullisesti ratkaistuksi päätöksen antopäivänä, jos asiasta ei ole valitettu. Jos päätöksestä on valitettu, se on lopullinen silloin, kun viimeisin valitusaste on ratkaissut asian ja päätöksestä saadaan tuloksi huomioonottamisessa tarvittava tieto. Vastaavaa sovelletaan työeläkkeen itseoikaisupäätöksiin. Hylkäyspäätös katsotaan lopulliseksi, kun valitusaika on kulunut umpeen eikä valitusta ole tullut vireille. Jos valitus koskee sellaista seikkaa, jolla ei ole vaikutusta henkilön oikeuteen saada vammaisetuutta, viivästysaika alkaa, kun yksi 36 KELA Takuueläke 21.09.2016 kalenterikuukausi on kulunut sen kuukauden päättymisestä, jona tieto eläkkeestä tai korvauksesta on tullut Kelaan. Sovella yhden kuukauden sääntöä vain silloin, jos sen mukaan laskettu viivästyskorotuksen alkamisaika on myöhäisempi kuin kolmen kuukauden säännön mukaan laskettu aika. Ohjelma laskee yhden kuukauden käsittelyajan sen kuukauden päättymisestä, jolloin ilmoitus eläkkeestä tai korvauksesta on tullut Kelaan. Jos työeläkepäivä eli päivä, jona ilmoitus työeläkkeen tai muun korvauksen myöntämisestä on saapunut Kelaan, on myöhäisempi kuin hakemuksen saapumispäivä, rekisteröi etuusratkaisussa viivästyskorotusnäytölle myös Työeläkepäivä. Jos ilmoituksia on useita, merkitse Työeläkepäiväksi viimeisimmän ilmoituksen Kelaan saapumispäivä. Jos myöhempi ilmoitus koskee kuitenkin vain sellaista seikkaa, jolla ei ole vaikutusta henkilön oikeuteen saada vammaisetuutta, tulee Työeläkepäiväksi merkitä vammaisetuuteen vaikuttavan ilmoituksen Kelaan saapumispäivä. Eläkettä tai korvausta koskevan ilmoituksen Kelaan saapumispäivän saat HEKY/Työeläkkeet ja korvaukset -kyselyllä kyseisen eläkkeen tai korvauksen näytöllä, kohdasta ′Saapumispäivä.' 1.8.5.1.3. Etuus ei maksussa eräpäivänä (eräpäiväkorotus) Etuuden maksupäivä ilmoitetaan päätöksessä. Jos etuus ei ole maksussa luvattuna säännöllisenä maksupäivänä, viivästysaika on eräpäivän ja todellisen maksupäivän välinen aika. Esimerkki Eläke on keskeytetty tai lakkautettu virheellisesti, joten sitä ei makseta säännöllisenä maksupäivänä 4.7. Eläke-erät maksetaan 22.8, viivästysaika alkaa 4.7 ja lasketaan 22.8. saakka. Viivästyskorotusta ei lasketa ohjelmallisesti RAKE-, AE- eikä GE-järjestelmässä. Laske viivästyskorotus laskentatapahtumalla (ELLA). Anna maksumääräys maksupalveluun ja etuudensaajalle päätös viivästyskorotuksesta RAKE-järjestelmässä Päätöksenanto-tapahtumalla. Lue lisää Tekniset ohjeet > RAKE > Viivästyskorotuksen laskenta. Maksa viivästyskorotus AE- ja GE-järjestelmässä Yksittäismaksu-toiminnolla (Viivästyskorotuksen maksu). Anna päätös YHTE-kirjeenkirjoitusjärjestelmästä. 1.8.5.1.4. Etuudensaajasta johtuva maksueste (estekorotus) Jos etuutta ei ole voitu maksaa oikeassa ajassa etuudensaajasta johtuvasta syystä, viivästysaika alkaa siitä lukien, kun Kela on saanut tiedon esteen poistumisesta. Jos etuushakemus olisi muutoin ratkaistavissa, mutta hakija ei ole toimittanut sen maksamista varten välttämätöntä tietoa, viivästyskorotuksen maksaminen alkaa aikaisintaan siitä, kun tieto on saatu. Tällöin kuitenkin edellytetään, että viivästysaika kolmen tai yhden kuukauden säännön perusteella on alkanut. Tällainen tilanne syntyy, jos etuushakemus olisi muutoin ratkaistavissa, mutta hakija ei ole toimittanut maksuosoitetta. Maksuunpantaessa etuusoikeuden epäselvyyden vuoksi keskeytettyä etuutta viivästysaika alkaa, kun etuudensaaja on antanut vaaditun selvityksen tai se muutoin on saatu. Jos eläke sen sijaan oli keskeytetty sen määrään vaikuttavan seikan selvittämiseksi, viivästyskorotus määräytyy lopullista 37 KELA Takuueläke 21.09.2016 päätöstä annettaessa tarkistushakemuksen tai muun vastaavan vaatimuksen perusteella kolmen tai yhden kuukauden säännön mukaisesti. Viivästyskorotuksen määrä lasketaan ohjelmallisesti RAKE-järjestelmässä. Lue lisää Teknisetohjeet > RAKE > Viivästyskorotus-EJVK. Laske viivästyskorotus laskentatapahtumalla (ELLA). Maksa viivästyskorotus AE- ja GEjärjestelmässä Yksittäismaksu-toiminnolla (Viivästyskorotuksen maksu). Anna päätös YHTEkirjejärjestelmästä. 1.8.5.2. Erityistilanteet Muutoksenhaku Jos etuus myönnetään tai sitä korotetaan muutoksenhaun tai oikaisun takia, viivästysaika lasketaan alkuperäisestä hakemuksesta. Myös väliaikaiseen päätökseen viivästyskorotus lasketaan yleensä alkuperäisestä hakemuksesta. Rekisteröi asia vireille alkuperäisen hakemuksen mukaisesti. Muutoksenhakuaste voi kuitenkin määrätä viivästysajan alkamaan myöhemmästä ajankohdasta kuin alkuperäisen hakemuksen perusteella määräytyvästä ajasta. Edellytyksenä on, että Kela on esittänyt oleellisen muutoksen tapahtuneen hakijan olosuhteissa muutoksenhaun aikana. Jos katsot, että viivästysaika tulisi laskea myöhemmästä ajankohdasta kuin alkuperäisen hakemuksen perusteella määräytyvästä ajasta, ilmoita tästä muutoksenhakuelimelle antamassasi lausunnossa. Oikaisu Oikaistaessa hakemuksen käsittelyn yhteydessä tapahtunutta Kelan virhettä, viivästysaika lasketaan virheellisesti ratkaistun hakemuksen jättämisestä. Rekisteröi asia vireille alkuperäisen hakemuksen mukaisesti. Jos on kysymys Kelan viran puolesta tekemän ratkaisun oikaisusta, viivästyskorotusoikeus syntyy vain etuudensaajan esittämän oikaisupyynnön perusteella. Viivästysaika lasketaan oikaisupyynnön esittämisestä. Kun päätös oikaistaan uuden selvityksen perusteella, viivästysaika alkaa selvityksen saapumisesta. Kun oikaistaan päätöstä, jolla etuutta on virheellisesti pienennetty tai etuuden maksaminen on virheellisesti keskeytetty, viivästysaika lasketaan etuuden tai etuuserän oikeasta eräpäivästä todelliseen maksupäivään. Etuudensaajan esittämällä oikaisuvaatimuksella ei ole merkitystä viivästysajan laskemisessa. Jos etuudensaaja vaatii esittämänsä uuden selvityksen perusteella aikaisemmin tehdyn päätöksen oikaisua, eikä kyseessä ole Kelan virhe, viivästyskorotusoikeus määräytyy kolmen tai yhden kuukauden säännön perusteella vaatimuksen esittämisestä. Jos oikaisu tehdään Kelan aloitteesta, esimerkiksi työeläkelaitoksen oikaisupäätöksen perusteella, ei viivästyskorotusta makseta. Kunta Jos etuus maksetaan kunnalle toimeentulotuen korvaukseksi taikka perhehoidon tai laitoshoidon kustannusten korvaukseksi, kunnalle maksettaviin etuuseriin voidaan maksaa viivästyskorotus. 38 KELA Takuueläke 21.09.2016 Maksunjako Jos eläke maksetaan regressivaatimuksen perusteella esimerkiksi samalta ajalta maksetun työttömyyspäivärahan korvaukseksi ja osa siitä jää maksettavaksi eläkkeensaajalle, viivästyskorotus maksetaan vain eläkkeensaajalle maksettavaan osuuteen. Viivästyskorotus lasketaan normaaliin tapaan, kun etuuteen kohdistuu ulosmittausvaatimus. Tällöin viivästyskorotus voi tulla maksettavaksi myös ulosottoviranomaisellemaksettavaan osuuteen. 1.8.5.3. Korkoprosentti Korkoprosentti määräytyy etuuden maksupäivää edeltävälle puolivuotiskaudelle vahvistetun korkolain mukaisen viivästyskoron mukaan. (Korkolaki 633/1982 4 § 1 mom.) Esimerkki Jos etuuden maksupäivä on 4.5., korkoprosentti on edellisen vuoden puolivuotiskauden eli 1.7.–31.12. vahvistettu korko. Jos etuuden maksupäivä 14.10., korkoprosentti on 1.1.-30.6 ajalle vahvistettu korko. Selvitä tarvittaessa viivästyskorkoprosentit www.suomenpankki.fi > Ajankohtaista > Lehdistötiedotteet > Korkolain mukainen viitekorko ja viivästykorko. 1.8.5.4. Ei viivästyskorotusta Etuuteen ei makseta viivästyskorotusta, kun se maksetaan • toiselle Suomessa tai ulkomailla lakisääteistä vakuutusta harjoittavalle vakuutus- tai eläkelaitokselle • Kelalle • työttömyyskassalle. Lue lisää Viivästyskorotus > Erityistilanteet > Maksunjako. Etuuteen ei makseta viivästyskorotusta myöskään, kun • etuus tai sen korotus myönnetään viran puolesta • etuuden maksaminen on viivästynyt lain säännöksen johdosta tai yleisen liikenteen taikka maksuliikenteen keskeytymisen tai muun ylivoimaisen esteen vuoksi • korotuksen määrä etuudelta jäisi pienemmäksi kuin 1,85 euroa vuonna 2016 (raja oli sama myös vuonna 2015). 1.8.6. Ennakonpidätyksen yleiset periaatteet Tuloverolain mukaan henkilö voi olla Suomessa joko yleisesti verovelvollinen tai rajoitetusti verovelvollinen. Yleisesti verovelvollinen on henkilö, joka verotuksellisesti asuu Suomessa. Hän on velvollinen suorittamaan Suomessa veroa sekä Suomesta että ulkomailta saamastaan tulosta. Kela toimittaa 39 KELA Takuueläke 21.09.2016 ennakonpidätyksen yleisesti verovelvolliselle maksamastaan etuudesta tai eläkkeestä, jos niitä ei ole säädetty verovapaiksi (TVL 1535/1992 92 §). Ennakonpidätys tehdään myös työkorvauksesta, jos sen saajaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin. Rajoitetusti verovelvollinen on henkilö, joka ei vakinaisesti asu Suomessa. Hän on velvollinen maksamaan Suomessa veroa vain Suomesta saamastaan tulosta. Tällaisen henkilön verotuksessa sovelletaan pääasiallisesti rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annettua lakia. Lue lisää Ennakonpidätys > Lähdevero Ulkomailla asuvan henkilön Suomesta maksettavasta eläketulosta ei peritä lähdeveroa, vaan siitä toimitetaan ennakonpidätys. 