Työmarkkinatuki

Työmarkkinatuki
21.09.2016
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
Sisällysluettelo
1 Etuusohje ................................................................................................................................................... 1
1.1 Hyvä hallinto ....................................................................................................................................... 1
1.2 Tavoite ................................................................................................................................................ 2
1.3 Etuuden osat ......................................................................................................................................
1.3.1 Työmarkkinatuki ........................................................................................................................
1.3.2 Lapsikorotus ..............................................................................................................................
1.3.3 Korotusosa ................................................................................................................................
1.3.4 Kulukorvaus ..............................................................................................................................
1.3.5 Korotettu kulukorvaus ...............................................................................................................
1.3.6 Ulkomaan kulukorvaus ..............................................................................................................
2
2
2
3
6
6
6
1.4 Oikeus ja edellytykset ........................................................................................................................ 7
1.4.1 Työvoimapoliittiset edellytykset ................................................................................................. 7
1.4.1.1 Työtön työhakija ..................................................................................................................... 7
1.4.1.2 Työmarkkinoilla olon esteet ................................................................................................... 8
1.4.1.3 Päätoiminen yritystoiminta ..................................................................................................... 8
1.4.1.3.1 Kuka on yrittäjä? ................................................................................................................. 9
1.4.1.3.2 Yritystoiminnan alkaminen ja päättyminen ........................................................................ 13
1.4.1.4 Päätoiminen opiskelu ........................................................................................................... 16
1.4.1.4.1 Opiskelun keskeytyminen ja päättyminen ......................................................................... 16
1.4.1.5 Työmarkkinoilta poissaolo .................................................................................................... 17
1.4.1.6 Korvauksettomat määräajat ja työssäolovelvoitteet ............................................................. 17
1.4.1.7 Odotusaika ........................................................................................................................... 18
1.4.1.8 Koulutusta vailla olevat nuoret ............................................................................................. 18
1.4.2 Yleiset edellytykset ................................................................................................................. 20
1.4.2.1 Suomessa asuminen ........................................................................................................... 20
1.4.2.2 Ikä ........................................................................................................................................ 20
1.4.2.3 Työmarkkinoilla olon esteet ................................................................................................. 21
1.4.2.4 Työkyvyttömyys .................................................................................................................... 22
1.4.2.4.1 KEL 12 § 4 momentin mukainen työkyvyttömyyseläke ..................................................... 23
1.4.2.4.2 Ulkomaan työkyvyttömyyseläke ........................................................................................ 23
1.4.2.4.3 Enimmäisaika sairauspäivärahaa ..................................................................................... 24
1.4.2.4.4 Sairauspäivärahan omavastuuaika ................................................................................... 25
1.4.2.5 Työ- ja virkasuhteesta johtuvat rajoitukset .......................................................................... 27
1.4.2.5.1 Irtisanomisajan palkka ...................................................................................................... 27
1.4.2.5.2 Vuosiloma-ajan palkka ...................................................................................................... 28
1.4.2.5.3 Lakiin tai työ- tai virkaehtosopimukseen perustuva työajan lyhentäminen ........................ 28
1.4.2.6 Jaksotukset .......................................................................................................................... 29
1.4.2.6.1 Lomakorvaus ..................................................................................................................... 29
1.4.2.6.2 Taloudellinen etuus ........................................................................................................... 31
1.4.2.6.3 Työsuhteen ja kunnallisen virkasuhteen perusteeton päättäminen ................................... 32
1.4.2.6.4 Lomakorvauksen tai taloudellisen etuuden jaksotusmenettely ......................................... 38
1.4.2.6.5 Rahakorvaus ..................................................................................................................... 39
1.4.2.6.6 Rahakorvauksen jaksotusmenettely ................................................................................. 39
1.4.2.6.7 Yritysomaisuuden myyntivoitto .......................................................................................... 40
i
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
1.4.2.6.7.1 Milloin myyntivoitto jaksotetaan? ................................................................................... 40
1.4.2.6.7.2 Milloin myyntivoittoa ei jaksoteta? ................................................................................. 41
1.4.2.6.7.3 Myyntivoiton selvitys ...................................................................................................... 43
1.4.2.6.7.4 Tasetarkastelu ................................................................................................................ 44
1.4.2.6.7.5 Myyntivoiton määrittely .................................................................................................. 45
1.4.2.6.7.6 Myyntivoiton jaksotusmenettely ..................................................................................... 47
1.4.2.6.7.7 Jaksotuksen alkamisajankohta ...................................................................................... 47
1.4.2.6.7.8 Jaksotuksen enimmäisaika ............................................................................................ 48
1.4.2.7 Työriita ................................................................................................................................. 48
1.4.3 Erityiset edellytykset ............................................................................................................... 49
1.4.3.1 Oikeus työttömyysaikaiseen työmarkkinatukeen ................................................................. 49
1.4.3.2 Työmarkkinatuen odotusaika ............................................................................................... 49
1.4.3.2.1 Odotusajan tutkiminen ...................................................................................................... 49
1.4.3.2.2 Odotusajan asettaminen alkamaan .................................................................................. 51
1.4.3.2.3 Odotusajan keston laskeminen ......................................................................................... 54
1.4.3.2.4 Odotusajan kuluminen ...................................................................................................... 56
1.4.3.2.5 Odotusajan asettaminen ja työllistymistä edistävä palvelu ............................................... 57
1.4.3.2.6 Odotusajan yhteenveto ..................................................................................................... 57
1.4.3.3 Työllistymistä edistävät palvelut .......................................................................................... 58
1.4.3.3.1 Oikeus etuuteen työllistymistä edistävän palvelun ajalta .................................................. 61
1.4.3.3.2 Poissaolo työllistymistä edistävästä palvelusta ................................................................. 66
1.4.3.3.2.1 Oma sairaus ................................................................................................................... 67
1.4.3.3.2.2 Lapsen sairaus ............................................................................................................... 70
1.4.3.3.2.3 Muu syy ......................................................................................................................... 72
1.4.3.3.3 Työvoimakoulutusta koskevat erityissäännökset .............................................................. 75
1.4.3.4 Kulukorvaukset ..................................................................................................................... 76
1.4.3.4.1 Kulukorvaus ...................................................................................................................... 76
1.4.3.4.2 Korotettu kulukorvaus ....................................................................................................... 78
1.4.3.4.3 Ulkomaan kulukorvaus ...................................................................................................... 79
1.4.3.5 Maahanmuuttajan kotoutumistuki 31.12.2014 asti ............................................................... 80
1.4.3.5.1 Kotoutumissuunnitelma ..................................................................................................... 80
1.4.3.5.2 Kotoutumistuki ................................................................................................................... 81
1.4.3.6 Matka-avustus ...................................................................................................................... 84
1.4.3.7 Työllistymisrahakokeilu ........................................................................................................ 88
1.4.3.8 Omavastuuaika .................................................................................................................... 94
1.4.3.8.1 Omavastuuajan alkaminen ............................................................................................... 95
1.4.3.8.2 Omavastuuajan täyttyminen .............................................................................................. 95
1.4.3.8.3 Omavastuuaikaan luettavat päivät .................................................................................... 96
1.4.3.8.4 Päivät, joita ei lueta omavastuuaikaan ............................................................................. 98
1.4.3.8.5 Omavastuuajan voimassaolo ............................................................................................ 99
1.4.3.8.6 Ei omavastuuaikaa .......................................................................................................... 101
1.4.3.9 Enimmäismaksuaika .......................................................................................................... 101
1.5 Suhde muihin etuuksiin ..................................................................................................................
1.5.1 Estävät etuudet .....................................................................................................................
1.5.2 Vähennettävät etuudet ..........................................................................................................
1.5.2.1 Etuoikeutetut etuudet .........................................................................................................
1.5.3 Lasten kotihoidon tuki ...........................................................................................................
1.5.3.1 Esimerkkejä ........................................................................................................................
102
102
103
105
106
107
ii
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
1.5.3.2 Puoliso ............................................................................................................................... 108
1.5.4 Ulkomailta maksettavat etuudet ............................................................................................ 110
1.6 Hakeminen .....................................................................................................................................
1.6.1 Vireilletulo ..............................................................................................................................
1.6.1.1 Lähettäjän vastuu ...............................................................................................................
1.6.1.2 Asiakirjan siirto ...................................................................................................................
1.6.2 Kuka voi hakea etuutta? .......................................................................................................
1.6.2.1 Henkilö itse ........................................................................................................................
1.6.2.2 Edunvalvoja ........................................................................................................................
1.6.2.3 Edunvalvontavaltuutettu .....................................................................................................
1.6.2.4 Asiamies eli valtuutettu ......................................................................................................
1.6.2.5 Lähiomainen tai muu henkilö .............................................................................................
1.6.2.6 Kunta ..................................................................................................................................
1.6.2.7 Kuolinpesä .........................................................................................................................
1.6.3 Hakuaika ...............................................................................................................................
1.6.4 Lisäselvitysten pyytäminen ...................................................................................................
1.6.4.1 Lisäselvitykset työmarkkinatuessa .....................................................................................
1.6.4.2 Työttömyyspäivien suullinen ilmoittaminen ........................................................................
1.6.5 Hakemuksen peruminen .......................................................................................................
111
111
113
113
113
113
114
115
115
115
116
116
116
117
119
120
120
1.7 Määrä .............................................................................................................................................
1.7.1 Työmarkkinatuki ....................................................................................................................
1.7.2 Lapsikorotus ..........................................................................................................................
1.7.3 Korotusosa ............................................................................................................................
1.7.4 Kulukorvaus ..........................................................................................................................
1.7.5 Korotettu kulukorvaus ...........................................................................................................
1.7.6 Ulkomaan kulukorvaus ..........................................................................................................
121
121
121
121
121
121
121
1.8 Määräytymisperusteet ....................................................................................................................
1.8.1 Vähennettävät sosiaalietuudet ..............................................................................................
1.8.1.1 Lasten kotihoidon tuki ........................................................................................................
1.8.2 Tarveharkinta ........................................................................................................................
1.8.2.1 Tarveharkinnan tulot ..........................................................................................................
1.8.2.1.1 Puoliso ............................................................................................................................
1.8.2.2 Tulojen vaikutus .................................................................................................................
1.8.2.3 Tarveharkinta ja vähennettävä sosiaalietuus .....................................................................
1.8.2.4 Työmarkkinatuki ilman tarveharkintaa ...............................................................................
1.8.3 Työ- ja muiden ansiotulojen sovittelu ...................................................................................
1.8.3.1 Sovitteluperusteet ..............................................................................................................
1.8.3.1.1 Osa-aikatyö .....................................................................................................................
1.8.3.1.2 Lomauttaminen/työtaistelutoimenpide .............................................................................
1.8.3.1.2.1 Viikoittaisen työajan lyhentäminen ...............................................................................
1.8.3.1.3 Satunnainen kokoaikatyö ................................................................................................
1.8.3.1.4 Yritystoiminnasta saatu tulo ............................................................................................
1.8.3.2 Sovittelujakso .....................................................................................................................
1.8.3.2.1 Tavanomainen sovittelujakso ..........................................................................................
1.8.3.2.2 Erityinen sovittelujakso ...................................................................................................
1.8.3.3 Työaikatarkastelu ...............................................................................................................
122
122
122
122
122
123
125
125
125
130
130
131
133
134
139
141
143
143
143
144
iii
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
1.8.3.3.1 Työaika ............................................................................................................................
1.8.3.3.2 Työajan tarkastelujakso ..................................................................................................
1.8.3.3.2.1 Osa-aikatyö ja satunnainen kokoaikatyö .....................................................................
1.8.3.3.2.2 Työajan lyhentäminen lomautuksella ...........................................................................
1.8.3.3.2.3 Jaksotyö .......................................................................................................................
1.8.3.4 Soviteltava tulo ...................................................................................................................
1.8.3.4.1 Tulo tavanomaisella sovittelujaksolla ..............................................................................
1.8.3.4.2 Tulo erityisellä sovittelujaksolla .......................................................................................
1.8.3.5 Tulojen kohdentaminen ......................................................................................................
1.8.3.5.1 Ansaintaperiaate .............................................................................................................
1.8.3.5.2 Maksuperiaate .................................................................................................................
1.8.3.5.3 Tulojen jakaminen kahdelle sovittelujaksolle ..................................................................
1.8.3.6 Määrän laskenta ja suojaosa .............................................................................................
1.8.3.7 Työttömyysetuuden ennakkomaksu ...................................................................................
1.8.4 Osittainen työmarkkinatuki ....................................................................................................
1.8.4.1 Vanhemmat ........................................................................................................................
1.8.4.2 Vanhempien taloudessa asuminen ....................................................................................
1.8.4.3 Vanhempien muut huollettavat ..........................................................................................
1.8.4.4 Vanhempien tulot ...............................................................................................................
1.8.4.5 Vanhempien tulojen vaikutus .............................................................................................
1.8.4.6 Toimitettavat selvitykset .....................................................................................................
1.8.4.7 Työmarkkinatuki ilman ositusta ..........................................................................................
1.8.5 Tulot ja vähennykset .............................................................................................................
1.8.5.1 Palkkatulot ..........................................................................................................................
1.8.5.2 Elinkeinotoiminnan tulot .....................................................................................................
1.8.5.2.1 Elinkeinotoiminnan tulojen huomioon ottaminen .............................................................
1.8.5.2.2 Tulojen selvittäminen ......................................................................................................
1.8.5.2.2.1 Pyydettävät selvitykset eri yritysmuodoissa .................................................................
1.8.5.2.3 Elinkeinotoiminnan tuloksen jako ansio- ja pääomatuloihin ............................................
1.8.5.2.4 Elinkeinotoiminnan tulojen tarkistaminen ........................................................................
1.8.5.2.5 Aloittavan yrittäjän tulojen arviointi .................................................................................
1.8.5.2.6 Uusi hakemus ja yrittäjä .................................................................................................
1.8.5.3 Maatalouden tulot ..............................................................................................................
1.8.5.4 Metsätalouden tulot ............................................................................................................
1.8.5.5 Osinkotulot .........................................................................................................................
1.8.5.6 Talletusten korot ................................................................................................................
1.8.5.7 Korkotulot ...........................................................................................................................
1.8.5.8 Vuokratulot .........................................................................................................................
1.8.5.9 Kuolinpesä ja perintö .........................................................................................................
1.8.5.10 Sosiaalietuudet .................................................................................................................
1.8.5.11 Muut työmarkkinatuen määrässä huomioon otettavat tulot .............................................
1.8.5.12 Tarveharkinnan tulojen ja vanhempien tulojen huomioon ottaminen ...............................
1.8.5.12.1 Tarveharkinnan tuloista tehtävät vähennykset ..............................................................
1.8.5.12.2 Etuoikeutetut tuotot .......................................................................................................
1.8.5.13 Tiedot rahalaitoksilta ........................................................................................................
145
146
147
147
147
148
148
149
149
149
150
152
152
155
156
156
156
156
157
157
157
158
158
159
160
160
161
162
166
170
170
172
172
174
175
177
178
178
179
180
181
185
186
187
188
1.9 Ratkaiseminen ................................................................................................................................ 189
1.9.1 Käsittelypaikka ...................................................................................................................... 189
1.9.1.1 Kv-asioiden käsittelypaikka ................................................................................................ 192
iv
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
1.9.2 Esteellisyydestä ....................................................................................................................
1.9.2.1 Käsittely- ja ratkaisukielto ..................................................................................................
1.9.2.2 Esteellisyyden toteaminen .................................................................................................
1.9.3 Työvoimapoliittiset lausunnot ja tiedotteet ............................................................................
1.9.3.1 Lausunnon piiriin kuuluvat asiat ........................................................................................
1.9.3.2 Lausunnon voimassaolo ....................................................................................................
1.9.3.3 Lausuntoihin liittyviä erityistilanteita ...................................................................................
1.9.3.4 Tiedotteet ...........................................................................................................................
1.9.4 Lisäselvitykset .......................................................................................................................
1.9.5 Kuuleminen ...........................................................................................................................
1.9.5.1 Milloin asiakasta on kuultava? ...........................................................................................
1.9.5.2 Miten kuullaan? ..................................................................................................................
1.9.6 Päätöksen antaminen ...........................................................................................................
1.9.6.1 Käsittelytakuu .....................................................................................................................
1.9.6.2 Päätöksensaajat .................................................................................................................
195
196
196
196
197
198
198
202
203
204
204
205
205
206
206
1.10 Ilmoitusvelvollisuus ....................................................................................................................... 207
1.11 Tarkistaminen ...............................................................................................................................
1.11.1 Muutokset perhesuhteissa ..................................................................................................
1.11.2 Muutokset työ- ja muissa ansiotuloissa ..............................................................................
1.11.3 Muutokset yritystoiminnan tuloissa .....................................................................................
1.11.4 Muutokset muissa sosiaalietuuksissa .................................................................................
1.11.5 Muutokset tarveharkinnan tuloissa .....................................................................................
1.11.6 Muutokset vanhempien tuloissa .........................................................................................
1.11.7 Muita tarkistustilanteita .......................................................................................................
208
209
209
209
210
211
211
212
1.12 Liikamaksu ....................................................................................................................................
1.12.1 Takaisinperintä ....................................................................................................................
1.12.2 Regressimenettely ..............................................................................................................
1.12.2.1 Sairauspäiväraha .............................................................................................................
1.12.2.2 Kuntoutusraha ..................................................................................................................
1.12.2.3 Kansaneläke ja työeläkkeet .............................................................................................
1.12.2.4 Sukupolvenvaihdoseläke, luopumiseläke, luopumiskorvaus ja luopumistuki ...................
1.12.2.5 Tapaturmavakuutuslain mukainen päiväraha ja tapaturmaeläke .....................................
1.12.2.6 Työttömyyskassan myöntämät etuudet ...........................................................................
1.12.2.7 Peruspäiväraha ja työmarkkinatuki ..................................................................................
1.12.2.8 Pienin perittävä määrä .....................................................................................................
1.12.2.9 Palautusten valvonta ja virheellisten palautusten oikaiseminen ......................................
1.12.2.10 Liian suuret palautukset .................................................................................................
1.12.2.11 Liian pienet palautukset .................................................................................................
215
215
215
216
216
216
218
218
220
221
221
221
221
221
1.13 Maksaminen .................................................................................................................................
1.13.1 Maksuosoite ........................................................................................................................
1.13.1.1 Ulkomaan maksuosoite ....................................................................................................
1.13.1.2 Kuolinpesä .......................................................................................................................
1.13.2 Etuuspäivien määrä viikossa ..............................................................................................
1.13.3 Maksujaksot ........................................................................................................................
1.13.4 Ennakkomaksumenettely ....................................................................................................
222
222
222
223
223
224
224
v
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
1.13.5 Maksaminen muulle kuin hakijalle ......................................................................................
1.13.5.1 Edunvalvoja ......................................................................................................................
1.13.5.2 Edunvalvontavaltuutettu ...................................................................................................
1.13.5.3 Kunta ................................................................................................................................
1.13.5.3.1 Elatuksen turvaaminen .................................................................................................
1.13.5.3.2 Ennakkona myönnetty toimeentulotuki .........................................................................
1.13.5.3.3 Maksaminen kunnalle asiakasmaksulain perusteella ...................................................
1.13.5.4 Kela ..................................................................................................................................
1.13.5.4.1 Perittävän määrän laskeminen .....................................................................................
1.13.5.5 Työttömyyskassa .............................................................................................................
1.13.6 Maksaminen ulosottoviranomaiselle ...................................................................................
1.13.7 Ennakonpidätyksen yleiset periaatteet ...............................................................................
1.13.7.1 Ennakonpidätyksen perusteet ..........................................................................................
1.13.7.2 Tietojen saanti ja käyttöönotto .........................................................................................
1.13.7.2.1 Suorasiirtotiedot ............................................................................................................
1.13.7.2.2 Tiedot maksunsaajalta ..................................................................................................
1.13.7.2.3 Ennakonpidätyksen tallennus .......................................................................................
1.13.7.2.4 Kelan selvitettävä ..........................................................................................................
1.13.7.3 Toimittaminen ...................................................................................................................
1.13.7.3.1 Työttömyysturva ja koulutusetuudet .............................................................................
1.13.7.4 Ennakonpidätyksen korjaus ja palautus ..........................................................................
1.13.7.5 Takaisin maksetut etuudet ...............................................................................................
1.13.7.6 Regressisuoritukset ..........................................................................................................
1.13.7.7 Vuosi-ilmoitukset ..............................................................................................................
1.13.7.8 Kuukausivalvonta .............................................................................................................
225
225
226
226
226
228
230
230
232
233
233
233
234
236
236
236
237
237
238
238
238
239
239
240
240
1.14 Päätöksen oikaisu ja poistaminen ................................................................................................ 240
1.15 Keskeyttäminen ............................................................................................................................ 241
1.16 Lakkauttaminen ............................................................................................................................ 241
1.17 Muutoksenhaku ............................................................................................................................ 242
vi
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
1. Etuusohje
Etuusohje on toimintaohje, jota käytetään apuna etuuksien ratkaisutyössä ja neuvonnassa.
Ohje on ensisijaisesti tarkoitettu Kelan sisäiseen käyttöön. Ohjeen pdf-tiedosto muodostuu
automaattisesti Kelan intranetissä olevan etuusohjeen verkkosivuista. Teknisestä toteutuksesta
johtuen sekä ohjeen sisällysluettelossa että ohjetekstissä on muutamia otsikoita kahteen kertaan.
Ohjeen pdf-tiedoston teknistä toteutusta parannetaan tältä osin myöhemmin.
Pdf-muotoisesta etuusohjeesta puuttuvat kaikille ohjeille sisällöltään samanlaiset ohjeet
• päätöksen oikaisu ja poistaminen
• takaisinperintä
• muutoksenhaku.
Näistä on tehty omat pdf-ohjeet.
1.1. Hyvä hallinto
Kela on osa julkishallintoa ja viranomaistoimintaa. Hyvän hallinnon periaatteita tulee noudattaa
myös Kelassa.
Hyvään hallintoon kuuluvia perustuslaissa turvattuja perusoikeuksia ovat oikeus
• saada asiansa käsitellyksi toimivaltaisessa viranomaisessa asianmukaisesti ja ilman
aiheetonta viivytystä
• tulla kuulluksi
• saada perusteltu päätös ja
• hakea muutosta päätökseen.
Hyvään hallintoon kuuluu myös
• hyvän kielenkäytön vaatimus ja neuvontavelvollisuus. Etuusasioissa kuten muissakin Kelan
käsiteltävissä asioissa on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Asiakkaalle
on annettava etuusasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin
kysymyksiin ja tiedusteluihin.
• asiakirjojen käsittelyn periaatteet. Jos Kelalle on erehdyksessä toimitettu asiakirja sen
toimivaltaan kuulumattoman asian käsittelemiseksi, se on viipymättä siirrettävä oikealle
viranomaiselle ja siirrosta ilmoitettava asiakkaalle. Jos Kelalle sen toimivaltaan kuuluvassa
asiassa toimitettu asiakirja on puutteellinen, lähettäjää on kehotettava määräajassa
täydentämään asiakirja. Muuten asia ratkaistaan käytettävissä olevin tiedoin.
• käsittelyn objektiivisuus, jota varmistavat etenkin esteellisyyssäännökset. Esteellinen
toimihenkilö ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä. Toimihenkilö
on esteellinen, jos kyse on esimerkiksi hänen omasta tai hänen läheisensä etuusasiasta.
Toimihenkilön on itse havaittava esteellisyytensä. Myös Kelan asiantuntijalääkäri voi olla
esteellinen. Näillä esteellisyyssäännöksillä suojataan menettelyn puolueettomuutta ja
objektiivisuutta. Toiminnan tulee paitsi olla puolueetonta, myös näyttää puolueettomalta
ulkopuolisenkin silmin.
• selvittämisvelvollisuus. Kelan on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta
selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset.
Asianosaisen eli asian vireille panneen on esitettävä selvitystä vaatimuksensa perusteista ja
muutoinkin myötävaikutettava vireille panemansa asian selvittämiseen.
Näitä ja muita yleisiä hyvän hallinnon perusteita ohjeistetaan tarkemmin
1
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
• hallintolain soveltaminen etuusasioissa -ohjeessa
• etuusohjeen kohdissa Hakeminen ja Ratkaiseminen.
Lue lisää hallintolaista (434/2003).
1.2. Tavoite
Työmarkkinatuen tavoitteena on korvata työttömyydestä aiheutuneita taloudellisia menetyksiä
ja samalla turvata työnhakijan toimeentulo sinä aikana, jona hän hakee työtä tai parantaa
työllistymisedellytyksiään.
1.3. Etuuden osat
Perusetuutena maksettavaan työmarkkinatukeen voidaan liittää lapsikorotus, työllistymistä
edistävän palvelun ajalta maksettava korotusosa sekä kulukorvaus.
1.3.1. Työmarkkinatuki
Työmarkkinatuki on Kelan työttömälle työnhakijalle maksama työttömyysetuus.
1.3.2. Lapsikorotus
Työnhakijalle, jolla on huollettavanaan alle 18-vuotias lapsi, työttömyysetuus maksetaan
korotettuna lapsikorotuksella. (TTL 6 luku 6§)
Huollettavana lapsena pidetään työttömyysetuuden saajan biologista lasta. Huollettavana lapsena
pidetään myös:
•
•
•
•
saajan adoptiolasta;
lasta, jonka saaja on antanut kasvattilapseksi;
lasta, joista saaja on velvollinen maksamaan elatusapua; tai
avio- tai avopuolison lasta, jos tämä asuu saajan kanssa samassa taloudessa.
Adoptiolapsella tarkoitetaan lasta, jonka adoption tuomioistuin on vahvistanut. (Adoptiolaki
22/2012 51 §) Adoptiolapsi rinnastetaan biologiseen lapseen ja lapsikorotus maksetaan kuten
biologisesta lapsesta.
Kasvattilapsella tarkoitetaan yksityisesti sijaiskotiin sijoitettua lasta.Kasvattilapsen
kasvattivanhemmilla ei ole oikeutta lapsikorotukseen. (Lastensuojelulaki 417/2007 81 §)
Lapsen katsotaan olevan vanhempiensa huollettavana myös silloin, kun sosiaalihuollon toimielin
on huostaanottanut lapsen. Huostaan otetun perhehoidossa olevan lapsen sijaisvanhemmilla ei
ole oikeutta lapsikorotukseen. (Lastensuojelulaki 417/2007 40 §)
Lapsen huostaanotto tai kasvattilapseksi antaminen eivät automaattisesti katkaise
elatusvelvollisuutta. Näissä tilanteissa lapsikorotus maksetaan sille, joka on elatusvelvollinen eli
lähtökohtaisesti vanhemmalle.
2
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
Tuomioistuimen määräämälle oheishuoltajalle ei lähtökohtaisesti makseta lapsikorotusta, koska
oheishuoltajalla ei ole elatusvelvollisuutta lasta kohtaan.
Jos molemmat huoltajat ovat työttömyysetuuden saajia, lapsikorotus maksetaan kummallekin.
Lapsikorotus maksetaan myös lapsen syntymä- ja kuolinpäivältä sekä siltä päivältä, jona lapsi
täyttää 18 vuotta.
Lapsikorotus voidaan maksaa myös ulkomailla asuvasta lapsesta, jos hakijan elatusvelvollisuus
on selvitetty, riippumatta siitä, asuuko lapsi EY-lainsäädäntöä soveltavassa maassa vai ns.
kolmannessa maassa. Ohjeen kohdassa Perheenjäsen huomioon ottaminen) kerrotaan lisää
lapsikorotuksen myöntämisestä muussa EY-lainsäädäntöä soveltavassa maassa asuvista
huollettavista lapsista.
Lapsikorotuksen hakeminen/lapsi asuu ulkomailla
Kun hakija hakee ensimmäistä kertaa lapsikorotusta ulkomailla asuvasta lapsesta, lapsikorotus
myönnetään työttömyysturvalaissa säädetyn hakuajan puitteissa (kolmen kuukauden takautuva
hakuaika, erityisen painavasta syystä pidemmältä) siitä lukien, kun elatusvelvollisuus on
luotettavasti selvitetty.
Kun hakijan oikeus ulkomailla asuvasta lapsesta maksettavaan lapsikorotukseen on aikaisemmin
hylätty ja hakija esittää sellaista uutta selvitystä, jonka perustella aikaisemmin annettua päätöstä
voidaan oikaista hakijan eduksi, hakijalle myönnetään lapsikorotus takautuvasti siitä lukien, kun
asia voidaan oikaista uuden selvityksen perusteella. Hakijan on aina esitettävä luotettava selvitys
elatusvelvollisuudestaan, esim. pelkkä syntymätodistus ei osoita elatusvelvollisuutta.
Esimerkki
Etuudensaajan lapsikorotushakemus on hylätty 1.6.2013 annetulla päätöksellä,
koska hän ei ole esittänyt luotettavaa selvitystä elatusvelvollisuudestaan
ulkomailla asuvasta lapsestaan. Etuudensaaja toimittaa 1.6.2014 Kelaan
ulkomaan tuomioistuimen päätöksen, jonka mukaan hänet on määrätty
maksamaan lapselle elatusta 1.1.2014 alkaen. Päätöstä, joka on annettu
1.6.2013, voidaan oikaista 1.1.2014 lukien ja myöntää etuudensaajalle
lapsikorotus ulkomailla asuvasta lapsesta 1.1.2014 alkaen.
1.3.3. Korotusosa
Työmarkkinatukeen voidaan maksaa korotusosaa työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa
suunnitelmassa sovittujen työllistymistä edistävien palvelujen ajalta (TTL 7 luku 5 §).
Työllistymistä edistävällä palvelulla tarkoitetaan 1.1.2013 alkaen:
•
•
•
•
•
•
•
työvoimakoulutusta
työnhakijan omaehtoista opiskelua
maahanmuuttajan omaehtoista opiskelua
työnhakuvalmennusta
uravalmennusta
kokeilua eli työkokeilua ja koulutuskokeilua sekä
kuntouttavaa työtoimintaa.
Työllistymistä edistävänä palveluna pidetään myös viimeistään 31.12.2012 alkanutta työkokeilua,
työelämävalmennusta, työharjoittelua ja työ- ja koulutuskokeilua sekä viimeistään 31.8.2011
3
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
alkanutta maahanmuuttajan kotoutumistoimenpidettä, joka on rinnastettu työvoimapoliittiseen
aikuiskoulutukseen tai työkokeiluun, työelämävalmennukseen taikka työharjoitteluun.
Korotusosaa maksetaan myös työllistymissuunnitelmassa tai työllistymissuunnitelmaa
korvaavassa suunnitelmassa sovittujen työllistymistä edistävien palvelujen väliseltä ajalta, jos
näiden palvelujen välinen aika on enintään seitsemän kalenteripäivää. Palvelujen väliseltä
ajalta korotusosaa voidaan maksaa vain, jos henkilöllä on oikeus työttömyysaikaiseen
työttömyysetuuteen.
Korotusosaa maksetaan myös esimerkiksi koulutuksen tai opiskelun lomajaksoilta. Jos
työvoimakoulutus, työnhakijan omaehtoinen opiskelu tai maahanmuuttajan omaehtoinen
opiskelu järjestetään jaksotettuna erillisiin kokonaisuuksiin siten, että koulutusjaksot eivät
liity yhtäjaksoisesti toisiinsa, opiskelija ei ole koulutusjaksojen välisenä aikana työllistymistä
edistävässä palvelussa. Siten jaksojen väliseltä ajalta ei makseta myöskään työmarkkinatuen
korotusosaa, paitsi jos jaksojen välinen aika on enintään seitsemän kalenteripäivää.
Työmarkkinatuen korotusosaa työllistymistä edistävän palvelun ajalta koskeva lainmuutos tulee
voimaan 1.1.2014, minkä johdosta korotusosaa voidaan maksaa 1.1.2014 lukien riippumatta siitä,
miten pitkään henkilö on saanut työmarkkinatukea työttömyyden perusteella.
Korotusosan maksamisen edellytyksenä on, että palvelusta on sovittu työllistymissuunnitelmassa
tai sitä korvaavassa suunnitelmassa. Mitä työllistymissuunnitelmasta on säädetty, sovelletaan
myös työnhakusuunnitelmaan ja työllistymisohjelmaan. Työllistymissuunnitelmaa korvaavalla
suunnitelmalla tarkoitetaan aktivointisuunnitelmaa ja kotoutumissuunnitelmaa.
Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavaa työmarkkinatuen korotusosaa voidaan
maksaa enintään 200 päivältä. Korotusosan maksaminen aloitetaan alusta, kun henkilö on
tullut työssäoloehdon ja työttömyyspäivärahan enimmäisajan jälkeen uudelleen oikeutetuksi
työmarkkinatukeen.
Työ- ja elinkeinotoimisto ilmoittaa palvelun sisältymisestä suunnitelmaan työvoimapoliittisessa
lausunnossa. Jos lausunnossa on tieto, ettei palvelu sisälly suunnitelmaan, maksa etuus ilman
korotusosaa. Etuuden saaja saa tiedon puuttuvasta korotusosaoikeudestaan päätökseen
lisättävällä fraasilla, jossa kerrotaan, ettei oikeutta korotusosaan ole, koska palvelusta ei ole
sovittu suunnitelmassa. Maahanmuuttajan omaehtoista opiskelua koskevassa lausunnossa
G2 ei kuitenkaan erikseen oteta kantaa opiskelun sisältymisestä suunnitelmaan, koska
lausunto G2 voidaan antaa ainoastaan silloin, kun omaehtoisesta opiskelusta on sovittu
kotoutumissuunnitelmassa. Maahanmuuttajan omaehtoisen opiskelun ajalta korotusosaa ei siten
voi hylätä sillä perusteella, ettei opiskelusta ole sovittu suunnitelmassa.
Oikeus työmarkkinatuen korotusosaan -31.12.2013
TTL 7 luvun 5 §:n 1 momentin mukaan, joka on (ollut sellaisenaan) voimassa (1.1.2010-)
31.12.2013 saakka, korotusosaa voidaan maksaa henkilölle, joka aloittaessaan työllistymistä
edistävän palvelun on saanut työmarkkinatukea työttömyyden perusteella:
• enintään 500 päivältä;
• enintään 180 päivältä sen jälkeen, kun hänen oikeutensa työttömyyspäivärahaan on päättynyt
työttömyyspäivärahan 500 päivänä enimmäisajan täyttymisen vuoksi; tai
• enintään 180 päivältä sen jälkeen, kun hänen oikeutensa työttömyyspäivärahaan on päättynyt
lisäpäivien päättymisen vuoksi.
Ratkaisevaa on se, onko työllistymistä edistävä palvelu alkanut ennen kuin työmarkkinatukea
on maksettu työttömyyden perusteella enemmän kuin 500 päivältä tai työttömyyspäivärahan
enimmäisajan jälkeen 180 päivältä. 500/180 päivän kertymiin lasketaan vain työttömyyden
perusteella maksetut päivät; sen sijaan työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksetut tai
matka-avustuksena maksetut päivät eivät kerrytä 500/180 päivän kertymiä.
4
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
Esimerkki 1
A on saanut työmarkkinatukea työttömyyspäivärahan 500 päivän enimmäisajan
täyttymisen jälkeen työttömyysajalta tarveharkinnattomana 180 päivää.
Koska A:n tarveharkinnan tulot ovat suuret, ei työmarkkinatukea makseta
työttömyysajalta 180 päivän täyttymisen jälkeen. Työttömyyden jatkuessa A
osallistuu työllistymistä edistävään palveluun. Koska työmarkkinatukea on
maksettu enintään 180 päivältä ennen palvelun aloittamista, A:lla on oikeus
työmarkkinatuen korotusosaan työllistymistä edistävän palvelun ajalta.
Esimerkki 2
B on aloittanut jaksotetun työvoimakoulutuksen saatuaan työmarkkinatukea
työttömyyspäivärahan enimmäisajan täyttymisen jälkeen 170 päivältä. B:lle
maksetaan työmarkkinatukeen korotusosaa koulutuksen ajalta.
Koska B:n työvoimakoulutus järjestetään jaksotettuna koulutuksena eivätkä
koulutusjaksot liity yhdenjaksoisina toisiinsa, B ei ole koulutusjaksojen
välisenä aikana työvoimakoulutuksessa. Koulutusjaksojen välisenä aikana
työmarkkinatuki maksetaan työttömyyden perusteella.
Ensimmäisen ja toisen koulutusjakson välillä on 20 päivää. Kun B aloittaa toisen
koulutusjakson, hänelle on maksettu työmarkkinatukea työttömyyden perusteella
190 päivältä. Koska B:lle oli koulutuksen ensimmäisen jakson alkaessa
maksettu työmarkkinatukea enintään 180 päivältä työttömyyspäivärahan
enimmäisajan täyttymisen jälkeen, korotusosan maksamista koulutuksen ajalta
jatketaan koulutuksen loppuun saakka.
Työmarkkinatuen korotusosaa voidaan maksaa myös henkilölle, joka saatuaan enimmäisajan
työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavaa työttömyyspäivärahan korotusosaa tai
muutosturvalisää tulee työmarkkinatuen saajaksi työttömyyspäivärahan enimmäisajan täytyttyä.
Työmarkkinatuen korotusosan maksaminen edellyttää tällöin, että henkilö aloittaa työllistymistä
edistävän palvelun ennen kuin on saanut työmarkkinatukea yli 180 päivältä työttömyyspäivärahan
enimmäisajan täyttymisen jälkeen.
Esimerkki 3
C osallistuu ansiopäivärahalla ollessaan työllistymistä edistävään palveluun,
jonka perusteella hänelle maksetaan korotettua ansio-osaa. Palvelun yhä
jatkuessa C:n ansiopäivärahan 500 päivän enimmäisaika täyttyy. Tällöin
työttömyyskassa on ehtinyt maksaa korotettua ansio-osaa työllistymistä
edistävän palvelun perusteella 150 päivältä.
C siirtyy työmarkkinatuen saajaksi. Koska työllistymistä edistävä
palvelu edelleen jatkuu eikä C ole työttömyyspäivärahan enimmäisajan
täyttymisen jälkeen saanut työmarkkinatukea yli 180 päivältä, on C:llä
oikeus työmarkkinatuen korotusosaan enintään 200 päivältä työllistymistä
edistävän palvelun ajalta. Kassan maksama korotettu ansio-osa ei vaikuta
työmarkkinatuen korotusosaoikeuteen tai korotusosan maksamisen kestoon.
Työmarkkinatuen korotusosaa koskeva lainmuutos tuli voimaan 1.1.2010. Työmarkkinatuen
korotusosaa koskevaa sääntelyä sovelletaan työmarkkinatukeen, joka kohdistuu aikaan 1.1.2010
alkaen. Jos henkilö on työllistymistä edistävässä palvelussa, joka on alkanut ennen 1.1.2010,
hänelle maksetaan työmarkkinatuen korotusosaa palvelun ajalta 1.1.2010 alkaen, jos hän palvelun
aloittaessaan oli saanut työmarkkinatukea enintään 500 päivältä tai enintään 180 päivältä sen
jälkeen, kun hänen oikeutensa työttömyyspäivärahaan on päättynyt enimmäisajan täyttymisen
vuoksi.
5
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
Jos työllistymistä edistävää palvelua koskeva työvoimapoliittinen lausunto on annettu
ennen 1.1.2010, korotusosan maksamiseksi ei edellytetä, että palveluista on sovittu
työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa. Mikäli palvelua koskeva
työvoimapoliittinen lausunto on annettu lain voimassa ollessa 1.1.2010 tai sen jälkeen,
korotusosan maksaminen edellyttää palvelusta sopimista suunnitelmassa.
1.3.4. Kulukorvaus
Ylläpitokorvauksen nimi muuttuu kulukorvaukseksi 1.1.2013 alkaen. Kulukorvauksen ja
ylläpitokorvauksen myöntämisedellytykset ovat pääosin yhteneväiset. Kulukorvauksesta
säädetään julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 9 luvussa.
Kulukorvausta maksetaan työttömyysetuutta saavalle työnhakijalle työllistymistä edistävään
palveluun osallistumisesta aiheutuvien matka- ja muiden kustannusten korvaamiseksi.
Kulukorvausta voidaan maksaa työvoimakoulutuksen, työnhakijan omaehtoisen opiskelun,
maahanmuuttajan omaehtoisen opiskelun, työnhakuvalmennuksen, uravalmennuksen ja kokeilun
eli työkokeilun ja koulutuskokeilun ajalta.
Jos ylläpitokorvaukseen oikeuttava työllistymistä edistävä palvelu tai ryhmäpalveluna
järjestettävä työnhakuvalmennus on alkanut 31.12.2012 tai sitä ennen, maksetaan palvelun tai
työnhakuvalmennuksen ajalta ylläpitokorvausta 31.12.2012 asti voimassa olevien säännösten
mukaisesti palvelun tai työnhakuvalmennuksen loppuun saakka. Ylläpitokorvaus ei siten muutu
kulukorvaukseksi kesken palvelun.
1.3.5. Korotettu kulukorvaus
Korotettua kulukorvausta maksetaan henkilölle, joka osallistuu työssäkäyntialueensa ulkopuolella
järjestettävään työvoimakoulutukseen, työnhakijan omaehtoiseen opiskeluun, maahanmuuttajan
omaehtoiseen opiskeluun, työnhakuvalmennukseen, uravalmennukseen tai kokeiluun eli
työkokeiluun tai koulutuskokeiluun. Korotettuun kulukorvaukseen on oikeus myös henkilöllä, joka
osallistuu työssäkäyntialueellaan, mutta kotikuntansa ulkopuolella järjestettävään työllistymistä
edistävään palveluun ja hänelle aiheutuu palveluun osallistumisesta majoituskustannuksia.
Jos työllistymistä edistävä palvelu on alkanut 31.12.2012 tai sitä ennen, henkilölle maksetaan
palvelun ajalta korotettua ylläpitokorvausta.
1.3.6. Ulkomaan kulukorvaus
Ulkomailla järjestettävään työvoimakoulutukseen osallistuvalla opiskelijalla on oikeus saada
koulutuksen ajalta aiheutuvien yöpymis- ja muiden kustannusten korvauksena 50 prosenttia valtion
virkamiesten kyseisen maan ulkomaanpäivärahasta.
Jos henkilö osallistuu muuhun ulkomailla järjestettävään työllistymistä edistävään palveluun kuin
työvoimakoulutukseen, hänelle maksetaan palvelun ajalta korotettua kulukorvausta.
6
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
Pohjoiskalotin koulutussäätiön järjestämään koulutukseen osallistuvalle työttömyysetuuteen
oikeutetulle henkilölle maksetaan omaa kulukorvausta.
1.4. Oikeus ja edellytykset
Saadakseen oikeuden työmarkkinatukeen työnhakijan on täytettävä samanaikaisesti sekä
työttömyysetuuden työvoimapoliittiset että muut edellytykset.
1.4.1. Työvoimapoliittiset edellytykset
Työnhakijan tulee työttömyysetuutta saadakseen täyttää etuuden työvoimapoliittiset
saamisedellytykset. Edellytykset tutkii työ- ja elinkeinotoimisto, joka antaa Kelalle työnhakijaa
koskevan työvoimapoliittisen lausunnon. Lausunto on Kelaa sitova.
Tietyissä tilanteissa työvoimapoliittisen lausunnon voi antaa myös Työlinja-puhelinpalvelu. TEtoimisto antaa kuitenkin lausunnot kaikissa niissä tilanteissa, joihin sisältyy työvoimapoliittista
harkintaa.
1.4.1.1. Työtön työhakija
Peruspäivärahaan on oikeus kokoaikatyötä hakevalla työttömällä työnhakijalla.
Osatyökyvyttömyyseläkkeellä oleva työnhakija voi halutessaan hakea vain osa-aikatyötä.
Työttömänä pidetään henkilöä, joka ei ole työ- tai virkasuhteessa ja joka ei työllisty päätoimisesti
yritystoiminnassa tai omassa työssään. Työttömänä pidetään myös kokoaikaisesti lomautettua ja
soviteltuun peruspäivärahaan oikeutettua henkilöä sekä henkilöä, jonka työnteko ja palkanmaksu
ovat kokonaan keskeytyneet lomautukseen rinnastettavasta syystä.
Lomautukseen rinnastettavana syynä pidetään työnteon ja palkanmaksun keskeytymistä
työpaikkaa kohdanneen tulipalon, poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai muun sen kaltaisen
työntekijästä ja työnantajasta riippumattoman syyn vuoksi. Lisäksi lomautukseen rinnastettavana
syynä pidetään työnteon ja palkanmaksun keskeytymistä työsopimuksen ehdon takia tai virasta
pidättämisen tai muun sitä vastaavan työnantajan yksipuolisen toimen vuoksi. Lomautukseen
ei kuitenkaan rinnasteta tilannetta, jossa virasta pidättäminen johtuu virkasuhteessa olevan
kieltäytymisestä hänen terveydentilaansa koskevista tarkastuksista tai tutkimuksista tai
terveydentilatietojensa antamisesta.
1.1.2015 lukien lomautukseen rinnastettavana syynä pidetään perhepäivähoitajan työnteon
ja palkanmaksun keskeytymistä kokonaan sen vuoksi, ettei hänellä ole lainkaan lapsia
hoidettavanaan hänen itsestään riippumattomasta syystä (esim. koulujen loma-ajat, jolloin
lapset usein hoidetaan kotona) työsuhteen pysyessä muutoin voimassa. Lisäksi lomautukseen
rinnastettavana syynä pidetään itse haettua työ- tai muuta vastaavaa vapaata, kun henkilön
tarkoitus oli olla vapaan aikana muussa kokoaikatyössä, mutta hän on jäänyt työttömäksi ilman
omaa syytään.
Työnhakijana pidetään henkilöä, joka on rekisteröitynyt työnhakijaksi työhallinnon
tietojärjestelmään, pitänyt työnhakunsa voimassa, ilmoittanut työ- ja elinkeinotoimistolle
yhteystietonsa ja joka asioi työ- ja elinkeinotoimistossa toimiston edellyttämällä tavalla.
7
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
1.4.1.2. Työmarkkinoilla olon esteet
Työnhakija ei ole oikeutettu peruspäivärahaan ajalta, jona hän on estynyt olemasta työmarkkinoilla
•
•
•
•
•
asevelvollisuuden;
siviilipalveluksen;
vapausrangaistuksen;
sairaala- tai muun laitoshoidon; tai
muun näihin rinnastettavan syyn takia.
Jos työmarkkinoilla olon este alkaa 1.1.2015 tai sen jälkeen, Kela ratkaisee työmarkkinoilla
olon esteiden vaikutuksen työnhakijan oikeuteen saada työttömyysetuutta. Yleiset edellytykset/
työmarkkinoilla olon esteet TE-toimisto ratkaisee työnhakijan oikeuden työttömyysetuuteen
työmarkkinoilla olon esteen ajalta, jos este on alkanut viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2014.
Se, onko henkilö estynyt olemasta työmarkkinoilla, ratkaistaan työvoimapoliittisen lausunnon
perusteella. Lausunnon voi antaa myös Työlinja-puhelinpalvelu.
1.7.2012 asti myös ulkomaanmatka on ollut työmarkkinoilla olon este. Työnhakijan on kuitenkin
katsottu olevan työmarkkinoilla ennakkoon työ- ja elinkeinotoimistolle ilmoittamansa, lyhytaikaisen
ja satunnaisen ulkomaanmatkan aikana. Tällaisen matkan aikana oikeus työttömyysetuuteen on
säilynyt.
1.7.2012 alkaen ulkomaanmatka ei enää ole työmarkkinoilla olon este. TE-toimisto ei anna
ulkomaanmatkoista työvoimapoliittista lausuntoa eikä seuraa matkojen lukumäärää tai kestoa.
Ulkomaanmatka ei kuitenkaan ole pätevä syy kieltäytyä tarjotusta työstä tai palvelusta, vaan
työnhakijalle voidaan ulkomaanmatkankin aikana tehdä työ- tai palvelutarjouksia normaaliin
tapaan.
Vaikka ulkomaille matkustamisella ei ole enää vaikutusta henkilön oikeuteen saada
työttömyysetuutta, työttömyysetuuden saamisen edellytyksenä on edelleen, että työnhakijaa
pidetään Suomessa asuvana. Työnhakija on velvollinen ilmoittamaan Kelalle, jos Suomessa
asumisessa tapahtuu muutoksia. Suomessa asumista ei kuitenkaan edellytetä viimeksi Suomessa
työskentelynsä perusteella vakuutetulta EU-työntekijältä, jolle maksetaan työttömyyspäivärahaa.
Jos asiakas ilmoittaa työttömyysetuushakemuksessaan olevansa ulkomaanmatkalla, matkapäiviä
ei 1.7.2012 jälkeen saa vähentää maksussa. Lyhytaikaista ulkomailla oleskelua ei tarvitse seurata.
Jos ulkomailla olo kuitenkin jatkuu ilman tietoa päättymisestä, kirjaa tästä lisätieto cics:iin, jotta on
mahdollista seurata, aiheuttaako ulkomailla oleskelu muutoksia henkilön Suomessa asumiseen.
Jos matka on aloitettu ennen lain voimaantuloa 1.7.2012, on henkilö siirtymäsäännöksen
mukaan estynyt olemasta työmarkkinoilla matkan loppuun asti, vaikka matka päättyisi vasta lain
voimaantulon jälkeen. Näissä tilanteissa vähennä työnhakijan ilmoittamat matkapäivät maksussa
ja pyydä TE-toimistolta työvoimapoliittinen lausunto päätöksen antamista varten.
1.4.1.3. Päätoiminen yritystoiminta
Yritystoiminnassa työskentelevä henkilö voi olla päätoiminen, sivutoiminen, kausiluontoinen
tai palkansaajaan rinnastettava yrittäjä. Työ- ja elinkeinotoimisto antaa yritystoiminnassa
työllistymisestä Kelaa sitovan työvoimapoliittisen lausunnon.
Henkilöllä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen ajalta, jona hän työllistyy päätoimisesti
yritystoiminnassa tai sitä vastaavalla tavalla omassa työssään. Päätoimisella yrittäjällä voi
kuitenkin olla oikeus työttömyysetuuteen työvoimakoulutuksen ajalta (katso työvoimakoulutusta
koskevat erityissäännökset).
8
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
Sivutoiminen yritystoiminta ei estä työttömyysetuuden saamista, mutta siitä saatu tulo sovitellaan.
(TTL 1290/2002 4 luku 1 § 4 kohta)
1.1.2014 lukien yritystoimintaa harjoittava tai omaa työtä tekevä voi osoittaa toimintansa
sivutoimisuuden työskentelemällä yritystoimintaan liittymättömässä työssä entistä lyhyemmän
kauden. Aiempi päätoiminen työllistyminen yritystoiminnassa ei estä työttömyysetuuden saamista,
jos henkilöllä on riittävä yritystoiminnan tai omassa työssä työllistymisen aikainen muu työhistoria.
Yritystoiminnan keskeyttämisellä ei ole työttömyysturvalain soveltamisen kannalta
merkitystä 1.1.2013 lukien. Jos asiakas vetoaa yritystoiminnan keskeyttämiseen( esim.
pöytälaatikkoyritykseen), on ratkaisutoiminnassa selvitettävä, onko yritystoimintaa olemassa
(TTL 2 luku 5§) vai onko yritystoimintaa pidettävä lopetettuna (TTL 2 luku 6-8 §). (Yritystoiminnan
aloittaminen ja lopettaminen)
Yritystoiminta tai siihen rinnastettavalla tavalla oman työn tekeminen on päätoimista, jos sen
vaatima työmäärä estää kokoaikaisen työn vastaanottamisen. Ratkaisevaa on siis työmäärä eikä
se, miten paljon tai vähän tuloja toiminnasta on. TE -toimisto antaa estävän lausunnon Y2, jos
hakijalle ei ole oikeutta työttömyysetuuteen, koska hän työllistyy päätoimisesti yritystoiminnassa.
Estävä lausunto Y3 annetaan, jos hakija työllistyy päätoimisesti omassa työssään.
Yritystoimina on sivutoimista, jos sen edellyttämä työmäärä ei estä kokoaikaisen työn
vastaanottamista. Yritystoiminta katsotaan sivutoimiseksi esimerkiksi silloin, jos asiakas
on vähintään 6 kuukautta harjoittanut yritystoimintaa muun kokoaikatyön ohella ja jää
tästä päätyöstään työttömäksi yritystoiminnan jatkuessa entisen laajuisena. Yritystoiminta
maataloudessa voidaan katsoa sivutoimiseksi esimerkiksi silloin, jos tuotantosuunta tilalla muuttuu.
Tuotantosuunnan muuttumisesta voi olla kyse silloin, kun karja myydään ja pellot vuokrataan tai
vain osa niistä jätetään omaan viljelyyn. Myös alkava yritystoiminta voi joskus olla työ määrältään
niin vähäistä, että sitä voidaan pitää sivutoimisena. TE-toimisto antaa esteettömän lausunnon Y4,
jos hakijan yritystoiminta tai oma työ on sivutoimista.
Kausiluontoinen yrittäjä on henkilö, joka harjoittaa yritystoimintaansa luonnonolosuhteista
johtuen vain osan vuotta. Kausiluontoisena pidetään yritystoimintaa, jota on keskimäärin
mahdollista harjoittaa yhteensä enintään kuuden kuukauden ajan vuodessa. Yritystoiminnasta
saatavilla tuloilla ei ole enää 1.1.2013 lukien merkitystä yritystoiminnan kausiluonteisuutta
arvioitaessa. Kausiluontoisia yrittäjiä voivat olla esimerkiksi eräät torikauppiaat, puutarhaviljelijät ja
kalastajat. TE-toimisto ratkaisee yritystoiminnan kausiluontoisuuden ja antaa henkilön oikeudesta
työttömyysturvaan Kelalle sitovan lausunnon.
Omaa työtä ei ole tarkemmin määritelty lainsäädännössä. Omaa työtä voivat olla erilaiset
itsenäisen työskentelyn muodot, joita varten ei ole velvollisuutta ottaa YEL- tai MYEL -vakuutusta,
ja joita ei muutoinkaan tehdä työttömyysturvalain mukaisessa yrittäjäasemassa eikä työ- tai
virkasuhteessa. Tyypillisesti omaa työtä voivat olla tieteen ja taiteen harjoittaminen ja muu
sellainen itsenäinen omaan lukuun työskentely, jota ei tehdä minkään yhtiömuodon kautta
tai yksityisenä elinkeinonharjoittajana rekisteröidyllä toiminimellä. Omassa työssä työllistyviä
henkilöitä ovat usein esimerkiksi kielenkääntäjät, tulkit ja freelancerit. (TTL 1290/2002 1 luku 6 §)
1.4.1.3.1. Kuka on yrittäjä?
Yrityksen osaomistajat Perheenjäsenet
yrittäjinä
Yrittäjä vai
palkansaaja
Palkansaajaan
rinnastettava yrittäjä
Työttömyysturvalain 1 luvun 6 §:ssä määritellään, ketä pidetään työttömyysturvalakia
sovellettaessa yrittäjänä.
9
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
Pelkkä yrittäjämääritelmän täyttäminen ei ratkaise henkilön työttömyysturvaoikeutta vaan se toimii
”esikysymyksenä” työttömyysturvalain säännösten valitsemiselle ja soveltamiselle.
TE-toimisto tutkii aina työttömyysetuuden saamisen työvoimapoliittiset edellytykset. TE-toimisto
arvioi, onko henkilö yrittäjä ja työllistyykö hän yritystoiminnassa pää- vai sivutoimisesti. Myös
Kela voi joutua välillä selvittämään, onko henkilöä pidettävä työttömyysturvalaissa tarkoitettuna
yrittäjänä vai onko hän palkansaaja. Näin voi käydä esimerkiksi ratkaistaessa henkilön oikeutta
soviteltuun työttömyysetuuteen tai selvitettäessä työssäoloehdon täyttymistä tai myyntivoiton
jaksottamista.
Yrittäjämääritelmä
Yrittäjäksi katsotaan yrittäjän eläkelain 3§:ssä tai maatalousyrittäjän eläkelain 3—5 §:ssä
tarkoitettu henkilö.
Jos henkilöllä on velvollisuus ottaa yrittäjän eläkelain (YEL) tai maatalousyrittäjän eläkelain
(MYEL) mukainen vakuutus, hän on aina (MYEL-vakuutettuja apurahansaajia lukuun ottamatta)
yrittäjä.
Yrittäjänä pidetään yrittäjän eläkelakia koskevan viittauksen perusteella myös henkilöä, joka tekee
ansiotyötä olematta työ- tai virkasuhteessa. Tällaisia ovat esimerkiksi aiemmin voimassa olleen
työttömyysturvalain mukaiset ansaintatarkoituksessa omaa työtä tekevät henkilöt.
Esimerkki
A toimii freelancerina tekemällä toimeksiantosopimuksia eri
toimeksiantajien kanssa. Koska A tekee ansiotyötä olematta työ- tai
virkasuhteessa, hänet katsotaan työttömyysturvassa yrittäjäksi.
31.12.2015 asti voimassa olleen suppeamman työttömyysturvalain yrittäjämääritelmän mukaan
yrittäjäksi katsottiin henkilö, joka oli yrittäjän eläkelain tai maatalousyrittäjän eläkelain mukaisesti
velvollinen ottamaan sanottujen lakien mukaisen YEL- tai MYEL-vakuutuksen.
Tarkennuksia
Jos asiakas on elinkeinonharjoittaja tai jos asiakkaalla on yhtiömuotoinen yritys (KY, AY, OY) tai
toiminimi, hän kuuluu pääsääntöisesti YEL-vakuutuksen piiriin.
MYEL-vakuutettuja ovat maatilatalouden harjoittajien lisäksi ammattikalastajat ja poronomistajat.
MYEL-vakuutuksen ottanutta apurahansaajaa ei pidetä MYEL-vakuutuksen perusteella yrittäjänä.
Asiakkaan YEL- tai MYEL-vakuutuksen voimassaoloajan sekä vakuutuksen työtulon määrän näet
valitsemalla asiakkaan HEKY:ltä jatkotoiminnon 'Työeläkkeet ja korvaukset' -> YEL/MYEL-työtulot.
Yrittäjäksi katsotaan myös työntekijän eläkelain (TyEL) mukaan vakuutettu asiakas, jos hänellä on
asemansa tai oman tai perheenjäsentensä omistuksen kautta määräysvaltaa yrityksessä niin, että
hän voi merkittävästi vaikuttaa työllistymiseensä yrityksessä.
Yrityksen osaomistajat
Yrittäjäksi katsotaan työttömyysturvalain mukaan myös yrityksen osaomistaja.
Osaomistajana pidetään henkilöä, joka työskentelee johtavassa asemassa osakeyhtiössä tai
muussa yrityksessä, jossa hänellä itsellään on vähintään 15 % tai hänen perheenjäsenillään tai
hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa on vähintään 30 % osakepääomasta tai osakkeiden
tuottamasta äänimäärästä.
10
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
Samoin osaomistajaksi katsotaan asiakas, joka ei ole johtavassa asemassa, mutta työskentelee
osakeyhtiössä tai muussa yhtiössä, jossa hänellä itsellään tai hänen perheenjäsenillään tai
hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa on vähintään 50 % osakepääomasta tai osakkeiden
tuottamasta äänimäärästä.
Esimerkki 1
Raili työskenteleeOY:ssä palkanlaskijana eikä näin ollen ole johtavassa asemassa. Hän
kuitenkin omistaa yhtiön osakkeista 50 % ja hänet katsotaan tällä perusteella yrittäjäksi.
Asiakasta pidetään yrittäjänä vain siinä tapauksessa, että hän tosiasiallisesti työskentelee
yrityksessä. Pelkkä omistaminen tai samassa taloudessa yrityksen omistajan kanssa asuminen ei
tee henkilöstä yrittäjää, jos hän todistettavasti ei työskentele yrityksessä. Asiakasta ei voida pitää
yrittäjänä esimerkiksi silloin, kun hän omistaa 100 % osakeyhtiöstä, mutta esittää selvityksen siitä,
että kyseessä on ns. pöytälaatikkoyritys, jolla ei ole minkäänlaista toimintaa.
Toisaalta asiakas, jolla itsellään ei ole lainkaan omistusosuutta yrityksestä, mutta joka
työskentelee siinä, katsotaan yrittäjäksi, jos hänen perheenjäsenellään on yrityksessä edellä
kerrottu omistusosuuteen perustuva määräämisvalta.
Johtavassa asemassa osakeyhtiössä ovat ainakin toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen.
Kommandiittiyhtiössä määräysvaltaa käyttää vastuunalainen yhtiömies ja avoimessa yhtiössä
kaikki yhtiömiehet yhdessä.
Esimerkki 2
Liisa työskentelee OY:ssä talousjohtajana. Liisa omistaa 49 % yhtiön
osakkeista ja on yrityksen hallituksen varajäsen. Liisa ei osallistu
säännöllisesti yrityksen hallituksen kokouksiin. Liisaa ei pidetä yrittäjänä.
Esimerkki 3
Tuomas työskentelee OY:ssä , jonka osakkeista hän omistaa 15 %. Tuomas on OY:n
toimitusjohtaja. Tuomas on yrittäjä, koska hän on työttömyysturvalain tarkoittamalla tavalla
johtavassa asemassa, jolloin yrittäjyyden määritelmä täyttyy 15 prosentin omistusosuudella.
Perheenjäsenet yrittäjinä
Perheenjäseneksi katsotaan yrityksessä työskentelevän henkilön puoliso sekä samassa
taloudessa asuva lapsi, lapsenlapsi, vanhempi tai isovanhempi. Aviopuolisoon rinnastetaan myös
avopuoliso sekä rekisteröidyssä parisuhteessa elävä henkilö.
Jos lapsi, lapsenlapsi, vanhempi tai isovanhempi muuttaa eri talouteen, ei häntä enää pidetä tässä
tarkoitettuna perheenjäsenenä.
Aviopuolisoita, jotka välien rikkoontumisen vuoksi asuvat pysyvästi erillään, ei pidetä puolisoina.
Avopuolisoita, jotka ovat muuttaneet eri osoitteisiin, ei pidetä puolisoina, jolleivät he itse ilmoita
avoliiton jatkuvan.
Lue lisää siitä, keitä työttömyysturvalakia sovellettaessa on pidettävä puolisoina kappaleesta
Puoliso.
Yrittäjän perheenjäsenen työttömyysetuusoikeuteen on tullut muutoksia 1.1.2013. Muulla kuin
YEL- tai MYEL-vakuutetulla perheenjäsenellä voi olla oikeus työttömyysetuuteen lomautuksen
11
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
tai työnteon ja palkanmaksun keskeytyksen ajalta. Lue lisää yrittäjän perheenjäsenen
etuusoikeudesta ohjeen kohdasta Yritystoiminnan alkaminen ja päättyminen.
Yrittäjä omaa työtä tekevä vai palkansaaja
Aina ei ole selvää, pidetäänkö asiakasta palkansaajana vai yrittäjänä tai omaa työtä
yritystoimintaan rinnastettavalla tavalla tekevänä. Perinteisen yritystoiminnan ja palkkatyön välillä
on harmaa alue, jolla työskentelevät voivat olla joko itsenäisiä yrittäjiä tai ammatin¬harjoittajia
taikka vaihtoehtoisesti palkansaajia.
Oman työn erottaa yritystoiminnasta ja palkkatyöstä siitä, ettei sitä lähtökohtaisesti tehdä
ansaintatarkoituksessa (esim. omaishoito).
Yrittäjänä toimivan henkilön erottaminen palkansaajasta on tärkeää, koska pienimuotoinen
yrittäjänä toimiminen ei kerrytä yrittäjän tai palkansaajan työssäoloehtoa. Lisäksi yritystoiminnassa
saadun tulon sovittelussa soviteltua työttömyyspäivärahaa koskeva enimmäistyöaika ja edellytys
työajan valvomisesta koskevat vain palkansaajaa, eivät yrittäjää (ja omaa työtä tekeviä).
Jos asiakkaalla on YEL- tai MYEL-vakuutus, ei tulkintaongelmaa ole, vaan asiakas on yrittäjä.
Muussa tapauksessa pitää selvittää, tekeekö asiakas ansiotyötä olematta työ-, virka- tai toimisuhteessa.
Arvioitaessa, onko kyseessä työsopimussuhteinen työ, huomiota kiinnitetään ensinnäkin siihen,
onko työnantajalla direktio-oikeus eli mahdollisuus työntekijän johtoon ja valvontaan. Direktiooikeuden puuttumisesta voi olla osoituksena esimerkiksi se, ettei kiinteästä työajasta ole sovittu.
Palkansaajiksi katsotaan esimerkiksi ravintola-alalla toimivat ekstraajat sekä taksirengit. Tällöin
työnantajalla katsotaan olevan direktio-oikeus. Ekstraajat tekevät työtä työnantajan johdon ja
valvonnan alaisina tämän toimipaikassa edeltä käsin laadittujen työvuorolistojen perusteella. Myös
taksinkuljettajien kohdalla työnantajan valvontamahdollisuus on yleensä selvä.
Merkitystä on myös palkan ennakonpidätyksen ja sivukulujen maksamisella. Työnantajan
hoitamaa ennakonpidätystä ja varsinkin palkan sivukulujen maksamista voidaan yleensä pitää
osoituksena palkkatyöstä. Asiakkaan oleminen ennakkoperintärekisterissä tai alv-velvollisten
rekisterissä ovat merkkejä mahdollisesta yritystoiminnan harjoittamisesta.
Sitä, että henkilö käyttää omia tai itse vuokraamiaan työvälineitä, voidaan kokonaisharkinnassa
pitää viittauksena siihen, että henkilö on yrittäjä. Näin on etenkin silloin, kun kyse on arvokkaista
työvälineistä. Yksistään tällä perusteella rajanvetoa ei kuitenkaan voida tehdä, koska tietyillä aloilla
on tavallista, että työsuhteisetkin työntekijät käyttävät omia kalliitakin työvälineitään.
Taiteilijoiden, kääntäjien ja toimittajien kohdalla on usein kyse siitä, että asiakas myy oman,
itsenäisesti valmistamansa suoritteen olematta työsuorituksen aikana mitenkään työnantajan
työnjohdollisen määräysvallan alaisena. Kun toiminnassa yleensä vielä käytetään omia
työvälineitä, edellä mainittujen henkilöiden on yksittäistapauksissa usein katsottu olevan
yritystoimintaa harjoittavia.
Yrittäjänä tai omassa työssään työllistyneen henkilön työvoimapoliittiset edellytykset saada työttömyysetuutta ovat muuttuneet 1.1.2013.
Yritystoiminnassa tai omassa työssään työllistyneen katsotaan työllistyvän ko. toiminnassa yritystoiminnan aloittamisesta sen kokonaan lopettamiseen saakka. Toiminnan keskeyttämisellä ei ole
merkitystä työttömyysturvaetuuden kannalta.
Epäselvissä tilanteissa ratkaisu siitä, onko kysymyksessä oma työ vai palkansaajana tehty työ vai
yrittäjyys, on tehtävä kokonaisharkinnan perusteella.
12
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
Huomiota tulee kiinnittää muun muassa työsopimuslain mukaiseen työnantaja-asemaan ja
työn johto- ja valvontavaltaan. On kuitenkin huomattava, että tietyt työt ovat sellaisia etteivät ne
edellytä päivittäistä työn johto- ja valvontavallan käyttämistä ja tämän työsuhteen tunnusmerkin
täyttymiseksi riittää mahdollisuus tosiasialliseen työn johtamiseen ja valvontaan. Työsopimuslain
mukaan työsuhteen olemassa oloa ei estä sekään, että työ tehdään työtekijän kotona ja hänen
työvälineillään (kotityöntekijä). Palkan ennakonpidätystä, otettuja työntekijän lakisääteisiä
vakuutuksia ja palkan sivukulujen maksamista voidaan pitää osoituksina työsuhteesta ja
palkkatyöstä, mutta ne eivät yksin ratkaise asiaa. (linkki Palkanmaksu omasta työstä osuuskunnan
tai muun yrityksen kautta) Se, että henkilö on verottajan ennakkoperintä- tai alv-rekisterissä, viittaa
puolestaan yritystoimintaan.
Jos työnsuorittaja kantaa itse yrittäjänriskin (maksaako asiakas vaiko ei), solmii tilaajan kanssa
erillisiä toimeksiantosopimuksia omaan lukuunsa, hallitsee tai omistaa itse työvälineet ja/tai
työtilat (vaikka ei ole kotityöntekijä), järjestää työnsä ja työaikansa itsenäisesti, tai päättää työn
tilaajalta perimästään vastikkeesta itsenäisesti (hinnoittelu), puhuvat ko. seikat sen puolesta,
että työnsuorittaja ei ole palkansaaja, vaan pikemminkin yrittäjä. Näitä kriteerejä voidaan käyttää
kokonaisharkintaa tehtäessä.
TE-toimisto harkitsee, täyttääkö henkilö työttömyysturvalain 2 luvun 5–9 §:ssä mainitut työvoimapoliittiset edellytykset. Mikäli taas on kyse yrittäjänä työllistyneen henkilön työttömyysetuuden
sovittelusta tai myyntivoiton jaksottamisesta, harkinnan tekee Kela.
Epäselvissä tilanteissa voidaan pyytää työvoimapoliittinen lausunto TE-toimistolta, jotta voidaan
ratkaista onko henkilö palkansaaja, vaiko päätoimisesti (Y2 tai Y3) vai sivutoimisesti (Y4) omaa
työtä tekevä tai yrittäjä.
Palkansaajaan rinnastettava yrittäjä
Palkansaajaan rinnastettavana yrittäjänä pidetään yrittäjää,
•
•
•
•
joka itse osallistuu työsuoritukseen toimeksiantajan määräämällä tavalla
jolla on vain harvoja toimeksiantajia
jolla ei ole kiinteää toimipaikkaa yritystoiminnan harjoittamista varten ja
jolla ei työnhakijaksi ilmoittautumista edeltäneen vuoden aikana ole ollut palkattuja
työntekijöitä muuten kuin satunnaisesti.
Määritelmällä on merkitystä arvioitaessa, onko henkilön työskentely yrityksessä päättynyt ja hän
hakee työttömyysetuutta. Jos henkilöä on pidettävä palkansaajaan rinnastettavana yrittäjänä,
ja hän vetoaa työskentelynsä päättymiseen, hänen täytyy esittää selvitys toimeksiantosuhteen
päättymisestä. Hän ei myöskään saa työllistyä päätoimisesti mahdollisten muiden toimeksiantojen
tekemiseksi, jotta saisi työttömyysetuutta. ( TTL 2 luvun 6 § 1 momentti ja 6 § 3 momentti)
1.4.1.3.2. Yritystoiminnan alkaminen ja päättyminen
Henkilön katsotaan työllistyvän yritystoiminnassa tai omassa työssä siitä lähtien, kun yritystoiminta
tai oma työ on aloitettu, aina siihen saakka, kun henkilön työskentely yrityksessä on päättynyt tai
yritystoiminta tai oma työ on todistettavasti lopetettu. Yritystoiminnan keskeyttämiselle ei 1.1.2013
alkaen anneta merkitystä.
Yritystoiminta/oma työ katsotaan aloitetuksi pääsääntöisesti silloin, kun yritys on
•
•
•
•
aloittanut varsinaisen tuotannollisen tai taloudellisen toimintansa
merkitty arvonlisäverovelvollisten rekisteriin
merkitty ennakkoperintärekisteriin tai
merkitty Verohallinnon työnantajarekisteriin.
13
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
Päätoimisesti yrittäjänä tai omassa työssä työllistyneen henkilön katsotaan edelleen työllistyvän
päätoimisesti yrittäjänä tai omassa työssä siihen ajankohtaan asti, jona henkilön työskentely
yrityksessä on päättynyt tai yritystoiminta tai oma työ on lopetettu 6-9 §:ssä tarkoitetulla tavalla
taikka henkilö osoittaa, että hänellä on riittävä yritystoiminnan tai omassa työssä työllistymisen
aikainen muu työhistoria. (TTL 2 luku 5 § 4 momentti)
Työttömyysetuuden maksamiselle ei ole yritystoiminnasta johtuvaa estettä enää sen jälkeen, kun
henkilön työskentelyn yrityksessä katsotaan päättyneen. Yritystoiminnan lopettamista ei tällöin
edellytetä.
Henkilön työskentelyn yrityksessä katsotaan päättyneen (ellei muuhun arvioon ole aihetta),
jos
1. henkilön työkyky on alentunut pysyvästi ja olennaisesti;
2. henkilö on palkansaajaan rinnastettava yrittäjä, jonka toimeksiantosuhde on päättynyt ja jonka
ei katsota työllistyvän 5 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetulla tavalla päätoimisesti mahdollisten
muiden toimeksiantojen tekemiseksi; tai
3. yritystoimintaa on pidettävä kausiluonteisena ja toimintakausi on päättynyt.
Henkilön työkyvyn katsotaan alentuneen pysyvästi ja olennaisesti, jos hän on saanut
enimmäisajan sairausvakuutuslain (1224/2004) mukaista päivärahaa, hänen katsotaan
edelleen olevan terveydellisistä syistä kykenemätön työhönsä yrityksessä ja hänen
työkyvyttömyyseläkehakemuksensa on vireillä tai hylätty.
Kausiluonteisena pidetään yritystoimintaa, jota luonnonolosuhteista johtuen on mahdollista
harjoittaa keskimäärin yhteensä enintään kuuden kuukauden ajan vuodessa.
Yrittäjän perheenjäsenen työskentelyn päättyminen yrityksessä (TTL 2
luku 7 §)
Yrittäjän perheenjäsenen työskentelyn yrityksessä katsotaan päättyneen, ellei muuhun arvioon ole
aihetta, jos
1) henkilö täyttää 6 §:n 1 momentin 1 tai 3 kohdassa säädetyt edellytykset (työkyky on alentunut
pysyvästi ja olennaisesti; tai yritystoimintaa on pidettävä kausiluonteisena ja toimintakausi on
päättynyt)
2) henkilön työskentely yrityksessä on päättynyt ja hän on työllistynyt päätoimisesti
yritystoiminnassa enintään kuuden kuukauden ajan kahden vuoden tarkastelujakson aikana;
3) henkilön työskentely yrityksessä on päättynyt ja työskentely on johtunut yksinomaan
työllistymistä edistävään palveluun osallistumisesta tai muihin omaehtoisiin opintoihin liittyvästä
harjoittelusta;
4) henkilön työ on loppunut tuotantosuunnan lopettamisen tai vastaavan syyn johdosta;
5) henkilö on lomautettu kokoaikaisesti ja yrityksestä on lomautettu taikka irtisanottu taloudellisista
tai tuotannollisista syistä vuoden tarkastelujakson aikana vähintään yksi työntekijä, joka ei ole
yrittäjän perheenjäsen;
6) henkilön työnteko ja palkanmaksu ovat keskeytyneet kokonaan siksi, että työntekijä on estynyt
tekemästä työtään työpaikkaa kohdanneen tulipalon, poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai
muun sen kaltaisen hänestä ja työnantajasta riippumattoman syyn vuoksi (TSL 2 luku 12 §:n
2 momentin 1 virke) ja yrityksessä on myös vähintään yksi muu työntekijä, joka ei ole yrittäjän
perheenjäsen ja jonka työnteko ja palkanmaksu ovat keskeytyneet samasta syystä; tai
7) (voimassa 31.12.2014 saakka): henkilön työ on loppunut yritystoiminnan edellytysten
pysyväisluonteisen heikentymisen johdosta ja yritystoiminnasta siinä työskentelevää henkilöä
14
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
kohti syntyvä tulo on vähemmän kuin 5 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitettu yritystoiminnan
olennaisuutta osoittava työtulon määrä eikä yrityksessä työskentele muita kuin yrittäjän
perheenjäseniä.
7) (sovelletaan 1.1.2015 alkaen): henkilön työ on loppunut yritystoiminnan edellytysten
pysyväisluonteisen heikentymisen johdosta ja yritystoiminnasta siinä työskentelevää henkilöä kohti
syntyvä tulo on vähemmän kuin 1000 euroa kuukaudessa eikä yrityksessä työskentele muita kuin
yrittäjän perheenjäseniä.
7-kohdassa mainittua määrää tarkistetaan vuosittain tammikuun alusta lukien työntekijän eläkelain
96 §:n 1 momentissa tarkoitetulla palkkakertoimella (palkkakerroin). (TTL 14 luku 1 a §) Vuonna
2016 sovellettava enimmäismäärä on näin ollen tosiasiassa 1 035 euroa.
Yrittäjän perheenjäsen voi työllistyä yrityksessä aidosti palkansaajan asemassa. Perheenjäsen
on palkansaajan asemassa, jos hän ei ole YEL- tai MYEL-vakuutettu eikä hän omista vähintään
15 % yrityksen osakkeista tai muutoin omaa vastaavaa määräysvaltaa yrityksessä. Palkansaajan
asemassa olevan perheenjäsenen osalta olisi kohtuutonta vaatia samoja työskentelyn päättymisen
edellytyksiä kuin varsinaisen yrittäjän kohdalla. Yrittäjän perheenjäsenellä voikin olla oikeus
työttömyysetuuteen esimerkiksi lomautusajalta tai työnteon ja palkanmaksun keskeydyttyä
esimerkiksi työpaikkaa kohdanneen tulipalon vuoksi. Edellytyksenä työttömyysetuuden
maksamiselle kuitenkin on, että yrityksessä on myös muita samassa asemassa olevia
työntekijöitä, jotka eivät ole yrittäjän perheenjäseniä.
Yritystoiminnan lopettaminen
Yritystoiminta katsotaan lopetetuksi, jos henkilö ilmoittaa tuotannollisen ja taloudellisen
toiminnan lakanneeksi, ja hän on jättänyt verohallinnolle ilmoituksen yrityksen poistamisesta
ennakkoperintärekisteristä ja työnantajarekisteristä. Yrittäjä on voinut tehdä myös ALV-rekisterin
keskeyttämisilmoituksen. (TTL 1290/2002 2 luku 8 §) Yksin kaupparekisterimerkinnät eivät
ratkaise asiaa.
Yritystoiminta katsotaan lopetetuksi, ellei muuhun arvioon ole aihetta, jos:
1.
2.
3.
4.
tuomioistuin on velallisen tai velkojan aloitteesta tehnyt päätöksen konkurssiin asettamisesta;
osakeyhtiö tai osuuskunta on asetettu selvitystilaan;
muun yhtiön kuin osakeyhtiön purkamisesta on tehty kaikkien yhtiömiesten kesken sopimus;
tuotannollinen ja taloudellinen toiminta on päättynyt ja henkilö on
• luopunut yrittäjän eläkelain tai maatalousyrittäjän eläkelain mukaisesta
eläkevakuutuksesta;
• jättänyt Verohallinnolle ilmoituksen yrityksen poistamiseksi
ennakkoperintärekisteristä;
• jättänyt Verohallinnolle ilmoituksen yrityksen poistamiseksi
työnantajarekisteristä; ja
• jättänyt Verohallinnolle joko ilmoituksen yrityksen poistamiseksi
arvonlisäverovelvollisten rekisteristä tai yritystoiminnan keskeytymisestä; tai
5. muiden 1–4 kohdassa mainittuihin verrattavien seikkojen perusteella on ilmeistä, että
tuotannollinen ja taloudellinen toiminta on kokonaan päättynyt. (TTL 2 luku 8 §)
Jos kyse on yksityisestä elinkeinonharjoittajasta, hänen kohdallaan yritystoiminnan lopettamiseen
sovelletaan lievempiä vaatimuksia. Yksityisen elinkeinonharjoittajan yritystoiminta katsotaan
lopetetuksi (ellei muuhun arvioon ole aihetta) kun:
1) tuotannollinen ja taloudellinen toiminta on työnhakijan luotettavana pidettävän ilmoituksen
mukaan päättynyt tai muuten on ilmeistä, ettei toimintaa enää jatketa; ja
15
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
2) henkilö on luopunut mahdollisesta yrittäjän eläkelain tai maatalousyrittäjän eläkelain mukaisesta
eläkevakuutuksesta.
Työ- ja elinkeinotoimisto toteaa taloudellisen ja tuotannollisen toiminnan päättymisen
lähtökohtaisesti henkilön oman ilmoituksen perusteella. Jos yksityisen elinkeinonharjoittajan
yritystoimintaa pidetään päättyneenä, hän voi etsiä uusia työmahdollisuuksia ilman, että hän
menettää oikeutensa työttömyysetuuteen. Jos mahdollinen uusi toimeksianto suoritettaan
yrittäjänä, työ- ja elinkeinotoimisto ratkaisee yritystoiminnan pää- tai sivutoimisuuden 5 §:n
mukaisesti uuden toimeksiannon alkamisesta lukien.
Päätoimisesti omassa työssään työllistyneen henkilön katsotaan edelleen työllistyvän siinä siihen
ajankohtaan asti, jona työnhakijan luotettavana pidettävän ilmoituksen perusteella tai muuten on
ilmeistä, ettei toimintaa enää jatketa. (TTL 2 luku 9 §)
Yritystoiminnan keskeyttämisellä ei ole enää merkitystä työttömyysturvalain kannalta, vaan
yritystoimintaa tai omaa työtä tarkastellaan joko toiminnassa olevana taikka lopetettuna, sen
mukaan täyttyvätkö lopettamisen edellytykset (TTL 2 luku 8 §).
Myyntivoittolaskelman jättämistä ei 1.1.2013 alkaen edellytetä työttömyysetuuden saamisen
työvoimapoliittisena edellytyksenä. Kelan ei tarvitse 1.1.2013 jälkeen antaa asiakkaalle
todistusta myyntivoittolaskelman vastaanottamisesta TE-toimistoa varten. Kela tarvitsee
myyntivoittolaskelman kuitenkin myyntivoiton jaksottamista varten.
1.4.1.4. Päätoiminen opiskelu
Päätoimisella opiskelijalla ei ole oikeutta työmarkkinatukeen. Oikeutta työmarkkinatukeen ei ole
myöskään opiskelun välisiltä lomajaksoilta.
TE-toimisto arvioi opintojen päätoimisuuden tutkintotavoitteellisuuden ja opintojen laadun
perusteella. 1.1.2013 alkaen opintojen päätoimisuutta ei enää arvioida kokonaisharkinnan
perusteella.
Päätoimisia opintoja ovat tutkintoon tähtäävät korkeakoulu- tai ammattikorkeakouluopinnot,
vähintään 75 kurssia sisältävät lukio-opinnot ja muut opinnot, joiden keskimääräinen laajuus
on vähintään viisi opintopistettä, kolme opintoviikkoa tai (1.8.2015 alkaen) 4,5 osaamispistettä
opiskelukuukautta kohti sekä muut opinnot, joiden opetusohjelman mukainen laajuus on
keskimäärin 25 tuntia viikossa. Muut kuin edellä luetellut opinnot ovat sivutoimisia.
Sivutoimiset opinnot eivät estä työmarkkinatuen saamista. Työnhakijaa ei pidetä päätoimisena
opiskelijana, jos hän kykenee osoittamaan vakiintuneen työssäolon tai yritystoiminnan
harjoittamisen perusteella, että opiskelu ei ole esteenä kokoaikaisen työn vastaanottamiselle.
Työnhakijaa ei pidetä päätoimisena opiskelijana jaksotetun työvoimakoulutuksen, työnhakijan
omaehtoisen opiskelun tai maahanmuuttajan omaehtoisen opiskelun jaksojen välisenä aikana.
Jotta henkilölle voidaan maksaa työttömyysetuutta jaksojen väliseltä ajalta, hänen tulee täyttää
muut työttömyysetuuden saamisen työvoimapoliittiset edellytykset.
1.4.1.4.1. Opiskelun keskeytyminen ja päättyminen
Päätoimiset opinnot estävät työmarkkinatuen saamisen, kunnes henkilö on todisteellisesti
päättänyt opintonsa. Opintojen päättyminen osoitetaan joko tutkintotodistuksella tai
erotodistuksella oppilaitoksesta.
16
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
Lukio-opintojen tai perusopetuksen koko oppimäärää suorittavaa pidetään päätoimisena
opiskelijana lukukauden loppuun asti. Muut kuin lukio-opinnot katsotaan yleensä päättyneiksi, kun
opiskelija on valmistunut, eronnut tai erotettu oppilaitoksesta tai menettänyt opinto-oikeutensa tai
kun opinnot ovat olleet todisteellisesti keskeytyneenä vähintään vuoden.
Henkilöä, joka on todisteellisesti keskeyttänyt opintonsa vähintään vuodeksi, ei pidetä
päätoimisena opiskelijana. Henkilön opinnot voidaan katsoa päättyneiksi TTL 2 luvun 11 §:n 3
momentin 6 kohdan mukaan, kun opinnot ovat olleet keskeytyneenä vähintään vuoden. Säännös
koskee kaikkia opintoja oppilaitoksesta riippumatta eikä keskeytymisen syyllä ole merkitystä.
31.12.2012 asti voimassa olleen lain mukaan yliopisto-opiskelijaa, joka on todisteellisesti
keskeyttänyt opintonsa vähintään vuodeksi, ei pidetä päätoimisena opiskelijan keskeytysaikana.
Poikkeussäännös kumottiin 1.1.2013 lukien.
Työvoimakoulutuksena suoritetut opinnot ovat päättyneet, kun koulutus päättyy, eikä henkilö jatka
opintojaan.
1.4.1.5. Työmarkkinoilta poissaolo
Työttömyysturvalain 2 luvun 11 §:n säännös työmarkkinoilta poissaolon seurauksena
asetettavasta 60 päivän korvauksettomasta määräajasta kumotaan 1.1.2013 lukien. Kela tutkii
mahdollisen työmarkkinoilta poissaolon kuitenkin edelleen, sillä aiheeton työmarkkinoilta poissaolo
johtaa työssäoloehdon menettämiseen TTL 5 luvun 10 §:n perusteella.
Korvaukseton määräaika on 31.12.2012 asti voitu asettaa työnhakijalle, joka on työnhakijaksi
rekisteröitymistä edeltäneiden kuuden kuukauden aikana ollut työmarkkinoilla vähemmän
kuin kuusi viikkoa eikä ole esittänyt poissaololleen hyväksyttävää syytä. Työnhakija on tällöin
menettänyt oikeutensa työmarkkinatukeen 60 päivän ajalta rekisteröitymisestä alkaen.
Työnhakijan katsotaan olleen työmarkkinoilla, jos hän on ollut työssäoloehtoon luettavassa
työssä, työllistynyt yritystoiminnassa tai omassa työssä, ollut työttömänä työnhakijana työja elinkeinotoimistossa tai osallistunut muuhun työllistymistä edistävään palveluun kuin
kuntouttavaan työtoimintaan.
1.4.1.6. Korvauksettomat määräajat ja työssäolovelvoitteet
Työ- ja elinkeinotoimisto voi evätä työnhakijan oikeuden peruspäivärahaan määräajaksi
asettamalla hänelle korvauksettoman määräajan. Määräaika voidaan antaa, jos työnhakija on
ilman pätevää syytä:
•
•
•
•
•
eronnut tai erotettu työstä (määräaika 90 tai 30 päivää);
kieltäytynyt työstä (60 tai 30 päivää);
eronnut, erotettu tai kieltäytynyt koulutuksesta (60 päivää);
kieltäytynyt työllistymissuunnitelman tai sitä korvaavan suunnitelman laatimisesta (60 päivää);
laiminlyönyt työllistymissuunnitelman tai sitä korvaavan suunnitelman toteuttamisen (60
päivää);
• kieltäytynyt työllistymistä edistävästä palvelusta tai keskeyttänyt palvelun (60 päivää)
Tietyissä tilanteissa työnhakija voi itse vaikuttaa korvauksettoman määräajan kestoon. Jos
työnhakija ilman hyväksyttävää syytä jättää saapumatta työllistymissuunnitelman tai sitä
korvaavan suunnitelman laatimis- tai tarkistamistilaisuuteen, hänellä ei ole oikeutta etuuteen 15
17
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
päivän ajalta. Etuusoikeus palautuu kuitenkin aikaisintaan siitä päivästä, jona suunnitelma on
laadittu tai tarkistettu, ellei viivästyminen johdu TE-toimistosta.
Vastaavasti, jos työnhakija ilman pätevää syytä kieltäytyy työllistymissuunnitelman laatimisesta tai
tarkistamisesta, hänellä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen 30 päivän ajalta kieltäytymisen jälkeen.
Oikeus etuuteen palautuu tällöinkin aikaisintaan siitä päivästä, jona suunnitelma on laadittu tai
tarkistettu, jollei suunnitelman laatimisen tai tarkistamisen viivästyminen johdu TE-toimistosta.
Työ- ja elinkeinotoimisto voi evätä työnhakijan oikeuden peruspäivärahaan myös toistaiseksi
asettamalla hänelle työssäolovelvoitteen. Velvoite voidaan antaa, jos työnhakija on toistuvasti
ilman pätevää syytä kieltäytynyt työstä tai koulutuksesta tai muuten menetellyt työvoimapoliittisesti
arvioituna moitittavasti. Oikeus etuuteen alkaa uudestaan vasta, kun työnhakija on ollut
työssäoloehtoon luettavassa työssä tai koulutuksessa, osallistunut työllistymistä edistäviin
palveluihin tai työllistynyt päätoimisesti yritystoiminnassa tai omassa työssä yhteensä vähintään 12
kalenteriviikon ajan.
Kun työnhakija on menetellyt toistuvasti työvoimapoliittisesti arvioituna moitittavasti, hänen
myöhempää mahdollisesti moitittavaa menettelyään ei selvitetä eikä menettelystä aseteta
korvauksettomia määräaikoja tai uusia työssäolovelvoitteita.
1.4.1.7. Odotusaika
Kela asettaa odotusajan 1.1.2015 lukien (TTL 7 luku 2 §). Työmarkkinatuen odotusaika.
TE-toimisto asettaa odotusajan 31.12.2014 asti
Henkilölle, joka ei ole täyttänyt työssäoloehtoa ja jolla ei ole peruskoulun tai lukion jälkeistä
tutkintoon johtavaa ammatillista koulutusta, työmarkkinatuki maksetaan 21 viikon odotusajan
jälkeen.
Odotusaika alkaa työttömäksi työnhakijaksi rekisteröitymisestä, korvauksettoman määräajan
päättymisestä tai työssäolovelvoitteen täyttymisestä lukien taikka siitä ajankohdasta lukien, jona
koulutusta vailla olevan nuoren oikeus työttömyysetuuteen palautuu.
Odotusaika täyttyy, kun henkilö on työnhakijaksi rekisteröidyttyään ollut yhteensä 21 viikon ajan:
•
•
•
•
palkansaajan työssäoloehtoon luettavassa työssä
työllistynyt yritystoiminnassa
ollut työttömänä työnhakijana TE-toimistossa tai
ollut muussa työllistymistä edistävässä palvelussa kuin kuntouttavassa työtoiminnassa.
1.4.1.8. Koulutusta vailla olevat nuoret
Alle 25-vuotiaan nuoren, joka ei ole suorittanut peruskoulun tai lukion jälkeistä tutkintoon johtavaa,
ammatillisia valmiuksia antavaa koulutusta, on tullut 1.1.2013 alkaen hakea syyslukukaudella
alkavia opintoja koskevassa haussa vähintään kahta opiskelupaikkaa, jonka opiskelijaksi
ottamisen perusteet nuori täyttää. Koulutus voi olla muutakin kuin yhteishakuun kuuluvaa
koulutusta.
Velvollisuus hakea koulutukseen laajentui 1.1.2013 lukien koskemaan myös työttömyyspäivärahaa
saavia koulutusta vailla olevia alle 25-vuotiaita nuoria.
18
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
Jos nuori laiminlyö hakuvelvollisuuden tai itse aiheuttaa sen, ettei tule valituksi koulutukseen,
taikka kieltäytyy koulutuksesta, hän menettää oikeutensa työttömyyden perusteella maksettavaan
työmarkkinatukeen tai työttömyyspäivärahaan. Oikeus työttömyysetuuteen evätään tällöin
syyslukukauden alkamisesta eli 1.9. lukien. Hakuvelvollisuuden laiminlyönnistä annetaan lausunto
K6.
Vaikka koulutusta vailla olevalla nuorella ei olisi oikeutta työttömyysaikaiseen työttömyysetuuteen
ammatillista koulutusta koskevan rajoituksen vuoksi, hänellä voi olla kuitenkin oikeus
työttömyysetuuteen työllistymistä edistävän palvelun ajalta. Ammatilliseen koulutukseen
liittyvä rajoitus syrjäytyy työllistymistä edistävien palvelujen ajalta kuitenkin vain silloin, kun
este maksamiselle oli olemassa jo palvelun alkaessa. Jos työvoimapoliittinen este syntyy
vasta palvelun alkamisen jälkeen, estää se työttömyysetuuden maksamisen palvelun ajalta
työvoimakoulutusta ja työnhakijan omaehtoista opiskelua lukuun ottamatta (ks. seuraava
poikkeus!). Ratkaisevaa on esteen syntymisen ajankohta. Lainmuutoksesta 1.1.2015 johtuen,
jos nuori on syyslukukauden alkaessa työllistymistä edistävässä palvelussa, hän ei aina menetä
oikeutta etuuteen 1.9. alkaen, vaan vasta työllistymistä edistävän palvelun päättymisestä lukien.
Tämä poikkeus koskee kahta tilannetta: 1) nuori on jättänyt hakematta opiskelupaikkaa tai 2) hän
on omalla menettelyllään aiheuttanut sen, ettei tullut valituksi koulutukseen (ks. esimerkki 2).
Työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa voidaan sopia opiskelupaikan
hakemisesta edellä kerrotusta poiketen. Jos nuori laiminlyö hakea opiskelupaikkaa
suunnitelmassa sovitulla tavalla, hän menettää oikeutensa työttömyyden perusteella maksettavaan
työmarkkinatukeen tai työttömyyspäivärahaan laiminlyönnistä lukien. Laiminlyönnin johdosta
annetaan tällöin lausunto K8.
Jos koulutusta vailla oleva nuori keskeyttää aloittamansa opinnot, hänellä ei ole oikeutta
työttömyyden perusteella maksettavaan työmarkkinatukeen tai työttömyyspäivärahaan
keskeyttämisestä lukien. Koulutuksen keskeyttämisestä annetaan jatkossa lausunto K7.
Koulutusta vailla olevan nuoren oikeus työttömyysetuuteen palautuu, kun hän on täyttänyt 25
vuotta, suorittanut tutkintoon johtavan, ammatillisia valmiuksia antavan koulutuksen tai ollut työssä,
osallistunut työllistymistä edistäviin palveluihin, opiskellut tai työskennellyt yrittäjänä tai omassa
työssä vähintään 21 kalenteriviikon ajan.
Jos henkilö on menettänyt työttömyysetuusoikeutensa laiminlyötyään hakuvelvollisuuden tai
kieltäydyttyään tai keskeytettyään koulutuksen, hänen mahdollisesti myöhemmin tapahtuvaa
työvoima-poliittisesti moitittavaa menettelyään ei tutkita. Jos koulutusta vailla olevalla nuorella on
voimassa toistuvasta työvoimapoliittisesti moitittavasta menettelystä annettu työssäolovelvoite,
hänen myöhempää mahdollisesti moitittavaa menettelyään ei tutkita.
Alle 18-vuotiaalla nuorella, joka ei ole suorittanut peruskoulun tai lukion jälkeistä tutkintoon
johtavaa, ammatillisia valmiuksia antavaa koulutusta, ei ole ollenkaan oikeutta saada
työmarkkinatukea työttömyyden perusteella. Rajoitus ei kuitenkaan koske työttömyyspäivärahaan
oikeutettuja eli työssäoloehdon täyttäneitä nuoria. Työttömyysaikaisen työmarkkinatukioikeuden
epäämisestä annetaan lausunto K1.
Esimerkki 1
A on ammatillista koulutusta vailla oleva alle 25-vuotias nuori. A on
työllistymistä edistävässä palvelussa ajalla 15.9.-31.10.2013. A laiminlyö hakea
opiskelupaikkaa syyslukukaudella alkavaan koulutukseen. A:lle annetaan
lausunto K6 1.9.2013 lukien. Koska este etuuden maksamiselle oli olemassa
jo palvelun alkaessa, A:lle voidaan maksaa peruspäivärahaa palvelun alusta
alkaen.
Esimerkki 2
19
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
B on ammatillista koulutusta vailla oleva alle 25-vuotias nuori. B on
palvelussa ajalla 1.2.-30.11.2015. B laiminlyö hakea opiskelupaikkaa
syyslukukaudella alkavaan koulutukseen. B:lle annetaan lausunto K6
1.9.2015 lukien. Koska B on menettänyt työttömyysetuusoikeuden
palvelun aikana, estää K6-lausunto etuuden maksamisen vasta
palvelun päättymisestä.
Jos koulutusta vailla oleva nuori syyllistyy muuhun työvoimapoliittisesti moitittavaan menettelyyn,
hänelle asetetaan sanktio TTL 2 a luvun perusteella samoin perustein kuin muillekin etuuden
saajille.
1.4.2. Yleiset edellytykset
Työnhakijan tulee työttömyysetuutta saadakseen täyttää etuuden yleiset saamisedellytykset.
Nämä edellytykset tutkii Kela.
1.4.2.1. Suomessa asuminen
Työttömyysetuudet ovat osa asumisperusteista sosiaaliturvaa ja niitä maksetaan Suomessa
asuville henkilöille. Jos työttömyysturvalakia sovellettaessa tulee ensin ratkaistavaksi kysymys
siitä, onko henkilöä pidettävä Suomessa asuvana, asia ratkaistaan asumiseen perustuvan
sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain (1573/1993) perusteella.
Soveltamisalalaissa tarkoitettua vakinaista Suomessa asumista ei kuitenkaan voida edellyttää, kun
ratkaistaan viimeksi Suomessa työskennelleen ns. EU-työntekijän oikeus peruspäivärahaan EYasetusten 1408/71 ja 883/2004 perusteella. Työmarkkinatuki on EY-asetusten soveltamisalaan
kuuluva etuus, mutta se on listattu ns. maksuihin perustumattomaksi erityisetuudeksi, jota voidaan
maksaa vain soveltamisalalaissa tarkoitetulla tavalla vakinaisesti Suomessa asuvalle henkilölle.
Viimeksi Suomessa työskennellyt EU-työntekijä ei siten ole oikeutettu työmarkkinatukeen, ellei
hänen katsota asuvan vakinaisesti Suomessa. Kun viimeksi Suomessa työskennellyt EU-työntekijä
ei soveltamisalalain mukaan asu Suomessa vakinaisesti, hylätään työmarkkinatuki -hakemus
käyttämällä fraaseja RYBAL ja RYBBO.
1.4.2.2. Ikä
Työttömyysetuutta voidaan maksaa 17 vuotta täyttäneelle henkilölle.
Työttömyysetuutta maksetaan enintään sen kalenterikuukauden loppuun, jona henkilö täyttää 65
vuotta. Jos työttömyysetuuden saaja kuolee, etuuden viimeinen maksupäivä on kuolinpäivä.
Työttömyysetuutta maksetaan kuitenkin 65–68-vuotiaalle henkilölle ajalta, jona:
• hänen työntekonsa on estynyt lomautukseen rinnastettavasta syystä;
• hän on kokonaan lomautettu;
• hänen päivittäistä tai viikoittaista työaikaansa on lyhennetty lomautuksen tai lomautukseen
rinnastettavan syyn johdosta;
• työnteko on estynyt sääesteen takia; tai
• työnteko on estynyt toisten työntekijöiden työtaistelutoimenpiteen takia.
Työttömyysetuutta maksetaan em. tilanteissa enintään sen kalenterikuukauden loppuun, jona
henkilö täyttää 68 vuotta.
20
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
1.4.2.3. Työmarkkinoilla olon esteet
Työnhakija ei ole oikeutettu peruspäivärahaan ajalta, jona hän on estynyt olemasta työmarkkinoilla
• asevelvollisuuden (varusmiespalvelus, kertausharjoitus, ylimääräinen palvelus ja
liikekannallepanon aikainen palvelus sekä osallistuminen kutsuntaan ja palveluskelpoisuuden
tarkastukseen);
• siviilipalveluksen;
• vankeusrangaistuksen;
• sairaala- tai muun laitoshoidon; tai
• muun näihin rinnastettavan syyn takia (esim. tutkintavankeus).
TE-toimisto ratkaisee työnhakijan oikeuden työttömyysetuuteen työmarkkinoilla olon esteen ajalta,
jos este on alkanut viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2014. Se, onko henkilö estynyt olemasta
työmarkkinoilla, ratkaistaan työvoimapoliittisen lausunnon perusteella.
Jos työmarkkinoilla olon este alkaa 1.1.2015 tai sen jälkeen, Kela ratkaisee työmarkkinoilla
olon esteiden vaikutuksen työnhakijan oikeuteen saada työttömyysetuutta itsenäisesti ilman
työvoimapoliittista lausuntoa. Ratkaisu tehdään työnhakijan työttömyysetuushakemuksessa
ilmoittamien objektiivisesti havaittavien seikkojen perusteella arvioimatta sitä, onko työnhakijan
ilmoittama seikka myös tosiasiallisesti esteenä työmarkkinoilla ololle (esimerkiksi työn
vastaanottamiselle tai työllistymistä edistäviin palveluihin osallistumiselle).
Työnhakija ei ole estynyt olemasta työmarkkinoilla silloin, kun hän toimii käräjäoikeuden
lautamiehenä tai hoitaa muuta vastaavaa luottamustehtävää. Myöskään avomuotoisen
kuntoutuksen aikana työnhakija ei ole estynyt olemasta työmarkkinoilla.
Asevelvollisuus tai siviilipalvelus
Työnhakijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen hänen suorittaessaan asevelvollisuutta tai
siviilipalvelusta. Asevelvollisuuslain (1438/2007) 2 §:n mukaan asevelvollisuuden suorittamiseen
kuuluu varusmiespalvelus, kertausharjoitus, ylimääräinen palvelus ja liikekannallepanon
aikainen palvelus sekä osallistuminen kutsuntaan ja palveluskelpoisuuden tarkastukseen.
Asevelvollisuus on este työmarkkinoilla ololle, eikä henkilöllä ole asevelvollisuuden aikana oikeutta
työttömyysetuuteen.
Siviilipalveluslain (1446/2007) 3 §:n mukaan siviilipalvelukseen kuuluu peruskoulutusjakso,
yhteiskunnalle hyödyllinen siviililuonteinen työpalvelu, täydennyspalvelus, ylimääräinen palvelus ja
liikekannallepanon aikainen palvelus. Työpalvelu suoritetaan lähinnä sosiaali- ja terveydenhuollon,
opetus- ja kulttuuritoimen, pelastustoimen, väestönsuojelun tai ympäristönsuojelun tehtävissä.
Siviilipalvelus on este työmarkkinoilla ololle eikä henkilöllä ole siviilipalveluksen aikana oikeutta
työttömyysetuuteen.
Vankeusrangaistus
Työnhakijalla ei ole etuusoikeutta hänen suorittaessaan vankeusrangaistusta. Vankeus voidaan
suorittaa joko suljetussa vankilassa tai avovankilassa. Suljetun vankilan vanki sekä avolaitoksen
vanki voivat ilmoittautua vankeusaikana työttömäksi työnhakijaksi, mutta suljetun vankilan tai
avolaitoksen vanki ei voi saada työttömyysetuutta, sillä he ovat työttömyysturvalaissa tarkoitetulla
tavalla estyneet olemasta työmarkkinoilla. Tutkintavankeus ja sakon muuntorangaistus ovat lain
4-kohdan mukaisia vankeusrangaistukseen rinnastettavia syitä eikä henkilöllä ole niiden ajalta
oikeuta etuuteen. Sen sijaan yhdyskuntaseuraamukset (nuorten ehdollisen vankeuden valvonta,
nuorisorangaistus, yhdyskuntapalvelu), valvontarangaistus, valvottu koevapautus tai ehdonalainen
vapauttaminen eivät ole työmarkkinoilla olon esteitä. Vankilailmoitusten ja vankikeskeytysten
käsittely on keskitetty Kelassa Länsi-Uudenmaan vakuutuspiirin. Keskittämisyksikkö hoitaa
useimmissa tapauksissa ilmoitusten perusteella vankilaan joutuvan henkilön maksussa olevien
21
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
etuuksien keskeyttämisen, lakkauttamisen ja näihin liittyvän takaisinperinnän sekä vapautumisen
yhteydessä etuuden maksuunpanon. Ulkomailla asuvien henkilöiden vankeuteen liittyvät asiat
hoidetaan Ulkomaan yksikössä.
Sairaala- tai muu siihen verrattava laitoshoito
Henkilöllä ei ole oikeutta etuuteen sairaala- tai muun siihen verrattavan laitoshoidon ajalta,
sillä sairaala- tai laitoshoito on este työmarkkinoilla ololle. Sairaalahoitoon rinnastettavaa
laitoshoitoa on esimerkiksi päihdekuntoutuksen laitosjakso. Sairaala- tai muusta laitoshoidosta on
erotettava esimerkiksi sairaalassa tapahtuvat tutkimukset, joiden ajalta henkilöllä voi olla oikeus
työttömyysetuuteen.
Sairaalahoito tai muu siihen verrattava laitoshoito ei kuitenkaan estä työttömyysetuuden
myöntämistä sairauspäivärahan omavastuuajalta, jos työttömyysetuuden myöntämiselle 3 luvun 3
§:n 4 momentissa säädetyt edellytykset täyttyvät.
Esimerkki 2
Henkilö sairastuu ja joutuu sairaalaan hoidettavaksi 1.-15.4.2015.
Sairauspäivärahan omavastuuaika on 1.-10.4.2015. Sairaalassa tai siihen
verrattavassa laitoshoidossa olo on työmarkkinoilla olon este, mutta se ei estä
työttömyysetuuden maksua asiakkaalle sairauspäivärahan omavastuuajalta.
Henkilölle voidaan maksaa etuus ajalta 1.-10.4.2015. 11.-15.4.2015 asiakas on
estynyt olemasta työmarkkinoilla.
Työmarkkinoilla olon esteet ja työllistymistä edistävä palvelu
Työvoimakoulutuksen ja työttömyysetuudella tuetun työnhakijan omaehtoisen opiskelun aikana
ei sovelleta työmarkkinoilla olon esteitä koskevaa TTL:n 3 luvun 1 §:n 3 momenttia. Näin ollen jos
asiakas on työvoimakoulutuksessa tai työttömyysetuudella tuetussa omaehtoisessa opiskelussa,
hänelle voidaan maksaa etuus vaikka hänellä olisi jokin työmarkkinoilla olon este.
Esimerkki 3
Henkilö on työvoimakoulutuksessa 1.2.2015-31.5.2015. Hän suorittaa
asepalveluksen kertausharjoituksen 1.4.-15.4.2015. Henkilölle voidaan maksaa
työttömyysetuus, vaikka hän on estynyt olemasta työmarkkinoilla tänä aikana.
Muiden työllistymistä edistävien palvelujen aikana sen sijaan sovelletaan
työmarkkinoilla olon esteitä koskevaa työttömyysturvalain 3 luvun 1 §:n 3
momenttia.
1.4.2.4. Työkyvyttömyys
Työkyvyttömällä henkilöllä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen. Työkyvyttömyyden arvioi Kela.
Työkyvyttömänä pidetään henkilöä, joka saa:
• sairauspäivärahaa tai osasairauspäivärahaa;
• kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutustukea; tai
• muuhun lakiin perustuvaa etuutta täyden työkyvyttömyyden perusteella.
Työkyvyttömänä pidetään myös henkilöä, joka on todettu sairausvakuutuslain tai kansaneläkelain
perusteella annetulla päätöksellä työkyvyttömäksi, mutta jolle etuutta ei ole myönnetty tai
maksettu. Työkyvyttömänä pidetään siten esimerkiksi henkilöä, jolle sairauspäiväraha on
myönnetty, mutta sitä ei, päivärahan perusteena olevien työtulojen vähäisyyden vuoksi ole jäänyt
maksettavaksi.
22
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
Työkyvyttömyys ei estä työttömyysetuuden maksamista ajalta, jolta henkilö ei saa
sairauspäivärahaa tai muuta työkyvyttömyyden perusteella myönnettyä etuutta. Jos työnhakija
ilmoittaa hakemuslomakkeella olevansa sairas, hänen työttömyysetuutensa maksetaan
normaalisti. Etuuden maksaminen lakkaa vasta sitten, kun hänelle myönnetään estävä
työkyvyttömyysetuus tai hänet todetaan sairausvakuutuslain tai kansaneläkelain perusteella
annetulla päätöksellä työkyvyttömäksi.
Esimerkki
A on ilmoittanut työttömyysaikaa koskevassa ilmoituksessa (TT2) olleensa sairas ajalla 3.–
31.3.2004. A odottaa päätöstä sairauspäivärahasta. Koska A:n oikeutta sairauspäivärahaan ei
ole ratkaistu, peruspäivärahan maksamista jatketaan A:n ilmoittamasta sairaudesta huolimatta.
Sairauspäiväraha myönnetään 8.4.2004 annetulla päätöksellä takautuvasti omavastuuajan
jälkeen 17.3.2003 alkaen. A:lle aiheettomasti maksettu peruspäiväraha ajalta 17.3.–8.4.2004
peritään sairauspäivärahasta regressinä TTL 11 luvun 14 §:n 1 momentin mukaisesti.
Työkyvyttömänä pidetään myös henkilöä, joka on todettu sairausvakuutuslain tai kansaneläkelain
perusteella annetulla päätöksellä työkyvyttömäksi, mutta jolle etuutta ei ole myönnetty esim.
sairauspäivärahan enimmäisajan täyttymisen vuoksi.
Osatyökyvyttömyyseläkkeen saaminen ei estä työttömyysetuuden saamista.
1.1.2010 alkaen työkyvyttömyyseläke voidaan jättää lepäämään vähintään kolmeksi kuukaudeksi
ja enintään kahdeksi vuodeksi, jos eläkkeensaaja aloittaa työn ja ansaitsee yli 600 euroa
kuukaudessa. Työttömyysturvajärjestelmässä henkilöä ei pidetä työkyvyttömänä sinä aikana,
kun hänen työkyvyttömyyseläkkeensä on lepäämässä. Jos henkilö täyttää työttömyysetuuden
työvoimapoliittiset ja muut edellytykset, hänellä voi olla oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen
lepäävän työkyvyttömyyseläkkeen ajalta.
1.4.2.4.1. KEL 12 § 4 momentin mukainen
työkyvyttömyyseläke
Työttömyysetuus voidaan myöntää työkyvyttömyyden estämättä henkilölle, joka saa
työkyvyttömyyseläkettä kansaneläkelain 12 §:n 4 momentin perusteella. Eläkettä maksetaan
mm. pysyvästi liikuntakyvyttömille tai näkövammaisille henkilöille, jotka rajoitteestaan huolimatta
pystyvät toimimaan työelämässä. (KEL 568/2007 12 § 4 momentti)
Eläkettä saavan henkilön tulee työttömyysetuutta saadakseen täyttää muut työttömyysetuuden
saamisedellytykset (esim. työnhakijaksi rekisteröityminen ja työmarkkinoiden käytettävissä
oleminen).
1.4.2.4.2. Ulkomaan työkyvyttömyyseläke
Työttömyysetuus voidaan myöntää työkyvyttömyyden estämättä henkilölle, joka saa
toisen valtion lainsäädännön perusteella myönnettyä työkyvyttömyyseläkettä. Muun maan
maksama työkyvyttömyyseläke vaikuttaa kuitenkin vähentävästi Suomen työttömyysetuuteen.
Työttömyysetuusoikeus edellyttää, ettei henkilö ole hakenut työkyvyttömyyseläkettä Suomesta tai
että hakemus on hylätty.
Ulkomaan työkyvyttömyyseläkettä saavan henkilön tulee työttömyysetuutta saadakseen
täyttää muut työttömyysetuuden saamisedellytykset (esim. työnhakijaksi rekisteröityminen ja
työmarkkinoiden käytettävissä oleminen).
23
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
1.4.2.4.3. Enimmäisaika sairauspäivärahaa
Henkilöllä, joka on saanut enimmäisajan sairauspäivärahaa ja joka on lääkärinlausunnossa
katsottu edelleen työhönsä kykenemättömäksi, on oikeus työttömyysetuuteen edellyttäen, että
hänen työkyvyttömyyseläkehakemuksensa on vireillä tai hylätty. Säännöksen tarkoitus on turvata
henkilön toimeentulo aikana, jona sairauspäivärahan enimmäisaika on täyttynyt, mutta oikeutta
työkyvyttömyyseläkkeeseen ei ole vielä ratkaistu.
Jos työttömyysetuutta on maksettu eläkehakemuksen vireilläoloajalta ja hakemus sittemmin
hylätään, henkilö katsotaan lääkärinlausunnoista riippumatta työkykyiseksi ja työttömyysetuuden
maksamista jatketaan normaalisti. Jos eläke myönnetään, peri aiheettomasti maksettu
työttömyysetuus takautuvasta eläkkeestä. (TTL 1290/2002 11 luku 14 §)
Mikäli henkilö on lääkärinlausunnon mukaan työkyvytön määräajan, ja hän haluaa vedota
työkyvyttömyyteen, hänen tulee esittää uusi lääkärinlausunto siitä, onko hän edelleen työkyvytön
vaiko ei.
Vaikka henkilö olisi työkyvytön, hänelle voidaan maksaa työttömyysetuutta ( muiden edellytysten
täyttyessä) jos hän ei saa sairauspäivärahaa tai muuta työkyvyttömyyden perusteella myönnettyä
etuutta.
Voimassa oleva työsuhde
Jos enimmäisajan sairauspäivärahaa saaneella henkilöllä on voimassa oleva työ- tai virkasuhde,
hänen tulee paitsi rekisteröityä työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon, myös selvittää, onko
hänen työnantajallaan tarjota hänen terveydentilaansa nähden soveliasta työtä. Hakijan tulee
esittää Kelalle asiasta työnantajan todistus.
Jos enimmäisajan sairauspäivärahaa saanut henkilö, jolla on voimassa oleva työsuhde, saa
työnantajalta kokoaikatyöhön perustuvaa sairausajan palkkaa tai muuta vastaavaa korvausta,
oikeutta työttömyysetuuteen ei ole. Osa-aikatyöhön perustuva sairausajan palkka tai sitä vastaava
korvaus ei estä työttömyysetuuden maksamista, mutta se otetaan huomioon soviteltavana tulona.
Työnhakijaksi ilmoittautuminen
Riippumatta siitä onko työsuhde voimassa vai ei, henkilön tulee työttömyysetuutta saadakseen
rekisteröityä työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon. Hakijaa informoidaan mahdollisuudesta
saada työttömyysetuutta sairauspäivärahan enimmäisajan täyttymistä koskevan päätöksen
perusteluissa. Muista informoida hakijaa muutenkin tästä mahdollisuudesta ja korosta erityisesti
työ- ja elinkeinotoimistoon rekisteröitymisen tärkeyttä.
Jos eläkehakemus laitetaan vireille vasta työnhakijaksi ilmoittautumisen jälkeen, työttömyysetuus
maksetaan hakemuksen tultua vireille takautuvasti siitä ajankohdasta, jona oikeus
työttömyysetuuteen sairauspäivärahan enimmäisajan täyttymisen jälkeen on alkanut.
Työsuhteessa olevan työnhakijan ilmoittaessa työvoimaviranomaiselle saaneensa enimmäisajan
sairauspäivärahaa, TE-toimisto antaa sitovan työvoimapoliittisen lausunnon F5, jossa
kerrotaan henkilön olevan työnhakijana, mutta työttömyysetuuden saamisen työvoimapoliittiset
edellytykset eivät täyty, koska työnhakija ei ole 2 luvun 1 §:ssä tarkoitetulla tavalla työtön. Kelan
tehtävänä on ratkaista, voidaanko työttömyysetuutta maksaa sairauspäivärahan päättymisen
ja työkyvyttömyyden jatkumisen perusteella. Näiden edellytysten täyttyessä työttömyysetuutta
voidaan maksaa voimassaolevaa kokoaikaista työsuhdetta koskevasta etuuden maksamisen
estävästä työvoimapoliittisesta lausunnosta (”ei työtön”) huolimatta. Jos estävä työvoimapoliittinen
24
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
lausunto on annettu jollakin muulla perusteella (esimerkiksi päätoimisten opintojen tai
yritystoiminnan perusteella), työttömyysetuutta ei voida maksaa.
Työvoimapoliittinen lausunto F5 annetaan hakijan ilmoittamien tietojen perusteella. Työnhakijalta
ei pyydetä päätöstä 300 pv täyttymisestä, eläkehakemusta eikä kielteistä eläkepäätöstä eikä
työnantajan selvitystä siitä, ettei muuta työtä ole tarjolla. Kela pyytää tarvittavat selvitykset ja
ratkaisee oikeuden etuuteen.
1.4.2.4.4. Sairauspäivärahan omavastuuaika
Jos työnhakija tulee työkyvyttömäksi työttömänä ollessaan, hänelle maksetaan työttömyysetuutta
siltä työkyvyttömyysajalta, jolta hän ei sairauspäivärahan omavastuuajan (yleisimmin
työkyvyttömyyden alkamispäivä + 9 arkipäivää) johdosta saa sairauspäivärahaa.
Henkilöllä on oikeus saada työttömyysetuutta sairauspäivärahan omavastuuajalta siitäkin
huolimatta, että hän ei tänä aikana ole työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistossa tai
työmarkkinoiden käytettävissä. Henkilöllä on oikeus työttömyysetuuteen sairauspäivärahan
omavastuuajalta myös silloin, jos hän sairauden takia ei hae kokoaikatyötä tai on estynyt
olemasta työmarkkinoilla. Siten esimerkiksi työ- ja elinkeinotoimiston sairaalahoidon johdosta
antama lausunto A5 (estynyt olemasta työmarkkinoilla) tai A2 (ei hae kokoaikatyötä) ei estä
työttömyysetuuden maksamista sairauspäivärahan omavastuuajalta. Jotta henkilö voi saada
työttömyysetuutta sairauspäivärahan omavastuuajalta ilman, että hän on työnhakijana tai
työmarkkinoiden käytettävissä tai jos hän on sairauden takia estynyt olemasta työmarkkinoilla
tai hakemasta kokoaikatyötä, hänen tulee hakea sairauspäivärahaa ja saada päätös, jossa
sairauspäivärahan omavastuuaika todetaan.
Työttömyysetuuden maksaminen sairauspäivärahan omavastuuajalta edellyttää kuitenkin
aina sitä, että henkilö on välittömästi ennen sairauspäivärahan omavastuuajan alkamista
ollut työttömänä työnhakijana ja lisäksi täyttää muut työttömyysetuuden saamisen normaalit
edellytykset. Esimerkiksi lomakorvauksen jaksotusajalta tai työttömyysetuuden omavastuuajalta ei
voida maksaa työttömyysetuutta, vaikka kyseinen aika olisikin sairauspäivärahan omavastuuaikaa.
Työttömyysetuuden maksamista välittömästi ennen työkyvyttömyyden alkamista ei sen sijaan
edellytetä.
Henkilöllä on oikeus työttömyysetuuteen edellä mainituin edellytyksin myös sairauspäivärahan
omavastuuaikaa lyhyemmän sairauden ajalta. Mikäli henkilö on sairauspäivärahan
omavastuuaikaa lyhyemmän sairauden aikana sairaalahoidossa ja saa tällä perusteella estävän
työvoimapoliittisen lausunnon A5, sairauspäivärahan hakemista ei kuitenkaan edellytetä, koska
omavastuuaikaa lyhyemmältä ajalta sairauspäivärahaa ei voida myöntää ja hakeminen olisi siten
turhaa.
Esimerkki 1
A ilmoittautuu työttömäksi työnhakijaksi maanantaina ja hänelle asetetaan seitsemän
päivän omavastuuaika. A tulee työkyvyttömäksi keskiviikkona, ja hänelle asetetaan
sairauspäivärahan omavastuuaika torstaista alkaen. A:lle ei voida maksaa peruspäivärahaa
sairauspäivärahan omavastuuajalta ennen kuin työttömyyspäivärahan seitsemän
päivän omavastuuaika on kulunut loppuun. Työttömyyspäivärahan omavastuuaika
täyttyy seuraavan viikon tiistaina, joten A:lle voidaan alkaa maksaa peruspäivärahaa
sairauspäivärahan lopuilta omavastuupäiviltä seuraavan viikon keskiviikosta alkaen.
Työttömyysetuutta ei voida maksaa sairauspäivärahan omavastuuajalta, jos henkilö saa tänä
aikana muuta vastaavaa lakisääteistä etuutta tai työnantajaltaan kokoaikatyöhön perustuvaa
sairausajan palkkaa. Sairauspäivärahaa vastaava muu lakisääteinen etuus on esimerkiksi
25
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
maatalousyrittäjien eläkelain mukaan maatalousyrittäjille sairausajalta maksettava päiväraha
(MELA-päiväraha). Työnhakijan työnantajaltaan saama osa-aikatyöhön perustuva sairausajan
palkka ei estä työttömyysetuuden maksamista sairauspäivärahan omavastuuajalta. Tällöin
työttömyysetuus maksetaan soviteltuna.
Esimerkki 2
A on osa-aikaisessa työsuhteessa työnantaja B:hen saaden soviteltua työttömyysetuutta.
A sairastuu ja B jatkaa palkan maksamista sairauspäivärahan omavastuuajalta.
Koska kyse ei ole työkyvyttömyysajalta maksettavasta kokoaikatyöhön
perustuvasta sairausajan palkasta, se ei estä työttömyysetuuden maksamista
omavastuuajalta. Omavastuuajalta työttömyysetuus maksetaan soviteltuna.
Jos hakijan työkyvyttömyys jatkuu kestettyään 10 arkipäivää, selvitä, onko hänellä
lääkärintodistusta työkyvyttömyydestään ja onko sairauspäivärahaa haettu. Maksa
työttömyysetuus kuitenkin normaalisti. Etuuden maksaminen lakkaa vasta sitten, kun
henkilölle myönnetään estävä työkyvyttömyysetuus tai hänet todetaan sairausvakuutuslain tai
kansaneläkelain perusteella annetulla päätöksellä työkyvyttömäksi.
Jos henkilö ei hae tai hänelle ei myönnetä sairauspäivärahaa eikä häntä todeta
sairausvakuutuslain tai kansaneläkelain mukaisesti työkyvyttömäksi, ei kyse ole työkyvyttömästä
henkilöstä. Työttömyysetuutta voidaan maksaa, mikäli muut saamisen edellytykset täyttyvät.
Tällöin edellytetään, että henkilö on normaalisti työnhakijana ja työmarkkinoiden käytettävissä.
Sairauspäivärahan omavastuuaika ja työllistymistä edistävät palvelut
Työnhakijalla on oikeus kulukorvaukseen työvoimakoulutuksen, työnhakijan omaehtoisen
opiskelun ja maahanmuuttajan omaehtoisen opiskelun ajalta kaikilta päiviltä, myös sairaus- tai
muiden poissaolojen ajalta. Työkyvyttömäksi todetulla henkilöllä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen
eikä kulukorvausta puolestaan voida maksaa työkyvyttömyysajalta, koska henkilö ei tällöin saa
työttömyysetuutta.
