LIITE 1 Toimintakertomus ja tilinpäätös - Savon ammatti
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2015 Koulutus tekee hyvää! www.sakky.fi Sisällys 1 KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS.................................................................................... 1 2 VALTAKUNNALLINEN JA MAAKUNNALLINEN TOIMINNANOHJAUS ........................................ 4 2.1 Toimintaympäristön muutokset ............................................................................. 4 2.2 Toimintaa ohjaava lainsäädäntö, koulutuksen järjestämisluvat ja näyttötutkintojen järjestämissopimukset ................................................................................................ 5 2.3 Toiminnan rahoitus ............................................................................................... 7 3 KUNTAYHTYMÄN TOIMINNANOHJAUS ................................................................................... 8 3.1 Jäsenkunnat ......................................................................................................... 8 3.2 Kuntayhtymän organisaatio ................................................................................... 8 3.3 Toimintaa ohjaavat sopimukset ja säännöt ............................................................ 15 3.4 Perustehtävä, visio ja arvot .................................................................................. 15 3.5 Strateginen kehittäminen .................................................................................... 15 3.5.1 Strategisten toimenpiteiden toteuttaminen vuonna 2015................................. 16 3.5.2 Pedagogiikka ................................................................................................ 26 3.5.3 Sisäinen valvonta ja riskien hallinta ................................................................ 29 4 TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ........................................................................................... 31 4.1 Koulutuspalvelut ................................................................................................. 32 4.1.1 Savon ammatti- ja aikuisopisto....................................................................... 32 4.1.2 Varkauden lukio ja aikuislinja ......................................................................... 35 4.1.3 Tuloskortti ................................................................................................... 36 4.2 Työelämäpalvelut ............................................................................................... 39 4.2.1 Savon ammatti- ja aikuisopisto....................................................................... 39 4.2.2 Savon oppisopimuskeskus ............................................................................. 42 4.2.3 Tuloskortti ................................................................................................... 42 4.3 Kehityspalvelut ................................................................................................... 45 4.3.1 Tuloskortti ................................................................................................... 49 4.4 Yhteiset palvelut ................................................................................................. 51 4.4.1 Tuloskortti ................................................................................................... 53 4.5 Tilapalvelut......................................................................................................... 54 4.5.1 Tuloskortti ................................................................................................... 55 5 SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIEN HALLINNAN JÄRJESTÄMISESTÄ .................. 57 6 TILINPÄÄTÖS .......................................................................................................................... 64 6.1 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen ............................................................. 64 6.2 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut ......................................................................... 65 6.3 Tase ja sen tunnusluvut ....................................................................................... 66 6.4 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut .................................................................... 68 6.5 Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä .................................................. 70 6.6 Sitovuustaso ...................................................................................................... 70 6.7 Käyttötalousosa ................................................................................................. 71 6.8 Koulutuspalvelut ................................................................................................ 72 6.9 Työelämäpalvelut ............................................................................................... 72 6.10 Kehityspalvelut ................................................................................................. 73 6.11 Yhteiset palvelut ............................................................................................... 74 6.12 Tilapalvelut (muu taseyksikkö) ........................................................................... 74 6.13 Kuntayhtymän investointiosan toteutuminen ...................................................... 75 6.14 Rakennusinvestoinnit ........................................................................................ 76 KUNTAYHTYMÄ TULOSLASKELMAN TOTEUTUMISVERTAILU ............................................................................ 78 TULOSLASKELMA ...................................................................................................................... 79 KOKONAISTULOT JA -MENOT 31.12.2015 ............................................................................... 80 TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT ................................................................................ 81 TASE JA SEN TUNNUSLUVUT .................................................................................................... 82 RAHOITUSLASKELMAN TOTEUTUMISVERTAILU ...................................................................... 83 RAHOITUSLASKELMA ............................................................................................................... 84 RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT.......................................................................... 85 KÄYTTÖTALOUSOSA, KUNTAYHTYMÄ ..................................................................................... 86 KÄYTTÖTALOUSOSA, TULOSALUEET ........................................................................................ 87 INVESTOINTIOSA ...................................................................................................................... 93 LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA ....................................................................... 94 LUETTELO KÄYTETYISTÄ TOSITELAJEISTA................................................................................. 95 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT ................................................................................................. 97 TILAPALVELUT TULOSLASKELMAN TOTEUTUMISVERTAILU .......................................................................... 131 TULOSLASKELMA .................................................................................................................... 132 KOKONAISTULOT JA -MENOT 31.12.2015 ............................................................................. 133 TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT .............................................................................. 134 TASE JA SEN TUNNUSLUVUT .................................................................................................. 135 INVESTOINTIOSA .................................................................................................................... 136 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT ................................................................................................ 137 KUNTAYHTYMÄN TASE ........................................................................................................... 158 Liite 1 Hankeluettelo Liite 2 Henkilöstökertomus Liite 3 Kuntayhtymän riskit Liite 4 Kuntayhtymän tuloskortin mittariseloste Liite 5 Kuntayhtymän tuloskortin mittareiden trendit Liite 6 Opiskelijatilastoja Liite 7 Ympäristöraportti ja -tilinpäätös 1 1 KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS Vuosi 2015 oli Savon koulutuskuntayhtymän toiminnan ja tulevaisuuden kannalta muutosten vuosi. Toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset olivat ennakoituja, mutta varsin merkittäviä. Edellisellä hallituskaudella päätetyt, ja opetus- ja kulttuuriministeriön pitkälle valmistelemat lakiesitykset toisen asteen koulutuksen järjestämislupien ja rahoituksen uudistamisesta kaatuivat eduskunnassa aivan hallituskauden loppumetreillä. Kevään 2015 eduskuntavaalien jälkeen muodostettu uusi hallitus on päättänyt ammatillisen koulutuksen reformin toteuttamisesta. Opetus- ja kulttuuriministeriössä valmistellaan parasta aikaa uutta rahoitus- ja toimintalakia ammatilliselle koulutukselle. Uusien lakien on tarkoitus astua voimaan vuoden 2018 alusta alkaen. Kaikkien näiden toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten lisäksi haastetta on lisännyt ammatillisen koulutuksen rahoituksen pienentyminen. Kuntayhtymän ulkoiset toimintatuotot vuonna 2015 olivat 82,6 milj. euroa kun vastaavasti vuonna 2014 ne olivat 89,7 milj. euroa, eli toimintatuotot supistuivat edelliseen vuoteen verrattuna yhteensä 7,1 milj. eurolla. Kuntayhtymän strategia ja organisaatio uudistuivat merkittävästi vuoden 2015 alusta. Toiminta on organisoitu viidelle tulosalueelle, jotka ovat: koulutuspalvelujen, työelämäpalvelujen, kehityspalvelujen, yhteisten palvelujen ja tilapalvelujen tulosalueet. Uutta strategiaa on toteutettu yli viidelläkymmenellä strategisella toimenpiteellä, jotka on jaoteltu tuloskortin mukaisiin talous-, asiakas-, prosessi- ja henkilöstönäkökulmiin. Strategisten tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista on seurattu vuoden aikana mm. 2 tuloskortin mittariston avulla. Uudistuksilla on pyritty vastaamaan toimintaympäristön muutoksiin. Kuntayhtymän taloudellinen tulos vuodelta 2015 oli edellä mainituista rahoitusleikkauksista ja toimintaympäristössä tapahtuneista muutoksista huolimatta hyvä. Vuosikate oli 7,9 milj. euroa ja tilikauden tulos 3,4 milj. euroa. Vuoden 2015 talousarviossa asetetut tavoitteet ja sitovuustasot saavutettiin kaikilla tulosalueilla. Toimintakulut pystyttiin sopeuttamaan strategian mukaisesti vähentyneiden toimintatuottojen edellyttämällä tavalla. Kuntayhtymälle myönnettiin vuodelle 2015 toiminnan tuloksellisuuteen perustuvaa rahoitusta 1,9 milj. euroa. Yhteistyötä Pohjois-Savon työ- ja elinkeinoelämän kanssa on kehitetty asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Hyvänä esimerkkinä tästä on vuoden 2015 aikana käynnistetty Työpaikalla tapahtuu- hanke, jonka avulla lisätään työpaikalla tapahtuvaa oppimista strategian edellyttämällä tavalla. Hanketta on toteutettu tiiviissä yhteistyössä alueen työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Alueen työelämän osaamistarpeisiin on vastattu solmimalla yli sata kumppanuussopimusta, joiden avulla yhteistyökumppaneiden käyttöön on tarjottu kaikki kuntayhtymän koulutus- ja kehittämispalvelut. Vuoden 2015 aikana saatu työelämäpalaute on ollut hyvällä tasolla. Opiskelijoihin ja oppimiseen liittyvät tavoitteet on saavutettu suoritettujen tutkintojen määrän, opiskelijapalautteen, läpäisyasteen ja työllistymisen osalta. Vetovoimaisuus, aloittaneiden aikuisopiskelijoiden määrä ja keskeyttäminen jäivät alle tavoitteen. Järjestämisluvan mukainen opiskelijamäärä saavutettiin ammatillisessa peruskoulutuksessa ja Varkauden lukiossa opiskelijamäärä oli tavoitteen mukainen. Ammatillisten perustutkintojen uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön 1.8.2015. Uusissa opetussuunnitelmissa painottuvat osaamisperusteisuus ja tutkinnon osiin perustuva rakenne. Kuntayhtymässä ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmatyö valmistui valtakunnallisten perusteiden mukaisiksi toimintavuoden aikana siten, että opetussuunnitelmat hyväksyttiin käyttöön kesäkuun 2015 aikana. Muutos aikaisempaan oli suuri ja sen toteuttaminen vaati työhön osallistuneilta merkittävän työpanoksen. Lukiokoulutus muutti kesän 2015 aikana uusiin toimitiloihin Osmajoentie 75 kampusalueelle Varkaudessa. Lukiokoulutuksen kehittämistoimenpiteet painottuivat sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin valmistautumiseen. Opiskelijoille on tarjottu mahdollisuus kehittää valmiuksiaan toimia kansainvälisissä työympäristöissä monipuolisen kansainvälisyystoiminnan avulla. Opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus vuoden 2015 aikana on kasvanut edelliseen vuoteen verrattuna. Opiskelijoiden osallistumista päätöksentekoon lisättiin kaikilla tulosalueilla, ja opiskelijat valitsivat keskuudestaan edustajansa kuntayhtymän johtoryhmään ja kaikkien tulosalueiden johtotiimeihin sekä kehittämistiimeihin. Lisäksi opiskelijakunnan ja kuntayhtymän johdon kesken järjestettiin yhteisiä tapahtumia vuoden 2015 aikana. Savon ammatti- ja aikuisopistosta osallistui Taitaja 2015-tapahtuman semifinaaleihin 90 opiskelijaa 30 kilpailulajiin. Turussa järjestettyihin finaaleihin pääsi 26 opiskelijaa 17 3 kilpailulajiin. Tuloksena 2 kultamitalia, 6 hopeamitalia sekä 3 pronssimitalia. Olimme kilpailumenestyksessä valtakunnan kolmanneksi paras koulutuksenjärjestäjä. Henkilöstön osaaminen, työhyvinvointi ja oikein mitoitetut henkilöstöresurssit ovat kuntayhtymän perustehtävässä onnistumisen kannalta keskeisessä asemassa. Osaamisen varmistaminen ja vahvistaminen sekä työhyvinvointi ja terveys ovat strategisesti keskeisiä asioita, ja niiden kehittämiseen liittyvien määrällisten ja laadullisten tavoitteiden toteutumista tarkastellaan jäljempänä tämän toimintakertomuksen liitteenä olevassa henkilöstökertomuksessa. Henkilöstön työhyvinvoinnin ja johtamisen kehittämistä varten kuntayhtymässä käynnistettiin vuoden 2015 lopulla kolmivuotinen työhyvinvointiohjelma. Vuosi 2015 on ollut koko kuntayhtymän henkilöstön kannalta työntäyteinen ja siihen on liittynyt vaikeita asioita ja ratkaisuja. Voimme kuitenkin kaikki olla ylpeitä siitä, että saavutimme niin toiminnallisesti kuin taloudellisesti mitattuna erittäin hyvän tuloksen ja onnistuimme perustehtävämme toteuttamisessa. Haluan kiittää kuntayhtymän henkilöstöä, esimiehiä, johtoa, luottamushenkilöitä sekä työ- ja elinkeinoelämän yhteistyökumppaneita hyvästä yhteistyöstä ja hyvän tuloksen saavuttamisesta kuluneelta vuodelta 2015! Timo Lampinen va. kuntayhtymän johtaja 4 2 VALTAKUNNALLINEN JA MAAKUNNALLINEN TOIMINNANOHJAUS 2.1 Toimintaympäristön muutokset Kuntayhtymän toimintaympäristössä ei kertomusvuonna tapahtunut suuria odottamattomia muutoksia, mutta meneillään olevat merkittävät muutokset jatkuivat. Valtakunnan tasolla edellisen hallituksen valmistelema lainsäädäntömuutos ammatillisen koulutuksen rahoituksen ja ohjauksen uudistamiseksi kaatui eduskunnassa loppumetreillä. Koska II-asteen koulutuksen uudistamistarve on kuitenkin edelleen olemassa, julkaisi Sipilän hallitus keväällä 2015 ammatillisen koulutuksen reformin nimellä uudistussuunnitelman, joka toteutetaan siten, että uusi toiminta- ja rahoitusmalli otetaan käyttöön vuonna 2018 ja asiaa koskeva lainsäädäntö viimeistellään vuoden 2017 aikana. Ammatillisen koulutuksen reformi tulee uudistamaan ammatillisen koulutuksen rahoitusta, ohjausta, toimintaprosesseja, tutkintojärjestelmää ja järjestäjärakenteita. Lait ammatillisesta peruskoulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta yhdistetään uudeksi laiksi, jossa keskeisenä lähtökohtana on osaamisperusteisuus ja asiakaslähtöisyys. Lisäksi lisätään työpaikoilla tapahtuvaa oppimista ja yksilöllisiä opintopolkuja sekä puretaan sääntelyä. Aiempiin Opetus- ja kulttuuriministeriön säästöpäätöksiin perustuen toimintavuonna kunttayhtymän koulutuksen järjestämislupa oli 110 vuosiopiskelijapaikkaa pienempi kuin edellisenä vuonna. 5 Työllisyyskehitys Pohjois-Savossa 2015 oli edelleen vaikea. Toimintavuoden aikana maakunnan työttömyys jatkui edelleen korkealla tasolla ja nousi hieman edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Työllistymiseen liittyen on huomattavaa, että vuoden aikana sekä avoimien työpaikkojen, että työttömien työnhakijoiden määrä jatkoi kasvuaan. Seikka kertoo työmarkkinoiden ns. kohtaanto-ongelmasta, jota myös kohdennetulla koulutuksella pitäisi pystyä lievittämään. Kehitykseen vaikuttavia keskeisiä tekijöitä ovat työelämästä tapahtuva suuri eläköityminen, työelämän osaamisvaatimusten nousu, ammattien muuttuminen sekä nuorisoikäluokan pieneneminen. Maakunnan taloudessa heijastui koko valtakunnan alavireinen sävy ja varovaisuus niin tuotannossa, kulutuksessa kuin investoinneissakin. Eri toimialojen välillä erot ovat suuria. Erityisen positiivisia talousuutisia ovat Varkaudessa toteutuvat metsäteollisuuden investoinnit sekä Ylä-Savon metalli- ja konepajateollisuuden hyvä vire. Myös Keski-Suomeen päätetyt metsäteollisuuden suurinvestoinnit vaikuttavat positiivisesti maakuntamme talouteen. Maatalouden ja sen tuotteita jalostavan teollisuuden tilanne on toimintavuonna ollut taloudellisesti vaikea. Kuntayhtymän jäsenkuntien määrä väheni kertomusvuoden alussa yhdellä kun Maaningan kunta liittyi osaksi Kuopion kaupunkia. Jäsenkuntien lukumäärä on kertomusvuoden lopussa 17. Koulutuksenjärjestäjien ja oppilaitosten verkottunut yhteistoiminta jatkui vilkkaana. Kuntayhtymä toimi aktiivisesti Itä-Suomen ammatillisen koulutuksenjärjestäjien verkostossa, sen eri foorumeilla. Yhteistyö Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa toteutui hyvin monella osaamisalalla ja koulutuspäälliköt molemmista oppilaitoksista seuraavat ja kehittävät yhteistoimintaa kokoontumisissaan puolivuosittain. Yhteistyösopimuksen päivitys, vastaamaan lisääntynyttä yhteistoimintaa, käynnistettiin. Koulutus- ja osaamisviennin mahdollisuuksien kasvattamista ryhdyttiin toimintavuonna tunnustelemaan. Yhteistyössä Kuopion kaupungin kanssa solmittiin yhteyden Kiinaan Shanghai/Pudongin alueen oppilaitoksiin. Yhteistyössä Kuopio Innovationin ja Savoniaammattikorkeakoulun kanssa on selvitetty osaamisen vientimahdollisuuksia eteläiseen Afrikkaan. Yhteistyöoppilaitosta on etsitty myös Tansaniasta. 2.2 Toimintaa ohjaava lainsäädäntö, koulutuksen järjestämisluvat ja näyttötutkintojen järjestämissopimukset Toimintaamme ovat ohjanneet perusopetuslaki (628/1998), lukiolaki (629/1998), laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998), laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998), laki vapaasta sivistystyöstä (632/1998), laki taiteen perusopetuksesta (633/1998), laki valtion ja yksityisen järjestämän koulutuksen hallinnosta (634/1998), laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (635/1998) ja laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (916/2012) sekä lisäksi edellä mainittuihin lakeihin tehdyt muutokset ja lisäykset niiden säätämisen jälkeen. Kuntayhtymä on toteuttanut koulutusta seuraavien OKM:n myöntämien järjestämislupien mukaisesti vuonna 2015: 6 Koulutuksen järjestämislupa ammatillisessa peruskoulutuksessa (dnro 200/531/2013) - - - - - koulutusta voidaan järjestää jäsenkunnissa ja Pieksämäellä koulutusta voidaan järjestää seuraavilla koulutusaloilla: kulttuuriala; yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala; luonnontieteiden ala; tekniikan ja liikenteen ala; luonnonvara- ja ympäristöala; sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousala vuotuinen kokonaisopiskelijamäärä on enintään 5 720 opiskelijaa erityiset koulutustehtävät: Maahanmuuttajille järjestettävä ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus, Urheilijoiden ammatillisen peruskoulutuksen järjestäminen, Erityisopetus erityisenä koulutustehtävänä (30 opiskelijapaikkaa) ja Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus voi järjestää ammatilliseen perustutkintoon johtavaa/valmistavaa oppisopimuskoulutusta myös muualla kuin jäsenkunnissa voi järjestää kotitalousopetusta myös muuna kuin ammatillisena peruskoulutuksena lupa välinehuoltoalan perustutkinnon, sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan perustutkinnon perustason ensihoidon osaamisalan ja tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinnon hyvinvointiteknologiaan painottuvan osaamisalan kokeilukoulutuksiin 31.12.2018 saakka voi järjestää vammaisille opiskelijoille tarkoitettua valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta (enintään 100 opiskelijaa) velvoite aktiivisten toimenpiteiden käynnistämiseen ministeriön suositusten (2.4.2009, dnro 5/500/2009 ja 31.3.2011, dnro 1/500/2011) mukaisten järjestäjäfuusioiden aikaan saamiseksi lupa toimia kuorma- ja linja-auton kuljettajien perustason ammattipätevyyskoulutusta antavana koulutuskeskuksena Ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämislupa (dnro 214/531/2012) - voi järjestää ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavaa koulutusta ja muuta ammatillista lisäkoulutusta oppilaitosmuotoisena ja oppisopimuskoulutuksena kaikilla koulutusaloilla myös muualla kuin jäsenkunnissa - opiskelijatyövuosien vuotuinen vähimmäismäärä on 387 - oppisopimusten vuotuinen vähimmäismäärä on 667 - työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä, jolla tarkoitetaan yrityksille ja julkisyhteisöille, erityisesti pienyrityksille, tarjottavia osaamisen kehittämispalveluja Lukiokoulutuksen järjestämislupa (dnro 45/530/2008) - lupa järjestää lukiokoulutusta Varkauden kaupungissa Kuntayhtymällä on eri tutkintotoimikuntien kanssa järjestämissopimus näyttötutkintoperusteisiin 34 perustutkintoon, 82 ammattitutkintoon ja 43 erikoisammattitutkintoon. Järjestämissopimuksia on yhteensä 159 eri näyttötutkintoon. 7 2.3 Toiminnan rahoitus Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmä toimii osana kuntien valtionosuusjärjestelmää. Oppilaitosmuotoisena tai oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen ja lukiokoulutuksen rahoitus perustuu koulutuksen järjestäjien tilastointiajankohtina ilmoittamiin opiskelijamääriin. Ammatillisessa peruskoulutuksessa vuoden 2015 talousarvion laadinnan perusteena oli järjestämisluvan mukaisesti 5 720 yksikköhintarahoitteista opiskelijaa. Tavoitteena ollut opiskelijamäärä saavutettiin. Kuntayhtymä sai ammatillisen peruskoulutuksen osalta rahoitusta 10 075,52 euroa opiskelijaa kohden, yhteensä 57,632 milj. euroa, joka sisälsi tuloksellisuuden perusteella saatua rahoitusta 1,947 milj. euroa. Tuloksellisuuden perusteella jaetaan 3 % tulosindeksin laskennan piirissä olevien koulutuksen järjestäjien valtionosuuden laskennallista perustetta vastaavasta euromäärästä. Tuloksellisuuden perusteella porrastus tehdään neljälle viidesosalle tulosindeksin laskennassa mukana olevista koulutuksen järjestäjistä määräämällä se tulosindeksin arvo (pistemäärä), josta lähtien yksikköhintaa porrastetaan. Lukiokoulutukseen saatiin rahoitusta 1,576 milj. euroa 291 opiskelijasta, talousarvion mukainen opiskelijamäärä oli 290. Oppisopimuskoulutukseen valtionosuusrahoitusta saatiin 1009 opiskelijasta yhteensä 4,074 milj. euroa, talousarvion mukainen opiskelijamäärä oli 1030. Ammatilliseen lisäkoulutuksen omaehtoiseen koulutukseen ja henkilöstökoulutukseen OKM myönsi rahoitusta 3,257 milj. euroa, rahoitusta saatiin 421 opiskelijatyövuodesta, arvio oli 435. Edellä mainittujen koulutusten järjestämiseen saatiin OKM:ltä rahoitusta yhteensä 66,539 milj. euroa. Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) rahoittamaan työvoimakoulutukseen kuntayhtymä on saanut rahoitusta 7,297 milj. euroa, toteutuneita opiskelijatyövuosia oli 564. Nuorten aikuisten osaamisohjelmaan (NAO) ja Aikuisten osaamisperustan vahvistamiseen (AOPV) käytettiin valtionavustusta 0,112 milj. euroa. Kaikkiaan työelämäpalvelujen opiskelijatyövuositavoite oli 1 307. Vuoden 2015 toteuma oli 1192, johon sisältyy 32 valtionavustuksella rahoitettua opiskelijatyövuotta. Muun koulutuksen myyntituloja työeläpalveluissa oli 1,381 milj. euroa. 8 3 KUNTAYHTYMÄN TOIMINNANOHJAUS 3.1 Jäsenkunnat Kuntayhtymän jäsenkuntia olivat vuonna 2015 Iisalmi, Juankoski, Kaavi, Keitele, Kiuruvesi, Kuopio, Lapinlahti, Leppävirta, Pielavesi, Rautalampi, Rautavaara, Siilinjärvi, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi, Varkaus ja Vesanto. 3.2 Kuntayhtymän organisaatio Yhtymävaltuusto Yhtymävaltuuston tehtävistä määrätään kuntalain 13. §:ssä sekä kuntayhtymän perussopimuksessa. Yhtymävaltuusto käyttää kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa. Yhtymävaltuuston jäsenten lukumäärästä määrätään perussopimuksen 6. §:ssä. Yhtymävaltuustossa on Kuopiosta neljä, Varkaudesta kolme, Iisalmesta ja Siilinjärveltä kaksi jäsentä ja muista yksi jäsen kustakin jäsenkunnasta. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. 9 Yhtymävaltuusto 2013–2016 IISALMI JUANKOSKI KAAVI KEITELE KIURUVESI KUOPIO LAPINLAHTI LEPPÄVIRTA PIELAVESI RAUTALAMPI RAUTAVAARA SIILINJÄRVI SUONENJOKI TERVO TUUSNIEMI VARKAUS VESANTO Varsinainen jäsen Varajäsen Kekkonen Anne Auvinen Juha Hartikainen Kari II varapuh.joht. Räsänen Maija Koskinen Saara Kokkonen Mira Kinnunen Heikki Kukkonen Erkki Paavilainen Paula Purdy Markus Valta Antti puheenjohtaja Kolari Auli Nousiainen Heikki Hintikka-Varis Sari I varapuh.joht. Pulkkinen Markku Niemelä Anne Strömberg Leila Tiihonen Markku Suhonen Katja Tirkkonen-Hersio Asta Alanen Heikki Nummela Riitta Tenhunen Anne Rossi Vuokko Korhonen Pentti Kauppinen Jussi Hansen Aurora Laasanen Risto Airasto Marja Laaksorinne Maarit Jauhiainen Jaakko Matilainen Markku Häkkinen Pekka Äyräväinen Rita Tikkanen Jarmo Ovaskainen Erja-Kaisa Haataja Mirja Weiden Ari Korhonen Mikko Jolkin Arja Janhonen Päivi Paukkonen Erkki Paretskoi Jouko Smolander Pirjo Jumppainen Pauli Kohonen Teemu Kuvaja Elina Myller Aija Yhtymävaltuusto kokoontui vuonna 2015 kolme (3) kertaa. Pöytäkirjaan kirjattiin 44 pykälää. Ensimmäisessä kokouksessa 4.6.2015 yhtymävaltuusto - hyväksyi vuoden 2014 tilinpäätöksen - merkitsi tietoon saaduksi johtavien viranhaltijoiden sidonnaisuusilmoitukset - nimesi tilivelvolliset vuodelle 2015 Toisessa kokouksessa 8.9.2015 yhtymävaltuusto - myönsi eron Esa Karviselle kuntayhtymän johtajan virasta - hyväksyi kuntayhtymän johtajan viran täyttömenettelyn Kolmannessa kokouksessa 17.11.2015 yhtymävaltuusto - hyväksyi yhtymähallituksen selvityksen tarkastuslautakunnan vuoden 2014 arviointikertomukseen 10 - hyväksyi vuosien 2016–2018 toiminta- ja taloussuunnitelman sekä vuoden 2016 talousarvion teki periaatepäätöksen Varkauden Osmajoentie 28 kiinteistön luovuttamisesta Varkauden kaupungille hyväksyi Varkauden lukion muutostyöt /investoinnit valitsi kuntayhtymän johtajan virkaan kehittämisjohtaja, toimitusjohtaja Heikki Helveen Yhtymähallitus Yhtymähallituksen tehtävistä määrätään perussopimuksen 13. §:ssä. Hallitus vastaa kuntayhtymän hallinnosta ja taloudesta sekä yhtymävaltuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Hallitus valvoo yhtymän etua, edustaa kuntayhtymää ja käyttää sen puhevaltaa. Yhtymähallituksen kokoonpanosta on määräykset perussopimuksen 12. §:ssä. Yhtymävaltuusto valitsee yhtymähallitukseen toimikaudekseen yhdeksän (9) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Yhtymähallitus 2013–2016 Varsinainen jäsen Varajäsen Hänninen Jarmo Kontiainen Hilkka Louhikallio Tiina Perki-Latvaniemi Eeva-Liisa Rothström Markko Ruhanen Jarkko Savolainen Leila Söderström Markku Vatanen Ensio puheenjohtaja Tanninen Jorma Kolari Auli Ryhänen Anne Holopainen Jouni Rossi Minna Auvinen Juha Joukainen-Miettinen Johanna Pitkänen Juha Jääskeläinen Rauno Karvinen Esa 31.8.2015 saakka Lampinen Timo 1.9.-31.12.2015 Kallunki Aila kuntayhtymän johtaja va. kuntayhtymän johtaja toimistopäällikkö Esittelijä Pöytäkirjanpitäjä varapuheenjohtaja Yhtymähallitus kokoontui 15 kertaa vuonna 2015. Pöytäkirjaan kirjattiin 235 pykälää. Lisäksi yhtymähallitus teki vierailun Liettuaan toukokuussa 2015. 