1.8.6.1. Ennakonpidätyksen perusteet Ennakkoperintäasetuksessa ja Verohallinnon päätöksessä ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä säädetään, millä perusteilla ennakonpidätys toimitetaan Kelan maksamista etuuksista ja veronalaisista työkorvauksista. Perus- ja lisäprosentti Ennakonpidätys toimitetaan palkkaa varten määrätyn perusprosentin mukaan siltä osin, kun maksettava määrä ei ylitä Verohallinnon määrittelemää henkilökohtaista tulorajaa. Tulorajan ylittävältä osalta pidätys toimitetaan lisäprosentin mukaan. Arkipäiviltä maksettavissa etuuksissa tulorajan vuosimäärä jaetaan 300:lla ja kuukausikohtaisissa etuuksissa 12:lla. Työkorvauksissa maksettava määrä jaetaan 365:llä ja kerrotaan laskuun sisältyvien päivien lukumäärällä. Muu henkilökohtainen prosentti Ns. freelancerina työskentelevillä on palkkaa ym. ennakonpidätyksenalaista tuloa varten vain yksi henkilökohtainen pidätysprosentti. Eläketuloa varten on erikseen henkilökohtainen pidätysprosentti sekä säännöllisesti että takautuvasti maksettavia eläke-eriä varten. Sivutuloprosentti Jos henkilöllä on päätoimen ohella sivutuloa, toimitetaan ennakonpidätys sivutuloa varten määrätyn pidätysprosentin mukaan. Sivutulon prosenttiluku on yleensä sama kuin henkilön lisäprosentti. Rajoitetusti verovelvollinen voi toimittaa Kelaan sivutuloverokortin. Portaikkoverokortti Portaikkoverokortissa henkilökohtainen ennakonpidätysprosentti muuttuu kiinteiden tulorajojen täyttyessä. Portaikkoverokortin perusteella tehtävä ennakonpidätys on kuitenkin aina vähintään 25 %. Portaikkoverokorttia ei käytetä opintorahan ja työttömyysetuuksien ennakonpidätyksen laskennassa. Jos portaikkoverokortti on rekisteröity henkilölle, joka saa opintorahaa, viedään opintorahan määrä portaikkoverokortin kertymään ohjelmallisesti. 40 KELA Takuueläke 21.09.2016 Tulorajojen määrissä otetaan huomioon koko verovuoden (kalenterivuoden) kaikki tulot, myös muualta kuin Kelasta maksetut. Koko kalenterivuoden tulot huomioidaan, vaikka portaikkoverokortti otetaan käyttöön kesken vuotta uusien ennakonpidätysperusteiden voimaan tullessa. Määräprosentti Ennakkoperintäasetuksessa ja Verohallinnon päätöksessä on määritelty tilanteita, joissa ennakonpidätys määräytyy eläkkeissä, muissa etuuksissa ja työkorvauksissa kaavamaisesti määräprosentin perusteella. Prosenttitaulukko Sairausvakuutuslain mukaisissa päivärahoissa ja kuntoutusrahassa pidätys voidaan toimittaa Verohallinnon päätöksessä olevan prosenttitaulukon mukaan. (VeroHp ennakonpidätyksen toimittamistavasta ja määrästä 6 § 3 mom.) Muutosverokortti Maksunsaaja voi hakea Verohallinnolta muutosta ennakonpidätykseen. Jos Verohallinto antaa maksunsaajalle sosiaalietuutta tai eläkettä taikka opintorahaa varten myönnetyn muutosverokortin, se saadaan pääsääntöisesti suorasiirtona Kelaan, jolloin tiedot kirjautuvat ohjelmallisesti. Jos Verohallinto tai asiakas toimittaa muutosverokortin suoraan toimistoon, rekisteröi muutosverokortin tiedot HEMU-tapahtumalla. Verohallinto merkitsee muutosverokorttiin tiedon siitä, mihin tarkoitukseen sitä voidaan käyttää. Sosiaalietuuksien ennakonpidätyksessä voidaan käyttää vain sosiaalietuutta varten annettua muutosverokorttia. Kuitenkin opintorahassa ja eläkkeissä voidaan käyttää vain näitä varten annettua muutosverokorttia. Muutosverokortissa on pidätysprosentti, jota käytetään verokortissa olevaan euromääräiseen tulokertymään asti, jonka jälkeen käytetään korttiin merkittyä korkeampaa pidätysprosenttia. Tulokertymää laskettaessa huomioidaan voimassaoloaikana maksetut etuudet tai työkorvaukset. Jos muutosverokorttia käytetään vuodenvaihteen yli, tulokertymän seuranta aloitetaan alusta. Eläkettä varten annetussa muutosverokortissa ei ole tulokertymää. Muutosverokortissa voi myös olla merkittynä vain yksi pidätysprosentti. Rajoitetusti verovelvollinen voi toimittaa Kelaan muutosverokortin. Maksunsaajan pyyntö Ennakonpidätysprosenttia voidaan korottaa etuuden, eläkkeen tai työkorvauksen saajan omasta pyynnöstä ilman Verohallinnon laskemaa uutta pidätysprosenttia. Etuuden, eläkkeen tai työkorvauksen saaja voi pyytää korotusta joko kirjallisesti tai suullisesti. 1.8.6.2. Tietojen saanti ja käyttöönotto Etuuksien ennakonpidätyksen toimittamisessa käytetään hyväksi Kelaan suorasiirtona saatuja ennakonpidätysperusteita. Maksunsaaja voi toimittaa Kelaan myös verokortin tai ilmoittaa muun pidätysperusteen. 41 KELA Takuueläke 21.09.2016 Lue lisää kohdasta Oma pyyntö (Tiedot maksusaajalta > Oma pyyntö) Työkorvauksista ei toimiteta ennakonpidätystä, jos saaja on merkitty ennakkoperintärekisteriin. Rajoitetusti verovelvollisen eläkkeensaajan myöntöpäätöksen jälkeen Vero- ja kirjanpitoryhmä lähettää pääkaupunkiseudun verotoimistoon ennakonpidätysprosentin pyyntökirjeen. Verotoimisto antaa sen perusteella eläkettä varten kirjoitetun henkilökohtaisen pidätysprosentin. 1.8.6.2.1. Suorasiirtotiedot Kela saa suoraan Verohallinnolta vuosittain tiedot Suomessa verovelvollisten etuudensaajien ennakonpidätysperusteista. Muutosverokortit saadaan Kelaan suoraan Verohallinnolta joka arkipäivä. Kela tarkistaa vuosittain Verohallinnolta tiedon työkorvauksen saajien (päivähoidon-/ kuntoutuspalveluntuottajat) ennakkoperintärekisterissäolosta helmi- ja elokuussa. Tarkistus tehdään suorasiirtopyyntönä ohjelmallisesti. Eläkettä varten määrätyt henkilökohtaiset ennakonpidätysprosentit saadaan Kelan pyynnöstä yleisesti ja rajoitetusti verovelvollisille eläkkeensaajille, joiden eläke on maksussa marraskuussa tai joille eläke on myönnetty etukäteen. Pyyntö lähetetään ohjelmallisesti yleensä marraskuussa ja siinä ilmoitetaan arvio seuraavana vuonna maksettavasta eläkkeestä. Verohallinnolta saadut uudet ennakonpidätysprosentit seuraavaa vuotta varten tallennetaan järjestelmään ohjelmallisesti. Verohallinnolta suoraan saadut ennakonpidätysprosentit otetaan vuosittain käyttöön erikseen ilmoitettavana ajankohtana. Siihen asti käytetään edellisen vuoden joulukuussa voimassa olleita ennakonpidätysperusteita. 1.8.6.2.2. Tiedot maksunsaajalta Verokortti Jos maksunsaaja tai Verohallinto toimittaa sosiaalietuutta, opintorahaa, eläkettä tai työkorvausta varten muutosverokortin, ennakonpidätys lasketaan muutosverokortin mukaisesti. Tarkistettua ennakonpidätystä sovelletaan yleensä seuraavan maksuerän alusta lukien. Takautuvaan aikaan kohdistuvan muutoksen voi kuitenkin ottaa huomioon, jos muutosverokortin voimassaoloaika ulottuu maksettujen erien ajalle. Lue lisää Ennakonpidätyksen korjaus ja palautus Palkkaa varten annettuja muutosverokortteja ei käytetä etuuksien eikä eläkkeiden ennakonpidätyksessä. Rajoitetusti verovelvollinen voi pyytää Verohallinnolta muutos- tai sivutuloverokortin. Verohallinto toimittaa verokortin postitse Kelaan. Oma pyyntö Ennakonpidätysprosenttia voidaan korottaa etuuden, eläkkeen tai työkorvauksen saajan omasta pyynnöstä ilman Verohallinnon laskemaa uutta pidätysprosenttia. Etuuden, eläkkeen tai työkorvauksen saaja voi pyytää korotusta joko kirjallisesti tai suullisesti. 42 KELA Takuueläke 21.09.2016 Lähdevero Lähdeverotusta varten etuuden tai työkorvauksen saaja toimittaa lähdeverokortin. Lähdeverokortin pitää olla Kelaa varten kirjoitettu. Rajoitetusti verovelvollinen voi toimittaa Kelaan muutos- tai sivutuloverokortin. Jos rajoitetusti verovelvollinen ei pyydä Verohallinnolta muutosverokorttia, verotetaan häntä lähdeverokortin mukaisesti kuten nykyisinkin. Eläkkeistä ei peritä lähdeveroa, vaan rajoitetusti verovelvolliselle eläkkeensaajalle määrätään ennakonpidätys. 1.8.6.2.3. Ennakonpidätyksen tallennus Ennakonpidätystietojärjestelmään tallennetaan kaikki etuudensaajien ja Verohallinnon toimittamat ennakonpidätysperusteet. Rekisteröi tiedot valitsemalla HEMU-aloitusvalikolta Ennakonpidätystiedot. Rajoitetusti verovelvollisten ennakonpidätysperusteet tallennetaan Kansainvälisten asioiden ratkaisukeskuksessa, Työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisukeskuksessa tai Vero- ja kirjanpitoryhmässä. Paperiset verokortit ja/tai niiden kopiot säilytetään tallennuksen jälkeen Kelassa. Verokorteissa olevia tulorajoja seurataan ohjelmallisesti. Kertymätiedot päivitetään ohjelmallisesti maksujen eräajoissa ja palautusten kirjaamisen yhteydessä. Mikäli kertymätietojen korjaamisessa ilmenee ongelmia, ota yhteyttä Vero- ja kirjanpitoryhmään. 1.8.6.3. Toimittaminen Ennakonpidätys toimitetaan ennakkoperintäasetuksen (1124/1996) ja Verohallinnon päätöksen ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä mukaisesti. Ensisijaisia pidätysperusteita ovat • muutosverokortti • lähdeverokortti tai • oma ilmoitus muuta perustetta suuremmasta pidätysprosentista. Ennakonpidätyksen määrä lasketaan ohjelmallisesti maksuerittäin euroina ja sentteinä. 1.8.6.3.1. Takuueläke Takuueläkkeestä ennakonpidätys toimitetaan ensisijaisesti henkilökohtaisen Kelan eläkettä varten annetun ennakonpidätysprosentin mukaan. Jos henkilökohtaista pidätysprosenttia ei ole, toimitetaan ennakonpidätys takuueläkkeestä 0 % mukaan. 43 KELA Takuueläke 21.09.2016 Takautuva erät Takuueläkkeen takautuvasti maksettavista eläke-eristä ennakonpidätys toimitetaan ensisijaisesti henkilökohtaisen takautuvaa eläkettä varten määrätyn pidätysprosentin mukaan. Jos henkilökohtaista pidätysprosenttia ei ole ja takautuva eläke kertyy vain maksuvuodelta, toimitetaan ennakonpidätys takautuvasta eläkkeestä seuraavasti: • kuukausieläkettä varten määrätyn henkilökohtaisen pidätysprosentin mukaan tai • 0 % mukaan. Jos henkilökohtaista pidätysprosenttia ei ole ja takautuva eläke kertyy myös maksuvuotta aikaisemmalta ajalta, toimitetaan ennakonpidätys 40 % mukaan. 