Sairauspäivärahan omavastuuajalta voidaan sekä koulutusaikainen perusetuus että kulukorvaus
maksaa normaalisti. Jos henkilö työttömyysajan ilmoituksessaan kertoo olevansa sairas yli
sairauspäivärahan omavastuuajan ja tiedossa on, että hän on hakenut sairauspäivärahaa
tai aikoo varmuudella sitä hakea, voidaan kulukorvauksen maksaminen tarvittaessa lopettaa
sairauspäivärahan omavastuuajan päätyttyä. Tällöin maksetaan pelkkä perusetuus siihen asti, että
sairauspäiväraha myönnetään. Maksettavan määrän vähentämisestä tulee ilmoittaa asiakkaalle.
Päätös annetaan kuitenkin vasta, kun henkilön työkyvyttömyys on ratkaistu.
Kulukorvauksen vähentäminen perustuu työttömyysturvalain 11 luvun 6 §:ään, jonka mukaan
maksaminen voidaan väliaikaisesti keskeyttää tai maksettavaa määrää vähentää, jos on ilmeistä,
ettei hakijalla olosuhteiden muuttumisen takia ole oikeutta etuuteen tai maksettavaa määrää
tulisi vähentää. Ilmeisyyden vaatimuksen voidaan katsoa täyttyvän, jos on tiedossa, että henkilö
hakee sairauspäivärahaa. Tällöin on ilmeistä, että olosuhteiden muuttumisen takia henkilöllä
ei ole oikeutta työttömyysetuuteen tai kulukorvaukseen sairauspäivärahan omavastuuajan
ylittävältä ajalta. Kulukorvauksen vähentämisellä voidaan tarvittaessa estää mahdollinen
takaisinperintätilanteen syntyminen, jos kulukorvauksen ja perusetuuden yhteenlaskettu määrä
ylittää sairauspäivärahan määrän.
Kun sairauspäiväraha myönnetään, tulee työttömyysetuudesta ja kulukorvauksesta antaa hylkäävä
päätös. Jos sairauspäivärahaa ei myönnetä eikä henkilöä muutoinkaan todeta sairausvakuutuslain
tai kansaneläkelain perusteella työkyvyttömäksi, tulee asiakkaalle niin ikään antaa päätös ja
maksaa kulukorvaus vähennetyltä ajalta.
Työnhakuvalmennuksen, uravalmennuksen, työkokeilun, koulutuskokeilun ja kuntouttavan
työtoiminnan ajalta työnhakijalla on oikeus kulukorvaukseen vain osallistumispäiviltä. Työnhakijalla
26
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
ei ole oikeutta myöskään perusetuuteen niiltä päiviltä, joina hän on poissa toimenpiteestä ilman
hyväksyttävää syytä. Työkyvyttömyys on hyväksyttävä syy olla pois palvelusta. Kela voi ratkaista
asian ilman työvoimapoliittista lausuntoa. Tarvittaessa asiakasta pyydetään toimittamaan lääkärin
tai terveydenhoitajan todistus.
Jos työnhakija ilmoittaa tt2-lomakkeessa olevansa muun työllistymistä edistävän palvelun
kuin koulutuksen tai opiskelun aikana sairas, vähennetään kulukorvaus maksussa. Päätöstä
ei tällöin tarvitse erikseen antaa. Jos sairauspoissaolo kestää enemmän kuin kolme palvelun
järjestämispäivää, etuus maksetaan kolmelta ensimmäiseltä sairauspoissaolopäivältä ilman
kulukorvausta. Lopuilta sairauspoissaolopäiviltä sekä etuus että kulukorvaus vähennetään
maksussa, ja asiakasta pyydetään toimittamaan sairaudesta lääkärin tai terveydenhoitajan
todistus. Lausunnon saavuttua asiakkaalle annetaan päätös ja maksetaan vähennetty perusetuus
poissaolon ajalta. Kulukorvausta ei makseta sairauspäiviltä. Kun sairauspäiväraha lopulta
myönnetään, tulee työttömyysetuuden lakkauttamisesta niin ikään antaa päätös ja kuitata liikaa
maksettu perusetuus regressinä sairauspäivärahasta.
1.4.2.5. Työ- ja virkasuhteesta johtuvat rajoitukset
Tietyt työ- tai virkasuhteeseen perustuvat, työnantajan työntekijälle maksamat palkat ja korvaukset
estävät työttömyysetuuden myöntämisen. Työttömyysetuusoikeutta ei synny myöskään sellaisissa
tilanteissa, joissa henkilö työstä poissaolo perustuu lain tai työehtosopimuksen säännöksiin eikä
kyse ole lomautuksesta tai työsuhteen osa-aikaistamisesta.
1.4.2.5.1. Irtisanomisajan palkka
Työttömyysetuutta ei makseta siltä ajalta, jolta henkilöllä on oikeus saada työnantajalta lain, työtai virkaehtosopimuksen tai työsopimuksen mukaista irtisanomisajan palkkaa tai sitä vastaavaa
korvausta.
Irtisanomisajan palkalla tarkoitetaan palkkaa, jonka työnantaja on joko työsopimuslain tai työ- tai
virkaehtosopimuksen nojalla velvollinen maksamaan työntekijälle tämän työsuhteen päättyessä.
Työttömyysetuuden maksamisen estää sekä työnantajan maksama, että palkkaturvana maksettu
irtisanomisajan palkka.
Jos työnhakija on työsuhteen päättyessä sopinut lain tai työehtosopimuksen edellyttämää
irtisanomisaikaa lyhyemmästä irtisanomisajasta ja siten luopunut oikeudestaan myös
irtisanomisajan palkkaan, oikeutta työttömyysetuuteen ei ole työsopimuslain mukaiselta
irtisanomisajalta. Jos lyhyemmästä irtisanomisajasta on kuitenkin sovittu jo työsuhteen alkaessa
siten, ettei sillä ole ollut tarkoitusta vaikuttaa henkilön työttömyysetuusoikeuteen, työttömyysetuus
evätään pääsäännön mukaisesti vain siltä ajalta, jolta henkilö saa irtisanomisajan palkkaa.
Jos työsuhteeseen sovellettavan työehtosopimuksen mukaan lyhyemmästä irtisanomisajasta
sopiminen on kielletty, työnantajan ja työntekijän lyhyemmästä irtisanomisajasta tekemällä
sopimuksella ei ole merkitystä. Tällöin oikeus työttömyysetuuteen evätään työehtosopimuksen
mukaiselta irtisanomisajalta.
Silloin, kun irtisanomisajan palkkaa maksetaan kokoaikatyöstä, henkilöllä ei ole
työttömyysturvalain 3 luvun 5 §:n 1 kohdan perusteella oikeutta työttömyysetuuteen.
Kun irtisanomisajan palkkaa maksetaan sovittelun piirissä olleelle henkilölle, soviteltua
työttömyysetuutta maksetaan irtisanomisajaltakin, jolloin irtisanomisajan palkka kuuluu
soviteltavaan tuloon.
27
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
Jos työntekijälle maksetaan irtisanomisajalta muuta korvausta (esimerkiksi korvausta henkisestä
kärsimyksestä), ei se ole sellaista palkkaa joka otettaisiin sovittelussa huomioon.
Irtisanomisajan palkkaa vastaavana työttömyysetuuden maksamisen estävänä korvauksena
pidetään korvausta, jonka työnantaja maksaa:
• päätettyään työsuhteen noudattamatta irtisanomisaikaa (TSL 55/2001 6 luku 4 §);
• työntekijän irtisanottua työsuhteensa lomautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti vähintään 200
päivää (TSL 55/2001 5 luku 7 § 3 mom); tai
• irtisanottuaan työntekijän lomautuksen aikana (valtion virkamieslaki 750/1994 29 § 3 mom),
(Laki kunnallisesta viranhaltijasta 304/2003 32 § 3 mom).
TSL 6 luvun 4 §:ssä tarkoitettu korvaus tulee erottaa työnantajan työ- tai virkasuhteen suhteen
perusteettoman päättämisen johdosta maksamasta vahingonkorvauksesta (katso "Korvaus
työsuhteen tai kunnallisen virkasuhteen perusteettomasta päättämisestä"). Vahingonkorvaus
perusteetta aiheutetun työttömyyden vuoksi johtuvasta ansionmenetyksestä ei estä
työttömyysetuuden maksamista. (Työsopimuslaki 55/2001 12 luku 2 § ja 3 § sekä Kunnallisesta
viranhaltijasta annetun lain 44 §)
Irtisanomisajan palkkana tai sitä vastaavana korvauksena ei pidetä työsuhteen päättymiseen
liittyvän palkan myöhästyessä työnantajan maksamaa odotusajan palkkaa tai virkasuhteessa
olevalle henkilölle laittoman irtisanomisen johdosta takautuvasti maksettavaa palkkaa.
Jos henkilö saa irtisanomisajan palkkaa vastaavaa korvausta, työttömyysetuus evätään siltä ajalta,
jolta se olisi evätty, jos irtisanomisajan palkkaa olisi maksettu.
1.4.2.5.2. Vuosiloma-ajan palkka
Henkilö ei ole oikeutettu työttömyysetuuteen siltä ajalta, jolta hänellä on oikeus saada
kokoaikatyön palkkaan perustuvaa vuosiloma-ajan palkkaa. Työttömyysetuutta ei tällöin makseta
vuosiloman keston ajalta.
Vuosiloma-ajan palkalla tarkoitetaan työsuhteen kestäessä vuosiloman ajalta maksettua
palkkaa. Jos vuosiloman ajalta maksetaan osa-aikatyön palkkaa, se ei estä työttömyysetuuden
myöntämistä, vaikka loma olisi ansaittu kokoaikatyöstä. Tällöin henkilölle maksetaan vuosiloman
ajalta soviteltua työttömyysetuutta, jos sovitellun etuuden edellytykset muutoin täyttyvät.
Myöskään kokonaan lomautetulla henkilöllä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen, jos hänellä on
lomautuksen kestäessä oikeus kokoaikatyön palkkaan perustuvaan vuosiloma-ajan palkkaan.
1.4.2.5.3. Lakiin tai työ- tai virkaehtosopimukseen
perustuva työajan lyhentäminen
Työttömyysetuutta ei makseta sellaisen vapaan ajalta, joka perustuu lain tai työ- tai
virkaehtosopimuksen mukaiseen muuhun kuin lomautukseen tai osa-aikaistamiseen perustuvaan
työajan lyhentämiseen.
Lakiin perustuva työajan lyhentäminen on esimerkiksi osittainen hoitovapaa. Kela maksaa alle
kolmivuotiaan tai ensi- tai toisluokkalaisen lapsen vanhemmalle osittaista hoitorahaa, kun tämä
tekee lapsen hoidon vuoksi lyhennettyä työaikaa. Osittaisen hoitovapaan ajalta ei ole oikeutta
työttömyysetuuteen. Työehtosopimukseen perustuvasta lyhentämisestä on kyse esim. ns.
Pekkas-vapaapäivissä. Jos työajan lyhentäminen perustuu lomautukseen tai työsuhteen osaaikaistamiseen, sovelletaan, mitä sovitellusta työttömyysetuudesta säädetään. (TTL 1290/2002 4
luku 1 § 1 ja 2 kohdat)
28
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
Myös työsopimuksessa on mahdollista sopia työnteon ja palkanmaksun lyhytaikaisesta
keskeyttämisestä, ja henkilöllä voi olla tästä huolimatta etuusoikeus. Tällaisia työsopimuksia
on erityisesti koulunkäyntiavustajilla ja tuntiopettajilla, joiden työnteko ja palkanmaksu
keskeytyvät koulujen loma-ajoiksi. Jos työnteon ja palkanmaksun keskeyttämisestä on sovittu
työsopimuksessa riittävällä tarkkuudella, määriteltynä esimerkiksi koulujen loma-ajaksi, työnteon
ja palkanmaksun katsotaan keskeytyneen lomautukseen rinnastettavasta syystä, ja työnhakijalla
on tällöin oikeus työttömyysetuuteen muiden edellytysten täyttyessä. Työnteon ja palkanmaksun
keskeytymisen katsotaan johtuvan lomautukseen rinnastettavasta syystä vain silloin, kun asiasta
on sovittu työsuhteen alkaessa ja keskeytys johtuu työnantajan vakiintuneista vuotuisista toimintaajoista. TE-toimisto tutkii, onko työnhakijan työnteko ja palkanmaksu keskeytynyt lomautukseen
rinnastettavasta syystä, ja antaa maksajalle asiaa koskevan työvoimapoliittisen lausunnon.
1.4.2.6. Jaksotukset
Tietyt työnhakijan työsuhteen päättyessä työnantajalta saamat etuudet jaksotetaan. Myös
työaikapankista nostettu rahakorvaus jaksotetaan tietyin edellytyksin. Oikeus työttömyysetuuteen
voi alkaa vasta jaksotusajan kuluttua.
1.4.2.6.1. Lomakorvaus
Lomakorvauksen jaksottamisesta luovutaan 1.1.2013 lukien.
Jos asiakas on ollut kokoaikaisessa työsuhteessa, joka on päättynyt 1.1.2013 tai sen jälkeen,
työstä maksettua lomakorvausta ei jaksoteta.
Sen sijaan aikaisempia säännöksiä lomakorvauksen jaksottamisesta sovelletaan, jos asiakkaan
kokoaikainen työsuhde päättyy 31.12.2012 tai sitä ennen.
Lomakorvauksella tarkoitetaan työnantajan työsuhteen päättyessä tai myöhemmin vuosilomalain
perusteella maksamaa korvausta työ-, virka- tai muusta palvelussuhteesta ansaitusta, käyttämättä
jääneestä lomasta. Jaksotettavasta lomakorvauksesta voidaan käytännössä käyttää muitakin
nimikkeitä. Esim. rakennusalan lomapalkka katsotaan lomakorvaukseksi ja jaksotetaan.
Lomakorvaus työsuhteesta, joka päättyy 31.12.2012 tai sitä ennen
Vuoden 2012 loppuun asti voimassa olevan TTL 3 luvun 6 §:n 2 momentin mukaan yli 2
viikkoa kestävän kokoaikatyön päättyessä maksettava lomakorvaus estää työttömyysetuuden
maksamisen ajalta, jolle lomakorvaus jaksotetaan.
Lomakorvaus jaksotetaan, jos työsuhde päättyy viimeistään 31.12.2012. Jaksotus voidaan tehdä
myös 1.1.2013 tai sen jälkeen maksetun lomakorvauksen perusteella, jos lomakorvaus perustuu
31.12.2012 tai sitä ennen päättyneeseen työsuhteeseen.
Enintään kahden viikon kestoisen kokoaikatyön tai osa-aikatyön (työaika enintään 80 %)
päättyessä maksettu lomakorvaus ei estä työttömyysetuuden saamista, mutta se otetaan
huomioon etuuden viimeisen sovittelujakson tulona.
Jaksottaminen ei koske lomarahaa, lomaltapaluurahaa tai käyttämättömistä lomarahavapaista
maksettua korvausta. Rakennusalan lomapalkkaan sisältyy 1/3 lomaltapaluurahaa.
Lomaltapaluurahan osuutta ei jaksoteta.
Lomakorvaus jaksotetaan vain silloin, kun se on maksettu yli kahden viikon kestoisen
kokoaikatyön päätyttyä. Kokoaikatyöllä tarkoitetaan työtä:
• joka tehdään työ- tai virkasuhteessa ja
29
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
• jossa työaika ylittää 80 % (31.12.2011 asti 75 %) alalla sovellettavasta kokoaikaisen
työntekijän enimmäistyöajasta. (TTL 1290/2002 1 luku 5 § 4 kohta)
Jos alalla ei ole määritelty kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöaikaa, työaikaa verrataan
työsopimuslain mukaiseen enimmäistyöaikaan, joka on kahdeksan tuntia päivässä ja 40 tuntia
viikossa. Henkilön viikoittaisen työajan ylittäessä 80 % (31.12.2011 asti 75 %) 40 tunnista,
kyseessä on kokoaikatyö.
Opetusalalla enimmäistyöaikana pidetään yleensä opetusvelvollisuuden määrää.
Opetusvelvollisuus vaihtelee opetusalasta ja oppilaitoksesta riippuen tavallisimmin 16–
25 viikkotunnin välillä. Opetusvelvollisuuden määrä selviää yleensä joko kunnallisesta
opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksesta (OVTES) tai yksityisen opetusalan
työehtosopimuksesta. Jos opetusalalla ei ole opetusvelvollisuutta, työaikaa verrataan työaikalain
mukaiseen 40 viikkotuntiin. Tällöin henkilön tekemään työaikaan luetaan myös muut, kuin
varsinaiset opetustunnit.
Enintään kahden viikon kestoisen kokoaikatyön tai osa-aikatyön (työaika enintään 80 %,
31.12.2011 asti 75 %) päättyessä maksettu lomakorvaus ei estä työttömyysetuuden saamista,
mutta se otetaan huomioon etuuden viimeisen sovittelujakson tulona. (TTL 1290/2002 4 luku 1 §
1 ja 3 kohta) Arvioitaessa, onko työ osa-aikainen vai kokoaikainen ja tuleeko lomakorvaus siten
jaksotettavaksi vai ei, lähtökohtana pidetään työsopimuksessa sovittua työaikaa. Osa-aikaiseksi
sovittua työsuhdetta ei pidetä työttömyysturvajärjestelmässä kokoaikaisena pelkästään sillä
perusteella, että työaika lisätöiden vuoksi väliaikaisesti vastaa kokoaikatyön työaikaa.
Eräiden työehtosopimusten mukaan lomakorvausta maksetaan jokaisen palkanmaksun
yhteydessä. Näissä tapauksissa jaksotetaan vain viimeisen palkanmaksun yhteydessä maksettu
lomakorvaus. Jos menettely ei kuitenkaan perustu työehtosopimukseen, vaan esim. työntekijän
ja työnantajan välisen sopimukseen, palkanmaksun yhteydessä maksetut lomakorvaukset on
laskettava yhteen ja jaksotettava työsuhteen päättymisestä lukien.
Jaksottaminen ei edellytä sitä, että lomakorvausta olisi tosiasiassa maksettu. Vaikka henkilö
luopuisi lomakorvauksestaan, oikeutta työttömyysetuuteen ei ole siltä ajalta, jolle henkilölle
vuosilomalain tai työehtosopimuksen mukaan kuuluva lomakorvaus voidaan jaksottaa.
Myös palkkaturvana maksettu lomakorvaus jaksotetaan normaaliin tapaan. Jaksotus tehdään
tällöin maksamisesta lukien.
Joskus lomautetulle henkilölle maksetaan lomakorvausta tai etuutta lomakorvauksen nimellä. Jos
kokonaan lomautetulle henkilölle maksetaan lomakorvausta lomautuksen aikana, lomakorvausta ei
jaksoteta, koska lomautetun henkilön työsuhde ei ole päättynyt. Näin menetellään riippumatta siitä,
perustuuko lomakorvauksen maksaminen työehtosopimukseen vai ei.
Lomakorvauksen jaksottaminen tehdään yleensä jokaisesta työsuhteesta erikseen. Joskus
työnhakija ottaa lomakorvauksen jaksotusaikana kuitenkin vastaan uuden työn, jonka päättyessä
hänelle maksetaan lomakorvausta. Tällöin lasketaan uusi jaksotuspalkka myöhemmän työsuhteen
perusteella ja myöhemmästä työsuhteesta saatu lomakorvaus jaksotetaan tämän työsuhteen
päättymisestä lukien. Kahdesta tai useammasta eri työsuhteesta saatujen lomakorvausten
jaksotusajat voivat siis kulua päällekkäin, jos aiemman työsuhteen jaksotusaika ei ole vielä
päättynyt silloin, kun myöhemmän työsuhteen perusteella tapahtuva jaksotus alkaa.
Lomakorvaus työsuhteesta, joka päättyy 1.1.2013 tai sen jälkeen
Jos työsuhde päättyy 1.1.2013 tai sen jälkeen, sen perusteella maksettua lomakorvausta ei
jaksoteta. Tällöin työttömyysetuutta voidaan maksaa työttömyyden alusta lukien omavastuuajan
jälkeen myös niille henkilöille, joille on työsuhteen päättyessä maksettu lomakorvausta.
30
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
Työnantajan maksama taloudellinen etuus, joka perustuu työnantajan ja työntekijän väliseen,
työsuhteen päättymiseen liittyvään sopimukseen tai muuhun vastaavaan järjestelyyn, estää
työttömyysetuuden maksamisen ajalta, jolle taloudellinen etuus jaksotetaan. (Ks. jäljempänä kohta
Taloudellinen etuus)
1.1.2013 ja sen jälkeen päättyvän työsuhteen perusteella maksettavaa lomakorvausta ei
myöskään lasketa yhteen mahdollisen työnantajalta saadun, työsuhteen päättymiseen liittyvään
sopimukseen perustuvan taloudellisen etuuden kanssa.
Esimerkki 1
Henkilön työsuhde päättyy 31.12.2012. Lomakorvaus estää etuuden
maksamisen 1.1.2013 alkaen.
Esimerkki 2
Henkilön työsuhde päättyy 30.11.2012. Lomakorvaus maksetaan 15.1.2013.
Lomakorvaus jaksotetaan, koska työsuhde on päättynyt ennen lain
voimaantuloa. Jaksotus voidaan tehdä joko työsuhteen päättymisestä
tai lomakorvauksen maksamisesta lukien, edellyttäen, että henkilö on
maksuhetkellä edelleen työttömyysetuuden hakijana.
Esimerkki 3
Työsuhde päättyy 15.12.2012. Lomakorvauksen jaksotusaika on
16.12.2012–13.1.2013. Lomakorvaus estää etuuden maksamisen koko
jaksotusajalta.
1.4.2.6.2. Taloudellinen etuus
Työnantajan maksama taloudellinen etuus, joka perustuu työnantajan ja työntekijän väliseen,
työsuhteen päättymiseen liittyvään sopimukseen tai muuhun vastaavaan järjestelyyn, estää
työttömyysetuuden maksamisen ajalta, jolle taloudellinen etuus jaksotetaan.
Etuuksille on tyypillistä, ettei niiden maksaminen perustu lakiin, vaan joko työnantajan tahtoon
tai työnantajan ja työntekijän väliseen sopimukseen. Etuutta kutsutaan usein esim. tukipaketiksi,
erorahaksi tai kultaiseksi kädenpuristukseksi ja se voi olla rahaa, esine tai muuta omaisuutta.
Jaksotettavan etuuden tulee liittyä työsuhteen päättymiseen. Esimerkiksi provisio, bonus tai
tulospalkkio, joka olisi maksettu työsuhteen aikana (sen päättymisestä riippumatta) vaikka se olisi
maksettu työsuhteen päättyessä tai sen jälkeen, ei ole jaksotettava etuus. Se olisi maksettu vaikka
työsuhde olisi jatkunutkin.
Ainoastaan etuuden nimeäminen vahingonkorvaukseksi ei ratkaise sitä, onko kysymyksessä
jaksotettava vai jaksottamatta jätettävä etuus. Sisältö ratkaisee.
Taloudellisen etuuden jaksottaminen tehdään yleensä jokaisesta työsuhteesta erikseen. On
mahdol-lista, että työnhakija ottaa taloudellisen etuuden jaksotusaikana kuitenkin vastaan uuden
työn, jonka päättyessä hänelle maksetaan uudestaan taloudellista etuutta. Tällöin lasketaan
uusi jaksotuspalkka myöhemmän työsuhteen perusteella ja myöhemmästä työsuhteesta
saatu taloudellinen etuus jakso-tetaan tämän työsuhteen päättymisestä lukien. Kahdesta tai
useammasta eri työsuhteesta saatujen taloudellisten etuuksien jaksotusajat voivat siis kulua
päällekkäin, jos aiemman työsuhteen jaksotus-aika ei ole vielä päättynyt silloin, kun myöhemmän
työsuhteen perusteella tapahtuva jaksotus alkaa.
31
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
Jaksotettavana etuutena ei pidetä työnantajan työsuhteensa päättävälle henkilölle hankkimaa tai
järjestämää koulutusta. Jos työnantaja ei itse hanki tai järjestä koulutusta, vaan antaa henkilölle
rahaa, jotta tämä voisi itse hankkia koulutuksen, kyseessä on jaksotettava taloudellinen etuus.
Jaksotettavana etuutena ei myöskään pidetä korvausta, joka työnantaja velvoitetaan tai
sopimuksella sitoutuu maksamaan vahingonkorvauksena työntekijälle siksi, että työnantaja on
päättänyt työsuhteen ilman työsopimuslain mukaisia perusteita. ( ks. Työsuhteen ja kunnallisen
virkasuhteen perusteeton päättäminen. )
1.4.2.6.3. Työsuhteen ja kunnallisen virkasuhteen
perusteeton päättäminen
Työsuhde ja korvaus sen perusteettomasta päättämisestä (TSL 12 luvun 2 – 3 §)
Työsopimuslain TSL 12 luvun 2 §:n mukaan tuomioistuimen on määrättävä työnantajan
maksamaan työntekijälle korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä silloin, kun
työnantaja on päättänyt työsuhteen työsopimuslain vastaisesti
Mikäli työnantaja on päättänyt työsuhteen työsopimuslain vastaisesti, korvauksena on yleensä
suoritettava 3–24 kuukauden palkkaa vastaava määrä. Työsopimuslain mukaan korvauksen
suuruutta määrättäessä otetaan huomioon – työsopimuksen päättämisen syystä riippumatta työtä vaille jäämisen arvioitu kesto ja ansion menetys, määräaikaisen työsopimuksen jäljellä ollut
kestoaika, työsuhteen kesto, työntekijän ikä ja hänen mahdollisuutensa saada ammattiaan tai
koulutustaan vastaavaa työtä, työnantajan menettely työsopimusta päätettäessä, työntekijän
itsensä antama aihe työsopimuksen päättämiseen, työntekijän ja työnantajan olot yleensä sekä
muut näihin rinnastettavat seikat.(TSL 12 luku 2 §)
Työsuhteen perusteettoman päättämisen johdosta maksettava korvaus voi perustua
tuomioistuimen tuomioon, tuomioistuimen vahvistamaan sovintoon, työsuhteen osapuolia
edustavien järjestöjen väliseen neuvotteluun taikka työsuhteen osapuolten väliseen sopimukseen.
Työnantajan TSL 12 luvun 2 §:n perusteella maksettavaksi määrätty korvaus työsuhteen
perusteettomasta päättämisestä ei ole jaksotettava taloudellinen etuus vaan vahingonkorvausta.
Vahingonkorvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä ei jaksoteta. Henkilöllä on oikeus
saada työttömyysetuutta korvauksen maksamisesta huolimatta.
Tuomioistuimen päätös tai osapuolia edustavien järjestöjen välinen sopimus on aina riittävä
osoitus siitä, että kyse ei ole jaksotettavasta etuudesta vaan Työsopimuslain 12 luvun 2 §:ssä
tarkoitetusta vahingonkorvauksesta. Muuta selvitystä korvauksen luonteesta ei tällöin tarvita.
Sen sijaan, jos kyseessä on työnantajan ja työntekijän välinen sopimus tai tuomioistuimen
vahvistama sovinto, ei pelkkä asian sopiminen riitä: Vahvistaessaan osapuolten tekemän
sopimuksen tuomioistuin ei tutki sopimuksen perusteita, vaan ainoastaan toteaa asian tulleen
sovituksi, ja vahvistaa osapuolten yhteisen tahdon. Myös työnantajan ja työntekijän välisten
sopimusten osalta tulee varmistaa vahingonkorvauksen tai maksettavaksi sovitun suorituksen
perusteet.
Hakijan tulee jaksottaminen välttääkseen esittää riittävä selvitys siitä, että työnantaja todella on
päättänyt työsuhteen työsopimuslain vastaisesti ja että hakija on tällä perusteella oikeutettu TSL
12 luvun 2 §:n mukaiseen korvaukseen työttömyyden aiheuttaman ansion menetyksestä. Pelkkä
työnhakijan oma väite siitä, että työsuhteen päättämisen peruste ei ole ollut lainmukainen tai
että asia on riitainen, ei riitä perusteeksi sen jaksottamatta jättämiselle. (Ks.Vakuutusoikeuden
ratkaisujen kommentit jäljempänä).
32
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
Lähtökohtaisesti korvauksen jaksottamatta jättäminen edellyttää, että tuomioistuimen
vahvistamassa sovinnossa tai osapuolten tekemässä sovintosopimuksessa ilmenee työnantajan
laiton menettely. Toisaalta selvästi työsopimuslain vastaisesti menetelleen työnantajan
perusteeton kiistäminen ei voi johtaa aina korvauksen jaksottamiseen. Kelan asia ei ole kuitenkaan
tutkia työsuhteen päättämisperusteiden lainmukaisuutta vaan ratkaista, jaksotetaanko etuus vai
ei.
Oikeuskäytännössä on kokonaisharkintaan perustuen tarkasteltu seikkoja, joiden perusteella on
riittävästi viitteitä työsopimuslain vastaisen menettelyn perusteella maksetusta korvauksesta, joka
tulee jättää jaksottamatta. Vakuutusoikeus on tuoreissa ratkaisuissaan linjannut perusteita, joissa
työsuhteen päättämisen johdosta maksettu vahingonkorvaus on tullut jättää jaksottamatta.
Vakuutusoikeus Dnro 505/2011/1781: Osapuolet ovat tehneet sovintosopimuksen
työsopimuslaissa säädetyssä muodossa, sopimuksella jolla on päättynyt pitkän ajan jatkunut
ja selvä erimielisyys siitä, oliko työsuhteen päättämisen peruste lainmukainen. Käräjäoikeus
on vahvistanut sovintosopimuksen. Kokonaiskorvauksesta osa on korvausta menetetyistä
työttömyydestä johtuvista palkkaeduista, osa aineettomasta vahingosta. Asiaa kokonaisuutena
arvioiden sopimuksen mukaisen määrän on katsottava olleen työsopimuksen perusteettoman
päättämisen vuoksi maksettavaa korvausta, jota ei tule jaksottaa TTL 3 luvun 6 § 1 momentin
perusteella. (samoin Vakuutusoikeus Dnro 7041/2010/308 ja Dnro 1142/2012/323.)
Vakuutusoikeus Dnro 1142/2012/323: Työntekijä oli irtisanottu henkilökohtaisilla
perusteilla ja hän oli riitauttanut irtisanomisen. Työntekijän ja työnantajan välillä on ollut
selvä erimielisyys työsuhteen päättämisen perusteen lainmukaisuudesta. Riitaisuus
on päätetty noin neljä kuukautta irtisanomisen jälkeen solmitulla sovintosopimuksella.
Työnantaja on myöntänyt irtisanomisprosessiin ja –perusteisiin liittyvän puutteellisuuksia.
Asiaa kokonaisuutena arvostellen kyse on ollut korvauksesta, jota ei jaksoteta.
Jos työnantaja on tuomiossa määrätty tai sopimuksella velvoitettu maksamaan vahingonkorvausta
aineettomasta vahingosta (henkinen kärsimys) työsuhteen perusteettoman päättämisen vuoksi,
ei korvausta jaksoteta. Aineettomasta vahingosta suoritettavan korvauksen peruste ei ole
ansionmenetys, joten siltä osin korvauksesta ei myöskään vähennetä työttömyysetuutta (eikä
työnantajalle muodostu maksuvelvoitetta).
Vakuutusoikeus Dnro 809/2011/308
Työntekijä oli irtisanottu tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla, ja hän oli riitauttanut
työsuhteen päättämisen perusteen. Osapuolten välinen selvä erimielisyys on päätetty
yli puoli vuotta työsuhteen päättymisen jälkeen solmitulla sovintosopimuksella
työsopimuslaissa säädetyssä muodossa. Kokonaiskorvauksesta osa on korvausta
menetetyistä työttömyydestä johtuvista palkkaeduista, osa aineettomasta vahingosta.
Työttömyysetuuden maksamisesta johtuva vähennys on jätetty kokonaan
tekemättä. Asiaa kokonaisuutena arvioiden kyse on korvauksesta, jota ei jaksoteta.
Sopimuspuolilla saattaa olla intressi käyttää sopimusta irtisanomisajan palkan tai ns. kultaisen
kädenpuristuksen maksamiseen. Mikäli kyse onkin todellisuudessa irtisanomisajan palkasta
tai muusta taloudellisesta etuudesta, henki¬lön oikeutta työttömyysetuuteen harkitaan samalla
tavalla kuin yleensäkin erilaisten työsuhteiden päättymiseen liittyvien oikeustoimien luonnetta
arvioitaessa.( Ks. edellä)
Tuomioistuin vähentää pääsäännön mukaisesti Kelan maksamat työttömyysetuudet (80 %
peruspäivärahasta ja 100 % työmarkkinatuesta) siitä vahingonkorvauksesta, jonka työnantaja
määrätään maksamaan työsuhteen perusteettomaan päättämisen vuoksi. Vähennys tehdään
33
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
työttömyyden johdosta maksettavasta korvauksesta siltä osin, kuin se on korvausta työntekijälle
ennen tuomion julistamista tai antamista työttömyyden johdosta aiheutuneesta palkkaetujen
menetyksestä ( ei siltä osin kuin se olisi korvausta aineettomasta vahingosta). Korvauksesta
vähennetään työntekijälle kyseiseltä ajalta maksettu työmarkkinatuki tai 80 % kyseiseltä ajalta
maksetusta peruspäivärahasta.
Vähennyksen tekee tuomioistuin, joka voi harkintavaltansa nojalla myös sovitella vähennystä tai
jättää sen kokonaan tekemättä, jos se on työntekijän taloudelliset olosuhteet ja sosiaaliset olot
sekä hänen kokemansa loukkaus huomioon ottaen kohtuullista. Myös sopimukseen perustuvasta
korvauksesta on tehtävä mainittu vähennys. Työnantaja on veloitettava sopimuksessa
maksamaan työntekijälle ko. ajalta maksettu työttömyysetuus Kelalle. (TSL 12 luvun 3 § 4 mom.)
Hakijalla on oikeus työttömyysetuuteen, vaikka vähennys olisi jätetty suorittamatta tai vähennys
olisi tehty säädettyä pienempänä.
Menettely
Vakuutuspiiri huolehtii tuomion tai sovinnon hankkimisesta Kelalle seuraavasti:
Kun työsuhteen perusteetonta päättämistä koskeva riita-asia on vireillä tuomioistuimessa,
tuomioistuin pyytää viran puolesta Kelan vakuutuspiiriltä lausuntoa Kelan maksamista
työttömyysetuuksista, jotta tuomioistuin voi määrätä oikean suuruisen vähennyksen.
Jos asia ei ole vireillä tuomioistuimessa, mutta työsuhteen päättämisen perusteesta on
riitaa, osapuolet voivat sopia TSL 12 luvun 2 §:n mukaisesta, työnantajan maksettavasta
vahingonkorvauksesta. Tällöin Kelalle tulee toimittaa sovintosopimusluonnos asian arvioimiseksi ja
mahdollisten työttömyysetuuksien ilmoittamiseksi.
Vakuutuspiiri ilmoittaa lausunnossaan työttömyysetuudet eriteltyinä:
• maksetut peruspäivärahat ja työmarkkinatuet (cics > maksetut etuudet vuosittain työsuhteen
päättymisestä lukien euromäärineen sekä bruttona ja nettona)
• ilmoitus toimiston tiedossa olevista mahdollisesti olevista seikoista, jotka saattavat johtaa
etuuden epäämiseen ajalta, jolle se on aiemmin myönnetty (esim. vireillä oleva eläkehakemus, esteellinen työvoimapoliittinen lausuntoa tms.), ja
• ilmoitus toimiston tiedossa olevista seikoista, jotka saattavat johtaa etuuden myöntämiseen
ajalle, jolta se on aiemmin evätty (esim. vireillä oleva muutoksenhaku tms.).
Vakuutuspiiri pyytää tuomioistuinta toimittamaan päätöksensä ja tekemään päätökseen merkintä
lainvoimaisuudesta. Työsopimuslain 12 luvun 3 §:n 3 momentin mukaan tuomioistuimen on
velvoitettava työnantaja maksamaan korvaus työttömyysetuuden maksajalle.
Jos osapuolet neuvottelevat sopimuksesta, vakuutuspiiri pyytää / osapuolia / työttömyysetuuden
saajaa / työnantajaa toimittamaan sille sopimusluonnos lausunnon antamista varten.
Tuomioistuimen/ sopimus osapuolten tulee lähettää lopullinen ratkaisu / päätös / sovintosopimus
vakuutuspiiriin.
Vakuutuspiiri ilmoittaa lausumassaan työnantajalle välitettävänä tietona mahdollisen saatavan
maksamista varten Kelan Perintäkeskuksen yhteystiedot: (Kelan Perintäkeskus, PL 31, 00232
Helsinki, puh. 020 634 4940).
Salassapitosäännökset tulee ottaa huomioon, jos työnantaja pyytää lausuntoa Kelalta, eikä etuutta
ole maksettu kenellekään. EOA on 2.12.2009 todennut: ”Julkisuuslaissa ei ole nimenomaisesti
säädetty, että jo pelkkä tieto Kelan asiakkuudesta olisi itsessään salassa pidettävä.” Koska
ulkopuoliselle ei voida ilmaista edes siitä, onko henkilö Kelan (työttömyysturva-)asiakas, taikka
Kela-asiakkuuden puuttumista, voidaan työnantajalle lausua ainoastaan, että Kelalla ei ole
vaatimuksia asiassa (tai että Kela ei lausu asiasta).
34
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
Sopimuksessa on erikseen mainittava sovittu kokonaiskorvaus ja kokonaiskorvaukseen sisältyvä
työntekijälle työttömyydestä johtuvista, ennen sopimuksen tekemistä menetetyistä palkkaeduista
maksettava (ansiomenetyksen) korvaus. Työnantaja vastaa siitä, että korvauksesta vähennetty
rahamäärä (työttömyysetuudet) suoritetaan Kelalle ja että sopimusjäljennös toimitetaan sille
tiedoksi. (TSL 12 luku 3 § 4 mom.)
Kelassa arvioidaan, onko sopimusluonnoksessa tai lopullisessa sopimuksessa mainittu vahingonkorvaus korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä (ansion¬menetyksestä tai
aineettomasta vahingosta joita ei jaksoteta) vai jaksotettavaa taloudellista etuutta (esim. kultainen
kädenpuristus tms.)
Kela ottaa myös kantaa, jos osapuolet pyytävät, että Kela vapauttaa työnantajan suorittamasta
työmarkkinatukea tai 80 % osuutta peruspäivärahasta. Lähtökohtaisesti pyyntöihin ei tule suostua.
Jos osapuolet ovat jo tehneet sitovan sopimuksen (sopimusvapaus), sitoo se heitä, vaikka
osapuolten järjestöt tai tuomioistuin eivät olisi sitä vahvistaneetkaan. Kela ei yleensä vaadi
muutoksia valmiisiin sopimuksiin. Kela lausuu näkemyksensä sopimuksen luonteesta ja
jaksotukseen sekä ilmoittaa työnantajan maksuvelvoitteen täyttämiseksi Kelalle suoritettavien
työttömyysetuuksien määrän.
Seuranta
Vakuutuspiiri huolehtii siitä, että sille toimitetaan tuomioistuimen ratkaisu, vahvistettu sovinto, tai
järjestöjen tai pelkästään osapuolten välinen sovintosopimus.
Oiwaan luodaan työttömyysetuuden saajalle Seuranta -työ: Etuus: peruspäiväraha tai
työmarkkinatuki, Tarkenne: Perinnän seuranta, Tarkenteen lisätieto:TSL 12 luku 3 §.
Seuranta -työ pidetään Oiwassa voimassa niin kauan kunnes ratkaisu tai sovintosopimus on
toimitettu Kelaan (tai osapuolet ovat ilmoittaneet, että asia on rauennut.) Seuranta -työlle tulee
asettaa riittävän pitkä määräaika.
Vakuutuspiiri tiedustelee ratkaisua tarvittaessa tuomioistuimelta tai työnantajalta. Seuranta -työ
pidetään voimassa kunnes ratkaisu/päätös/sopimus saapuu Kelaan.
Jos henkilö on saanut työsuhteen perusteettoman päättämisen jälkeen työttömyysturvaa, tuomioistuin vähentää vahingonkorvauksesta henkilölle maksetusta peruspäivärahasta 80 % ja maksetun
työmarkkinatuen kokonaan (100 %). Työnantajan tulee suorittaa korvauksen työntekijälle
vähennettynä em. työttömyysetuuksilla.
Jos asia ratkaistaan tuomioistuimen päätöksellä, tuomioistuin toimittaa Kelalle lainvoimaisen
päätök-sen tiedoksi. ( Päätös tai tuomio) Vakuutuspiirin tehtävä on pyytää tuomioistuimelta päätös,
jollei sitä ole automaattisesti lähetetty.
Jos asia ratkaistaan sopimuksella, työnantajalla on velvollisuus toimittaa sopimusjäljennöksen
Kelaan. ( Näin myös jos kyseessä on tuomioistuimessa vahvistettu tai järjestöjen välinen sopimus.)
Asia on seurannassa Kelassa, kun sopimusneuvottelut ovat tulleet Kelan tietoon. Vakuutuspiirin
tehtävä on pyytää työnantajalta sopimusjäljennös, jollei työnantaja sitä lähetä.
Kun maksuun velvoittava tuomio tai sopimus tulee Kelalle, lopputulos kirjataan Seuranta –työn
kommenttiin ja tuomio tai sopimus skannataan työn asiakirjoihin. Vakuutuspiiri siirtää asian
Perintäkeskukseen muuttamalla työtyypiksi Toimeksianto -työn (Tarkenne: Selvitettävä asia,
Tarkenteen lisätietona TSL 12:3 §) sekä siirtämällä työn Perintäkeskuksen Tuomiolla perittävät
saatavat -työjonoon. Toimeksianto -työn kommenttiin kirjataan tuomion tai sovinnon sisältö ja
työhön lisätään kaikki jutun asiakirjat.
Helsingin käräjäoikeus 15.10.2013, Työsopimuslain mukainen perintä,
Työnantaja: xxx xxx Oy,Xxxxxtie xx, 00xxx HKI,– Työmarkkinatuki 1000,00 e
35
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
Jos tuomioistuimen lainvoimaisella päätöksellä on todettu, että kanne on rauennut, hylätty tai että
työnantajaa ei muuten ole velvoitettu suorittamaan vahingonkorvausta TSL 12:3 §:n perusteella
Seuranta –työ suljetaan Oiwassa. (Samoin toimitaan järjestöjen välisen sopimuksen suhteen.)
Jos asia on sovintosopimuksella päätetty, Kelassa arvioidaan sopimuksen sisältö ja mahdollisesti
sovitun vahingonkorvauksen luonne sen suhteen, onko kyseessä todellisuudessa jaksotettava
korvaus ja olisiko työnantaja velvollinen suorittamaan Kelalle työttömyysetuutta sopimuksen
sanamuodosta huolimatta. ( Ks. edellä kohta Vahingonkorvauksen luonteen arviointi)
Perintäkeskus perii Kelan saatavat työnantajalta:
Perintäkeskus huolehtii valtakunnallisesti TSL 12 luvun 3 §:n mukaisten saatavien perinnästä ja
yhteydenotoista ulosottoon, työnantajiin jne. ja huolehtii asianmukaisista tilityksistä vakuutuspiirille.
Työnantajan Kelalle maksama suoritus ei anna aihetta etuuspäätökseen puuttumiseen eikä sitä
kirjata henkilölle etuuden palautuksena.
Jos vakuutuspiiriin tulee samasta asiasta vielä yhteydenottoja asiasta, ne välitetään
Perintäkeskukselle. Tarvittaessa Perintäkeskus pyytää tarkennusta vakuutuspiiristä tuomion
sisällöstä tai saatavien määristä.
Perintä alkaa, kun Toimeksianto –työ saapuu Tuomiolla perittävät saatavat -työjonolle ja
Perintäkeskus lähettää perintäkirjeen työnantajalle ilmoittaen yhteystietonsa ja käytettävän
tilinumeron.
Työnantajan maksamat rahaerät kirjataan Kelassa LM-järjestelmään lajille TT9,
Takautumissuoritukset työnantajilta. Lajissa on yksi tili, jolle tilitetään sekä työnantajien suorittamat
työmarkkinatuet että peruspäivärahat. Maksu ohjataan tilille FI60 8000 1401 3750 77. Käsittelijä
informoi etukäteen tekemällä Toimeksianto-työn (tarkenteena Selvitettavä asia ja tarkenteen
lisätietoja TSL 12:3 ja työnantajan nimi) Palautusten käsittelytiimin Etuuspalautukset-työjonolle.
Työnantajan velvollisuutena on huolehtia työttömyysetuuden suorittamisesta ja yhteydenotosta
Kelan perintäkeskukseen. Jos työnantaja ei suorita perittävää työttömyysetuutta Kelalle, menettely
jatkuu Perintäkeskuksessa perintäprosessin mukaisesti.
Ne saatavat, joiden perintää vakuutuspiirit ovat tähän saakka hoitaneet, siirretään myös
Perintäkeskuksen perittäväksi edellä kerrotulla tavalla, jos tuomio tai sovinto on jo saatu Kelaan.
Työn kommenttiin kirjataan tuomion tai sovinnon sisältö, perinnässä toteutetut vaiheet sekä
siihenastiset tulokset. Lisäksi työhön lisätään kaikki jutun asiakirjat.
Kunnallinen virkasuhde ja vahingonkorvaus sen perusteettomasta päättämisestä
Kunnallisen virkasuhteen ja valtion virkasuhteen perusteeton päättäminen eroavat osittain
seurauksiltaan osittain toisistaan.
Kunnallinen viranomainen (työnantajana) voidaan määrätä maksamaan kunnalliselle viranhaltijalle
korvausta virkasuhteen perusteettomasta päättämisestä silloin, kun virkasuhteen irtisanominen tai
purkaminen on lainvoimaisen päätöksen mukaan tapahtunut ilman laissa säädettyä irtisanomistai purkamisperustetta. Kunnallinen virkasuhde jatkuu katkeamattomana. (Laki kunnallisesta
viranhaltijasta 44 § (11.4.2003/304).
Virkasuhteen perusteettoman päättämisen johdosta maksettava korvaus voi perustua
lainvoimaiseen tuomioistuimen päätökseen (hallinto-oikeus tai KHO), tuomioistuimen
vahvistamaan sovintoon, osapuolia edustavien järjestöjen väliseen neuvotteluun taikka
virkasuhteen osapuolten väliseen sopimukseen.
Myöskään kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 44 §:n mukaan maksettavaksi määrätty
vahingonkorvaus ei ole jaksotettava taloudellinen etuus. Henkilöllä on oikeus saada
työttömyysetuutta vahingonkorvauksen maksamisesta huolimatta.
36
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
Kunnallinen viranomainen on viran puolesta velvollinen korvaamaan viranhaltijalle virkasuhteen
lainvastaisen päättämisen johdosta saamatta jäänyt säännöllinen työajan ansio. Ansiosta
vähennetään viranhaltijan mahdollisesti saamat muut sellaiset ansiotulot, joita hän ei olisi
ansainnut, jos hän olisi hoitanut virkaansa, Kelan maksama peruspäiväraha ja työmarkkinatuki,
molemmat kokonaisuudessaan (100%) sekä sairauspäiväraha sekä äitiysraha.
Toisin kuin työsuhteen osalta, tuomioistuin ei kysy Kelalta maksettujen etuuksien määrää, vaan
korvausta saava viranhaltija velvollinen esittämään työnantajalle viipymättä luotettavan selvityksen
saamistaan muista ansiotuloista, ansiopäivärahasta, peruspäivärahasta, työmarkkinatuesta sekä
sairausvakuutuskorvauksista, jotta vähennys voidaan tehdä. Kunnallisen viranhaltijan saamien
ansiotulojen ja (mm. Kela maksamien työttömyys-) etuuksien määrä vähennetään kokonaan (100
%) viranhaltijalle maksettavasta korvauksesta.
Kunnallinen viranomainen (työnantaja) on velvollinen viipymättä ja viran puolesta maksamaan
Kelalle viranhaltijalle maksetun työmarkkinatuen tai peruspäivärahan taikka sairauspäivärahan ja
äitiysrahan kokonaisuudessaan. (Laki kunnallisesta viranhaltijasta 44 §)
Kunnallisen viranomaisen (työnantajan) maksamat rahaerät kirjataan Kelassa LM-järjestelmään
lajille TT9, Takautumissuoritukset työnantajilta. Lajissa on yksi tili, jolle tilitetään sekä työnantajien
suorittamat työmarkkinatuet että peruspäivärahat. Maksu ohjataan tilille FI60 8000 1401 3750
77. Käsittelijä informoi etukäteen tekemällä Toimeksianto-työn (tarkenteena Selvitettavä asia ja
tarkenteen lisätietoja TSL 12:3 ja työnantajan nimi) Palautusten käsittelytiimin Etuuspalautuksettyöjonolle.
Kunnan velvollisuutena työnantajana on huolehtia työttömyysetuuden suorittamisesta
ja yhteydenotosta Kelaan. Tarvittaessa kuntatyönantaja ohjataan ottamaan yhteyttä
Perintäkeskukseen, joka huolehtii saatavan perinnästä edellä kerrotulla tavalla.
Valtion virkasuhde ja vahingonkorvaus virkasuhteen perusteettomasta päättämisestä
Valtion virkamieslain 55 §:n mukaan virkasuhteen perusteetonta päättäminen on muutoin
säännelty kuin kunnallisen virkasuhteen päättäminen perusteetta, mutta työttömyysetuutta ei ole
säädetty vähennettäväksi mahdollisista korvauksista. (Valtion virkamieslaki 55a §)
Mikäli on kyse siitä, että valtio on työnantajana päättänyt virkasuhteen perusteettomasti,
ja sittemmin lainvoimaisella ratkaisulla on todettu menettelyn olleen valtion virkamieslain
perusteiden vastainen, jatkuu virkamiehen virkasuhde katkeamatta. Tuomioistuimen ratkaisu
riittää nytkin osoitukseksi virkasuhteen päättämisen perusteettomuudesta ja korvauksen syystä,
eikä mahdollista vahingonkorvausta jaksoteta. Menettely eroaa työsuhteen ja kunnallisen
virkasuhteen menettelystä siten, että mahdollisesti maksettua työttömyysetuutta ei vähennetä
siitä vahingonkorvauksesta, jota maksetaan valtion virkasuhteen perusteettomasta päättämisestä
aiheutuvasta ansionmenetyksen korvauksesta. (Valtion virkamieslaki (19.8.1994/750) 55 § ja 55a
§)
Jos virkamieheltä on jäänyt saamatta säännöllistä työajan ansiota, maksetaan se virkamiehelle
viipymättä, sitten kun siitä on vähennetty samalta ajalta saadut ansiotulot, sairauspäiväraha ja
äitiys-raha. Työttömyysetuutta ei ole mainittu vähennettävänä eränä. Vähennettävät ansiotulot
ovat voineet syntyä muissa palvelussuhteissa, ammatinharjoittajana tai yrittäjänä tulona, jota
virkamies ei olisi saanut virkaa hoitaessaan. Maksetut sairauspäiväraha ja äitiysraha vähennetään
vastaavalta ajalta, siltä osin kuin työnantajalla on oikeus kyseiseen etuuteen Sairausvakuutuslain 7
luvun 4 §:n nojalla.
37
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
1.4.2.6.4. Lomakorvauksen tai taloudellisen etuuden
jaksotusmenettely
Lomakorvaus/taloudellinen etuus jaksotetaan työsuhteen päättymisestä lukien henkilön
viimeisimmästä työsuhteesta saaman palkan perusteella.
Lomakorvaus jaksotetaan kuitenkin vain, jos se perustuu 31.12.2012 tai sitä ennen päättyneeseen
kokoaikaiseen työsuhteeseen. Sen sijaan 1.1.2013 tai sen jälkeen päättyneen työsuhteen
perusteella maksettavaa lomakorvausta ei jaksoteta.
Jos lomakorvaus/taloudellinen etuus maksetaan vasta työsuhteen päättymisen jälkeen, se
voidaan jaksottaa myös maksamisajankohdasta lukien. Jos lomakorvaus/taloudellinen etuus
maksetaan työsuhteen päättymisen jälkeen siinä tarkoituksessa, että jaksotukselta vältyttäisiin, se
tulee kuitenkin jaksottaa työsuhteen päättymisestä lukien. Palkkaturvana maksettu lomakorvaus
jaksotetaan maksamishetkestä lukien.
Jaksotus tehdään jakamalla lomakorvaus/taloudellinen etuus henkilön päiväpalkalla. Päiväpalkka
saadaan jakamalla viimeisimmän työsuhteen kuukausipalkka luvulla 21,5 ja lyhyemmältä
ajalta maksettu palkka laskennallisten työpäivien määrällä (5 päivää/viikko). Palkkaan ei lueta
lomarahaa, eikä korvausta pitämättä jääneestä vuosilomasta. Jaksotus tehdään vastaamaan
täysiä työttömyysetuuspäiviä, jolloin tarvittava pyöristys suoritetaan alaspäin.
Kalenteriviikkoon voi sisältyä enintään viisi jaksotuspäivää.
Esimerkki 1
A on työsuhteessa ajalla 1.8.2002–31.1.2004. Hänen kuukausipalkkansa
on 1 505 euroa. Työsuhteen päättyessä A saa irtisanomisajan
palkkaa ajalta 1.–31.1.2004 ja lomakorvausta 1 000 euroa.
A:n päiväpalkka on 1 505 : 21,5 = 70 euroa. Jaettaessa lomakorvaus (1 000 euroa) päiväpalkalla
(70 euroa) saadaan jaksotusajaksi 14,28 päivää. Jaksotusaika pyöristetään alaspäin, joten
oikeutta työttömyysetuuteen ei ole 14 päivältä. Jaksotusajan ensimmäinen päivä on 2.2.2004.
Koska jaksotuspäiviä kuluu kalenteriviikossa viisi, jaksotusajan viimeinen päivä on 19.2.2004.
Esimerkki 2
A on työsuhteessa ajalla 1.8.2002–31.1.2004. Hänen kuukausipalkkansa
on 1 505 euroa. Työsuhteen päättyessä A saa irtisanomisajan palkkaa
ajalta 1.–31.1.2004 ja työnantajaltaan 1 200 euron arvoisen tietokoneen.
A:n päiväpalkka on 1 505 : 21,5 = 70 euroa. Jaettaessa saadun etuuden arvo
(1 200 euroa) päiväpalkalla (70 euroa) saadaan jaksotusajaksi 17,14 päivää.
Jaksotusaika pyöristetään alaspäin, joten oikeutta työttömyysetuuteen ei ole 17
päivältä. Jaksotusajan ensimmäinen päivä on 2.2.2004. Koska jaksotuspäiviä
kuluu kalenteriviikossa viisi, jaksotusajan viimeinen päivä on 24.2.2004.
Jos henkilö on saanut sekä työnantajan maksamaa taloudellista etuutta että lomakorvausta,
etuudet lasketaan ennen päiväpalkalla jakamista yhteen ja muodostetaan yksi jaksotusaika.
Esimerkki 3
A on työsuhteessa ajalla 1.8.2002–31.1.2004. Hänen kuukausipalkkansa on 1 505
euroa. Työsuhteen päättyessä A saa irtisanomisajan palkkaa ajalta 1.–31.1.2004.
A saa lisäksi lomakorvausta 1 000 euroa ja 1 200 euron arvoisen tietokoneen.
38
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
A:n päiväpalkka on 1 505 : 21,5 = 70 euroa. Jaettaessa lomakorvaus ja taloudellinen
etuus(1 000 + 1 200 euroa) päiväpalkalla (70 euroa) saadaan jaksotusajaksi 31,43 päivää.
Jaksotusaika pyöristetään alaspäin, joten oikeutta työttömyysetuuteen ei ole 31 päivältä.
Koska jaksotuspäiviä kuluu kalenteriviikossa viisi, jaksotusajan viimeinen päivä on 15.3.2004.
Jaksotusaika kuluu samanaikaisesti korvauksettoman määräajan tai muun työvoimapoliittisen
esteen aikana.
Jos asiakas jättää työttömyysetuushakemuksensa palkkatietoineen heti työttömäksi jäätyään
siten, että lomakorvauksen/taloudellisen etuuden jaksotus kohdistuu reilusti hakemuksessa
ilmoitettuja päiviä pidemmälle, voit antaa jaksotusajasta asiakkaalle hylkäävän päätöksen. Lähetä
päätöksen mukana asiakkaalle tt2-lomake omavastuuajalle. Kerro asiakkaalle päätöksessä, että
päätöstä tullaan tarkistamaan jaksotuksen päättymisestä lukien hakijan toimitettua työttömyysajan
ilmoituksen omavastuuajalta. Tämä lyhentää käsittelyaikaa. Jos lomakorvauksen jaksotus
kohdistuu takautuvaan aikaan tai vain joitakin päiviä hakemuksessa ilmoitettua aikaa pidemmälle
ajalle, ei erillistä hylkäävää päätöstä jaksotusajasta tule tehdä. Pyydä tällöin asiakasta täyttämään
seuraava tt2-lomake omavastuuajan määrittämiseksi ja myönnön aloittamiseksi. Ilmoita samalla
asiakkaalle, että päätös työttömyysetuudesta annetaan, kun työttömyysajan ilmoitus on toimitettu.
Esimerkki 4
A jää työttömäksi 7.6.2010 lukien ja jättää työttömyysetuushakemuksen Kelalle heti
ilmoittauduttuaan työttömäksi työnhakijaksi. Hakemuksen liitteinä olevista palkkatodistuksista
käy ilmi työssäoloehdon täyttyminen ja lomakorvauksen määrä sekä päiväpalkka.
Lomakorvauksen jaksotusajaksi tulee 22 päivää eli aika 7.6. – 6.7.2010. Hakemus
otetaan työjonolta käsittelyyn 10.6. Käsittelijä antaa lomakorvauksesta hylkäävän
päätöksen jaksotusajalle ja lähettää päätöksen liitteenä tt2-lomakkeen omavastuuajalle.
1.4.2.6.5. Rahakorvaus
Kahden kuukauden kuluessa ennen kokoaikaisen lomautuksen alkamista tai sen aikana
työaikapankista maksettu rahakorvaus estää työttömyysetuuden myöntämisen ajalta, jolle
rahakorvaus jaksotetaan.
Rahakorvauksella tarkoitetaan työaikapankista rahana nostettua suoritusta, jota vastaavaa vapaaaikaa ei ole pidetty.
Rahanoston lisäksi rahakorvauksena pidetään sitä osaa nostetusta vapaa-ajasta, joka ylittää
alalla sovellettavan kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajan. Jos esimerkiksi työntekijä, jonka
viikkotyöaika on 40 tuntia, pitää viikon työaikapankkivapaata ja nostaa työaikapankista 60 tuntia
aikaa ja sitä vastaavan palkan, katsotaan 20 tunnin palkka jaksotettavaksi rahakorvaukseksi.
Rahakorvauksena pidetään myös vapaa-aikaa ja sitä vastaavaa palkkaa silloin, kun vapaaaikaa nostetaan ajalle, jolle työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta. Jos työntekijä on
esim. kokoaikaisesti lomautettu, hänen lomautuspäivinään pitämäänsä vapaata ja sitä vastaavaa
palkkaa pidetään rahakorvauksena.
1.4.2.6.6. Rahakorvauksen jaksotusmenettely
Työaikapankista nostettu rahakorvaus jaksotetaan henkilön viimeisimmästä työsuhteesta saaman
päiväpalkan perusteella.
39
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
Päiväpalkka saadaan jakamalla viimeisimmän työsuhteen kuukausipalkka luvulla 21,5 ja
lyhyemmältä ajalta maksettu palkka laskennallisten työpäivien määrällä (5 päivää/viikko).
Palkkaan ei lueta lomarahaa, eikä korvausta pitämättä jääneestä vuosilomasta. Jaksotus tehdään
vastaamaan täysiä työttömyysetuuspäiviä, jolloin tarvittava pyöristys suoritetaan alaspäin.
Jaksotus kohdennetaan lomautusilmoituksen mukaisille lomautuspäiville. Jos työntekijä on esim.
joka toinen viikko työssä ja joka toinen viikko lomautettuna, kohdistetaan jaksotettavat päivät
lomautusajoille, mutta ei työviikkojen ajalle.
Jos rahakorvaus on maksettu lomautuksen aikana, jaksotus voidaan tehdä rahakorvauksen
maksamisajankohdasta lukien.
Jos jaksotettavia päiviä on enemmän kuin lomautuspäiviä, nämä päivät eivät siirry jaksotettaviksi
mahdollisen uuden lomautuksen aikana, ellei rahakorvausta ole nostettu kahden kuukauden
kuluessa uudesta lomautuksesta.
Jaksotusaika kuluu samanaikaisesti korvauksettoman määräajan tai muun työvoimapoliittisen
maksamisen esteen aikana.
1.4.2.6.7. Yritysomaisuuden myyntivoitto
Päätoimista yritystoimintaa harjoittaneella henkilöllä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen ajalta, jolle
yritystoiminnan lopettamiseen liittyvä yritysomaisuuden myyntivoitto jaksotetaan (TTL 1290/2002
3 luku 7 § ja työttömyysturvalain täytäntöönpanosta annettu asetus 1330/2002 3 luku). Siitä,
ketä pidetään työttömyysturvalain tarkoittamassa mielessä yrittäjänä ja milloin yritystoiminta on
päätoimista, kerrotaan kappaleessa Päätoiminen yritystoiminta.
1.4.2.6.7.1. Milloin myyntivoitto jaksotetaan?
Myyntivoitto jaksotetaan päätoimista yritystoimintaa harjoittaneiden henkilöiden lopettaessa
yritystoimintansa tai myydessä yritystoiminnan lopettamiseen liittyen yrityksensä omaisuutta.
Myyntivoitto jaksotetaan silloin, kun:
•
•
•
•
yritysomaisuus on myyty
osuus yrityksestä on myyty
koko maatila on luovutettu (myös sukupolvenvaihdokset)
yritystoiminta on lopetettu, vaikka yritysomaisuutta ei ole myyty.
Myyntivoitto jaksotetaan myös tilanteessa, jossa yhtiön osakas tai yhtiömies myy osuutensa
yrityksen jatkaessa toimintaansa.
Maatalousyrityksen osalta myyntivoitto jaksotetaan vain siinä tapauksessa, että koko yritystoiminta
eli tila luovutetaan.
Myyntivoiton jaksottaminen liittyy aina yritystoiminnan lopettamiseen. Yritystoiminnan lopettamisen
edellytykset ovat muuttuneet 1.1.2013 lukien. Yritystoimintaa tarkastellaan työttömyysturvalain
näkökulmasta joko toiminnassa olevana (aloitettu tuotannollinen ja taloudellinen toiminta jatkuu)
taikka lopetettuna. Vaikkakin edellytykset ovat luonteeltaan työvoimapoliittisia, niitä voidaan
käyttää hyväksi myös arvioitaessa, onko yrittäjän työskentelyä ja yritystoimintaa pidettävä
lopetettuna. (TTL 2 luku 6–9 §)
40
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
Yritystoiminta katsotaan pääsääntöisesti lopetetuksi, ellei muuhun arvioon ole aihetta, jos
•
•
•
•
tuomioistuin on velallisen tai velkojan aloitteesta tehnyt päätöksen konkurssiin asettamisesta;
osakeyhtiö tai osuuskunta on asetettu selvitystilaan;
muun yhtiön kuin osakeyhtiön purkamisesta on tehty kaikkien yhtiömiesten kesken sopimus;
tuotannollinen ja taloudellinen toiminta on päättynyt ja henkilö on:
a) luopunut yrittäjän eläkelain tai maatalousyrittäjän eläkelain mukaisesta eläkevakuutuksesta;
b) jättänyt Verohallinnolle ilmoituksen yrityksen poistamiseksi ennakkoperintärekisteristä; c)
jättänyt Verohallinnolle ilmoituksen yrityksen poistamiseksi työnantajarekisteristä; ja d) jättänyt
Verohallinnolle joko ilmoituksen yrityksen poistamiseksi arvonlisäverovelvollisten rekisteristä tai
yritystoiminnan keskeytymisestä; tai
• muiden edellä mainittuihin verrattavien seikkojen perusteella on ilmeistä, että tuotannollinen ja
taloudellinen toiminta on kokonaan päättynyt. (TTL 2 luku 6 §)
Omaa työtä yritystoimintaan rinnastettavalla tavalla tekevän toiminnan lopettamisen edellytykset
ovat väljemmät, koska omaa työtä tekevä ei ole välttämättä velvollinen rekisteröitymään
Verohallinnon rekistereihin eikä ottamaan eläkevakuutusta. Päätoimisesti omassa työssään
työllistyneen henkilön katsotaan edelleen työllistyvän siinä siihen ajankohtaan asti, jona
työnhakijan esittämän selvityksen perusteella tai muuten on ilmeistä, ettei toimintaa enää jatketa.
(TTL 2 luku 9 §)
1.4.2.6.7.2. Milloin myyntivoittoa ei jaksoteta?
Myyntivoittoa ei jaksoteta, kun kyseessä on:
•
•
•
•
•
•
maatilan osamyynti
konkurssiin päättynyt yritystoiminta (paitsi jos tulee jaettavaa omaisuutta)
avioerotilanne, jos yritystä ei myydä kolmannelle osapuolelle
yritystoiminta, joka on kestänyt enintään 18 kuukautta
myyntivoitto joka on saatu ennen yrityksen lopettamista edeltävää 6 kuukauden aikaa tai
tilanne, jossa yrityksen viimeisen tilikauden taseen loppusumma vähennettynä yritystoiminnan
veloilla on enintään 20 000 euroa, kun yritystoiminta päättynyt ja yrittäjän työttömyys
alkanut 1.1.2014 tai sen jälkeen (31.12.2013 saakka raja-arvo on enintään 10 000 euroa,
kun yritystoiminta päättynyt ja yrittäjän työttömyys alkanut 31.12.2013 tai sitä ennen; ks.
jäljempänä uuden raja-arvon voimaantulosäännöksestä).
Myytäessä ainoastaan osa maatilasta, esim. karja- tai maitokiintiöt, myyntituloa ei jaksoteta, vaan
se otetaan työttömyysetuudessa huomioon soviteltavana tulona edellyttäen, että henkilöllä on
oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen. Maatalousyrityksen osittaiseen luovuttamiseen liittyviä
muita soviteltavia tuloja voivat olla esim. luovutuskorvaukset sekä peltojen vuokratulot.
Jos yritystoiminta on päättynyt konkurssiin, ei yleensä ole jaksotettavaa myyntivoittoa eikä
asiakkaalta edellytetä myyntivoittolaskelman tekemistä. Konkurssituomion jälkeen saattaa tulla
sellaista jaettavaa omaisuutta, joka tulee ottaa huomioon jaksotuksessa, jolloin tehdään jaksotus
konkurssituomion antamisajankohdasta lukien.
Myyntivoittoa ei jaksoteta tilanteessa, jossa puolisot ovat yhdessä omistaneet yrityksen ja toinen
puoliso lähtee yrityksestä (esim. maatila) saaden avioeron yhteydessä tasinkoa. Mikäli yrityksestä
lähtevä puoliso myy osuutensa kolmannelle henkilölle, myyntivoiton jaksotus tehdään. Jos
yritys on ollut avoliitossa olevien yhteisomistuksessa ja puoliso myy osuutensa erotilanteessa,
myyntivoitto tulee jaksotettavaksi.
41
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
Myyntivoiton jaksotusta ei suoriteta, jos yritystoiminta on kestänyt alle 18 kuukautta. Arvioitaessa
yritystoiminnan kestoa, yritystoiminnan katsotaan alkaneen, kun varsinainen taloudellinen ja
tuotannollinen toiminta on alkanut. Jos yritystoiminnan valmisteluun liittyy poikkeuksellisen
työllistäviä seikkoja, yritystoiminnan voidaan katsoa olevan päätoimista jo ennen varsinaisen
yritystoiminnan alkamista.
Myyntivoittoa ei jaksoteta myöskään silloin, kun yrityksen viimeisen tilikauden taseen loppusumma
vähennettynä yritystoiminnan veloilla on enintään 20 000 euroa. Taseen loppusumma
tarkoittaa yrityksen lopettamista edeltäneen viimeisen tilikauden taseen loppusummaa. Tästä
loppusummasta vähennetään yritystoimintaan kohdistuvat velat. Tasevertailussa ei oteta
huomioon käyttöomaisuudesta tai muista pitkäaikaisista sijoituksista kuuden kuukauden aikana
ennen lopettamista tai todisteellista keskeytymistä saatua myyntivoittoa.
31.12.2013 saakka voimassa ollutta enintään 10 000 euron raja-arvoa sovelletaan, jos
yritystoiminta on päättynyt ja yrittäjän työttömyys on alkanut viimeistään 31.12.2013 tai
sitä ennen. Se, koska hakijan yritystoiminta on päättynyt, ilmenee TE- toimiston antamasta
työvoimapoliittisesta lausunnosta.
Jos yritystoiminta on loppunut ja työttömyys alkanut 1.1.2014 tai sen jälkeen, sovelletaan
korkeampaa 20 000 euron rajaa. Myyntivoittoa ei silloin jaksoteta, mikäli yrityksen viimeisen
tilikauden taseen loppusumma vähennettynä yritystoiminnan veloilla on enintään 20 000
euroa. Korkeampaa rajaa sovelletaan aina silloin, kun yritystoimintaa harjoittaneen työnhakijan
yritystoiminnan on työvoimapoliittisessa lausunnossa katsottu päättyneen aikaisintaan 1.1.2014
alkaen. Jos yritystoiminnan päättymisajankohta ei ilmene työvoimapoliittisesta lausunnosta,
Kelan tulee tiedustella sitä TE-toimistolta. Voimaantulosäännöksessä puhutaan yritystoiminnan
päättymisestä ja työttömyyden alkamisesta, jotka eivät ole sama asia kuin työttömäksi
työnhakijaksi rekisteröityminen. Siten tosiasiassa aiemmin yritystoimintansa lopettanut työnhakija
ei voi tulla uusien säännösten piiriin siirtämällä työnhakijaksi rekisteröitymistään uuden lain
voimaan tuloon asti.
Yrityksen osaomistajan saaman myyntivoiton tasevertailu 1.1.2014 lukien suoritetaan siten, että
jaksotettavan myyntivoiton rajana pidetään osaomistajuutta vastaavaa suhteellista osuutta 20 000
euron enimmäismäärästä. (ks. esimerkit 3 ja 5)
Esimerkki 1
Työttömyysetuuden hakija on aloittanut yritystoimintansa 1.1.2010 ja
lopettanut sen 20.3.2011. Yritystoiminta on kestänyt alle 18 kuukautta, joten
mahdollista myyntivoittoa ei jaksoteta, eikä myyntivoittolaskelmaa tehdä.
Esimerkki 2
Työttömyysetuuden hakija on aloittanut yritystoimintansa (toiminimi A) 1.9.2010. Hän poistaa
toiminimen kaupparekisteristä 31.8.2011 ja jatkaa yrittämistä kommandiittiyhtiön muodossa
1.9.2011 lähtien. Yritystoiminta lopetetaan 15.4.2012. Henkilön yritystoiminta on kestänyt yli 18
kuukautta, joten mahdollisen myyntivoittojaksotuksen selvittämiseksi on suoritettava tasetarkastelu eli selvitettävä jääkö viimeisen tilikauden taseen loppusumma enintään 20 000 euroa.
Esimerkki 3
Työttömyysetuuden hakija on toiminut yrittäjänä yli 18 kk työskentelemällä johtavassa asemassa
osakeyhtiössä, josta hän on omistanut 50 %. Osakeyhtiö on myyty 15.3.2012. Tilikaudelle
1.1.–31.12.2011 vahvistetun taseen loppusumma on 37 000 euroa. Taseesta ilmenee, että
yrityksellä on lyhyt- ja pitkäaikaisia velkoja yhteensä 17 000 euroa. Kun taseen loppusummasta
vähennetään velkojen määrä, saadaan tulokseksi 20 000 euroa. Hakijan omistusosuuden
(50 %) mukainen osuus taseen loppusummasta on 10 000 euroa, mikä on samansuuruinen
42
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
kuin hänen suhteellinen osuutensa (50 %) 20 000 euron enimmäismäärästä (10 000 euroa),
joten mahdollista myyntivoittoa ei jaksoteta eikä myyntivoittolaskelmaa tarvitse tehdä.
Esimerkki 4
A on lopettanut pitkäaikaisen ja päätoimisen yritystoimintansa 15.4.2014 ja hakenut
työttömyysetuutta 15.5.2014 alkaen. Viimeisen vahvistetun tilikauden 1.1.- 31.12.2013 taseen
loppusumma on 18 000 euroa. Yrityksen pitkäaikaiset velat ovat 6 000 euroa. Erotus 12
000 euroa ei ylitä raja-arvoa 20 000 euroa, eikä yritystoiminnan myyntivoittoa jaksoteta.
Esimerkki 5
B omistaa 30 % X Oy:n osakekannasta. Yritystoiminta lopetetaan. Yrityksen
viimeisen vahvistetun tilikauden taseen loppusumma vähennettynä
yritystoiminnan veloilla on 30 000 euroa. Myyntivoitto on selvitettävä. B:n
omistusoikeuden (30%) mukainen jaksotettava myyntivoitto on 9 000 euroa.
1.4.2.6.7.3. Myyntivoiton selvitys
Myyntivoiton selvityslomaketta tarvitaan myyntivoiton jaksottamisen selvittämiseen.
Myyntivoiton selvityksen tekeminen on 31.12.2012 asti edellytys myös sille, että TE-toimisto voi
katsoa henkilön työttömäksi, joten saadakseen työttömyysetuutta hakijan on tehtävä myyntivoiton
selvitys, vaikka mitään myyntivoittoa ei muodostuisikaan. Kelan on aina otettava vastaan
myyntivoiton selvityslomake ja annettava asiakkaalle todistus lomakkeen vastaanottamisesta.
1.1.2013 alkaen myyntivoittolaskelman jättämistä ei edellytetä työttömyysetuuden saamisen
työvoimapoliittisena edellytyksenä. Kelan ei siten tarvitse 1.1.2013 jälkeen antaa asiakkaalle
todistusta myyntivoittolaskelman vastaanottamisesta TE-toimistoa varten.
Myyntivoittolaskelma on kuitenkin jätettävä etuuden maksajalle silloin, kun myyntivoitto voi tulla
jaksotettavaksi. Laskelmaa tarvitaan myyntivoiton jaksottamisen selvittämiseen.
Kun henkilö hakee työttömyysetuutta yritystoiminnan lopettamisen yhteydessä, pyydä asiakkaalta
myyntivoiton selvityslomake riippumatta siitä, onko yritysomaisuus myyty vai ei. Jos Kelassa
olevista tiedoista käy kuitenkin ilmi, että yritystoiminta on kestänyt enintään 18 kuukautta tai
päättynyt konkurssiin, ei myyntivoiton selvityslomaketta tarvitse pyytää. Jos em. seikat eivät
käy ilmi Kelan tiedoista tai työvoimapoliittisesta lausunnosta, pyydä asiakasta toimittamaan
myyntivoiton selvityslomake yritystoiminnan lopettamisen yhteydessä.
Myyntivoiton selvityslomakkeen lisäksi voit tarvita myyntivoiton jaksottamista varten muitakin
asiakirjoja. Pyydä selvitykset asiakkaalta vain, mikäli ne eivät selviä Kelassa olevista tai Kelan
saatavissa olevista tiedoista, tai asiaa täytyy muuten selvittää tarkemmin.
Myyntivoiton selvittämiseksi tarvittavia asiakirjoja ovat:
•
•
•
•
•
•
•
myyntivoiton selvityslomake
konkurssihakemuksen kopio
viimeisimmän täyden päättyneen tilikauden tuloslaskelma ja tase
viimeisimmän tilikauden (vajaa) tuloslaskelma ja tase
kauppakirja yrityksen tai yritysomaisuuden myynnistä
selvitys mahdollisista omaisuuden myyntikuluista (jos asiakas haluaa ne esittää)
luotettava selvitys omaisuuden reaaliarvosta (tarvittaessa)
43
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
• eläkelaitoksen todistus YEL-/MYEL-vakuutuksen päättymisestä (YEL-/MYEL-vakuutuksen
vuositulo on nähtävissä järjestelmästä)
• selvitys yritystoiminnan kestosta (ei tarvita välttämättä, jos selviää esim. YTJ-rekisteristä)
• selvitykset lopettamistoimenpiteistä (tarvittaessa voidaan pyytää selvitys, esim. että yritys
poistettu ennakonperintä-, kauppa- tai alv-rekisteristä)
• selvitys hakijan vastattavaksi jääneistä yritystoimintaan kohdistuvista veloista (osakeyhtiössä
ei ole välttämättä taseessa oleva velka)
• verottajan kiinteistöverotiedot (maatalousyrittäjät lähinnä)
Lisäksi avoimesta, kommandiitti- tai osakeyhtiöstä pyydetään tarpeen mukaan
•
•
•
•
selvitys, jossa näkyy hakijan osuus yhtiöstä (yhtiösopimus, verolomake 35, veroilmoitus)
kauppakirja yhtiöosuuden/osakkeiden myynnistä
selvitys palkasta, jos on ollut TEL-vakuutettu
selvitys osakkeiden hankintahinnasta ja myyntikuluista (asiakkaan halutessa).
1.4.2.6.7.4. Tasetarkastelu
Tasetarkastelussa selvitetään yritystoiminnan laajuus viimeisen täyden tilikauden taseen
perusteella.
Hakija toimittaa myyntivoiton selvityslomakkeen liitteinä tuloslaskelman ja taseen. Tuloslaskelman
ja taseen avulla lomakkeen tietojen paikkansapitävyyttä voidaan epäselvissä tilanteissa
arvioida. Lomakkeella ilmoitettuja tietoja verrataan esim. silloin, kun yritysomaisuutta ei ole
myyty ja jaksotus tehdään netto-omaisuuden perusteella. Taseesta voidaan tällöin varmistaa
poistamattoman hankintamenon määrä. Taseesta voidaan yleensä määrittää myös se, onko
yritysomaisuutta edelleen myymättä ja tulisiko tämä huomioida myyntivoiton ohella. Myös yrityksen
velkojen määrä voidaan tarkistaa taseen "vieraasta pääomasta".
Tuloslaskelma kertoo, mitä tilikauden aikana on myyty ja ostettu, sekä sen, onko yrityksen tulos
ollut voitollinen vai tappiollinen. Myös myyntivoitto kirjataan tuloslaskelmaan.
Taseesta voidaan todeta, mitä omaisuutta ja velkoja yrityksellä on tilikauden päättyessä. Taseen
"vastaavaa puolelle" on kirjattu varallisuus, joka yrityksellä on käytössään. Taseen "vastattavaa
puolelle" on kirjattu ne menot, joista yritys on vastuussa varallisuudellaan sekä oma pääoma.
Jos yrityksellä ei ole tasetta sen vuoksi, että yrityksellä ei ole velvollisuutta pitää kahdenkertaista
kirjanpitoa (esim. ammatinharjoittajat ja maatalousyrittäjät), tai tasetta ei muusta syystä ole
tosiasiallisesti laadittu, taseen loppusumma tarkoittaisi yrityksen omaisuusluettelosta vastaavana
ajankohtana ilmeneviä varoja. Omaisuusluettelo laaditaan viimeisimmän tilikauden päättyessä
vallinneiden olosuhteiden mukaisena. Esim. jos tilikausi on kalenterivuosi ja yritystoiminta loppuu
toukokuun alussa, käytetään edellisen vuoden 31.12. tilanteen mukaan vahvistettua tasetta.
Tarkastelu tehdään vähentämällä varoista yritystoiminnan senhetkiset velat.
Kun yritys myy omaisuuttaan, mahdollinen myyntivoitto kirjataan tuloslaskelmaan joko
"liiketoiminnan muihin tuottoihin" tai "satunnaisiin tuottoihin". Tuloslaskelmaan kirjattu myyntivoitto
on laskettu vähentämällä kauppahinnasta omaisuuden poistamatta oleva hankintameno.
Taseessa yrityksen omaisuus on kirjattu "vastaavaa puolelle". "Käyttöomaisuudella" ja muilla
pitkäaikaisilla sijoituksilla tarkoitetaan samaa kuin taseen pysyviin vastaaviin kuuluvalla
omaisuudella. "Käyttöomaisuus" sisältää mm. yrityksen liikearvon, rakennukset, koneet sekä
kaluston. "Vaihto-omaisuuteen" on kirjattu yrityksen varaston arvo. "Rahoitusomaisuus" sisältää
mm. yrityksen myyntisaamiset, jotka kertovat paljonko yritys on vielä saamassa asiakkailtaan
sekä rahatilit (ei jaksotettavaa). Taseen "vastattavaa puolelle" on kirjattu yrityksen vastuut; eli
44
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
ne sitoumukset, jotka yritystoiminnan päättyessä on katettava ennen kuin yrityksen varallisuus
voidaan jakaa osakkaiden kesken. "Oma pääoma" sisältää osakkaiden yritykseensä sijoittamat
varallisuuserät, joilla ei ole merkitystä myyntivoiton määrittämisessä. "Vieraspääoma" sisältää
yrityksen lyhytaikaiset ja pitkäaikaiset velat.
Jos taseen loppusumman ja velkojen erotus on enintään 20 000 euroa, katsotaan yritystoiminta
niin vähäiseksi, ettei yrityksen lopettamiseen liittyvää myyntivoittoa oteta huomioon eikä laskelmaa
tarvit-se tarkemmin tehdä. Asiakkaan on kuitenkin vahvistettava antamansa tiedot oikeiksi
allekirjoittamal¬la myyntivoiton selvityslomake. Liitteenä tulee toimittaa viimeisen täyden tilikauden
tase tai jos sellaista ei ole tehty, oikeaksi vahvistettu sen hetkinen omaisuusluettelo. (ks. raja-arvon
voimaantulon soveltamisohje.)
1.4.2.6.7.5. Myyntivoiton määrittely
Kun omaisuus on myyty, myyntivoitto lasketaan vähentämällä myyntihinnasta:
• oletettuna hankintamenona 50 %; tai
• omaisuuden hankintamenon poistamatta olevan osan ja voiton hankkimisesta aiheutuneiden
kulujen yhteismäärä, jos se on suurempi kuin hankintameno-olettama.
Käyttöomaisuudesta tai muista pitkäaikaisista sijoituksista saatua myyntivoittoa pidetään
yritystoiminnan lopettamiseen liittyvänä tulona myös silloin, kun se on saatu yritystoiminnan
lopettamista edeltävien kuuden kuukauden aikana. Näin on myös silloin, kun omistaja on nostanut
myyntivoiton yksityiskäyttöön. Jos käyttöomaisuuden myynnistä saatu tulo sisältyy yrityksen
rahoitusomaisuuteen, sitä ei oteta huomioon myyntivoittoa laskettaessa, jotta myydyn omaisuuden
arvo ei tule otetuksi huomioon kahteen kertaan.
Myös verovapaat myyntivoitot esim. sukupolvenvaihdosluovutukset jaksotetaan myyntivoittona.
Myyntivoittona ei kuitenkaan oteta huomioon yrittäjän- tai maatalousyrittäjän omana asuntona
käyttämän rakennuksen arvoa.
Jaksotettavana yritysomaisuutena ei pidetä yrityksen rahoitusomaisuutta. Rahoitusomaisuutta
ovat rahat, pankki- ja tilisaamiset, saamavekselit sekä muut vastaavat rahoitusvarat. (Laki
elinkeinotulon verottamisesta 360/1968 9 §)
Saadusta myyntivoitosta vähennetään myyjän vastattaviksi jäävät yritystoimintaan kohdistuvat
velat ja velkojen erääntyneet korot. Velat voidaan vähentää myös siinä tapauksessa, että yrittäjä
on henkilökohtaisesti joko velka- tai takaussitoumuksen perusteella vastuussa yritystoimintaan
liittyvästä velasta. Velan luonteesta yritystoiminnan velkana on tällöin kuitenkin esitettävä
luotettava selvitys esim. pankin todistus velan käyttötarkoituksesta. Yrityksen taseesta ilmenevää
velkaa voidaan yleensä pitää yritystoiminnan velkana.
Myyntivoitto jaksotetaan myös tilanteessa, jossa yhtiön osakas tai yhtiömies myy osuutensa
yrityksen jatkaessa toimintaansa. Kun koko yritys myydään ja omistajia on useampia, myyntivoitto
jaetaan omistajien kesken heidän omistusosuuksiensa suhteessa. Yhtiömiehen tai osakkaan
myydessä osuutensa pidetään myyntihintana kauppahintaa. Jos henkilö myy osuuksia ja osakkeita
yrityksen jatkaessa toimintaansa, myyntivoitto lasketaan hankintameno-olettaman avulla, ellei
todellinen hankintahinta ja myynnistä aiheutuvat kustannukset ole suuremmat kuin hankintamenoolettaman mukainen määrä.
Esimerkki 1
Henkilöt myyvät puoliksi omistamansa avoimen yhtiön sekä sen käyttöomaisuuden 100 000
eurolla. Yritystoiminta on aloitettu vuonna 1980. Taseesta ilmenevä käyttöomaisuuden
45
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
verotuksessa poistamatta oleva määrä on 8 500 euroa. Myyntihinnasta vähennetään
hankintameno-olettaman mukainen määrä, koska tämä johtaa hakijalle edullisempaan tulokseen
eli 100 000 – (100 000 x 50 %) = 50 000. Saatu myyntivoitto puolitetaan omistajien kesken.
Esimerkki 2
Henkilöt myyvät puoliksi omistamansa avoimen yhtiön sekä sen käyttöomaisuuden
100 000 eurolla. Yritystoiminta on aloitettu vuonna 1980. Käyttöomaisuuden
taseesta ilmenevä verotuksessa vielä poistamatta oleva määrä on 8 500 euroa.
Hakijoilla on yritystoiminnasta aiheutunutta velkaa, jonka suorittamisesta he ovat
henkilökohtaisesti sitoutuneet vastaamaan yhteensä 50 000 eurolla. Myyntivoitto
lasketaan seuraavasti: 100 000 – (100 000 x 50 %) = 50 000 – 50 000 = 0 euroa.
Esimerkki 3
Henkilö lopettaa yritystoiminnan. Käyttöomaisuutta (metsätyökoneita) ei saada myydyksi heti.
Käyttöomaisuuden taseesta ilmenevä poistamatta oleva hankintameno on 60 000 euroa.
Hakija esittää koneet myyneen maahantuojan selvityksen koneiden takaisinostohinnasta,
jonka mukainen arvo on enintään 43 000 euroa. Reaaliarvosta voidaan vähentää omaisuuden
poistamatta oleva hankintahinta tai hankintameno-olettama. Koska poistamatta oleva
hankintameno johtaa hakijalle edullisempaan tulokseen, voidaan tätä määrää käyttää.
Myyntivoittoa ei muodostu, koska poistamatta oleva hankintameno on suurempi kuin reaaliarvo.
Esimerkki 4
Henkilö lopettaa yritystoiminnan. Hän myy yrityksen käyttöomaisuuteen
kuuluvan pakettiauton 5 000 eurolla. Yrityksen varastoa, arvoltaan 17 500
euroa, ei myydä. Myyntivoitto lasketaan siten, että sekä myyntivoitto myydystä
omaisuudesta että myymättä olevan omaisuuden nettoarvo jaksotetaan.
Myytäessä osakkeita tai osuuksia myyntivoitto lasketaan hankintamenoolettaman avulla, elleivät hankintahinta ja myynnistä aiheutuneet todelliset
kustannukset ole suuremmat, kuin hankintameno-olettaman mukainen määrä.
Esimerkki 5
Henkilö myy 50 %:n osuutensa osakeyhtiön osakepääomasta 50 000 eurolla osayhtiön
jatkaessa toimintaansa. Henkilölle on aiheutunut kuluja myynnistä 1 700 euroa.
Osakkeiden hankintahinta on ollut 10 000 euroa. Yritystoiminta on aloitettu 1990.
Myyntihinnasta vähennetään hankintameno-olettaman mukainen määrä, koska tämä johtaa
hakijalle edullisempaan loppu-tulokseen eli: 50 000 – (50 000 x 50 %) = 25 000 euroa.
Kun omaisuutta ei ole myyty tai jos se on myyty vain osittain, myyntivoitto lasketaan nettoomaisuuden perusteella. Netto-omaisuus saadaan vähentämällä omaisuuden reaaliarvosta joko
hankintameno-olettaman mukainen määrä taikka omaisuuden poistamatta oleva hankintameno.
Omaisuuden reaaliarvolla tarkoitetaan todellista, esim. kirjanpitäjän arvioon perustuvaa, määrää.
Hakijan tulee esittää luotettava selvitys omaisuuden arvosta. Netto-omaisuudesta vähennetään
yritystoimintaan kohdistuvat velat ja velkojen erääntyneet korot.
46
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
1.4.2.6.7.6. Myyntivoiton jaksotusmenettely
Myyntivoitto jaksotetaan yrittäjän työtulon perusteella tai täysimääräisen peruspäivärahan määrän
perusteella, jos sen määrä on kuukaudessa suurempi kuin työtulo. Työtulona pidetään henkilön
yritystoimintaa koskevan eläkevakuutuksen perusteena olevaa työtuloa. Jos henkilöllä ei ole
yritystoimintaa koskevaa eläkevakuutusta, tai jos eläkevakuutuksen suuruus on ollut ilmeisessä
epäsuhteessa yritystoiminnan suuruuteen, käytetään jaksotuksessa sitä työtuloa, jonka perusteella
henkilön olisi tullut eläkevakuutus ottaa. Jos eläkevakuutuksen ottaminen on laiminlyöty, voidaan
yleensä käyttää vakuutusmuodon vähimmäismääriä. YEL-työtulon alaraja vuonna 2013 on 7
303,99 euroa vuodessa (vuonna 2012 7105,84 €/v, vuonna 2011 6 896,69 €/v ja vuonna 2010 6
775,60 €/v).
Esimerkki 1
Henkilön eläkevakuutus on lakannut vuonna 2009, koska hänelle on myönnetty vapautus
vakuuttamisvelvollisuudesta sillä perusteella, että vakuutusturva on ollut riittävä TEL:n
mukaisen eläkevakuutuksen perusteella. Hakija myy palkkatyön ohella hoitamansa yrityksen
ja saa myyntivoittoa 12 000 euroa. Yrityksestä hakijalle kertynyt tulo on ollut keskimäärin
1 200 euroa kuukaudessa. Saatu myyntivoitto voidaan jaksottaa tämän tulon perusteella.
Esimerkki 2
Henkilön eläkevakuutus on 840 euroa/kk. Hän esittää selvityksen siitä, että vakiintunut tulotaso
on ollut 2 500 euroa/kk. Myyntivoitto voidaan jaksottaa esitetyn selvityksen perusteella.
Myyntivoitto jaksotetaan yrittäjän työtulon perusteella ja lasketaan, kuinka monen kuukauden
työtuloa myyntivoitto vastaa. Jos jaksotuksen jälkeen jää jakojäännöstä, kuukauteen katsotaan
sisältyvän 21,5 työpäivää. Jaksotus tehdään siten, että myyntivoitto jaetaan vakuutuksen
kuukausimäärällä. Erotukseksi jäävä vajaan kuukauden myyntivoitto muunnetaan päiviksi
jakamalla määrä eläkevakuutuksen päiväkohtaisella määrällä. Jaksotus tehdään vastaamaan
täysiä työttömyyspäivärahapäiviä, jolloin tarvittava pyöristys tehdään alaspäin.
Esimerkki 3
Henkilö lopettaa yritystoiminnan. Hän myy yrityksensä käyttöomaisuuden 1.10.2011
saaden tästä myyntivoittoa 12 000 euroa. Henkilön yritystoimintaan liittyvän
eläkevakuutuksen määrä on 740 euroa kuukaudessa. Myyntivoitto jaksotetaan
1.10.2011 lukien siten, että henkilöllä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen 16 kuukauteen.
1.4.2.6.7.7. Jaksotuksen alkamisajankohta
Myyntivoitto jaksotetaan yrityksen lopettamisesta lukien. Jos yritystoiminnan laatu tai muut erityiset
seikat sitä puoltavat eikä yritysomaisuutta ole saatu myytyä, voidaan jaksotus hakijan pyynnöstä
luotettavan selvityksen perusteella suorittaa myyntihetkestä lukien. Erityisenä syynä voidaan
yleensä pitää esim. myymättä olevan omaisuuden korkeaa arvoa, jonka johdosta oikeudeton aika
muodostuisi kohtuuttoman pitkäksi.
Yritystoiminta katsotaan pääsääntöisesti lopetetuksi, ellei muuhun arvioon ole aihetta, jos
1.
2.
3.
4.
tuomioistuin on velallisen tai velkojan aloitteesta tehnyt päätöksen konkurssiin asettamisesta;
osakeyhtiö tai osuuskunta on asetettu selvitystilaan;
muun yhtiön kuin osakeyhtiön purkamisesta on tehty kaikkien yhtiömiesten kesken sopimus;
tuotannollinen ja taloudellinen toiminta on päättynyt ja henkilö on:
47
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
a) luopunut yrittäjän eläkelain tai maatalousyrittäjän eläkelain mukaisesta
eläkevakuutuksesta; b) jättänyt Verohallinnolle ilmoituksen yrityksen
poistamiseksi ennakkoperintärekisteristä; c) jättänyt Verohallinnolle ilmoituksen
yrityksen poistamiseksi työnantajarekisteristä; ja d) jättänyt Verohallinnolle joko
ilmoituksen yrityksen poistamiseksi arvonlisäverovelvollisten rekisteristä tai
yritystoiminnan keskeytymisestä; tai
5. muiden edellä mainittuihin verrattavien seikkojen perusteella on ilmeistä, että tuotannollinen
ja taloudellinen toiminta on kokonaan päättynyt. (TTL 2 luku 8 §)
Myös hakijan oma ilmoitus ja ajankohta, josta työ- ja elinkeinotoimisto katsoo yritystoiminnan
päättyneeksi, ovat viitteitä lopettamishetkestä, josta myyntivoiton jaksotus voidaan aloittaa.
Jos yritystoiminta on päättynyt konkurssiin ja työttömyysetuuden saajalle tulee konkurssituomion
jälkeen sellaista jaettavaa omaisuutta, joka tulee ottaa huomioon jaksotuksessa, tehdään jaksotus
konkurssituomion antamisajankohdasta lukien, ei yrityksen lopettamisajankohdasta lukien.
1.4.2.6.7.8. Jaksotuksen enimmäisaika
Yritysomaisuuden myyntivoitto jaksotetaan enintään 24 kuukauden ajalle.
Jos hakija täyttää palkansaajan tai yrittäjän työssäoloehdon myyntivoiton jaksotusaikana, hän
saa oikeuden työttömyyspäivärahaan. Jaksotus ei siten estä työttömyyspäivärahan saamista
työssäoloehdon täyttymisestä lukien.
Palkansaajan työssäoloehdon täyttyminen kumoaa aikaisemmin vahvistetun myyntivoiton
jaksotuksen. Myyntivoiton jaksotus ei keskeydy vaan sitä ei tässä tapauksessa enää jatketa.
Esimerkki
X Oy:n toimitusjohtaja A myy 14.6.2012 kaikki omistamansa yrityksen osakkeet, yhteensä 30 %
osakekannasta B:lle ehdoin, että omistus- ja hallintaoikeus siirtyy kun kauppahinta on kokonaan
maksettu. Samalla A sitoutuu toimimaan edelleen yrityksen toimitusjohtajana 31.12.2013 saakka.
B saa maksettua kauppahinnan A:lle 31.12.2012, mistä lähtien A:lla ei ole enää yrittäjän
asemaa. A jää työskentelemään yrityksessä toimitusjohtajana ja hänen palkansaajan
työssäoloehtonsa täyttyy 1.1.2013 – 30.8.2013. A saamaa myyntivoittoa ei jaksoteta, koska
hän on täyttänyt palkansaajan työssäoloehdon, vaikka hän jäisi 1.1.2014 lukien työttömäksi.
1.4.2.7. Työriita
Työriidan aikana työttömyysetuutta ei makseta työnhakijalle, joka on:
• joutunut työttömäksi välittömästi työlakon tai työsulun johdosta; tai
• joutunut työttömäksi välillisesti työlakon tai työsulun johdosta, jos voidaan päätellä, että
työriidan tarkoituksena on aikaansaada muutoksia myös hänen työ- ja palkkasuhteisiinsa.
Välittömästi lakon tai työsulun johdosta työttömäksi joutunut on henkilö, joka kuuluu lakon
tai työsulun osapuolena olevaan työntekijäjärjestöön. Välillisesti työttömäksi joutunut on
esimerkiksi henkilö, joka tekee samaa työtä kuin lakossa olijat kuulumatta kuitenkaan samaan
työntekijäjärjestöön.
48
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
Esimerkki
A työskentelee rakennustyömaalla, jossa työnteko on keskeytynyt työnseisauksen
vuoksi. A ei kuulu työriidan osapuolena olevaan työntekijäjärjestöön, mutta hän tekee
samaa työtä, kuin lakossa olevat työntekijät. A:n voidaan katsoa joutuneen työttömäksi
sellaisen työlakon johdosta, jonka tarkoituksena on saada muutoksia myös hänen työ- ja
palkkaussuhteisiinsa. A ei ole oikeutettu työttömyysetuuteen työnteon estymisen ajalta.
Jos henkilö on ennen työsuhteisiinsa vaikuttavan lakon alkamista ollut kokonaan lomautettu,
työttömyysetuutta maksetaan myös lakon ajalta edellyttäen, että lomautusilmoitus on annettu
ennen lakkovaroitusta tai työsulkuilmoitusta.
Jos henkilön työnteko estyy sellaisen lakon takia, jolla ei ole välitöntä eikä välillistä vaikutusta
hänen työ- tai palkkasuhteisiinsa, työttömyysetuus maksetaan lakon ajalta tilanteesta riippuen joko
täytenä tai soviteltuna. Omavastuuaikaa ei oteta.
1.4.3. Erityiset edellytykset
Työvoimaviranomaisen tutkimien työvoimapoliittisten edellytysten ja Kelan tutkimien yleisten
saamisedellytyksien (esim. työkykyisyys, estävät etuudet) lisäksi työmarkkinatuen hakijan tulee
täyttää työmarkkinatuelle asetetut erityiset saamisedellytykset.
1.4.3.1. Oikeus työttömyysaikaiseen työmarkkinatukeen
Työmarkkinatukeen on oikeus työttömällä työnhakijalla:
• joka ei täytä työssäoloehtoa; tai
• jonka oikeus työttömyyspäivärahaan on päättynyt työttömyyspäivärahan enimmäismaksuajan
täyttymisen tai lisäpäivien päättymisen vuoksi; ja
• joka on taloudellisen tuen tarpeessa (tarveharkinta)
1.4.3.2. Työmarkkinatuen odotusaika
1.4.3.2.1. Odotusajan tutkiminen
Kela asettaa työmarkkinatuen odotusajan 1.1.2015 lukien (TTL 7 luku 2 §). Työmarkkinatukea
maksetaan enintään 21 viikon odotusajan jälkeen, jos henkilö muutoin täyttää työmarkkinatuen
saamisen edellytykset.
TE-toimisto asettaa viimeistään 31.12.2014 alkavan odotusajan ja odotusajasta pyydetään TEtoimistolta lausunto. Odotusaika.
Esimerkki 1
Henkilö on työkokeilussa 1.8.2014-27.5.2015. Kelaan saapuu myöhemmin
tieto, että K6-lausunnon mukainen rajoitus poistui jo 28.12.2014 (henkilö kerrytti
seuraamuksen täyteen 21 kalenteriviikon ajan eli etuusoikeus on palautunut 2
49
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
luvun 16 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla). Odotusaika tulee tutkittavaksi
29.12.2014 alkaen ja odotusajan asettaa TE-toimisto.
Odotusajan asettamista ei tarvitse tutkia, kun:
1. henkilö on suorittanut peruskoulun tai lukion jälkeisen tutkintoon johtavan, ammatillisia
valmiuksia antavan koulutuksen
2. henkilön oikeus työmarkkinatukeen alkaa välittömästi työttömyysturvalain 6 luvun 7 tai 9 §:ssä
tarkoitetun työttömyyspäivärahan enimmäisajan täytyttyä
3. henkilö on saanut vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen, tunne-elämän
häiriön tai muun syyn vuoksi erityisiä opetus- tai opiskelijahuollon palveluja ja suorittanut
hänelle laaditun henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman mukaiset
opinnot (ns. mukautetut opinnot).
Kela saa lähtökohtaisesti tiedon henkilön koulutuksesta työvoimapoliittisen lausunnon
koulutuskoodista. Jos henkilö on suorittanut vaadittavan koulutuksen, hänen koulutuskoodinsa on
muu kuin 00-30- tai 90-99- alkuinen.
Jos henkilön koulutuskoodin alku on 00-30 tai 90-99 mutta hän esittää Kelalle todistuksen
tutkintoon johtavan, ammatillisia valmiuksia antavan koulutuksen suorittamisesta (tutkintotodistus
tai muu vastaava asiakirja), odotusaikaa ei tutkita ja henkilöä kehotetaan toimittamaan tieto
koulutuksestaan myös TE-toimistolle. Uutta työvoimapoliittista lausuntoa ei pyydetä, koska
koulutuskoodi ei ole työvoimapoliittinen edellytys eikä siten sitova osa työvoimapoliittista
lausuntoa.
Jos henkilön suorittaman koulutuksen laadusta on epäselvyyttä, häntä voi pyytää selvittämään
koulutuksen sisältöä tarkemmin itse tai, jos henkilö on esittänyt vieraskielisen tutkintotodistuksen,
pyytää häntä selvittämään tutkinnon sisältöä sekä tarvittaessa tiedustella TE-toimiston näkemystä
asiassa. Jos henkilö toimittaa ulkomaisen tutkintotodistuksen, jonka sisällöstä ei ole mahdollista
saada selvää, häntä voi pyytää esittämään siitä luotettavan käännöksen. Kela ei tutki ulkomailla
suoritetun tutkinnon hyväksyttävyyttä Suomessa eikä asiakkaalta edellytetä vastaavuustodistuksen
esittämistä.
Jos henkilö on hakenut muutosta odotusajasta annettuun päätöksen ja hän vetoaa suorittamaansa
koulutukseen, TE-toimistolta ei pyydetä lausuntoa koulutuksesta muutoksenhakua varten.
Henkilö on voinut päättää opintonsa niin, että hän ei ole enää työttömyysturvalaissa tarkoitettu
päätoiminen opiskelija, mutta hän ei ole vielä saanut tutkintotodistusta. Hänelle tulee tällöin
odotusaika tutkittavaksi, sillä hän ei ole suorittanut tutkintoon johtavaa, ammatillisia valmiuksia
antavaa koulutusta. Henkilön suoritettua tutkinnon ja esitettyä siitä Kelalle tutkintotodistuksen,
työmarkkinatukea voidaan alkaa maksamaan tutkinnon suorittamispäivää seuraavasta päivästä
alkaen, jos hän täyttää tällöin muut työmarkkinatuen saamisen edellytykset.
Muun muassa vammaisilla ei välttämättä ole edellytyksiä suorittaa koko ammatillisia valmiuksia
antavaa tutkintoa. Vammainen voi kuitenkin suorittaa esimerkiksi osia tutkinnosta (ns. mukautetut
opinnot). Tällaisessa tilanteessa vammaisen suorittamia opintoja voidaan pitää verrannollisena
muiden työnhakijoiden suorittamiin tutkintoihin, eikä henkilökohtainen opetuksen järjestämistä
koskevan suunnitelman mukaisten opintojen suorittaneelle sen vuoksi aseteta odotusaikaa.
Odotusaika tutkitaan myös silloin, kun henkilö on joskus täyttänyt työssäoloehdon, mutta
työssäoloehto ei ole enää voimassa eikä kyse ole peruspäivärahaan oikeutetusta henkilöstä.
50
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
1.4.3.2.2. Odotusajan asettaminen alkamaan
Odotusaika alkaa kaikilla työttömäksi työnhakijaksi rekisteröitymisestä, sitä myöhemmästä
päätoimisten opintojen päättymisestä, korvauksettoman määräajan päättymisestä, tai
työssäolovelvoitteen täyttymisestä.
Työvoimakoulutus ja työttömyysetuudella tuettu työnhakijan omaehtoinen opiskelu ei ole
odotusaika-säännöksessä mainittua päätoimista opiskelua.
Jos kyse on koulutusta vailla olevasta alle 25-vuotiaasta nuoresta, joka on menettänyt
etuusoikeutensa, koska 1) hän ei ole hakenut opiskelupaikkaa, 2) on omalla menettelyllään
aiheuttanut, ettei tule valituksi opiskelupaikkaan tai 3) on kieltäytynyt opiskelupaikasta (ns. nuoria
koskeva rajoitus), odotusaika asetetaan nuoren toimittua 21 kalenteriviikkoa työttömyysturvalain 2
luvun 16 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla.
Jos nuoren työttömyysetuusoikeus palautuu edellä mainitulla tavalla työllistymistä edistävän
palvelun aikana, odotusaika alkaa vasta työllistymistä edistävän palvelun päättymisestä (mukaan
lukien työvoimakoulutus ja työttömyysetuudella tuettu työnhakijan omaehtoinen opiskelu). Tämä
poikkeus koskee ainoastaan alle 25-vuotiasta nuorta, joka on menettänyt etuusoikeutensa
nuorten rajoituksen takia. Jos nuori on menettänyt etuusoikeutensa esimerkiksi korvauksettoman
määräajan takia, hänelle asetetaan odotusaika normaalisti korvauksettoman määräajan
päättymisestä.
Mikäli työvoimapoliittisessa lausunnossa henkilön koulutuskoodin alku on 00-30 tai 90-99,
odotusajan asettaminen tutkitaan.
Odotusajan asettaminen tutkitaan ja odotusaika alkaa, kun:
1. henkilö rekisteröityy työttömäksi työnhakijaksi tai sitä myöhemmästä päätoimisten opintojen
päättymisestä. Henkilön tulee olla työttömyysturvalain 2 luvun 1 §:ssä tarkoitettu työtön
kokoaikatyötä hakeva työnhakija. Aikana, jolloin työnhakija ei hae kokoaikatyötä (A2-lausunto)
tai jolloin työnhakija ei ole työtön (A3-lausunto), odotusaikaa ei tutkita eikä odotusaikaa
aseteta alkamaan.
2. korvaukseton määräaika päättyy. Odotusajan asettaminen tutkitaan myös, jos korvaukseton
määräaika päättyy kesken työllistymistä edistävän palvelun (poislukien omaehtoinen opiskelu
ja työvoimakoulutus), jolloin odotusaika estää etuuden maksamisen palvelun ajalta. Tämä
koskee myös alle 25-vuotiasta koulutusta vailla olevaa nuorta.
3. työssäolovelvoite täyttyy. Odotusajan asettaminen tutkitaan myös, jos työssäolovelvoite
täyttyy kesken työllistymistä edistävän palvelun (poislukien omaehtoinen opiskelu ja
työvoimakoulutus), jolloin odotusaika estää etuuden maksamisen palvelun ajalta. Tämä
koskee myös alle 25-vuotiasta koulutusta vailla olevaa nuorta sekä R-lausunnon mukaisen
työssäolovelvoitteen täyttymistä.
4. siitä ajankohdasta, kun koulutusta vailla olevan alle 25-vuotiaan nuoren oikeus
työttömyysetuuteen palautuu työttömyysturvalain 2 luvun 16 §:n 1 momentissa tarkoitetulla
tavalla. Koulutusta vailla olevat nuoret (K6-K8-lausunnot) (ks. lisää alta) tai;
5. jos koulutusta vailla olevan alle 25-vuotiaan nuoren oikeus työttömyyden perusteella
maksettavaan työttömyysetuuteen palautuu työttömyysturvalain 2 luvun 16 §:n 1 momentissa
tarkoitetulla tavalla työllistymistä edistävän palvelun aikana (K6-K8-lausuntojen mukainen
rajoitus poistuu), odotusaika tutkitaan ja asetetaan vasta työllistymistä edistävän palvelun
päättymisestä (mukaan lukien työvoimakoulutus ja työttömyysetuudella tuettu työnhakijan
omaehtoinen opiskelu) (ks. lisää alta).
Esimerkki 2
51
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
Henkilö rekisteröityy työttömäksi työnhakijaksi torstaina 8.1.2015. Odotusajan
viimeinen päivä on keskiviikko 3.6.2015, jonka jälkeen hänelle maksetaan
työmarkkinatukea, jos muut työmarkkinatuen saamisen edellytykset täyttyvät.
Esimerkki 3
Henkilö ilmoittautuu 1.2.2015 työttömäksi työnhakijaksi erottuaan työstä ilman
pätevää syytä. Hänelle asetetaan korvaukseton määräaika, jonka päätyttyä
hänelle asetetaan odotusaika.
Esimerkki 4
TE-toimisto on asettanut henkilölle odotusajan ajalle 5.8.2014 – 29.12.2014
ja myöhemmin ajalle 27.10.2014 – 8.1.2015. Lisäksi henkilölle on 13.11.2014
annettu työvoimapoliittinen lausunto A2 (ei hae kokoaikatyötä) 13.11.2014
lukien. Hän ilmoittaa 7.1.12015 hakevansa kokoaikatyötä, minkä johdosta hän
saa lausunnon 7.1.2015 lukien ja Kela tutkii odotusajan asettamisen 7.1.2015
lukien.
Esimerkki 5
Työllistymistä edistävän palvelun päättymisen jälkeen henkilö saa A1lausunnon. Hänellä ei ole peruskoulun tai lukion jälkeistä tutkintoon johtavaa,
ammatillisia valmiuksia antavaa koulutusta. Odotusaikaa ei aseteta, koska
kyseessä ei ole mikään odotusajan alkamisen tilanteista.
Esimerkki 6
Henkilö rekisteröityy työttömäksi työnhakijaksi 1.6.2015 alkaen ja aloittaa
samana päivänä työkokeilun ajalla 1.6.-31.7.2015. Henkilölle asetetaan
odotusaika työttömäksi työnhakijaksi reikisteröitymisestä 1.6.2015 alkaen.
Odotusaika kuitenkin syrjäytyy palvelun ajalta, eikä estä etuuden maksua.
Pavelun päätyttyä odotusaika estää etuuden maksamisen.
Vain TE-toimisto voi tutkia ja antaa lausunnon korvauksettoman määräajan, työssäolovelvoitteen
ja nuoria koskevan rajoituksen poistumisen ajankohdasta.
Esimerkki 7
Henkilö rekisteröityy työttömäksi työnhakijaksi 1.6.2015 alkaen ja aloittaa
samana päivänä työ-kokeilun ajalla 1.6.-31.7.2015. Henkilölle on asetettu
korvaukseton määräaika 1.6.-30.6.2015. Korvaukseton määräaika syrjäytyy
palvelun ajalta, eikä estä etuuden maksua. Korvauksettoman määräajan
päätyttyä henkilölle asetetaan odotusaika kesken työkokeilun. Odotusaika estää
etuuden maksun työkokeilun loppuajalta.
Odotusajan asettaminen tutkitaan aina, kun jokin odotusajan alkamisen tilanne (edellä 1-5 kohdat)
on kyseessä. Siten esimerkiksi työnhaun voimassaolon lakattua ja henkilön rekisteröidyttyä
uudelleen työttömäksi työnhakijaksi hänelle asetetaan uusi odotusaika, vaikka edellisen kerran
asetettu odotusaika kohdistuisi samaan aikaan kuin mistä uudelleen asetettava odotusaika alkaa.
Kerran alkamaan asetetun odotusajan kuluminen jatkuu riippumatta myöhemmistä tapahtumista
(esimerkiksi työnhaun voimassaolon lakattua ja henkilön ilmoittauduttua uudelleen työnhakijaksi),
ellei kyse ole työttömyysturvalain 7 luvun 2 §:n 4 momentissa tarkoitetuista odotusajan kulumisen
keskeytystilanteista
Esimerkki 8
Henkilö rekisteröityy työttömäksi työnhakijaksi torstaina 8.1.2015 ja hänelle
asetetaan odotusaika siitä lähtien. Odotusajan viimeinen päivä on keskiviikko
52
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
3.6.2015. Henkilön työnhaku katkeaa keskiviikkona 15.4.2015 ja hän
rekisteröityy uudelleen työttömäksi työnhakijaksi perjantaina 14.8.2015, josta
lukien hänelle asetetaan uudestaan odotusaika.
Työvoimakoulutuksen ja työttömyysetuudella tuetun työnhakijan omaehtoisen opiskelun aikana
ei sovelleta 2 ja 2 a luvun säännöksiä eikä 7 luvun 2 §:ää eli odotusaika ei voi tulla asetettavaksi
työvoimakoulutuksen tai omaehtoisen opiskelun aikana. Tämä ei koske kotoutumisen
edistämisestä annetun lain mukaista omaehtoista opiskelua.
Odotusajan asettaminen 25-vuotiaalle koulutusta vailla olevalle nuorelle
Odotusaika asetetaan koulutusta vailla olevalle alle 25-vuotiaalle nuorelle, joka on menettänyt
oikeutensa työttömyyden perusteella maksettavaan työttömyysetuuteen, työttömyysetuusoikeuden
palautumisesta. Jos henkilö on etuusoikeuden palautuessa työllistymistä edistävässä palvelussa,
odotusaika alkaa vasta palvelun päättymisestä. Työttömyysetuusoikeuden on palauduttava
nimenomaisesti työttömyysturvalain 2 luvun 16 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla eli
esimerkiksi henkilön työskenneltyä tai oltua palvelussa 21 viikkoa lain vaatimalla tavalla.
Jos koulutusta vailla oleva nuori täyttää 25 vuotta ja hänelle asetettu rajoitus poistuu ainoastaan
25 vuotta täyttämisen johdosta, ei hänelle aseteta odotusaikaa 25 vuotta täyttämisestä. Tämä on
sen takia, että TE-toimisto ei tällöin poista nuoren rajoitusta työttömyysturvalain 2 luvun 16 §:n 1
momen-tissa tarkoitulla tavalla vaan ainoastaan 25 vuotta täyttämisen takia.
Jos nuori täyttää 25 vuotta palvelun aikana, mutta vasta sen jälkeen kun hänelle asetettu
rajoitus (K6-K8-lausunnot) on poistunut 2 luvun 16 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla,
odotusajan asettaminen tutkitaan palvelun päättymisestä mukaan lukien työvoimakoulutus ja
työttömyysetuudella tuettu työnhakijan omaehtoinen opiskelu.
Esimerkki 9 a
Alle 25-vuotias koulutusta vailla oleva nuori on menettänyt oikeutensa
työttömyyden perusteella maksettavaan etuuteen hänen jätettyä hakematta
opiskelupaikkaa. Nuori menee työllistymistä edistävään palveluun ajalle
5.1.2015-30.6.2015. TE-toimisto poistaa hänen rajoituksensa 1.6.2015 alkaen
hänen oltua 21 viikkoa työkokeilussa. Nuori täyttää 25 vuotta 15.6.2015.
Odotusaika asetetaan työllistymistä edistävän palvelun päättymisestä, sillä
henkilön oikeus työttömyysetuuteen on palautunut 2 luvun 16 §:n 1 momentissa
tarkoitetulla tavalla työllistymistä edistävän palvelun aikana.
Esimerkki 9b
Henkilö on saanut R2-lausunnon (alle 25-vuotiaan työssäolovelvoite)
5.6.2013 alkaen ja K7-lausunnon (nuoren rajoite) 22.4.2014 alkaen.
Hän täyttää 25 vuotta 22.5.2015 ja saa A1-lausunnon 22.5.2015
alkaen. Kun R2-lausunnon mukainen työssäolovelvoite poistuu sen
vuoksi, että henkilö täyttää 25 vuotta, kyse ei ole työssäolovelvoitteen
täyttymisestä lukien alkavasta odotusajasta (tulkinta on sama kuin K6K8-lausuntojen osalta). Odotusaikaa ei aseteta 25 vuotta täyttämisen
perusteella annetusta A1-lausunnosta alkaen.
Odotusajan asettaminen alle 18-vuotiaalle
Odotusaikaa koskevaa työttömyysturvalain 7 luvun 2 §:ää sovelletaan myös alle 18-vuotiaaseen.
Odotusaika voidaan siten asettaa alle 18-vuotiaalle henkilölle jo työnhakijaksi rekisteröitymisestä
17-vuotiaana edellyttäen, että hän on työttömyysturvalain 2 luvun 1 §:ssä tarkoitettu työtön
kokoaikatyötä hakeva työnhakija. TE-toimisto antaa tässä tilanteessa henkilölle K1-lausunnon,
53
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
koska alle 18-vuotias koulutusta vailla oleva nuori ei voi saada työmarkkinatukea työttömyyden
perusteella. Alle 18-vuotiaalla henkilöllä on kuitenkin K1-lausunnosta huolimatta oikeus saada
työmarkkinatukea työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen perusteella.
Jos alle 18-vuotiaan odotusaika alkaa ja päättyy alle 18-vuotiaana, ei odotusaikaa ole tarpeen
asettaa, koska K1-lausunto estää joka tapauksessa etuuden maksamisen alle 18-vuotiaalle
työttömyyden perusteella. Mikäli alle 18-vuotiaana alkanut odotusaika päättyy vasta, kun henkilö
on jo täyttänyt 18 vuotta, on odotusaika asetettava. Mikäli päätöstä tehtäessä on jo tiedossa aika,
jolloin odotusaika ei kulu (päätoiminen opiskelu lomajaksoineen, karenssi, työssäolovelvoite,
nuoren rajoitus), odotusaika päättyy tällaisen ajanjakson alkamiseen.
Asetettu odotusaika kuluu K1-lausunnosta huolimatta. Sen sijaan aika, jolloin asiakkaalle ei ole
maksettu työmarkkinatukea K1-lausunnon vuoksi samanaikaisesti odotusajan aikana, ei ole aikaa,
jota voidaan vähentää seuraavan kerran asetettavasta odotusajasta. (Ks. esimerkki 14 )
Esimerkki 10
Alle 18-vuotias henkilö keskeyttää lukion 31.5.2015 ja rekisteröityy työttömäksi
työnhakijaksi 1.6.2015. Odotusaika asetetaan alkamaan 1.6.2015. Myöhemmin
käy ilmi, että hän aloittaa opinnot ammatillisessa oppilaitoksessa 12.8.2015.
Aika 1.6.-11.8.2015 on oppilaitosten välistä loma-aikaa, jolloin asetettu
odotusaika ei kulukaan eikä myöhemmin asetettavasta odotusajasta vähennetä
kyseistä aikaa.
1.4.3.2.3. Odotusajan keston laskeminen
Odotusajasta vähennetään
Odotusajasta vähennetään täydet kalenteriviikot, jolloin:
• henkilö on tehnyt palkansaajan työssäoloehtoon luettavaa työtä, millä tarkoitetaan
työssäoloehtoa kerryttävää viikkoa (ns. toe-viikko), vaikka työtä ei olisi tehty 5 päivänä
viikossa (tieto tulee järjestelmästä).
• henkilö on tehnyt yrittäjän työssäoloehtoon luettavaa työtä, millä tarkoitetaan työssäoloehtoa
kerryttävää vähintään neljän kuukauden työskentelyjaksoa (tieto tulee järjestelmästä)
• henkilö on saanut työttömyysetuutta odotusajan alkamista lähinnä edeltävän kahden vuoden
aikana (etuutta on maksettu 5 päivältä viikossa, tai jos maksupäiviä on vähemmän kuin viisi,
muilta päiviltä etuutta ei ole maksettu odotusajan, tarveharkinnan tai omavastuuajan vuoksi)
• henkilölle ei ole maksettu työmarkkinatukea odotusajan alkamista lähinnä edeltävän kahden
vuoden aikana odotusajan, tarveharkinnan tai omavastuuajan takia (päiviä tulee olla 5
päivänä viikossa, tai jos näitä päiviä on vähemmän, muilta päiviltä etuutta on maksettu).
Odotusajasta vähennettävien kalenteriviikkojen aikana henkilön katsotaan olevan työmarkkinoilla.
Odotusajan lähtökohtana olevasta 21 viikon kestosta voidaan vähentää sellainen työssäolo
ja yritystoiminnan harjoittamisen aika, joka tosiasiallisesti voidaan lukea työnhakijan
työttömyyspäivärahan työssäoloehtoon. Tällöin palkansaajan työssäoloehdon tarkastelujakso
on 28 kuukautta ja yrittäjän työssäoloehdon tarkastelujakso on 48 kuukautta. Ulkomailla tehty
työ lyhentää odotusajan pituutta, jos työ on työssäoloehtoon luettavaa työtä Vakuutus- ja
työskentelykaudet.
54
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
Jos henkilölle ei ole maksettu työmarkkinatukea TE-toimiston asettaman odotusajan vuoksi
lähinnä edeltävän kahden vuoden aikana, ei edellytetä, että henkilö olisi hakenut työmarkkinatukea
odotusaika-lausunnon perusteella.
Jos henkilölle ei ole maksettu työmarkkinatukea tarveharkinnan vuoksi lähinnä edeltävän kahden
vuoden aikana, tarveharkintatulojen vuoksi annettu ns. nollapäätös vaikuttaa siihen asti, kunnes
työnhaku katkeaa tai etuutta tarkistetaan.
Työmarkkinatukea maksetaan 21 viikon odotusajan jälkeen. Viikolla tarkoitetaan 7 päivää, esim.
tiistaista seuraavan viikon maanantaihin.
Esimerkki 11
Henkilö rekisteröityy työttömäksi työnhakijaksi 8.1.2015 ja odotusaika alkaa
kulua. Hän on saanut työmarkkinatukea ajalla pe 10.10.2014 - ke 12.11.2014.
Sen jälkeen hän on ollut työssäoloehtoon hyväksyttävässä työssä ma
17.11.2014 - ke 17.12.2014.
Odotusajasta vähennetään ne kalenteriviikot, joilta henkilö on saanut
työttömyysetuutta viitenä päivänä viikossa tai kyseessä on viikko, joka kerryttää
asiakkaan työssäoloehtoa (ns. toe-viikko).
Työmarkkinatuen saamisen aikaa vähennetään yhteensä 4 viikkoa (viikot
42–45). Viikkoa 41 (pe 10.10.2014 - su 12.10.2014) ei vähennetä, koska
se ei ole ns. täysi kalenteriviikko eli etuutta ei ole maksettu viideltä päivältä
kyseisen kalenteriviikon aikana. Työssäoloajasta työssäoloehtoon hyväksytään
17.11.2014–17.12.2014, joten työssäoloaikaa vähennetään odotusajasta
yhteensä 5 viikkoa. Yhteenlaskettuna odotus¬ajasta vähennettäviä viikkoja on 9,
ja odotusaika asetetaan ajalle to 8.1.2015 - ke 1.4.2015 (12 viikkoa).
Esimerkki 12
Henkilö rekisteröityy työttömäksi työnhakijaksi torstaina 8.1.2015. Odotusajan
viimeinen päivä on keskiviikko 3.6.2015. Henkilön työnhaku katkeaa perjantaina
5.6.2015. Hän rekisteröityy uudelleen työnhakijaksi perjantaina 14.8.2015, josta
lukien hänelle asetetaan uudestaan odotusaika 1 viikon ajalle (vähennetään
täydet 20 kalenteriviikkoa odotusajan ajalta 8.1.–3.6.2015).