11 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnan tehtävänä on kuntayhtymän hallinnon ja talouden tarkistaminen. Yhtymävaltuusto valitsee toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastamista varten viisi (5) jäsentä ja kullekin henkilökohtaisen varajäsenen. Tarkastuslautakunta 2013–2016 Varsinainen jäsen Varajäsen Alanen Heikki Kekkonen Anne puheenjohtaja Koskinen Saara – 8.9.2015 saakka varapuheenjohtaja Rossi Vuokko 8.9.2015 alkaen varapuheenjohtaja Kauhanen Kauko Sweeney Kati Turkki Osmo Kaunisaho Ari Rossi Vuokko – 8.9.2015 saakka Suhonen Katja 8.9.2015 alkaen Nykänen Jarmo Hakkarainen Satu Karhunen Pia arkistosuunnittelija pöytäkirjanpitäjä Sora-toimielin Kuntayhtymässä toimineen SORA-toimielimen toiminta perustuu SORA-lainsäädäntöön, jonka tavoitteena on parantaa turvallisuutta koulutuksessa ja sen jälkeisessä työelämässä lisäämällä koulutuksen järjestäjien mahdollisuutta puuttua tilanteisiin, jotka liittyvät opiskelijoita koskeviin soveltumattomuus- ja turvallisuuskysymyksiin. SORA-toimielimen tehtävänä on päättää - opiskelijan opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamisesta, - opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta, - opiskelijan asuntolasta erottamisesta ja - opiskelusta pidättämisestä. Toimielimen kokoonpano 31.7.2015 saakka: Juvonen Esa, koulutuksen järjestäjän edustaja Hiltunen Minna, pöytäkirjanpitäjä Karjalainen Jenna, opiskelijoiden edustaja Pieviläinen Tuuli, opiskelijahuollon edustaja Toivanen Kari, opettajien edustaja, puheenjohtaja Venetvaara Annikki, työelämän edustaja Toimielimen kokoonpano 1.9.2015 alkaen: Kankaanpää Birgitta, koulutuksen järjestäjän edustaja Hiltunen Minna, pöytäkirjanpitäjä Korkkinen Eeva-Liisa, opiskelijoiden edustaja 12 Hänninen Miska, opiskelijoiden edustaja (varajäsen) Pieviläinen Tuuli, opiskelijahuollon edustaja Toivanen Kari, opettajien edustaja, puheenjohtaja Venetvaara Annikki, työelämän edustaja Vuonna 2015 SORA-toimielin kokoontui 3 kertaa ja käsitteli 4 opiskelijaa koskevaa asiaa. Ammattiosaamisen näyttöjen toimielin Kuntayhtymässä on lakisääteinen (L601/2005 § 25 a, c) ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaava toimielin, johon kuuluu koulutuksen järjestäjää, opettajaa ja opiskelijoita sekä asianomaisten alojen työ- ja elinkeinoelämää edustavia jäseniä. Ammattiosaamisen toimielimen tehtävänä on: - hyväksyä koulutuksen järjestäjän suunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista, - valvoa ammattiosaamisen näyttötoimintaa, - päättää näyttöjen arvioijista, - käsitellä arviointia koskevat oikaisuvaatimukset - allekirjoittaa näyttötodistukset (puheenjohtaja) Lisäksi lain kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä (L273/2007) mukaan ammattiosaamisen toimielimen tehtävänä on: - hyväksyä koulutuksen järjestäjän suunnitelmat ammattipätevyyskokeen toteuttamisesta ja arvioinnista, - valvoa ammattipätevyyskoetoimintaa ja - päättää ammattipätevyyskokeen arvioijista. Toimielimen kokoonpano vuonna 2015: 31.7.2015 saakka: Työ- ja elinkeinoelämän edustajat: Huttunen Eija (varajäsen Juujärvi Marja-Leena) Heikkinen Anne Honkanen Suvi Miettinen Hannu, puheenjohtaja (varajäsen Savolainen Hannu) Tuppurainen Tuomo Vauhkonen Mauno Koulutuksen järjestäjän edustajat: Juvonen Esa, esittelijä Pehkonen Arja Räty Arja, pöytäkirjanpitäjä Ylitervo Ritva 13 Opettajien edustaja: Toivanen Kari (varajäsen Strengell Tarja) Opiskelijoiden edustaja: Hämäläinen Tiia (varajäsen Jakka Sonja) 28.9.2015 alkaen: Työ- ja elinkeinoelämän edustajat: Huttunen Eija, puheenjohtaja (varajäsen Suomalainen Vuokko) Heikkinen Anne (varajäsen Leskinen Vesa) Savolainen Hannu (varajäsen Haverinen Timo) Tuppurainen Tuomo (varajäsen Makkonen Jari) Vauhkonen Mauno (varajäsen Jaakkonen Aimo) Koulutuksen järjestäjän edustajat: Kankaanpää Birgitta, esittelijä Pehkonen Arja Räty Arja, pöytäkirjanpitäjä Ylitervo Ritva Opettajien edustaja: Toivanen Kari (varajäsen Strengell Tarja) Opiskelijoiden edustaja: Jakka Sonja Toimielimen toiminta vuonna 2015 Toimielin kokoontui varsinaisiin kokouksiin kahdeksan (8) kertaa sekä työkokoukseen yhden (1) kerran. Ammattiosaamisen toimielimen työ painottui ammattiosaamisen näyttöjen arviointi- ja toteutussuunnitelmien hyväksymisprosessiin osana opetussuunnitelmatyön valmistumista. Toimielin hyväksyi kokouksissaan huhti-toukokuussa 2015 32:n ammatillisen perustutkinnon ammattiosaamisen näyttöjen näyttösuunnitelmat. Toimielimen toiminnan kehittämiseksi toimielin osallistui laajemman, eri koulutuksen järjestäjien toimielimistä muodostuvan verkoston kokouksiin. Ammattiosaamisen toimielimen laadunvalvontatehtävään kehitettiin Back to basics -hankkeessa menetelmiä ja ohjeita, mm. ammattiosaamisen toimielimen tuloskortti ja toimintaohjeita ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksesta vastaavan toimielimen toiminnalle. Ammattiosaamisen toimielimen toimesta toteutettiin oppilaitoksen kaikkiin ammatillisiin perustutkintoihin kysely työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen laadusta. Tämän kyselyn tulosten pohjalta toimielin suuntaa omaa toimintaansa ammattiosaamisen näyttöjen ja työssäoppimisen kehittämiseksi. Toimielimen käsiteltäväksi ei toimitettu vuonna 2015 yhtään ammattiosaamisen näytön arviointia koskevaa oikaisuvaatimusta. Toimielimen jäseniä osallistui 21.4.2015 toimielinten verkostotapaamiseen Kuopiossa. 14 Kuntayhtymän organisaatiokaavio Kuva 1. Kuntayhtymän organisaatio 1.1.2015 alkaen. Johtavat viranhaltijat / tilivelvolliset kuntayhtymän johtaja va. kuntayhtymän johtaja Karvinen Esa 1.1. - 25.10.2015 Lampinen Timo 26.10. - 31.12.2015 tulosaluejohtaja, rehtori, koulutuspalvelut Kankaanpää Birgitta tulosaluejohtaja, rehtori, työelämäpalvelut Kettunen Rauno tulosaluejohtaja, kehityspalvelut vs. tulosaluejohtaja, kehityspalvelut va. tulosaluejohtaja, kehityspalvelut Soininen Jukka 1.1. - 27.2.2015 Juvonen Esa 28.2. - 29.3.2015 Kujamäki Pirjo 30.3. - 31.12.2015 tulosaluejohtaja, yhteiset palvelut vs. tulosaluejohtaja, yhteiset palvelut Lampinen Timo 1.1. - 26.10.2015 Raatikainen Sisko 27.10. – 31.12.2015 tulosaluejohtaja, tilapalvelut Orsjoki Ari 15 3.3 Toimintaa ohjaavat sopimukset ja säännöt Kuntalain mukaan yhtymävaltuusto hyväksyy hallinnon järjestämiseksi tarpeelliset johtosäännöt, joissa määrätään kunnan eri viranomaisista ja niiden toiminnasta, toimivallan jaosta ja tehtävistä. Seuraavat yhtymävaltuuston hyväksymät sopimukset ja säännöt ohjasivat kuntayhtymän toimintaa: - kuntayhtymän perussopimus hallintosääntö Lisäksi toimintaa ohjasivat yhtymähallituksen erikseen antamat ohjeet (mm. talousarvion täytäntöönpano-ohjeet). 3.4 Perustehtävä, visio ja arvot Perustehtävä Lisäämme nuorten ja aikuisten osaamista, vastaamme alueen työelämän osaamistarpeisiin ja kehitämme alueen työelämää. Edistämme työllisyyttä, yrittäjyyttä ja hyvää elämää. Visio Huippukouluttaja 2020 Visio on saavutettu, kun kuntayhtymä on tuloksellisuuskriteereissä suurten ja monialaisten koulutuksen järjestäjien 10 %:n kärjessä ja kuntayhtymälle on myönnetty valtakunnallinen laatupalkinto. Arvo Luottamus 3.5 Strateginen kehittäminen Kuntayhtymän strateginen kehittäminen perustui strategisten toimenpiteiden toteuttamiseen. Strategiset toimenpiteet laadittiin tasapainotetun tuloskortin näkökulmiin. Menettelyllä haluttiin edistää tasapainotettuun tuloskorttiin liittyvän ajattelun vahvistumista kuntayhtymässä. 16 3.5.1 Strategisten toimenpiteiden toteuttaminen vuonna 2015 Talous Perustehtävässä onnistumalla varmistamme sen, että kuntayhtymän talous pysyy kunnossa. Kuntayhtymä ei tarvitse jäsenkuntiensa taloudellista tukea. Organisaatiomuutoksen yhteydessä toimintoja on rationalisoitu ja asetetut taloudelliset tavoitteet on saavutettu. Kuntayhtymän talous on kunnossa eikä jäsenkunnilta ole tarvittu taloudellista tukea. Tarvittaessa sopeutamme toimintamme niin, että talous pysyy aina kunnossa. Vuonna 2014 käytiin vuotta 2015 koskevat yt-neuvottelut. Henkilöstön määrä sopeutettiin tulorahoituksen edellyttämälle tasolle. Kehitämme johdon ja muun henkilöstön taloustietoisuutta. Vahvistamme taloudellista riskienhallintaa ja sisäistä valvontaa. Johdolle ja muulle henkilöstölle tarkoitettua taloushallinnon koulutuskokonaisuutta ei käynnistetty vuoden 2015 aikana. Syynä tähän oli aikatauluihin liittyvät päällekkäisyydet ja kolmivuotisen työhyvinvointiohjelman käynnistyminen. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisohje valmistui vuoden 2015 lopussa. Vähennämme kuntayhtymän toimitilat lähes puoleen nykyisistä toimitiloista tavoitteena kiinteistökustannusten merkittävä vähentäminen. Muutosprosessi toimitilojen määrän vähentämiseksi käynnistyi vuosien 2013 - 2015 aikana eri toimipisteiden ja paikkakuntien osalta toteutettujen toimitilamäärien optimointien myötä. Vuonna 2013 kuntayhtymällä oli käytössä toimitiloja n. 140 000 m2 ja vuonna 2020 toimitilojen määrä selvitysten mukaan tulisi olemaan n. 75 000 m2. Varkauden osalta muutostyöt toimitilojen määrän supistamiseksi käynnistyivät lukion ja liiketalouden muuttojen myötä syksyllä 2015 Osmajoentie 75:een. Sosiaali- ja terveysalan muutto Osmajoentie 28:sta Osmajoentie 75:een on tarkoitus toteuttaa vuoden 2016 aikana, jonka jälkeen tyhjilleen jäävät rakennukset siirtyvät Varkauden kaupungin omistukseen. Varkauden toimitilamuutokset on suunniteltu olevan kokonaisuudessaan valmiit vuoden 2018 aikana, jolloin Varkaudessa on ainoastaan yksi toimipiste johon kaikki toiminnot ovat keskittyneet Kuopion ja Siilinjärven alueelle toimitilojen määrä on suurin, yksittäisien toimipisteiden määrä on 11 kpl. Toimipisteidenmäärä tulee muutosten myötä vähenemään alle puoleen. Toimitilojen kokonaismäärä oli vuoden 2015 lopussa 77 267 m2. Toimitilojen määrä tulee toimipisteiden määrän vähenemisen ja toimintojen Savilahteen keskittämisen myötä vähenevän jopa 32 000 m2:llä ja lopullisen määrän olevan n. 45 000 m2. 17 Iisalmessa kuntayhtymän käytössä on yksi toimipiste joka on myös ylisuuri tuleviin tarpeisiin nähden. Vuoden 2016 aikana tarkastellaan tilavaihtoehdot ja tehdään lopulliset päätökset tilojen osalta. Vuoteen 2020 ulottuvassa muutosprosessissa tilojen määrä tulee vähenemään vuoden 2013 tasosta n. 65 000 m2. Muutos tarkoittaa käyttötalousmenojen osalta n.3,9 milj. euroa kustannussäästöä vuositasolla, tosin samanaikaisesti muutos tarkoittaa n 80 milj.€ investointikustannuksia, joko itse toteutettuna tai jonkin yhteistyökumppanin toteuttamana. Kuntayhtymän pääomakustannukset ovat nykyisellään n. 2,6 milj.€/ v ja muutosten jälkeen tulevat olemaan arviolta enimmillään n. 3,6 milj. euroa/v, joten tilakustannukset vähenisivät arviolta 2-3 milj.€ / v investointien toteutustavasta riippuen. Kehitämme oppimisympäristöjä tulevaisuuden tarpeita vastaaviksi sekä varmistamme terveelliset ja turvalliset toimitilat. Oppimisympäristöjen kehittämistiimi on osallistunut kuntayhtymän rakennusinvestointihankkeiden valmisteluun joka on tapahtunut tilapalvelujen johdolla. Tavoitteena on, että käynnistyvissä uusissa rakennushankkeissa hyödynnetään viimeisin näkemys ja kokemus uudenlaisten oppimisympäristöjen hyödyntämisessä. Samalla tätä kokemusta viedään myös työpaikalla tapahtuvan oppimisen ympäristöihin. Laadimme kuntayhtymälle hankintastrategian, jonka tavoitteena hankintakustannuksia suhteessa ulkoisiin toimintatuottoihin. on vähentää Kuntayhtymälle laadittiin uusi hankintastrategia ja hankintaohje. Yhtymähallitus hyväksyi sen otettavaksi käyttöön joulukuussa 2015. Oppimisen ja opetuksen tulee liittyä kaikkiin toimintoihin ja olla läpinäkyvää. Kaikilla tulosalueilla on kiinnitetty huomiota siihen, että kaikki toiminnot tukevat perustehtävän toteuttamista. Tarkastelemme asuntolatoiminnan ylläpitämistä eri toimipisteiden osalta ennakoidun tarpeen perusteella. Jatkamme Kuopion asuntolatoimintaa yhteistyössä Kuopion Opiskelija-asunnot Oy:n kanssa. Uudistamme asumispalveluohjaajan toimenkuvan. Johtoryhmän 19.5.2015 käsittelyn mukaisesti tilapalvelujen tulosaluejohtaja on käynyt neuvottelut Kuopion Opiskelija-asunnot Oy:n kanssa, joka on varautunut kuntayhtymän opiskelijoiden asuntotarpeeseen. Asumispalveluohjaajan toimenkuvaa on tarkasteltu, mutta siinä ei ole todettu muutostarvetta. Keskitämme oman kirjastopalvelutoiminnan yhteen toimipisteeseen 1.1.2015 alkaen. Muualla oppimiseen tarvittava tiedonhankinta järjestyy muilla tavoin. Kirjastopalvelut on keskitetty yhteen toimipisteeseen Presidentinkadun kampuskirjastolle. Muiden toimipisteiden kirjastopalvelut hoidetaan etälainausmahdollisuudella kampuskirjastolta käsin. 18 Asiakas Järjestämme ammatillisen koulutuksen alueen työ- ja elinkeinoelämän tarpeiden pohjalta. Lisäämme alueen työ- ja elinkeinoelämäyhteistyötä kuntayhtymän kaikilla tulosalueilla. Tämä tavoite on ollut yhtenä keskeisenä lähtökohtana kuntayhtymän tulevissa rakennusinvestoinneissa ja opintoalojen sijoituspäätöksissä. Työpaikalla tapahtuu hankkeessa luodaan toimintamalleja tämän tavoitteen suuntaisesti yhdessä työelämän edustajien kanssa. Kuntayhtymän ja työelämän välille ollaan valmistelemassa tehokasta ja toimivaa neuvottelukuntamallia. Tämä työ on vielä kesken. Järjestämme saman opintoalan ammatillista peruskoulutusta vähintään yhdessä PohjoisSavon toimipisteessä, mikäli se on työ- ja elinkeinoelämän tarpeiden mukaista ja kannattavaa. Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi on aloitettu Kuopion, Toivalan ja Varkauden koulutusalojen sijoittumispäätöksillä. Vähennämme ammatillisen peruskoulutuksen paikkoja koulutuksen järjestämisluvan mukaisesti. Vähentäminen pohjautuu vaikuttavuuskriteeristöön. Vaikuttavuuskriteeristö on otettu käyttöön ja siihen pohjautuen ammatillisen peruskoulutuksen aloituspaikkoja on leikattu vastaamaan koulutuksen järjestämislupaa. Kehitämme opiskelijoiden työelämävalmiuksia osaksi ammattitaitoa. Kaikkien perustutkintojen opetussuunnitelmassa on yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen -opintokokonaisuus. Opiskelijoiden työelämävalmiuksia on parannettu myös lisäämällä työssäoppimista sekä tutkinnon osien suorittamista työpaikoilla, mitkä omalta osaltaan lisäävät opiskelijoiden käytännön työelämävalmiuksia. Yritysten edustajia on käytetty asiantuntijoina erilaisissa opintokokonaisuuksissa ja samassa yhteydessä käydään läpi aina myös alan työelämän vaatimuksia. Opettajat ovat osallistuneet aktiivisesti työelämäjaksoille, joissa heidän työelämäosaamisensa on päivittynyt ja se puolestaan välittyy opetuksessa opiskelijoille. Vahvistamme opiskelijakunnan päätöksentekoon. osallistumista ja vaikuttamista kuntayhtymän Opiskelijakunnalla on edustajansa johtoryhmässä, johtotiimeissä sekä kehittämistiimeissä. Opiskelijakunnan jäsenille on järjestetty koulutusta osallisuudesta ja vaikuttamismahdollisuuksien käyttämisestä. Kehitämme työ- ja elinkeinoelämän palautejärjestelmän. Työ- ja elinkeinoelämältä kerätään palautetta vuosittain toteutettavalla kyselyllä. Kyselyn sisältö on muokattu niin, että palautteen avulla voidaan tunnistaa alueen yritysten ja 19 julkisorganisaatioiden näkemykset kuntayhtymän toiminnasta, sen tasosta ja heidän tulevista koulutuksellisista tarpeistaan strateginen ja operatiivinen näkökulma huomioiden. Lisäämme tutkintojen ja tutkinnon osien suoritusten määrää vuositasolla. Läpäisy on tehostunut, keskeytysten määrä on vähentynyt ja osaamisen tunnistamista ja tunnustamista on parannettu. Näistä johtuen suoritettujen tutkintojen ja tutkinnon osien määrä on lisääntynyt. Teemme pitkäjänteisiä kumppanuussopimuksia alueen työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Myynti- ja markkinointipalvelujen tehtäviin kuuluu kumppanuussopimusten ylläpito, koordinointi ja hankinta. Vuonna 2015 tuloskortin kumppanuussopimusten määrä -mittarin tavoitteeksi oli asetettu 50 uuden kumppanuussopimuksen tekeminen. Vuonna 2015 solmittiin 66 kumppanuussopimusta. Tavoite saavutettiin. Otamme käyttöön kuntayhtymän kaikkia tulosalueita yhdistävän markkinointinimen. Myynti- ja markkinointipalvelut toteuttivat taustaselvityksiä uuden markkinointinimen käyttöönoton kustannuksista ja käytännön toteutukseen liittyvistä asioista. Esiselvityksen tulosten perusteella uuden markkinointinimen käyttöönoton valmistelun jatkamista lykättiin. Selvitämme Pohjois-Savon koulutusmarkkinat ja kilpailijat. Myynti- ja markkinointipalvelut toteuttivat kilpailija- ja potentiaalitutkimuksen yhdessä Feelback Oy:n kanssa. Kilpailijatietoa kartoitettiin vapaista lähteistä esim. yritysrekisterit sekä internetsivut. Tämän lisäksi toteutettiin kysely alueen yrityksille. Tiedonkeruumenetelmänä oli yhdistetty sähköpostikysely ja puhelinhaastattelu. Tiedonkeruu toteutettiin 25.11. 4.12.2015 välisenä aikana. Tutkimukseen vastasi yhteensä 500 vastaajaa. Tutkimusten tulokset, lisäanalyysien tarve ja toimenpiteet on esitelty kuntayhtymän johtoryhmässä sekä hallituksessa. Lisäämme aikuiskoulutuksen volyymiä. Aikuiskoulutuksen volyymi mitattuna suoritettujen perus-, ammattija erikoisammattitutkintojen määrillä sekä tutkintoja suorittavien määrällä on lisääntynyt. Opiskelijatyövuosilla mitattuna volyymi on vähentynyt. Koulutus henkilökohtaistetaan opiskelijan työkokemuksen ja aiemman osaamisen perusteella ja samalla vähennetään tarpeetonta koulutusta, mikä pienentää järjestettävän koulutuksen määrää opiskelijatyövuosilla mitattuna. Prosessit Organisoimme toimintamme uudelleen tukemaan paremmin perustehtävän toteuttamista. Organisaatiouudistus toteutettiin 1.1.2015 alkaen. 20 Toteutamme ammatillisesta peruskoulutuksesta vähintään 50 % työpaikalla tapahtuvana oppimisena 1.8.2017 jälkeen alkavissa perustutkinnoissa. Tätä ennen lisäämme työpaikalla tapahtuvaa oppimista tavoitteen saavuttamiseksi. Luomme työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen yhteiset käytänteet. Työpaikalla tapahtuu -hanke on aloittanut toimintansa ja ensimmäiset pilotit työpaikalla tapahtuvan oppimisen mahdollistamiseksi ovat toteutuneet syyslukukaudella 2015. Työssäoppimisen määrää perustutkinnoissa on lisätty jo 1.8.2015 alkaneissa, uuden opetussuunnitelman mukaisissa tutkinnoissa. Siirrymme opintoaloilla päivittäiseen kahteen vuoroon tai viikoittaiseen vuorottelujärjestelmään tietopuolisen opetuksen ja työpaikalla tapahtuvan opetuksen välillä. Kuntayhtymän tilastrategian mukaisesti tilojen käyttöä on tehostettu ja opetusta on järjestetty myös nuorten koulutuksissa iltaopetuksena klo 18 saakka. Aikuiskoulutuksia on aina toteutettu myös iltakoulutuksina. Vuorottelujärjestelmän käyttöönottoa on suunniteltu yhdessä työelämän kanssa ja ensimmäiset pilotit toteutetaan keväällä 2016 Työpaikalla tapahtuu -hankkeen toimenpiteissä. Otamme käyttöön kesälukukauden. Lanseeraamme avoimen ammattiopiston. Kesäkoulua on toteutettu kesällä 2014 ja 2015, mutta sen suosio on ollut heikko, eikä kursseille ilmoittautuneiden opiskelijoiden määrä ole riittänyt kannattavan opetustoiminnan järjestämiseen. Jatkossa kesälukukaudella järjestetään etupäässä ”rästipaja”-tyyppisiä opintoja niille opiskelijoille, joiden opinnot ovat jääneet jälkeen suunnitelmista sekä tarjotaan joitakin suosituimpia korttikoulutuksia. Opintoja on mahdollista suorittaa myös kesäaikana työpaikalla tapahtuvana oppimisena. Täsmennämme hankkeiden käynnistämiselle kriteerit ja hankkeiden tulee edistää perustehtävää. Esitämme hankkeiden tulokset tuloskortin näkökulmissa. Hanketoiminnan kehittämistiimi on jatkanut hankkeitten sisällöllisen ja teknisen laadun kehittämistä. Tiimillä on käytössä hankkeitten valmistelun yhteydessä hankkeitten laadulliset kriteerit erityyppisille hankkeille. Hankkeen valmistelun yhteydessä tarkastellaan kunkin hankkeen odotettavat tulokset tuloskortin näkökulmista. Varmistamme koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmien ajantasaisuuden ja opetuksen toteuttamisen opetussuunnitelmien mukaisesti. Ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmat on päivitetty kevätlukukauden 2015 aikana vastaamaan perustutkintojen valtakunnallisia perusteita. Perustutkintoihin liittyvät ammattiosaamisen näyttöjen näyttösuunnitelmat on tehty ja hyväksytty ammattiosaamisen toimielimessä. Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman yhteinen osa on laadittu vastaamaan uudistuneiden valtakunnallisten perusteiden mukaisia vaatimuksia. Opettajille on järjestetty koulutusta osaamisperusteisuuteen siirtymisessä. 21 Vahvistamme koulutuksen järjestäjän toiminnan laadun kehittämistyötä. Tavoitteena on saada valtakunnallinen laatupalkinto. Kuntayhtymässä toteutettiin laaja laadunhallintajärjestelmän itsearviointi keväällä 2015, minkä pohjalta Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen arviointiryhmä suoritti ulkoisen arvioinnin. Arvioinnin tuloksena esille tulleet kehittämiskohteet priorisoitiin ja niille laadittiin toteuttamissuunnitelma laadun kehittämistiimissä. Laadun kehittämistiimissä varmistetaan, että toteuttamissuunnitelmaa noudatetaan. Järjestämme opetuksen ja ohjauksen siten, että opiskelupaikan saaneet suorittavat tutkinnon ja tutkinnon osat säännönmukaisessa ajassa. Opettajille on järjestetty koulutusta opiskelijoiden ohjaukseen sekä osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen liittyen, jotka ovat edistäneet tutkintojen suorittamista säännönmukaisessa ajassa. Työelämäpalvelujen tulosalueella tavoitteena oli, että tutkintoa suorittavista aikuisopiskelijoista vähintään 56 % suorittaa tutkinnon kahden vuoden määräajassa. Toteuma oli 57 %. Yhä useampi aikuisopiskelija suorittaa koko tutkinnon sijaan tutkinnon osan tai osia, mitkä parhaiten tukevat opiskelijan ammattitaidon kehittymistä ja työelämän vaatimuksia. Koko tutkinnon suorittaminen on oppilaitoksen ensisijaisena tavoitteena, mutta edellä mainitusta syystä joillakin opiskelijoilla heidän omista tarpeistaan johtuen tutkintojen suoritusajat voivat olla hyvinkin pitkiä. Parannamme opintojen läpäisyä ja keskeyttämisen ehkäisyä. Opettajille on järjestetty koulutusta opiskelijoiden ryhmäytymisestä, ohjauksesta ja muista keskeyttämistä ehkäisevistä ja läpäisyä parantavista keinoista ja saatu näiden avulla läpäisyä tehostumaan ja keskeyttämiset vähentymään. Päivitämme toimintaympäristön kuvauksen vuosittain. Yhteenveto toimintaympäristössä tapahtuneista muutoksista tarvitaan vuosittaista toiminnan suunnittelua varten ja toimintaympäristön muutokset on kuvattu toiminta- ja taloussuunnitelmassa. Lisäämme koulutuksen järjestäjien välistä sekä kansainvälistä yhteistyötä perustehtävässä onnistumiseksi. Luomme opiskelijoille edellytykset toimia kansainvälisissä työympäristöissä edistäen alueemme työ- ja elinkeinoelämän kilpailukykyä. Olemme jatkaneet ja kehittäneet koulutuksen järjestäjien välistä yhteistyötä sekä kansallisesti, että kansainvälisesti. Opiskelijoilla sekä henkilöstöllä on laaditun strategian (hallitus hyväksynyt 1/2016) ja toimintasuunnitelman mukaisesti yhdenmukaiset mahdollisuudet laadukkaaseen kansainväliseen liikkuvuuteen ja kehittämistoimintaan. Opiskelijoiden liikkuvuus kertomusvuonna on kasvanut edelliseen vuoteen verrattuna (Liite 6). 22 Kehitämme koulutusvientiä. Osaamisen ja koulutuksen viennin merkittävä tavoite vuoteen 2022 on sisällytetty laadittuun kansainvälisyystoiminnan strategiaan. Osaamisen viennin kehittämiseksi on toimittu yhdessä Kuopion kaupungin (Kiina) sekä Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa (Kiina ja eteläinen Afrikka). Osaamisen viennin aloittaminen ja kehittäminen vaatii merkittäviä panostuksia tuotekehitykseen sekä vientiin liittyvän osaamisen kehittämiseen. Lisäämme nuorten koulutuksessa ja aikuiskoulutuksessa tilojen ja laitteiden yhteiskäyttöä. Koulutuspalvelujen ja työelämäpalvelujen kesken on kiinnitetty huomioita tilojen ja laitteiden yhteiskäyttöön ja saatu tällä tavalla tilatarvetta ja laitehankintoja pienennettyä. Lisäämme saumatonta yhteistyötä eri tulosalueiden välille. Tulosalueiden välinen yhteistyö on toimivaa ja avointa. Asiantuntijoita on käytetty yli tulosaluerajojen. Tarjoamme vapaasti valittavat opinnot työssäoppimisena, toisen tutkinnon opintoina osallistumalla olemassa oleviin opiskelijaryhmiin, lukio-opintoina tai aikaisemman osaamisen tunnustamisena. Tarjoamme vapaasti valittavat opinnot uusien opetussuunnitelmien tutkintoihin sisältyvien tavoitteiden mukaisesti. Lukio-opintojen suorittamiseen on olemassa selvät toimintamallit Iisalmen, Kuopion ja Varkauden seudulla. Tehostamme aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen tehostamisen tavoitteena on opintoaikojen lyhentäminen ja läpäisyn tehostaminen. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta on järjestetty opettajille koulutuksia. Jatkavien opiskelijoiden siirtyminen uusiin opetussuunnitelmiin kesken opintojen on edellyttänyt aiempien opintojen osaamisen tunnistamista ja tunnistamista. Aikuiskoulutuksessa opiskelijoiden hakeutumisvaiheessa selvitetään hakeutujan osaamista ja lähtökohtia. Oppimisen suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon opiskelijan elämäntilanne, aikaisemmin hankittu osaaminen, todetut oppimistarpeet ja työssä oppimisen mahdollisuudet. Opiskelijan aiempaa osaamista tunnistetaan ja tunnustetaan sekä luotettaviin dokumentteihin perustuen tehdään esitys tunnustamisesta tutkintotoimikunnalle. Opiskelijoille järjestetään henkilökohtaistetut tutkintotilaisuudet. Toteutamme oppisopimuskoulutuksena järjestettävän tietopuolisen kuntayhtymässä niillä opintoaloilla, joissa koulutusta järjestetään. koulutuksen Oppisopimuskeskuksellemme on asetettu tavoite, että oppisopimuskoulutuksena järjestettävä tietopuolinen koulutus ostetaan oman oppilaitoksemme osaamisaloilta. Mikäli tarvittavaa tietopuolista koulutusta ei ole tarjolla omassa oppilaitoksessamme, tai työnantajalla ja opiskelijalla on selkeä näkemys sopivista vaihtoehtoisista 23 koulutuksenjärjestäjistä, niin silloin voimme ostaa koulutuksen asiakkaan tarpeita mahdollisimman hyvin vastaavalta muulta koulutuksen järjestäjältä. Selkiinnytämme vastuujaon tulosalueittain näyttötutkintopohjaisen koulutuksen osalta. opetussuunnitelmapohjaisen ja Vastuujakoa on selkiinnytetty 1.1.2015 alkaen toteutetussa organisaatiouudistuksessa. Kohdistamme tutkintoon valmistuville opiskelijoille työllistymistä ja/tai yrittäjyyttä edistäviä toimenpiteitä. Valmistumisvaiheessa oleville opiskelijoille on järjestetty työllistymistä edistävinä tapahtumina mm. rekrytointimessuja ja työmarkkinajärjestöjen luentoja. Yrittäjyyden edistämiseksi toimialoille on nimetty yrittäjyysvastuuopettajat, jotka ovat yhdessä kannustaneet opiskelijoita ja opastaneet opettajia yrittäjyysasioiden edistämisessä. Yrittäjyysleireille osallistuneiden opiskelijoiden määrä on tuplaantunut. NY-yrittäjien määrä opiskelijoissa on lisääntynyt. Lisäksi olemme järjestäneet yrittäjyys-teemaan liittyen erilaisia tapahtumia mm. kauppakeskuksissa. Tiedotamme säännöllisesti opiskelijoidemme menestystarinoista. Lisäämme myönteistä näkyvyyttä kohderyhmissämme. Myynti ja markkinointipalvelujen toimittajan työn tavoitteena oli vähintään yksi esiintyminen tai julkaisu jossakin alueen tiedotusvälineessä per viikko. Tilastollisesti julkaisutahti oli keskimäärin 2 tarinaa viikossa pois lukien loma-ajat. Tarinoita julkaistiin www.sakky.fi sivustolla olevassa Valokeila-palvelussa, kuntayhtymän intrassa, sosiaalisen median kanavissa ja videoita youtube-palvelussa. Valokeila-palvelun tarinoita hyödynnettiin mm. alojen lähettämissä sähköpostikirjeissä ja sosiaalisen median palveluissa. Ulkopuolisista medioista mm. Yle, Savon Sanomat, paikallislehdet ja sidosryhmät julkaisivat menestystarinoita. Osallistumme aktiivisesti ammattitaitokilpailuihin yhteisesti sovittujen käytänteiden mukaisesti. Savon ammatti- ja aikuisopistossa on tavoite, että Taitaja-semifinaaleihin osallistutaan vuosittain jokaisesta toimintayksiköstä ja jokaiseen kilpailulajiin, johon oppilaitoksella on koulutusta. Taitaja 2015 -tapahtuman semifinaaleihin Savon ammatti- ja aikuisopistosta osallistui 90 opiskelijaa 30 kilpailulajiin. Taitaja 2015 -tapahtuman finaaleihin pääsi Savon ammatti- ja aikuispistosta 26 opiskelijaa 17 kilpailulajiin. Tuloksena 2 kultamitalia, 6 hopeamitalia sekä 3 pronssimitalia. Nopeutamme ja selkeytämme opiskelijahuoltotyötä. Kuntayhtymään on perustettu koulutuksen järjestäjän opiskeluhuollon ohjausryhmä (yhtymähallitus 24.4.2015), johon on nimetty edustajat myös keskeisistä opiskeluhuollon sidosryhmistä. Opiskelijakohtaisten moniammatillisten opiskeluhuoltoryhmien toimintaa on tehostettu ja henkilöstön työnjakoa opiskeluhuoltoasioissa selkiytetty vastaamaan 1.8.2014 voimaan tullutta oppilas- ja opiskelijahuoltolakia. 24 Henkilöstö Kehitämme henkilöstöresurssien suunnittelua henkilöstön osaamisen vahvistamiseksi. Henkilöstösuunnittelun prosessien päivittäminen on käynnistetty kehittämistyön pohjaksi. Päivityksen yhteydessä on määritelty henkilöstösuunnittelun aikataulut ja vastuuhenkilöt. Tavoitteena on aikaansaada rekrytointi- ja koulutussuunnitelma, joka entistä paremmin tukee kuntayhtymän strategista johtamista. Jokainen käy vuosittain lähiesimiehensä kanssa kehityskeskustelun, jossa sovitaan tavoitteista ja tarkastellaan asetettujen tavoitteiden toteutumista. Lisäämme kehityskeskustelujen merkitystä toiminnan kehittämisessä. Kehityskeskustelujen käyminen on vakiintunut osaksi esimiestyötä ja johtamista. Dokumentoitujen kehityskeskustelujen määrä on noussut merkittävästi aikaisemmista vuosista ja vuonna 2015 esimiehet kävivät kehityskeskustelun 95 prosenttisesti. Jokainen toistaiseksi voimassa olevassa työelämäjaksolla kerran strategiakaudella. palvelussuhteessa oleva opettaja käy Koulutuspalvelujen tulosalueella on suunnitelmat opettajien työelämäjaksojen toteutumisesta strategiakaudella ja vuoden 2015 osalta tuloskortin tavoitteeksi asetettujen työelämäjaksojen määrä on saavutettu. Työelämäpalvelujen tulosalueella opettajien työelämäjaksot on toteutettu strategian mukaisesti. Kannustamme ja ohjaamme henkilöstöä työkiertoon. Suunnittelu henkilöstön työkierron toteuttamiseksi on aloitettu järjestelmien osalta. Kuntarekry-järjestelmään on mahdollista luoda rekisteri, jonne työkiertoon halukkaan henkilöt voivat ilmoittautua. Kannustamme henkilöstöä aloitteiden tekemiseen. Aloitteiden tekeminen on tehty helpoksi Intrasta löytyvän ”Oivallusloota”-aloitelaatikon avulla. Henkilöstön tekemät uudet ideat ja aloitteet käsitellään kehityspalveluissa ja lähetetään jatkokäsittelyyn tulosalueille. Toteuttamiskelpoiset ja innovatiiviset aloitteet palkitaan. Tehdyistä ja myös palkituista aloitteista löytyy yhteenveto Intrasta. Tiedotamme muutoksista avoimesti ja annamme henkilöstölle mahdollisuuden vaikuttaa asioiden valmisteluvaiheessa. Johtoryhmä on pitänyt johtoryhmän kokouksia eri toimipisteissä ja samassa yhteydessä on pidetty henkilöstötilaisuus ko. toimipisteen henkilöstölle. Henkilöstön edustaja on mukana johtoryhmässä, tulosalueiden johtotiimeissä ja kuntayhtymätasoisissa kehittämistiimeissä. Henkilöstöllä on ollut mahdollisuus vaikuttaa vuoden 2016–2018 toiminta- ja taloussuunnitelmaan kirjattuihin strategisiin toimenpiteisiin osallistumismahdollisuuksia 25 lisäävän keskustelualustan kautta. Keskustelualustalle käynnistettiin vuoden 2015 lopussa myös avoin keskustelu kuntayhtymän tiimitoiminnan kehittämiseksi. Valmistelemme ja toteutamme strategiset kehittämistoimenpiteet yhdessä henkilöstön kanssa. Strategisten toimenpiteiden toteuttaminen on vastuutettu tulosalueiden johtotiimeille tai kuntayhtymätasoisille kehittämistiimeille. Näiden ohjaamana henkilöstö on mukana toteutuksessa. Toteutamme työolobarometrin vuosittain helmikuussa ja seuraamme tulosten perusteella tehtyjen kehittämistoimenpiteiden toteutumista. Työyhteisökysely (TOB) toteutettiin 16.2. - 1.3.2015 ja vastausprosentti oli 67 %. Kuntayhtymän johtoryhmä käsitteli tulokset yleisellä tasolla 10.3.2015, minkä jälkeen tulosalueiden johtotiimit kävivät läpi omien tulosalueidensa tulokset. Näiden läpikäyntien pohjalta nostettiin kuntayhtymän yhteiseksi kehittämiskohteeksi tiedonkulun ja vuorovaikutuksen kehittäminen ja sovittiin menettelytavoista. Tulokset on käyty läpi myös toimialoilla ja osaamisalueilla, joissa on tehty suunnitelmat kehittämistoimenpiteistä. Käynnistämme esimiehille yhteisen strategisia toimenpiteitä edistävän koulutuksen. Strategisten toimenpiteiden edistäminen ja niiden toimeenpanon varmistaminen on ollut painopistealueena vuoden 2015 aikana järjestetyissä kehittämistilaisuuksissa ja koulutuksissa. Näitä tilaisuuksia on järjestetty sekä tulosaluekohtaisesti tai kaikille kuntayhtymän esimiehille yhteisesti. Vähennämme henkilöstökustannusten osuutta ulkoisista toimintatuotoista. Henkilöstökustannusten osuus ulkoisista toimintatuotoista oli vuonna 2015 50,5 milj. euroa eli 61,1 prosenttia. Vuonna 2014 vastaavat luvut olivat 54,1 milj. euroa ja 60,3 prosenttia. Henkilöstökustannukset alenivat euromääräisesti yhtensä 3,6 milj. euroa edelliseen vuoteen verrattuna, mutta niiden suhteellinen osuus toimintatuotoista kasvoi. Rakennamme toimenkuvat uudelleen toteuttamaan perustehtävää. Uusien toimenkuvien rakentaminen on toteutettu 1.1.2015 organisaatiouudistuksen yhteydessä. Selvitämme mahdollisuuden opetushenkilöstön kokonaistyöaikakokeiluun. KT Kuntatyönantajat on käynnistänyt syksyllä 2015 kokeilun opettajien kokonaistyöaikaan siirtymiseksi. Seuraavalle sopimuskaudelle, 2017 alkaen, OVTES:iin saataneen kokeiluliite, joka mahdollistaa kokonaistyöaikaan siirtymisen laajemmin. 