1.8.6.4. Ennakonpidätyksen korjaus ja palautus Muutosverokortti Voit korjata ennakonpidätyksen, jos Kelaan on tullut muutosverokortti, joka on voimassa takautuvasti. Jos muutosverokortin voimassaolo alkaa edellisen vuoden puolelta, voit korjata ennakonpidätyksen kuluvan vuoden toukokuun loppuun saakka. Palautettavan määrän on myös oltava maksussa viimeistään toukokuun lopussa. Esimerkki Kelaan on tullut verokortti 5.1 ja se on voimassa 1.11 alkaen. Verokortti on voimassa enintään 31.12. saakka. Ennakonpidätys voidaan korjata 1.11. alkaen. Korjaus voidaan tehdä kuluvan vuoden toukokuun loppuun mennessä, jolloin myös.palautettavan määrän on oltava viimeistään maksussa. Lähdevero Jos etuudesta on peritty liikaa lähdeveroa, voit korjata liikapidätyksen vain saman maksuvuoden aikana. Palveluntuottaja ennakonpidätysrekisteriin Korjaa ennakonpidätys aina silloin, kun työkorvauksensaaja ilmoittaa kesken vuotta tiedon ennakkoperintärekisteriin kuulumisesta. Kelan virhe Jos Kela on toimittanut ennakonpidätyksen virheellisesti liian suurena, voit korjata virheen ilman muutosverokorttia. Kelan virhe on kyseessä esimerkiksi silloin, kun Verohallinnon antama ennakonpidätysprosentti on tallennettu väärin liian suurena. Korjauksen voit tehdä verovuotta seuraavan vuoden toukokuun loppuun saakka. Palautettavan määrän on oltava maksussa viimeistään toukokuun lopussa. Verovuosi on kalenterivuosi, jolta vero määrätään. Ennakonpidätyksen korjaaminen Voit korjata ja maksaa liikaa perityn ennakonpidätyksen HERE-aloitusvalikon Ennakonpidätyksen korjaus -toiminnolla. Vero- ja kirjanpitoryhmä tekee RAKE-eläkkeiden ennakonpidätyksen korjaukset ja palautukset. 44 KELA Takuueläke 21.09.2016 1.8.6.5. Takaisin maksetut etuudet Veronalaista etuutta voidaan periä takaisin nettomääräisenä niin kauan kuin Kela voi ilmoittaa Verohallinnolle veronalaisen etuuden ja ennakonpidätyksen määrien muutokset vuosiilmoituksena. Maksettua etuutta voidaan periä takaisin ja kuitata nettomääräisenä etuuden maksuvuotta seuraavan vuoden toukokuun loppuun saakka. Tämän jälkeen perintä ja kuittaus tehdään bruttomääräisenä. Jos etuudensaaja maksaa takaisin etuutta sellaiselta vuodelta, jonka vuosi-ilmoituksen korjauksineen Kela on jo antanut Verohallinnolle, Kela ilmoittaa palautetun etuuden määrän Verohallinnolle takaisinmaksuvuotta seuraavan vuoden tammikuussa. Ilmoitus tehdään vuosiilmoituksen yhteydessä. Etuudensaajalle lähetetään ohjelmallisesti tosite, johon on etuuksittain eritelty tiedot Verohallinnolle annetusta ilmoituksesta. Verohallinto ottaa palautetun etuuden määrän huomioon takaisinmaksuvuoden verotuksessa puhtaan ansiotulon vähennyksenä. (TVL 1535/1992 112 a § 1 ja 2 mom.) Kela ilmoittaa myös työpaikkakassojen perimien etuuksien korjaustiedot Verohallinnolle. Lastenhoidon tuen työkorvauksia ei peritä takaisin työkorvauksen saajalta, vaan lastenhoidon tuen hakijalta. Perhe ja hoidon tuottaja hoitavat yksityisen hoidon tuen veronoikaisuasiat suoraan Verohallinnon kanssa. Lastenhoidon tuen hoidon tuottajille maksettujen työkorvausten takaisinperintä- ja kuittaustiedoista ei ilmoiteta muutostietoja Verohallinnolle. Vero- ja kirjanpitoryhmä ilmoittaa kuntoutuksen työkorvausten palautukset Verohallinnolle. 1.8.6.6. Regressisuoritukset Eri laitosten väliset ja (Kelan) saman maksajan eri veronalaisten etuuksien väliset regressisuoritukset käsitellään ja maksetaan verottomina bruttomäärinä. Jos kuitenkin regressinä perittävä etuus tai sen osa on verotonta, on maksettava etuus verottomalta osin veronalaista esim. kun kuntoutusrahasta peritään opintotuen asumislisää. (TVL 1535/1992 112 a § 3 mom.) Lue lisää regressiperinnästä ao. etuuden ohjeesta Regressiperintä-kohdasta. Asiakkaan veronalaista tuloa on aina hänelle itselleen maksettu etuus. Verohallinnolle ei ilmoiteta verovapaina käsiteltyjä regressimaksuja. 1.8.6.7. Vuosi-ilmoitukset Vero- ja kirjanpitoryhmä ilmoittaa vuosi-ilmoituksella Verohallinnolle tiedot maksetuista etuuksista ja työkorvauksista sekä niistä toimitetuista ennakonpidätyksistä, lähdeveronalaisista suorituksista ja maksetuista lähdeveroista. Vero- ja kirjanpitoryhmä toimittaa Verohallinnolle vuosi-ilmoituksen maksuvuotta seuraavan tammikuun loppuun mennessä ja lähettää etuudensaajille samansisältöisen yhteenvedon sekä työkorvausta saaneille tositteen Verohallinnolle annetuista tiedoista. Jos työkorvauksen saaja pyytää toiminnan päättyessä tositetta maksetuista määristä, tulosta hänelle tosite. Vero- ja kirjanpitoryhmä ilmoittaa Verohallinnolle osakeyhtiöille, osuuskunnille ja rekisteröidyille yhdistyksille maksetut työkorvaukset kuukausittain eriteltyinä. 45 KELA Takuueläke 21.09.2016 Vuosi-ilmoituksessa Verohallinnolle ilmoitetut etuudet otetaan verotuksessa huomioon Kelan antamien tietojen perusteella eikä etuudensaaja ilmoita niitä veroilmoituksessaan. Eläkkeiden ja etuuksien vuosi-ilmoitustiedot ja mahdolliset korjaustiedot ovat toimistojen kyseltävissä HEKY > Etuussummat > Verotusta varten annetut tiedot. Päivähoidontuottajien vuosi-ilmoitukset ja mahdolliset korjaustiedot ovat toimistojen kyseltävissä APKY-aloitusvalikolta kohdassa 'Maksetut työkorvaukset' valinnalla 'Verotukseen annetut tiedot'. Tietojen korjaaminen Vuosi-ilmoitustietoja voidaan korjata ennen verotuksen vahvistamista, jos etuuden tai ennakonpidätyksen määrä muuttuu esimerkiksi takaisinperinnän vuoksi. Edellisen vuoden nettopalautukset on tehtävä toukokuun loppuun mennessä. Vero- ja kirjanpitoryhmä voi korjata virheellisiä tietoja syyskuun loppuun saakka. Vero- ja kirjanpitoryhmä lähettää korjatuista tiedoista aina ilmoituksen myös etuudensaajalle. 1.8.6.8. Kuukausivalvonta Kirjanpito- ja maksuliikenneryhmä tekee kuukausittain (viimeistään 10. päivä) Verohallinnolle valvontailmoituksen ennakonpidätyksistä ja lähdeveroista. Ilmoitus sisältää ilmoituskuukautta edeltävän kuukauden tiedot. Ennakonpidätys ja lähdevero maksetaan kuukausittain viimeistään maksukuukautta seuraavan kuukauden 10. päivänä. 1.8.7. Etuusmaksujen peruutukset pankista Maksuja ei voi enää peruuttaa pankista. 1.8.7.1. Etuusmaksujen palauttaminen kuoleman jälkeen Tuensaaja antaa hakemuslomakkeen allekirjoituskohdassa suostumuksensa siihen, että pankki voi palauttaa hänen tililleen tulleet aiheettomat eläkkeiden ja eläkkeensaajan asumistuen suoritukset Kelalle tuensaajan kuoleman jälkeen. Tämän perusteella pankki palauttaa kuoleman jälkeiset aiheettomat maksut Kelalle. Suostumus ei koske muita tilanteita (esim. takaisinperintää), joissa etuutta on maksettu virheellisin perustein. 1.9. Ilmoitusvelvollisuus Takuueläkkeen saaja on velvollinen ilmoittamaan Kelalle (TKL 703/2010 13 §) • • • • • eläketulojen muutoksista työkyvyttömyyseläkkeen lepäämään jättämisestä luopumistuen maksamisen keskeyttämisestä osoitteen muutoksesta muutostaan ulkomaille. 46 KELA Takuueläke 21.09.2016 Työkyvyttömyyden perusteella takuueläkettä saavan maahanmuuttajan on lisäksi ilmoitettava (TKL 703/2010 14 §) • • • • terveydentilan ja työkyvyn olennaisesta parantumisesta ammattiopetuksen saamisesta työhön menosta kuntoutuksen keskeytymisestä. Takuueläkkeen hakijan ja saajan on annettava myös muut hakemuksen ratkaisemiseksi ja takuueläkkeen maksamiseksi tarvittavat tiedot. 1.10. Ratkaiseminen Takuueläkehakemus tulee käsitellä ilman aiheetonta viivytystä ja siitä on annettava kirjallinen päätös. Hakemus käsitellään ja ratkaistaan pääsääntöisesti siinä vakuutuspiirissä, jossa eläkkeenhakijan kotikunta sijaitsee. KV-keskuksessa ratkaistaan ne hakemukset, joihin liittyy jokin kansainvälinen kytkös. Lue lisää takuueläkkeen käsittelypaikka. Takuueläkkeen tekninen ratkaiseminen ja päätöksenanto tapahtuvat GE-järjestelmässä. 1.10.1. Käsittelypaikka Turvakieltoasiakkaiden etuusasiat Eteläisessä vakutuuspiirissä ratkaistavat asiat Itäisessä vakuutuspiirissä ratkaistavat asiat Erityisyksiköissä ratkaistavat asiat Kansainvälisten asioiden osaamiskeskuksessa ratkaistavat asiat Muutoksenhaku-, takaisinperintä- ja väärinkäytösasiat Käsittelypaikalla tarkoitetaan tässä ohjeessa etuusasian valmistelu- ja ratkaisupaikkaa. Etuusasian valmistelu ja ratkaiseminen tapahtuu • pääsääntöisesti asiakkaan kotikunnan mukaan määräytyvässä vakuutuspiirissä • siinä vakuutuspiirissä, jossa ruokakunnan asunto sijaitsee (yleinen asumistuki) • oppilaitoksen päätoimipisteen mukaisessa vakuutuspiirissä (opintotuki, koulumatkatuki), yliopistojen opintotukilautakunnissa (opintotuki) tai Itäisessä vakuutuspiirissä erikseen määriteltyjen tehtävien osalta. Lue lisää ratkaisupaikasta opintotukiasioissa (Ratkaisutyö > Etuusohjeet > Opiskelijat > Opintotuki > Etuusohje > Ratkaiseminen > Käsittelypaikka > Ratkaisupaikka opintotukiasioissa). • työpaikkakassassa • siinä toimistossa, jonka kanssa palvelujen tuottaja on tehnyt sopimuksen Kelan etuusjärjestelmien toiminta pohjautuu henkilön toimistotietoon. Toimisto määräytyy yleensä henkilön väestötietojärjestelmän (VTJ) vakituisen asuinkunnan ja postinumeron mukaan. Jos henkilölle rekisteröidään Kelassa poikkeava toimisto, myös vakuutuspiiri voi muuttua. Toimisto ja vakuutuspiiri näkyvät henkilön Henkilön tietojen kyselyllä (HEKY) (Henkilön tietojen kysely HEKY > Henkilön yleistiedot > Kunta- ja toimistotiedot). Hakemus voidaan työn tasaamisen vuoksi valmistella ja ratkaista myös muussa kuin kotikunnan mukaan määräytyvässä vakuutuspiirissä siten kuin siitä on erikseen sovittu. Työn tasaamisesta 47 KELA Takuueläke 21.09.2016 sovitaan vuosittain tulossopimuksissa. Tämän lisäksi työntasausosapuolten keskinäisellä sopimuksella sovitaan tarkemmin esimerkiksi osapuolten vastuista ja velvollisuuksista. Vakuutuspiirin vaihtuminen Jos henkilö muuttaa toiseen vakuutuspiiriin, vastuuyksikkötiedot muodostuvat etuusjärjestelmiin yleensä ohjelmallisesti. Tarvittaessa tulee kuitenkin tehdä henkilötietomuutokset HEMUaloitusvalikon kautta. Lue lisää henkilön yleistietojen muutoksista (Ratkaisutyö > Tekniset ohjeet > Henkilön tietomuutokset HEMU > Henkilön yleistietojen muutokset). Vakuutuspiirin tulee siirtää asiakasta koskevat vireillä olevat asiat uuteen vakuutuspiiriin käsiteltäviksi. Muutolla toiseen vakuutuspiiriin voi olla vaikutusta myös maksussa oleviin Kelan etuuksiin. Esimerkiksi jos henkilö saa asumistukea, tulee hänelle muuton vuoksi lähettää tarkistushakemus. Vakuutuspiirit tai toimistot voivat keskenään