Esimerkki 13
Henkilö rekisteröityy työttömäksi työnhakijaksi torstaina 8.1.2015 ja hänelle
asetetaan odotusaika siitä lähtien. Odotusajan viimeinen päivä on keskiviikko
3.6.2015. Henkilön työnhaku katkeaa keskiviikkona 15.4.2015 ja hän
rekisteröityy uudelleen työttömäksi työnhakijaksi perjantaina 14.8.2015,
josta lukien hänelle asetetaan uudes¬taan odotusaika. Odotusajasta
vähennetään aika 8.1.-14.4.2015, jolloin työmarkkinatukea ei tosiasiallisesti ole
maksettu odotusajan takia. Ajalta 15.4.2015 alkaen henkilöllä ei ole ollenkaan
oikeutta työmarkkinatukeen, joten tätä aikaa ei vähennetä 14.8.2015 alkaen
asetettavasta odotusajasta.
Esimerkki 14
Alle 18-vuotias henkilö rekisteröityy työttömäksi työnhakijaksi
29.6.2015, mistä lukien hän saa K1-lausunnon. Hän täyttää 18
vuotta 31.8.2015, mistä lukien hän saa A1-lausunnon ja hakee
työmarkkinatukea. Odotusaika alkaa 29.6.2015 ja päättyy 22.11.2015
(odotusajan pituus 21 viikkoa). Alle 18-vuotiaana alkanut odotusaika
estää työmarkkinatuen maksamisen työttömyyden perusteella
55
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
odotusajan jäljellä olevalla ajalla 31.8.2015-22.11.2015. Henkilö
keskeyttää työnhakunsa 25.11.2015, rekisteröityy uudelleen
työttömäksi työnhakijaksi 1.12.2015 alkaen ja hakee työmarkkinatukea.
Henkilölle asetetaan uusi odotusaika 1.12.2015 alkaen, josta ei
vähennetä aikaa 29.6.-30.8.2015 sen vuoksi, että kyse ei ole ajasta,
jolloin työmarkkinatukea ei ole maksettu odotusajan takia, vaan kyse
on ajasta, jolloin työmarkkinatukea ei ole maksettu työttömyyden
perusteella 18-vuotiaalle. Uudesta odotusajasta vähennetään aika
31.8.-22.11.2015 (12 viikkoa), jolloin työmarkkinatukea ei ole maksettu
odotusajan takia.
Odotusajasta ei vähennetä
Odotusajasta ei vähennetä edellä olevasta poiketen työmarkkinoilla oloa, jos:
• henkilö on samanaikaisesti opiskellut päätoimisesti, myös lomajaksot sekä eri oppilaitosten
väliset lomajaksot (vinkkitietoa hakemuksesta, lausunnoista, HEKYn opiskelu- ja
opintotukitiedoista)
• samalle ajalle kohdistuu korvaukseton määräaika
• samalle ajalle kohdistuu työssäolovelvoite
• alle 25-vuotiaan koulutusta vailla olevan nuoren oikeus työttömyyden perusteella
maksettavaan työttömyysetuuteen ei ole palautunut
• henkilö on saanut työttömyysetuutta palvelun ajalta ja palvelun ajaksi on väistynyt
korvaukseton määräaika, työssäolovelvoite tai aika, jona koulutusta vailla olevalla nuorella ei
ole oikeutta työttömyyden perusteella maksettavaan työttömyysetuuteen.
Esimerkki 15
Henkilö ilmoittautuu 1.2.2015 työttömäksi työnhakijaksi erottuaan työstä
ilman pätevää syytä. Hänelle asetetaan korvaukseton määräaika,
jonka aikana hän työskentelee työssäoloehtoon luettavassa työssä.
Määräajan jälkeen hänelle asetetaan uusi odotusaika, josta ei
vähennetä työssäoloehtoon luettavaa työtä, koska työtä on tehty
korvauksettoman määräajan aikana.
Kun henkilölle asetettu korvaukseton määräaika väistyy työllistymistä edistävään palveluun
osallistu-misen ajaksi, henkilölle annetaan määräaikainen myöntöpäätös korvauksettomalle
määräajalle käyt-tämällä fraasia RTB22, jossa hänelle kerrotaan, että määräajan päätyttyä Kela
tutkii, tuleeko odotus-aika asetettavaksi. Työssäolovelvoitteen ja alle 25-vuotiaan rajoituksen
täyttymisestä Kela saa tiedon TE-toimiston lausunnosta yleensä vasta jälkikäteen.
1.4.3.2.4. Odotusajan kuluminen
Odotusaika ei kulu
Henkilölle asetettu odotusaika ei kulu päätoimisen opiskelun aikana, päätoimiseen opiskeluun
liittyvän lomajakson tai eri oppilaitosten välisen lomajakson aikana, korvauksettoman määräajan
aikana, työssäolovelvoitteen aikana ja aikana, jona koulutusta vailla olevalle nuorelle ei makseta
työmarkkinatukea. Keskeytyksen päätyttyä odotusajan asettaminen tutkitaan uudelleen.
Esimerkki 16
Henkilö rekisteröityy työttömäksi työnhakijaksi torstaina 8.1.2015.
Odotusajan viimeinen päivä olisi ollut keskiviikko 3.6.2015, mutta koska
56
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
työnhakijalle asetetaan 30 päivän korvaukseton määräaika 1.2.2015
lukien, odotusaika ei kulu määräajan aikana ja odotusaika asetetaan
uudelleen määräajan päätyttyä 19 viikon ajalle (vähennetään täydet 2
kalenteriviikkoa ajalta 8.1.–31.1.2015)
1.4.3.2.5. Odotusajan asettaminen ja työllistymistä
edistävä palvelu
Työttömyysetuutta voidaan maksaa työllistymistä edistävien palvelujen ajalta, vaikka henkilöllä
ei olisi työttömänä ollessaan oikeutta etuuteen odotusajan takia. Odotusajan on tullut alkaa
ennen palvelun aloittamista tai samana päivänä kuin palvelu, jotta se ei estä etuuden maksamista
palvelun ajalta. Oikeus etuuteen työllistymistä edistävän palvelun ajalta.
Jos henkilölle tulisi odotusaika asetettavaksi hänen jo ollessa palvelussa, odotusajan asettaminen
määräytyy sen mukaan, missä työllistymistä edistävässä palvelussa henkilö on.
Työvoimakoulutuksen ja työttömyysetuudella tuetun työnhakijan omaehtoisen opiskelun
aikana ei sovelleta odotusaikaa koskevaa säännöstä eli odotusaika ei voi tulla asetettavaksi
työvoimakoulutuksen tai omaehtoisen opiskelun aikana. Odotusajan asettaminen tutkitaan vasta
työvoimakoulutuksen ja työttömyysetuudella tuetun työnhakijan omaehtoisen opiskelun päätyttyä,
mikäli tulee jokin odotusajan alkamisen tilanne (ks. edellä ohjeen kohta ”Odotusajan asettaminen
alkamaan”). Näin ollen esimerkiksi työssäolovelvoitteen täyttyminen työvoimakoulutuksen aikana
ei johda odotusajan asettamiseen koulutuksen aikana eikä myöskään koulutuksen päättymisestä.
Kotoutujan omaehtoisten opintojen aikana odotusaika voi kuitenkin tulla asetettavaksi.
Muiden työllistymistä edistävien palvelujen aikana (myös kotoutumisen edistämisestä annetun lain
mukaisen omaehtoisen opiskelun aikana) odotusaika voidaan asettaa alkamaan kesken palvelun
lukuun ottamatta koulutusta vailla olevia alle 25-vuotiaita nuoria koskevaa rajoitusta (TTL 7 luvun 2
§:n 1 mom 5 kohta).
Jos asiakkaalle on palvelun aloittaessaan korvaukseton määräaika (joka on syrjäytynyt eikä ole
estänyt etuuden maksua), jonka kesto Kelalle on tiedossa, asiakkaalle annetaan myönteinen
päätös ainoastaan korvauksettoman määräajan päättymiseen asti ja päätökseen lisätään fraasi
RTB22.
Jos kyse on alle 25-vuotiaasta ammatillista koulutusta vailla oleva nuoresta, joka on menettänyt
etuusoikeutensa nimenomaisesti työttömyysturvalain 13 §:n 2 momentissa tai 14 §:n 3
momentissa säädettyjen rajoitusten takia (esimerkiksi jättänyt hakematta opintoihin), hänelle
voidaan antaa myönteinen etuuspäätös koko palvelun ajalle. Vaikka asiakkaan oikeus
työttömyysetuuteen palautuisi työttömyysturvalain 2 luvun 16 §:n 1 momentissa tarkoitetulla
tavalla työllistymistä edistävän palvelun aikana, odotusaika asetetaan kuitenkin alkamaan
vasta työllistymistä edistävän palvelun päättymisestä mukaan lukien työvoimakoulutus ja
työttömyysetuudella tuettu työnhakijan omaehtoinen opiskelu (ks. lisää kohdasta odotusajan
asettaminen 25-vuotiaalle koulutusta vailla olevalle nuorelle).
1.4.3.2.6. Odotusajan yhteenveto
• Päätoimisen opiskelun aika (ja siihen liittyvä lomajakson aika tai eri oppilaitosten välisen lomajakson aika),
• korvaukseton määräaika,
• työssäolovelvoitteen voimassaolon aika sekä
57
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
• aika, jolloin alle 25-vuotiaalla koulutusta vailla olevalla nuorella ei ole oikeutta työttömyyden
perusteella maksettavaan työttömyysetuuteen (K6-K8-lausunnot)
ovat ajanjaksoja,
• jolloin työmarkkinoilla oloa ei vähennetä odotusajasta,
• joiden ajaksi odotusaikaa ei voi asettaa alkamaan ja
• joiden ajaksi jo asetetun odotusajan kuluminen keskeytyy (eli odotusaika ei kulu).
1.4.3.3. Työllistymistä edistävät palvelut
TTL 10 luvussa säädetään henkilön oikeudesta työttömyysetuuteen työllistymistä edistävien
palvelujen ajalta. Työllistymistä edistävät palvelut määritellään TTL 1 luvun 5 §:n 15-kohdassa.
Työllistymistä edistäviin palveluihin osallistuvan työnhakijan toimeentulo turvataan
työttömyyspäivärahalla tai työmarkkinatuella.
Työllistymistä edistävillä palveluilla tarkoitetaan 1.1.2013 lukien:
1. julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 5 luvussa tarkoitettua työvoimakoulutusta
2. julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 6 luvussa tarkoitettua työttömyysetuudella
tuettua työnhakijan omaehtoista opiskelua
3. julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 4 luvun 4 §:ssä tarkoitettua
työhakuvalmennusta
4. julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 4 luvun 4 §:ssä tarkoitettua
uravalmennusta
5. julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 4 luvun 5 §:ssä tarkoitettua kokeilua
(työkokeilu ja koulutuskokeilu)
6. kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) 22–24 §:ssä tarkoitettua
maahanmuuttajan omaehtoista opiskelua; sekä
7. kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa (189/2001) tarkoitettua kuntouttavaa
työtoimintaa.
Työllistymistä edistävänä palveluna pidetään myös viimeistään 31.12.2012 alkanutta JTPL
8 luvun 1 §:ssä tarkoitettua työkokeilua, työelämävalmennusta ja työharjoittelua sekä JTPL
6 luvussa tarkoitettua työ- ja koulutuskokeilua. Lisäksi työllistymistä edistävänä palveluna
pidetään viimeistään 31.8.2011 alkanutta maahanmuuttajan kotoutumistoimenpidettä, joka on
rinnastettu työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen tai työkokeiluun, työelämävalmennukseen
taikka työharjoitteluun.
Työvoimakoulutus
Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen nimi muuttuu 1.1.2013 alkaen työvoimakoulutukseksi.
Työvoimakoulutuksella parannetaan aikuisväestön ammattitaitoa sekä edistetään työllistymis- ja
työssäpysymisvalmiuksia. Työvoimakoulutus on pääasiassa ammatillisia valmiuksia parantavaa
koulutusta. Koulutus voi olla myös yleissivistävää, jos sen puute on työllistymisen esteenä.
Työvoimakoulutuksen tuottajia ovat perus- ja lisäkoulutusta järjestävät yhteisöt, yliopistot,
ammattikorkeakoulut ja muut vastaavat koulutuksen järjestäjät.
TE-toimisto antaa työvoimakoulutuksenaikaisesta etuusoikeudesta maksajalle E-sarjan lausunnon
(lausunnot E1, E7, E8).
Työnhakijan omaehtoinen opiskelu
58
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
Työnhakijan omaehtoisen opiskelun tukemisella parannetaan aikuisväestön ammattitaitoa ja
mahdollisuuksia saada työtä tai säilyttää työpaikka sekä turvataan ammattitaitoisen työvoiman
saantia.
Työnhakijan omaehtoisen opiskelun tukeminen työttömyysetuudella edellyttää, että henkilö
on työttömänä työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistossa ja täyttänyt 25 vuotta viimeistään
opiskelujen alkamishetkellä. Lisäksi edellytetään, että työnhakijalla on työ- ja elinkeinotoimiston
toteama koulutustarve, että opiskelusta on sovittu työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa
suunnitelmassa ja että opinnot ovat päätoimisia.
Työ- ja elinkeinotoimisto arvioi, voidaanko opintoja pitää työnhakijan omaehtoisena koulutuksena
ja antaa asiasta maksajalle sitovan työvoimapoliittisen lausunnon.
Työnhakijan omaehtoista opiskelua voidaan tukea työttömyysetuudella opintojen muodostamaa
kokonaisuutta kohti enintään 24 kuukauden ajan. Työ- ja elinkeinotoimisto seuraa enimmäisajan
kulumista.
TE-toimisto antaa työnhakijan omaehtoisen opiskelun tukemisesta maksajalle D-sarjan lausunnon
(lausunnot D1. D2, D3 ja D4).
Työnhakijan omaehtoista opiskelua on 31.12.2009 asti voimassa olleiden säännösten mukaan
tuettu koulutuspäivärahalla. Koulutuspäivärahaa koskevista siirtymäsäännöksistä kerrotaan
koulutuspäivärahan ohjeessa.
Työnhakuvalmennus
Työnhakuvalmennus on työllistymistä edistävä palvelu 1.1.2013 alkaen. Työnhakuvalmennuksen
tavoitteena on tukea ja ohjata asiakasta työn hakemisessa.
TE-toimisto antaa työnhakuvalmennuksesta maksajalle työvoimapoliittisen lausunnon BA.
Jos työnhakuvalmennus on alkanut 31.12.2012 tai sitä ennen, kyseessä ei ole työllistymistä
edistävä palvelu, mutta valmennuksen ajalta voidaan tietyin edellytyksin maksaa ylläpitokorvausta.
Uravalmennus
Uravalmennus on työllistymistä edistävä palvelu 1.1.2013 alkaen. Uravalmennuksen tavoitteena
on selkiyttää asiakkaan ammatinvalinta- ja uravaihtoehtoja, kehittää työelämävalmiuksia sekä
tukea ammatilliseen koulutukseen hakeutumisessa.
TE-toimisto antaa uravalmennuksesta maksajalle työvoimapoliittisen lausunnon BB.
Työkokeilu
Työkokeilun tavoitteena on selvittää asiakkaan ammatinvalinta- ja uravaihtoehtoja tai tukea
paluuta työmarkkinoille. Työkokeilu tapahtuu aina työpaikalla.
TE-toimisto antaa työkokeilusta maksajalle työvoimapoliittisen lausunnon BC, jos työkokeilu on
alkanut 1.1.2013 tai sen jälkeen. Jos työkokeilu on alkanut 31.12.2012 tai sitä ennen, TE-toimisto
antaa lausunnon B3.
Koulutuskokeilu
Koulutuskokeilun tavoitteena on selvittää asiakkaan soveltuvuus tiettyyn koulutukseen tai tietylle
alalle. Koulutuskokeilussa asiakas pääsee kokeilemaan koulutusalaa oppilaitoksessa.
TE-toimisto antaa koulutuskokeilusta maksajalle työvoimapoliittisen lausunnon BBD.
Palvelut 31.12.2012 asti
59
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
Työllistymistä edistäviin palveluihin tulee muutoksia 1.1.2013 alkaen. Jos työllistymistä edistävä
palvelu on alkanut 31.12.2012 tai sitä ennen ja jatkuu yhdenjaksoisesti tai jaksotettuna 1.1.2013
jälkeen, sovelletaan 31.12.2012 asti voimassa olleita säännöksiä palvelun loppuun asti.
Edellä mainittujen palvelujen lisäksi työllistymistä edistävänä palveluna pidetään siten viimeistään
31.12.2012 alkanutta JTPL 8 luvun 1 §:ssä tarkoitettua työkokeilua, työelämävalmennusta
ja työharjoittelua (työmarkkinatoimenpiteet) sekä JTPL 6 luvussa tarkoitettua työ- ja
koulutuskokeilua. Työllistymistä edistävänä palveluna pidetään myös viimeistään 31.8.2011
alkanutta maahanmuuttajan kotoutumistoimenpidettä, joka on rinnastettu työvoimapoliittiseen
aikuiskoulutukseen tai työkokeiluun, työelämävalmennukseen taikka työharjoitteluun.
Jos työharjoittelu, työelämävalmennus, työkokeilu tai työ- ja koulutuskokeilu on alkanut 31.12.2012
tai sitä ennen, TE-toimisto antaa maksajalle työvoimapoliittisen lausunnon B1, B2, B3 tai B4.
Kotoutumista edistävien toimenpiteiden rinnastamismahdollisuudesta on luovuttu 1.9.2011
voimaan tulleella lainmuutoksella. Muut maahanmuuttajan kotoutumista edistävät toimenpiteet
kuin koulutus toteutetaan työllistymistä edistäviä palveluita koskevien normaalisäännösten
mukaisesti. Kotoutumiskoulutus järjestetään työvoimakoulutuksena tai maahanmuuttajan
omaehtoisena opiskeluna.
Viimeistään 31.8.2011 aloitettujen rinnasteisten kotoutumistoimenpiteiden osalta noudatetaan
vanhaa sääntelyä toimenpiteiden loppuun saakka. Näistä toimenpiteistä TE-toimisto ilmoittaa
maksajalle H-sarjan lausunnoilla. Rinnastetun toimenpiteen ajalta henkilöllä on samat oikeudet ja
velvollisuudet kuin hänellä olisi silloin, jos hän osallistuisi työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen
tai työmarkkinatoimenpiteeseen. Rinnastettu kotoutumiskoulutus tai työmarkkinatoimenpiteeseen
rinnastettu kotoutumistoimenpide voi jatkua ja kotoutumistukea voidaan maksaa rinnastetun
toimenpiteen ajalta 1.9.2011 jälkeenkin, jos rinnasteinen toimenpide on alkanut viimeistään
31.8.2011. Uusia rinnasteisia toimenpiteitä ei enää aloiteta 1.9.2011 tai sen jälkeen.
Maahanmuuttajan omaehtoinen opiskelu
Kotoutumiskoulutus toteutetaan pääsääntöisesti työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena.
Kotoutumiskoulutus voidaan 1.9.2011 alkaen kuitenkin järjestää myös maahanmuuttajan
omaehtoisena opiskeluna, josta säädellään kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa
(1386/2010).
Maahanmuuttajalla, joka opiskelee omaehtoisesti, on oikeus kotoutumistukena maksettavaan
työmarkkinatukeen 31.12.2014 asti. Maahanmuuttajan omaehtoista opiskelua voidaan tukea
myös työttömyyspäivärahalla 1.1.2015 lukien. Maahanmuuttajalla tulee olla jos hänellä on TEtoimiston toteama koulutustarve, TE-toimisto arvioi koulutuksen tukevan hänen kotoutumistaan,
opinnoista on sovittu kotoutumissuunnitelmassa ja muut opinnoilta vaadittavat edellytykset
täyttyvät. Opintojen tukeminen edellyttää lisäksi, että kyse on suomen tai ruotsin kiellä järjestetystä
opiskelusta. Opiskelun tukemisen edellytykset tutkii ja arvioi TE-toimisto, joka antaa Kelalle sitovan
työvoimapoliittisen lausunnon.
Maahanmuuttajan omaehtoista opiskelua voidaan tukea opintojen muodostamaa kokonaisuutta
kohti enintään 24 kuukauden ajan. Enimmäisajan kulumista seuraa TE-toimisto samalla tavalla
kuin JTYPL 6 luvun mukaisen työnhakijan omaehtoisen opiskelun osalta. Myös omaehtoisesta
opiskelusta sopiminen, opintojen etenemisen seuranta, maahanmuuttajan opintojenaikaiset
velvollisuudet sekä tiedonantovelvollisuus määräytyvät samoin kuin työnhakijan omaehtoisissa
opinnoissa.
TE-toimisto antaa maahanmuuttajan omaehtoisista opinnoista maksajalle G-sarjan lausunnon.
Kuntouttava työtoiminta
Kuntouttavan työtoiminnan tarkoituksena on parantaa pitkään jatkuneen työttömyyden perusteella
työmarkkinatukea tai toimeentulotukea saaneen henkilön mahdollisuuksia työllistyä avoimilla
60
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
työmarkkinoilla. Kuntouttavaan työtoimintaan voi osallistua myös työttömyyspäivärahan saaja.
Kuntouttavan työtoiminnan järjestää henkilön kotikunta.
Kuntouttavan työtoiminnan sisältö määritellään aktivointisuunnitelmassa. Työtoimintaa voivat olla
avustavat tehtävät esim. sairaaloissa, päiväkodeissa tai kiinteistönhuollossa.
Kaikkiin työllistymistä edistäviin palveluiin osallistuvien, myös kuntouttavaan työtoimintaan
osallistu¬van katsotaan olevan työmarkkinoilla, jos palvelu alkaa 1.1.2013 tai sen jälkeen.
Työtoimintajakson pituudeksi voidaan sopia 3–24 kuukautta. Jakson aikana henkilö osallistuu
työtoimintaan vähintään yhtenä ja enintään neljänä päivänä kalenteriviikossa (30.6.2015 asti
enintään viitenä päivänä viikossa). Työtoimintapäivän pituus on vähintään neljä tuntia.
Henkilöllä on velvollisuus osallistua kuntouttavaan työtoimintaan, jos sellaista hänen
aktivointisuunnitelmaansa sisällytetään.
Työnhakijalla, joka pitkään jatkuneen työttömyytensä perusteella on oikeutettu
työmarkkinatukeen, on oikeus yhdessä työ- ja elinkeinotoimiston ja kunnan kanssa laadittavaan
aktivointisuunnitelmaan.
Aktivointisuunnitelma on laadittava alle 25-vuotiaalle työmarkkinatukeen oikeutetulle henkilölle,
joka on saanut:
• työmarkkinatukea työttömyyden perusteella vähintään 180 päivältä viimeisen 12
kalenterikuukauden aikana; tai
• työttömyyspäivärahaa 500 päivältä.
Aktivointisuunnitelma on laadittava 25 vuotta täyttäneelle työmarkkinatukeen oikeutetulle
henkilölle, joka on saanut:
• Työmarkkinatukea työttömyyden perusteella vähintään 500 päivältä; tai
• 500 työttömyyspäivärahapäivän tai lisäpäivien jälkeen työmarkkinatukea työttömyyden
perusteella vähintään 180 päivältä
• Aktivointisuunnitelma voidaan pyynnöstä laatia myös työttömyyspäivärahan saajalle.
Kuntouttavasta työtoiminnasta annettua lakia ei sovelleta maahanmuuttajaan, jolla on oikeus
kotoutumissuunnitelmaan. Kotoutumistuen saajalle ei siten laadita aktivointisuunnitelmaa eikä
häntä ohjata kuntouttavaan työtoimintaan. Aktivointisuunnitelman laatimisen edellytyksenä
olevia työttömyysaikaisia työmarkkinatukipäiviä laskettaessa otetaan kuitenkin huomioon myös
kotoutumistukena maksettu työmarkkinatuki.
Aktivointisuunnitelmaan voidaan sisällyttää eri toimenpiteitä, sosiaali-, terveys- ja
kuntoutuspalveluja sekä viimesijaisena toimenpiteenä kuntouttavaa työtoimintaa.
Oikeudesta etuuteen kuntouttavan työtoiminnan ajalta annetaan lausunto BE tai BF (31.12.2012
asti B5 ja B6).
1.4.3.3.1. Oikeus etuuteen työllistymistä edistävän
palvelun ajalta
Työllistymistä edistävän palvelun ajalta maksetaan sitä työttömyysetuutta, johon henkilöllä olisi
työttömänä ollessaan oikeus. Tämä tarkoittaa, että henkilölle maksetaan joko ansiopäivärahaa,
peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea.
Työttömyysetuutta työllistymistä edistävän palvelun ajalta maksetaan vain siltä ajalta, jona
henkilö on työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistossa. Vaatimus työnhaun voimassaolosta
työttömyysetuuden maksamisen edellytyksenä koskee kaikkia työllistymistä edistäviä palveluita.
61
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
Oikeus etuuteen työvoimapoliittisten esteiden, omavastuuajan ja tarveharkinnan estämättä
TTL 10 luvun 2 §:n 3 momentin mukaan työttömyysetuutta maksetaan työllistymistä edistävien
palvelujen ajalta, vaikka työnhakijalla ei ole työttömänä ollessaan oikeutta etuuteen, jos se johtuu:
1.
2.
3.
4.
5.
6.
korvauksettomasta määräajasta
työssäolovelvoitteesta
työmarkkinatuen odotusajasta
ammatilliseen koulutukseen liittyvästä rajoituksesta
työttömyyspäivärahan tai työmarkkinatuen omavastuuajasta tai
työmarkkinatuen tarveharkinnasta.
Työttömyysetuutta ei kuitenkaan makseta 31.12.2012 tai sitä ennen alkaneen kuntouttavan
työtoiminnan ajalta, jos se, että oikeutta työttömyysaikaiseen työttömyysetuuteen ei ole, johtuu
työssäolovelvoitteesta, ammatilliseen koulutukseen liittyvästä rajoituksesta tai odotusajasta. Tällöin
TE-toimisto antaa estävän lausunnon B6. Jos kuntouttava työtoiminta on alkanut 1.1.2013 tai sen
jälkeen, työssäolovelvoite, ammatilliseen koulutukseen liittyvä rajoitus ja odotusaika eivät estä
etuuden maksamista työtoiminnan ajalta.
Korvaukseton määräaika, työssäolovelvoite, ammatilliseen koulutukseen liittyvä rajoitus tai
odotusaika syrjäytyvät työllistymistä edistävien palvelujen ajalta vain silloin, kun maksamisen
este oli olemassa jo palvelun alkaessa (koskee myös palvelun kanssa samana päivänä alkavaa
maksamisen estettä, esimerkiksi karenssi alkaa samana päivänä kuin palvelu, jolloin karenssi
syrjäytyy). Jos este syntyy vasta palvelun alkamisen jälkeen, estää se työttömyysetuuden
maksamisen palvelun ajalta työvoimakoulutusta ja työnhakijan omaehtoista opiskelua lukuun
ottamatta. Ratkaisevaa on esteen syntymisen ajankohta.
Lue yleisen hakuvelvollisuuden laiminlyönnistä kohdasta Koulutusta vailla olevat nuoret.
(Peruspäiväraha > Etuusohje > Oikeus ja edellytykset > Työvoimapoliittiset edellytykset >
Koulutusta vailla olevat nuoret).
Jos henkilöllä on voimassa jokin sellainen työvoimapoliittinen este, joka ei väisty palvelun
alkaessa, ei TE-toimiston tule antaa Kelalle esteetöntä lausuntoa vaan ainoastaan tiedote F2
palvelun aloittamisesta. Tällainen este voi olla esimerkiksi se, että hakija ei ole työtön (lausunto
A3) tai hän on estynyt olemasta työmarkkinoilla (lausunto A5). Teknisistä syistä TE-toimisto joutuu
kuitenkin aina antamaan lausunnon E1 työvoimakoulutuksen alkaessa, vaikkei henkilöllä olisikaan
etuusoikeutta koulutuksen ajalta. Tällaisen lausunnon perusteluihin on kirjattu "Tekninen lausunto".
Teknisen lausunnon E1 jälkeen TE-toimiston tulee antaa maksatuksen estävä, ko. tilannetta
koskeva työvoimapoliittinen lausunto, jonka perusteluissa ilmoitetaan teknisen E1-lausunnon
kumoamisesta.
Työvoimakoulutuksen ja työnhakijan omaehtoisen opiskelun aikana ei sovelleta TTL 2 ja 2 a
luvun työvoimapoliittisia säännöksiä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että henkilön on oltava
työnhakijana saadakseen koulutusajalta työttömyysetuutta, mutta työnhakijan työvoimapoliittisesti
moitittavasta menettelystä ei tänä aikana aseteta esimerkiksi korvauksetonta määräaikaa
tai työssäolovelvoitetta eikä hän menetä oikeuttaan etuuteen koulutusaikana mahdollisesti
aloittamansa yritystoiminnan tai muiden opintojen takia.
Muiden työllistymistä edistävien palveluiden eli työnhakuvalmennuksen, uravalmennuksen,
työkokeilun, koulutuskokeilun, maahanmuuttajan omaehtoisen opiskelun ja kuntouttavan
työtoiminnan aikana sovelletaan TTL 2 ja 2 a luvun työvoimapoliittisia säännöksiä normaalisti. Jos
työmarkkinaoikeuden menettämisen aiheuttanut rike on tapahtunut palvelun alkamisen jälkeen,
kesken palvelun annettu esteellinen työvoimapoliittinen lausunto estää etuuden maksamisen
palvelun ajalta. Sen sijaan jos rike on tapahtunut kokonaan ennen palvelua, rike ei estä etuuden
maksamista.
62
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
Lue yleisen hakuvelvollisuuden laiminlyönnistä kohdasta Koulutusta vailla olevat nuoret
(Peruspäiväraha > Etuusohje > Oikeus ja edellytykset > Työvoimapoliittiset edellytykset >
Koulutusta vailla olevat nuoret).
Esimerkki 1
Ennen työllistymistä edistävän palvelun alkamista asetettu työssäolovelvoite ei
estä työttömyysetuuden maksamista palvelun ajalta (poikkeuksena 31.12.2012
tai sitä ennen alkanut kuntouttava työtoiminta). Jos työssäolovelvoite asetetaan
alkavaksi kesken palvelun, se estää etuuden maksamisen kaikkien muiden
palveluiden kuin työvoimakoulutuksen ja työnhakijan omaehtoisen opiskelun
ajalta.
Esimerkki 2
A on alle 25-vuotias ammatillista koulutusta vailla oleva nuori. A:lle on
asetettu 60 päivän korvaukseton määräaika työstä kieltäytymisen perusteella
5.2.2013 alkaen. A aloittaa 6 kuu-kautta kestävän työkokeilun 10.3.2013
alkaen. Koska este etuuden maksamiselle oli olemassa jo kokeilun alkaessa,
A:lle voidaan maksaa peruspäivärahaa kokeilun alusta lukien. Työkokeilussa ollessaan A laiminlyö hakea opiskelupaikkaa syyslukukaudella
alkavaan koulutukseen. TE-toimisto antaa A:lle lausunnon K6. A menettää
peruspäivärahaoikeutensa syyslukukauden alusta eli 1.9.2013 alkaen. Koska
A on menettänyt peruspäivärahaoikeuden palvelun aikana, estää K6-lausunto
peruspäivärahan maksamisen 1.9.2013 alkaen.
Lue yleisen hakuvelvollisuuden laiminlyönnistä kohdasta Koulutusta vailla olevat nuoret.
(Peruspäiväraha > Etuusohje > Oikeus ja edellytykset > Työvoimapoliittiset edellytykset >
Koulutusta vailla olevat nuoret).
Esimerkki 3
B on maahanmuuttaja ja hänellä on voimassa oleva kotoutumissuunnitelma.
B osallistuu maahanmuuttajan omaehtoiseen koulutukseen 1.10.2012 alkaen.
Koulutuksen aikana TE-toimisto antaa B:lle työvoimapoliittisen lausunnon
A5 (estynyt olemasta työmarkkinoilla) ajalle 14.–28.12.2012. Lausunto estää
kotoutumistuen maksamisen maahanmuuttajan omaehtoisen opiskelun ajalta
14.–28.12.2012.
Esimerkki 4
C on maahanmuuttaja ja hänellä on voimassa oleva kotoutumissuunnitelma. C
osallistuu työvoimakoulutuksena järjestettävään suomen kielen koulutukseen
ajalla 1.10.2012–28.2.2013. Koulutuksen aikana C on estynyt olemasta
työmarkkinoilla ajalla 14.–28.12.2012. Koska työvoimakoulutuksen aikana ei
sovelleta TTL 2 ja 2 a luvun työvoimapoliittisia säännöksiä, ei TE-toimisto anna
lausuntoa A5 (estynyt olemasta työmarkkinoilla).
Esimerkki 5
C on 17-vuotias ammatillista koulutusta vailla oleva nuori. Hän on keskeyttänyt
ammatillisen koulutuksen ja ilmoittautunut työnhakijaksi 25.2.2013.
TE-toimisto on antanut C:lle lausunnon K1, jonka mukaan C:llä ei ole
työmarkkinatukioikeutta työttömyysajalta. C aloittaa työkokeilun 2.5.2012.
C:lle voidaan maksaa työmarkkinatukea työkokeilun ajalta K1-lausunnosta
huolimatta. C täyttää 18 vuotta 14.8.2013, kun työkokeilu on edelleen
kesken. Koska C on 17-vuotiaana keskeyttänyt ammatillisen koulutuksen,
antaa TE-toimisto C:lle lausunnon K7 18-vuotispäivästä lukien. Koska
63
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
työmarkkinatukioikeuden menettämisen aiheuttanut rike on tapahtunut ennen
työkokeilun alkamista, ei kesken työkokeilun annettu K7 lausunto kuitenkaan
estä työmarkkinatuen maksamista kokeilun ajalta. Rikkeen ajankohta on
ratkaiseva. TE-toimisto kirjoittaa lausunnon perusteluihin tiedon siitä, ettei
lausunto estä maksamista työkokeilun ajalta.
Työttömyysetuutta voidaan maksaa työllistymistä edistävän palvelun ajalta omavastuuajan
estämättä. Työttömyyspäivärahan ja työmarkkinatuen omavastuuaikaan luetaan ne päivät, joina
työnhakijalle maksetaan työttömyysetuutta työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen
perusteella.
Työttömyysetuuteen työllistymistä edistävän palvelun ajalta ei ole oikeutta, jos henkilö ottaa
vastaan yli kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön.
Oikeutta työttömyysetuuteen työllistymistä edistävän palvelun ajalta ei ole myöskään silloin, jos
työttömyysaikaisen työttömyysetuuden maksaminen on estynyt hakemuksen myöhästymisen
tai etuuden sovittelun tai vähentämisen takia. Työllistymistä edistävien palvelujen aikana
sovelletaan normaaliin tapaan myös TTL 3 luvun yleisiä rajoituksia, eli esimerkiksi taloudellisen
etuuden jaksotus, irtisanomisajan tai vuosiloma-ajan palkka taikka estävä sosiaalietuus estävät
työttömyysetuuden maksamisen myös työllistymistä edistävien palvelujen ajalta.
Työssäoloehdon täyttyminen palvelun aikana
Työnhakijan omaehtoisen opiskelun ja työvoimakoulutuksen aikana ei sovelleta TTL 6
luvun 8 §:n säännöksiä päivärahaoikeuden alkamisesta alusta. Työttömyyspäivärahan
enimmäisaika ei siten ala alusta, eikä päivärahan tasoa määritellä uudelleen, vaikka henkilö olisi
työttömyyspäivärahaoikeuden alkamisen jälkeen täyttänyt palkansaajan työssäoloehdon uudelleen
koulutuksen aikana. Jos henkilö on koulutuksen päätyttyä työtön ja työttömyyspäivärahaan
oikeutettu, 500 päivän enimmäisaika alkaa alusta vasta koulutuksen päätyttyä. Jos
työttömyyspäivärahan 500 päivän enimmäisaika täyttyy kesken koulutuksen, henkilölle maksetaan
koulutuksen loppuajalta työmarkkinatukea, vaikka hän olisi täyttänyt uuden työssäoloehdon
koulutuksessa ollessaan. Koulutuksen loputtua etuus vaihtuu taas työttömyyspäivärahaksi ja 500
päivän enimmäismaksuaika alkaa alusta.
Kun työvoimakoulutus on järjestetty jaksotettuna erillisiin kokonaisuuksiin siten, että
koulutusjaksot eivät liity yhtäjaksoisesti toisiinsa, opiskelija ei ole koulutusjaksojen välisenä
aikana työvoimakoulutuksessa. Jaksojen väliseltä ajalta etuutta maksetaan työttömyyden
perusteella. Jos henkilö on jaksotetussa työvoimakoulutuksessa perus- tai ansiopäivärahalla ja
täyttää työssäoloehdon uudelleen koulutusjaksojen välisenä aikana, alkaa työttömyyspäivärahan
enimmäisaika tällöin normaalisti alusta. Jos työssäoloehto täyttyy jaksotetussa koulutuksessa
koulutusjakson aikana, enimmäisaika alkaa alusta vasta kyseisen koulutusjakson päätyttyä, kun
henkilön päivärahaoikeus perustuu jälleen työttömyyteen.
Myös työnhakijan omaehtoinen opiskelu voidaan järjestää jaksotettuna. Jos omaehtoinen opiskelu
on TE-toimiston kanssa sovittu järjestettäväksi jaksoissa siten, ettei jaksojen välinen aika ole
opiskeluaikaa ja jaksojen välillä etuusoikeus perustuu työttömyyteen, menetellään jaksotetussa
omaehtoisessa opiskelussa enimmäisajan laskemisen osalta samalla tavalla kuin jaksotetussa
työvoimakoulutuksessa.
Jos henkilö, joka on aloittanut työvoimakoulutuksen tai omaehtoisen opiskelun työmarkkinatuella,
täyttää koulutuksen aikana työssäoloehdon, tulee hän oikeutetuksi työttömyyspäivärahaan
työssäoloehdon täyttymisestä lukien, vaikka koulutus olisikin kesken. Samaa sovelletaan muissa
työllistymistä edistävissä palveluissa. Työssäoloehdon täyttymisestä lukien työmarkkinatuen
sijasta aletaan maksaa työttömyyspäivärahaa. Työttömyyspäivärahaan asetetaan omavastuuaika,
mutta omavastuuajalta voidaan koulutuksen aikana kuitenkin maksaa työttömyyspäivärahaa,
koska kyse on työllistymistä edistävästä palvelusta.
64
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
Myös peruspäivärahalla opintonsa aloittanut voi saavuttaa ansiopäivärahaoikeuden opiskelun
aikana, jos hän kesken opintojen täyttää työttömyyskassan vakuutusehdon.
Maahanmuuttajan omaehtoiseen opiskeluun 1.1.2015 lukien sovelletaan TTL 6 luvun 8:n
säännöksiä päivärahakauden alkamisesta alusta. Samoin, jos henkilö, joka on aloittanut
maahanmuuttajan omaehtoisen opiskelun työmarkkinatuella, täyttää koulutuksen aikana
työssäoloehdon, tulee hän oikeutetuksi työttömyyspäivärahaan työssäoloehdon täyttymisestä
lukien, vaikka koulutus olisikin kesken.
Esimerkki 6
A on saanut peruspäivärahaa 260 päivältä työttömyyden perusteella ja sen
jälkeen aloittanut omaehtoisen opiskelun. Kun A on saanut peruspäivärahaa
omaehtoisen opiskelun ajalta 140 päivältä, hän täyttää työssäoloehdon
uudelleen. Koska koulutus on kesken, peruspäivärahan enimmäisaika ei ala
alusta työssäoloehdon täyttymisestä huolimatta.
Työssäoloehdon täyttymisen jälkeen omaehtoinen opiskelu jatkuu vielä 160
päivän ajan. A:lla on oikeus saada peruspäivärahaa koulutuksen ajalta kuitenkin
enää vain 100 päivältä, ja tämän jälkeiseltä koulutusajalta A:lle voidaan
maksaa työmarkkinatukea. Kun omaehtoiset opinnot päättyvät, A on edelleen
työtön. Tällöin peruspäivärahan enimmäisaika alkaa alusta ja A:lle asetetaan
omavastuuaika.
Esimerkki 7
B on työkokeilussa ja hänelle maksetaan peruspäivärahaa muutosturvalisällä
korotettuna. Työkokeilun ollessa vielä kesken B täyttää työssäoloehdon.
Koska kyseessä ei ole työnhakijan omaehtoinen opiskelu tai työvoimakoulutus,
peruspäivärahan 500 päivän ja muutosturvalisän 200 päivän enimmäisaika
alkavat alusta normaalisti. B:lle asetettava omavastuuaika ei estä
peruspäivärahan maksamista työkokeilun ajalta.
Esimerkki 8
Peruspäivärahan saaja C osallistuu työvoimakoulutukseen, joka järjestetään
jaksotettuna koulutuksena siten, että koulutus on jaettu kahteen erilliseen
koulutusjaksoon. Koulutusjaksojen välisellä ajalla C työllistyy ja hänen
työssäoloehtonsa täyttyy. Koska työssäoloehto täyttyy koulutusjaksojen
välisenä aikana, alkaa peruspäivärahan enimmäisaika alusta ja C:lle asetetaan
omavastuuaika. Jos omavastuuaika ajoittuu koulutusjaksojen väliselle
ajalle, estää se etuuden maksamisen omavastuupäiviltä. Siltä osin kuin
omavastuuaika ajoittuu koulutusjakson ajalle, maksetaan etuutta koulutuksen
ajalta omavastuuajan estämättä.
Esimerkki 9
D aloittaa omaehtoisen opiskelun työmarkkinatuella. D työskentelee koulutuksen
aikana ja hänen työssäoloehtonsa täyttyy. D saa työssäoloehdon täyttymisestä
lukien oikeuden joko perus- tai ansiopäivärahaan riippuen siitä, onko hän kassan
jäsen ja täyttääkö hän jäsenyysehdon. Työttömyyspäivärahaan asetetaan
omavastuuaika, mutta se ei estä etuuden maksamista koulutuksen ajalta.
Esimerkki 10
Peruspäivärahan saaja E osallistuu jaksotettuun työvoimakoulutukseen. E
työskentelee ensimmäisen koulutusjakson aikana ja työssäoloehto täyttyy
uudelleen. Peruspäivärahan enimmäisaika ei kuitenkaan ala alusta kesken
65
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
koulutusjakson. Kun ensimmäinen koulutusjakso päättyy, E on edelleen työtön
ja peruspäivärahaan oikeutettu. Peruspäivärahan enimmäisaika alkaa alusta ja
E:lle asetetaan omavastuuaika.
Esimerkki 11
F osallistuu työvoimakoulutukseen peruspäivärahalla. Hän työskentelee
opintojensa ohella ja täyttää työssäoloehdon kesken koulutuksen.
Peruspäivärahan enimmäisaika ei kuitenkaan ala alusta, koska koulutus on
kesken. Työvoimakoulutus päättyy, ja koulutuksen päättymistä seuraavana
päivänä F aloittaa heti uuden työvoimakoulutuksen. Peruspäivärahan
enimmäisaika alkaa alusta, vaikka uusi koulutus alkaakin heti edellisen
koulutuksen päättymistä seuraavana päivänä.
1.4.3.3.2. Poissaolo työllistymistä edistävästä palvelusta
Työttömyysetuutta maksetaan muiden edellytysten täyttyessä työllistymistä edistävän palvelun
ajalta kaikilta päiviltä, myös niiltä kyseiseen ajanjaksoon sisältyviltä päiviltä, joina palvelua
ei järjestetä. Etuutta maksetaan siten palveluun osallistumisen perusteella viideltä päivältä
viikossa, vaikka palvelua järjestettäisiin viikossa tätä vähemmän. TTL 10 luku 3 §:ssä säädetään
työttömyysetuuden maksamisesta silloin, kun henkilö on poissa työllistymistä edistävästä
palvelusta silloin, kun palvelua on järjestetty ja siellä olisi pitänyt olla läsnä.
Työllistymistä edistävästä palvelusta poissaolo tarkoittaa siten vain sellaista päivää, jona
palvelua järjestetään ja jona työnhakijan olisi tullut osallistua palveluun. Poissaolopäiviä eivät
ole esimerkiksi sellaiset päivät, joina palvelua ei järjestetä, eivätkä arkipyhät. Arkipyhä voi olla
poissaolopäivä vain, jos palvelua jostain syystä järjestetään arkipyhänä. Tämä on kuitenkin
harvinaista. Jos työnhakija osallistuu työllistymistä edistävään palveluun vain osan päivästä, ei
kyseistä päivää pidetä poissaolopäivänä. Työllistymistä edistävän palvelun järjestäjä ja työnhakija
voivat myös sopia osallistumispäivän siirtämisestä siten, että työnhakija korvaa poissaolonsa
saman kalenteriviikon sisällä. Tällöin ei ole kyse poissaolosta.
Työnhakijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen niiltä päiviltä, joina hän ei osallistu palveluun, jos
palvelua järjestetään kyseisenä päivänä, ellei poissaolo johdu:
1.
2.
3.
4.
työkyvyttömyydestä;
kerrallaan enintään neljän työpäivän ajalta alle 10-vuotiaan lapsen sairaudesta; tai
työhaastattelusta tai muusta tähän rinnastettavasta työllistymiseen liittyvästä syystä; tai
julkisen luottamustoimen hoitamisesta.
Luettelo hyväksyttävistä poissaolosyistä on tyhjentävä. Hyväksyttäviä poissaolosyitä ovat
työhaastattelujen lisäksi esimerkiksi työnhakuun ja opiskeluun liittyviin soveltuvuuskokeisiin
osallistuminen sekä oppilaitosten pääsy- ja valintakokeet. Asiakasta voi tarvittaessa pyytää
esittämään selvitys poissaolon syystä, esimerkiksi kutsu valintakokeeseen. Työllistymiseen
liittyvä syy voi olla myös esimerkiksi lyhytkestoinen, enintään kaksi viikkoa kestävä työ joko
palvelun järjestäjän tai muun työnantajan palveluksessa, tai avomuotoiseen kuntoutukseen
osallistuminen. Julkisella luottamustoimella tarkoitetaan kunnallista, kirkollista, valtiollista tai muuta
julkisoikeudellista luottamustoimea (esim. käräjäoikeuden lautamies), ei yksityisoikeudellista
luottamustoimea..
Jos työnhakija on poissa palvelusta muusta syystä kuin siksi, ettei palvelua järjestetä jonakin
päivänä, hänellä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen palveluun osallistumisen eikä työttömyyden
66
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
perusteella, ellei hänellä ole luettelossa tarkoitettua syytä poissaololle. Jos työnhakijalla on
poissaololle luettelossa tarkoitettu syy, hänelle maksetaan työttömyysetuutta työllistymistä
edistävään palveluun osallistumisen perusteella. Tällöin hän on oikeutettu poissaolon ajalta myös
mahdolliseen korotusosaan tai muutosturvalisään. Lisäksi esimerkiksi korvaukseton määräaika
ja muut TTL 10 luvun 2 §:n 3 momentissa luetellut maksamisen esteet syrjäytyvät poissaolon
ajalta kuten työllistymistä edistävän palvelun ajalta. Osallistumispäiviin sidottua ylläpitokorvausta ei
kuitenkaan voida maksaa poissaolon ajalta, vaikka poissaololle olisikin hyväksyttävä syy.
Poissaolosäännös koskee työnhakuvalmennusta, uravalmennusta, kokeilua eli työkokeilua
ja koulutuskokeilua sekä kuntouttavaa työtoimintaa. Poissaolosäännöstä sovelletaan myös
31.12.2012 tai sitä ennen alkaneeseen työkokeiluun, työelämävalmennukseen, työharjoitteluun ja
työ- ja koulutuskokeiluun sekä 31.8.2011 tai sitä ennen alkaneeseen työmarkkinatoimenpiteeseen
rinnastettuun maahanmuuttajan kotoutumistoimenpiteeseen Poissaolosäännöstä ei sovelleta
työvoimakoulutukseen eikä työnhakijan omaehtoiseen opiskeluun. Poissaolosäännöstä ei
sovelleta myöskään maahanmuuttajan omaehtoisen opiskelun eikä työvoimakoulutukseen
rinnastetun maahanmuuttajan kotoutumistoimenpiteen ajalta.
1.1.2015 alkaen TE- toimisto antaa työvoimapoliittisen lausunnon 1.1.2015 jälkeen alkavista
työllistämistä edistävistä palveluista vain palvelun aloittamisesta ja palvelun päättymisestä.
TE- toimisto ei anna lausuntoa poissaoloista, vaan asiakas ilmoittaa itse poissaoloistaan
työttömyysetuuden maksajalle hakiessaan etuutta. Etuus maksetaan maksajan harkinnan mukaan
asiakkaan ilmoittamien tietojen perusteella. Työllistymistä edistävän palvelun järjestäjällä on
velvollisuus ilmoittaa poissaoloista työttömyysetuuden maksajalle.
1.1.2013 alkaen TE-toimisto ei anna sitovaa työvoimapoliittista lausuntoa poissaolosta silloin,
kun poissaolon syynä on hakijan oma työkyvyttömyys tai alle 10-vuotiaan lapsen sairaus. Muissa
tilanteissa poissaolon hyväksyttävyyden arviointi kuuluu TE-toimistolle, joka antaa Kelalle sitovan
työvoimapoliittisen lausunnon poissaolon vaikutuksesta henkilön etuusoikeuteen. Uutta menettelyä
sovelletaan poissaoloon, joka ajoittuu 1.1.2013 tai sen jälkeiseen aikaan riippumatta palvelun
alkamisajankohdasta.
Palvelun järjestäjä on velvollinen ilmoittamaan TE-toimistolle, jos asiakas on ollut pois
palvelusta. JTYPL 4 luvun 10 §:n mukaan TE-toimisto tekee päätöksen valmennuksen tai
kokeilun keskeyttämisestä poissaolojen perusteella, jos henkilöasiakas on ollut luvatta poissa
yhdenjaksoisesti viisi valmennus- tai kokeilupäivää tai jos poissaoloja muutoin on niin paljon,
etteivät valmennukselle tai kokeilulle asetetut tavoitteet täyty. Luvattoman poissaolon lisäksi myös
sinänsä hyväksyttävästä syystä (esimerkiksi pitkä sairausloma) johtuva poissaolo on peruste
valmennuksen kokeilun keskeyttämiselle.
1.4.3.3.2.1. Oma sairaus
Poissaolon syynä on asiakkaan oma sairaus
Jos asiakas ilmoittaa hakemuslomakkeella olleensa pois palvelusta ja että poissaolon
syynä on hänen oma työkyvyttömyytensä, TE-toimistolta ei pyydetä lausuntoa poissaolon
hyväksyttävyydestä. Näin toimitaan, jos poissaolo ajoittuu 1.1.2013 tai sen jälkeiseen
aikaan, riippumatta siitä, milloin palvelu on alkanut. Kela ratkaisee asiakkaan etuusoikeuden
sairauspoissaolon ajalta tällöin itsenäisesti.
Jos asiakas on oman sairautensa vuoksi pois palvelusta enintään kolmena peräkkäisenä palvelun
järjestämispäivänä, on asiakkaan oma ilmoitus lähtökohtaisesti riittävä selvitys poissaolon
hyväksyttävyydestä. Etuus maksetaan ilman kulukorvausta sairauspoissaolopäiviltä. Päätöstä
sairauspoissaoloista ei tarvitse antaa erikseen. Jos päätös tulee annettavaksi muusta syystä,
todetaan siinä etuusoikeus myös sairauspoissaolojen ajalta.
67
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
Kolmella peräkkäisellä palvelun järjestämispäivällä tarkoitetaan päiviä, jona palvelua järjestetään
ja jona asiakkaan olisi tullut osallistua palveluun, mutta jona hän oli poissa palvelusta. Kyseessä
ei siis välttämättä ole kolme peräkkäistä kalenteripäivää. Jos asiakas on ensin poissa palvelusta
sairauden vuoksi, sen jälkeen osallistuu palveluun ja sitten on uudelleen poissa sairauden
vuoksi, katsotaan työkyvyttömyyden katkenneen ja kyseessä olevan eri sairaudet. Tällöin kolmen
ensimmäisen sairauspoissaolopäivän laskeminen alkaa alusta. Sillä, että asiakas kahden
peräkkäisen sairauspoissaolon välisenä aikana, jona palvelua ei järjestetä, ilmoittaa olevansa
työssä, ei ole merkitystä laskettaessa kolmea peräkkäistä poissaolopäivää.
Jos asiakas on poissa palvelusta sairauden vuoksi pidempään kuin kolme peräkkäistä palvelun
järjestämispäivää, asiakkaan tulee toimittaa poissaolon syystä lääkärin tai terveydenhoitajan
todistus, jos poissaolo jatkuu. Etuus voidaan kuitenkin aina maksaa kolmelta ensimmäiseltä
sairaudesta johtuvalta poissaolopäivältä ilman todistusta.
Jos asiakas ei toimita lääkärin tai terveydenhoitajan todistusta oma-aloitteisesti työttömyysajan
ilmoituksen yhteydessä, asiakasta pyydetään toimittamaan todistus. Pyyntö tehdään ensisijaisesti
suullisesti, noudattaen, mitä lisäselvitysten pyytämistä koskevasta menettelystä on ohjeistettu.
Todistuksen toimittamiselle asetetaan normaali 14 päivän määräaika. Pyyntö tulee dokumentoida
huolellisesti. Asiakkaalle kerrotaan, että jos hän ei toimita pyydettyä todistusta määräajassa, etuus
voidaan joutua hylkäämään poissaolopäivien ajalta neljännestä poissaolopäivästä lukien.
Etuus voidaan tällöinkin maksaa kolmelta ensimmäiseltä sairauspoissaolopäivältä, vaikkei
todistusta sairaudesta ole vielä toimitettu. Kulukorvausta ei makseta poissaolopäiviltä. Lopuilta
sairauspoissaolopäiviltä sekä etuus että kulukorvaus vähennetään maksussa. Asia ratkaistaan
vasta, kun asiakas toimittaa todistuksen tai todistuksen toimittamiselle varattu määräaika on
umpeutunut.
Kun asiakas toimittaa lääkärin tai terveydenhoitajan todistuksen, hänelle annetaan päätös, jossa
etuus myönnetään sairauspoissaolopäiviltä ilman kulukorvausta.
Jos asiakas ei toimita todistusta pyynnöstä huolimatta, etuus ja kulukorvaus hylätään
poissaolopäiviltä neljännestä sairauspoissaolopäivästä lukien. Päätöksessä kerrotaan, että
poissaololle ei ole hyväksyttävää syytä, koska asiakas ei ole pyynnöstä huolimatta toimittanut
lääkärin tai terveydenhoitajan todistusta.
Esimerkki 1
A on työkokeilussa, jota järjestetään maanantaisin, keskiviikkoisin ja
perjantaisin. A ilmoittaa tt2:ssa olevansa sairaana koko viikon ja siksi poissa
palvelusta maanantaina, keskiviikkona ja perjantaina. Seuraavana maanantaina
A ilmoittaa osallistuvansa työkokeiluun.
Koska A on ollut pois palvelusta sairauden vuoksi enintään kolmena päivänä, ei
sairaudesta tarvita todistusta.
Maksaja maksaa etuuden ilman kulukorvausta maanantain, keskiviikon
ja perjantain poissaolopäiviltä A:n oman ilmoituksen perusteella.
Sairauspoissaoloista ei tarvitse antaa päätöstä erikseen. Tt2:sta ei tarvitse
lähettää skannattavaksi.
Esimerkki 2
B on työkokeilussa, jota järjestetään maanantaisin, keskiviikkoisin ja
perjantaisin. B ilmoittaa työttömyysajan ilmoituksessa olevansa sairaana
maanantaista seuraavan viikon tiistaihin asti ja siksi poissa palvelusta
maanantaina, keskiviikkona, perjantaina ja maanantaina. B ei toimita
lääkärintodistusta tt2:n mukana.
68
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
Maksaja maksaa etuuden ilman kulukorvausta maanantain, keskiviikon ja
perjantain poissaolopäiviltä. Jälkimmäisen maanantain osalta maksaja vähentää
etuuden ja kulukorvauksen maksussa ja lähettää tt2:n skannattavaksi.
Tt2 tulee työjonolle maksuedellytysten selvittäminen -työnä etuuskäsittelijän
käsiteltäväksi lääkärin tai terveydenhoitajan todistuksen pyytämistä varten.
Etuuskäsittelijä muuttaa maksuedellytysten selvittäminen -työn hakemustyöksi,
koska asiakkaalle tullaan antamaan päätös poissaolopäivistä.
Etuuskäsittelijä pyytää B:tä toimittamaan lääkärin tai terveydenhoitajan
todistuksen. Pyyntö tehdään ensisijaisesti suullisesti noudattaen, mitä
lisäselvitysten pyytämistä koskevasta menettelystä on ohjeistettu.
Todistuksen toimittamiselle annetaan normaali 14 päivän määräaika. Pyyntö
dokumentoidaan yhteydenottona.
Jos asiakas ilmoittaa jo puhelimessa, ettei aio toimittaa pyydettyä todistusta,
asiakkaalle annetaan päätös ja etuus hylätään poissaolopäiviltä neljännestä
sairauspoissaolosta lukien. Jos asiakas lupaa toimittaa todistuksen,
häntä pyydetään merkitsemään todistuksen oikeaan yläkulmaan teksti
’työttömyysturva’, jotta yksittäisenä saapuva lääkärintodistus ohjautuu
indeksoinnissa työttömyysturvan työjonolle. Ilman merkintää todistus
ohjautuu sairauspäivärahojen työjonolle, mikä viivästyttää asian ratkaisua.
Sairauspäivärahan käsittelijöitä on ohjeistettu, kuinka toimitaan ko. tilanteessa.
Jos B ei vastaa puhelimeen, etuuskäsittelijä pyytää lääkärintodistusta
asiakaskirjeellä. Pyyntö kirjataan työn kommenttiin. Asiakaskirje liitetään ko.
työhön. Työ laitetaan odottamaan lisäselvitystä.
Jos B toimittaa todistuksen sairaudestaan, etuuskäsittelijä antaa B:lle
päätöksen, jonka mukaan poissaoloille on sairaudesta johtuva hyväksyttävä syy,
mutta poissaolopäiviltä ei ole oikeutta kulukorvaukseen. Etuus maksetaan ilman
kulukorvausta myös jälkimmäiseltä maanantailta.
Jos B ei pyynnöstä huolimatta toimita todistusta sairaudesta, etuuskäsittelijä
antaa päätöksen, jossa etuus ja kulukorvaus hylätään jälkimmäisen maanantain
osalta, koska poissaololle ei ole hyväksyttävää syytä. Edellisen maanantain,
keskiviikon ja perjantain osalta päätöksessä todetaan, että poissaololle on
hyväksyttävä syy, mutta poissaolopäiviltä ei ole oikeutta kulukorvaukseen.
Esimerkki 3
C on työkokeilussa, jota järjestetään maanantaisin, keskiviikkoisin ja
perjantaisin. C ilmoittaa työttömyysajan ilmoituksessa olevansa sairaana koko
viikon ja vielä seuraavan viikon maanantain. C on siksi poissa palvelusta
maanantaina, keskiviikkona, perjantaina ja vielä maanantaina. C lähettää tt2:n
mukana terveydenhoitajan todistuksen sairaudesta.
Tt2 ja terveydenhoitajan todistus lähtee skannattavaksi ja indeksoitavaksi.
Indeksoinnissa tt2:n tarkenteen lisätietoon merkitään tt2:n aika ja iso Akirjain, jotta kyseiset tt2:t pystytään erottelemaan muista maksuedellytysten
selvittäminen -töistä. Tällöin kyseiset A-kirjaimella merkityt työt voidaan hakea
työjonolta lisätarkenteella ’*A’ esimerkiksi maksajan maksettavaksi.
Etuuskäsittelijä tai maksaja maksaa etuuden poissaolopäiviltä ilman
kulukorvausta. Sairauspoissaoloista ei tarvitse antaa päätöstä erikseen.
Maksuedellytysten selvittäminen -työ suljetaan.
Esimerkki 4
69
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
D on työkokeilussa, jota järjestetään maanantaisin, tiistaisin ja keskiviikkoisin.
D ilmoittaa työttömyysajan ilmoituksessa olevansa sairauden vuoksi pois
palvelusta maanantain ja tiistain. Keskiviikkona D osallistuu työkokeiluun. D on
jälleen poissa kokeilusta seuraavan viikon maanantaina.
Koska D on kahden sairauspoissaolon välillä osallistunut kokeiluun,
voidaan katsoa, ettei hänen sairautensa ole kestänyt yli kolmea peräkkäistä
osallistumispäivää, vaan jälkimmäisen maanantain poissaolon osalta kyse on eri
sairaudesta.
Maksaja maksaa etuuden ilman kulukorvausta sairauspoissaolopäiviltä pelkän
D:n oman ilmoituksen perusteella. Sairauspoissaoloista ei tarvitse antaa
päätöstä erikseen. Tt2:sta ei tarvitse lähettää skannattavaksi.
Esimerkki 5
E on työkokeilussa, jota järjestetään viitenä päivänä viikossa maanantaista
perjantaihin. E palauttaa tt2:n ajalta maanantai 4.3.2013 – sunnuntai 31.3.2013.
E ilmoittaa olevansa sairauden vuoksi pois palvelusta perjantaina 29.3.
Maksaja maksaa etuuden ilman kulukorvausta perjantain poissaolopäivältä E:n
oman ilmoituksen perusteella. Maksaja kirjaa cicsin lisätietoriville tiedon siitä,
että E on ollut poissa palvelusta sairauden takia työttömyysajan ilmoituksen
viimeisenä osallistumispäivänä. Tt2:sta ei tarvitse lähettää skannattavaksi.
Kun E palauttaa seuraavan tt2:n ajalta 1.4.–28.4.2013, tulee maksajan tarkistaa,
onko sairaudesta johtuva poissaolo jatkunut.
E ilmoittaa olevansa poissa palvelusta sairauden vuoksi vielä maanantaista
keskiviikkoon 1.–3.4. Maksaja maksaa etuuden maanantain ja tiistain
poissaolopäiviltä ilman kulukorvausta, vähentää keskiviikon poissaolon ajalta
etuuden ja kulukorvauksen maksussa ja lähettää tt2:n skannattavaksi.
Etuuskäsittelijä pyytää E:tä toimittamaan lääkärin tai terveydenhoitajan
todistuksen ja antaa päätöksen.
Jos on perusteltua syytä epäillä, että asiakkaan toistuvissa lyhyissä sairauspoissaoloissa on kyse
väärinkäytöksestä, voidaan asiakkaalta poikkeuksellisesti edellyttää lääkärin tai terveydenhoitajan
todistusta jo alle kolme päivää kestäneestä sairauspoissaolosta. Asiakkaalle tulee ilmoittaa
etukäteen, jos näin aiotaan jatkossa menetellä. Kyseistä menettelyä tulee kuitenkin käyttää vain
hyvin poikkeuksellisesti.
1.4.3.3.2.2. Lapsen sairaus
Poissaolon syynä on alle 10-vuotiaan lapsen sairaus
Palvelusta poissaololle on hyväksyttävä syy alle 10-vuotiaan lapsen sairauden vuoksi kerralla
enintään 4 peräkkäisen palvelun järjestämispäivän ajalta (arvioidaan lapsikohtaisesti). Asia
voidaan lähtökohtaisesti aina ratkaista asiakkaan oman ilmoituksen perusteella: lääkärin tai
terveydenhoitajan todistusta lapsen sairaudesta ei tarvita. Jos asiakas on pois palvelusta lapsen
sairaudesta johtuen enemmän kuin neljä peräkkäistä palvelun järjestämispäivää, ei poissaololle
ole viidennestä poissaolopäivästä lukien hyväksyttävää syytä, vaikka asiakas toimittaisikin
todistuksen lapsen sairaudesta.
70
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
Neljällä peräkkäisellä palvelun järjestämispäivällä tarkoitetaan päiviä, jona palvelua järjestetään ja
jona asiakkaan olisi tullut osallistua palveluun, mutta jona hän oli poissa palvelusta. Kyseessä ei
siis välttämättä ole neljä peräkkäistä kalenteripäivää.
Jos asiakas on poissa palvelusta lapsen sairauden takia enintään neljänä peräkkäisenä palvelun
järjestämispäivänä, maksaja vähentää kulukorvauksen maksussa poissaolopäivien osalta.
Päätöstä poissaoloista ei tarvitse antaa erikseen.
Jos asiakas on poissa palvelusta lapsen sairauden takia enemmän kuin neljä palvelun
järjestämispäivää, maksaja vähentää maksussa kulukorvauksen ensimmäisen neljän
poissaolopäivän ajalta. Viidennestä poissaolopäivästä lukien maksaja vähentää poissaolopäiviltä
sekä etuuden että kulukorvauksen ja lähettää tt2:n skannattavaksi. Etuuskäsittelijä antaa
asiakkaalle päätöksen, jolla etuus ja kulukorvaus hylätään poissaolopäiviltä viidennestä
poissaolopäivästä lukien, koska poissaololle ei tältä osin ole hyväksyttävää syytä.
Lapsen sairaudesta ei lähtökohtaisesti tarvitse missään tilanteessa pyytää lääkärin tai
terveydenhoitajan todistusta. Vain, jos on perusteltua syytä epäillä, että asiakkaan toistuvissa
lapsen sairaudesta johtuvissa poissaoloissa on kyse väärinkäytöksestä, asiakkaalta voidaan
poikkeuksellisesti edellyttää lääkärin tai terveydenhoitajan todistusta lapsen sairaudesta.
Asiakkaalle tulee ilmoittaa etukäteen, jos näin aiotaan jatkossa menetellä. Kyseistä menettelyä
tulee kuitenkin käyttää vain hyvin poikkeuksellisesti.
Jos asiakas, joka on viimeistään 31.12.2014 alkaneessa palvelussa, ilmoittaa poissaolon
johtuvan lapsen sairaudesta, mutta lapsi ei ole alle 10-vuotias, poissaolon syystä tulee pyytää
lausunto TE-toimistolta. Tällöin maksaja vähentää poissaolopäiviltä maksussa sekä etuuden
ja ylläpitokorvauksen ja lähettää tt2:n skannattavaksi. Etuuskäsittelijä pyytää TE-toimistolta
lausunnon poissaolon hyväksyttävyydestä. TE-toimisto antaa tällöin estävän lausunnon BG.
Lähtökohtaisesti asiakkaan ilmoitukseen lapsen iästä kuitenkin luotetaan, eikä lapsen ikää tarvitse
normaalitilanteessa tarkistaa asiakkaan perhetiedoista.
Esimerkki 1
A on työkokeilussa, jota järjestetään viitenä päivänä viikossa maanantaista
perjantaihin. A ilmoittaa olevansa alle 10-vuotiaan lapsen sairauden vuoksi
poissa palvelusta koko viikon. A:lla on hyväksyttävä syy poissaololle
maanantaista torstaihin. Perjantaina lapsen sairaudesta johtuva poissaolo on
kestänyt jo yli 4 päivää, eikä poissaololle ole siten hyväksyttävää syytä, vaikka A
toimittaisikin todistuksen lapsen sairaudesta.
Maksaja maksaa etuuden ilman kulukorvausta maanantaista torstaihin.
Perjantain osalta maksaja vähentää maksussa etuuden ja kulukorvauksen. Tt2
lähetetään skannattavaksi.
Tt2 tulee työjonolle maksuedellytysten selvittäminen -työnä etuuskäsittelijän
käsiteltäväksi. Etuuskäsittelijä muuttaa maksuedellytysten selvittäminen -työn
hakemustyöksi, koska asiakkaalle tullaan antamaan päätös poissaolopäivistä.
Etuuskäsittelijä antaa A:lle päätöksen, jossa etuus ja ylläpitokorvaus hylätään
perjantain osalta, koska poissaololle ei ole hyväksyttävää syytä. Aiempien
poissaolopäivien osalta päätöksessä todetaan, että poissaololle on hyväksyttävä
syy, mutta kulukorvaukseen ei ole oikeutta.
71
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
1.4.3.3.2.3. Muu syy
Poissaolo johtuu muusta syytä tai asiakas ei ilmoita poissaolon syytä
Jos asiakas, joka on viimeistään 31.12.2014 alkaneessa palvelussa, ei hakemuksessaan il-moita
poissaolon syytä tai ilmoittaa poissaolon johtuvan jostain muusta kuin omasta tai alle 10-vuotiaan
lapsen sairaudesta, maksaja vähentää poissaolopäivät maksussa TE-toimisto selvittää poissaolon
syyn kuulemalla asiakasta.
1.1.2015 lukien TE- toimisto ei anna lausuntoa poissaoloista, vaan asiakas ilmoittaa itse
poissaoloistaan työttömyysetuuden maksajalle hakiessaan etuutta. Etuus maksetaan maksajan
harkinnan mukaan asiakkaan ilmoittamien tietojen perusteella.
1.1.2014 lukien voimaan tulleen lainmuutoksen johdosta TTL 12 luvun 4 b §:n mukaan asiakkaalta
ei tarvitse pyytää suostumusta asian oikaisemiseen eikä päätöstä tarvitse hakea poistettavaksi
siinä tapauksessa, että hakija on virheellisesti ilmoittanut olleensa työllistymistä edistävässä
palvelussa, vaikka hänellä onkin poissaoloja, joille ei ole hyväksyttävää syytä. Tätä menettelyä
sovelletaan, kun etuuden aiheeton maksaminen johtuu hakijan antamasta ilmeisen virheellisestä
tiedosta koskien palvelussa oloa.
TE-toimisto antaa tiedotteen BI (palvelu alkanut viimeistään 31.12.2014)
Jos TE-toimisto saa selville, että poissaolo johtuu asiakkaan omasta työkyvyttömyydestä tai alle
10-vuotiaan lapsen sairaudesta, se ilmoittaa asiasta tiedotteella BI työttömyysetuuden maksajalle.
Jos asiakas on toimittanut TE-toimistolle lääkärin tai terveydenhoitajan todistuksen sairaudesta,
TE-toimisto ilmoittaa tästä lausunnon BI perusteluissa. Tällöin Kelan ei enää tarvitse pyytää
lääkärin tai terveydenhoitajan todistusta erikseen, vaan asia voidaan ratkaista heti myös yli
3 päivää kestäneen sairauspoissaolon ajalta. Sinänsä TE-toimisto ei ota kantaa poissaolon
hyväksyttävyyteen tai erikseen pyydä asiakkaalta todistusta sairaudesta, vaan lausunto BI
on pelkästään tiedottava. Etuusoikeuden ratkaiseminen ja mahdollinen lääkärintodistuksen
pyytäminen poissaolon ajalta kuuluu Kelalle.
Kun tiedote BI saapuu, lausuntojen käsittelijä tarkistaa, onko tt2 ko. ajalta jo tullut Kelaan.
Jos tt2 on tullut ja tiedotteessa mainitun poissaolopäivän osalta on jo vähennetty maksussa
kulukorvaus ja maksettu pelkkä perusetuus, on asia jo ratkaistu ja lausunto voidaan kuitata
käsitellyksi.
Jos tt2 on jo saapunut Kelaan ja poissaolopäiviltä on ehditty vähentää maksussa sekä etuus että
kulukorvaus, koska asiakas ei ole ilmoittanut Kelalle poissaolon syytä, toimitaan seuraavasti:
• Jos omasta tai lapsen sairaudesta johtuva poissaolo on kestänyt enintään 3 tai 4 peräkkäistä
palvelun järjestämispäivää tai jos lausunnon BI perusteluista käy ilmi, että asiakas on
toimittanut TE-toimistolle lääkärin tai terveydenhoitajan todistuksen, lausuntojen käsittelijä
antaa poissaoloista asiakkaalle kirjallisen päätöksen ja maksaa etuuden poissaolopäiviltä
ilman kulukorvausta.
• Jos asiakkaan omasta sairaudesta johtuva poissaolo on kestänyt yli 3 järjestämispäivää,
lausuntojen käsittelijä ei tee päätöstä tai laita etuutta maksuun, vaan pyytää asiakasta
toimittamaan todistuksen sairaudestaan. Päätös annetaan vasta sen jälkeen, kun todistus on
toimitettu tai sen toimittamiselle varattu määräaika umpeutunut.
• Jos alle 10-vuotiaan lapsen sairaudesta johtuva poissaolo on kestänyt yli 4 järjestämispäivää,
lausuntojen käsittelijä antaa asiakkaalle kirjallisen päätöksen, jolla se myöntää etuuden 4
ensimmäiseltä poissaolopäivältä ilman kulukorvausta ja epää etuuden 5. poissaolopäivästä
lukien. Samalla lausuntojen käsittelijä maksaa etuuden ilman kulukorvausta 4 ensimmäisen
poissaolopäivän ajalta.
72
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
Jos tt2 ei ole vielä saapunut Kelaan eikä poissaolopäiviä ole siten vielä ehditty vähentää
maksussa, toimitaan seuraavasti:
Lausuntojen käsittelijä rekisteröi poissaolopäivät ei kulukorvausta -päiviksi tarkistusratkaisulla
ilman kirjallista päätöstä, jos
• sairauspoissaolo kestää enintään 3 peräkkäistä palvelun järjestämispäivää
• sairauspoissaolo kestää yli 3 päivää, mutta lausunnon BI perusteluista käy ilmi, että asiakas
on toimittanut TE-toimistolle lääkärin tai terveydenhoitajan todistuksen
• alle 10-vuotiaan lapsen sairaudesta johtuva poissaolo kestää enintään 4 peräkkäistä palvelun
järjestämispäivää.
Tällöin lausunnon tekijän on hyvä kirjoittaa cics:n lisätietoriville, mitkä päivät hän on vähentänyt
merkinnällä ”väh. päivät xx.xx-xx.xx/BI”. Tämä helpottaa maksajan työtä.
Jos sairauspoissaolo kestää yli kolme päivää eikä tiedotteen BI perusteluissa ole mainintaa siitä,
että todistus olisi toimitettu TE-toimistoon, lausuntojen käsittelijä pyytää asiakasta toimittamaan
todistuksen sairaudesta. Pyyntö dokumentoidaan yhteydenottona sekä silloin, kun pyyntö tehdään
suullisesti että silloin, kun asiakkaalle joudutaan lähettämään kirje. Tällöin yhteydenottoon lisätään
maininta siitä, että pyyntö on tehty kirjeellä. Kirje löytyy asiakaskirjeistä. Lausuntojen käsittelijä
kirjaa cics:n lisätietoriville maksajaa varten BI-lausunnossa ilmoitetut sairauspäivät ”xx.xx-xx.xx Atod. pyydetty, saa maksaa 3 sairauspoissaolopäivää”.
Jos tt2 saapuu ennen todistusta, maksaja maksaa etuuden ilman kulukorvausta kolmelta
ensimmäiseltä poissaolopäivältä ja vähentää etuuden ja kulukorvauksen maksussa 4.
poissaolopäivästä lukien. Tt2 menee skannaukseen. Päätös annetaan vasta sen jälkeen, kun
todistus on toimitettu tai sen toimittamiselle varattu määräaika umpeutunut.
Jos tt2 ja todistus saapuvat samaan aikaan, ne menevät skannattaviksi. Indeksoinnissa
tt2:n tarkenteen lisätietoon merkitään tt2:n aika ja iso A-kirjain, jotta kyseiset tt2:t pystytään
erottelemaan muista maksuedellytysten selvittäminen -töistä. Etuuskäsittelijä tai maksaja maksaa
etuuden poissaolopäiviltä ilman kulukorvausta. Sairauspoissaoloista ei tarvitse antaa päätöstä
erikseen.
Jos alle 10-vuotiaan lapsen sairaudesta johtuva lausunnolla BI ilmoitettu poissaolo kestää yli
4 peräkkäistä palvelun järjestämispäivää, lausuntojen käsittelijä antaa asiakkaalle kirjallisen
päätöksen, jolla etuus myönnetään 4 ensimmäisen poissaolopäivän ajalta mutta hylätään 5.
poissaolopäivästä lukien. Tällöinkin lausunnon tekijän on hyvä kirjoittaa maksajalle vinkiksi cics:n
lisätietoriville, mitkä päivät hän on vähentänyt merkinnällä ”väh. päivät xx.xx-xx.xx /BI”.
TE-toimisto antaa sitovan lausunnon BG tai BH (palvelu alkanut viimeistään 31.12.2014)
Jos TE-toimisto selvittää poissaolon johtuvan jostain muusta syystä kuin asiakkaan omasta tai
alle 10-vuotiaan lapsen sairaudesta, TE-toimisto antaa maksajalle sitovan lausunnon BG tai BH
henkilön etuusoikeudesta poissaolon ajalta.
Kela antaa lausunnon perusteella asiakkaalle päätöksen poissaolopäivästä alkaen aina, kun
poissaolopäivä on ehditty vähentää maksussa ennen lausunnon saapumista tai kun poissaololle
ei ole ollut hyväksyttävää syytä. Jos poissaolo on tapahtunut etuuspäätöksen antamishetken
jälkeen eikä muutos ulota vaikutustaan etuuden alkamisajankohtaan, kyseessä on etuuden
tarkistaminen. Tällöin asiakkaalta ei tarvitse pyytää suostumusta. Jos poissaolo on tapahtunut jo
ennen etuuspäätöksen antamista, mutta poissaolo ei ole ollut päätöksen antamishetkellä tiedossa,
kyseessä on päätöksen oikaisu.
Oikaisu etuuden saajan vahingoksi edellyttää suostumusta. Jollei asiakas anna suostumusta,
pyydetään päätöksen poistamista työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnalta. Jos
poissaololle ei ole hyväksyttävää syytä eikä henkilöllä siten ole oikeutta työttömyysetuuteen eikä
kulukorvaukseen poissaolon ajalta, on kyse aina vahingoksi oikaisusta. Jos taas poissaololle
73
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
on lausunnon mukaan hyväksyttävä syy ja maksussa jo vähennetyt päivät voidaan lausunnon
antamisen jälkeen maksaa, ei kyseessä ole vahingoksi oikaisu, vaikka poissaolopäiviltä ei
makseta kulukorvausta. Alkuperäisenkin etuuspäätöksen mukaan kulukorvaus maksetaan
ainoastaan osallistumispäiviltä, joten päätöstä ei kulukorvauksen osalta oikaista eikä suostumusta
muun päätöksen oikaisuun tarvitse pyytää.
Jos poissaololle on lausunnon BH mukaan hyväksyttävä syy, eikä tt2 ole vielä saapunut eikä
poissaolopäiviä ole vähennetty maksussa, ei asiakkaalle tarvitse antaa uutta päätöstä poissaolon
johdosta. Tällöin etuutta maksetaan edelleen työllistymistä edistävän palvelun ajalle annetun
päätöksen perusteella. Päätöstä ei tarvitse tällöin antaa myöskään sillä perusteella, että
poissaolon ajalta vähennetään maksussa kulukorvaus, koska jo alkuperäisessä etuuspäätöksessä
on todettu, että kulukorvaukseen on oikeus vain osallistumispäiviltä. Lausuntojen käsittelijä
rekisteröi poissaolopäivät ei kulukorvausta -päiviksi tarkistusratkaisulla ilman kirjallista päätöstä.
Tällöin lausunnon tekijän on hyvä kirjoittaa cics:n lisätietoriville, mitkä päivät hän on vähentänyt
merkinnällä ”väh. päivät xx.xx-xx.xx/BH”.
Jos tt2 on jo saapunut Kelaan ja poissaolopäivät on ehditty vähentää maksussa, lausuntojen
käsittelijä antaa poissaoloista asiakkaalle kirjallisen päätöksen BH-lausunnon perusteella ja
maksaa etuuden poissaolopäiviltä ilman kulukorvausta.
Jos hakija ei ole ilmoittanut poissaolosta hakemuksessaan ja hänelle on ehditty maksaa
poissaolon ajalta sekä perusetuus että kulukorvaus, asiasta tulee antaa työvoimapoliittisen
lausunnon saavuttua päätös, vaikka poissaololle olisikin ollut hyväksyttävä syy. Liikaa maksettu
kulukorvaus aiheuttaa liikamaksun. Jos poissaolo johtuu omasta sairaudesta, joka kestää yli 3
poissaolopäivää, lausuntojen käsittelijän tulee pyytää asiakkaalta lääkärin tai terveydenhoitajan
todistus. Päätös annetaan vasta, kun todistus on saapunut tai todistuksen toimittamiselle annettu
määräaika umpeutunut. Päätöksessä tulee todeta, ettei henkilöllä ole oikeutta kulukorvaukseen
poissaolopäivältä ja että aiheutuneen liikamaksun mahdollisesta takaisinperinnästä päätetään
myöhemmin. Se, onko kysymyksessä oikaisu vai tarkistus, riippuu normaaliin tapaan siitä, onko
poissaolo tapahtunut ennen vai jälkeen etuuspäätöksen antamisen. Kyseessä ei kuitenkaan
ole vahingoksi oikaisu, koska jo alkuperäisessä etuuspäätöksessä on todettu, että oikeus
kulukorvaukseen on vain osallistumispäiviltä. Etuuden saajan suostumusta oikaisuun ei siten
tarvita.
Poissaolosta tulee antaa päätös aina, kun TE-toimiston lausunnon mukaan poissaololle ei ole
hyväksyttävää syytä (lausunto BG).
Poissaolotilanteet voivat aiheuttaa useita määrältään vähäisiä liikamaksuja. Takaisinperintää
harkittaessa lähtökohtana on, että liikaa maksetun määrän ollessa vähäinen takaisinperinnästä
voidaan luopua. Liikamaksua pidetään vähäisenä, jos se on enintään 150 euroa. Liikamaksun
määrän vähäisyydestä huolimatta sen perinnästä ei kuitenkaan luovuta, jos etuudensaajalle
on hänestä johtuvasta syystä toistuvasti maksettu liikaa etuuksia tai jos asiassa käynnistetään
väärinkäytösasian selvittely.
TTL 11 luvun 2 §:n mukaan etuuden saajan on annettava Kelalle etuuden myöntämiseksi tai
maksamiseksi tarvittavat tiedot. Pykälän 18-kohdan mukaan etuuden saajan on välittömästi
ilmoitettava maksajalle päivät, joina hän on osallistunut työllistymistä edistävään palveluun. Koska
liikamaksu poissaolotilanteissa johtuu yleensä siitä, että hakija on vastoin hänelle säädettyä
tiedonantamisvelvollisuutta jättänyt ilmoittamatta poissaolosta, on liikamaksun syy tällöin
hakijasta johtuva. Jos liikamaksu lisäksi on toistuvaa, ei perinnästä luovuta, vaikka liikamaksu
jäisi alle 150 euron. Toistuvana voidaan pitää kahta kertaa. Eroa ei ole sillä, vaihtuuko palvelu
liikamaksutilanteiden välissä, vaan kaksi eri palveluiden ajalle kohdistuvaa poissaoloista johtuvaa
liikamaksutilannetta voidaan katsoa toistuvaksi liikamaksuksi. Jos poissaoloista johtuvien
liikamaksujen välinen aika on pitkä, voidaan kuitenkin katsoa, ettei kyseessä ole toistuva
liikamaksu.
74
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
Palvelusta poissaolo ja soviteltu työttömyysetuus
Jos henkilö, joka on työllistymistä edistävän palvelun aikana sovittelun piirissä, ilmoittaa
hakemuksessaan palvelusta poissaolosta, riippuu etuuden määrä ja käytettävä sovittelujakso siitä,
onko poissaololle hyväksyttävä syy vai ei.
Jos poissaololle ei ole hyväksyttävää syytä, henkilöllä ei ole oikeutta etuuteen poissaolopäiviltä.
Lisäksi joudutaan käyttämään erityistä sovittelujaksoa ja tulo muuttamaan laskennalliseksi, koska
sovittelujaksolle sisältyy ajanjaksoja, jolloin henkilöllä ei ole oikeutta etuuteen. Poissaolopäiviltä
mahdollisesti ansaittua palkkaa ei oteta tällöin sovittelussa huomioon.
Jos taas poissaolopäiviltä on oikeus etuuteen, käytetään tavanomaista sovittelujaksoa eikä tuloa
muuteta laskennallisesti. Työssäolo on työhaastatteluun rinnastettava työllistymiseen liittyvä
hyväksyttävä syy palvelusta poissaololle.
Koska etuuden määrä myös muilta kuin poissaolopäiviltä riippuu poissaolopäivien
etuusoikeudesta, voidaan niissä tilanteissa, joissa henkilö on työllistymistä edistävän palvelun
aikana sovittelun piirissä ja jaksoon sisältyy hakijan ilmoittamia poissaoloja, käyttää TTL 11 luvun 8
§:n mukaista ennakkomaksumenettelyä, mikäli asian ratkaisemiseksi tarvitaan työvoimapoliittinen
lausunto eikä lausuntoa poissaolopäivien etuusoikeudesta ei ole vielä käytettävissä. Tällöin
etuuden maksaminen ei viivästy siitä syystä, että lausunnon saaminen poissaoloista viipyy.
Lisäksi ennakkomaksun käyttämisellä vältetään mahdollinen asiakkaan suostumusta edellyttävä
oikaisumenettely tai, jos suostumusta ei saada, poistomenettelyyn ryhtyminen.
Ennakkomaksumenettelyä voidaan tarvittaessa käyttää myös silloin, kun asian ratkaisemiseksi
tarvitaan asiakkaan toimittama lääkärin tai terveydenhoitajan todistus.
TTL 11 luvun 8 §:n mukaan työttömyysetuuteen oikeutetulle henkilölle voidaan maksaa ilman
päätöstä hänen hakemuksensa perusteella työttömyysetuutta ennakkona. Maksaminen
edellyttää, että hakija ilmoittaa hakemuksessaan ennakon maksamiseksi tarvittavat tiedot
(selvitys sovittelujakson palkoista), joiden perusteella voidaan riittävän luotettavasti selvittää
etuuden todennäköinen määrä. Lisäksi henkilöllä tulee olla esteetön työvoimapoliittinen lausunto
etuuden maksamiseksi työllistymistä edistävän palvelun ajalta muiden kuin poissaolopäivien
osalta. Ennakkomaksu on aina mahdollista, kun maksaja katsoo sen tarkoituksenmukaiseksi, ja
maksajalla on aina päätösvalta siitä, maksetaanko ennakkoa ja kuinka paljon. Ennakkomaksusta
tulee aina sopia asiakkaan kanssa.
Kun työvoimapoliittinen lausunto poissaolon ajalta tulee, annetaan asiasta lopullinen päätös.
Maksettu
ennakko vähennetään myöhemmin myönnettävästä työttömyysetuudesta etuutta maksettaessa.
Jos ennakkomaksua on maksettu liikaa, voidaan se kuitata myöhemmin maksettavasta
työttömyysetuudesta ilman hakijan suostumusta.
1.4.3.3.3. Työvoimakoulutusta koskevat erityissäännökset
Työvoimakoulutukseen osallistuvalle maksetaan koulutuksen ajalta työttömyysetuutta, vaikka:
• hänet on katsottava päätoimiseksi yrittäjäksi; tai
• hän ei ole työtön tai lomautettu, jos hän on työttömyysuhanalainen.
Jotta päätoiminen yrittäjä tai työttömyysuhan alainen henkilö voi saada työttömyysetuutta
työvoimakoulutuksen ajalta, tulee hänen täyttää muut 10 luvun 2 §:ssä säädettävät
75
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
etuuden saamisen edellytykset, eli oltava oikeutettu työttömyysetuuteen muiden kuin
työttömän määritelmästä johtuvien esteiden osalta. Hänen on oltava työnhakijana työ- ja
elinkeinotoimistossa. Häneen sovelletaan myös mitä TTL 10 luvun 2 §:n 3 momentissa säädetään
eräistä työttömyysetuuden saamisen esteistä, eli hänellä on oikeus työttömyysetuuteen
työvoimakoulutuksen ajalta, vaikka hänelle olisi asetettu esim. korvaukseton määräaika.
Yritystoiminnasta tai työstä saatu tulo sovitellaan koulutuksen aikana normaaliin tapaan.
Henkilön päätoiminen yritystoiminta tai työttömyysuhan alaisuus sekä oikeus työttömyysetuuteen
tästä huolimatta käyvät ilmi työvoimapoliittisesta lausunnosta.
Työvoimakoulutus voidaan järjestää myös jaksotettuna. Silloin, jos työvoimakoulutus järjestetään
jaksotettuna erillisiin kokonaisuuksiin siten, että koulutusjaksot eivät liity yhdenjaksoisina toisiinsa,
opiskelija ei ole jaksojen välisenä aikana työvoimakoulutuksessa eikä jaksojen väliseltä ajalta
voida maksaa työttömyysetuutta työllistymistä edistävään toimenpiteeseen osallistumisen
perusteella. Siten työnhakija, jolla on oikeus työttömyyden perusteella maksettavaan
työttömyysetuuteen, saa työmarkkinatukea tai työttömyyspäivärahaa myös koulutusjaksojen
väliseltä ajalta. Sen sijaan työnhakija, jolla ei ole oikeutta työttömyysaikaiseen etuuteen
esimerkiksi työssäolovelvoitteen takia, ei saa työttömyysetuutta koulutusjaksojen välisiltä ajoilta.
1.4.3.4. Kulukorvaukset
Ylläpitokorvauksen nimi muuttuu 1.1.2013 alkaen kulukorvaukseksi. Kulukorvauksesta säädetään
julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (JTYPL) 9 luvussa. Kuntouttavan työtoiminnan
ajalta maksettavasta kulukorvauksesta säädetään TTL 10 luvun 6 §:ssä.
Kulukorvaus on korvausta matka- ja muista ylläpitokustannuksista, joita aiheutuu matkoista,
majoittumisesta ja aterioinnista kodin ulkopuolella työllistymistä edistävän palvelun aikana.
TE-toimisto toimittaa Kelalle kulukorvauksen maksamiseksi tarvittavia tietoja. TE-toimiston
Kelalle ilmoittamat tiedot eivät kuitenkaan sido Kelaa. Kela ratkaisee itsenäisesti, täyttyvätkö
kulukorvauksen maksamisen edellytykset. Kulukorvauksen maksamisen edellytysten selvittäminen
kuuluu kokonaisuudessaan Kelan toimivaltaan.
1.4.3.4.1. Kulukorvaus
Työvoimakoulutus, työnhakijan omaehtoinen opiskelu ja maahanmuuttajan omaehtoinen
opiskelu
Työvoimakoulutukseen, työnhakijan omaehtoisiin opintoihin tai maahanmuuttajan omaehtoisiin
opintoihin osallistumisesta aiheutuvien matka- ja muiden ylläpitokustannusten korvauksena
työnhakijalla on oikeus saada kulukorvausta 9 euroa päivältä. Kulukorvausta maksetaan koko
koulutusajalta viideltä päivältä viikossa, eli sitä maksetaan myös muilta kuin osallistumispäiviltä.
Oikeutta kulukorvaukseen ei ole työvoimakoulutukseen, työnhakijan omaehtoiseen opiskeluun
tai maahanmuuttajan omaehtoiseen opiskeluun osallistuvalla opiskelijalla, joka ei saa
työttömyysetuutta. Siten esimerkiksi työvoimakoulutukseen osallistuvalla opiskelijalla, joka ei
saa työttömyysetuutta taloudellisen etuuden jaksotuksen tai sovittelun vuoksi, ei ole oikeutta
kulukorvaukseen.
Opiskelijalle ei makseta kulukorvausta koulutuksen lomajaksoilta, jollei opiskelija lomajakson
aikana osallistu koulutukseen kuuluvaan työssä oppimiseen tai harjoitteluun. Kulukorvaus evätään
vain nimenomaisilta lomajaksoilta, jolloin opiskelu ei ole mahdollista. Kulukorvausta sen sijaan
maksetaan esim. yliopistojen opetuksettomilta jaksoilta.
76
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
Työnhakuvalmennus, uravalmennus ja kokeilu
Oikeus kulukorvaukseen on myös työnhakuvalmennukseen, uravalmennukseen tai kokeiluun eli
työkokeiluun tai koulutuskokeiluun osallistuvalla työttömyysetuuden saajalla.
Kulukorvauksen maksaminen työnhakuvalmennuksen, uravalmennuksen tai kokeilun ajalta
edellyttää, että henkilö saa työttömyysetuutta. Siten työnhakuvalmennukseen, uravalmennukseen
tai kokeiluun osallistuvalla työnhakijalla, joka ei saa työttömyysetuutta esimerkiksi taloudellisen
etuuden jaksotuksen tai sovittelun vuoksi, ei ole oikeutta kulukorvaukseen.
Alle 25-vuotias ammatillista koulutusta vailla oleva nuori voi saada kulukorvausta työkokeilun ajalta
vain, jos hän on saanut työttömyyspäivärahaa enimmäisajan tai työmarkkinatukea työttömyyden
perusteella vähintään 500 päivältä. Ammatillista koulutusta vailla olevalla alle 25-vuotiaalla
nuorella ei siten koskaan ole oikeutta kulukorvaukseen työkokeilun ajalta, jos hänelle edelleen
maksetaan peruspäivärahaa eli peruspäivärahan enimmäisajan kertymä on kesken.
Työkokeilua koskeva rajoitus koskee vain alle 25-vuotiasta nuorta. Rajoitusta ei voida soveltaa sen
jälkeen, kun henkilö täyttää 25 vuotta. 25-vuotissyntymäpäivästä lukien henkilölle voidaan alkaa
maksaa kulukorvausta, vaikkei hänellä olisi ammatillista koulutusta.
TE-toimiston antamasta työkokeilua koskevasta lausunnosta käy ilmi, jos työkokeiluun osallistuva
henkilö on ammatillista koulutusta vailla oleva alle 25-vuotias nuori.
Esimerkki
A on alle 25-vuotias ammatillista koulutusta vailla oleva nuori, joka on oikeutettu
peruspäivärahaan. A aloittaa työkokeilun ollessaan 24-vuotias. A:lla ei ole
oikeutta kulukorvaukseen työkokeilun ajalta. A täyttää 25 vuotta työkokeilun
aikana. A tulee oikeutetuksi kulukorvaukseen syntymäpäivästään lukien.
Kulukorvausta työnhakuvalmennuksen, uravalmennuksen tai kokeilun ajalta maksetaan vain
osallistumispäiviltä eli niiltä päiviltä, jolloin palvelua tosiasiallisesti järjestetään ja työnhakija myös
osallistuu palveluun. Koska kulukorvauksen tarkoituksena on korvata ylimääräisiä kustannuksia, ei
kulukorvausta ole tarkoituksenmukaista maksaa päiviltä, joina henkilö ei osallistu toimenpiteisiin,
eikä ylimääräisiä kustannuksia synny. TE-toimiston antamasta työnhakuvalmennusta,
uravalmennusta tai kokeilua koskevasta lausunnosta tulee ilmetä, kuinka monena päivänä viikossa
ja mahdollisuuksien mukaan myös tieto minä päivinä (esim. ma–ke) palvelua järjestetään.
Kulukorvausta maksetaan enintään viideltä päivältä viikossa.
Kuntouttava työtoiminta
Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle työttömyysetuuden saajalle maksetaan kulukorvausta
9 euroa aktivointisuunnitelman mukaiselta osallistumispäivältä. Aktivointisuunnitelman mukainen
osallistumispäivä tarkoittaa osallistumispäivää, joka on aktivointisuunnitelman mukainen ja jona
henkilö on myös todellisuudessa ottanut osaa kuntouttavaan työtoimintaan. Kulukorvaukseen
oikeuttavana osallistumispäivänä pidetään päivää, jona henkilö on osallistunut kuntouttavaan
työtoimintaan vähintään 4 tuntia.
Ylläpitokorvaukset
Ylläpitokorvauksen nimi muuttuu kulukorvaukseksi 1.1.2013 alkaen. Kulukorvauksen
myöntämisedellytykset vastaavat suurimmaksi osaksi ylläpitokorvauksen myöntämisedellytyksiä.
Jos työllistymistä edistävä palvelu tai ryhmäpalveluna järjestetty työnhakuvalmennus on alkanut
31.12.2012 tai sitä ennen, maksetaan sen ajalta ylläpitokorvausta 31.12.2012 asti voimassa
olleiden säännösten mukaisesti palvelun tai työnhakuvalmennuksen loppuun saakka. Näin
toimitaan vaikka, palvelu tai työnhakuvalmennus jatkuu yhdenjaksoisesti tai jaksotettuna 1.1.2013
jälkeenkin. Ylläpitokorvaus ei siten kesken palvelun muutu kulukorvaukseksi. Ylläpitokorvausta
77
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
ryhmäpalveluna järjestettävän työnhakuvalmennuksen ajalta voidaan tietyin edellytyksin maksaa
myös henkilölle, jolle ei makseta työttömyysetuutta.
Kulukorvauksen myöntäminen ja päätöksen antaminen
Kela myöntää kulukorvauksen viran puolesta peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea hakevalle
työnhakijalle ilman, että hakijan erikseen hakee kulukorvausta.
Kelan tulee antaa kulukorvauksen myöntämistä, epäämistä, tarkistamista, lakkauttamista ja
takaisinperintää koskevassa asiassa asiakkaalle kirjallinen, valituskelpoinen päätös.
Kun kulukorvausta myönnetään, päätöksestä tulee käydä ilmi oikeus kulukorvaukseen,
kulukorvauksen määrä sekä aika, jolta kulukorvaukseen on oikeus.
Jos jo myönnetty kulukorvaus myöhemmin evätään, tulee epäämisestä antaa päätös.
Kulukorvauksesta tulee antaa valituskelpoinen päätös aina silloin, jos asiakas vaatii kulukorvausta
maksettavaksi.
Päätös tulee antaa myös silloin, kun asiakas osallistuu sellaiseen työllistymistä edistävään
palveluun, jonka ajalta kulukorvaus voi periaatteessa tulla maksettavaksi, mutta kulukorvauksen
maksamiselle on olemassa jokin este. Tällainen tilanne voi olla käsillä esimerkiksi silloin, kun
• työttömyysetuutta ei jää sovittelun vuoksi maksettavaksi, jolloin oikeutta kulukorvaukseenkaan
ei ole
• alle 25-vuotias osallistuu työkokeiluun, mutta ei ole saanut riittävän pitkään työttömyysetuutta
• kyse opintojen loma-ajasta.
Päätös tulee antaa myös, jos asiakas on esittänyt selvitystä majoituskustannuksia tai vaatinut
korkeampaa kulukorvausta, mutta hänelle myönnetään vain 9 euroa päivältä. Määrältään
korkeamman 18 euron kulukorvauksen maksaminen edellyttää jatkossakin tietyissä tilanteissa
selvitystä majoituskustannuksista.
1.4.3.4.2. Korotettu kulukorvaus
Jos työnhakija osallistuu työssäkäyntialueensa ulkopuolella järjestettävään työvoimakoulutukseen,
työnhakijan omaehtoisiin opintoihin, maahanmuuttajan omaehtoisiin opintoihin,
työnhakuvalmennukseen, uravalmennukseen tai kokeiluun eli työkokeiluun tai koulutuskokeiluun,
maksetaan kulukorvausta korotettuna 18 euroa päivältä. Korotetun kulukorvauksen maksaminen
työssäkäyntialueen ulkopuolella järjestettävän palvelun ajalta ei edellytä toteutuneita kustannuksia,
joten selvitystä mahdollisista kuluista ei edellytetä.
Korotettuna maksettavaan kulukorvaukseen on oikeus myös työnhakijalla:
• joka osallistuu työssäkäyntialueellaan, mutta kotikuntansa ulkopuolella järjestettävään
työvoimakoulutukseen, työnhakijan omaehtoiseen opiskeluun, maahanmuuttajan omahtoiseen
opiskeluun, työnhakuvalmennukseen, uravalmennukseen tai kokeiluun eli työkokeiluun tai
koulutuskokeiluun
• jolle toimenpiteeseen osallistumisesta aiheutuu todistettavia majoituskustannuksia ja
• joka esittää vuokrasopimuksen tai muun luotettavan selvityksen majoituksesta aiheutuvista
kustannuksista.
Luotettavana selvityksenä aiheutuneista majoituskustannuksista voidaan pitää esimerkiksi kuittia
hotelli- tai matkustajakotimajoituksesta.
Kuntouttavan työtoiminnan ajalta ei makseta korotettua kulukorvausta.
78
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
Palvelun järjestämispaikka
Työ- ja elinkeinotoimisto ilmoittaa Kelan toimistolle siitä, järjestetäänkö palvelu kotikunnan tai
työssäkäyntialueen ulkopuolella. Asia ei välttämättä ole vaivatta todettavissa, koska palvelua
voidaan järjestää useassa järjestämispaikassa tai työnhakija voi samankin päivän aikana osallistua
palveluun sekä työssäkäyntialueellaan että sen ulkopuolella.
Jotta kulukorvauksen määrään vaikuttava järjestämispaikka on ratkaistavissa yhdenmukaisesti,
palveluun osallistuminen työssäkäyntialueella tai sen ulkopuolella ratkaistaan sen mukaan,
missä palvelu pääasiallisesti järjestetään. Pääasiallisena järjestämispaikkana pidetään paikkaa,
jossa palvelusta järjestetään arviolta yli 60 prosenttia. TE-toimisto tekee arvion palvelun
alkamisajankohtana käytettävissä olevien tietojen perusteella, eivätkä myöhemmät muutokset
vaikuta asiaan, ellei siihen ole erityistä syytä. Erityinen syy voi olla esimerkiksi järjestämispaikan
muuttuminen henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisen perusteella.
Kulukorvaus maksetaan siten lähtökohtaisesti tasasuuruisena koko palvelun ajan. Tämä voi
tarkoittaa sitä, että työnhakija saa kulukorvausta 18 euroa päivässä myös siltä ajalta, jona hän
osallistuu palveluun työssäkäyntialueellaan, tai että hän saa kulukorvausta ainoastaan 9 euroa
päivässä myös ajalta, jona hän osallistuu palveluun työssäkäyntialueensa ulkopuolella.
Jos työllistymistä edistävän palvelun pääasiallinen järjestämispaikka ei ole ratkaistavissa eli
jos palvelua ei järjestetä yli 60 %:sti työssäkäyntialueella tai sen ulkopuolella, kulukorvausta
maksetaan sen mukaan, osallistuuko työnhakija palveluun tosiasiallisesti työssäkäyntialueellaan
vai sen ulkopuolella. Kulukorvauksen määrä voi tällöin vaihdella päiväkohtaisesti. Jos työnhakija
esimerkiksi käy osallistumispäivän aikana työssäkäyntialueeltaan sen ulkopuolella tai toisinpäin,
palvelu on kyseisenä päivänä järjestetty lähtöpaikassa.
Esimerkki 1
A osallistuu työkokeiluun viitenä päivänä viikossa. Kokeilu järjestetään maanantaista torstaihin
A:n työssäkäyntialueella ja perjantaisin työssäkäyntialueen ulkopuolella. Koska kokeilu
järjestetään yli 60 %:sti A:n työssäkäyntialueella, maksetaan kulukorvausta 9 euroa päivässä koko
työkokeilun ajalta eli myös niiltä päiviltä (perjantait), joina kokeilua järjestetään työssäkäyntialueen
ulkopuolella.
Esimerkki 2
B osallistuu työkokeiluun viitenä päivänä viikossa. Kokeilu järjestetään siten, että joka toinen
viikko järjestämispaikka on B työssäkäyntialueella ja joka toinen viikko työssäkäyntialueen
ulkopuolella. Koska kokeilun pääasiallinen järjestämispaikka ei ole ratkaistavissa, kulukorvausta
maksetaan 9 euroa päivässä niiltä viikoilta, jona B osallistuu kokeiluun työssäkäyntialueellaan.
Niiltä viikoilta, joina kokeilu järjestetään B:n työssäkäyntialueen ulkopuolella, kulukorvausta
maksetaan korotettuna 18 euroa päivältä.
1.4.3.4.3. Ulkomaan kulukorvaus
Työttömyysetuutta saavan henkilön osallistuessa ulkomailla järjestettävään työvoimakoulutukseen
hänelle maksetaan ylläpito- ja majoituskustannusten korvauksena 50 % virkamiehille
maksettavasta kyseisen maan ulkomaanpäivärahasta.
Ulkomaan kulukorvaus maksetaan myös ajalta, jona henkilö on Suomessa järjestettävään
työvoimakoulutukseen liittyvässä, ulkomailla toteutettavassa työharjoittelussa tai opinto- tai
tutustumismatkalla.
79
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
Ulkomailla työvoimakoulutukseen osallistuvalle voidaan maksaa kulukorvausta enintään
seitsemältä päivältä kalenteriviikossa. Jos henkilö majoittuu koulutuksen aikana kotonaan, hänelle
maksetaan korvausta viideltä päivältä viikossa, muuten seitsemältä päivältä viikossa.
Pohjoiskalotin koulutussäätiön järjestämään koulutukseen osallistuvalle työmarkkinatukeen
oikeutetulle henkilölle maksetaan ylläpitokustannusten korvauksena omaa kulukorvausta.
Majoitus koulutussäätiön järjestämään koulutukseen osallistuvalle opiskelijalle on maksuton.
Koulutuksen ajalta ylläkuulukorvaus on 16,82 euroa päivältä. Jos Pohjoiskalotin koulutussäätiön
työvoimakoulutukseen osallistuva työnhakija asuu koulutuksen aikana Suomessa, hänelle
maksetaan kulukorvausta 5 päivältä.
Henkilön osallistuessa ulkomailla toteutettavaan työnhakijan omaehtoiseen opiskeluun,
maahanmuuttajan omaehtoiseen opiskeluun, työnhakuvalmennukseen, uravalmennukseen tai
kokeiluun, kulukorvauksena maksetaan korotettu kulukorvaus.
1.4.3.5. Maahanmuuttajan kotoutumistuki 31.12.2014 asti
Kotouttamisen tarkoituksena on edistää maahanmuuttajan kotoutumista Suomeen
ja tukea yhteiskunnassa tarvittavien keskeisten tietojen ja taitojen saavuttamisessa.
Kotoutumisaikaisen toimeentulon turvaamiseksi maahanmuuttajalle voidaan maksaa
työmarkkinatukea kotoutumistukena. Kotoutumisen edistämiseksi maahanmuuttajalle laaditaan
kotoutumissuunnitelma ja TE-toimisto voi ohjata maahanmuuttajan erilaisiin työllistymistä
edistäviin palveluihin.
Kotoutumistukeen ja kotoutumissuunnitelmaan tuli muutoksia 1.9.2011 alkaen.
1.1.2015 lukien kotoutumistukena maksettavasta työmarkkinatuesta luovutaan. Maahanmuuttajalle
maksetaan joko työmarkkinatukea tai työttömyyspäivärahaa sen mukaan, kumpaan hänellä on
työttömyysturvalain perusteella oikeus.
1.4.3.5.1. Kotoutumissuunnitelma
Maahanmuuttajalla, joka on ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon, on
oikeus maahanmuuttajan kotikunnan ja TE-toimiston kanssa yhteistyössä laadittavaan
kotoutumissuunnitelmaan.
TE-toimisto järjestää työnhakijaksi rekisteröityneelle maahanmuuttajalle alkukartoituksen,
jossa arvioidaan alustavasti maahanmuuttajan palvelutarve. Alkukartoituksessa arvioidaan
myös se, tarvitseeko maahanmuuttaja kotoutumissuunnitelmaa. Kaikissa tapauksissa
kotoutumissuunnitelmaa ei laadita.
Kotoutumissuunnitelmassa sovitaan maahanmuuttajan tarvitsemista kotoutumista tukevista
toimenpiteistä sekä työllistymistä edistävistä palveluista. Ensimmäinen kotoutumissuunnitelma
on laadittava viimeistään kolmen vuoden kuluessa ensimmäisen oleskeluluvan myöntämisestä.
1.9.2011 alkaen ensimmäinen kotoutumissuunnitelma laaditaan enintään yhden vuoden ajaksi.
Kotoutumissuunnitelman kesto määräytyy yksilöllisesti, mutta kotoutumissuunnitelmaan oikeuttava
enimmäisaika on kolme vuotta ensimmäisen kotoutumissuunnitelman allekirjoittamisesta. Aikaa,
jona maahanmuuttajalla on oikeus kotoutumissuunnitelmaan, voidaan pidentää enintään kahdella
80
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
vuodella yhteensä viiteen vuoteen, jos se on perusteltua sen vuoksi, että maahanmuuttaja
tarvitsee kotoutuakseen erityistoimenpiteitä esimerkiksi luku- ja kirjoitustaidon hankkimiseksi.
Jos kotoutumissuunnitelmaa ei tilapäisesti voida toteuttaa esimerkiksi sairauden tai lapsen
syntymän vuoksi, voidaan kotoutumissuunnitelmaan oikeuttavaa enimmäisaikaa pidentää tätä
vastaavasti.
Maahanmuuttaja on velvollinen noudattamaan kotoutumissuunnitelmaa. Jos maahanmuuttaja
kieltäytyy kotoutumissuunnitelman laatimisesta tai tarkistamisesta taikka osallistumasta siinä
sovittuihin toimenpiteisiin, hänen oikeuttaan kotoutumistukena maksettavaan työmarkkinatukeen
voidaan rajoittaa TE-toimiston määräämillä työvoimapoliittisilla sanktioilla.
TE-toimisto antaa kotoutumissuunnitelmaa koskevat työvoimapoliittiset lausunnot siten, että
viimeistään 31.8.2011 laadituista kotoutumissuunnitelmista ja toimenpiteistä ilmoitetaan
työttömyysetuuden maksajalle H-sarjan työvoimapoliittisilla lausunnoilla. 1.9.2011 tai sen jälkeen
laadituista suunnitelmista ilmoitetaan G-sarjan lausunnoilla.
Siirtymäsäännöksen mukaan 31.8.2011 tai sitä aiemmin tehtyjä kotoutumissuunnitelmia
noudatetaan niiden määräajan loppuun. Siksi viimeistään 31.8.2011 laaditut
kotoutumissuunnitelmat ilmoitetaan lausunnolla H1 myös 1.9.2011 jälkeen.
Kotoutumissuunnitelman laatimista edeltävää lausuntoa H2 (ei oikeutta työmarkkinatukeen
kotoutumistukena, koska kotoutumissuunnitelmaa ei ole tehty) ei käytetä 1.9.2011 tai sen jälkeistä
aikaa koskevana, koska 1.9.2011 alkaen maahanmuuttajalla voi olla oikeus työmarkkinatukeen
muiden edellytysten täyttyessä, vaikka kotoutumissuunnitelmaa ei olisi tehty.
Jos kotoutumissuunnitelma on laadittu 1.9.2011 tai sen jälkeen, annetaan tiedottava lausunto G1.
Tiedotteessa ei oteta kantaa maahanmuuttajan oikeuteen saada työmarkkinatukea eikä tiedotteen
perusteella ei makseta etuutta, vaan työnhakijan oikeudesta työmarkkinatukeen annetaan aina
erillinen joko maksatuksen salliva tai estävä työvoimapoliittinen lausunto.
1.4.3.5.2. Kotoutumistuki
Kotoutumistuki 1.9.2011 alkaen
1.9.2011 voimaan tulevan lainmuutoksen mukaan työmarkkinatuki maksetaan maahanmuuttajalle
kotoutumistukena sinä aikana, jona hänellä on voimassa oleva kotoutumissuunnitelma.
Kotoutumistuki on työmarkkinatukea ja siihen sovelletaan samoja säännöksiä kuin tavalliseen
työmarkkinatukeen. Siten myös kotoutumistuki on tarveharkintainen ja siihen sovelletaan osittaista
työmarkkinatukea koskevia säännöksiä.
Työmarkkinatuki maksetaan kotoutumistuen nimellä sinä aikana, kun henkilöllä on voimassa
oleva kotoutumissuunnitelma. Kotoutumistuen maksamisen kesto riippuu kotoutumissuunnitelman
kestosta eikä kotoutumistuen maksamiselle ole säädetty mitään enimmäis- tai vähimmäisaikaa.
Kotoutumissuunnitelman ja siten kotoutumistuen maksamisen kesto voi vaihdella alle yhdestä
vuodesta yli viiteen vuoteen. Pääsääntöisesti kotoutumissuunnitelman ja kotoutumistuen
maksamisen kesto on kuitenkin kolme vuotta.
Siltä ajalta kun kotoutumissuunnitelma ei ole voimassa, maahanmuuttajalle maksetaan tavallista
työmarkkinatukea, jos hän muutoin täyttää työmarkkinatuen maksamisen edellytykset. Jos toisiaan
seuraavien kotoutumissuunnitelmien väliin jää aikaa, jolloin henkilöllä ei ole voimassaolevaa
kotoutumissuunnitelmaa, maksetaan tältä ajalta niin ikään tavallista työmarkkinatukea.
81
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
Myös kotoutumissuunnitelman voimassaolon päätyttyä maahanmuuttaja palaa tavallisen
työmarkkinatuen piiriin.
Joissain tapauksissa kotoutumissuunnitelmaa ei laadita ollenkaan. Tällöin maahanmuuttajalle ei
makseta kotoutumistukea vaan tavallista työmarkkinatukea normaalien säännösten mukaisesti,
jos hän täyttää työvoimapoliittiset ja muut etuuden saamisen edellytykset. Jos maahanmuuttaja
on täyttänyt työssäoloehdon, hänellä on oikeus työttömyyspäivärahaan työvoimapoliittisten
edellytysten ja muiden edellytysten täyttyessä.
31.8.2011 asti maahanmuuttajalla on oikeus työmarkkinatukeen vain kotoutumistukena
ensimmäisen kotikunnan väestötietojärjestelmään merkitsemistä seuraavan kolmen vuoden
aikana. Koska kotoutumistuen maksaminen edellyttää voimassa olevaa kotoutumissuunnitelmaa,
maahanmuuttajalle on voitu myöntää vain toimeentulotukea kotoutumissuunnitelman laatimista
edeltävältä ajalta. Työmarkkinatuen maksaminen ennen kotoutumissuunnitelman laatimista
ei 31.8.2011 asti ole ollut mahdollista. 1.9.2011 alkaen tätä rajoitusta ei enää ole, vaan
maahanmuuttajalle voidaan maksaa kolmen ensimmäisen maassaolovuoden aikana myös
tavallista työmarkkinatukea.
Muutos merkitsee sitä, että työnhakijaksi rekisteröityvä maahanmuuttaja voi 1.9.2011 alkaen
saada työmarkkinatukea heti työnhaun alusta lukien, vaikkei kotoutumissuunnitelmaa
olekaan laadittu, jos hän muutoin täyttää työmarkkinatuen maksamisen edellytykset. Jos
kotoutumissuunnitelman laatiminen aikanaan arvioidaan maahanmuuttajan kohdalla tarpeelliseksi,
kotoutumissuunnitelman voimassaolon ajalta työmarkkinatuki maksetaan kotoutumistuen nimellä.
Kun kotoutumissuunnitelman voimassaolo lakkaa, maahanmuuttajalle aletaan maksaa taas
työmarkkinatukea, mikäli hän ei ole täyttänyt työssäoloehtoa. Koko ajan kyse kuitenkin on
työmarkkinatuesta, joka kotoutumisaikana maksetaan kotoutumistuen nimellä.
Esimerkki 1
Maahanmuuttaja A ilmoittautuu työnhakijaksi ja täyttää työmarkkinatuen
maksamisen työvoimapoliittiset edellytykset 2.9.2011 alkaen. TEtoimisto antaa asiasta sitovan työvoimapoliittisen lausunnon A1.
A:lle laaditaan kotoutumissuunnitelma 29.9.2011. TE-toimisto antaa
tiedotteen G1, johon merkitään suunnitelman laatimis- ja päättymispäivä.
Ensimmäisen kotoutumissuunnitelman päättymispäivä on 30.3.2012. Uusi
kotoutumissuunnitelma laaditaan 10.4.2012. TE-toimisto ilmoittaa uudesta
kotoutumissuunnitelmasta tiedotteella G1. Aiemmin annettu lausunto A1 on koko
ajan voimassa.
A:lle maksetaan työmarkkinatukea omavastuuajan jälkeen ajalta 9. – 28.9.2011.
Kotoutumissuunnitelman ajalta 29.9.2011 – 30.3.2012 työmarkkinatuki
maksetaan kotoutumistukena. Kotoutumissuunnitelmien väliseltä ajalta
31.3. – 9.4.2012 maksetaan "tavallista" työmarkkinatukea. Kun uusi
kotoutumissuunnitelma on laadittu 10.4.2012 alkaen, työmarkkinatukea aletaan
jälleen maksaa kotoutumistukena. Kotoutumissuunnitelman päättymisen jälkeen
maksetaan jälleen "tavallista" työmarkkinatukea.
Jos tieto työmarkkinatukea saavalle maahanmuuttajalle laaditusta kotoutumissuunnitelmasta tulee
Kelalle jälkikäteen, täytyy arvioida, onko aiempi työmarkkinatukipäätös virheellinen ja tuleeko
sitä oikaista. Se, onko kyseessä oikaisu- vai tarkistamistilanne, määräytyy normaalien oikaisu- ja
tarkistamissäännösten mukaisesti. Jos kyse on siitä, että kotoutumistuen sijasta on virheellisesti
maksettu työmarkkinatukea tai työmarkkinatuen sijasta kotoutumistukea, ei kyseessä kuitenkaan
ole vahingoksi oikaisu. Tästä syystä asiakkaan suostumusta päätöksen oikaisuun tai päätöksen
poistoa ei tarvita. Jos päätös on virheellinen myös jostain muusta syystä, tulee pohtia, onko kyse
vahingoksi oikaisusta.
82
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
Jos henkilölle on maksettu työmarkkinatukea ajalta, jolta hänelle myönnetään takautuvasti
kotoutumissuunnitelman laatimishetkestä lukien kotoutumistuki, katsotaan aiemmin maksettu
työmarkkinatuki kotoutumistuen osasuoritukseksi. Samoin toimitaan kulukorvausten suhteen
esimerkiksi silloin, jos henkilölle on maksettu ennen kotoutumissuunnitelman laatimista
työmarkkinatukea ja kulukorvausta toimenpiteen ajalta ja myöhemmin käykin ilmi, että henkilölle
olisi tullut maksaa kotoutumistukea ja kulukorvausta. Tällöin kulukorvaukset katsotaan toisensa
osasuorituksiksi.
Koska kotoutumistuki on työmarkkinatukea, ei kotoutumistuesta oteta omavastuuaikaa, jos
työmarkkinatuesta on jo otettu omavastuuaika. 1.1.2014 lukien omavastuu on voimassa
kunnes henkilö täyttää työssäoloehdon. Samoin toimitaan, jos kotoutumistuesta on otettu
omavastuuaika ja kotoutumistuki sittemmin vaihtuu työmarkkinatueksi: työmarkkinatuesta ei oteta
omavastuuaikaa, jos se on otettu kotoutumistuesta.
Jos kotoutumissuunnitelma on laadittu 1.9.2011 tai sen jälkeen, TE-toimisto antaa
tästä tiedottavan lausunnon G1. Tiedotteessa ei oteta kantaa henkilön oikeuteen saada
työmarkkinatukea eikä tiedotteen perusteella makseta etuutta. Työnhakijan oikeudesta
työmarkkinatukeen annetaan aina erillinen joko maksatuksen salliva tai estävä työvoimapoliittinen
lausunto. Tiedotteesta G1 käy ilmi se aika, jona työmarkkinatuki maksetaan kotoutumistukena.
Lausuntoon ei merkitä kotikunnan väestötietokirjausta, koska tällä ei ole vaikutusta oikeuteen
saada työmarkkinatukea.
TE-toimisto antaa G-sarjan työvoimapoliittisen lausunnon myös maahanmuuttajan oikeudesta
kotoutumistukeen maahanmuuttajan omaehtoisen opiskelun ajalta sekä opiskelun tukiajasta,
maahanmuuttajan velvollisuuksista sekä opintojen seurannasta ja keskeytymisestä.
Kotoutumistuki 31.8.2011 asti
31.8.2011 asti voimassa olevan lain mukaan maahanmuuttajalla on kolmen ensimmäisen
maassaolovuoden aikana oikeus työmarkkinatukeen ainoastaan kotoutumistukena.
Koska kotoutumistuen maksaminen edellyttää voimassaolevaa kotoutumissuunnitelmaa,
31.8.2011 asti työttömälle maahanmuuttajalle voidaan myöntää vain toimeentulotukea ennen
kotoutumissuunnitelman laatimista. Työmarkkinatuen maksaminen ennen kotoutumissuunnitelman
laatimista ei ole mahdollista.
Työmarkkinatuen maksaminen kotoutumistukena edellyttää 31.8.2011 asti myös, että
maahanmuuttajan ensimmäinen kotikunta Suomessa on merkitty väestötietojärjestelmään.
Lisäksi edellytetään, että maahanmuuttaja on taloudellisen tuen tarpeessa ja täyttää muutoinkin
työmarkkinatuen saamisen edellytykset sekä noudattaa kotoutumissuunnitelmaa.
Kotoutumistukena maksettavaan työmarkkinatukeen sovelletaan samoja säännöksiä, kuin
tavalliseen työmarkkinatukeen. Siten kotoutumistukeenkin tulevat sovellettavaksi esimerkiksi
tarveharkintaa ja osittaista työmarkkinatukea koskevat säännökset. Tavallisesta työmarkkinatuesta
kotoutumistuki poikkeaa siinä, että sitä voidaan maksaa paitsi työllistymistä edistävien palvelujen,
myös niihin rinnastettujen muiden kotoutumistoimenpiteiden ajalta. Rinnastetun toimenpiteen
ajalta kotoutumistukena maksettavaan työmarkkinatukeen sovelletaan samoja säännöksiä, kuin
maksettaessa tavallista työmarkkinatukea sen työllistymistä edistävän palvelun ajalta, johon
kotoutumistoimenpide on rinnastettu. Myös rinnastetun kotoutumistoimenpiteen ajalta henkilö on
oikeutettu ylläpitokorvaukseen ja korotusosaan normaalein edellytyksin.
Kotoutumista edistävien toimenpiteiden rinnastamismahdollisuudesta luovutaan 1.9.2011
voimaan tulevalla lainmuutoksella. Muut maahanmuuttajan kotoutumista edistävät toimenpiteet
kuin koulutus toteutetaan jatkossa työmarkkinatoimenpiteitä koskevien normaalisäännösten
mukaisesti. Kotoutumiskoulutus järjestetään jatkossa työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena tai
maahanmuuttajan kotoutumista ja työllistymistä edistävänä omaehtoisena opiskeluna.
83
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
Viimeistään 31.8.2011 aloitettujen rinnasteisten kotoutumistoimenpiteiden osalta
noudatetaan vanhaa sääntelyä toimenpiteiden loppuun saakka. Rinnasteinen koulutus tai
työmarkkinatoimenpiteeseen rinnastettu kotoutumistoimenpide voi jatkua ja kotoutumistukea
voidaan maksaa rinnasteisen toimenpiteen ajalta myös 1.9.2011 jälkeenkin, jos rinnasteinen
toimenpide on alkanut viimeistään 31.8.2011. Uusia rinnasteisia toimenpiteitä ei enää aloiteta
1.9.2011 tai sen jälkeen.