26 3.5.2 Pedagogiikka Ammatillisten perustutkintojen uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön 1.8.2015. Uusissa opetussuunnitelmissa painottuvat osaamisperusteisuus ja tutkinnon osiin perustuva rakenne. Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen osaksi tutkintoa tukee opiskelijoiden joustavien ja yksilöllisten opintopolkujen rakentamista. Ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmatyö valmistui kuntayhtymässä valtakunnallisten perusteiden mukaisiksi toimintavuoden aikana siten, että opetussuunnitelmat hyväksyttiin käyttöön kesäkuun 2015 aikana. Perustutkintoihin liittyvät ammattiosaamisen näyttöjen näyttösuunnitelmat hyväksyttiin ammattiosaamisen toimielimessä huhti-toukokuussa 2015. Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman yhteinen osa hyväksyttiin yhtymähallituksessa syyskuussa 2015. Uusien opetussuunnitelmien tavoitteisiin ja eri osa-alueiden toteutukseen liittyvä tiedotus ja koulutus käynnistettiin opetushenkilöstölle ja opiskelijoille syyslukukauden 2015 aikana ja se jatkuu edelleen. Opetussuunnitelmatyön yhteydessä painotettiin ammatillisten ja yhteisten opintojen integroinnin toteutumista. Asia on kirjattu opetussuunnitelmiin ja integroinnin edistämiseksi on kehitetty erilaisia menetelmiä. Yto-opettajien työpajassa jaettiin opintoalojen hyviä käytäntöjä ja nostettiin esille integroinnin haasteet. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen käytänteiden valmisteluun ja toteutukseen käynnistettiin elokuussa 2015 Työpaikalla tapahtuu -hanke. Hankkeen kesto on vuoden 2017 loppuun ja sen aikana valmistaudutaan kuntayhtymän strategisen toimenpiteen mukaisesti työpaikalla tapahtuvan oppimisen järjestämisen käytänteisiin. Ensimmäiset pilotit käynnistyivät loppuvuodesta 2015. Digipeda-hankkeessa kehitetään samanaikaisesti mobiiliohjausta työpaikalla tapahtuvan oppimisen tueksi. Työpaikkaohjaajakoulutukseen kehitetään jalkautettuja malleja ja käytäntöjä, joilla työpaikkaohjaajakoulutusta voidaan toteuttaa työpaikoilla joustavasti. Opintojen suorittamista erilaisilla suoritustavoilla kehitettiin mm. Mestari- ja Työ tekijäänsä opettaa -hankkeissa joissa edistettiin erilaisia oppisopimusratkaisuja nuorten ammatillisessa peruskoulutuksessa sekä laajennetun työssäoppimisen mahdollisuuksia. Verkko-opetusta/ oppimista kehitettiin Isoverstaan sisältöjä ja tarjontaa kehittämällä ja tätä kautta opetushenkilöstölle tarjottiin mm. sosiaalisen median hyödyntämiseen opetuksessa liittyvää koulutusta. Digiopit-hankkeessa suunniteltiin tietoturvaan liittyvä koulutuskokonaisuus verkko-opetuksena. Ammattiosaamisen toimielimen työ painottui ammattiosaamisen näyttöjen arviointi- ja toteutussuunnitelmien hyväksymisprosessiin osana opetussuunnitelmatyön valmistumista. Toimielimen toiminnan kehittämiseksi toimielin osallistui laajemman, eri koulutuksen järjestäjien toimielimistä muodostuvan verkoston kokouksiin. Kuntayhtymä järjesti toimielinten yhteistyökokouksen keväällä 2015 Kuopiossa. Ammattiosaamisen toimielimen laadunvalvontatehtävään kehitettiin Back to basics -hankkeessa menetelmiä ja ohjeita, mm. ammattiosaamisen toimielimen tuloskortti ja toimintaohjeita ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksesta vastaavan toimielimen toiminnalle. Ammattiosaamisen toimielimen toimesta toteutettiin oppilaitoksen kaikkiin ammatillisiin perustutkintoihin kysely työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen laadusta. Tämän kyselyn tulosten pohjalta toimielin suuntaa omaa toimintaansa ammattiosaamisen näyttöjen ja työssäoppimisen kehittämiseksi. 27 Lukiokoulutus muutti kesän 2015 aikana uusiin toimitiloihin Osmajoentie 75:n kampusalueelle Varkaudessa. Lukiokoulutuksen kehittämistoimenpiteet painottuivat sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin valmistautumiseen seuraavasti: - - lukion opettajat osallistuivat kahteen eri koulutustilaisuuteen liittyen sähköisten yokirjoitusten toimeenpanoon kuntayhtymän ATK-tuen kanssa varauduttiin em. tapahtumaan laitehankinnoin ja kaksi lukion luokkatilaa valmisteltiin sähköisiä yo-kirjoituksia silmälläpitäen syyskuussa 2015 toteutettiin ensimmäinen varsinainen sähköinen koetilanne opiskelijoiden kanssa ja syksyn aikana olevilla koeviikoilla harjoiteltiin koeviikkojen puitteissa sähköistä kirjoittamista opiskelijoiden kanssa sähköisiin kokeisiin varauduttiin myös OPH:n kehittämishankkeen puitteissa laitehankinnoin. Syyslukukauden 2015 aikana aloitettiin lukiokoulutuksessa syksyllä 2016 voimaantulevan uuden opetussuunnitelman työstäminen. Kuntayhtymän opiskelijahuollon toimenpiteitä opiskelijoiden kokonaisvaltaiseen tukemiseen toteutettiin mm. seuraavilla toimenpiteillä: - - - - järjestettiin ryhmäyttämiskoulutukset syksyllä 2015 aloittaneille uusille ryhmänohjaajille. Toteutuksessa on mukana yhteistyöverkosto (opiskeluhuolto, kuntien nuorisotyö, seurakunnan oppilaitostyö). Ryhmäyttämiset laajennettiin kaikille aloille ja opiskelun aloituspäivien sisältöä kehitettiin järjestettiin HUPI (huolenpito)-valmennuksia ammatinohjaajille osallistuttiin opiskelijahuollon, erityisopetuksen ja ohjauksen hankkeisiin: Tartu tutkintoon (sisältyi läpäisyn tehostamisohjelmaan), Osallistava opiskelijahuolto (OPH:n rahoittama hanke Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanon tueksi), YTY (yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä, OKM:N rahoittama AMEOoppilaitosten ja erityisopetuksen rajatun erityistehtävän saaneiden ammatillisten oppilaitosten verkosto-hanke). Näihin on sisältynyt mm. henkilöstön koulutuksia päivitettiin opiskeluhuollon ja erityisopetuksen ohjeistus (opiskeluhuollon ja erityisopetuksen suunnitelmat ja niihin sisältyvät ohjeet) järjestettiin yhteisöllisyyttä lisääviä tapahtumia, joissa yhteistyöverkoston toimijoita mukana, mm. Hyvinvointi virtaa! -tapahtumat pilotoitiin vanhempainiltasarjaa, toiminta jatkuu toteutettiin tukihenkilötoimintaa yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa (Nuorten palvelu ry kouluttaa -tukihenkilöt) kehitettiin ryhmätoimintamalleja, Kuopiossa yhteistyössä verkoston kanssa Arki haltuun -kurssi opiskelijoille tiivistettiin nivelvaiheen yhteistyötä (nivelvaiheen tiedonsiirtokäytäntöjen vakiinnuttaminen yläkoulujen kanssa, tiedonsiirtokäytäntöjä sosiaalitoimesta aloitettu) koottiin Itä-Suomen toisen asteen opiskelijahuollon verkosto, aloitettiin vuosittaiset kokoontumiset 28 - toteutettiin säännölliset opiskeluhuollon toimijoiden tapaamiset (vähintään syksyisin ja keväisin kokoontuvat kuraattorit, psykologit ja terveydenhoitajat esimiehineen sekä kuntayhtymän opiskeluhuollon vastuuhenkilöt). Kuntayhtymän koordinoima TATU - tartu tutkintoon! -hanke päättyi vuoden 2015 lopussa. Hanke oli osa Opetushallituksen ohjaamaa valtakunnallista läpäisyntehostamisohjelmaa. TATU-hankkeen päätavoite oli ammatillisen koulutuksen läpäisyasteen tehostaminen mallintamalla keskeyttämisalttiiden opiskelijoiden tunnistamista ja luomalla malleja heidän ammatillisiin opintoihin kiinnittymisen tukemiseksi. Hankkeen tavoitteet toteutuivat hankesuunnitelman mukaisesti ja siitä saatuja hyviä toimintamalleja hyödynnetään jatkossa. Näistä toteutuneita ja onnistuneita toimintamalleja ovat mm: - kädestä pitäen työelämään -malli opiskelupaja toimintamalleineen prosessimainen, jatkuva ryhmäytyminen sote-startti kauneudenhoitoala mobiiliaikaan ryhmä-TOP paikannustiedon hyödyntäminen puutarha-alan opetuksessa kurkkauskurssi peruskoululaisille opiskelijakohtainen suunnitelma – ”hedelmällinen hops”. Ammattiosaajan työkykypassi otettiin käyttöön kaikilla opintoaloilla vuoden 2015 aikana. Ammattiosaajan työkykypassilla pyritään vaikuttamaan opiskelijoiden tottumuksiin. Ammattiosaajan työkykypassin tavoitteena on lisätä opiskelijoiden tietoja, taitoja ja motivaatiota huolehtia omasta hyvinvoinnistaan opiskelun aikana ja sen jälkeenkin. Ammattiosaajan työkykypassin avulla koko oppilaitoksen kulttuuria halutaan kehittää toiminta- ja työkykyä tukevaksi. Ammattiosaajan työkykypassi suoritetaan ammatillisten opintojen aikana. Opiskelija voi kerätä opintojensa aikana passin tavoitteiden mukaisia suorituksia näihin kokonaisuuksiin opintoihinsa kuuluvista pakollisista, valinnaisista ja vapaasti valittavista tutkinnon osista sekä harrastus- ja vapaa-ajantoiminnasta. Ammattiosaajan työkykypassin myöntää opiskelijalle koulutuksen järjestäjä. 29 3.5.3 Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Sisäinen valvonta ja kokonaisvaltainen riskienhallinta osana kuntayhtymän johtamis- ja hallintojärjestelmää Sisäisen valvonta ja riskienhallinta ovat osa kuntalaissa hallitukselle säädettyä hallinnon ja taloudenhoidon vastuutehtävää sekä kuntayhtymän johtajalle säädettyä hallinnon, taloudenhoidon ja kuntayhtymän johtotehtävää. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta koulutuskuntayhtymässä ovat kiinteä osa johtamis- ja hallintojärjestelmää, päätöksentekoa, strategista toiminnan ja talouden suunnittelua sekä seurantaa. Lisäksi se on erilaisiin poikkeamiin reagointia ja suoriutumisen arviointia. Sisäisen valvonta ja riskienhallinta on osa kuntayhtymän prosesseja sen kaikissa toiminnoissa ja organisaation kaikilla tasoilla. Riskienhallintaa ulottuu kaikkiin riskiluokkiin, sekä sisäisiin että ulkoisiin. Käytännössä sisäinen valvonta ja riskienhallinta kytkeytyvät vuosittaiseen toiminta- ja talousarvio- sekä tilinpäätösprosessiin. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että koulutuskuntayhtymässä asetetut tavoitteet saavutetaan ja että toiminta on tuloksellista. Sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa ei eriytetä muusta tavoitteiden saavuttamiseen tähtäävästä toiminnasta, vaan se on jatkuva osa päivittäistä johtamista, ohjaamista ja työn toteuttamista. Sisäinen valvonta toteutuu mm. selkeinä tehtävien, toimivallan ja vastuiden jakoina, valvonta- ja raportointivelvoitteina, tietojen ja tietojärjestelmien suojaamisena, omaisuuden turvaamisena, sopimusten hallintana. Toimiva sisäinen valvonta ehkäisee ja paljastaa myös väärinkäytöksiä. Johdon velvollisuutena on toteuttaa sisäistä valvontaa väärinkäytösten ehkäisemiseksi ja havaitsemiseksi sekä puuttua havaittuihin väärinkäytöksiin. Väärinkäytöksenä pidetään erilaisia epärehellisiä, epäeettisiä tai kuntayhtymän ohjeita rikkovia tai lainvastaisia tekoja. Riskit ja riskienhallinta osana taloussuunnittelu- ja seurantaprosessia Kuntayhtymän riskit jaotellaan neljään pääryhmään, strategiset, taloudelliset ja toiminnalliset riskit sekä vahinkoriskit. Kaikkiin näihin ryhmiin voi kuulua sisäisiä tai ulkoisia riskejä. Riskienhallintaa toteutetaan talousarvion (ja merkittävien päätösten) valmistelun yhteydessä. Koulutuskuntayhtymän hallitus, tulosalueet ja toimialat ovat talousarvion laadinnan yhteydessä analysoineen toimintaympäristön muutoksia, tunnistaneet tavoitteita uhkaavia riskejä, arvioineet niiden vaikutuksia ja toteutumisen todennäköisyyttä. Kuntayhtymän tuloskortissa asetetut tavoitteet ja strategiset kehittämistoimenpiteet ovat ohjanneet kuntayhtymän toimintaa sekä toimintatapojen kehittämistä prosessikuvausten lisäksi. Tuloskortin tavoitteiden toteutumisen riskejä on kartoitettu. Kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tulee varmistaa - päätöksenteossa käytettävän tiedon luotettavuus ja riittävyys - toimintaperiaatteiden, suunnitelmien, ohjeiden, lakien, määräysten noudattaminen mm. virheiden ja väärinkäytösten ehkäisemiseksi - resurssien taloudellinen ja tarkoituksen mukainen käyttö 30 - tavoitteiden saavuttaminen ja tuloksellisuus sekä - toimintojen tehokkuus ja tarkoituksenmukaisuus. Toimielimet ja tilivelvolliset raportoivat merkittävistä riskeistään ja riskien hallinnan kehittämisestä osana toiminnan ja talouden seurantaa ja raportointia. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja raportointi Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tuloksellisuutta on seurattu talousarviovuoden aikana osavuosikatsauksissa neljännesvuosittain. Hallitus antaa toimintakertomuksessa kohdassa viisi (5) arvion merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä, toimenpiteistä havaittujen puutteiden korjaamiseksi sekä miten sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Hallituksen selonteko perustuu sen alaisten tilivelvollisten laatimiin selontekoihin. Kuntayhtymän johtaja sekä hänen alaiset tilivelvolliset ovat käsitelleet oman tehtäväalueensa selonteossa merkittävämpiä riskejä sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämistä ja toimenpiteistä havaittujen puutteiden korjaamiseksi. Selonteot perustuvat dokumentoituun aineistoon. Tilikaudella havaitusta merkittävistä riskeistä on hallituksen alaisten viranhaltijoiden raportoitava välittömästi valvontavastuussa olevalle. Valvontavastuussa olevat ovat raportoinnin perusteella ryhtyneet tarvittaviin toimenpiteisiin. Kuntayhtymä raportoi toiminnan ja talouden toteutumisesta yhtymävaltuustolle tilinpäätöksen yhteydessä. Yhtymähallitukselle on raportoitu säännöllisesti toiminnallisten ja taloudellisten tuloskorttitavoitteiden toteutumisesta. 31 4 TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Kuntayhtymän toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja niiden toteuma vuonna 2015 on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Kuntayhtymän tuloskortti. 32 Kuntayhtymän tuloskortin toteumat muodostuvat tulosalueiden (koulutuspalvelut, työelämäpalvelut, kehityspalvelut, yhteiset palvelut ja tilapalvelut) toteumista. Kuvaus mittareista ja mittareiden arvojen laskentaperusteista löytyvät liitteestä Kuntayhtymän tuloskortin mittariseloste (liite 4). Toteumat on kuvattu yksityiskohtaisemmin tulosalueiden tuloskorttien yhteydessä. Kuntayhtymän tuloskortin mittareiden vuosittainen kehitys 2011–2015 on kuvattu liitteessä 5. 4.1 Koulutuspalvelut Koulutuspalvelujen tulosalue toteutti koulutuksen järjestäjän perustehtävää tuloksellisesti järjestämällä ammatillista peruskoulutusta nuorten opetussuunnitelmaperusteisena tutkintoon johtavana koulutuksena. Tulosalueella järjestettiin myös lukiokoulutusta nuorten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti päivälukiossa ja aikuisten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti lukion aikuislinjalla. Lisäksi koulutuspalvelujen tulosalueella toteutettiin järjestämisluvan mukaiset VALMA- ja TELMAkoulutukset. Kuva 2. Koulutuspalvelujen tulosalueen toimialat ja osaamisalueet 1.1.2015 alkaen. 4.1.1 Savon ammatti- ja aikuisopisto Savon ammatti- ja aikuisopistossa järjestettiin nuorten opetussuunnitelmaperusteista ammatillista peruskoulutusta seuraavilla koulutusaloilla: • Kulttuuriala • Luonnontieteiden ala • Luonnonvara- ja ympäristöala • Matkailu-, ravitsemis- ja talousala • Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala • Tekniikan ja liikenteen ala • Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 33 Savon ammatti- ja aikuisopistolla on ollut toimintaa seuraavilla paikkakunnilla: • Iisalmi • Juankoski (Muuruvesi) • Kuopio • Siilinjärvi (Toivala, Rissala) • Varkaus Kuva 3. Toimipisterakenne. Koulutuksen järjestäminen perustui Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämään ammatillisen peruskoulutuksen ja lukiokoulutuksen järjestämislupaan. Savon ammatti- ja aikuisopiston ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärät on esitetty kuvassa 4, joista opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus toteutettiin koulutuspalvelujen tulosalueella. Koulutusalakohtaiset opiskelijamäärätavoitteet on esitetty taulukossa 2. 34 Kuva 4. Ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisluvan toteutuminen 2013–2015. Taulukko 2. Koulutusalakohtaiset opiskelijamäärätavoitteet ja niiden toteutuminen vuonna 2015. 35 4.1.2 Varkauden lukio ja aikuislinja Varkauden lukio järjesti nuorten ja aikuisten lukiokoulutusta. Varkauden lukiossa oli nuorille tarjottavia aloituspaikkoja 96 ja opinnot aloitti 100 opiskelijaa. Aikuislinjan lukiokoulutukselle ei ole määritelty aloituspaikkoja. Varkauden lukio vastaa myös Savon ammatti- ja aikuisopiston Varkaudessa opiskelevien ammatillisen koulutuksen kaksoistutkintolaisten lukio-opintojen järjestämisestä. Kesällä 2015 lukio muutti ammatillisen koulutuksen kanssa samalla kampukselle Osmajoentie 75 tiloihin, mikä helpottaa lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen yhteistyötä jatkossa. Varkauden lukion opiskelijamäärien tavoite ja toteutuma 2015 on esitetty kuvassa 5. Kuva 5. Lukiokoulutuksen opiskelijamäärien toteutuminen vuosina 2012–2015. 36 4.1.3 Tuloskortti Koulutuspalvelujen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja niiden toteuma on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Koulutuspalvelujen tulosalueen tuloskortti. Koulutuspalvelujen tulosalueen ja työelämäpalvelujen tulosalueen yhteensä lasketut sitovuustasot yhtymähallitukseen nähden talousarviovuonna 2015 olivat: − vuosikate toimintatuotoista 1,0 % (794 509 euroa) − investoinnit 1 172 100 euroa Tulosalueiden yhteinen vuosikatetavoite ylitettiin toteutuneen vuosikateen ollessa 5,2 % toimintatuotoista eli 4 102 644 euroa. Yhteinen vuosikatetavoite saavutettiin koulutuspalvelujen osalta tehostetun toiminnan ja kulujen vähenemisen ansiosta. Tulosalueiden yhteinen nettoinvestointimäärä oli 753 868 euroa. Koulutuspalvelujen osalta varsinaisten investointien toteumaa on selvitetty tuloskortin mittareiden kohdalla. Tulosalueiden yhteiseen nettoinvestointien euromäärään on vaikuttanut myös Muuruveden maatilan myynnistä koulutuspalvelujen ja työelämäpalvelujen tulosalueelle tuloutetun myyntitulon osuus, yhteensä 126 232 euroa. 37 Koulutuspalvelujen tulosalueen sitovuustaso yhtymähallitukseen nähden talousarviovuonna 2015 oli myös tutkintojen määrä (1 600 tutkintoa), jota on selvitetty tuloskortin mittareiden kohdalla. Koulutuspalveluille tuloskortissa asetetut tavoitteet toteutuivat eri mittareiden osalta seuraavasti: Toimintatuotot (M€, ulk.): Toimintatuottojen tavoite oli 51,9 milj. euroa. Koulutuspalvelujen tulosalue saa toimintatuottonsa pääasiassa ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yksikköhintarahoituksena, joiden osalta tulot jäivät arvioitua pienemmäksi pienen opiskelijamäärän vuoksi. Arvioitua suurempana toteutuivat sen sijaan mm EU-hankkeista saadut tulot ja avustukset. Lisäksi tuloksellisuusrahaa tuloutettiin koulutuspalveluihin noin 783 000 euroa. Lopullinen toteutunut toimintatuottojen määrä oli 51,1 milj. euroa. Vuosikate toimintatuotoista (%): Koulutuspalvelujen tulosalueen tavoitteena oli 0,1 % vuosikate toimintatuotoista ja se ylitettiin saavuttamalla 3,2 % vuosikate toimintatuotoista. Vuosikatetavoitteen ylittyminen johtuu toiminnan tehostamisesta, jota on tehty kaikilla toiminnan alueilla. Kuluja onnistuttiin pienentämään etenkin palvelujen ostojen sekä aine- ja tarvikehankintojen osalta. Henkilöstökulut toteutuivat tarkasti arvioidun mukaisina. Investoinnit (M€): Talousarvion tavoitteena oli 1,2 milj. euron investoinnit, mutta koulutuspalveluissa toteutui investointeja kuitenkin vain 0,8 milj. euron edestä. Investointien euromäärään jääminen talousarviota pienemmäksi johtuu siitä, että erilaisia konehankintoja (mm. metsäkone, puutavara-auto, linja-auto) hankittiin yhteensä 90 969 euroa halvemmalla kuin talousarviossa oli arvioitu. Konehankinnoista toteuttamatta jäi ainoastaan CNC-sorvi, joka oli alun perin jo vuoden 2014 talousarviossa, mutta se on edelleen kilpailutuksesta johtuvassa oikeuskäsittelyssä, eikä hankintaa päästy toteuttamaan vuoden 2015 aikanakaan. Sorvin hankintaa oli varattu 90 000 euroa. Tiloihin ja oppimisympäristöihin varattuja investointirahoja jäi käyttämättä 89 000 euroa, koska opiskelijamäärät ovat vähentyneet ja aikaisempina vuosina toteutetuilla investoinneilla pärjätään niin kauan kunnes päästään uusiin tiloihin. Tutkintojen määrä: Tutkintojen määrä oli koulutuspalvelujen sitova tavoite yhtymähallitukseen nähden. Tavoitteena ollutta 1 600 tutkinnon määrää ei saavutettu, vaikka läpäisy tehostui ja keskeyttämisten määrä väheni. Tavoitteesta jäi puuttumaan 40 tutkintoa. Opettajille on järjestetty mm. hankkeiden kautta koulutusta läpäisyn tehostamisesta, keskeytysten ehkäisemisestä sekä osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta. Tutkintomäärä opetussuunnitelmaperusteisesta koulutuksesta onkin lisääntynyt 2014 vuoden 1338 tutkinnosta 2015 vuonna 1560 tutkintoon, vaikka opiskelijamäärä on samanaikaisesti vähentynyt. Opiskelijapalaute: Opiskelijapalautteen tavoite oli 3,90, mutta tavoite jäi kolmen sadasosan päähän ollen 3,87. Vuosi 2015 oli suurten muutosten vuosi ja saattaa olla, että muutoksista aiheutunut epävarmuus on heijastunut myös opetukseen. Vetovoimaisuus: Vetovoimaisuus lasketaan yhteishausta ja koulutuspalvelujen tavoitteena oli 1,10 ensisijaista hakijaa/aloituspaikka. Saavutettu vetovoimaisuus jäi kuitenkin 1,00 38 ensisijaiseen hakijaan/aloituspaikka. Kevään yhteishaun vetovoimaisuus oli 1,02, mutta syksyn yhteishaku laski koko vuoden vetovoimaisuuden 1,00. Vetovoimaisuudessa on huomattavia koulutuskohtaisia eroja. Vetovoimaisimpia olivat turvallisuusalan, hiusalan ja pintakäsittelyalan koulutukset. Vähiten hakijoita/aloituspaikka oli kone- ja metallialan koulutuksiin sekä maatalous- ja puutarha-alan koulutuksiin. Läpäisyaste (%): Koulutuspalvelujen koulutuksissa tavoitteena oli 56 % läpäisyaste. Tavoite ylittyi läpäisyntehostamiseksi tehtyjen toimenpiteiden ansioista ja lopullinen läpäisyaste oli 62,7 %. Opettajille on järjestetty koulutusta opiskelijoiden ohjaukseen sekä osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen liittyen, jotka ovat edistäneet tutkintojen suorittamista säännönmukaisessa ajassa. Keskeyttäminen (%): Koulutuspalveluissa oli tavoitteena, että keskeyttäneiden määrä jää 6,5 % koko opiskelijamäärästä. Tavoite saavutettiin, sillä koulutuspalvelujen tuloalueen keskeyttämisprosentti tippui 5,7 %:iin. Keskeyttämisten vähentämiseksi on tehty pitkäjänteistä työtä useiden hankkeiden avulla mm. järjestämällä opettajille koulutusta opiskelijoiden ryhmäytymisestä, ohjauksesta ja muista keskeyttämistä ehkäisevistä käytännön toimista. Työllistyminen valmistumisen jälkeen (%): Tavoitteena oli 57,0 % työllistyminen valmistumisen jälkeen. Tavoitetta ei saavutettu, sillä valmistumisen jälkeen työllistyi 54,5 % opiskelijoista. Työllistyminen on vaikeutunut alueen yleisen taloudellisen taantuman vuoksi. Työolobarometri: Työolobarometrin tavoitteena oli 3,56, mutta toteutunut tulos (3,41) jäi kymmenyksen tavoitteesta. Vuosi 2015 oli suurten muutosten vuosi. Koulutuspalvelujen tulosaluetta koski organisaatiouudistuksen lisäksi valtakunnallinen opetussuunnitelmauudistus, jossa kaikkien ammatillisten perustutkintojen perusteet muuttuivat osaamisperusteisiksi. Lisäksi vuonna 2014 käytyjen yt-neuvottelujen tulokset toimeenpantiin kevään 2015 aikana. Opettajien muodollinen kelpoisuus (%): Tavoitteena oli, että 90 % opettajista täyttää kelpoisuusasetuksen mukaisen kelpoisuuden. Toteuma ylitettiin sillä 94 %:lla opettajista oli asetuksen mukainen kelpoisuus. Opettajien työelämäjaksot: Tavoitteena oli, että 50 opettajaa käy vuoden aikana työelämäjaksolla. Tavoite saavutettiin. Työelämäjaksojen pituudet ovat vaihdelleet 1 viikosta 2 kuukauteen. Tulosalueen henkilöstölle on laadittu suunnitelma, jonka mukaan he käyvät työelämäjaksolla kerran strategiakaudessa. Henkilöstön kehittämismenot (%): Tavoitteena oli, että henkilöstön kehittämismenoihin käytettäisiin 2,8 % kaikista henkilöstömenoista. Toteuma jäi 2,6 %:iin. Vuoden 2015 aikana koulutuspalveluissa on järjestetty runsaasti koulutuksia liittyen osaamisperusteisuuteen siirtymiseen, läpäisyn tehostumiseen ja keskeyttämisten ehkäisyyn. Mittarin arvoon on voinut vaikuttaa se, että osa henkilöstön kehittämismenoista on voinut jäädä kirjaamatta tai kirjattu väärin. 39 Dokumentoidut kehityskeskustelut (%): Tavoitteena oli, että henkilöstöstä 80 %:n kanssa käydään kehityskeskustelut. Toteuma oli 95,6 % eli tavoite ylitettiin. Kehityskeskustelut ovat olleet muutoksen keskellä tärkeässä asemassa. 4.2 Työelämäpalvelut Työelämäpalvelujen tulosalue järjesti oppilaitos- ja oppisopimusmuotoisesti näyttötutkintoperustaista ammatillista perus- ja lisäkoulutusta (perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja), työvoimakoulutusta, henkilöstökoulutusta sekä työelämän palvelu- ja kehittämistoimintaa. Kuva 6. Työelämäpalvelujen tulosalueen osaamisalueet 1.1.2015 alkaen. 4.2.1 Savon ammatti- ja aikuisopisto Savon ammatti- ja aikuisopistossa järjestettiin ammatillista aikuiskoulutusta seuraavilla koulutusaloilla: - Humanistinen ja kasvatusala (ammatillinen lisäkoulutus) Kulttuuriala Luonnontieteiden ala Luonnonvara- ja ympäristöala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Tekniikan ja liikenteen ala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Savon ammatti- ja aikuisopistolla on toimipisteet seuraavilla paikkakunnilla: - Iisalmi Juankoski (Muuruvesi) Kuopio Siilinjärvi (Toivala, Rissala) Varkaus 40 Työelämäpalvelujen tulosalue järjesti koulutusta toimipisteidemme lisäksi yhä enemmän myös yrityksissä ja muilla työpaikoilla. Koulutuksen järjestäminen perustui Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämiin ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämislupiin sekä tutkintotoimikuntien myöntämiin järjestämissopimuksiin. Lisäksi koulutuksen järjestämiseen vaikuttivat koulutuksemme myynti työhallinnolle, yrityksille, yhteisöille ja yksityisille henkilöille. Kuva 7. Ammatillisen aikuiskoulutuksen opiskelijamäärien toteutuminen opiskelijatyövuosina vuosina 2013–2015. Savon ammatti- ja aikuisopiston ammatillisen aikuiskoulutuksen opiskelijatyövuodet on esitetty kuvassa 7. Näyttötutkintoperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärä koulutusaloittain on esitetty taulukossa 4. 41 Taulukko 4. Koulutusalakohtaiset opiskelijamäärätavoitteet ja toteuma vuonna 2015. Näyttötutkintoperustaisen ammatillisen perustutkintokoulutuksen opiskelijamäärät ovat ylittäneet asetetut tavoitteet: toteuma 1 022 ja tavoite 944. Työvoimakoulutuksen ja tutkintoon johtavan ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijatyövuodet ovat toteutuneet toiminta- ja taloussuunnitelmassa suunniteltua pienempinä, mutta pienentyminen ei ole vaikuttanut suoritettujen tutkintojen määrään. Koulutus henkilökohtaistetaan opiskelijan työkokemuksen ja aiemman osaamisen perusteella. Samalla vähennetään tarpeetonta koulutusta, mikä osaltaan parantaa koulutuksen järjestämisen vaikuttavuutta ja tehokkuutta. Yhä useampi aikuisopiskelija suorittaa koko tutkinnon sijaan tutkinnon osan tai osia, mitkä parhaiten tukevat opiskelijan ammattitaidon kehittymistä ja työelämän vaatimuksia. Koko tutkinnon suorittaminen on oppilaitoksen ensisijaisena tavoitteena, mutta edellä mainitusta syystä joillakin opiskelijoilla tutkintojen suoritusajat voivat olla hyvinkin pitkiä. Savon ammatti- ja aikuisopisto järjestää aikuisten ammatilliseen perustutkintoon valmistavaa koulutusta valtionosuusrahoitteisena näyttötutkintoperustaisena monimuotokoulutuksena. Tällöin opiskelija voidaan laskea rahoitukseen oikeuttavaksi opiskelijaksi niin monta kertaa, kuin opinnot päätoimisesti suoritettuina kestäisivät. Ammatillisiin perustutkintoihin valmistavien koulutusten laajuus mitoitetaan henkilökohtaistamisen perusteella opintoviikkoina tai tunteina. Suoritetut opinnot (opintojen päätoimisuus) ovat valtionosuusrahoituksen pohjana. Valtionosuudella rahoitettavien ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavien koulutusten opiskelijatyövuositavoite ei täyttynyt, mutta johtuen eri alojen koulutusten erilaisista valtionosuuksista käytettävissä ollut rahoitus tuli käytetyksi. 