sopia asian käsittelyn siirrosta, jos henkilö esittää, että tietty häntä koskeva etuusasia käsiteltäisiin jossakin muussa toimistossa tai vakuutuspiirissä kuin siinä, jossa hänen asiansa normaalin työnkulun mukaan käsiteltäisiin. Lue lisää vakutuuspiirin vaihtamisesta (Ratkaisutyö > Tekniset ohjeet > Yhteiset ohjeet > Henkilön tietomuutoset HEMU > Henkilön yleistietojen muutokset > Kunta- ja toimistotiedot). Turvakieltoasiakkaiden etuusasiat Turvakieltoasiakkaiden etuusasiat valmistellaan ja ratkaistaan keskitetysti. Lue lisää turvakieltoasiakkaiden ratkaisutyön keskittämisestä (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Turvakielto > Turvakielto). Eteläisessä vakuutuspiirissä ratkaistavat asiat • Eteläisen vakutuuspiirin eläketiimi 4:een on valtakunnallisesti keskitetty – kansaneläkkeen, takuueläkkeen ja eläkkeensaajan asumistuen tarkistaminen sekä regressiperintä silloin, kun työeläkelaitos on myöntänyt perhe-eläkkeen tai huoltoeläkkeen (KEL 72 § ja TKL 21 §:n tarkoittamat tilanteet) – toimiston antaman väliaikaisen päätöksen vahvistaminen silloin, kun kansaneläke-, leskeneläke-, asumistuki- tai vammaisetuusratkaisuun sovelletaan KEL 72 §:n 1 momentin / EAL 30 § 1 momentin / VTL 30 §:n mukaista regressimenettelyä – kansaneläkettä, ylimääräistä rintamalisää ja eläkkeensaajan asumistukea koskevan päätöksen oikaiseminen silloin, kun ratkaisuun sovelletaan KEL 72 §:n 2 momentin / EAL 30 §:n 2 momentin mukaista regressimenettelyä – perhe-eläkkeen leskeneläkehakemukset silloin, kun edunjättäjä on kuollut ennen 1.7.1990 ja hakijan tietoja ei ole siirretty RAKE- järjestelmään • Työnantajien ja yrittäjien työterveyshuollon korvaushakemukset käsitellään keskitetysti Eteläisen vakuutuspiirin työterveyshuollon korvausryhmässä. Lue lisää työterveyshuollon hakemusten ratkaisupaikasta (Ratkaisutyö > Etuusohjeet > Työterveyshuolto > Työterveyshuolto > Etuusohje > Ratkaiseminen > Käsittelypaikka > Ratkaisupaikka työterveyshuollossa). • Ulkomailla asuvan veteraanin ulkomailla tehdystä kuntoutusmatkasta aiheutuneiden matkakustannusten korvauskäsittely tehdään Eteläisen vakuutuspiirin terveydenhoitoetuuksien ratkaisukeskuskessa. • Vankilailmoitukset käsitellään keskitetysti Eteläisen vakutuuspiirin eläketiimi 7:ssa. Lue lisää vankilailmoitusten käsittelyn prosessikuvauksesta. 48 KELA Takuueläke 21.09.2016 Itäisessä vakuutuspiirissä ratkaistavat asiat • Ulkomailla annetun hedelmöityshoidon kustannusten korvauskäsittely tehdään Itäisessä vakutuuspiirissä. • Erikseen määriteltyjen opintotukitehtävien käsittely tapahtuu Itäisen vakuutuspiirin opintotukiryhmässä. Lue lisää ratkaisupaikasta opintotukiasioissa (Ratkaisutyö > Etuusohjeet > Opiskelijat > Opintotuki > Etuusohje > Ratkaiseminen > Käsittelypaikka > Ratkaisupaikka opintotukiasioissa). Erityisyksiköissä ratkaistavat asiat Kelassa on keskitetty etuuksien valmistelu- ja ratkaisutoimintaa erityisyksiköihin. Tällöin asiakkaan etuushakemusta ei valmistele eikä ratkaise kotivakuutuspiiri vaan erityisyksikkö. Erityisyksiköitä ovat mm. • Kansainvälisten asioiden keskus. Lue lisää työnjaosta kansainvälisissä etuusasioissa (Ratkaisutyö > KV-asiat > Työnjako kansainvälisissä asioissa > Vakuutuspiirien ja Kansainvälisten asioiden keskuksen välinen työnjako). – Suomen ja muiden EU-jäsenvaltioiden välinen työttömyysturvan laskutustyö tehdään Kansainvälisten asioiden keskuksessa • Vammaisten tulkkauspalvelukeskus (Vatu-keskus) • Työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisukeskus (TK-ratkaisukeskus), jossa ratkaistaan kansaneläkkeen työkyvyttömyyseläkeoikeutta ja takuueläkkeen työkyvyttömyyttä koskevat asiat (eräin poikkeuksin) sekä kuntoutustuen jatkoratkaisun yhteydessä eläkkeensaajan asumistuen ja takuueläkkeen maksuunpano, ellei etuuden määräytymisperusteissa ole tapahtunut muutoksia. Lue lisää työkyvyttömyyseläkkeen ratkaisemisesta ja päätöksen antamisesta (Ratkaisutyö > Etuusohjeet > Eläkeläiset >Työkyvyttömyyseläke > Etuusohje > Ratkaiseminen > Päätöksen antaminen > Työkyvyttämyyseläkkeen ratkaiseminen ja päätöksenanto). Kansainvälisten asioiden osaamiskeskuksessa ratkaistavat asiat • Suomen ja muiden EU– tai Eta–valtioiden ja Sveitsin välinen sairaanhoitoetuuksien maksuunpano, tilastointi, rahoitus ja laskutustyö tehdään Kansainvälisten asioiden osaamiskeskuksessa. Muutoksenhaku-, takaisinperintä- ja väärinkäytösasiat Muutoksenhakuasia Muutoksenhakuasia käsitellään siinä yksikössä, joka on antanut valituksenalaisen päätöksen. Takaisinperintä Kotivakuutuspiiri, etuuden vastuuyksikkö tai työntasaamisen johdosta muu vakuutuspiiri ratkaisee liikaa maksetun etuuden takaisinperinnän, antaa siitä päätöksen ja vastaa päätöksestä sen lainvoimaiseksi tuloon saakka. Lue lisää takaisinperintäpäätöksen antopaikasta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Takaisinperintä > Takaisinperintäpäätös > Antopaikka). Kotivakuutuspiiri ja etuuden vastuuyksikkö vastaavat myös perintätoimenpiteistä Perintäkeskuksen vastuulle siirtymiseen saakka. 49 KELA Takuueläke 21.09.2016 Kelan perintäkeskuksessa hoidetaan erääntyneiden saatavien perintä keskitetysti. Saatava katsotaan erääntyneeksi, kun sen takaisinperinnästä annettu päätös on tullut lainvoimaiseksi eikä asiakas ole maksanut saatavaa sovitulla tavalla. Perintäkeskus hoitaa perintätoimenpiteet sellaisten etuuksien osalta, joiden takaisinmaksua seurataan ohjelmallisesti YHTEtakaisinperintäjärjestelmässä. Etuuden vastuuyksikkö huolehtii pääsääntöisesti RAKE- järjestelmän perinnöistä. Perintäkeskus Perintäkeskuksessa hoidetaan elatusapuvelan, etuuksien perinnän ja takausvastuusaatavien perintä. Perintäkeskuksessa hoidetaan myös muita täytäntöönpanoon liittyviä tehtäviä kuten velkajärjestelyt ja -sovinnot, kuolinpesältä ja sen osakkailta perimiset sekä täytäntöönpanon lopettamista ja jatkamista koskevat päätökset (ns. toivottomat perinnät). Perintäkeskus hoitaa sekä Suomessa että ulkomailla asuviin velallisiin kohdistuvat perintätoimet. Lue lisää saatavien perinnästä (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Takaisinperintä > Erääntyneiden saatavien perintä). Väärinkäytösepäily Useimmiten epäily väärinkäytöksestä syntyy liikamaksun havaitsemisen yhteydessä. Kelan maksamaan etuuteen kohdistuvan väärinkäytösepäilyn selvittäminen aloitetaan Kelan vakuutuspiirissä. Myös opintotukilautakunta tai työpaikkakassa selvittää myöntämässään etuudessa esiin tulleen väärinkäytösepäilyn ja Perintäkeskus myöntämässään maksuvapautuksessa. Useamman vakuutuspiirin alueella tehdyksi epäillyn väärinkäytöksen selvittämisestä neuvotellaan ao. vakuutuspiirien kesken. Yhteisten palvelujen Lakipalveluryhmän asiantuntija päättää tutkintapyynnön tekemisestä tai päättää siitä, että tutkintapyyntöä ei ko. tapauksessa tehdä. Lue lisää väärinkäytösepäilyn tunnistamisesta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Etuuksien väärinkäytösepäilyn tunnistaminen > Väärinkäytösepäilyn tunnistaminen). Lue myös väärinkäytöksistä (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Kaikki menettelyohjeet > Väärinkäytökset > Etuusväärinkäytökset). 1.10.1.1. Takuueläkkeen käsittelypaikka Takuueläkehakemus ratkaistaan vakuutuspiirissä, jos asiaan ei liity kansainvälistä kytkentää. KV-keskuksessa ratkaistaan ne hakemukset, joihin liittyy jokin kansainvälinen kytkös. Näitä ovat tilanteet, joissa hakija • • • • • on asunut ulkomailla 16 vuotta täytettyään saa tai hakee kansaneläkettä tai perhe-eläkettä, joka käsitellään KV-keskuksessa hakee takuueläkettä maahanmuuttajana (TKL 703/2010 5 §) saa tai hakee ulkomailta eläkettä taikka tulona huomioon otettavaa korvausta on asunut 16 vuotta täytettyään Suomessa vähemmän kuin kolme vuotta eikä hakija ole nuori työkyvytön. Hakijan työkyvyttömyys ratkaistaan terveysosastolla. Työnjako Vakuutuspiiri / KV-keskus ratkaisee takuueläkehakemuksen ja antaa takuueläkkeestä päätöksen • 62 vuotta täyttäneelle vanhuuseläkettä saavalle tai 65 vuotta täyttäneelle maahanmuuttajalle • myöntää takuueläkkeen siihen oikeuttavan eläkkeen perusteella 50 KELA Takuueläke 21.09.2016 • hylkää takuueläkkeen, kun työkyvyttömyyseläke on hylätty terveysosastolla eikä henkilö saa muuta takuueläkkeeseen oikeuttavaa eläkettä • takuueläkkeestä työkyvyttömyyden perusteella sen jälkeen, kun hakijan työkyvyttömyys on ratkaistu terveysosastolla • työkyvyttömyyden perusteella haetusta takuueläkkeestä, kun sitä ei tulisi maksettavaksi eläketulojen perusteella. Tällöin hakemusta ei lähetetä ratkaistavaksi terveysosastoon. • määräaikaisen takuueläkkeen jatkamisesta, kun takuueläkkeen määräytymisperusteet ovat muuttuneet. Päätös annetaan sen jälkeen, kun työkyvyttömyys on ratkaistu terveysosastolla. TK-ratkaisukeskus • ratkaisee hakijan työkyvyttömyyden • ratkaisee määräaikaisen takuueläkkeen jatkamisen ja antaa siitä päätöksen, jos takuueläkkeen määräytymisperusteet eivät ole muuttuneet. • antaa hylkäävän päätöksen, jos hakijaa ei katsota työkyvyttömäksi • antaa hylkäävän päätöksen, jos hakija ei täytä kolmen vuoden karenssiaikaa, esimerkiksi EUtilanteessa vakuutusajat yhteenlaskien karenssiaika jää vajaaksi. 