TE-toimisto ilmoittaa viimeistään 31.8.2011 laaditut kotoutumissuunnitelmat ja toimenpiteet
lausunnolla H1, koska 31.8.2011 tai tätä ennen tehtyjä kotoutumissuunnitelmia noudatetaan
niiden määräajan loppuun. Kotoutumissuunnitelman laatimista edeltävää lausuntoa H2 (ei
oikeutta työmarkkinatukeen kotoutumistukena, koska kotoutumissuunnitelmaa ei ole tehty) ei
käytetä 1.9.2011 tai sen jälkeistä aikaa koskevana. Tämä johtuu siitä, että 1.9.2011 alkaen
maahanmuuttajalla voi olla oikeus työmarkkinatukeen muiden edellytysten täyttyessä, vaikka
kotoutumissuunnitelmaa ei olisi tehty. Jos työnhakija on aloittanut toimenpiteen viimeistään
31.8.2011 ja toimenpide on kesken 1.9.2011, toimenpidettä koskevat työvoimapoliittiset lausunnot
annetaan jatkossakin koodeilla H3, H5 ja H9.
Esimerkki 2
A on työttömänä työnhakijana oleva, vanhempiensa taloudessa asuva
maahanmuuttaja. Hänelle maksetaan kotoutumistukena osittaista
työmarkkinatukea vanhempien taloudessa asumisen perusteella. TEtoimiston ilmoituksen mukaan A aloittaa kotoutumissuunnitelman mukaisen,
työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen rinnastettavan suomenkielen opiskelun
15.8.2011. Maahanmuuttajan kotoutumistoimenpide, joka on rinnastettu
työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen tai työmarkkinatoimenpiteisiin,
on työllistymistä edistävä palvelu ja sen ajalta sovelletaan TTL 10
luvun säännöksiä. Koska A:n suomenkielen opiskelu on rinnastettu
työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen, hänelle myönnetään 15.8.2011 alkaen
täysimääräinen työmarkkinatuki ja ylläpitokorvaus. Mikäli A:lle on maksettu
kotoutumistukea enintään 500 päivältä, hänellä on oikeus myös työmarkkinatuen
korotusosaan koulutuksen ajalta. Koska rinnastettu toimenpide on alkanut
viimeistään 31.8.2011, toimenpide jatkuu ja kotoutumistukea voidaan maksaa
rinnasteisen toimenpiteen ajalta myös 1.9.2011 jälkeenkin.
1.4.3.6. Matka-avustus
Työmarkkinatuki voidaan maksaa myös matka-avustuksena. Matka-avustuksen tarkoituksena on
tukea työmarkkinatukeen oikeutetun henkilön työllistymistä avoimille työmarkkinoille ja samalla
turvata työvoiman saatavuutta. Matka-avustuksen myöntämisestä päättää työ- ja elinkeinotoimisto,
mutta matka-avustuksen maksaa Kela. TE-toimisto antaa matka-avustuksen saamisedellytyksistä
sitovan työvoimapoliittisen lausunnon, jonka perusteella Kela antaa hakijalle päätöksen.
Oikeus matka-avustukseen
Matka-avustusta voidaan maksaa henkilölle, joka ottaa vastaan työssäkäyntialueensa ulkopuolella
sijaitsevan, vähintään kaksi kuukautta kestävän kokoaikatyön (31.7.2006 asti kuusi kuukautta), ja
jolle työn vastaanottamisesta aiheutuu huomattavia kustannuksia (TTL 7 luku 3 §).
Matka-avustusta maksettaessa työmarkkinatukeen oikeutettuna pidetään henkilöä, joka saa
työmarkkinatukea tai jolle ei makseta työmarkkinatukea 10 luvun 2 §:ssä tarkoitetusta syystä.
Näitä syitä ovat korvaukseton määräaika, työssäolovelvoite, omavastuuaika, ammatilliseen
84
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
koulutukseen liittyvät rajoitukset, odotusaika ja tarveharkinta. Kysymyksen siitä, täyttääkö henkilö
matka-avustuksen saamisedellytykset, ratkaisee TE-toimisto.
Kokoaikatyöllä tarkoitetaan työtä, jossa työaika on yli 80 % (31.12.2011 asti 75 %) alalla
sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän kokonaistyöajasta. Kyseessä voi olla joko henkilön
itsensä hankkima tai TE-toimiston hänelle tarjoama työ. Työsopimuksen ei tarvitse olla
toistaiseksi voimassaoleva, mutta sen on kestettävä vähintään kaksi kuukautta. Työn tulee sijaita
työssäkäyntialueen ulkopuolella. Työssäkäyntialue ulottuu 80 kilometrin etäisyydelle henkilön
tosiasiallisesta asuinpaikasta. TE-toimisto tutkii, täyttääkö työ matka-avustukselle asetetut
edellytykset.
Matka-avustusta voidaan myöntää myös sellaisen työsuhteen perusteella, jossa työtä tehdään
ulkomailla. Matka-avustuksen maksaminen edellyttää tällöin kuitenkin sitä, että henkilöä pidetään
myös työsuhteen aikana Suomessa asuvana. TE-toimisto ei ota matka-avustusta koskevassa
työvoimapoliittisessa lausunnossa kantaa henkilön Suomessa asumiseen, vaan Kela ratkaisee
itsenäisesti kussakin yksittäistapauksessa, pidetäänkö henkilöä Suomessa asuvana. TE-toimiston
tulee kuitenkin lausunnossa mainita, jos kyse on ulkomailla tehtävästä työstä.
Matka-avustusta ei voida myöntää sellaisen työsuhteen ajalta, jonka palkkauskustannuksiin
työnantajalle on myönnetty palkkatukea. Jos kuitenkin palkkatukipäätös on tehty viimeistään
31.12.2014, matka-avustus voidaan myöntää palkkatuella palkattavalle, jos palkkatuki rahoitetaan
joko osittain tai kokonaan työmarkkinatukimäärärahoista. Asian tutkii TE-toimisto.
Työmarkkinatukeen oikeutetulla henkilöllä ei ole subjektiivista oikeutta saada matka-avustusta,
vaan TE-toimisto ratkaisee henkilön oikeuden matka-avustukseen tarkoituksenmukaisuusharkintaa
käyttäen.
Matka-avustuksen hakeminen ja päätöksen antaminen
Matka-avustusta on haettava työ- ja elinkeinotoimistolta ennen työsuhteen alkamista. Sillä, onko
työsuhde alkanut ennen matka-avustusta koskevan työvoimapoliittisen lausunnon antamista, ei ole
merkitystä. Työsuhde voi alkaa myös ennen kuin Kela on antanut matka-avustuspäätöksen.
Matka-avustusta haetaan Matka-avustushakemus-lomakkeella. Hakemus jätetään yleensä
TE-toimistoon, mutta se voidaan jättää myös Kelan toimistoon. Jos hakija jättää matkaavustushakemuksensa Kelan toimistoon, ota hakemuksesta liitteineen kopio ja toimita
alkuperäinen hakemus välittömästi TE-toimistoon ratkaistavaksi.
Kela antaa päätöksen matka-avustuksen myöntämisestä työvoimapoliittisen lausunnon
perusteella. Jos kyseessä on hakija, jolle ei ole aikaisemmin maksettu työmarkkinatukea
esimerkiksi tarveharkinnan takia, pyydä TE-toimistolta jäljennös matka-avustushakemuksesta
ennen päätöksen tekemistä.
Matka-avustusta koskevassa hakulomakkeessa hakijaa pyydetään ilmoittamaan tilitietonsa
kirjallisesti Kelan toimistolle, jos hän haluaa matka-avustuksensa maksettavaksi muulle kuin
peruspäiväraha- tai työmarkkinatukihakemuksessa ilmoitetulle tilille tai jos hän ei ole aikaisemmin
toimittanut tilitietojaan Kelalle. Jos hakija ei ilmoita uutta tilinumeroa, maksa matka-avustus
työttömyysetuushakemuksessa ilmoitetulle tilille.
Matka-avustuksen määrä ja enimmäisaika
Matka-avustuksena maksettava työmarkkinatuki on aina täysimääräinen. Matka-avustukseen
maksetaan myös lapsikorotus.
Matka-avustukseen ei sovelleta tarveharkintaa tai osittaista työmarkkinatukea koskevia
säännöksiä eli puolison tai vanhempien tulot tai omat pääomatulot eivät vaikuta matka-avustuksen
85
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
määrään. Myöskään hakijan omat palkkatulot tai sosiaalietuudet eivät vähennä matka-avustuksen
määrää. TTL 4 luvun sovittelua tai vähentämistä koskevia säännöksiä ei siis sovelleta. Matkaavustuksen maksamista eivät estä myöskään sosiaalietuudet, jotka estäisivät työttömyysaikaisen
työmarkkinatuen saamisen.
Matka-avustusta voidaan maksaa enintään neljän kuukauden ajalta työsuhteen alkamisesta
lukien, kuitenkin enintään työsuhteen ajan (TTL 7 luku 12 § 2 mom.). Jos henkilön työsuhde
päättyy, lopetetaan matka-avustuksen maksaminen. Työn keskeytyminen esimerkiksi sairauden tai
palkattoman vapaan vuoksi ei keskeytä matka-avustuksen maksamista.
Matka-avustus maksetaan viideltä päivältä viikossa.
Matka-avustuksen seuranta ja takaisinperintä
Henkilön työnhaun ei tarvitse olla voimassa työsuhteen aikana, jotta matka-avustusta voidaan
maksaa. Jos työhallinnon tietojärjestelmä lähettää matka-avustusjakson aikana automaattisen
työnhaun päättymistä koskevan työvoimapoliittisen lausunnon (A4), jatketaan matka-avustuksen
maksamista A4-lausunnosta huolimatta. Uutta matka-avustusta koskevaa maksatuksen sallivaa
lausuntoa ei tarvita.
Henkilöllä ei ole oikeutta matka-avustukseen, jos hän jättää aloittamatta avustuksen perusteena
olleen työn tai jos hän lopettaa työn. Tämä perustuu TTL 7 luvun 12 §:n 2 momenttiin, jonka
mukaan matka-avustusta maksetaan enintään työsuhteen ajalta. Oikeus matka-avustukseen säilyy
kuitenkin tilapäisen, esimerkiksi sairaudesta johtuvan, keskeytyksen aikana.
Jos henkilö ei ollenkaan aloita työtä, jonka perusteella hänelle on myönnetty matka-avustusta,
matka-avustus hylätään myönnön alusta lukien.
Matka-avustus peritään lähtökohtaisesti takaisin, jos henkilö eroaa työstä tai omalla menettelyllään
aiheuttaa työsuhteen päättymisen kahden kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta, kun
työsuhde on alkanut 1.1.2015 tai sen jälkeen.
Jos matka-avustuksen saaja eroaa tai muuten omalla menettelyllään aiheuttaa matkaavustuksen perusteena olevan, viimeistään 31.12.2014 alkaneen työsuhteen päättymisen
ennen kuin työsuhde on kestänyt kuusi kuukautta, matka-avustus peritään lähtökohtaisesti
takaisin, jollei takaisinperintää voida pitää kohtuuttomana (TTL 11 luku 12 §). Se, ryhdytäänkö
takaisinperintämenettelyyn vai ei, riippuu siitä, onko henkilöllä ollut hyväksyttävä syy työsuhteen
päättymiseen.
Matka-avustusta ei kuitenkaan peritä takaisin, jos työnhakijalla on työpaikan sijaintiin liittyvien
seikkojen (työ sijaitsee työssäkäyntialueen ulkopuolella) perusteella pätevä syy erota työstä
työsuhteen kolmen ensimmäisen kuukauden aikana. Matka-avustus ei siten yleensä voi tulla
takaisinperittäväksi, jos matka-avustuksen perusteena oleva työsuhde kestää enintään kolme
kuukautta. Jos työsuhde kestää yli kolme mutta enintään kuusi kuukautta, tulee matka-avustuksen
takaisinperintä harkittavaksi, jos henkilö on itse aiheuttanut työsuhteen päättymisen. Tutki tällöin,
onko henkilöllä ollut eroamiseen pätevä syy ja onko takaisinperintä kohtuutonta. Jos työsuhde
päättyy ennen kuin se on kestänyt kolme kuukautta, mutta henkilöllä ei kuitenkaan ole TEtoimiston mukaan pätevää syytä työstä eroamiselle esim. siitä syystä, että henkilö on muuttanut
työpaikkansa läheisyyteen, tutki takaisinperinnän edellytykset normaalisti.
Jos työsuhde päättyy matka-avustusjakson aikana ja henkilöllä on hyväksyttävä syy työsuhteen
päättämiseen tai jos työsuhde on päättynyt hänestä riippumattomasta syystä, matka-avustuksen
maksaminen lakkautetaan työsuhteen päättymisestä lukien. Työsuhteen ajalta maksettua matkaavustusta ei peritä takaisin.
Jos työsuhde päättyy matka-avustusjakson aikana tai matka-avustusjakson jälkeen, mutta ennen
kuin kuusi kuukautta on kulunut työsuhteen alkamisesta, eikä työsuhteen päättymiseen ole
86
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
hyväksyttävää syytä, matka-avustus hylätään myönnön alusta lukien ja peritään pääsääntöisesti
kokonaisuudessaan takaisin.
Henkilöllä on aina hyväksyttävä syy työsuhteen päättämiseen, jos se on päättynyt toisen,
välittömästi alkavan kokoaikaisen työn johdosta. Myös päätoimisten opintojen aloittaminen on
hyväksyttävä syy erota työstä. Lisäksi henkilöllä on hyväksyttävä syy työsuhteen päättymiseen
esimerkiksi silloin, kun työnantaja laiminlyö palkanmaksuvelvollisuutensa tai kun työsuhteen
jatkamista ei muusta vastaavasta syystä voida pitää kohtuullisena.
Jos työsuhde on päättynyt matka-avustusjakson aikana, henkilön tulee ilmoittaa asiasta Kelalle ja
toimittaa Kelan toimistolle sekä oma että työnantajan selvitys siitä, miksi työsuhde päättyi. Arvioi
saadun selvityksen perusteella, onko työsuhteen päättymiselle ollut hyväksyttävä syy vai ei.
Jos työsuhde päättyy matka-avustusjakson jälkeen ja matka-avustuksen saaja ilmoittautuu
uudelleen työnhakijaksi, Kelan toimisto saa tiedon asiasta työvoimapoliittisesta lausunnosta.
Kyseessä ei ole matka-avustuslausunto, vaan työnhakijaksi ilmoittautuneelle henkilölle normaaliin
tapaan annettava joko esteetön tai esteellinen työmarkkinatuki- tai peruspäivärahalausunto.
Vaikka lausunto ei koske matka-avustusta, voit käyttää sitä hyväksi harkitessasi matka-avustuksen
takaisinperintää. Jos lausunto on esteetön, voit katsoa, että henkilöllä on ollut hyväksyttävä syy
työsuhteen päättämiseen, eikä asia anna matka-avustuksen osalta aihetta toimenpiteisiin. Jos
lausunto on esteellinen ja TE-toimisto on todennut, että työsuhteen päättämiseen ei ole ollut
työvoimapoliittisesti hyväksyttävää syytä, peri matka-avustus pääsääntöisesti takaisin.
Jos työsuhde on matka-avustusjakson jälkeen päättynyt ennen kuin kuusi kuukautta on kulunut
sen alkamisesta eikä henkilö ole ilmoittautunut työnhakijaksi TE-toimistoon, ei TE-toimiston
lausuntoa työsuhteen päättymisen syistä ole käytettävissä. Pyydä työsuhteen päättymisestä tiedon
saatuasi asiakkaalta selvitys työsuhteen päättymisen syistä. Tee takaisinperintäharkinta saatujen
selvitysten perusteella.
Pyydä takaisinperintää varten TE-toimistolta jäljennös matka-avustushakemuksesta, jollei kopio
hakemuksesta ole jo Kelan käytettävissä.
Matka-avustuksesta annettavat työvoimapoliittiset lausunnot
TE-toimisto antaa matka-avustuksen maksamisesta Kelalle sitovan työvoimapoliittisen lausunnon
(J1). Kela saa tästä lausunnosta myös tiedon hakijan työttömyyden päättymisestä, joten erillistä
työttömyyden perusteella maksettavan työmarkkinatuen maksamisen lakkauttavaa lausuntoa ei
tarvita.
Matka-avustuksesta annetaan kielteinen lausunto, jos hakija ei ole ennen työsuhteen alkamista
työmarkkinatukeen oikeutettu tai työsuhde ei oikeuta matka-avustukseen (J2), avustusta ei
ole haettu ennen työsuhteen alkamista (J3) tai TE-toimisto ei pidä kustannusten tai hakijan
olosuhteiden perusteella matka-avustuksen myöntämistä tarkoituksenmukaisena (J4).
Sovitun työn aloittamatta jättämisestä tai lopettamisesta ei anneta työvoimapoliittista lausuntoa.
Jos henkilö ei aloita työtä, jonka perusteella matka-avustus on myönnetty, TE-toimisto käsittelee
asian työstä kieltäytymisenä.
Jos henkilö, jolle on myönnetty matka-avustus, ilmoittautuu työttömäksi työnhakijaksi matkaavustusjakson aikana tai kuuden kuukauden kuluessa matka-avustuksen alkamispäivästä lukien
ja työsuhteen päättymisen syy on muu kuin taloudelliset ja tuotannolliset perusteet tai työsuhteen
määräaikaisuus, TE-toimisto selvittää työsuhteen päättymisen vaikutuksen henkilön oikeuteen
saada työttömyysetuutta. TE-toimisto merkitsee työvoimapoliittisen lausunnon perusteluihin
muiden perustelujen lisäksi, että työsuhteeseen on myönnetty matka-avustusta ja että työsuhde on
päättynyt kuuden kuukauden kuluessa sen alkamisesta. Jos henkilön työssäoloehto on täyttynyt
87
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
työsuhteen aikana ja TE-toimisto antaa työvoimapoliittisen lausunnon työttömyyskassalle, TEtoimisto ilmoittaa työsuhteen päättymisestä Kelalla tiedotteella F2.
1.4.3.7. Työllistymisrahakokeilu
Työllistymisrahakokeilu on alueellinen ja määräaikainen, ja se toteutetaan ajalla 1.1.2013–
31.12.2015.
Työllistymisraha voidaan maksaa sellaisen työsuhteen perusteella, joka alkaa viimeistään
31.12.2015.
Työllistymisrahakokeilun tarkoituksena on kannustaa pitkäaikaistyöttömiä työllistymään.
Työmarkkinatuki maksetaan työllistymisrahana yhden kuukauden ajalta pitkään työttömänä olleelle
henkilölle, joka työllistyy vähintään 3 kuukaudeksi.
TE-toimisto tutkii työllistymisrahan edellytykset ja antaa Kelalle sitovan työvoimapoliittisen
lausunnon henkilön oikeudesta työllistymisrahaan. Kela antaa hakijalle päätöksen
työllistymisrahasta aina lausunnon perusteella.
Työllistymisrahasta säädetään väliaikaisesti voimaan tulevassa TTL 9 luvussa (linkki).
Työllistymisrahan myöntämisen edellytykset
Työttömyysturvalain 9 luvun 1 §:n mukaan työllistymisrahaan on oikeus henkilöllä, joka
1. ottaa vastaan vähintään 3 kuukautta kestävän palkansaajan työssäoloehtoon luettavan työn
2. on saanut työmarkkinatukea työttömyyden perusteella vähintään 500 päivältä tai
hänen oikeutensa työttömyyspäivärahaan on päättynyt enimmäisajan täyttymisen tai
lisäpäiväoikeuden päättymisen johdosta
3. saa työmarkkinatukea tai hänelle ei makseta työmarkkinatukea 10 luvun 2 §:n 3 momentissa
mainitusta syystä
4. ei ole työsuhteessa, työllisty yrittäjänä tai omassa työssä eikä ole päätoiminen opiskelija
5. asuu työsuhteen alkaessa kuntakokeiluun kuuluvassa kokeilukunnassa.
Kaikkien edellä mainittujen edellytysten tulee täyttyä, jotta työllistymisraha voidaan myöntää.
TE-toimisto tutkii työllistymisrahan myöntämisen edellytykset Kelan tai työttömyyskassan sille
toimittamien kertymätietojen sekä työsopimuksen perusteella.
Työllistymisrahaa voidaan maksaa vähintään 3 kuukautta kestävän työsuhteen perusteella.
Työn tulee olla palkansaajan työssäoloehtoon luettavaa. Työajan tulee siten olla (alakohtaisia
poikkeuksia lukuun ottamatta) vähintään 18 tuntia viikossa ja palkan työehtosopimuksen mukaista
tai vähintään 1165 euroa kuukaudessa (v. 2015). Lisäksi työn tulee olla vakuutuksen alaista. Työn
ei tarvitse olla kokoaikaista eikä työsuhteen vakituinen, vaan työllistymisraha voidaan maksaa
myös osa-aikaisen tai määräaikaisen työsuhteen perusteella.
Työllistymisrahaa voidaan maksaa henkilölle, joka saa työmarkkinatukea tai jolle ei makseta
työmarkkinatukea, jos tämä johtuu TTL 10 luvun 2 §:n 3 momentissa mainitusta syystä eli
1.
2.
3.
4.
5.
6.
korvauksettomasta määräajasta
työssäolovelvoitteesta
odotusajasta
ammatilliseen koulutukseen liittyvästä rajoituksesta
omavastuuajasta tai
tarveharkinnasta.
88
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
Jos se, ettei työmarkkinatukea makseta, johtuu jostain muusta syystä, henkilöllä ei ole oikeutta
työllistymisrahaan. Jos henkilö esimerkiksi saa työllistymisrahan myöntämishetkellä jotain estävää
etuutta, TE-toimisto antaa työllistymisrahasta estävän lausunnon.
Työllistymisrahan tarkoituksena ei ole tukea osa-aikatyöstä kokoaikatyöhön siirtymistä, vaan
kokonaan työttömien työllistymistä. Työllistymisrahan maksamisen edellytyksenä onkin, että
henkilö ei työllistymisrahaan oikeuttavan työn aloittaessaan ole työsuhteessa, työllisty yrittäjänä
tai omassa työssä eikä ole päätoiminen opiskelija. Oikeutta työllistymisrahaan ei ole esimerkiksi
silloin, kun työllistynyt henkilö on työllistyessään jo toisessa osa-aikatyössä, lomautettuna tai saa
tuloa sivutoimisesta yritystoiminnasta.
Kokeilukunnat
Työllistymisrahakokeilu toteutetaan alueellisena kokeiluna. Työllistymisrahan myöntäminen
edellyttää, että henkilö asuu työsuhteen alkaessa jossakin seuraavista kokeilukunnista:
1) Espoo
2) Hamina, Kotka
3) Helsinki;
4) Hämeenlinna, Hattula, Janakkala;
5) Imatra, Ruokolahti, Rautjärvi, Parikkala sekä Lappeenranta, Taipalsaari, Lemi, Savitaipale,
Luumäki;
6) Joensuu, Outokumpu;
7) Jyväskylä, Jämsä, Muurame;
8) Kajaani, Kuhmo;
9) Kemi;
10) Keuruu;
11) Kokkola;
12) Kuopio, Maaninka, Nilsiä, Rautalampi, Siilinjärvi, Suonenjoki, Tuusniemi;
13) Lahti, Hollola, Nastola, Heinola, Hartola, Sysmä, Orimattila;
14) Lieksa;
15) Mikkeli;
16) Oulu;
17) Pori, Merikarvia, Pomarkku, Ulvila;
18) Raahe, Pyhäjoki, Siikajoki, Vihanti;
19) Rovaniemi, Ranua;
20) Savonlinna, Punkaharju, Kerimäki;
21) Seinäjoki;
22) Tampere;
23) Turku;
24) Valkeakoski, Akaa, Urjala;
25) Varkaus, Leppävirta;
26) Vantaa.
Henkilön asuinkuntana pidetään sitä kuntaa, jossa henkilön TE-toimiston asiakastietojärjestelmään
merkitty osoite sijaitsee, jollei tätä tietoa ole pidettävä ilmeisen vääränä.
Työllistymisrahan myöntämisen rajoitukset
Työllistymisrahaa ei voida myöntää sellaisen työsuhteen perusteella, jonka palkkauskustannuksiin
maksetaan JTYPL 7 luvun 1 §:ssä tarkoitettua palkkatukea.
Työllistymisrahaa ei voida maksaa myöskään silloin, kun henkilöllä on oikeus matka-avustukseen.
Matka-avustus voidaan myöntää henkilölle, joka ottaa vastaan vähintään kaksi kuukautta kestävän
kokoaikatyön työssäkäyntialueensa ulkopuolella ja jolle työn vastaanottamisesta aiheutuu
89
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
huomattavia kustannuksia. Matka-avustusta voidaan maksaa neljän kuukauden ajan, joten se on
kestoltaan työllistymisrahaa edullisempi.
TE-toimisto tutkii, estävätkö em. rajoitukset työllistymisrahan myöntämisen.
Työllistymisrahan määrä
Työllistymisrahana maksetaan täysimääräinen työmarkkinatuki yhdeltä kuukaudelta.
Työllistymisrahakauden ajalta ansaittu palkka ei vaikuta työllistymisrahan määrään. Jos
työllistymisrahaan oikeuttava työsuhde on osa-aikainen, jatketaan työmarkkinatuen maksua
soviteltuna vasta työllistymisrahakauden jälkeen.
Työllistymisrahaan maksetaan lapsikorotusta samoin edellytyksin kuin tavalliseenkin
työmarkkinatukeen.
Työllistymisrahaan voidaan maksaa myös korotusosaa tai kulukorvausta, jos henkilö aloittaa osaaika- tai kokoaikatyön ollessaan työllistymistä edistävässä palvelussa. Korotusosaa maksetaan
lausuntoon merkittyyn palvelun päättymisajankohtaan asti, kuitenkin enintään korotusosan 200
päivän enimmäisajan täyttymiseen asti.
Koska työllistymisraha maksetaan etukäteen jo työsuhteen alkaessa, mahdolliset palvelusta
poissaolot eivät vaikuta työllistymisrahajakson ajalta maksettavan etuuden tai kulukorvauksen
määrään. Kulukorvaus maksetaan sen mukaisesti, kuinka monena päivänä viikossa palvelua
työvoimapoliittisen lausunnon mukaan järjestetään. Kulukorvausta voidaan maksaa lausuntoon
merkittyyn palvelun päättymisajankohtaan asti.
Työllistymisrahan määrä ratkaistaan sen ajankohdan mukaan, jolloin oikeus työllistymisrahaan
alkaa. Kesken työllistymisrahakauden tai työllistymisrahakauden jälkeen tapahtuneilla
työmarkkinatuen määrään vaikuttavilla muutoksilla ei ole vaikutusta työllistymisrahan määrään tai
henkilön työllistymisrahaoikeuteen.
Jos työllistymisrahan myöntämisen ja maksamisen jälkeen tulee ilmi jokin työllistymisrahan
määrään vaikuttava seikka, joka oli jo olemassa työllistymisrahaoikeuden alkamishetkellä ja joka
vaikuttaisi etuuden määrään korottavasti, Kela oikaisee työllistämisrahapäätöksen.
Jos seikka, joka on ollut olemassa jo työllistymisrahaoikeuden alkamishetkellä ja olisi vaikuttanut
etuuden määrään vähentävästi, tulee ilmi vasta työllistämisrahan myöntämisen ja maksamisen
jälkeen, ei työllistymisrahaa oikaista.
Esimerkkejä
A hakee työllistymisrahaa ajalla 3.3.–2.4.2013.
a) A:lle syntyy lapsi 15.3.2013. Koska työllistymisrahan määrä määräytyy sen
ajankohdan mukaan, jolloin oikeus työllistymisrahaan alkaa, ei 15.3. syntyneen
lapsen perusteella makseta työllistymisrahaan lapsikorotusta.
b) A:n kanssa samassa taloudessa asunut puolison alle 18-vuotias lapsi
muuttaa pois 10.3. Koska työllistymisrahan määrä määräytyy sen ajankohdan
mukaan, jolloin oikeus työllistymisrahaan alkaa, maksetaan työllistymisraha koko
ajalta lapsikorotuksella korotettuna.
c) A:lle on myönnetty työkyvyttömyyseläke täyden työkyvyttömyyden perusteella
15.2. annetulla päätöksellä 1.3. lukien. Koska A ei työllistymisrahakauden
alkamishetkellä ole työmarkkinatukeen oikeutettu, ei työllistymisrahaa myönnetä.
TE-toimisto antaa lausunnon C9 (ei oikeutta työllistymisrahaan).
d) Työllistymisraha ajalta 3.3.–2.4.2013 on maksettu 5.4. Kelalle tulee
3.5. tieto, että A:lle on 27.4. annetulla päätöksellä myönnetty takautuvasti
90
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
työkyvyttömyyseläke täyden työkyvyttömyyden perusteella 1.3.2013 lukien.
Takautuvasti myönnetty estävä etuus ei vaikuta A:n työllistymisrahaoikeuteen.
Työllistymisrahan kesto
Työmarkkinatuki maksetaan työllistymisrahana yhden kuukauden ajalta työsuhteen alkamisesta
lukien. Ensimmäinen työllistymisrahapäivä on työsuhteen alkamispäivä. Työllistymisrahakauden
aika käy ilmi työllistymisrahaa koskevasta työvoimapoliittisesta lausunnosta.
Esimerkki
Työsuhteen ensimmäinen päivä on 15.2.2013. Työmarkkinatuki maksetaan
työllistymisrahana ajalta 15.2.–14.3.2013.
Työllistymisraha ja omavastuuaika
Työllistymisrahaa voidaan maksaa omavastuuajan estämättä. Työmarkkinatuen omavastuuaika
voi kulua työllistymisrahan aikana. Jos henkilö täyttää työssäoloehdon työllistymisrahan aikana,
myös työttömyyspäivärahan omavastuuaika voi kulua työllistymisrahan estämättä. Oikeus
työttömyyspäivärahaan ei kuitenkaan ala ennen kuin työllistymisrahan maksaminen on päättynyt.
Omavastuuajan kuluminen edellyttää, että henkilö on työllistymisrahan aikana työnhakijana
TE -toimistossa ja että työllistymisrahakauden aikana kertyy työtöntä aikaa. Jos
työllistymisrahaan oikeuttava työ on kokoaikatyötä, ei omavastuuaika kulu työllistymisrahan
aikana. Omavastuuajan vahvistami¬seksi tulee selvittää henkilön todelliset tehdyt työtunnit
työllistymisrahakauden ajalta. Jos todelliset tehdyt työtunnit eivät ilmene asiakkaan toimittamasta
palkkatodistuksesta, asiakkaalta tulee pyytää TT2 -ilmoitus, jolloin ilmoitus pyydetään ainoastaan
työllistymisrahakaudelta ja ainoastaan omavastuuajan tutkimiseksi.
Omavastuuaika täyttyy, kun henkilö on ollut työnhakijana yhteensä 5/7 täyttä työpäivää vastaavan
ajan työllistymisrahakauden aikana tai sitä edeltävänä taikka sen jälkeisenä työttömyysaikana
yhteensä.
Työllistymisrahan hakeminen ja ratkaiseminen
Työllistymisrahaa haetaan TE-toimistosta. Hakemuksen voi tehdä aikaisintaan kaksi viikkoa ennen
työsuhteen alkamista.
Kun henkilön työsuhde on alkanut, TE-toimisto antaa Kelalle työllistymisrahaoikeudesta
työvoimapoliittisen lausunnon. Päätös työllistymisrahasta tulee pyrkiä antamaan mahdollisimman
pian lausunnon saapumisen jälkeen.
Jos kyseessä on kokoaikatyö, TE-toimisto antaa lausunnon C7. Lausunnon perusteella Kela
myöntää työllistämisrahan ja samalla hylkää työttömyysaikaisen työmarkkinatuen, koska henkilö ei
ole työtön. Lausuntoa A3 ei tarvita erikseen.
Jos kyseessä on osa-aikatyö, TE-toimisto antaa lausunnon C8. Kela myöntää työllistämisrahan
lausunnon perusteella. Oikeudesta soviteltuun työmarkkinatukeen työllistymisrahan jälkeiseltä
ajalta annetaan päätös erikseen, kun henkilö on toimittanut tt2-lomakkeen sekä tiedot työajasta ja
palkasta. Työllistämisrahapäätöksen liitteenä hakijalle lähtee tt2-lomake työllistymisrahakauden
jälkeiseltä ajalta. Lausuntoa A1 ei tarvita erikseen.
Jos työllistymisrahan edellytykset eivät täyty, TE -toimisto antaa asiasta estävän lausunnon
C9. Lisäksi TE-toimisto antaa lausunnon A1/F2 tai A3 työsuhteen vaikutuksesta henkilön
työttömyysaikaiseen etuusoikeuteen. Jos kyseessä on osa-aikatyö, TE-toimisto antaa lausunnon
A1 tai tiedotteen F2. Jos kyseessä on kokoaikatyö, TE-toimisto antaa estävän lausunnon A3.
Kela antaa lausunnon C9 perusteella työllistymisrahasta hylkäävän päätöksen. Jos kyseessä on
osa-aikatyö, että sovitellun työmarkkinatuen maksamisesta annetaan päätös erikseen, kun henkilö
on toimittanut työttömyysajan ilmoituksen sekä todistuksen maksetusta palkasta ja työajasta.
91
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
Työllistymisrahaa koskevan hylkäävän päätöksen yhteydessä asiakkaalle lähtee tt2 työsuhteen
alusta lukien.
Jos työ on kokoaikatyö, Kela hylkää työllistämisrahan lisäksi myös työttömyysaikaisen
työmarkkinatuen lausunnon A3 perusteella.
Työllistymisrahaa koskevasta päätöksestä voi valittaa työttömyysturvan
muutoksenhakulautakuntaan ja sen antamasta päätöksestä edelleen vakuutusoikeuteen.
Jos työllistymisrahan edellytykset täyttävä henkilö ottaa myöhemmin vastaan uuden
työllistymisrahaan oikeuttavan työn, työllistymisraha voidaan myöntää samalle henkilölle
uudelleen. Tällöin TE-toimisto antaa työllistymisrahaoikeudesta uuden lausunnon.
Maksaminen
Työllistymisraha voidaan muusta työttömyysturvasta poiketen maksaa etukäteen. Työllistymisraha
maksetaan aina päätöksenteon yhteydessä. Päätös työllistymisrahasta tulee pyrkiä antamaan ja
työllistymisraha maksamaan mahdollisimman pian TE-toimiston lausunnon saapumisen jälkeen.
Työllistymisraha maksetaan kerralla koko kuukauden mittaiselta jaksolta työsuhteen alusta lukien.
Asiakkaan ei tarvitse täyttää tt2-lomaketta työllistymisrahakauden ajalta.
Asiakas voi palauttaa tt2-lomakkeen työllistymisrahaa edeltävältä ajalta jo heti työsuhteen alettua,
vaikka ajankohta poikkeaisi tt2-lomakkeeseen merkitystä palautuspäivästä. Näin työmarkkinatuki
työllistymisrahaa edeltävältä ajalta saadaan maksuun mahdollisimman pian.
Jos asiakas on työllistynyt osa-aikatyöhön ja jatkaa työllistymisrahan jälkeen sovitellun
työmarkkinatuen hakijana, hänen tulee palauttaa tt2 työllistymisrahan jälkeiseltä ajalta normaaliin
tapaan. Työllistymisrahapäätöksen liitteenä asiakkaalle lähtee tt2-lomake työllistymisrahakauden
jälkeiseltä ajalta. Samalla asiakasta pyydetään toimittamaan selvitys työllistymisrahajaksolla
tehdystä työstä työssäoloehdon täyttymisen seuraamiseksi.
Työllistymisraha voidaan maksaa kunnalle sen vaatimuksesta joko elatuksen turvaamiseksi tai
TOTUL 23 §:n mukaisena ennakkona maksetun toimeentulotuen kattamiseksi. Työllistymisrahaan
sisältyvä lapsikorotus voidaan maksaa Kelalle elatusapuvelan kuittaamiseksi.
Esimerkki 1
A:lle maksetaan tarveharkintaista työmarkkinatukea. Hänelle on lähetetty
tt2-lomake ajalta maanantai 14.1.2013 – sunnuntai 10.2.2013. A aloittaa
kokoaikatyön 1.2.2013.
A voi hakea työllistymisrahaa TE-toimistosta aikaisintaan 2 viikkoa ennen työn
alkamista. TE-toimisto tutkii työllistymisrahan edellytykset.
Kun työsuhde on alkanut 1.2.2013, TE-toimisto antaa lausunnon C7 työllistymisrahasta ajalta
1.2.–28.2.2013. Lausunnossa C7 todetaan lisäksi, että A:lla ei ole oikeutta työttömyysajalta
maksettavaan työmarkkinatukeen, koska hän ei ole työtön. Samalla TE- toimisto neuvoo A:ta
palauttamaan tt2-lomakkeen ajalta 14.1.2013–31.1.2013.
Lausunto C7 saapuu Kelaan 2.2.2013. Lausunnon käsittelijä myöntää 2.2.2013 A:lle
työllistymisrahan ajalle 1.2.–28.2.2013 ja samalla hylkää työttömyysaikaisen työmarkkinatuen
1.2.2013 alkaen, koska A ei ole työtön.
Työllistymisrahana maksetaan täysimääräinen työmarkkinatuki. Työllistymisraha maksetaan heti
päätöksen teon yhteydessä lausunnon saapumispäivänä. Työllistymisraha on A:n tilillä 4.2.2013.
Esimerkki 2
B on työkokeilussa, jota järjestetään kolmena päivänä viikossa maanantaisin,
keskiviikkoisin ja perjantaisin. Palvelun ajalta maksetaan korotusosalla
92
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
korotettua työmarkkinatukea. B:lle on lähetetty tt2 ajalta 11.3.2013–7.4.2013. B
aloittaa osa-aikaisen työn 1.4.2013.
TE-toimisto tutkii työllistymisrahan myöntämisen edellytykset. Kun työsuhde on
alkanut 1.4.2013, TE-toimisto antaa työllistämisrahasta lausunnon C8 ajalta 1.–
30.4.2013. Lausunnossa todetaan lisäksi, että työmarkkinatuen maksamiselle
työllistymisrahakauden jälkeen ei ole estettä, koska kyseessä on osa-aikatyö.
Samalla TE-toimisto neuvoo B:tä palauttamaan tt2-lomakkeen ajalta 11.3.–
31.3.2013 jo 1.4.2013, jolloin työ alkaa.
Lausunto C8 saapuu Kelaan 2.4.2013. Lausunnon käsittelijä myöntää B:lle
työllistymisrahan ajalle 1.4.–30.4.2013. Päätös tehdään heti lausunnon
saapumispäivänä. Päätöksen liitteenä B:lle lähetetään tt2-lomake 1.5.2013
alkaen. Samalla B:tä pyydetään toimittamaan selvitys maksetusta palkasta ja
työajasta sekä työllistymisrahakauden että tt2:n ajalta
Työllistymisrahana maksetaan täysimääräinen työmarkkinatuki korotusosalla
korotettuna. Kulukorvausta maksetaan lausunnon mukaisilta osallistumispäiviltä
eli 3 päivältä viikossa toteutuneista osallistumispäivistä riippumatta.
Työllistymisraha maksetaan heti päätöksenteon yhteydessä ja se on B:n tilillä
4.4.2013.
Päätös sovitellusta työmarkkinatuesta 1.5.2013 alkaen annetaan, kun B on
palauttanut tt2-lomakkeen ja selvityksen työajasta ja palkasta.
Työssäoloehdon seurantaa varten tallennetaan tiedot työstä myös
työllistymisrahakauden ajalta.
Työllistymisrahan takaisinperintä
Työllistymisraha peritään takaisin, jos henkilö kolmen kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta
eroaa työstä tai omalla menettelyllään aiheuttaa työsuhteen päättymisen. TE-toimisto tutkii,
onko työsuhde päättynyt henkilön omasta syystä. Jos työsuhde on päättynyt henkilöstä
riippumattomista syistä tai työsuhteen päättymiselle on hyväksyttävä syy, henkilö säilyttää
oikeutensa työllistymisrahaan eikä työllistymisrahaa peritä takaisin.
Jos henkilö on itse aiheuttanut työsuhteensa päättymisen ennen kuin työsuhde on kestänyt
kolme kuukautta, TE-toimisto antaa takautuvasti estävän työvoimapoliittisen lausunnon
työllistymisrahasta (lausunto C9) koko työllistymisrahajakson ajalta. Lausunnon perusteella Kela
oikaisee työllistämisrahapäätöksen, hylkää työllistymisran alusta lukien ja perii työllistymisrahan
lähtökohtaisesti kokonaan takaisin. Jos asiakas ei suostu päätöksen oikaisuun, Kelan tulee hakea
päätöksen poistamista.
Jos takaisinperittävä työllistämisraha on perustunut kokoaikatyöhön, TE-toimisto antaa estävän
lausunnon C9 ja lisäksi lausunnon A3, koska henkilö ei ole työtön. Liikaa maksettu työllistymisraha
peritään takaisin.
Jos työllistymisrahaan oikeuttava työ on osa-aikatyö ja jos työllistymisraha tulee
takaisinperittäväksi, henkilöllä säilyy oikeus soviteltuun etuuteen työsuhteen alkamisesta lukien
(ts. työllistymisrahan maksamisen ajalta), jos muut työmarkkinatuen edellytykset täyttyvät. TEtoimisto antaa näissä tilanteissa estävän lausunnon C9 ja lisäksi lausunnon A1/F2. Tällöin
takaisinperittäväksi tulee työllistymisrahan ja sovitellun työmarkkinatuen erotus. Asiakkaalta
pyydetään tt2 työllistymisrahakaudelta sovitellun työmarkkinatuen ratkaisemiseksi.
Työllistymisrahan oikaisuun ja takaisinperintään sovelletaan TTL 11 ja 12 luvun takaisinperintää,
kohtuullistamisharkintaa ja muutoksenhakua koskevia säännöksiä. Päätöksen oikaiseminen
93
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
asiakkaan vahingoksi edellyttää asiakkaan suostumusta tai päätöksen poistoa. Lähtökohtaisesti
työllistymisraha peritään takaisin kokonaisuudessaan. Työllistymisrahan takaisinperinnässä on
kuitenkin tehtävä normaali kohtuullistamisharkinta, jonka perusteella takaisinperinnästä voidaan
luopua kokonaan tai osittain.
Jos työsuhde päättyy kestettyään yli kolme kuukautta, ei henkilö menetä oikeuttaan
työllistymisrahaan. Tällöin TE-toimisto voi asettaa hänelle korvauksettoman määräajan työn
päättymisestä lukien, jollei työn päättymiselle ole hyväksyttävää syytä.
Työllistymisraha voidaan joutua perimään takaisin myös silloin, jos työllistymisrahan myöntämisen
ja maksamisen jälkeen käy ilmi, ettei henkilöllä alunperinkään olisi ollut oikeutta työllistymisrahaan.
Näin voi käydä esimerkiksi silloin, kun henkilö on antanut TE-toimistolle virheellistä tietoa
työsuhteesta tai asuinkunnastaan. Tällöin TE-toimisto antaa lausunnon C9. Lausunnon perusteella
Kela oikaisee työllistymisrahapäätöksen ja perii liikaa maksetun työllistymisrahan takaisin.
Esimerkki 3
C:lle on myönnetty ja maksettu työllistymisraha osa-aikatyön perusteella ajalta
1.–31.5.2013. C:lle on maksettu soviteltua työmarkkinatukea 1.6.2013 alkaen. C
eroaa työstä 15.7.2013.
TE-toimisto antaa työllistymisrahasta estävän lausunnon C9. Lisäksi TE-toimisto
antaa lausunnon A1 osa-aikatyöstä 1.5.2013 alkaen.
C:ltä pyydetään suostumusta virheellisen työllistymisrahapäätöksen oikaisuun. C
suostuu oikaisuun, ja Kela hylkää työllistymisrahan ajalta 1.–31.5.2013. Samalla
C:lle lähetetään tt2-lomake 1.5.2013 lukien. Kun C palauttaa tt2-lomakkeen,
hänelle myönnetään soviteltu työmarkkinatuki ajalle 1.–31.5.2013.
C:ltä peritään takaisin työllistymisrahan ja sovitellun työmarkkinatuen välinen
erotus. Takaisinperinnästä annetaan päätös erikseen. Takaisinperinnässä
käytetään normaalia kohtuullistamisharkintaa.
TE-toimisto antaa C:lle korvauksettoman määräajan 15.7.2013 tapahtuneen
työstä eroamisen perusteella 16.7.2013 lukien.
Työllistymisrahakokeilun kesto
Työllistymisraha toteutetaan määräaikaisena kokeiluna. Työllistymisrahaa koskeva TTL 9 luku
on voimassa 1.1.2013–31.12.2015. Työllistymisrahaa voidaan maksaa sellaisen työsuhteen
perusteella, joka alkaa lain voimaantulon jälkeen tai viimeistään 31.12.2015.
Esimerkki
Työllistymisrahaan oikeuttava työsuhde alkaa 15.12.2015. Työllistymisrahaa maksetaan ajalta
15.12.2015–14.1.2016.
1.4.3.8. Omavastuuaika
Työmarkkinatukea maksetaan omavastuuajan täyttymisen jälkeen. Omavastuuaika täyttyy,
kun henkilö on ollut työttömänä työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistossa yhteensä viittä
täyttä työpäivää vastaavan ajan enintään kahdeksan peräkkäisen kalenteriviikon aikana
(tarkastelujakso).
94
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
1.4.3.8.1. Omavastuuajan alkaminen
Omavastuuajan laskeminen alkaa siitä päivästä, jona henkilö on ilmoittautunut työttömäksi
työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon. Jos ilmoittautuminen on tapahtunut ennen työttömyyden
alkamista ja henkilö on tämän ilmoittautumisen perusteella ensimmäisenä työttömyyspäivänään
edelleen työnhakijana, aloitetaan omavastuuajan laskeminen ensimmäisestä työttömyyspäivästä.
Omavastuuaika alkaa aikaisintaan 17 vuoden iän täyttämistä seuraavasta päivästä.
1.4.3.8.2. Omavastuuajan täyttyminen
Työmarkkinatuen omavastuupäivien, työpäivien sekä työttömyysetuus- ja muiden korvauspäivien
lukumäärä saa kunakin kalenteriviikkona olla yhteensä enintään viisi.
Esimerkki 1
A on työttömänä työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistossa maanantaista perjantaihin. Lauantaina
ja sunnuntaina hän on työssä. Koska työ- ja omavastuupäivien määrä kalenteriviikon aikana voi
olla yhteensä enintään viisi, omavastuupäiviä kertyy kyseiseltä kalenteriviikolta kolme päivää.
Esimerkki 2
B ilmoittautuu työ- ja elinkeinotoimistoon työttömäksi työnhakijaksi maanantaina. Hän on
työssä 12 tuntia päivässä tiistaista torstaihin, yhteensä 36 tuntia. Perjantaina, lauantaina ja
sunnuntaina hän on jälleen työtön. Yli 8 tunnin päivässä meneviä työtunteja ei kohdisteta
työttömille päiville, joten omavastuuaikaa kertyy kyseiseltä kalenteriviikolta kaksi päivää.
Jokainen täysin työtön päivä kerryttää omavastuuaikaa yhdellä päivällä. Vajaata työaikaa
tekevän henkilön työttömyysaika lasketaan vähentämällä työalalla sovellettavan työ-, toimitai virkaehtosopimuksen mukaisesta enimmäistyöajasta kalenteriviikolla tehdyt työtunnit. Kun
näin laskettu työttömyysaika vastaa seitsemää täyttä työpäivää, omavastuuaika on täyttynyt.
Mahdollisia enimmäistyöajan ylittäviä työtunteja ei kuitenkaan kohdisteta muille päiville, eli yhdeltä
päivältä otetaan omavastuuajan laskemisessa huomioon enintään alan enimmäistyöajan verran
työtunteja.
Varallaoloajasta otetaan omavastuuaikaa laskettaessa työtunteina huomioon vain se osuus, jolta
henkilölle maksetaan palkkaa varallaolosta.
Esimerkki 1
A:n palkka varallaolon ajalta on 50 % hänen normaalista palkastaan. A:n työttömyysaika
lasketaan vähentämällä työehtosopimuksen mukaisesta enimmäistyöajasta
kalenteriviikolla tehdyt työtunnit. Varallaolotunneista otetaan työtunteina huomioon
vain puolet, koska varallaolokorvaus on 50 % normaalista palkasta. Kun näin laskettu
työttömyysaika vastaa seitsemää täyttä työpäivää, omavastuuaika on täyttynyt.
Opetusalalla enimmäistyöaikana pidetään yleensä opetusvelvollisuuden määrää.
Opetusvelvollisuus vaihtelee opetusalasta ja oppilaitoksesta riippuen tavallisimmin 16–
25 viikkotunnin välillä. Opetusvelvollisuuden määrä selviää yleensä joko kunnallisesta
opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksesta (OVTES) tai yksityisen opetusalan
työehtosopimuksesta. Jos opetusalalla ei ole opetusvelvollisuutta, työaikaa verrataan työaikalain
95
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
mukaiseen 40 viikkotuntiin. Tällöin henkilön tekemään työaikaan luetaan myös muut, kuin
varsinaiset opetustunnit.
Esimerkki 3
C on työtön maanantaina. Tiistaina hän työskentelee kuusi tuntia, keskiviikkona jälleen
työtön, torstaina työssä kuusi tuntia, perjantaina työtön, lauantaina työssä 7,5 tuntia ja
sunnuntaina työssä 3,5 tuntia. Enimmäistyöajan ollessa 40 tuntia viikossa kertyy omavastuuaikaa
(40 tuntia – viikon tehdyt työtunnit 23 tuntia =) 17 tuntia eli kaksi päivää ja 1 tunti.
Esimerkki 4
D ilmoittautuu keskiviikkona työttömäksi työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon,
mutta saa samana päivänä osa-aikatyön siten, että hän työskentelee kolme tuntia
päivässä kuutena päivänä (ma–la) viikossa. Enimmäistyöajan ollessa 40 tuntia viikossa
omavastuuaikaa kertyy ensimmäisellä viikolla keskiviikosta perjantaihin 12 tuntia (3
x 5 tuntia – lauantaityö 3 tuntia). Seuraavan viikon aikana omavastuuaikaa kertyy
22 tuntia (40 tuntia – 6 x 3 tuntia). Sitä seuraavan viikon maanantaina ja tiistaina
omavastuuaikaa kertyy kumpanakin päivänä viisi tuntia. Tällöin omavastuuaikaa on kertynyt
yhteensä 44 tuntia ja soviteltua työmarkkinatukea aletaan maksaa keskiviikosta lukien.
Esimerkki 5
F ilmoittautuu työ- ja elinkeinotoimistoon työttömäksi työnhakijaksi maanantaina. Alalla
sovellettava enimmäistyöaika on 40 tuntia. F on työssä 12 tuntia päivässä tiistaina ja
keskiviikkona ja 4 tuntia perjantaina, yhteensä 28 tuntia. Torstaina, lauantaina ja sunnuntaina
hän on työtön. Yli kahdeksan tunnin päivässä meneviä työtunteja ei kohdisteta muille päiville,
joten omavastuuaikaa laskettaessa huomioon otetaan yhteensä 20 työtuntia (8 h + 8 h
+ 4 h = 20 h). Omavastuuaikaa kertyy kyseiseltä kalenteriviikolta 20 tuntia (40 h – 20 h).
Tilanteessa, jossa asiakas jättää työttömyysetuushakemuksen, johon hän on merkinnyt
työttömyyspäiviä alle omavastuuajan, hakemusta ei lähtökohtaisesti tule suoraan hylätä
sen vuoksi, ettei omavastuuaika täyty. Hylkäämisen sijaan pyydä asiakasta toimittamaan
työttömyysajan ilmoitus lopuistakin omavastuupäivistä. Tämän jälkeen anna asiakkaalle päätös,
jossa toteat omavastuuajan täyttymineen ja myönnät työttömyysetuuden. Jos omavastuuaika
kohdistuu tulevaan aikaan esimerkiksi lomakorvauksen tai taloudellisen etuuden pitkän
jaksotusajan vuoksi, voit antaa asiakkaalle myös suoraan hylkäävän päätöksen jaksotusajalta.
Lähetä päätöksen mukana asiakkaalle tt2-lomake omavastuuajalle.
1.4.3.8.3. Omavastuuaikaan luettavat päivät
Työttömyysturvalain 7 luvun 10 §:n sanamuoto ja pykäläjärjestys muuttuvat 1.1.2014. Säännöksen
sisältö ei sen sijana muutu. Edelleen omavastuuaikaan luetaan työttömyyspäivät, joina henkilö
on työtön työnhakija ja täyttää muut työmarkkinatuen saamisen edellytykset. Työttömyyspäivä
luetaan omavastuuaikaan, vaikka työmarkkinatukea ei etuuden sovittelun, tarveharkinnan tai siitä
vähennettävän sosiaalietuuden johdosta jää maksettavaksi.
Koska osa-aikatyöstä ansaittu vuosiloma-ajan palkka ei estä työttömyysetuuden saamista,
omavastuuaika voi kulua myös osa-aikatyön perusteella ansaitun vuosiloman aikana.
Omavastuuaika kuluu tällöin samalla tavoin, kuin se kuluisi sen osa-aikatyön aikana, jonka
perusteella loma on ansaittu.
96
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
Arkipyhäpäivät luetaan omavastuuaikaan. Jos henkilöllä on voimassa oleva työsuhde (esim.
lomautus) edellytetään arkipyhäpäivän omavastuuaikaan lukemiselle, ettei työnantaja ole
velvollinen maksamaan henkilölle kyseiseltä arkipyhäpäivältä palkkaa tai sitä vastaavaa korvausta.
Esimerkki
A lomautetaan kokoaikaisesti ja hän ilmoittautuu työttömäksi työnhakijaksi.
Lomautusjakson alkuun osuu arkipyhäpäivä. A:n työnantaja ei maksa hänelle kyseiseltä
arkipyhäpäivältä arkipyhäkorvausta. Arkipyhäpäivä voidaan lukea A:n omavastuuaikaan.
Uudistetun TTL 7 luvun 10 § 3 momentin mukaan omavastuuaikaan luetaan kuitenkin
sairausvakuutuksen päivärahan ja kuntoutusrahan omavastuuaika. Henkilöllä, joka tulee
työttömyyden alkamisen jälkeen työkyvyttömäksi, omavastuuaikaan luetaan sairauspäivärahan
tai kuntoutusrahan omavastuuaikaan sisältyvät päivät edellyttäen, ettei henkilö saa kyseiseltä
ajalta muuta vastaavaa lakisääteistä korvausta tai työnantajaltaan työkyvyttömyysajan palkkaa.
Omavastuuaikaan luettavista työkyvyttömyyspäivistä henkilön on esitettävä lääkärintodistus, ellei
hän ole ollut työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistossa.
Uudistetun TTL 7 luvun 10 § 3 momentin toisen virkkeen mukaan omavastuuaikaan luetaan myös
ne päivät, joilta henkilölle on maksettu työmarkkinatukea TTL 10 luvun työllistymistä edistäviin
palveluihin osallistumisen perusteella. Työllistymistä edistäviä palveluita ovat 1.1.2013 lukien:
•
•
•
•
•
•
•
työvoimakoulutus
työnhakijan omaehtoinen opiskelu
maahanmuuttajan omaehtoinen opiskelu
työnhakuvalmennus
uravalmennus
kokeilu eli työkokeilu ja koulutuskokeilu
kuntouttava työtoiminta.
Työllistymistä edistävänä palveluna pidetään myös viimeistään 31.12.2012 alkanutta työkokeilua,
työelämävalmennusta, työharjoittelua ja työ- ja koulutuskokeilua sekä viimeistään 31.8.2011
alkanutta maahanmuuttajan kotoutumistoimenpidettä, joka on rinnastettu työvoimapoliittiseen
aikuiskoulutukseen tai työkokeiluun, työelämävalmennukseen taikka työharjoitteluun.
Omavastuuaika ei estä työttömyysetuuden saamista työllistymistä edistävien palvelujen ajalta.
Lisäksi omavastuuaika kuluu ajalta, jolta henkilölle maksetaan työmarkkinatukea työllistymistä
edistävien palveluihin osallistumisen perusteella. (TTL 7 luku 10 § 3 momentti) Jos henkilön
osallistuminen työllistymistä edistäviin palveluihin kestää vähemmän kuin omavastuuaikaan
vaadittavat viisi työpäivää, henkilön palvelun jälkeen työttö¬myyden perusteella saama
työmarkkinatuki tulee evätä päiviltä, joita omavastuuajasta on jäljellä.
Omavastuuajan kuluminen työllistymistä edistävien palvelujen ajalta edellyttää sitä, että henkilölle
on maksettu työmarkkinatukea työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen perusteella.
Ty¬markkinatukea voidaan TTL 10 luvun 2 §:n 3 momentin mukaan maksaa työllistymistä
edistävän palvelun ajalta, vaikka työnhakijalla ei työttömänä ollessaan olisi oikeutta etuuteen, jos
se johtuu korvauksettomasta määräajasta, työssäolovelvoitteesta, omavastuuajasta, ammatilliseen
koulutukseen liittyvästä rajoituksesta, odotusajasta tai tarveharkinnasta. Omavastuuaika
kuluu myös tänä aikana. Työmarkkinatukea ei kuitenkaan makseta 31.12.2012 tai sitä ennen
alkaneen kuntouttavan työtoiminnan ajalta, jos oikeutta työmarkkinatukeen ei ole johtuen
työssäolovelvoitteesta, ammatillista koulutusta vailla olevia nuoria koskevasta rajoituksesta tai
odotusajasta.
Esimerkki
97
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
A:lle on hänen työttömäksi jäädessään asetettu korvaukseton
määräaika, joka ei ole ehtinyt kulua loppuun ennen
työharjoittelun aloittamista. A:lle voidaan maksaa
työttömyysetuutta työharjoittelun ajalta korvauksettomasta
määräajasta ja omavastuuajasta huolimatta, ja palvelun
ajalta maksetut päivät voidaan lukea A:n omavastuuaikaan.
1.4.3.8.4. Päivät, joita ei lueta omavastuuaikaan
Uudistetun TTL 7 luvun 10 §:n 2 momentin mukaan omavastuupäiviksi ei lueta niitä päiviä
1. joina henkilö ei täytä TTL 2 luvussa säädettyjä työvoimapoliittisia edellytyksiä;
2. joilta henkilöllä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen TTL 2 a luvussa säädetyn
(työvoimapoliittisesti moitittavan menettelyn) tai TTL 3 luvun rajoitusten vuoksi (ikä,
työkyvyttömyys, estävä sosiaalietuus, työ- ja virkasuhteesta joht. rajoitukset, yritysomaisuuden
myyntivoiton vaikutus, työriita);
3. jolta henkilöllä ei ole oikeutta soviteltuun työttömyysetuuteen (TTL 4 luvun 3 §:n työaikarajojen
ylittymisen vuoksi);
4. joilta henkilöllä ei ole oikeutta työmarkkinatukeen odotusajan vuoksi (TE-toimisto asettaa
odotusajan 31.12.2014 asti, Kela asettaa odotusajan 1.1.2015 alkaen).
Omavastuuaika alkaa aikaisintaan esteen päättymistä seuraavasta päivästä.
Omavastuuajan kuluminen edellyttää pääsääntöisesti, että henkilö on työttömänä työnhakijan
työ- ja elinkeinotoimistossa ja täyttää muutkin työttömyysetuuden saamisen työvoimapoliittiset
edellytykset. Omavastuuaikaan ei siten lueta odotusaikaan, korvauksettomiin määräaikoihin
tai työssäolovelvoitteisiin sisältyviä työttömyyspäiviä. Sen sijaan työllistymistä edistävän
palvelun ajalta odotusaikaan, korvauksettomiin määräaikoihin ja työssäolovelvoitteisiin sisältyvät
päivät voidaan lukea omavastuuaikaan, mikäli henkilölle maksetaan työmarkkinatukea näiltä
päiviltä. 31.12.2012 tai sitä ennen alkaneen kuntouttavan työtoiminnan ajalta työmarkkinatukea
ei kuitenkaan makseta, jos oikeutta työttömyysaikaiseen työmarkkinatukeen ei ole johtuen
työssäolovelvoitteesta, ammatilliseen koulutukseen liittyvästä rajoituksesta tai odotusajasta, joten
myöskään omavastuuaika ei tällöin kulu.
Omavastuu ei kulu myöskään sinä aikana, jona henkilöllä ei ole oikeutta työmarkkinatukeen TTL
3 luvun rajoitusten takia. Omavastuuaikaan ei siten lueta päiviä, joina etuutta ei voida maksaa
esimerkiksi irtisanomisajan palkan, kokoaikatyöstä ansaitun vuosiloma-ajan palkan tai estävän
sosiaalietuuden vuoksi. Myöskään lomakorvauksen, taloudellisen etuuden tai myyntivoiton
jaksotusaikaa ei voida lukea omavastuuaikaan.
Omavastuuaikaan ei lueta myöskään aikaa, jona 80 % / 75 % työaikarajan ylittyminen estää
sovitellun työmarkkinatuen maksamisen. Sovittelun työaikaraja on 1.1.2012 tai sen jälkeen
alkavilla sovittelujaksoilla 80 %. Jos sovittelujakso alkaa viimeistään 31.12.2011, työaikaraja
on 75 %. Työaikaa tarkastellaan osa-aikatyössä sovittelujakson ajalta ja lomautustilanteessa
kalenteriviikoittain. Jos osa-aikatyössä 80 % / 75 % työaikaraja ylittyy neljän viikon tai kuukauden
sovittelujakson ajalta, ei omavastuuaikaan voida lukea sovittelujaksolta yhtään päivää, vaikka
työaikaraja jonain viikkona alittuisi. Työaikarajan ylittyminen osa-aikatyössä yksittäisellä viikolla ei
puolestaan estä omavastuuajan kulumista tältä viikolta, jos työaikaraja alittuu koko neljän viikon tai
kuukauden sovittelujakson ajalta.
Lyhennetylle työviikolle lomautetun henkilön työaikarajaa tarkastellaan siis kalenteriviikoittain.
1.1.2010–31.12.2011 voimassa olevan väliaikaisen lainmuutoksen mukaan niissä tilanteissa,
joissa työntekijän työaikaa on lyhennetty lomautuksen johdosta yhdellä tai useammalla
98
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
kokonaisella päivällä viikossa, työttömyysetuutta ei makseta soviteltuna, vaan kokonaan
työttömiltä päiviltä maksetaan täysi työttömyysetuus (TTL 4 luku 4 a §). Edellytyksenä
työttömyysetuuden maksamiselle tällöin on se, ettei työntekijän työaika kalenteriviikon
tarkastelujaksolla ylitä 80 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän työajasta. Jos
alalla ei ole työehtosopimusta, vertailu tehdään työaikalain mukaiseen säännölliseen työaikaan.
Niissä tilanteissa, joissa henkilön työaikaa on lyhennetty lomautuksen johdosta kokonaisilla
päivillä, sovelletaan siten 75 % työaikarajan sijasta 80 % rajaa. Tätä väliaikaista säännöstä
sovellettaessa 4 luvun 3 §:ssä mainittu 75 % työaikaraja ei siten estä omavastuuajan kulumista.
Omavastuuaika voi kulua, jos henkilöllä olisi 4 luvun 4 a §:n 80 % työaikaraja huomioiden
oikeus peruspäivärahaan. Väliaikaista lainmuutosta sovelletaan lomautuksiin, jotka toteutetaan
4.1.2010 ja 1.1.2012 välisenä aikana. Jos sovittelujakso alkaa 1.1.2012 tai sen jälkeen, sovittelun
työaikaraja on kaikissa tilanteissa 80 %.
1.4.3.8.5. Omavastuuajan voimassaolo
Omavastuuajan voimassaolo 1.1.2014 lukien
Omavastuuaika on voimassa siihen asti, kun henkilö täyttää TTL 5 luvun 3 tai 7 §:ssä tarkoitetun
palkansaajan tai yrittäjän työssäoloehdon.
Säännöksen tarkoitus on kannustaa työtöntä työnhakijaa myös lyhyisiin tai osa-aikaisiin
työsuhteisiin ilman haitallisia seurauksia työttömyysturvan maksatuksessa.
1.1.2014 lukien työmarkkinatuen osalta omavastuu otetaan vain kerran työttömyyden alkaessa.
Omavastuu voi jäädä myös ottamatta kokonaan, jos työnhakijan oikeus työmarkkinatukeen alkaa
välittömästi työttömyyspäivärahan enimmäisajan täytyttyä (TTL 7 luvun 10 § 5 momentin 1 kohta).
Oikeus etuuteen ei katkea eikä aiheuta uuden omavastuun asettamista, vaikka henkilö
työllistyisi yli kahden viikon ajaksi kokoaikaisesti. Työmarkkinatuen saaja voisi tehdä työtä ilman
omavastuuaikaa niin kauan kunnes hän täyttää työssäoloehdon ja siirtyy työttömyyspäivärahalle.
Omavastuun voimassaolo ei myöskään edellytä, että omavastuu olisi otettu edellisellä kerralla
( kuten peruspäiväraha omavastuuajan voimassaolo edellyttää.)
Esimerkki 1
A:n peruspäivärahan 500 päivää on täyttynyt 17.1.2014. Asiakkaalle on myönnetty
työmarkkinatuki 18.1.2014 alkaen. Työmarkkinatuesta ei oteta omavastuuaikaa,
koska se on myönnetty heti 500 päivän täyttymisen jälkeen (TTL 7 luku 10 § 5
mom.) A:lle maksetaan työmarkkinatukea 17.1.2014 - 28.2.2014, kunnes hän menee
kokoaikatyöhön työhön 1.3.2014 -30.4.2014. Uusi työssäoloehto ei täyty. A palaa
työmarkkinatuelle, eikä omavastuuaikaa oteta, koska työssäoloehto ei ole täyttynyt.
( Omavastuuta ei ole otettu edellisellä kerralla TTL 7:10 §: 5 momentin vuoksi, eikä
oteta nyt ennen kuin työssäoloehto uudelleen täyttyy TTL 7 luku 11 §:n perusteella).
Esimerkki 2
B:n peruspäivärahan enimmäisaika 500 päivää on täyttynyt 17.12.2013. B:lle on
myönnetty työmarkkinatuki 18.12.2013, josta ei oteta omavastuuaikaa peruspäivärahan
enimmäisajan päättymisen vuoksi (TTL 7 luvun 10 §.n 5 mom.) B:lle maksetaan
työmarkkinatukea 18.12.2013- 31.1.2014. B menee kokoaikatyöhön 1.2.2014
- 28.2.2014 ja jää työttömäksi palaten työmarkkinatuelle 1.3.2014 lukien. Uusi
työssäoloehto ei ollut täyttynyt eikä työmarkkinatuesta ei oteta omavastuuaikaa.
99
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
Jos työmarkkinatukietuus ilman omavastuuaika alkaa 1.1.2014 tai sen jälkeen, sovelletaan
1.1.2014 lukien voimassa olevaa säännöstä.
1.1.2014 lukien työmarkkinatuessa ei oteta omavastuuta, jos se on aikaisemmin otettu, eikä
hakija ole täyttänyt työssäoloehtoa uudelleen. Myös kotoutumistuessa otettu omavastuuaika
huomioidaan. Mikäli hakija ei koskaan täytä työssäoloehtoa, ei omavastuuta oteta koskaan
(työmarkkinatuessa tai kotoutumistuessa).
Esimerkki 3
C:lle on maksettu soviteltua työmarkkinatukea omavastuuajan jälkeen 8.12.2008 alkaen. C
lähtee syvänmeren sukeltajaksi Thaimaaseen ja hänen työnhakunsa katkeaa 7 kuukaudeksi
ajalla 1.9. 2013–31.3.2014. C palaa Suomeen ja hakee työmarkkinatukea 1.4.2014 lukien.
Koska C:n työmarkkinatuen omavastuu on aikoinaan otettu, ei omavastuuta aseteta uudelleen.
Omavastuuajan voimassaolo 31.12.2013 asti
Omavastuuaika on voimassa sen kalenterivuoden loppuun, jona se on kokonaan hankittu. Alkavan
kalenterivuoden aikana uutta omavastuuaikaa ei edellytetä:
• niin kauan, kuin henkilö yhdenjaksoisesti saa työmarkkinatukea;
• kun omavastuuaika ajoittuu kahdelle kalenterivuodelle;
• kun omavastuuaika on kalenterivuoden päättyessä täyttynyt ilman, että työmarkkinatuen
maksu on vielä alkanut;
• kun oikeus työmarkkinatukeen alkaa uudelleen 14 päivän kuluessa edellisen
työmarkkinatukioikeuden päättymisestä; tai
• kun henkilö on saanut kuntoutusrahaa, kuntoutusrahaa vastaavaa ansionmenetyskorvausta
tai sairauspäivärahaa ja palaa työnhakijaksi 14 päivän kuluessa em. etuuden päättymisestä.
Lyhennettyä työviikkoa tekevällä edellisenä kalenterivuonna hankittu omavastuuaika on voimassa
niin kauan kuin lyhennetyt työviikot ja työmarkkinatuen saaminen yhdenjaksoisesti jatkuvat.
Lyhennettyjen työviikkojen katsotaan jatkuvan, vaikka jollekin viikolle ei arkipyhän vuoksi tulekaan
yhtään työttömyyspäivää.
Kun omavastuuaika jakautuu kahdelle kalenterivuodelle esim. siten, että neljä päivää ajoittuu
kuluvalle kalenterivuodelle ja yksi päivä seuraavalle kalenterivuodelle, omavastuuaika on
voimassa koko seuraavan kalenterivuoden.
Kun omavastuuajan viides päivä ajoittuu vuoden viimeiselle päivälle, omavastuuaika on voimassa
koko seuraavan kalenterivuoden.
Oikeus työmarkkinatukeen ei ala uudestaan 14 päivän kuluessa edellisen
työmarkkinatukioikeuden päättymisestä silloin, kun oikeus työmarkkinatukeen on katkennut yli
13 päivän ajaksi. 13 päivän aikaan luetaan kaikki viikonpäivät. Uuden omavastuuajan ottaminen
edellyttää aina sitä, että oikeus etuuteen katkeaa. Jos oikeus etuuteen säilyy, omavastuuaikaa ei
oteta, vaikka etuuden maksaminen katkeaisi yli 13 päivän ajaksi.
Uutta omavastuuaikaa ei voida määrittää "varastoon" esimerkiksi työllistymistä edistävän
palvelun ajalle, vaan omavastuuaika määritetään vain silloin, kun se on tarpeen eikä edellinen
omavastuuaika ole enää voimassa. Siten esimerkiksi siinä tilanteessa, jossa henkilön
työmarkkinatukioikeudessa on ollut yli 14 päivän katkos esimerkiksi työnhaun katkeamisen
vuoksi, määritetään omavastuuaika katkoksen jälkeiselle ajalle, vaikka henkilö aiemmin samana
vuonna olisi osallistunut työllistymistä edistävään palveluun. Työmarkkinatukea voidaan tällöinkin
maksaa omavastuuajasta huolimatta, jos henkilö katkoksen jälkeen on työllistymistä edistävässä
palvelussa.
Työmarkkinatuen kolmen kuukauden takautuva hakuaika koskee vain työmarkkinatukea,
ei omavastuuta. Jos työmarkkinatukea haetaan esimerkiksi heinäkuussa, saman vuoden
100
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
tammikuussa hankittu omavastuuaika on voimassa, vaikka työmarkkinatukea ei tuolloin olisi
haettukaan.
1.4.3.8.6. Ei omavastuuaikaa
Uudistetussa työttömyysturvalain 7 luvun 10 §:n 5 momentissa (entisessä 4 mom.) todetaan, että
omavastuuaikaa ei edellytetä, jos henkilö täyttää muutoin työmarkkinatuen saamisen edellytykset
ja
1. hänen oikeutensa työmarkkinatukeen alkaa välittömästi TTL 6 luvun 7 § tai 9 §:ssä säädetyn
työttömyyspäivärahan 500 päivän enimmäismaksuajan tai työttömyyspäivärahan lisäpäivien
päätyttyä; tai
2. hänen työntekonsa estyy sellaisen työtaistelutoimenpiteen takia, jolla ei ole
riippuvuussuhdetta hänen työehtoihinsa tai työoloihinsa.
Esimerkki 1:
A:n työttömyyspäivärahan enimmäismaksuaika täyttyy perjantaina 16.4.2004.
Hänen työttömyytensä jatkuu. Koska A:n oikeus työmarkkinatukeen
alkaa välittömästi peruspäivärahaoikeuden päätyttyä, työmarkkinatukea
maksetaan ilman omavastuuaikaa maanantaista 19.4.2004 alkaen.
Esimerkki 2:
B:n työttömyyspäivärahan enimmäismaksuaika täyttyy perjantaina 16.4.2004.
Hän on kokoaikaisessa työssä ajalla 19.4.–7.5.2004. Koska hänen oikeutensa
työmarkkinatukeen ei ala välittömästi päivärahaoikeuden päätyttyä,
työmarkkinatukea maksetaan omavastuuajan 10.–14.5.2004 jälkeen.
Jos henkilön työnteko on estynyt sellaisen työtaistelutoimenpiteen vuoksi, jolla ei pyritä
vaikuttamaan hänen työehtoihinsa tai -oloihinsa, työmarkkinatukea maksetaan työsopimuslain
mukaisen työnantajan palkanmaksuvelvollisuuden päätyttyä asettamatta omavastuuaikaa. Jos
henkilö hakee työmarkkinatukea työnteon estymisen jälkeiseltä ajalta, omavastuuaika asetetaan
normaalisti.
Tiedon sellaisesta työnteon estymisestä, jonka johdosta omavastuuaikaa ei aseteta, Kela saa työja elinkeinotoimiston antamasta työvoimapoliittisesta lausunnosta.
1.4.3.9. Enimmäismaksuaika
Työmarkkinatuki on kestoltaan rajoittamaton etuus. Ajallisesti sen maksamista rajoittaa
vain työmarkkinatuen saajan yleinen ikäedellytys 17–64 vuotta. 65–68-vuotiaille henkilöille
työmarkkinatukea voidaan maksaa vain tietyissä erityistapauksissa.
Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavaa työmarkkinatuen korotusosaa voidaan
maksaa enintään 200 päivältä. Korotusosan maksaminen aloitetaan alusta, kun henkilö on
101
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
tullut työssäoloehdon ja työttömyyspäivärahan enimmäisajan jälkeen uudelleen oikeutetuksi
työmarkkinatukeen.
Matka-avustuksena työmarkkinatukea voidaan maksaa enintään neljän kuukauden ajan
työsuhteen alkamisesta lukien, enintään kuitenkin työsuhteen ajan.
1.5. Suhde muihin etuuksiin
Tietyt muut sosiaalietuudet voivat joko estää työttömyysetuuden myöntämisen tai vähentää sen
määrää.
1.5.1. Estävät etuudet
Samalta ajalta voidaan maksaa vain yhtä työttömyysetuutta; ansiopäivärahaa, peruspäivärahaa
tai työmarkkinatukea. Peruspäivärahan korotusosia ei makseta ajalta, jolta henkilöllä on oikeus
muutosturvalisään.
Tietyt etuudet estävät työttömyysetuuden saamisen. Työttömyysetuuteen ei ole oikeutta henkilöllä:
• joka saa 31.12.2004 tai sitä ennen myönnettyä kansaneläkelain tai työeläkelakien mukaista
varhennettua vanhuuseläkettä tai yksilöllistä varhaiseläkettä tai täyteen eläkkeeseen
oikeuttaviin palvelusvuosiin perustuvaa vanhuuseläkettä;
• joka saa 1.1.2005 tai sen jälkeen myönnettyä kansaneläkelain tai työeläkelakien mukaista
vanhuuseläkettä;
• joka saa takuueläkettä (estävä 31.12.2011 asti);
• joka saa työttömyyseläkettä;
• jolla on oikeus saada sairausvakuutuslain mukaista äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai
vanhempainrahaa tai jolle on myönnetty lomaa raskauden ja synnytyksen tai lapsen hoidon
vuoksi tai joka saa erityishoitorahaa;
• siltä ajalta, jolta hän saa maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeestä annetun lain
mukaista sukupolvenvaihdoseläkettä tai maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain
mukaista luopumistukea;
• joka saa kuntoutusrahalain tai työeläkelakien mukaista kuntoutusrahaa tai
ansionmenetyskorvausta tapaturmavakuutuksen, liikennevakuutuksen tai sotilasvammalain
kuntoutusta koskevien säännösten perusteella; tai
• siltä ajalta, jolta hän saa julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain mukaista koulutustukea.
Työeläkejärjestelmä muuttui vuoden 2005 alusta siten, että varhaiseläkkeitä karsittiin ja
vanhuuseläkkeiden eläkeikä muutettiin joustavaksi. Työeläkelakien mukaiselle vanhuuseläkkeelle
voi jäädä 63 – 68 vuoden iässä ja kansaneläkelain mukaiselle vanhuuseläkkeelle 65 vuoden iässä.
Vanhuuseläke voidaan myöntää varhennuttuna jo 62-vuotiaalle. Tällöin eläkkeeseen tehdään
varhentamisesta johtuva vähennys. 1.1.2005 tai sen jälkeen myönnetylle vanhuuseläkkeelle
siirtyminen estää aina työttömyysetuuden saamisen, myös silloin, jos eläkkeestä on tehty
varhennusvähennys.
Täyteen eläkkeeseen oikeuttaviin palvelusvuosiin perustuvana täysimääräisenä eläkkeenä
pidetään pääsääntöisesti vanhuuseläkettä, jonka suuruus sitä myönnettäessä on ollut vähintään
60 % palkasta. Jos 31.12.2004 tai sitä ennen myönnetty vanhuuseläke perustuu vajaisiin
palvelusvuosiin, se ei estä työttömyysetuuden saamista, vaan vanhuuseläke vähennetään
työttömyysetuudesta. (TTL 1290/2002 4 luku 7 §)
1.1.2008 alkaen vanhuuseläkkeen saaminen ei estä työttömyysetuuden saamista silloin, kun eläke
on myönnetty valtion eläkelain 8 §:n 1 momentissa tarkoitetun eroamisiän saavuttamisen johdosta.
Poikkeusta sovelletaan mm. puolustusvoimien, rajavartioston ja poliisihallinnon virkamiehiin.
102
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
(Valtion eläkelaki 1295/2006 8 § 1 mom.) Näissä tehtävissä työntekijä ei voi itse päättää eläkkeelle
jäämisestään, vaan eläkeikä määräytyy kyseiselle tehtävälle määrätyn eroamisiän mukaan.
Tällainen eläke kuitenkin vähennetään työttömyysetuudesta TTL 4 luvun 7 §:n perusteella
Estävä etuus, kuten vanhuuseläke, voidaan maksaa myös kertasuorituksena. Kertasuorituksena
maksettava estävä etuus estää työttömyysetuuden maksamisen kertasuorituksen
maksukuukautena.
1.3.2011 tuli voimaan laki takuueläkkeestä. Takuueläke parantaa kaikkein pienituloisimpien
eläkeläisten toimeentuloa. Jos eläkkeensaajan kansaneläke ja ansioeläke jäävät alle laissa
määritellyn eläketulorajan, puuttuva osa maksetaan takuueläkkeenä. Takuueläke voi vain
harvoin tulla kyseeseen työttömyysetuuden saajalle, koska suurin osa takuueläkkeeseen
oikeuttavista eläkkeistä estää työttömyysetuuden saamisen. Työttömyysetuuteen oikeutettu
henkilö voi kuitenkin olla oikeutettu myös takuueläkkeeseen silloin, kun hän saa KEL 12:4
§:n mukaista työkyvyttömyyseläkettä tai työkyvyttömyyseläkettä toisen EU- tai ETA-maan
lainsäädännön mukaan. 31.12.2011 ja sitä edeltävältä ajalta maksettava takuueläke estää
työttömyysetuuden maksamisen. 1.1.2012 ja sen jälkeiseltä ajalta maksettava takuueläke
vähennetään työttömyysetuudesta.
On huomattava, että muista etuuksista poiketen perhe-etuuksissa pelkkä oikeus etuuteen estää
työttömyysetuuden myöntämisen. Perhe-etuuteen oikeutettu henkilö ei siten voi saada oikeutta
työttömyysetuuteen jättämällä hakematta perhe-etuutta. Vanhempainrahan osalta vanhemmat
saavat päättää, kummalle etuus maksetaan. Sillä puolisolla, joka ei saa vanhempainrahaa, on
oikeus saada työttömyysetuutta, jos hän muuten täyttää etuuden saamisen edellytykset. Jos
vanhempainraha maksetaan esim. äidille, isällä on oikeus työttömyysetuuteen. Erityishoitorahan
osalta edellytetään etuuden saamista.
Maatalousyrittäjälle voidaan myöntää paitsi luopumistukea, myös maatalousyrittäjien
luopumiskorvausta. Luopumiskorvaus ei estä työttömyysetuuden saamista, vaan se vähennetään
työttömyysetuudesta. (TTL 1290/2002 4 luku 7 §)
Täyden työkyvyttömyyden perusteella myönnetyt etuudet estävät työttömyysetuuden saamisen,
koska työkyvyttömällä henkilöllä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen. Työkyvyttömänä pidetään
henkilöä, joka saa:
• sairauspäivärahaa tai osasairauspäivärahaa;
• kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutustukea; tai
• muuhun lakiin perustuvaa etuutta täyden työkyvyttömyyden perusteella.
Työkyvyttömänä pidetään myös henkilöä, joka on todettu sairausvakuutuslain tai kansaneläkelain
perusteella annetulla päätöksellä työkyvyttömäksi, mutta jolle etuutta ei ole myönnetty esim.
sairauspäivärahan enimmäisajan täyttymisen vuoksi. Työkyvyttömänä pidetään myös henkilöä,
jolle sairauspäiväraha on myönnetty, mutta sitä ei esimerkiksi päivärahan perusteena olevien
työtulojen vähäisyyden vuoksi ole jäänyt maksettavaksi.
Sosiaalietuudet työttömyysturvassa
1.5.2. Vähennettävät etuudet
Täysimääräisen työttömyysetuuden määrää vähentävät:
•
•
•
•
muut, kuin työttömyysetuuden saamisen estävät lakisääteiset etuudet:
toisen valtion lainsäädännön perusteella maksettava työkyvyttömyyseläke;
KEL:n 12 §:n 4 momentin perusteella maksettava kansaneläke; ja
työnantajan järjestämä työntekijäin eläkelain vähimmäisehtoja parempi lisäeläke.
103
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
Täysimääräistä työttömyysetuutta vähennetään muun etuuden määrällä.
Vähennettävä etuus voidaan maksaa myös kertasuorituksena. Kertasuorituksena maksettava
vähennettävä etuus vähentää työttömyysetuuden määrää kertasuorituksen maksukuukautena.
Lakisääteisellä etuudella tarkoitetaan etuutta, joka on lain mukaan myönnettävä kaikille
sen saamisedellytykset täyttäville henkilöille. Jos etuuden myöntäminen riippuu yleisten
saamisedellytysten lisäksi myöntäjän harkinnasta ja se tämän harkintavallan perusteella voidaan
jättää myöntämättä esimerkiksi tarkoitukseen varattujen määrärahojen puuttumisen takia,
kyseessä ei ole lakisääteinen etuus, joka tulisi vähennettäväksi työttömyysetuudesta. Tällaisia
harkinnanvaraisia etuuksia, joita ei vähennetä työttömyysetuudesta, ovat esim. omaishoidosta ja
perhehoidosta saadut palkkiot sekä ylimääräinen taiteilijaeläke ja ylimääräinen urheilijaeläke.
Toisen valtion lainsäädännön perusteella maksettava työkyvyttömyyseläke vähennetään
työttömyysetuudesta riippumatta siitä, onko kysymys EU-maan, muun sopimusmaan vai ns.
kolmannen maan lainsäädännön mukaan myönnetystä eläkkeestä. Jos henkilö saa ulkomaan
työkyvyttömyyseläkkeen ohella vastaavaa etuutta myös Suomesta, oikeutta työttömyysetuuteen ei
ole. (TTL 1290/2002 3 luku 3 § 1 mom.)
Kansaneläkelain 12 §:n 4 momentin perusteella maksettavalla ja työttömyysetuudesta
vähennettävällä kansaneläkkeellä tarkoitetaan etuutta, joka myönnetään pysyvästi sokealle tai
liikuntakyvyttömälle henkilölle. Saadakseen työttömyysetuutta tällaisen henkilön tulee muilta
osin olla oikeutettu työttömyysetuuteen, eli täyttää etuuden saamisen työvoimapoliittiset ja muut
edellytykset.
Työnantajan järjestämä lisäeläke vähennetään työttömyysetuudesta riippumatta siitä, onko
se rekisteröity vai rekisteröimätön. Työnantajan ottamaa lisäeläkettä pidetään työnantajan
järjestämänä, vaikka vakuutuksen ottamisesta on sovittu työnantajan ja työntekijän välillä ja
työntekijä on tosiasiassa rahoittanut eläkkeen. Työntekijän itse itselleen ottamaa vapaaehtoista
eläkettä ei vähennetä työttömyysetuudesta.
Esimerkki 1
Työnantaja on ottanut A:lle eläkkeen, jonka rahoitus on sovittu tapahtuvaksi siten, että
vakuutusmaksut maksetaan alentamalla A:n kuukausipalkkaa 50 kuukauden ajalta.
Työnantajan ja A:n tekemästä sopimuksesta huolimatta kyseessä on työnantajan järjestämä,
työttömyysetuudesta vähennettävä lisäeläke.
Jos henkilö, jolle vakuutus otetaan, on TTL 1290/2002 1 luvun 6:ssa tarkoitettu yrittäjä, ei yrityksen
hänelle järjestämää lisäeläkettä vähennetä hänen työttömyysetuudestaan, koska henkilö ei ole
työsuhteessa yritykseen eikä kyseessä siten ole työnantajan järjestämä eläke.
Esimerkki 2
L Ky, jonka vastuunalainen yhtiömies L on, on ottanut L:lle eläkevakuutuksen. Koska L ei ole
työsuhteessa yritykseen, vaan TTL:n mukainen yrittäjä, kyseessä ei ole työnantajan järjestämä
lisäeläke.
Tapaturmaeläkettä ja elinkorkoa koskevalla kertakorotuksella tarkoitetaan korvauksensaajan iän
mukaan määräytyvää kertaluonteista korotusta. Kertakorotukselle tuli tarvetta, kun lakisääteisen
tapaturmakorvausjärjestelmän siirtyminen yhdenmukaisten indeksien käyttöön vuonna 2005
heikensi varsinkin nuorina työkyvyttömäksi tulleiden korvaustasoa. Kertakorotuksia voidaan
maksaa 1.1.2010 lukien. Lähtökohtana on, että kertakorvaus vaikuttaa työttömyysetuuden
määrään samalla tavoin kuin sen pohjana oleva etuus, eli jos pohjalla oleva etuus on
vähennettävä (esim. tapaturmaeläke, joka ei johdu täydestä työkyvyttömyydestä), on myös
kertakorotus vähennettävä.
104
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
Elinkoron kertakorotus tehdään määrään, joka sisältää peruskoron, täydennyskoron ja
lapsikorotuksen. Tapaturmavakuutuslain mukaisen elinkoron peruskorkoa ja täydennyskorkoa
vastaavat osat vaikuttavat kuitenkin työttömyysetuuteen eri tavoin: peruskorkoa vastaava
osa ei vaikuta etuuden määrään kun täydennyskorko sen sijaan vähentää etuuden määrää ja
otetaan huomioon myös tarveharkinnassa. Tällöin kertakorotuksen vaikutus työttömyysetuuden
katsotaan määräytyvän elinkoron peruskorkoa vastaavan osan mukaisesti, eli se ei vaikuta
työttömyysetuuden määrään.
Opintotuki on periaatteessa työttömyysetuudesta vähennettävä lakisääteinen etuus. Opintotukilain
mukaan työttömyysetuuden saaminen kuitenkin estää opintotuen maksamisen. Jos huomaat,
että työttömyysetuuden hakija saa opintotukea, varmista asiakkaalta, kumpaa etuutta hän
haluaa opintojensa ajalta saada ja selitä, ettei opintotukea ja työttömyysetuutta voida maksaa
samalta ajalta. Jos asiakas kertoo haluavansa saada opintojensa ajalta opintotuen sijasta
työttömyysetuutta, ota ennen etuuspäätöksen tekemistä yhteys opintotuen ratkaisijaan.
Työttömyysetuus voidaan tällöin myöntää täysimääräisenä ja opintotuki taas periä takaisin samalta
ajalta.
Jos opiskelija valmistuu tai keskeyttää opintonsa ennen kuukauden 18. päivää, opintotuki
lakkautetaan valmistumis- tai keskeyttämiskuukauden alusta lukien. Jos opinnot päättyvät tai
keskeytyvät kuukauden 18. päivä tai sen jälkeen, opintotuki lakkautetaan vasta seuraavan
kuukauden alusta lukien. Muun olosuhteissa tapahtuneen muutoksen kuin opintojen
keskeyttämisen tai valmistumisen perusteella tuki tarkistetaan sen kuukauden alusta lukien, jonka
aikana uusi olosuhde kestää ensimmäisen kerran vähintään 18 päivää.
Jos henkilö valmistuu tai keskeyttää opintonsa kuukauden 18. päivä tai sen jälkeen, hänelle
maksetaan siis opintotukea koko kuukaudelta. Jos henkilö opintojensa päättymisen jälkeen
täyttää heti työttömyysetuuden saamisen edellytykset ja hänelle maksetaan työttömyysetuutta
loppukuun ajalta, vähennä opintotuki (opintoraha ja asumislisä) samalle ajalle myönnetystä
työttömyysetuudesta.
Joustava hoitoraha on lakisääteinen sosiaalietuus. Jos työttömyysetuuden saaja saa joustavaa
hoitorahaa, se vähennetään hänen työttömyysetuudestaan.
Esimerkki
Isä tekee osa-aikatyötä, jonka säännöllinen työaika on 25 h/
vko. Hän on lisäksi kokopäivätyön työnhakijana ja saa soviteltua
työttömyysetuutta. Lapset ovat kunnan järjestämässä päivähoidossa.
Isällä on oikeus joustavaan hoitorahaan, mutta se vähennetään isän
saamasta työttömyysetuudesta.
Sosiaalietuudet työttömyysturvassa
1.5.2.1. Etuoikeutetut etuudet
Seuraavia eläkkeitä ja sosiaalietuuksia ei vähennetä työttömyysetuudesta:
•
•
•
•
•
•
•
•
perhe-eläkkeet, joina pidetään myös huoltoeläkkeitä;
vammaisetuuksista annetun lain mukainen eläkettä saavan hoitotuki;
tapaturmavakuutuslain mukainen haittaraha (elinkoron peruskorkoa vastaava osa);
sotilasvammalain mukainen elinkorko (peruskorko) ja täydennyskorko;
vammaisetuuksista annetun lain mukainen vammaistuki;
eläkkeensaajien asumistuesta annetun lain mukainen asumistuki;
asumistukilain mukainen yleinen asumistuki;
lapsilisälain mukainen lapsilisä;
105
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
• toimeentulotuesta annetun lain mukainen toimeentulotuki;
• sotilasavustuslain mukainen sotilasavustus; ja
• tapaturmavakuutuslain ja sotilasvammalain mukaiset erityisten kustannusten korvaukset.
Edellä mainittuja etuoikeutettuja etuuksia ei vähennetä myöskään silloin, kun ne on maksettu
toisen valtion lainsäädännön perusteella.
Vähennettäviä sosiaalietuuksia eivät ole myöskään:
•
•
•
•
•
•
•
•
itse rahoitetusta henkivakuutuksesta maksettavat korvaukset;
liikennevakuutuksesta maksettavat erityisten kustannusten korvaukset
Kelan toimeenpaneman kotihoidon tuen kunnallinen lisä;
kunnan järjestämä kotihoidon tuki tai kunnallinen lisä;
ylimääräinen taiteilijaeläke;
perhehoitajan palkkio;
omaishoidon tuki; tai
tapaturmavakuutuslain ja maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain mukaisiin vapaaehtoisiin
vakuutuksiin perustuvat korvaukset. (Tapaturmavakuutuslaki 608/1948 7 luku 57 §)
(Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaki 1026/1981 21 §)
1.5.3. Lasten kotihoidon tuki
Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain mukainen lasten kotihoidon tuki
vähennetään työttömyysetuudesta. Kotihoidontuki vähennetään työttömyysetuudesta myös silloin,
kun sen saajana on etuuden saajan avio- tai avopuoliso. Jos molemmat puolisot ovat työttöminä,
vähennys tehdään tukea saavan puolison työttömyysetuudesta.
Puolison saamaa lasten kotihoidon tukea ei vähennetä toisen puolison työttömyysetuudesta, jos
tukea saava puoliso hoitaa itse lasta, eikä hänellä lapsen hoidon tai samanaikaisesti maksettavan
äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahan takia ole oikeutta työttömyysetuuteen.
Työttömyysetuuden hakemista sekä hakemuksen hylkäämistä ei edellytetä, vaan lapsen hoidon
vaikutus puolison työttömyysetuusoikeuteen arvioidaan muun selvityksen perusteella.
Jos se, että hakijan puolisolla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen, johtuu jostain muusta syystä kuin
lapsenhoidosta, vähennetään lasten kotihoidon tuki hakijan työttömyysetuudesta. Tällainen muu
syy voi olla esimerkiksi hakijan puolison työsuhde (huom! myös vuosiloma-aika), yritystoiminta,
opiskelu tai työkyvyttömyys.
Työttömyysetuuden saajan puolison vähäinen työskentely kodin ulkopuolella ei vielä osoita, ettei
hän hoitaisi lasta itse.
Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain mukaan hoidon tuottajalle voidaan
myöntää hoitorahasta ja/tai hoitolisästä koostuvaa lasten yksityisen hoidon tukea. Tämä ei ole
lapsen vanhemman työttömyysetuudesta vähennettävä etuus. Lasten kotihoidon tukeen liittyvää
kunnallista lisää ei myöskään vähennetä työttömyysetuudesta, koska se ei ole lakisääteinen etuus.
Osittaisen hoitorahan saajalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen TTL 3 luvun 5 §:n 3-kohdan
perusteella, koska kyse on lakiin perustuvasta työajan lyhentämisestä.
Joustava hoitoraha on lakisääteinen sosiaalietuus (ei kotihoidontuen muoto).
Jos työttömyysetuuden saaja saa joustavaa hoitorahaa, se vähennetään hänen
työttömyysetuudestaan.
Esimerkki
Isä tekee osa-aikatyötä, jonka säännöllinen työaika on 25 h/
vko. Hän on lisäksi kokopäivätyön työnhakijana ja saa soviteltua
106
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
työttömyysetuutta. Lapset ovat kunnan järjestämässä päivähoidossa.
Isällä on oikeus joustavaan hoitorahaan, mutta se vähennetään isän
saamasta työttömyysetuudesta.
Työttömyysetuuden saajan puolison saamaa osittaista hoitorahaa ja joustavaa hoitorahaa ei
vähennetä työttömyysetuudesta.
Esimerkkejä
1.5.3.1. Esimerkkejä
Esimerkki 1
Äiti työskentelee kodin ulkopuolella yhtenä päivänä viikossa muutaman tunnin kerrallaan. Koska
äidin työskentely on vähäistä, hänen voidaan edelleen katsoa hoitavan lasta itse. Äidin saamaa
lasten kotihoidon tukea ei vähennetä hänen puolisonsa työttömyysetuudesta.
Esimerkki 2
Äiti työskentelee kodin ulkopuolella yhtenä arkipäivänä viikossa kahdeksan tuntia päivässä.
Äidin työskentelyä ei voida pitää vähäisenä, joten hänen ei voida katsoa hoitavan lasta itse. Äidin
saama lasten kotihoidon tuki vähennetään hänen puolisonsa työttömyysetuudesta.
Esimerkki 3
Isä saa työkyvyttömyyseläkettä ja lasten kotihoidon tukea. Äiti saa työttömyysetuutta. Koska isä
ei ole menettänyt oikeuttaan työttömyysetuuteen lapsen hoidon, vaan työkyvyttömyyseläkkeen
takia, hänen saamansa kotihoidon tuki vähennetään äidin työttömyysetuudesta.
Esimerkki 4
Äiti saa äitiys- ja vanhempainrahaa sekä lasten kotihoidon tukea. Isälle maksetaan
peruspäivärahaa. Koska äidillä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen lapsen hoidon ajalta
maksettavan äitiys- ja vanhempainrahan takia, hänen saamaansa kotihoidon tukea ei vähennetä
isän peruspäivärahasta (lainmuutos 1.1.2006 alkaen, ajalla 1.1.–31.12.2005 ko. tapauksissa
lasten kotihoidon tuki vähennettiin työttömyysetuudesta).
Esimerkki 5
Äiti on virkavapaalla ja saa erityishoitorahaa ja lisäksi lasten kotihoidon tukea. Isä saa
työttömyysetuutta. Erityishoitoraha estää työttömyysetuuden saamisen TTL 3 luvun 4 §:n
3-kohdan nojalla, ja sitä voi saada vanhempi, joka hän osallistuu alle 16-vuotiaan lapsen
sairaudesta tai vammasta johtuvaan hoitoon tai kuntoutukseen niin, että hän joutuu tilapäisesti
olemaan pois töistä kokopäiväisesti. Kun äiti saa erityishoitorahaa, hänellä ei ole oikeutta
työttömyysetuuteen lasten hoidosta johtuen. Tällöin äidin saamaa kotihoidon tukea ei
vähennetä isän työttömyysetuudesta.
Esimerkki 6
Isä on jäänyt työstään hoitovapaalle ja saa hoitovapaan ajalta lasten kotihoidon tukea. Perheen
äiti on työttömyysetuuden saaja. Isälle maksettavaa kotihoidon tukea ei vähennetä äidin
työttömyysetuudesta, koska hoitovapaalla oleva isä itse hoitaa lasta eikä hänellä ole oikeutta
työttömyysetuuteen lapsen hoidon takia.
107
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
1.5.3.2. Puoliso
Työttömyysturvalain TTL 1290/2002 1 luku 7 §:n mukaan puolisoina pidetään aviopuolisoita sekä
henkilöitä, jotka asuvat avoliitossa. Työttömyysturvassa avoliitolla tarkoitetaan tilannetta, jossa
mies ja nainen, jotka eivät ole keskenään avioliitossa, elävät jatkuvasti yhteisessä taloudessa ja
muutoinkin avioliitonomaisissa olosuhteissa.
Jos mies ja nainen väestörekisterin tietojen mukaan asuvat samassa osoitteessa, heidän
katsotaan lähtökohtaisesti myös elävän yhteisessä taloudessa, jollei muuta näytetä.
Avioliitonomaisten olosuhteiden käsite kuitenkin on joissain määrin tulkinnanvarainen, eikä siitä
ole tarkemmin säädetty. Tilanteelta edellytetään aina olosuhteiden vakiintuneisuutta ja jatkuvuutta.
Jatkuvana olotilana voidaan pitää esimerkiksi yhteistaloutta, joka on kestänyt useamman
kuukauden ajan. Jos kyseessä on selvästi väliaikaiseksi tarkoitettu asumisjärjestely, ei henkilöiden
katsota olevan avoliitossa, vaikka he asuisivatkin väliaikaisesti samassa osoitteessa.
Joskus samassa osoitteessa asuvat eri sukupuolta olevat henkilöt kiistävät avoliiton olemassaolon
ja väittävät kyseessä olevan esimerkiksi pelkän vuokrasuhteen tai alivuokrasuhteen. Jotta
kyseessä voitaisiin todeta olevan avoliiton sijasta puhdas vuokrasuhde, tulisi henkilöiden esittää
selvitystä vuokrasuhteen olemassaolosta. Tällaisena selvityksenä voidaan pitää esimerkiksi
samassa asunnossa asumisen alkamishetkellä tehtyä vuokrasopimusta ja lisäksi näyttöä siitä,
että vuokraa on tosiasiallisesti maksettu säännöllisesti koko vuokrasuhteen ajan. Painoa voidaan
antaa myös esimerkiksi asumisjärjestelyille: esimerkiksi selkeästi erilliset asuintilat yhdessä muun
selvityksen kanssa voivat viitata siihen, ettei kyseessä ole avoliitto vaan puhdas vuokrasuhde.
Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan ratkaisuja:
Kela oli myöntänyt A:lle työmarkkinatukea ajalta 1.9.2009–31.10.2010.
Työmarkkinatuen tarveharkinnassa oli otettu huomioon A:n avopuolison tulot
ajalla 1.9.2009–31.10.2010. A vaati päätöksen muuttamista, kiisti avoliiton
olemassaolon sekä kertoi asuvansa naispuolisen vuokranantajansa X:n
alivuokralaisena. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta kumosi
valituksenalaisen päätöksen aikaa 1.9.2009–31.10.2010 koskevin osin
ja palautti asian tältä osin Kelan toimistolle uudelleen käsiteltäväksi.
Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan pyytämänä lisäselvityksenä A
toimitti kopion vuokrasopimuksesta ja tiliotteet, joista ilmenivät vuokra- ja vesisekä sähkölaskujen maksaminen X:lle 1.9.2001 alkaen. Työttömyysturvan
muutoksenhakulautakunta katsoi, että A:n ja X:n asuminen samassa asunnossa
perustui vuokrasuhteeseen eikä avoliittoon. Näin ollen X:n tuloja ei tullut
huomioida A:n työmarkkinatuen tarveharkinnassa valituksenalaisena aikana.
Kela oli myöntänyt B:lle työmarkkinatukea 1.9.2009 alkaen. Työmarkkinatuen
määrässä oli otettu huomioon B:n avopuolison tulot. B ilmoitti
tyytymättömyytensä päätöksen ja vaati täyttä työmarkkinatukea, koska
hän ei ole avoliitossa. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta
muutti valituksenalaista päätöstä siten, että B:lle määrättiin maksettavaksi
työmarkkinatukea täysimääräisenä 1.9.2009 alkaen, mikäli hän muutoin täyttää
mainitun etuuden saamisen edellytykset. B oli muuttanut samaan osoitteeseen
Y:n kanssa 1.9.2009. B oli esittänyt vuokrasopimuksen, jonka mukaan kyseisen
65 neliömetrin kolmen huoneen asunnon vuokralainen oli Y. Lisäksi K oli
toimittanut alivuokrasopimuksen, jonka mukaan hän asuu asunnossa Y:n
alivuokralaisena. B oli edelleen toimittanut tilitapahtumatositteet, joiden mukaan
B oli maksanut 26.8.2009 Y:lle takuuvuokran ja vuokran sekä 2.10.2009
vuokran. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta katsoi, että B oli esittänyt
riittävän selvityksen siitä, ettei hän asu TTL 1 luvun 7 §:n tarkoittamalla tavalla
108
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
avoliitossa Y:n kanssa, ottaen huomioon erityisesti asunnon koko sekä esitetyt
selvitykset vuokrasopimuksista ja maksetuista vuokrista. Näin ollen B:n
työmarkkinatukea maksettaessa ei tullut huomioida Y:n palkkatuloja.
Kela oli hylännyt C:ltä oikeuden työmarkkinatukeen 6.9.2009 alkaen, koska C
ei ollut toimittanut häneltä pyydettyjä etuuden myöntämiseksi ja maksamiseksi
tarvittavia tietoja puolison D tuloista. C:n valituksen mukaan hän ei ole
avoliitossa D:n kanssa. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta hylkäsi
valituksen. Saadun selvityksen mukaan C asui samassa osoitteessa D:n
kanssa. Asiakirjoihin oli liitetty C:n ja D:n välillä 1.9.2009 tehty vuokrasopimus,
jonka mukaan C maksaa D:lle vuokraa 400 euroa kuukaudessa. Ottaen
huomioon C:n taloudellisesta tilanteesta saatu selvitys sekä se, että
asiassa ei ole esitetty selvitystä vuokranmaksusta tehdystä sopimuksesta
huolimatta sekä yhdessä asumisen olosuhteet muutoin, työttömyysturvan
muutoksenhakulautakunta katsoi C:n ja D:n asuvan yhdessä avioliiton
omaisissa olosuhteissa. Koska D:n tuloilla näin ollen voi olla merkitystä C:n
työmarkkinatuen määrää laskettaessa, ja kun C ei tulotietoja ole esittänyt, ei
C:llä ole oikeutta työmarkkinatukeen 6.9.2009 alkaen.
Samaa sukupuolta olevat henkilöt, jotka ovat rekisteröidyssä parisuhteessa, rinnastetaan
aviopuolisoihin (L rekisteröidystä parisuhteesta 950/2001 8 § 3 § ja 4 mom.). Sen sijaan samaa
sukupuolta olevia henkilöitä, jotka asuvat yhdessä mutta joiden parisuhdetta ei ole rekisteröity, ei
pidetä työttömyysturvalain tarkoittamina avopuolisoina.
Erilleen muutto
Aviopuolisoita, jotka välien rikkoutumisen vuoksi asuvat jatkuvasti erillään, ei pidetä
työttömyysturvalaissa tarkoitettuina puolisoina. Jos aviopuolisoiden erillään asuminen johtuu
jostain muusta syystä kuin välien rikkoutumisesta, esimerkiksi toisen puolison työstä tai
opiskelusta eri paikkakunnalla taikka puolison laitoshoidosta, henkilöitä pidetään edelleen
puolisoina. Merkkinä aviopuolisoiden välien rikkoutumisesta voidaan pitää esimerkiksi
avioerohakemuksen vireilläoloa. Vaikka avioero olisikin tullut jo voimaan, katsotaan henkilöt
edelleen puolisoiksi niin kauan kunnes toinen puolisoista muuttaa pois yhteisestä taloudesta.
Työttömyystuvan muutoksenhakulautakunnan ratkaisu:
E oli hakenut työmarkkinatukea 31.8.2009 alkaen. Kela oli ottanut
työmarkkinatuen tarveharkinnassa huomioon E:n aviopuolison tulon. E:n
mukaan hänen puolisonsa ei asu Suomessa eikä ole Suomen kansalainen.
Puoliso asuu toisessa maassa eikä heillä ole yhteistä taloutta. Työttömyysturvan
muutoksenhakulautakunta hylkäsi valituksen ja katsoi, ettei E ollut osoittanut,
että puolisot asuisivat erillään välien rikkoutumisen vuoksi. Se, että E:n puoliso
asuu eri maassa eikä heillä ole yhteistä taloutta, ei muuttanut asian arviointia.
Avopuolisoita, jotka ovat muuttaneet eri osoitteisiin, ei pidetä enää puolisoina, jolleivät he itse
ilmoita avoliiton jatkuvan erilleen muutosta huolimatta.
Jos henkilö, joka on aiemmin asunut avoliitossa, ilmoittaa muuttaneensa pois yhteisestä
taloudesta ja osoitteekseen pelkän Poste Restante- eli noutopostiosoitteen eikä
väestötietojärjestelmässä asiakkaalle ole merkitty muuta osoitetta, lähetä asiakkaalle asiakaskirje
TML13/TIL08. Kysy kirjeellä selvitys asiakkaan todellisista asumisolosuhteista. Jos asiakas
ilmoittaa, ettei hänellä ole vakituista osoitetta ja että hän esimerkiksi majoittuu eri tuttavien
luona, voit merkitä avoliiton päättyneeksi. Asumistilannetta ei tarvitse erikseen seurata, koska
asiakkaalla on velvollisuus ilmoittaa, mikäli hän esimerkiksi muuttaa uudelleen avoliittoon. Kela
saa väestötietojärjestelmästä tiedon, jos henkilö on ilmoittanut väestötietojärjestelmään uuden
osoitteen.
109
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
1.5.4. Ulkomailta maksettavat etuudet
EY-asetus 883/2004 mahdollistaa toisen EU/ETA-maan tai Sveitsin maksamien erilaisten
sosiaaliturvaetuuksien huomioimisen Suomesta maksettavan työttömyysturvaetuuden määrässä
samalla tavalla kuin Suomen kansallisen etuuslainsäädännön perusteella maksettava vastaava
etuus. (EY-asetus 883/2004 5 artikla)
Ns. kolmansien maiden maksamat etuudet huomioidaan estävinä tai vähentävinä etuuksina vain,
jos niin on TTL:ssa erikseen säädetty tai jos Suomen ja etuuden myöntäneen maan välillä on
sosiaaliturvaa koskeva sopimus, joka sisältää etuuden huomioimisen mahdollistavan säännöksen.
Työmarkkinatuen tarveharkinnassa huomioidaan tulona myös kolmansien maiden maksamat
sosiaalietuudet.
Estävät etuudet
TTL 3 luvun 4 §:ssä mainitut etuudet estävät työnhakijan oikeuden työttömyysturvaetuuksiin
myös silloin, kun vastaavia etuuksia maksetaan toisesta EU/ETA-valtiosta tai Sveitsistä. Siten
esimerkiksi Viron maksama vanhuuseläke tai äitiyspäiväraha estää työttömyysturvan saamisen
Suomessa.
Vähentävät etuudet
TTL 4 luvun 7 §:n 1 momentin mukaan, jos henkilö saa työkyvyttömyyseläkettä toisen
valtion lainsäädännön mukaan, eläke vähennetään työttömyysetuudesta. Tämä koskee sekä
sopimusmaiden että kolmansien maiden myöntämiä työkyvyttömyyseläkkeitä.
Esimerkki
A:lle myönnetään Venäjältä työkyvyttömyyseläkettä, joka vähennetään
työttömyysetuudesta TTL 4 luvun 7 §:n 1 momentin perusteella. A:n
työkyvyttömyyseläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi. Koska Suomen ja Venäjän
välillä ei asiasta kansainvälistä sopimusta, ei Venäjältä maksettu vanhuuseläke
vaikuta työttömyysetuuden määrään muutoin kuin tarveharkinnan tulona.
Muut TTL 4 luvun 7 §:n mukaiset etuudet otetaan Suomen työttömyysturvaetuuksia vähentävinä
huomioon myös silloin, kun vastaavaa etuutta maksetaan toisesta EU/ETA-maasta tai Sveitsistä.
Siten esimerkiksi Ruotsin maksama työkyvyttömyyseläke huomioidaan sekä täyden, että osittaisen
työkyvyttömyyden perusteella myönnettynä. (TTL 1290/2002 4 luku 7 §)
Toisen EU-maan tai muun sopimusmaan 31.12.2004 tai sitä ennen, mutta kyseisen maan EUjäsenyyden alkamisen jälkeen, myöntämä vanhuuseläke katsotaan aina vähentäväksi etuudeksi
riippumatta siitä, onko se perustunut täysiin vai vajaisiin palvelusvuosiin. Jos EU-maan tai muun
sopimusmaan myöntämä vanhuuseläke on myönnetty 1.1.2005 tai sen jälkeen ja kyseinen maa on
ollut jo tällöin sopimusmaa, vanhuuseläke on aina työttömyysetuuden estävä etuus. EU-maan tai
muun sopimusmaan myöntämä varhennuttu vanhuuseläke ja yksilöllinen varhaiseläke ovat estäviä
etuuksia riippumatta siitä, onko eläke myönnetty ennen vai jälkeen 1.1.2005. Vanhuuseläkkeet,
jotka toinen EU-maa on myöntänyt ennen EU-jäsenyytensä alkua, ovat tarveharkintatuloa
työmarkkinatuessa, mutta eivät estäviä tai vähentäviä etuuksia.
Etuoikeutetut etuudet
Jos etuutta ei TTL:n mukaan vähennetä työttömyysetuudesta, ei vähennetä myöskään vastaavaa
toisen valtion lainsäädännön perusteella myönnettyä etuutta.
110
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
1.6. Hakeminen
Työmarkkinatukea haetaan Kelan lomakkeella TT1. Hakemukseen on liitettävä selvitys:
• työttömyysaikaisista ansiotuloista;
• työmarkkinatuen suuruuteen vaikuttavista muista tuloista;
• lapsikorotukseen oikeuttavista lapsista, jos oikeus lapsikorotukseen ei selviä Kelan
tietokannasta;
• vanhempien tuloista, jos hakija asuu heidän taloudessaan; ja
• majoituskustannuksista, jos hakee korotettua kulukorvausta, eikä toimenpidettä järjestetä
työssäkäyntialueen ulkopuolella.
Jos henkilö jättää toimittamatta sellaisen työsuhdetta koskevan selvityksen, jolla
saattaa olla vaikutusta hänen etuusoikeuteensa tai sen alkamisajankohtaan, hänen
työttömyysetuushakemuksensa hylätään kyseisellä perusteella (ei toimittanut selvitystä). (TTL
1290/2002 11 luku 2 §)
Esimerkki 1
A ei toimita selvitystä työttömyyttä edeltäneestä työsuhteesta. Kelan tulee voida selvittää mm.
se, onko henkilölle maksettu työttömyyttä edeltäneen työsuhteen päätyessä jaksotettavaa
lomakorvausta tai taloudellista etuutta. Koska selvitys viimeisimmästä työsuhteesta on
etuusoikeuden alkamisajankohdan määrittämiseksi välttämätön tieto, hakemus hylätään,
eikä hakijalle siis myönnetä sen enempää peruspäivärahaa kuin työmarkkinatukeakaan.
Jos henkilö jättää toimittamatta selvityksen sellaisesta työsuhteesta, joka mahdollisesti
kyllä luettaisiin työssäoloehtoon, mutta jolla ei voida olettaa olevan merkitystä itse
työttömyysetuusoikeuden kannalta, hakemusta ei hylätä, vaan se ratkaistaan käytettävissä
olevin tiedoin. Jos työssäoloehto täyttyy sellaisen työsuhteen perusteella, joista selvitys on
esitetty, myönnetään peruspäiväraha. Jos työssäoloehto ei selvitetyn työsuhteen perusteella
täyty tai jos selvitystä työsuhteista ei ole esitetty lainkaan, myönnetään työmarkkinatuki.
Esimerkki 2
B ei ole toimittanut selvitystä työsuhteesta, joka on päättynyt vuotta ennen työttömyyden
alkamista. Koska ei voida olettaa, että vuosi sitten päättyneellä työsuhteella olisi enää vaikutusta
henkilön työttömyysetuusoikeuteen esim. jaksotuksen takia, hakemus ratkaistaan käytettävissä
olevin tiedoin. B ei täytä työssäoloehtoa, joten hänelle myönnetään työmarkkinatuki.
Työttömyysetuuden hakija voi perua hakemuksensa, jos päätöstä ei ole vielä annettu. Perumisen
voi tehdä suullisesti tai kirjallisesti. Jos peruminen on suullinen, kirjaa yhteydenotto OIWAan ja
tee Toimeksianto-työ. Poista järjestelmästä hakemuksen vireilläolotieto. Jos ilmoitus hakemuksen
perumisesta on tullut kirjallisesti tai asiointipalvelun kautta, lähetä hakijalle kirje, jossa kerrot, että
hakemus on hänen pyynnöstään peruttu. Voit käyttää kirjepohjaa YHI39.
Työllistymisrahaa ja matka-avustusta haetaan työ- ja elinkeinotoimistosta.
1.6.1. Vireilletulo
Etuusasia tulee vireille sinä päivänä, kun kirjallinen hakemus tai muu vireilletuloasiakirja (esim.
lääkärintodistus, ilmoitus työnantajan maksamasta palkasta, ks. ko.etuusohje) saapuu Kelaan tai
muuhun toimivaltaiseen pisteeseen, esim. yhteispalvelupisteeseen tai työeläkelaitokseen. Kun
111
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
hakemus tai muu asiakirja otetaan vastaan, se skannataan OIWAan. Hakemuksen saapumisajasta
tulee jäädä Kelaan todisteellinen tieto, koska se voi vaikuttaa oikeuteen saada etuutta.
Jos asiakirjan saapumisaika on epäselvä, asia tulkitaan asiakkaan eduksi (esimerkiksi aamulla
postilaatikossa olevat asiakirjat voidaan tulkita edellisenä päivänä saapuneiksi).
Hakemuksella postitse tai henkilökohtaisesti toimitettuna
Pääsääntöisesti etuuksia on haettava hakemuslomakkeilla ja hakemukset on allekirjoitettava.
Jos hakemusta ei ole laadittu hakemuslomakkeelle, asia rekisteröidään vireille ja hakijaa
pyydetään täyttämään hakemuslomake. Jos hakemus saapuu allekirjoittamattomana esimerkiksi
postitse, siihen ei kuitenkaan tarvitse pyytää allekirjoitusta, ellei ole syytä epäillä hakemuksen
alkuperäisyyttä tai eheyttä eikä esimerkiksi sitä, että hakemus olisi asiakkaan tahdon vastainen.
Asia tulee vireille myös puutteellisella hakemuksella. Puutteellista hakemusta ei palauteta
asiakkaalle, vaan asiakasta pyydetään täydentämään sitä.
Asiakkaalla on oikeus pyynnöstä saada todistus asiakirjan vastaanottamisesta.
Sähköisen asiointipalvelun kautta
Asiakas voi saattaa asian vireille myös sähköisellä hakemuksella osassa etuuksista
käyttämällä Kelan sähköisiä asiointipalveluja. Hänen on tällöin tunnistauduttava joko pankkien
verkkotunnusten tai sähköisen henkilökortin avulla. Sähköisen asioinnin palvelujen kautta jätetyistä
hakemuksista lähtee automaattinen vastaanottokuittaus lähettäjälle.
Tutustu verkkoasiointiin Kelassa (Asiakaspalvelu > Palvelutilanteen tuki > Verkkoasiointi Kelassa).
Sähköpostitse tai faksilla
Asia voi tulla vireille myös sähköpostilla tai faksilla. Vireilletulotiedoista tulee käydä ilmi, mitä asia
koskee sekä lähettäjän nimi ja yhteystiedot.
Sähköpostiviesti, josta ilmenee kaikki etuuden hakemiseen liittyvät olennaiset tiedot, voidaan
tulkita vireillepanoasiakirjaksi. Etuusasia tulee vireille sähköpostiviestin perusteella viestin
saapumispäivänä, mutta asiakasta pyydetään toimittamaan alkuperäinen hakemuslomake
myöhemmin. Viestin saapumisesta Kelaan tulee ilmoittaa välittömästi lähettäjälle. Sen voi tehdä
sähköpostilla. Tämä ei ole kannanotto asian käsittelyn edellytyksiin, vaan ainoastaan ilmoitus
viestin saapumisesta.
Faksina toimitettu hakemus tulee vireille faksin saapumispäivänä. Faksatussa hakemuksessa
oleva allekirjoitus on riittävä, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä ole syytä epäillä asiakirjan
alkuperäisyyttä ja säilymistä muuttumattomana. Tällöin alkuperäistä hakemuslomaketta ei tarvitse
toimittaa myöhemmin.
Suullisesti
Tietyissä tilanteissa asia voi tulla vireille myös asiakkaan suullisen hakemuksen (katso ko.
etuusohje) tai ilmoituksen perusteella (esimerkiksi etuuden lakkautus tai päätöksen oikaisu
asiakkaan eduksi). Suullisesti saadut tiedot on aina dokumentoitava OIWAn yhteydenottoon. Luo
tarvittaessa toimeksiantotyö ja liitä yhteydenotto siihen.
Lue lisää
• Hakemuksen vireille tulosta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Kaikki menettelyohjeet >
Hallintolain soveltamisohje > Vireilletulo)
112
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
• Sähköisestä asioinnista (Ratkaisutyö >Menettelyohjeet > Sähköinen asiointi)
1.6.1.1. Lähettäjän vastuu
Lähettäjä vastaa asiakirjan perillemenosta oikeaan osoitteeseen oikeassa ajassa. Asiakkaalla on
ensisijainen velvollisuus selvittää, minkä viranomaisen tehtäviin asiakirjan käsittely kuuluu. Asiakas
vastaa myös siitä, että asiakirja tulee perille toimivaltaiseen viranomaiseen ennen määräajan
päättymistä. Esimerkiksi postinkulun viivästyminen ei poista lähettäjän vastuuta.
Jos Kelan sähköpostipalvelin tai sähköinen asiointipalvelu ei ole ollut toiminnassa teknisen
vian vuoksi eikä tämän vuoksi ole tietoa sähköisen viestin saapumisajankohdasta, viestin tai
hakemuksen katsotaan saapuneen sinä ajankohtana, jona se on lähetetty. Tästä ajankohdasta on
kuitenkin oltava luotettava selvitys.
1.6.1.2. Asiakirjan siirto
Jos Kelaan on saapunut toiselle viranomaiselle tai laitokselle kuuluva asiakirja
• tee hakemukseen tai asiakirjaan saapumismerkintä
• siirrä asiakirja oikealle, toimivaltaiselle viranomaiselle tai muulle taholle, esimerkiksi kunnan
viranomaiselle, toiselle eläkelaitokselle tai verotoimistoon. Sinun ei tarvitse tehdä erillistä
päätöstä asian tutkimatta jättämisestä
• tee hyvän hallintotavan mukaisesti asiakirjaan merkintä asian siirtämisestä
• ilmoita asian siirrosta asiakkaalle, jotta hän tietää, missä asia on käsiteltävänä.
Asiassa on toimittava viivytyksettä, koska määräajat lasketaan siitä, kun oikea viranomainen on
saanut asiakirjan. Jos toimivaltaista viranomaista ei pystytä selvittämään eikä asian tutkiminen
kuulu Kelan toimivaltaan, ota yhteys asiakkaaseen.
Myös Kelassa asiakirja on siirrettävä viivytyksettä oikeaan käsittely-yksikköön.
1.6.2. Kuka voi hakea etuutta?
Tässä ohjeessa on kerrottu yleiset säännöt siitä, kuka voi hakea etuutta missäkin tilanteessa.
Tämän lisäksi on olemassa etuuskohtaisia säännöksiä, jotka voivat joko poiketa näistä yleisistä
ohjeista tai täydentää niitä. Etuuksien osalta katso myös kohta Maksaminen.
1.6.2.1. Henkilö itse
Täysivaltainen henkilö hakee etuutta yleensä itse. Täysivaltaisia ovat 18 vuotta täyttäneet
henkilöt, ellei holhousviranomainen ole rajoittanut heidän oikeustoimikelpoisuuttaan tai julistanut
heitä vajaavaltaisiksi. Täysivaltainen henkilö voi myös valtuuttaa toisen henkilön eli asiamiehen
hakemaan etuutta puolestaan.
Henkilö voi itse hakea etuutta, vaikka hänelle olisi määrätty edunvalvoja. Edellytyksenä on tällöin,
ettei holhousviranomainen ole rajoittanut hänen toimintakelpoisuuttaan (tai on rajoittanut muutoin,
mutta rajoituksen ei voida katsoa koskevan etuusasioiden hoitoa).
Lue lisää toimintakelpoisuuden rajoittamisesta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Kela-asioiden
hoitaminen toisen puolesta > Mitä tarkoittaa toimintakelpoisuuden rajoittaminen?)
113
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
Vajaavaltaisia ovat alle 18-vuotiaat tai henkilöt, jotka tuomioistuin on julistanut vajaavaltaiseksi.