42 4.2.2 Savon oppisopimuskeskus Savon oppisopimuskeskus järjesti oppisopimuskoulutusta työ- ja elinkeinoelämälle, yrittäjille, yrityksille ja niiden henkilöstölle Pohjois-Savon maakunnassa sekä muualla Suomessa. Oppisopimuskeskuksen opiskelijamäärävuositavoite ja toteuma vuonna 2015 on esitetty taulukossa 5. Taulukko 5. Oppisopimuskoulutuksen tavoitteet ja toteuma vuonna 2015. Savon oppisopimuskeskuksen taloudelliset, toiminnalliset ja laadulliset tavoitteet saavutettiin kokonaisuutena hyvin. Ammattitutkinto- ja erikoisammattitutkintokoulutuksen sekä eitutkintotavoitteisen lisäkoulutuksen opiskelijamäärätavoitteet ylitettiin. Oppisopimuksena järjestettävän ammatillisen perustutkintokoulutuksen osalta opiskelijamäärätavoite ei täyttynyt. Syynä tähän on oppisopimusmuotoisen ammatillisen perustutkintokoulutuksen kysynnän väheneminen toimintavuoden aikana niin Pohjois-Savossa kuin koko valtakunnassakin. Kokonaisopiskelijamäärä toteutui tavoitteeseen verrattuna 98 prosenttisesti. 4.2.3 Tuloskortti Työelämäpalvelujen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä niiden toteuma vuonna 2015 on esitetty taulukossa 6. 43 Taulukko 6. Työelämäpalvelujen tulosalueen tuloskortti. Työelämäpalvelujen tulosalueen ja koulutuspalvelujen tulosalueen yhteensä lasketut sitovuustasot yhtymähallitukseen nähden vuonna 2015 olivat: - vuosikate toimintatuotoista 1,0 % (794 509 euroa) investoinnit 1 172 100 euroa. Tulosalueiden yhteinen vuosikate oli 5,2 % toimintatuotoista, yhteensä 4 102 644 euroa. Vuosikatetavoite ylittyi työelämäpalvelujen osalta merkittävästi johtuen näyttötutkintoperusteisen perustutkintokoulutuksen opiskelijamäärien ja toimintatuottojen toteutumisesta suunniteltua suurempina, ja toisaalta henkilöstökulujen sekä aine-, tarvike- ja tavaramenojen huomattavista säästöistä. Tulosalueiden yhteinen nettoinvestointimäärä oli 753 868 euroa (TA 1 172 100). Työelämäpalvelujen tulosalueella ei toteutettu investointeja. Tulosalueiden yhteiseen nettoinvestointien euromäärään on vaikuttanut Muuruveden maatilan myynnistä tuloutetun myyntitulon osuus. Työelämäpalvelujen tulosalueella suoritettavien näyttötutkintojen sitovaksi tavoitemääräksi yhtymähallitukseen nähden oli asetettu 1 020. Näyttötutkintoja suoritettiin yhteensä 1 336, joten asetettu sitova tavoite ylitettiin reilusti. 44 Työelämäpalvelujen tulosalueelle tuloskortissa asetetut tavoitteet toteutuivat eri mittareiden osalta seuraavasti: Toimintatuotot (M€, ulk.): Toimintatuottojen tavoite oli 27,3 milj. euroa ja toteuma 28,6 milj. euroa. Toimintatuottojen suurin ylitys (850 886 euroa) suhteessa talousarvioon johtui ammatillisesta työvoimakoulutuksesta ja toiseksi suurin ylitys (634 345 euroa) johtui näyttötutkintoperusteisesta perustutkintokoulutuksesta, minkä opiskelijamäärät toteutuivat suunniteltua suurempina. Vuosikate toimintatuotoista (%): Työelämäpalvelujen tulosalueen tavoitteena oli 2,8 % vuosikate toimintatuotoista ja se ylitettiin saavuttamalla 8,6 % vuosikate toimintatuotoista. Vuosikatetavoitteen ylittyminen johtui edellä kuvatusta toimintatuottojen kasvusta ja henkilöstökulujen sekä aine-, tarvike- ja tavaramenojen huomattavista säästöistä. Opiskelijapalaute: Opiskelijapalautteen tavoite oli 3,90 ja toteuma 3,95. Opiskelijapalaute on laskettu työvoimakoulutuksen OPAL-palautejärjestelmän päättökyselystä. Aloittaneiden aikuisopiskelijoiden määrä: Tuloskorttiin asetettu aloittaneiden aikuisopiskelijoiden määrän tavoite oli 8 000 ja toteuma 7 123. Alitus johtuu pääasiassa lyhytkurssien määrän ja niille osallistuneiden määrän pienentymisestä. Läpäisyaste (%): Tavoitteena oli, että tutkintoa suorittavista aikuisopiskelijoista vähintään 56 % suorittaa tutkinnon kahden vuoden määräajassa. Toteuma oli 57 %. Keskeyttäminen (%): Tavoitteena oli alle 6,5 % keskeyttäminen ja mittarin toteuma oli 12,4 %. Keskeyttämismittarin arvon oli tarkoitus kertoa näyttötutkintoperusteisia perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja suorittavien opiskelijoiden negatiivisesta keskeyttämisestä ja mittarin arvon oli tarkoitus muodostua oppilaitoksesta eronneiden opiskelijoiden osuudesta koko opiskelijamäärästä. Mittarin toteuma 12,4 % koskee vain valtionosuusrahoituksella näyttötutkintona suoritettavia ammatillisia perustutkintoja (näitä perustutkintoja suoritettiin yhteensä 409 ja kaikkiaan näyttötutkintoja 1 339) ja mittarista puuttuvat kaikki ammatti- ja erikoisammattitutkinto-opiskelijat sekä työvoima- ja oppisopimuskoulutuksena perustutkintoa suorittavat opiskelijat. Keskeyttämisessä oli erittäin suuria eroja koulutusaloittain ja tutkinnoittain (teollisuuden osaamisalueella keskeyttäminen 31 %). Näyttötutkintona perustutkintoa opiskelleiden suuri keskeytysprosentti johtuu osin siitä, että monet opiskelijoista opiskelupaikan saatuaan ovat saaneet kielteisen päätöksen TEtoimistolta opiskeluajan päivärahasta. Oppisopimuskoulutuksessa keskeyttämisprosentti on selkeästi tavoitetta parempi. Ammatti- ja erikoisammattitutkinto-opiskelijoiden keskeyttämisistä ja keskeyttämisen syistä ei ole saatu luotettavaa ja vertailukelpoista tilastoa. Työllistyminen valmistumisen jälkeen (%): Tavoitteena on ollut 57 % työllistyminen koulutuksen jälkeen ja toteuma 64,4 %. Mittarin arvo muodostuu työvoimakoulutuksista. Työolobarometri: Henkilöstön työolobarometrin tavoitteeksi on asetettu 3,56 ja TOB-kyselyn tulos oli 3,31. Henkilöstön työolobarometrikyselyn mukaan syynä heikkoon tulokseen ovat koettu tiedonkulku ja vuorovaikutus (3,00), työn kuormittavuus (3,20), työn kehittävyys (3,29) ja esimiestyö (3,34). 45 Opettajien muodollinen kelpoisuus: Tavoite on 90 % ja toteuma 89,6 %. Opettajien työelämäjaksot: Työelämäjaksot ovat toteutuneet tavoitteen mukaisesti. Henkilöstön kehittämismenot (%): Tavoite on ollut 2,8 % ja toteuma 2,3 %. Henkilöstön kehittämiseen ei mittarin tuloksen perusteella ole panostettu tavoitteen mukaisesti ja mittarin arvoon on voinut vaikuttaa se, että osa henkilöstön kehittämismenoista on voinut jäädä kirjaamatta tai on kirjattu väärin. Dokumentoidut kehityskeskustelut: Tavoite 80 % ja toteuma 95,3 %. 4.3 Kehityspalvelut Kehityspalvelujen tulosalueen tehtävänä on ollut kuntayhtymätasoisesti ohjata ja kehittää koulutuksen järjestäjän perustehtävää tuloksellisesti. Kehityspalvelut on vienyt eteenpäin strategisten toimenpiteiden toteuttamista osaamisalueiden henkilöstön toiminnan lisäksi kuntayhtymätasoisten kehittämistiimien avulla. Kehityspalvelujen tulosalueen tehtävää on toteutettu seuraavilla osaamisalueilla: Kuva 8. Kehityspalvelujen tulosalueen osaamisalueet 1.1.2015 alkaen. Aluekehityksen osaamisalue kattoi eri tulosalueilla valmisteilla tai toteutuksessa olevien, erityisesti ulkopuolisella täydentävällä rahoituksella toteutettavien kehittämistoimintojen koordinoinnin, täydentävän rahoituksen hakemisen, kehittämiseen ja koulutustarpeiden ennakointiin liittyvän sidosryhmäyhteistyön sekä kansainvälisyystoiminnan koordinoinnin. Toimintavuonna käynnistyi työelämässä tapahtuvan oppimisen lisäämisen tavoitetta tukeva ”Työpaikalla tapahtuu” – kehittämishanke. Kehittämishanke sai merkittävän ESR-rahoituksen ja sillä tuetaan työpaikalla tapahtuvan oppimisen toimintamallin kehittämistä. Kehittämistoimet saivat hankkeen alkuvaiheessa elinkeinoelämän laajan tuen. TeknoStePS2018-kehittämishankkeella tuetaan maakunnan valmistavan teollisuuden ja sitä palvelevan liiketoiminnan osaamisen kehittymistä. Hankkeen toteuttamiseen osallistuvat myös Savonia-amk sekä Ylä-Savon ammattiopisto ja hanke palvelee koulutuksillaan laajasti maakuntamme teknologiayrityksiä. Kehittämishankkeilla tuettiin myös oman organisaation pedagogisen osaamisen ja toimintakäytäntöjen sekä alakohtaisen asiantuntemuksen kehittymistä sekä kansainvälistä liikkuvuutta ja yhteistyötä. 46 Merkittäviä hankekokonaisuuksia ovat olleet ns. TATU-kokonaisuuteen kuuluvat, opiskelijoiden läpäisyn tehostamiseen liittyvät hankkeet, yritysyhteistyön kehittämiseen liittyvät TYKE-hankkeet sekä EkoCentrian toteuttamat kestävän ruokaketjun kehittämisen hankkeet. Toimintavuonna valmisteltiin myös kahta maakunnallisesti merkittävää kehittämistointa, joista toisella lisätään maakunnan yritysten kestävän kehityksen ja kiertotalouden osaamista ja toisella tehostetaan metsä- ja puunkuljetuslogistiikan koulutusta vastaamaan alan kasvaviin osaamishaasteisiin. Kehittämishankkeitten kokonaisuus on esitetty liitteessä 1. Toimintaprosessin mukaisesti hanketoiminnan kehittämisen tiimi on käsitellyt valmisteluvaiheessa olevat kehittämishankkeet ja tukenut niiden valmistelua. Kehittämistoiminnan koordinoinnin tavoitteena on nivoa eri kehittämistoimet mahdollisimman paljon kokonaisuuksiksi, jolloin toimien vaikuttavuus olisi mahdollisimman suuri. Koulutustarpeiden ennakointia on maakunnallisesti toteutettu tiiviissä yhteistyössä PohjoisSavon liiton sekä Pohjois-Savon ELY- keskuksen kanssa. Lisäväriä työhön on tuonut maakunnassa ja lähialueilla jo toteutuksessa olevien ja suunnitteilla olevien teollisuuden suurinvestointien vaatimien osaamistarpeiden ennakointi. Valtakunnallinen, ministeriötason koordinoima koulutustarpeiden ennakointikierros ei toimintavuonna toteutunut. Kansainvälisessä toiminnassa pystyttiin tarjoamaan opiskelijoille sekä henkilöstölle mahdollisuuksia kansainvälistymiseen. Opiskelijoiden liikkuvuus oli hieman suurempaa kuin edellisenä vuonna (liite 6). Toimintavuonna valmisteltiin kansainvälisen toiminnan strategia sekä toimintasuunnitelma. Oppimisen osaamisalueen toiminnan keskeisimpinä tehtävinä on ollut varmistaa opetussuunnitelmien ajantasaisuus ja osaamisperusteisuuden sisällön avaaminen (opetussuunnitelmapolku), edistää opiskelijoiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia, olla mukana uusien oppimisympäristöjen kehittämisessä pedagogisista lähtökohdista sekä olla mukana työpaikalla tapahtuvan oppimisen menetelmien kehittämisessä. Ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmat uudistuivat osaamisperusteisiksi 1.8.2015 alkaen. Perustutkintojen valtakunnallisten perusteiden pohjalle laaditut tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat hyväksyttiin suurimmalta osin kesäkuussa 2015. Perustutkintoihin liittyvät ammattiosaamisen näyttöjen näyttösuunnitelmat hyväksyttiin ammattiosaamisen toimielimessä huhti-toukokuussa 2015. Samanaikaisesti päivitettiin näyttöperusteisen koulutuksen perustutkinnot vastaamaan osaamisperusteisuutta. Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman yhteinen osa hyväksyttiin yhtymähallituksessa syyskuussa 2015. Osaamisperusteisen opetussuunnitelmapolun kuvaamistyö käynnistettiin syyslukukauden 2015 aikana. Työ jatkuu vuonna 2016. Opetushenkilöstöä ja opiskelijoita on tiedotettu ja koulutukset aloitettu uuden opetussuunnitelman periaatteisiin ja toteuttamiseen syyslukukauden aikana. Varsinainen syvällisempi perehdyttäminen tapahtuu seuraavien lukuvuosien aikana. Osaamisperusteisuuteen muuttuminen vaatii myös muutoksia 47 opiskelijahallintajärjestelmään tehtäviin seurantakirjauksiin. Keväällä 2015 toteutettiin pilottina muutamien opintoalojen osalta kokeilu, josta saatiin kokemuksia menettelytavoista kirjaamiseen ja mahdollisiin muutostarpeisiin itse ohjelmaan. Opiskelijoiden osallistumisen edistämiseksi aloitettiin syyslukukauden 2015 nykyisten rymuotoisten yhdistysten toiminnallisen ja taloudellisen tilanteen selvitys. Selvityksen perusteella toteutetaan tarpeettomien toimintojen alasajo oikeassa järjestyksessä ja selvitetään kaikkien toimintojen yhdistäminen yhden toiminnon (Salkku) alle. Opiskelijoilla on edustus kuntayhtymän johtoryhmissä, johtotiimeissä ja toimielimissä. Opiskelijoiden osallistumisaktiivisuutta on pyritty parantamaan keskusteluin osallistumisen tärkeydestä. Opiskelijoiden OPS-osaamista on varmistettu luomalla yhtenäinen menettely opetussuunnitelman tavoitteiden ja toteutuksen informoimiseen. Marraskuussa 2015 järjestettiin SakkyFest 2015 -opiskelijatapahtuma Kuopio-hallissa. Tästä saatujen kokemusten pohjalta jatketaan vuotuisen opiskelijatapahtuman kehittämistä. Taitaja- ja SAKUstars-tapahtumia hyödynnetään opiskelijoiden osallistamisessa. Opiskelijat ovat omalta osaltaan mukana molempien tapahtumien taustajärjestelyissä tavoitteena innostaa opiskelijoita osallistumaan ko. tapahtumiin. Oppimisympäristöjen kehittämistiimi luo toiminnallisia ideoita ja näkemyksiä sekä tekee toimenpide-ehdotuksia kuntayhtymässä tehtyjen rakennusinvestointien toteutukseen tilapalvelujen tulosalueen tukena. Näkemykset ja toimenpide-ehdotukset perustuvat käyttäjänäkökulmaan. Työskentely keskittyi tavoitteen mukaiseen työskentelyyn kuntayhtymässä linjattujen rakennusinvestointien osalta Varkaudessa, Toivalassa ja osin Kuopiossa. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen kehittämistiimi toimii vahvana tukena Työpaikalla tapahtuu -hankkeen projektipäällikön toiminnassa ja tavoitteena on luoda käytänteitä strategisten linjausten mukaiselle työpaikalla tapahtuvan oppimisen toteutukselle. Kehittämistiimi oli mukana valmistelemassa Työpaikalla tapahtuu -hankkeen hakemusta erityisesti toimijanäkökulma huomioiden. Oman toiminnan kehittämisen osaamisalueella keskeiset toimenpiteet liittyivät osaamisen johtamisen, työhyvinvoinnin, työsuojelun ja oppilaitosturvallisuutta edistävien menetelmien kehittämiseen, kestävän kehityksen mukaisen toiminnan koordinointiin ja laadunhallintajärjestelmän arvioinnin mukaiseen kehittämiseen. Henkilöstön työhyvinvoinnin parantamiseen tähtäävän kolmivuotisen työhyvinvointiohjelman käynnistämistä valmisteltiin yhdessä Sitran kanssa. Ohjelma käynnistyi vuoden 2015 lopussa erilaisin teknisin valmisteluin, mutta varsinaiset henkilöstöön kohdistuvat toimenpiteet aloitetaan vuoden 2016 alussa. Ohjelma yhdistää neljän johtavan työhyvinvointipalveluja tuottavan organisaation palvelut niin, että asiakkaana kuntayhtymä saa yhdellä kertaa koko tarvittavan työhyvinvoinnin kehittämisen palvelukokonaisuuden. Ohjelma kohdistuu niin esimiestyöhön kuin henkilöstöön ja työyhteisöihin. Mittarina ohjelmassa käytetään sairauspoissaoloja ja niihin vaikuttamista ohjelman toimenpiteiden avulla. 48 Vaarojen kartoitus ja riskein arviointi tehtiin vuonna 2015 sähköisenä kyselynä koko kuntayhtymään. Tämän arvioinnin pohjalta on tehty kehittämissuunnitelmia työyksiköissä. Työtapaturmien sähköisen tutkintamallin käyttöönotto on vielä kesken. Työtapaturmien tutkintamallia kehitetään yhteistyössä OP-Pohjolan kanssa. Vuonna 2015 kuntayhtymään nimettiin turvallisuusorganisaatio, jonka jäsenet ovat päivittäneet pelastus- ja turvallisuussuunnitelmia omiin yksikköihinsä. Pelastussuunnitelmissa hyödynnetään sähköisen vaarojen kartoituksen ja riskien arvioinnin tuloksia. Osa suunnitelmista on päivitetty vuoden 2015 lopussa ja viimeiset päivitykset valmistuvat helmikuun 2016 loppuun mennessä. Kuntayhtymän turvallisuussuunnitelma on valmistunut ja se sisältää useita turvallisuuteen liittyviä ohjeita. Kuntayhtymän johtoryhmä hyväksyi turvallisuussuunnitelman 8.12.2015. Lisäksi erillisiä turvallisuusohjeita on laadittu uhkatilanteiden varalle. Turvallisuusorganisaation jäsenet ja esimiehet ovat saaneet koulutusta turvallisuusasioihin ja myös henkilöstölle on pidetty infotilaisuuksia turvallisuuteen liittyen. Kuntayhtymän kestävän kehityksen mukaista järjestelmällistä toimintaa ja kehittämistä ohjaavat kehityspalvelujen kestävän kehityksen koordinaattori sekä toimipistekohtaiset kestävän kehityksen vastaavat ja -tiimit. Kestävän kehityksen ohjelma vuosille 2015–2018 päivitettiin ja hyväksyttiin yhtymähallituksessa. Ohjelma tukee kuntayhtymän perustehtävää, edistää ympäristö- ja yhteiskuntavastuuta sekä suuntaa toimia opiskelijoiden ohjaamisessa kestäviin elämäntapoihin. Kuopiossa Presidentinkatu 3:ssa, Kolmisopessa, Pohjolankadulla sekä Sahakadulla toteutettiin itsearviointeja sekä kestävän kehityksen sertifiointiin tähtäävä ulkoinen auditointi. Mukana arvioinneissa oli 17 nuorten perustutkintoa ja yksiköille saatiin kestävän kehityksen sertifikaatit. Muuruveden ja Toivalan yksiköiden kestävän kehityksen sertifikaatit päivitettiin. Ensimmäinen aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sertifikaatti saatiin matkailu- ja ravitsemisalalle. Lisätietoja löytyy ympäristöraportti ja -tilinpäätös -liitteestä (liite 7). Kuntayhtymässä toteutettiin laaja opetusja kulttuuriministeriön laatiman arviointikriteeristön mukainen laadunhallintajärjestelmän itsearviointi keväällä 2015 ja Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen arviointiryhmä suoritti ulkoisen arvioinnin toukokuussa. Itsearviointiin, ulkoiseen arviointiin ja arvioinnin palautetilaisuuteen osallistui laaja joukko henkilöstöä, opiskelijoiden ja sidosryhmien edustajia. Arvioinnin tuloksena esille tulleille priorisoiduille kehittämiskohteille (prosessikuvauksien ja menettelyohjeiden päivittäminen, tuloskortin kehittäminen toimivaksi johtamisen välineeksi sekä pedagogisten linjauksien ajantasaisuus, osaamisperusteisuus ja henkilöstön tukeminen muutoksessa) laadittiin toteuttamissuunnitelmat. Prosessikuvausten päivittäminen käynnistettiin lähtemällä liikkeelle kahdesta keskeisestä prosessistamme: opintoihin hakeutuminen ja henkilökohtaistaminen. Prosesseja kuvataan kehityspalvelujen asiantuntijoiden johdolla ja laadun kehittämistiimi arvioi ja ohjeistaa työryhmiä ja prosessien jatkotyöstämistä. Loiste2 (Laatua oppivien itä-suomalaisten tekemänä, Opetushallitus) -hankeverkostossa vertaisarvioitiin osia verkoston koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmistä. Laadunhallintajärjestelmää kehitettiin myös yhteistyössä kuopiolaisten ammatillisen koulutuksen järjestäjien verkostossa. Opiskelijoiden ajatuksia laadunhallinnasta ja sen 49 kehittämisestä käytiin läpi opiskelijakunta Salkun sekä opiskelijatutoreiden edustajien tapaamisissa. Kuntayhtymän ”Laadunhallinta ja arviointi” -asiakirja uudistettiin ”Toiminnan arviointi ja kehittäminen” -asiakirjaksi. Kuntayhtymän www-sivuille toteutettiin laadunhallintasivut. Henkilöstön perehdytysohjelmaan (Moodle-ympäristössä) laadittiin materiaalia laadunhallinnasta. Henkilöstöä on kannustettu toimintatapoja yhdenmukaistavien ja toimintaa innovatiivisesti kehittävien aloitteiden tekemiseen ja aloitteen tekeminen on pyritty tekemään mahdollisimman helpoksi. Henkilöstö voi tuoda uudet ideat ja aloitteet esiin Intran aloitelaatikon kautta. Aloitteiden käsittelyprosessia on kehitetty niin, että aloitteentekijän kanssa keskustellaan tarkemmin aloitteesta ja sen toteutusmahdollisuuksista ennen aloitteen viemistä eteenpäin. 4.3.1 Tuloskortti Kehityspalvelujen tulosalueen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä niiden toteuma vuonna 2015 on esitetty taulukossa 7. Taulukko 7. Kehityspalvelujen tulosalueen tuloskortti. 50 Kehityspalvelujen tulosalueen sitovuustasot yhtymähallitukseen nähden vuonna 2015 olivat: - vuosikate toimintatuotoista 0,2 % (5 000 euroa) tutkintojen määrä 2 620 lisäksi kuntayhtymän tuloskortin mittareista vähintään kahden on kehityttävä positiiviseen suuntaan vuoden 2014 toteumasta. Kaikki sitovat tavoitteet saavutettiin. Kehityspalvelujen tulosalueelle tuloskortissa asetetut tavoitteet toteutuivat eri mittareiden osalta seuraavasti: Toimintatuotot (M€, ulk. ja sis.): Tavoite oli 2,6 milj. euroa ja toteuma 2,9 milj. euroa. Tavoite saavutettiin. Kehittämishankkeisiin tuloutettiin tuloksellisuusrahaa, jota ei ollut budjetissa. Myös tukia ja avustuksia on kohdistunut tulosalueelle budjetoitua enemmän. Vuosikate toimintatuotoista (%): Tavoite oli 0,2 % ja toteuma 0,3 %. Työelämäpalaute: Tavoite oli 3,60 ja toteuma 3,93. Työelämäpalautteessa mitataan työelämän näkemyksiä koulutuksen laadukkuudesta, henkilöstön asiantuntemuksesta, kuntayhtymän luotettavuudesta yhteistyökumppanina ja koulutusten vastaavuudesta työelämän tarpeisiin. Kuntayhtymän tunnettuutta on pystytty selkeästi parantamaan ja lisäämään luottamusta koulutusten laatuun ja henkilöstön asiantuntemukseen. Asiakastyytyväisyys: Tavoite oli 3,50 ja toteuma 3,28. Tavoitetta ei saavutettu. Kyselyn tulosten perusteella kehityspalvelujen tulosalueen toimintaa ei tunneta eikä sen nähdä tukevan perustehtävän toteuttamista. Tulosalueen tunnettuutta on parannettava jalkautumalla useammin toimipisteisiin ja tehokkaammalla ja selkeämmällä tiedottamisella. Työolobarometri: Tavoite oli 3,56 ja toteuma 4,05. Tavoite saavutettiin ja henkilöstön tyytyväisyys työolosuhteisiin ja työssä jaksamiseen on ollut erinomaisella tasolla. Henkilöstön kehittämismenot (%): Tavoite oli 2,8 ja toteuma 3,7. Henkilöstö on osallistunut laadun ja turvallisuuden kehittämiseen liittyviin koulutuksiin, jotka ovat olleet pääasiassa OPH:n tai hankkeiden järjestämiä ilmaisia koulutuksia. Henkilöstö on ollut aktiivinen oman osaamisen ajan tasalla pitämisessä ja kehittämisessä. Dokumentoidut kehityskeskustelut (%): Tavoite oli 80,0 % ja toteuma 100 %. Kehityspalvelujen tulosalueella oli erityisen tärkeää käydä kehityskeskustelut, koska tulosalue on uusi ja kunkin tehtäväkenttä ja henkilökohtaiset tavoitteet vaativat täsmentämistä, jotta kehityspalveluille asetetut tavoitteet saavutettaisiin. Koska kehityspalvelujen henkilöstömäärä on pieni, oli kehityskeskustelujen käyminen kaikkien kanssa ajankäytöllisesti ongelmatonta. Muiden tuloskortissa olevien mittareiden tavoitteiden saavuttamiseen kehityspalvelut on vaikuttanut tulosalueen tehtävien mukaisella toiminnalla henkilöstön ja kuntayhtymätasoisten kehittämistiimien voimin. 51 4.4 Yhteiset palvelut Yhteisten palvelujen tulosalueen tehtävänä on tuottaa palveluja, jotka mahdollistavat koulutuksen järjestäjän perustehtävän mukaisen tuloksellisen toiminnan. Yhteiset palvelut muodostuvat seuraavista kuudesta osaamisalueesta: Kuva 9. Yhteisten palvelujen tulosalueen osaamisalueet 1.1.2015 alkaen. Yhteisten palvelujen eri osaamisalueet ovat tukeneet kuntayhtymän perustehtävässä onnistumista ja strategian toteutumista mm. seuraavilla toimenpiteillä: Henkilöstöpalvelujen toiminnan painopistealueita vuonna 2015 olivat rekrytointiprosessin kehittäminen, verkkopalkkapalvelun käyttöönotto ja Kela-yhteistyön sähköistäminen. Kuntayhtymän yt-neuvottelujen tuloksena tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanotuille ja osa-aikaistetuille henkilöille muun työn tarjoaminen/takaisinottovelvoitteen täyttäminen edellytti entistä vahvemmin rekrytointiprosessin osittaista keskittämistä henkilöstöpalveluihin. Verkkopalkkapalvelun käyttöönoton jälkeen sähköiset palkkalaskelmat ohjautuvat viranhaltijan/työntekijän omaan verkkopankkiin. Yhteistyö Kelan kanssa tehostuu verottajan ylläpitämän verkkopalvelun käyttöönoton myötä. Käyttöönoton valmistelut aloitettiin syksyllä 2015, mutta varsinainen tuotantokäyttöön siirtyminen tapahtuu vuoden 2016 puolella. Vuoden 2015 aikana myynti- ja markkinointipalvelut suunnittelivat ja toteuttivat hakukampanjat, alakohtaisia kampanjoita ja markkinointimateriaaleja sekä olivat toteuttamassa useita kuntayhtymän tapahtumia. Menestystarinoista tiedotettiin sisäisesti ja ulkoiset mediat julkaisivat useita menestystarinoitamme. Myynti- ja markkinointipalvelut olivat edesauttamassa kuntayhtymän vuoden 2015 opiskelijamäärätavoitteen saavuttamisessa. Markkinoinnin linjausta muutettiin enemmän osallistavan markkinoinnin suuntaan. Vuoden 2015 aikana aloitettiin graafisen ilmeen, ohjeistuksen ja uusien wwwsivujen uudistus sekä markkinointimateriaalien päivitys. Uuden ilmeen päivitys näkyy käytettävissä materiaaleissa, mainoksissa ja uusilla www-sivuilla. Myynti- ja markkinointipalvelujen kumppanuustoiminnan tuloskortin tavoitteeksi on asetettu 50 kumppanuussopimusta vuodessa. Vuonna 2015 tavoitteet saavutettiin solmimalla 66 uutta kumppanuussopimusta. Kumppanuusyrityksille järjestettiin vuoden aikana 3 eri tapahtumaa. 52 Opiskelija- ja toimistopalvelujen osaamisalueen palveluja ovat opiskelijoiden ja ulkoisten asiakkaiden palvelu opiskelijapalvelupisteissä ja yksiköiden toimistoissa, koulutussihteeripalvelut, puhelinvaihdepalvelut ja vahtimestaripalvelut, johdon sihteeripalvelut, kirjaamo- ja arkistopalvelut, opintohallinnon suunnittelupalvelut ja opintohallintojärjestelmien sisällöllinen kehittäminen. Osaamisalueen toimintaa määrittävät keskeisesti kuntayhtymän, Savon ammatti- ja aikuisopiston ja Varkauden lukion toimistopalvelujen tarve. Vuonna 2015 tehtiin mittavia muutoksia opintohallintojärjestelmässä. Vuoden alussa ohjelman organisaatiorakenne muutettiin vastaamaan kuntayhtymän uutta organisaatiota, keväällä ohjelmaan rakennettiin 1.8.2015 lähtien uudistuneet opetussuunnitelmat ja syksyllä opiskelijoiden suoritukset siirrettiin uusiin rakenteisiin. Kevään ja syksyn yhteishaussa kehitettiin ja kokeiltiin sähköistä opiskelupaikan vastaanottamista Wilma-järjestelmässä ja vuonna 2016 se otetaan käyttöön laajasti. Ravintolapalveluissa otettiin vuoden 2015 aikana käyttöön uusi tuotannonohjausjärjestelmä, joka suunniteltiin ja toteutettiin yhteistyössä Siilinjärven kunnan kanssa. Uuden järjestelmän avulla pystytään kehittämään ruokatuotannon suunnittelua siten, että tuottavuus paranee, kustannuksissa voidaan säästää ja asiakastyytyväisyys lisääntyy. Talouspalveluissa on perustehtävien lisäksi kehitetty controller-toimintoja ja sisäisen laskennan seuranta- ja raportointijärjestelmiä. Hankintapalvelujen toimesta on kuntayhtymälle laadittu uusi hankintastrategia ja -ohje. Tietohallinnossa suurin muutos on ollut siirtyminen käyttämään Office365-palvelua. Palvelu mahdollistaa ajasta ja paikasta riippumattoman työskentelyalustan henkilökunnalle ja opiskelijoille. Palvelu sisältää mm. sähköpostin, kalenterin, lähes rajattoman tiedon tallennus paikan, ryhmätyövälineet, turvatun sosiaalisen median elementit videokanavineen. Toinen merkittävä työ on ollut tietovarastojärjestelmän eheyttäminen ja edelleen kehittäminen. Palvelinsalin siirtäminen on alkanut vaiheittain ja loppuvaiheessa kuntayhtymän palvelimet sijaitsevat Varkaudessa ja osa toimitetaan pilvipalveluna. Tietoliikenneympäristöön on tullut ja on tulossa merkittäviä muutoksia. Palomuuri uusitaan ja tämä mahdollistaa liikenteen jakamisen hallitusti eri toiminteiden kesken. Myös runkoyhteyksien varmuutta on lisätty varustamalla ne langattomilla varayhteyksillä. Kuvatut toimet parantavat palvelua ja mahdollistavat palvelujen tuottamisen edullisemmin. 53 4.4.1 Tuloskortti Yhteisten palvelujen tulosalueen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä niiden toteuma vuonna 2015 on esitetty taulukossa 8. Taulukko 8. Yhteisten palvelujen tulosalueen tuloskortti. Yhteisten palvelujen tulosalueen sitovuustasot yhtymähallitukseen nähden vuonna 2015 olivat: - vuosikate toimintatuotoista 0,1 % (6 109 euroa) - investoinnit 240 000 euroa. Sitovien tavoitteiden toteutumista on selvitetty tuloskortin mittareiden kohdalla. Yhteisten palvelujen tulosalueelle tuloskortissa asetetut tavoitteet toteutuivat eri mittareiden osalta seuraavasti: Toimintatuotot (M€, ulk. ja sis.): Toimintatuotot olivat yhteensä 12,4 milj. euroa ja tavoitteena ollut 11,4 milj. euroa ylitettiin miljoonalla eurolla. Ylitys johtui osittain kumppanuusvastaavien sijoittamisesta yhteisten palvelujen tulosalueelle tilikaudelle 2015 siten, että niistä aiheutuneet henkilöstökulut eivät olleet yhteisten palvelujen talousarviossa. Tämän vuoksi kumppanuusvastaavien henkilöstökuluja laskutettiin sisäisesti niiltä tulosalueilta, jonne kulut oli budjetoitu. Osan toimintatuottojen talousarviota suuremmasta määrästä selittää ravintolapalvelujen ennakoitua suurempi maksullisen palvelutoiminnan myyntituotto. Lisäksi tulosalueelle myönnettiin tuloksellisuusrahoitusta myynti- ja markkinointipalvelujen sekä henkilöstöpalvelujen eri kohteisiin. Vuosikate toimintatuotoista (%): Toteuma oli 2,2 prosenttia ja se ylitti tavoitteeksi asetetun 0,1 prosentin. Syynä ylitykseen oli edellä mainittu toimintatuottojen ennakoitua suurempi määrä. Investoinnit (M€): Tulosalueen investoinnit olivat yhteensä 41 912 euroa ja tavoitteena ollut 240 000 euroa ei toteutunut, koska tietohallinnon suunnittelemaa palvelinkonesalin 54 uudistamista ei voitu toteuttaa vuoden 2015 aikana. Uusi konesali on suunniteltu sijoitettavaksi Varkauteen Osmajoentie 75 kampukselle, ja uudisrakentaminen ei ole vielä käynnistynyt. Talouspalveluihin kohdistuva investointi, jolla uusittiin taloushallinnon järjestelmiä, rahoitettiin tuloksellisuusrahalla, joten yhteisten palvelujen nettoinvestointien määrä ei toteutunut. Asiakastyytyväisyys: Asiakastyytyväisyyttä mitattiin syksyllä 2015 ja tyytyväisyysmittauksen tulos oli 3,43 jääden alle tavoitteen 3,50. Tulosta ja sen edellyttämiä parannustoimenpiteitä käsiteltiin yhteisten palvelujen johtotiimissä ja eri osaamisalueilla. Yhtä yksittäistä syytä alle tavoitteen jääneeseen tulokseen ei ollut, mutta osaamisaluekohtaisia eroja oli paljon. Uusien kumppanuussopimusten määrä: Uusien kumppanuussopimusten määrä vuonna 2015 oli 66 ja tavoitteena ollut 50 sopimusta ylitettiin kuudellatoista sopimuksella. Työolobarometri: Toteuma oli 3,61 ja tavoite 3,56 ylitettiin. Henkilöstön kehittämismenot (%): olivat 1,8 prosenttia ja tavoitetta 2,8 prosenttia ei saavutettu koska vuoden aikana ei ollut tarkoituksenmukaista järjestää tavoitteen edellyttämää määrää koulutus ym. kehittämistilaisuuksia. Dokumentoidut kehityskeskustelut (%): Dokumentoituja kehityskeskusteluja käytiin vuoden aikana 94,9 prosenttisesti ja tavoite 90,0 prosenttia ylittyi. 