1.10.2. Esteellisyydestä Hallintolaissa säädettyjä virkamiesten esteellisyysperusteita sovelletaan Kelan toimihenkilöihin. Olet esteellinen, jos • asia koskee omaa tai läheisesi oikeutta, etua tai velvollisuutta • asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa sinulle tai läheisellesi • sinä tai läheisesi avustaa tai edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa tai • on olemassa jokin muu esteellisyysperuste (palvelus- tai toimeksiantosuhde, asema yhteisössä, viraston tai laitoksen ohjaus ja valvonta) tai • luottamus puolueettomuuteesi vaarantuu muusta erityisestä syystä Olet esteellinen osallistumaan asian valmisteluun ja ratkaisemiseen silloin, kun asian käsittelyn puolueettomuus saattaa ulkopuolisen silmin vaarantua. Sinun on kuitenkin ensisijaisesti itse havaittava ja todettava oma esteellisyytesi ilman, että siihen vedotaan. Samaa asiaa aikaisemmin käsitellyt henkilö on esteellinen käsittelemään sitä uudestaan toisessa elimessä, esimerkiksi muutoksenhakuasteessa. Voit kuitenkin käsitellä aiemmin ratkaisemasi asian itseoikaisuna, valmistella siitä muutoksenhaun johdosta annettavan lausunnon sekä käsitellä uudelleen muutoksenhakuelimen palauttaman asian. Katso hallintolain soveltaminen etuusasioissa -ohjeesta • • • • Toimihenkilön esteellisyys Lääkärin esteellisyys Tarkastajan esteellisyys Tulkin esteellisyys 1.10.2.1. Käsittely- ja ratkaisukielto Jos olet esteellinen, et saa käsitellä tai ratkaista asiaa etkä olla läsnä asiaa käsiteltäessä, jottei läsnäolosi vaikuta asian käsittelyyn. Tästä voidaan kuitenkin poiketa 51 KELA Takuueläke 21.09.2016 • asian laadun vuoksi sellaisissa avustavissa tehtävissä, jotka eivät vaikuta asian ratkaisuun kuten skannaaminen, indeksointi, rekisteröinti, kirjaaminen, diariointi, tekstinkäsittely, kopiointi ja postitus tai • jos asian käsittelyä ei voida lykätä (esimerkiksi kiireelliset toimenpiteet yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, harvinaisia Kelassa). 1.10.2.2. Esteellisyyden toteaminen Sinun on ensisijaisesti itse havaittava ja todettava oma esteellisyytesi, ilman että siihen vedotaan. Jos katsot itsesi esteelliseksi käsittelemään tai ratkaisemaan asiaa, siirrä asia toisen toimihenkilön käsiteltäväksi. Keskustele siirrosta tarvittaessa esimiehesi kanssa. Jos asiakas esittää väitteen asiaa käsittelevän toimihenkilön esteellisyydestä, väitteeseen on viipymättä otettava kanta ja esteellisyysasia ratkaistava. Esteelliseksi väitettyä on kuultava (yleensä suullisesti). Esteellisyysväitteen esittämiselle ei ole säädetty määräaikaa ja se voidaan esittää missä tahansa käsittelyvaiheessa. Esteellisyysepäily voi kuitenkin syntyä myös ilman asiakkaan väitettäkin. • Jos esteellisyys todetaan, on nopeasti ryhdyttävä tarpeellisiin toimiin eli hankittava sijainen tai varamies. Kun asia siirretään toisen toimihenkilön käsiteltäväksi, ei tarvitse tehdä nimenomaista kirjallista päätöstä esteellisyysväitteen vuoksi, ellei asiakas sellaista pyydä, vaan tällainen siirto voidaan katsoa kannan ottamiseksi ja esteellisyysasian ratkaisuksi. Mikäli todetaan, ettei asiassa ole esteellisyyttä ja että esteelliseksi väitetty toimihenkilö voi jatkaa asian käsittelyä, tulee asiassa tehdä kirjallinen päätös. Tällainen päätös on perusteltava, eikä siihen ole oikeutta hakea erikseen oikaisua tai muutosta valittamalla, vaan ainoastaan kyseisen etuusasiassa annettavan päätöksen yhteydessä. 1.10.3. Lisäselvitykset Voit ratkaisuvaiheessa pyytää lisäselvityksiä hakijalta joko suullisesti tai kirjallisesti käyttämällä takuueläkkeen lisäselvityspyyntökirjeitä • GEL01 Takuueläke: tarvitsemme lisätietoja • GEL07 Tiedustelu eläkkeistä ja korvauksista • GEH03, GEH05 tai GEH06 Takuueläkkeen tarkistaminen Työkyvyttömyyttä koskevat kirjeet • • • • • • GEH07 Takuueläkkeen hakeminen GEL02, GEL04, GEL05 Terveydentilan ja työkyvyn arvioiminen GEL06 Tutkimusmääräys GEL08 Lisäselvityspyyntö GEL09 Tutkimusmääräys GEL10 Tutkimustulokset 1.10.4. Päätöksen antaminen Etuuspäätökset ovat hallintopäätöksiä. Hallintopäätöksellä tarkoitetaan viranomaisen hallintoasiassa tekemää ratkaisua, jolla on asian käsittelyn päättävä vaikutus. Päätöksen 52 KELA Takuueläke 21.09.2016 antamisesta ja päätöksen sisällöstä on kerrottu hallintolain soveltamisesta etuusasioissa annetussa ohjeessa. Hakijalle tulee yleensä antaa kirjallinen päätös etuuden myöntämisestä, epäämisestä/ hylkäämisestä, lakkauttamisesta, tarkistamisesta, oikaisemisesta ja takaisinperinnästä. Kun etuus lakkautetaan etuudensaajan kuoleman johdosta, annetaan etuuden lakkauttamisesta pääsääntöisesti päätös. Poikkeuksena ovat kuntoutus, vammaisetuudet, kansaneläke, perheeläke, takuueläke, eläkkeensaajan asumistuki sekä kansaneläkkeen lapsikorotus, joista lakkauttamispäätöstä ei etuudensaajan kuoltua anneta. Kuitenkin jos lakkautusta ei ole tehty ajoissa ja etuudesta syntyy liikamaksua, on lakkautuksesta annettava päätös. Lue lisää päätöksen antamisesta kuolemantapauksissa. Eläke- tai vammaisetuuden maksamisen keskeyttämisestä (väliaikainen keskeytys, laitoshoitokeskeytys, keskeytys vankilassaolon vuoksi) annetaan aina päätös. Päätös annetaan vain pyynnöstä • myönteisestä ratkaisusta sairaanhoitokorvausten suorakorvausmenettelyssä • indeksitarkistuksesta johtuvasta etuuden tarkistamisesta. Lainmuutoksen yhteydessä voidaan säätää erikseen siitä, annetaanko lainmuutoksesta johtuvasta etuuden tarkistamisesta päätös. Kun etuus tarkistetaan viran puolesta lainmuutoksen vuoksi, ei tarkistuksesta aina anneta päätöstä muutoin kuin etuudensaajan pyynnöstä. Etuuspäätös annetaan pääsääntöisesti lopullisena ja siihen voi hakea muutosta siten kuin etuuslainsäädännössä on säädetty. Tietyissä tilanteissa päätös tulee kuitenkin antaa väliaikaisena. Päätöksen antamisesta väliaikaisena kerrotaan etuuskohtaisissa ohjeissa, muutoksenhakuohjeessa ja päätöksen oikaisu ja poistaminen -ohjeessa. Etuuspäätökset annetaan maksutta. Päätökset annetaan suomeksi tai ruotsiksi VTJ:sta saatavan asiakkaan kielitiedon perusteella. Päätöksen antamisesta on erityissäännös seuraavissa etuuslaeissa: • • • • • Kansaneläkelaki 568/2007 63 § Laki eläkkeensaajan asumistuesta 571/2007 24 § Laki vammaisetuuksista 570/2007 22 § Laki kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista 566/2005 45 § Työttömyysturvalaki 1290/2002 11:3 Etuuskohtaisissa ohjeissa on kerrottu, kenelle päätös tulee antaa. 1.10.4.1. Väliaikainen päätös Takuueläke ratkaistaan yleensä lopullisella päätöksellä vasta sen jälkeen, kun kaikista muualta haetuista eläkkeistä ja korvauksista on saatu tiedot tai niiden määrä on muulla tavalla selvitetty. Takuueläke voidaan kuitenkin myöntää väliaikaisella päätöksellä, kun • takuueläkkeessä tulona huomioon otettava Suomesta maksettava eläke tai korvaus on hylätty kokonaan tai osittain ja eläkkeestä on muutoksenhaku vireillä (TKL 703/2010 20 §). Lue lisää menettelystä (Takuueläke > Liikamaksu > Regressimenettely). • takuueläkkeeseen on haettu muutosta. Lue lisää Muutoksenhakuohje. • Kela on tehnyt oman päätöksen poistamista koskevan esityksen. Lue lisää Päätöksen oikaisu ja poistaminen. 53 KELA Takuueläke 21.09.2016 • takuueläkkeessä tulona huomioon otettavaa eläkettä tai korvausta on haettu ulkomailta. Lue lisää menettelystä (Takuueläke >Etuusohje >Määräytymisperusteet >Tulot >Ulkomaan eläkkeen selvittäminen) Keskeyttäminen väliaikaisesti Takuueläkkeen maksaminen voidaan väliaikaisesti keskeyttää antamalla väliaikainen päätös. Lue lisää väliaikaisesta keskeyttämisestä (Takuueläke > Keskeyttäminen > Väliaikainen keskeyttäminen) (TKL 703/2010 22 §). 1.10.4.2. Päätöksensaajat Päätös lähetetään etuudenhakijalle tai -saajalle itselleen, ellei hänellä ole edunvalvojaa. Hakija tai edunvalvoja Päätös tulee lähettää tiedoksi hakijalle itselleen tai tämän lailliselle edustajalle (huoltaja, edunvalvoja). Jos henkilölle on määrätty edunvalvoja ja hänet on rekisteröity GE-järjestelmään nostajaksi, lähtevät päätökset ohjelmallisesti sekä etuudensaajalle että edunvalvojalle. Jos takuueläkkeensaaja on alaikäinen, päätös lähetetään ohjelmallisesti hänen edunvalvojalleen tai muulle henkilölle, joka on rekisteröity GE-järjestelmään nostajaksi ja takuueläkkeen saajalle itselleen. Jos 15-17- vuotias eläkkeensaaja asuu samassa taloudessa edunvalvojansa tai huoltajansa kanssa tai muutoin et halua lähettää päätöstä eläkkeensaajalle, voit estää päätöksen lähettämisen eläkkeensaajalle itselleen rekisteröimällä siitä tiedon Nostaja-toiminnolla. Edunvalvontavaltuutus Päätös lähetetään myös edunvalvontavaltuutetulle, kun edunvalvontavaltuutus on vahvistettu ja se kattaa etuusasioiden hoidon. Valtuutus Kun henkilö on valtuuttanut toisen henkilön hoitamaan Kela-asioitaan, lähetä päätös myös valtuutetulle, jollei tämän oikeutta vastaanottaa tiedoksiantoja ole erikseen rajoitettu esimerkiksi valtakirjassa. Valtuutuksen laajuuden perusteella sinun tulee tapauskohtaisesti ratkaista, lähetätkö päätöksen aina valtuutuksen nojalla toimivalle henkilölle vai et. Päätökset lähtevät ohjelmallisesti sekä etuudensaajalle että valtuutetulle. Voit estää päätöksen lähettämisen eläkkeensaajalle itselleen rekisteröimällä siitä tiedon Nostaja-toiminnolla. Kunta Kun täysi-ikäisen henkilön etuus maksetaan kunnalle asiakasmaksulain 14 §:n tai takuueläkkeestä annetun lain 18 §:n nojalla, lähetetään päätökset ohjelmallisesti sekä kunnalle että etuudensaajalle itselleen. 54 KELA Takuueläke 21.09.2016 Kuolinpesä Kuolinpesälle päätökset ja tiedoksiannot lähetetään pesänhoitajan nimellä. Jos kuolinpesä on usean osakkaan yhteisessä hallinnossa, tiedoksianto voidaan toimittaa yhdelle heistä. Rekisteröi nostajaksi Kuolinpesän hoitaja TKL 16 §. 1.10.4.3. Ratkaiseminen käytettävissä olevin tiedoin Takuueläke voidaan ratkaista käytettävissä olevien tietojen perusteella, jos hakija kieltäytyy antamasta hakemuksen ratkaisemiseksi tarvittavia tietoja. Samoin menetellään, jos hän ei toimita Kelan pyytämää selvitystä, joka häneltä voidaan kohtuudella vaatia. Tällöin takuueläke hylätään tai maksussa oleva takuueläke lakkautetaan. (TKL 703/2010 15 §) 1.10.5. Kuuleminen Asiakkaan on esitettävä riittävä selvitys etuusasian ratkaisemiseksi. Yleensä asiakas täyttää oman selvitysvelvollisuutensa täyttämällä huolellisesti hakemuslomakkeen sekä toimittamalla vaadittavat tiedot ja liitteet. Kela kuitenkin vastaa siitä, että asia tulee selvitetyksi. Kela voi hankkia asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset joko itse tai pyytämällä asiakasta hankkimaan ne. Lue lisää asian selvittämisestä. 