Vajaavaltaiseksi julistettu henkilö ei voi itse hakea etuutta, vaan sitä hakee hänen puolestaan
hänen edunvalvojansa. Kuitenkin vajaavaltaiseksi julistettu voi itse päättää henkilöään koskevista
asioista (ei kuitenkaan taloudellisista asioista), jos hän kykenee ymmärtämään asian merkityksen.
Esimerkiksi Kelan pyyntö lääkärin lisätutkimuksiin on tällainen vajaavaltaisen henkilöä koskeva
asia.
Lue lisää vajaavaltaiseksi julistamisesta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Kela-asioiden
hoitaminen toisen puolesta > Mitä tarkoittaa vajaavaltaiseksi julistaminen?)
Alaikäisen edunvalvojina ovat yleensä hänen huoltajansa. Yleensä alaikäisen puolesta etuuksia
hakee hänen edunvalvojansa. 15 vuotta täyttäneellä alaikäisellä on oikeus myös itse hakea
etuutta. Alaikäisen hakijan osalta katso myös mahdolliset etuuskohtaiset menettelyt.
Jos henkilö, jolla edellä kerrotun mukaisesti ei itsellään ole oikeutta hakea etuutta, on itse jättänyt
etuushakemuksen, ota yhteyttä henkilön edunvalvojaan tai huoltajaan.
1.6.2.2. Edunvalvoja
Edunvalvojalla on oikeus hakea etuutta, jos holhousviranomainen on määrännyt edunvalvojan
hoitamaan henkilön taloudellisia asioita (kuten etuusasioita) tai varallisuutta. Henkilöä, jonka
puolesta edunvalvoja toimii, kutsutaan päämieheksi. Jos päämiehen oikeustoimikelpoisuutta ei ole
rajoitettu, voi hakemuksen tehdä ja allekirjoittaa joko päämies itse tai edunvalvoja. Jos päämiehen
oikeustoimikelpoisuutta on rajoitettu siten, ettei hän voi hoitaa taloudellisia asioitaan tai hänet on
julistettu vajaavaltaiseksi, hakemuksen voi tehdä ja allekirjoittaa ainoastaan edunvalvoja.
Henkilötietojen kyselyllä HEKY/Henkilötiedot/Perhetiedot saat tiedon:
•
•
•
•
onko henkilölle määrätty edunvalvoja
edunvalvojan nimestä ja tunnistetiedoista
henkilön toimintakelpoisuuden rajoittamisesta
onko henkilö julistettu vajaavaltaiseksi
Selvitä aina myös edunvalvontamääräyksen sisältö (esimerkiksi toimintakelpoisuuden rajoituksen
osalta). Vajaavaltaiseksi julistetun osalta edunvalvontamääräyksen sisältöä ei tarvitse selvittää,
vaan tieto vajaavaltaiseksi julistamisesta riittää.
Tiedot henkilölle määrätystä edunvalvojasta ja edunvalvontamääräyksen sisällöstä voit
tarkistaa kyselyllä Maistraatin holhousasioiden rekisteriin. Kyselyä pääset käyttämään
Ratkaisutyön etuuskohtaisilta sivuilta kohdasta Työvälineet (Holhousasioiden rekisteri). Tee
kysely antamalla etuudensaajan henkilötunnus. Kyselyä varten tulee anoa käyttöoikeudet Tahdin
Käyttövaltuuksienhallintajärjestelmästä (KVH) / Etuuskyselyt / Holhousrekisterin kyselijä.
Huomaa, että voimassa oleva edunvalvontamääräys on voitu toimittaa Kelaan myös jo muun
hakemuksen yhteydessä, jolloin määräys löytyy OIWAsta asiakkaan asiakirjoista. Tieto siitä, että
henkilöllä on edunvalvoja, näkyy OIWAn asiakkaan Kooste-näytön ylälaidasta.
Lue lisää
• edunvalvojasta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta >
Mikä on edunvalvoja?)
• Kela asioiden hoitaminen toisen puolesta (Ratkaisutyö > menettelyohjeet > Kela-asioiden
hoitaminen toisen puolesta)
114
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
1.6.2.3. Edunvalvontavaltuutettu
Edunvalvontavaltuutettu voi hakea etuutta päämiehensä puolesta, jos edunvalvontavaltuutus on
asianmukaisesti vahvistettu ja rekisteröity sekä kattaa etuusasioiden hoidon.
Edunvalvontavaltuutus merkitään holhousasioiden rekisteriin. Tiedon voimassa olevasta
edunvalvontavaltuutuksesta saat henkilötietojen kyselyllä HEKY/Henkilötiedot/Perhetiedot
tai kyselyllä Väestörekisterikeskuksen holhousasioiden rekisteriin. Selvitä aina myös
edunvalvontavaltuutuksen sisältö. Jos valtuutusta ei ole liitetty hakemukseen tai sitä ei ole
toimitettu aiemmin Kelaan valtuutuksen tarkempi sisältö tulee tarkistaa edunvalvontavaltuutetulta
tai maistraatista ja dokumentoida OIWAan.
Lue lisää
• Edunvalvontavaltuutuksesta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Kela-asioiden hoitaminen
toisen puolesta > Mikä on edunvalvontavaltuutus?)
• Kela asioiden hoitaminen toisen puolesta (Ratkaisutyö > menettelyohjeet > Kela-asioiden
hoitaminen toisen puolesta)
1.6.2.4. Asiamies eli valtuutettu
Etuutta voi hakea myös asiamies eli valtuutettu. Asiamiehen on esitettävä valtakirja tai
muulla luotettavalla tavalla osoitettava olevansa oikeutettu edustamaan valtuuttajaa. Julkinen
oikeusavustaja ja Suomen Asianajajaliittoon kuuluva asianajaja eivät tarvitse valtakirjaa, ellei
ole syytä epäillä valtuutuksen todenperäisyyttä. Asianajaja nimikettä saa käyttää vain Suomen
Asianajajaliiton jäsen.
Valtuuttajan on kuitenkin asioitava henkilökohtaisesti, jos se on tarpeen asian selvittämiseksi.
Huomaa, että salassa pidettävien tietojen (esimerkiksi asiakkaan etuus- ja terveydentilaa
koskevien tietojen) luovuttaminen edellyttää aina yksilöityä valtakirjaa.
Lue lisää valtuutuksesta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Kela-asioiden hoitaminen toisen
puolesta > Valtuutus).
1.6.2.5. Lähiomainen tai muu henkilö
Eräitä etuuksia voi hakea myös lähiomainen tai muu henkilö, joka on pääasiallisesti huolehtinut
hakijasta. Tämä koskee vain tilanteita, joissa henkilö ei sairauden, vanhuudenheikkouden tai muun
sellaisen syyn takia pysty itse hakemaan eläkettä tai muutoin huolehtimaan etuutta koskevista
eduistaan ja oikeuksistaan eikä hänellä ole edunvalvojaa (KEL 568/2007 54 § 2 mom.). Tällaisen
henkilön ei tarvitse esittää valtakirjaa, vaan hänen esiintymisensä perustuu Kelan hyväksyntään.
Lähiomaisen tai muun henkilön hyväksyminen henkilön Kela-asioiden hoitajaksi on Kelan
harkinnassa. Epäselvissä tilanteissa voi pyytää omaista tai muuta henkilöä esittämään valtakirjan.
Vastaava säännös sisältyy
• vammaisetuuksista annettuun lakiin (570/2007 15 § 2 mom.)
• lakiin kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista (566/2005 5 luku
42 §)
• lakiin eläkkeensaajan asumistuesta (EAL 571/2007 3 luku 20 § 2 mom.)
• sairausvakuutuslakiin (SVL 1224/2004 15 luku 2 § 3 mom.)
115
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
• vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta annettuun lakiin (133/2010 13 § 2 mom.)
1.6.2.6. Kunta
Jos lapsi on otettu kunnan sosiaalihuollon toimielimen huostaan, sillä on oikeus hakea lapselle
kuuluvaa etuutta.
1.6.2.7. Kuolinpesä
Työttömyysetuutta voidaan edellytysten täyttyessä maksaa hakijan kuolinpäivään asti. Henkilön
kuoleman jälkeen hänen oikeutensa ja velvollisuutensa siirtyvät kuolinpesälle. Tästä syystä
työttömyysetuutta voidaan joutua hakemaan kuolemaa edeltävältä ajalta kuolinpesän nimissä.
Kuolinpesän osakkaita ovat perilliset ja yleisjälkisäädöksen (yleistestamentti) saajat sekä
eloonjäänyt puoliso. Jos ositus on toimitettu tai puolisolla ei ole avio-oikeutta toisen puolison
omaisuuteen, ei eloonjäänyt puoliso ole osakas, ellei hän ole perillinen tai yleisjälkisäädöksen
saaja (perintökaari 18 luku 1 §). Avoliitossa vainajan kanssa asunut henkilö ei ole kuolinpesän
osakas, ellei hän ole yleistestamentin saaja.
Kuolinpesän osakkaat edustavat kuolinpesää yhdessä. Osakkaat voivat myös valtuuttaa yhden
osakkaista tai jonkun muun edustamaan pesää. Jos kuolinpesään on määrätty pesänselvittäjä,
edustaa hän yksin kuolinpesää.
Kelan tulee varmistua siitä, että kuolinpesän nimissä toimiva henkilö todella on pesän osakas.
Selvityksenä voidaan käyttää vahvistettua perukirjaa tai jos, vahvistettua perukirjaa ei ole,
perukirjaa, sukuselvityksiä ja virkatodistuksia. Yleistestamentin saajan tulee lisäksi toimittaa
oikeaksi todistettu jäljennös testamentista. Myös pesänselvittäjän tulee osoittaa kelpoisuutensa
edustaa pesää. Lähtökohtaisesti pesänselvittäjän tulee esittää oikeaksi todistettu jäljennös
tuomioistuimen antamasta määräyskirjasta.
1.6.3. Hakuaika
Työmarkkinatukea ei ilman erityisen painavaa syytä makseta takautuvasti pidemmältä, kuin
kolmen kuukauden ajalta ennen hakemuksen vireilletuloa.
Jos henkilön oikeus ansiopäivärahaan päättyy enimmäismaksuajan täyttymisen vuoksi,
työmarkkinatukea on haettava kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun hakija sai tiedon tätä
koskevasta päätöksestä. Työttömyyskassa antaa tiedon ansiopäivärahan päättymisestä
lomakkeella TT 10 (Todistus ansiopäivärahan päättymisestä) tai lähettämällä Kelan toimistoon
kopion ansiopäivärahan päättymistä koskevasta päätöksestä.
Kolmen kuukauden hakuaika koskee sekä varsinaista hakemuslomaketta (TT1), että
työttömyysaikaa koskevaa ilmoituslomaketta (TT2).
Se, onko asiassa erityisen painavaa syytä, on ratkaistava jokaisessa tapauksessa erikseen.
Painavana syynä voidaan pitää esimerkiksi sellaista hakijan vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella
olevaa seikkaa, joka estää hakemuksen toimittamisen määräajassa. Tällainen syy voi olla
esimerkiksi äkillinen ja vakava sairaus. Painavana syynä on pidetty myös TE-toimiston tai etuuden
maksajan antamaa virheellistä tietoa työttömyysetuuden hakemisesta. Tällöin tulee kuitenkin
116
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
kiinnittää huomiota siihen, että neuvonta tosiasiallisesti on ollut virheellistä ja että hakemuksen
myöhästyminen on johtunut juuri virheellisestä neuvonnasta.
Oikeuskäytännössä on katsottu, ettei esimerkiksi tietämättömyys työttömyysetuuden
hakemiselle säädetystä määräajasta tai unohdus ole erityisen painava syy. Myöskään
työvoimapoliittisen lausunnon viivästymisen tai palkkatodistuksen, työkyvyttömyyseläkepäätöksen
tai kurssitodistuksen odottamisen ei ole katsottu olleen erityisen painava syy etuuden takautuvalla
myöntämiselle. Hakemus tulee vireille, vaikka selvitystä näistä seikoista ei toimitettaisikaan
hakemuksen yhteydessä. Kyseiset selvitykset on mahdollista toimittaa Kelalle myös jälkikäteen.
Lähettäjä vastaa asiakirjan perillemenosta oikeaan osoitteeseen ja oikeassa ajassa (HL
434/2003 17 §). Asiakkaalla on ensisijainen velvollisuus selvittää, minkä viranomaisen tehtäviin
asiakirjan käsittely kuuluu. Asiakas vastaa myös siitä, että asiakirja tulee perille toimivaltaiseen
viranomaiseen ennen määräajan päättymistä. Esimerkiksi postinkulun viivästyminen ei poista
lähettäjän vastuuta, joten postin kulussa tapahtuneet häiriöt eivät ole erityisen painava syy
etuuden takautuvalle myöntämiselle. Erityisen painavana syynä ei voida pitää myöskään sitä, että
hakemus on ensin toimitettu väärälle taholle.
1.6.4. Lisäselvitysten pyytäminen
Jos asiakkaan toimittama hakemus on puutteellinen, asiakasta pyydetään lisäselvityksenä
täydentämään hakemuslomakkeella ilmoitettuja tietoja tai toimittamaan hakemuslomakkeen
liitteenä tarvittavia asiakirjoja. Tärkeää on, että pyydät kaikki asian ratkaisemiseksi tarvittavat
lisäselvitykset mahdollisuuksien mukaan kerralla. Selkeä lisäselvityspyyntö auttaa asiakasta
toimittamaan tarpeellisen tiedon. Muotoile lisäselvityspyyntö, niin että siitä selviää, mitä
tietoja tarvitaan ja missä muodossa lisäselvitys tulee toimittaa. Selvitä kuitenkin ennen
lisäselvitysten pyytämistä, onko tieto jo Kelassa ja voiko sitä käyttää (esimerkiksi asiakkaan
aiempien hakemusten tai toisen etuuden hakemisen yhteydessä toimitetut tiedot, asiakkaan
perheenjäsenten tiedot). Jos tieto on jo Kelassa käytettävissä, älä pyydä selvityksiä uudelleen.
Huomaa, että eri etuuslaeissa on määritelty, milloin Kela saa pyytää lisäselvityksiä suoraan
ulkopuoliselta taholta. Lue lisää tietojen saamisesta muilta tahoilta (Sinetin etusivu > Näin
toimimme > Turvallisuus > Tietosuoja > Tietojen saaminen > Linkki Tietojen saaminen luettelo).
Viestipalvelulla, soittamalla tai kirjallisesti
• Lisäselvitysten pyytämisen priorisointijärjestys on etuuskäsittelyssä
1. Viestipalvelu
2. Puhelin
3. Asiakaskirje (jos viestipalvelu tai puhelin eivät ole mahdollisia tai eivät sovellu asiakkaan
tilanteeseen)
• Jos asiakasta ei tavoiteta viestillä tai soittamalla, asiakkaalle lähetetään asiakaskirje.
• Ilmoita asiakkaalle määräaika, mihin mennessä hänen tulee toimittaa pyydetty lisäselvitys.
Kerro samalla, että asia voidaan määräajan kuluttua ratkaista, vaikka hän ei toimittaisi
pyydettyä lisäselvitystä.
• Kirjaa suullisen lisäselvityspyynnön yhteydessä Oiwan yhteydenottoon, mitä lisäselvityksiä
olet pyytänyt asiakkaalta ja mihin mennessä hänen tulee toimittaa ne.
• Jos asiakkaalla on jo vireillä työ Oiwassa, liitä yhteydenotto työhön, ja aseta sille tarvittaessa
uusi odottamisaika.
• Ohjaa asiakas toimittamaan tarvittavat liitteet ensisijaisesti kela.fi:n Liitteet ja viestit -palvelun
kautta tai kerro asiakkaalle vastausosoite, johon liitteet voi lähettää. Osoitteet löydät esim.
117
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
Kela.fi:stä kohdasta Henkilöasiakkaat - Postia Kelaan. Käytössä on asiakkaan asuinpaikan
mukaiset postilokero-osoitteet.
Viestipalvelua käytetään etuuskäsittelyssä silloin, kun asiakas on hyväksynyt viestipalvelun
käytön verkossa. Sitä käytetään erityisesti sellaisissa tilanteissa, joissa ei ole tarvetta asiakkaan
kokonaisvaltaiseen elämäntilanteen tai palvelutarpeen kartoittamiseen.
• Kelassa on käytössä yhteiset viestipalvelumallit (Ratkaisutyö > Hyvä tietää> Viestimallit)
Jos viestiä ei voi lähettää, asiakkaalle soitetaan. Jos asiakas ei vastaa puheluun, hänelle
lähetetään tekstiviesti tietokoneelta 0100100-palvelusta (Sinetin etusivu)
• Kelassa on käytössä yhteiset tekstiviestimallit erilaisia tilanteita ja tarpeita varten
(Ratkaisutyö > Hyvä tietää > Viestimallit)
• Muokkaa käyttämääsi mallia tarvittaessa asiakkaalle annetun puhelinnumeron osalta.
• Kopioi tekstiviesti ennen sen lähettämistä ja kirjaa se Oiwan yhteydenottoon
Lisäselvitykset on hyvä pyytää asiakaskirjeellä myös silloin, jos tämä on tarkoituksenmukaista
asiakkaan tilanne, selvitysten määrä tai laatu huomioon ottaen. Vaativissa etuusasioissa voi olla
kuitenkin järkevää tavoitella asiakasta esim. puhelimitse parikin vuorokautta ennen asiakaskirjeen
lähettämistä.
Asiakas voi toimittaa lisäselvityksen joko viestipalvelun liitteenä, suullisesti tai kirjallisesti.
Asiakas voi esimerkiksi puhelimitse täydentää hakemuslomakkeella ilmoittamatta jääneitä tietoja.
Hakemuksen liitteenä toimitettavat ulkopuolisen tahon antamat selvitykset, kuten palkkatodistus
tai vuokrasopimus, on kuitenkin toimitettava viestin liitteenä tai kirjallisesti. Etuuskohtaisesti on
määritelty, mitkä tiedot asiakkaan tulee aina toimittaa kirjallisesti.
Sähköposti ei ole tietoturvasyistä Kelassa virallinen asiointikanava. Jos asiakas kuitenkin toimittaa
lisäselvityksen tai liitteitä sähköpostilla, ne hyväksytään. Lue lisää lisäselvitysten toimittamisesta
sähköisesti ja liitetiedostojen vastaanottamisesta muistitikulla, CD:llä tai kännykällä.
Hakemuslomakkeen täydentäminen
• Jos asiakkaan toimittama hakemuslomake on puutteellisesti täytetty, älä palauta alkuperäistä
hakemusta asiakkaalle täydennettäväksi, vaan pyydä häntä muutoin selvittämään
hakemuslomakkeesta puuttuvia tietoja, ensisijaisesti viestipalvelun avulla.
• Kirjaa asiakkaan asiaan liittyvä täydennys tai muu tieto Oiwaan (ei-skannattavissa etuuksissa
hakemuslomakkeelle tai erilliselle paperille). Jos kirjaat hakemuslomakkeelle asiakkaan
ilmoittamia tietoja, erottele kirjaamasi tiedot asiakkaan omakätisistä merkinnöistä (esim.
puumerkilläsi).
• Jos hakemuslomakkeesta puuttuu allekirjoitus, lue lisää etuusohjeen kohdasta Vireilletulo.
Määräaikalisäselvitysten toimittamiselle
• Ilmoita lisäselvityspyynnön yhteydessä asiakkaalle määräaika, mihin mennessä pyydetyt
lisäselvitykset tulee toimittaa. Määräaikaa lisäselvitysten toimittamiselle on yleensä kaksi
viikkoa, mutta se voi olla pidempikin, jos selvityksen hankkiminen sitä edellyttää. Määräaika
voi olla toisaalta lyhyempikin kuin kaksi viikkoa, jos asiakas kertoo pystyvänsä toimittamaan
selvityksen jo aiemmin.
• Älä pyydä samaa kerran jo pyydettyä lisäselvitystä uudelleen. Jos asiakas on kirjallisesti
hakemuslomakkeessa tai muutoin ilmoittanut toimittavansa lisäselvityksiä tiettyyn
määräpäivään mennessä, älä pyydä asiakasta toimittamaan näitä lisäselvityksiä.
• Jos asiakas ei toimita lisäselvityksiä määräajassa, asia voidaan määräajan kuluttua käsitellä
käytettävissä olevien tietojen perusteella.
118
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
• Erityisesti ennen hylkäävän päätöksen antamista on hyvä tarkistaa, onko yhteydenotoissa,
kommenteissa tai asiakaskirjeissä mainintaa asiakkaan kanssa sovitusta tai hänelle annetusta
poikkeavasta määräajasta.
• Määräaikaa voidaan asiakkaan pyynnöstä pidentää, jos asiakas ei pysty toimittamaan
lisäselvityksiä alkuperäiseen määräaikaan mennessä. Jos asiakas pyytää lisäaikaa, sovi
hänen kanssaan uusi määräaika, kirjaa se Oiwan yhteydenottoon, liitä tämä odottavaan
työhön ja aseta työlle tarvittaessa uusi odottamisaika. Voit antaa lisäaikaa yleensä vain
kerran. Tarvittaessa määräaikaa voidaan tämänkin jälkeen pidentää, jos selvityksen
viipyminen johtuu asiakkaasta riippumattomista syistä.
Lue lisää asiaratkaisusta ja tutkimatta jättämisestä (Sinetin etusivu > Näin toimimme > Tietoa
Kelasta > Hallinnolliset menettelyt > Hyvä hallinto > Asian ratkaiseminen)
1.6.4.1. Lisäselvitykset työmarkkinatuessa
Hakija on velvollinen ilmoittamaan Kelalle työmarkkinatuen myöntämiseksi ja maksamiseksi
tarvittavat tiedot.
Voit käyttää lisäselvityspyyntökirjeitä pyytäessäsi asiakasta täydentämään puutteellista
hakemuslomaketta.
Lisäselvitysten pyytäminen:
• Ennen lisäselvityksen pyytämistä tutkitaan henkilön sekä hänen perheenjäsentensä muut
etuudet ja tiedot sen selvittämiseksi, onko tarvittava tieto jo Kelassa käytettävissä.
• Lisäselvitys pyydetään joko kirjallisesti tai suullisesti viimeistään 30 päivän kuluessa
hakemuksen saapumisesta, kuitenkin mahdollisimman pian. Kirje muotoillaan ja tarkistetaan,
että kaikki selvitykset on pyydetty kerralla. Kirje on liitettävä OIWAn työhön.
• Lisäselvitysten antamiselle on aina annettava määräaika. Määräaika on annettava ja
dokumentoitava myös silloin, kun lisäselvityksiä pyydetään suullisesti. Määräaika on
pääsääntöisesti kaksi viikkoa. Kirjeessä on myös ehdottomasti mainittava asiakkaalle,
että hakemus voidaan ratkaista käytettävissä olevilla tiedoilla, jos hän ei toimita pyydettyjä
selvityksiä määräaikaan mennessä (valmiina kirjepohjassa TTL19).
• Puhelimitse tehty lisäselvityspyyntö kirjataan Yhteydenotoksi OIWAan. Yhteydenottoon
kirjataan pyydetyt selvitykset ja määräaika niiden toimittamiselle.
• Työ siirretään odottamaan vakuutuspiirin työttömyysturvan työjonoon. Paluutyöjonoksi
määritellään etuusratkaisijan oma työjono, jos kyse on pitkäaikaista perehtymistä
edellyttävästä asiasta.
• Jos lisäselvitykset eivät tule kaikki kerralla, kirjoitetaan OIWA-työn kommenttiin, mitä
selvityksiä vielä puuttuu ja siirretään työ odottamaan.
• Jos kirjallisiin lisäselvityksiin tarvitaan täydennystä, voidaan tietoja kysyä asiakkaalta myös
puhelimitse. Tieto kirjataan yhteydenottoon.
• Myös muilta viranomaisilta ja yhteistyökumppaneilta voidaan tarvittaessa pyytää niitä tietoja,
joita tarvitaan etuushakemuksen ratkaisemiseksi ja joita hallintolaki tai työttömyysturvalaki
antaa luvan pyytää.
• Mikäli asiakas on kirjallisesti (esim. hakemuksessa) ilmoittanut määräpäivän, mihin mennessä
hän aikoo toimittaa lisäselvitystä, lisäselvitystä ei pyydetä uudestaan. Jos hakija ei toimita
lisäselvitystä ilmoittamaansa määräaikaan mennessä, hakemus voidaan hylätä.
• Käsittelytakuun mukaisesti hakemus tulee ratkaista 14 kalenteripäivän kuluessa siitä, kun
Kelalla on ollut käytettävissään asian ratkaisemiseksi tarvittavat tiedot, eli lisäselvitykset ovat
saapuneet tai määräaika selvitysten antamiselle on kulunut.
119
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
1.6.4.2. Työttömyyspäivien suullinen ilmoittaminen
Työttömyysetuutta on haettava kirjallisesti (TTL 11 luvun 1 §). Jos asiakkaan täyttämästä
hakemuslomakkeesta tai työttömyysajan ilmoituksesta kuitenkin puuttuu yksittäisiä päiviä, asiakas
voi tietyin edellytyksin ilmoittaa puuttuvat päivät myös suullisesti.
Jos et voi antaa asiakkaalle päätöstä, koska asiakas ei ole hakemuksessaan ilmoittanut tarpeeksi
päiviä omavastuuajan asettamiseksi, voit soittaa asiakkaalle ja hän voi ilmoittaa puuttuvat päivät
suullisesti. Tällöin voit antaa omavastuuajasta päätöksen heti ilmoituksen saatuasi.
Peruspäiväraha ja työmarkkinatuki maksetaan yleensä 20 päivän maksuerissä siten, että
ensimmäinen maksuerä kuitenkin on 10 päivää. Jos asiakas on ilmoittanut TT1- tai TT2lomakkeessa vajaan maksuerän, voit ottaa ilmoituksen puuttuvista päivistä vastaan puhelimitse.
Näin voit laittaa maksuerän viipymättä maksuun.
Voit pyytää asiakasta täydentämään maksupäiviä suullisesti harkintasi mukaan, kuitenkin yleensä
enintään viikon ajalta. Suullinen ilmoitus voi luonnollisesti koskea vain takautuvaa aikaa.
Voit hyväksyä suullisen ilmoituksen työttömyyspäivistä vain silloin, kun asiakas on ollut suullisesti
ilmoittamansa ajan kokonaan työtön tai työllistymistä edistävässä palvelussa. Jos asiakas kertoo
olleensa näinä päivinä esim. osa-aikatyössä, pyydä häntä toimittamaan työttömyysajan ilmoitus
puuttuvista päivistä kirjallisena. Lähetä asiakkaalle tällöin puuttuvilta päiviltä TT2-lomake.
Asiakas ei kuitenkaan koskaan voi ilmoittaa koko maksuerää suullisesti. Jos muutenkin katsot
tilanteessa tarkoituksenmukaisemmaksi pyytää puuttuvat päivät kirjallisena, ei tähän ole estettä.
Dokumentoi asiakkaan suullinen ilmoitus huolellisesti: kirjaa OIWAssa yhteydenotto ja liitä se
ko. työhön. Kirjoita OIWAn tietoihin puhelun ajankohta ja osallistujat sekä mitkä päivät asiakas
ilmoitti suullisesti olleensa työtön. Huolellinen dokumentointi on erityisen tärkeää mahdollisten
väärinkäytösten takia.
Jos et tavoita asiakasta puhelimitse, lähetä asiakkaalle TT2-lomake ja kirje, jossa pyydät
asiakasta toimittamaan puuttuvat päivät. Dokumentoi soittoyritys OIWAssa työn kommenttiin.
Soittoyrityksestä ei tarvitse luoda OIWAssa yhteydenottoa. Soittoyrityksen huolellinen
dokumentointi on tärkeää: asiakkaan mahdollisesti soittaessa takaisin Kelaan, asia voidaan
vaivattomasti hoitaa puhelinpalvelussa.
1.6.5. Hakemuksen peruminen
Työttömyysetuuden hakija voi perua hakemuksensa, jos päätöstä ei ole vielä annettu. Perumisen
voi tehdä suullisesti tai kirjallisesti. Jos peruminen on suullinen, kirjaa yhteydenotto OIWAan ja tee
Toimeksianto-työ.
Jos ilmoitus hakemuksen perumisesta on tullut kirjallisesti tai asiointipalvelun kautta, poista
järjestelmästä hakemuksen vireilläolotieto ja lähetä asiakkaalle tekstiviesti. Jos käytössäsi
ei ole asiakkaan puhelinnumeroa, lähetä hakijalle kirje, jossa kerrot, että hakemus on hänen
pyynnöstään peruttu. Voit käyttää kirjepohjaa YHI39.
120
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
1.7. Määrä
Työmarkkinatuki on työttömyyttä edeltäneisiin ansioihin perustumaton kiinteämääräinen etuus,
jonka määrää tarkistetaan vuosittain kansaneläkeindeksin korotusta vastaavasti.
1.7.1. Työmarkkinatuki
Työmarkkinatuen täysi määrä vuonna 2016 on 32,68 euroa päivässä (32,80 euroa päivässä
vuonna 2015). Pienin maksettava työmarkkinatuki on 0,76 euroa päivässä.
Osittaisen työmarkkinatuen määrä vuonna 2016 on 16,34 euroa päivässä (16,40 euroa päivässä
vuonna 2015).
Matka-avustuksena ja työllistymisrahana maksettava työmarkkinatuki on aina täysimääräinen.
1.7.2. Lapsikorotus
Lapsikorotuksen määrät vuonna 2016 ovat:
• yhdestä lapsesta 5,27 euroa päivässä (5,29 euroa vuonna 2015)
• kahdesta lapsesta yhteensä 7,74 euroa päivässä (7,77 vuonna 2015)
• kolmesta tai useammasta lapsesta 9,98 euroa päivässä (10,02 euroa vuonna 2015).
1.7.3. Korotusosa
Korotusosan määrä vuonna 2016 on 4,78 euroa päivässä (4,80 euroa päivässä vuonna 2015).
1.7.4. Kulukorvaus
Kulukorvauksen (ja ylläpitokorvauksen) määrä on 9 euroa päivässä.
1.7.5. Korotettu kulukorvaus
Korotetun kulukorvauksen (ja korotetun ylläpitokorvauksen) määrä on 18 euroa päivässä.
1.7.6. Ulkomaan kulukorvaus
Ulkomaan kulukorvauksen (ja ulkomaan ylläpitokorvauksen) määrä on 50 % siitä päivärahasta,
joka maksetaan valtion virkamiehelle kyseisessä maassa tehdyn virkamatkan matkakustannusten
korvauksena.
Pohjoiskalotin koulutussäätiön järjestämän koulutuksen ajalta maksettava kulukorvaus (ja
ylläpitokorvaus) on 16,82 euroa päivässä.
121
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
1.8. Määräytymisperusteet
Täysimääräistä pienemmän työmarkkinatuen suuruus määräytyy etuudesta vähennettävien
sosiaalietuuksien sekä etuuden määrässä huomioon otettavien ansiotulojen ja tarveharkinnan
tulojen perusteella.
1.8.1. Vähennettävät sosiaalietuudet
Jos työnhakija saa samanaikaisesti työttömyysetuutta ja vähentävää sosiaalietuutta
työttömyysetuuden määrää alennetaan sosiaalietuuden määrällä.
1.8.1.1. Lasten kotihoidon tuki
Jos työnhakija tai hänen puolisonsa saa lasten kotihoidon tukea, työttömyysetuuden määrää
alennetaan lasten kotihoidon tuen määrällä. Jos molemmat puolisot ovat työttöminä, vähennys
tehdään tukea saavan puolison työttömyysetuudesta.
1.8.2. Tarveharkinta
Työmarkkinatuen maksaminen edellyttää, että sen saaja on taloudellisen tuen tarpeessa. Jos
hakijalla on tuloa työttömyysajalta, taloudellisen tuen tarve vähenee ja täyden työmarkkinatuen
määrää alennetaan vastaavassa suhteessa (tarveharkinta).
1.1.2013 jälkeen avio- tai avopuolison tulot vaikuttavat työmarkkinatuen määrään, vain siinä
tapauk-sessa, että työmarkkinatukea maksetaan 31.12.2012 tai sitä edeltävältä ajalta. Jos
työmarkkinatukea maksetaan 1.1.2013 tai sen jälkeiseltä ajalta, puolison tuloja ei oteta huomioon
tarveharkinnassa.
1.1.2014 jälkeen työmarkkinatuen tarveharkinta laajenee siten, että ilman tarveharkintaa
työmarkkinatukea voi saada enää kahdella perusteella: joko työllistymistä edistävään palveluun
osallistumisen perusteella taikka sellaiselle 55 vuotta täyttäneelle henkilölle, joka on työttömäksi
joutuessaan täyttänyt työssäoloehdon (TTL 7 luku 8 § 1 ja 2 mom.)
1.8.2.1. Tarveharkinnan tulot
Työmarkkinatuen tarveharkinnassa otetaan huomioon työmarkkinatuen saajan omat tulot.
Työmarkkinatuen saajan omat tulot otetaan tarveharkinnassa huomioon kokonaisuudessaan.
Koska tuen saajan työttömyysaikaiset ansiotulot sovitellaan TTL 1290/2002 4 luku:n mukaisesti,
tarveharkinnassa huomioon otettavia omia tuloja ovat lähinnä pääomatulot.
Asiakkaan avio- tai avopuolison tuloja ei oteta huomioon työmarkkinatuen tarveharkinnassa
1.1.2013 lukien seuraavasti: Puolison tulot eivät vaikuta työmarkkinatukeen, jota maksetaan
1.1.2013 ja sen jälkeiseltä ajalta.
Jos työmarkkinatuki maksetaan ajalta 31.12.2012 tai sitä ennen, puolison tulot otetaan huomioon
tarveharkinnassa siltä osin, kuin ne ylittävät 660 euroa kuukaudessa (14.12.2010 asti 536 euroa
kuukaudessa). Tällöin puolison tulojen osalta tarveharkinnassa otetaan huomioon sekä ansio- että
muut tulot.
122
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
Tarveharkinnassa huomioidaan kaikki tulot niiden lähteestä tai veronalaisuudesta riippumatta,
lukuun ottamatta erikseen etuoikeutetuiksi säädettyjä tuloja. Myös ulkomailta maksetut tulot
huomioidaan riippumatta siitä, ovatko ne maksettu EY-lainsäädäntöä soveltavasta maasta vai
kolmannesta maasta.
Tulojen vahvistamisessa voidaan käyttää hyväksi verotuksessa todettuja tuloja. Työmarkkinatuki
määritellään kuitenkin maksamisajankohdan tilannetta vastaavaksi joko arvioitujen tai muutoin
todettavissa olevien tulojen perusteella.
Työmarkkinatuen tarveharkinnassa huomioon otettavista tuloista, etuoikeutetuista tuloista,
tulon jatkuvuudesta, tulojen selvittämisestä, sekä tuloista tehtävistä vähennyksistä
säädetään työttömyysetuutta määrättäessä huomioon otettavasta tulosta annetun asetuksen 3
luvussa ja sekä TTL 7 luvun 6 §:ssä. Katso myös kappale Tulot ja vähennykset.
1.8.2.1.1. Puoliso
Puolison tulot otetaan huomioon työmarkkinatuen tarveharkinnassa, jos työmarkkinatukea
maksetaan 31.12.2013 tai sitä edeltävältä ajalta. Puolison tulot eivät vaikuta työmarkkinatukeen,
jota maksetaan 1.1.2013 ja sen jälkeiseltä ajalta.
Työttömyysturvalain TTL 1290/2002 1 luku 7 §:n mukaan puolisoina pidetään aviopuolisoita sekä
henkilöitä, jotka asuvat avoliitossa. Työttömyysturvassa avoliitolla tarkoitetaan tilannetta, jossa
mies ja nainen, jotka eivät ole keskenään avioliitossa, elävät jatkuvasti yhteisessä taloudessa ja
muutoinkin avioliitonomaisissa olosuhteissa.
Jos mies ja nainen väestörekisterin tietojen mukaan asuvat samassa osoitteessa, heidän
katsotaan lähtökohtaisesti myös elävän yhteisessä taloudessa, jollei muuta näytetä.
Avioliitonomaisten olosuhteiden käsite kuitenkin on joissain määrin tulkinnanvarainen, eikä siitä
ole tarkemmin säädetty. Tilanteelta edellytetään aina olosuhteiden vakiintuneisuutta ja jatkuvuutta.
Jatkuvana olotilana voidaan pitää esimerkiksi yhteistaloutta, joka on kestänyt useamman
kuukauden ajan. Jos kyseessä on selvästi väliaikaiseksi tarkoitettu asumisjärjestely, ei henkilöiden
katsota olevan avoliitossa, vaikka he asuisivatkin väliaikaisesti samassa osoitteessa.
Joskus samassa osoitteessa asuvat eri sukupuolta olevat henkilöt kiistävät avoliiton olemassaolon
ja väittävät kyseessä olevan esimerkiksi pelkän vuokrasuhteen tai alivuokrasuhteen. Jotta
kyseessä voitaisiin todeta olevan avoliiton sijasta puhdas vuokrasuhde, tulisi henkilöiden esittää
selvitystä vuokrasuhteen olemassaolosta. Tällaisena selvityksenä voidaan pitää esimerkiksi
samassa asunnossa asumisen alkamishetkellä tehtyä vuokrasopimusta ja lisäksi näyttöä siitä,
että vuokraa on tosiasiallisesti maksettu säännöllisesti koko vuokrasuhteen ajan. Painoa voidaan
antaa myös esimerkiksi asumisjärjestelyille: esimerkiksi selkeästi erilliset asuintilat yhdessä muun
selvityksen kanssa voivat viitata siihen, ettei kyseessä ole avoliitto vaan puhdas vuokrasuhde.
Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan ratkaisuja:
Kela oli myöntänyt A:lle työmarkkinatukea ajalta 1.9.2009–31.10.2010.
Työmarkkinatuen tarveharkinnassa oli otettu huomioon A:n avopuolison tulot
ajalla 1.9.2009–31.10.2010. A vaati päätöksen muuttamista, kiisti avoliiton
olemassaolon sekä kertoi asuvansa naispuolisen vuokranantajansa X:n
alivuokralaisena. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta kumosi
valituksenalaisen päätöksen aikaa 1.9.2009–31.10.2010 koskevin osin
ja palautti asian tältä osin Kelan toimistolle uudelleen käsiteltäväksi.
Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan pyytämänä lisäselvityksenä A
toimitti kopion vuokrasopimuksesta ja tiliotteet, joista ilmenivät vuokra- ja vesisekä sähkölaskujen maksaminen X:lle 1.9.2001 alkaen. Työttömyysturvan
123
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
muutoksenhakulautakunta katsoi, että A:n ja X:n asuminen samassa asunnossa
perustui vuokrasuhteeseen eikä avoliittoon. Näin ollen X:n tuloja ei tullut
huomioida A:n työmarkkinatuen tarveharkinnassa valituksenalaisena aikana.
Kela oli myöntänyt B:lle työmarkkinatukea 1.9.2009 alkaen. Työmarkkinatuen
määrässä oli otettu huomioon B:n avopuolison tulot. B ilmoitti
tyytymättömyytensä päätöksen ja vaati täyttä työmarkkinatukea, koska
hän ei ole avoliitossa. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta
muutti valituksenalaista päätöstä siten, että B:lle määrättiin maksettavaksi
työmarkkinatukea täysimääräisenä 1.9.2009 alkaen, mikäli hän muutoin täyttää
mainitun etuuden saamisen edellytykset. B oli muuttanut samaan osoitteeseen
Y:n kanssa 1.9.2009. B oli esittänyt vuokrasopimuksen, jonka mukaan kyseisen
65 neliömetrin kolmen huoneen asunnon vuokralainen oli Y. Lisäksi K oli
toimittanut alivuokrasopimuksen, jonka mukaan hän asuu asunnossa Y:n
alivuokralaisena. B oli edelleen toimittanut tilitapahtumatositteet, joiden mukaan
B oli maksanut 26.8.2009 Y:lle takuuvuokran ja vuokran sekä 2.10.2009
vuokran. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta katsoi, että B oli esittänyt
riittävän selvityksen siitä, ettei hän asu TTL 1 luvun 7 §:n tarkoittamalla tavalla
avoliitossa Y:n kanssa, ottaen huomioon erityisesti asunnon koko sekä esitetyt
selvitykset vuokrasopimuksista ja maksetuista vuokrista. Näin ollen B:n
työmarkkinatukea maksettaessa ei tullut huomioida Y:n palkkatuloja.
Kela oli hylännyt C:ltä oikeuden työmarkkinatukeen 6.9.2009 alkaen, koska C
ei ollut toimittanut häneltä pyydettyjä etuuden myöntämiseksi ja maksamiseksi
tarvittavia tietoja puolison D tuloista. C:n valituksen mukaan hän ei ole
avoliitossa D:n kanssa. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta hylkäsi
valituksen. Saadun selvityksen mukaan C asui samassa osoitteessa D:n
kanssa. Asiakirjoihin oli liitetty C:n ja D:n välillä 1.9.2009 tehty vuokrasopimus,
jonka mukaan C maksaa D:lle vuokraa 400 euroa kuukaudessa. Ottaen
huomioon C:n taloudellisesta tilanteesta saatu selvitys sekä se, että
asiassa ei ole esitetty selvitystä vuokranmaksusta tehdystä sopimuksesta
huolimatta sekä yhdessä asumisen olosuhteet muutoin, työttömyysturvan
muutoksenhakulautakunta katsoi C:n ja D:n asuvan yhdessä avioliiton
omaisissa olosuhteissa. Koska D:n tuloilla näin ollen voi olla merkitystä C:n
työmarkkinatuen määrää laskettaessa, ja kun C ei tulotietoja ole esittänyt, ei
C:llä ole oikeutta työmarkkinatukeen 6.9.2009 alkaen.
Samaa sukupuolta olevat henkilöt, jotka ovat rekisteröidyssä parisuhteessa, rinnastetaan
aviopuolisoihin (L rekisteröidystä parisuhteesta 950/2001 8 § 3 ja 4 mom.). Sen sijaan samaa
sukupuolta olevia henkilöitä, jotka asuvat yhdessä mutta joiden parisuhdetta ei ole rekisteröity, ei
pidetä työttömyysturvalain tarkoittamina avopuolisoina.
Erilleen muutto
Aviopuolisoita, jotka välien rikkoutumisen vuoksi asuvat jatkuvasti erillään, ei pidetä
työttömyysturvalaissa tarkoitettuina puolisoina. Jos aviopuolisoiden erillään asuminen johtuu
jostain muusta syystä kuin välien rikkoutumisesta, esimerkiksi toisen puolison työstä tai
opiskelusta eri paikkakunnalla taikka puolison laitoshoidosta, henkilöitä pidetään edelleen
puolisoina. Merkkinä aviopuolisoiden välien rikkoutumisesta voidaan pitää esimerkiksi
avioerohakemuksen vireilläoloa. Vaikka avioero olisikin tullut jo voimaan, katsotaan henkilöt
edelleen puolisoiksi niin kauan kunnes toinen puolisoista muuttaa pois yhteisestä taloudesta.
Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan ratkaisu:
E oli hakenut työmarkkinatukea 31.8.2009 alkaen. Kela oli ottanut
työmarkkinatuen tarveharkinnassa huomioon E:n aviopuolison tulon. E:n
124
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
mukaan hänen puolisonsa ei asu Suomessa eikä ole Suomen kansalainen.
Puoliso asuu toisessa maassa eikä heillä ole yhteistä taloutta. Työttömyysturvan
muutoksenhakulautakunta hylkäsi valituksen ja katsoi, ettei E ollut osoittanut,
että puolisot asuisivat erillään välien rikkoutumisen vuoksi. Se, että E:n puoliso
asuu eri maassa eikä heillä ole yhteistä taloutta, ei muuttanut asian arviointia.
Avopuolisoita, jotka ovat muuttaneet eri osoitteisiin, ei pidetä enää puolisoina, jolleivät he itse
ilmoita avoliiton jatkuvan erilleen muutosta huolimatta.
Jos henkilö, joka on aiemmin asunut avoliitossa, ilmoittaa muuttaneensa pois yhteisestä
taloudesta ja osoitteekseen pelkän Poste Restante- eli noutopostiosoitteen eikä
väestötietojärjestelmässä asiakkaalle ole merkitty muuta osoitetta, lähetä asiakkaalle asiakaskirje
TML13/TIL08. Kysy kirjeellä selvitys asiakkaan todellisista asumisolosuhteista. Jos asiakas
ilmoittaa, ettei hänellä ole vakituista osoitetta ja että hän esimerkiksi majoittuu eri tuttavien
luona, voit merkitä avoliiton päättyneeksi. Asumistilannetta ei tarvitse erikseen seurata, koska
asiakkaalla on velvollisuus ilmoittaa, mikäli hän esimerkiksi muuttaa uudelleen avoliittoon. Kela
saa väestötietojärjestelmästä tiedon, jos henkilö on ilmoittanut väestötietojärjestelmään uuden
osoitteen.
1.8.2.2. Tulojen vaikutus
Tarveharkinnassa huomioon otettavat tulot vaikuttavat työmarkkinatukeen eri tavalla riippuen siitä,
onko työmarkkinatuen saaja huoltovelvollinen vai perheetön henkilö.
Huoltovelvollisena henkilönä pidetään alle 18-vuotiaan lapsen vanhempaa tai henkilöä, jolle lapsen
hoito on uskottu. Huoltovelvollisina pidetään myös avio- tai avopuolisoita, joilla ei ole lapsia.
Huoltovelvollisen henkilön täysimääräisen työmarkkinatuen kuukautta kohden lasketusta määrästä
vähennetään 50 % siitä tulojen osasta, joka ylittää 1044 euroa kuukaudessa (14.12.2010 asti
848 euroa kuukaudessa). Tulorajaa korotetaan 130 eurolla kuukaudessa jokaisen huollettavan,
alle 18-vuotiaan lapsen osalta (14.12.2010 asti 106 eurolla kuukaudessa). Perheettömällä
henkilöllä vähennetään vastaavasti 75 % siitä tulojen osasta, joka ylittää 311 euroa kuukaudessa
(14.12.2010 asti 253 euroa kuukaudessa).
1.8.2.3. Tarveharkinta ja vähennettävä sosiaalietuus
Henkilön työmarkkinatuen määrään voi samanaikaisesti vaikuttaa sekä tarveharkinnassa
huomioon otettava tulo, että TTL 1290/2002 4 luku 7 §:ssä tarkoitettu vähentävä sosiaalietuus.
Tällaisessa tilanteessa lasketaan erikseen tarveharkintaisen työmarkkinatuen määrä ja
sosiaalietuudella vähennetyn työmarkkinatuen määrä. Näin laskettuja määriä verrataan keskenään
ja henkilölle maksetaan määrältään pienempi työmarkkinatuki.
1.8.2.4. Työmarkkinatuki ilman tarveharkintaa
Työmarkkinatuen tarveharkintaa koskevat säännökset muuttuvat 1.1.2014 lukien.
Jos työmarkkinatukikausi alkaa 1.1.2014 tai sen jälkeen, työmarkkinatukea voi saada ilman
tarveharkintaa vain
• jos työnhakija osallistuu työllistymistä edistävään palveluun; tai
125
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
• jos työnhakija on täyttänyt 55 vuotta ja on työttömäksi joutuessaan täyttänyt työssäoloehdon
Työmarkkinatuki ilman tarveharkintaa työllistymistä edistävän palvelun ajalta
Työmarkkinatuki ilman tarveharkintaa ajalta, jona henkilö osallistuu TTL 1 luvun 5 §:n 15-kohdassa
tarkoitettuihin työllistymistä edistäviin palveluihin.
Työllistymistä edistävällä palvelulla tarkoitetaan 1.1.2013 alkaen:
•
•
•
•
•
•
•
työvoimakoulutusta
työnhakijan omaehtoista opiskelua
maahanmuuttajan omaehtoista opiskelua
työnhakuvalmennusta
uravalmennusta
kokeilua eli työkokeilua ja koulutuskokeilua sekä
kuntouttavaa työtoimintaa.
Työllistymistä edistävänä palveluna pidetään myös viimeistään 31.12.2012 alkanutta työkokeilua,
työelämävalmennusta, työharjoittelua ja työ- ja koulutuskokeilua sekä viimeistään 31.8.2011
alkanutta maahanmuuttajan kotoutumistoimenpidettä, joka on rinnastettu työvoimapoliittiseen
aikuiskoulutukseen tai työkokeiluun, työelämävalmennukseen taikka työharjoitteluun.
Työmarkkinatuki ilman tarveharkintaa 55 vuotta täyttäneelle joka on täyttänyt
työssäoloehdon
Työmarkkinatuki maksetaan ilman tarveharkintaa sellaiselle 55 vuotta täyttäneelle henkilölle,
joka on työttömäksi joutuessaan täyttänyt työssäoloehdon. Tulkinta on väljä. Oikeutta
tarveharkinnattomaan työmarkkinatukeen arvioitaessa ei edellytetä, että henkilö olisi joskus
tosiasiallisesti saanut työttömyyspäivärahaa, vaan tarveharkinnattomuuden edellytykset täyttyvät,
jos henkilö on joskus työskennellyt työssäoloehtoon vaadittavan ajan. Tällöin työssäoloehtoon
voidaan lukea myös ennen 1.1.1994 tehty työ tai harjoitettu yritystoiminta.
Työssäoloehdon voimassaolo tai työssäoloehdon menettäminen työmarkkinoilta poissaolon
vuoksi TTL 5 luvun 10 §:n mukaisesti ei vaikuta henkilön oikeuteen saada työmarkkinatukea ilman
tarveharkintaa. Henkilöllä on oikeus työmarkkinatukeen ilman tarveharkintaa, vaikka hän on ollut
työssäoloehdon täyttymisen jälkeen poissa työmarkkinoilta ilman hyväksyttävää syytä yli kuusi
kuukautta.
Enimmäisajan työttömyyspäivärahaa saaneet ja tarveharkinta
Työmarkkinatuessa puolison tarveharkinnasta on luovuttu 1.1.2013. Tämän vuoksi, jos
työmarkkinatukea aletaan maksaa 1.1.2014 tai sen jälkeen, työmarkkinatukeen sovelletaan
tarveharkintaa alusta alkaen myös niiden osalta, jotka ovat saaneet työttömyyspäivärahaa
enimmäisajan sekä niitä jotka ovat täyttäneet apurahansaajan vakuutusehdon. TTL 7 luvun 8 §:n 3
ja 4 momentti kumotaan 1.1.2014 lukien.
Jos henkilölle myönnetään työmarkkinatuki 1.1.2014 tai sen jälkeen, tarveharkintaa sovelletaan
1. henkilöön, joka siirtyy työmarkkinatuelle työttömyyspäivärahan enimmäis¬maksuajan (500
päivää) täytyttyä tai työttömyyspäivärahan lisäpäivien päätyttyä viimeistään 31.12.2013 tai sitä
ennen, heti työttömyyden alusta alkaen, sekä
2. henkilöön, joka on ennen työttömyyden alkamista täyttänyt apurahansaajan vakuutusehdon.
Apurahansaajan vakuutusehto täyttyy, kun henkilö on ollut vakuutettuna maatalousyrittäjän
eläkelain mukaisesti yhteensä vähintään 24 kuukautta lähinnä edellisen 48 kuukauden aikana.
Lainmuutos tulee voimaan 1.1.2014, uusia TTL 7 luvun 1, 5 ja 8 §:n säännöksiä sovelletaan
etuuteen, jota maksetaan 1.1.2014 tai sen jälkeen.
126
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
Tarveharkinnan osalta on erityinen siirtymäsäännös, jonka mukaan, mikäli työnhakijalle, jolle on
ennen 1.1.2014 (lain voimaantuloa) alettu maksaa työmarkkinatukea ilman tarveharkintaa TTL 7
luvun 8 §:n 3 tai 4 §:n nojalla, voidaan edelleen maksaa työmarkkinatukea ilman tarveharkintaa
vuoden 2014 loppuun asti 31.12.2013 saakka voimassa olevan lain mukaisin perustein.
Jos työmarkkinatukea on alettu maksaa 31.12.2013 tai sitä ennen, ja henkilöllä olisi oikeus
vanhojen sääntöjen mukaan oikeus saada 180 ensimmäiseltä työmarkkinatukipäivältä (laskuri)
etuutta ilman tarveharkintaa siksi, että hän on saanut työttömyyspäivärahaa ensin enimmäisajan,
hänellä on oikeus saada jäljellä olevilta työmarkkinatukipäiviltä työmarkkinatukea ilman
tarveharkintaa, kunnes näitä päivä on kertynyt yhteensä 180, mikäli ne ehditään maksaa
31.12.2014 mennessä. 1.1.2015 lukien häneen sovelletaan tarveharkintaa, vaikka 180 päiviä olisi
jäljellä.
180 päivän laskuria kerryttävät vain työttömyyspäivät, eivät päivät, joina henkilö on työllistymistä
edistävässä palvelussa.
Koska siirtymäajan (1.1. – 31.12.2014 ) henkilöön sovelletaan vanhoja sääntöjä, henkilön
oikeus 180 tarveharkinnattomaan työttömyys¬päivään säilyy, vaikka hän työttömyyspäivärahan
enimmäisajan täyttymisen jälkeen menettäisikin työssäoloehtonsa työmarkkinoilta poissaolon
vuoksi.
Esimerkki 1
A on saanut työttömyyspäivärahaa 500 päivää 15.12.2013 mennessä. A:lle myönnetään ja
maksetaan työmarkkinatukea 16.12.2103 lukien ilman tarveharkintaa.
A:n työllistyy 1.2.2014 – 30.6.2014 määräaikaisesti ja jää uudelleen työttömäksi 1.7.2014
lukien. Koska A:lle on alettu maksaa työmarkkinatukea entisten sääntöjen perusteella 180
ensimmäiseltä päivältä ilman tarveharkintaa, maksamista voidaan jatkaa – ilman tarveharkintaa
vielä jäljellä olevat päivät kunnes 180 päivää tulee täyteen, kuitenkin viimeistään 31.12.2014
mennessä. Mahdolliseen työmarkkinatukeen sovelletaan tämän jälkeen tarveharkintaa.
Esimerkki 2
C:lle, joka on syntynyt vuonna 1959, aletaan maksaa peruspäivärahan enimmäisajan jälkeen
työmarkkinatukea 1.12.2013 lukien 180 ensimmäiseltä päivältä. C pääseekin työkokeiluun 1.3.30.5.2014, jolta ajalta 180 -laskurin päiviä ei kerry. Työkokeilun jälkeen C on edelleen työtön,
ja hänelle maksetaan työmarkkinatukea ilman tarveharkintaa, kunnes 180 tarveharkinnatonta
päivää on täynnä, viimeistään 31.12.2014 saakka.
C täyttää 55 vuotta vuonna 2014, ja koska hän on täyttänyt aikaisemmin työssäoloehdon, hänellä
on oikeus työmarkkinatukeen ilman tarveharkintaa.
Apurahansaajan vakuutusehdon täyttäneet ja työmarkkinatuen tarveharkinta
Työmarkkinatuen tarveharkinta koskee 1.1.2014 lukien myös apurahansaajan vakuutusehdon
täyttäneitä. TTL 7 luvun 8 §:n 4 momentti kumotaan 1.1.2014 lukien.
Jos henkilölle myönnetään työmarkkinatuki 1.1.2014 tai sen jälkeen, tarveharkintaa sovelletaan
myös henkilöön, joka on ennen työttömyyden alkamista täyttänyt apurahansaajan vakuutusehdon.
Apurahansaajan vakuutusehto täyttyy, kun henkilö on ollut vakuutettuna maatalousyrittäjän
eläkelain mukaisesti yhteensä vähintään 24 kuukautta lähinnä edellisen 48 kuukauden aikana.
Siirtymäsäännöksen mukaan, mikäli työnhakijalle, jolle on ennen 1.1.2014 (lain voimaantuloa)
alettu maksaa työmarkkinatukea ilman tarveharkintaa TTL 7 luvun 8 §:n 3 tai 4 §:n nojalla, voidaan
edelleen maksaa työmarkkinatukea ilman tarveharkintaa vuoden 2014 loppuun asti 31.12.2013
saakka voimassa olevan lain mukaisin perustein.
127
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
Siirtymäsäännöksen mukaan, jos työmarkkinatukea on alettu maksaa 31.12.2013 tai sitä ennen,
ja henkilöllä olisi oikeus vanhojen sääntöjen mukaan apurahan saajan vakuutusehdon täytettyään,
saada työmarkkinatukea 130 ensimmäiseltä päivältä ilman tarveharkintaa, hänelle voidaan
maksaa työmarkkinatukea edelleen ilman tarveharkintaa, kunnes 130 tarveharkinnatonta päivää
on maksettu ( laskuri) 31.12.2014 mennessä. Sen sijaan heti 1.1.2015 lukien häneen sovelletaan
tarveharkintaa, vaikka 130 päivän laskurin mukaisia päiviä olisi jäljellä.
Siten mm. henkilön oikeus 130 tarveharkinnattomaan työttömyys¬päivään säilyy, vaikka
hän työttömyyspäivärahan enimmäisajan täyttymisen jälkeen menettäisikin työssäoloehtonsa
työmarkkinoilta poissaolon vuoksi.
130 päivän laskuria kerryttävät vain työttömyyspäivät, eivät päivät, joina henkilö on työllistymistä
edistävässä palvelussa.
Jos apurahansaajan vakuutusehdon täyttäneeseen henkilöön sovelletaan vanhoja sääntöjä
siksi, että työmarkkinatukea on alettu maksaa viimeistään 31.12.2013, siirtymäajalla 1.1.2014
– 31.12.2014 henkilön oikeus 130 tarveharkinnattomaan työttömyys¬päivään säilyy, vaikka
hän työttömyyspäivärahan enimmäisajan täyttymisen jälkeen menettäisikin työssäoloehtonsa
työmarkkinoilta poissaolon vuoksi.
Kela tutkii, täyttyykö apurahansaajan vakuutusehto. Päätös vakuutusehdon täyttymisestä
tehdään Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen rekisterissä olevien vakuutustietojen perusteella.
Apurahansaajan vakuutusehdon täyttymisen tiedot tulevat suoraan työttömyysturvajärjestelmään
Apurahakauden laskenta -toiminnolla.
Apurahan saaja on velvollinen vakuuttamaan itsensä MYEL:in mukaisesti, kun hänelle on
myönnetty Suomesta apuraha vähintään neljän kuukauden yhdenjaksoista työskentelyä varten.
Apurahan määrä muunnettuna vuotuiseksi työtuloksi on oltava vähintään 3400,00€ (vuoden 2010
tasossa). Sinun ei tarvitse arvioida sitä, onko henkilön apurahatyöskentely täyttänyt vakuuttamisen
edellytykset, vaan sen arvioi Maatalousyrittäjien eläkelaitos. Sinun tulee tutkia ainoastaan, onko
henkilö ollut vakuutettuna riittävän kauan eli vähintään 24 kuukautta.
Apurahansaaja on voinut vakuuttaa itsensä MYEL:n mukaisesti vasta 1.1.2009 alkaen, joten 24
kuukauden mittainen apurahansaajan vakuutusehto voi täyttyä aikaisintaan 31.12.2010.
Vakuutusehto täyttyy, kun henkilö on ollut vakuutettuna 24 kuukautta. Tarveharkinnatonta
työmarkkinatukea maksetaan vain, jos vakuutusehto on täyttynyt ennen työttömyyden alkamista.
Jotta henkilö voi saada tarveharkinnatonta työmarkkinatukea vakuutusehdon perusteella, hänen
on tullut jäädä työttömäksi vakuutusehdon täyttymisen jälkeen eli aikaisintaan 1.1.2011.
Esimerkki 3
A on jäänyt työttömäksi 2.12.2010. 24 kuukautta vakuutettuna oloa tulee täyteen 31.12.2010. A
ei ole tullut oikeutetuksi 130 tarveharkinnattomaan päivään, koska työttömyys on alkanut ennen
vakuutusehdon täyttymistä.
A:n työnhaku menee poikki 10.1.2011 ja hän ilmoittautuu uudelleen työnhakijaksi 12.1.2011.
Hän ei edelleenkään ole oikeutettu tarveharkinnattomaan työmarkkinatukeen, koska hänen työttömyytensä on alkanut ennen vakuutusehdon täyttymistä, vaikka haku onkin ollut välillä poikki.
Jos A työllistyy uudelleen ja jää sen jälkeen uudelleen työttömäksi, hän tulee oikeutetuksi tarveharkinnattomaan 130 päivään, koska työttömyys on alkanut vakuutusehdon täyttymisen jälkeen,
mikäli työmarkkinatuen maksaminen alkaa viimeistään 31.12.2013 ja nämä päivät ehditään
maksaa 31.12.2014 mennessä.
Arvio henkilön työttömyyden alkamisesta perustetaan TTL 2 luvun 1 §:n 2 momentin
määritelmään, jonka mukaan työttömänä pidetään henkilöä, joka ei ole työ- tai virkasuhteessa ja
joka ei työllisty päätoimisesti yritystoiminnassa tai omassa työssään. Työttömänä pidetään myös
128
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
kokoaikaisesti lomautettua ja soviteltuun peruspäivärahaan oikeutettua henkilöä sekä henkilöä,
jonka työnteko ja palkanmaksu ovat kokonaan keskeytyneet lomautukseen rinnastettavasta
syystä. Jos henkilö työttömyyden alettua työllistyy päätoimisesti yritystoiminnassa tai omassa
työssä tai yli 2 viikkoa kestävässä kokoaikatyössä, hän ei enää ole työtön. Kun henkilö uudelleen
jää työttömäksi, katsotaan hänen työttömyytensä alkaneen tästä ajankohdasta lukien, ja
vakuutusehdon täyttymistä voidaan tarkastella tästä ajankohdasta lukien.
Apurahansaajan vakuutusehdon 48 kuukauden tarkastelujaksoa voidaan pidentää
hyväksyttävästä syystä samoin edellytyksin kuin palkansaajan työssäoloehdon
tarkastelujaksoakin. Hyväksyttäviä syitä pidentää tarkastelujaksoa ovat:
•
•
•
•
•
•
sairaus;
laitoshoito;
asevelvollisuus tai siviilipalvelus;
päätoimiset opinnot;
lapsen syntymä tai enintään 3-vuotiaan lapsen hoitaminen; tai
jokin muu näihin verrattavissa oleva syy olla poissa työmarkkinoilta.
Muuna hyväksyttävänä tarkastelujakson pidentämisperusteena voidaan pitää esimerkiksi aikaa,
jona henkilö on:
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
ollut kansainvälisen järjestön palveluksessa;
työskennellyt "au pairina" ulkomailla;
toiminut omais- tai perhehoitajana;
ollut kertausharjoituksissa;
saanut vanhempainpäivärahaa;
saanut erityishoitorahaa;
saanut vuorottelukorvausta;
saanut osatyökyvyttömyyseläkettä;
saanut osa-aikaeläkettä;
odottanut ensimmäisen asteen työkyvyttömyyseläkepäätöstä;
ollut vankilassa;
tehnyt tieteellistä tai taiteellista työtä apurahalla ilman MYEL-vakuuttamisvelvollisuutta; tai
osallistunut työllistymistä edistävään palveluun.
Tarkastelujaksoa voi pidentää enintään seitsemän vuotta.
130 tarveharkinnattoman työttömyyspäivän laskeminen aloitetaan alusta, kun henkilö on
työmarkkinatukioikeuden alkamisen jälkeen uudelleen täyttänyt apurahansaajan vakuutusehdon.
Jos henkilö on täyttänyt apurahansaajan vakuutusehdon, se on voimassa kunnes 130 päivää on
täynnä, vaikka henkilö olisikin poissa työmarkkinoilta pitkänkin ajan.
Apurahansaajan vakuutusehdon perusteella maksettavat tarveharkinnattomat 130 päivää eivät
kulu työllistymistä edistävän palvelun aikana.
Jos henkilöllä on oikeus tarveharkinnattomaan työmarkkinatukeen 180 päivän ajalta
työttömyyspäivärahan enimmäisajan täyttymisen jälkeen ja jos hän samanaikaisesti on oikeutettu
130 tarveharkinnattomaan päivään apurahansaajan vakuutusehdon täytyttyä, kuluvat nämä 180
päivää ja 130 päivää samanaikaisesti.
Apurahansaajan vakuutusehto ei vaikuta työmarkkinatuen osittamiseen, vaan ainoastaan
tarveharkintaan. Sinun tulee tarkistaa vanhempien tulojen mahdollinen vaikutus
työmarkkinatukeen näissäkin tapauksissa.
129
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
1.8.3. Työ- ja muiden ansiotulojen sovittelu
Työttömyysetuutta voidaan maksaa myös osittain työttömälle henkilölle. Koska työttömyydestä
aiheutuvat taloudelliset menetykset ovat tällöin pienemmät, kuin kokonaan työttömällä
henkilöllä, työttömyysetuus maksetaan alennettuna. Palkka- tai muilla ansiotuloilla alennettua
työttömyysetuutta kutsutaan sovitelluksi työttömyysetuudeksi.
Soviteltua työttömyysetuutta saadakseen henkilön tulee täyttää TTL 2 luvussa säädetyt
työttömyysetuuden työvoimapoliittiset edellytykset ja TTL 3 luvussa säädetyt etuuden
yleiset saamisen edellytykset. Lisäksi hänen tulee täyttää TTL 4 luvussa säädetyt soviteltua
työttömyysetuutta koskevat edellytykset. (TTL 1290/2002 2 luku) (TTL 1290/2002 3 luku) (TTL
1290/2002 4 luku)
1.8.3.1. Sovitteluperusteet
TTL:ssa on lueteltu ne tilanteet, joissa soviteltua työttömyysetuutta voidaan maksaa. Luettelo on
tyhjentävä. (TTL 1290/2002 4 luku 1 §)
Soviteltuun työttömyysetuuteen on oikeus työnhakijalla,
• joka tekee osa-aikaista työtä;
• jonka päivittäistä työaikaa on lyhennetty lomautuksen tai lomautukseen rinnastettavan syyn
johdosta tai jonka työnteko on estynyt sellaisen työtaistelutoimenpiteen takia, jolla ei ole
riippuvuussuhdetta hänen työehtoihinsa tai -oloihinsa;
• joka on vastaanottanut enintään kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön; tai
• jolla on tuloa yritystoiminnasta tai omasta työstä. (TTL 1290/2002 1 luku 6 §)
Harkittaessa työttömyysetuuden sovittelua tulee aina ensin tarkistaa, onko sovitteluperuste
olemassa. Jos sovitteluperustetta ei ole, työttömyysetuutta ei sovitella, vaikka henkilö saisi tuloa
työttömyysajalta.
Myös palkkatuetussa työssä olevalla henkilöllä voi olla oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen,
jos kyseessä on osa-aikatyö. Palkkatukityötä voidaan rahoittaa työllisyysmäärärahoista,
työmarkkinatuki-määrärahoista tai ESR-määrärahoista. Työttömyysetuutta maksetaan
soviteltuna 1.1.2014 lukien, vaikka työnhakija on palkattu osa-aikatyöhön tuella, jota rahoitetaan
työmarkkinatukimäärärahoista.
TTL 7 luvun 1 §:n 2 momentti on voimassa 31.12.2013 saakka, johon asti henkilöllä ei
ole oikeutta työttömyysetuuteen (so. työttömyyspäivärahaan tai työmarkkinatukeen) siltä
ajalta, jolta hänen työnantajalleen maksetaan korkeinta korotettua palkkatukea tai muuta
työmarkkinatukimäärärahoista rahoitettua palkkatukea. Henkilöllä ei näissä tilanteissa ole
oikeutta soviteltuun työttömyysetuuteen niin kauan kuin työmarkkinatukimäärärahoista rahoitettu
tukityö jatkuu, vaikka kyseinen työ olisikin osa-aikatyötä. Kela saa tiedon korkeimman korotetun
palkkatuen tai muun työmarkkinatukimäärärahoista rahoitetun palkkatuen maksamisesta
työvoimapoliittisesta lausunnosta.
31.12.2012 asti voimassa olleen lain mukaan, jos palkkatuki maksetaan
työmarkkinatukimäärärahojen sijasta ESR-määrärahoista tai työllisyysmäärärahoista, voidaan
sovitel¬tua työttömyysetuutta maksaa edellyttäen, että työttömyysetuuden saamisen muut
edellytykset täyttyvät. Soviteltua työttömyysetuutta voidaan tällöin maksaa myös siinä tilanteessa,
että ESR-rahoitteinen palkkatuki on korkeinta korotettua palkkatukea. Asian tutkiminen kuuluu
maksajan toimivaltaan. Työ- ja elinkeinotoimisto merkitsee työvoimapoliittisen lausunnon tai
tiedotteen perusteluihin, mikäli kyseessä on ESR-määrärahoista rahoitettu palkkatuki.
130
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
1.1.2010 voimaan tulleen työttömyysturvalain väliaikaisen muutoksen myötä ne työntekijät, joiden
viikoittaista työaikaa on lyhennetty lomautuksen johdosta yhdellä tai useammalla kokonaisella
päivällä viikossa, eivät ole sovittelun piirissä, vaan heille maksetaan kokonaan työttömiltä päiviltä
täysi työttömyysetuus. 1.1.2012 voimaan tulevalla lailla puolestaan säädetään pysyvästi siitä, että
lyhennetyltä työviikolta maksettavaa työttömyysetuutta ei sovitella. Uuden TTL 4 luvun 1 a §:n
mukaan, jos koko-aikatyötä tehneen henkilön viikoittaista työaikaa on lyhennetty lomautuksen,
lomautukseen rinnastettavan syyn, sääesteen tai muiden henkilöiden työtaistelutoimenpiteen
vuoksi yhdellä tai useammalla kokonaisella päivällä, työttömyysetuus maksetaan kokonaan
työttömiltä päiviltä ottamatta huomioon työssäolopäiviltä saatua palkkaa. Työttömyysetuuden
maksamisesta lyhennetyltä työviikolta kerrotaan lisää kappaleessa "Viikoittaisen työajan
lyhentäminen"
Esimerkki 1
A on omaishoitaja ja saa tuloa osa-aikaisesta omaishoitotyöstään. Osa-aikaisesta työstä saatu
tulo sovitellaan vain, jos kyse on työsuhteessa tehdystä työstä. Koska omaishoitaja ei ole
työsuhteessa, vaan tekee työtä toimeksiantosopimuksen perusteella, omaishoidosta saatua
tuloa ei sovitella. Omaishoidosta saatua tuloa ei sovitella myöskään yritystoimintaa vastaavan
oman työn tulona, koska omaishoitotyötä ei tehdä ansaintatarkoituksessa. A:lle maksetaan täysi
työttömyysetuus edellyttäen, että hän on saanut esteettömän työvoimapoliittisen lausunnon.
Esimerkki 2
B on ennen työttömyyttään toiminut X Oy:n toimitusjohtajana omistaen yhtiöstä 10 %.
Työttömyysaikanaan hänellä on yhtiöstä osinkotuloa. Koska tulo ei ole ansaittu TTL 1
luvun 6 §:n tarkoittamassa yrittäjäasemassa, tuloa ei sovitella. A:lle maksetaan täysi
työttömyysetuus edellyttäen, että hän on saanut esteettömän työvoimapoliittisen lausunnon. Jos
B:n omistusosuus olisi ollut 15 % tai suurempi, hän olisi täyttänyt 6 §:n yrittäjämääritelmän ja
osinkotulo olisi soviteltu.
1.8.3.1.1. Osa-aikatyö
Osa-aikatyötä tekevällä henkilöllä on oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen. Osa-aikatyöllä
tarkoitetaan työtä:
• joka tehdään työ- tai virkasuhteessa ja
• jossa työaika on enintään 80 % (31.12.2011 asti 75 %) alalla sovellettavasta kokoaikaisen
työntekijän enimmäistyöajasta.
Jos alalla ei ole määritelty kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöaikaa, työaikaa verrataan
työsopimuslain mukaiseen enimmäistyöaikaan, joka on kahdeksan tuntia päivässä ja 40 tuntia
viikossa. Jos viikoittainen työaika on enintään 80 % (31.12.2011 asti 75 %) 40 tunnista, kyseessä
on osa-aikatyö.
Jos työsopimuksessa sovittu työaika on enintään 80 % (31.12.2011 asti 75 %) kokoaikaisen
työntekijän enimmäistyöajasta, työtä pidetään sovitteluperusteen kannalta osa-aikaisena, vaikka
työaika välillä ylittäisikin työaikarajan.
Esimerkki 1
C tekee työsopimuksen toistaiseksi voimassa olevasta osa-aikatyöstä. Sopimuksen mukainen
työaika on enintään 80 % kokoaikatyöntekijän enimmäistyöajasta. Joinakin viikkoina C:n työaika
ylittää 80 %. Ajoittaisesta työajan ylityksestä huolimatta työtä pidetään sovitteluperusteen
131
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
kannalta osa-aikatyönä. Työstä saatu tulo sovitellaan TTL 4 luvun 1 §:n 1 kohdan perusteella,
edellyttäen, että työaikaraja ei ylity. (TTL 1290/2002 4 luku 3 §)
Soviteltua päivärahaa voidaan maksaa työosuuskunnassa työskentelevälle henkilöille vain
tilanteissa, joissa osuuskunta itse harjoittaa liiketoimintaa ja tarjoaa omissa nimissään oman
alansa palveluita. Osuuskunta vastaanottaa tilaukset ja työt sekä ohjaa työt omien osakkaiden
tai palkkaamiensa työntekijöiden tehtäväksi. Työn tulee olla työsuhteessa tehtävää työtä, jolloin
työnantajalla pitää olla mahdollisuus valvoa työaikaa. Työaika ei saa ylittää 80 % kokoaikatyön
työajasta. Jos osuuskunta ainoastaan välittää tietoa työtilaisuuksista tai huolehtii jäsentensä
tekemään työhön liittyvästä markkinoinnista, laskutuksesta ja kirjanpidosta, ei työntekijän ja
osuuskunnan välille synny työsuhdetta eikä kyse ole työntekijänä tehdystä työstä. Tällöin
soviteltua työttömyysetuutta ei ole perusteita maksaa palkansaajana tehdyn työn perusteella. Sen
sijaan sovittelu voi tulla kyseeseen henkilön sivutoimisena yrittäjänä tai omaa työtä tekemän työn
perusteella.
Kun asiakkaan toimittamista palkkalaskelmista on pääteltävissä, että kyseessä on osuuskunnan
tai muun laskuttajan suorittama laskutuspalvelu asiakkaan puolesta, pyydetään TE-toimistosta
lausunto asiakkaan työskentelystä (onko kyse palkansaajana, sivutoimisena yrittäjänä vai
omana työnä tehdystä työstä). Jos TE-toimiston antaman lausunnon perusteella työ tehdään
palkansaajana, asiakasta pyydetään toimittamaan työsopimus ja selvitys tehdyistä työtunneista ja
selvitys työnantajan eli työn teettäjän mahdollisuudesta työajan seurantaan.
Osa-aikatyönä pidetään paitsi alun perin osa-aikaiseksi sovittua työtä, niin myös työtä, jonka
työnantaja on työsopimuslain perusteella yksipuolisesti ja pysyvästi osa-aikaistanut. Jos kyse on
määräaikaisesta osa-aikaistamisesta, oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen perustuu työajan
lyhentämiseen lomautuksella. (TTL 1290/2002 4 luku 1 § 2 kohta)
Jos työsuhteen osa-aikaisuus perustuu työntekijän aloitteeseen tai työntekijän ja työnantajan
väliseen sopimukseen, kyse ei ole osa-aikatyöstä. Oikeutta soviteltuun työttömyysetuuteen ei
tällöin ole. (TTL 1290/2002 4 luku 1 § 1 kohta)
Esimerkki 2
A on kokoaikaisessa työsuhteessa työnantaja B:hen. A jää 1.5.2004 alkaen osittaiselle
hoitovapaalle. Hoitovapaan aikana hänen työaikansa on 30 tuntia viikossa. Koska kyse on
A:n aloitteesta tapahtuneesta työajan lyhentämisestä, hänellä ei ole oikeutta soviteltuun
työttömyysetuuteen hoitovapaan johdosta alennetun työajan perusteella.
Osittaisella hoitovapaalla olevalle henkilölle saattaa kuitenkin syntyä oikeus soviteltuun
työttömyysetuuteen sillä perusteella, että työnantaja osa-aikaistaa hänen työsuhteensa
hoitovapaan aikana. Oikeuden syntyminen edellyttää, että osa-aikaistaminen lyhentää osittaisen
hoitovapaan johdosta jo lyhennettyä työaikaa.
Esimerkki 3
A:n tekemän kokoaikatyön työaika on 36 tuntia 15 minuuttia viikossa. A jää osittaiselle
hoitovapaalle ja hänen työaikansa alenee 30 tuntiin viikossa. Hoitovapaan aikana työnantaja osaaikaistaa A:n työsuhteen 25 tuntiin viikossa. Koska osa-aikaistaminen alentaa A:n hoitovapaan
johdosta alennettua 30 tunnin viikkotyöaikaa, sovitteluperuste on olemassa. Koska A:n osaaikaistetun työsuhteen työaika 25 tuntia on enintään 80 % hänen kokoaikaisesta työajastaan 36
tuntia 15 minuuttia, hänellä on oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen TTL 4 luvun 1 §:n 1 kohdan
perusteella.
132
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
1.8.3.1.2. Lomauttaminen/työtaistelutoimenpide
Työtaistelutoimenpide
Henkilöllä, jonka päivittäistä työaikaa on lyhennetty lomautuksen tai lomautukseen rinnastettavan
syyn johdosta, on oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen.
Lomautuksella tarkoitetaan työnantajan suorittamaa taloudellisiin ja tuotannollisiin syihin
perustuvaa lomautusta. Jotta soviteltua etuutta voidaan maksaa lomautuksen ajalta, lomautuksen
on siis perustuttava tuotannollisiin ja taloudellisiin syihin. Sen sijaan ei ole merkitystä sillä, onko
kyseessä työnantajan yksipuolisesti tekemä lomautus vai lomautus, joka perustuu työntekijän ja
työnantajan väliseen sopimukseen. (TTL 1290/2002 1 luku 5 § 6 kohta)
Koska Kelan mahdollisuudet lomautuksen perusteiden tutkimiseen ovat rajalliset, tulee soviteltu
työttömyysetuus evätä lomautustapauksissa ainoastaan silloin, kun on ilmeistä, ettei kyseessä ole
taloudellisiin ja tuotannollisiin syihin perustuva lomautus.
Lomautukseen rinnastettavana syynä pidetään työnteon ja palkanmaksun keskeytymistä
kokonaan työpaikkaa kohdanneen tulipalon, poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai muun
sen kaltaisen työntekijästä ja työnantajasta riippumattoman syyn vuoksi. Lisäksi lomautukseen
rinnastettavana syynä pidetään työnteon ja palkanmaksun keskeytymistä työsopimuksen
ehdon takia tai virasta pidättämisen tai muun sitä vastaavan työnantajan yksipuolisen toimen
vuoksi. Lomautukseen ei kuitenkaan rinnasteta tilannetta, jossa virasta pidättäminen johtuu
virkasuhteessa olevan kieltäytymisestä hänen terveydentilaansa koskevista tarkastuksista tai
tutkimuksista tai terveydentilatietojensa antamisesta. Työ- ja elinkeinotoimisto antaa sitovan
lausunnon lomautukseen rinnastettavan syyn olemassaolosta.
Työajan lyheneminen
Työttömyysturvajärjestelmä tuntee kolme erilaista lomautustapaa: kokoaikainen lomautus,
lomautus viikoittaista työaikaa lyhentämällä ja lomautus päivittäistä työaikaa lyhentämällä.
Lomautustilanteissa soviteltua työttömyysetuutta maksetaan vain silloin, kun kyse on
lomautuksella toteutetusta päivittäisen työajan lyhentämisestä. Jos henkilö lomautetaan kokonaan,
hänen oikeutensa työttömyysetuuteen määräytyy samoin perustein kuin kokonaan työttömällä
ja hänelle maksetaan täyttä työttömyysetuutta lomautusajalta. Jos henkilön viikoittaista työaikaa
lyhennetään yhdellä tai useammalla kokonaisella päivällä, etuus maksetaan lomautuspäiviltä
täytenä ilman sovittelua. Lue lisää työttömyysetuuden maksamisesta lyhennetyltä työviikolta
kappaleesta "Viikoittaisen työajan lyhentäminen").
Kokoaikaisena lomautuksena pidetään yhdenjaksoisesti vähintään yhden kalenteriviikon kestävää
lomautusta. Kalenteriviikkona pidetään aikaa maanantaista perjantaihin. Jos alalla tehdään
yleisesti työtä ja/tai maksetaan palkkaa myös viikonloppuisin, kalenteriviikolla tarkoitetaan aikaa
maanantaista sunnuntaihin.
Esimerkki 1
A lomautetaan maanantaista seuraavan viikon tiistaihin. Koska lomautus kestää yhdenjaksoisesti
vähintään kalenteriviikon, kyse on kokoaikaisesta lomautuksesta ja A:lle maksetaan lomautuksen
ajalta täyttä työttömyysetuutta.
Esimerkki 2
C lomautetaan ns. vuoroviikkolomautuksella. Hän on joka toinen viikko lomautettu ja joka
toinen viikko kokoaikatyössä. Koska lomautusjaksot kestävät yhdenjaksoisesti kalenteriviikon,
133
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
kyse on kokoaikaisesta lomautuksesta. Lomautusviikkojen ajalta C:lle maksetaan täyttä
työttömyysetuutta. Työviikkojen ajalta oikeus etuuteen evätään työvoimapoliittisella perusteella
(ei työtön). (TTL 1290/2002 2 luku 1 §)
Esimerkki 3
Ravintola-alalla työskentelevä D lomautetaan maanantaista perjantaihin. Hän tekee työtä
kyseisen viikon lauantaina. Koska ravintola-alalla työtä tehdään yleisesti myös viikonloppuisin,
kalenteriviikolla tarkoitetaan D:n tapauksessa aikaa maanantaista sunnuntaihin. Kyse ei ole
kokoaikaisesta lomautuksesta, vaan viikoittaisen työajan lyhentämisestä.
Myös osittaisella hoitovapaalla olevan henkilön työaikaa voidaan lyhentää lomautuksella. Tällöin
oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen syntyy, jos lomautus lyhentää osittaisen hoitovapaan
johdosta jo lyhennettyä työaikaa.
Esimerkki 4
A:n tekemän kokoaikatyön työaika on 36 tuntia 15 minuuttia viikossa. A jää osittaiselle
hoitovapaalle ja hänen työaikansa alenee 30 tuntiin viikossa. Hoitovapaan aikana työnantaja
lyhentää A:n työaikaa lomautuksella 25 tuntiin viikossa. Koska lomautus alentaa A:n hoitovapaan
johdosta alennettua 30 tunnin viikkotyöaikaa, sovitteluperuste on olemassa. Koska A:n
lomautuksella alennettu työaika 25 tuntia on enintään 75 % hänen kokoaikaisesta työajastaan
36 tuntia 15 minuuttia, hänellä on oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen lomautuksen ajalta TTL
4 luvun 1 §:n 2 kohdan perusteella.
Työtaistelutoimenpide
Henkilöllä, jonka työnteko on estynyt sellaisen työtaistelutoimenpiteen vuoksi, jolla ei pyritä
vaikuttamaan hänen työehtoihinsa tai -oloihinsa, on oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen.
Sovitteluperuste (TTL 4 luvun 1 § 1, 2, 3 tai 4 kohta) määräytyy sen mukaan, mitä työtä hän oman
työnsä keskeytysaikana tekee (osa-aikatyö, satunnainen kokoaikatyö, yritystoiminta).
Jos henkilön työnteko on estynyt työtaistelutoimenpiteen takia yhdeksi tai useammaksi
kokonaiseksi päiväksi viikossa, ei etuutta sovitella, vaan työttömyyspäiviltä maksetaan täysi
työttömyysetuus. Lue lisää kappaleesta Viikoittaisen työajan lyhentäminen.
Esimerkki 5
A työskentelee rakennustyömaalla, jossa työnteko on keskeytynyt työnseisauksen vuoksi. A
ei kuulu työriidan osapuolena olevaan työntekijäjärjestöön, mutta hän tekee samaa työtä, kuin
lakossa olevat työntekijät. Lakolla voidaan katsoa pyrittävän vaikuttamaan myös A:n työehtoihin
ja -oloihin. A ei ole oikeutettu työttömyysetuuteen työnteon estymisen ajalta.
1.8.3.1.2.1. Viikoittaisen työajan lyhentäminen
Lyhennetty
työviikko ja sovittelu
Sovittelujakso alkaa
viimeistään 31.12.2011
Sovittelujakso alkaa
1.1.2012 tai sen jälkeen
Työttömyysturvalakia muutettiin 1.1.2010 voimaan tulleella lainmuutoksella väliaikaisesti siten,
että niissä tilanteissa, joissa työntekijän työaikaa on lyhennetty lomautuksen johdosta yhdellä tai
useammalla päivällä viikossa, työttömyysetuutta ei makseta soviteltuna, vaan kokonaan työttömiltä
134
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
päiviltä maksetaan täysi työttömyysetuus (TTL 4 luku 4 a §). Niiltä päiviltä, joina henkilö ei ole
lomautettu, hänellä ei ole oikeutta etuuteen. Väliaikainen lainmuutos on voimassa 31.12.2011 asti.
1.1.2012 voimaan tulleella lainmuutoksella lyhennettyä työviikkoa koskeva sääntely on
säädetty pysyväksi. Uuden TTL 4 luvun 1 a §:n mukaan, jos kokoaikatyötä tehneen työnhakijan
viikoittaista työaikaa on lyhennetty lomautuksen, lomautukseen rinnastettavan syyn tai muiden
henkilöiden työtaistelutoimenpiteen johdosta yhdellä tai useammalla päivällä viikossa tai jos
työajan lyhentyminen johtuu sääesteestä, työttömyysetuutta ei sovitella. Työttömyysetuus
maksetaan kokonaan työttömiltä päiviltä täytenä eli ottamatta huomioon työssäolopäiviltä saatua
palkkaa. Mahdolliset vähentävät sosiaalietuudet tai tarveharkinnan / vanhempien tulot voivat
kuitenkin vähentää lomautuspäiviltä maksettavan työttömyysetuuden määrää.Täysiltä työpäiviltä
työttömyysetuutta ei makseta ollenkaan.
Lomautukseen rinnastettavana syynä pidetään työnteon ja palkanmaksun keskeytymistä
kokonaan työpaikkaa kohdanneen tulipalon, poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai muun
sen kaltaisen työntekijästä ja työnantajasta riippumattoman syyn vuoksi. Lisäksi lomautukseen
rinnastettavana syynä pidetään työnteon ja palkanmaksun keskeytymistä työsopimuksen
ehdon takia tai virasta pidättämisen tai muun sitä vastaavan työnantajan yksipuolisen toimen
vuoksi. Lomautukseen ei kuitenkaan rinnasteta tilannetta, jossa virasta pidättäminen johtuu
virkasuhteessa olevan kieltäytymisestä hänen terveydentilaansa koskevista tarkastuksista tai
tutkimuksista tai terveydentilatietojensa antamisesta.
Henkilöllä on oikeus työttömyysetuuteen työtaistelutoimenpiteen ajalta on vain silloin, kun
työtaistelutoimenpiteellä ei pyritä vaikuttamaan hänen työehtoihinsa tai -oloihinsa.
Sääesteellä tarkoitetaan rakennus- tai metsäalalla tapahtuvaa työnteon estymistä, joka johtuu
yksinomaan ja välittömästi pakkasesta. (TTL 1290/2002 1 luku 5 § 12 kohta) Jos työnteko estyy
pakkasen johdosta muulla kuin rakennus- tai metsäalalla tai se estyy muiden luonnonolosuhteiden
johdosta, työnteon estymistä pidetään viikoittaisen työajan lyhentämisenä lomautuksella.
Sääesteen takia työnteosta estyneistä henkilöistä ei anneta työvoimapoliittista lausuntoa, vaan
heihin sovelletaan ryhmälomautettuja henkilöitä koskevaa menettelyä.
Etuuden maksaminen lyhennetyltä työviikolta edellyttää, että henkilön palkkaa on alennettu
työajan lyhentämistä vastaavasti. Työttömyysetuutta ei makseta myöskään silloin, jos työnantajalla
on velvollisuus maksaa palkkaa lyhennysajalta, vaikkei tämä sitä maksa.
Lisäksi edellytyksenä työttömyysetuuden maksamiselle lyhennetyltä työviikolta on se, ettei
työntekijän työaika kalenteriviikon tarkastelujaksolla ylitä 80 prosenttia alalla sovellettavasta
kokoaikaisen työntekijän työajasta. Jos alalla ei ole työehtosopimusta, vertailu tehdään työaikalain
mukaiseen säännölliseen työaikaan.
Lyhennettyä työviikkoa koskevaa sääntelyä sovelletaan vain, kun kyse on kokoaikatyötä tekevästä
henkilöstä. Jos henkilö on lomautettu osa-aikatyöstä, häneen sovelletaan sovittelua koskevia
säännöksiä.
Esimerkki 1
Kokoaikatyötä tekevä A on lomautettu viikoittaista työaikaa lyhentämällä siten, että hän
on töissä aina maanantaista keskiviikkoon ja lomautettuna torstain ja perjantain. A:n
viikoittainen työaika ei ylitä 80 % alalla sovellettavasta enimmäistyöajasta. Työttömyysetuutta
ei sovitella, vaan A:lle maksetaan työttömyysetuus torstailta ja perjantailta täytenä.
Työpäiviltä maanantaista keskiviikkoon A:lla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen.
Esimerkki 2
135
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
B tekee osa-aikatyötä 4 tuntia päivässä viitenä päivänä viikossa. B lomautetaan osaaikatyöstä siten, että hän on lomautettuna maanantait ja tiistait ja töissä keskiviikosta
perjantaihin 4 tuntia päivässä. Koska osa-aikatyöstä lomautettuihin henkilöihin ei
sovelleta TTL 4 luvun 1 a §:ää, maksetaan työttömyysetuus soviteltuna koko ajalta.
Sovittelujaksona käytetään tavanomaista sovittelujaksoa eikä tuloa muuteta laskennalliseksi.
Esimerkki 3
C on lomautettu kokoaikatyöstä siten, että hän on joka toisen viikon
kokonaan lomautettu. Joka toisen viikon C on lomautettu siten, että hän on
maanantain ja tiistain lomautettu ja töissä keskiviikon, torstain ja perjantaina.
Lomautus alkaa maanantaina 2.1.2012. Sovittelujaksona on neljä
kalenteriviikkoa. Ensimmäisen viikon C on kokonaan lomautettu.
Omavastuuaika on maanantai 2.1.2012 – tiistai 10.1.2012. Keskiviikolta, torstailta tai
perjantailta 11.–13.1.2012 etuutta ei makseta, koska C ei näinä päivinä ole lomautettu.
Kokonaan lomautetulta viikolta 16.–22.1.2012 etuus maksetaan täytenä. Neljänneltä viikolta
etuus maksetaan täytenä maanantailta 23.1.2012 ja tiistailta 24.1.2012. Keskiviikolta,
torstailta tai perjantailta etuutta ei makseta, koska C ei näinä päivinä ole lomautettu.
Lyhennetty työviikko ja sovittelu
Jos henkilön viikoittaista työaikaa on lyhennetty 1.1.2012 voimaan tulevan TTL 4 luvun 1 a §:n tai
31.12.2011 asti voimassa olevan TTL 4 luvun 4 a §:n johdosta, ei työttömyysetuutta sovitella.
Lyhennetyllä työviikolla oleva henkilö voi kuitenkin tulla sovittelun piiriin, jos hänellä on samaan
aikaan tuloa osa-aikatyöstä, satunnaisesta työstä taikka yritystoiminnasta tai omasta työstä.
Ratkaisutyössä sovellettava ohjeistus riippuu siitä, milloin sovittelujakso alkaa.
Sovittelujakso alkaa viimeistään 31.12.2011
Jos sovittelujakso alkaa 31.12.2011 tai sitä aikaisemmin, sovelletaan aiempaa ohjeistusta.
Käytettäväksi tulee erityinen sovittelujakso, koska niiltä päiviltä, joina henkilö ei ole lomautettu,
hänellä ei ole etuusoikeutta. Kokonaan työttömiltä päiviltä maksetaan täysi työttömyysetuus. Niiltä
lomautuspäiviltä, joina henkilöllä on tuloa osa-aikatyöstä tai yritystoiminnasta taikka omasta työstä
tai joina hän on lomautettu päivittäistä työaikaa lyhentämällä, maksetaan soviteltu etuus.
Laskennallisessa palkassa otetaan huomioon osa-aikatyöstä tai yritystoiminnasta taikka omasta
työstä saatu tulo. Ei-lomautetuilta päiviltä saatua tuloa ei oteta huomioon laskennallisessa
palkassa, koska nämä päivät eivät kuulu erityiselle sovittelujaksolle eikä henkilöllä ole oikeutta
etuuteen näiltä päiviltä. Päiväpalkan jakajaan otetaan mukaan sekä ne päivät, joina henkilölle
maksetaan täyttä työttömyysetuutta että ne päivät, joina henkilöllä on soviteltavaa tuloa.
Esimerkki 1
A on lomautettu siten, että hän on töissä tiistaista torstaihin ja kokonaan lomautettu maanantait
ja perjantait. A ottaa perjantaipäiviksi seitsemän tuntia kestävän osa-aikatyön. Alalla
sovellettava kokoaikaisen työntekijän työaika on 40 tuntia viikossa ja 8 tuntia päivässä.
Sovittelujakso on neljä peräkkäistä kalenteriviikkoa ajalla 12.12.2011–8.1.2012. Kun
sovittelujakso alkaa viimeistään 31.12.2011, on sovittelun työaikaraja 75 %. A:n työaika
kullakin kalenteriviikolla (8 h + 8 h + 8 h + 7 h = 31 h) ylittää 75 % alalla sovellettavasta
kokoaikaisen työntekijän työajasta, joten soviteltua työttömyysetuutta ei voida maksaa. A:n
136
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
työaika ei kuitenkaan millään kalenteriviikolla ylitä 80 % alalla sovellettavasta kokoaikaisen
työntekijän työajasta, joten maanantaipäiviltä A:lle maksetaan täysi työttömyysetuus.
Esimerkki 2
B on lomautettu siten, että hän on töissä tiistaista torstaihin ja kokonaan lomautettu maanantait
ja perjantait. B ottaa perjantaipäiviksi neljä tuntia kestävän osa-aikatyön. Alalla sovellettava
kokoaikaisen työntekijän työaika on 40 tuntia viikossa ja 8 tuntia päivässä. Sovittelujakso
on neljä peräkkäistä kalenteriviikkoa ajalla 19.12.2011–16.1.2012. Kun sovittelujakso alkaa
viimeistään 31.12.2011, on sovittelun työaikaraja 75 %. B:n työaika kullakin kalenteriviikolla (8 h
+ 8 h + 8 h + 4 h = 28 h) on alle 75 % alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän työajasta.
Käytetään erityistä sovittelujaksoa. Täysiltä työpäiviltä eli tiistailta, keskiviikoilta ja
torstailta B:lla ei ole etuusoikeutta. Kokonaan työttömiltä päiviltä eli maanantailta
etuus maksetaan täytenä. Perjantaipäiviltä etuus maksetaan soviteltuna.
Laskennallisessa palkassa otetaan huomioon perjantaipäivien osa-aikatyöstä
saatu tulo. Ei-lomautetuilta päiviltä eli tiistailta, keskiviikoilta ja torstailta saatua
tuloa ei oteta huomioon laskennallisessa palkassa. Päiväpalkan jakajaan otetaan
mukaan sekä maanantait, joina henkilölle maksetaan täyttä työttömyysetuutta
että perjantait, joina henkilölle maksetaan soviteltua työttömyysetuutta.
Tulee muistaa, että työttömyysetuuspäivien sekä työ-, omavastuu- ja korvauspäivien lukumäärä
voi kalenteriviikossa olla yhteensä enintään viisi. (TTL 3 luku 2 §)
Esimerkki 3
C on lomautettu maanantaista tiistaihin ja taas torstaista perjantaihin. Keskiviikkona hän ei ole
lomautettu. C tekee satunnaisen keikkatyön lauantaina ja sunnuntaina, joten hän tulee sovittelun
piiriin. C:lle maksetaan täysi työttömyysetuus kahdelta päivältä ja soviteltu etuus kahdelta
päivältä. Yhdeltä päivältä etuutta ei makseta lainkaan, koska hän ei ole tällöin lomautettu.
Sovittelujakso alkaa 1.1.2012 tai sen jälkeen
Jos sovittelujakso alkaa 1.1.2012 tai sen jälkeen, sovelletaan uutta ohjeistusta. Jos työnhakija saa
lyhennetyllä työviikolla tuloa myös osa-aikatyöstä tai alle kaksi viikkoa kestävästä kokoaikatyöstä
tai jos hänellä on tuloa yritystoiminnasta tai omasta työstä, hänelle maksetaan tällaiselta
kalenteriviikolta soviteltua työttömyysetuutta.
Jos henkilöllä on sovittelujaksolla yhdellä tai useammalla kalenteriviikolla täysin lomautettujen
päivien lisäksi joku sovitteluperuste ja muilla viikoilla ainoastaan täysiä lomautuspäiviä, hän on
sovitteluperusteen sisältävien viikkojen osalta sovittelun piirissä. Muiden viikkojen osalta etuus
maksetaan lomautuspäiviltä ilman sovittelua eikä täysiltä työpäiviltä makseta etuutta ollenkaan.
Jos sovitteluperuste esiintyy sovittelujakson kaikilla kalenteriviikoilla, maksetaan etuus soviteltuna
koko sovittelujaksolta.
Sovitteluperusteen sisältävien kalenteriviikkojen osalta käytetään erityistä sovittelujaksoa, työtulo
muunnetaan laskennalliseksi ja kyseisiltä viikoilta maksetaan soviteltua työttömyysetuutta.
Sovitellun etuuden määrässä otetaan huomioon myös soviteltavan kalenteriviikon täysiltä
työpäiviltä saatu tulo. Erityinen sovittelujakso on tällöin sen ajan mittainen, jolta henkilöllä on
oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen. Tavanomaista neljän viikon tai kuukauden sovittelujaksoa
137
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
lyhennetäänsitensillä ajalla, jona henkilö ei ole sovittelun piirissä eli ajalla jona hänellä on oikeus
täyteen työttömyysetuuteen tai jona hänellä ei ole etuusoikeutta.
Esimerkki 1
A lomautetaan 2.1.2012 alkaen siten, että hän on lomautettu maanantaista
keskiviikkoon ja töissä torstain ja perjantain. Sovittelujaksona käytetään neljää
kalenteriviikkoa. Neljännelle lomautusviikolle A ottaa keikkatyön tiistain lomautuspäivälle.
Omavastuuaika on maanantaista 2.1. – maanantaihin16.1.2012. Tiistailta 17.1. ja keskiviikolta
18.1. etuus maksetaan täytenä. Neljännen lomautusviikon A on sovittelun piirissä. Erityinen
sovittelujakso muodostetaan ajasta maanantai 23.1. – sunnuntai 29.1. Palkassa otetaan
huomioon sekä kokoaikatyöstä torstailta ja perjantailta maksettava palkka että tiistain
keikkatyöstä maksettava palkka. Palkka muunnetaan laskennalliseksi jakamalla neljänneltä
viikolta ansaittu palkka laskennallisten työpäivien lukumäärällä (5) ja kertomalla se luvulla 21,5.
Esimerkki 2
A:n lomautus jatkuu. Sovittelujakso on neljä kalenteriviikkoa maanantaista
30.1.2012 sunnuntaihin 26.2.2012. A jatkaa keikkatöiden tekemistä siten,
että hän tekee keikan keskiviikkona 1.2., maanantaina 13.2. ja tiistaina 14.2.
Viikot 30.1.–5.2.2012 ja 13.2.–19.2.2012 A on sovittelun piirissä. Käytetään erityistä
sovittelujaksoa, joka muodostetaan em. ajoista. Palkkana otetaan huomioon
kaikki kyseisiltä kalenteriviikoilta ansaittu palkka, sekä täysiltä työpäiviltä saatu
tulo että keikkatyöstä saatu tulo. Palkka muutetaan laskennalliseksi jakamalla
se laskennallisten työpäivien lukumäärällä (10) ja kertomalla luvulla 21,5.
Viikot 6.–12.2.2012 ja 20.–26.2.2012 A on uuden 1 a §:n piirissä. A:lle
maksetaan täysi etuus lomautuspäiviltä maanantaista keskiviikkoon. Torstailta
ja perjantailta etuutta ei makseta, koska A ei näinä päivinä ole lomautettu.
Esimerkki 3
B on lomautettu kokoaikatyöstä siten, että hän on joka toisen viikon kokonaan lomautettu.
Joka toisen viikon B on lomautettu siten, että hän on maanantain ja tiistain lomautettu
ja töissä keskiviikon, torstain ja perjantain. B ottaa tiistai-päiville keikkatyön. Koska
sovitteluperuste esiintyy sovittelujakson jokaisella kalenteriviikolla, ei TTL 4 luvun 1
a §:ää sovelleta lainkaan. Etuus maksetaan soviteltuna koko sovittelujakson ajalta.
Sovittelujaksona käytetään tavanomaista sovittelujaksoa eikä palkkaa muuteta laskennalliseksi.
Esimerkki 4
C on lomautettu kokoaikatyöstä siten, että hän on joka toisen viikon kokonaan lomautettu.
Joka toisen viikon C on lomautettu siten, että hän on maanantain ja tiistain lomautettu ja
töissä keskiviikon, torstain ja perjantain. Silloin tällöin C ottaa lomautuspäiville keikkatyön.
Sovittelujakso on 30.1.–26.2.2012. Viikon 30.1.–5.2.2012 C on kokonaan lomautettu. Viikolla 6.–
12.2.2012 C on lomautettu maanantain ja tiistain ja töissä keskiviikosta perjantaihin. Lisäksi C
tekee keikkatyön tiistaina 7.2. Viikon 13.–19.2.2012 C on jälleen kokonaan lomautettu. Viikolla
20.–26.2.2012 C on lomautettu maanantain ja tiistain ja töissä jälleen keskiviikosta perjantaihin.
138
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
Etuus maksetaan täytenä kokonaan lomautetulta viikolta 30.1.–5.2.2012. Koska C:llä on
soviteltavaa tuloa viikolla 6.–12.2.2012, on hän ko. kalenteriviikon aikana sovittelun piirissä.
Kokonaan lomautetulta viikolta 13.–9.2.2012 ja maanantailta ja tiistailta 20.–21.2.2012 etuus
maksetaan täytenä. Työpäiviltä 22.–24.2.2012 etuutta ei makseta, koska G ei ole lomautettu.
Kalenteriviikosta 6.–12.2.2012 muodostetaan erityinen sovittelujakso. Palkkana
otetaan huomioon sekä kalenteriviikolla tehdystä keikkatyöstä että kalenteriviikolla
tehdystä kokoaikatyöstä maksettu palkka. Palkka muutetaan laskennalliseksi
jakamalla se laskennallisten työpäivien lukumäärällä (5) ja kertomalla luvulla 21,5.
Esimerkki 5
D on lomautettu kokoaikatyöstä siten, että hän on joka toisen viikon kokonaan lomautettu.
Joka toisen viikon D on lomautettu siten, että hän on maanantain ja tiistain lomautettu
ja töissä keskiviikon, torstain ja perjantain. Silloin tällöin D tekee lisäksi keikkatöitä.
Sovittelujakso on 30.1.–26.2.2012. Viikon 30.1.–5.2.2012 D on kokonaan lomautettu. Viikolla
6.–12.2.2012 D on lomautettu maanantain ja tiistain ja töissä keskiviikosta perjantaihin.
Lisäksi D tekee keikkatyön lauantaina 11.2. Viikon 13.–19.2.2012 D on jälleen kokonaan
lomautettu, mutta hän tekee keikkatyötä lauantaina 18.2. ja sunnuntaina 19.2. Viikolla 20.–
26.2.2012 D on lomautettu maanantain ja tiistain ja töissä jälleen keskiviikosta perjantaihin.
Etuus maksetaan täytenä kokonaan lomautetulta viikolta 30.1.–5.2. Koska D:llä on soviteltavaa
tuloa viikolla 6.–12.2., on hän ko. kalenteriviikon aikana sovittelun piirissä. Myös viikko 13.–
19.2. sovitellaan, koska D:lla on tuloa keikkatöistä. Maanantailta ja tiistailta 20.–21.2. etuus
maksetaan täytenä. Työpäiviltä 22.–24.2. etuutta ei makseta, koska D ei ole lomautettu.
Kalenteriviikoista 6.–19.2. muodostetaan erityinen sovittelujakso. Palkkana
otetaan huomioon ko. aikana tehdystä keikkatyöstä ja kokoaikatyöstä
maksettu palkka. Palkka muutetaan laskennalliseksi jakamalla se
laskennallisten työpäivien lukumäärällä (10) ja kertomalla luvulla 21,5.
1.8.3.1.3. Satunnainen kokoaikatyö
Työn satunnaisuus
Yksi vai useampi kokoaikatyö
Satunnaista kokoaikatyötä tekevä henkilö on oikeutettu soviteltuun työttömyysetuuteen.
Kokoaikatyöllä tarkoitetaan työtä:
• joka tehdään työ- tai virkasuhteessa ja
• jossa työaika ylittää 80 % (31.12.2011 asti 75 %) alalla sovellettavasta kokoaikaisen
työntekijän enimmäistyöajasta. (TTL 1290/2002 1 luku 5 § 4 kohta)
Jos alalla ei ole määritelty kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöaikaa, työaikaa verrataan
työsopimuslain mukaiseen enimmäistyöaikaan, joka on kahdeksan tuntia päivässä ja 40 tuntia
viikossa. Henkilön viikoittaisen työajan ylittäessä 80 % (31.12.2011 asti 75 %) 40 tunnista,
kyseessä on kokoaikatyö.
Jos työsopimuksessa sovittu työaika on enintään 80 % (31.12.2011 asti 75 %) kokoaikaisen
työntekijän enimmäistyöajasta, työtä pidetään sovitteluperusteen kannalta osa-aikaisena, vaikka
työaika välillä ylittäisikin työaikarajan:
139
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
Esimerkki 1
A tekee työsopimuksen toistaiseksi voimassa olevasta osa-aikatyöstä. Sopimuksen
mukainen työaika on enintään 80 % kokoaikatyöntekijän enimmäistyöajasta. Kolmena
peräkkäisenä viikkona A:n työaika ylittää 80 %. Työajan ylityksestä huolimatta työtä pidetään
sovitteluperusteen kannalta kokonaisuudessaan osa-aikatyönä. Työstä saatu tulo sovitellaan
TTL 4 luvun 1 §:n 1 kohdan perusteella, edellyttäen, että 4 luvun 3 §:n työaikaraja ei ylity.
Työn satunnaisuus
Sovittelun piirissä on ainoastaan satunnainen kokoaikatyö. Satunnaisella kokoaikatyöllä
tarkoitetaan enintään kaksi viikkoa kestävää kokoaikatyötä. Kaksi viikkoa on esimerkiksi ajanjakso,
joka alkaa keskiviikkona, kestää koko seuraavan viikon ja päättyy sitä seuraavan viikon tiistaina.
Jos kokoaikatyö kestää yli kaksi viikkoa, soviteltua peruspäivärahaa ei makseta, vaan henkilölle
maksetaan täyttä työttömyysetuutta työn alkamiseen asti ja taas työn päättymisen jälkeen.
Kokoaikatyön ajalta työttömyysetuutta ei makseta lainkaan.
Esimerkki 2
A ottaa vastaa määräaikaisen kokoaikaisen työn, joka alkaa keskiviikkona, kestää
koko seuraavan viikon ja päättyy sitä seuraavan viikon tiistaina. Kyseessä on
enintään kaksi viikkoa kestävä kokoaikatyö, joten työstä saatu tulo sovitellaan.
Esimerkki 3
B ottaa vastaa määräaikaisen kokoaikaisen työn, joka alkaa keskiviikkona, kestää
koko seuraavan viikon ja päättyy sitä seuraavan viikon torstaina. Kyseessä on
yli kaksi viikkoa kestävä kokoaikatyö, joten työttömyysetuutta ei makseta työn
ajalta lainkaan. Ennen ja jälkeen työsuhteen maksetaan täysi työttömyysetuus.
Yksi vai useampi kokoaikatyö
Yhtenä kokoaikatyönä pidetään myös kahta tai useampaa samalle työnantajalle tehtyä
työsuhdetta, jos työsuhteet seuraavat välittömästi toisiaan.
Esimerkki 4
A solmii työnantaja B:n kanssa kokoaikaisen työsuhteen, joka kestää maanantaista
perjantaihin. Tämän jälkeen A ja B solmivat toisen kokoaikaisen työsuhteen
seuraavaksi kahdeksi kalenteriviikoksi. Koska lauantai ja sunnuntai eivät ole alalla
työpäiviä, työsuhteiden katsotaan seuranneen välittömästi toisiaan niiden välissä
olleesta viikonlopusta huolimatta. Sovittelun kannalta kyse on yhdestä, yli kaksi
viikkoa kestävästä kokoaikaisesta työsuhteesta, joka ei kuulu sovittelun piiriin.
Yhtenä kokoaikatyönä ei sen sijaan pidetä työsuhteita eri työnantajiin, vaikka ne seuraisivatkin
välittömästi toisiaan. Tällöin työsuhteet käsitellään erikseen ja työsuhteiden kestosta riippuen töistä
saadut tulot joko sovitellaan tai jätetään sovittelematta.
Esimerkki 5
C solmii työnantaja D:n kanssa kokoaikaisen työsuhteen, joka kestää maanantaista
perjantaihin. Tämän jälkeen C solmii työnantaja E:n kanssa toisen kokoaikaisen työsuhteen
140
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
seuraavaksi kahdeksi kalenteriviikoksi. Koska kyse on kahdesta eri työnantajasta, työsuhteita
ei pidetä yhtenä työsuhteena. Sovittelun kannalta kyse on kahdesta enintään kaksi viikkoa
kestävästä kokoaikaisesta työsuhteesta, jotka molemmat kuuluvat sovittelun piiriin.
Kokoaikatyönä ei pidetä useampaa samanaikaista, joko yhdelle tai useammalle työnantajalle
tehtävää osa-aikatyötä, vaikka työsuhteiden yhteenlaskettu työaika ylittäisikin 80 % (31.12.2011
asti 75 %) kokoaikatyöntekijän enimmäistyöajasta.
Esimerkki 6
A tekee jatkuvaa osa-aika työtä. Osa-aikatyönsä kestäessä hän ottaa vastaan toisen, kolme
viikkoa kestävän osa-aikatyön. Kahden osa-aikaisen työn yhteenlaskettu työaika ylittää 80 %
kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta. Työaikarajan ylityksestä huolimatta kyseessä
on sovitteluperusteen kannalta osa-aikatyö, josta saatu palkka sovitellaan TTL 4 luvun 1 §:n
1 kohdan perusteella edellyttäen, ettei 4 luvun 3 §:n tarkoittama 80 %:n työaikaraja ylity.
1.8.3.1.4. Yritystoiminnasta saatu tulo
Henkilöllä, jolla on tuloa yritystoiminnasta tai yritystoimintaa vastaavasta omasta työstä, on
oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen. Merkitystä ei ole sillä, onko tulo saatu ennen vai jälkeen
työttömyyden alkamista aloitetusta yritystoiminnasta.
Yritystulon sovittelu edellyttää, että tulo on saatu TTL 1290/2002 1 luku 6 §:ssä tarkoitetusta
yritystoiminnasta. Jos tulo saadaan muusta kuin 1 luvun 6 §:n tarkoittamasta toiminnasta, tuloa ei
sovitella TTL 4 luvun 1 §:n 4 kohdan perusteella.
Esimerkki 1
A on ennen työttömyyttään toiminut X Oy:n toimitusjohtajana omistaen yhtiöstä
10 %. Työttömyysaikanaan hänellä on yhtiöstä osinkotuloa. Koska tulo ei ole
ansaittu TTL 1 luvun 6 §:n tarkoittamassa yrittäjäasemassa, tuloa ei sovitella. A:lle
maksetaan täysi työttömyysetuus edellyttäen, että hän on saanut esteettömän
työvoimapoliittisen lausunnon. Jos A:n omistusosuus olisi ollut 15 % tai
suurempi, hän olisi täyttänyt 6 §:n yrittäjämääritelmän ja osinkotulo olisi soviteltu.
Työttömyysturvalakiin 1.1.2016 voimaan tulleen yrittäjämääritelmän muutoksen jälkeen
lähtökohtaisesti kaikki ansaintatarkoituksessa omaan lukuun tehtävä työ tehdään yrittäjänä.
Laajempi yrittäjämääritelmä kattaa täten siis 31.12.2015 asti omana työnä tehdyn työn.
Käytännön merkitystä tällä ei sovitteluoikeuden kannalta ole, sillä yritystoiminnan sivutoimisuus
voidaan todeta edelleen esimerkiksi TE-toimiston Y4-lausunnosta. Yrittäjämääritelmän
muutoksesta johtuen 1.1.2016 alkaen tehtävää omaa työtä ei enää lähtökohtaisesti tehdä
ansaintatarkoituksessa, joten tämän takia omasta työstä saatava tulo voi tulla ainoastaan
poikkeuksellisesti soviteltavaksi.
Soviteltavana yritystoiminnan tulona otetaan huomioon myös sellainen tulo, jonka henkilö
saa jo lopetetusta yritystoiminnasta. Tällaista tuloa ovat esimerkiksi vuosittain maksettavat
tekijänoikeuskorvaukset ja maatalousyrityksen lopettamiseen liittyvät, esim. usealle vuodelle
jaksotettavat karjanmyyntitulot. Myydystä maitokiintiöstä saatu tulo huomioidaan sen vuoden
tulona, jolloin maitokiintiön myyntiä koskeva kauppakirja on allekirjoitettu.
Esimerkki 2
141
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
B saa tekijänoikeuskorvauksia säveltämiensä kappaleiden radiosoitosta.
Tekijänoikeuskorvaukset maksetaan kahdesti vuodessa. Vaikka sävellystyö on työnhakijana
olevan B:n kertoman mukaan päättynyt, hänen saamansa tekijänoikeuskorvaukset
ovat soviteltavaa tuloa. Tekijänoikeuskorvaus kohdennetaan siten, että se jaetaan
maksamiskuukautta seuraaville kuudelle kuukaudelle. Jos tekijänoikeuskorvaus
maksettaisiin kerran vuodessa, se jaettaisiin maksamiskuukautta seuraaville 12 kuukaudelle.
Jos henkilö saa lopetetusta maatalousyrityksestä (lopettaminen = esteetön typo-lausunto)
yksinomaan pellonvuokratuloa, se katsotaan pääomatuloksi, eikä sitä oteta huomioon
soviteltavana tulona. Jos henkilö saa lopetetusta yritystoiminnasta pellonvuokratulon lisäksi
jotakin muuta maatalouden tulolähteen tuloa, kaikki tulot (myös pellonvuokra) otetaan sovittelussa
huomioon siltä osin, kuin ne ovat verotuksessa katsotut henkilön ansiotuloksi.
Palkanmaksu omasta työstä osuuskunnan tai muun yrityksen kautta
Työnhakija voi työllistyä omassa työssä tai sivutoimisena yrittäjänä ja laskuttaa tehdystä työstä
saatavan palkan osuuskunnan tai muun yrityksen kautta. Laskuttava yritys tai osuuskunta
antaa tehdystä työstä palkkatodistuksen, jossa työnantajaksi on merkitty esimerkiksi kyseinen
osuuskunta.
Kun asiakkaan toimittamasta palkkalaskelmasta on pääteltävissä, että kysymyksessä on
osuuskunnan tai muun laskutusyrityksen suorittama laskutuspalvelu asiakkaan puolesta,
pyydetään TE-toimistolta lausunto asiakkaan työskentelystä (onko kyse palkansaajana taikka
pää-, tai sivutoimisena yrittäjänä tehdystä työstä). Työvoimapoliittisen lausunnon perusteella
tehdään päätös asiakkaan oikeudesta työttömyysetuuteen ja mahdolliseen sovitteluun.
Jos TE-toimisto katsoo, että työ suoritetaan sivutoimisena yrittäjänä (lausunto Y4), pyydetään
asiakasta toimittamaan tuloselvitykset tehdystä työstä ja etuus sovitellaan. Jos TE-toimisto katsoo
asiakkaan päätoimiseksi yrittäjäksi (lausunto Y2) tai päätoimisesti omaa työtä tekeväksi (lausunto
Y3), annetaan asiakkaalle hylkäävä päätös päätoimisen yritystoiminnan harjoittamisen johdosta.
Ennen työttömyysturvalakiin 1.1.2016 voimaan tullutta yrittäjämääritelmän muutosta, osuuskunnan
tai muun yrityksen kautta tehty työ katsottiin usein omaksi työksi. Etenkin siirtymävaiheessa oma
työ voi edelleen esiintyä esimerkiksi TE-toimiston antamissa lausuntojen perusteluissa. Kela tutkii
kuitenkin itsenäisesti työn vaikutuksen sovitteluun.
Käytännössä osuuskunnan kautta työllistymisessä on kyse useimmiten yrittäjästä, jonka
yrittäjyys on luonteeltaan oman työpanoksen myymistä eikä varsinaisia yrityksen ylläpito- ja
hankintakustannuksia ole. Tällaisen henkilön esittämä ”palkkalaskelma” näyttää useimmiten
tavalliselta palkkalaskelmalta, mutta samaan työhön liittyvästä laskutusyrityksen tilityslaskelmasta
ilmenee mm. seuraavat seikat: arvonlisäveroton laskutus, vähennykset (esim. laskutusyrityksen
palveluprosentti), työnantajakulut, ennakonpidätyksen alaiset ansiot ja palkansaajan kulut.
Tuloselvityksissä on usein esitetty vähennykset, jotka omaa työtä tekevä saa tuloistaan tehdä ja
joita vastaavasti palkansaajalta ei vähennetä.
Perusperiaate sivutoimisesta yritystoiminnasta saatavien tulojen huomioimisessa sovittelussa on,
että tuloja arvioidaan mahdollisuuden mukaan edellisen vuoden verotettavan tulon perusteella.
Osalle sivutoimisista yrittäjistä edellisen kokonaisen vuoden tulon perusteella laskettu soviteltu
etuus on kuitenkin suositeltavampi, sillä silloin käytössä on koko vuoden tulo vähennyksineen. Jos
edellisen vuoden verotettavan tulon tietoja ei ole käytettävissä, tai verotustiedot ovat niin vanhoja,
että laskutusyrityksen palkkalaskelmista ilmenee paremmin asiakkaan ajantasainen tulotilanne,
voidaan sovittelussa käyttää laskutusyrityksen palkkalaskelmasta ilmenevää ennakonpidätyksen
alaista ansiota, johon ei sisälly työnantajakuluja, arvonlisäveroa, kirjanpitokuluja yms.
142
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
1.8.3.2. Sovittelujakso
Soviteltu työttömyysetuus määräytyy sovittelujakson työtulon perusteella. Sovittelujaksona
käytetään joko tavanomaista tai erityistä sovittelujaksoa.
Sovittelujakson käyttäminen
1.8.3.2.1. Tavanomainen sovittelujakso
Tavanomainen sovittelujakso on joko kuukausi tai neljän peräkkäisen kalenteriviikon jakso.
Kuukaudella tarkoitetaan joko kalenterikuukautta tai esimerkiksi aikaa tammikuun 15. päivästä
helmikuun 14. päivään.
Sovittelujakso valitaan sen mukaan, kumpi vaihtoehto on hakijan palkanmaksurytmin kannalta
sopivin. Jos palkka maksetaan kerran kuukaudessa, käytetään kuukauden sovittelujaksoa.
Jos palkka maksetaan kerran neljässä viikossa tai esim. kahden viikon välein, sovittelujaksona
käytetään neljän peräkkäisen kalenteriviikon jaksoa. Sovittelujakso ei voi koskaan olla pidempi,
kuin kuukausi tai neljä peräkkäistä kalenteriviikkoa.
1.8.3.2.2. Erityinen sovittelujakso
Tietyissä tilanteissa kuukauden tai neljän kalenteriviikon sovittelujakson käyttäminen ei ole
mahdollista. Tällöin käytetään tavanomaista sovittelujaksoa lyhyempää sovittelujaksoa (erityinen
sovittelujakso).
Erityistä sovittelujaksoa käytetään seuraavissa tilanteissa:
1) Erityistä sovittelujaksoa tulee käyttää aina, kun tavanomaiseen sovittelujaksoon sisältyy
ajanjakso, jonka ajalta henkilö ei ole oikeutettu täyteen tai soviteltuun työttömyysetuuteen.
Erityinen sovittelujakso muodostetaan niistä haku- ja maksujakson osista, joille työttömyysetuuden
maksamisen este ei ulotu.
Erityistä sovittelujaksoa tulee käyttää aina, kun tavanomaisen sovittelujakson alkuun, loppuun tai
keskelle osuu ajanjakso, jolta henkilöllä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen, esim:
•
•
•
•
•
•
yli kahden viikon kokoaikatyö;
80 % (31.12.2011 asti 75 %) työaikarajan ylittävä viikko;
omavastuu-, odotus- tai etuuden jaksotusaika;
koulutustukijakso;
sairausaika; tai
äitiys- tai isyysvapaa-aika.
Tällaisena aikana henkilö siirtyy työttömyysturvajärjestelmän ulkopuolelle, joten kyseiselle ajalle
ei voida kohdistaa myöskään sovittelujaksoa. Erityinen sovittelujakso muodostetaan niistä
tavanomaisen sovittelujakson osista, joille työttömyysetuuden saamisen estävä aika ei ulotu.
Jos tavanomaiselle sovittelujaksolle osuu ajanjakso, jolloin henkilöllä ei ole oikeutta
työttömyysetuuteen yksinomaan sen takia, että hänen työnhakunsa ei ole ollut voimassa,
käytetään aina tavanomaista kuukauden tai neljän kalenteriviikon sovittelujaksoa. Tämä siksi, ettei
työnhakija katkaisemalla työnhakunsa esim. keikkatyön ajaksi voisi välttyä työtulon sovittelulta.
Jos aikana, jona henkilön työnhaku ei ole voimassa, on olemassa muukin työttömyysetuuden
saamisen este, esim. lomakorvauksen jaksotus, käytetään kuitenkin erityistä sovittelujaksoa.
143
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
2) Erityistä sovittelujaksoa käytetään myös silloin, kun tavanomaiseen sovittelujaksoon sisältyy
sellaisia ajanjaksoja, joilta työnhakijalla on oikeus täyteen työttömyysetuuteen. Tätä sovelletaan
sovittelujaksoihin, jotka alkavat 1.1.2012 tai sen jälkeen. Muutos liittyy lyhennetyn työviikon
ja kokoaikaisen lomautuksen tilanteisiin, kun henkilöllä on oikeus lomautusajalta täyteen
työttömyysetuuteen. Sovittelujaksoa lyhennetään näitä ajanjaksoja vastaavasti.