4.5 Tilapalvelut Tilapalvelujen tulosalueen toiminnassa keskeisiä asioita ovat - nykyisten ja uusien tilojen käyttötarve tulevaisuudessa - tilojen tehokkaan käytön turvaaminen (sisäisen vuokran tarkoituksenmukainen käyttö ja tilojen muunneltavuudesta ja uuskäyttömahdollisuudesta huolehtiminen) - periaatteet uusien tilojen hankinnassa ja ylläpitopalvelujen hankinnassa (vuokraus, kuntayhteistyö, ostopalvelut) - rakennuskannan kunnon turvaaminen (miten peruskorjaustarve arvioidaan ja mikä on kiireellisyysjärjestys ja kunnossapitotaso) - omaisuudesta huolehtimisen ja ylläpitopalvelujen tuottamisen organisointi - kiinteistöjen ylläpitopalvelujen tuotanto kuntayhtymässä. Vuonna 2015 valmistui laajapohjainen oppimisympäristöjen kuvaus, sekä tulevaisuudessa tarvittavien tilojen määrän optimointityö. Tehdyssä työssä läpikäytiin kaikki Kuopion, Varkauden, Iisalmen ja Siilinjärven toimipisteet. Optimointityössä huomioitiin kuntayhtymän strategiset toimenpiteet. Kuntayhtymässä vuoden 2015 alussa käyttöön otetun organisaatiouudistuksen kautta on vaikutettu ylläpitopalvelujen tuottamisen organisointiin. Kiinteistönpidon perusteet ja taloussuunnittelu perustuvat osaavaan toiminnan suunnitteluun. Kiinteistönpito on hyvin voimakkaasti muuttumassa entistä teknisemmäksi ja 55 asiantuntijuutta vaativaksi kokonaisuudeksi. Henkilöstön ammattitaito ja erikoisosaaminen on noussut vuosi vuodelta merkittävämpään rooliin. 4.5.1 Tuloskortti Tilapalvelujen tulosalueen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä niiden toteuma vuonna 2015 on esitetty taulukossa 9. Taulukko 9. Tilapalvelujen tulosalueen tuloskortti. Tilapalvelujen tulosalueen sitovuustasot yhtymähallitukseen nähden vuonna 2015 olivat: - vuosikate toimintatuotoista 29,5 % (3 400 001 euroa) - investoinnit 2 900 000 euroa. Sitovien tavoitteiden toteutumista on selvitetty tuloskortin mittareiden kohdalla. Tilapalvelujen tulosalueelle tuloskortissa asetetut tavoitteet toteutuivat eri mittareiden osalta seuraavasti: Toimintatuotot (M€, ulk. ja sis.): Tavoite oli 11,5 milj. euroa ja toteuma 11,4 milj. euroa. Suurin yksittäinen tulokertymä koostuu sisäisistä vuokrista, joiden osuus vuonna 2015 oli noin 11,0 milj. euroa. Ulkoisia toimintatuottoja vuonna 2015 kertyi vuokratulojen kautta noin 68 800 euroa, kuntayhtymän tuloksellisuusrahaa 135 000 euroa ja käyttökorvauksia kerättiin 77 000 euroa. Vuosikate toimintatuotoista (%): Tavoite oli 29,5 % ja toteuma 30,6 %. Ylitys koostuu toimintakulujen alittumisesta. 56 Investoinnit (M€): Vuoden 2015 investointeihin oli varattu 2,9 milj. euroa. Toteutuneita investointeja oli n. 2,7 milj. euroa. Varkauden lukion tiloihin kohdistuneet muutokset aiheuttivat muutoksia investointiohjelman sisältöön. Yhtymähallituksen päätösten pohjalta toteutettu oppimisympäristöjen kuvaus sekä tulevaisuudessa tarvittavien tilojen määrän optimointi kuntayhtymän eri toimipisteissä käynnisti investointihankkeiden suunnittelutyöt eri paikkakunnilla sijaitsevien toimipisteiden osalta. Ylläpitokustannukset (ka €/m2/kk): Tavoite oli 5,0 euroa/m2/kk ja toteuma 5,1 euroa/m2/kk. Toteuma oli lähes tavoitteen mukainen. Ylläpitokustannukset (ka €/opiskelija/v): Tavoite oli 1 055 euroa/opiskelija/v ja toteuma oli 1039 euroa/opiskelija/v. Toteuman alittumiseen vaikutti se, että toimintakulut olivat n. 0,2 milj. euroa talousarviota pienemmät. Asiakastyytyväisyys: Tavoitteeksi oli asetettu 3,50 ja toteuma oli 3,28 eli tavoitetta ei saavutettu. Toimitilamuutokset koettiin käyttäjien mielestä haasteellisiksi ja joissakin toimipisteissä niiden koettiin haittavan toimintaa liiaksi, mikä näkyi kyselyn tuloksissa. Tiedottamisen koettiin myös muutoksien osalta vaativan tehostamista. Tyhjien tilojen määrä (hum2): Vuoden 2015 alussa kuntayhtymän tyhjien tilojen määrä oli 8356 m2. Vuoden 2015 lopussa tyhjien tilojen määrä oli yhteensä 12108 m 2. Tyhjien tilojen määrän lisääntyminen selittyy lähes yksinomaan Varkauden alueelle tapahtuvista toimipisteiden välisistä toimitilamuutoksista. Varkaudessa tyhjiä toimitiloja oli 2015 lopussa 4406 m2. Muut tyhjillään olevat toimitilat koostuvat pitkälti sisäilmaongelmaisista tiloista ja rakennuksista, jotka ovat osittain jopa täysin kylmillään olevia rakennuksia. Ylläpitokustannukset (M€/v): Tavoite oli 7,72 milj. euroa ja toteuma 7,49 milj. euroa. Ylläpitokustannusten alittuminen johtui pääosin energia-, henkilöstö- ja vuokrakustannusten alhaisemmasta toteumasta. Energiankulutus, sähkö (MWh/v): Tavoite oli 8 322 MWh/v ja toteuma 7 500 MWh/v. Energiankulutuksen osalta on jo useiden vuosien ajan tehty toimenpiteitä, joiden avulla on pyritty säästämään kulutuksessa. Vuoden aikana tehtiin mm. valaistuksen osalta energian säästöön vaikuttavia toimenpiteitä. Energiankulutus, lämpö (MWh/v): Tavoite oli 20 006 MWh/v ja toteuma 18 000 MWh/v. Vuosi 2015 oli poikkeuksellisen lauha Suomen olosuhteisiin nähden. Tämä näkyi lämmönkulutuksessa jo tiukaksi asetettujen tavoitteiden alittumisena. Työolobarometri: Tavoite oli 3,56 ja toteuma 3,55 eli lähes tavoitteen mukainen. Henkilöstön kehittämismenot (%): Tavoite oli 2,8 ja toteuma 1,8. Henkilöstön kehittämiseen ei mittarin tuloksen perusteella ole panostettu tavoitteen mukaisesti ja mittarin arvoon on voinut vaikuttaa se, että osa henkilöstön kehittämismenoista on voinut jäädä kirjaamatta tai on kirjattu väärin. 57 Dokumentoidut kehityskeskustelut (%): tavoite oli 100 % ja toteuma 91,3 %. Tavoitetta ei saavutettu. Kiinteistötoiminnan osalta talousarvion laadinta tapahtuu hyvin varhaisessa vaiheessa, mikä tuo vuosittain omat vaikeutensa. Kiinteistöjen ylläpitokustannuksista noin 30 % koostuu energiakustannuksista ja niiden osalta ei ole tiedossa seuraavan vuoden hintatasoa eikä tulevan talven olosuhteita. Toinen merkittävä vaikutus talousarvion toteumaan oli sisäilmakohteiden korjaustöillä. Näiden osuus vuonna 2015 oli noin 400 000 euroa. 5 SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIEN HALLINNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Selonteossa esitetään, miten sisäinen valvonta ja siihen sisältyvä riskienhallinta koulutuskuntayhtymässä on järjestetty ja kerrotaan valvonnassa havaituista puutteista kuluneella tilikaudella. Lisäksi siinä esitetään miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää kuluvalla taloussuunnittelukaudella. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen Johtamisjärjestelmä, arvot, strategiset tavoitteet ja tuloskortti luovat perustan sisäiselle valvonnalle ja riskienhallinnalle. Kuntayhtymän strategia päivitettiin yhteistyössä kuntayhtymän omistajien ja henkilöstön kanssa. Uudistettu hallintosääntö sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet otettiin käyttöön vuoden 2015 alusta. Yhtymävaltuusto on vahvistanut sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet kokouksessa 18.11.2014 § 30 ja hallintosäännön § 31. Kuntayhtymän toiminnassa noudatetaan hallintosäännön määräyksiä ja hyvä hallintotapa liittyy olennaisesti sisäiseen valvontaan ja sen onnistumiseen. Koulutuskuntayhtymän selonteko sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta vuodelta 2015 perustuu tulos- ja toimialueiden antamiin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan selontekoihin ja raportteihin. Yhtymähallitus vastaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistamisesta ja asianmukaisesta järjestämisestä, toimeenpanon valvonnasta ja sen tuloksellisuudesta. Kuntayhtymän johtaja vastaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteuttamisesta koko kuntayhtymän tasolla. Tilivelvollisiksi määritellyt luottamushenkilöt ja viranhaltijat vastaavat kukin omilla vastuualueillaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä yhtymähallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Tilivelvolliset viranhaltijat yhtymävaltuusto on määritellyt kokouksessaan 4.6.2015 § 11. Kuntayhtymän organisaatiorakenteeseen tehtiin vuoden 2014 aikana merkittäviä muutoksia, joiden seurauksena sopeutettiin toimintoja ja suoritettiin tehtävien uudelleen järjestelyjä. Toiminta uudella organisaatiorakenteella aloitettiin 1.1.2015. 58 Sisäinen tarkastus on osa kuntayhtymän ohjaus- ja johtamisjärjestelmää, jota yhtymähallitus ja kuntayhtymän johtaja käyttävät tukena valvontatehtävässään. Sisäinen valvonta ja riskienhallinnan arviointi Kuntayhtymässä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehtävät, vastuut ja velvollisuudet on määritelty yhtymävaltuuston hyväksymässä hallintosäännössä sekä hallituksen hyväksymän johtamisen, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisohjeen linjausten mukaisesti. Ohje on päivitetty vuoden 2015 aikana ja se on hyväksytty hallituksen kokouksessa 28.1.2016 § 5. Tilivelvolliset viranhaltijat ovat arvioineet vastuualueensa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisuutta ja riittävyyttä. Tulosalueilla on valvottu toiminnan lainmukaisuutta, tavoitteiden toteutumista, ohjeiden noudattamista, omaisuuden ja sopimusten valvontaa. Tehdyssä valvonnassa on havaittu joitakin puutteita. Yhtenä valvonnan painopistealueena oli myös lukujärjestykseen merkittyjen oppituntien pitäminen. Valvontaa tähän on tehty vuoden aikana ja tuntien pitämisessä on havaittu puutteita. Oppituntien pitämisen valvontaa jatketaan myös vuoden 2016 aikana. Kuntayhtymän tulosalueille on tehty vuoden aikana neljä (4) johdon katselmusta, joiden yhteydessä arvioitiin myös tulosalueen sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa. Kuntayhtymän tulosalueiden johtajat ovat raporteissaan arvioineet vastuualueensa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisuutta ja riittävyyttä sekä ovat antaneet arvionsa oman sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan onnistumisesta. Lisäksi he ovat todenneet, että esimiehet ymmärtävät sisäisen valvonnan merkityksen ja toimivat tehdyn suunnitelman mukaisesti kohtuullisen kattavasti. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Lakisääteisiin tehtäviin liittyvien säännösten, määräysten ja päätösten noudattamiseen liittyvässä valvonnassa ei havaittu raportoitavia puutteita. Vuonna 2015 henkilökunnan rekrytointeja tehtiin Kuntarekryssä yhteensä valintapäätöksiä 41. Rekrytointeihin ei kohdistunut yhtään oikaisuvaatimusta. 38, Vuoden 2015 alussa oli vireillä 15 oikaisuvaatimusta yhteistoimintaneuvotteluiden tulokseen liittyen. Yhtymähallitus käsitteli oikaisut kokouksessaan tammikuussa 2015 ja vaatimukset eivät antaneet aihetta muuttaa päätöksiä. Lisäksi yhtymähallitukselle tehtiin kolme oikaisuvaatimusta liittyen irtisanomisiin sekä yksi osa-aikaistamiseen liittyvä oikaisuvaatimus. Yhtymähallitus käsitteli oikaisut ja päätti ettei vaatimukset antaneet aihetta muuttaa päätöksiä. Kuntayhtymällä on Itä-Suomen hallinto-oikeudessa keskeneräisenä neljä (4) hallintovalitusta, joista kolme koskee nimityksiä koulutuspäälliköksi sekä yksi viranhaltijan virkasuhteen purkamista. Lisäksi Pohjois-Savon käräjäoikeudessa on kaksi keskeneräistä riita-asiaa, koskien 59 työsopimusten purkamista. Itä-Suomen hovioikeus ratkaisi Soneran kiistan osaltamme niin että hävisimme sen. Henkilöstön osalta purettiin kaksi (2) työsuhdetta johtuen ohjeiden ja sääntöjen noudattamatta jättämisestä. Itä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) on antanut viisi (5) työsuojelutarkastuksen tarkastuskertomusta, joissa kaikissa on annettu työnantajalle toimintaohjeita asioiden kuntoon saattamiseksi. AVI:iin jätettiin hallintovalitus koskien opiskelijavalintaa sekä oikaisuvaatimus opiskelijan eronneeksi katsominen. Lisäksi on yksi hallintokantelu opintojen viivästymisestä. Valitukset on ratkaistu kuntayhtymän eduksi. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Tavoitteiden, varojen käytön ja toiminnan tuloksellisuuden toimintakertomuksessa ja talousarvion toteutumisvertailussa. arviointia esitetään Talouden ja talousarvion seuranta on tulos- ja toimialueilla systemaattista ja säännöllistä (kuukausi- ja osavuosiraportointi). Osavuosiraportointi taloudesta yhtymähallitukselle tehtiin neljä (4) kertaa sekä toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta kaksi (2) kertaa vuodessa. Tuloskortin toteutumista seurattiin säännöllisesti. Käteisvarojen valvontaa on suoritettu annettujen ohjeiden mukaisesti. Tarkastuksissa on ilmennyt huomautettavaa. Sopimustoiminta Sopimusten hallinta on pääsääntöisesti ajantasaista, asiantuntevaa ja niihin liittyvät riskit on tiedostettu. Riskejä on vastuiden määrittelyssä, sopimusehtojen noudattamisessa ja seurannassa. Sopimuksia puuttui kirjaamosta ja allekirjoituksissa on pieniä puutteita. Sopimusriskit voivat aiheuttaa toteutuessaan merkittäviä taloudellisia tappioita kuntayhtymälle. Riskienhallinnan järjestäminen Riskienhallinnan toteuttamisen yleiset periaatteet Kuntayhtymän hallintosäännön mukaan yhtymähallitus vastaa riskienhallinnan järjestämisestä ja yhteensovittamisesta sekä päättää omaisuuden ja vastuiden vakuuttamisesta. Riskienhallinnan vastuut ja päämäärät on määritelty yhtymähallituksen hyväksymässä riskienhallintapolitiikassa. Kuntayhtymän johtoryhmä toimii sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjausryhmänä. 60 Riskien tunnistaminen ja arviointi Riskienhallintapolitiikassa määritellään periaatteet riskien tunnistamiselle, arvioinnille ja hallintamenettelyille sekä raportoinnille ja seurannalle. Sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa on kehitetty. Kehittämisellä on pyritty säännöllisen ja järjestelmällisen riskienhallinnan toimintamallin luomiseen organisaation kaikille tasoille. Toimintamallia on valmisteltu vuoden 2014 ja kevään 2015 aikana ja se liitettiin riskienhallinnan ja sisäisenvalvonnan yleisohjeeseen. Vuoden 2015 päätöksentekoprosessissa kiinnitettiin huomiota vaikutusten ja riskien arviointiin merkittävien päätösten yhteydessä. Kuntayhtymässä ei ole suunnitelmallista riskienhallintaohjelmaa eikä riskienkartoitus ole säännöllistä. Riskien hallinnan tilanne on kokonaisuudessa hyvin eritasoista. Riskienhallintamenettelyt on kytketty osaksi toiminta- ja taloussuunnitelmaprosessia. Tavoitteiden toteutumista uhkaavien riskien ja niihin liittyviä uusia mahdollisuuksia tunnistettiin ja arvioitiin osana toiminta- ja taloussuunnitelman tavoitteiden asettamisprosessia (liite) sekä säännöllisesti tilikauden aikana. Tavoitteiden toteutumisen arviointi on selkeästi parantunut johtamisen välineeksi kehitetyn tuloskortin myötä. Riskienhallinnan vastuut ovat tuloalueilla selvät, mutta vastuiden toteuttamisessa on vielä puutteita. Henkilöstön työhyvinvointia ja – turvallisuutta kartoitettiin Vaarojen tunnistaminen-kyselyllä, joka toteutettiin tulosalueiden kaikilla osaamisalueilla. Esiin nousseet kehittämiskohteet suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä osaamisalueiden johdon kanssa. Kyselyn tulosten käsittelyä on kehitettävä edelleen. Tulosalueiden turvallisuuteen liittyvät peruselementit ovat pääosin kunnossa, mutta osaamisalueiden välillä on vaihtelua. Riskeihin vastaaminen Kuntayhtymän tavoitteet on saavutettu yleisellä tasolla hyvin ja toiminta on ollut tavoitteiden mukaista vuoden 2015 aikana. Merkittäviä tavoitteiden saavuttamiseen vaikuttavia riskejä ei toteutunut. Hankintaosaamiseen on kiinnitetty huomiota ja hankintoihin sisältyvät riskit on tunnistettu. Kuntayhtymän hankintastrategia on valmistunut ja hallitus on hyväksynyt sen 18.12.2015, jonka yhteydessä myös hankintaohjeet päivitettiin, jossa huomioitiin EU:n hankintadirektiivien, hankitalain ja kuntayhtymän organisaation muutokset. Hankintailmoituksia julkaistiin Hilma-sivustolla kaksi (2) yli EU-kynnysarvon ylittävää kilpailutusta ja 16 kansallista kilpailutusta. Lisäksi hankintojen kilpailutuksessa koulutuskuntayhtymä tekee yhteistyötä muiden yhteishankintayksiköiden kanssa. Yhtymähallitukselle tehtiin kaksi (2) oikaisuvaatimusta liittyen hankintoihin, joista molemmista valitettiin markkinaoikeuteen. Hankintaoikaisut käsiteltiin yhtymähallituksessa ja päätöksen mukaan hankintaoikaisua koskevat vaatimukset eivät antaneet aihetta muuttaa 61 tehtyä päätöstä. Markkinaoikeus käsitteli ja hylkäsi tehdyt valitukset, mutta toisessa tapauksessa valittaja ei tyytynyt markkinaoikeuden päätökseen vaan valitti edelleen markkinaoikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkeimmassa hallintooikeudessa asia on edelleen kesken. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja sen hoidon valvonnan osalta ei ollut huomautettavaa. Pelastussuunnitelmien päivitys on edennyt kuntayhtymän aikataulujen mukaisesti. Turvallisuusmääräysten noudattamiseen on panostettu sisäisen valvonnan painopisteen mukaisesti, mutta etenkin opiskelijoiden suojainten käyttämättömyyteen joudutaan puuttumaan toistuvasti. Käyttöomaisuusluetteloiden tarkistamisessa ja käytöstä poistetun tavaran myynnissä on tehostamisen paikka. Käytöstä poistettu omaisuus on saatava pois varastoista, koska se aiheuttaa mm. turhaa paloriskiä. Mahdollisuuksia on toimintavuoden aikana pystytty hyödyntämään; mm. myymällä kuntayhtymän kiinteistöjä sekä alueen työ- ja elinkeinoelämän kanssa solmittujen kumppanuussopimusten kautta. Kuntayhtymän omistamissa kiinteistöissä on edelleen kiinteistöjen kuntoon ja sisäilmaan liittyviä taloudellisia ja terveydellisiä riskejä. Nämä vaikuttavat sekä opiskelijoiden ja henkilöstön terveyteen, turvallisuuteen, hyvinvointiin, motivaatioon ja työssä jaksamiseen. Sisäilmaongelmien hallintaa kehitetään kuntayhtymässä jatkuvasti. Kuntayhtymässä nähdään yhtenä merkittävänä toiminnallisena riskinä henkilöstön ikääntyminen ja sen mahdolliset terveydelliset ja taloudelliset vaikutukset. Myös henkilöstön osaaminen, rekrytointi ja kuntayhtymän houkuttelevuus työnantajana sisältävät sekä mahdollisuuksia että uhkia. Osaavan henkilöstön saatavuus ja pysyminen tilanteessa, jossa opiskelijamäärät pienissä yksiköissä vähenevät. Riskinä nähdään myös osaamisen keskittyminen vain harvoille, eikä varahenkilöjärjestelmää nykyisessä tilanteessa pystytä pitämään yllä. Henkilöstön tapaturmien määrä ja niihin liittyvät poissaolot ovat vähentyneet vuoden 2015 aikana. Toiminnassa on kiinnitetty huomiota työturvallisuuteen liittyviin riskeihin tapaturmien vähentämiseksi. OKM:n suunnittelemat leikkaustoimenpiteet ammatilliseen ja lukiokoulutukseen rahoitukseen vaikuttavat kuntayhtymän tulevaan toimintaan ja talouteen sekä henkilöstön asemaan tulevaisuudessa. Henkilöstön työhyvinvointiin on kiinnitettävä jatkuvasti huomiota; osaajista on pidettävä kiinni, myös silloin kun talous on tiukalla. Tuloksellisen toiminnan edellytys on jatkossakin onnistuminen perustehtävän toteuttamisessa. Kuntayhtymän eri tulos- ja toimialueilta saatujen selontekojen perusteella merkittävimmät uhat nähdään edelleen valtion talouden epävarmuudessa. Lisäksi yhtenä riskinä on nähty nykyinen koulutus- ja työelämäpalvelujen työnjako muutamilla koulutusaloilla. Muutoksen valmisteluun, sitouttamiseen ja jalkauttamiseen on keskityttävä huolellisesti. Muutosta on hyvä arvioida ja seurata myös jatkossa. 62 Lisäksi oppimisympäristöjen investointitarpeiden selkeä lisääntyminen vaikuttaa kuntayhtymän perustehtävän hoitamiseen. Tulevat investointitarpeet on arvioitu yli 70 miljoonaksi euroksi. Omaisuuden hallinnassa, hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvossa on tapahtunut jonkin verran menetyksiä. Kiinteistöjen arvonalennuksia on kirjattu opiskelijatyönä rakennettujen pientalojen osalta. Lisäksi oppilaitosrakennuksiin kohdennettiin lisäpoistoja. Kuntayhtymä ei ole joutunut vuonna 2015 korvausvastuuseen tai muuhun oikeudelliseen vastuuseen. Kuntayhtymän vakuutukset on tarkastettu tilikauden aikana ja ne ovat asianmukaiset. Sisäinen tarkastus Tehtäviin 2015 kuului avustaa ylintä johtoa tarkastamalla ja arvioimalla tulos-, toimi- ja vastuualueiden sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimivuutta kuntayhtymän johtajalta saamien toimeksiantojen perusteella. Lisäksi tehtäviin sisältyy tarkastuslautakunnan ja ulkoisen tarkastuksen avustaminen. Sisäisen tarkastajan työ painottui sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittämiseen, ohjeistuksen valmisteluun ja konsultointiin. Sisäisen tarkastuksen kassantarkastusten yhteydessä kävi myös ilmi, että kassaeroja on jonkin verran, yhdestä kassasta löytyi kassalaatikon alta pieni summa rahaa. Näihin puututtiin heti ja painotettiin käteisenrahan käsittelyn huolellisuutta. Kassanhoitoon liittyvät ohjeet päivitettiin syksyn 2015 aikana ja ne otettiin käyttöön 1.10.2015. HOJKSien tarkastuksessa tavoitteena on varmistaa, että opetuslainsäädännön mukaan jokaiselle erityisopetukseen kuuluvalle tai siirretylle opiskelijalle on laadittu henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), jossa on pohdittu opiskelijan erityisopetuksen tarvetta ja toteutusmuotoja ja että se on laadittu yhdessä koulutuksen järjestäjän edustajien, opiskelijahuollon asiantuntijoiden, opiskelijan ja tarvittaessa tämän huoltajien kanssa. Lisäksi varmistettiin onko hallinnollinen erityisopetuspäätös tehty ja onko suunnitelmaan kirjattu opiskelijan tarvitsemat resurssit, yhteistyötahot ja vastuualueet eri tahojen kanssa sekä kehityksen ja kasvun seuranta. Lisäksi varmistettiin tehdyt toimenpiteet. Tämä tarkastus jatkuu vuoden 2016 aikana. HOJKSit tuovat kuntayhtymään lisärahoitusta opiskelijalle ja oppilaitokselle lisäresursseja opetuksen järjestämiseen. Lisäksi otantana tarkastettiin viranhaltijapäätöksiä jolloin tavoitteena oli varmistaa, että ottooikeuden piiriin kuuluvat päätökset ilmoitetaan toimielimelle lainsäädännön ja kuntayhtymän sääntöjen ja ohjeiden mukaisesti. Otto-oikeudesta on yhtymävaltuuston päätös vuodelta 2010 ja se on päivitettävä nykyisen hallintosäännön mukaiseksi. Johtopäätökset Sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat kokonaisuutena kehittyneet tilikaudella 2015. Toiminnanohjausjärjestelmän kehitystyö ja osallistuminen opetus- ja kulttuuriministeriön itsearviointeihin ovat auttaneet valvonnan kehittymistä. 63 Sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan kehittämistarpeet Suunnittelukaudella sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa kehitetään kiinnittämällä huomiota ohjeistuksen toimeenpanoon sekä riskienhallinnan toimenpideohjelmien laatimiseen ja toteuttamiseen tulosalueilla, niin että kokonaisvaltainen riskienhallinta on vakiintunut käytäntö. Sisäisen valvonnan systemaattisuutta, yhtenäistämistä ja järjestelmällistä dokumentointia on edelleen kehitettävä tehdyn sisäisen valvonnan osalta. Toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuosille 2016 - 2018 on kirjattu mahdolliset tavoitteiden toteutumista uhkaavat riskit talouden, asiakkaiden, prosessien ja henkilöstön näkökulmista. Riskienhallinta kytketään toiminnan suunnitteluun, päätöksentekoon sekä seurantaan ja arviointiin. Hyvän hallintavan ja sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan koulutusta järjestetään tilivelvollisille ja esimiehille osana johtamistyötä ja perehdytystä. 64 6 TILINPÄÄTÖS 6.1 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Kuntayhtymän vuoden 2015 tilinpäätöksen mukaan käyttötalouden toimintatuottoja kertyi vuonna 2015 yhteensä 98,5 milj. euroa ja toimintakuluja 90,3 milj. euroa. Ulkoisia toimintatuottoja kertyi 82,6 milj. euroa ja ulkoisia toimintakuluja oli 74,3 milj. euroa. Toimintakatteeksi muodostui 8,3 milj. euroa, joka oli 3,7 milj. euroa talousarviota parempi. Kuva 10. Kuntayhtymän toimintatuottojen jakautuminen tulolähteittäin vuonna 2015. Rahoitustuottojen ja -kulujen nettomeno oli 417 565 euroa, joka oli 23 548 euroa budjetoitua suurempi. Rahoitustuottojen ja -kulujen jälkeen vuosikatteeksi muodostui 7,871 milj. euroa, ja se ylitti talousarvion 3,665 milj. eurolla. Poistoja tilikaudella oli 4,463 milj. euroa, talousarviossa oli varauduttu 3,764 milj. euron poistoihin. Poistoihin kohdistuu lisäpoistoina Iisalmessa Asevelikatu 24 kiinteistön käytöstä poistettujen tilojen alaskirjausta, 744 749,45 euroa, sekä Toivalassa Haapamäentie 1:ssä sijaitsevien asuntolarakennusten purkamisista johtuvia alaskirjauksia 25 842,95 euroa. Tuloslaskelmaan sisältyy tasearvojen kirjaamisia lisäpoistoina yhteensä 774 809,17 euroa. 65 Tilikauden tulokseksi muodostui 3,407 milj. euroa, joka oli 2,966 milj. euroa yli talousarvion. Omaan pääomaan sisältyvää stipendirahastoa käytettiin 6 560 euroa, summa näkyy rahastojen vähennyksenä tuloslaskelmassa. Varkauden Osmajoentie 75, lukion rakennusinvestointikohteen valmistumisen yhteydessä purettiin aikoinaan tehtyä investointivarausta 1,2 milj. euroa. Purettu varaus vastaavasti näkyy tilinpäätöksessä poistoeron lisäyksenä. Vuoden 2015 tilikauden tuloksesta on tuloslaskelmassa esitetty tehtävän investointivarausta 700 000 euroa. Näiden muutosten jälkeen kuntayhtymän tilikauden tulos osoittaa 2 852 471,55 euron ylijäämää. Ns. tuloksenjärjestelyerinä rahaston, varausten ja poistoeron purkamiset lisäävät tilikauden ylijäämää, vastaavasti varauksien ja poistoeron lisäykset pienentävät tilikauden ylijäämää. Investointihankkeita toteutettiin tilivuoden aikana 3,703 milj. eurolla. Rakentamiseen käytettiin 2,764 milj. euroa ja kone- ja laiteinvestointeihin 0,938 milj. euroa. Rahoitusosuuksia saatiin 58 046 euroa, kaluston ja kiinteistön myyntituloja saatiin 0,186 milj. euroa. Nettoinvestoinnit olivat 3,458 milj. euroa. Talousarviossa oli varauduttu 4,312 milj. euron nettoinvestointeihin. Vuoden 2015 aikana kuntayhtymän pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin 1 190 356 eurolla. Tilikauden aikana uutta lainaa ei nostettu. Lainaa kuntayhtymällä 31.12.2015 oli 8,9 milj. euroa. 6.2 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Tuloslaskelmassa selvitetään tilikaudelle kuuluvien tulojen riittävyyttä tilikaudelle kuuluviin menoihin. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan toiminta- ja vuosikatteen sekä tilikauden tuloksen avulla. Toimintakate eli toimintatuottojen ja -kulujen erotus osoittaa varsinaisen toiminnan taloudellisen tuloksen ennen rahoituseriä ja poistoja. Kun toimintakatteesta vähennetään rahoitustuottojen ja -kulujen erotus saadaan vuosikate. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Mikäli vuosikate on siitä vähennettävien käyttöomaisuuden poistojen suuruinen, tulorahoitus on riittävä. Tuloslaskelman tunnusluvut vuodelta 2015 Toimintatuotot % -osuus toimintakuluista (111,1 %) Tunnusluku osoittaa, paljonko toiminnan kuluista saadaan katetuksi myynti- ja maksutuotoilla sekä muilla toiminnan tuotoilla. Tunnuslukumme osoittaa, että kuntayhtymässä toimintatuotot ovat suuremmat kuin toimintakulut. Toimintatuotot kattavat syntyneet toimintakulut. Edellisenä vuonna tunnusluku oli 110,7 %. Saadaan kaavasta: 100*Toimintatuotot/(Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön) 66 Vuosikate % -osuus poistoista (176,3 %) Kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan kuntayhtymän tulorahoituksen olevan riittävä. Oletusta voidaan kuitenkin pitää pätevänä vain, mikäli poistot vastaavat keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Investoinneista on tällöin vähennetty saadut rahoitusosuudet ja valtionosuudet. Tulorahoitus on ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot ja alijäämäinen kun vuosikate alittaa poistot. Mikäli vuosikate on alijäämäinen, tulorahoitus on heikko. Kuntayhtymässä tilikauden aikainen tulorahoitus oli riittävä, se riitti kattamaan syntyneet poistot sekä investoinnit. Vuosikate oli 7,871 milj. euroa, kun taas poistot olivat 4,463 milj. euroa ja nettoinvestoinnit 3,458 milj. euroa, jolloin vuosikate oli lähes yhtä suuri kuin nettoinvestoinnit ja poistot yhteensä. Tunnusluku oli edellisenä vuonna 179,2 %, vuosikate on pienentynyt edellisestä vuodesta 0,385 milj. euroa. Vuosikatteen/tulorahoituksen riittävyydestä korvausinvestointeihin ja lainan lyhennyksiin voidaan tehdä johtopäätöksiä kuntayhtymän talouden tilasta seuraavasti: Ylijäämäinen tai vahvistuva talous Vuosikate riittää: - pitkäaikaisten lainojen lyhennyksiin - korvausinvestointeihin Tasapainossa oleva talous Vuosikate= - suunnitelmapoistot - korvausinvestoinnit Heikkenevä talous - vuosikate positiivinen - tilikauden tulos negatiivinen Tämän asteikon mukaan taloutemme on nyt vuoden 2015 tilinpäätöksessä kohdan yksi mukainen. Saadaan kaavasta: 100*Vuosikate/Poistot ja arvonalentumiset 6.3 Tase ja sen tunnusluvut Kuntayhtymän taloudellista asemaa ja rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Taseessa varat esitetään siten, että edetään vaikeimmin rahaksi muutettavissa olevista käyttöomaisuuseristä (pysyvistä vastaavista) jo likvideinä oleviin varoihin. Vastaavasti taseen vastattavaa puoli esitetään edeten sidotuimmista oman pääoman eristä ensin maksettaviin lyhytaikaisen vieraan pääoman eriin. 67 Taseen tunnusluvut vuodelta 2015 Taseesta laskettavat tunnusluvut rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta. kuvaavat kuntayhtymän omavaraisuutta, Omavaraisuusaste, % (74,2 %) Omavaraisuusaste mittaa kuntayhtymän vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Kuntayhtymän vakavaraisuus on edelleen vahvistunut tilivuoden aikana. Tunnusluku edellisenä vuonna oli 71,6 %. Saadaan kaavasta: 100*(Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma – Saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus, % (23,7 %) Tunnusluku kertoo, kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Suhteellinen velkaantuneisuus on koko kuntasektorilla keskimäärin noin 30 %. Tunnusluku kuntayhtymässämme jää alle tuon keskimääräisen tason. Tunnusluku on pysynyt lähes yhtä suurena edelliseen vuoteen verrattuna, jolloin se oli 23,8 %. Saadaan kaavasta: 100*(Vieras pääoma – Saadut ennakot) / Käyttötulot Kertynyt ylijäämä 31.12 (21,3 milj. euroa) Muodostuu edellisten tilikausien ylijäämästä ja tilikauden ylijäämästä. Kuntayhtymässä kertynyttä ylijäämää on 21,335 milj. euroa. Luku osoittaa, paljonko kuntayhtymällä on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liikkumavarana. Lainakanta 31.12. (8,9 milj. euroa) Lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainakantaan lasketaan tällöin koko vieraspääoma vähennettynä saaduilla ennakoilla sekä osto-, siirto- ja muilla veloilla. Kuntayhtymän lainakanta näin laskettuna on 10,104 milj. euroa. Uutta lainaa kuntayhtymä ei ottanut vuoden 2015 aikana. Saadaan kaavasta: Vieras pääoma – (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) 68 6.4 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoituslaskelma on rahoitussuunnittelun väline ja siis keskeinen osa talousarviota ja tilinpäätöstä. Rahoituslaskelmassa on lähtökohtana tulorahoitus eli vuosikate tuloslaskelmasta. Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen tulorahoituksen ja investointien nettomäärä ja rahoitustoiminnan, oman pääoman ja maksuvalmiuden muutosten nettomäärä. Näiden kahden nettomäärän erotus tai summa osoittaa kuntayhtymän rahavarojen muutoksen tilikaudella. Laskelman lopussa on vuoden kassatilanteen (rahavarojen) muutos. Rahoituslaskelman tunnusluvut vuodelta 2014 Investoinnit Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä oli 17,689 milj. euroa vuosilta 2011–2015. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä oli 18,668 milj. euroa vuosilta 2010–2014. Rahoituslaskelman välitulos Toiminnan ja investointien rahavirta on tunnusluku, jonka positiivinen (ylijäämäinen) määrä ilmaisee sen, kuinka paljon rahavirrasta jää lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen ja negatiivinen (alijäämäinen) määrä ilmaisee sen, että menoja joudutaan kattamaan joko olemassa olevia kassavaroja vähentämällä taikka ottamalla lisää lainaa. Toiminnan ja investointien rahavirta -välituloksen tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymän avulla voidaan seurata investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä. Omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna on positiivinen, kuntayhtymässä kertymä tilinpäätöksessä 2015 oli 4,753 milj. euroa positiivinen. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Kuntayhtymässä toiminnan ja investointien rahavirran kertymä tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden ajalta on positiivinen, 17,7 milj. euroa. Investointien tulorahoitus, % (227,6 %) Tunnusluku kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenosta (=rahoituslaskelman investointimenot, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet) on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli pysyvien vastaavien hyödykkeiden (käyttöomaisuuden) myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä. Edellisenä vuonna tunnusluku oli 728,7 %. Vuonna 2015 kuntayhtymässä oli nettoinvestoinnit saatu katettua kassavaroilla, vuosikate oli 7,9 milj. euroa ja nettoinvestoinnit olivat 3,5 milj. euroa. Saadaan kaavasta: 100*Vuosikate / Investointien omahankintameno 69 Lainanhoito Lainanhoitokate (5,5) Lainanhoitokate kertoo tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan omaisuutta tai vähentämään rahavaroja. Kuntayhtymän lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 1-2 ja heikko, kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. Kuntayhtymässä tunnusluku vuoden 2015 tilinpäätöksen mukaan on 5,5. Edellisenä vuonna tunnusluvun arvo oli 5,6. Saadaan kaavasta: (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Maksuvalmius Maksuvalmiutta kuvaavat tunnusluvut Rahavarat 31.12. Kuntayhtymän rahavarat olivat tilinpäätöksessä 23,6 milj. euroa. Kassasta maksut/vuosi Kuntayhtymän kassasta maksut vuoden 2015 aikana olivat 79,6 milj. euroa. Kassan riittävyys, pv (108) Kuntayhtymän maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, kuinka monen päivän kassasta maksut voidaan kattaa rahavaroilla. Rahavaroihin lasketaan rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. Tunnusluku saadaan, kun rahavarat kerrotaan vuoden päivillä (365) ja saatu tulo jaetaan menneen vuoden kassasta maksuilla. Kuntayhtymän kassa-/likviditeettitilanne on edelleen parantunut, edellisenä vuonna se oli 80 pv. Kassan riittävyys saadaan kaavasta: 365 pv x Rahavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella Kuntayhtymän tilivuoden 2015 taloudellinen toteutuminen ja talouden tunnusluvut käyvät tarkemmin ilmi toimintakertomuksen tilinpäätöslaskelmista. 70 6.5 Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Vuoden 2015 tilinpäätöksen mukaan kuntayhtymän ulkoiset toimintatuotot olivat 82 607 519,46 euroa ja toimintakulut 74 319 185,99 euroa. Vuosikate nettorahoituskulujen jälkeen oli 7 870 768,76 euroa. Tilikauden tulos poistojen jälkeen oli ylijäämäinen 3 407 354,79 euroa. Tilikauden tuloksesta esitetään tehtäväksi investointivarausta 700 000,00 euroa, joka kohdennetaan opetustoiminnassa käytettävän raskaan kaluston hankkimiseen vuosien 2016– 2018 aikana. Vuoden 2012 tilinpäätöksen yhteydessä vuosille 2013–2015 hyväksyttyä 3 000 000 euron investointivarausta esitetään jatkettavaksi vuosille 2016–2018. Investointivaraus on tarkoitettu käytettäväksi Siilinjärven Toivalan Haapamäentie 1 päärakennuksen rakentamiseen. Vuoden 2013 tilinpäätöksessä tehtyä 2 000 000 euron investointivarausta on käytetty 1 200 000 euroa Varkauden lukion rakennusinvestointikohteeseen. Investointivarauksen purku näkyy tilinpäätöksessä poistoeron lisäyksenä. Poistoeroa tuloutetaan tilinpäätöksessä 138 556,76 euroa. Poistoeron tuloutukset kohdistuvat poistojen määrän suhteessa koulutusaloille tehtyihin tilojen peruskorjaus- ja rakennusten laajennusinvestointeihin. Poistoeroon, varauksiin sekä rahastoon kohdistuneiden muutoskirjausten jälkeen tilikauden ylijäämäksi jää 2 852 471,55 euroa. Tilikauden ylijäämä, 2 852 471,55 euroa, jätetään tulostilille, josta se siirretään edellisten tilikausien ylijäämätilille lisäämään omaa pääomaa. 6.6 Sitovuustaso Sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet on esitetty kuntayhtymän ja tulosalueiden tuloskorttien yhteydessä. Vuosikate ja nettoinvestoinnit ovat sitovia valtuustoon nähden kuntayhtymätasolla ja hallitukseen nähden tulosaluetasolla. Vuodelle 2015 asetetut sitovuustasot vuosikatteen ja investointien osalta koulutuspalvelujen tulosalueella ja työelämäpalvelujen tulosalueella ovat yhteiset. Yhtymähallitus päätti hankekohtaisesti yli 100 000 euron nettoinvestoinneista. Talousarviovuoden 2015 aikana toteutetut investoinnit, mikäli ne jatkuvat vuosille 2016 ja 2017, hyväksyi hallitus. Yhtymähallituksella oli oikeus tilivuoden aikana ottaa lyhytaikaista lainaa 2,0 milj. euroon saakka kuntayhtymän maksuvalmiuden turvaamiseksi. 71 6.7 Käyttötalousosa Savon koulutuskuntayhtymä Käyttötalousosa perustuu tuloslaskelmakaavaan. Tilinpäätöksessä kuntayhtymän käyttötalousosa muodostuu viiden eri tulosalueen käyttötalousosasta, jotka noudattavat talousarviota ja taloussuunnitelmaa. Tulosalueet ovat: Koulutuspalvelut Työelämäpalvelut Kehityspalvelut Yhteiset palvelut Tilapalvelut (muu taseyksikkö) Savon koulutuskuntayhtymän tilikauden tulos oli 3,407 milj. euroa ja verrattuna talousarvioon tulos oli 3,0 milj. euroa yli talousarvion. Toteutuneet toimintatuotot olivat 108,331 milj. euroa, jotka sisälsivät vyörytyseriä 9,8 milj. euroa. Toimintatuotot olivat 1,6 milj. euroa talousarviota suuremmat. Vastaavasti toimintakulut olivat 100,043 milj. euroa, josta vyörytyserien osuus oli 9,8 milj. euroa. Toimintakulut olivat 2,0 milj. euroa talousarviota pienemmät. Toimintakate kuntayhtymätasolla oli näin ollen 8,3 milj. euroa positiivinen. Rahoitustuottojen ja -kulujen nettosumma oli -0,418 milj. euroa, joka oli lähes talousarvion mukainen. Vuosikate oli 7,871 milj. euroa, joka oli 3,7 milj. euroa arviota parempi. Vuonna 2015 valtionosuustuloja ammatillisen peruskoulutuksen osalta saatiin n. 1,6 milj. euroa edellisvuotta vähemmän. Yksikköhintarahoitukseen sisältyvää tuloksellisuusrahaa käytettiin opetustoimintaan ja muuhun opetustoimintaan läheisesti liittyvään toimintaan, henkilöstön kehittämiseen sekä työelämäyhteyksien ja myynti- ja markkinointipalvelujen kehittämiseen. Kaikkiaan kuntayhtymä sai vuodelle 2015 tuloksellisuusrahaa 1,9 milj. euroa. Toimintakuluihin sisältyvät henkilöstökulut olivat lähes budjetin mukaiset, 0,4 milj. euroa (n. 0,8 %) arvioitua pienemmät. Toteutuneet henkilöstökulut olivat 50,5 milj. euroa, edellisen vuoden toteuma oli 54,1 milj. euroa. Henkilöstö- ym. korvauksia saatiin kaikkiaan noin 0,6 milj. euroa ja ne olivat 0,2 milj. euroa edellisvuotta suuremmat. Palvelujen ostot olivat lähes budjetoidun suuruiset, 17,9 milj. euroa, edellisen vuoden toteuma oli 18,1 milj. euroa. Vastaavasti aineet, tarvikkeet tavarat – ostot alittuivat budjetoidusta 1,3 milj. euroa (16,1 %), toteuma oli 6,7 milj. euroa, edellisen vuoden toteuma oli 8,0 milj. euroa. Vuokrakulut alittuivat arvioidusta 0,4 milj. euroa (2,5 %), vuokrakuluja oli 14,3 milj. euroa. Edelliseen vuoteen verrattuna vuokrakulut olivat laskeneet 1,2 milj. euroa (7,7 %). Suurimmat alitukset kohdistuivat huoneistojen vuokriin, 0,8 milj. euroa sekä vaatteistojen vuokriin, 0,2 milj. euroa. Muut toimintakulut olivat 1,0 milj. euroa ja ne olivat lähes arvioidun mukaiset. Kuntayhtymän sitovuustasona oli vuosikate + 4 205 620 euroa. Vuosikatteen toteuma oli + 7 870 769 euroa. 72 6.8 Koulutuspalvelut Koulutuspalvelujen tulosalueen tulos tilikaudelta 2015 oli 0,819 milj. euroa, joka oli 1,763 milj. euroa parempi kuin talousarviossa. Tilikauden tulos oli ennakoitu 0,944 milj. euroa negatiiviseksi. Toteutuneet toimintatuotot tulosalueella olivat 51,2 milj. euroa oli. Kokonaisuudessaan toimintatuottoja toteutui 0,7 milj. euroa budjetoitua vähemmän. Tilinpäätöksessä on huomioitu opiskelijatyönä tehtyjen keskeneräisten ja jo myytyjen kohteiden kertaluonteisia alaskirjauksia yhteensä 0,6 milj. euroa. Alakirjaukset sisältyvät muihin toimintatuottoihin. Mm. ammatillisen koulutuksen yksikköhintarahoitustulot jäivät 1,5 milj. euroa budjetoidusta. Tuloksellisuusrahaa oli tuloutettu 1,1 milj. euroa, jota ei oltu budjetoitu. Lukiokoulutuksen saama rahoitus toteutui arvioidun mukaisena, toteuma oli 1,6 milj. euroa. Myyntituotto -tilille (esim. hotelli ja ravintolatoiminta, opetukseen liittyvä työtoiminta) oli budjetoitu 1,0 milj. euroa vähemmän, toteutuma oli 2,9 milj. euroa. Myös tukia ja avustuksia oli budjetoitu 0,4 milj. euroa vähemmän, toteuma oli 0,6 milj. euroa. Toteutuneet toimintakulut olivat 49,6 milj. euroa, toimintakulut alittivat budjetin 2,4 milj. euroa. Henkilöstökulut olivat 26,5 milj. euroa, ja ne olivat lähes budjetin mukaiset, 0,1 milj. euroa arvioitua pienemmät. Palvelujen ostot alittuivat budjetoidusta 1,5 milj. euroa, toteuma oli 5,4 milj. euroa (suurimmat alitukset kohdistuivat seuraaviin palveluihin: ICT -palvelut, koulutuspalvelujen ostot opiskelijoille, opisk. työssäoppimisen ruokailu, opiskelijoiden ravitsemis- ja majoituskustannukset, rakennusten kunnossapito, monistus ja kopiointi). Aineet, tarvikkeet ja tavarat -hankinnat olivat 0,5 milj. euroa arvioitua pienemmät, suurimmat alitukset olivat kaluston ja rakennusmateriaalin ostoissa. Vuokrakulut olivat 0,2 milj. euroa budjetoitua pienemmät, mm. sisäisien vuokrien toteuma oli 0,4 milj. euroa pienempi kuin oli arvioitu, 11,0 milj. euroa. Koulutuspalveluihin kohdistuneet yhteisten palvelujen ja kehityspalvelujen kustannukset olivat budjetin mukaiset, toteutuneita kustannuksia oli 6,5 milj. euroa. Poistoja tulosalueelle kohdistui tilikaudella 1,1 milj. euroa, joka oli 100 000 euroa arvioitua pienempi. Koulutuspalvelujen talousarvion mukainen vuosikate oli + 26 026 euroa. Vuosikatteen toteuma oli + 1 642 234 euroa. 6.9 Työelämäpalvelut Työelämäpalvelujen tulosalueen tulos tilikaudelta 2015 oli 2,173 milj. euroa, joka oli 1,646 milj. euroa arvioitua suurempi. Tilikauden tulos oli arvioitu 0,527 milj. euroksi. Toimintatuottojen toteuma tulosalueella oli 30,4 milj. euroa. Toimintatuottoja toteutui 1,2 milj. euroa arvioitua enemmän. Ammatillisen koulutuksen yksikköhintarahoitustuloja kertyi 0,8 milj. euroa arvioitua enemmän, näyttötutkintoperusteista rahoitusta tulosalueelle tuloutettiin 9,6 milj. euroa. Tuloksellisuuden perusteella saatua rahoitusta tuloutettiin 0,2 milj. euroa, tuloksellisuusrahaa ei ollut budjetissa. Oppisopimuskoulutukseen 73 yksikköhintarahoitusta saatiin 0,4 milj. euroa arvioitua vähemmän, toteuma oli 4,1 milj. euroa. Ammatilliseen lisäkoulutukseen saatiin rahoitusta 0,3 milj. euroa arvioitua vähemmän. Muita myyntituottoja saatiin 1,0 milj. euroa enemmän kuin oli budjetoitu, toteuma oli 10,0 milj. euroa, mm. työvoimakoulutusta myytiin 0,8 milj. euroa arvioitua enemmän, toteuma oli 6,6, milj. euroa. Myös Hitsaajien pätevöintilaitoksen tuloja oli 0,2 milj. euroa, joita ei oltu budjetoitu. Tukia ja avustuksia saatiin 0,2 milj. euroa arvioitua vähemmän, toteuma oli 1,1 milj. euroa. Toteutuneet toimintakulut olivat 28,0 milj. euroa, jotka olivat 0,5 milj. euroa budjetoitua pienemmät. Henkilöstökulut olivat 0.4 milj. euroa (2,7 %) pienemmät kuin budjetissa. Samoin aine- tarvike- ja tavaraostot toteutuivat arvioitua pienempinä, 0,2 milj. euroa, toteuma oli 1,1 milj. euroa. Palvelujen ostot ylittivät budjetin 0,2 milj. eurolla, toteuma oli 6,2 milj. euroa. Vuokrakulut olivat lähes arvioidun mukaiset, 3,3 milj. euroa, sisäisiä vuokria toteutui 2,9 milj. euroa. Työelämäpalveluihin kohdistuneet yhteisten palvelujen ja kehityspalvelujen kustannukset olivat budjetin mukaiset, toteutuneita kustannuksia oli 3,3 milj. euroa. Poistoja tulosalueelle kohdistui tilikaudella 287 850 euroa, poistoja oli 46 54 euroa arvioitua enemmän. Työelämäpalvelujen talousarvion mukainen vuosikate oli + 768 483 euroa. Vuosikatteen toteuma oli + 2 460 410 euroa. Koulutuspalvelujen ja Työelämäpalvelujen sitovuustasona vuodelle 2015 on tulosalueiden vuosikatteet yhteensä: Talousarvion mukainen vuosikate yhteensä + 794 509 euroa Vuosikatteen toteuma yhteensä oli + 4 102 644 euroa. 6.10 Kehityspalvelut Kehityspalvelujen tilikauden tulos oli 8 525 euroa, budjetoitu oli 5 000 euroa. Toimintatuottoja vuonna 2015 kertyi 2,9 milj. euroa, tuotot olivat 0,4 milj. euroa arvioitua suuremmat. Tuloksellisuusrahaa kehittämishankkeisiin on tuloutettu 0,1 milj. euroa, jota ei ollut budjetissa. Tukia ja avustuksia on tulosalueelle kohdistunut 0,3 milj. euroa budjetoitua enemmän. Vyörytyseriä on tuloutunut 1,8 milj. euroa, jotka ovat 0,1 milj. euroa alle budjetin. Toteutuneita toimintakuluja vuodelle 2015 oli 2,9 milj. euroa, kuluja oli budjettiin arvioitu 0,4 milj. euroa vähemmän. Palvelujen ostoissa on tilinpäätöksessä huomioitu kulueränä 200 000 euroa pakollista varausta, selvitys sisältyy tilinpäätöksen liitetietoihin. Toteutuneita vuokrakuluja on 0,1 milj. euroa arvioitua vähemmän. Vuokrakulut olivat 38 810 euroa. Avustuksiin on kirjattu 70 000 euroa, jota ei ollut budjetoitu. Poistoja tulosalueelle ei kohdistunut. Kehityspalvelujen sitovuustasona oli vuosikate + 5 000 euroa. Vuosikatteen toteuma oli + 8 525 euroa. 74 6.11 Yhteiset palvelut Yhteisten palvelujen tulosalueen tulos tilikaudelta 2015 oli 216 024 euroa, budjetoitu tulos oli -51 891 euroa. Toimintatuottoja tulosalueelle on kertynyt yhteensä 12,4 milj. euroa, toimintatuottoja oli arvioitu tulevan 11,4 milj. euroa. Suurin ero sisältyy myyntituottoihin, jotka ovat 0,8 milj. euroa arvioitua suuremmat. Myyntituottoihin sisältyvät ravintolapalvelujen kulujen sisäinen laskutus opiskelijaruokailujen hinnoissa. Tuloihin sisältyy myös markkinointitoiminnan kehittämisestä aiheutuneita sisäisiä laskutuksia, 0,4 milj. euroa. Tuloksellisuusrahaa yhteisten toimintojen kehittämiseen on tulosalueelle tuloutettu 0,4 milj. euroa. Edellä mainittuja tuloutuksia ei sisältynyt talousarvioon. Vyörytyserätulot ylittyivät 131 333 euroa, toteuma oli 8,0 milj. euroa, ylitys johtui mm. siitä, että työterveyspalveluihin ja markkinoinnin kehittämiseen käytettiin enemmän vyörytyserätuloja kuin mitä oli budjetoitu. Toteutuneita toimintakuluja oli 12,1 milj. euroa, kulut ylittivät talousarvion 0,7 milj. eurolla. Henkilöstökulut ylittyivät 0,2 milj. euroa, joka johtui siitä, että markkinoinnin osaamisalueella tarvittiin resursseja työelämäyhteyksien kehittämiseen. Palvelujen ostot ylittyivät budjetoidusta 0,6 milj. euroa, toteuma oli 3,0 milj. euroa. Talousarvioon verrattuna suurimmat poikkeamat olivat ICT -palveluissa, 0,2 milj. euroa ja terveyspalveluissa, jotka ylittyivät myös 0,2 milj. euroa. Palvelujen ostoihin sisältyy tilinpäätöksessä kulueränä yhteensä 134 306 euroa pakollista varausta, selvitys sisältyy tilinpäätöksen liitetietoihin. Aineet, tarvikkeet ja tavarat hankintoja toteutui 100 000 euroa arvioitua vähemmän. Poistoja tilinpäätökseen sisältyi 60 770 euroa. Yhteisten palvelujen sitovuustasona oli vuosikate + 6 109 euroa. Vuosikatteen toteuma oli + 276 794 euroa. 6.12 Tilapalvelut (muu taseyksikkö) Tilapalvelujen tulosalueen tulos tilinpäätöksessä oli 0,191 milj. euroa. Tulos oli 0,715 milj. euroa alle budjetin. Tilikauden arvioitu tulos oli 0,906 milj. euroa. Toteutuneita toimintatuottoja oli 11,4 milj. euroa, joka oli 0,2 milj. euroa talousarviota pienempi. Vuokratuottoja oli yhteensä 11,1 milj. euroa. Sisäisiä vuokria oli peritty 11,0 milj. euroa, toteuma oli 0,3 milj. euroa talousarviota pienempi. Toimintakulut alittivat budjetin 0,2 milj. eurolla. Toimintakulujen toteuma oli 7,5 milj. euroa. Henkilöstökulut, 1,2 milj. euroa, ja olivat 0,1 milj. euroa budjetoitua pienemmät. Palvelujen ostot ylittyivät arviosta 0,3 milj. euroa. Toteuma oli 1,9 milj. euroa. Suurimmat ylitykset olivat rakentamispalveluissa ja toimisto- ja asiantuntijapalveluissa. Aine-, tarvike- ja tavarahankinnoissa kulut jäivät 0,4 milj. euroa alle budjetin, toteuma oli 1,9 milj. euroa. Suurimmat säästöt olivat sähköenergia- ja lämmityskuluissa. Vuokrakulut olivat 0,1 milj. euroa budjetoitua pienemmät. 75 Rahoitustuottojen ja -kulujen nettokulu oli arvion mukainen. Nettokulujen toteuma oli 0,4 milj. euroa. Kiinteistöyksiköltä on peritty opetustoimen pääomasijoitukselle sisäistä korkoa, korko on sama, jonka kuntayhtymä maksaa jäsenkunnille. Jäsenkunnille perussopimuksen mukaan maksettava korko on 1 % peruspääomasta eli vuodelta 2015 se oli 118 460,00 euroa. Peruspääoman määrä 31.12.2015 oli 11 845 984,07 euroa. Maksetun koron määrä vastaa vuoden lopussa 0,485 %:n korkoa 24 406 730,32 euron pääomasijoitukselle. Korkosumma on käsitelty kuntayhtymässä sisäisinä erinä muissa rahoitustuotoissa ja -kuluissa. Oman pääoman rahasto oli 31.12. päättyneessä tilinpäätöksessä 12 384 346,14 euroa. Tilinpäätöksessä poistot ylittyivät 0,8 milj. euroa. Toteutuneiden poistojen määrä oli 3,3 milj. euroa. Poistot ylittyivät, koska poistoihin kohdistuu tehtyinä lisäpoistoina Iisalmessa Asevelikatu 24 kiinteistön käytöstä poistettujen tilojen alaskirjausta, 744 749,45 euroa, sekä Toivalassa Haapamäentie 1:ssä sijaitsevien asuntolarakennusten purkamisista johtuvia alaskirjauksia 25 842,95 euroa. Tuloslaskelmaan sisältyi tasearvojen kirjaamisia lisäpoistoina yhteensä 774 809,17 euroa. Tilapalvelujen sitovuustasona oli vuosikate + 3 400 001 euroa. Vuosikatteen toteuma oli + 3 482 804 euroa. 6.13 Kuntayhtymän investointiosan toteutuminen Kuntayhtymän investointiosa koostui tulosaluekohtaisista investointiosista. Kalusto- ja laiteinvestointeja talousarvioon verrattuna tehtiin 0,506 milj. euroa vähemmän. Kalusto- ja laiteinvestointien nettosumma oli 0,754 milj. euroa. Rahoitusosuuksia ja kaluston myyntituloja saatiin 0,184 milj. euroa. Koulutuspalvelujen tulosalueella bruttoinvestoinnit olivat 0,879 milj. euroa, rahoitusosuuksia ja myyntituloja saatiin 79 250 euroa. Nettoinvestoinnit olivat 0,8 milj. euroa, toteutuneet nettoinvestoinnit olivat 0,352 milj. euroa pienemmät kuin oli arvioitu. Työelämäpalvelujen tulosalueella bruttoinvestoinnit olivat 17 036 euroa. Myyntituloja saatiin 63 116 euroa, joten toteutuneet nettoinvestoinnit olivat -46 080. euroa. Talousarvion mukaiset nettoinvestoinnit olivat 20 000 euroa. Yhteisten palvelujen tulosalueella bruttoinvestoinnit olivat 41 912 euroa, rahoitusosuuksia saatiin saman verran, joten nettoinvestoinnit olivat +/- 0 euroa. Talousarvion mukaiset nettoinvestoinnit olivat 240 000 euroa. Vuodelle 2015 rakennusinvestointeihin oli varattu yhteensä 2,9 milj. euroa. Kiinteistöihin kohdistuvia myyntituloja saatiin 59 859 euroa, investointien nettomeno oli 2,705 milj. euroa. Toteutuneet nettoinvestoinnit olivat 0,2 milj. euroa pienemmät kuin arvioitiin. Yhteensä kuntayhtymän investoinnit ilman rahoitusosuuksia (bruttoinvestoinnit) olivat 3,703 milj. euroa, rahoitusosuuksia saatiin 58 046 euroa, kiinteistöihin myyntituloja 0,186 milj. euroa, joten nettoinvestoinnit olivat vuonna 2015 yhteensä 3,458 milj. euroa. Nettoinvestoinnit olivat 0,854 milj. euroa pienemmät kuin talousarviossa. 76 Investointien sitovuustasot ja toteumat vuodelle 2015: Koulutuspalvelujen tulosalue ja työelämäpalvelujen tulosalueen talousarvion mukaiset nettoinvestoinnit yhteensä 1 172 100 euroa, nettoinvestoinnit toteuma yhteensä 753 868 euroa. Kehityspalvelujen tulosalue, ei investointeja. Yhteisten palvelujen tulosalueen talousarvion mukaiset nettoinvestoinnit 240 000 euroa, nettoinvestoinnit toteuma +/- 0 euroa Tilapalvelujen tulosalueen talousarvion mukaiset nettoinvestoinnit 2 900 000 euroa. nettoinvestoinnit toteuma 2 704 543 euroa. Kuntayhtymän talousarvion mukaiset nettoinvestoinnit 4 312 100 euroa. nettoinvestoinnit toteuma 3 458 411 euroa. 6.14 Rakennusinvestoinnit Kuntayhtymä osti keväällä 2015 Savonia AMK:lta kaksi rakennusta joista toiseen rakennettiin Varkauden lukiolle toimitilat. Vuoden 2015 merkittävin rakennusinvestointi olikin Varkauden lukion muuttoon kohdistunut muutostyö, joka oli suuruudeltaan 1,25 milj. euroa. Lisäksi lukion kalusteisiin käytettiin 0,84 milj. euroa. Kuntayhtymässä toteutettavien strategisten linjausten mukaisesti vuonna 2017 syksyllä aloittavien opetussuunnitelmaperusteisten perustutkinto-opiskelijoiden osalta vähintään puolet oppimisesta tapahtuu työpaikalla, opetus tapahtuu kahdessa vuorossa ja kesälukukausi tulee käyttöön. Näillä edellä päätetyillä muutoksilla tulee olemaan erittäin suuri merkitys tulevien oppimisympäristöjen määrään. Muutosprosessi käynnistyi näiltä osin Siilinjärven Toivalan ja Varkauden toimipisteiden osalta vuoden 2015 aikana. Toivalan uuden päärakennuksen muutossuunnittelu valmistui ja rakentaminen käynnistyy vuoden 2016 alussa. Valmistuva uudisrakennus otetaan käyttöön kesällä 2017. Toiminta- ja taloussuunnitelmassa oli Toivalaan varauduttu uuden lämpölaitoksen ja lämpöverkoston rakentamisen osalta. Lämpöverkoston osalta muutostyöt saatiin valmiiksi 2015, mutta lämpökeskuksen rakentaminen siirtyi vuoden 2016 puolelle. Toivalassa rakennuksiin kohdistuvia investointeja oli asuntolarakennuksen nro 9 peruskorjauksen käynnistyminen. Työ toteutetaan lähes kokonaan opiskelijatyönä ja kokonaisuudessaan kohteen muutostyöt on määrä saada valmiiksi 2017 elokuuhun mennessä. 77 Toivalaan tulevan rakennusalan puolilämpimän rakennushallin suunnittelutyö käynnistettiin syksyllä 2015 ja rakennustyöt käynnistyvät keväällä 2016. Rakennushanke toteutetaan pääosin opiskelijatyönä. Toiminta- ja taloussuunnitelmassa suurin yksittäinen investointimääräraha, 800 000 euroa, oli varattu Iisalmen toimipisteen muutostöihin. Määrärahalla oli tarkoitus tehdä sisäilmaongelmien poistamiseen tähtääviä korjaustoimenpiteitä. Korjaustoimenpiteitä näiltä osin toteutettiin käyttötalousmenoista, ei investointina. Iisalmen toimipisteeseen vuonna 2015 valmistui laajapohjainen oppimisympäristöjen kuvaus, sekä tulevaisuudessa tarvittavien tilojen määrän optimointityö. Valmistuneessa tarkastelussa todettiin sama-asia kuten muissakin toimipisteissä, että toimitiloja suhteessa todelliseen tarpeeseen on liikaa. Lisäksi tarkastelussa nousi esille eri vaihtoehtoja toimitilatarpeen osalta. Iisalmen toimitiloihin kohdistuvat päätökset on tarkoitus tehdä vuoden 2016 aikana. Kuopion kaupungin kanssa yhteistyössä toteutettiin Mölymäen arkkitehtikilpailu, jonka pohjalta käynnistettiin asemakaavasuunnittelu. Alueen uusi asemakaava on tarkoitus olla valmis vuoden 2016 aikana. Savilahden osalta toteutettiin kolmen eri koulutusasteen selvitystyö, jossa tarkasteltiin eri toimijoiden sijoittumista ja yhteistyömahdollisuuksia. Neuvottelut asianosaisten kanssa jatkuvat ja vuoden 2016 aikana on tarkoitus käynnistää hankesuunnittelutyö. 78 SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TULOSLASKELMAN TOTEUTUMISVERTAILU Talousarvio 2015 Toteutunut 2015 muutos +/- Toteutunut 2014 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot 96 907 309 81 702 325 156 050 2 236 074 11 606 183 1 206 677 98 544 222,63 84 790 620,18 164 826,16 2 754 034,82 11 275 090,22 -440 348,75 1 636 913,63 105 897 533,60 3 088 295,18 89 382 716,88 8 776,16 137 178,86 517 960,82 3 339 463,77 -331 092,78 12 063 389,34 -1 647 025,75 974 784,75 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut 92 307 674 50 867 447 39 982 396 10 885 051 8 586 063 2 298 988 17 879 375 7 923 596 27 200 14 632 056 978 000 90 255 889,16 50 452 781,58 39 569 141,15 10 883 640,43 8 651 411,46 2 232 228,97 17 716 516,05 6 650 516,95 156 519,04 14 261 131,16 1 018 424,38 97 200 448,89 54 060 830,91 42 526 964,41 11 533 866,50 9 076 335,66 2 457 530,84 18 128 910,02 8 003 041,96 174 322,21 15 443 501,54 1 389 842,25 4 599 637 8 288 333,47 -2 051 784,84 -414 665,42 -413 254,85 -1 410,57 65 348,46 -66 759,03 -162 858,95 -1 273 079,05 129 319,04 -370 924,84 40 424,38 -2 467 860,83 3 688 696,47 -394 017 16 000 118 460 289 557 238 920 -417 564,71 3 300,68 134 095,77 287 295,98 267 665,18 -23 547,71 -12 699,32 15 635,77 -2 261,02 28 745,18 -441 132,54 29 387,16 139 216,54 331 895,24 277 841,00 4 205 620 7 870 768,76 3 665 148,76 8 255 952,17 3 763 801 4 463 413,97 699 612,97 4 608 096,45 441 819 3 407 354,79 2 965 535,79 3 647 855,72 7 000 -1 200 000,00 138 556,76 -700 000,00 1 200 000,00 6 560,00 -1 200 000,00 -12 721,24 -700 000,00 1 200 000,00 -440,00 600 097 2 852 471,55 2 252 374,55 Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Poistoeron lisäys (-) Poistoeron vähennys (+) Varausten lisäys (-) Varausten vähennys (+) Rahastojen vähennys (+) Tilikauden ylijäämä 151 278 8 697 084,71 855 623,93 3 500 000,00 6 900,00 1 010 379,65 SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TULOSLASKELMA Ulkoiset tulot ja menot Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Varaston muutos väh(+) lis (-) Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä TOIMINTAKATE Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot TILIKAUDEN TULOS Poistoeron lisäys (-) Poistoeron vähennys (+) Varausten lisäys (-) Varausten vähennys (+) Rahastojen vähennys(+) TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ 79 2015 2014 80 466 488,59 164 212,51 2 754 034,82 -777 216,46 82 607 519,46 84 884 173,46 136 462,86 3 339 463,77 1 294 469,31 89 654 569,40 -50 452 781,58 -39 569 141,15 -54 060 830,91 -42 526 964,41 -8 651 411,46 -2 232 228,97 -12 853 949,08 -9 076 335,66 -2 457 530,84 -13 677 251,31 -6 563 937,91 -60 675,01 -156 519,04 -3 215 181,56 -1 016 141,81 -74 319 185,99 -7 904 853,65 -49 408,41 -174 322,21 -3 733 323,10 -1 357 495,10 -80 957 484,69 8 288 333,47 8 697 084,71 -417 564,71 3 300,68 15 635,94 -287 295,98 -149 205,35 -441 132,54 29 387,16 20 756,71 -331 895,24 -159 381,17 7 870 768,76 8 255 952,17 -4 463 413,97 -4 608 096,45 3 407 354,79 3 647 855,72 -1 200 000,00 138 556,76 -700 000,00 1 200 000,00 6 560,00 0,00 855 623,93 -3 500 000,00 0,00 6 900,00 2 852 471,55 1 010 379,65 80 SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ KOKONAISTULOT JA -MENOT 31.12.2015 TULOT Toiminta Toimintatuotot Korkotuotot Muut rahoitustuotot Tulorah. korjauserät Pysyvien vastaavien luovutusvoitot Investoinnit Rahoitusosuudet investointeihin - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 1 000 € 82 608 3 16 341 58 Investoinnit Investointimenot 1 000 € 74 319 287 149 3 703 186 Rahoitustoiminta Pitkäaikaisten lainojen lisäys Oman pääoman muutokset - rah. osuus.siirto MENOT Toiminta Toimintakulut Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoitustoiminta Pitkäaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman vähennykset -7 Kokonaistulot yhteensä 83 205 Kokonaistulot Kokonaismenot 83 205 79 648 3 557 Muut maksuvalmiuden muutokset Kassavarojen muutos 1 520 5 077 -3 557 1 190 Oman pääoman muutokset Kokonaismenot yhteensä 79 648 81 SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2015 1 000 euroa 2014 1 000 euroa Toimintatuotot Toimintakulut 82 608 -74 319 89 654 -80 957 TOIMINTAKATE 8 288 8 697 -417 3 16 -287 -149 -441 29 21 -332 -159 7 871 8 256 -4 463 -4 608 3 407 3 648 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot TILIKAUDEN TULOS Poistoeron lisäys (-) Poistoeron vähennys(+) Varausten lisäys (-) Varausten vähennys (+) Rahastojen vähenny s(+) TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ -1 200 139 -700 1 200 7 856 -3 500 7 2 852 1 011 111,1 % 176,3 % 110,7 % 179,2 % TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/toimintakulut % Vuosikate/Poistot % 82 SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TASE JA SEN TUNNUSLUVUT 2015 2014 VASTAAVAA 2015 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaik menot 51 100 050 51 985 354 147 173 58 101 48 147 173 58 053 AiIneelliset hyödykkeet Maa-ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut kesken-eräiset eräiset hankinnat 50 662 305 51 756 380 847 309 847 309 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET 45 180 046 46 096 601 VARAUKSET 231 110 194 034 Poistoero 3 552 059 3 964 586 Vapaaehtoiset varaukset 93 276 93 276 758 505 560 576 PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset Sijoitukset Osakkeet ja osuudet 290 572 290 572 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Muut toimeksiantojen varat 177 725 25 090 152 635 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet Saamiset Lyhyaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset 2014 VASTATTAVAA 28 812 883 1 895 452 255 224 1 640 228 3 328 404 3 328 404 2 