1.10.5.1. Milloin asiakasta on kuultava? Periaatteessa Kelalla ei voi olla enempää tietoa asiakkaan asioista kuin asiakkaalla itsellään. Tämän vuoksi sinun tulee kuulla asiakasta esimerkiksi seuraavissa tilanteissa: • Kelaan on tullut asiakasta koskevia uusia tietoja ja selvityksiä, joiden vaikutuksesta hänellä ei ole tietoa ja jotka voivat johtaa etuuden lakkauttamiseen, hylkäämiseen joko kokonaan tai osittain tai muutoin voivat vaikuttaa asian ratkaisemiseen hänelle epäedulliseen suuntaan. Tällaisia uusia selvityksiä voivat olla esimerkiksi lääkärinlausunnot tai muiden tekemät vaatimukset. • Asiakkaasta on ristiriitaisia selvityksiä, esimerkiksi eri etuuksia varten annetut tiedot poikkeavat toisistaan. Jos asiakas on itse pyytänyt Kelaa hankkimaan häntä koskevan selvityksen (esimerkiksi työnantajalta), tulee asiakasta kuulla myös tästä selvityksestä, jos saatu selvitys voi johtaa asiakkaalle epäedulliseen lopputulokseen eikä asiakkaan voida katsoa olevan tietoinen selvityksen sisällöstä. Asiakasta ei tarvitse kuulla, jos • hakemus hyväksytään kaikilta osin • ratkaisu perustuu yksinomaan hakijan esittämään selvitykseen (asiaa ei kuitenkaan saa ratkaista pyytämättä tarpeellisia lisäselvityksiä) • asia etuuslaiessa määritellyissä tilanteissa saadaan ratkaista asiakasta kuulematta Muutoin kuuleminen on tarpeetonta vain poikkeustapauksissa. Tällainen tilanne syntyy esimerkiksi silloin, kun kunta tai sosiaalilautakunta vaatii etuutta maksettavaksi itselleen toimeentulotukilain (1412/1997 23 §) tai asiakasmaksulain (734/1992 14 §) perusteella. Kela ei voi tällöin maksaa 55 KELA Takuueläke 21.09.2016 etuutta laillisin vaikutuksin hakijalle itselleen, mikäli maksun vaatimuksesta on ilmoitettu Kelalle vähintään kaksi viikkoa ennen maksupäivää. Kuulematta jättäminen on menettelyvirhe, jonka korjaaminen edellyttää yleensä asian käsittelemistä uudelleen. Lue lisää virheen korjaamisesta (Menettelyohjeet > Päätöksen oikaisu ja poistaminen). 1.10.5.2. Miten kuullaan? Asiakasta kuullaan pääsääntöisesti kirjallisesti etuuskohtaisilla kuulemiskirjeillä. Asiakas voi antaa vastauksensa kirjallisesti tai suullisesti. Suullinen vastaus kuulemiseen on dokumentoitava OIWAn yhteydenottoon. Liitä yhteydenotto siihen työhön, johon vastausta on pyydetty. Kerro kuulemispyynnössä asiakkaalle • kuulemisen tarkoitus(mitä selvitystä saatu ja miten saatu selvitys saattaa vaikuttaa asiakkaan etuusasiaan) • määräaika, mihin mennessä asiakkaan on vastattava (yleensä 2 viikkoa) ja se, että vastaamatta jättäminen ei estä asian ratkaisua. • yksilöi tarvittaessa, mistä seikoista selitystä pyydetään. Tarvittaessa asiakkaalle on varattava mahdollisuus tutustua kuulemisen kohteena oleviin asiakirjoihin (toimitetaan jäljennökset tai varataan mahdollisuus muutoin tutustua asiakirjoihin esimerkiksi toimistossa), ellei asianosaisjulkisuutta ole rajattu julkisuuslaissa (621/1999 11 §). Kuulemisvelvollisuus on täytetty, kun asiakkaalle on varattu tilaisuus antaa selityksensä. Asia voidaan tällöin ratkaista, vaikka asiakas ei vastaa kuulemiseen määräajassa. Lue lisää • Hallintolain soveltaminen etuusasioissa > Asianosaisen kuuleminen • Etuushakemuksia koskeva asiointi sähköpostilla ja faksitse • Yleisohje laista sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa 1.11. Keskeyttäminen Takuueläke voidaan keskeyttää • vankilassaolon vuoksi (TKL 703/2010 17 §) • takuueläkkeen lepäämään jättämisen vuoksi Takuueläke voidaan keskeyttää myös väliaikaisesti, kun (TKL 703/2010 22 §). • on syytä olettaa, että eläke on maksussa väärin perustein • eläkkeensaaja ei toimita maksuositetta • eläkkeensaajan osoite on tuntematon 1.11.1. Väliaikainen keskeyttäminen Takuueläkkeen maksaminen voidaan väliaikaisesti keskeyttää antamalla väliaikainen päätös. Takuueläkkeen väliaikainen keskeyttäminen osittain tai kokonaan tulee kysymykseen silloin, kun • toimiston tietoon on tullut, että etuudensaajan olosuhteet ovat muuttuneet • eläkkeensaaja ei toimita maksuosoitetta 56 KELA Takuueläke 21.09.2016 Väliaikaisella keskeyttämisellä osittain tai kokonaan on tarkoitus estää liikasuoritus niissä tapauksissa, joissa takuueläkkeen ratkaisemiseksi tarvittavaa lisäselvitystä ei saada kohtuullisessa ajassa tai sitä ei saada lainkaan. Tällöin annetaan väliaikainen päätös, josta ei ole muutoksenhakuoikeutta. Päätöksen vahvistaminen Väliaikainen päätös vahvistetaan oikeiden perusteiden mukaiseksi, kun eläkkeensaaja on toimittanut Kelan pyytämän lisäselvityksen. Jos lisäselvitystä ei saada, väliaikainen päätös vahvistetaan ilman sitä lopullisella päätöksellä. Päätös annetaan neljän viikon kuluessa väliaikaisen päätöksen antamisesta. Eläke tarkistetaan tällöin käytettävissä olevien tietojen perusteella muutosajankohdasta lukien. Päätöksestä on muutoksenhakuoikeus. Väliaikainen päätös katsotaan tällöin eläkkeensaajan kuulemiseksi. Huolehdi siitä, että väliaikainen päätös vahvistetaan lopullisella päätöksellä silloinkin, kun lisäselvitystä ei ole palautettu. Mahdollisesti liikaa maksettu eläke peritään takaisin. Lue lisää takaisinperinnästä (Takuueläke > Liikamaksu > Takaisinperintä). Maksuunpano Jos keskeytettyä eläkettä aletaan maksaa uudelleen tai osittain keskeytettyä eläkettä korotetaan, eläke tai sen korotus maksetaan kuuden kalenterikuukauden takautuvan hakuajan puitteissa. 1.11.2. Vankilassaolo Eläkkeen maksaminen keskeytetään pääsääntöisesti ehdottoman vankeusrangaistuksen alkamista seuraavan neljännen kuukauden alusta. Lue lisää > Vankilassaolo ja Kelan etuudet. Kun eläke laitetaan uudelleen maksuun, tulot säilyvät entisenä, ellei tuloksi otetun eläkkeen määrässä ole tapahtunut vankilassaoloaikana perustemuutosta (muu kuin indeksikorotus). 1.12. Lakkauttaminen Takuueläke lakkautetaan muutosta seuraavan kuukauden alusta, kun (TKL 703/2010 23 §). • • • • • eläkkeensaaja muuttaa pysyvästi tai yli vuoden ajaksi ulkomaille takuueläkkeeseen oikeuttava eläke tai korvaus lakkaa eläkkeensaaja kuolee eläkkeensaaja ei kehotuksesta huolimatta anna eläkkeen tarkistamiseksi tarvittavia tietoja eläkkeensaajan luopumistuen maksaminen keskeytetään sen vuoksi, että ansiot ylittävät ansiotulorajan • eläkkeensaaja ei muutoin täytä takuueläkkeen saamisen edellytyksiä Ulkomailta eläkettä tai korvausta saavan henkilön takuueläke lakkaa lisäksi ohjelmallisesti määräaikaistarkistuksen ajankohdasta, jos takuueläkkeen saaja ei ole palauttanut määräaikaistarkistusta koskevaa hakemusta määräajassa. Jos takuueläkkeensaaja ei hae eläkettä tai korvausta, johon hänelle syntyy oikeus takuueläkkeen myöntämisen jälkeen, takuueläke lakkautetaan. (TKL 703/2010 23 § 1 mom. 4 kohta) Lue lisää 57 KELA Takuueläke 21.09.2016 eläkkeen hakemisesta takuueläkkeen myöntämisen jälkeen. (Takuueläke > Määräytymisperusteet > Tulot). Takuueläke lakkautetaan, jos eläkkeensaaja lakkauttaa takuueläkkeeseen vaikuttavan eläkkeen esimerkiksi ulkomailta maksettavan eläkkeen, johon hänellä olisi edelleen oikeus. 1.12.1. Muutto ulkomaille Takuueläke lakkautetaan muuttoa seuraavan kuukauden alusta, kun takuueläkkeen saaja muuttaa pysyvästi ulkomaille, ts. EU-/Eta-alueelle, Sveitsiin, sosiaaliturvasopimusmaahan tai ns. kolmanteen maahan (TKL 703/2010 23 §). Takuueläke lakkautetaan myös muuttoa seuraavan kuukauden alusta, vaikka asiakas pysyisi vakuutettuna Suomessa yli vuoden ulkomailla olon ajan, esimerkiksi Suomesta lähetetyn työntekijän perheenjäsenenä. Jos takuueläkkeen saaja on ilmoittanut oleskelevansa ulkomailla alle vuoden, muutto on tilapäinen eikä takuueläkettä lakkauteta. Vakuuttamispäätöksen antamisen jälkeen takuueläkkeen käsittelijä laittaa takuueläkkeeseen seurannan kuukausi ennen tilapäisen ulkomaillaolon päättymistä tai aikaisemmin, jos yhden vuoden aika muuten ylittyisi. Suomeen paluu selvitetään. Jos oleskelu ulkomailla jatkuu ja sen kokonaiskesto ylittää yhden vuoden, takuueläke lakkautetaan seuraavan kuukauden alusta siitä, kun hän on päättänyt jäädä ulkomaille yli vuodeksi. Lue lisää vakuuttamisesta Maahan ja maasta muutto > Kansainväliset säännökset ja vakuuttaminen > Vakuuttaminen > Suomesta muutto. Takuueläke lakkautetaan KV-keskuksessa. Jos takuueläkkeensaaja muuttaa ensimmäistä kertaa ulkomaille eikä hänellä ole kansainvälistä kytkentää, lakkautus tehdään kotivakuutuspiirissä. Kun asiakas palaa Suomeen, takuueläkettä on haettava uudelleen. 1.12.2. Pyynnöstä lakkauttaminen Eläke voidaan etuudensaajan pyynnöstä lakkauttaa myöntämisajankohdasta, kun • eläkepäätös ei ole vielä lainvoimainen tai • eläkettä ei ole vielä maksettu, vaikka päätös on lainvoimainen. Lakkautuspyyntö tulee yleensä tehdä kirjallisesti. Jos eläkettä ei ole vielä maksettu, voit selvissä tapauksissa lakkauttaa sen myös suullisen pyynnön perusteella. Kirjaa tällöin yhteydenotto Oiwaan ja tee Toimeksianto-työ. Jos etuudensaajalla on edunvalvoja tai voimassa on edunvalvontavaltuutus, et voi tehdä lakkautusta ilman etuudensaajan laillisen edustajan suostumusta. Toimenpiteet, kun eläkettä ei ole maksettu Jos päätös on jo annettu, mutta etuutta ei ole vielä maksettu, pyydä asiakasta palauttamaan etuuden myöntöpäätös. Luo Lakkautus-työ (tarkenne: lakkauttamispyyntö) Oiwaan. Rekisteröi hylkäysratkaisu eläkkeen myöntöajankohdalle. Anna asiakkaalle päätös, jossa kerrot, että annettu päätös on hänen pyynnöstään oikaistu myöntöajankohdasta lukien ja päätös korvaa aikaisemmin annetun päätöksen. Lue lisää Takuueläkkeen Tekniset ohjeet > Maksuedellytykset . 