Jos sovittelujaksolle sisältyy siis ajanjaksoja, joiden ajalta henkilöllä on oikeus täyteen
työttömyysetuuteen (lyhennetyn työviikon lomautuspäivät ja kokoaikainen lomautus), ja / tai
ajanjaksoja, joiden ajalta henkilöllä ei ole etuusoikeutta (esimerkiksi omavastuuaika, lyhennetyn
työviikon työpäivät tai kokoaikaisen lomautuksen työviikot), sovittelujaksoa lyhennetään näitä
ajanjaksoja vastaavasti. Tällöin erityinen sovittelujakso on sen ajan mittainen, jolta henkilöllä on
oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen.
Esimerkki 1
A tekee osa-aikatyötä 4 tuntia päivässä viitenä päivänä viikossa. Hänelle
maksetaan soviteltua työttömyysetuutta. A lomautetaan siten, että hän on joka
toisen viikon kokonaan lomautettu ja joka toisen viikon normaaliin tapaan osaaikatyössä 4 tuntia päivässä. Sovittelujakso on 30.1.–26.2.2012.
Kokonaan lomautetuilta viikoilta eli ajoilta 30.1.–5.2.2012 ja13.–19.2.2012 etuus
maksetaan täytenä. Niiltä viikoilta, joina A tekee osa-aikatyötä, eli viikoilta 6.–
12.2.2012 ja 20.–26.2.2012 A on sovittelun piirissä. Koska sovittelujaksolle
sisältyy ajanjaksoja, jolta A:lla on oikeus täyteen työttömyysetuuteen, käytetään
erityistä sovittelujaksoa. Erityinen sovittelujakso muodostetaan niistä viikoista,
joiden ajalta A:lla on oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen, eli viikoista 6.–
12.2.2012 ja 20.–26.2.2012. Näiltä viikoilta ansaittu palkka lasketaan yhteen ja
muutetaan laskennalliseksi jakamalla se laskennallisten työpäivien lukumäärällä
(10) ja kertomalla luvulla 21,5.
3) Erityistä sovittelujaksoa voidaan käyttää silloin, kun yli neljän viikon osa-aikatyö alkaa.
Yli neljän viikon osa-aikatyön alkaessa erityistä sovittelujaksoa voidaan käyttää vain siinä
tarkoituksessa, että sovittelujakso jatkossa vastaa paremmin henkilön palkanmaksurytmiä.
Erityistä sovittelujaksoa ei voida käyttää osa-aikatyön kestäessä tai sen päättyessä.
1.8.3.3. Työaikatarkastelu
Henkilöllä ei ole oikeutta soviteltuun työttömyysetuuteen, jos hänen työaikansa ylittää 80 % alalla
sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta. 80 % työaikarajaa sovelletaan,
jos henkilön sovittelujakso alkaa 1.1.2012 tai sen jälkeen. Jos sovittelujakso alkaa viimeistään
31.12.2011, työaikaraja on 75 %.
Jos alalla ei ole työehtosopimusta, jossa enimmäistyöajasta olisi sovittu, vertailu tehdään
työaikalain mukaiseen säännölliseen työaikaan, joka on kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40
tuntia viikossa.
Työaikaa ei tarkastella, jos sovittelu perustuu yritystoiminnasta tai sitä vastaavasta omasta työstä
saatuun tuloon. Kelan toimiston tulee kuitenkin seurata sivutoimisen yritystoiminnan työajan
kehittymistä. Jos toiminta laajenee olennaisesti, toimiston tulee pyytää työvoimaviranomaiselta
tarvittaessa lausuntoa siitä, voidaanko työnhakijaa edelleen pitää työttömänä.
144
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
1.8.3.3.1. Työaika
Työaikatarkastelussa otetaan huomioon henkilön tekemät todelliset työtunnit. Työaikana otetaan
huomioon myös työaikapankkiin säästetty ja sieltä nostettu työaika.
Ns. jaksotyössä todellisten työtuntien selvittämistä ei edellytetä.
Jaksotyöllä eli periodityöllä tarkoitetaan työtä, jossa työntekijällä ei ole kiinteää päivittäistä tai
viikoittaista työaikaa, vaan työaika tasoittuu sovitun tasoittumisjakson aikana tiettyyn tuntimäärään.
Jaksotyötä saadaan teettää vain työsopimuslain 7 §:ssä säännellyillä aloilla. Jaksotyötä
tehdään yleisesti aloilla, joilla vaaditaan ympärivuorokautista työntekoa, esim. poliisitoimessa ja
sairaaloissa. Jaksotyötä kutsutaan yleisesti myös periodityöksi tai epäsäännölliseksi vuorotyöksi.
Alat, joilla jaksotyötä saadaan teettää, ovat:
1) poliisi-, tulli-, posti-, tele-, puhelin- ja radiolaitokset, ei kuitenkaan näiden
laitosten kone- ja korjauspajat eikä rakennustyö;
2) sairaalat, terveyskeskukset, koko vuorokauden toimivat lasten päiväkodit,
kesäsiirtolat, huolto- ja muut vastaavat laitokset sekä vankilat;
3) henkilö- ja tavarankuljetukset, kanavat, kääntösillat ja lossit;
4) aluksen ja rautatievaunun lastaus- ja purkaustyö;
5) alusten koeajon aikana tehtävät työ;
6) maastossa tehtävä koneellinen metsä-, metsänparannus- ja puutavaran
lähikuljetustyö;
7) kotitaloustyö;
8) vartiointityö;
9) meijeriliikkeet;
10) majoitus- ja ravitsemisliikkeet; sekä
11) taide- ja huvittelulaitokset sekä elokuvien valmistamot ja tarkastamot, ei
kuitenkaan näiden laitosten työpajat.
Lisäksi aloja, joilla ei sovelleta työaikalakia ja joilla voidaan käyttää jaksotyötä, ovat:
1) työ, jota siihen kuuluvien tehtävien ja muutoin työntekijän aseman perusteella
on pidettävä yrityksen, yhteisön tai säätiön taikka sen itsenäisen osan
johtamisena tai tällaiseen johtamistehtävään välittömästi rinnastettavana
itsenäisenä tehtävänä;
2) työntekijät, jotka suorittavat uskonnollisia toimituksia evankelis-luterilaisessa
kirkossa, ortodoksisessa kirkkokunnassa tai muussa uskonnollisessa
yhteisössä;
3) työ, jota työntekijä tekee kotonaan tai muutoin sellaisissa oloissa, ettei voida
katsoa työnantajan asiaksi valvoa siihen käytettävän ajan järjestelyjä;
4) metsä-, metsänparannus- ja uittotyö ja näihin liittyvä työhön lukuun ottamatta
maastossa tehtävää koneellista metsä-, metsänparannus- ja puutavaran
lähikuljetustyötä;
5) perhepäivähoito;
6) työnantajan perheenjäsenten työ;
145
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
7) poronhoito;
8) kalastus ja siihen välittömästi liittyvä saaliin käsittely;
9) työ, jossa noudatettavasta työajasta on säädetty erikseen tai joka jonkin muun
työaikaa koskevan lain soveltamisalaan kuuluvana on siinä vapautettu työajan
rajoituksista; ja
10) puolustuslaitoksen virkamiesten eikä rajavartiolaitoksen virkamiesten työ.
Edellä lueteltuja töitä pidetään työttömyysetuuden sovittelussa jaksotyönä.
Kuukausipalkkaisessa jaksotyössä työaikana otetaan huomioon työsopimuksessa sovittu,
kuukausipalkan perusteena oleva keskimääräinen työaika. Muussa kuin kuukausipalkkaisessa
jaksotyössä työaikatarkastelussa työaikana otetaan huomioon työsopimuksessa sovittu
säännöllinen työaika. Sekä keskimääräisen, että säännöllisen työajan ylittävät työtunnit otetaan
huomioon todellisten työtuntien mukaan.
Provisiopalkkaisessa työssä sekä työssä, jota tehdään muualla kuin työnantajan tiloissa,
työnantajalla ei yleensä ole mahdollisuutta valvoa työntekijän työaikaa. Jos työaikaa ei voida
valvoa, työn osa-aikaisuutta ei voida todeta, eikä soviteltua työttömyysetuutta maksaa. Sovitellun
etuuden maksamiselle ei ole kuitenkaan estettä, jos hakija pystyy esittämään luotettavan
selvityksen työnantajan mahdollisuudesta valvoa hänen työaikaansa. Luotettavana selvityksenä
voidaan pitää esimerkiksi työnantajan ylläpitämää tai hyväksymää työaikaseurantaa, jonka
perusteella palkka maksetaan tai selvitystä siitä, että työ tehdään työnantajan toimitiloissa
etukäteen sovitun työajan puitteissa.
Opetusalalla enimmäistyöaikana pidetään yleensä opetusvelvollisuuden määrää.
Opetusvelvollisuus vaihtelee opetusalasta ja oppilaitoksesta riippuen tavallisimmin 16–
25 viikkotunnin välillä. Opetusvelvollisuuden määrä selviää yleensä joko kunnallisesta
opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksesta (OVTES) tai yksityisen opetusalan
työehtosopimuksesta. Jos opetusalalla ei ole opetusvelvollisuutta, työaikaa verrataan työaikalain
mukaiseen 40 viikkotuntiin. Tällöin henkilön tekemään työaikaan luetaan myös muut, kuin
varsinaiset opetustunnit.
Jos henkilöllä on työaikatarkastelujaksolla useampia soviteltavia työsuhteita, työsuhteissa tehdyt
työajat lasketaan yhteen. Jos kaikkiin työsuhteisiin sovelletaan samaa enimmäistyöaikaa, esim.
40 tuntia viikossa, yhteenlaskettua työaikaa verrataan tähän. Jos työajan tarkastelujaksoon
sisältyy työsuhteita, joihin sovelletaan toisistaan poikkeavia enimmäistyöaikoja, on työaikaedellytys
selvitettävä kunkin enimmäistyöajan osalta erikseen.
Esimerkki
X tekee kahta osa-aikatyötä. Osa-aikatyö A:n enimmäistyöaika on 37,5 tuntia viikossa ja
osa-aikatyö B:n 40 tuntia viikossa. X tekee neljän viikon tarkastelujaksolla osa-aikatyö A:ta
80 tuntia ja osa-aikatyö B:tä kahdeksan tuntia. Osa-aikatyö A:n työaika 80 tuntia on 53 %
enimmäistyöajasta 37,5 tuntia viikossa ja osa-aikatyö B:n työaika kahdeksan tuntia on 5 %:ia
enimmäistyöajasta 40 tuntia viikossa. Koska yhteenlaskettu työaika 58 % ei ylitä työaikarajaa
80 %, soviteltua työttömyysetuutta voidaan maksaa.
1.8.3.3.2. Työajan tarkastelujakso
Henkilön työaikaa verrataan enimmäistyöaikaan työajan tarkastelujaksolla. Tarkastelujakson
pituus riippuu sovitteluperusteesta. Jaksotyölle on säädetty oma työajan tarkastelujakso.
146
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
1.8.3.3.2.1. Osa-aikatyö ja satunnainen kokoaikatyö
Kun sovittelu perustuu osa-aikatyön tai enintään kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön tekemiseen
(TTL 4 luvun 1 §:n 1 ja 3 kohdat), työajan tarkastelujakso on sama kuin sovittelujakso; joko
tavanomainen sovittelujakso tai tätä lyhyempi erityinen sovittelujakso.
Erityisen sovittelujakson enimmäistyöaika saadaan jakamalla viikon enimmäistyöaika viidellä ja
kertomalla se sovittelujaksoon sisältyvien korvauspäivien määrällä.
Esimerkki
A työskentelee alalla, jossa enimmäistyöaika on 38 tuntia 15 minuuttia viikossa. A:n oma työaika
vaihtelee. Hän saa soviteltua työttömyysetuutta ja hänen tavanomainen sovittelujaksonsa
on kalenterikuukausi. Toukokuussa 2012 A on saanut sairauspäivärahaa 10.–24.5.,
joten hänelle joudutaan tekemään erityinen sovittelujakso ajoille 1.–9. ja 25.–31.5.2012.
Ajalla 1.–9.5. työtunteja on ollut 24 ja ajalla 25.–31.5. 30. Työtunteja on ollut erityisellä
sovittelujaksolla yhteensä 54. Erityisen sovittelujaksoon sisältyy 10 korvauspäivää. Erityisen
sovittelujakson enimmäistyöaika on siten 38,25 tuntia: 5 x 10 = 76,50 tuntia. Siitä 80 %
on 61,2 tuntia. Koska A:n työaika on erityisellä sovittelujaksolla (54 tuntia) on alle 80 %
alalla sovellettavasta enimmäistyöajasta, hänelle maksetaan soviteltua työttömyysetuutta.
1.8.3.3.2.2. Työajan lyhentäminen lomautuksella
Kun sovittelu perustuu päivittäisen tai viikoittaisen työajan lyhentämiseen lomautuksella tai
henkilön työnteon estymiseen toisten työntekijöiden lakon tai työsulun takia (TTL 4 luvun 1 §:n
2 kohta), työajan tarkastelujakso on kalenteriviikko. Kalenteriviikkokohtaista tarkastelujaksoa
käytetään silloinkin, kun työnhakija lomautuksen aikana ottaa vastaan muuta sovittelun piirissä
olevaa työtä, esim. enintään kahden viikon kestoisen kokoaikatyön.
1.8.3.3.2.3. Jaksotyö
Kuukausipalkkaisessa jaksotyössä työajan tarkastelujakso on kuukausi. Muussa kuin
kuukausipalkkaisessa jaksotyössä työajan tarkastelujakso on työajan tasoittumisjakso eli periodi.
Työaikarajan ylittäminen työaikaa tasoittumisjaksoittain tarkasteltaessa merkitsee sitä, että
hakijalla ei ole lainkaan oikeutta soviteltuun työttömyysetuuteen tasoittumisjakson ajalta.
Jaksotyössä säännöllinen työaika voidaan järjestää siten, että se on kolmen viikon pituisena
tasoittumisjaksona enintään 120 tuntia tai kahden viikon pituisena tasoittumisjaksona enintään
80 tuntia. Sovittelussa käytetään periodin pituisia työaikatarkastelujaksoja vain, jos kyse on
työaikalain 7 §:ssä luetelluista aloista tai aloista, joilla työaikalakia ei sovelleta. Alat on lueteltu
kappaleessa Työaika.
Jos työssä on sovittu edellä mainittua pidemmistä tasoittumisjaksoista, ei tätä työtä pidetä
sovittelussa jaksotyönä, vaan työaikaa tarkastellaan pääsäännön mukaisesti sovittelujaksoittain.
Tämä siksi, ettei Kela muussa tapauksessa voisi varmistua työaikarajojen alittumisesta
pitkien tasoittumisjaksojen ollessa kyseessä ennen kuin koko jakso olisi kulunut. Tämä
viivästyttäisi kohtuuttomasti etuuden maksamista. Kun kyse on tällaisista kahta tai kolmea viikkoa
pidemmistä tasoittumisjaksoista, verrataan todellisuudessa tehtyä työaikaa sovittelujaksoittain
alalla sovellettavaan kokoaikatyöntekijän työaikaan, joka saadaan, kun tasoittumisjakson
kokonaistyöaika jaetaan siihen sisältyvien viikkojen lukumäärällä.
147
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
1.8.3.4. Soviteltava tulo
Soviteltavana tulona otetaan huomioon työ- tai virkasuhteeseen perustuva palkka tai muu
ansiotulona pidettävä vastike, joka on saatu korvauksena työstä. Tällaisena vastikkeena
pidetään myös työaikapankkiin säästettyjä tai sieltä nostettuja ansioita. Pelastustoimintaan
osallistumisesta saatu tulo otetaan sovittelussa kuitenkin huomioon vain suojaosuuden ylittäviltä
osin. Yritystoiminnasta tai siihen rinnastettavasta omasta työstä saadusta tulosta otetaan
huomioon tulon ansiotulo-osuus.
Muusta kuin työ- tai virkasuhteesta tai yritystoiminnasta tai sitä vastaavasta omasta työstä saatua
tuloa ei sovitella. Esim. sosiaalihuoltolain mukaisesta omaishoitotyöstä tai perhehoitajalain
mukaisesta perhehoitotyöstä saatua tuloa ei sovitella osa-aikatyön tulona, koska työ ei perustu
työ- tai virkasuhteeseen. Omaishoidosta tai perhehoidosta saatua tuloa ei voida sovitella
myöskään omana työnä, koska kyseistä toimintaa ei harjoiteta ansaintatarkoituksessa.
Samalla perusteella myöskään tukihenkilötoiminnasta saatuja palkkioita ei sovitella. Omaistai perhehoitotyö voi kuitenkin olla niin työllistävää, että ettei omais- tai perhehoitajaa voida
katsoa työttömäksi työnhakijaksi. Kelan toimiston tulee tarvittaessa pyytää asiasta työja elinkeinotoimiston lausunto. Jos lausunto on esteetön, työttömyysetuus myönnetään
täysimääräisenä.
Myöskään kunnallisia, valtiollisia, kirkollisia tai muita julkisoikeudellisia luottamustoimia ei
tehdä työ- tai virkasuhteessa, joten niistä saatuja kokouspalkkiota tai muita tuloja ei sovitella.
Luottamustoimen vaatima työmäärä saattaa kuitenkin olla niin suuri, ettei sen hoitajaa voida
pitää työttömänä työnhakijana niinä päivinä, kun luottamustoimea hoidetaan (esim. lautamiehet
käräjäoikeuden istuntopäivinä). Näissäkin tilanteissa hakijan työttömyydestä tulee tarvittaessa
pyytää työvoimapoliittinen lausunto. Jos lausunto on esteetön, työttömyysetuus myönnetään
täysimääräisenä.
Henkilö voi saada luottamustoimen palkkioita myös yksityisoikeudellisesta yhteisöstä esimerkiksi
osakeyhtiön tai muun yksityisoikeudellisen yhteisön maksamina kokouspalkkioina, kiinteinä
kuukausipalkkioina tai muina vastaavina etuuksina. Silloin, kun palkkion maksaminen ei millään
tavalla liity henkilön ammattiin, työskentelyyn tai elinkeinon harjoittamiseen, kyse ei ole omasta
työstä eikä palkkioita sovitella.
Soviteltavasta tulosta on säädetty tarkemmin työttömyysetuutta määrättäessä huomioon
otettavasta tulosta annetun valtioneuvoston asetuksen 8 ja 9 §:ssä. Asetuksen 8 §:ssä luetellaan
ne tulot, jotka otetaan huomioon työttömyysetuutta soviteltaessa. Asetuksen 9 §:ssä luetellaan ne
tulot, joita sovittelussa ei oteta huomioon. Kumpikaan luettelo ei ole tyhjentävä.
Sovittelussa huomioon otettavat tulot
1.8.3.4.1. Tulo tavanomaisella sovittelujaksolla
Kun käytetään tavanomaista kuukauden tai neljän peräkkäisen kalenteriviikon sovittelujaksoa,
sovittelussa otetaan huomioon kaikki sovittelujakson tulot. Tulot otetaan huomioon siltäkin
sovittelujakson ajalta, jona henkilön työnhaku ei ole ollut voimassa. Ajalta, jona työnhaku ei
ole ollut voimassa, oikeus työttömyysetuuteen evätään työvoimapoliittisella perusteella (TTL
1290/2002 2 luku 1 §).
Tavanomaisella sovittelujaksolla tuloja ei koskaan muunneta laskennalliseksi, vaan huomioon
otetaan sovittelujakson todellinen tulo.
Sovittelutilanteita
148
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
1.8.3.4.2. Tulo erityisellä sovittelujaksolla
Kun käytetään tavanomaista sovittelujaksoa lyhyempää erityistä sovittelujaksoa, sovittelussa
otetaan huomioon vain erityisen sovittelujakson aikana saatu tulo. Tällöin sovitellaan ainoastaan
se tulo, joka on ansaittu siltä ajalta, jonne etuuden maksamisen este ei ulotu. Ajalta, jolta henkilö
ei ole oikeutettu työttömyysetuuteen tai jolta henkilö on oikeutettu täyteen työttömyysetuuteen,
ja joka on jätetty erityisen sovittelujakson ulkopuolelle, ei oteta huomioon mitään tuloja. Tällaisia
aikoja voivat olla esimerkiksi yli kaksi viikkoa kestävä kokoaikatyö, etuuden jaksotusaika,
sairausaika tms. Sovittelussa ei tällöin oteta huomioon tuloja, jotka on ansaittu esteen
voimassaoloaikana.
Erityisen sovittelujakson tulo on aina muutettava vastaamaan kuukausituloa. Laskennallinen
kuukausitulo saadaan kertomalla päiväpalkka luvulla 21,5. Päiväpalkka saadaan jakamalla työstä
saatu tulo sovittelujaksoon sisältyvien laskennallisten työpäivien lukumäärällä (viisi päivää / viikko).
Esimerkki
Osa-aikaista työtä tekevä A on hakenut työttömyysetuutta ajalta 1.–31.3.2004. Osa-aikatyön
palkka on kyseisenä ajanjaksona ollut 1 000 euroa. Osa-aikaisen työn ohessa A:lla on ollut yli
kaksi viikkoa kestävä kokoaikatyö ajalla 12.–27.3.2004. Kokoaikatyön palkka on ollut 850 euroa.
Yli kahden viikon kokoaikatyön ajalta A:lla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen, joten sovittelussa
on käytettävä erityistä sovittelujaksoa. Erityinen sovittelujakso koostuu ajoista 1.–11.3. ja 28.–
31.3.2004. Tältä ajalta A on palkkatodistuksen mukaan ansainnut osa-aikatyön palkkaa 700
euroa. Tämä erityisen sovittelujakson ajalta saatu osa- aikatyön palkka otetaan huomioon
soviteltavana tulona. Ajalta 12.–27.3. saatua kokoaikatyön palkkaa 850 euroa ja osa-aikatyön
palkkaa 300 euroa ei oteta huomioon.
Koska käytetään erityistä sovittelujaksoa, 700 euron tulo on muutettava vastaamaan
kuukausituloa. 700 euroa jaetaan päiväpalkan saamiseksi sovittelujakson laskennallisten
työpäivien määrällä (700 : 12 = 58,33 euroa / päivä). Päiväpalkka kerrotaan luvulla 21,5 (58,33 x
21,5 = 1 254,09 euroa). A:n työtulona käytetään laskennallista kuukausituloa 1 254,09 euroa.
Sovittelutilanteita
1.8.3.5. Tulojen kohdentaminen
Tulojen kohdentamisella tarkoitetaan sitä, mille ajanjaksolle työnhakijan työttömyysaikana saama
palkka- tai muu ansiotulo sovitellaan. Pääsäänöisesti tulo sovitellaan sille ajanjaksolle, jona tulo on
ansaittu (ansaintaperiaate). Poikkeuksellisesti tulo voidaan sovitella sen ajankohdan mukaisesti,
jona se on maksettu (maksuperiaate).
1.8.3.5.1. Ansaintaperiaate
Sovittelussa noudatetaan pääsääntöisesti ansaintaperiaatetta. Periaatteen mukaisesti sovittelussa
otetaan huomioon sovittelujakson aikana ansaittu tulo riippumatta siitä, milloin tulo on työnhakijalle
tosiasiallisesti maksettu.
149
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
1.8.3.5.2. Maksuperiaate
Tietyissä tilanteissa ansaintaperiaatteesta voidaan poiketa ja ottaa tulo huomioon sen
sovittelujakson tulona, jonka aikana se on maksettu (maksuperiaate).
Lomaraha otetaan huomioon sen sovittelujakson tulona, jonka aikana se on maksettu.
Osa-aikatyöhön tai enintään kaksi viikkoa kestäneeseen kokoaikatyöhön perustuva lomakorvaus
otetaan huomioon maksamisajankohdan tulona, jos henkilö on maksamisajankohtana sovittelun
piirissä. Yli kaksi viikkoa kestäneeseen kokoaikatyöhön perustuvaa lomakorvausta ei oteta
huomioon sovittelussa.
Maksuperiaatetta voidaan käyttää myös silloin, kun henkilölle maksetaan peruspalkan
ohessa edellisvuoden palkanlisiä. Tällaiset lisät voidaan ottaa huomioon maksuajankohdan
tulona. Poikkeaminen on mahdollista kuitenkin vain silloin, kun kyseessä on alalla vakiintunut
palkanmaksukäytäntö, johon työnhakija itse ei voi vaikuttaa.
Maksuperiaatetta sovelletaan myös jälkikäteen maksettaviin tulospalkkioihin tai
immateriaalioikeudellisiin tuloihin, kuten esimerkiksi tekijäoikeuskorvauksiin, lisenssimaksuihin
ja rojalteihin. Tällaiset tulot sovitellaan maksuperiaatteen mukaan sille ajanjaksolle, jonka
aikaiseen tulotasoon niiden katsotaan vaikuttavan. Siten esimerkiksi tulospalkkio kohdennetaan
maksamisesta eteenpäin sille jaksolle, joka kuluu seuraavan tulospalkkion maksamiseen. Toisin
kuin muiden sovitteluperusteiden kohdalla, sivutoimisesta yritystoiminnasta tai omasta työstä saatu
tulo voidaan sovitella myös silloin, kun tällaisesta toiminnasta kertyy tuloa toiminnan harjoittamisen
loppumisen jälkeen, vaikkei muuta sovitteluperustetta olisikaan olemassa.
Tekijänoikeuskorvausten sovittelu
Tekijänoikeuskorvaukset ovat luovan työn tekijälle maksettuja korvauksia siitä, että hänen
työnsä tulosta käytetään. Esimerkiksi liiketiloissa soitetusta taustamusiikista maksetaan Gramexkorvauksia. Suomessa toimii kuusi tekijänoikeusjärjestöä: Teosto, Kopiosto, Kuvasto, Sanasto,
Gramex ja Tuotos. Järjestöt maksavat tekijänoikeuskorvauksia tekijänoikeussuojan alaisista
teoksista, jotka voivat olla esimerkiksi kirjallisia teoksia, musiikkia (sanoitukset, sävellykset,
sovitukset), kuvataiteen teoksia, valokuvia, näyttämö- ja elokuvateoksia, tietokoneohjelmia tai
karttoja. Maksetut tekijänoikeuskorvaukset vaihtelevat suuruudeltaan.
Tekijänoikeuskorvaukset otetaan huomioon työttömyysetuuden sovittelussa maksuperiaatteen
mukaisesti, eli tulo huomioidaan sen sovittelujakson tulona, jonka aikana se on maksettu.
Työttömyysaikana maksettavat tekijänoikeuskorvaukset voidaan sovitella, vaikka niiden
perusteena oleva toiminta olisi jo loppunut.
Tekijänoikeusjärjestöt tilittävät korvauksia omien tilitysaikataulujensa mukaan yhden tai useamman
kerran vuoden aikana. Esimerkiksi Gramex tilittää korvaukset kerran vuodessa ja Teosto edelleen
pääsääntöisesti kaksi kertaa vuodessa. Tekijänoikeuskorvaukset sovitellaan maksamisajankohdan
mukaan sille ajalle, jolla korvauksen katsotaan vaikuttavan henkilön tulotasoon. Kahdesti
vuodessa maksettava korvaus kohdennetaan maksamisajankohtaa seuraavan kuukauden alusta
kuudelle kuukaudelle ja kerran vuodessa maksettu korvaus maksamisajankohtaa seuraavan
kuukauden alusta 12 kuukaudelle.
Esimerkki 1
A:n omistaman osakeyhtiö X:n toiminta on päättynyt. Vielä yritystoiminnan päättymisen
jälkeenkin Teosto maksaa tekijänoikeuskorvauksia X Oy:n toiminnasta. Korvaukset maksetaan
kaksi kertaa vuodessa. Vaikka korvauksien perusteena oleva toiminta on tapahtunut jo aiemmin
ja vaikka X Oy on jo lopettanut toimintansa, tekijänoikeuskorvaukset otetaan huomioon
A:n soviteltavana tulona. Ne sovitellaan maksamisperiaatteen mukaisesti kohdentamalla
150
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
korvaus sen maksukuukautta seuraaville kuudelle kuukaudelle. Jos kyseessä olisi kerran
vuodessa maksettava korvaus, se kohdennettaisiin korvauksen maksukuukautta seuraaville 12
kuukaudelle.
Jos näiden säännöllisten tilitysten lisäksi etuuden saajalle maksetaan myös epäsäännöllisiä
välitilityksiä (esimerkiksi ulkomaan käyttökorvauksia), jaksotetaan nämä välitilitykset aina
maksamisajankohtaa seuraavan kuukauden alusta kuudelle kuukaudelle. Jotta soviteltavan tulon
määrä huomioidaan oikein, on jaksotusten huolellinen dokumentointi OIWAan tärkeää.
Esimerkki 2
Gramex maksaa B:lle tekijänoikeuskorvauksia kerran vuodessa. Joulukuussa 2011 Gramex
maksaa B:lle 2400 euroa. B:lle maksetaan epäsäännöllisiä tekijänoikeuskorvaustilityksiä lisäksi
seuraavasti:
• 1.1.2012 maksetaan 1000 euroa.
• 1.4.2012 maksetaan 200 euroa.
• 1.7.2012 maksetaan 1000 euroa.
Tämän jälkeen tilityksiä ei ole.
Gramexin kerran vuodessa säännöllisesti maksettava korvaus jaksotetaan maksukuukautta
seuraaville 12 kuukaudelle eli ajalle 1.1.2012 – 31.12.2012. Epäsäännöllisesti maksettavat
välitilitykset kohdennetaan maksukuukautta seuraavalle kuudelle kuukaudelle seuraavasti:
• 1.1.2012 maksettu erä sovitellaan ajalle 1.2.2012 – 31.7.2012
• 1.4.2012 maksettu erä sovitellaan ajalle 1.5.2012 – 31.10.2012
• 1.7.2012 maksettu erä sovitellaan ajalle 1.8.2012 – 31.1.2013.
Soviteltava tulo on:
•
•
•
•
•
•
ajalla 1.1. – 31.1.2012 200 euroa/kk (2400 / 12 = 200)
ajalla 1.2. – 30.4.2012 366,67 euroa/kk (1000 / 6 = 166,67 + 200 = 366,67)
ajalla 1.5. – 31.7.2012 400 euroa/kk (200 / 6 = 33,33 + 166,67 + 200 = 400)
ajalla 1.8. – 31.10.2012 400 euroa/kk (1000 / 6 = 166,67 +33,33 + 200 = 400)
ajalla 1.11. – 31.12.2012 366,67 euroa/kk (166,67 + 200 = 366,67)
ajalla 1.1. – 31.1.2013 166,67 euroa/kk.
1.1.2014 lukien on tullut voimaan soviteltavien tulojen suojaosasäännös. (TTL 4 luku 5 §)
Suoja-osaa sovelletaan 1.1.2014 tai sen jälkeen maksettujen tekijänoikeuspalkkioiden
sovittelussa. Suoja-osa on sovittelujaksokohtainen. (ks. Määrän laskenta ja suoja-osa).
Esimerkki 3
Gramex on maksanut 15.2.2014 säveltäjä C:lle vanhoista julkaisuista päätilityksenä
(vuositilityksenä) yhteensä 1200 euroa. Lisäksi Gramex on 16.4.2014 maksanut C:lle
välitilityksenä (satunnaisena tulona) tekijänoikeuspalkkiota 300 euroa. Tämän jälkeen tilityksiä ei
ole vuonna 2014.
Kerran vuodessa tuleva suoritus jaksotetaan seuraavan kuukauden alusta 12 kuukaudelle ja
välitilitys puolestaan epäsäännöllisten tekijänoikeuskorvausten säännön mukaan jaksotetaan
seuraavan kuukauden alusta kuudelle (6) kuukaudelle.
15.2.2014 maksettu 1200 euroa jaksotetaan seuraavan 12 kuukauden ajalle 1.3.2014 –
28.2.2015 (100 euroa kullekin kuukaudelle). 16.4.2014 maksettu 300 euroa jaksotetaan 6
kuukauden ajalle 1.5. - 30.10.2014 (50 euroa kullekin kuukaudelle). Tekijänoikeuspalkkioiden
151
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
määrä ei ylitä jaksotettujen maksujen päällekkäisiltäkään osin (esimerkiksi toukokuussa yhteensä
150 euroa) suojaosan määrää (300 euroa). C saa työttömyysetuuden täysimääräisesti.
1.8.3.5.3. Tulojen jakaminen kahdelle sovittelujaksolle
Jos enintään kahden viikon kestoinen kokoaikatyö osuu kahdelle sovittelujaksolle, työstä saatu
tulo jaetaan ansaintaperiaatteen mukaisesti kummallekin sovittelujaksolle. Jos mahdollista,
jakaminen tehdään palkkatodistuksen perusteella. Jos palkkatodistuksesta ei käy ilmi, mikä osa
palkasta kohdistuu millekin sovittelujaksolle, palkka jaetaan laskennallisesti eli ansaittu palkka
jaetaan työpäivien lukumäärällä ja kohdennetaan sovittelujaksoille samassa suhteessa kuin
työpäivät.
Esimerkki
A on hakenut työttömyysetuutta ajalta 1.–31.3.2012. Hän on ollut kokoaikaisessa työssä ajalla
23.3.–5.4.2012 ja saanut palkkaa 1 000 euroa. Kokoaikatyön osuessa kahdelle sovittelujaksolle
työstä saatu tulo tulee jakaa niiden kesken. Koska A:n palkkatodistuksesta ei käy ilmi, miten
palkka jakautuu sovittelujaksoille, se täytyy jakaa laskennallisesti. Työstä saatu tulo jaetaan
päiväpalkan määrittämiseksi työsuhteeseen sisältyneillä 10 työpäivällä (1 000 : 10 = 100).
Päiväpalkka 100 euroa kerrotaan sovittelujaksoon 1.–31.3.2012 sisältyvillä kuudella työpäivällä,
joten tälle sovittelujaksolle tulosta kohdennetaan 600 euroa. Loput 400 euroa kohdennetaan
seuraavalle sovittelujaksolle.
1.8.3.6. Määrän laskenta ja suojaosa
1.1.2014 lukien soviteltu työttömyysetuus lasketaan siten, että etuus ja 50 % saadun tulon siitä
osasta, joka ylittää suoja-osan, voivat sovittelujakson aikana yhteensä nousta määrään, joka
etuutena muutoin olisi voitu maksaa.
Suoja-osan määrä on
1. 300 euroa kuukauden sovittelujakson aikana;
2. 300 euroa käytettäessä 4 §:n 2 mom. laskennallista tuloa ja
3. 279 euroa neljän peräkkäisen kalenteriviikon sovittelujakson aikana
31.12.2013 saakka soviteltu työttömyysetuus on laskettu siten, että etuus ja 50 % saadusta tulosta
ovat voineet sovittelujakson aikana nousta määrään, joka etuutena muutoin olisi voitu maksaa.
Jokainen sovittelujaksolla ansaittu euro on vähentänyt työttömyysetuuden määrää 50 senttiä.
Jos henkilö saa sovittelujaksolla vähennettävää sosiaalietuutta, työttömyysetuudesta vähennetään
ensin sosiaalietuus.
31.12.2013 saakka sosiaalietuudella vähennetystä työttömyysetuudesta vähenne¬tään 50 %
sovittelussa huomioon otettavasta tulosta.
1.1.2014 lukien sosiaalietuudella vähennetystä työttömyysetuudesta vähennetään 50 % saadun
tulon siitä osasta, joka ylittää suojaosan.
Jos sovittelu kohdistuu tarveharkintaiseen työmarkkinatukeen, työmarkkinatukea alennetaan
ensin tarveharkinnan perusteella, jonka jälkeen tarveharkinnalla alennetusta työmarkkinatuesta
vähennetään 50 % saadun tulon siitä osasta joka ylittää suoja-osan 1.1.2014 lukien.
152
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
Työttömyysetuuteen, jota maksetaan 1.1.2014 tai sen jälkeen, sovelletaan uusia suojaosasäännöksiä,
Suoja-osasäännöksiä sovelletaan kaikkiin ammattiryhmiin, ja kaikkiin työttömyysetuuksiin.
Erityistä sovittelujaksoa tai laskennallista työtuloa käytettäessä tulo muutetaan ensi
laskennalliseksi työtuloksi, josta huomioidaan sovittelusta se osa, joka ylittää 300 euroa. Jos
henkilön erityisen sovittelujakson laskennallinen työtulo jää alle suojaosan, sovittelujaksolta
maksetaan muiden edellytysten täyttyessä täysi päiväraha.
Kelan järjestelmä laskee automaattisesti muutoksen myös vuoden 2013/2014 vaihteessa kesken
olevilla sovittelujaksoilla. Järjestelmä lisää fraasit ohjelmallisesti.
Suojaosa ei vapauta asiakasta ilmoittamasta saamiaan tuloja, vaan kaikki sovittelujaksolla ansaitut
tulot tulee suojaosuudesta huolimatta selvittää.
Esimerkki 1
A:n työttömyysetuuden sovittelujakso alkaa 16.12.2013 ja kestää 4
viikkoa. A:n osa-aikatyöstä saama palkka sovitellaan ilman suojaosaa 31.12.2013 saakka ja suoja-osa huomioon ottaen 1.1.2014 lukien.
Esimerkki 2
B on kuukauden sovittelujaksolla osa-aikatyössä, jossa hän saa tuloa yhteensä 800
euroa kuukaudessa. B:n peruspäivärahaa sovitellaan siten, että tulot huomioidaan
kuukauden sovittelujaksolla 300 euron ylittäviltä osin eli huomioitavaksi tulee 500 euroa.
Esimerkki 3
C:n sovittelujakso on ollut kalenterikuukausi. Hän on ollut osa-aikatyössä 1.1.2014
alkaen. C aloittaa 24.2.2014 yli 2 viikon kokoaikatyön. Tavanomaista kuukauden
sovittelujaksoa on lyhennetty ajalla, jolta C:llä ei oikeutta päivärahaan eli yli 2 viikkoa
kestävän kokoaikatyön osalta. Erityinen sovittelujakso muodostetaan 1.2.- 23.2.2014,
jolta ajalta osa-aikatyöstä saatu tulo on muutettu laskennalliseksi työtuloksi. Jos
laskennallinen työtulo ylittää 300 €, suojaosan ylittävä tulo huomioidaan erityisen
sovittelujakson tulona. Jos laskennallinen työtulo jää alle suojaosan 300 €, sovittelujaksolta
maksetaan täyttä päivärahaa, jos muut sen saamisen edellytykset täyttyvät.
Jos henkilöllä on lyhennetyllä työviikolla tai lyhennetyillä työviikoilla sovitteluperuste ja soviteltavaa
tuloa yli säädetyn suojaosan, hän on koko kyseisen ajanjakson sovittelun piirissä.
Esimerkki 4
D on lomautettuna seuraavasti:
Viikko 1
Viikko 3
ma 13.1. työssä 8 h ma 27.1. työssä 8 h
ti
14.1. työssä 8 h ti
28.1. työssä 8 h
ke 15.1. osa-aikatyössä (100 euroa) ke 29.1. osa-aikatyö (100 euroa)
to
16.1. lomautettu to
30.1. lomautettu
pe 17.1. lomautettu pe 31.1. lomautettu
la
18.1. vapaa la
1.2.
vapaa
153
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
su 19.1. vapaa su 2.2.
vapaa
Viikko 2 Viikko 4
ma 20.1. työssä 8 h ma 3.2. työssä 8 h
ti
21.1. työssä 8 h ti
4.2. työssä 8 h
ke 22.1. lomautettu ke 5.2. lomautettu
to
23.1. lomautettu to
6.2. lomautettu
pe 24.1. lomautettu pe 7.2. lomautettu
la
25.1. vapaa la
8.2.
vapaa
su 26.1. vapaa su 9.2.
vapaa
D:n viikoittaista työaikaa on lyhennetty lomautuksen johdosta 13.1.2014
lukien. Hän on lisäksi kahdella viikolla muulla työnantajalla osa-aikatyössä
saaden palkkaa 200 €. Työaika ei ylitä kummallakaan työviikolla ylitä
80 % alalla sovellettavan kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta.
D on TTL 4 luvun 1 a §:n perusteella osa-aikatyöstä johtuen viikkojen
1 ja 3 osalta sovittelun piirissä. Tällöin myös kyseisten viikkojen täysiltä
työpäiviltä saatu tulo otetaan sovittelussa huomioon. Viikoilta 1 ja 3 osaaikatyöstä ja täysiltä työpäiviltä saadut tulot ovat yhteensä 1000 euroa.
Tavanomaista sovittelujaksoa lyhennetään ajoilla, joilta D:llä on oikeus täyteen
työttömyysetuuteen (lyhennettyjen työviikkojen 2 ja 4 lomautetut päivät) sekä ajoilla, joilta D:llä
on ei ole oikeutta täyteen työttömyysetuuteen ( lyhennettyjen työviikkojen täyden työpäivät).
Ensimmäisestä ja kolmannesta viikosta muodostetaan erityinen sovittelujaksoja tehdään
laskennallinen työtulo (1000 € :10 x 21,5 = 2150 € ). Laskennallisesta työtulosta (21.50 euroa)
vähennetään suoja-osa (300 euroa), jolloin sovittelussa huomioon otettava tulo on 1850 euroa.
Sovittelun suojaosa pelastustoimintaan osallistuville 1.7.2011–
31.12.2014
Pelastustoiminnasta saatujen tulojen sovittelua koskeva työttömyysturvalain 4 lu-vun 6 § on
kumottu 1.1.2015 voimaan tulleella lailla.
Työttömyysetuuden sovitteluun säädettiin 1.7.2011 voimaan tulleella lainmuutoksella suojaosa
koskien pelastustoimintaan osallistumisesta saatua tuloa.
Pelastuslaitoksen sivutoimisen henkilökunnan, sopimuspalokunnan tai muun pelastusalalla
toimivan yhteisön henkilöstön jäsenet voivat ansaita pelastustoimintaan osallistumisesta enintään
300 euroa kuukauden sovittelujakson aikana ilman, että tulo vaikuttaa työttömyysetuuden
määrään. Neljän peräkkäisen kalenteriviikon sovittelujaksolla suojaosa on 279 euroa. Käytettäessä
laskennallista kuukausipalkkaa suojaosan suuruus on 300 euroa.
Sovittelun suojaosa koskee vain pelastustoimintaan osallistumisesta saatua tuloa ja siihen liittyvää
varallaolokorvausta. Suojaosuuden piirissä olevana pelastustoimintana pidetään myös esimerkiksi
pelastustoimintaan liittyvään kouluttautumiseen ja harjoituksiin osallistumista. Muilta osin
pelastusalalla toimivalta yhteisöltä ja muulta työantajalta saatuihin tuloihin sovelletaan normaaleja
sovittelusäännöksiä. Asiakkaalla voi siten olla samalta työnantajalta sekä suojaosuuden piirissä
olevaa että normaalisti soviteltavaa tuloa samalta sovittelujaksolta.
154
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
Suojaosaa sovelletaan pelastuslaitoksen sivutoimiseen henkilöstöön sekä sopimuspalokunnan
tai muun pelastusalalla toimivan yhteisön henkilöstöön sen mukaan kuin pelastustoimi on
sopinut pelastustoimen tehtävien hoitamisesta. Sopimuspalokunnalla tarkoitetaan vapaaehtoisia
palokuntia, laitospalokuntia, teollisuuspalokuntia ja sotilaspalokuntia.
Suojaosaa sovelletaan 1.7.2011 ja sen jälkeen alkaviin sovittelujaksoihin.
Suojaosa ei vapauta asiakasta ilmoittamasta pelastustoimintaan osallistumisesta saatuja tuloja,
vaan kaikki sovittelujaksolla ansaitut tulot tulee suojaosuudesta huolimatta selvittää. Selvitä
asiakkaan toimittamista palkka- ja muista dokumenteista, onko työnantaja pykälässä tarkoitettu
pelastuslaitos, sopimuspalokunta tai muu pelastusalalla toimiva yhteisö ja mikä osa tulosta on
kertynyt pelastustyöhön osallistumisesta ja mikä muusta työstä. Vähennä suojaosuus käsin
sovittelujakson siitä palkanosasta, joka on kertynyt pelastustoimintaan osallistumisesta. Vie
tietojärjestelmään pelkkä suojaosuuden ylittävä palkanosa. Lisää päätökseen käsin suojaosuutta
koskeva fraasi (fraasit RYCGE, RYCGF, RYCGG).
1.8.3.7. Työttömyysetuuden ennakkomaksu
Työttömyysetuuteen oikeutetulle henkilölle voidaan maksaa työttömyysetuutta ennakkona ilman
päätöstä hänen hakemuksensa perusteella. Etuuden maksajalla on aina päätösvalta siitä,
maksetaanko ennakkoa ja kuinka paljon. Vaikka ennakkomaksumenettely on mahdollista kaikkien
työttömyysetuuksien kohdalla, Kela maksaa ennakkoa kuitenkin vain, kun kyseessä on soviteltu
työttömyysetuus.
Soviteltu työttömyysetuus voidaan maksaa jo ennen työnantajan palkkaselvityksen saamista
hakijan itsensä toimittaman tuloselvityksen perusteella. Ennakkomaksumenettelyä voidaan
käyttää, kun työnantajan palkkatodistuksen odottaminen johtaisi Kelan toimiston arvion mukaan
maksatuksen kohtuuttomaan viivästymiseen. Kohtuuttomana viivästymisenä voidaan pitää noin
kahden viikon aikaa.
Ennakkomaksua voidaan käyttää jos asiakas pyytää sitä tai jos asiakkaan tilannetta käsiteltäessä
havaitaan, että ennakkomaksumenettely olisi tarkoituksenmukainen. Ennen ennakkomaksua
asiakkaaseen on oltava yhteydessä ja asiakkaan on pyydettävä tai suostuttava ennakkomaksuun.
Jos asiakkaan ilmoittama työstään saama palkka jää alle suojaosan, asiakkaalle ennakkomaksuna
maksettava summa on 100 % etuuden määrästä. Jos asiakkaan työstä saama palkka sovitellaan,
asiakkaalle voidaan maksaa ennakkona ratkaisijan harkinnan mukaan 80-100 % siitä sovitellusta
työttömyysetuudesta, johon asiakkaalla ilmoittamansa palkan perusteella olisi oikeus. Asiakkaan
tulee aina toimittaa Kelalle selvitys palkoistaan hänen saatua palkkatodistuksen, vaikka palkka
jäisikin alle sovittelun suojaosan.
Kun soviteltua työttömyysetuutta on maksettu ennakkona, tulee asiassa kuitenkin aina antaa myös
lopullinen päätös.
Ennakkomaksumenettelyä ei sovelleta henkilöön, joka saa soviteltua työttömyysetuutta
harjoittaman-sa sivutoimisen yritystoiminnan perusteella tai jos ennakkona sovittelujaksolta
maksettava erä olisi pienempi, kuin täyden työttömyysetuuden määrä päivältä.
Ennakkomaksumenettelyä ei käytetä myöskään silloin, jos hakijalla ei toimittamiensa tulotietojen
perusteella ilmeisesti olisi oikeutta soviteltuun työttömyysetuuteen, eikä silloin, jos esimerkiksi
työvoimapoliittisesta lausunnosta ilmenee, ettei hakijalla ole ylipäätään etuusoikeutta.
Ennakkomaksua ei tule myöskään käyttää, jos asiakas aloittaa työn ja Kela havaitsee, että
asiakkaalle muodostuu heti säännöllinen sovittelurytmi.
Ennakkomaksumenettelyn käyttämisestä työllistymistä edistävien palvelujen aikana kerrotaan
ohjeen kohdassa "Poissaolo työllistymistä edistävästä palvelusta".
155
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
Jos Kela maksaa työttömyysetuutta ennakkomaksuna ilman päätöstä ja työttömyysetuuden
saajalla on oikeus saada kulukorvausta, voidaan myös kulukorvaus vastaavasti maksaa ilman
päätöstä. Kulukorvaus maksetaan täysimääräisenä.
Jos Kela maksaa työttömyysetuutta ennakkomaksuna ilman päätöstä ja työttömyysetuuden
saajalla on oikeus saada kulukorvausta, voidaan myös kulukorvaus vastaavasti maksaa ilman
päätöstä. Kulukorvaus maksetaan täysimääräisenä
Ennakkomaksun maksaminen
1.8.4. Osittainen työmarkkinatuki
Työmarkkinatuki maksetaan osittaisena henkilölle, joka asuu vanhempiensa taloudessa, eikä ole
täyttänyt työssäoloehtoa.
1.8.4.1. Vanhemmat
Hakijan vanhempina pidetään hänen kanssaan samassa taloudessa asuvia biologisia vanhempia
tai ottovanhempia. Vanhempana ei pidetä esimerkiksi hakijan äidin tai isän samassa taloudessa
asuvaa uutta avio- tai avopuolisoa tai muualla asuvaa biologista tai ottovanhempaa.
1.8.4.2. Vanhempien taloudessa asuminen
Henkilön ei katsota asuvan vanhempiensa taloudessa, jos hänen iästään tai muista seikoista
on pääteltävissä, että hän on aikaisemmin asunut itsenäisesti ansaiten toimeentulonsa ilman
taloudellisia siteitä vanhempiinsa. Jos olosuhteet viittaavat selvästi tällaiseen tilanteeseen,
työmarkkinatuki maksetaan vanhempien taloudessa asumisesta huolimatta täysimääräisenä.
Esimerkki 1:
Hakija on 42-vuotias ja asuu 72-vuotiaan vanhempansa kanssa. Hakijan ja hänen vanhempansa
iästä voidaan päätellä, ettei hän asu vanhempiensa taloudessa lain tarkoittamalla tavalla.
Esimerkki 2:
Hakija on 30-vuotias yksinhuoltaja, jolla on kaksi- ja viisivuotiaat huollettavat. Hän palaa
lapsineen vanhempiensa luokse ilmoittaen oleskelunsa johtuvan yhteiselämän päättymisestä
lasten isän kanssa ja oleskelun olevan tilapäistä, kunnes uusi asunto löytyy. Olosuhteista
voidaan päätellä, että hakija ei asu vanhempiensa taloudessa lain tarkoittamalla tavalla.
1.8.4.3. Vanhempien muut huollettavat
Vanhempien taloudessa asuvina, tulorajaa korottavina huollettavina pidetään hakijan biologisen
tai ottovanhemman alle 18-vuotiaita lapsia. Hakijan äidin tai isän uuden avio- tai avopuolison
samassa taloudessa asuvat lapset tai muualla asuvat biologisen tai ottovanhemman lapset eivät
korota tulorajaa.
156
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
1.8.4.4. Vanhempien tulot
Vanhempien tuloina otetaan huomioon samat tulot, jotka otetaan puolison tuloina huomioon
työmarkkinatuen tarveharkinnassa työttömyysetuutta määrättäessä huomioon otettavasta
tulosta annetun asetuksen 3 luku. Huomioon otetaan siten kaikki tulot tulon lähteestä tai
veronalaisuudesta riippumatta lukuun ottamatta TTL 9 luvun 3 §:n 2 momentissa ja tuloasetuksen
12 §:n 1–8 kohdissa mainittuja tuloja. (TTL 1290/2002 3 luku) (TTL 1290/2002 9 luku 3 § 2 mom)
Tuloista vähennetään
tuloasetuksen 11 §:ssä
mainitut tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä aiheutuneet menot.
1.8.4.5. Vanhempien tulojen vaikutus
Jos vanhempien yhteenlasketut tulot ovat enintään 1 781 euroa kuukaudessa, työmarkkinatukea ei
ositeta. Tulorajaa 1 781 euroa kuukaudessa korotetaan 106 eurolla jokaisen hakijan vanhempien
taloudessa asuvan huollettavan alle 18-vuotiaan lapsen osalta.
Jos vanhempien yhteenlasketut tulot ylittävät 1 781 euroa kuukaudessa, hakijan täysimääräisestä
työmarkkinatuesta vähennetään 50 % tulorajan ylittävistä tuloista. Jos näin laskettu osittainen
työmarkkinatuki olisi pienempi, kuin 50 % siitä työmarkkinatuesta, johon henkilö muutoin olisi
oikeutettu, hänelle maksetaan viimeksi mainittu.
Jos vanhemmat eivät tulorajan ylittävistä tuloista huolimatta pysty tukemaan hakijaa taloudellisesti
hänen työttömyytensä aikana, hakijan on mahdollista toimittaa asiasta luotettava selvitys Kelan
toimistoon. Jos Kelan toimisto arvioi selvityksen perusteella, ettei hakijan vanhemmilla ole
mahdollisuutta tukea hakijaa taloudellisesti, työmarkkinatukea ei alenneta kotona asumisen
johdosta, vaan hakijalle maksetaan se työmarkkinatuki, johon hän muutoin olisi oikeutettu.
1.8.4.6. Toimitettavat selvitykset
Työmarkkinatuen hakijan on toimitettava selvitys niistä vanhempien tuloista, jotka otetaan
huomioon osittaisen työmarkkinatuen suuruutta määriteltäessä (TTL 11 luku 2 §, 5 mom., 3k). Selvitys esitetään tuloselvityslomakkeella Selvitys vanhempien tuloista työmarkkinatukea
varten (TT 1c). Jos hakija ilmoittaa vanhemman saavan etuutta Kelasta, esim. työmarkkinatukea,
asiakkaan ei tarvitse toimittaa maksuilmoitusta tai muuta asiakirjaselvitystä vanhemman tuloista,
jos ne ovat selvitettävissä Kelan tietojärjestelmistä. Jos hakija ilmoittaa, ettei hän esitä selvitystä
vanhempien tuloista tai jos hakija ei pyydettäessä toimita selvitystä vanhempien tuloista, hakijan
työmarkkinatuen määrä on 50 % siitä työmarkkinatuesta, johon hän muutoin olisi oikeutettu.
Jos vanhempien tulot muuttuvat, hakijan on toimitettava Kelan toimistoon selvitys muuttuneista
tuloista. Työmarkkinatuen määrä on tarkistettava, jos vanhempien tulot ovat olennaisesti nousseet
tai alentuneet. Tulojen nousua voidaan pitää olennaisena, jos se on vähintään 10 %. Tulojen
alentumista voidaan pitää aina olennaisena.
Jos hakija haluaa esittää, etteivät hänen vanhempansa tulorajan ylittävistä tuloista huolimatta
kykene tukemaan häntä taloudellisesti, luotettavana selvityksenä tästä voidaan pitää selvitystä
vanhempien tulotasoon nähden huomattavista, muista kuin satunnaisista menoista. Tällaisia
157
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
menoja voivat olla esimerkiksi velkasuhteeseen liittyvät menot (lainan lyhennykset, korot),
palkkaan kohdistuva ulosmittaus, velkajärjestely, muut kuin korvattavat sairaanhoito- tai lääkekulut
taikka muut vastaavat kulut. Selvitys voi olla hakijan tai hänen vanhempiensa oma selvitys,
jollei ole erityistä syytä vaatia pankin, ulosottoviranomaisen tai muun viranomaisen antamaa
selvitystä. Selvitystä, jonka mukaan hakijan vanhemmat eivät syystä tai toisesta halua tukea
hakijaa taloudellisesti, ei pidetä sellaisena selvityksenä, jonka perusteella työmarkkinatuki voitaisiin
jättää osittamatta.
1.8.4.7. Työmarkkinatuki ilman ositusta
Työmarkkinatuki maksetaan 1.1.2010 alkaen vanhempien taloudessa asumisesta huolimatta
aina täysimääräisenä ajalta, jona henkilö osallistuu TTL 1 luvun 5 §:n 15-kohdassa työllistymistä
edistäviin palveluihin.
Työllistymistä edistävällä palvelulla tarkoitetaan 1.1.2013 alkaen:
•
•
•
•
•
•
•
työvoimakoulutusta
työnhakijan omaehtoista opiskelua
maahanmuuttajan omaehtoista opiskelua
työnhakuvalmennusta
uravalmennusta
kokeilua eli työkokeilua ja koulutuskokeilua sekä
kuntouttavaa työtoimintaa.
Työllistymistä edistävänä palveluna pidetään myös viimeistään 31.12.2012 alkanutta työkokeilua,
työelämävalmennusta, työharjoittelua ja työ- ja koulutuskokeilua sekä viimeistään 31.8.2011
alkanutta maahanmuuttajan kotoutumistoimenpidettä, joka on rinnastettu työvoimapoliittiseen
aikuiskoulutukseen tai työkokeiluun, työelämävalmennukseen taikka työharjoitteluun.
1.8.5. Tulot ja vähennykset
Työttömyysetuuden määrään vaikuttavat etuuden saajan ansiotulot. Ansiotuloa on palkka tai
muu vastike, joka on saatu korvauksena työstä sekä verotuksessa ansiotuloksi katsottu osa
elinkeinotoiminnan tulosta.
Metsätalouden puhdas tulo ei vaikuta työttömyysetuuden määrään.
Huomioon otettavat ansiotulot, ks. tarkemmin VnA työttömyysetuutta määrättäessä huomioon
otettavasta tulosta, 2 luku.
Henkilön omien ansiotulojen lisäksi työmarkkinatukeen vaikuttavat hänen muut tulonsa, kuten
esim. pääomatulot sekä hänen avio- tai avopuolisonsa tulot (tarveharkinta). Tarveharkinnassa
otetaan huomioon kaikki tulot tulon lähteestä tai veronalaisuudesta riippumatta lukuun ottamatta
TTL 9 luvun 3 §:n 2 momentissa ja tuloasetuksen 12 §:n 1–8 kohdissa mainittuja etuoikeutettuja
tuloja.
Avio- tai avopuolison tulot vaikuttavat työmarkkinatuen määrään, jos tarveharkintaista
työmarkkinatukea maksetaan 31.12.2012 tai sitä edeltävältä ajalta. Jos työmarkkinatukea
maksetaan 1.1.2013 tai sen jälkeiseltä ajalta, ei puolison tuloja oteta huomioon.
Tarveharkinnassa otetaan huomioon kaikki tulot tulon lähteestä tai veronalaisuudesta riippumatta
lukuun ottamatta TTL 7 luvun 6 §:n 2 momentissa ja tuloasetuksen 12 §:n 1–8 kohdissa mainittuja
etuoikeutettuja tuloja.
158
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
Vanhempiensa taloudessa asuvan henkilön työmarkkinatuen määrässä otetaan huomioon myös
hänen vanhempiensa tulot (osittainen työmarkkinatuki). Vanhempien tuloina otetaan huomioon
samat tulot, jotka otetaan puolison tuloina huomioon työmarkkinatuen tarveharkinnassa.
Työmarkkinatuen tarveharkinnassa ja osittaisessa työmarkkinatuessa huomioon otettavat tulot, ks.
tarkemmin VnA työttömyysetuutta määrättäessä huomioon otettavasta tulosta, 3 luku.
1.8.5.1. Palkkatulot
Palkkatuloa on kaikenlainen palkka, palkkio, osapalkkio sekä muu niihin rinnastettava etuus
ja korvaus. Palkkaa ovat peruspalkan lisäksi erilaiset lisät ja korvaukset kuten ilta- ja yöyölisä,
vuorotyölisä sekä lauantai- ja sunnuntaityölisä. Palkaksi katsotaan myös esim. lomaraha,
lomakorvaus, arkipyhäkorvaus, luontoisedut, veronalaiset henkilökuntaedut, joulurahat ja
lahjapalkkiot sekä tantieemi.
Luontoisedut
Luontoisedut arvioidaan tuloksi noudattaen verohallinnon vuosittain vahvistamia
ennakonpidätyksessä noudatettavia luontoisetujen laskentaperusteita. Luontoisetuja ovat
esimerkiksi autoetu, puhelinetu, asuntoetu, sähkön käyttöoikeus, autotallietu ja ravintoetu.
Kulukorvaukset
Palkan lisäksi maksettavia erilaisia kulukorvauksia ei lueta tuloksi. Tällaisia korvauksia
ovat esimerkiksi matkakustannusten korvaus, verovapaat päivärahat, työnkulukorvaukset,
virkapukuavustukset tai hoito- tai sijoituslapsen hoidosta aiheutuvien kustannusten korvaukset,
elleivät ne ylitä todellisia kustannuksia.
Palkkatulojen huomioon ottaminen
Sovittelu
Etuudensaajan oma palkkatulo luontoisetuineen otetaan huomioon sovitellun työmarkkinatuen
määrässä. Palkkatulosta ei vähennetä tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä aiheutuneita menoja.
Lomaraha otetaan huomioon siinä sovittelujaksossa, jonka aikana se on maksettu.
Osa-aikatyöhön tai enintään kaksi viikkoa kestäneeseen kokoaikatyöhön perustuva lomakorvaus
otetaan huomioon siinä sovittelujaksossa, jonka aikana se on maksettu. Yli kaksi viikkoa
kestäneeseen kokoaikatyöhön perustuvaa lomakorvausta ei oteta huomioon sovittelussa.
Sovitellun työmarkkinatuen määrittämisessä käytetään sovittelujakson todellista tuloa. Jos
kuitenkin käytetään erityistä sovittelujaksoa, todellisen tulon sijasta käytetään laskennallista tuloa.
Tarveharkinta
Asiakkaan avio- tai avopuolison tuloja ei oteta huomioon työmarkkinatuen tarveharkinnassa
1.1.2013 lukien. Puolison tulot eivät vaikuta työmarkkinatukeen, jota maksetaan 1.1.2013 ja
sen jälkeiseltä ajalta. Jos työmarkkinatuki maksetaan ajalta 31.12.2012 tai sitä ennen, puolison
tulot otetaan huomioon tarveharkinnassa siltä osin, kuin ne ylittävät 660 euroa kuukaudessa
(14.12.2010 asti 536 euroa kuukaudessa). Puolison tulojen osalta tarveharkinnassa otetaan
huomioon sekä ansio- että muut tulot. (ks. kohta 8.3)
159
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
Jos lomaraha ei sisälly esitettyyn palkkaan, sitä ei tarvitse erikseen selvittää eikä sen määrää
arvioida tuloksi. Jos palkkakuitista ei käy ilmi, onko esitetyssä tulossa mukana lomaraha,
oletetaan, ettei siihen sisälly lomarahaa. Jos esitettyyn palkkaan sisältyy lomaraha, se otetaan
huomioon tulona. Jos koko vuoden lomaraha sisältyy vuotta lyhyempään palkkakertymään,
lomarahasta otetaan huomioon vain palkkakertymäajan osuus.
Hakijan puolisolle maksettavaa lomakorvausta ei ole otettu aikaisemminkaan huomioon
tarveharkinnassa tulona huomioon sen kertaluontoisuuden vuoksi. Esimerkiksi tilanteessa,
jossa puoliso vaihtaa työpaikkaa, huomioidaan tulona uudesta työstä saatu palkka, mutta ei
edellisestä työstä mahdollisesti maksettua lomakorvausta. Näin menetellään edelleen, jos hakijan
työmarkkinatuki maksetaan 31.12.2012 tai sitä edeltävältä ajalta .
Jos hakijan työmarkkinatuki maksetaan ajalta 31.12.2012 tai sitä ennen ja hakijan puoliso
työsuhteen päättymisen jälkeen jää työttömäksi ja esittää työttömyysetuuspäätöksen, jossa
lomakorvauksen jaksotusaika ja omavastuuaika on vahvistettu, huomioidaan ko. ajat tulottomina.
Työttömyysetuuden alkamisesta lukien tulona huomioidaan työttömyysetuus. Jos puolison tulot
joudutaan laskemaan käyttäen arviota ansiopäivärahasta, huomioidaan tulona ansiopäiväraha
työttömyyden alusta alkaen. Jos asiakas sittemmin esittää ansiopäivärahapäätöksen, jossa
lomakorvauksen jaksotusaika ja omavastuuaika ovat selvästi näkyvissä, päätös oikaistaan
asiakkaan eduksi ja jaksotus- ja omavastuuaika huomioidaan tulottomana.
1.8.5.2. Elinkeinotoiminnan tulot
Joudumme selvittelemään elinkeinotoiminnan tuloja silloin kun asiakkaalla itsellään tai hänen
perheenjäsenellään on elinkeinotoimintaan liittyviä tuloja. Elinkeinotoiminnan tulot vaikuttavat
työmarkkinatuen määrään sovittelussa ja tarveharkinnassa.
Kappaleessa Kuka on yrittäjä? on määritelty, kuka on työttömyysturvalaissa tarkoitetulla tavalla
yrittäjä ja kuka on yrittäjän perheenjäsen. Termiä yrittäjäasiakas käytetään silloin, kun asiakkaalla
itsellään tai hänen perheenjäsenellään on yritystoimintaan liittyviä tuloja.
1.8.5.2.1. Elinkeinotoiminnan tulojen huomioon ottaminen
Yritystoiminnan tulot voivat vaikuttaa työmarkkinatuen tarveharkinnassa sekä sovittelussa.
Etuudensaajan oma elinkeinotoiminnan ansiotulo-osuus otetaan huomioon sovitellun
työmarkkinatuen määrässä.
Puolison saama elinkeinotoiminnan ansiotulo otetaan huomioon työmarkkinatuen
tarveharkinnassa vain mikäli työttömyysetuuden hakijan saama työmarkkinatuki maksetaan ajalta
31.12.2012 tai sitä ennen.
Elinkeinotoiminnan pääomatulo-osuus otetaan tarveharkinnassa huomioon sekä etuudensaajan
omana että hänen puolisonsa tulona.
Ansio- ja pääomatulot on eriteltävä vain, kun asiakkaalla itsellään on työttömyyden aikana
yritystoiminnan tuloa.
Jos kyseessä on puolison saama elinkeinotoiminnan tulo, jakoa ansio- ja pääomatuloon ei
tarvitse tehdä, koska tulot huomioidaan kokonaan tarveharkinnan tulona. Kun tarkastellaan
puolison elinkeinotoiminnan tuloa, jakaminen joudutaan tekemään ainoastaan silloin, kun
kyse on yrittäjäpuolisoista. Tällöin jakaminen tehdään sen vuoksi, että pysytään selvittämään
160
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
etuudenhakijan tulon jakautuminen ansio- ja pääomatuloon, eli saadaan selville, mikä osa on
soviteltavaa ja mikä tarveharkinnan tuloa etuudensaajalla itsellään.
Kappaleessa Elinkeinotoiminnan tuloksen jako ansio- ja pääomatuloihin ohjeistetaan, miten
jakaminen ansio- ja pääomatuloihin tapahtuu, ja minkälaisia selvityksiä tarvitsemme tulojen
jakamiseksi.
1.8.5.2.2. Tulojen selvittäminen
Yrittäjäasiakkaan työttömyyden aikaiset jatkuvat tulot arvioidaan yleensä yrityksen edellisen
täyden tilikauden tietojen perusteella. Esimerkiksi valmisteltaessa hakemusta vuonna 2011 meidän
tulee käyttää vuoden 2010 tulotietoja.
Tilikausi on normaalisti 12 kuukauden pituinen, mutta voi yritystoimintaa aloitettaessa tai
lopetettaessa olla poikkeuksellisesti lyhyempi tai pidempi (korkeintaan 18 kuukautta). On syytä
muistaa, että yrityksen tilikausi voi olla myös muu kuin kalenterivuosi.
Tilinpäätös laaditaan neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.
Tuloslaskelma kertoo yrityksen tuloksen.
Tase kertoo yrityksen varat ja velat tilinpäätöspäivänä. Tasetta ei yleensä tarvita työmarkkinatuen
määrän selvittämistä varten.
Yritystulojen selvittelyssä hakemuksen ratkaisemista varten voidaan hakemuksessa olevien
tietojen ja asiakkaan haastattelun lisäksi hyödyntää HEKY:n verotustietoja ja YTJ-tietoja. Vältä
mahdollisuuksien mukaan turhien selvitysten pyytämistä asiakkaalta. TTL 13 luku 1 § säätelee
oikeutta konsultoida asiakkaan asiassa soittamalla:
• verohallinnon palvelunumeroon
• TE - hallinnon palvelunumeroon tai
• asiakkaan suostumuksella myös kirjanpitäjälle
Myös www.ytj.fion myös hyvä tietolähde, kun selvitetään yritykseen liittyviä taustatietoja.
Käsiteltävän yrityksen tietoihin pääset käsiksi joko yrityksen y-tunnuksella tai omistajan/osakkaan
nimellä.
HEKY:n verotustustiedot
Asiakkaan verotustiedoista pystymme usein päättelemään, minkä muotoista yritystoimintaa
asiakas harjoittaa. Yrittäjäasiakkailla voi olla myös muita kuin yritystoimintaan liittyviä
tuloja. On tärkeää oppia tunnistamaan HEKY:n verotustiedoista, mitkä ovat nimenomaan
yritystoiminnasta ansaittua tuloa. Tämä helpottaa hahmottamaan, minkälaisia selvityksiä
tarvitsemme yritystuloista ja mahdollisista muista tuloista.
HEKY:n verotustiedoista löytyvät mm:
• ammattiryhmä
• yritystoimintaan liittyvät tulot
• muut tulot
Hyviä tietolähteitä HEKY:n verotustieto-kuvaruudun sisällön tulkitsemiseen ovat:
• YHTE-JÄRJESTELMÄT TEKNISET OHJEET 1/Henkilön tietojen kyselyt/HEKY/Liite 1/
Työtulot
161
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
• YHTE-JÄRJESTELMÄT TEKNISET OHJEET 1/ Henkilön tietojen kyselyt/HEKY/Liite2/
Verotustiedot
1.8.5.2.2.1. Pyydettävät selvitykset eri yritysmuodoissa
Elinkeinonharjoittajat
(liikkeen- ja
ammatinharjoittajat)
Henkilöyhtiöt
(avoimet yhtiöt ja
kommandiittiyhtiöt)
Osakeyhtiö
Verotusyhtymä
Ennen kuin yritystuloja aletaan selvittää, on tärkeätä tietää, minkä muotoisesta yrityksestä on
kysymys.
Elinkeinotoimintaa voi harjoittaa:
•
•
•
•
yksityinen elinkeinonharjoittaja
avoin yhtiö
kommandiittiyhtiö
osakeyhtiö.
Lisäksi tarkasteltavaksi voi tulla
• maatalousyrittäjän
• kuolinpesän tai
• verotusyhtymän elinkeinotoiminnan tulot.
Tulojen selvittämiseen tarvittavat dokumentit vaihtelevat yritysmuodoittain. Jäljempänä selvitetään
yksityiskohtaisemmin, minkälaisia tuloja erilaisissa yritysmuodoissa voi olla ja minkälaisia
dokumentteja tarvitsemme niiden selvittämiseksi. Katso myös taulukko pyydettävistä selvityksistä
eri yritysmuodoissa.
On olemassa yrityksiä, joissa
• tulolajeina on pelkästään ansio- ja pääomatuloja
• yrityksiä jotka voivat maksaa osakkailleen lisäksi palkkaa sekä
• osinkoa maksavia yrityksiä.
Pyydettävät selvitykset vaihtelevat maksettavien tulolajien mukaan.
Palkkaa voivat maksaa ainoastaan:
• osakeyhtiöt ja
• avoimet yhtiöt ja kommandiittiyhtiöt.
Yrittäjäasiakkaan palkkatuloja selvittäessä on hyvä muistaa, että omasta yrityksestä
maksettu palkkatulo selvitetään samalta ajanjaksolta, jolta huomioidaan elinkeinotoiminnan muu
tulo. Tämä johtuu siitä, että yrityksen tulos saattaa vaikuttaa maksettavan palkan määrään.
Hakemuksen liitteeksi tarvittavia lisäselvityksiä elinkeinotoiminnan tulosta voivat olla:
•
•
•
•
•
•
viimeinen veroilmoitus
viimeisen täyden tilikauden tuloslaskelma
selvitys yrityksen omistajilleen maksamista palkoista
osakeyhtiön yhtiökokouksen viimeinen pöytäkirja maksetuista osingoista
yhtiösopimus tai yhtymäosakasselvitys 35 (verottaja)
yrittäjän oma selvitys yrityksen tuloista.
162
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
Selvityksiä pyydettäessä on huomioitava yrityksen tilikausi, sekä se vuotuinen määräaika, mihin
mennessä yrityksen on kulloinkin toimitettava veroilmoituksensa edelliseltä vuodelta.
Elinkeinonharjoittajat (liikkeen- ja ammatinharjoittajat)
Elinkeinonharjoittajat jaetaan liikkeen- ja ammatinharjoittajiin.
Yrittäjä, joka luokitellaan ammatinharjoittajaksi, tekee työtä, joka perustuu hänen ammattitaitoonsa.
Esimerkkinä voidaan mainita lääkärit ja lakimiehet. Ammatinharjoittajalle riittää yhdenkertainen
kirjanpito eli tuloslaskelma (ei tasetta).
Liikkeenharjoittajalla on kiinteä osto - tai myyntipaikka tai muu vastaava paikka.
Liikkeenharjoittajan on pidettävä kahdenkertaista kirjanpitoa eli häneltä edellytetään sekä
tuloslaskelma että tase.
Elinkeinonharjoittaja ei voi maksaa palkkaa itselleen eikä puolisolleen, mutta hän voi
ottaa yrityksestä rahaa (yksityisnostot) tai tavaraa (yksityiskäyttö) yksityistalouteensa.
Elinkeinoharjoittajaa verotetaan luonnollisena henkilönä elinkeinotoiminnasta saatujen ansio- ja
pääomatulojen perusteella, jotka muodostuvat elinkeinotoiminnan tuloksesta.
Puolisoiden yhteisestä elinkeinontoiminnasta saatu yritystulo jaetaan puolisoiden kesken silloin,
kun molemmat ovat osallistuneet yksityisen liikkeen tai ammatinharjoittamiseen.
Tiedot HEKY: n verotustiedoissa:
•
•
•
•
•
•
•
•
30 yksityiset elinkeinonharjoittajat
31 autoilijat, koneurakoitsijat
32 taksiautoilijat
33 lääkärit
34 parturit, kampaajat, kosmetologit
35 kalastajat
36 turkistarhaajat
37 vähittäiskauppiaat
Tulot näkyvät HEKY: n verotustiedoissa elinkeinotoiminnan ansio- ja pääomatuloina.
Liikkeen- ja ammatinharjoittajat täyttävät veroilmoituslomakkeen 5. He antavat veroilmoituksensa
2.4.2012 mennessä (tai tätä myöhäisempänä palautuspäivänä 8.5. tai 15.5.2012). Päivämäärä
vaihtelee jossain määrin vuosittain.
Liikkeen- tai ammatinharjoittajan tulojen selvittämistä varten tarvitaan:
• veroilmoitus viimeiseltä täydeltä tilikaudelta, kun tilikausi on kalenterivuosi tai
• viimeisen täyden tilikauden tuloslaskelma, kun tilikausi on muu kuin kalenterivuosi eikä
veroilmoitus ole vielä käytettävissä.
Jos tilikauden veroilmoitus on jo käytettävissä, tulo huomioidaan veroilmoituslomakkeen 2.
sivulla olevasta kohdasta Elinkeinotoiminnan tulos tai Elinkeinotoiminnan tappio. Kohta sisältää
verolomakkeella esitetyt lisäykset ja vähennykset. Poikkeuksena osinkojen ja osuuspääoman
korkojen verovapaa osa pitää kuitenkin lisätä edellä mainittuun summaan.
Jos tilikauden veroilmoituslomake ei ole vielä käytettävissä, huomioidaan tuloslaskelmasta
tilikauden voitto lisättynä välittömillä veroilla.
Tulo tarvittaessa jaetaan ansio- ja pääomatuloihin sekä puolisoiden kesken. Tuloksesta ei
vähennetä edellisten vuosien tappioita.
Henkilöyhtiöt (avoimet yhtiöt ja kommandiittiyhtiöt)
Henkilöyhtiöillä tarkoitetaan avoimia yhtiöitä ja kommandiittiyhtiöitä.
163
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
Avoimen yhtiön muodostavat vähintään kaksi yhtiömiestä, jotka vastaavat yhtiön sitoumuksista
koko omaisuudellaan.
Kommandiittiyhtiössä on vähintään yksi vastuunalainen yhtiömies, joka vastaa yhtiön velvoitteista
rajoituksetta. Lisäksi kommandiittiyhtiössä on vähintään yksi äänetön yhtiömies, jonka vastuu
rajoittuu hänen sijoittamansa panoksen määrään.
Henkilöyhtiöiden yhtiömiehet voivat nostaa yhtiöstä palkkaa tai ottaa yrityksestä rahaa
(yksityisnostot) tai tavaroita (yksityiskäyttö) yksityistalouteensa.
Verotuksessa henkilöyhtiöt ovat elinkeinoyhtymiä ja niillä on oma veroilmoitus. Niitä ei käsitellä
erillisinä verovelvollisina, vaan niille vahvistetaan elinkeinotoiminnan tulos, joka jaetaan
verotettavaksi yhtiömiesten tulona heidän osuuksiensa suhteessa.
Tiedot HEKY:n verotustiedoissa:
• 11 ay:n ja ky:n vastuunalaiset yhtiömiehet
Tulot näkyvät HEKY: n verotustiedoissa palkkatuloina sekä elinkeinotoiminnan ansio- ja
pääomatulona. Huomaa, että äänetön yhtiömies on verotustiedoissa palkansaaja, ei yrittäjä.
Avointen ja kommandiittiyhtiöiden veroilmoituksen viimeinen jättöpäivä on 2.4.2012. Päivämäärä
vaihtelee hiukan vuosittain. Ilmoitus tehdään veroilmoituslomakkeella 6a.
Tulojen selvittämistä varten tarvitaan:
• veroilmoitus viimeiseltä täydeltä tilikaudelta, kun tilikausi on kalenterivuosi tai
• viimeisen täyden tilikauden tuloslaskelma, kun tilikausi on muu kuin kalenterivuosi eikä
veroilmoitus ole vielä käytettävissä
• palkkatodistus samalta tilikaudelta
• yhtiösopimusjäljennös tai elinkeinoyhtymän osakasselvityslomake 35.
Jos tilikauden veroilmoitus on jo käytettävissä, tulo huomioidaan veroilmoituslomakkeen 2.
sivulla olevasta kohdasta Elinkeinotoiminnan tulos tai Elinkeinotoiminnan tappio. Kohta sisältää
verolomakkeella esitetyt lisäykset ja vähennykset.
Jos tilikauden veroilmoituslomake ei ole vielä käytettävissä, huomioidaan tuloslaskelmasta
tilikauden voitto lisättynä välittömillä veroilla.
Tulo jaetaan yhtiömiesten kesken (kommandiittiyhtiössä vastuunalaisten yhtiömiesten kesken)
omistusosuuksien mukaan (verolomake 35 tai yhtiösopimus). Kommandiittiyhtiössä äänettömälle
yhtiömiehelle maksettu sijoitetun pääoman voitto-osuus vähennetään ennen tulon jakamista
vastuunalaisille yhtiömiehille. Tuloksesta ei vähennetä edellisten vuosien tappioita.
Yhtymätulon lisäksi yhtiömiehelle mahdollisesti maksettu palkka otetaan huomioon samalta
tilikaudelta kuin yhtymätulo.
Kommandiittiyhtiössä äänettömälle yhtiömiehelle ei muodostu yhtiön tulosta soviteltavaa
ansiotuloa. Työmarkkinatuen tarveharkinnassa äänettömän yhtiömiehen tulona otetaan huomioon
hänelle maksettu sijoitetun pääoman voitto-osuus (käy ilmi veroilmoituksesta). Jos äänetön
yhtiömies on työmarkkinatuen saajan puoliso, otetaan tarveharkinnassa lisäksi huomioon
yhtiömiehelle mahdollisesti maksettu palkka. Jos äänetön yhtiömies on itse työmarkkinatuen
hakija, otetaan hänelle mahdollisesti maksettu palkka huomioon työmarkkinatuen sovittelussa.
Äänetön yhtiömies ei kuitenkaan välttämättä työskentele yrityksessä ollenkaan.
Esimerkki 1
Työmarkkinatukea haetaan 20.6.2012 alkaen. Puoliso on osakkaana avoimessa yhtiössä.
Hakemuksen liitteenä on vuoden 2011 elinkeinotoiminnan veroilmoitus, yhtymän
osakasselvitys ja tuloslaskelma. Yhtiösopimuksen ja yhtymän osakasselvityksen mukaan
164
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
puolison osuus yhtymän tulosta on ½. Veroilmoituksen mukaan yhtiömiehille ei ole
maksettu palkkaa. Osakasselvityksen mukaan puoliso on lisäksi nostanut yhtiöstä rahaa.
Elinkeinotoiminnan tulos selviää veroilmoituksesta. Puolison osuus on siitä puolet. Yksityisottoja
ei oteta työmarkkinatuen tarveharkinnassa tulona huomioon. Jos veroilmoitusta ei olisi
käytettävissä, tulot arvioitaisiin tuloslaskelmasta eli tulona huomioitaisiin tilikauden voitto + verot.
Puolison tulot otetaan huomioon 31.12.2012 saakka
maksettavan työmarkkinatuen tarveharkinnassa.
Osakeyhtiö
Osakeyhtiön voi perustaa yksi tai useampi osakas, joka sijoittaa yhtiöön pääomapanoksen.
Osakkaan tuloksi osakeyhtiöstä voidaan lukea vain osingot tai, jos hän työskentelee yhtiössä,
myös palkka. Yksityisnostoja hän ei saa tehdä. Yhtiökokous päättää osinkojen maksamisesta
tilikauden päättymistä seuraavan kuuden kuukauden aikana.
Osakaslaina tarkoittaa osakeyhtiön osakkaalleen antamaa lainaa, jonka verottaja voi tietyissä
tilanteissa katsoa osakkaan pääomatuloksi. Osakaslainaa ei huomioida tulona.
Verotuksessa osakeyhtiö on yhteisö. Se on itsenäinen verovelvollinen, jonka tulosta ei jaeta
osakkaille, vaan se verotetaan suoraan yhtiöltä. Osakeyhtiö tekee oman veroilmoituksen
tuloistaan.
Tiedot HEKY:n verotustiedoissa:
• 12 osakeyhtiön osakas
• palkkatulot
• osinkotulot sekä ansio- että pääomatulona (ei julkinen)
Osakeyhtiön osakkaan tulojen selvittämistä varten tarvitaan:
• palkkatodistus yleensä edelliseltä täydeltä tilikaudelta
• yhtiökokouksen pöytäkirjan ote jaetuista osingoista, jos henkilö on ilmoittanut osinkotuloja tai
jos osinkotuloja näkyy HEKY:n verotustiedoissa.
Osakeyhtiön veroilmoitusta tai tilinpäätösasiakirjoja ei pyydetä työttömyysturvan ratkaisemista
varten.
Verotusyhtymä
Verotusyhtymä on kahden tai useamman henkilön muodostama yhteenliittymä, jonka
tarkoituksena on kiinteistön käyttö, viljely tai vuokraus.
Verotusyhtymät eivät ole erillisiä verovelvollisia, vaan niiden tulot jaetaan osakkaille heidän
osuuksiensa mukaisessa suhteessa. Verotusyhtymän osakkaina voivat olla esimerkiksi
vanhemmat ja lapset tai sisarukset.
Yhtymän tulos jaetaan osakkaille heidän osuuksiensa mukaisessa suhteessa. Asiakkaan itsensä
verotusyhtymästä saama ansiotulo otetaan huomioon työmarkkinatuen sovittelussa. Asiakkaan
saama pääomatulo otetaan huomioon työmarkkinatuen tarveharkinnassa. Tarveharkinnassa
huomioidaan asiakkaan puolison verotusyhtymästä saama ansio- ja pääomatulo siltä osin kuin on
kyse asiakkaalle viimeistään 31.12.2012 tai sitä ennen maksettavasta työmarkkinatuesta.
Tulot arvioidaan edellisen kokonaisen kalenterivuoden tietojen perusteella.
Verotusyhtymän osakkaan tulojen selvittämistä varten tarvitaan:
• yhtymäselvitys (=verolomake 36)
Maa- tai metsätalousyhtymä
165
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
Maatalous- tai metsäyhtymän osakkaan tulojen selvittämistä varten tarvitaan yhtymäselvityksen
lisäksi
• maatalouden veroilmoitus (verolomake 2) (maatalousyhtymä) tai
• metsätalouden veroilmoitus (verolomake 2c) (metsätalousyhtymä).
Kiinteistöyhtymä
Kiinteistöyhtymän osakkaan tulojen selvittämistä varten tarvitaan yhtymäselvityksen lisäksi
• selvitys vuokratuloista (verolomake 7).
Metsäyhtymästä tai kiinteistöyhtymästä saatu metsätulo tai vuokratulo on pääomatuloa, joten
se huomioidaan työmarkkinatuen tarveharkinnassa eikä sitä sovitella. Metsäyhtymästä saatuna
metsätalouden tarveharkinnan tulona otetaan huomioon metsän keskimääräinen vuotuinen tuotto
kerrottuna metsän pinta-alalla. Jos yhtymän osakas tekee metsä- tai kiinteistöyhtymälle työtä, josta
yhtymä maksaa hänelle palkkaa, otetaan tämä palkka kuitenkin sovittelussa huomioon.
1.8.5.2.3. Elinkeinotoiminnan tuloksen jako ansio- ja
pääomatuloihin
Elinkeinotoiminnan
nettovarallisuus
Pääomatulo
Luovutusvoiton vaikutus
pääomatulon laskennassa
Ansiotulo
Jako puolisoiden kesken
Jako avoimen ja
kommandiittiyhtiön
osakkaiden kesken
Tulojen arviointia varten elinkeinotoiminnan tulos jaetaan kuten verotuksessa ansio- ja
pääomatuloihin. Jako koskee elinkeinotoiminnan, maatalouden ja porotalouden ansiotuloa sekä
ansiotuloa yhtymästä.
Yrityksen tuloksesta erotetaan yritystoimintaan sijoitetun oman pääoman kohtuullinen tuotto.
Tämä tapahtuu siten, että elinkeinotoiminnan edellisen vuoden nettovarallisuudelle (varat - velat)
lasketaan 20 %:n vuotuinen tuotto. Yksityinen liikkeen- tai ammatinharjoittaja voi kuitenkin vaatia,
että pääomatulon osuus lasketaan 20 %:n sijasta 10 %:n tuottona tai tuottoa ei tule lainkaan eli
elinkeinotoiminnan tulos ko. vuodelle on kokonaan ansiotuloa (tuloverolaki 38 § 1 mom.). Vaatimus
tehdään veroilmoituksessa. Elinkeinoyhtymän (avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö) osakkaat eivät voi
tehdä edellä mainittua vaatimusta.
Jaettavasta yritystulosta on pääomatuloa tuota tuottoa vastaava määrä. Loppuosa on ansiotuloa.
Jos nettovarallisuutta ei ole eli velat ovat yhtä suuret tai suuremmat kuin varat, ei pääomatuloja
muodostu lainkaan.
Elinkeinotoiminnan nettovarallisuus
Saat elinkeinotoiminnan nettovarallisuuden selville vähentämällä yrityksen veronalaisista varoista
vähennyskelpoiset velat. Vähennettäviä velkoja ovat vain elinkeinotoiminnan velat.
Elinkeinotoiminnan varoihin luetaan rahoitusomaisuus, vaihto-omaisuus, käyttöomaisuus sekä
sellaiset pitkävaikutteiset menot, joilla on varallisuusarvoa. Lisää ennen pääomatulon laskemista
nettovarallisuuteen vielä 30 % niistä palkoista, jotka yritys on maksanut tilikautta edeltävän 12
166
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
kuukauden aikana. Yritystoiminnan nettovarallisuuden (varat – velat) ollessa negatiivinen voi
pääomatulon laskennassa käytettävä nettovarallisuus muodostua viimeisten 12 kuukauden aikana
maksettujen palkkojen 30 %:n palkkaosuudesta.
Nettovarallisuus huomioidaan edellisen täyden tilikauden lopun tilanteen mukaan. Aloittavilla
yrittäjillä nettovarallisuus huomioidaan kuitenkin saman tilikauden lopun tilanteen mukaan,
koska mitään muuta tietoa nettovarallisuudesta ei ole käytettävissä. Löydät liikkeen- ja
ammatinharjoittajan nettovarallisuuden verottajalta saaduista tiedoista HEKY:n kohdasta
’Verotustiedot’. Samasta paikasta löydät myös tiedon asiakkaan osuudesta elinkeinotoiminnan
nettovarallisuudesta (0 – 100 %).
Pääomatulo
Laskiessasi pääomatuloa lisää edellisen tilikauden nettovarallisuuteen 30 % tilikauden päättymistä
edeltäneiden 12 kuukauden ennakonpidätyksen alaisista elinkeinotoiminnan tai maatalouden
palkoista. Yksityinen liikkeen- ja ammatinharjoittaja sekä maanviljelijä voi vaatia 20 %:n tai 10
%:n tuottoa sijoittamalleen pääomalle tai että tuottoa ei ole lainkaan (0 %). Vaatimus esitetään
verolomakkeella. Liikkeen- ja ammatinharjoittajat esittävät vaatimuksen verolomakkeella 5 ja
maanviljelijät verolomakkeella 2.
Jos verolomaketta ei ole jätetty, laske pääomatulo 20 %:n tuoton mukaan. Huomioi myös 12
kuukaudesta poikkeavan tilikauden pituus, koska kyseessä on vuotuinen tuotto.
Esimerkiksi tilikausi 16 kk => pääomatulo = 16/12 x 20 % x nettovarallisuus
Esimerkki 1 pääomatulon laskennasta:
Asiakas jää työttömäksi palkkatyöstä 1.6.2011 alkaen. Hän jatkaa sivutoimista yritystoimintaansa
maataloudessa, jolloin työttömyysetuuden määrään vaikuttaa yritystoiminnasta saatu
ansiotulojoka sovitellaan. Asiakas jättää veroilmoitusjäljennöksen koskien verovuotta 2010.
Asiakkaan verotustieto-kyselystä vuodelle 2009 näet suoraan maatalouden nettovarallisuuden
määrän 25 000 €, johon lisäät 30 % vuoden 2010 maatalouteen kohdistuvista palkkamenoista
3 000 € (vuoden 2010 palkkamenot maataloudessa 10 000 € x 30 %). Palkkamenot
löytyvät maatalouden veroilmoituksen sivulta 2 kohdasta ’Palkkamenot’. Asiakas on
ilmoittanut veroilmoituksen sivulla 4 vaatimuksen 10 %:n tuoton laskemisesta yritykseen
sijoittamalleen omalle pääomalle. Nettovarallisuus 28 000 € saadaan laskemalla yhteen
maatalouden nettovarallisuuden määrä vuodelta 2009 sekä 30 % maatalouteen kohdistuvista
palkoista vuodelta 2010 (25 000 € + 3 000 € = 28 000 €). Pääomatulo on asiakkaan
vaatimuksen mukaisesti 10 % maatalouden 28 000 euron nettovarallisuudesta eli 2 800 €.
Luovutusvoiton vaikutus pääomatulon laskennassa
Elinkeinotoiminnan pääomatulot, esim. korko- ja vuokratulot sisältyvät elinkeinotoiminnan
tulokseen eikä niitä eroteta tuloksesta ennen jakoa ansio- ja pääomatuloihin. Kiinteistöjen ja
arvopapereiden myyntivoitot käsitellään kuitenkin aina pääomatulona. Nettovarallisuudesta
riippumatta pääomatuloksi katsotaan aina vähintään käyttöomaisuuteen kuuluvien kiinteistöjen
ja arvopapereiden luovutusvoittoja vastaava määrä (tuloverolaki 38 § 2 mom). Luovutusvoitto
saattaa sisältyä esimerkiksi muihin tuottoihin tuloslaskelmassa. Samoin maatalousyrittäjän saamat
soran yms. maa-ainesten myyntitulot katsotaan pääomatuloksi. Maatalouden varoihin kuuluvien
arvopapereiden luovutusvoittojen määrät löydät Maatalouden veroilmoituksesta ja elinkeinon
harjoittajalla käyttöomaisuusarvopapereiden ja -kiinteistöjen luovutusvoitotojen määrät löydät
Liikkeen- tai ammatinharjoittajan veroilmoituksesta.
Esimerkki 1 luovutusvoiton vaikutuksesta:
Elinkeinotoiminnan jaettava yritystulo vuonna 2010 on 16 800 €. Nettovarallisuus
edelliseltä vuodelta 2009 on 33 600 €. Verovuoden 2010 tulokseen sisältyy
167
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
käyttöomaisuudessa olleesta kiinteistöstä saatu luovutusvoitto 20 200 €. Yrittäjä haluaa
pääomalle laskettavan tuoton 20 %:n mukaisena. Nettovarallisuuden perusteella
laskennalliseksi pääomatulo-osuudeksi muodostuisi 20 % x 33 600 € = 6 720 €.
Koska yrityksen tulokseen v. 2010 sisältyy 20 200 euroa pääomatuloksi katsottavaa
luovutusvoittoa kiinteistön myynnistä, mikä on suurempi summa kuin pääomatuloksi
katsottava nettovarallisuusosuus 6 720 € vuoden 2009 nettovarallisuudesta, katsotaan tällöin
pääomatuloksi koko jaettava yritystulo eli 16 800 € ja ansiotulo-osuutta ei muodostu lainkaan.
Esimerkki 2 luovutusvoiton vaikutuksesta
Elinkeinotoiminnan jaettava yritystulo vuonna 2010 on 25 300 €. Nettovarallisuus on
verotustietojen mukaan 50 500 euroa vuonna 2009. Verovuoden tulokseen sisältyy
käyttöomaisuudessa olleista arvopapereista saatu luovutusvoitto 1 600 €. Yrittäjä
haluaa pääomalle laskettavan tuoton 10 %:n mukaisesti. Tällöin nettovarallisuuden
perusteella laskettavan pääomatulon osuudeksi muodostuisi 10 % x 50 500 € =
5 050 €. Luovutusvoitto 1600 € ei ylitä laskennallista pääomatulon osuutta 5 050
€. Siten pääomatulon osuus on 5 050 euroa. Kun pääomatulon osuus 5 050 €
vähennetään yrityksen tuloksesta 25 300 €, saadaan ansiotulon osuudeksi 20 250 €.
Ansiotulo
Saat yrityksen ansiotulon vähentämällä jaettavasta yritystulosta pääomatulon osuuden:
Elinkeinotoiminnan tulos – pääomatulo-osuus = ansiotulo-osuus (työtulo)
Esimerkki 1:
Vuoden 2010 yritystoiminnan tulos on 50 000 €. Vuoden 2009 nettovarallisuus
on tilikauden päättyessä 100 000 € ja vuonna 2010 ei ole maksettu palkkoja, joita
pitäisi lisätä nettovarallisuuden määrään. Yrittäjä haluaa pääomatulo-osuuden
tuoton laskettavan 20 %:n mukaisesti. Pääomatuloa on siis 20 % x 100 000 € =
20 000 €. Ansiotulon määräksi saadaan tällöin 50 000 € – 20 000 € = 30 000 €.
Jako puolisoiden kesken
Jos puolisot yhdessä harjoittavat elinkeinotoimintaa, ansiotuloksi katsottu osa elinkeinotoiminnan
tulosta jaetaan puolisoiden kesken heidän työpanostensa suhteessa. Puolisoiden työpanokset
katsotaan yhtä suuriksi, jollei muuta selvitystä esitetä. Pääomatulo jaetaan puolisoiden kesken
omistusosuuden mukaan (TVL 1535/1992 14 § 2 ja 3 mom).
Jako puolisoiden kesken on mahdollista liikkeen- ja ammatinharjoittajilla sekä maatalousyrittäjillä.
Liikkeen- ja ammatinharjoittajilla yritystulon jakaminen puolisoiden kesken löytyy
Elinkeinotoiminnan veroilmoituslomakkeen sivulta 2. Lomakkeen kohdassa kysytään prosentteina
yrittäjän ja hänen puolisonsa osuutta elinkeinotoiminnan nettovarallisuudesta sekä työskentelyn
määrää yrityksessä. Maatalousyrittäjillä vastaava tieto löytyy Maatalouden veroilmoituslomakkeen
sivulta 4. Maatiloilla, joilla on tapahtunut tuotantosuunnan muutos, on yleistä, että puolisot
yhdessä omistavat maatilan ja pääomatuloa muodostuu kummallekin puolisoista, mutta ansiotulo
kohdistuukin kokonaisuudessaan maatilalla työtä tekevälle puolisolle.
Ammatinharjoittajan, liikkeenharjoittajan sekä maatalousyrittäjän ansio- ja pääomatuloosuuden laskeminen
Tilikauden voitto + verot (tuloslaskelma) tai
elinkeinotoiminnan tulos (veroilmoitus) ………………… ……._________________
vähennetään pääomatulo-osuus (*………………… …....- _________________
Ansiotulo-osuus …………………………………………….….._________________,
168
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
josta hakijan osuus ___________% = TYÖTULO
_________________
Pääomatulo-osuuden laskeminen
Yrityksen nettovarallisuus, löytyy työtulotiedoista……… … ._________________
(edellisen tilikauden lopun tilanne)
lisätään 30 % 12 kk:n palkoista………… ……….….+ _________________
(viimeisin tilikausi)
Nettovarallisuus yhteensä ……………………………….. …. ._________________
jolle lasketaan vuotuista tuottoa 20 %/10 %/0%*
(riippuu hakijan vaatimuksesta) = pääomatulo-osuus (*
._________________
Pääomatulo-osuutta laskettaessa pitää huomioida 12 kk:sta poikkeavan tilikauden pituus, koska
kyseessä on vuotuinen tuotto.
Esim. tilikausi 16 kk -> POT = 16/12 x 20 % x nettovarallisuus
Jako avoimen ja kommandiittiyhtiön osakkaiden kesken
Avoimen ja kommandiittiyhtiön osakkaan tulo-osuudesta on pääomatuloa määrä, joka vastaa
20 %:n vuotuista tuottoa osakkaan osuudelle elinkeinotoiminnan nettovarallisuudesta.
Kommandiittiyhtiön äänettömän yhtiömiehen osuus yhtiöön on hänen pääomapanoksensa määrä.
Vähennä kommandiittiyhtiössä tuloksesta äänettömän yhtiömiehen voitto-osuus ennen kuin jaat
tulosta vastuunalaisille yhtiömiehille. Laske voitto-osuus sen mukaisesti, mitä yhtiössä on sovittu
tuotoksi äänettömän yhtiömiehen asettamalle panokselle.
Kommandiittiyhtiöstä ja avoimesta yhtiöstä voi tulla ansiotuloa sekä yhtymän tuloksen perusteella
ansiotulona yhtymästä että yhtiömiehille maksettuna palkkana. Huomioi yhtiömiehille maksetut
palkat samalta kokonaiselta tilikaudelta kuin yhtymästä saatu ansiotulokin.
Kommandiittiyhtiön ja avoimen yhtiön ansio- ja pääomatulo-osuuden laskeminen
Tilikauden voitto + verot (tuloslaskelma) tai
elinkeinotoiminnan tulos (veroilmoitus) ………………..……….__________________
vähennetään äänettömän yhtiöm. voitto-osuus…….......-__________________
Vastuunalaisten yhtiömiesten yritystulo ………………..……..__________________
vähennetään pääomatulo-osuus (*……....…..……….…..- __________________
Vastuunalaisten yhtiömiesten ansiotulo-osuus………...………__________________,
josta hakijan osuus ___________% = TYÖTULO
__________________
Pääomatulo-osuuden laskeminen
Yrityksen nettovarallisuus (löytyy työtulotiedoista………….___________________
(edellisen tilikauden lopun tilanne)
lisätään 30 % 12 kk:n palkoista………...………..…….+___________________
(viimeisin tilikausi)
Nettovarallisuus yhteensä …………………………………….____________________
jolle lasketaan vuotuista tuottoa 20 %
= pääomatulo-osuus (* ___________________
(* Jos ay/ky:ssä on useampi vastuunalainen yhtiömies, työtulotiedoissa näkyy jokaisen
yhtiömiehen oma osuus niiden yhtymien elinkeinotoiminnan nettovaroista, joissa hän on osakas.
Yhtiömiesten nettovarallisuudet on siis laskettava yhteen, jotta saadaan yrityksen nettovarallisuus.
Pääomatulo-osuutta laskettaessa pitää huomioida 12 kk:sta poikkeavan tilikauden pituus, koska
kyseessä on vuotuinen tuotto.
169
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
Esim. tilikausi 16 kk -> POT = 16/12 x 20 % x nettovarallisuus.
Esimerkki kommandiittiyhtiön tuloksen jakamisesta:
Kommandiittiyhtiössä on kolme yhtiömiestä: vastuunalaiset yhtiömiehet A ja B sekä äänetön
yhtiömies C.
Yhtiön elinkeinotoiminnan tulos vuodelle 2010 on 33 600 € ja yhtiön nettovarallisuus edelliseltä
tilikaudelta vuodelta 2009 on 16 800 €. A:n osuus yhtiön nettovarallisuudesta on 40 %, B:n
osuus on 40 % ja C:n osuus on 20 %. C:n yhtiöön sijoittamalle panokselle 3 400 € on sovittu
maksettavaksi 10 %:n voitto- osuus. Muilta osin yhtiön tulos on sovittu jaettavaksi tasan A:n ja B:n
kesken.
B työskentelee yrityksessä sivutoimisesti ja A päätoimisesti. A:lle maksetaan palkkaa 8 400
€ vuodessa. Kaiken kaikkiaan yrityksestä on maksettu palkkoja vuoden 2009 päättyessä
edeltäneiden 12 kuukauden aikana 15 000 €.
Pääomatulon laskenta:
Vuoden 2009 nettovarallisuus 16 800 € + 30 % tilikauden päättymistä edeltäneistä 12 kk:n
palkoista (30 % x 15 000 €) 4 500 € = 21 300 €/v
20 % x 21 300 € = 4 260 € => KY:n pääomatulot yhteensä
Ansiotulo-osuuden laskenta:
KY:n tuloksesta 33 600 € vähennetään C:n 10 %:n voitto-osuus panokselle 340 € (10 % x 3 400 €)
ja 20 % nettovarallisuudesta eli pääomatulo-osuus 4 260 € ja saadaan A:n ja B:n yhteenlasketuksi
tuloksi 29 000 € (ansiotulo KY:stä)
A:n yhtiöstä saama tulo:
Ansiotulo:
50 % x 29 000 € + palkka 8 400 € = 22 900 €/ v
Pääomatulo:
40 % 4 260 € = 1 704 €/v
B:n yhtiöstä saama tulo:
Ansiotulo:
50 % x 29 000 € = 14 500 €/v
Pääomatulo:
40 % x 4 260 e = 1 704 €/v
C:n yhtiöstä saama tulo:
10 %:n voitto-osuus panokselle 3 400 e eli 340 €/v
Pääomatulo:
20 % x 4 260 e = 852 €/v
1.8.5.2.4. Elinkeinotoiminnan tulojen tarkistaminen
Työmarkkinatuen sovitteluun ja tarveharkintaan vaikuttavat yritystulot tarkistetaan kerran
vuodessa. Katso ohjeet tarkistamisesta kohdasta Muutokset yritystuloissa.
1.8.5.2.5. Aloittavan yrittäjän tulojen arviointi
Alkavakin yritystoiminta voi joskus olla työmäärältään niin vähäistä, että yritystoimintaa voidaan
pitää sivutoimisena. Tällöin hakijan saama yritystoiminnan tulo otetaan huomioon sovittelussa.
Tarveharkinnassa otetaan huomioon hakijan puolison saama yritystoiminnan tulo.
170
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
Jos asiakas tai hänen puolisonsa on aloittava yrittäjä, hän ei voi toimittaa meille tietoja
kokonaiselta tilikaudelta.
Tulojen arviointi
Aloittavan yrittäjän yritystoiminnan tulot arvioidaan aina YEL-/MYEL-vakuutuksen työtulon
mukaisesti, jos yrittäjällä on YEL-/MYEL-vakuutus.
Mikäli vakuutusta ei ole otettu, tulona otetaan huomioon starttiraha tai nuoren viljelijän aloitustuki.
Jos yrittäjälle on myönnetty starttiraha ja hän tämän lisäksi toimittaa selvityksen nostamastaan
palkasta, otetaan tulona huomioon sekä starttiraha että palkka. Starttiraha otetaan tulona
huomioon niiltä kuukausilta, joilta se on myönnetty. Starttirahan päätyttyä yrittäjän tulo arvioidaan
yleensä vähintään starttirahan aikaiselle tulotasolle, jollei yrittäjällä vielä ole YEL-/MYEL-tulotietoja
tai veroilmoitusta/tilinpäätöstä.
Jollei näitäkään tuloja ole, käytetään tulona ennakkoverolipun mukaista arviota.
Viimesijaisesti tulona käytetään asiakkaan omaa arviota edellyttäen, että arviota on pidettävä
uskottavana. Mikäli asiakas arvioi yrityksen toiminnan tappiolliseksi, tuloksi merkitään 0 euroa.
Kun yrittäjä on jättänyt ensimmäisen veroilmoituksensa, käytetään tarveharkinnan tulona siitä
eteenpäin veroilmoituksen tietoja.
Tilikausi on kalenterivuosi
Kun yrityksen tilikausi on kalenterivuosi, seuranta-ajankohta määräytyy veroilmoituksen viimeisen
jättöpäivän mukaan. Veroilmoituksen viimeinen jättöpäivä on maatalousyrittäjillä helmikuun
lopussa (päivä vaihtelee hiukan vuosittain, vuonna 2012 se on 29.2.) ja muilla yrittäjillä maaliskuun
lopussa (päivä vaihtelee hiukan vuosittain, vuonna 2012 se on 2.4.). Merkitse seurantapäiväksi
veroilmoituksen palauttamista edeltävän kuukauden puoliväli (15.2. tai 15.3.). Seurantalistaa
käsitellessäsi lähetä asiakkaalle asiakaskirje TTL19 ja pyydä häntä toimittamaan Kelaan jäljennös
jättämästään veroilmoituksesta (valittavissa lisätekstinä) määräajassa. Määräaika voi olla
aikaisintaan veroilmoituksen viimeinen jättöpäivä.
Kun asiakas toimittaa veroilmoituskopion, tee tarkistus seuraavasta maksamattomasta erästä
lukien. Jos toimitetuista selvityksistä käy ilmi, että tulot on arvioitu liian suuriksi, tee oikaisu
takautuvasti myönnön alusta lukien. Jos tulot on arvioitu liian pieniksi, ei takautuvaa oikaisua
asiakkaan vahingoksi tehdä.
Jos asiakas toimittaa veroilmoituskopion Kelaan ennen seurantapäivää, tee tarkistus tietojen
jättämistä seuraavasta maksamattomasta erästä lukien.
Jos asiakas ei toimita pyydettyjä tuloselvityksiä määräajassa, lakkauta etuus seuraavasta
maksamattomasta erästä lukien.
Laita järjestelmään seurantatieto seuraavalle vuodelle.
Tilikausi on muu kuin kalenterivuosi
Kun yrityksen tilikausi on muu kuin kalenterivuosi, veroilmoituksen viimeinen jättöpäivä on neljän
kuukauden kuluttuatilikauden päättymiskuukauden loppumisesta. Merkitse seurantapäiväksi
neljänkuukauden täyttymistä edeltävän kuukauden puoliväli. Seurantalistaa käsitellessäsi lähetä
asiakkaalle asiakaskirje TTL19 ja pyydä häntä toimittamaan Kelaan tuloslaskelma (valittavissa
lisätekstinä) määräajassa. Määräaika voi olla aikaisintaan neljän kuukauden kuluttuatilikauden
päättymisestä.
Kun asiakas toimittaa tuloslaskelman, tee tarkistus seuraavasta maksamattomasta erästä lukien.
Jos toimitetuista selvityksistä käy ilmi, että tulot on arvioitu liian suuriksi, tee oikaisu takautuvasti
myönnön alusta lukien. Jos tulot on arvioitu liian pieniksi, ei takautuvaa oikaisua asiakkaan
vahingoksi tehdä.
171
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
Jos asiakas toimittaa tuloslaskelman Kelaan ennen seurantapäivää, tee tarkistus tietojen
jättämistä seuraavasta maksamattomasta erästä lukien.
Jos asiakas ei toimita pyydettyjä tuloselvityksiä määräajassa, lakkauta etuus seuraavasta
maksamattomasta maksuerästä lukien.
Laita järjestelmään seurantatieto seuraavalle vuodelle.
1.8.5.2.6. Uusi hakemus ja yrittäjä
Kun työttömyysetuutta haetaan ensimmäistä kertaa, ja yrittäjän tulot tulee selvittää sovittelua tai
tarveharkintaa varten, pyydä asiakasta toimittamaan ajankohdasta riippuen tuorein tieto, joka
on joko verotuspäätös, asiakkaan jättämä veroilmoitus tai tilinpäätös. Jos asiakas tulee hakijaksi
esimerkiksi marraskuussa, käytetään viimeisen vahvistetun verotuksen tietoja. Pyydä asiakasta
tällöin toimittamaan verotuspäätös. Jos edellisen vuoden verotustiedot näkyvät jo HEKY:n
verotustiedoissa, ei verotuspäätöstä tarvitse pyytää. Jos asiakas tulee hakijaksi toukokuussa, on
viimeisin veroilmoitus tuoreempi kuin verotuspäätös.
Puolison tulot tulee selvittää enää ainoastaan siltä osin kuin työmarkkinatukea maksetaan ajalta
31.12.2012 tai sitä ennen.
Verotustietoja voidaan käyttää ainoastaan siihen saakka, että asiakas on jättänyt uuden
veroilmoituksen. Aseta seurantapäivä veroilmoituksen viimeistä jättöpäivää edeltävän kuukauden
puoliväliin. Tee tarkistus veroilmoituksen tietojen perusteella.
1.8.5.3. Maatalouden tulot
Maatalouden harjoittaja ei ole kirjanpitovelvollinen, joten tuloslaskelmaa tai tasetta ei ole. Hänen
on pidettävä kuitenkin kirjaa tuloistaan ja menoistaan. Maatalousyrittäjää verotetaan luonnollisena
henkilönä. Maataloudessa tilikausi on aina kalenterivuosi.
Maatalousyrittäjä ei voi maksaa palkkaa itselleen eikä puolisolleen. Jos puolisot yhdessä
harjoittavat maataloutta, jaetaan maatalouden tulos puolisoiden kesken omistusosuuden ja
työpanoksen mukaan.
Maataloudesta saatu bruttotulo muodostuu tuotteiden markkinahintaperusteisesta myyntitulosta
sekä erikseen maksettavista tuista. Tuet riippuvat tilan tuotantosuunnasta. Kaikki maatalouteen
kohdistuvat tuet ovat verotettavaa tuloa ja ne sisältyvät siten maatalouden verotettuun tulokseen.
Maataloustulon huomioon ottaminen
Etuudensaajan oma maatalouden ansiotulo-osuus otetaan huomioon sovitellun työmarkkinatuen
määrässä.
Puolison saama maatalouden ansiotulo otetaan huomioon työmarkkinatuen tarveharkinnassa
vain jos työmarkkinatukea maksetaan ajalta 31.12.2012 ja sitä ennen. Tällöin maatalouden
puhdas pääomatulo otetaan tarveharkinnassa huomioon sekä etuudensaajan omana että hänen
puolisonsa tulona.
Maatalouden puhdas pääomatulo otetaan ajalta 1.1.2013 ja sen jälkeen maksettavan
työmarkkinatuen tarveharkinnassa huomioon vain siltä osin kuin se on etuudensaajan omaa tuloa.
172
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
Yritystulojen jakamisesta ansio- ja pääomatuloihin kerrotaan lisää kappaleessa Elinkeinotoiminnan
tuloksen jako ansio- ja pääomatuloihin.
Maatalouden tulot arvioidaan käyttäen hyväksi veroilmoitustietoja. Maatalousyrittäjän on
tehtävä veroilmoitus (verolomake 2) yleensä helmikuun loppuun mennessä (29.2.2012).
Ks. taulukko pyydettävistä selvityksistä
Tuloksi huomioidaan maataloustoiminnan tulos verolomakkeen 1. sivulla olevasta kohdasta
Maatalouden tulos tai Maatalouden tappio. Kohta sisältää verolomakkeella esitetyt lisäykset ja
vähennykset. Osinkojen ja osuuspääoman korkojen verovapaa osa täytyy kuitenkin lisätä edellä
mainittuun summaan.
Aloittavan maatalousyrittäjän maatalouden tulot arvioidaan aina MYEL-vakuutuksen työtulon
mukaisesti, jos yrittäjällä on MYEL-vakuutus. Mikäli vakuutusta ei ole otettu, tulona otetaan
huomioon starttiraha tai nuoren viljelijän aloitustuki. Jollei näitäkään tuloja ole, käytetään tulona
ennakkoverolipun mukaista arviota. Viimesijaisesti tulona käytetään asiakkaan omaa arviota
edellyttäen, että arviota on pidettävä uskottavana. Mikäli asiakas arvioi yrityksen toiminnan
tappiolliseksi, tuloksi merkitään 0 euroa.
Kun maatalousyrittäjä on jättänyt ensimmäisen veroilmoituksensa, käytetään tulona siitä eteenpäin
veroilmoituksen tietoja. Lue lisää kappaleesta Aloittavan yrittäjän tulojen arviointi.
Sukupolvenvaihdostilanteissa ja maatalouden tuotantosuunnan muuttuessa tulo arvioidaan samoin
kuin aloittavan yrittäjän kohdalla. Tilanteessa, jossa maatalouden tuotantosuuntaa on kokonaan
muutettu viimeksi vahvistetun verotuksen jälkeen, voidaan tulona kuitenkin käyttää yrittäjän omaa
arviota, jos se on katsottava kohtuullisemmaksi kuin MYEL-vakuutuksen käyttäminen.
Kun maatalousyrittäjä hakee työttömyysetuutta ensimmäistä kertaa, pyydä asiakasta toimittamaan
ajankohdasta riippuen joko verotuspäätös tai asiakkaan jättämä veroilmoitus. Jos asiakas tulee
hakijaksi esimerkiksi marraskuussa, käytetään viimeisen vahvistetun verotuksen tietoja. Pyydä
asiakasta tällöin toimittamaan verotuspäätös erittelyosineen. Jos edellisen vuoden verotustiedot
näkyvät jo HEKY:n verotustiedoissa, ei verotuspäätöstä tarvitse pyytää. Jos asiakas tulee hakijaksi
toukokuussa, on viimeisin veroilmoitus tuoreempi kuin verotuspäätös.
Verotustietoja voidaan käyttää ainoastaan siihen saakka, että asiakas on jättänyt uuden
veroilmoituksen. Aseta seurantapäivä veroilmoituksen viimeistä jättöpäivää edeltävän kuukauden
puoliväliin. Tee tarkistus veroilmoituksen tietojen perusteella.
Maatalouden tulot tarkistetaan kerran vuodessa veroilmoitustietoja hyväksi käyttäen. Lue lisää
tarkistamisesta kappaleesta Muutokset yritystuloissa.
Maataloutta harjoittavaa kuolinpesää verotetaan erillisenä verovelvollisena eikä sen tuloa ja
varallisuutta jaeta verotuksessa osakkaiden kesken. Osakkaan kuolinpesästä saamat tulot voivat
kuitenkin tulla otetuksi huomioon. Lue lisää kappaleesta Kuolinpesä ja perintö.
Porotalouden tulot
Porotalouden tulot voidaan ottaa huomioon joko veroilmoituksesta tai verotuspäätöksestä samalla
tavalla kuin maatalouden tulot taikka paliskunnan antaman porojen lukumäärätodistuksen
perusteella.
Poronhoitovuosi päättyy 31.5. ja silloin poronomistaja saa paliskunnalta todistuksen porojen
määrästä (=lukuporot). Tämä lukuporojen määrä kerrotaan valtioneuvoston porotaloudesta
saatujen tulojen verotuksessa noudatettavista tuottoperusteista vuosittain antaman asetuksen
mukaisella tuottoperusteella(1.1.2012 alkaen VnA 1146/2011) (lukuporot x lukuporon tuotto).
Lisäksi tulona otetaan huomioon paliskunnan mahdollisesti maksamat palkat.
173
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
1.8.5.4. Metsätalouden tulot
Työmarkkinatuen saajan saama metsätalouden tulo otetaan huomioon työmarkkinatuen
tarveharkinnassa. Metsätalouden tulo lasketaan tarveharkinnan tuloksi metsän keskimääräisen
tuoton mukaan.
Puolison saama metsätalouden tulo otetaan huomioon vain siltä osin kuin etuudensaajan
työmarkkinatuki kohdistuu aikaan 31.12.2012 tai sitä ennen.
Metsätalouden tulo arvioidaan varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain 7 §:n
3 momentin mukaan vahvistetun keskimääräisen tuoton perusteella. Keskimääräinen tuotto
vahvistetaan kuntakohtaisesti. Tulo lasketaan kertomalla keskimääräinen tuotto metsän pintaalalla. Metsän pinta-ala ja sijaintikunta saadaan verotustietojen kyselystä, HEKY / Verottajalta
saadut tiedot. Kuukausituloksi tuottoarvio muutetaan jakamalla arvio kahdellatoista. Verohallinto
vahvistaa vuosittain keskimääräiset tuotot. Löydä verohallinnon päätöksen ohjeen oikeasta
palstasta.
Esimerkki 1:
Asiakas omistaa 30 hehtaarin metsäpalstan Orivedellä. Tulona huomioidaan
metsän keskimääräinen vuotuinen tuotto/ha kerrottuna metsän pinta-alalla.
Metsän pinta-ala saadaan asiakkaan verotustiedoista ja metsän keskimääräinen
tuotto saadaan verohallinnon päätöksestä. Verotustiedoissa voi näkyä
metsätalouden pääomatuloa, mikäli asiakas on kyseisenä verovuonna myynyt
puuta. Tätä tietoa ei kuitenkaan koskaan käytetä tarveharkintatuloa huomioitaessa.
Metsätalouden tulo vuonna 2011 = 30 ha * 121,81 e/ha = 3645,30 e/
v. Tämä summa jaetaan 12 kuukaudelle, jolloin metsätalouden tuloksi
saadaan 304,53 e/kk, joka huomioidaan kokonaan pääomatulona.
Yhteismetsän osakkaiden yhteismetsästä saamaa metsän tuottoa ei oteta tarveharkinnan tulona
huomioon.
Puun myynnistä ei arvioida tuloa etuudensaajalle eikä hänen puolisolleen.
Hankintatyö
Hankintatyöllä tarkoitetaan hankintakaupan tai käteiskaupan yhteydessä metsätalouden
harjoittajan tekemää puutavaran valmistus- ja kuljetustyötä oman maatilan metsässä.
Hankintatyön tekijä voi olla myös puoliso tai kotona asuva vähintään, 14-vuotias lapsi.
Hankintatyön arvoksi katsotaan määrä, joka vastaavasta työstä olisi maksettava palkatulle
henkilölle. Hankintatyön arvo lasketaan puutavaralajeittain koko valmistetulle ja kuljetetulle
puumäärälle. Laskentaperusteena käytetään paikkakunnalla maksettuja metsäalan
työehtosopimusten mukaisia palkkoja. Muun selvityksen puuttuessa voidaan työn arvon
laskennassa käyttää taksoja, jotka on mainittu Verohallinnon yhtenäistämisohjeessa (kohta
4.1.15).
Hankintatyön arvo on verovapaata 125 kuutiometriin asti. Veronalainen osuus jaetaan työn
tehneiden henkilöiden ansiotuloksi työpanosten suhteessa. Veronalainen arvo saadaan kertomalla
hankintatyön arvo kertoimella.
174
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
valmistettu/kuljetettu m3 – 125 m3
Kerroin =
--------------------------------------------valmistettu/kuljetettu m3
Hankintatyön arvo otetaan huomioon sovittelussa verollisilta osin (yli 125 m3).
Puolison tekemän hankintatyön arvo otetaan huomioon verollisilta osin (yli 125 m3)
työmarkkinatuen tarveharkinnassa, jos tulo on jatkuvaa. Satunnaista tuloa ei huomioida.
Hankintatyön arvo otetaan sovittelussa tai tarveharkinnassa huomioon, jos asiakas ilmoittaa
hankintatyön tekemisestä tai se saadaan muuten selville. Metsää omistavalta asiakkaalta ei
kuitenkaan tarvitse lähteä selvittämään, onko hän tehnyt hankintatyötä, jollei työnteko tule Kelan
tietoon muuta kautta.
1.8.5.5. Osinkotulot
Työttömyysturvassa osinkotulona voidaan ottaa huomioon sekä pörssiyhtiöiden että muiden
yhtiöiden maksamat osingot, veronalaiset ja verottomat.
Työmarkkinatuen sovittelussa tulona otetaan huomioon muun kuin pörssiyhtiön jakaman
osinkotulon ansiotulo-osuus (sekä verovapaa että verollinen). Jos yhtiö on aikaisempina vuosina
jakanut osinkoa, voidaan osingon ansiotulo arvioida käyttäen hyväksi verotuksessa todettua
osinkotulon ansiotuloa.
Osinkotulot sovitellaan vain silloin, kun hakija on tai on ollut yhtiössä työttömyysturvalain 1 luvun
6 §:ssä tarkoitettu yrittäjä. Pelkkä omistaminen ei tee henkilöä yrittäjäksi eikä tuo häntä sovittelun
piiriin, vaan henkilön on siis aina työskenneltävä/oltava työskennellyt osinkoa jakavassa yhtiössä.
Esimerkki 1
A oli omistanut 14,07 % X Oy:n osakkeista ja hänellä oli sen takia työttömyysaikanaan
osinko-tuloja. Vakuutusoikeus katsoi, että A:n saamia osinkotuloja ei sovitella
yritystoiminnan tuloina, koska häntä ei voitu pitää työttömyysturvalaissa
määriteltynä yritystoimintaa harjoittavana henkilönä. (VAKO 5851/2000/1929)
Työmarkkinatuen saajan saaman osinkotulon pääomatulo-osuus otetaan huomioon
työmarkkinatuen tarveharkinnassa. Osinkotuloja ei kuitenkaan oteta huomioon tarveharkinnassa,
jos niiden yhteismäärä (henkilöä kohti) on 10 euroa kuukaudessa tai sitä vähemmän.
Osinkotulon arvioiminen
Pörssiyhtiön jakama osinko on kokonaisuudessaan pääomatuloa. Sen jakamasta osingosta on
veronalaista pääomatuloa 70 % ja verovapaata 30 %.
Muun kuin pörssiyhtiön jakama osinko jaetaan verotuksessa pääomatulo- ja ansiotulo-osuuksiin.
Osingosta katsotaan pääomatuloksi määrä, joka vastaa yhdeksää (9) prosenttia osingonsaajan
omistamien osakkeiden matemaattisesta arvosta. Ylimenevä osa on ansiotuloa. Pääomatuloosuus on 60 000 euroon saakka verovapaata ja ylimenevästä osasta 70 % veronalaista
pääomatuloa ja 30 % verovapaata tuloa. Ansiotulo-osuudesta on veronalaista 70 % ja verovapaata
30 %. Osakkeen matemaattinen arvo lasketaan yhtiön edellisenä vuonna päättyneen tilikauden
175
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
taseen perusteella. Osakkeen matemaattinen arvo saadaan siten, että yhtiön nettovarallisuus
(varat – velat) jaetaan osakkeiden lukumäärällä.
EU-maassa ja sellaisessa maassa, jolla on Suomen kanssa verosopimus, sijaitsevan yhtiön
jakama osinko on veronalaista ja verovapaata tuloa edellä kerrotulla tavalla. Muussa maassa
sijaitsevan yhtiön maksama osinko on kokonaan veronalaista ansiotuloa.