153 718 296 173 878 513 170 872 170 872 OMA PÄÄOMA Peruspääoma Muut omat rahastot Ed.tilikausien ylijäämä Tilikauden yli-/alijäämä TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat 144 285 26 096 VIERAS PÄÄOMA 118 189 Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 25 509 365 3 180 941 Lyhytaikainen 315 899 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 2 865 043 Saadut ennakot Ostovelat 3 816 249 Muut velat 3 816 249 Siirtovelat 2 136 906 501 888 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 1 177 454 Rahat ja pankkisaamiset 23 589 027 18 512 175 VASTAAVAA YHTEENSÄ 80 090 658 77 639 004 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuus % Suhteell.velkaantuneisuus % Kertynyt ylijäämä, milj. euroa Lainakanta 31.12. milj. euroa 45 647 776 11 845 984 12 466 299 18 483 021 2 852 472 42 682 165 11 845 984 12 472 859 17 352 942 1 010 380 12 014 162 4 014 162 8 000 000 11 452 719 2 952 719 8 500 000 334 306 334 306 0 0 198 241 25 090 173 151 166 154 26 096 140 058 21 896 173 7 723 778 7 723 778 23 337 966 8 914 134 8 914 134 14 172 395 1 190 356 2 356 980 3 023 719 1 168 952 6 432 388 14 423 832 1 190 356 2 001 677 3 240 023 1 304 445 6 687 331 80 090 658 77 639 004 74,20 % 23,70 % 21,3 8,9 71,6 % 23,8 % 18,4 10,1 83 SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ RAHOITUSLASKELMAN TOTEUTUMISVERTAILU Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykk.luovut.tulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Talousarvio 2015 Tilinpäätös 2015 4 205 620 4 205 620 8 211 635 7 870 769 340 866 -4 006 015 -3 665 149 -340 866 8 205 322 8 255 952 6 900 -57 531 -4 312 100 -4 344 100 32 000 -3 458 411 -3 702 547 58 046 186 090 -853 689 -641 553 -26 046 -186 090 -1 133 016 -1 801 944 232 819 436 109 -106 480 4 753 224 -4 859 704 7 072 306 -1 190 356 -1 190 356 0 -1 190 356 -1 190 356 -1 190 356 Oman pääoman muutokset Oman pääoman muutok.rahana/ei rahana Rahaston muutos, väh.ei rahana Poikkeama Tilinpäätös 2014 -1 190 356 -6 560 -6 560 6 560 6 560 -6 900 -6 900 0 1 520 545 -1 353 1 285 489 487 845 -251 437 -1 520 545 1 353 -1 285 489 -487 845 251 437 1 220 944 -2 224 -446 765 920 688 749 245 Rahoituksen rahavirta -1 190 356 323 629 -1 513 985 23 688 Kassavarojen muutos -1 296 836 5 076 852 -6 373 688 7 095 994 Muut maksuvalmiuden muutokset Toim.antojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korott.pitkä- ja lyhytaik.velkojen muutos Rahavarojen muutos + Rahat ja pankkisaamiset 31.12 - Rahat ja pankkisaamiset 01.01 23 589 027 -18 512 175 Rahavarojen muutos Erotus -1 296 836 18 512 174 -11 416 181 5 076 852 -5 076 852 7 095 994 0 -1 296 836 0 84 SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykk.luovut.tulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Oman pääoman muutok.rahana/ei rahana Rahaston muutos, väh.ei rahana Muut maksuvalmiuden muutokset Toim.antojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korott.pitkä- ja lyhytaik.velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Kassavarojen muutos Rahavarojen muutos + Rahat ja pankkisaamiset 31.12 - Rahat ja pankkisaamiset 01.01 Rahavarojen muutos Erotus 2015 2014 8 211 635 7 870 769 340 866 8 205 322 8 255 952 6 900 -57 531 -3 458 411 -3 702 547 58 046 186 090 -1 133 016 -1 801 944 232 819 436 109 4 753 224 7 072 306 -1 190 356 -1 190 356 -1 190 356 -1 190 356 -6 560 -6 560 -6 900 -6 900 1 520 545 -1 353 1 285 489 487 845 -251 437 1 220 944 -2 224 -446 765 920 688 749 245 323 628 23 688 5 076 852 7 095 994 23 589 026 -18 512 175 18 512 174 -11 416 180 5 076 852 7 095 994 0 0 85 SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykk.luovut.tulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Oman pääoman muutok.rahana/ei rahana Rahaston muutos, väh.ei rahana Muut maksuvalmiuden muutokset Toim.antojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korott.pitkä- ja lyhytaik.velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Kassavarojen muutos Rahavarojen muutos + Rahat ja pankkisaamiset 31.12 - Rahat ja pankkisaamiset 01.01 Rahavarojen muutos Erotus 2015 1 000 euroa 2014 1 000 euroa 8 212 7 871 341 8 206 8 256 7 -57 -3 459 -3 703 58 186 -1 133 -1 802 233 436 4 753 7 073 -1 190 -1 190 -1 190 -1 190 -7 -7 -7 -7 1 521 -1 1 285 488 -251 1 220 -2 -447 920 749 324 23 5 077 7 096 23 589 -18 512 18 512 -11 415 5 077 7 096 0 0 17,7 227,6 % 5,5 23,6 108 18,7 728,7 % 5,6 18,5 80 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toim. ja invest. rahavirran kertymä 5 vuodelta, milj. euroa Investointien tulorahoitus % Lainanhoitokate Kassavarat 31.12. milj.euroa Kassan riittävyys, pv 8 255 951 Vuosikate Tilikauden tulos 3 647 854 4 608 097 -441 134 29 387 139 216 331 896 277 841 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Suunnitelman mukaiset poistot 8 697 085 106 529 516 54 060 832 18 128 909 8 003 043 174 322 15 443 501 1 389 842 9 329 067 Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut Vyörytyserämenot Toimintakate 115 226 601 89 382 716 137 180 3 339 464 12 063 389 974 786 9 329 066 Tilinpäätös 2014 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Vyörytyserätulot KÄYTTÖTALOUSOSA 31.12.2015 SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ 441 819 3 763 801 4 205 620 289 557 120 460 -394 017 16 000 4 599 637 76 690 668 50 867 447 13 629 596 7 923 596 27 200 3 264 829 978 000 81 290 305 78 009 726 156 050 2 236 074 238 955 649 500 Talousarvio ulkoinen 3 407 355 4 463 414 7 870 769 -417 564 3 301 15 636 287 296 149 205 8 288 333 74 319 185 50 452 782 12 853 949 6 624 611 156 519 3 215 182 1 016 142 82 607 520 80 466 488 164 213 2 754 035 226 329 -1 003 545 Toteutuma ulkoinen 11 045 950 2 283 9 786 785 11 367 226 118 460 118 460 0 0 0 0 0 118 460 118 460 0 0 0 0 0 4 862 567 25 904 4 249 778 9 780 980 25 723 489 11 048 761 563 197 9 786 785 11 367 228 557 177 9 780 980 25 397 984 25 723 489 4 324 132 614 Toteutuma sis./vyör 25 397 984 3 692 599 Talousarvio sis./vyör 441 819 3 763 801 4 205 620 -394 017 16 000 118 460 289 557 238 920 4 599 637 102 088 652 50 867 447 17 879 374 7 923 596 27 200 14 632 055 978 000 9 780 980 106 688 289 81 702 325 156 050 2 236 074 11 606 183 1 206 677 9 780 980 YHTEENSÄ TA 2015 3 407 355 4 463 414 7 870 769 -417 564 3 301 134 096 287 296 267 665 8 288 333 100 042 674 50 452 782 17 716 516 6 650 515 156 519 14 261 132 1 018 425 9 786 785 108 331 007 84 790 620 164 827 2 754 035 11 275 090 -440 348 9 786 785 Toteutuma 2015 2 965 536 699 613 3 665 149 -23 547 -12 699 15 636 -2 261 28 745 3 688 696 -2 045 978 -414 665 -162 858 -1 273 081 129 319 -370 923 40 425 5 805 1 642 718 3 088 295 8 777 517 961 -331 093 -1 647 025 5 805 Poikkeama 86 22 476 692 1 211 906 23 688 598 Organisaatiomuutoksen vuoksi vuoden 2014 tilinpäätöksen vertailutietoja ei ole käytettävissä Tilikauden tulos Suunnitelman mukaiset poistot Vuosikate 26 019 445 1 111 134 27 130 579 20 874 2 000 27 145 809 -15 230 38 5 606 23 689 598 Toimintakate 52 491 129 40 538 271 7 051 720 3 259 483 79 653 1 378 921 183 081 79 636 938 78 711 719 158 347 1 674 106 140 267 -1 047 501 Toteutuma ulkoinen -1 000 1 000 55 563 394 41 067 315 8 952 509 4 068 336 20 200 1 251 452 203 582 Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut Vyörytyserämenot Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut 79 252 992 76 824 726 151 450 1 521 961 116 955 637 900 Talousarvio ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot KÄYTTÖTALOUSOSA 31.12.2015 SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ KOULUTUSPALVELUJEN JA TYÖELÄMÄPALVELUJEN TULOSALUEET YHTEENSÄ 10 744 619 1 773 9 786 785 11 044 107 -22 894 089 0 -22 894 089 0 -22 894 089 -23 027 934 0 -23 027 934 0 -23 027 934 4 490 884 21 396 3 993 888 9 780 980 25 045 457 5 254 438 357 2 017 523 1 573 298 614 Toteutuma sis./vyör 24 818 975 440 326 1 924 886 1 484 560 Talousarvio sis./vyör -417 397 1 211 906 794 509 -1 000 1 000 0 0 2 000 795 509 80 382 369 41 067 315 12 946 397 4 068 336 20 200 12 295 559 203 582 9 780 980 81 177 878 78 309 286 151 450 1 521 961 116 955 1 078 226 YHTEENSÄ TA 2015 2 991 510 1 111 134 4 102 644 -15 230 38 5 606 0 20 874 4 117 874 77 536 586 40 538 271 11 542 604 3 280 879 79 653 12 123 540 184 854 9 786 785 81 654 461 80 285 017 158 961 1 674 106 145 521 -609 144 Toteutuma 2015 3 408 907 -100 772 3 308 135 -14 230 -962 5 606 0 18 874 3 322 365 -2 845 783 -529 044 -1 403 793 -787 457 59 453 -172 019 -18 728 5 805 476 583 1 975 731 7 511 152 145 28 566 -1 687 370 Poikkeama 87 16 646 780 Toimintakate 15 676 670 970 110 16 646 780 Organisaatiomuutoksen vuoksi vuoden 2014 tilinpäätöksen vertailutietoja ei ole käytettävissä Tilikauden tulos Suunnitelman mukaiset poistot Vuosikate 0 35 272 124 26 610 572 4 970 423 2 700 895 16 600 821 944 151 690 Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut Vyörytyserämenot Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut 51 918 904 51 049 134 42 000 195 070 7 000 625 700 Talousarvio ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot KÄYTTÖTALOUSOSA 31.12.2015 SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ KOULUTUSPALVELUJEN TULOSALUE 17 088 411 823 283 17 911 694 9 643 -5 695 38 3 910 17 917 389 33 143 059 26 477 383 3 332 888 2 147 681 75 791 980 838 128 477 51 060 448 51 595 080 24 135 563 003 40 958 -1 162 728 Toteutuma ulkoinen 7 834 556 1 615 6 534 959 8 224 424 -16 620 754 -16 620 754 0 -16 620 754 -16 269 460 -16 269 460 0 -16 269 460 2 052 876 12 614 1 921 720 6 520 610 16 436 620 4 874 167 160 162 286 Toteutuma sis./vyör 16 666 754 46 000 46 000 Talousarvio sis./vyör -944 084 970 110 26 026 0 0 0 0 0 26 026 51 938 878 26 610 572 6 892 143 2 700 895 16 600 9 046 368 151 690 6 520 610 51 964 904 51 095 134 42 000 195 070 7 000 625 700 YHTEENSÄ TA 2015 818 951 823 283 1 642 234 -5 695 38 3 910 0 9 643 1 647 929 49 579 679 26 477 383 5 385 764 2 160 295 75 791 8 815 394 130 092 6 534 959 51 227 608 51 757 366 24 135 563 003 45 832 -1 162 728 Toteutuma 2015 1 763 035 -146 827 1 616 208 -5 695 38 3 910 0 9 643 1 621 903 -2 359 199 -133 189 -1 506 379 -540 600 59 191 -230 974 -21 598 14 349 -737 296 662 232 -17 865 367 933 38 832 -1 788 428 Poikkeama 88 6 800 022 241 796 7 041 818 2 000 -1 000 1 000 Organisaatiomuutoksen vuoksi vuoden 2014 tilinpäätöksen vertailutietoja ei ole käytettävissä Tilikauden tulos Suunnitelman mukaiset poistot Vuosikate Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut 7 042 818 20 291 270 14 456 743 3 982 086 1 367 441 3 600 429 508 51 892 Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut Vyörytyserämenot Toimintakate 27 334 088 25 775 592 109 450 1 326 891 109 955 12 200 Talousarvio ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot KÄYTTÖTALOUSOSA 31.12.2015 SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TYÖELÄMÄPALVELUJEN TULOSALUE 8 931 035 287 850 9 218 885 11 231 1 696 -9 535 9 228 420 19 348 070 14 060 887 3 718 832 1 111 802 3 862 398 083 54 604 28 576 490 27 116 638 134 212 1 111 103 99 310 115 227 Toteutuma ulkoinen 2 910 063 158 3 251 826 2 819 683 -6 273 335 -6 273 335 0 -6 273 335 -6 758 474 -6 758 474 0 -6 758 474 2 438 008 8 782 2 072 168 3 260 370 8 608 837 380 438 357 1 850 363 1 411 012 614 Toteutuma sis./vyör 8 152 221 440 326 1 878 886 1 438 560 Talousarvio sis./vyör 526 687 241 796 768 483 -1 000 1 000 0 0 2 000 769 483 28 443 491 14 456 743 6 054 254 1 367 441 3 600 3 249 191 51 892 3 260 370 29 212 974 27 214 152 109 450 1 326 891 109 955 452 526 YHTEENSÄ TA 2015 2 172 560 287 850 2 460 410 -9 535 0 1 696 0 11 231 2 469 945 27 956 907 14 060 887 6 156 840 1 120 584 3 862 3 308 146 54 762 3 251 826 30 426 853 28 527 650 134 826 1 111 103 99 690 553 584 Toteutuma 2015 1 645 873 46 054 1 691 927 -8 535 -1 000 1 696 0 9 231 1 700 462 -486 584 -395 856 102 586 -246 857 262 58 955 2 870 -8 544 1 213 879 1 313 498 25 376 -215 788 -10 265 101 058 Poikkeama 89 -1 795 927 0 -1 795 927 0 -1 795 927 140 520 18 308 -1 587 558 0 -1 587 558 122 -122 -1 587 436 2 594 631 1 508 827 929 847 22 047 70 206 38 700 25 004 817 659 16 331 4 849 504 113 2 310 040 1 481 165 653 297 16 750 1 007 195 168 356 Toteutuma ulkoinen 514 113 10 000 Talousarvio ulkoinen Organisaatiomuutoksen vuoksi vuoden 2014 tilinpäätöksen vertailutietoja ei ole käytettävissä Tilikauden tulos Suunnitelman mukaiset poistot Vuosikate Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Toimintakate Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Vyörytyserätulot KÄYTTÖTALOUSOSA 31.12.2015 SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ KEHITYSPALVELUJEN TULOSALUE 1 800 927 1 800 927 0 1 800 927 341 800 160 255 891 1 596 081 1 596 081 0 1 596 081 110 9 342 079 123 738 1 814 438 1 938 160 -16 Toteutuma sis./vyör 255 891 116 851 1 939 967 2 056 818 Talousarvio sis./vyör 5 000 0 5 000 0 0 0 0 0 5 000 2 565 931 1 481 165 909 188 16 750 0 140 520 18 308 116 851 1 939 967 2 570 931 10 000 0 504 113 YHTEENSÄ TA 2015 8 525 0 8 525 -122 0 0 0 122 8 647 2 936 708 1 508 827 1 271 647 22 207 70 206 38 810 25 013 2 945 355 168 340 0 817 659 16 331 128 587 1 814 438 Toteutuma 2015 3 525 0 3 525 -122 0 0 0 122 3 647 370 777 27 662 362 459 5 457 70 206 -101 710 6 705 374 424 158 340 0 313 546 16 331 11 736 -125 529 Poikkeama 90 -9 896 283 58 000 -9 838 283 -10 293 680 60 770 -10 232 910 128 131 118 460 Organisaatiomuutoksen vuoksi vuoden 2014 tilinpäätöksen vertailutietoja ei ole käytettävissä Tilikauden tulos Suunnitelman mukaiset poistot Vuosikate -117 872 229 10 030 -10 115 038 11 753 221 7 209 434 2 952 492 1 410 125 6 660 145 973 28 537 1 638 183 1 360 693 5 865 262 270 888 8 466 Toteutuma ulkoinen -103 460 15 000 -9 734 823 Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut 11 095 023 7 029 073 2 406 150 1 508 000 7 000 131 890 12 910 5 600 1 360 200 1 140 000 4 600 210 000 Talousarvio ulkoinen Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Vyörytyserätulot KÄYTTÖTALOUSOSA 31.12.2015 SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ YHTEISTEN PALVELUJEN TULOSALUE 9 844 392 10 509 704 10 509 704 118 460 118 460 9 844 392 118 460 10 391 244 301 221 500 23 187 1 009 325 917 962 7 972 346 10 717 161 2 743 853 Toteutuma sis./vyör 118 460 9 725 932 323 120 323 120 7 841 013 10 049 052 2 208 039 Talousarvio sis./vyör -51 891 58 000 6 109 118 460 15 000 15 000 118 460 -8 891 11 418 143 7 029 073 2 406 150 1 508 000 7 000 455 010 12 910 5 600 7 841 013 11 409 252 3 348 039 4 600 210 000 YHTEENSÄ TA 2015 216 024 60 770 276 794 128 131 588 229 128 490 276 206 12 079 138 7 209 434 2 975 679 1 411 134 6 660 447 194 29 037 12 355 344 4 104 546 5 865 262 270 888 9 428 7 972 346 Toteutuma 2015 267 915 2 770 270 685 9 671 -14 412 -14 771 10 030 285 097 660 995 180 361 569 529 -96 866 -340 -7 816 16 127 946 092 756 507 1 265 52 270 888 3 828 131 333 Poikkeama 91 289 557 -438 998 11 501 331 895 118 604 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Tilikauden tulos Suunnitelman mukaiset poistot -239 081 3 169 784 2 930 703 -289 557 3 369 701 Toimintakate Vuosikate 1 740 967 743 200 1 892 013 986 737 7 621 -10 342 662 2 493 895 -7 848 767 -7 559 210 7 722 210 1 289 893 1 617 640 2 330 510 122 000 6 000 11 872 212 123 918 8 757 034 1 413 765 2 161 801 2 295 098 163 000 35 000 Talousarvio ulkoinen 12 126 735 130 605 Tilinpäätös 2014 Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut Vyörytyserämenot Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot KÄYTTÖTALOUSOSA 31.12.2015 SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TILAPALVELUJEN TULOSALUE -10 730 855 3 291 510 -7 439 345 287 296 78 -284 341 3 033 -7 155 004 1 651 588 779 520 7 480 207 1 196 250 1 919 891 1 932 958 68 842 30 640 325 203 225 721 Toteutuma ulkoinen 11 248 768 11 248 768 118 460 -118 460 11 367 228 0 11 367 228 11 367 228 Talousarvio sis./vyör 10 922 149 10 922 149 118 460 -118 460 11 040 609 6 696 3 339 10 035 11 043 508 140 11 050 644 6 996 Toteutuma sis./vyör 906 106 2 493 895 3 400 001 289 557 118 460 -408 017 0 3 808 018 1 740 967 743 200 7 722 210 1 289 893 1 617 640 2 330 510 11 489 228 6 000 11 530 228 35 000 YHTEENSÄ TA 2015 191 294 3 291 510 3 482 804 287 296 118 538 -402 801 3 033 3 885 605 1 651 588 779 520 7 490 242 1 196 250 1 926 587 1 936 297 11 112 350 30 780 11 375 847 232 717 Toteutuma 2015 -714 812 797 615 82 803 -2 261 78 5 216 3 033 77 587 -89 379 36 320 -231 968 -93 643 308 947 -394 213 -376 878 24 780 -154 381 197 717 Poikkeama 92 93 SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ INVESTOINTIOSA Kustannusarvio KOULUTUSPALVELUT TULOSALUE Kalusto- ja laiteinvestoinnit menot rahoitusosuudet tulot pysyvien vast.myynti tulot netto TYÖELÄMÄPALVELUT TULOSALUE Kalusto- ja laiteinvestoinnit menot pysyvien vast.myynti tulot netto KOULUTUSPALVELUT JA TYÖELÄMÄPALVELUT YHTEENSÄ Kalusto- ja laiteinvestoinnit Rahoitusosuudet Pysyvien vastaaavien myynti Kaluston myynti Yhteensä YHTEISET PALVELUT TULOSALUE Kalusto- ja laiteinvestoinnit Rahoitusosuudet Yhteensä TULOSALUEET YHTEENSÄ Kalusto- ja laiteinvestoinnit Rahoitusosuudet Pysyvien vastaaavien myynti Kaluston myynti Kalusto- ja laiteinvestoinnit Talousarvio- TP 2014 TA 2015 muutokset Yhteensä TA 2015 Toteutuma 2015 Poikkeama 879 198 -16 134 -63 116 799 948 -304 902 15 866 -63 116 -352 152 17 036 -63 116 -46 080 -2 964 -63 116 -66 080 3 525 100 -32 000 1 184 100 -32 000 1 184 100 -32 000 3 493 100 1 152 100 1 152 100 60 000 20 000 20 000 60 000 20 000 20 000 menot tulot 3 585 100 -32 000 893 483 -175 624 1 204 100 -32 000 1 204 100 -32 000 896 234 -16 134 -126 232 -307 866 15 866 -126 232 netto 3 553 100 -53 285 664 574 1 172 100 1 172 100 753 868 -418 232 240 000 0 240 000 240 000 41 912 -41 912 0 -198 088 -41 912 -240 000 menot tulot netto 360 000 360 000 83 902 -57 195 26 707 menot tulot 3 945 100 -32 000 977 385 -232 819 1 444 100 -32 000 1 444 100 -32 000 938 146 -58 046 -126 232 -505 954 -26 046 -366 232 netto 0 3 913 100 -53 285 691 281 1 412 100 1 412 100 753 868 -658 232 yhteensä TA 2015 Toteutuma 2015 Poikkeama TILAPALVELUT TULOSALUE Rakennusinvestoinnit Kustannusarvio Presidentinkatu 1, Kuopio Presidentinkatu 3, Kuopio Kuopio, Savilahti suunnittelu Kuopio, Savilahti rakentaminen Kuopio, Sahakatu Sammakkolammentie 2, Kuopio Siilinjärven yksikkö, Toivala Siilinjärven yksikkö, asuntola Asevelikatu 24, Iisalmi Muuruveden yksikkö, Muuruvesi Osmajoentie 75 Varkaus Suonenjoki , Jalkalantie 160, myynti Siilinjärvi, sähköliittymän myynti Pysyvien vastaaavien myynti Tilapalvelut yhteensä 200 000 600 000 8 000 000 400 000 8 150 000 1 600 000 205 000 5 700 000 24 855 000 240 000 Talousarvio- TP 2014 TA 2015 muutokset 200 000 200 000 300 000 300 000 300 000 900 000 300 000 900 000 800 000 800 000 400 000 400 000 2 190 330 1 790 330 441 735 2 900 000 2 900 000 -59 859 2 704 543 -59 859 -195 457 -135 598 -59 859 -195 457 98 863 111 325 67 169 216 386 330 816 -372 524 -10 300 9 981 138 510 352 698 72 883 -200 000 9 981 -300 000 138 510 -300 000 -547 302 72 883 -800 000 Rakennusinvestoinnit Pysyvien vastaaavien myynti Rakennusinvestoinnit menot tulot netto 824 559 -382 824 441 735 2 900 000 0 2 900 000 2 900 000 2 900 000 2 764 402 -59 859 2 704 543 INVESTOINNIT YHT. BRUTTO RAHOITUSOSUUDET KALUSTON MYYNTI PYSYVIEN VASTAAVIEN MYYNTI INVESTOINNIT YHT. NETTO menot tulot tulot tulot menot 1 801 944 -232 819 -53 285 -382 824 1 133 016 4 344 100 -32 000 4 344 100 -32 000 3 702 548 -58 046 -641 552 -26 046 4 312 100 4 312 100 -186 091 3 458 411 -186 091 -853 689 94 SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista Tasekirja Päiväkirja Pääkirja CPU-kassajärjestelmä Opera-kassajärjestelmä Käyttöomaisuuskirjanpito Ostoreskontra Saatavareskontra Henkilöstöhallinto- ja palkkajärjestelmä sidottu kirja sähköinen arkisto sähköinen arkisto sähköinen arkisto atk-osakirjanpito atk-osakirjanpito atk-osakirjanpito atk-osakirjanpito atk-osakirjanpito 95 SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Luettelo käytetyistä tositelajeista ALKUSA Nimitys Alkusaldot Tosno A Nro.sarja 1 BUD Nimitys Talousarvio Tosno A Nro.sarja 2 IRTAIN Nimitys Irtaimisto Tosno A Nro.sarja 33 KASSA1 Nimitys CPU kassatositteet Tosno M Nro.sarja 111 KASSA3 Nimitys Fidelio kassatos. Tosno A Nro.sarja 114 KOMTOS Nimitys Käyttöomaisuustositt Tosno A Nro.sarja 34 MUISIS Nimitys Muistio sisäinen Tosno A Nro.sarja 20 MUISRO Nimitys Muistiotos Rondo Tosno A Nro.sarja 15 MUISRS Nimitys Muistiotos Rondo sis Tosno A Nro.sarja 25 MUIST1 Nimitys Muistiotositteet 1 Tosno A Nro.sarja 10 MUIVYO Nimitys Muistiotositteet Tosno A Nro.sarja 31 OMAKSU Nimitys Ostoreskontra maksut Tosno A Nro.sarja 899 OSTOT Nimitys Ostolaskut Tosno A Nro.sarja 801 96 PALKAT Nimitys Palkkatositteet Tosno A Nro.sarja 102 PANKKI Nimitys Pankkien tiliotteet Tosno M Nro.sarja 101 SISROP Nimitys Sislaskut2 Rondo Tosno A Nro.sarja 40 VYÖR Nimitys Vyörytys Tosno A Nro.sarja 31 YMR10 Nimitys MR Laskulaji 10 Tosno A Nro.sarja 100 YMR11 Nimitys MR Laskulaji 11 Tosno A Nro.sarja 110 YMR12 Nimitys MR Laskulaji 12 Tosno A Nro.sarja 120 YMR13 Nimitys MR Laskulaji 13 Tosno A Nro.sarja 130 YMR15 Nimitys MR Laskulaji 15 Tosno A Nro.sarja 150 YMR16 Nimitys MR Laskulaji 16 Tosno A Nro.sarja 160 YMR17 Nimitys MR Laskulaji 17 Tosno A Nro.sarja 170 YMRHYV Nimitys MR hyvityslask kuitt Tosno A Nro.sarja 531 YMRK Nimitys MR Tileistä poisto Tosno A Nro.sarja 541 YMRMAN Nimitys MR Manuaalisuorituks Tosno A Nro.sarja 511 YMRVII Nimitys MR Viitesuoritukset Tosno A Nro.sarja 521 97 SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ LIITETIETO 1 TILINPÄÄTÖSTÄ LAADITTAESSA NOUDATETUT ARVOSTUSPERIAATTEET 31.12.2015 Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Valtuustossa (22.11.2005) hyväksyttyä voimassa olevaa poistosuunnitelmaa on muutettu siten, että Savon koulutuskuntayhtymässä noudatetaan 01.01.2009 lähtien yhtenäisiä poistoaikoja noudattavaa poistosuunnitelmaa. Yhtymähallitus § 139 10.10.2008 Yhtymävaltuusto § 22 18.11.2008, voimassa 30.11.2013 saakka Yhtymävaltuusto 19.11.2013 § 37 on hyväksynyt poistosuunnitelman perusteet 1.12.2013 lukien Yhtymähallitus 29.11.2013 § 178 on hyväksynyt poistosuunnitelman 1.12.2013 lukien Vaihto-omaisuuden arvostus Vaihto-omaisuus on merkitty hankintamenoon. Johdannaissopimusten käsittely Johdannaiset sisältävät koronvaihtosopimuksia. Kaikki koronvaihtosopimukset on tehty suojaamistarkoituksessa. Kuntayhtymä on sitonut pitkäaikaisten lainojen vaihtuvan koron koronvaihtosopimuksilla kiinteään korkoon. Yleissopimus voimassa toistaiseksi. Koronvaihtosopimukset voimassa 23.4.2020 ja 20.1.2021 asti. LIITETIETO 2 TULOSLASKELMAN ESITTÄMISTAVAN MUUTOS -ei muutosta edelliseen tilikauteen 98 SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ LIITETIETO 3 OIKAISUT EDELLISEN TILIKAUDEN TIETOIHIN 31.12.2015 Oikaisu edellisten tilikausien ylijäämätilille Kuopion Puhelinyhdistyksen jäsenkirjojen kirjanpitoarvo on esitetty vuoden 2014 tilinpäätöksessä taseen ulkopuolisissa osakkeissa/osuuksissa. Vuoden 2015 aikana Kuopion Puhelinyhdistyksen jäsenkirjojen kirjanpitoarvo, 119 700 euroa, korjataan ja tuloutetaan edellisten tilikausien ylijäämä -tilille. LIITETIETO 4 EDELLISEN TILIKAUDEN TIETOJEN VERTAILUKELPOISUUS - ei muutosta edelliseen tilikauteen LIITETIETO 5 AIKAISEMPIIN TILIKAUSIIN KOHDISTUVAT TUOTOT JA KULUT SEKÄ KÄSITTELY -ei tapahtumia LIITETIETO 6 YKSITTÄISEEN TASE-ERÄÄN SISÄLTYVÄT OSAT -ei tapahtumia LIITETIETO 7 VALUUTTAMÄÄRÄISET ERÄT -ei tapahtumia 99 SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ LIITETIETO 8 ULKOISET TOIMINTATUOTOT 31.12.2015 2015 Yksikköhintarahoitus, amm.per.koul. Ja oppisop. 59 745 461 Yksikköhintarahoitus, tuloks.raha 1 903 221 Yksikköhintarahoitus, lukiokoul. 1 576 409 Valtionosuus, ammat. Lisäkoulutus 3 256 869 Myyntituotot 13 969 837 Muut myyntituotot 14 692 Maksutuotot 164 213 EU-tuet 146 042 Muut tuet ja avustukset valtiolta 2 021 200 Muut tuet ja avustukset muilta 348 045 Työterveyshuollon korvaukset 211 150 Muut tuet ja avustukset 27 597 Vuokratuotot 226 329 Muut toimintatuotot 1 003 545 82 607 519 Muihin toimintatuottoihin sisältyy valmistevaraston muutos 1 224 814,21 2014 62 357 520 1 626 417 1 850 234 3 384 775 15 662 391 2 835 136 463 285 215 2 308 346 508 275 225 287 12 342 353 332 941 137 89 654 569 496 173,74 Opetushallitus on myöntänyt vuodelle 2015 tuloksellisuusrahaa 1 946 586,00 euroa, josta 41 912 euroa on käytetty taloushallinnon järjestelmämuutoksen investointiin ja 1 453,42 euroa sisältyy ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhintarahoitukseen. LIITETIETO 9 VEROTULOJEN ERITTELY -ei tapahtumia LIITETIETO 10 VALTIONOSUUKSIEN ERITTELY -ei tapahtumia LIITETIETO 11 SATUNNAISTEN TUOTTOJEN JA KULUJEN ERITTELY - ei tapahtumia 100 SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ LIITETIETO 12 SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT 31.12.2015 SUUNNITELMAN MUKAISTEN POISTOJEN PERUSTEET 1.12.2013 LÄHTIEN Tämä ohje korvaa yhtymävaltuuston 18.11.2008 § 22 päätöksen mukaisen ohjeen suunnitelman mukaisista poistoista. Yhtymähallitus 10.10.2008 § 139 Yhtymävaltuusto 18.11.2008 § 22 30.11.2013 saakka Yhtymähallitus 29.11.2013 § 178 hyväksyttyä poistosuunnitelman 1.12.2013 lukien Yhtymävaltuusto 19.11.2013 § 37 hyväksyttyä poistosuunnitelman perusteet 1.12.2013 lukien Pysyvien vastaavien poistojen määrittämisessä noudatetaan Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjetta suunnitelman mukaisista poistoista. Suunnitelmapoistojen pohjana on pysyvien vastaavien hankintameno, mikä jaksotetaan poistona kuluksi taloudelliselle pitoajalle. Suunnitelmapoistojen poistopohja on seuraava: Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Atk-ohjelmat Muut Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Tasapoisto 5 - 20 vuotta 2 - 5 vuotta 2 - 5 vuotta ei poistoaikaa Rakennukset ja rakennelmat Hallinto- ja laitosrakennukset Tehdas- ja tuotantorakennukset Talousrakennukset Asuinrakennukset 20 - 40 20 - 30 10 - 20 30 - 40 Kiinteät rakenteet ja laitteet Puhelinverkko, keskusasema ja alakeskukset Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet 10 - 12 vuotta 10 - 15 vuotta Koneet ja kalusto Muut kuljetusvälineet Muut liikkuvat työkoneet Muut raskaat koneet Muut kevyet työkoneet Sairaala-,terveydenhuolto- yms.laitteet Atk-laitteet Muut laitteet ja kalusteet 4 5 10 5 5 3 3 Muut aineelliset hyödykkeet Luonnonvarat Arvo- ja taide-esineet käytön mukainen poisto ei poistoaikaa Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat ei poistoaikaa Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet ja osuudet vuotta vuotta vuotta vuotta - 7 vuotta - 10 vuotta - 15 vuotta - 10 vuotta - 15 vuotta - 5 vuotta - 5 vuotta ei poistoaikaa Pysyvien vastaavien hyödykkeiden perusparannusmeno voidaan joko lisätä sen poistamattomaan hankintamenoon tai kirjata erilliseksi pysyvien vastaavien hyödykkeiden hankintamenoksi, jolle määritellään oma poistosuunnitelma. Jos perusparannus lisää pysyvien vastaavien hyödykkeeseen liittyviä tulonodotuksia tai käyttömahdollisuuksia palvelutuotannossa pidentämällä olennaisesti sen jäljellä olevaa taloudellista pitoaikaa, muutetaan poistosuunnitelmaa vastaavasti. Pienet käyttöomaisuushankinnat, joiden hankintameno on alle 15.000 euroa kirjataan vuosikuluksi. 4 608 096 Suunnitelman mukaiset poistot Jos eroa verrataan suunnitelman mukaisiin poistoihin: Jos eroa verrataan investointeihin: Eli sumupoistot ovat investoinneista: Viidenvuoden keskiarvo v.2014-2018 Suunnitelman mukaiset poistot Poistonalaiset investointien omahankintameno Ero Poikkeama % 1 569 125 232 819 Investointien omahankintameno Rahoitusosuudet Poistonalaiset investoinnit TP 2014 1 801 943 -42 % -29 % 71 % 4 118 392 5 835 405 -1 717 013 -29 % 4 463 414 3 644 501 58 046 3 804 449 7 353 400 196 600 TP Taloussuunnitelma 2015 2016 3 702 547 7 550 000 Erittely suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta Liitetietojen erittely LIITETIETO 13 ERITTELY SUUNNITELMAN MUKAISTEN POISTOJEN JA POISTONALAISTEN INVESTOINTIEN VASTAAVUUDESTA 31.12.2015 SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ 3 858 000 7 600 000 350 000 2017 7 950 000 3 858 000 9 010 000 140 000 2018 9 150 000 101 102 SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ LIITETIETO 14 SELVITYS TUOTTOIHIN JA KULUIHIN SISÄLTYVISTÄ VARAUSTEN MUUTOKSISTA 31.12.2015 VAPAAEHTOISTEN VARAUSTEN MUUTOS Vapaaehtoiset varaukset 1.1.2015 Investointivaraus Lisäykset tilikaudella Vähennykset tilikaudella Vapaaehtoiset varaukset 31.12.2015 2015 2014 8 500 000,00 5 000 000,00 700 000,00 3 500 000,00 -1 200 000,00 0,00 8 000 000,00 8 500 000,00 Varauksen lisäys vuonna 2012 kohdennetaan Siilinjärven Toivalan rakennusinvestointeihin 3 000 000,00 euroa (varausta jatkettu käytettäväksi vuosien 2016-2018 aikana). Varauksen lisäys vuonna 2013 kohdennetaan Varkauden Osmajoentie 75 rakennusinvestointeihin 2 000 000,00 euroa. Varauksesta purettu 1 200 000 euroa poistoeron lisäykseksi investointikohteen valmistuttua vuonna 2015. Varauksen lisäys vuonna 2014 kohdennetaan Varkauden Osmajoentie 75 rakennusinvestointeihin 3 500 000,00 euroa Varauksen lisäys vuonna 2015 kohdennetaan opetustoiminnassa käytettävän raskaan kaluston hankintaan 700 000 euroa. PAKOLLISTEN VARAUSTEN MUUTOS Pakolliset varaukset 1.1.2015 Lisäykset tilikaudella Vähennykset tilikaudella Pakolliset varaukset 31.12.2015 2015 0,00 334 306,00 0,00 334 306,00 2014 0,00 0,00 0,00 0,00 Vuonna 2015 alkanut prosessi, johon liittyy 27.2.2015/§ 67 yhtymähallituksen päätös sekä Itä-Suomen hallinto-oikeuden välipäätös 15/0372/4. Asian käsittely on vielä kesken, jonka vuoksi tilinpäätökseen on tehty 250 000 euron pakollinen varaus. Pakollinen varaus 84 306 euroa perustuu Itä-Suomen hovioikeuden tuomioon n:o 844, antamispäivä 31.12.2015, diaarinumero S14/1471. 