58 KELA Takuueläke 21.09.2016 Toimenpiteet, kun eläkettä on maksettu Voit lakkauttaa takuueläkkeen maksuesteellä. Keskeytä tällöin takuueläkkeen maksaminen seuraavan säännöllisen maksun ajasta. Pyydä takuueläkkeen saajaa palauttamaan eläkkeen myöntöpäätös toimistoon ja saamansa maksut Kelan Danske Bankin tilille FI03 8000 1100 0650 03. Ilmoita pyynnöstä maksupalveluun sähköpostilla. Maksupalvelu ilmoittaa sähköpostilla, kun pyydetyt maksut ovat palautuneet. Kun maksetut etuuserät on palautettu, anna eläkkeen saajalle lopullinen päätös, jossa kerrotaan, että annettu päätös on hänen pyynnöstään oikaistu myöntöajankohdasta lukien. Rekisteröi hylkäysratkaisu etuuden myöntöajankohdalle. Lue lisää Takuueläkkeen Tekniset ohjeet > Palautukset. Menettelystä, kun eläkehakemusta ei vielä ole ratkaistu, Lue lisää Hakemuksen peruuttaminen. Maksussa olevan eläkkeen lakkauttaminen Jos päätös on jo lainvoimainen, eläkettä ei yleensä voida lakkauttaa etuudensaajan pyynnöstä. Kuitenkin eläke voidaan lakkauttaa, kun lakkautettavan eläkkeen tilalle myönnetään toinen, määrältään suurempi Kelan etuus. Maksussa olevan eläkkeen voit kuitenkin lakkauttaa erityisestä syystä. Erityisenä syynä voidaan pitää sitä, että eläkkeensaaja menettäisi suuremman muualta maksettavan etuuden. Verotuksen vaikutusta ei pidetä erityisenä syynä. Toimenpiteet samat kuin edellä, kun eläkettä on maksettu. 1.13. Liikamaksu Takuueläkkeen liikamaksu syntyy takautuvan tarkistus- tai lakkautusratkaisun yhteydessä. Ohjelma ohjaa sinua valitsemaan Liikamaksu-näytön, jolla näytetään aika, jolta liikamaksua on muodostunut ja liikamaksun määrä. Voit päättää jo tässä yhteydessä mahdollisesta liikamaksun takaisinperinnästä luopumisesta tai siitä, että takaisinperinnästä päätetään myöhemmin tai se peritään regressiperintänä. Näytöllä joudut ottamaan kantaa myös tuensaajan kuulemiseen. Liikamaksu voidaan saada kokonaan tai osittain regressiperintänä. 1.13.1. Takaisinperintä Kaikille etuuksille yhteinen Takaisinperintä-ohje. 1.13.2. Regressimenettely Takuueläkkeen liikamaksu voidaan periä takaisin suoraan • kansaneläkkeestä tai Kelan maksamasta perhe-eläkkeestä (TKL 703/2010 21 § 2 mom.) • työeläkelaitokselta tai vakuutusyhtiöltä, kun 59 KELA Takuueläke 21.09.2016 • – työeläkkeestä, tapaturma- tai sotilasvammakorvauksesta on valitus vireillä (TKL 703/210 20 § 2 ja 3 mom.) – työeläkettä, tapaturmakorvausta tai liikennevahinkokorvausta korotetaan takautuen (TKL 703/2010 21 § 1 mom.) – työeläkelaitos tai vakuutusyhtiö myöntää kansaneläkkeen saajalle perhe-eläkkeen. 1.13.2.1. Takuueläke/ kansaneläke- tai perhe-eläke-regressi Takuueläke voidaan periä samalle ajalle maksetusta kansaneläkkeestä tai Kelan perheeläkkeestä. (TKL 703/2010 21 §) ja (KEL 568/2007 70 §) Regressimenettely tulee kyseeseen, kun • • • • takuueläkkeensaajalle myönnetään takautuvasti kansaneläke tai Kelan maksama perhe-eläke kansaneläkettä tai Kelan maksamaa perhe-eläkettä korotetaan takautuvasti Kela oikaisee kansaneläkkeen tai perhe-eläkkeen Kela myöntää kuntoutustuelle jatkoa. Toimenpiteet Anna päätökset eläkkeistä. Peri takaisin takuueläkkeen liikamaksu regressiperintänä kansaneläkkeestä tai perhe-eläkkeestä. Rekisteröi takuueläkkeen Liikamaksu-näytöllä Regressiperintä (KE/PE) ja tee RAKE-järjestelmään maksuvaatimus MTV, jolla liikamaksu peritään samalta ajalta maksettavasta kansaneläkkeestä tai perhe-eläkkeestä. 1.13.2.2. Tuloksi otettavasta eläkkeestä valitus vireillä Regressimenettelyn tarkoitus on turvata eläkkeensaajan toimeentulo muutoksenhakuajalta. Regressimenettelyä käytetään, kun • tuloksi otettavasta eläkkeestä tai muusta korvauksesta on valitus vireillä tai • työeläkelaitos jatkaa muutoksenhaun perusteella myönnettyä kuntoutustukea. Menettelyä käytetään vain silloin, kun valitus koskee henkilön omaa työeläkettä tai muuta korvausta. Menettelyä ei käytetä, jos etuuden myöntämisellä ei ole eläkkeensaajalle taloudellista merkitystä. Regressioikeus on seuraavista työeläkkeistä ja korvauksista: • • • • lakisääteiset yksityisoikeudelliset ja julkisoikeudelliset omat työeläkkeet luopumistuki, sukupolvenvaihdoseläke ja luopumiskorvaus tapaturmavakuutusta koskevan lainsäädännön mukainen elinkorko ja tapaturmaeläke sotilasvammalain mukainen elinkorko ja huoltoeläke. Muut eläkkeet ja korvaukset jäävät regressimenettelyn ulkopuolelle. Toimenpiteet vakuutuspiirissä /perhe-eläkkeen keskittämisyksikössä Anna väliaikainen päätös ja ilmoita muulle laitokselle Kelan regressioikeudesta. Tee ilmoitus lomakkeella Regressi- ja perimisilmoitus (ETK/KELA 7025 sr). 60 KELA Takuueläke 21.09.2016 Lähetä ilmoitus sille laitokselle, jonka eläke- tai korvauspäätöksestä on haettu muutosta ja myös seurannaislaitokselle. Ilmoitus on tehtävä vähintään kaksi viikkoa ennen eläkkeen tai korvauksen maksupäivää. Jos eläke tulisi myönnettäväksi samalle ajalle, jolta vakuutetulle on maksettu työttömyysturvalain mukaista ansiopäivärahaa, myönnetään eläke regressimenettelyllä vasta ansiopäivärahan lakkaamisesta lukien. Luo Oiwaan Seuranta-työ ja kirjoita kommentiksi, mistä laitoksista työeläkettä halutaan periä eläkkeen regressinä. Liitä skannattu regressi-ilmoitus työhön ja siirrä työjonolle Eteläinen vakuutuspiiri/Regressit 38000. Toimenpiteet Eteläisessä vakuutuspiirissä Vahvista väliaikainen päätös sen jälkeen, kun valituksen johdosta annettu työeläkepäätös tai muu korvauspäätös on lainvoimainen. Tieto valitusviranomaisen päätöksestä saadaan työeläke- tai vakuutuslaitoksesta lomakkeella ETK/KELA 7025sr. Anna väliaikainen päätös kunkin päätöksen tultua, jos muutoksehakuasteet ovat antaneet päätökset eri aikoina. Anna lopullinen vahvistuspäätös vasta, kun kaikista valituksista on annettu lainvoimaiset päätökset. Lähetä perimisilmoitus (lomake ETK/KELA 7025sr) kullekin laitokselle erikseen, kun liikamaksua peritään usealta eri laitokselta. Jos liikamaksua ei ole syntynyt, ilmoita eläkettä maksavalle laitokselle, että regressivaatimus raukeaa. Jollei liikamaksua saada perityksi kokonaan takaisin eläkkeen tai korvauksen maksajalta, peri se takaisin eläkkeensaajalta itseltään normaalia takaisinperintämenettelyä käyttäen. Jos työeläkelaitos on valituksen vireillä ollessa myöntänyt eläkkeen väliaikaisella päätöksellä tai esimerkiksi tapaturmaeläkkeestä on annettu ennakkopäätös, tarkista Kelan maksama etuus. Lähetä perimisilmoitus tässä vaiheessa työeläke- tai muulle laitokselle. Anna lopullinen päätös, kun työeläkettä tai korvausta koskevasta valituksesta on annettu lainvoimainen päätös. Työeläkevalituksen regressin prosessikuvaus 1.13.2.3. Tulona huomioon otettavaa eläkettä korotettu takautuen Kun tuloksi otettavaa eläkettä tai korvausta oikaistaan tai tarkistetaan takautuen tai oikaisupäätöksen jälkeen myönnetään kuntoutustuelle jatkoa, Kelalla on oikeus saada takaisin samalta ajalta aiheetta maksettu kansaneläke ja takuueläke eläkkeen tai korvauksen maksajalta regressimenettelyä käyttäen (KEL 568/2007 72 § 2 mom. / TKL 703/2010 21 § 1 mom.). Regressioikeus Kelalla on seuraavista eläkkeistä ja korvauksista: • lakisääteiset yksityisoikeudelliset ja julkisoikeudelliset omat työeläkkeet ja perhe-eläkkeet • tapaturmavakuutusta koskevan lainsäädännön mukainen tapaturmaeläke/elinkorko, perheeläke/huoltoeläke sekä kuntoutuksena maksettava tapaturmaeläke/elinkorko • liikennevahingon perusteella maksettava työkyvyttömyyseläke, perhe-eläke, yli vuoden ajalta maksettava ansionmenetyksenkorvaus sekä kuntoutuksena maksettava työkyvyttömyyseläke ja ansionmenetyksenkorvaus. 61 KELA Takuueläke 21.09.2016 Muut eläkkeet ja korvaukset (esim. rekisteröimätön lisäeläke) eivät kuulu Kelan regressioikeuden piiriin. Regressioikeutta ei ole myöskään uutena etuutena myönnettävään työeläkkeeseen tai muuhun korvaukseen. Toimenpiteet Eteläisen vakuutuspiirin eläketiimissä Työeläkelaitokset ja muuta korvausta maksavat laitokset ilmoittavat Eteläisen vakuutuspiirille työeläkkeen tai muun korvauksen takautuvasta korottamisesta. Tieto voi tulla, joko Tarkistettava asia-työnä Oiwaan, sähköpostilla tai puhelimitse. Kun olet saanut tiedon • anna kansaneläkkeen/takuueläkkeen, ylimääräisen rintamalisän ja yleensä eläkkeensaajan asumistuen oikaisu- tai tarkistuspäätös ja • peri työeläkkeen tai muun korvauksen maksajalta samalta ajalta liikaa maksettu kansaneläke, takuueläke ylimääräinen rintamalisä ja asumistuki. • peri takaisin liikamaksu, jota ei saada takaisin regressimenettelyllä. Työeläkkeen ja tarkistus- ja oikaisuregressin prosessikuvaus. 1.13.2.4. Työperhe-eläkkeen maksaminen Kelan eläkkeen korvaukseksi Toimenpiteet vakuutuspiirissä Toimenpiteet keskittämisyksikössä Toimenpiteet Eteläisen vakuutuspiirissä eläketiimissä Kelalla on oikeus periä työeläkelakien mukainen perhe-eläke sekä tapaturman ja liikennevahingon perusteella maksettava perhe-eläke ja sotilasvammalain mukainen huoltoeläke siltä osin, kun se vastaa samalta ajalta maksettua • • • • kansaneläkettä takuueläkettä ylimääräistä rintamalisää ja eläkkeensaajan asumistukea. Liikaa maksetun eläkkeensaajan asumistuen perintä edellyttää, että samalla peritään myös kansaneläkettä. Toimenpiteet vakuutuspiirissä Selvitä kuolintiedon saavuttua • saako edunjättäjä kansaneläkettä/takuueläkettä ja lakkauta sen maksaminen • saako puoliso kansaneläkettä/takuueläkettä/eläkkeensaajan asumistukea ja • saiko edunjättäjä työeläkettä. Lähetä leskelle kirje (VEH02) tai (GEH02) perhe-eläkkeen hakemista ja eläke-etuuksien tarkistamista varten, jos puoliso sai työeläkettä tai hänellä olisi ollut oikeus työeläkkeeseen. Lähetä kirje vain silloin kun leski saa Kelasta eläke-etuuksia, joihin perhe-eläke tulee vaikuttamaan (kansaneläke, takuueläke tai eläkkeensaajan asumistuki). Huomaa ettei leski voi aina saada työeläkelaitokselta perhe-eläkettä, jos lesken työeläkkeen määrä on suurempi kuin edunjättäjän työeläkkeen määrä. Arvion perhe-eläkkeen määrästä voit katsoa työeläke.fi -sivulta/Vähennetty leskeneläke 'Lesken omien tulojen vaikutus eläkkeeseen' . 