Osinkotulon määrän pörssiyhtiön ja muiden yhtiöiden osakkeista saat siten, että kerrot osakkeiden
lukumäärän osaketta kohti maksetun osingon määrällä. Käytä osingon määränä viimeisimmän
yhtiökokouksen yksittäiselle osakkeelle vahvistamaa määrää. Pörssiyhtiön osingon suuruuden
osaketta kohti voit selvittää Kauppalehden Pörssikurssit-tietoja.
Jos arvioit osinkotulon henkilön pankkitilille tulleen osingon määrän perusteella, käytä
bruttomäärää. Jollei bruttomäärä selviä tiliotteelta, lisää pörssiyhtiön maksamaan osinkoon
ennakonpidätyksen määrä, joka on vuodesta 2012 alkaen 21/79 (vuodesta 2006 alkaen 19/81)
tilille maksetusta osingon määrästä. Muiden yhtiöiden osingoista ei tehdä ennakonpidätystä, joten
tilille maksetut osingot otetaan tuloksi sellaisenaan.
EU- ja verosopimusmaista saadut osingot otetaan tuloksi bruttotulona, ja veroprosenttina
käytetään aina 15 prosenttia. Siten pankkitilille tulleeseen osinkotuloon lisätään 15/85 tilille
tulleesta osingon määrästä.
Jos HEKY:n verotustiedoissa näkyy, että asiakkaalla on osinkotuloa, kysy onko osinkotulon
määrä edelleen samansuuruinen. Jos asiakas ilmoittaa, että tilanne ei ole muuttunut, voit käyttää
HEKY:llä näkyvää osinkotulon määrää. Jos tulojen määrä on muuttunut, pyydä asiakasta
toimittamaan selvitys osinkotulon nykyisestä määrästä. Selvitys voi olla esimerkiksi pankin
verotusta varten antama todistus edellisenä vuonna maksetusta osingosta. Jos asiakas
kertoo osakkeiden nykyisen määrän, voidaan osinkotulojen määrä laskea Kelassa käyttämällä
Kauppalehden Pörssikurssit-tietoja, josta ilmenee yrityksen maksamien osinkojen määrä.
Työttömyysturvassa osinkotulona voidaan ottaa huomioon sekä pörssiyhtiöiden että muiden
yhtiöiden maksamat osingot, veronalaiset ja verottomat.
Työmarkkinatuen sovittelussa tulona otetaan huomioon muun kuin pörssiyhtiön jakaman
osinkotulon ansiotulo-osuus (sekä verovapaa että verollinen). Jos yhtiö on aikaisempina vuosina
jakanut osinkoa, voidaan osingon ansiotulo arvioida käyttäen hyväksi verotuksessa todettua
osinkotulon ansiotuloa.
Osinkotulot sovitellaan vain silloin, kun hakija on tai on ollut yhtiössä työttömyysturvalain 1 luvun
6 §:ssä tarkoitettu yrittäjä. Pelkkä omistaminen ei tee henkilöä yrittäjäksi eikä tuo häntä sovittelun
piiriin, vaan henkilön on siis aina työskenneltävä/oltava työskennellyt osinkoa jakavassa yhtiössä.
Esimerkki 2
A oli omistanut 14,07 % X Oy:n osakkeista ja hänellä oli sen takia työttömyysaikanaan
osinkotuloja. Vakuutusoikeus katsoi, että A:n saamia osinkotuloja ei sovitella
yritystoiminnan tuloina, koska häntä ei voitu pitää työttömyysturvalaissa
määriteltynä yritystoimintaa harjoittavana henkilönä. (VAKO 5851/2000/1929).
Työmarkkinatuen saajan saama osinkotulon pääomatulo-osuus otetaan huomioon
työmarkkinatuen tarveharkinnassa. Osinkotuloja ei kuitenkaan oteta huomioon tarveharkinnassa,
jos niiden yhteismäärä (henkilöä kohti) on 10 euroa kuukaudessa tai sitä vähemmän.
Osinkotulojen huomioiminen sovittelussa
Muun kuin pörssiyhtiön jakama osinko jaetaan verotuksessa pääomatulo- ja ansiotulo-osuuksiin.
Sovittelussa otetaan huomioon ainoastaan osinkojen ansiotulo-osuus.
176
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
Yhtiön maksamasta osingosta katsotaan pääomatuloksi määrä, joka vastaa kahdeksaa (8)
prosenttia osingonsaajan omistamien osakkeiden matemaattisesta arvosta. Tämän ylimenevä osa
on ansiotuloa. Jos yhtiö jakaa osinkona enemmän kuin 8 % osakkeen matemaattisesta arvosta
laskettuna, 8 %:n ylittävästä osingosta 75 % on veronalaista ansiotuloa ja 25 % verovapaata tuloa.
Osinkotulon sovittelussa otetaan huomioon ansiotulo-osuus sekä verovapaa että verollinen osa.
Osakkeen matemaattinen arvo lasketaan yhtiön edellisenä vuonna päättyneen tilikauden
taseenperusteella. Osakkeen matemaattinen arvo saadaan siten, että yhtiön nettovarallisuus
(varat – velat) jaetaan osakkeiden lukumäärällä.
Ansio-osuuden selvittämiseksi on laskettava osakkeiden matemaattinen arvo ja matemaattista
arvoa on sitten verrattava yhtiön maksaman osingon määrään. Jos osinkotulojen määrä on
vähemmän kuin osakkeiden matemaattinen arvo kerrottuna kahdeksalla prosentilla, saatu osinko
voidaan katsoa pääomatuloksi eikä sitä tällöin huomioida sovittelussa.
Esimerkki 3
A on työttömyysturvalain 1 luvun 6 §:ssä tarkoitettu yrittäjä ja työskentelee
yhtiössä B Oy. A on saanut soviteltavaa osinkotuloa 10 500 euroa. Hän on
omistanut kaikki B Oy:n 100:sta osakkeesta. B Oy:n nettovarallisuus (eli
päättyneen tilikauden taseen varat – velat) on ollut 150 000 euroa. Osakekohtainen
matemaattinen arvo on tällöin ollut 150 000 euroa/100 kpl = 1 500 euroa.
Sovitteluun vaikuttamatonta pääomatuloa on se määrä, joka vastaa 8 prosenttia
osingonsaajan osakkeiden matemaattisesta arvosta. Tämän ylimenevä osa
on ansiotuloa. Osakekohtaisesti pääomatuloa on siis ollut 1 500 euroa x 8
% =120 euroa. Koska A omistaa kaikki osinkoa jakavan yrityksen osakkeet,
pääomatulo-osuus on ollut 100 % x 120 euroa/osake = 12 000 euroa.
B Oy on jakanut osinkoa 10 500. Osakkeiden sovitteluun vaikuttava ansiotuloosuus on siis 10 500 euroa – 12 000 euroa = 0 euroa. Näin ollen kaikki A:n saama
osinkotulo on siis ollut pääomatuloa eikä soviteltavaa ansiotulo-osuutta ole ollut lainkaan.
EU-maassa ja sellaisessa maassa, jolla on Suomen kanssa verosopimus, sijaitsevan yhtiön
jakama osinko on veronalaista ja verovapaata tuloa edellä kerrotulla tavalla. Muussa maassa
sijaitsevan yhtiön maksama osinko on kokonaan veronalaista ansiotuloa.
Jos HEKY:n verotustiedoissa näkyy, että asiakkaalla on osinkotuloa, kysy onko osinkotulon
määrä edelleen samansuuruinen. Jos asiakas ilmoittaa, että tilanne ei ole muuttunut, voit käyttää
HEKY:llä näkyvää osinkotulon määrää. Jos tulojen määrä on muuttunut, pyydä asiakasta
toimittamaan selvitys osinkotulon nykyisestä määrästä. Selvitys voi olla esimerkiksi pankin
verotusta varten antama todistus edellisenä vuonna maksetusta osingosta.
1.8.5.6. Talletusten korot
Korkotulo katsotaan aina pääomatuloksi. Korkotuloja arvioitaessa talletusten määrästä
vähennetään käyttövaroina 2 000 euroa. Käyttövaravähennys tehdään jokaisen perheen- tai
ruokakunnan jäsenen taikka avio- tai avopuolisoiden omista talletuksista erikseen. Talletusten
korkotulot eivät näy verotuksessa. Pyydä asiakkaalta tarvittaessa esimerkiksi tiliote, jossa
177
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
korkotulot näkyvät. Jos riittäviä tai luotettavia tietoja ei saada hakijalta, voidaan talletuksia yms.
selvittää rahalaitoksilta.
Työmarkkinatuen saajan tai hänen puolisonsa saama talletusten korkotulo otetaan huomioon
työmarkkinatuen tarveharkinnassa.
1.8.5.7. Korkotulot
Työmarkkinatuen saajan tai hänen puolisonsa saamat muut korkotulot otetaan huomioon
työmarkkinatuen tarveharkinnassa.
Tällaista korkotuloa asiakkaalla voi olla esimerkiksi sijoitusrahasto-osuuksista. Sijoitusrahastoosuuden tuotto-osuudelle maksettava voitto-osuus (korko) on veronalaista pääomatuloa ja otetaan
tulona huomioon, ellei kysymyksessä ole äskettäin hankittu rahasto-osuus, jonka voitto-osuutta
ei vielä voida laskea. Kasvuosuudelle tulevaa voitto-osuutta ei lueta tuloksi, koska se liitetään
vuosittain rahaston pääomaan. Tuotto-osuuksien osalta tuotto (eli korko) maksetaan vuosittain ja
se huomioidaan pääomatulona. Korko otetaan huomioon bruttomääräisenä.
Esimerkki 1:
Asiakkaalle ollaan myöntämässä tarveharkintaista työmarkkinatukea kesäkuussa
2011. Asiakas ilmoittaa, että hänellä on sijoitusrahasto-osuuksia. Vuoden
2009 verottajalta saaduissa tiedoissa on sijoitusrahasto-osuudet näkyvät näin:
Varallisuus omistusosuuden mukaan
Sijoitusrahastot
Rahaston nimi................. NORDEA VAKAA TUOTTO KASVU
Osuuden lukumäärä (kpl).......
216,567100
Rahaston nimi................. OP-PIRKKA A-OSUUDET
Osuuden lukumäärä (kpl).......
128,039000
Verottajalta saaduissa tiedoissa asiakkaalla ei ole pääomatuloa. Mikäli asiakkaalle olisi
maksettu vuonna 2009 korkotuloa sijoitusrahasto-osuuksista, tämän voitto-osuuden vuosimäärä
näkyisi omalla rivillään pääomatulojen alla sijoitusrahasto-osuuden korkona. Asiakkaalta
tiedustellaan, onko hänelle maksettu korkoa sijoitusrahasto-osuuksista vuonna 2010. Mikäli
tässä tapauksessa asiakkaan verotustiedoissa olisi ollut sijoitusrahasto-osuuden korkoa, olisi
tätä bruttomäärää voitu käyttää sellaisenaan, jos asiakkaan omistusosuudet ovat ennallaan.
Säästöhenkivakuutuksen tuottoa ei lueta tuloksi, koska se lisätään vuosittain pääomaan.
1.8.5.8. Vuokratulot
Huoneen- ja maanvuokratulo otetaan työmarkkinatuen tarveharkinnassa huomioon pääomatulona.
178
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
Työmarkkinatuen saajan tai hänen puolisonsa huoneenvuokratulosta vähennetään
sen hankkimisesta ja säilyttämisestä aiheutuneet menot, esimerkiksi yhtiövastike,
kunnossapitokustannukset, lämpö-, sähkö-, vesi- tai vakuutusmaksut. Korjauskulut voidaan
vähentää jaksottamalla ne 12 kuukaudelle kulujen syntyhetkestä eteenpäin.
Jos vuokratulon hankinnasta aiheutuneita kuluja ei tiedetä, vähennykset voidaan tehdä
vuokratulosta kaavamaisesti, jolloin
• omakotitalon tai kiinteistön tulonhankkimiskuluina voidaan vähentää 25 % kokonaisvuokrasta
tai, jos vuokraan sisältyy lämpö, 50 %
• osakehuoneiston tulonhankkimiskuluina vähennetään yhtiövastike ja 10 % kokonaisvuokrasta
• maanvuokrauksesta (esim. koko pelto) tulonhankkimiskuluina vähennetään 10 %
kokonaisvuokrasta.
Työmarkkinatuen tarveharkinnassa vähennetään lisäksi tulonhankkimisvelan korot.
Vuokratulojen selvittämiseksi pyydä asiakkaalta kopio vuokrasopimuksesta sekä selvitykset
menoista.
1.8.5.9. Kuolinpesä ja perintö
Koska henkilö omistamalla omaisuudella ei ole vaikutusta työttömyysetuuden määrään, ei henkilön
osuutta jakamattomassa kuolinpesässä oteta työttömyysetuuden määrää laskettaessa huomioon.
Kuolinpesästä mahdollisesti saatu tuotto voi kuitenkin vaikuttaa työmarkkinatuen määrään
tarveharkinnan tulona. Lisäksi kuolinpesältä saatu tulo voidaan tietyin edellytyksin sovitella.
Kuolinpesän osakkaita ovat perilliset ja yleisjälkisäädöksen (yleistestamentti) saajat sekä
eloonjäänyt puoliso. Jos ositus on toimitettu tai puolisolla ei ole avio-oikeutta toisen puolison
omaisuuteen, ei eloonjäänyt puoliso ole osakas, ellei hän ole perillinen tai yleisjälkisäädöksen
saaja (perintökaari 18 luku 1 §). Avoliitossa vainajan kanssa asunut henkilö ei ole kuolinpesän
osakas, ellei hän ole yleistestamentin saaja.
Yleistestamentti tarkoittaa, että testamentilla ei ole määrätty testamentin saajalle tiettyä esinettä
yms., vaan testamentin saajan asema on sama kuin muidenkin perillisten ja hän perii esim. 1/3
omaisuudesta. Erityistestamentin saaja eli tietyn omaisuuden (esim. tietty esine tai määrätty
summa rahaa) testamentilla perivä henkilö ei ole kuolinpesän osakas.
Perukirjasta näet, ketkä ovat kuolinpesän osakkaita. Perunkirjoitus on pääsääntöisesti toimitettava
kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta (perintökaari 20 luku 1 §). Perukirja on annettava
kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta verohallinnolle (perintö- ja lahjaverolaki 29 §).
Työmarkkinatuen tarveharkinta
Jakamattomasta kuolinpesästä saatu tuotto, esimerkiksi korko- tai vuokratulot, otetaan
työmarkkinatuen tarveharkinnassa huomioon pääomatulona.
Tarveharkinnassa otetaan huomioon vain hakijan saama kuolinpesän tuotto, jos työmarkkinatuki
kohdistuu aikaan 1.1.2013 tai sen jälkeen. Jos hakijalle maksettava työmarkkinatuki kohdistuu
aikaan 31.12.2012 tai sitä ennen, otetaan huomioon myös puolison saama kuolinpesän tuotto,
jolloin puolison osalta tarveharkinnassa huomioidaan myös pesästä mahdollisesti saatu ansiotulo,
esimerkiksi pesän maksama palkka.
Jos jakamattoman kuolinpesän osakkaana on leski, on leskellä hallintaoikeus kuolinpesän
omaisuuteen ja oikeus saada omaisuuden tuotto. Kuolinpesän tuotto huomioidaan
179
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
tarveharkinnassa tällöin lesken tulona, eikä perillisille lasketa tarveharkinnassa huomioitavaa
pääomatuloa pesästä. Lesken hallintaoikeus päättyy, jos perillinen tai testamentin saaja vaatii
pesän jakoa. Hallintaoikeus ei koske avopuolisoa.
Jos kuolinpesässä ei ole leskeä, jaetaan kuolinpesästä tuleva omaisuuden tuotto osakkaiden
tuloksi jako-osuuksien mukaisessa suhteessa.
Jos hakemuksesta tai muutoin ilmenee, että työmarkkinatuen hakijalla (tai ajalta 31.12.2012
tai sitä ennen maksettavan työmarkkinatuen osalta hänen puolisollaan) on kuolinpesäosuus,
pyydä hakijaa toimittamaan kopio perukirjasta, kuolinpesän veroilmoitus ja/tai muut mahdolliset
selvitykset kuolinpesän omaisuuden tuotosta (esim. vuokratulosta).
Työmarkkinatuen sovittelu
Jakamattomasta kuolinpesästä saatu tulo otetaan huomioon työmarkkinatuen sovittelussa
osakkaan tulona vain silloin, kun osakas tekee pesälle työtä, josta pesä maksaa hänelle palkkaa.
Kuolinpesän verotus
Kuolinpesää verotetaan yleensä erillisenä verovelvollisena, jolloin sen tuloa ja varallisuutta ei jaeta
osakkaiden tulona ja varallisuutena verotettavaksi.
Elinkeinotoimintaa harjoittavaa kotimaista kuolinpesää verotetaan erillisenä verovelvollisena
vain kolmelta perittävän kuolinvuotta seuraavalta vuodelta ja sen jälkeen kuten avoimia tai
kommandiittiyhtiöitä.
Kuolinpesän erillinen verovelvollisuus päättyy, kun kuolinpesä lopullisesti jaetaan.
Perintö
Tuloasetuksen 3 luvun 12 §:n
mukaan työmarkkinatuen tarveharkinnassa ei oteta huomioon satunnaisia tuloja. Henkilön
saamaa perintöä pidetään tällaisena satunnaisena tulona, eikä sitä siten huomioida perinnön
saajan omassa tai puolison tarveharkinnassa. Jos perintönä saatu omaisuus kerryttää tuottoa
(esim. korko-, vuokra- tai osinkotuloja), otetaan nämä huomioon tarveharkinnassa pääomatulona
normaaliin tapaan.
1.8.5.10. Sosiaalietuudet
Sosiaalietuudet otetaan työmarkkinatuessa tulona huomioon, ei kuitenkaan etuoikeutettuja tuloja.
Vähennettävät sosiaalietuudet
Sosiaalietuuden muuntaminen kuukausituloksi
Työmarkkinatukeen vaikuttava sosiaalietuus, jota maksetaan viideltä päivältä
viikossa, muunnetaan kuukausimääräiseksi kertomalla sosiaalietuuden päiväkohtainen määrä
21,5:llä.
Työmarkkinatukeen vaikuttava sosiaalietuus, jota maksetaan kuudelta päivältä
viikossa muunnetaan kuukausimääräiseksi kertomalla päiväkohtainen määrä 25:llä.
180
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
Työmarkkinatukeen vaikuttava eläke tai muu etuus muunnetaan kuukausimääräiseksi kertomalla
eläkkeen päiväkohtainen määrä 30:llä.
1.8.5.11. Muut työmarkkinatuen määrässä huomioon
otettavat tulot
Työmarkkinatuen tarveharkinnassa otetaan huomioon työmarkkinatuen saajan omat tulot. Avio- tai
avopuolison tulot otetaan huomioon tarveharkinnassa, jos työmarkkinatuki kohdistuu 31.12.2012
tai sitä edeltävään aikaan. Koska tuen saajan työttömyysaikaiset ansiotulot sovitellaan TTL
1290/2002 4 luku mukaisesti, tarveharkinnassa huomioon otettavia omia tuloja ovat lähinnä
pääomatulot. Puolison tulojen osalta tarveharkinnassa otetaan huomioon sekä ansio- että muut
tulot.
Tarveharkinnassa huomioidaan kaikki tulot niiden lähteestä tai veronalaisuudesta riippumatta,
lukuun ottamatta erikseen etuoikeutetuiksi säädettyjä tuloja. Tarveharkinnassa otetaan huomioon
siis myös verovapaa tulot.
Esimerkkejä siitä, kuinka eri tulot huomioidaan tarveharkinnassa:
Apurahat
Työttömyysetuuden hakijalle maksetut apurahat otetaan tarveharkinnassa huomioon siltä osin
kuin niitä ei sovitella. Apurahat otetaan tarveharkinnassa huomioon vaikka ne olisivat verovapaita.
Myös puolisolle myönnetyt apurahat otetaan tarveharkinnassa huomioon. Jos apuraha on
kuitenkin tarkoitettu kustannusten korvaamiseen (esim. taideteoksen materiaalikuluihin), sitä ei
huomioida tulona.
Bonukset ja muut tulokseen perustuvat palkkiot
Hakijalle itselleen maksettavat bonukset, tantieemit, tuotantopalkkiot ja muut tulokseen perustuvat
palkkiot sovitellaan, joten tarveharkinnassa voidaan huomioida vain hakijan puolisolle maksetut
erät. Jos kyseessä on kertaluonteinen suoritus, ei sitä oteta tarveharkinnassa huomioon. Jos
bonuksia tms. palkkioita maksetaan säännöllisesti (esim. kuukausittain tai vuosittain), ne otetaan
tulona huomioon. Jos bonukset tms. palkkiot jatkuvasti muodostavat osan henkilön palkasta ja
palkka näin ollen vaihtelee, käytetään keskimääräistä kuukausituloa.
Eropaketti, kultainen kädenpuristus ym.
Jos työmarkkinatuki kohdistuu 31.12.2012 tai sitä edeltävään aikaan, hakijan puolisolle maksettu
eropaketti, kultainen kädenpuristus tai muu työsuhteen päättymiseen liittyvä korvaus jaksotetaan
edeltäneen palkan perusteella ja otetaan jaksotusaikana tarveharkinnan tulona huomioon.
Työttömyysetuuden saajalle itselleen maksettuna korvaus jaksotetaan eikä se siten tule
tarveharkinnassa huomioitavaksi.
Hallintaoikeus
Joskus esimerkiksi testamentilla voidaan määrätä saajalle ainoastaan hallintaoikeus tiettyyn
omaisuuteen. Tällöin omaisuuden omistusoikeus pysyy toisaalla. Hallintaoikeuden haltija saa
omaisuuden tuoton, maksaa omaisuuden ylläpitokulut sekä päättää omaisuuden käytöstä. Jos
omaisuuden hallintaoikeus on jollain muulla kuin omistajalla, ei omaisuuden tuottoa huomioida
181
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
tarveharkinnassa omistajan tulona. Omaisuuden tuotto otetaan tarveharkinnassa tällöin huomioon
hallintaoikeuden haltijan tulona.
Henkilöstörahastosta saadut tulot
Henkilöstörahastolla tarkoitetaan yrityksen henkilöstön muodostamaa ja hallitsemaa rahastoa,
jonka tarkoituksena on yrityksen sille suorittamien voittopalkkioerien ja muiden varojen
hallinta. Rahastojen tarkoituksena on palkita henkilöstöä lisäarvoa tuottaneesta työstä ja
kartuttaa varallisuutta sijoitustoiminnalla. Henkilöstörahaston saamat voittopalkkioerät liitetään
jäsenten rahasto-osuuksiin. Työntekijä voi saada henkilöstörahastosta rahasto-osuutensa ja
jäsenosuuspääoman tuottamaa ylijäämää. Tätä tuloa ei sovitella, koska se ei varsinaisesti perustu
työhön. Jos kyseessä on kertasuoritus, henkilöstörahastosta saatua tuloa ei satunnaisuutensa
vuoksi huomioida myöskään tarveharkinnassa. Jos tulo on jatkuvaa, se otetaan tarveharkinnassa
huomioon omana ( tai, mikäli työmarkkinatukea maksetaan 31.12.2012 tai sitä edeltävältä ajalta,
puolison) tulona.
Kertasuorituksena maksettava leskeneläke
Leskeneläke lakkaa, jos leski solmii uuden avioliiton alle 50-vuotiaana. Tällöin hänelle maksetaan
kolmen vuoden leskeneläke kertasuorituksena. Kertasuorituksena maksettavaa leskeneläkettä ei
satunnaisuutensa vuoksi oteta tarveharkinnassa huomioon.
Lainaturva
Lainaturvan tarkoitus on nimensä mukaisesti tarkoitus turvata lainan takaisinmaksut. Sen kuuluu
korvata otetun lainan lyhennykset, korot ja muut lainan kuluihin liittyvät maksut poikkeuksellisen
elämäntilanteen yhteydessä. Lainaturvavakuutuksesta työttömyyden perusteella maksettava
kuukausittainen korvaus otetaan työmarkkinatuen tarveharkinnassa huomioon sekä omana
että puolison tulona. Kertasuorituksena maksettavaa korvausta ei satunnaisuutensa perusteella
huomioida tarveharkinnassa.
Luottamustoimen palkkiot
Luottamustoimista saatuja palkkioita ei yleensä sovitella. Ne voidaan kuitenkin ottaa
tarveharkinnassa huomioon omana ja puolison tulona, mikäli palkkiot eivät ole satunnaisia ja
niiden voidaan katsoa vaikuttavan henkilön tulotasoon työttömyysaikana.
Luovutusvoitot
Omaisuuden luovutuksesta saatu myynti- eli luovutusvoitto on veronalaista pääomatuloa.
Luovutusvoittoa voi syntyä kiinteän ja irtaimen omaisuuden luovutuksesta. Luovutusvoittoa voi
syntyä siten esimerkiksi kiinteistön, asunto-osakkeiden tai muiden arvopapereiden myynnin
yhteydessä.
Lähtökohtaisesti myynti- ja luovutusvoittoa ei satunnaisuutensa vuoksi oteta tarveharkinnassa
huomioon. Jos työnhakijan tai hänen puolisonsa harjoittama osakkeiden myyminen ja ostaminen
on kuitenkin siinä määrin säännöllistä, työllistävää ja ammattimaista ja myyntivoitto jatkuvaa, että
tätä toimintaa voidaan verrata elinkeinotoiminnan harjoittamiseen, tulevat myynti- ja luovutusvoitot
poikkeuksellisesti tarveharkinnassa huomioon otettaviksi. Luovutusvoittojen huomioiminen
edellyttää, että niitä on ollut useampana vuonna (vähintään kolmena) ja että ne ovat määrältään
merkittäviä.
182
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
Luovutustappiot voidaan vähentää luovutusvoitoista vain kuluvan vuoden osalta. Edellisten
vuosien luovutustappioita ei voida ottaa vähentävinä huomioon. Jos esimerkiksi tulona
huomioidaan vuoden 2010 luovutusvoitot, voidaan niistä vähentää vuoden 2010 luovutustappiot.
Verottajalta saaduissa tiedoissa tappioita ei ole vähennetty, joten tappioiden määrä tulee
tiedustella asiakkaalta. Selvitykseksi luovutusvoittojen määrittelemiseksi asiakkaalta voidaan
pyytää kopio esitäytetystä veroilmoituksesta sekä kopio niistä osakkeiden luovutusta koskevista
dokumenteista, mitä henkilö aikoo verottajalle ilmoittaa siltä osin, kuin niitä ei ole huomioitu
esitäytetyllä veroilmoituksella.
Myyntivoitosta mahdollisesti saatu tuotto voi olla luonteeltaan sellaista (esim. korkotuloa), että se
otetaan tarveharkinnassa huomioon. Myyntihinnan käyttöä ei kuitenkaan tarvitse erikseen lähteä
tiedustelemaan asiakkaalta, vaan asiakkaalla on ilmoitusvelvollisuus, mikäli hänellä on korko- tai
muuta pääomatuloa.
Odotusajan palkka
Odotusajan palkka on luonteeltaan viivästyskorkoa, eikä sitä kertaluonteisena suorituksena oteta
tarveharkinnassa huomioon.
Omais- tai perhehoitotyöstä saatu tulo
Omaishoitajana tai perhehoitajana toimimisesta saatu hoitopalkkio otetaan tulona huomioon
tarveharkinnassa.
Perhehoidossa olevan henkilön asumisesta, ravinnosta, virkistys- ja harrastustoiminnasta,
henkilökohtaisista tarpeista ja muusta elatuksesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi
maksetaan lisäksi erillistä kulukorvausta. Tätä kulukorvausta ei oteta tarveharkinnassa huomioon
sen veronalaisuudesta huolimatta.
Osakaslaina
Osakaslainalla tarkoitetaan osakeyhtiön osakkaalleen antamaa lainaa. Osakaslainaa ei oteta
tarveharkinnassa tulona huomioon, vaikka se verotuksessa katsottaisiinkin pääomatuloksi.
Palkkaturvana maksettavat saatavat
Työttömyysetuuden saajan puolisolle palkkaturvana maksettavat saatavat otetaan, jos
etuudensaajalle maksettava työmarkkinatuki kohdistuu 31.12.2012 tai sitä edeltävään aikaan,
tarveharkinnassa huomioon, jos ne ovat sellaisia saatavia, jotka työnantajan maksamina otettaisiin
tarveharkinnassa huomioon.
Perhe-eläkkeet
Hakijan saamaa perhe-eläkettä ei vähennetä työttömyysetuudesta, mutta se otetaan
tarveharkinnan tulona huomioon. Puolison saama perhe-eläke otetaan huomioon
tarveharkinnassa, jos työmarkkinatuki kohdistuu 31.12.2012 tai sitä edeltävään aikaan.
Pokeritulot
Pokerinpeluusta voitetut tulot eivät satunnaisuutensa vuoksi yleensä voi tulla tarveharkinnassa
huomioiduiksi. Jos pelaaminen kuitenkin voidaan katsoa ammattimaiseksi ja jos tulo on jatkuvaa,
voidaan pokeritulot poikkeuksellisesti huomioida tarveharkinnassa. Pokeritulojen huomioiminen
183
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
edellyttää tällöin, että niitä on ollut useampana vuonna (vähintään kolmena) ja ne ovat määrältään
merkittäviä ja että verottaja on katsonut toiminnan ammattimaiseksi.
Puolison saama työttömyysetuus
Hakijan puolison saamaa tarveharkintaista työmarkkinatukea ei oteta tarveharkinnan tulona
huomioon miltään ajalta.
Sen sijaan hakijan puolison saama perus- tai ansiopäiväraha sekä puolison sellainen
työmarkkinatuki johon ei sovelleta tarveharkintaa huomioidaan etuudensaajan tarveharkinnassa,
jos etuudensaajan työmarkkinatuki kohdistuu 31.12.2012 tai sitä edeltävään aikaan.
Jos etuudensaajan työmarkkinatuki kohdistuu 31.12.2012 tai sitä edeltävään aikaan, ja
työttömyyskassojen pitkät käsittelyajat uhkaavat venyttää myös työmarkkinatuen käsittelyaikoja,
voidaan työmarkkinatuen ratkaisussa käyttää arviota puolison saamasta ansiopäivärahasta. Toimi
tällöin seuraavasti:
• Pyydä hakijaa arvioimaan ansiopäivärahan määrä esimerkiksi Työttömyyskassojen
yhteisjärjestöjen sivuilta (www.tyj.fi) löytyvällä laskurilla. Asiakas voi myös toimittaa
arvioinnin tueksi saman palkkatodistuksen, joka on toimitettu työttömyyskassaan
ansiopäivärahahakemuksen liitteenä.
• Jos hakija on esittänyt yllä mainitun laskelman ansiopäivärahan määrästä tai esittänyt
päivärahan määrästä muun arvion, voit myöntää työmarkkinatuen tämän arvion perusteella.
Jos hakija ei ole esittänyt arviota tulevasta ansiopäivärahasta, pyydä sitä puhelimitse ja
tarkista samalla asiakkaan näkemys arvion käyttämisestä. Dokumentoi yhteydenotto ja
käyty keskustelu huolellisesti Oiwaan. Jos asiakas ilmoittaa riittävät tiedot ansiopäivärahan
arvioimiseksi, voit tehdä arvion asiakkaan puolesta. Pyydä tarvittaessa asiakkaalta arvioinnin
tueksi samaa palkkatodistusta, minkä asiakas on toimittanut työttömyyskassaan.
• Puolison tulot lasketaan siten, että tulona huomioidaan ansiopäiväraha työttömyyden alusta
alkaen. Jos asiakas sittemmin esittää ansiopäivärahapäätöksen, jossa lomakorvauksen
jaksotusaika ja omavastuuaika ovat selvästi näkyvissä, päätös oikaistaan asiakkaan eduksi ja
jaksotus- ja omavastuuaika huomioidaan tulottomana.
• Käsittelijän tulee itse lisätä päätökseen perustelu siitä, että kyseessä on arvio
ansiopäivärahasta. Tilanteita varten on fraasit RYCFN ja RYCFO.
• Jos ansiopäivärahan todellinen määrä on pienempi kuin on arviossa huomioitu, oikaise päätös
asiakkaan eduksi alkamisajankohdasta lukien. Jos ansiopäivärahan todellinen määrä taas
on suurempi kuin arviossa käytetty, oikaise päätös asiakkaan vahingoksi vain, jos todellinen
ansiopäiväraha on vähintään 10 % suurempi kuin arvioitu.
Sosiaalietuudet
Sosiaalietuudet otetaan tarveharkinnassa huomioon, jollei niitä erikseen ole säädetty
etuoikeutetuiksi.
Ks. sosiaalietuuksien vaikutus työttömyysturvassa.
Henkilön työmarkkinatuen määrään voi samanaikaisesti vaikuttaa sekä tarveharkinnassa
huomioon otettava tulo, että TTL 1290/2002 4 luku 7 §:ssä tarkoitettu vähentävä sosiaalietuus.
Tällaisessa tilanteessa lasketaan erikseen tarveharkintaisen työmarkkinatuen määrä, jossa
sosiaalietuus on otettu tulona huomioon, ja sosiaalietuudella vähennetyn työmarkkinatuen määrä,
jossa tarveharkintatuloja ei ole huomioitu. Näin laskettuja määriä verrataan keskenään ja henkilölle
maksetaan määrältään pienempi työmarkkinatuki. Järjestelmä tekee vertailun automaattisesti.
184
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
Tekijänoikeuskorvaukset
Työttömyysetuuden saajan puolisolle maksettavat tekijänoikeuskorvaukset otetaan tarveharkinnan
tulona huomioon, jos etuudensaajan työmarkkinatuki kohdistuu 31.12.2012 tai sitä edeltävään
aikaan. Työttömyysetuuden saajalle itselleen maksettavat tekijäoikeuskorvaukset sovitellaan, joten
ne eivät tule tarveharkinnassa huomioiduiksi.
Ulkomailta maksetut tulot
Ulkomailta maksetut tulot huomioidaan tarveharkinnassa, jos kyseinen tulo Suomesta maksettuna
tulisi huomioitavaksi. Ulkomailta maksetut tulot huomioidaan riippumatta siitä, onko ne maksettu
EY-lainsäädäntöä soveltavasta maasta vai ns. kolmannesta maasta.
Urheilijarahastosta tuloutettu ansio
Urheilurahaston tarkoituksena on urheilemisesta saatujen tulojen rahastoiminen aktiiviuran
jälkeistä käyttöä varten. Urheilurahastosta voidaan nostaa rahaa vasta urheilijauran päätyttyä.
Urheilurahastosta tuloutettu ansio otetaan huomioon tarveharkinnassa.
Vapaaehtoiset eläkkeet
Sekä henkilön itselleen ottamat että työnantajan maksamat vapaaehtoiset eläkkeet otetaan
huomioon tarveharkinnan tulona, jos tulo ei ole satunnaista.
Verottomat henkilökuntaedut
Tavanomaiset ja kohtuulliset henkilökuntaedut, jotka koko henkilökunta saa työnantajalta, ovat
verottomia. Tällaisia etuja ovat esimerkiksi työterveydenhuolto, henkilökunta-alennus, liikunta- ja
kulttuurisetelit. Verottomia henkilökuntaetuja ei huomioida myöskään tarveharkinnan tulona.
Yhteismetsästä saatu tulo
Yhteismetsän osakkaiden yhteismetsästä saamaa metsän tuottoa ei oteta tarveharkinnan tulona
huomioon.
Ylimääräinen taiteilijaeläke
Ylimääräinen taiteilijaeläke ei ole vähennettävä sosiaalietuus, mutta se otetaan tarveharkinnassa
huomioon omana tai puolison tulona.
1.8.5.12. Tarveharkinnan tulojen ja vanhempien tulojen
huomioon ottaminen
Työmarkkinatuen tarveharkinnassa vaikuttavat hakijan työttömyysaikaiset tulot arvioidaan
soveltuvin osin noudattaen tuloverolaissa käytettyä tulon määritelmää. Myös verovapaat tulot
otetaan huomioon.
Tarveharkinnassa huomioon otettavat tulot, ks. tarkemmin kappale Tulot ja vähennykset sekä
VnA työttömyysetuutta määrättäessä huomioon otettavasta tulosta, 3 luku.
185
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
Tarveharkintatulon jatkuvuuden arviointi
Tarveharkinnan tulot arvioidaan sen mukaan, kuinka paljon niitä työttömyysaikana tulee jatkuvasti
olemaan tai minkä tulojen on katsottava vaikuttavan henkilön tulotasoon kyseisenä aikana, vaikka
niiden saamisaika poikkeaisi työttömyysajasta.
Tulojen jatkuvuutta arvioitaessa tulee kiinnittää huomiota työttömyyden kestoaikaan. Esimerkiksi
parin viikon työssäoloa kolmen kuukauden työttömyyden aikana ei vielä voida pitää sellaisena,
että työtulot olisi arvioitava uudelleen. Sen sijaan, jos työttömyysaikakin on vain kaksi viikkoa,
tulot otetaan huomioon. Kuukautta pitemmältä ajalta kertynyt tulo otetaan huomioon työttömyyden
kestosta riippumatta. Jollei tulo jatku koko työttömyysaikaa, työmarkkinatuen määrä lasketaan
uudelleen, kun tulo on lakannut.
Myös sellaiset tulot, jotka on saatu tai saadaan muuna kuin työttömyysaikana, mutta joiden
katsottava kertyvän työttömyyden kestäessä ja jotka siten vaikuttavat työttömän tänä
aikana, luetaan tuloksi. Tällaisia tuloja ovat esim. korkotulot, osingot ja maanvuokratulo. Jos
etuudensaajan työmarkkinatuki kohdistuu 31.12.2012 tai sitä edeltävään aikaan huomioidaan
puolison osalta pääomatulojen lisäksi myös lomaraha ja urakkapohjat. Tällainen vuosittain tai
muutoin toistuva tuloerä jaetaan tuloksi koko vuodelle tai muulle tulokaudelle.
Kertasuoritteisia tuloja ei niiden satunnaisuuden vuoksi lähtökohtaisesti oteta huomioon
tarveharkinnan tulona. Siten esimerkiksi takautuvaa kertasuorituksena maksettavaa eläkettä ei
oteta tulona huomioon. Poikkeuksen muodostavat työsuhteen päättymiseen liittyvät kertaluonteiset
korvaukset, kuten irtisanomisajan palkka ja eroraha.
Tarveharkintatulojen selvittäminen
Tulot arvioidaan hakijan esittämien selvitysten perusteella. Verotuksessa vahvistettuja tuloja
käytetään vain silloin, kun muuta selvitystä ei ole saatavissa.
Tulot arvioidaan euron tarkkuudella ja tulojen yhteismäärä kuukaudessa täysin euroin jättämällä
ylimenevä osa huomioon ottamatta.
Palkkatulot
Tarveharkintaa varten puolison palkkatuloista tulee esittää työnantajan todistus viimeiseltä
palkanmaksukuukaudelta sekä tarvittaessa kertymä edelliseltä ja kuluvalta vuodelta. Jos tulo
vaihtelee kuukausittain, tulo on selvitettävä riittävän pitkältä ajalta keskimääräisen kuukausitulon
määrittelemiseksi. Riittävän pitkänä aikana voidaan yleensä pitää 3 – 6 kuukautta.
Yritystoiminnasta saadut tulot
Tarveharkinnassa huomioon otettavat yritystoiminnasta saadut tulot arvioidaan veroilmoituksen /
tuloslaskelman perusteella ks. Elinkeinotoiminnan tulot. Tulot tarkistetaan vuosittain.
1.8.5.12.1. Tarveharkinnan tuloista tehtävät vähennykset
Työmarkkinatuen tarveharkinnassa huomioon otettavasta tulosta vähennetään tulon
hankkimisesta ja säilyttämisestä aiheutuneet menot. Tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä
aiheutuvia menoja ovat tuloverolain 54 §:n tarkoittamat tulonhankkimismenot (pääomatulot) ja
tuloverolain 93–95 §:n mukaiset tulonhankkimismenot (palkkatulot).
Palkkatuloista vähennetään asunnon ja työpaikan väliset matkakustannukset. Matkakustannukset
lasketaan halvimman kulkuneuvon käyttökustannusten mukaisesti. Matkakuluja voidaan vähentää
186
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
enintään 7000 euroa ja vain siltä osin, kuin ne ylittävät vuodessa 750 euron omavastuuosan
(31.12.2014 asti 600 euron).
Palkkatuloista saadaan vähentää myös työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut ja
työttömyyskassamaksut.
Palkkatuloista vähennetään lisäksi kiinteänä tulonhankkimisvähennyksenä 620 euroa vuodessa,
kuitenkin enintään palkkatulon määrä.
Muut palkkatulon hankkimisesta ja säilyttämisestä aiheutuneet menot kuin matkakulut
tai ay-jäsenmaksut vähennetään vain siltä osin kuin niiden yhteismäärä ylittää
tulonhankkimisvähennyksen määrän.
Tarveharkinnassa huomioon otettavana tulonhankkimiskuluina voidaan ottaa huomioon
tuloverolain TVL 1535/1992 95 a §:ssä tarkoitettu työasuntovähennys silloin, kun henkilö
on työpaikkansa sijainnin vuoksi vuokrannut käyttöönsä työasunnon vakituisen asuntonsa
lisäksi. Vähennys on 250 euroa jokaista sellaista kuukautta kohti, jona henkilöllä on ollut
kaksi asuntoa. Vähennyksenä myönnetään kuitenkin enintään työasunnon vuokraa vastaava
määrä. Vähennyksen myöntäminen edellyttää, että vakituinen asunto sijaitsee yli 100 kilometrin
etäisyydellä työasunnosta ja työpaikasta. Työasuntovähennys otetaan huomioon siltä osin kuin
sen ja muiden tulonhankkimiskulujen yhteismäärä ylittää tulonhankkimisvähennyksen määrän 620
euroa.
Elinkustannukset ja veronhuojennuksen luonteiset vähennykset eivät ole työmarkkinatuen
tarveharkinnassa tarkoitettuja tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä aiheutuvia menoja. Siten
esimerkiksi henkilön suuria asumismenoja tai velkoja ei oteta huomioon vähennyksinä.
Yritystoiminnan tuloista ei vähennetä edellisten vuosien tappioita.
Pääomatuloista voidaan vähentää niiden hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet menot.
Arvopapereiden, arvo-osuuksien ja muun näihin rinnastettavan omaisuuden hoidosta ja
säilyttämisestä aiheutuneiden menojen omavastuuosuus on 50 euroa. Vuokratuloista tai
luovutusvoitoista ei vähennetä edellisten vuosien tappioita, vaikka ne verotuksessa olisivatkin
vähennyskelpoisia.
1.8.5.12.2. Etuoikeutetut tuotot
Tarveharkinnassa huomioidaan kaikki tulot lukuun ottamatta erikseen etuoikeutetuiksi
säädettyjä tuloja. Jollei tuloa nimenomaisesti ole säädetty etuoikeutetuksi, se lähtökohtaisesti on
tarveharkinnassa huomioitavaa.
Työmarkkinatuen tarveharkinnassa ei oteta huomioon seuraavia tuloja:
•
•
•
•
•
•
•
•
lapsilisää;
lasten kotihoidon tuen hoitorahaa ja hoitolisää;
asumistukea;
sotilasavustusta;
sotilasvammalain mukaista elinkorkoa ja täydennyskorkoa;
kansaneläkelain mukaista perhe-eläkkeen täydennysmäärää;
toimeentulotukea; eikä
vian, vamman tai haitan perusteella maksettavia erityisten kustannusten korvauksia.
Vian, vamman tai haitan perusteella maksettavia korvauksia ovat esimerkiksi vammaisetuuksista
annetun lain mukaiset etuudet, tapaturmavakuutuslain mukaiset haittaraha ja haittalisä,
187
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
liikennevakuutuslain mukainen korvaus pysyvästä viasta ja haitasta sekä ennen 1.1.1982
voimassa olleen tapaturmavakuutuslain mukaisen elinkoron peruskorkoa vastaava osa.
Satunnaisia tuloja, kuten perintöä, lahjaa, luovutusvoittoa ja niihin verrattavia tuloja ei oteta
huomioon.
Myöskään kertasuoritteisia tuloja ei niiden satunnaisuuden vuoksi lähtökohtaisesti oteta huomioon
tarveharkinnan tulona. Siten esimerkiksi takautuvaa kertasuorituksena maksettavaa eläkettä ei
oteta tulona huomioon. Poikkeuksen muodostavat työsuhteen päättymiseen liittyvät kertaluonteiset
korvaukset, kuten irtisanomisajan palkka ja eroraha. Nämä huomioidaan työmarkkinatuen
tarveharkinnassa puolison tulona ja jaksotetaan työsuhteen päättymisestä lukien edeltäneen
palkan perusteella.
Tuloksi ei yleensä lueta erityisistä kustannuksista saatuja korvauksia, kuten matkapäivärahoja,
matkakustannusten korvauksia ja muita tulonhankkimiskustannusten korvauksia eikä
sairaanhoitokustannusten korvauksia.
Huomioon ei oteta myöskään:
• kiinteistön luovutuksen yhteydessä määräajaksi tai elinkaudeksi pidätettyä etuutta (syytinki),
koska se on luonteeltaan kauppahintaa;
• lapsen toiselta vanhemmalta saamaa elatusapua;
• elatustukea; tai
• takautuvaa kertasuorituksena maksettavaa eläkettä
• henkilön puolison sellaisia työtuloja, joiden ansainta-aika on lyhytkestoinen ja joiden ei voida
katsoa vaikuttavan henkilön tulotasoon työttömyyden kestäessä eikä
• tarveharkintaista työmarkkinatukea.
Katso myös lista eräiden tulolajien vaikutuksesta tarveharkintaan.
1.8.5.13. Tiedot rahalaitoksilta
Kelalla on oikeus saada rahalaitoksilta maksutta sellaiset työmarkkinatuen hakijaa, saajaa tai
hänen puolisoansa koskevat tiedot, jotka ovat etuusasian ratkaisemisen kannalta välttämättömiä.
Rahalaitoksia ovat pankkien lisäksi mm. rahastoyhtiöt.
Rahalaitostiedustelu voidaan tehdä vain, jos riittäviä tietoja ja selvityksiä esim. pääomatulojen
määrästä ei muutoin saada ja on perusteltua syytä epäillä etuuden hakijan tai saajan antamien
tietojen riittävyyttä ja luotettavuutta.
Suostumuspyyntö hakijalle
Ennen rahalaitostiedustelua lähetä hakijalle kirje (TTL25), jossa pyydät hänen suostumustaan
tiedustelun tekemiseen. Perustele kirjeessä, minkä vuoksi on syytä epäillä hänen toimittamiensa
tietojen riittävyyttä tai luotettavuutta.
Rahalaitostiedustelun tekeminen ei edellytä hakijan suostumusta. Jos hakija ei anna
suostumustaan tai ei ole määräaikaan mennessä palauttanut suostumuskirjettä, harkitse,
ovatko hakijan mahdollisesti toimittamat lisäselvitykset riittäviä vai onko edelleen tarpeen tehdä
rahalaitostiedustelu.
188
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
Hakijan informoiminen
Ilmoita hakijalle erillisellä kirjeellä rahalaitostiedustelun tekemisestä ennen sen lähettämistä
riippumatta siitä, onko hakija antanut suostumuksensa vai ei.
Tiedustelun tekeminen
Tee rahalaitostiedustelu kirjeellä TTV08. Yksilöi kirjeessä, ketä tai keitä tiedustelu koskee ja mitä
tietoa kysyt.
Rahalaitostiedustelu voi olla tarpeen esimerkiksi tilanteissa, joissa hakijalla on aikaisempina
vuosina ollut huomattavasti pääomatuloja ja nyt hän ilmoittaa, että tuloja ei ole lainkaan tai että
ne ovat huomattavasti vähentyneet. Myös tilanteissa, joissa epäillään tietoista väärien tietojen
ilmoittamista ja mahdollista väärinkäytöstä, voi rahalaitostiedustelu olla aiheellinen. Pelkästään
lainojen tai talletusten korkoprosentin selvittämiseksi ei tehdä rahalaitostiedustelua vaan nämä
tiedot on hankittava etuuden hakijalta.
Vakuutussijoitukset
Tee vakuutussijoitustiedustelu kirjeellä TTV09. Vakuutussijoituksia (esim. sijoitusvakuutuksia,
säästöhenkivakuutuksia) tiedusteltaessa ei edellytetä epäilyä tietojen puutteellisuudesta eikä
hakijalta erikseen tarvitse tiedustella suostumusta. Tiedusteluja on kuitenkin syytä tehdä vain
vastaavissa tilanteissa kuin rahalaitostiedusteluja ja ensisijaisesti tiedot hankitaan hakijalta
itseltään.
1.9. Ratkaiseminen
Työmarkkinatukihakemuksen ratkaisemisessa on otettava huomioon ratkaisun hallinnolliset,
työvoimapoliittiset ja etuuskohtaiset edellytykset.
1.9.1. Käsittelypaikka
Turvakieltoasiakkaiden
etuusasiat
Eteläisessä vakutuuspiirissä
ratkaistavat asiat
Itäisessä vakuutuspiirissä
ratkaistavat asiat
Erityisyksiköissä
ratkaistavat asiat
Kansainvälisten asioiden
osaamiskeskuksessa
ratkaistavat asiat
Muutoksenhaku-,
takaisinperintä- ja
väärinkäytösasiat
Käsittelypaikalla tarkoitetaan tässä ohjeessa etuusasian valmistelu- ja ratkaisupaikkaa.
Etuusasian valmistelu ja ratkaiseminen tapahtuu
• pääsääntöisesti asiakkaan kotikunnan mukaan määräytyvässä vakuutuspiirissä
• siinä vakuutuspiirissä, jossa ruokakunnan asunto sijaitsee (yleinen asumistuki)
• oppilaitoksen päätoimipisteen mukaisessa vakuutuspiirissä (opintotuki, koulumatkatuki),
yliopistojen opintotukilautakunnissa (opintotuki) tai Itäisessä vakuutuspiirissä erikseen
määriteltyjen tehtävien osalta. Lue lisää ratkaisupaikasta opintotukiasioissa (Ratkaisutyö
> Etuusohjeet > Opiskelijat > Opintotuki > Etuusohje > Ratkaiseminen > Käsittelypaikka >
Ratkaisupaikka opintotukiasioissa).
• työpaikkakassassa
189
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
• siinä toimistossa, jonka kanssa palvelujen tuottaja on tehnyt sopimuksen
Kelan etuusjärjestelmien toiminta pohjautuu henkilön toimistotietoon. Toimisto määräytyy yleensä
henkilön väestötietojärjestelmän (VTJ) vakituisen asuinkunnan ja postinumeron mukaan. Jos
henkilölle rekisteröidään Kelassa poikkeava toimisto, myös vakuutuspiiri voi muuttua.
Toimisto ja vakuutuspiiri näkyvät henkilön Henkilön tietojen kyselyllä (HEKY) (Henkilön tietojen
kysely HEKY > Henkilön yleistiedot > Kunta- ja toimistotiedot).
Hakemus voidaan työn tasaamisen vuoksi valmistella ja ratkaista myös muussa kuin kotikunnan
mukaan määräytyvässä vakuutuspiirissä siten kuin siitä on erikseen sovittu. Työn tasaamisesta
sovitaan vuosittain tulossopimuksissa. Tämän lisäksi työntasausosapuolten keskinäisellä
sopimuksella sovitaan tarkemmin esimerkiksi osapuolten vastuista ja velvollisuuksista.
Vakuutuspiirin vaihtuminen
Jos henkilö muuttaa toiseen vakuutuspiiriin, vastuuyksikkötiedot muodostuvat etuusjärjestelmiin
yleensä ohjelmallisesti. Tarvittaessa tulee kuitenkin tehdä henkilötietomuutokset HEMUaloitusvalikon kautta. Lue lisää henkilön yleistietojen muutoksista (Ratkaisutyö > Tekniset ohjeet >
Henkilön tietomuutokset HEMU > Henkilön yleistietojen muutokset).
Vakuutuspiirin tulee siirtää asiakasta koskevat vireillä olevat asiat uuteen vakuutuspiiriin
käsiteltäviksi.
Muutolla toiseen vakuutuspiiriin voi olla vaikutusta myös maksussa oleviin Kelan etuuksiin.
Esimerkiksi jos henkilö saa asumistukea, tulee hänelle muuton vuoksi lähettää tarkistushakemus.
Vakuutuspiirit tai toimistot voivat keskenään sopia asian käsittelyn siirrosta, jos henkilö esittää,
että tietty häntä koskeva etuusasia käsiteltäisiin jossakin muussa toimistossa tai vakuutuspiirissä
kuin siinä, jossa hänen asiansa normaalin työnkulun mukaan käsiteltäisiin. Lue lisää vakutuuspiirin
vaihtamisesta (Ratkaisutyö > Tekniset ohjeet > Yhteiset ohjeet > Henkilön tietomuutoset HEMU >
Henkilön yleistietojen muutokset > Kunta- ja toimistotiedot).
Turvakieltoasiakkaiden etuusasiat
Turvakieltoasiakkaiden etuusasiat valmistellaan ja ratkaistaan keskitetysti. Lue lisää
turvakieltoasiakkaiden ratkaisutyön keskittämisestä (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Turvakielto >
Turvakielto).
Eteläisessä vakuutuspiirissä ratkaistavat asiat
• Eteläisen vakutuuspiirin eläketiimi 4:een on valtakunnallisesti keskitetty
– kansaneläkkeen, takuueläkkeen ja eläkkeensaajan asumistuen tarkistaminen sekä
regressiperintä silloin, kun työeläkelaitos on myöntänyt perhe-eläkkeen tai huoltoeläkkeen
(KEL 72 § ja TKL 21 §:n tarkoittamat tilanteet)
– toimiston antaman väliaikaisen päätöksen vahvistaminen silloin, kun kansaneläke-,
leskeneläke-, asumistuki- tai vammaisetuusratkaisuun sovelletaan KEL 72 §:n 1
momentin / EAL 30 § 1 momentin / VTL 30 §:n mukaista regressimenettelyä
– kansaneläkettä, ylimääräistä rintamalisää ja eläkkeensaajan asumistukea koskevan
päätöksen oikaiseminen silloin, kun ratkaisuun sovelletaan KEL 72 §:n 2 momentin / EAL
30 §:n 2 momentin mukaista regressimenettelyä
– perhe-eläkkeen leskeneläkehakemukset silloin, kun edunjättäjä on kuollut ennen
1.7.1990 ja hakijan tietoja ei ole siirretty RAKE- järjestelmään
• Työnantajien ja yrittäjien työterveyshuollon korvaushakemukset käsitellään keskitetysti
Eteläisen vakuutuspiirin työterveyshuollon korvausryhmässä. Lue lisää työterveyshuollon
hakemusten ratkaisupaikasta (Ratkaisutyö > Etuusohjeet > Työterveyshuolto >
190
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
Työterveyshuolto > Etuusohje > Ratkaiseminen > Käsittelypaikka > Ratkaisupaikka
työterveyshuollossa).
• Ulkomailla asuvan veteraanin ulkomailla tehdystä kuntoutusmatkasta aiheutuneiden
matkakustannusten korvauskäsittely tehdään Eteläisen vakuutuspiirin
terveydenhoitoetuuksien ratkaisukeskuskessa.
• Vankilailmoitukset käsitellään keskitetysti Eteläisen vakutuuspiirin eläketiimi 7:ssa. Lue lisää
vankilailmoitusten käsittelyn prosessikuvauksesta.
Itäisessä vakuutuspiirissä ratkaistavat asiat
• Ulkomailla annetun hedelmöityshoidon kustannusten korvauskäsittely tehdään Itäisessä
vakutuuspiirissä.
• Erikseen määriteltyjen opintotukitehtävien käsittely tapahtuu Itäisen vakuutuspiirin
opintotukiryhmässä. Lue lisää ratkaisupaikasta opintotukiasioissa (Ratkaisutyö > Etuusohjeet
> Opiskelijat > Opintotuki > Etuusohje > Ratkaiseminen > Käsittelypaikka > Ratkaisupaikka
opintotukiasioissa).
Erityisyksiköissä ratkaistavat asiat
Kelassa on keskitetty etuuksien valmistelu- ja ratkaisutoimintaa erityisyksiköihin. Tällöin asiakkaan
etuushakemusta ei valmistele eikä ratkaise kotivakuutuspiiri vaan erityisyksikkö. Erityisyksiköitä
ovat mm.
• Kansainvälisten asioiden keskus. Lue lisää
työnjaosta kansainvälisissä etuusasioissa (Ratkaisutyö > KV-asiat > Työnjako
kansainvälisissä asioissa > Vakuutuspiirien ja Kansainvälisten asioiden keskuksen välinen
työnjako).
– Suomen ja muiden EU-jäsenvaltioiden välinen työttömyysturvan laskutustyö tehdään
Kansainvälisten asioiden keskuksessa
• Vammaisten tulkkauspalvelukeskus (Vatu-keskus)
• Työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisukeskus (TK-ratkaisukeskus), jossa ratkaistaan
kansaneläkkeen työkyvyttömyyseläkeoikeutta ja takuueläkkeen työkyvyttömyyttä koskevat
asiat (eräin poikkeuksin) sekä kuntoutustuen jatkoratkaisun yhteydessä eläkkeensaajan
asumistuen ja takuueläkkeen maksuunpano, ellei etuuden määräytymisperusteissa ole
tapahtunut muutoksia. Lue lisää työkyvyttömyyseläkkeen ratkaisemisesta ja päätöksen
antamisesta (Ratkaisutyö > Etuusohjeet > Eläkeläiset >Työkyvyttömyyseläke > Etuusohje
> Ratkaiseminen > Päätöksen antaminen > Työkyvyttämyyseläkkeen ratkaiseminen ja
päätöksenanto).
Kansainvälisten asioiden osaamiskeskuksessa ratkaistavat asiat
• Suomen ja muiden EU– tai Eta–valtioiden ja Sveitsin välinen sairaanhoitoetuuksien
maksuunpano, tilastointi, rahoitus ja laskutustyö tehdään Kansainvälisten asioiden
osaamiskeskuksessa.
Muutoksenhaku-, takaisinperintä- ja väärinkäytösasiat
Muutoksenhakuasia
Muutoksenhakuasia käsitellään siinä yksikössä, joka on antanut valituksenalaisen päätöksen.
Takaisinperintä
191
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
Kotivakuutuspiiri, etuuden vastuuyksikkö tai työntasaamisen johdosta muu vakuutuspiiri ratkaisee
liikaa maksetun etuuden takaisinperinnän, antaa siitä päätöksen ja vastaa päätöksestä sen
lainvoimaiseksi tuloon saakka. Lue lisää takaisinperintäpäätöksen antopaikasta (Ratkaisutyö >
Menettelyohjeet > Takaisinperintä > Takaisinperintäpäätös > Antopaikka).
Kotivakuutuspiiri ja etuuden vastuuyksikkö vastaavat myös perintätoimenpiteistä Perintäkeskuksen
vastuulle siirtymiseen saakka.
Kelan perintäkeskuksessa hoidetaan erääntyneiden saatavien perintä keskitetysti. Saatava
katsotaan erääntyneeksi, kun sen takaisinperinnästä annettu päätös on tullut lainvoimaiseksi
eikä asiakas ole maksanut saatavaa sovitulla tavalla. Perintäkeskus hoitaa perintätoimenpiteet
sellaisten etuuksien osalta, joiden takaisinmaksua seurataan ohjelmallisesti YHTEtakaisinperintäjärjestelmässä.
Etuuden vastuuyksikkö huolehtii pääsääntöisesti RAKE- järjestelmän perinnöistä.
Perintäkeskus
Perintäkeskuksessa hoidetaan elatusapuvelan, etuuksien perinnän ja takausvastuusaatavien
perintä. Perintäkeskuksessa hoidetaan myös muita täytäntöönpanoon liittyviä tehtäviä kuten
velkajärjestelyt ja -sovinnot, kuolinpesältä ja sen osakkailta perimiset sekä täytäntöönpanon
lopettamista ja jatkamista koskevat päätökset (ns. toivottomat perinnät). Perintäkeskus hoitaa sekä
Suomessa että ulkomailla asuviin velallisiin kohdistuvat perintätoimet.
Lue lisää saatavien perinnästä (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Takaisinperintä > Erääntyneiden
saatavien perintä).
Väärinkäytösepäily
Useimmiten epäily väärinkäytöksestä syntyy liikamaksun havaitsemisen yhteydessä. Kelan
maksamaan etuuteen kohdistuvan väärinkäytösepäilyn selvittäminen aloitetaan Kelan
vakuutuspiirissä. Myös opintotukilautakunta tai työpaikkakassa selvittää myöntämässään
etuudessa esiin tulleen väärinkäytösepäilyn ja Perintäkeskus myöntämässään
maksuvapautuksessa. Useamman vakuutuspiirin alueella tehdyksi epäillyn väärinkäytöksen
selvittämisestä neuvotellaan ao. vakuutuspiirien kesken. Yhteisten palvelujen Lakipalveluryhmän
asiantuntija päättää tutkintapyynnön tekemisestä tai päättää siitä, että tutkintapyyntöä ei ko.
tapauksessa tehdä.
Lue lisää väärinkäytösepäilyn tunnistamisesta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Etuuksien
väärinkäytösepäilyn tunnistaminen > Väärinkäytösepäilyn tunnistaminen).
Lue myös väärinkäytöksistä (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Kaikki menettelyohjeet >
Väärinkäytökset > Etuusväärinkäytökset).
1.9.1.1. Kv-asioiden käsittelypaikka
KV-keskuksessa hoidettavat työttömyysturva-asiat
Työttömyysturva-asia hoidetaan KV-keskuksessa, kun
•
•
•
•
•
•
henkilön vakuuttaminen on yhtä aikaa vireillä työttömyysetuuden kanssa
henkilö ei ole vakuutettu
henkilön vakuuttaminen on epäselvä
henkilön vakuuttamispäätös on määräaikainen
henkilö on vakuutettu pelkästään Suomessa työtätekevänä (ei asuvana)
henkilö on vakuutettu rajatyöntekijänä
192
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
• henkilö on vakuutettu kansainvälisessä liikenteessä työskentelevänä (rekkamiehet,
merimiehet ja lentoliikenteen matkustava henkilöstö).
• hakijalla ei ole henkilötunnusta ja/tai kotitoimistoa
• odotusajan vähennysjaksona on työhistoriaa EU/ETA-maassa tai Sveitsissä
• odotusajan vähennysjaksona on työttömyysetuuden saaminen EU/ETA-maassa tai
Sveitsissä.
EU/ETA-maiden ja Sveitsin välinen lomakeliikenne (E-lomakkeet, U-SEDit ja esitettävät
asiakirjat U1, U2 ja U3) sekä näiden perusteella ratkaistavat työttömyysturvahakemukset
hoidetaan aina KV-keskuksessa. Jos tarvitset työttömyysturvahakemuksen käsittelyä
varten selvityksen hakijan toisessa jäsenmaassa kertyneistä vakuutuskausista, siirrä
työttömyysturvahakemus tietopyyntöinen KV-keskukseen.
Kv-kytkennän tunnistaminen työttömyysturva-asioissa
Kv-asian keskeisimmät tunnusmerkit työttömyysturva-asioissa ovat
•
•
•
•
•
•
•
Työttömyysturvan valmisteluruudun huomautustieto
Palkkatodistuksen vinkit ulkomailla työskentelystä
Hakijan muutto ulkomaille
HEKY-tietojen Vakuutusjaksot ja Kuntatiedot
Tilapäinen muutto Suomeen
Määräaikainen vakuuttamispäätös
Liikkuvaan henkilöstöön kuuluva työntekijä
Mitä tunnistamista koskevaa tietoa HEKY-ruuduilta saa?
Kuntatiedot
Käytä kv-kytkennän tunnistamisessa hyväksesi HEKY-ruutuja. Polun Henkilön yleistiedot -> Kuntaja toimistotiedot päästä löydät henkilön kotikuntaa koskevan tiedon. Jos se on (198) tuntematon tai
(200) ulkomailla, niin kyseessä voi olla kv-kytkentä.
Vakuutusjaksot
Henkilön yleistiedoista löytyy myös vakuutusjaksot, joita tutkimalla voit saada tietoa kvkytkennästä. Henkilöltä, joka on aina asunut Suomessa, ei löydy mitään vakuutusjaksoja. Silloin
kyseessä on kansallisen lainsäädännön perusteella ratkaistava asia eikä asiaa siirretä KVkeskukseen. Jos työttömyysturvahakemuksesta tai sen liitteistä kuitenkin ilmenee, että henkilö on
oleskellut/työskennellyt ulkomailla, siirrä hakemus KV-keskukseen.tutkittavaksi. Mikäli kyseessä ei
ole Kv-kytkös, KV–keskus siirtää asian takaisin vakuutuspiiriin käsiteltäväksi.
Vakuutusjaksoissa voi olla myös tietoa, joka kertoo paitsi henkilön vakuutukseen kuulumisesta
myös vakuuttamisen perusteista. Perustetiedot kertovat, onko henkilö esim. liikkuvaa henkilöstöä
(kuljetusyrityksen henkilöstöä). Jos on, niin asia hoidetaan KV-keskuksessa. Huomaa, että
tarkempia perustetietoja vakuuttamisesta löytyy usein myös seuraavalta sivulta. Sinne pääset
valitsemalla ao. jakson v-kirjaimella ja painamalla enteriä. Seuraavat vakuutusjaksojen toiselta
sivulta löytyvät seikat viittaavat kv-kytkentään.
Määräaikainen vakuuttamispäätös
Jos henkilölle on tehty määräaikainen vakuuttamispäätös, siirrä työttömyysturva-asia KVkeskuksen ratkaistavaksi.
Toistaiseksi voimassa oleva vakuuttamispäätös - Henkilöllä on vakuuttamisjaksoissa tieto:
tilapäinen tai vakinainen
193
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
Henkilö voi olla työnteon perusteella Suomessa vakuutettu toistaiseksi voimassaolevalla
vakuuttamispäätöksellä. Tarkoittaa, että työntekijä, joko asuu Suomessa tai työntekijänä, joka
asuu kuitenkin toisessa maassa. (esim. Työskentelee Torniossa, asuu Haaparannassa). Se
kumpaan ryhmään henkilö luokitellaan, vaikuttaa siihen missä asiakkaan työttömyysturva-asia
hoidetaan.
Työntekijä asuu Suomessa
Suomessa asuvan työntekijän työttömyysturva-asiat hoidetaan vakuutuspiirissä. Työntekijän
Suomessa asumisesta kertoo vakuutusjaksojen seuraavat tiedot:
• Peruste: Työskentely palkansaajana
• Vakinainen muutto
Työntekijä – käy Suomessa töissä, mutta asuu toisessa jäsenmaassa
Silloin kun vakuutusjaksoista löytyy tiedon ’Työskentely palkansaajana’ lisäksi tieto ’Tilapäinen
muutto’, on kyseessä henkilö, jolla on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus Suomessa
tehtävää työtä varten, mutta hän asuu toisessa maassa. Tapaus on kv-kytkentäinen, joten siirrä
työttömyysturva-asia KV-keskukseen.
• Vakuuttamisen peruste: Työskentely palkansaajana
• Tilapäinen muutto - (EU-työntekijä/muualta tullut työntekijä, SVL:n, SovAL ja TTL)
Rajatyöntekijä, kansainvälisessä liikenteessä oleva merimies, kansainvälisessä liikenteessä
ajava rekkamies
Kun kyseessä on rajatyöntekijä, merimies, kansainvälisessä liikenteessä työskentelevä rekkaauton kuljettaja jne. (esim. töissä Tallinkilla tai ajaa rekkaa Suomesta Keski-Eurooppaan), niin
työttömyysetuus ratkaistaan KV-keskuksessa. Näihin ammattiryhmiin kuulumisesta saattaa saada
vinkkitietoa kv-asiasta jo asiakkaan toimittamista palkkatodistuksista. Lisäksi vakuutusjaksoista
näkyy seuraavia tietoja (Henkilön yleistiedot -> vakuutusjaksot -> ’ Perustesivu’):
•
•
•
•
merityö ulkomaisella aluksella
rajatyö työntekijänä/yrittäjänä Suomessa/ulkomailla
kuljetusyrityksen henkilöstöä
matkustava/lentävä henkilökunta
Ryhmiin kuuluvien vakuuttamispäätös voi olla joko määräaikainen tai toistaiseksi voimassaoleva.
Työttömyysetuudet ratkaistaan aina KV-keskuksessa, kun henkilö on rajatyöntekijä tai
työskentelee kansainvälisessä liikenteessä, myös silloin kun henkilö asuu Suomessa.
Ex-EU-työntekijä työnhakijana Suomessa
Ex-Eu-työntekijän työttömyysetuudet ratkaistaan aina KV-keskuksessa. Työttömäksi jäänyt ex-EUtyöntekijä on kyseessä silloin kun hän
• on ollut Suomessa töissä, mutta ei asu Suomessa vakinaisesti
• jäänyt työn päätyttyä tänne työnhakijaksi .
Tähän ryhmään kuuluminen selviää mm. seuraavista vakuutusjaksojen tiedoista:
•
•
•
•
päätös voi olla joko toistaiseksi voimassaoleva tai määräaikainen.
peruste: Muu selvitetty syy
tilapäinen
työttömyysturvapäätöksen lisätiedoissa tai OIWAssa voi olla myös tieto ’Ex-EU-työntekijä’.
Muualta kuin EU/ETA alueelta ja Sveitsistä tulleet ex-työntekijät työnhakijana Suomessa
Tällaisen ex-työntekijän työttömyysetuudet ratkaistaan aina KV-keskuksessa. Työttömäksi jäänyt
ex-työntekijä on kyseessä silloin kun hän
194
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
• on ollut Suomessa töissä, mutta ei asu Suomessa vakinaisesti
• jäänyt työn päätyttyä tänne työnhakijaksi .
Tähän ryhmään kuuluminen selviää mm. seuraavista vakuutusjaksojen tiedoista:
•
•
•
•
päätös on tehty määräajalle
peruste: Muu selvitetty syy
tilapäinen
työttömyysturvapäätöksen lisätiedoissa tai OIWAssa voi olla tieto esim.’Ex-työntekijä
kolmannesta maasta”
Tilanne, jossa asiaa ei siirretä KV-keskukseen?
Monta vuotta sitten ulkomailla oleskeltu aika ei tee työttömyysturva-asiaa Kv-asiaksi, jos
hakijan vakuuttaminen on kunnossa ajalta, jolta hän hakee etuutta. Vanhan vakuuttamisjakson
selvittämiseksi tulee tehdä toimeksiantotyö KV-keskuksen vakuuttamisen työjonoon ja laittaa
työttömyysturvahakemus odottamaan omassa yksikössä. Näin syystä, että työttömyysturvan
etuusjärjestelmä ei anna ratkaista etuushakemusta ennen kuin vanha vakuutusjakso on selvitetty.
1.9.2. Esteellisyydestä
Hallintolaissa säädettyjä virkamiesten esteellisyysperusteita sovelletaan Kelan toimihenkilöihin.
Olet esteellinen, jos
• asia koskee omaa tai läheisesi oikeutta, etua tai velvollisuutta
• asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa sinulle tai läheisellesi
• sinä tai läheisesi avustaa tai edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on
odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa tai
• on olemassa jokin muu esteellisyysperuste (palvelus- tai toimeksiantosuhde, asema
yhteisössä, viraston tai laitoksen ohjaus ja valvonta) tai
• luottamus puolueettomuuteesi vaarantuu muusta erityisestä syystä
Olet esteellinen osallistumaan asian valmisteluun ja ratkaisemiseen silloin, kun asian käsittelyn
puolueettomuus saattaa ulkopuolisen silmin vaarantua. Sinun on kuitenkin ensisijaisesti itse
havaittava ja todettava oma esteellisyytesi ilman, että siihen vedotaan.
Samaa asiaa aikaisemmin käsitellyt henkilö on esteellinen käsittelemään sitä uudestaan toisessa
elimessä, esimerkiksi muutoksenhakuasteessa. Voit kuitenkin käsitellä aiemmin ratkaisemasi
asian itseoikaisuna, valmistella siitä muutoksenhaun johdosta annettavan lausunnon sekä käsitellä
uudelleen muutoksenhakuelimen palauttaman asian.
Katso hallintolain soveltaminen etuusasioissa -ohjeesta
•
•
•
•
Toimihenkilön esteellisyys
Lääkärin esteellisyys
Tarkastajan esteellisyys
Tulkin esteellisyys
195
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
1.9.2.1. Käsittely- ja ratkaisukielto
Jos olet esteellinen, et saa käsitellä tai ratkaista asiaa etkä olla läsnä asiaa käsiteltäessä, jottei
läsnäolosi vaikuta asian käsittelyyn.
Tästä voidaan kuitenkin poiketa
• asian laadun vuoksi sellaisissa avustavissa tehtävissä, jotka eivät vaikuta asian ratkaisuun
kuten skannaaminen, indeksointi, rekisteröinti, kirjaaminen, diariointi, tekstinkäsittely, kopiointi
ja postitus tai
• jos asian käsittelyä ei voida lykätä (esimerkiksi kiireelliset toimenpiteet yleisen järjestyksen ja
turvallisuuden ylläpitämiseksi, harvinaisia Kelassa).
1.9.2.2. Esteellisyyden toteaminen
Sinun on ensisijaisesti itse havaittava ja todettava oma esteellisyytesi, ilman että siihen vedotaan.
Jos katsot itsesi esteelliseksi käsittelemään tai ratkaisemaan asiaa, siirrä asia toisen toimihenkilön
käsiteltäväksi. Keskustele siirrosta tarvittaessa esimiehesi kanssa.
Jos asiakas esittää väitteen asiaa käsittelevän toimihenkilön esteellisyydestä, väitteeseen on
viipymättä otettava kanta ja esteellisyysasia ratkaistava. Esteelliseksi väitettyä on kuultava
(yleensä suullisesti). Esteellisyysväitteen esittämiselle ei ole säädetty määräaikaa ja se voidaan
esittää missä tahansa käsittelyvaiheessa. Esteellisyysepäily voi kuitenkin syntyä myös ilman
asiakkaan väitettäkin.
• Jos esteellisyys todetaan, on nopeasti ryhdyttävä tarpeellisiin toimiin eli hankittava sijainen
tai varamies. Kun asia siirretään toisen toimihenkilön käsiteltäväksi, ei tarvitse tehdä
nimenomaista kirjallista päätöstä esteellisyysväitteen vuoksi, ellei asiakas sellaista pyydä,
vaan tällainen siirto voidaan katsoa kannan ottamiseksi ja esteellisyysasian ratkaisuksi.
Mikäli todetaan, ettei asiassa ole esteellisyyttä ja että esteelliseksi väitetty toimihenkilö voi jatkaa
asian käsittelyä, tulee asiassa tehdä kirjallinen päätös. Tällainen päätös on perusteltava, eikä
siihen ole oikeutta hakea erikseen oikaisua tai muutosta valittamalla, vaan ainoastaan kyseisen
etuusasiassa annettavan päätöksen yhteydessä.
1.9.3. Työvoimapoliittiset lausunnot ja tiedotteet
Kelan toimiston tulee ennen työttömyysetuuspäätöksen tekemistä saada asiasta
työvoimaviranomaisen antama työvoimapoliittinen lausunto. Ellei lausuntoa ole saatu, Kelan
toimiston tulee pyytää sitä.
Jos hakemuksesta puuttuu työvoimapoliittinen lausunto, toimitaan seuraavasti:
• Jos työvoimapoliittinen lausunto puuttuu, lausuntoa on pyydettävä työ- ja elinkeinotoimistosta.
Pyynnön voi tehdä paikallisesti parhaaksi katsotulla tavalla eli puhelimitse, kirjeellä tai
suojattua sähköpostia käyttäen. Lausuntopyyntö on tehtävä käsittelytakuun edellyttämän 30
päivän kuluessa hakemuksen saapumisesta.
• Lausuntopyynnöstä tulee käydä ilmi henkilön koko nimi, henkilötunnus ja kotikunta. Näillä
tiedoilla TE-toimisto voi antaa lausunnon myös sellaisessa tilanteessa, jossa asiakas ei ole
ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi. Tällöin TE-toimisto antaa lausunnon A4 (Työnhaku ei
ole voimassa), jonka perusteella hakemus voidaan hylätä.
196
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
• Jos hakemuksesta puuttuu lisäselvityksiä, joita pyydetään asiakkaalta ja Kelassa on tieto siitä,
että asiakkaan työnhaku ei ole voimassa, kehotetaan häntä lisäselvityspyynnön yhteydessä
myös käymään työ- ja elinkeinotoimistossa.
• Puhelimitse tehdyistä lausuntopyynnöistä kirjataan OIWAssa ko. asiakkaalle Yhteydenotto,
joka liitetään oikeaan työhön. Kontaktihenkilöksi merkitään Yhteistyökumppani ja
yhteydenoton suunnaksi "lähtevä". Yhteydenoton lisätietoihin merkitään lausuntopyyntöön
liittyvät tiedot. Jos lausuntoa on pyydetty asiakaskirjeellä, kirje liitetään oikeaan työhön,
eikä pyynnön sisältöä tarvitse tällöin kirjata työn kommenttiin. Jos lausuntoa on pyydetty
suojattua sähköpostia käyttäen, kirjataan työn kommenttiin tieto siitä, että pyyntö on lähetetty
sähköpostilla, pyynnön päivämäärä, mihin TE-toimistoon viesti on lähetetty sekä kopioidaan
sähköpostin sisältö eli tiedot pyydetyistä lausunnoista.
• Työ siirretään odottamaan.
• Kun lausunto saapuu Kelaan, tulee ratkaisu käsittelytakuu) mukaisesti antaa 14
kalenteripäivän kuluessa lausunnon saapumisesta, mikäli Kelalla on tällöin asian
ratkaisemiseen tarvittavat tiedot. Kelan prosessikuvauksen mukaan kaikki tarvittavat
lisäselvitykset on pyydettävä kerralla.'
• Jos työ palaa työjonoon uudelleen käsiteltäväksi määräajan kuluttua, eikä lausuntoa ole vielä
tullut, pyydetään lausuntoa uudelleen TE-toimistosta kirjeellä, suojatulla sähköpostilla tai
puhelimitse.
• Lausuntoa pyydetään aina TE-toimistosta, eikä asiakkaalta. Hakemusta ei myöskään saa
hylätä siitä syystä, että TE-toimiston käsittely lausunnon antamiseksi kestää pitkään.
Työvoimaviranomainen toimittaa työvoimapoliittisen lausunnon Kelan toimistolle elektronisena
linjasiirtona. Hakijan pyynnöstä toimiston on annettava lausunto hakijalle tiedoksi jo ennen
työttömyysetuuspäätöksen tekemistä. Ellei kielteistä työvoimapoliittista lausuntoa ole annettu
tiedoksi ennen päätöksen antamista, se liitetään hakijalle annettavaan päätökseen.
1.9.3.1. Lausunnon piiriin kuuluvat asiat
Asiat, joista työvoimaviranomaisen on annettava työvoimapoliittinen lausunto, on lueteltu TTL
11 luvun 4 §:ssä.
Työvoimapoliittinen lausunto annetaan, kun kyseessä on:
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
työttömänä työnhakijana oleminen;
ulkomaalaisen oikeus työttömyysetuuteen;
muu kuin työsuhteessa tehty työ;
päätoiminen yritystoiminta tai oma työ;
päätoiminen opiskelu;
työmarkkinoiden käytettävissä oleminen;
korvaukseton määräaika;
työssäolovelvoite;
oikeus työmarkkinatukeen kotoutumistukena;
oikeus työmarkkinatukeen matka-avustuksena;
työmarkkinatuen odotusaika (31.12.2014 asti);
ammatillista koulutusta vailla olevaa nuorta koskevat rajoitukset;
muutosturvan piiriin kuuluminen; tai
oikeus työttömyysetuuteen työllistymistä edistävän palvelun ajalta.
Työvoimapoliittisen lausunnon antaa yleensä työ- ja elinkeinotoimisto. 1.7.2012 alkaen
työvoimapoliittisia lausuntoja voi TE-toimiston lisäksi antaa myös työ- ja elinkeinohallinnon
asiakaspalvelukeskus, toisin sanoen Työlinja-puhelinpalvelu.
Työlinja voi
197
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
• antaa lausunnon työttömyysetuuden saamisen yleisistä työvoimapoliittisista edellytyksiä
(työtön työnhakija ja työmarkkinoilla olon esteet);
• muuttaa työmarkkinatukea koskevan lausunnon koskemaan työttömyyspäivärahaa;
• siirtää TE-toimiston antaman lausunnon maksajalta toiselle; sekä
• korjata TE-toimiston antamassa lausunnossa olevan ilmeisen kirjoitus-, lasku- tai muun selvän
virheen.
TE-toimisto antaa kuitenkin lausunnot kaikissa niissä tilanteissa, joihin sisältyy työvoimapoliittista
harkintaa.
1.9.3.2. Lausunnon voimassaolo
Myönteinen työvoimapoliittinen lausunto on voimassa toistaiseksi, ellei sitä erityisestä syystä ole
annettu määräaikaisena. Myönteinen lausunto voidaan antaa määräaikaisena esim. sivutoimisen
yritystoiminnan tai määräaikaisen lomautuksen tilanteissa. Kelan toimisto maksaa muiden
edellytysten täyttyessä työttömyysetuutta lausunnon mukaisesti, kunnes etuuden maksamisesta
annetaan esteellinen lausunto.
Jos kielteinen lausunto on määräaikainen (esim. korvaukseton määräaika), etuuden maksamista
jatketaan määräajan päätyttyä ilman uutta lausuntoa.
Jos Kelan toimisto saa myöhemmin tietoonsa lausunnosta poikkeavaa ja siihen vaikuttavaa tietoa,
sen tulee pyytää työvoimaviranomaiselta uutta lausuntoa. Työvoimaviranomaisen on annettava
uusi lausunto viipymättä.
1.9.3.3. Lausuntoihin liittyviä erityistilanteita
Peruspäiväraha / työmarkkinatuki
Jos työ- ja elinkeinotoimisto ei ole varma siitä, tuleeko henkilöstä antaa peruspäiväraha- vai
työmarkkinatukilausunto, se antaa Kelalle lausunnon työmarkkinatuesta. Jos Kelan toimisto toteaa
lausunnon saavuttua henkilön olevan oikeutettu peruspäivärahaan, työ- ja elinkeinotoimistolta
tulee pyytää uusi peruspäivärahaa koskeva lausunto. Myös Työlinja-puhelinpalvelu voi muuttaa
työmarkkinatukea koskevan lausunnon koskemaan peruspäivärahaa.
Päätöksen peruspäivärahasta voi kuitenkin tehdä esteettömän työmarkkinatukilausunnon
perusteella odottamatta peruspäivärahaa koskevan lausunnon saapumista. Työmarkkinatuesta
ei saa milloinkaan antaa päätöstä peruspäivärahaa koskevan työvoimapoliittisen lausunnon
perusteella.
Työllistymistä edistävät palvelut
Työ- ja elinkeinotoimisto antaa maksajalle sitovan työvoimapoliittisen lausunnon oikeudesta
työttömyysetuuteen työllistymistä edistävän palvelun ajalta. Lausunnosta ilmenee työllistymistä
edistävän palvelun alkamis- ja päättymispäivä sekä se, mistä palvelusta on kysymys.
Työ- ja elinkeinotoimisto antaa työvoimapoliittisen lausunnon myös työllistymistä edistävästä
palvelusta poissaolosta silloin, kun poissaolo ei johdu asiakkaan omasta tai alle 10-vuotiaan
lapsen sairaudesta. Lausunnosta ilmenee, onko poissaololle hyväksyttävä syy ja onko henkilöllä
oikeus etuuteen poissaolon ajalta. Lausunto annetaan myös yrittäjän ja työttömyysuhan alaisen
henkilön oikeudesta työttömyysetuuteen työvoimakoulutuksen ajalta sekä työvoimakoulutuksen
jaksoista.
198
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
Työnhakijan omaehtoiseen opiskeluun liittyen työ- ja elinkeinotoimisto antaa lausunnon siitä,
täyttääkö koulutus työnhakijan omaehtoisille opinnoille säädetyt edellytykset, aiemmin kesken
jääneisiin opintoihin liittyvästä vuoden keskeytyneenä oloa koskevasta vaatimuksesta, työnhakijan
velvollisuudesta edetä opinnoissaan, työnhakijan omaehtoisten opintojen tukiajasta sekä
omaehtoisten opintojen seurantaan ja keskeyttämiseen liittyvistä edellytyksistä. Omaehtoisten
opintojen 24 kuukauden enimmäistukiaikaa seuraa siten työ- ja elinkeinotoimisto. Maksaja saa
tiedon tukiajan kulumisesta työvoimapoliittisella lausunnolla.
Sairauspäivärahaa enimmäisajan saaneet henkilöt
Sairauspäivärahaa enimmäisajan saaneella henkilöllä on oikeus työttömyysetuuteen, jos hänen
työkyvyttömyyseläkehakemuksensa on vireillä tai hylätty.
Jos henkilöllä ei ole voimassaolevaa työsuhdetta, työ- ja elinkeinotoimisto antaa hänestä
normaalin esteettömän työvoimapoliittisen lausunnon A1. Jos henkilöllä on voimassaoleva
työsuhde, työ- ja elinkeinotoimisto antaa sitova lausunto F5. Tiedotteessa ei oteta kantaa henkilön
oikeuteen saada työttömyysetuutta, joten Kelan toimiston tulee selvittää työttömyysetuuden
maksamisen edellytykset itsenäisesti. Enimmäisaika sairauspäivärahaa.
Työsuhteen päättymisen riitauttaminen
Henkilön, joka on määräajassa riitauttanut työsuhteensa päättymisen, ei voida katsoa itse
aiheuttaneen työsuhteen päättymistä, ennen kuin riitautusasia on lainvoimaisesti ratkaistu.
Tällaisessa tapauksessa työ- ja elinkeinotoimisto antaa henkilöstä esteettömän työvoimapoliittisen
lausunnon.
Työ- ja elinkeinotoimisto velvoittaa lausunnossaan henkilön ilmoittamaan riitautusasian ratkaisusta
Kelan toimistolle. Jos riitautusasiassa tehdyn ratkaisun mukaan työsuhteen päättyminen on
johtunut henkilöstä itsestään, Kelan toimiston tulee pyytää työ- ja elinkeinotoimistolta asiassa uutta
lausuntoa.
Enintään kahden viikon keskeytys työttömyydessä
Jos työssäolo tai muu keskeytys työttömyydessä kestää enintään kaksi viikkoa, Kelan ei tarvitse
työttömyyden alkaessa pyytää uutta hakemusta tai uutta työvoimapoliittista lausuntoa. Kelan
toimisto voi lausuntoa pyytämättä jatkaa työttömyysetuuden maksamista esteen päätyttyä. Jos
työvoimapoliittisten edellytysten voimassaolo on epävarmaa (esim. työsuhteen päättymisen syy),
uusi lausunto tulee kuitenkin pyytää.
Kotoutumistuki
Kotoutumistukeen tulee muutoksia 1.9.2011 alkaen. Viimeistään 31.8.2011 laadituista
kotoutumissuunnitelmista ja toimenpiteistä ilmoitetaan H-sarjan työvoimapoliittisilla lausunnoilla.
1.9.2011 tai sen jälkeen laadituista suunnitelmista ja aloitetuista palveluista ilmoitetaan G-sarjan
lausunnoilla tai samoilla työllistymistä edistäviä palveluita koskevilla lausunnoilla kuin muidenkin
työnhakijoiden kohdalla.
Kotoutumistukea koskevat lausunnot 1.9.2011 alkaen
Jos maahanmuuttajan kotoutumissuunnitelma on laadittu 1.9.2011 tai sen jälkeen, TE-toimisto
antaa tiedottavan lausunnon G1, jossa on tieto suunnitelman laatimispäivästä ja voimassaolosta.
Tiedotteessa ei oteta kantaa oikeuteen saada työmarkkinatukeen eikä tiedotteen perusteella
makseta etuutta. Työnhakijan oikeudesta kotoutumistukena maksettavaan työmarkkinatukeen
annetaan aina erillinen maksatuksen salliva tai estävä työvoimapoliittinen lausunto. Lausuntoihin
ei merkitä kotikunnan väestötietokirjausta, koska tällä ei ole vaikutusta oikeuteen saada
työmarkkinatukea.
199
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
Työnhakijan aloittaessa maahanmuuttajan omaehtoisen opiskelun TE-toimisto antaa
Kelalle työvoimapoliittisen lausunnon G2. Lausunto G2 voidaan antaa ainoastaan silloin,
kun omaehtoisesta opiskelusta on sovittu kotoutumissuunnitelmassa, joten lausunnossa
ei erikseen oteta kantaa opiskelun sisältymisestä suunnitelmaan. Koska työnhakijalla voi
maahanmuuttajan omaehtoisen opiskelun ajalta olla oikeus kulukorvaukseen, TE-toimisto ilmoittaa
lausunnossa koulutuspaikan sijaintitiedon. TE-toimisto antaa työvoimapoliittisen lausunnon myös
maahanmuuttajan omaehtoisen opiskelun tukiajasta, maahanmuuttajan velvollisuuksista ja
opintojen seurannasta, keskeytymisestä ja ennenaikaisesta päättymisestä (lausunnot G3, G4 ja
G9).
Jos henkilö kotoutumisaikanaan osallistuu maahanmuuttajan omaehtoiseen opiskeluun tai
muuhun työllistymistä edistävään palveluun, joka päättyy ennen kotoutumisajan päättymistä,
tulee TE-toimiston antaa henkilön oikeudesta työttömyysetuuteen palvelun jälkeiseltä ajalta uusi
sitova lausunto. Jos lausunto on esteetön, jatkuu työmarkkinatuen maksaminen kotoutumistukena
kotoutumisajan loppuun saakka. Uutta G1-tiedotetta ei tässä vaiheessa tarvitse antaa, jos
kotoutumissuunnitelman aika on vielä kesken.
Kotoutumistukea koskevat lausunnot 31.8.2011 asti
Jos kotoutumissuunnitelma on laadittu 31.8.2011 tai sitä ennen, työ- ja elinkeinotoimisto antaa
Kelalle työvoimapoliittisen lausunnon H1 kotoutumistuen maksamisesta. Lausunto annetaan
kerralla kolmeksi vuodeksi. Kelan on pyydettävä uusi lausunto kolmannen kotoutumistukivuoden
päättyessä. Kolmen vuoden aika lasketaan siitä, kun henkilön ensimmäinen kotikunta Suomessa
on merkitty väestötietojärjestelmään. Päivämäärä on merkitty työvoimapoliittiseen lausuntoon.
Viimeistään 31.8.2011 laaditut kotoutumissuunnitelmat ilmoitetaan 1.9.2011 jälkeenkin
lausunnolla H1, koska siirtymäsäännöksen mukaan 31.8.2011 tai siten ennen laadittuja
kotoutumissuunnitelmia noudatetaan niiden määräajan loppuun. Kotoutumissuunnitelman
laatimista edeltävää lausuntoa H2 (ei oikeutta työmarkkinatukeen kotoutumistukena, koska
kotoutumissuunnitelmaa ei ole tehty) ei käytetä 1.9.2011 tai sen jälkeistä aikaa koskevana. Tämä
johtuu siitä, että 1.9.2011 alkaen maahanmuuttajalla voi olla oikeus työmarkkinatukeen muiden
edellytysten täyttyessä, vaikka kotoutumissuunnitelmaa ei olisi tehty.
Kotoutujan osallistuessa työllistymistä edistävään palveluun tai siihen rinnastettavaan palveluun
työ- ja elinkeinotoimisto käyttää samoja lausuntoja, kuin työmarkkinatuen saajilla yleensäkin.
Viimeistään 31.8.2011 aloitettuun työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen rinnastettavaan
koulutukseen ja työmarkkinatoimenpiteisiin rinnastettaviin palveluihin osallistumisesta annetaan
kuitenkin omat lausuntonsa (H3, H5 ja H9). Toimenpiteen jälkeen työ- ja elinkeinotoimisto antaa
Kelalle uudestaan esteettömän lausunnon työmarkkinatuen maksamisesta kotoutumistukena (H1
tai S1).
Työ- ja elinkeinotoimisto ilmoittaa työvoimapoliittisella lausunnolla myös kotouttamissuunnitelman
keskeyttämisestä ja sen jatkumisesta keskeytyksen jälkeen.
Ryhmälomautusmenettely 30.6.2013 saakka
Ryhmälomautuksella tarkoitetaan tilannetta, jossa vähintään 10 työntekijää on lomautettu määräaikaisesti joko kokonaan tai päivittäistä tai viikoittaista työaikaa lyhentämällä.
30.6.2013 saakka on voimassa menettely, jossa ryhmälomautustilanteissa työ- ja elinkeinotoimisto
ei anna Kelalle työvoimapoliittista lausuntoa lomautetuista henkilöistä. Kelan toimisto
tutkii lomautettu¬jen henkilöiden oikeuden työttömyysetuuteen itsenäisesti lomautuksen
tehneen työnantajan sille toimittaman lomautuksen tarkistusilmoituslomakkeen perusteella.
Tarkistusilmoituslomakkeessa on tiedot lomautetuista henkilöistä asuinkunnittain sekä
lomautettujen yhteismäärä.
200
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
Ryhmälomautustilanteessa työvoimaviranomainen antaa työvoimapoliittisen lausunnon
ainoastaan TTL 2 luvun 3–7 §:n edellytyksistä, ts. siitä, onko lomautettu henkilö estynyt olemasta
työmarkkinoil¬la, päätoiminen yrittäjä tai päätoiminen opiskelija. Työvoimaviranomainen ei anna
lausuntoa oma-toimisesti, vaan Kelan toimiston on pyydettävä se tarvittaessa.
Työ- ja elinkeinotoimisto on velvollinen antamaan Kelan toimiston pyynnöstä kaikki
työttömyysetuus-oikeuden selvittämiseksi tarvittavat tiedot. Lisäksi työ- ja elinkeinotoimisto
ilmoittaa lomautetulle henkilölle tehdyistä työ- tai koulutustarjouksista.
Toistaiseksi lomautetuista, samoin kuin määräaikaisesti lomautetuista henkilöistä silloin, kun
heitä on vähemmän kuin 10, työ- ja elinkeinotoimisto antaa henkilökohtaisen työvoimapoliittisen
lausunnon.
Ryhmälomautusmenettelystä luopuminen 1.7.2013 lukien
Jos lomautus tai muu ryhmälomautuksen perusteena oleva tilanne alkaa 1.7.2013 jälkeen,
jokaisen lomautetun tulee itse henkilökohtaisesti rekisteröityä TE-toimistoon työttömäksi
työnhakijaksi. TE-toimisto tutkii kaikkien lomautettujen osalta työttömyysetuuden saamisen
työvoimapoliittiset edelly-tykset ja antaa Kelaa sitovan työvoimapoliittisen lausunnon.
Sääeste 30.6.2013 saakka
Sääesteellä tarkoitetaan rakennus- ja metsäalalla tapahtuvaa työnteon estymistä, joka johtuu
yksin-omaan ja välittömästi pakkasesta ja jonka ajalta työnantajalla ei ole työsopimuslain mukaista
palkan-maksuvelvollisuutta.
Jos sääesteestä johtuva työnteon estyminen koskee vähintään 10 työntekijää, työ- ja
elinkeinotoimis¬to ei anna Kelan toimistolle työvoimapoliittista lausuntoa työnteosta estyneistä
henkilöistä. Kelan toimisto tutkii työnteosta estyneiden henkilöiden oikeuden työttömyysetuuteen
itsenäisesti työnanta¬jan sille toimittaman tarkistusilmoituslomakkeen perusteella.
Tarkistusilmoituslomakkeessa on tiedot työnteosta estyneistä henkilöistä sekä henkilöiden yhteismäärä.
Sääestetapauksissa työvoimaviranomainen antaa työvoimapoliittisen lausunnon ainoastaan TTL 2
luvun 3–7 §:n edellytyksistä, ts. siitä, onko työnteosta estynyt henkilö estynyt olemasta työmarkkinoilla, päätoiminen yrittäjä tai päätoiminen opiskelija. Työvoimaviranomainen ei anna lausuntoa
oma-toimisesti, vaan Kelan toimiston on pyydettävä se tarvittaessa.
Työ- ja elinkeinotoimisto on velvollinen antamaan Kelan toimiston pyynnöstä kaikki
työttömyysetuus-oikeuden selvittämiseksi tarvittavat tiedot.
Jos sääesteen johdosta työnteosta estyneitä henkilöitä on vähemmän kuin 10, työ- ja
elinkeinotoimis¬to antaa heistä henkilökohtaisen työvoimapoliittisen lausunnon. Lausunnon
perusteluista käy ilmi, että kyseessä on työnteon estyminen sääesteen vuoksi.
Menettely sääesteen sattuessa 1.7.2013 lukien
Jos sääesteeseen perustuva ryhmälomautustilanne alkaa 1.7.2013 jälkeen, jokaisen lomautetun
tulee itse henkilökohtaisesti rekisteröityä TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi. TE-toimisto tutkii
kaikkien lomautettujen osalta työttömyysetuuden saamisen työvoimapoliittiset edellytykset ja antaa
Kelaa sitovan työvoimapoliittisen lausunnon.
65–68-vuotiaat etuudensaajat
65–68-vuotias henkilö, jolla on oikeus päivärahaan tai työmarkkinatukeen, rinnastetaan lausuntomenettelyssä ryhmälomautettuun henkilöön. 30.6.2013 saakka hänestä ei anneta henkilökohtaista
työvoimapoliittista lausuntoa, vaan ryhmälomautusilmoitusta vastaava ilmoitus. 1.7.2013 lukien
hänen tulee ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi kuten muidenkin lomautettujen. Menettely
vastaa siis muutoinkin sitä, mitä edellä ryhmälomautuksesta ja siitä luopumisesta on sanottu.
201
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
Lausunnot K6, K7 ja K8
Lausunto K6, K7 tai K8 annetaan alle 25-vuotiaalle ammatillista koulutusta vailla olevalle nuorelle,
joka on jättänyt hakeutumatta ammatilliseen koulutukseen, kieltäytynyt tällaisesta koulutuksesta tai
keskeyttänyt koulutuksen. Oikeutta työttömyysaikaiseen työmarkkinatukeen tai peruspäivärahaan
ei ole, ennen kuin henkilö on täyttänyt 25 vuotta, suorittanut tutkintoon johtavan, ammatillisia
valmiuksia antavan koulutuksen tai ollut työssä, osallistunut työllistymistä edistäviin palveluihin,
opiskellut tai työskennellyt yrittäjänä tai omassa työssä vähintään 21 kalenteriviikon ajan.
Jos lausunnon K6, K7 tai K8 saanut henkilö osallistuu työllistymistä edistävään palveluun, hänestä
annetaan palvelun aloituslausunto ja työmarkkinatuki tai peruspäiväraha maksetaan palvelun
ajalta. Jos oikeutta työmarkkinatukeen tai peruspäivärahaan ei ole palvelun jälkeiseltä ajalta,
toimenpiteen päätyttyä annetaan uudestaan lausunto K6, K7 tai K8. Lausunnon lisätiedoissa
viitataan alkuperäiseen lausuntoon K6 / K7 / K8.
1.9.3.4. Tiedotteet
Työvoimaviranomainen voi antaa Kelalle työttömyysetuuden saajaa koskevan tiedotteen. Tiedote
ei ole Kelaa sitova, vaan sen tarkoituksena on informoida Kelaa työttömyysetuuden maksamisen
kannalta merkityksellisistä asioista. Työvoimaviranomainen toimittaa tiedotteen Kelan toimistolle
elektronisena linjasiirtona.
Työvoimakoulutuksesta erottaminen
Jos henkilö erotetaan työvoimakoulutuksesta, hänelle voidaan asettaa korvaukseton määräaika
vasta, kun erottamista koskeva päätös on saanut lainvoiman. Työmarkkinatuen maksaminen
keskeytetään kuitenkin erottamisesta lukien työ- ja elinkeinotoimiston Kelalle lähettämän tiedotteen
F1 perusteella. Jos henkilö osallistuu erottamisesta huolimatta koulutukseen, hänellä on tältä
ajalta oikeus työmarkkinatukeen. Työ- ja elinkeinotoimisto ilmoittaa Kelan toimistolle opiskelun
jatkamisesta erottamispäätöksen jälkeen tiedotteella F2.
Jos henkilö ei valitusajan kuluessa valita koulutuksesta erottamista koskevasta päätöksestä
tai hänen valituksensa hylätään, työ- ja elinkeinotoimisto asettaa henkilölle korvauksettoman
määräajan takautuvasti koulutuksesta erottamisesta lukien. Kelan toimisto perii koulutuksesta
erottamisen jälkeiseltä ajalta mahdollisesti maksetut työmarkkinatuet takaisin.
Tiedote F1
Tiedotteella F1 työvoimaviranomainen ilmoittaa Kelalle, että työttömyysetuutta saavan työnhakijan
asia on työ- ja elinkeinotoimiston käsiteltävänä ja että uusi lausunto toimitetaan myöhemmin.
Tiedote ei ole Kelaa sitova, mutta sen perusteella Kela voi tietyin edellytyksin keskeyttää
työttömyysetuuden maksamisen. Maksaminen voidaan TTL 11 luvun 6 §:n mukaan keskeyttää
väliaikaisesti silloin, jos on ilmeistä, että etuuden saajalla ei olosuhteiden muuttumisen tai muun
syyn takia ole enää joko lainkaan oikeutta työttömyysetuuteen tai että maksettavan etuuden
määrää tulisi alentaa. Yleisimmin keskeyttämisen edellytykset täyttyvät silloin, kun työnhakijan
asia on työ- ja elinkeinotoimiston käsiteltävänä esim. työstä kieltäytymisen tai muun sellaisen syyn
takia, josta saattaa olla seurauksena korvaukseton määräaika.
Jos etuuden maksamisen keskeyttäminen on perusteltua, maksaminen keskeytetään F1tiedotteesta ilmenevästä päivästä lukien. Jos työvoimaviranomaisen sittemmin antamalla uudella
lausunnolla on vaikutusta ennen keskeyttämistä maksettuun etuuteen esim. sovittelujakson
muuttumisen johdosta, päätöstä oikaistaan takautuvasti.
202
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
Jos maksamisen keskeyttämiselle ei Kelan arvion mukaan ole edellä mainittuja edellytyksiä,
työttömyysetuuden maksamista jatketaan normaalisti F1-tiedotteen estämättä.
Etuuden maksamisen väliaikaisesta keskeyttämisestä on ilmoitettava etuuden saajalle viipymättä.
Mahdollisen uuden työvoimapoliittisen lausunnon saavuttua lausunnon mukainen päätös on
annettava viivytyksettä.
TE-toimistot käyttävät joskus tiedotetta F1 myös työllistymistä edistäviin palveluihin liittyvissä
poissaolotilanteissa. Jos TE-toimisto ei voi antaa poissaoloa koskevaa työvoimapoliittista
lausuntoa välittömästi saatuaan palvelun järjestäjältä tiedon poissaolosta, TE-toimisto antaa
maksajalle tiedotteen F1. TE-toimisto merkitsee tiedotteen perustelukenttään poissaolojen
päivämäärät ja mahdollisen palvelun järjestäjältä saadun tiedon poissaolon syystä. Niissä
tilanteissa, joissa tiedote F1 annetaan poissaolojen vuoksi, maksamista ei lähtökohtaisesti
keskeytetä, vaan poissaolopäivät vähennetään maksusta ja muu jakso maksetaan normaalisti.
F1-lausunnolla maksaja kuitenkin saa tiedon poissaolosta eikä turhaa liikamaksua kerry. Jos F1lausunnossa ilmenee jotain muuta, esim. mahdollinen tuleva korvaukseton määräaika, palvelun
keskeytyminen jne., voi maksaja harkita, pitääkö maksaminen keskeyttää kokonaan. Poissalojen
kohdalla lähtökohtana kuitenkin on, että vain poissaolopäivät vähennetään.
Tiedote F2
Tiedotteella F2 työ- ja elinkeinotoimisto ilmoittaa Kelalle sellaisista olosuhdemuutoksista, joilla ei
ole vaikutusta henkilön oikeuteen saada työttömyysetuutta, mutta jolla voi olla vaikutusta esim.
etuuden suuruuteen. Tiedotteella F2 ilmoitetaan mm. satunnaisen kokoaikatyön tai osa-aikatyön
vastaanottamisesta. Tiedotteella F2 ilmoitetaan myös sellaisista ulkomaanmatkoista, jotka eivät
estä työttömyysetuuden maksamista.
1.9.4. Lisäselvitykset
Voit hakemusta ratkaistessasi pyytää hakijalta lisäselvitystä joko suullisesti tai kirjallisesti
käyttämällä lisäselvityspyyntökirjeitä. Asiakaspalvelussa lisäselvitykset pyydetään pääasiassa
suullisesti. Soittamisen mahdollisuutta on hyvä arvioida myös valmistelun yhteydessä.
Puhelimessa asiakkaan kanssa keskustellessa on usein helpompi selvittää asiakkaan
kokonaistilanne.
Kirjallisen lisäselvityksen etu on se, että asiakkaalla on muistilista niistä selvityksistä, mitä hänen
on toimitettava Kelalle ja mihin mennessä. Soittamisen lisäksi asiakkaalle voi myös laittaa kirjeen
ja tästä onkin hyvä mainita asiakkaalle puhelimessa.
• Ennen lisäselvityksen pyytämistä tutkitaan henkilön sekä hänen perheenjäsentensä muut
etuudet ja tiedot sen selvittämiseksi, onko tarvittava tieto jo Kelassa käytettävissä.
• Lisäselvitys pyydetään joko kirjallisesti tai suullisesti viimeistään 30 päivän kuluessa
hakemuksen saapumisesta, kuitenkin mahdollisimman pian. Kirje muotoillaan ja tarkistetaan,
että kaikki selvitykset on pyydetty kerralla. Kirje on liitettävä OIWAn työhön.
• Lisäselvitysten antamiselle on aina annettava määräaika. Määräaika on annettava ja
dokumentoitava myös silloin, kun lisäselvityksiä pyydetään suullisesti. Määräaika on
pääsääntöisesti kaksi viikkoa. Kirjeessä on myös ehdottomasti mainittava asiakkaalle,
että hakemus voidaan ratkaista käytettävissä olevilla tiedoilla, jos hän ei toimita pyydettyjä
selvityksiä määräaikaan mennessä (valmiina kirjepohjassa TTL19).
• Puhelimitse tehty lisäselvityspyyntö kirjataan Yhteydenotoksi OIWAan. Yhteydenottoon
kirjataan pyydetyt selvitykset ja määräaika niiden toimittamiselle.
• Työ siirretään odottamaan vakuutuspiirin työttömyysturvan työjonoon. Paluutyöjonoksi
määritellään etuusratkaisijan oma työjono, jos kyse on pitkäaikaista perehtymistä
edellyttävästä asiasta.
203
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
• Jos lisäselvitykset eivät tule kaikki kerralla, kirjoitetaan OIWA-työn kommenttiin, mitä
selvityksiä vielä puuttuu ja siirretään työ odottamaan.
• Jos kirjallisiin lisäselvityksiin tarvitaan täydennystä, voidaan tietoja kysyä asiakkaalta myös
puhelimitse. Tieto kirjataan yhteydenottoon.
• Myös muilta viranomaisilta ja yhteistyökumppaneilta voidaan tarvittaessa pyytää niitä tietoja,
joita tarvitaan etuushakemuksen ratkaisemiseksi ja joita hallintolaki tai työttömyysturvalaki
antaa luvan pyytää.
• Mikäli asiakas on kirjallisesti (esim. hakemuksessa) ilmoittanut määräpäivän, mihin mennessä
hän aikoo toimittaa lisäselvitystä, lisäselvitystä ei pyydetä uudestaan. Jos hakija ei toimita
lisäselvitystä ilmoittamaansa määräaikaan mennessä, hakemus voidaan hylätä.
• Käsittelytakuun mukaisesti hakemus tulee ratkaista 14 kalenteripäivän kuluessa siitä, kun
Kelalla on ollut käytettävissään asian ratkaisemiseksi tarvittavat tiedot, eli lisäselvitykset ovat
saapuneet tai määräaika selvitysten antamiselle on kulunut.
1.9.5. Kuuleminen
Asiakkaan on esitettävä riittävä selvitys etuusasian ratkaisemiseksi. Yleensä asiakas täyttää oman
selvitysvelvollisuutensa täyttämällä huolellisesti hakemuslomakkeen sekä toimittamalla vaadittavat
tiedot ja liitteet. Kela kuitenkin vastaa siitä, että asia tulee selvitetyksi. Kela voi hankkia asian
ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset joko itse tai pyytämällä asiakasta hankkimaan ne.
Lue lisää asian selvittämisestä.
1.9.5.1. Milloin asiakasta on kuultava?
Periaatteessa Kelalla ei voi olla enempää tietoa asiakkaan asioista kuin asiakkaalla itsellään.
Tämän vuoksi sinun tulee kuulla asiakasta esimerkiksi seuraavissa tilanteissa:
• Kelaan on tullut asiakasta koskevia uusia tietoja ja selvityksiä, joiden vaikutuksesta hänellä
ei ole tietoa ja jotka voivat johtaa etuuden lakkauttamiseen, hylkäämiseen joko kokonaan tai
osittain tai muutoin voivat vaikuttaa asian ratkaisemiseen hänelle epäedulliseen suuntaan.
Tällaisia uusia selvityksiä voivat olla esimerkiksi lääkärinlausunnot tai muiden tekemät
vaatimukset.
• Asiakkaasta on ristiriitaisia selvityksiä, esimerkiksi eri etuuksia varten annetut tiedot
poikkeavat toisistaan.
Jos asiakas on itse pyytänyt Kelaa hankkimaan häntä koskevan selvityksen (esimerkiksi
työnantajalta), tulee asiakasta kuulla myös tästä selvityksestä, jos saatu selvitys voi johtaa
asiakkaalle epäedulliseen lopputulokseen eikä asiakkaan voida katsoa olevan tietoinen selvityksen
sisällöstä.
Asiakasta ei tarvitse kuulla, jos
• hakemus hyväksytään kaikilta osin
• ratkaisu perustuu yksinomaan hakijan esittämään selvitykseen (asiaa ei kuitenkaan saa
ratkaista pyytämättä tarpeellisia lisäselvityksiä)
• asia etuuslaiessa määritellyissä tilanteissa saadaan ratkaista asiakasta kuulematta
Muutoin kuuleminen on tarpeetonta vain poikkeustapauksissa. Tällainen tilanne syntyy esimerkiksi
silloin, kun kunta tai sosiaalilautakunta vaatii etuutta maksettavaksi itselleen toimeentulotukilain
(1412/1997 23 §) tai asiakasmaksulain (734/1992 14 §) perusteella. Kela ei voi tällöin maksaa
etuutta laillisin vaikutuksin hakijalle itselleen, mikäli maksun vaatimuksesta on ilmoitettu Kelalle
vähintään kaksi viikkoa ennen maksupäivää.
204
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
Kuulematta jättäminen on menettelyvirhe, jonka korjaaminen edellyttää yleensä asian
käsittelemistä uudelleen. Lue lisää virheen korjaamisesta (Menettelyohjeet > Päätöksen oikaisu ja
poistaminen).
1.9.5.2. Miten kuullaan?
Asiakasta kuullaan pääsääntöisesti kirjallisesti etuuskohtaisilla kuulemiskirjeillä. Asiakas voi antaa
vastauksensa kirjallisesti tai suullisesti. Suullinen vastaus kuulemiseen on dokumentoitava OIWAn
yhteydenottoon. Liitä yhteydenotto siihen työhön, johon vastausta on pyydetty.
Kerro kuulemispyynnössä asiakkaalle
• kuulemisen tarkoitus(mitä selvitystä saatu ja miten saatu selvitys saattaa vaikuttaa asiakkaan
etuusasiaan)
• määräaika, mihin mennessä asiakkaan on vastattava (yleensä 2 viikkoa) ja se, että
vastaamatta jättäminen ei estä asian ratkaisua.
• yksilöi tarvittaessa, mistä seikoista selitystä pyydetään.
Tarvittaessa asiakkaalle on varattava mahdollisuus tutustua kuulemisen kohteena oleviin
asiakirjoihin (toimitetaan jäljennökset tai varataan mahdollisuus muutoin tutustua asiakirjoihin
esimerkiksi toimistossa), ellei asianosaisjulkisuutta ole rajattu julkisuuslaissa (621/1999 11 §).
Kuulemisvelvollisuus on täytetty, kun asiakkaalle on varattu tilaisuus antaa selityksensä. Asia
voidaan tällöin ratkaista, vaikka asiakas ei vastaa kuulemiseen määräajassa.
Lue lisää
• Hallintolain soveltaminen etuusasioissa > Asianosaisen kuuleminen
• Etuushakemuksia koskeva asiointi sähköpostilla ja faksitse
• Yleisohje laista sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa
1.9.6. Päätöksen antaminen
Etuuspäätökset ovat hallintopäätöksiä. Hallintopäätöksellä tarkoitetaan viranomaisen
hallintoasiassa tekemää ratkaisua, jolla on asian käsittelyn päättävä vaikutus. Päätöksen
antamisesta ja päätöksen sisällöstä on kerrottu hallintolain soveltamisesta etuusasioissa
annetussa ohjeessa.
Hakijalle tulee yleensä antaa kirjallinen päätös etuuden myöntämisestä, epäämisestä/
hylkäämisestä, lakkauttamisesta, tarkistamisesta, oikaisemisesta ja takaisinperinnästä.
Kun etuus lakkautetaan etuudensaajan kuoleman johdosta, annetaan etuuden lakkauttamisesta
pääsääntöisesti päätös. Poikkeuksena ovat kuntoutus, vammaisetuudet, kansaneläke, perheeläke, takuueläke, eläkkeensaajan asumistuki sekä kansaneläkkeen lapsikorotus, joista
lakkauttamispäätöstä ei etuudensaajan kuoltua anneta. Kuitenkin jos lakkautusta ei ole tehty
ajoissa ja etuudesta syntyy liikamaksua, on lakkautuksesta annettava päätös.
Lue lisää päätöksen antamisesta kuolemantapauksissa.
Eläke- tai vammaisetuuden maksamisen keskeyttämisestä (väliaikainen keskeytys,
laitoshoitokeskeytys, keskeytys vankilassaolon vuoksi) annetaan aina päätös.
Päätös annetaan vain pyynnöstä
• myönteisestä ratkaisusta sairaanhoitokorvausten suorakorvausmenettelyssä
• indeksitarkistuksesta johtuvasta etuuden tarkistamisesta.
205
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
Lainmuutoksen yhteydessä voidaan säätää erikseen siitä, annetaanko lainmuutoksesta johtuvasta
etuuden tarkistamisesta päätös. Kun etuus tarkistetaan viran puolesta lainmuutoksen vuoksi, ei
tarkistuksesta aina anneta päätöstä muutoin kuin etuudensaajan pyynnöstä.
Etuuspäätös annetaan pääsääntöisesti lopullisena ja siihen voi hakea muutosta siten kuin
etuuslainsäädännössä on säädetty. Tietyissä tilanteissa päätös tulee kuitenkin antaa väliaikaisena.
Päätöksen antamisesta väliaikaisena kerrotaan etuuskohtaisissa ohjeissa, muutoksenhakuohjeessa ja päätöksen oikaisu ja poistaminen -ohjeessa.
Etuuspäätökset annetaan maksutta.
Päätökset annetaan suomeksi tai ruotsiksi VTJ:sta saatavan asiakkaan kielitiedon perusteella.
Päätöksen antamisesta on erityissäännös seuraavissa etuuslaeissa:
•
•
•
•
•
Kansaneläkelaki 568/2007 63 §
Laki eläkkeensaajan asumistuesta 571/2007 24 §
Laki vammaisetuuksista 570/2007 22 §
Laki kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista 566/2005 45 §
Työttömyysturvalaki 1290/2002 11:3
Etuuskohtaisissa ohjeissa on kerrottu, kenelle päätös tulee antaa.
1.9.6.1. Käsittelytakuu
Työttömyysetuuksia koskeva käsittelytakuu astui voimaan 1.3.2011. Käsittelytakuun mukaan
ratkaisu on pyrittävä aina tekemään viimeistään 30. kalenteripäivänä hakemuksen saapumisesta.
Työttömyysetuushakemukset tulee kuitenkin aina ratkaista ilman aiheetonta viivytystä ja
pyrkien Kelan omaan tavoitteeseen, joka on seitsemän päivää.Suuri osa hakemuksista ei
ole ratkaistavissa hakemuksesta löytyvillä tiedoilla, vaan asiaan on hankittava lisäselvitystä
joko hakijalta itseltään tai muilta tahoilta, kuten työ- ja elinkeinotoimistolta, työnantajalta tai
työttömyyskassalta. Lisäselvityspyyntö tai pyyntö esimerkiksi työvoimapoliittisen lausunnon
saamiseksi tulee tehdä viimeistään 30 päivän kuluessa hakemuksen saapumisesta, kuitenkin
aina mahdollisimman pian.Käsittelytakuu edellyttää, että hakemus ratkaistaan 14 kalenteripäivän
kuluessa siitä, kun Kelalla on ollut käytettävissään asian ratkaisemiseksi tarvittavat tiedot, eli
lisäselvitykset ovat saapuneet tai määräaika selvitysten antamiselle on kulunut.Käsittelytakuun
laiminlyönnistä ei aiheudu Kelalle sanktiota. Yksittäistapauksessa asiakas voi kuitenkin tehdä
asiasta kantelun, jolla voidaan selvittää, onko Kela noudattanut työttömyysturvalain mukaista
käsittelyaikaa.
1.9.6.2. Päätöksensaajat
Työttömyysetuuksissa päätöksensaaja on etuuden hakija. Jos työnhakijan työttömyysetuus tai
sen osa päätetään maksaa edunvalvojalle tai sosiaalihuollon toimielimelle, asiaa koskeva päätös
annetaan sekä etuuden hakijalle että edunvalvojalle/sosiaalitoimelle.
206
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
1.10. Ilmoitusvelvollisuus
Työttömyysetuuden hakijan on annettava Kelalle etuuden myöntämiseksi ja maksamiseksi
tarvittavat tiedot.
Jos etuuden saajan olosuhteissa tapahtuu sellainen muutos, joka saattaa vaikuttaa oikeuteen
saada etuutta tai pienentää etuuden määrää, hänen tulee viipymättä ilmoittaa muutoksesta Kelalle.
Tällaisia olosuhteiden muutoksia ovat:
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
10.
11.
12.
13.
14.
15.
16.
17.
18.
aikaisemmat jäsenyydet työttömyyskassassa;
peruspäivärahan saaminen;
työnhakijana olo ja työnhaun päättyminen;
työttömyyden jatkuminen;
työsuhteen, virkasuhteen, oman työn ja yritystoiminnan alkaminen tai päättyminen;
työsuhteesta, virkasuhteesta, omasta työstä ja yritystoiminnasta saatu palkka tai muu vastike;
työsuhteen, virkasuhteen, oman työn tai yritystoiminnan perusteella saatu taloudellinen etu tai
korvaus;
erorahan saaminen;
työhön käytetty työaika;
yritystoiminnan lopettamiseen liittyvä yrityksen tai yritysomaisuuden myynnistä saatu tulo
taikka yritysomaisuuden ottaminen yksityiskäyttöön;
TTL 10 luvun 1 §:ssä tarkoitetun työllistymistä edistävän palvelun päättyminen;
koulutuspäivärahaan oikeuttavan koulutuksen päättyminen;
liikennevakuutuksen, tapaturmavakuutuksen tai sotilasvammalain mukainen
ansionmenetyskorvaus;
Suomesta ja ulkomailta saatu tai haettu sosiaalietuus mukaan lukien avio- tai avopuolison
saama kotihoidontuki ja työnantajan järjestämä työntekijäin eläkelain vähimmäisehtoja
parempi lisäeläke;
myönnetty tai evätty palkkaturva;
huollettavina olevat lapset; sekä
muu vastaava muutos olosuhteissa
päivät, join työttömyysetuuden saaja on osallistunut muuhun työllistymistä edistävään
palveluun kuin koulutukseen tai opiskeluun.
Työmarkkinatuen saajan on lisäksi ilmoitettava Kelalle seuraavat itseään, puolisoaan ja perhettään
koskevat tiedot ja niissä tapahtuneet muutokset:
1.
2.
3.
4.
omat pääomatulot;
puolison ansio- ja pääomatulot ja sosiaalietuudet;
vanhemman tai vanhempien tulot, jos henkilö asuu vanhempiensa taloudessa;
sellaisen työsuhteen päättyminen, jonka ajalta henkilölle itselleen on maksettu
työmarkkinatukea tai johon työnantajalle on maksettu korkeinta korotettua palkkatukea;
5. kuntouttavan työtoiminnan osallistumispäivät;
6. muutokset perhesuhteissa ja asumisoloissa; sekä
7. muu vastaava muutos olosuhteissa.
Puolison tulotietoja edellytetään työmarkkinatuen tarveharkinnassa 31.12.2012 asti.
1. aikaisemmat jäsenyydet työttömyyskassassa;
2. peruspäivärahan saaminen;
3. työnhakijana olo ja työnhaun päättyminen;
207
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
4.
5.
6.
7.
8.
9.
10.
11.
12.
13.
14.
15.
16.
17.
työttömyyden jatkuminen;
työsuhteen, virkasuhteen, oman työn ja yritystoiminnan alkaminen tai päättyminen;
työsuhteesta, virkasuhteesta, omasta työstä ja yritystoiminnasta saatu palkka tai muu vastike;
työsuhteen, virkasuhteen, oman työn tai yritystoiminnan perusteella saatu taloudellinen etu tai
korvaus;
erorahan saaminen;
työhön käytetty työaika;
yritystoiminnan lopettamiseen liittyvä yrityksen tai yritysomaisuuden myynnistä saatu tulo
taikka yritysomaisuuden ottaminen yksityiskäyttöön;
julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa tarkoitetun työvoimapoliittisen toimenpiteen
päättyminen;
koulutuspäivärahaan oikeuttavan koulutuksen päättyminen;
liikennevakuutuksen, tapaturmavakuutuksen tai sotilasvammalain mukainen
ansionmenetyskorvaus;
Suomesta ja ulkomailta saatu tai haettu sosiaalietuus mukaan lukien avio- tai avopuolison
saama kotihoidontuki ja työnantajan järjestämä työntekijäin eläkelain vähimmäisehtoja
parempi lisäeläke;
myönnetty tai evätty palkkaturva;
huollettavina olevat lapset; sekä
muu vastaava muutos olosuhteissa.
Työmarkkinatuen saajan on lisäksi ilmoitettava Kelalle seuraavat itseään, puolisoaan ja perhettään
koskevat tiedot ja niissä tapahtuneet muutokset:
1.
2.
3.
4.
omat pääomatulot;
puolison ansio- ja pääomatulot ja sosiaalietuudet;
vanhemman tai vanhempien tulot, jos henkilö asuu vanhempiensa taloudessa;
sellaisen työsuhteen päättyminen, jonka ajalta henkilölle itselleen on maksettu
työmarkkinatukea tai johon työnantajalle on maksettu korkeinta korotettua palkkatukea;
5. kuntouttavan työtoiminnan osallistumispäivät;
6. muutokset perhesuhteissa ja asumisoloissa; sekä
7. muu vastaava muutos olosuhteissa.