62 KELA Takuueläke 21.09.2016 Kun pyydetyt hakemukset on palautettu vakuutuspiiriin • siirrä perhe-eläkehakemus keskittämisyksikön työjonolle myös silloin kun perhe-eläkettä haetaan ulkomailta. • rekisteröi kansan- ja takuueläkkeen ja asumistuen tarkistushakemus vireille ja • siirrä kansaneläke-/ takuueläkehakemuksen Eteläisen vakuutuspiirin työjonolle 38000 tarkenteella ’Regressi’ ja tarkenteen lisätiedolla ’Perhe-eläke’. Asumistukihakemuksen voit siirtää Eteläisen vakuutuspiirin työjonelle vain silloin, kun asumistukihakemus on valmis ratkaistavaksi. Kirjaa ratkaisuun tarvittavat tiedot kommenttikenttään. Jos eläkkeensaaja saa pelkkää takuueläkettä, siirrä perhe-eläkepäätöksestä syntynyt Tarkistettava asia työjonolle Eteläinen vakuutuspiiri 38000. Kirjaa työn kommenttiin syy, miksi työ on siirretty Eteläisen vakuutuspiirin työjonolle. Toimenpiteet keskittämisyksikössä Kun hakemukset ovat saapunut keskittämisyksikköön • rekisteröi perhe-eläkehakemus vireille ja lähetä perhe-eläkehakemus työeläkelaitokseen. Jos edunjättäjällä on kansainvälinen kytkös, rekisteröi myös ETA/KVH-tunnus vireilläoloon. • liitä hakemukseen ennakkoilmoitus regressiperinnästä (Regressi- ja perimisilmoitus ETK/ KELA 7027). • rekisteröi myös kansaneläkkeeseen HEMU / Eläkkeet ja vammaisetuudet / QERV Regressivaatimus muulle laitokselle –tapahtumalla tieto regressistä. Tämän tieto ohjaa muualta maksettavien eläkkeiden Tarkistettavat asia- työt Eteläisen vakuutuspiirin eläketiimiin. Jos eläkkeensaajalla (maahanmuuttaja) on pelkkä takuueläke, maksuvaatimus tietoa ei rekisteröidä • ratkaise kansaneläkelain mukainen alkueläke sen jälkeen, kun Eteläisen vakuutuspiirin eläketiimi on antanut päätöksen kansaneläkkeestä. Siirrä alkueläkehakemus KV-keskukseen, jos siihen liittyy kansainvälinen kytkös. Toimenpiteet Eteläisen vakuutuspiirin eläketiimissä Kun tieto työeläkelaitoksen antamasta perhe-eläkepäätöksestä tulee • tarkista kansaneläkkeen, takuueläkkeen, ylimääräisen rintamalisän ja mahdollisesti eläkkeensaajan asumistuen, kun tieto perhe-eläkkeen myöntämisestä on saatu ja lähetä työeläkelaitokseen perimisilmoitus, jolla ilmoitat samalta ajalta liikaa maksettujen Kelan eläkeetuuksien määrät • anna kansainvälisissä tilanteissa kansaneläkkeen, takuueläkkeen ja ylimääräisen rintamalisän tarkistamisesta lopullinen päätös, kun ensin varmistat ettei ulkomailta ole vielä tullut perhe-eläkepäätöstä Kelaan. Jos ulkomainen perhe-eläkepäätös on tullut jo Kelaan, tee tarkistuspäätös yhteistyössä KV-keskuksen eläkeratkaisijan kanssa, jotta asia saadaan ratkaistua yhdellä päätöksellä. • palauta eläke-etuuksien tarkistushakemukset perhe-eläkkeen hakijan vakuutuspiiriin ratkaistavaksi, jos työeläkelaitos hylkää perhe-eläkehakemuksen. Toimisto hoitaa myös takaisinperinnän, jos kaikkea liikamaksua ei saada perityksi regressimenettelyä käyttäen. Kvkytkökselliset hakemukset käsittelee KV-keskus. Jos perhe-eläkehakemus on otettu vastaan työeläkelaitoksessa, eläkelaitos ilmoittaa vireille tulosta Eteläiseen vakuutuspiiriin sähköpostitse. Samalla ilmoittava eläkelaitos ilmoittaa, missä muussa eläkelaitoksissa perhe-eläkehakemus on mahdollisesti vireillä. Ilmoituksen saatuasi, lähetä ennakkoilmoitus (Regressi- ja perimisilmoitus ETK/KELA 7027) työeläkelaitokseen. Työperhe-eläkeregressin prosessikuvaus 63 KELA Takuueläke 21.09.2016 1.13.2.5. SOLITA-huolto- ja perhe-eläkkeen maksaminen Kelan eläkkeen korvaukseksi Toimenpiteet vakuutuspiirissä Selvitä kuolintiedon saavuttua • saako edunjättäjä kansaneläkettä/takuueläkettä ja lakkauta sen maksaminen • saako puoliso kansaneläkettä/takuueläkettä/eläkkeensaajan asumistukea ja • saiko edunjättäjä SOLITA-korvausta. Kun HEKY / Työeläkkeet ja korvaukset -kyselyiltä selviää, että edunjättäjä on saanut vähintään 30 prosentin haitta-asteen mukaan sotilasvammalain mukaista elinkorkoa, lähetä ennakkoilmoitus (Regressi- ja perimisilmoitus ETK/Kela 7027) regressiperinnästä Valtiokonttoriin tai lähetä ennakkoilmoitus Valtiokonttoriin faksilla numeroon 029 550 3065 ja lisää vastaanottajaksi Valtiokonttori, SOVE/HE-regressi. Jos edunjättäjä on saanut tapaturma- tai liikennevahingon perusteella eläkettä tai korvausta, lähetä ennakkoilmoitus korvausta maksaneeseen laitokseen vain silloin, jos on ilmeistä, että edunjättäjän kuolema on johtunut tapaturmasta/ammattitaudista tai liikennevahingosta. Ennakkoilmoituksen lähettämisen lisäksi rekisteröi HEMU / Eläkkeet ja vammaisetuudet / QERV Regressivaatimus muulle laitokselle –tapahtumalla tieto regressivaatimuksen voimassaolosta, kuten työperhe-eläkkeen kohdalla on selvitetty. Jos eläkkeensaajalla (maahanmuuttaja) on pelkkä takuueläke, maksuvaatimus tietoa ei rekisteröidä. Kun leski on palauttanut hänelle lähetetyt hakemukset Kelan toimistoon, rekisteröi hakemus vireille ja siirrä kansaneläkkeen/takuueläkkeen tarkistushakemus Eteläisen vakuutuspiirin työjonolle vastaavasti kuin työperhe-eläkkeen kohdalla toimitaan. Voit siirtää asumistukihakemuksen Eteläisen vakuutuspiirin työjonolle vain silloin, kun asumistukihakemus on valmis ratkaistavaksi. Kirjaa ratkaisun tekemiseen tarvittavat tiedot asumistuki -työn kommenttikenttään. Jos työperhe-eläkehakemuksessa on ilmoitettu, että edunjättäjä on kuollut tapaturmassa tai liikennevahingossa, lähetä ennakkoilmoitus (Regressi- ja perimisilmoitus ETK/Kela 7027) regressiperinnästä myös perhe-eläkkeen hakemuslomakkeella ilmoitettuun vakuutusyhtiöön. Muilta osin toimi vastaavasti kuin työperhe-eläkkeen kohdalla on kerrottu. Toimenpiteet Eteläisen vakuutuspiirin eläketiimissä Tee vastaavat toimenpiteet, kuin työperhe-eläkkeen regressimenettelyn kohdalla on selvitetty. Jos asiaan liittyy kansainvälinen kytkös, siirrä hakemus KV-keskukseen siten kuin edellä työeläketilanteessa on selostettu. Työperhe-eläkeregressin prosessi 64 KELA Takuueläke 21.09.2016 1.14. Tarkistaminen Takuueläke tarkistetaan, kun • takuueläkkeensaajalle myönnetään takuueläkkeessä tuloksi otettava eläke tai korvaus • tuloksi otettu eläke tai korvaus lakkaa • tuloksi otetussa eläkkeessä tai korvauksessa tapahtuu muu kuin indeksisidonnaisuudesta johtuva muutos (TKL 703/2010 10 § 1 mom.) Jos takuueläkkeensaaja saa eläkettä tai korvausta ulkomailta, takuueläke tarkistetaan lisäksi kahden vuoden välein (määräaikaistarkistus). Jos takuueläkkeeseen vaikuttavan eläkkeen tai korvauksen määrä vaihtelee jatkuvasti (esim. sijoitussidonnainen eläke), takuueläkettä ei tarkisteta pelkästään eläkkeen vaihteluiden vuoksi. Eläkkeen määrän muuttuminen otetaan huomioon vasta seuraavassa muusta syystä tehtävässä takuueläkkeen tarkistuksessa. Voit tehdä takuueläkkeen tarkistamisen ilman hakemusta. Kuule takuueläkkeen saajaa ennen ratkaisua (kirje GEH05), jos takuueläkkeen määrä pienenee tarkistuksen vuoksi. (TKL 703/2010 10§ 2 mom.) Takuueläkkeen korotuksen voit tehdä hakemuksetta ilman asiakkaan kuulemista. (TKL 703/2010 11§ 1 mom.) Jos eläkkeensaaja hakee takuueläkkeen tarkistamista, vaikka tarkistusperustetta ei ole, takuueläkkeensaajalle annetaan päätös takuueläkkeen maksamisesta entisin perustein. 1.14.1. Tarkistamisajankohta Takuueläke tarkistetaan muutosta seuraavan kalenterikuukauden alusta. Jos muutos tapahtuu kuukauden ensimmäisenä päivänä, eläke tarkistetaan kuitenkin sen kuukauden alusta. Määräaikaistarkistus tehdään kahden vuoden kuluttua takuueläkkeen myöntämisestä tai edellisestä tarkistuksesta. Takuueläkkeen määrää korotetaan kuitenkin enintään kuusi kalenterikuukautta ennen korotuksen hakemista. Erityisestä syystä korotus voidaan myöntää pitemmältäkin kuin kuuden kuukauden ajalta. 1.14.2. Määräaikaistarkistus Ulkomailta eläkettä tai korvausta saavan henkilön takuueläke tarkistetaan määräaikaistarkistuksena, kun takuueläkkeen myöntämisestä tai edellisestä tarkistuksesta on kulunut kaksi vuotta (TKL 703/2010 10 § 4 mom.). Määräaikaistarkistusta varten takuueläkkeensaajalle tai eläkkeen nostajalle lähetetään kirje (GEH04) ja esitäytetty hakemuslomake ohjelmallisesti. Kirjeessä mainitaan, milloin hakemuslomake on viimeistään palautettava Kelaan. Ajankohta on kuukautta ennen tarkistusajankohtaa. Kirje ja lomake lähetetään takuueläkkeensaajalle noin kaksi kuukautta ennen määräaikaistarkistuksen ajankohtaa. Kirjettä ja esitäytettyä hakemuslomaketta ei lähetetä, kun • takuueläkkeen tarkistushakemus on vireillä. 65 KELA Takuueläke 21.09.2016 • takuueläke on keskeytettynä vankilassa olon tai muun syyn vuoksi • takuueläkkeessä on maksueste. Pyydä hakemus ja tarkista takuueläke ennen kuin laitat keskeytetyn takuueläkkeen maksuun. Tarvittaessa voit ottaa hakemuksen vastaan myös suullisesti hakemussovelluksella. Takuueläke tarkistetaan kahden vuoden välein myös silloin, kun ulkomailta eläkettä tai korvausta saavan henkilön oikeus takuueläkkeeseen syntyy kuntoutustuen perusteella. Määräaikaistarkistuksen ajankohta tarkistetaan, kun kuntoutustukeen myönnetään jatko. Tarkistushakemus pyydetään, jos se ei ole lähtenyt ohjelmallisesti. Jos määräaikaistarkistushakemus ei ole tullut vireille lakkautusajoon mennessä, takuueläkkeen maksaminen lakkautetaan ohjelmallisesti lopullisella päätöksellä määräaikaistarkistuksen ajankohdasta. 1.15. Päätöksen oikaisu ja poistaminen Kaikille etuuksille yhteinen Päätöksen oikaisu ja poistaminen. 1.16. Muutoksenhaku Kaikille etuuksille yhteinen Muutoksenhaku-ohje. 66
© Copyright 2024