1.11. Tarkistaminen
Jos työttömyysetuuden saajan olosuhteissa tapahtuu muutos, on tarkistettava, onko muutoksella
vaikutusta työttömyysetuuden määrään.
Työttömyysetuuden tarkistuspäätös ei välttämättä edellytä uutta TT1-lomaketta,
vaan tarkistuspäätös on mahdollista tehdä myös TT2-lomakkeen tai Lausuntotyön,
Yleistietomuutostyön tai Tarkistettava asia- työn perusteella. Pääasia on, että henkilön
kokonaistilanne tulee tutkituksi jokaisen annettavan päätöksen yhteydessä.
Suullinen tarkistaminen
Työttömyysetuuden etuuden ratkaisijana voit myös soittaa asiakkaalle tietyissä
tarkistustilanteissa ja tehdä suullisen tarkistuksen puhelimessa saamiesi tietojen perusteella.
Suullisessa tarkistamisessa tarvittavat tiedot tarkistetaan aina asiakkaalta. Suullisessa
tarkistamisessa
• tieto muutoksesta on tullut Kelaan muualta kuin asiakkaalta ja
• etuuskäsittelijä soittaa asiakkaalle tarkistaakseen muutosilmoituksen vaikutuksen etuuteen.
208
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
Selvitä asiakkaan kokonaistilanne ennen asiakkaalle soittamista, mm. perhetiedot, asukastiedot ja
tulotiedot.
Kokonaistilanteen selvittämisen jälkeen harkitse, onko kysymyksessä sellainen tilanne, että
suullinen tarkistus voidaan tehdä.
Puhelimessa saadut tiedot vastaavat hakemusta. Kirjaa tiedot huolellisesti Oiwan
Yhteydenottoon. Kun soitat asiakkaalle,
• tunnista asiakas puhelun aluksi puhelinpalvelumallin mukaisesti ja kerro yhteydenoton syy
• kysy, onko asiakkaan olosuhteissa tapahtunut muita muutoksia kuin nyt Kelan tietoon tullut
muutos
• kysy asiakkaalta mahdolliset muutokset tulotiedoissa
• käy lopuksi hakijan kanssa läpi yhteydenottoon kirjoittamasi tiedot ja kerro, että päätös
tehdään hänen antamien tietojen perusteella. Kirjaa myös tästä maininta yhteydenottoon.
Jos keskustelun perusteella asiakkaan pitää toimittaa kirjallisesti lisäselvityksiä, tilanne muuttuu
normaaliksi lisäselvitysprosessiksi eikä kyseessä ole suullinen tarkistaminen.
Jos et tavoita asiakasta puhelimitse, lähetä asiakaskirje, viesti tai odota seuraava TT2 tilanteesta
riippuen.
Ratkaisu tehdään välittömästi soiton jälkeen
1.11.1. Muutokset perhesuhteissa
Jos työttömyysetuuden saajan perhesuhteissa tapahtuu muutos, on tarkistettava, onko
muutoksella vaikutusta työttömyysetuuden määrään. Jos muutoksella on vaikutusta, työnhakijalle
annetaan uusi päätös muutoksesta lukien.
1.11.2. Muutokset työ- ja muissa ansiotuloissa
Jos työttömyysetuuden saajan työ- ja muissa ansiotuloissa tapahtuu muutos, on tarkistettava,
onko muutoksella vaikutusta työttömyysetuuden määrään. Jos muutoksella on vaikutusta,
työnhakijalle annetaan uusi soviteltua työttömyysetuutta koskeva päätös.
Yrittäjien osalta yritystoiminnan tulojen tarkistus tehdään yleensä kerran vuodessa.
Tarkistusajankohta määräytyy veroilmoituksen viimeisen jättöpäivän perusteella ja tarkistus
tehdään verotustietojen perusteella.
1.11.3. Muutokset yritystoiminnan tuloissa
Työmarkkinatuen tarveharkinnassa ja sovittelussa huomioon otettavat yritystulot tarkistetaan
kerran vuodessa. Seuranta toteutetaan laittamalla järjestelmään seurantapäivä.
Kappaleessa Pyydettävät selvitykset eri yritysmuodoissa on kerrottu, mitä selvityksiä
yritystoiminnan tulojen tarkistamiseksi tarvitaan eri yritysmuodoissa. Katso myös taulukko
pyydettävistä selvityksistä.
Tilikausi on kalenterivuosi
209
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
Kun yrityksen tilikausi on kalenterivuosi, seuranta-ajankohta määräytyy veroilmoituksen viimeisen
jättöpäivän mukaan. Veroilmoituksen viimeinen jättöpäivä on maatalousyrittäjillä helmikuun
lopussa (päivä vaihtelee hiukan vuosittain, vuonna 2012 se on 29.2.) ja muilla yrittäjillä maaliskuun
lopussa (päivä vaihtelee hiukan vuosittain, vuonna 2012 se on 2.4.). Merkitse seurantapäiväksi
veroilmoituksen palauttamista edeltävän kuukauden puoliväli (15.2. tai 15.3.). Seurantalistaa
käsitellessäsi lähetä asiakkaalle asiakaskirje TTL19 ja pyydä häntä toimittamaan Kelaan jäljennös
jättämästään veroilmoituksesta (valittavissa lisätekstinä) määräajassa. Määräaika voi olla
aikaisintaan veroilmoituksen viimeinen jättöpäivä.
Kun asiakas toimittaa veroilmoituskopion, tee tarkistus seuraavasta maksamattomasta erästä
lukien. Tarkistusta ei tehdä takautuvasti.
Jos asiakas toimittaa veroilmoituskopion Kelaan ennen seurantapäivää, tee tarkistus tietojen
jättämistä seuraavasta maksamattomasta erästä lukien.
Jos asiakas ei toimita pyydettyjä tuloselvityksiä määräajassa, lakkauta etuus seuraavasta
maksamattomasta erästä lukien.
Laita järjestelmään seurantatieto seuraavalle vuodelle.
Tilikausi on muu kuin kalenterivuosi
Kun yrityksen tilikausi on muu kuin kalenterivuosi, veroilmoituksen viimeinen jättöpäivä on neljän
kuukauden kuluttua tilikauden päättymiskuukauden loppumisesta. Merkitse seurantapäiväksi
neljänkuukauden täyttymistä edeltävän kuukauden puoliväli. Seurantalistaa käsitellessäsi lähetä
asiakkaalle asiakaskirje TTL19 ja pyydä häntä toimittamaan Kelaan tuloslaskelma (valittavissa
lisätekstinä) määräajassa. Määräaika voi olla aikaisintaan neljän kuukauden kuluttuatilikauden
päättymisestä. Esimerkki: Yrittäjän tilikausi päättyy 30.6. Häneltä pyydetään tietoja 15.10.
Määräaika tietojen toimittamiselle voi olla aikaisintaan 31.10.
Kun asiakas toimittaa tuloslaskelman, tee tarkistus seuraavasta maksamattomasta erästä lukien.
Jos asiakas toimittaa tuloslaskelman Kelaan ennen seurantapäivää, tee tarkistus tietojen
jättämistä seuraavasta maksamattomasta erästä lukien.
Jos asiakas ei toimita pyydettyjä tuloselvityksiä määräajassa, lakkauta etuus seuraavasta
maksamattomasta maksuerästä lukien.
Laita järjestelmään seurantatieto seuraavalle vuodelle.
Tarkistus kesken vuoden
Asiakkaan tai hänen puolisonsa yrityksen tilanne voi muuttua kesken vuoden, ja asiakas voi
esittää pyynnön tarkistaa tuloja sen mukaisesti. Yrittäjän riskiin kuuluu tulotason vaihtelu, joten
tuloa ei pääsääntöisesti tarkisteta kesken vuoden.
Tarkistus voidaan kuitenkin tehdä tilan/yrityksen tuotantosuunnanmuuttuessa tai muusta
erityisen painavasta syystä (esimerkiksi myynti on loppunut taantuman johdosta kokonaan tai jos
palkansaajaosakkaan palkka laskee pysyvästi).
Laita järjestelmään seurantatieto seuraavalle vuodelle.
1.11.4. Muutokset muissa sosiaalietuuksissa
Jos työttömyysetuuden saajan sosiaalietuuksissa tapahtuu muutos, on tarkistettava, onko
muutoksella vaikutusta työttömyysetuusoikeuteen tai etuuden määrään. Jos muutoksella on
vaikutusta, työnhakijalle annetaan uusi muutoksesta lukien.
210
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
1.11.5. Muutokset tarveharkinnan tuloissa
Työmarkkinatuen määrä on tarkistettava, jos siihen tarveharkinnassa vaikuttavat tulot
ovat olennaisesti joko nousseet tai alentuneet. Henkilön on toimitettava Kelalle selvitys
tarveharkinnassa huomioon otettavissa tuloissa tapahtuneista muutoksista. Tilapäisiä tulojen
vaihteluita ei oteta huomioon.
Tulojen nousua voidaan pitää olennaisena, jos se on vähintään 10 %. Tulojen nousun vuoksi
alennettua työmarkkinatukea maksetaan ensimmäisestä maksamattomasta täydestä maksuerästä
lukien.
Tulojen alentumista voidaan pitää aina olennaisena. Tulojen alentumisen vuoksi korotettua
työmarkkinatukea maksetaan takautuvasti tulon alentumisesta alkaen, ei kuitenkaan pidemmältä
kuin kolmen kuukauden ajalta ennen tulon alentumista koskevan selvityksen antamista.
Tapauksissa, joissa tarveharkinnan tulo on arvioitu verotuksessa todettujen tulojen perusteella,
verottajalta on vuosittain selvitettävä, onko tuloissa tapahtunut muutoksia. Jos viimeksi
toimitetussa verotuksessa vahvistetut tulot poikkeavat tarveharkinnan perusteena käytetystä
tulosta, tuen saajaa on kuultava ja selvitettävä, vastaavatko uudet tulotiedot aikaisempia tulotietoja
paremmin työttömyysajan tilannetta.
Jos viimeksi toimitetussa verotuksessa vahvistetut tulot vastaavat paremmin työttömyysajan
tilannetta, työmarkkinatuen määrä tulee tarkistaa. Verotuksessa vahvistettujen tulojen
alentumisen vuoksi korotettua työmarkkinatukea maksetaan siitä päivästä lukien, jona uudet
tulotiedot ovat olleet käytettävissä. Tulojen nousun vuoksi alennettua työmarkkinatukea
maksetaan ensimmäisestä tulojen uudelleen arvioinnin jälkeisestä täydestä maksuerästä lukien.
Työmarkkinatuen määrää voidaan alentaa takautuvasti vain silloin, kun saajan voidaan katsoa
laiminlyöneen ilmoitusvelvollisuutensa.
Puolisolle takautuvasti maksettu sosiaalietuus otetaan tarveharkinnan tulona huomioon
sosiaalietuuden ensimmäisestä säännöllisestä maksusta lukien, jos etuudensaajan
työmarkkinatuki kohdistuu 31.12.2012 tai sitä edeltävään aikaan.
Yrittäjien osalta yritystoiminnan tulojen tarkistus tehdään yleensä kerran vuodessa.
Tarkistusajankohta määräytyy veroilmoituksen viimeisen jättöpäivän perusteella ja tarkistus
tehdään verotustietojen perusteella.
1.11.6. Muutokset vanhempien tuloissa
Työmarkkinatuen hakijan on toimitettava selvitys niistä vanhempien tuloista, jotka otetaan
huomioon osittaisen työmarkkinatuen suuruutta määriteltäessä (TTL 11 luku 2 §, 5 mom., 3k). Selvitys esitetään tuloselvityslomakkeella Selvitys vanhempien tuloista työmarkkinatukea
varten (TT 1c). Jos selvitystä ei toimiteta, hakijan työmarkkinatuen määrä on 50 % siitä
työmarkkinatuesta, johon hän muutoin olisi oikeutettu. Selvitystä vanhempien tuloista ei kuitenkaan
tarvita, jos ne ovat selvitettävissä Kelan tietojärjestelmistä.
Jos vanhempien tulot muuttuvat, hakijan on toimitettava Kelan toimistoon selvitys muuttuneista
tuloista. Jos tulot ovat nousseet olennaisesti eli vähintään 10 %, työmarkkinatuen suuruus on
tarkistettava.
211
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
1.11.7. Muita tarkistustilanteita
Työttömyysetuuden tarkistuspäätös ei välttämättä edellytä uutta TT1-lomaketta, vaan
tarkistuspäätös on mahdollista tehdä myös TT2-lomakkeen perusteella. Pääasia on, että henkilön
kokonaistilanne tulee tutkituksi jokaisen annettavan päätöksen yhteydessä.
Seuraavassa on tarkasteltu tavanomaisimpia tarkistustilanteita.
Työttömyyden alku/jatko
Työ- ja elinkeinotoimiston tehtäviin kuuluu asiakkaan opastaminen työttömyysetuuden
hakemisesta ja tähän liittyvistä menettelyistä. Kela ei lähetä asiakkaalle hakemusta
työvoimapoliittisen lausunnon saavuttua. Hakemus lähetetään asiakkaalle vain hänen sitä
pyytäessään.
Jos asiakas on jättänyt Kelalle etuushakemuksen, mutta Kelaan ei ole saapunut työvoimapoliittista
lausuntoa, toimitaan seuraavasti:
• Jos työvoimapoliittinen lausunto puuttuu, lausuntoa on pyydettävä työ- ja elinkeinotoimistosta.
Pyynnön voi tehdä paikallisesti parhaaksi katsotulla tavalla eli puhelimitse, kirjeellä tai
suojattua sähköpostia käyttäen. Lausuntopyyntö on tehtävä käsittelytakuun edellyttämän 30
päivän kuluessa hakemuksen saapumisesta.
• Lausuntopyynnöstä tulee käydä ilmi henkilön koko nimi, henkilötunnus ja kotikunta. Näillä
tiedoilla TE-toimisto voi antaa lausunnon myös sellaisessa tilanteessa, jossa asiakas ei ole
ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi. Tällöin TE-toimisto antaa lausunnon A4 (Työnhaku ei
ole voimassa), jonka perusteella hakemus voidaan hylätä.
• Jos hakemuksesta puuttuu lisäselvityksiä, joita pyydetään asiakkaalta ja Kelassa on tieto siitä,
että asiakkaan työnhaku ei ole voimassa, kehotetaan häntä lisäselvityspyynnön yhteydessä
myös käymään työ- ja elinkeinotoimistossa.
• Puhelimitse tehdyistä lausuntopyynnöistä kirjataan OIWAssa ko. asiakkaalle Yhteydenotto,
joka liitetään oikeaan työhön. Kontaktihenkilöksi merkitään Yhteistyökumppani ja
yhteydenoton suunnaksi "lähtevä". Yhteydenoton lisätietoihin merkitään lausuntopyyntöön
liittyvät tiedot. Jos lausuntoa on pyydetty asiakaskirjeellä, kirje liitetään oikeaan työhön,
eikä pyynnön sisältöä tarvitse tällöin kirjata työn kommenttiin. Jos lausuntoa on pyydetty
suojattua sähköpostia käyttäen, kirjataan työn kommenttiin tieto siitä, että pyyntö on lähetetty
sähköpostilla, pyynnön päivämäärä, mihin TE-toimistoon viesti on lähetetty sekä kopioidaan
sähköpostin sisältö eli tiedot pyydetyistä lausunnoista.
• Työ siirretään odottamaan.
• Kun lausunto saapuu Kelaan, tulee ratkaisu käsittelytakuun (Käsittelytakuu) mukaisesti
antaa 14 kalenteripäivän kuluessa lausunnon saapumisesta, mikäli Kelalla on tällöin asian
ratkaisemiseen tarvittavat tiedot. Kelan prosessikuvauksen mukaan kaikki tarvittavat
lisäselvitykset on pyydettävä kerralla.
• Jos työ palaa työjonoon uudelleen käsiteltäväksi määräajan kuluttua, eikä lausuntoa ole vielä
tullut, pyydetään lausuntoa uudelleen TE-toimistosta kirjeellä, suojatulla sähköpostilla tai
puhelimitse.
• Lausuntoa pyydetään aina TE-toimistosta, eikä asiakkaalta. Hakemusta ei myöskään saa
hylätä siitä syystä, että TE-toimiston käsittely lausunnon antamiseksi kestää pitkään.
Omavastuuajan vahvistaminen
Omavastuuaikaa ei missään tilanteessa vahvisteta "pimeästi" eli tulevalle ajalle. Omavastuuajan
ilmoittamisessa noudatetaan samaa periaatetta, kuin etuuden maksussa yleensä eli päivät
ilmoitetaan jälkikäteen.
212
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
Hakemus voidaan ratkaista vasta sen jälkeen, kun omavastuuajan työttömyys on selvitetty. Jos
hakemus on jätetty toimistoon ennen kuin valmistelussa todettu omavastuuaika on kulunut,
asiakkaalta pyydetään selvitys omavastuuajalta.
Uutta omavastuuaikaa ei voida määrittää "varastoon" esimerkiksi työllistymistä edistävän
palvelun ajalle, vaan omavastuuaika määritetään vain silloin, kun se on tarpeen eikä edellinen
omavastuuaika ole enää voimassa. Siten esimerkiksi siinä tilanteessa, jossa henkilön
työmarkkinatukioikeudessa on ollut yli 14 päivän katkos esimerkiksi työnhaun katkeamisen
vuoksi, määritetään omavastuuaika katkoksen jälkeiselle ajalle, vaikka henkilö aiemmin samana
vuonna olisi osallistunut työllistymistä edistävään palveluun. Työmarkkinatukea voidaan tällöinkin
maksaa omavastuuajasta huolimatta, jos henkilö katkoksen jälkeen on työllistymistä edistävässä
palvelussa.
Katkos työnhaussa
Etuus maksetaan työnhaun päättymiseen saakka sen jälkeen, kun ilmoitus työttömyysajasta on
saatu. Jos työnhaku alkaa myöhemmin uudelleen, noudatetaan seuraavia sääntöjä:
Alle 30 päivän katkos
Kun työnhaku menee poikki ja alkaa uudelleen kesken TT2-lomakkeen maksujakson, asiakkaan
tulee täyttää työttömyysaikaa koskeva ilmoitus normaalisti ja palauttaa se vasta ilmoitusjakson
päätyttyä Kelaan. TT2-lomake on täytettävä myös katkon ajalta. Katkon syynä voi olla esimerkiksi
satunnainen työ, josta aiheutuvaa sovittelua hakija yrittää välttää katkaisemalla työnhakunsa.
Jos etuuden maksu on päättynyt ja työttömyys alkaa uudelleen 30 päivän kuluessa, on hakijan
täytettävä työttömyysaikaa koskeva ilmoitus myös katkon ajalta.
Tarkistuspäätös työnhaun uusimisen jälkeen voidaan tehdä suoraan lausunnon perusteella ilman,
että odotetaan TT2-lomakkeen saapumista silloin, kun työnhaku on ollut välillä vain muutaman
päivän. Jos on kuitenkin syytä epäillä, että tarveharkinnan tuloissa tai muissa ratkaisuun
vaikuttavissa seikoissa on tapahtunut muutoksia, asiakkaalle soitetaan ja tiedustellaan tilanne.
Tarkistusratkaisu voidaan tehdä suullisesti saadun tiedon perusteella. Asiakkaan kanssa käyty
keskustelu dokumentoidaan hyvin työn kommenttiin. Jos asiakasta ei tavoiteta puhelimitse,
päätös annetaan vasta asiakkaan hakemuksen saavuttua. Jos työvoimapoliittisesta lausunnosta
käy ilmi tai jos on muuten tiedossa, että henkilöllä on soviteltavaa tuloa, päätös annetaan aina
vasta asiakkaan hakemuksen perusteella.
Jos päätös on annettu työvoimapoliittisen lausunnon perusteella, ja asiakas myöhemmin
hakemuksessaan kuitenkin ilmoittaa etuusoikeuteen vaikuttavasta olosuhdemuutoksesta,
tulee tutkia, onko annettu päätös virheellinen. Jos päätös on virheellinen, sen oikaisemiseen
noudatetaan päätöksen oikaisua ja poistoa koskevia menettelytapaohjeita.
Yli 30 päivän katkos
Asiakkaan on toimitettava hakemus (TT1) silloin kun etuuden myönnössä yli 30 päivän katkos.
Esimerkki
Asiakkaalle on annettu päätös 31.8.2005 saakka, mutta hän ei ole hakenut etuutta syyskuulle.
Jos asiakas hakee etuutta 1.10.2005 alkaen, hänen on täytettävä uusi hakemus (TT1).
Yli 30 päivän katkoksella tarkoitetaan myös aikaa, jona asiakkaan työnhaku on poikki.
213
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
Odotusaika ja korvaukseton määräaika
Odotusajan ja korvauksettomien määräaikojen jälkeen tarvitaan aina hakemus (TT1).
Asiakkaalle annetaan hylkäävä päätös odotusajalle ja korvauksettomalle määräajalle. Jos asiakas
hakee työttömyysturvaa odotusajan ja korvauksettoman määräajan kuluessa, annetaan hylkäävä
päätös kyseiselle määräajalle.
Vaikka karenssin päättymiseen olisi hyvinkin lyhyt aika, karenssin aikana jätetyn hakemuksen
perusteella ei saa koskaan vahvistaa omavastuuaikaa.
Työllistymistä edistävä palvelu
Henkilön osallistuessa työllistymistä edistävään palveluun päätös annetaan vain palvelun ajalle.
Päätös palvelun ajalle voidaan tehdä esteettömän työvoimapoliittisen lausunnon perusteella
odottamatta TT2-lomaketta. Tarkistuspäätöstä sekä työllistymistä edistävän palvelun ajalle että
tämän jälkeiselle ajalle ei saa antaa yhdellä päätöksellä toimenpiteen alkaessa.
Päätös työllistymistä edistävän palvelun jälkeiselle ajalle voidaan antaa esteettömän
työvoimapoliittisen lausunnon perusteella jo ennen asiakkaan hakemuksen saapumista.
• Jos kuitenkin on syytä epäillä, että tuloissa on tapahtunut muutoksia, lausuntojen käsittelijä
soittaa asiakkaalle ja tiedustelee, onko tarveharkinnan tuloissa tapahtunut muutoksia. Jos
asiakas ilmoittaa, ettei tuloissa eikä olosuhteissa ole tapahtunut muutoksia, lausuntojen
käsittelijä voi antaa asiassa päätöksen asiakkaalta suullisesti saatujen tietojen perusteella
välittömästi puhelun jälkeen. Puhelimitse saatu tieto dokumentoidaan huolellisesti OIWAn
yhteydenottoon.
• Päätös voidaan antaa työvoimapoliittisen lausunnon perusteella jo ennen hakemuksen
saapumista myös tilanteissa, joissa asiakas on ilmoittanut asiakaspalveluun, ettei hänen
olosuhteissaan ole tapahtunut muutoksia.
• Jos työvoimapoliittisesta lausunnosta käy ilmi tai jos on muuten tiedossa, että henkilöllä on
soviteltavaa tuloa, päätös annetaan aina vasta asiakkaan hakemuksen perusteella.
Kun päätös on annettu lausunnon perusteella, menee asiakkaan toimittama TT2-lomake heti
maksettavaksi. Tämä nopeuttaa asian käsittelyä ja auttaa säilyttämään asiakkaan maksurytmin.
Jos päätös on annettu työvoimapoliittisen lausunnon perusteella, ja asiakas myöhemmin
hakemuksessaan kuitenkin ilmoittaa etuusoikeuteen vaikuttavasta olosuhdemuutoksesta,
tulee tutkia, onko annettu päätös virheellinen. Jos päätös on virheellinen, sen oikaisemiseen
noudatetaan päätöksen oikaisua ja poistoa koskevia menettelytapaohjeita.
Työttömyyspäivärahan enimmäisajan täyttyminen
Jos peruspäivärahan enimmäisaika täyttyy kesken maksujakson, peruspäivärahaa seuraava
työmarkkinatuki voidaan ratkaista pyytämättä hakemusta. Työmarkkinatuki tulee ratkaista ja
maksaa välittömästi niin, ettei henkilön maksuihin tule katkosta. Työ- ja elinkeinotoimiston
lausunto työmarkkinatuesta voidaan pyytää maksun jälkeen. Jos erän maksanut toimisto on
eri kuin henkilön kotitoimisto, toimistojen välinen tiedonkulku tulee hoitaa siten, että henkilön
työttömyysturvan maksuihin ei tule katkosta peruspäivärahan enimmäisajan täyttymisen vuoksi.
Muutto toiselle paikkakunnalle
Jos työmarkkinatuen saaja muuttaa toisen toimiston piiriin, uusi toimisto voi jatkaa
työmarkkinatuen maksamista pyytämättä uutta hakemusta, ellei saajan olosuhteissa ilmeisesti ole
tapahtunut etuusoikeuteen vaikuttavia muutoksia.
214
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
1.12. Liikamaksu
Työttömyysetuuden liikamaksu voi syntyä esim. takatuvan esteellisen työvoimapoliittisen
lausunnon takia (ei oikeutta etuuteen) tai virheellisen suuruisena huomioon otetun
työttömyysaikaisen tulon johdosta (etuutta maksettu liian suurena).
Lähtökohtana on, että aiheettomasti maksettu työttömyysetuus peritään takaisin.
1.12.1. Takaisinperintä
Kaikille etuuksille yhteinen Takaisinperintä-ohje.
1.12.2. Regressimenettely
Tietyissä tilanteissa, joissa työnhakijalle on myönnetty takautuvasti muu etuus, aiheettomasti
maksettu työttömyysetuus voidaan periä suoraan takautuvasti myönnetystä muusta etuudesta.
Menettelyä kutsutaan regressimenettelyksi ja siitä säädetään TTL 11 luku 14 §:ssä.
Regressimenettelyä voidaan soveltaa vain TTL 11 luvun 14 §:ssä nimenomaisesti mainittuihin
etuuksiin; muista etuuksista työttömyysetuutta ei voida periä regressinä. Esimerkiksi
liikennevakuutuslain mukaiseen korvaukseen ei regressimenettelyä voida soveltaa.
Regressiperintä ulkomailta
Lainsäädännön perusteella regressiperintä myös EU-/ETA-maasta myönnetystä etuudesta on
tietyin edellytyksin mahdollista. Täytäntöönpanoasetuksen (987/2009) 72 artiklan 1-kohdan
mukaan perusteetta maksettu etuus voidaan periä regressinä toisen sopimusmaan takautuvasti
maksamasta etuudesta, jos se on mahdollista molempien maiden kansallisen lainsäädännön
mukaan.
Työttömyysturvan osalta työttömyysturvalaki mahdollistaa regressimenettelyn TTL 11 luvun 14
§:ssä lueteltujen etuuksien osalta. Jos kyseisen etuuden periminen regressinä on mahdollista
myös takautuvan etuuden myöntäneen jäsenmaan kansallisen lainsäädännön mukaan, on maiden
välinen regressimenettely siis periaatteessa mahdollinen. Ruotsi on kuitenkin tulkinnut omaa
lainsäädäntöään siten, ettei regressiperintä sen maksamista etuuksista ole mahdollinen.
Käytännössä regressimenettely tulee kyseeseen lähinnä toisen sopimusmaan takautuvasti
myöntämän eläkkeen kyseessä ollessa. Tällöin Eläketurvakeskus tiedustelee Kelalta, mitä etuutta
Kela on maksanut liikaa, miltä ajalta ja minkä verran. Tämän perusteella Kela voi tehdä ETK:lle
regressivaatimuksen, jonka ETK merkitsee toiseen maahan lähtevään eläkehakemukseen.
Toisen maan laitos maksaa takautuvan eläkkeen ETK:lle, joka maksaa vaatimuksen mukaisen
suorituksen Kelalle.
Muista ulkomailta myönnetyistä takautuvista etuuksista kuin eläkkeistä Kela ei yleensä saa tietoa,
joten regressimenettely tulee käytännössä kyseeseen vain ETK:n kautta ja vain eläkkeiden osalta.
ETK:lta saadut tiedustelut ja niihin liittyvät perintäilmoitukset käsitellään asiakkaan KVkeskuksessa.
215
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
1.12.2.1. Sairauspäiväraha
Jos työnhakija on saanut työttömyysetuutta samalta ajalta, jolta hänelle on myönnetty takautuvasti
sairauspäivärahaa, peritään aiheettomasti maksettu työttömyysetuus sairauspäivärahasta.
1.12.2.2. Kuntoutusraha
Jos työnhakija on saanut työttömyysetuutta samalta ajalta, jolta hänelle on myönnetty takautuvasti
kuntoutusrahaa, peritään aiheettomasti maksettu työttömyysetuus kuntoutusrahasta.
1.12.2.3. Kansaneläke ja työeläkkeet
Jos työnhakija on saanut työttömyysetuutta samalta ajalta, jolta hänelle on myönnetty takautuvasti
kansaneläkettä tai eläkettä työ- ja virkasuhteen tai yrittäjätoiminnan perusteella, peritään
aiheettomasti maksettu työttömyysetuus takautuvasti maksetusta muusta etuudesta. Myös liikaa
maksettu kulukorvaus voidaan periä takautuvasta etuudesta.
Kansaneläkelain 70 §:n 2 momentin mukaan, jos kansaneläkelain mukainen lapsikorotus
myönnetään takautuvasti samalle ajalle, jolta etuuden saaja on saanut työttömyysetuutta,
takautuvasti myönnetty kansaneläke on pidätettävä Kansaneläkelaitokselle työttömyysetuutta
vastaavilta osin. Vaikkei TTL 11 luvun 14 §:n 1 momentin luettelossa olekaan mainittu
kansaneläkelain mukaista lapsikorotusta, voidaan työttömyysetuus periä regressinä takautuvasti
myönnetystä kansaneläkelain mukaisesta lapsikorotuksesta kansaneläkelain 70 §:n perusteella.
Kansaneläkelain mukainen lapsikorotus lisätään TTL 11 luvun 14 §:n momenttiin 1.3.2011
voimaan tulevalla lainmuutoksella.
1.3.2011 tulee voimaan laki takuueläkkeestä. Työttömyysetuus voidaan periä regressinä
takautuvasti myönnetystä takuueläkkeestä.
Liikaa maksettua ylläpitokorvausta ei voida periä muusta etuudesta.
Kelan toimiston on ilmoitettava perimisestä eläkelaitokselle vähintään kaksi viikkoa ennen
eläkkeen maksamista.
Menettely tietoliikenteessä
1. Lähetä etuuden saajasta ennakkoilmoitus (asiakaskirje TTV10 / TTV11 tai
lomake ETK/KELA 7301) kyselyn tehneelle eläkelaitokselle ja tarvittaessa eläkeja toimeentuloturvaosastolle.
2. Eläketurvakeskuksesta ilmoitus välitetään niille eläkelaitoksille, joissa
kyseisellä henkilöllä on eläkehakemus vireillä.
3. Tehtyään eläkepäätöksen eläkelaitos ilmoittaa Kelan toimistolle takautuvan
eläkkeen kokonaismäärän ja ajan, jolta eläkettä maksetaan takautuvasti.
Samalla eläkelaitos pidättää takautuvan eläkkeen.
4.Asiakkaan työttömyysetuuspäätös oikaistaan tai tarkistetaan Kelassa aina
vasta sitten, kun eläkelaitos on antanut päätöksensä, koska tätä ennen uuden
päätöksen antamiselle ei ole perustetta. Anna asiakkaalle uusi päätös ja ilmoita
päätöksessä liikamaksun perimisestä regressinä.
5. Laske eläkelaitoksen ilmoituksen perusteella perittävä bruttomäärä ja lähetä
perimisilmoitus TTV17 tai palauta ko. lomakkeelle laadittu perimisilmoitus
216
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
viipymättä asianomaiselle eläkelaitokselle. Kelan on lähetettävä perimisilmoitus
vähintään 2 viikkoa ennen takautuvasti myönnetyn etuuden maksamista.
6. Eläkelaitos maksaa Kelan toimiston tilille perittävän määrän siltä osin kuin se
ei ole takautuvaa eläkettä suurempi.
7. Jos ilmoituksen tehneen eläkelaitoksen suorittama määrä jää perittyä määrää
pienemmäksi, peri erotus seuraavalta ilmoituksen antaneelta eläkelaitokselta.
8. Jos liikamaksua ei saada perittyä regressinä kokonaan, annetaan lopusta
takaisinperinnästä päätös erikseen. Liikaa maksettu etuus jätetään kuitenkin
takaisinperimättä siltä osin kuin sen määrä ylittää sen määrän, jonka Kela
on saanut perittyä regressinä takautuvasti maksetusta työkyvyttömyyden
perusteella myönnetystä eläkkeestä (TTL 11 luvun 10 § 3 mom.).
TTL 11 luvun 14 §:n 2 momentin mukainen ilmoitus eläkelaitokselle on yhdistetty
työttömyyseläkkeen hakemista varten annettavaan todistuslomakkeeseen. Näin eläkelaitoksella
on aina takautuvaa eläkettä koskeva maksupyyntö työttömyyseläkettä myöntäessään eikä
toimiston tarvitse lähettää TTL 11 luvun 14 §:n 2 momentin mukaisella ilmoituslomakkeella
ennakkoilmoitusta etuuden maksamisesta eläkelaitokselle.
Etuus peritään eläkkeen bruttomäärästä bruttomääräisenä. Etuudensaajan veronalaiseksi tuloksi
jää hänelle aikaisemmin maksettu etuus.
TTL 11 luvun 10 §:n 3 momentin mukaan liikaa maksettu työttömyysetuus jätetään
takaisinperimättä siltä osin kuin sen määrä ylittää 14 § 1 momentissa tarkoitetun etuuden
määrän, jonka Kela on perinyt takautuvasti suoritettavasta työkyvyttömyyden perusteella
myönnetystä eläkkeestä. Lainkohta soveltuu myös kulukorvaukseen. Kyseistä lainkohtaa
sovelletaan vain sellaisessa takaisinperintätilanteessa, jossa asiakkaalle on myönnetty
takautuvasti työkyvyttömyys- tai osatyökyvyttömyyseläke samalle ajalle, miltä hänelle on maksettu
työmarkkinatukea, peruspäivärahaa tai kulukorvausta, ja liikaa maksetun työttömyysetuuden ja
kulukorvauksen määrä ylittää sen määrän, jonka Kela on saanut perittyä regressinä eläkkeen
myöntäneeltä laitokselta. Työkyvyttömyyden perusteella myönnettyjä eläkkeitä ovat mm.
työkyvyttömyyseläke, kuntoutustuki ja tapaturmavakuutuslainsäädännön mukaiset eläkkeet kuten
tapaturmavakuutuslain perusteella myönnetty tapaturmaeläke, sotilastapaturmalain perusteella
myönnetty tapaturmaeläke ja liikennevakuutuslain perusteella myönnetty työkyvyttömyyseläke.
TTL 11 luvun 10 §:n 3 momentissa tarkoitettu takaisinperimättä jättäminen koskee vain
liikamaksun sitä määrää, jota ei saada perittyä regressinä takaisin takautuvan etuuden
myöntäneeltä laitokselta. Lainkohta ei siten vaikuta Kelan toimiston ja eläkelaitoksen väliseen
regressimenettelyyn.
TTL 11 luvun 10 §:n 3 momentin soveltaminen edellyttää aina, että Kela on saanut perittyä
eläkettä regressiperintänä 11 luvun 14 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Jollei regressiperintä ole
onnistunut ollenkaan, ei myöskään 10 §:n 3 momentissa tarkoitettu perimättä jättäminen
tule sovellettavaksi. Tällöin liikamaksu peritään takaisin normaalein menettelyin. Ennen
takaisinperintäpäätöksen antamista tulee tavalliseen tapaan harkita, onko takaisinperinnästä
luopumiselle tai kohtuullistamiselle perusteita. Kohtuullistamisharkinta tulisi kohdistaa siihen
liikamaksun osuuteen, joka ylittää takautuvasti myönnetyn eläkkeen määrän.
Jos Kelan regressiperintä onnistuu vain osalta liikamaksun aikaa, voidaan TTL 11 luvun 10
§:n 3 momentin mukainen takaisinperimättä jättäminen kohdistaa vain siihen aikaan, jolta
takautuvasti myönnettyä eläkettä on saatu perittyä regressinä. Jos taas henkilölle on myönnetty
esimerkiksi työeläkettä ja kansaneläkettä ja regressinä on saatu perittyä vain kansaneläkkettä, ei
poikkeussäännöstä tarvitse soveltaa työeläkkeeseen. Työeläkkeen osalta takaisinperintä voidaan
tällöin suorittaa normaalisti muistaen kuitenkin kohtuullistamisharkinta takautuvan eläkkeen
määrän ylittävän liikamaksun osalta.
217
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
Tilanteissa, joissa TTL11 luvun 10 §:n 3 momentti tulee sovellettavaksi, tulee myös
ylläpitokorvauksen takaisinperinnästä luopua.
Poikkeus regressiperintätilanteessa
Asiakkaan etuus lakkautetaan Kelassa vasta, kun työttömyyskassa tai eläkelaitos on antanut
päätöksensä. Joidenkin työttömyyskassojen ja eläkelaitosten tietojärjestelmät toimivat kuitenkin
siten, että takautuvat erät menevät maksuun asiakkaalle, jollei regressinä pidätettävä rahamäärä
ole laitoksen tiedossa jo päätöstä annettaessa.
Jos työttömyyskassa tai eläkelaitos haluaa perimisilmoituksen etukäteen ennen oman
päätöksensä antamista, tulee sen pyytää perimisilmoitus erikseen. Pyynnöstä tulee ilmetä
etuuden myöntöajankohta ja maksettava määrä päivässä/ajalla. Perittävä määrä lasketaan
saatujen tietojen perusteella. Perittävän määrän laskemisessa voi käyttää apuna järjestelmää
valmistelemalla etuuslakkautuksen/tarkistuksen liikamaksunäytölle asti. Ratkaisutietoja ei siis
viedä.
Kun perittävä määrä on tiedossa, lähetetään työttömyyskassalle tai eläkelaitokselle perimisilmoitus
kirjeellä TTV17. Etuuteen laitetaan maksueste ensimmäiselle maksamattomalle päivälle. Seuraava
mahdollinen TT2 ei saa mennä maksuun ilman, että maksuerästä ilmoitetaan regressipalautusta
maksavalle laitokselle, koska tällöin perittävä määrä muuttuu.
Jos työttömyyskassan tai eläkelaitoksen päätös viivästyy ja asiakas ehtii lähettää uuden
ilmoituksen työttömyysajalta, tulee etuus maksaa ilmoitusajalta. Välittömästi maksun jälkeen
ilmoitetaan työttömyyskassalle tai eläkelaitokselle uusi perittävä määrä. Työttömyysetuutta ei siis
tällöinkään lakkauteta ennen kuin työttömyyskassan tai eläkelaitoksen päätös on todella tehty.
1.12.2.4. Sukupolvenvaihdoseläke, luopumiseläke,
luopumiskorvaus ja luopumistuki
Jos työnhakija on saanut työttömyysetuutta samalta ajalta, jolta hänelle on myönnetty takautuvasti
sukupolvenvaihdoseläkettä, luopumiseläkettä, luopumiskorvausta tai luopumistukea, peritään
aiheettomasti maksettu työttömyysetuus takautuvasti myönnetystä muusta etuudesta.
1.12.2.5. Tapaturmavakuutuslain mukainen päiväraha ja
tapaturmaeläke
Jos työnhakija on saanut työttömyysetuutta samalta ajalta, jolta hänelle on myönnetty takautuvasti
tapaturmavakuutuslain mukaista päivärahaa tai tapaturmaeläkettä, peritään aiheettomasti
maksettu työttömyysetuus takautuvasti myönnetystä muusta etuudesta.
Vakuutuslaitokselle on ilmoitettava vähintään kaksi viikkoa ennen päivärahan tai
tapaturmaeläkkeen maksamista, että korvaus tulee maksaa Kelan toimistolle.
Menettely tietoliikenteessä
Tietoliikenteessä noudata seuraavaa menettelyä:
1. Lähetä ennakkoilmoitus (asiakaskirje TTV11) etuuden saajasta
tapaturmavakuutuslaitokselle.
218
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
2. Tapaturmavakuutuslaitos lähettää Kelan toimistolle kirjeen liitteenä olevan
vastauslomakkeen, jossa ilmoitetaan korvauksen määrä sekä aika, jolta
korvausta maksetaan takautuvasti. Samalla vakuutuslaitos pidättää takautuvan
eläkkeen.
3. Asiakkaan työttömyysetuuspäätös oikaistaan tai tarkistetaan Kelassa aina
vasta sitten, kun vakuutuslaitos on antanut päätöksensä, koska tätä ennen
uuden päätöksen antamiselle ei ole perustetta. Anna asiakkaalle uusi päätös ja
ilmoita päätöksessä liikamaksun perimisestä regressinä.
4. Kun saat tapaturmavakuutuslaitoksen päätöksen, laske perittävä bruttomäärä
ja palauta perimisilmoitus viipymättä tapaturmavakuutuslaitokselle. Kelan on
lähetettävä perimisilmoitus vähintään 2 viikkoa ennen takautuvasti myönnetyn
etuuden maksamista.
5. Tapaturmavakuutuslaitos maksaa Kelan toimiston tilille perityn määrän siltä
osin kuin se ei ole takautuvaa korvausta suurempi.
6. Jos liikamaksua ei saada perittyä regressinä kokonaan, annetaan lopusta
takaisinperinnästä päätös erikseen. Liikaa maksettu etuus jätetään kuitenkin
takaisinperimättä siltä osin kuin sen määrä ylittää sen määrän, jonka Kela
on saanut perittyä regressinä takautuvasti maksetusta työkyvyttömyyden
perusteella myönnetystä eläkkeestä (TTL 11 luvun 10 § 3 mom.).
Etuus peritään tapaturmakorvauksen bruttomäärästä bruttomääräisenä. Etuudensaajan
veronalaiseksi tuloksi jää hänelle aikaisemmin maksettu etuus.
TTL 11 luvun 10 §:n 3 momentin mukaan liikaa maksettu työttömyysetuus jätetään
takaisinperimättä siltä osin kuin sen määrä ylittää 14 § 1 momentissa tarkoitetun etuuden
määrän, jonka Kela on perinyt takautuvasti suoritettavasta työkyvyttömyyden perusteella
myönnetystä eläkkeestä. Lainkohta soveltuu myös kulukorvaukseen. Kyseistä lainkohtaa
sovelletaan vain sellaisessa takaisinperintätilanteessa, jossa asiakkaalle on myönnetty
takautuvasti työkyvyttömyys- tai osatyökyvyttömyyseläke samalle ajalle, miltä hänelle on maksettu
työmarkkinatukea, peruspäivärahaa tai kulukorvausta, ja liikaa maksetun työttömyysetuuden
määrä ylittää sen määrän, jonka Kela on saanut perittyä regressinä eläkkeen myöntäneeltä
laitokselta. Työkyvyttömyyden perusteella myönnettyjä eläkkeitä ovat mm. työkyvyttömyyseläke,
kuntoutustuki ja tapaturmavakuutuslainsäädännön mukaiset eläkkeet kuten tapaturmavakuutuslain
perusteella myönnetty tapaturmaeläke, sotilastapaturmalain perusteella myönnetty tapaturmaeläke
ja liikennevakuutuslain perusteella myönnetty työkyvyttömyyseläke.
TTL 11 luvun 10 §:n 3 momentissa tarkoitettu takaisinperimättä jättäminen koskee vain
liikamaksun sitä määrää, jota ei saada perittyä regressinä takaisin takautuvan etuuden
myöntäneeltä laitokselta. Lainkohta ei siten vaikuta Kelan toimiston ja eläkelaitoksen väliseen
regressimenettelyyn.
TTL 11 luvun 10 §:n 3 momentin soveltaminen edellyttää aina, että Kela on saanut perittyä
eläkettä regressiperintänä 11 luvun 14 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Jollei regressiperintä ole
onnistunut ollenkaan, ei myöskään 10 §:n 3 momentissa tarkoitettu perimättä jättäminen
tule sovellettavaksi. Tällöin liikamaksu peritään takaisin normaalein menettelyin. Ennen
takaisinperintäpäätöksen antamista tulee tavalliseen tapaan harkita, onko takaisinperinnästä
luopumiselle tai kohtuullistamiselle perusteita. Kohtuullistamisharkinta tulisi kohdistaa siihen
liikamaksun osuuteen, joka ylittää takautuvasti myönnetyn eläkkeen määrän.
Jos Kelan regressiperintä onnistuu vain osalta liikamaksun aikaa, voidaan TTL 11 luvun 10
§:n 3 momentin mukainen takaisinperimättä jättäminen kohdistaa vain siihen aikaan, jolta
takautuvasti myönnettyä eläkettä on saatu perittyä regressinä. Jos taas henkilölle on myönnetty
esimerkiksi työeläkettä ja kansaneläkettä ja regressinä on saatu perittyä vain kansaneläkkettä, ei
219
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
poikkeussäännöstä tarvitse soveltaa työeläkkeeseen. Työeläkkeen osalta takaisinperintä voidaan
tällöin suorittaa normaalisti muistaen kuitenkin kohtuullistamisharkinta takautuvan eläkkeen
määrän ylittävän liikamaksun osalta.
Tilanteissa, joissa TTL11 luvun 10 §:n 3 momentti tulee sovellettavaksi, tulee myös
ylläpitokorvauksen takaisinperinnästä luopua.
1.12.2.6. Työttömyyskassan myöntämät etuudet
Jos työnhakija on saanut Kelalta työttömyysetuutta samalta ajalta, jolta hänelle on myönnetty
takautuvasti työttömyyskassan maksama työttömyysetuus, peritään aiheettomasti maksettu
työttömyysetuus työttömyyskassan takautuvasti myöntämästä etuudesta. Myös liikaa maksettu
kulukorvaus voidaan periä työttömyyskassan takautuvasti myöntämästä työttömyysetuudesta tai
kuulukorvauksesta.
Menettely tietoliikenteessä
Tietoliikenteessä noudata seuraavaa menettelyä:
1. Lähetä ennakkoilmoitus (lomake TTV 10/TTV11) etuuden saajasta
työttömyyskassalle.
2. Tehtyään päätöksen työttömyyskassa ilmoittaa Kelan toimistolle takautuvan
korvauksen kokonaismäärän ja ajan, jolta etuutta maksetaan takautuvasti.
Samalla työttömyyskassa pidättää takautuvan korvauksen.
3. Asiakkaan työttömyysetuuspäätös oikaistaan tai tarkistetaan Kelassa aina
vasta sitten, kun työttömyyskassa on antanut päätöksensä, koska tätä ennen
uuden päätöksen antamiselle ei ole perustetta. Anna asiakkaalle uusi päätös ja
ilmoita päätöksessä liikamaksun perimisestä regressinä.
4. Kun saat työttömyyskassan ilmoituksen, laske perittävä bruttomäärä ja
palauta ko. lomakkeelle laadittu perimisilmoitus viipymättä työttömyyskassalle.
5. Työttömyyskassa maksaa Kelan toimiston tilille perityn määrän siltä osin kuin
se ei ole takautuvaa korvausta suurempi.
6. Jos liikamaksua ei saada perittyä regressinä kokonaan, annetaan lopusta
takaisinperinnästä päätös erikseen.
Etuus peritään ansiopäivärahan bruttomäärästä bruttomääräisenä. Etuudensaajan veronalaiseksi
tuloksi jää hänelle aikaisemmin maksettu etuus.
Poikkeus regressiperintätilanteessa
Asiakkaan etuus lakkautetaan Kelassa vasta, kun työttömyyskassa tai eläkelaitos on antanut
päätöksensä. Joidenkin työttömyyskassojen ja eläkelaitosten tietojärjestelmät toimivat kuitenkin
siten, että takautuvat erät menevät maksuun asiakkaalle, jollei regressinä pidätettävä rahamäärä
ole laitoksen tiedossa jo päätöstä annettaessa.
Jos työttömyyskassa tai eläkelaitos haluaa perimisilmoituksen etukäteen ennen oman
päätöksensä antamista, tulee sen pyytää perimisilmoitus erikseen. Pyynnöstä tulee ilmetä
etuuden myöntöajankohta ja maksettava määrä päivässä/ajalla. Perittävä määrä lasketaan
saatujen tietojen perusteella. Perittävän määrän laskemisessa voi käyttää apuna järjestelmää
220
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
valmistelemalla etuuslakkautuksen/tarkistuksen liikamaksunäytölle asti. Ratkaisutietoja ei siis
viedä.
Kun perittävä määrä on tiedossa, lähetetään työttömyyskassalle tai eläkelaitokselle perimisilmoitus
kirjeellä TTV17. Etuuteen laitetaan maksueste ensimmäiselle maksamattomalle päivälle. Seuraava
mahdollinen TT2 ei saa mennä maksuun ilman, että maksuerästä ilmoitetaan regressipalautusta
maksavalle laitokselle, koska tällöin perittävä määrä muuttuu.
Jos työttömyyskassan tai eläkelaitoksen päätös viivästyy ja asiakas ehtii lähettää uuden
ilmoituksen työttömyysajalta, tulee etuus maksaa ilmoitusajalta. Välittömästi maksun jälkeen
ilmoitetaan työttömyyskassalle tai eläkelaitokselle uusi perittävä määrä. Työttömyysetuutta ei siis
tällöinkään lakkauteta ennen kuin työttömyyskassan tai eläkelaitoksen päätös on todella tehty.
1.12.2.7. Peruspäiväraha ja työmarkkinatuki
Perusteettomasti maksettu peruspäiväraha voidaan periä samalle ajalle takautuvasti
myönnettävästä työmarkkinatuesta ja päinvastoin.
1.12.2.8. Pienin perittävä määrä
Perintään ei ryhdytä, jos perittävä tai palautettava rahamäärä olisi alle 5 euroa.
1.12.2.9. Palautusten valvonta ja virheellisten palautusten
oikaiseminen
Sen jälkeen kun olet lähettänyt eläkelaitokselle, tapaturmavakuutuslaitokselle tai
työttömyyskassalle TTL 11 luvun 14 § 2 momentin mukaisen ennakkoilmoituksen
työttömyysetuuden maksamisesta, seuraa, että laitos pidättää takautuvan eläkkeen tai päivärahan
ja maksaa Kelan toimistolle perimisilmoituksen mukaisesti työttömyysetuutta vastaavan osuuden
pyydetystä korvauksesta.
1.12.2.10. Liian suuret palautukset
Jos eläkelaitos, tapaturmavakuutuslaitos tai työttömyyskassa on maksanut takautuvaa eläkettä tai
päivärahaa toimistolle enemmän kuin sille kuuluu, ilmoita liian suuresta palautuksesta takautuvan
etuuden myöntäneelle laitokselle. Älä palauta maksua etuuden myöntäneelle laitokselle tai
etuuden saajalle ennen kuin etuuden myöntänyt laitos on tarkistanut palautettavan määrän.
Takautuvan etuuden myöntäneelle laitokselle ei tarvitse ilmoittaa liian suuresta palautuksesta,
jos se on enintään 3,50 euroa. Tätä pienempikin maksu on palautettava, jos muu laitos pyytää
oikaisua.
1.12.2.11. Liian pienet palautukset
Jos Kelan toimisto saa eläke- tai tapaturmavakuutuslaitoksen taikka työttömyyskassan palautusta
liian vähän ja virhe johtuu Kelan toimistosta (esim. virheellisestä perimisilmoituksesta), käsittele
asia takaisinperintänä. Menettele samoin, jos virheen on aiheuttanut jokin muu takautuvan
etuuden myöntäneestä laitoksesta riippumaton syy.
221
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
Jos liian pieni palautus näyttää johtuvan takautuvan etuuden myöntäneen laitoksen menettelystä,
pyydä kirjallisesti laitosta tarkistamaan Kelan toimistolle maksamansa määrä ja maksamaan
puuttuva osa korvauksesta Kelan toimistolle.
Menettele samoin, jos takautuvan etuuden myöntänyt laitos ei ole lainkaan pidättänyt
takautuvaa eläkettä tai päivärahaa toimiston ennakkoilmoituksesta huolimatta. Liitä etuuden
myöntäneelle laitokselle lähetettävään kirjeeseen tällöin valokopio ennakkoilmoituksesta tai
työttömyyseläketapauksessa lomakkeesta "Todistus työttömyyseläkkeen hakemista varten", johon
on valmiiksi painettu takautuvaa eläkettä koskeva maksupyyntö.
Jos etuuden myöntänyt laitos ei ole Kelan toimiston tarkistuspyynnöstä huolimatta oikaissut
virhettä, käsittele liikamaksu takaisinperintäasiana.
Takautuvan etuuden myöntäneeltä laitokselta ei ole syytä pyytää oikaisua silloin, kun perittävästä
määrästä puuttuu alle 17 euroa.
1.13. Maksaminen
Etuuden maksamisesta säädetään työttömyysturvalain täytäntöönpanosta annetussa
valtioneuvoston asetuksessa (Vna 1330/2002 1 §).
1.13.1. Maksuosoite
Etuus maksetaan etuuden saajan ilmoittamalle Euroopan unionissa sijaitsevalle tilille. Jos tilille
maksaminen ei ole mahdollista, esim. jos etuudensaaja ei pyydettäessä anna tilinumeroa tai jos
hän esittää Kelalle erityisen syyn, etuus maksetaan maksuosoituksena. Tällöin edellytetään, että
etuuden saajalla on voimassa oleva postiosoite Suomeen.
Tilinumeromuutokset tehdään maksunsaajan ilmoituksen perusteella. Asiakas voi ilmoittaa
tilinumeromuutoksen lomakkeella Y 121, verkkoasioinnissa tai tietyissä tilanteissa suullisesti.
Tilinumeromuutoksia ei oteta vastaan sähköpostitse.
Jos asiakas ilmoittaa tilinumerotietonsa ollessasi yhteydessä häneen etuusasiansa hoitamiseksi,
ota tilinumerotieto vastaan tunnistettuasi asiakkaan. Tee tilinumeromuutos niihin etuusjärjestelmiin,
joihin osaat. Jos asiakkaalla on etuuksia muissa järjestelmissä (esim. Onni, RAKE), tee Oiwaan
Perustietojen muutos -työ, tarkenteella tilinumeromuutos.
Myös alle 18-vuotiaalla etuuden saajalla on oikeus nostaa itse etuus.
1.13.1.1. Ulkomaan maksuosoite
Jos etuuden saaja haluaa hänelle maksettavan etuuden ulkomaan maksuosoitteeseen, etuus
maksetaan ulkomaille kansainvälisiä pankkiyhteystietoja käyttäen kirjoittamalla maksuosoitteeksi
• ulkomaan IBAN-tilinumero ja BIC-koodi
Etuus voidaan maksaa ulkomaille myös vakuutetun postiosoitteen perusteella edellyttäen, että
hänellä on voimassa oleva ulkomaan osoite.
Lisätietoja etuuksien maksamisesta löydät teknisistä ohjeista.
222
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
1.13.1.2. Kuolinpesä
Työttömyysetuutta voidaan edellytysten täyttyessä maksaa hakijan kuolinpäivään asti. Henkilön
kuoleman jälkeen hänen oikeutensa ja velvollisuutensa siirtyvät kuolinpesälle. Tästä syystä etuus
voidaan hakijan kuoltua maksaa kuolinpesälle.
Kuolinpesän osakkaita ovat perilliset ja yleisjälkisäädöksen (yleistestamentti) saajat sekä
eloonjäänyt puoliso. Jos ositus on toimitettu tai puolisolla ei ole avio-oikeutta toisen puolison
omaisuuteen, ei eloonjäänyt puoliso ole osakas, ellei hän ole perillinen tai yleisjälkisäädöksen
saaja (perintökaari 18 luku 1 §). Avoliitossa vainajan kanssa asunut henkilö ei ole kuolinpesän
osakas, ellei hän ole yleistestamentin saaja.
Kuolinpesän osakkaat edustavat kuolinpesää yhdessä. Osakkaat voivat myös valtuuttaa yhden
osakkaista tai jonkun muun edustamaan pesää. Jos kuolinpesään on määrätty pesänselvittäjä,
edustaa hän yksin kuolinpesää.
Kelan tulee varmistua siitä, että kuolinpesän nimissä toimiva henkilö todella on pesän osakas.
Selvityksenä voidaan käyttää vahvistettua perukirjaa tai jos, vahvistettua perukirjaa ei ole,
perukirjaa, sukuselvityksiä ja virkatodistuksia. Yleistestamentin saajan tulee lisäksi toimittaa
oikeaksi todistettu jäljennös testamentista. Myös pesänselvittäjän tulee osoittaa kelpoisuutensa
edustaa pesää. Lähtökohtaisesti pesänselvittäjän tulee esittää oikeaksi todistettu jäljennös
tuomioistuimen antamasta määräyskirjasta.
1.13.2. Etuuspäivien määrä viikossa
Työttömyysetuuspäivien sekä työ-, omavastuu- ja korvauspäivien lukumäärä voi kalenteriviikossa
olla yhteensä enintään viisi. Työttömyysetuus ei kohdistu tiettyihin päiviin, joten esim.
kalenteriviikolla oleva arkipyhä ei vaikuta työttömyysetuuden maksupäiviin.
Työttömyysetuuspäiviä ovat päivät, joilta henkilölle on maksettu joko täyttä tai soviteltua
peruspäivärahaa, työmarkkinatukea tai koulutuspäivärahaa. Etuuspäiviä ovat myös päivät, joilta
henkilö on saanut täyttä tai vähennettyä koulutustukea.
Työttömyysetuuspäiviin rinnastetaan päivät, joilta työttömyysetuutta ei makseta työvoimapoliittisen
esteen, kuten esim. korvauksettoman määräajan takia, sekä päivät, joilta henkilön oikeus
työttömyysetuuteen on evätty työnantajan maksaman taloudellisen etuuden tai lomakorvauksen
jaksotuksen vuoksi.
Kalenteriviikoittaiseen enimmäismäärään luettavia muita korvauspäiviä ovat esimerkiksi päivät,
joilta henkilö saa:
•
•
•
•
•
•
•
•
sairauspäivärahaa;
äitiyspäivärahaa;
erityisäitiysrahaa;
isyyspäivärahaa;
vanhempainpäivärahaa;
vuorottelukorvausta;
arkipyhäkorvausta; tai
ns. Pekkas-vapaakorvausta.
Esimerkki
B lomautetaan kalenteriviikoksi. Lomautusviikolla on arkipyhä, jolta päivältä B saa
työnantajaltaan arkipyhäkorvausta. Koska päivä, jolta B on saanut arkipyhäkorvausta, luetaan
223
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
kalenteriviikkokohtaiseen viiden etuuspäivän enimmäismäärään, hänellä on lomautusviikolta
oikeus työttömyysetuuteen neljältä päivältä.
Kulukorvausta maksetaan enintään viideltä päivältä kalenteriviikossa. Ulkomailla
työvoimakoulutukseen osallistuvalle henkilölle kulukorvausta voidaan maksaa enintään
seitsemältä päivältä.
1.13.3. Maksujaksot
Työttömyysetuus maksetaan etuusoikeuden alkamisesta lukien maksukausittain jälkikäteen.
Ensimmäinen maksukausi on kaksi viikkoa ja kukin seuraava maksukausi neljä viikkoa.
Työttömyysetuuden tulee olla saajan nostettavissa viikon kuluessa maksukauden päättymisestä.
Soviteltu työttömyysetuus maksetaan etuusoikeuden alkamisesta lukien jälkikäteen vähintään
kerran kuukaudessa.
Kuntouttavaan työtoimintaan osallistumispäiviltä maksettava kulukorvaus maksetaan jälkikäteen
niiltä päiviltä, jotka henkilö on ilmoittanut työttömyysaikaa koskevassa ilmoituksessa (TT 2). Jos
henkilö ei maksujakson aikana ilmoita yhtään työtoimintaan osallistumispäivää tai jos ilmoitettujen
työtoimintapäivien lukumäärä poikkeaa olennaisesti työvoimapoliittisessa lausunnossa
ilmoitetusta, asiasta on syytä informoida lausunnon antanutta työ- ja elinkeinotoimistoa.
Työttömyysetuus pannaan maksuun mahdollisimman pian, aikaisintaan maksukauden
päättymistä seuraavana päivänä. Jos toimisto on arkipyhien vuoksi useampia päiviä suljettuna,
työttömyysetuus voidaan toimiston harkinnan mukaan saajan pyynnöstä maksaa siten, että se on
nostettavissa ennen arkipyhiä.
Työttömyysaikaa koskeva ilmoitus pyydetään kaikilta työttömyysetuuden saajilta maksukausittain
koko työttömyysajalta. Ensimmäiseltä maksukaudelta suoritettavan etuuden maksamisen
edellytyksenä on, että hakija on esittänyt selvityksen työttömyysajasta, joka sisältää
omavastuuajan lisäksi kahden viikon tai osa-aikatyön tekijöillä kuukauden tai neljän viikon
työttömyysajan.
1.13.4. Ennakkomaksumenettely
Hakijan sovitellun työttömyysetuuden ennakkomaksua varten toimittamista selvityksistä tulee
käydä ilmi ainakin työsuhteen kesto, päivittäiset työtunnit, bruttopalkka ja työnantajan yhteystiedot.
Jos tarvittavia tietoja ei esitetä, ennakkomaksua ei voida maksaa. Lisäksi henkilön tulee olla
työttömyysetuuteen oikeutettu, joten hänellä tulee olla esteetön työvoimapoliittinen lausunto.
Ennakon maksamisesta ilmoitetaan hakijalle maksuilmoituksella, johon ei voi hakea muutosta.
Varsinainen valituskelpoinen päätös annetaan työnantajan palkkaselvityksen saavuttua.
Hakija ei vapaudu palkkatietojen toimittamisvelvollisuudesta, vaikka ennakkomaksumenettelyä
olisikin käytetty. Kun olet maksanut työttömyysetuutta ennakkona, laita kansio odottamaan ja
merkitse työjonoon palautumishetkeksi esimerkiksi se ajankohta, johon mennessä asiakas on
arvioinut saavansa palkkaselvitykset. Mikäli asiakas ei tällöin ole toimittanut palkkaselvityksiä,
lähetä hänelle asiakaskirje TML05, jossa pyydät asiakasta toimittamaan palkkaselvitykset ja lisäksi
toteat, että jos hän ei toimita selvityksiä määräaikaan mennessä, ennakkomaksu peritään takaisin.
Kun asiakas toimittaa palkkatiedot, anna asiasta normaali valituskelpoinen päätös, jolla myös
mahdollinen loppuosa sovitellusta työttömyysetuudesta maksetaan. Jos ennakkomaksua on
maksettu liikaa, se voidaan kuitata ilman hakijan suostumusta hänelle maksettavista vastaisista
224
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
työttömyysetuuseristä. Tämä kuittaaminen ei edellytä, että asiasta olisi tehty takaisinperintäpäätös,
vaan pelkän lopullisen päätöksen antaminen riittää.
Jos hakija ei kehotuksesta huolimatta toimita palkkaselvityksiä määräajassa, tulee tässäkin
tapauksessa antaa lopullinen päätös. Evää tällöin hakijan oikeus työttömyysetuuteen TTL 11
luvun 2 §:n 1 momentin perusteella, koska hakija ei ole toimittanut etuuden myöntämiseksi
tarvittavia tietoja. Hylkäämispäätöksen antaminen ei edellytä hakijan suostumusta tai päätöksen
poistamista, koska ei ole olemassa sellaista myöntävää päätöstä, joka tulisi oikaista. Maksettu
ennakko voidaan periä asiakkaalta takaisin kuittaamalla se hänelle myöhemmin maksettavasta
työttömyysetuudesta ilman suostumusta.
Mikäli ennakkoa liikaa saanut henkilö ei enää ole työttömyysetuuden saaja, tulee liikaa
maksetusta ennakosta tehdä normaali takaisinperintäpäätös. Takaisinperintäpäätös annetaan
normaalissa järjestyksessä ja asiakasta kuullaan takaisinperinnästä. Myös mahdollisuus perinnän
kohtuullistamiseen tulee tutkia. Ennakkomaksua koskeva takaisinperintäpäätös pannaan
täytäntöön kuten muukin takaisinperintäpäätös.
Ennakkoa voi olla maksussa enintään kahdelta kuukaudelta. Jos henkilölle on maksettu
ennakkomaksu kahdelta sovittelujaksolta, hänelle voidaan maksaa seuraava ennakkomaksu
vasta, kun jommasta kummasta aiemmasta ennakkomaksusta on työnantajalta saadun
palkkatodistuksen myötä annettu valituskelpoinen päätös.
1.13.5. Maksaminen muulle kuin hakijalle
Tietyissä tilanteissa työttömyysetuus voidaan maksaa muulle kuin työttömyysetuuteen oikeutetulle
henkilölle itselleen. Perusteena tälle on usein se, ettei henkilön katsota pystyvän huolehtimaan
riittävästi omasta tai perheenjäsenensä elatuksesta.
1.13.5.1. Edunvalvoja
Etuusasiaa ratkaistaessa tulee aina selvittää, onko henkilölle määrätty edunvalvoja ja mikä
edunvalvontamääräyksen sisältö on.
Kela saa väestötietojärjestelmästä tiedon edunvalvojasta. Tieto edunvalvojasta nousee
TORE-listalle. Tieto edunvalvojasta näkyy myös Henkilön tietojen kyselytapahtumalla HEKY
> Henkilön yleistiedot > Perhetiedot. HEKY-kyselyllä on nähtävissä edunvalvojan nimi ja
tunniste sekä tieto siitä, onko henkilön toimintakelpoisuutta rajoitettu tai onko henkilö julistettu
vajaavaltaiseksi. Tarkempi tieto edunvalvojan tehtävästä selviää edunvalvontamääräyksestä.
Tarkista edunvalvojan tehtävän sisältö holhousasioiden rekisterikyselyllä (Ratkaisutyö >
Työvälineet, kohta Holhousasioiden rekisteri).
Etuus maksetaan edunvalvojalle tai hänen määräämälleen etuudensaajan tilille, jos henkilölle on
määrätty edunvalvoja hoitamaan
• hänen taloudellisia asioitaan
• hänen omaisuuttaan
• hänen omaisuuttaan ja taloudellisia asioitaan (laki holhoustoimesta (442/1999) 31 §)
Jos edunvalvontamääräyksessä ei mainita mitään edunvalvojan tehtävästä, voidaan katsoa, että
se kattaa etuusasioiden hoitamisen.
Etuus tulee maksaa edunvalvojalle siinäkin tapauksessa, vaikka edunvalvontamääräyksessä ei ole
rajoitettu etuudensaajan omaa toimintakelpoisuutta.
225
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
Jos edunvalvojan tehtävä on rajattu koskemaan ainoastaan määrättyä oikeustointa, asiaa tai
omaisuutta (esim. perinnönjako), edunvalvojan toimivalta rajoittuu vastaavasti. Kelan maksama
etuus ei siten aina välttämättä kuulu edunvalvojan toimivaltaan.
Edunvalvojan tehtävänä on ilmoittaa, mille tilille etuus tulee maksaa. Maksa etuus edunvalvojan
ilmoittamalle tilille ja rekisteröi nostajaksi edunvalvoja. Sinun ei tarvitse tarkistaa, kenen nimissä tili
on.
Jos etuudensaajalle on määrätty useita edunvalvojia, etuus maksetaan sille edunvalvojalle, jolle
tuomioistuin on määrännyt taloudellisten asioiden hoidon. Jos tehtävien jaosta ei ole päätetty,
etuus voidaan maksaa kenelle tahansa edunvalvojista.
Lue lisää ohjeesta "Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta"
1.13.5.2. Edunvalvontavaltuutettu
Jos henkilön antama edunvalvontavaltuutus on asianmukaisesti vahvistettu ja rekisteröity ja kattaa
etuusasioiden hoidon, maksetaan etuus edunvalvontavaltuutetun ilmoittamalle tilille. Sinun ei
tarvitse tarkistaa kenen nimissä tili on.
Kela saa väestötietojärjestelmästä tiedon henkilön edunvalvontavaltuutetusta. Tieto
edunvalvontavaltuutetusta näkyy Henkilön tietojen kyselytapahtumalla HEKY >
Henkilön yleistiedot > Perhetiedot. Voit tarkistaa tiedot maistraatin vahvistamasta
edunvalvontavaltuutuksesta myös holhousasioiden rekisterikyselyllä (Ratkaisutyö > Työvälineet,
kohta Holhousasioiden rekisteri). Tieto vahvistetusta edunvalvontavaltuutetusta nousee myös
TORE-listalle.
Pyydä edunvalvontavaltuutetulta tai asianomaisesta maistraatista kopio edunvalvontavaltakirjasta,
jos valtuutusta ei ole liitetty hakemukseen tai kuvattu OIWA-järjestelmään. Voit pyytää
edunvalvontavaltuutetulta tilinumeron ja kopion edunvalvontavaltakirjasta käyttämällä kirjepohjaa
YHL14.
Lue lisää ohjeesta "Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta"
1.13.5.3. Kunta
Tietyissä tilanteissa työttömyysetuus voidaan maksaa etuuteen oikeutetun henkilön sijasta
kunnalle. Perusteena kunnan sosiaalitoimelle maksamiselle on yleisimmin etuuden saajan tai
hänen perheensä elatuksen turvaaminen tai kunnan tulevaa työttömyysetuutta vastaan ennakkona
maksama toimeentulotuki. Työttömyysetuus voidaan maksaa kunnalle myös asiakasmaksulain
perusteella laitoshoidon tai perhehoidon ajalta.
1.13.5.3.1. Elatuksen turvaaminen
Työttömyysetuus voidaan kunnan pyynnöstä, erityisen painavasta syystä, maksaa toistaiseksi tai
määräajan kunnalle käytettäväksi etuuden saajan, hänen perheensä ja huollettavinaan olevien
lastensa elatukseen (TTL 1290/2002 11 luku, 9 § 1 mom). Huollettavilla lapsilla tarkoitetaan niitä
henkilöitä, joista henkilöllä on oikeus lapsikorotukseen (TTL 1290/2002 6 luku 6 §).
Etuus voidaan maksaa kunnalle kokonaan tai osittain. Jos se maksetaan osittain, kunnan tulee
ilmoittaa pyytämänsä euromäärä tai murto-osa etuudesta.
226
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
Kulukorvausta (vuoteen 2013 asti ylläpitokorvaus) ei voida maksaa kunnan toimielimelle.
Jokaisessa tapauksessa on erikseen harkittava, voidaanko kunnan ilmoittamaa syytä pitää
11 luvun 9 § 1 momentissa tarkoitettuna erittäin painavana syynä. Etuuden saajaa on kuultava
ennen ratkaisun tekemistä.
Jos kunta esittää pyynnön etuuden tai sen osan maksamisesta sen toimielimelle ja seuraava
maksujakso on menossa maksuun etuuden saajan kuulemisprosessin aikana, voi Kela TTL 11
luvun 6 §:n mukaisesti väliaikaisesti keskeyttää etuuden maksamisen tai vähentää maksettavaa
määrää kunnan vaatimuksen perusteella. Keskeyttämisestä tai vähentämisestä on välittömästi
ilmoitettava etuuden saajalle. Päätös mahdollisesta kunnalle maksamisesta on tehtävä
viivytyksettä. Maksamisen väliaikaisella keskeyttämisellä tai vähentämisellä estetään mahdollinen
liikamaksu asiakkaalle.
Kunnan välitystilin käyttö asiakkaan etuuksien maksamisessa
Jos asiakas itse ilmoittaa tilinumerokseen kunnan välitystilinumeron, etuus maksetaan asiakkaan
ilmoittamalle tilille. Asiakas voi milloin tahansa ilmoittaa uuden tilinumeron, minkä johdosta hänen
etuutensa maksetaan ilmoitetulle tilille.
Jos sen sijaan kunta ilmoittaa, että asiakkaan etuus tulee maksaa kunnan välitystilille, on
jokaisessa tapauksessa erikseen harkittava edellä kerrotulla tavalla, onko olemassa erityisen
painavia syitä sille, että etuus maksetaan kunnan välitystilille asiakkaan elatukseen käytettäväksi
TTL 11 luvun 9 §:n 1 momentin perusteella.
Työttömyysturvan muutoksenhakuasteiden ratkaisuja:
Muutoksenhakuasteet ovat tulkinneet erityisen painavaa syytä suppeasti. Aikaisemmin pelkästään
esim. epäsosi¬aalista elämäntapaa tai kyvyttömyyttä huolehtia raha-asioista ei ole pidetty
erityisen painavana syynä. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta (jäljempänä TTLTK) on
uusimmissa
ratkaisuissaan tarkentanut erityisen painavien syiden edellytyksiä seuraavasti:
TTLTK 1514/13/T
Asiassa on esitetty A:n antama suostumus välitystiliin perustuen asumisen
turvaamiseen ja asunnottomuuden ehkäisyyn. Ottaen huomioon A:n
taloudellisesta ja sosiaalisesta kokonaistilanteesta esitetyt selvitykset, kuten
perheettömyys ja asunnottomuuden uhka sekä hänen antamansa suostumus,
katsottiin, että asiassa oli esitetty laissa tarkoitettu erityisen painava syy
työttömyysetuuden maksamiseksi kunnan toimielimelle. (Tapauksesta käy ilmi,
että A asuu asuntolassa, välitystilin perustamiseksi oli tehty pitkäjänteistä työtä
ja asunnottomuuden oli arvioitu johtavan syrjäytymiseen ja terveysongelmiin.)
TTLTK 1707/13/T
Kuntayhtymä on vaatinut, että H:n antaman suostumuksen mukaisesti
työttömyysetuus maksettaisiin kunnan välitystilille. Asiassa on selvitetty, että
H ei pysty itse huolehtimaan asumismenoistaan. Vuokranantaja on laittanut
häädön vireille vuokrarästien vuoksi. H on myös itse toivonut että etuus
maksettaisiin kuntayhtymän tilille. Edellä mainitut seikat huomioon ottaen
Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta on katsonut, että erityisen painavat
syyt puoltavat työmarkkinatuen maksamista sosiaalihuollon toimielimelle.
Ratkaisuun on vaikuttanut erityisesti henkilön oma suostumus sekä uhkaava
asunnottomuus. (Tapauksesta käy ilmi, että asiakas on saanut runsaasti apua
ja tukea ja siitä huolimatta uhkaa joutua toistuvasti häädetyksi, kykenemättä sitä
omilla toimilla estämään.)
227
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
TTLTK 1004/85/144
Päihdyttävien aineiden väärinkäytön vuoksi syntynyttä toimeentuloturvan
tarvetta sekä huollettavan elatuksen laiminlyöntiä voitiin pitää erityisen
painavana syynä maksaa työttömyyspäiväraha sosiaali¬lautakunnalle P:n ja
tämän perheen elatukseen.
TTLKT 357/85/1002
K:lle myönnetty päiväraha oli K:n epäsosiaalisen elämäntavan perusteella
päätetty maksaa sosiaali¬lautakunnalle sen esityksestä käytettäväksi K:n
elatukseen. Katsottiin ettei ollut näytetty erityisiä syitä maksaa päiväraha
sosiaalilautakunnalle. Päiväraha oli maksettava K:lle.
VakO 19.1.2006/7747:2004
Vakuutusoikeus on katsonut, että lapsen huostaanotto on TTL 11 luvun 9
§:ssä tarkoitettu erityisen painava syy työttömyysetuuden lapsikorotuksen
maksamiseksi kunnalle silloin, kun kunta vastaa kokonaisuudessaan
huostaanoton kustannuksista:
A:n neljä 18 vuotta nuorempaa lasta oli otettu huostaan ja sijoitettu kunnan
kustannuksella. A ei ollut käytännössä osallistunut lastensa elatukseen
huostaanoton aikana, vaan kunnan perusturvalauta¬kunta oli vastannut
lapsista aiheutuneista kustannuksista kokonaisuudessaan. Tähän nähden
lapsi¬korotuksen maksamista perusturvalautakunnalle oli pidettävä
kohtuullisena ja lain tarkoituksen mukaisena. Vakuutusoikeus katsoi,
että A:n työttömyyspäivärahan lapsikorotuksen maksamiseen kunnan
perusturvalautakunnalle oli olemassa erityisen painava syy.
1.13.5.3.2. Ennakkona myönnetty toimeentulotuki
Maksuvaatimus
Maksaminen vastaanottokeskukselle
Kunta voi periä ja nostaa henkilölle maksettavan työttömyysetuuden samalta ajalta, jolta se
on maksanut hänelle toimeentulotukea ennakkona odotettavissa olevaa etuutta vastaan(TTL
1290/2002 11 luku 9 § 2 mom/TOTUL 23 §).
Kunnalla on oikeus saada työttömyysetuus siitä päivästä alkaen, jona työttömyysetuus olisi
voitu maksaa hakijalle itselleen edellyttäen, että kunta on maksanut toimeentulotukea samalta
ajalta. Kunnalla on oikeus saada työttömyysetuutta siihen päivään asti, johon se on maksanut
toimeentulotukea työttömyysetuuspäätöksen antamishetkellä.
Esimerkki 1
A on ilmoittautunut työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon 2.1.2006 ja odottaa Kelan päätöstä
työttömyysetuudesta. Kunta on 5.1.2006 antamallaan päätöksellä myöntänyt ja maksanut A:lle
toimeentulotukea ajalta 1.1.06–31.1.06 odotettavissa olevaa työttömyysetuutta vastaan ja
osoittanut Kelalle maksuvaatimuksen vastaavalta ajalta.
Kela myöntää A:lle työttömyysetuuden 23.1.2006 antamallaan päätöksellä omavastuuajan
jälkeen 9.1.2006 alkaen. A:n työttömyysetuus maksetaan kunnalle ajalta 9.1.06–31.1.06.
Helmikuun alusta lukien työttömyysetuus maksetaan A:lle itselleen.
228
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
Työttömyysetuuspäätöksen antamisen jälkeen myönnetty tai maksuunpantu toimeentulotuki ei ole
odotettavissa olevaa etuutta vastaan maksettua toimeentulotukea, eikä tällainen toimeentulotuki
oikeuta kuntaa työttömyysetuuden saamiseen. Koska Kela ei saamansa maksuvaatimuksen
perusteella kuitenkaan tiedä, kuinka pitkältä ajalta toimeentulotukea on työttömyysetuuspäätöksen
antamishetkellä ehditty maksaa, Kela maksaa työttömyysetuuden maksuvaatimuksen loppuun
asti, ellei vaatimusta sitä ennen poisteta. Kunnan tehtävänä on huolehtia siitä, että se poistaa
tarvittaessa maksuvaatimuksen siitä päivästä alkaen, josta työttömyysetuuden maksamiselle ei
enää ole edellytyksiä.
Esimerkki 2
A on ilmoittautunut työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon 2.1.2006 ja odottaa Kelan
päätöstä työttömyysetuudesta. Kunta on 5.1.2006 antamallaan päätöksellä myöntänyt A:lle
toimeentulotukea 1.1.06–28.2.06 odotettavissa olevaa työttömyysetuutta vastaan ja osoittanut
Kelalle maksuvaatimuksen vastaavalta ajalta.
Kela myöntää A:lle työttömyysetuuden 23.1.2006 antamallaan päätöksellä omavastuuajan
jälkeen 9.1.2006 alkaen. Saatuaan tiedon työttömyysetuuspäätöksen antamisesta kunta poistaa
maksuvaatimuksen helmikuun alusta lukien. Työttömyysetuus maksetaan kunnalle ajalta
9.1.2006–31.1.2006. Helmikuun alusta lukien työttömyysetuus maksetaan A:lle itselleen.
Jos kunta ei poista maksuvaatimusta helmikuun alusta lukien, työttömyysetuus maksetaan
kunnalle maksuvaatimuksen loppuun asti eli ajalta 9.1.2006–28.2.2006. Jos kunta ei ole
enää helmikuulta maksanut henkilölle ennakkona toimeentulotukea odotettavissa olevaa
etuutta vastaan, se suorittaa TOTUL 23 §:n 1 momentin perusteella aiheettomasti saamansa
työttömyysetuuden viipymättä henkilölle itselleen.
Kulukorvausta (vuoteen 2013 asti ylläpitokorvausta) ei voida maksaa kunnan toimielimelle.
Maksuvaatimus
Etuus voidaan maksaa kunnalle vain, jos tämä on ilmoittanut vaatimuksesta vähintään kaksi
viikkoa ennen etuuden maksupäivää. Kunnan on ilmoitettava vaatimuksesta kirjallisesti Kelan
toimistolle. Ilmoituksessa on mainittava ajat, joilta toimeentulotukea on maksettu.
Maksaminen vastaanottokeskukselle
Maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta (493/1999)
annetun lain 23 §:n mukaan toimeentulotukilaissa kunnalle annettu toimivalta toimeentulotuen
takaisinperinnässä kuuluu vastaanottokeskukselle siltä osin kuin kyseessä on
vastaanottokeskuksen myöntämä toimeentulotuki. Kun vastaanottokeskus on maksanut
toimeentulotukea ennakkona odotettavissa olevaa työttömyysetuutta vastaan, voidaan
työttömyysetuus siis TTL 11 luvun 9 §:n 2 momentin nojalla maksaa ennakkoa vastaavilta osin
vastaanottokeskukselle sen pyynnöstä.
1.9.2011 alkaen vastaanottokeskukset maksavat toimeentulotuen sijasta turvapaikanhakijoille
vastaanotto- ja käyttörahaa. Jos vastaanottokeskus on maksanut maahanmuuttajalle
vastaanotto- tai käyttörahaa ennakkona odotettavissa olevaa työttömyysetuutta vastaan, voidaan
työttömyysetuus maksaa TOTUL 23 §:n nojalla ennakkoa vastaavilta osin vastaanottokeskukselle
sen pyynnöstä (laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta 23 §).
229
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
1.13.5.3.3. Maksaminen kunnalle asiakasmaksulain
perusteella
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) 14.1 §:n mukaan, jos
kunta on järjestänyt henkilölle laitoshoitoa tai -huoltoa taikka perhehoitoa, se voi periä ja nostaa
henkilölle tulevat eläkkeet, elinkorot, elatusavut, avustukset tai muut jatkuvat tai kertakaikkiset
tulot, korvaukset tai saamiset siltä ajalta, jonka laitoshoito tai perhehoito kestää. Kunta voi periä ja
nostaa mainitut tulot, korvaukset ja saatavat sen estämättä, mitä muussa laissa säädetään sekä
käyttää niitä hoidosta, ylläpidosta tai huollosta määrätyn maksun korvaamiseen ottaen kuitenkin
huomioon, mitä sellaisten varojen käyttämisestä muualla lailla tai asetuksella säädetään.
Kunta voi siten periä henkilölle maksettavia työttömyysetuuksia myös asiakasmaksulain 14 §:n
perusteella, jos pykälässä säädetyt edellytykset (laitoshoito tai -huolto, perhehoito) täyttyvät.
Asiakasmaksulain perusteella voidaan kunnalle maksaa etuudet vain siltä ajalta, jonka laitoshoito
tai perhehoito kestää.
Kunnan toimielimelle voidaan siten maksaa työttömyysetuutta joko TTL 11:9 §:n perusteella
erityisen painavasta syystä elatukseen tai ennakkona myönnettyä toimeentulotukea vastaan
taikka asiakasmaksulain 14 §:n perusteella, jos sen edellytykset täyttyvät. Kunnan tulee yksilöidä,
vaatiiko se etuutta TTL:n vai asiakasmaksulain perusteella.
1.13.5.4. Kela
Lapsikorotus
Työttömyysetuuden lapsikorotus maksetaan Kelalle sen pyynnöstä lapsen elatukseen
käytettäväksi siltä ajalta, jolta Kela maksaa lapselle elatustukea työttömyysetuuden saajan
laiminlyötyä elatus-velvollisuutensa (TTL 11 luvun 9 a §)
Elatustukilain (580/2008) 6 §:n mukaan lapsella on oikeus elatustukeen mm. kun elatusvelvollinen
on laiminlyönyt elatusavun maksamisen.
Lapsen elatuksesta annetun lain mukaan lapsen vanhempi on velvollinen maksamaan elatusapua,
jos hänen ei asu lapsen kanssa samassa taloudessa ja jos hänellä katsotaan olevan elatusvaraa.
Elatusvelvollisuudesta on joko sovittu sosiaalitoimistossa (jolloin sosiaalilautakunta on elatusavun
määrän vahvistanut) tai asiasta on tuomioistuimen päätös tai tuomioistuimessa vahvistettu
sopimus.Elatusapupäätös on täytäntöönpanokelpoinen vaikka siitä valitettaisiin. Laki lapsen
elatuksesta (704/1975).
Jos elatusvelvollinen ei ole maksanut elatusapua lapselle, lapsen puolesta (toinen) huoltaja
on oikeutettu hakemaan lapselle elatustukea Kelalta. Kela perii maksamattoman elatusavun
elatusvelvolliselta.
Mikäli elatusvelvollinen ei kykene (enää) elättämään lasta, hän voi hakea muutosta elatusavun
määrään elatusvelvollisuudesta tuomioistuimelta tai pyrkiä sopimaan asian sosiaalitoimistossa.
Tuomioistuin vahvistaa ajan, mistä lukien elatusvelvollisuutta alennetaan tai kokonaan poistetaan
taloudellisilla perusteilla. Tämä tilanne voi kuitenkin kohdistua vasta myöhempään aikaan kuin
siihen, jolloin hän on elättämiseen kykenevänä ollut velvollinen maksamaan elatusapua, ja jolta
on kertynyt elatusapuvelkaa laiminlyönnin vuoksi. Mahdollinen 0-sopimus ei vaikuta aiemmin
syntyneen elatusapuvelan perintään eikä lapsikorotuksen maksamiseen Kelalle.
230
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
Kela maksaa lapsikorotusta omista biologisista lapsista sekä samassa taloudessa asuvista
puolison lapsista. Sen sijaan Kela perii elatusvelvollisuuden laiminlyönnin vuoksi lapsikorotuksen
määrän vain elatusvelvollisen oman lapsen lapsikorotuksesta, ei puolison lasten perusteella
saamasta lapsikorotusta.
Esimerkki 1
J on suorittanut elatusapua lapselleen N:lle, jolle on maksettu elatustukea.
Kela perii J:ltä työttömyysetuuden lapsikorotuksen määrän käytettäväksi TTL
11 luvun 9a §:n mukaisesti lapsen elatukseen. J saa lapsikorotusta sekä
toisesta biologisesta lapsestaan H:sta, mutta suorittaa hänelle elatusapua, sekä
puolisonsa lapsesta L:sta, joka asuu hänen kanssaan samassa taloudessa.
Koska lapsikorotuksen periminen on lapsikohtainen toimenpide, ei Kela kohdista
N:lle suoritetun elatustuen perintätoimia (lapsikorotuksen kuittausta) sen jälkeen
kun N täyttää 18 vuotta.
Etuudensaajaa on kuultava asiasta hallintolain nojalla.
Asiakasta kuullaan myös silloin, kun asiakas siirtyy työttömyyskassasta Kelaan.
Jos lapsikorotusta on jo aiemmin peritty Kelalle, asiakasta kuullaan uudelleen, mikäli etuuden
myönnössä ja lapsikorotuksen perinnässä on ollut katkos ja katkoksen aikana elatusapusopimusta
on muutettu. Lapsikorotuksen kuittaaminen elatusapuvelkaan aloitetaan kuulemisen jälkeen
seuraavasta mahdollisesta maksuerästä lukien.
Lapsikorotuksen maksaminen ja myös sen periminen päättyy kun lapsi täyttää 18 vuotta.
Perittävä määrä on lapsikohtainen. Kun lapsi täyttää 18 vuotta, lapsikorotus päättyy, eikä
myöskään mahdollisista muista lapsista maksettavia lapsi korotuksia voida käyttää tämän lapsen
elatuksesta aiheutuneen elatusapuvelan maksamiseen.
Elatusapuvelkaa kuitataan lapsikorotuksella niin pitkään, kuin elatustuki on maksussa ja
laiminlyötyä elatusapua on maksamatta (lapsi on alle 18 -vuotias ja elatuksen tarpeessa).
Lapsikorotus voidaan periä, vaikka enää ei kertyisi uutta elatusapuvelkaa, ja vaikka
elatusvelvollinen olisi vapautettu maksuvelvollisuudestaan saadessaan myöhemmin ns. 0sopimuksen.
Oikeus lapsikorotuksen perimiseen päättyy siinä vaiheessa, kun laiminlyöty elatusapuvelka on
maksettu kokonaisuudessaan. Jos lapsi ja elatusvelvollinen muuttavat asumaan samaan talouteen
(elatusvelvollisen katsotaan yleensä näin osallistuvan lapsen elatukseen), ei elatustukeen ole
oikeutta eikä työttömyysetuuden lapsikorotusta saa kuitata elatusapuvelalle ilman suostumusta.
Esimerkki 2
A on 15.1.2003 velvoitettu suorittamaan 300 euroa elatusapua 15.1.1999
syntyneelle lapselleen K:lle 1.2.1995 lukien kunnes lapsi täyttää 18 vuotta.
Lapsen kanssa asuva toinen huoltaja B hakee Kelalta elatustuen. Kela maksaa
elatustukea lapselle. Kela perii A:lta elatusapuvelkaa takaisin. A jää työttömäksi
1.1.2013 ja alkaa ja alkaa saada työmarkkinatukea ja lapsikorotusta. Kela
ilmoittaa A:lle käyttävänsä lapsikorotuksen lapsen elatukseen, ts. syntyneen
elatusapuvelan lyhentämiseen. Elatusapuvelkaa voidaan näin lyhentää niin
kauan kuin sitä on jäljellä ja lapsi saa elatustukea.
Kuittausoikeuden päätyttyä lapsikorotukset tulee maksaa normaalisti asiakkaalle. Mahdollinen
liikaa peritty lapsikorotus tulee tässä tilanteessa palauttaa asiakkaalle. Aiheettomasti perityn
lapsikorotuk¬sen palauttamisesta tehdään pyyntö maksupalvelulle.
231
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
Jos kunta vaatii lapsikorotusta TTL 11 luvun 9 §:n perusteella, koska lapsi on otettu huostaan,
ja Kela maksaa lapsesta samalta ajalta elatustukea työttömyysetuuden saajan laiminlyötyä
elatusvelvollisuu-tensa, tulee kunnan vaatimus hylätä TTL 11 luvun 9 a §:n perusteella. Kunnalle
annetaan tällöin kirjallinen päätös.
Esimerkki 3
Lapsi on huostaanotettu ja Kela maksaa lapsesta elatustukea samalta
ajalta. Työttömyys¬etuuden saaja on elatusvelvollinen, jonka laiminlyönnin
perusteella elatustukea maksetaan. Jos kunta vaatii lapsikorotusta samalta
ajalta huostaanoton perusteella, tulee kunnan vaatimus hylätä ja lapsikorotus
maksaa Kelalle sen pyynnöstä TTL 11 luvun 9 a §:n perusteella.
Esimerkki 4
Lapsi on huostaanotettu ja Kela maksaa lapsesta elatustukea samalta ajalta.
Lapsen toinen vanhempi on työttömyysetuuden saaja ja toinen vanhempi on
elatusvelvollinen, jonka laimin¬lyönnin perusteella elatustukea maksetaan. Jos
kunta vaatii työttömyysetuuden saajan lapsi¬korotusta maksettavaksi kunnan
toimielimelle, voidaan lapsikorotus maksaa kunnalle siinä tapauksessa, että sen
maksamiseen löytyy TTL 11 luvun 9 §:n mukainen erityisen painava syy.
Perittävä määrä
Perittävä määrä on lapsen koko lapsikorotusosuus. Perittävä määrä on lapsikorotusosuutta
pienempi ainoastaan silloin, kun aiempi elatusapuvelka on peritty kokonaan ja uuden,
kuukausittain syntyvän elatusapuvelan määrä on pienempi kuin lapsen lapsikorotusosuuden
määrä kuukaudessa.
Perittävän määrän laskeminen
Etuudesta toimitetaan ennakonpidätys normaalisti. Jos työttömyysetuus ei ole täysimääräinen,
maksetaan Kelalle vain lapsikorotuksen suhteellinen osuus etuudesta.
Maksuvapautus elatustukivelasta
Elatustukilain 5 luvun 19 §:n mukaan Kelan on elatusvelvollisen hakemuksesta jätettävä
elatustukivelka perimättä siltä osin, kuin elatusavun maksamisen laiminlyönti on johtunut
elatusvelvollisen maksukyvyttömyydestä. Elatusvelvollista pidetään maksukyvyttömänä, jos hänen
tulonsa ovat esimerkiksi työttömyydestä tai muusta elatusvelvollisesta riippumattomasta syystä
olleet enintään 1 000 euroa kuukaudessa sinä aikana, kun elatusvelvollisuuden laiminlyönti on
tapahtunut.
Työttömyysturvan lapsikorotus on kuitenkin tarkoitettu lapsen elatuksesta aiheutuviin
kustannuksiin käytettäväksi. Lapsikorotus voidaan periä Kelalle TTL 11 luvun 9 a §:n nojalla
silloinkin, jos henkilö muutoin on esimerkiksi työttömyydestä johtuen elatustukilaissa tarkoitetulla
tavalla maksukyvytön, pyytänyt maksuvapautusta elatusapuvelasta ja maksuvapautus on hänelle
myönnetty.
1.13.5.4.1. Perittävän määrän laskeminen
Perittävä määrä on lapsen koko lapsikorotusosuus. Perittävä määrä on lapsikorotusosuutta
pienempi ainoastaan silloin silloin, kun aiempi elatusapuvelka on peritty kokonaan ja uuden,
kuukausittain syntyvän elatusapuvelan määrä on pienempi kuin lapsen lapsikorotusosuuden
määrä kuukaudessa.
232
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
Jos lapsia on useampi kuin yksi, on ensin jaettava lapsikorotuksen määrä (e/pv) lapsikorotukseen
oikeutettujen lasten lukumäärällä. Saatu lapsikorotuksen määrä (e/pv) kerrotaan niiden lasten
lukumäärällä, jotka kuuluvat samaan elatustukiperheeseen ja ovat samassa vaatimuksessa.
Esimerkki 1
• Henkilöllä on kolme lasta, joista lapsikorotus on yhteensä 9,19 e/pv. Yksi lapsista asuu
hakijan luona ja kaksi muuta lasta kuuluvat samaan elatustukiperheeseen ja ovat samassa
maksuvaatimuksessa. 9,19 e/pv jaetaan lasten lukumäärällä eli kolmella = 3,06 e/pv. Saatu
lapsikorotuksen määrä 3,06 e/pv kerrotaan kahdella, eli samassa vaatimuksessa olevien
lasten lukumäärällä, 3,06 e/pv x 2 = 6,12 e/pv.
Seuraavaksi lasketaan vaatimuksessa olevien lasten elatusapuvelkojen määrä yhteensä
kuukaudessa (=perittävä määrä). Elatusapuvelan/velkojen päälle lasketaan työttömyysturvassa
käytettävä veroprosentti. Ensin tarkistetaan onko henkilöllä muutosverokorttia sosiaalietuutta
varten. Jos on, käytetään kyseistä veroprosenttia. Jos muutosverokorttia ei ole, käytetään
veroprosenttina 20 %.
Perittävä määrä päivää kohti lasketaan jakamalla elatusapuvelkojen yhteismäärä, johon on lisätty
ennakonpidätyksen määrä, luvulla 21,5. Tätä elatusapuvelan päiväkohtaista määrää verrataan
lapsikorotusten päiväkohtaiseen yhteismäärään.
Jos lasten elatusapuvelkojen yhteismäärä päivässä on pienempi kuin elatustukiperheen lasten
yhteenlaskettulapsikorotusten määrä päivässä, lapsikorotusosuutta ei peritä kokonaan.
Esimerkki 2
• Toisella lapsella kertyy elatusapuvelkaa 40 e kuukaudessa ja toisella 50 e kuukaudessa.
Henkilön veroprosentti työttömyysturvassa on 20 %. Velkojen määrät kuukaudessa
lasketaan yhteen, saadaan 90 e kuukaudessa. Velan määrä 90 e kuukaudessa jaetaan
0,8:lla, jolloin velan bruttomääräksi saadaan 112,50e kuukaudessa (90e : 0,8=112,50e).
Velan määrä (112,50 e) jaetaan 21,5:lla, jotta saadaan perittävän velan päiväkohtainen
määrä.112,50e: 21,5 pv = 5,23 e/pv. Perittävän velan määrä (5,23 e/pv) on pienempi kuin
lapsikorotusten määrä (6,12 e/pv), joten lapsikorotusta ei peritä kokonaan.
1.13.5.5. Työttömyyskassa
Työttömyyskassa saa periä perusteettomasti maksamansa ansiopäivärahan, koulutuspäivärahan
ja koulutustuen takautuvasti samalle ajalle maksettavasta peruspäivärahasta, työmarkkinatuesta,
koulutuspäivärahasta ja koulutustuesta.
Työttömyyskassa menettelee vastaavasti kuin Kelan toimisto periessään etuuksia
ansiopäivärahasta.
1.13.6. Maksaminen ulosottoviranomaiselle
Kelan myöntämää työttömyysetuutta ei voida ulosmitata.
1.13.7. Ennakonpidätyksen yleiset periaatteet
Tuloverolain mukaan henkilö voi olla Suomessa joko yleisesti verovelvollinen tai rajoitetusti
verovelvollinen.
233
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
Yleisesti verovelvollinen on henkilö, joka verotuksellisesti asuu Suomessa. Hän on velvollinen
suorittamaan Suomessa veroa sekä Suomesta että ulkomailta saamastaan tulosta. Kela toimittaa
ennakonpidätyksen yleisesti verovelvolliselle maksamastaan etuudesta tai eläkkeestä, jos niitä ei
ole säädetty verovapaiksi (TVL 1535/1992 92 §). Ennakonpidätys tehdään myös työkorvauksesta,
jos sen saajaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin.
Rajoitetusti verovelvollinen on henkilö, joka ei vakinaisesti asu Suomessa. Hän on velvollinen
maksamaan Suomessa veroa vain Suomesta saamastaan tulosta. Tällaisen henkilön
verotuksessa sovelletaan pääasiallisesti rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annettua
lakia.
Lue lisää Ennakonpidätys > Lähdevero
Ulkomailla asuvan henkilön Suomesta maksettavasta eläketulosta ei peritä lähdeveroa, vaan siitä
toimitetaan ennakonpidätys.
1.13.7.1. Ennakonpidätyksen perusteet
Ennakkoperintäasetuksessa ja Verohallinnon päätöksessä ennakonpidätyksen toimittamistavoista
ja määrästä säädetään, millä perusteilla ennakonpidätys toimitetaan Kelan maksamista etuuksista
ja veronalaisista työkorvauksista.
Perus- ja lisäprosentti
Ennakonpidätys toimitetaan palkkaa varten määrätyn perusprosentin mukaan siltä osin, kun
maksettava määrä ei ylitä Verohallinnon määrittelemää henkilökohtaista tulorajaa. Tulorajan
ylittävältä osalta pidätys toimitetaan lisäprosentin mukaan.
Arkipäiviltä maksettavissa etuuksissa tulorajan vuosimäärä jaetaan 300:lla ja kuukausikohtaisissa
etuuksissa 12:lla. Työkorvauksissa maksettava määrä jaetaan 365:llä ja kerrotaan laskuun
sisältyvien päivien lukumäärällä.
Muu henkilökohtainen prosentti
Ns. freelancerina työskentelevillä on palkkaa ym. ennakonpidätyksenalaista tuloa varten vain yksi
henkilökohtainen pidätysprosentti. Eläketuloa varten on erikseen henkilökohtainen pidätysprosentti
sekä säännöllisesti että takautuvasti maksettavia eläke-eriä varten.
Sivutuloprosentti
Jos henkilöllä on päätoimen ohella sivutuloa, toimitetaan ennakonpidätys sivutuloa varten
määrätyn pidätysprosentin mukaan. Sivutulon prosenttiluku on yleensä sama kuin henkilön
lisäprosentti.
Rajoitetusti verovelvollinen voi toimittaa Kelaan sivutuloverokortin.
Portaikkoverokortti
Portaikkoverokortissa henkilökohtainen ennakonpidätysprosentti muuttuu kiinteiden tulorajojen
täyttyessä. Portaikkoverokortin perusteella tehtävä ennakonpidätys on kuitenkin aina vähintään
25 %. Portaikkoverokorttia ei käytetä opintorahan ja työttömyysetuuksien ennakonpidätyksen
234
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
laskennassa. Jos portaikkoverokortti on rekisteröity henkilölle, joka saa opintorahaa, viedään
opintorahan määrä portaikkoverokortin kertymään ohjelmallisesti.
Tulorajojen määrissä otetaan huomioon koko verovuoden (kalenterivuoden) kaikki tulot,
myös muualta kuin Kelasta maksetut. Koko kalenterivuoden tulot huomioidaan, vaikka
portaikkoverokortti otetaan käyttöön kesken vuotta uusien ennakonpidätysperusteiden voimaan
tullessa.
Määräprosentti
Ennakkoperintäasetuksessa ja Verohallinnon päätöksessä on määritelty tilanteita, joissa
ennakonpidätys määräytyy eläkkeissä, muissa etuuksissa ja työkorvauksissa kaavamaisesti
määräprosentin perusteella.
Prosenttitaulukko
Sairausvakuutuslain mukaisissa päivärahoissa ja kuntoutusrahassa pidätys voidaan toimittaa
Verohallinnon päätöksessä olevan prosenttitaulukon mukaan. (VeroHp ennakonpidätyksen
toimittamistavasta ja määrästä 6 § 3 mom.)
Muutosverokortti
Maksunsaaja voi hakea Verohallinnolta muutosta ennakonpidätykseen. Jos Verohallinto antaa
maksunsaajalle sosiaalietuutta tai eläkettä taikka opintorahaa varten myönnetyn muutosverokortin,
se saadaan pääsääntöisesti suorasiirtona Kelaan, jolloin tiedot kirjautuvat ohjelmallisesti. Jos
Verohallinto tai asiakas toimittaa muutosverokortin suoraan toimistoon, rekisteröi muutosverokortin
tiedot HEMU-tapahtumalla.
Verohallinto merkitsee muutosverokorttiin tiedon siitä, mihin tarkoitukseen sitä voidaan käyttää.
Sosiaalietuuksien ennakonpidätyksessä voidaan käyttää vain sosiaalietuutta varten annettua
muutosverokorttia. Kuitenkin opintorahassa ja eläkkeissä voidaan käyttää vain näitä varten
annettua muutosverokorttia.
Muutosverokortissa on pidätysprosentti, jota käytetään verokortissa olevaan euromääräiseen
tulokertymään asti, jonka jälkeen käytetään korttiin merkittyä korkeampaa pidätysprosenttia.
Tulokertymää laskettaessa huomioidaan voimassaoloaikana maksetut etuudet tai työkorvaukset.
Jos muutosverokorttia käytetään vuodenvaihteen yli, tulokertymän seuranta aloitetaan alusta.
Eläkettä varten annetussa muutosverokortissa ei ole tulokertymää.
Muutosverokortissa voi myös olla merkittynä vain yksi pidätysprosentti.
Rajoitetusti verovelvollinen voi toimittaa Kelaan muutosverokortin.
Maksunsaajan pyyntö
Ennakonpidätysprosenttia voidaan korottaa etuuden, eläkkeen tai työkorvauksen saajan
omasta pyynnöstä ilman Verohallinnon laskemaa uutta pidätysprosenttia. Etuuden, eläkkeen tai
työkorvauksen saaja voi pyytää korotusta joko kirjallisesti tai suullisesti.
235
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
1.13.7.2. Tietojen saanti ja käyttöönotto
Etuuksien ennakonpidätyksen toimittamisessa käytetään hyväksi Kelaan suorasiirtona saatuja
ennakonpidätysperusteita. Maksunsaaja voi toimittaa Kelaan myös verokortin tai ilmoittaa muun
pidätysperusteen.
Lue lisää kohdasta Oma pyyntö (Tiedot maksusaajalta > Oma pyyntö)
Työkorvauksista ei toimiteta ennakonpidätystä, jos saaja on merkitty ennakkoperintärekisteriin.
Rajoitetusti verovelvollisen eläkkeensaajan myöntöpäätöksen jälkeen Vero- ja kirjanpitoryhmä
lähettää pääkaupunkiseudun verotoimistoon ennakonpidätysprosentin pyyntökirjeen. Verotoimisto
antaa sen perusteella eläkettä varten kirjoitetun henkilökohtaisen pidätysprosentin.
1.13.7.2.1. Suorasiirtotiedot
Kela saa suoraan Verohallinnolta vuosittain tiedot Suomessa verovelvollisten etuudensaajien
ennakonpidätysperusteista. Muutosverokortit saadaan Kelaan suoraan Verohallinnolta joka
arkipäivä.
Kela tarkistaa vuosittain Verohallinnolta tiedon työkorvauksen saajien (päivähoidon-/
kuntoutuspalveluntuottajat) ennakkoperintärekisterissäolosta helmi- ja elokuussa. Tarkistus
tehdään suorasiirtopyyntönä ohjelmallisesti.
Eläkettä varten määrätyt henkilökohtaiset ennakonpidätysprosentit saadaan Kelan pyynnöstä
yleisesti ja rajoitetusti verovelvollisille eläkkeensaajille, joiden eläke on maksussa marraskuussa
tai joille eläke on myönnetty etukäteen. Pyyntö lähetetään ohjelmallisesti yleensä marraskuussa ja
siinä ilmoitetaan arvio seuraavana vuonna maksettavasta eläkkeestä. Verohallinnolta saadut uudet
ennakonpidätysprosentit seuraavaa vuotta varten tallennetaan järjestelmään ohjelmallisesti.
Verohallinnolta suoraan saadut ennakonpidätysprosentit otetaan vuosittain käyttöön erikseen
ilmoitettavana ajankohtana. Siihen asti käytetään edellisen vuoden joulukuussa voimassa olleita
ennakonpidätysperusteita.
1.13.7.2.2. Tiedot maksunsaajalta
Verokortti
Jos maksunsaaja tai Verohallinto toimittaa sosiaalietuutta, opintorahaa, eläkettä tai työkorvausta
varten muutosverokortin, ennakonpidätys lasketaan muutosverokortin mukaisesti. Tarkistettua
ennakonpidätystä sovelletaan yleensä seuraavan maksuerän alusta lukien.
Takautuvaan aikaan kohdistuvan muutoksen voi kuitenkin ottaa huomioon, jos muutosverokortin
voimassaoloaika ulottuu maksettujen erien ajalle. Lue lisää Ennakonpidätyksen korjaus ja palautus
Palkkaa varten annettuja muutosverokortteja ei käytetä etuuksien eikä eläkkeiden
ennakonpidätyksessä.
Rajoitetusti verovelvollinen voi pyytää Verohallinnolta muutos- tai sivutuloverokortin. Verohallinto
toimittaa verokortin postitse Kelaan.
236
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
Oma pyyntö
Ennakonpidätysprosenttia voidaan korottaa etuuden, eläkkeen tai työkorvauksen saajan
omasta pyynnöstä ilman Verohallinnon laskemaa uutta pidätysprosenttia. Etuuden, eläkkeen tai
työkorvauksen saaja voi pyytää korotusta joko kirjallisesti tai suullisesti.
Lähdevero
Lähdeverotusta varten etuuden tai työkorvauksen saaja toimittaa lähdeverokortin. Lähdeverokortin
pitää olla Kelaa varten kirjoitettu. Rajoitetusti verovelvollinen voi toimittaa Kelaan muutos- tai
sivutuloverokortin. Jos rajoitetusti verovelvollinen ei pyydä Verohallinnolta muutosverokorttia,
verotetaan häntä lähdeverokortin mukaisesti kuten nykyisinkin.
Eläkkeistä ei peritä lähdeveroa, vaan rajoitetusti verovelvolliselle eläkkeensaajalle määrätään
ennakonpidätys.
1.13.7.2.3. Ennakonpidätyksen tallennus
Ennakonpidätystietojärjestelmään tallennetaan kaikki etuudensaajien ja Verohallinnon
toimittamat ennakonpidätysperusteet. Rekisteröi tiedot valitsemalla HEMU-aloitusvalikolta
Ennakonpidätystiedot.
Rajoitetusti verovelvollisten ennakonpidätysperusteet tallennetaan Kansainvälisten
asioiden ratkaisukeskuksessa, Työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisukeskuksessa tai Vero- ja
kirjanpitoryhmässä.
Paperiset verokortit ja/tai niiden kopiot säilytetään tallennuksen jälkeen Kelassa.
Verokorteissa olevia tulorajoja seurataan ohjelmallisesti. Kertymätiedot päivitetään ohjelmallisesti
maksujen eräajoissa ja palautusten kirjaamisen yhteydessä. Mikäli kertymätietojen korjaamisessa
ilmenee ongelmia, ota yhteyttä Vero- ja kirjanpitoryhmään.
1.13.7.2.4. Kelan selvitettävä
Selvitä uusien kuntoutuspalveluntuottajien ja päivähoidontuottajien ennakkoperintärekisteriin
kuuluminen. Ennakkoperintärekisterissä olon voi selvittää Yritys- ja yhteisötietojärjestelmästä
osoitteestaa www.ytj.fi tai palvelunumerosta 020 466 032.
Jos yrittäjä on merkitty ennakkoperintärekisteriin, YTJ-tietopalvelussa kohdassa Rekisteröinnit
näkyy tieto Ennakkoperintärekisteri ja tila Rekisterissä sekä alkupäivä. Näytä rekisterihistoria
-toiminnolla saat tiedon mahdollisesta ennakkoperintärekisteriässäolon loppupäivästä.
Ennakkoperintärekisteriin kuulumisen jatkuminen selvitetään ohjelmallisesti suoraan
Verohallinnolta. Lue lisää Ennakonpidätys > Työkorvausten saajien verotus.
Rekisteröi tieto työkorvauksen saajan ennakkoperintärekisterissäolosta toiminnolla APRE/
Työkorvausten saajien verotusperusteet. Tietojen tallennus edellyttää, että työkorvauksen saajan
perustiedot on tallennettu.
237
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
Rekisteröi verotusperusteisiin myös järjestelmästä saatava ennakkoperintärekisteröinnin
voimassaolon seuraava tarkistuspäivä verotusperusteen päättymispäiväksi.
1.13.7.3. Toimittaminen
Ennakonpidätys toimitetaan ennakkoperintäasetuksen (1124/1996) ja Verohallinnon päätöksen
ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä mukaisesti.
Ensisijaisia pidätysperusteita ovat
• muutosverokortti
• lähdeverokortti tai
• oma ilmoitus muuta perustetta suuremmasta pidätysprosentista.
Ennakonpidätyksen määrä lasketaan ohjelmallisesti maksuerittäin euroina ja sentteinä.
1.13.7.3.1. Työttömyysturva ja koulutusetuudet
Peruspäivärahasta, työmarkkinatuesta, vuorottelukorvauksesta ja koulutusetuuksista ennakonpidätys toimitetaan 20 % suuruisena, ellei asiakas ole toimittanut pienempää prosenttia
osoittavaa sosiaalietuutta varten määrättyä verokorttia Kelaan. (VeroHp ennakonpidätyksen
toimittamistavoista ja määrästä 10 §)
Jos etuuden määrä on enintään 4 euroa päivää kohti, ennakonpidätystä ei toimiteta.
Jos etuuksia maksetaan aikaisemmin maksettujen lisäksi tai muulta ajalta kuin maksuvuotta
edeltävältä joulukuulta, ennakonpidätys toimitetaan taulukkoprosentin mukaisesti.
1.13.7.4. Ennakonpidätyksen korjaus ja palautus
Muutosverokortti
Voit korjata ennakonpidätyksen, jos Kelaan on tullut muutosverokortti, joka on voimassa
takautuvasti.
Jos muutosverokortin voimassaolo alkaa edellisen vuoden puolelta, voit korjata
ennakonpidätyksen kuluvan vuoden toukokuun loppuun saakka. Palautettavan määrän on myös
oltava maksussa viimeistään toukokuun lopussa.
Esimerkki
Kelaan on tullut verokortti 5.1 ja se on voimassa 1.11 alkaen. Verokortti on voimassa enintään
31.12. saakka. Ennakonpidätys voidaan korjata 1.11. alkaen. Korjaus voidaan tehdä kuluvan
vuoden toukokuun loppuun mennessä, jolloin myös.palautettavan määrän on oltava viimeistään
maksussa.
Lähdevero
Jos etuudesta on peritty liikaa lähdeveroa, voit korjata liikapidätyksen vain saman maksuvuoden
aikana.
Palveluntuottaja ennakonpidätysrekisteriin
238
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
Korjaa ennakonpidätys aina silloin, kun työkorvauksensaaja ilmoittaa kesken vuotta tiedon
ennakkoperintärekisteriin kuulumisesta.
Kelan virhe
Jos Kela on toimittanut ennakonpidätyksen virheellisesti liian suurena, voit korjata virheen
ilman muutosverokorttia. Kelan virhe on kyseessä esimerkiksi silloin, kun Verohallinnon antama
ennakonpidätysprosentti on tallennettu väärin liian suurena.
Korjauksen voit tehdä verovuotta seuraavan vuoden toukokuun loppuun saakka. Palautettavan
määrän on oltava maksussa viimeistään toukokuun lopussa. Verovuosi on kalenterivuosi, jolta
vero määrätään.
Ennakonpidätyksen korjaaminen
Voit korjata ja maksaa liikaa perityn ennakonpidätyksen HERE-aloitusvalikon Ennakonpidätyksen
korjaus -toiminnolla. Vero- ja kirjanpitoryhmä tekee RAKE-eläkkeiden ennakonpidätyksen
korjaukset ja palautukset.
1.13.7.5. Takaisin maksetut etuudet
Veronalaista etuutta voidaan periä takaisin nettomääräisenä niin kauan kuin Kela voi ilmoittaa
Verohallinnolle veronalaisen etuuden ja ennakonpidätyksen määrien muutokset vuosiilmoituksena. Maksettua etuutta voidaan periä takaisin ja kuitata nettomääräisenä etuuden
maksuvuotta seuraavan vuoden toukokuun loppuun saakka. Tämän jälkeen perintä ja kuittaus
tehdään bruttomääräisenä.
Jos etuudensaaja maksaa takaisin etuutta sellaiselta vuodelta, jonka vuosi-ilmoituksen
korjauksineen Kela on jo antanut Verohallinnolle, Kela ilmoittaa palautetun etuuden määrän
Verohallinnolle takaisinmaksuvuotta seuraavan vuoden tammikuussa. Ilmoitus tehdään vuosiilmoituksen yhteydessä. Etuudensaajalle lähetetään ohjelmallisesti tosite, johon on etuuksittain
eritelty tiedot Verohallinnolle annetusta ilmoituksesta. Verohallinto ottaa palautetun etuuden
määrän huomioon takaisinmaksuvuoden verotuksessa puhtaan ansiotulon vähennyksenä.
(TVL 1535/1992 112 a § 1 ja 2 mom.)
Kela ilmoittaa myös työpaikkakassojen perimien etuuksien korjaustiedot Verohallinnolle.
Lastenhoidon tuen työkorvauksia ei peritä takaisin työkorvauksen saajalta, vaan lastenhoidon
tuen hakijalta. Perhe ja hoidon tuottaja hoitavat yksityisen hoidon tuen veronoikaisuasiat suoraan
Verohallinnon kanssa.
Lastenhoidon tuen hoidon tuottajille maksettujen työkorvausten takaisinperintä- ja kuittaustiedoista
ei ilmoiteta muutostietoja Verohallinnolle.
Vero- ja kirjanpitoryhmä ilmoittaa kuntoutuksen työkorvausten palautukset Verohallinnolle.
1.13.7.6. Regressisuoritukset
Eri laitosten väliset ja (Kelan) saman maksajan eri veronalaisten etuuksien väliset
regressisuoritukset käsitellään ja maksetaan verottomina bruttomäärinä. Jos kuitenkin regressinä
perittävä etuus tai sen osa on verotonta, on maksettava etuus verottomalta osin veronalaista esim.
kun kuntoutusrahasta peritään opintotuen asumislisää. (TVL 1535/1992 112 a § 3 mom.)
239
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
Lue lisää regressiperinnästä ao. etuuden ohjeesta Regressiperintä-kohdasta.
Asiakkaan veronalaista tuloa on aina hänelle itselleen maksettu etuus. Verohallinnolle ei ilmoiteta
verovapaina käsiteltyjä regressimaksuja.
1.13.7.7. Vuosi-ilmoitukset
Vero- ja kirjanpitoryhmä ilmoittaa vuosi-ilmoituksella Verohallinnolle tiedot maksetuista etuuksista
ja työkorvauksista sekä niistä toimitetuista ennakonpidätyksistä, lähdeveronalaisista suorituksista
ja maksetuista lähdeveroista.
Vero- ja kirjanpitoryhmä toimittaa Verohallinnolle vuosi-ilmoituksen maksuvuotta seuraavan
tammikuun loppuun mennessä ja lähettää etuudensaajille samansisältöisen yhteenvedon sekä
työkorvausta saaneille tositteen Verohallinnolle annetuista tiedoista. Jos työkorvauksen saaja
pyytää toiminnan päättyessä tositetta maksetuista määristä, tulosta hänelle tosite.
Vero- ja kirjanpitoryhmä ilmoittaa Verohallinnolle osakeyhtiöille, osuuskunnille ja rekisteröidyille
yhdistyksille maksetut työkorvaukset kuukausittain eriteltyinä.
Vuosi-ilmoituksessa Verohallinnolle ilmoitetut etuudet otetaan verotuksessa huomioon Kelan
antamien tietojen perusteella eikä etuudensaaja ilmoita niitä veroilmoituksessaan.
Eläkkeiden ja etuuksien vuosi-ilmoitustiedot ja mahdolliset korjaustiedot ovat toimistojen
kyseltävissä HEKY > Etuussummat > Verotusta varten annetut tiedot.
Päivähoidontuottajien vuosi-ilmoitukset ja mahdolliset korjaustiedot ovat toimistojen kyseltävissä
APKY-aloitusvalikolta kohdassa 'Maksetut työkorvaukset' valinnalla 'Verotukseen annetut tiedot'.
Tietojen korjaaminen
Vuosi-ilmoitustietoja voidaan korjata ennen verotuksen vahvistamista, jos etuuden tai
ennakonpidätyksen määrä muuttuu esimerkiksi takaisinperinnän vuoksi. Edellisen vuoden
nettopalautukset on tehtävä toukokuun loppuun mennessä. Vero- ja kirjanpitoryhmä voi korjata
virheellisiä tietoja syyskuun loppuun saakka. Vero- ja kirjanpitoryhmä lähettää korjatuista tiedoista
aina ilmoituksen myös etuudensaajalle.
1.13.7.8. Kuukausivalvonta
Kirjanpito- ja maksuliikenneryhmä tekee kuukausittain (viimeistään 10. päivä) Verohallinnolle
valvontailmoituksen ennakonpidätyksistä ja lähdeveroista. Ilmoitus sisältää ilmoituskuukautta
edeltävän kuukauden tiedot. Ennakonpidätys ja lähdevero maksetaan kuukausittain viimeistään
maksukuukautta seuraavan kuukauden 10. päivänä.
1.14. Päätöksen oikaisu ja poistaminen
Kaikille etuuksille yhteinen Päätöksen oikaisu ja poistaminen.
240
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
Asian uudelleen ratkaiseminen työllistymistä edistävästä palvelusta
poissaolon vuoksi
1.1.2014 voimaan tulleen lainmuutoksen johdosta (TTL 12 luvun 4 b §:n) mukaan asian voi
ratkaista uudelleen ilman hakijan suostumusta tai päätöksen poistomenettelyä siinä tapauksessa,
että hakija on ilmoittanut olleensa työllistymistä edistävässä palvelussa, vaikka hän on
tosiasiallisesti ollut poissa palvelusta. Kun etuuden aiheeton maksaminen johtuu hakijan itsensä
antamasta virheellisestä tiedosta, häneltä ei tarvitse pyytää suostumusta asian oikaisemiseen eikä
päätöstä tarvitse hakea poistettavaksi.
Esimerkki
A on saanut työmarkkinatukea ja kulukorvausta työkokeilun ajalta. A on itse
ilmoittanut olleensa työkokeilussa jokaisena päivänä. Myöhemmin käy ilmi, että
A onkin ollut poissa työkokeilusta kolmena päivänä. Suostumusta päätöksen
oikaisemiseksi ei tarvitse pyytää eikä päätöstä tarvitse hakea poistettavaksi.
Lakia, joka on voimassa 31.12.2013 asti, sovelletaan sellaisissa poistoasioissa, joissa
poistohakemus on saapunut työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnalle viimeistään
31.12.2013. Tämä tarkoittaa sitä, että 1.1.2014 voimaan tulevan lain soveltamisen ratkaisee
poistoasian vireillä olo työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnassa. Palvelusta poissaolon
tai työvoimapoliittisen lausunnon antamisen ajankohdalla ei ole vaikutusta siihen, sovelletaanko
31.12.2013 asti voimassa olevaa vai 1.1.2014 voimaan tulevaa lakia.
1.15. Keskeyttäminen
Kelan toimistolla on oikeus keskeyttää työttömyysetuuden maksaminen väliaikaisesti tai alentaa
sen määrää, jos on ilmeistä, että etuuden saajalla ei ole olosuhteiden muuttumisen tai muun syyn
takia enää oikeutta työttömyysetuuteen tai että sen määrää tulisi alentaa.
Työvoimaviranomaisen tiedotteet, Tiedote F1.
Työttömyysetuuden maksun keskeyttäminen tai määrän alentaminen on etuuden toimeenpanoon
liittyvä toimi, josta ei anneta päätöstä. Maksun keskeyttämisestä tai työttömyysetuuden määrän
alentamisesta on kuitenkin ilmoitettava viipymättä etuuden saajalle. Valituskelpoinen päätös tulee
antaa viipymättä sen jälkeen, kun työvoimapoliittinen lausunto tai muu päätöksen antamiseen
tarvittava selvitys on saapunut Kelan toimistoon.
1.16. Lakkauttaminen
Työttömyysetuus lakkautetaan, kun etuudensaajan oikeus etuuteen päättyy. Etuusoikeus
voi päättyä työvoimaviranomaisen antaman työvoimapoliittisen lausunnon perusteella,
esim. silloin, kun henkilön työttömyys päättyy. Etuusoikeus voi päättyä myös esim. etuuden
enimmäismaksuajan täyttymisen johdosta.
Työttömyysetuus voidaan lakkauttaa etuudensaajan omasta suullisesta tai kirjallisesta
pyynnöstä. Työttömyysetuus voidaan lakkauttaa myös takautuen. Koska työttömyysetuutta
ei pysty lakkauttamaan asiakokonaisuuden alusta alkaen, ja jos asiakas sitä pyytää, on
työttömyysetuuteen tehtävä tarkistusratkaisu, jolla etuus hylätään asiakokonaisuuden alusta
alkaen käyttäen Erityisperusteet-näytön poikkeuksellista hylkäämistä.
241
KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016
1.17. Muutoksenhaku
Kaikille etuuksille yhteinen Muutoksenhaku-ohje.
242