103 SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ LIITETIETO 15 PYSYVIEN VASTAAVIEN HYÖDYKKEIDEN MYYNTIVOITOT VUONNA 2015 2015 2014 Muut toimintatuotot Maa-alueiden myyntivoitot, sähköliittymä Koneiden myynti, Makino lankasaha Koneiden myynti, Makino uppokipinäkone Koneiden myynti, Maalauskammio 0,00 0,00 0,00 0,00 4 245,06 15 000,00 15 000,00 15000,00 23 285,49 Myyntivoitot yhteensä 0,00 57 530,55 Muuruveden kiinteistön ja maatalousirtaimiston myynnistä on tuloslaskelmaan myyntituotot tilille kirjattu 243 909,90 eur LIITETIETO 16 OSINKOTUOTTOJEN JA PERUSPÄÄOMAN KORKOTUOTTOJEN ERITTELY - ei tapahtumia 104 SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ LIITETIETO 17 ERITTELY POISTOERON MUUTOKSISTA 31.12.2015 Rakennukset 2015 Poistoero 1.1.2015 Lisäykset tilikaudella Vähennykset tilikaudella, vähennetty poistojen suhteessa Poistoero 31.12.2015 Rakennukset 2014 2 952 718,62 1 200 000,00 3 808 342,55 0,00 -138 556,76 -855 623,93 4 014 161,86 2 952 718,62 Vuoden 2015 aikana normaalien poistojen suhteessa poistoerojen tuloutukset kohdistuivat: Muuruvesi, viinitietokeskus Autoala, töiden vastaanottopiste Kuopio, elintarv.alan/kahvilan peruskorjaus Kuopio, koulurakennus laajennus Kuopio, koulurakennus laajennus Toivala, Investointivaraus toimitilat Varkaus, Lukio/liiketalous D-rakennuksen peruskorjaus 1 045,60 767,51 3 346,70 27 277,06 16 012,99 66 600,07 23 506,83 138 556,76 Investointivarauksesta on purettu 1 200 000 euroa poistoeron lisäykseksi Varkauden Lukion/liiketalouden investointikohteen valmistuttua vuonna 2015. Normaalien poistojen suhteessa on lisäksi tehty seuraavat poistoerojen tulouttamiset Käyttökiellossa olevien ja purettujen jäljellä olevien tasearvojen kirjaaminen lisäpoistoina tuloslaskelmaan sekä poistoerojen tulouttaminen tilinpäätöksessä 2014 636 456,60 Suonenjoen kinteistön myyntiin 1.7.2014 kohdistuva poistoeron tulouttaminen v.2014 63 364,98 Poistoerojen tulouttaminen 699 821,58 105 LIITETIETO 18 KULUKSI KIRJAAMATTOMAT MENOT JA PÄÄOMA-ALENNUKSET - ei tapahtumia LIITETIETO 19 ARVONKOROTUKSET - ei tapahtumia LIITETIETO 20 AKTIVOIDUT KORKOMENOT - ei tapahtumia 0,00 Kirjanpitoarvo 31.12.2015 147 173,41 147 173,41 Myyty Muuruveden kalusto 58 100,61 147 173,41 147 173,41 138 509,55 0,00 0,00 0,00 0,00 -49 436,75 0,00 Tilikauden myynti/luovutukset Myyty Muuruveden kiinteistö 0,00 -49 389,25 -47,50 Poistamaton hankintameno 31.12.2015 138 509,55 0,00 Lisäykset tilikauden aikana Siirrot erien välillä Siirrot erien välillä Rahoitusosuudet tilikaudella Tilikauden myynnit/luovutukset Tilikauden poisto Tilikauden lisäpoisto 58 053,11 47,50 Maa-alueet AineettomatMuut pitkä- Yhteensä oikeudet vaik. menot 0,00 59 858,77 847 309,36 45 180 046,10 847 309,36 45 180 046,10 2 123 954,09 198 933,83 0,00 0,00 0,00 -59 858,77 -2 408 991,21 -770 592,40 0,00 847 309,36 46 096 600,56 Rakennukset Aineelliset hydykkeet Aineettomat hyödykkeet Poistamaton hankintameno 1.1. PYSYVÄT VASTAAVAT LIITETIETO 21 PYSYVIEN VASTAAVIEN TASE-ERÄKOHTAISET LIITETIEDOT 31.12.2015 SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Koneet ja kalusto 895 065,40 0,00 126 231,33 231 110,26 3 552 058,71 231 110,26 3 552 058,71 0,00 -126 231,33 -48 815,69 -1 181 361,15 -4 216,77 0,00 90 109,17 194 033,55 3 964 585,79 Kiinteät rak. ja laitteet 126 231,33 186 090,10 59 858,77 93 275,54 49 903 799,97 93 275,54 49 903 799,97 3 109 128,66 198 933,83 0,00 0,00 -186 090,10 -3 639 168,05 -774 809,17 93 275,54 51 195 804,80 Muut ain. Yhteensä hyödykkeet 50 050 973,38 50 050 973,38 3 247 638,21 198 933,83 0,00 0,00 -186 090,10 -3 688 604,80 -774 809,17 51 253 905,41 Käyttöomais. yhteensä 106 146 870,25 146 870,25 Kirjanpitoarvo 31.12.2015 0,00 0,00 119 700,00 Muut osakkeet 27 170,25 147 173,41 Hankintameno 31.12.20015 Vähennykset/myynnit Vähennykset/myynnit Lisäykset Poistamaton hankintameno 1.1. Osakkeet ja osuudet PYSYVIEN VASTAAVIEN SIJOITUKSET 147 173,41 143 702,20 143 702,20 0,00 0,00 0,00 143 702,20 847 309,36 45 929 951,23 290 572,45 290 572,45 0,00 0,00 119 700,00 170 872,45 51 100 050,45 231 110,26 3 560 658,20 749 905,13 Kirjanpitoarvo 31.12.2015 0,00 8 599,49 392 829,29 Lisäykset tilikauden aikana Rahoitusosuudet tilikaudella PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 31.12.2015 20 167,46 -16 133,97 -198 933,83 4 566,00 Koneet ja kalusto Siirrot erien välillä Siirrot erien välillä,rahoitus Kiinteät rak. ja laitteet 556 009,67 Aineelliset hydykkeet Maa-alueet Rakennukset Hankintameno 1.1.2015 Aineettomat hyödykkeet AineettomatMuut pitkä- Yhteensä oikeudet vaik. menot PYSYVIEN VASTAAVIEN KESKENERÄISET RAKENNUS-JA KALUSTOINVESTOINNIT V.2015 93 275,54 50 662 304,59 758 504,62 412 996,75 -16 133,97 -198 933,83 0,00 560 575,67 Muut ain. Yhteensä hyödykkeet 50 809 478,00 758 504,62 412 996,75 -16 133,97 -198 933,83 0,00 560 575,67 Käyttöomais. yhteensä 107 108 SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ LIITETIETO 21 PYSYVIEN VASTAAVIEN TASE-ERÄKOHTAISET LIITETIEDOT 31.12.2015 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hydykkeet Maa-ja vesialueet Maa-alueet Poistamaton hankintameno 1.1. Liittymismaksut Liittymismaksut Yhteensä vuokraoik/liittym. 588 172,62 218 387,74 40 749,00 847 309,36 Lisäykset tilikauden aikana Siirrot erien välillä Vähennykset tilikauden aikana Rahoitusosuudet tilikaudella Tilikauden myynnit/luovutukset Tilikauden poisto Tilikauden lisäpoisto 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Poistamaton hankintameno 31.12.2015 588 172,62 218 387,74 40 749,00 847 309,36 Kirjanpitoarvo 31.12.2015 588 172,62 218 387,74 40 749,00 847 309,36 Muut lisäpoistot yhteensä 1100302 Siilinjärvi, kuluvanvontajärjestelmä (lisäpoisto kirjanpitoon 1.3.15) Toivala, Haapamäentie 1 1100126 Asuntolarakennuksen peruskorjaus, rak. 9 v.2000 1100130 Asuntolarakennusten peruskorjaus, rak.9 ja 11, v. 2003 1100170 Asuntola rivitalojen korjaus, rak. 9 ja 11, v. 2006 Iisalmi, Asevelikatu 24 1100121 Koulurakennuksen vesivahinkonkorjaus v.1997 1100162 Liikuntasalin sos.tilan kosteusvaurion korjaus v. 2006 1100183 Työtilojen kunnostus v. 2007 1100119 Koulurakennus 1100120 Koulurakennuksen korjaus 1100982 Ikkunoiden uusiminen v. 2011 1100197 Koulurakennuksen saneeraus v. 2000-2001 100 % 100 % 100 % 100 % -4 216,77 -1 965,58 -12 121,49 -11 755,88 -774 809,17 -4 216,77 -1 965,58 -12 121,49 -11 755,88 Poistettava poistettavat osuus tase-arvot Kirjanpitoarvo 100 % -4 943,58 -4 943,58 100 % -16 769,34 -16 769,34 100 % -12 595,17 -12 595,17 25,43 % -1 421 553,61 -361 501,08 25,43 % -11 425,99 -2 905,63 25,43 % -93 059,33 -23 664,99 34 % -948 146,06 -322 369,66 31.12.2015 KÄYTTÖKIELLOSSA OLEVIEN, PURETTUJEN JA PERUSKORJATTAVIEN TILOJEN JÄLJELLÄ OLEVIEN TASEARVOJEN KIRJAAMINEN LISÄPOISTOINA TULOSLASKELMAAN TILINPÄÄTÖKSESSÄ 2015 SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ 109 Kirjanpidon tili 1208 1212 1212 1213 € 146 870,25 137 655,00 2 000,00 4 047,20 290 572,45 290 572,45 170 872,45 Muut osakkeet ja osuudet Osakehuoneisto, Laivalinnakatu 23, UTK IS-Hankinta Oy As Oy Siilinjärven Haaparinne 4 047,20 2 000,00 137 655,00 119 700,00 23 802,29 1 681,88 1 686,08 Hankintameno 31.12.2015 4 047,20 119 700,00 119 700,00 Lisäykset tilikaudella As Oy Siilinjärven Haaparinne 0,00 Vähennykset tilikaudella 2 000,00 137 655,00 23 802,29 1 681,88 1 686,08 Hankintameno 1.1.2015 IS-Hankinta Oy Osakehuoneisto: Laivalinnankatu 23, UTK Varkaus, Kiinteistö Oy Kauppakatu 40 Y: 0173624-7 Osuuskunta KPY Sakupe Oy Amke International Oy Amke International Oy, Varkaus OSAKKEET JA OSUUDET 31.12.2015 SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ 50,59 1,00 1,80 2,56 2,56 Omistusosuus % 1213 1212 1212 1208 1208 1208 1208 Kirjanpidon tili 110 Helsinki Helsinki Siilinjärvi Kuopio Varkaus Kuopio Siilinjärvi OSAKKUUS- JA MUUT OMISTUSYHTEISÖT Amke International Oy Amke International Oy Sakupe Oy Osuuskunta KPY OSAKKEET Osakehuoneisto: Laivalinnankatu 23 UTK, Varkaus, Kiinteistö Oy Kauppakatu 40 IS-Hankinta Oy As Oy Siilinjärven Haaparinne 50,59 1,00 1,80 2,56 2,56 600 1 5702 5700 61 2 2 Osakkeet/ Omistuso osuudet Kotipaikka suus % kpl KUNTAYHTYMÄOSUUDET JA OSAKKUUSYHTEISÖT 31.12.2015 TASEESSA OLEVAT SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ 6,745 2 000,00 16,82 21,00 168,82 840,94 843,04 á eur 2 000,00 95 907,64 119 700,00 10 259,46 1 681,88 1 686,08 nimellisarvo eur 8 000,00 483 876,66 65 593,29 65 593,29 yhtiön osakepääoma eur 1186 3396 78 78 yhtiön osakemäärä 15-16 71-72 101-200, 201-300 301-400, 401-500 501-600, 601-700 72 30991-36629 38645-38707 2798-2858 nro:t 111 112 SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Taseen ulkopuoliset osakkeet/osuudet 31.12.2015 Osakkeet kpl Iisveden Metsä Oy - käypä arvo 4,50 - matemaattinen arvo viimeksi 90 toimitetussa verotuksessa 55,556 4,50 405,00 113 SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ VAIHTO-OMAISUUS 31.12.2015 Rak.kust. Tili (tase) Kirjanpito 1.1.2015 lisäys v.2015 1400 1401 1402 1403 1406 1407 1538 1539 1540 1541 1543 1544 275 727,85 157 603,75 308 726,94 318 289,84 49 984,38 33 124,99 35 162,60 31 141,07 11 326,72 6 013,35 19 997,86 17 485,88 1405 1542 368 632,04 1 512 089,79 1549 Keskeneräiset tuotteet Kuopio Haukkaniemenkatu 1 Haukkaniemenkatu 3 Haukkaniemenkatu 5 Haukkaniemenkatu 7 Havukkalahdenkatu 1 Havukkalahdenkatu 2 Siilinjärvi Takakaarre 7 Pientalot yhteensä Rak.kust. vähennys/alas kirjaus v.2015 Kirjanpito Valmius- 31.12.2015 tase aste % 12/2015 -93 330,00 -56 670,00 -320 053,66 -324 303,19 217 560,45 132 074,82 0,00 0,00 69 982,24 50 610,87 70 70 myyty myyty 10 12 6 501,67 121 127,48 -375 133,71 -794 356,85 0,00 470 228,38 myyty 1 352 952,80 0,00 -182 952,80 1 170 000,00 2 865 042,59 121 127,48 -977 309,65 1 640 228,38 proj. As Siilinjärven Haaparinne 6 osaketta 101-200, 201-300, 301-400, 401-500, 501-600, 601-700 Vaihto-omaisuus yhteensä Vuoden 2015 aikana vaihto-omaisuudessa olevia keskeneräisiä pientaloja on alaskirjattu taseesta kuluksi valmistevarastojen muutokseen yhteensä 332 952,80 euroa. LIITETIETO 22 OMISTUKSET MUISSA YHTEISÖISSÄ MUKAAN LUKIEN YHDISTYKSET JA SÄÄTIÖT, JOISSA KUNTAYHTYMÄLLÄ MÄÄRÄMISVALTA -ei tapahtumia LIITETIETO 23 OMISTUKSET MUISSA KUNTAYHTYMISSÄ, JOISSA KUNTAYHTYMÄ JÄSENENÄ -ei tapahtumia LIITETIETO 24 OMISTUKSET YHTEISÖISTÄ SEKÄ YHDEN VIIDESOSAN TAI SITÄ SUUREMMAN OMISTUSOSUUDEN KOHTEENA OLEVISTA YRITYKSISTÄ -ei tapahtumia 3 816 249,21 3 328 404,27 LIITETIETO 27 RAHOITUSARVOPAPERIT - ei tapahtumia Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 1 177 454,40 3 019,28 711 038,25 463 396,87 878 513,30 395,29 275 725,00 602 393,01 Siirtosaamiset Siirtyvät korot muilta Muut siirtosaamiset/hankkeet Muut siirtosaamiset muilta 501 888,34 238 570,24 231 872,00 0,00 0,00 31 446,10 296 172,68 265 430,88 34,00 30 707,80 2 032 719,01 104 187,46 142 654,98 2 011 063,31 2014 Lyhytaikainen 2015 Lyhytaikainen Muut saamiset Arvonlisäverosaamiset Valtionosuussaamiset, yksikköhintarahoitus ammatil.koulutus Valtionosuussaamiset, yksikköhintarahoitus oppisopimuskoulutus Valtionosuussaamiset, yksikköhintarahoitus lukiokoulutus Muut saamiset Muut myyntisaamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset jäsenkuntayhtymiltä Lyhytaikaiset saamiset, liitetieto 25 ja 26 LIITETIEDOT 25 JA 26 LYHYTAIKAISET SAAMISET 31.12.2015 SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ 114 115 SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ LIITETIETO 28 OMAN PÄÄOMAN ERÄT 31.12.2015 Tili 2000 Peruspääoma Peruspääoma 01.01.2015 2015 euroa 2014 euroa Tili 2000 Peruspääoma 31.12.2015 11 845 984,07 0,00 11 845 984,07 Tili 2015 Oman pääoman rahasto Oman pääoman rahasto 01.01.2015 Oman pääoman rahasto vähennys Oman pääoman rahasto 31.12.2015 12 384 346,14 0,00 12 384 346,14 12 384 346,14 0,00 12 384 346,14 88 513,25 -6 560,00 81 953,25 95 413,25 -6 900,00 88 513,25 18 363 321,37 17 352 941,72 Tili 2015 Tili 2016 Tili 2016 Tili 2040 Stipendirahasto Stipendirahasto 01.01.2015 Stipendirahaston vähennys v.2015 Stipendirahasto 31.12.2015 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1. Kpy:n jäsenkirjojen kirjanpitoarvon korjaus edell.tilik. yli/alijäämään 11 845 984,07 0,00 11 845 984,07 119 700,00 tili 2050 Tilikauden ylijäämä Tilikauden alijäämä Tili 2040-2050 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 31.12.2015 2 852 471,55 0,00 21 335 492,92 1 010 379,65 0,00 18 363 321,37 OMA PÄÄOMA 45 647 776,38 42 682 164,83 Savon koulutuskuntayhtymän stipendit katettu stipendirahastosta Kuopion puhelinyhdistyksen jäsenkirjojen kirjanpitoarvo, 119700 euroa, korjataan ja tuloutetaan edellisten tilikausien ylijäämä -tilille v.2015. 116 SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Vastikkeetta kuntayhtymän omistukseen 1.1.2004 siirtynyt käyttöomaisuus (Valtion käyttämissä luovutusarvoissa) Pohjois-Savon ammattiopisto,Muuruvesi Maa-alue 1 412,78 Metsät 70 638,93 Rakennukset 5 999 481,98 Irtain käyttöomaisuus 468 067,00 Aineeton käyttöomaisuus 10 832,98 Karja ja kotieläimet 46 734,38 Pietilä-tila 10 260,30 Yhteensä 6 607 428,35 Muuruveden karjanarvo 31.12.2015 0,00 Myyty Muuruveden opetusmaatila rakennuksineen ja irtaimistoineen 28.4.2015 Vastikkeetta kuntayhtymän omistukseen 1.1.2004 siirtynyt käyttöomaisuus (Valtion käyttämissä luovutusarvoissa) Pohjois-Savon ammattiopisto, Suonenjoki Käyttö- ja vaihto-omaisuus Jalkalantie 160 Maa-alue Pellot Metsämaa Puusto, tukit Kuitupuu Taimikot Rakennukset Irtain käyttöomaisuus Karja Yhteensä Suonenjoella ei karjaa 31.12.2015 Maa.alueesta myyty Suonenjoen kaupungille 18.12.2008, kauppahinta Suonenjoen kiinteistöt myyty 1.7.2014 - maa-alueet - rakennukset 338 692,64 377 350,64 141 949,77 419 608,69 218 321,38 89 375,06 9 905 478,39 442 502,43 96 670,05 12 029 949,05 86600,00 63 959,17 308 564,61 372 523,78 Vastikkeetta kuntayhtymän omistukseen 1.1.2004 siirtynyt käyttöomaisuus Käyttö- ja vaihto-omaisuus Savonia, Sammakkolammentie 2 Rakennukset 5 929 766,40 Toivala, Haapamäentie 1 Rakennukset 3 586 638,14 Yhteensä 9 516 404,54 117 SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ PERUSPÄÄOMA JA OMAN PÄÄOMAN RAHASTO 31.12.2015 Jäsenkunnat Iisalmi Juankoski Kaavi Keitele Kiuruvesi Kuopio Lapinlahti Leppävirta Maaninka Kuopio 1 1 2015 Pielavesi Rautalampi Rautavaara Siilinjärvi Suonenjoki Tervo Tuusniemi Varkaus Vesanto osuus-% Oman pääoman rahasto yht. 12 384 346,14 osuus-% 1 330 665,47 303 201,40 85 537,01 45 972,78 250 359,29 4 536 792,59 224 351,39 131 763,40 0,00 33 122,86 139 910,07 65 881,70 243 871,49 247 057,56 61 844,02 85 537,01 3 970 050,02 90 066,01 11,233051 2,559529 0,722076 0,388087 2,113453 38,298149 1,893903 1,112304 0,000000 0,279613 1,181076 0,556152 2,058685 2,085581 0,522067 0,722076 33,513890 0,760308 1 387 987,97 317 096,06 89 456,87 48 079,55 260 991,54 4 744 698,00 234 632,63 137 801,66 0,00 34 640,76 146 321,66 68 900,83 255 047,27 258 379,35 64 678,12 89 456,87 4 151 983,58 94 193,43 11,207600 2,560459 0,722338 0,388228 2,107431 38,312059 1,894590 1,112708 0,000000 0,279714 1,181505 0,556354 2,059433 2,086338 0,522257 0,722338 33,526062 0,760585 11 845 984,07 100,00 12 384 346,15 100,00 Peruspääoma yht. 11 845 984,07 24 230 330,22 118 SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ LIITETIETO 29 ERITTELY POISTOEROSTA 31.12.2015 Rakennukset 2015 Poistoero 1.1.2015 Lisäykset tilikaudella Vähennykset tilikaudella, vähennetty poistojen suhteessa Poistoero 31.12.2015 Poistoeron muutos eritelty liitetiedossa 17 Rakennukset 2014 2 952 718,62 1 200 000,00 3 808 342,55 0,00 -138 556,76 -855 623,93 4 014 161,86 2 952 718,62 119 SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ LIITETIETO 30 PITKÄAIKAISET VELAT, ERÄÄNTYVÄT 2021 TAI MYÖHEMMIN 31.12.2015 Vieras pääoma Pitkäaikaiset velat 2015 2014 255 555,68 425 926,04 Lainat Kuntarahoitus Oy.ltä 2 802 928,00 3 726 783,00 Pitkäaikaiset velat yhteensä 3 058 483,68 4 152 709,04 Lainat kotimaisilta talletuspankeilta LIITETIETO 31 JOUKKOVELKAKIRJALAINAT -ei tapahtumia 120 SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ LIITETIETO 32 ERITTELY PAKOLLISISTA VARAUKSISTA 31.12.2015 Pakolliset varaukset Pakolliset varaukset 1.1.2015 Lisäykset tilikaudella Vähennykset tilikaudella Pakolliset varaukset 31.12.2015 2015 0,00 334 306,00 0,00 334 306,00 2014 0,00 0,00 0,00 0,00 Vuonna 2015 alkanut prosessi, johon liittyy 27.2.2015/§ 67 yhtymähallituksen päätös sekä Itä-Suomen hallinto-oikeuden välipäätös 15/0372/4. Asian käsittely on vielä kesken, jonka vuoksi tilinpäätökseen on tehty 250 000 euron pakollinen varaus. Pakollinen varaus 84 306 euroa perustuu Itä-Suomen hovioikeuden tuomioon n:o 844, antamispäivä 31.12.2015, diaarinumero S14/1471. Yhteensä Muut velat Saadut ennakot muilta Opetushallitus/yksikköhintarahoitus ammatil.koulutus Opetushallitus/yksikköhintarahoitus lukiokoulutus Opetushallitus/yksikköhintarahoitus oppisopimuskoulutus Opetushallitus/oppisopimus/nuorten aikuisten osaamisohjelma Opetushallitus/oppisopimus aikuisten osaamisohjelma Kansainvälisyys hankkeet Muut hankkeet Ostovelat muille Lyhytaikaiset velat Ostovelat jäsenkuntayhtymiltä Vieraspääoma LIITETIETO 33 LYHYTAIKAISET VELAT 31.12.2015 SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ 1 304 444,76 6 546 144,94 6 549 650,54 207 241,50 1 522 886,23 2 001 676,77 0,00 197 352,00 18 789,74 55 407,30 1 168 951,88 2 356 980,10 152 163,00 756 919,83 22 434,00 83 403,28 285 993,49 1 056 066,50 2 775 421,76 464 601,65 511 263,98 2 512 454,58 2014 Lyhytaikainen 2015 Lyhytaikainen 121 122 SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ LIITETIETO 34 PANKKITILIN KÄYTETTÄVISSÄ OLEVA SEKKILIMIITTI 31.12.2015 Danske Bankissa käytettävissä oleva sekkilimiitti Sekkilimiittiä ei ole käytetty v.2015 LIITETIETO 35 VUOKRAKOHTEEN LUNASTUSVELKA -ei tapahtumia LIITETIETO 36 MUIDEN VELKOJEN ERITTELY -ei tapahtumia 2015 2 000 000,00 2014 2 000 000,00 HUOLLETTAVIEN VARAT - ei tapahtumia ELATUSTUEN TAKAUTUMISSAATAVAN LASKENNALLINEN KORVAUS - ei tapahtumia VELAT, JOIDEN VAKUUDEKSI ANNETTU KIINNITYKSIÄ KIINTEISTÖIHIN JA OSAKKEISIIN - ei tapahtumia LIITETIETO 38 LIITETIETO 39 LIITETIETO 40 6 432 388,42 6 668 956,43 Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä 2014 43 010,07 52 203,40 6 021 987,46 6 352 234,23 83 657,68 1 755,71 283 733,21 262 763,09 2015 Lyhytaikaiset siirtovelat Korkojaksotukset Lomapalkkajaksotus Siirtovelat, hankkeet Muut siirtovelat Siirtovelkohin sisältyvät olennaiset erät LIITETIETO 37 SIIRTOVELKOIHIN SISÄLTYVÄT OLENNAISET ERÄT 31.12.2015 SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ 123 124 SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ LIITETIETO 41 VAKUUDET 31.12.2015 TAKUUAJAN VAKUUS Savon koulutuskuntayhtymä on antanut Asunto-osakeyhtiö Siilinjärven Haaparinteelle 54 000 euron suuruisen takuuajan vakuuden ajalle 20.11.2013-6.1.2014 (yhtymähallitus 1.11.2013, § 166, yhtymävaltuusto 19.11.2013, § 41) Samalla päätöksellä Savon koulutuskuntayhtymä on varautunut jatkamaan Asunto-osakeyhtiö Siilinjärven Haaparinteen 27 000 euron takuuajan vakuutta ajalle 7.11.2014-6.11.2014 Savon koulutuskuntayhtymä jatkaa Asunto-osakeyhtiö Siilinjärven Haaparinteen 27 000 euron takuuajan vakuutta ajalle 7.11.2014 - 6.11.2015 (yhtymähallitus 31.10.2014, §145) Savon koulutuskuntayhtymä varautuu jatkamaan Asunto-osakeyhtiö Siilinjärven Haaparinteen takuuajan vakuutta. Vakuusmäärä on 27 000 euroa. Vakuus on voimassa 7.11.2015-6.11.2016. (Yhtymähallitus 27.11.2015 § 213). LIITETIETO 42 VAKUUDET, JOTKA KUNTAYHTYMÄ ON ANTANUT SEN KANSSA SAMAAN KONSERNIIN KUULUVIEN YHTEISÖJEN PUOLESTA - ei tapahtumia LIITETIETO 43 YHTEENLASKETTU ARVO KUNTAYHTYMÄN ANTAMISTA MUISTA KUIN EDELLÄ 40-42 KOHDISSA TARKOITETUISTA VAKUUKSISTA LAJEITTAIN ERITELTYNÄ - ei tapahtumia LIITETIETO 46 LIITETIETO 45 Seuraavalla tilikaudella maksettavat Myöhemmin maksettavat Yhteensä LEASINGVASTUIDEN YHTEISMÄÄRÄ (arvonlisäverollinen) 31.12.2015 LIITETIETO 44 SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ 1 291 096,35 1 032 588,28 2 323 684,63 2015 VASTUUSITOUMUKSET SAMAAN KONSERNIIN KUULUVIEN YHTEISÖJEN PUOLESTA - ei tapahtumia MUUT ANNETUT VASTUUSITOUMUKSET - ei tapahtumia 996 275,04 1 105 185,05 2 101 460,09 2016 125 126 127 SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ MUUT TALOUDELLISET VASTUUT 31.12.2015 Johdannaissopimukset/lainat Kuntarahoitus KSWAP023/11 lainanumero 11680/05 Alkuperäinen määrä Nimellisarvo Vaihtuva korko: 6 kk euribor23.10.2015 Kiinteä korko Markkina-arvo Arvopäivä Eräpäivä KSWAP024/11 lainanumero 11935/06 Alkuperäinen määrä Nimellisarvo Vaihtuva korko: 6 kk euribor 20.7.2015 Kiinteä korko Markkina-arvo Arvopäivä Eräpäivä 31.12.2015 0,079 2,835 0,104 2,927 Arvonlisäveron palautusvastuu, kiinteistöinvestoinnit v.2008 valmistuneet investoinnit, palautusvastuu päättyy v.2017 v.2009 valmistuneet investoinnit, palautusvastuu päättyy v.2018 v.2010 valmistuneet investoinnit, palautusvastuu päättyy v.2019 v.2011 valmistuneet investoinnit, palautusvastuu päättyy v.2020 v.2012 valmistuneet investoinnit, palautusvastuu päättyy v.2021 v.2013 valmistuneet investoinnit, palautusvastuu päättyy v.2022 v.2014 valmistuneet investoinnit, palautusvastuu päättyy v.2023 v.2015 valmistuneet investoinnit, palautusvastuu päättyy v. 2024 Hankkeiden omarahoitusosuudet Hankkeiden omarahoitusosuudet v.2016 -Kuntayhtymän hallinnoimmat hankkeet -Partnerihankkeet -Kuntayhtymän omarahoitteiset hankkeet -OPH hankkeet -MMM hankkeet -Tyke hankkeet -Muut hankkeet Hankkeiden omarahoitusosuudet v.2017 - Kuntayhtymän hallinnoimat hankkeet -Kuntayhtymän omarahoitteiset hankkeet - Partnerihankkeet -OPH hankkeet -Muut hankkeet Hankkeiden omarahoitusosuudet yhteensä Kumppanuussopimuksia vuonna 2015 yhteensä 114 kpl 1 730 776,00 865 399,00 - 54 697,42 21.6.2011 23.4.2020 2 814 816,00 1 629 632,00 - 115 497,58 20.7.2011 20.1.2021 31.12.2014 1 730 776,00 1 057 705,00 80 693,00 21.6.2011 23.4.2020 2 814 816,00 1 925 928,00 174 962,00 20.7.2011 20.1.2021 31.12.2015 131 180,07 866 635,73 177 522,04 165 956,05 1 281 244,69 44 667,30 416 664,52 47 724,26 3 131 594,66 31.12.2014 196 770,11 1 155 514,30 221 902,55 199 147,26 1 494 785,47 51 048,34 468 747,59 31.12.2015 31.12.2014 3 787 915,62 334 110,00 15 000,00 80 000,00 46 600,00 10 420,00 5 000,00 491 130,00 40 219,00 21 341,00 50 000,00 90 199,00 10 393,00 38 252,00 28 812,00 279 216,00 269 335,00 12 599,00 281 934,00 773 064,00 50 000,00 4 967,00 6 043,00 61 010,00 340 226,00 128 SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ LIITETIETO 48 HENKILÖSTÖN LUKUMÄÄRÄ 31.12.2015 Henkilöstön lukumäärä 31.12.2015 2015 2014 552 291 24 867 594 301 25 920 Opetushenkilöstö Tukipalveluhenkilöstö* Tilapalvelut Yhteensä * sisältää v. 2015 organisaation mukaan yhteisten palveluiden ja kehityspalveluiden henkilöstön sekä koulutuspalveluiden ja työelämäpalveluiden tulosalueelta ei opetushenkilöstön LIITETIETO 49 TILIKAUDEN PALKAT, PALKKIOT, ELÄKEKULUT JA MUUT HENKILÖSIVUKULUT 31.12.2015 Henkilöstökulut, euroa Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökorvaukset Yhteensä Henkilöstökuluja aktivoitu käyttöomaisuuteen Lomapalkkavaraukset Henkilöstökulut yhteensä Luontoisetujen yhteismäärä Kaikki henkilöstökulut yhteensä Kustannuslaskennalliset erät -luontaisedut, menot (tili9800) -luontaisedut, tulot (tili9900) 2015 2014 40 479 952,71 43 257 006,88 8 651 411,46 2 273 633,61 -621 969,43 50 783 028,35 9 076 335,66 2 490 072,77 -543 320,85 54 280 094,46 0,00 0,00 -330 246,77 -219 263,55 50 452 781,58 54 060 830,91 0,00 0,00 50 452 781,58 54 060 830,91 37 024,05 -37 024,05 40 521,19 -40 521,19 129 SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ LIITETIETO 49 A LUOTTAMUSHENKILÖN PALKKIOISTA PERITYT JA PUOLUEELLE TAI PUOLUEYHDISTUKSELLE TILITETYT LUOTTAMUSHENKILÖMAKSUT 31.12.2015 Luottamushenkilön palkkioista perityt ja tilitetyt luottamushenkilömaksut Pohjois-Savon Kokoomus ry Keskusta Pohjois-Savon piiri SDP / Pohjois-Savo Pohjois-Savon Vasemmisto Perussuomalaisten P-S piiri ry Tilitetyt luottamushenkilömaksut yhteensä 2015 3 271,50 5 083,00 1 978,00 1 555,64 1 006,25 12 894,39 130 SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ LIITETIET0 50 TILINTARKASTAJAN PALKKIOT 31.12.2015 Tarkstusyhteisö 2015 2014 20 515,00 26 194,00 4 020,00 2 588,00 Hankkeet 0,00 703,50 Yhteensä 24 535,00 29 485,50 KPMG, Julkishallinnonpalvelut Oy Lakisääteinen tarkastus *) Tarkastulautakunta työskentely *) summaan sisältyy 31.12.2015 siirtovelkoihin kirjattu 7 490,25 euroa 1) arvio vuoden 2015 tilinpäätöstarkastuksesta, joka tehdään vuoden 2016 puolella on noin 9 000 euroa. Palkkiot yhteensä 33 535,00 29 485,50 131 SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TILAPALVELUT TULOSLASKELMAN TOTEUTUMISVERTAILU Liikevaihto Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Tuet ja avustukset kunnalta/ kuntayhtymältä Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Kunnalle/ kuntayhtymälle maksetut korkokulut Muille maksetut korkokulut Korvaus peruspääomasta Muut rahoituskulut Toteutunut 2015 Talousarvio 2015 muutos +/- Toteutunut 2014 11 375 846,94 11 530 228 154 381,06 12 126 735,08 11 375 846,94 11 530 228 154 381,06 12 126 735,08 3 862 883,85 3 948 150 85 266,15 4 456 899,34 1 940 006,60 -3 710,00 1 926 587,25 1 196 249,86 837 557,36 2 330 510 1 617 640 1 289 893 928 133 390 503,40 3 710,00 -308 947,25 93 643,14 90 575,64 2 280 646,62 -14 451,60 2 161 801,12 1 413 764,65 1 019 343,39 309 418,45 49 274,05 3 291 510,08 3 291 510,08 308 384 53 376 2 493 895 2 493 895 -1 034,45 4 101,95 -797 615,08 -797 615,08 338 551,16 55 870,10 3 169 783,83 3 169 783,83 2 431 107,36 2 484 167 53 059,64 2 886 370,17 594 095,79 1 314 123 720 027,21 199 917,09 -3 032,91 11 500,91 3 032,91 287 295,98 289 557 2 261,02 331 895,24 118 537,47 118 460 -77,47 118 603,81 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä 191 295,25 906 106 -714 810,75 -239 081,05 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia 191 295,25 906 106 -714 810,75 -239 081,05 -1 061 443,24 1 200 000,00 151 278 1 212 721,24 -1 200 000,00 855 623,93 0,00 329 852,01 1 057 384 727 531,99 616 542,88 Poistoeron lisäys(-)/vähennys(+) Vapaaehtoisten varausten lis.(-) väh. (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 132 SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TILAPALVELUT TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2014 11 375 846,94 12 126 735,08 11 375 846,94 12 126 735,08 3 862 883,85 4 456 899,34 1 940 006,60 3 710,00 1 926 587,25 1 196 249,86 837 557,36 2 280 646,62 -14 451,60 2 161 801,12 1 413 764,65 1 019 343,39 309 418,45 49 274,05 3 291 510,08 3 291 510,08 338 551,16 55 870,10 3 169 783,83 3 169 783,83 2 431 107,36 2 886 370,17 594 095,79 199 917,09 3 032,91 11 500,91 287 295,98 331 895,24 118 537,47 118 603,81 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä 191 295,25 -239 081,05 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia 191 295,25 -239 081,05 -1 061 443,24 855 623,93 Liikevaihto Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Tuet ja avustukset kunnalta/ kuntayhtymältä Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Kunnalle/ kuntayhtymälle maksetut korkokulut Muille maksetut korkokulut Korvaus peruspääomasta Muut rahoituskulut Poistoeron lisäys (-) vähennys(+) Poistoeron lisäys (-) Vapaaehtoisten varausten lisäys (-) Vapaaehtoisten varausten vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 1 200 000,00 329 852,01 616 542,88 133 SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TILAPALVELUT KOKONAISTULOT JA -MENOT 31.12.2015 TULOT Toiminta 1 000 € Toimintatuotot Korkotuotot Muut rahoitustuotot Tulorah. korjauserät Pysyvien vastaavien luovutusvoitot Investoinnit Rahoitusosuudet investointeihin - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 11 376 3 1 000 € Toimintakulut Korkokulut Muut rahoituskulut Investoinnit Investointimenot 7 490 287 119 2 764 60 Rahoitustoiminta Pitkäaikaisten lainojen lisäys Rahoitustoiminta Pitkäaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman vähennykset Kokonaistulot yhteensä 11 439 Kokonaistulot Kokonaismenot 11 439 11 850 -411 Muut maksuvalmiuden muutokset Kassavarojen muutos MENOT Toiminta 411 0 411 Kokonaismenot yhteensä 1 190 11 850 134 SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TILAPALVELUJEN TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Ulkoiset tulot ja menot 2015 1 000 euroa 2014 1 000 euroa Toimintatuotot Toimintakulut 325 -7 480 411 -8 735 TOIMINTAKATE -7 155 -8 324 -284 3 -287 0 -320 12 -332 0 VUOSIKATE -7 439 -8 644 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -3 292 -3 170 -10 731 -11 814 Poistoeron lisäys (-) Poistoeron vähennys (+) -1 061 0 0 855 Varausten lisäys(-) Varausten vähennys (+) 0 1 200 0 0 -10 592 -10 959 4,3 % 4,7 % Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Korkokulut Muut rahoituskulut TILIKAUDEN TULOS TILIKAUDEN ALIJÄÄMÄ Toimintatuotot/Toimintakulut,% 135 SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TILAPALVELUJEN TASE JA SEN TUNNUSLUVUT 2015 2014 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot AiIneelliset hyödykkeet Maa-ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut keskeneräiset hankinnat 47 276 655 147 173 147 173 46 991 827 847 309 45 180 046 91 210 123 356 749 905 47 863 623 58 053 58 053 47 667 915 847 309 46 096 601 128 351 39 644 556 010 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet 137 655 137 655 137 655 137 655 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhyaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset 313 418 313 418 313 418 88 590 278 657 278 657 278 657 40 158 219 835 4 993 233 891 4 607 47 590 073 48 142 279 VASTAAVAA YHTEENSÄ 2015 2014 28 320 606 24 406 730 3 584 023 329 852 27 990 754 24 406 730 2 967 480 616 543 5 814 162 4 014 162 1 800 000 4 752 719 2 952 719 1 800 000 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rah. - ja vak.laitoksilta 13 455 305 7 723 778 7 723 778 15 398 807 8 914 134 8 914 134 Lyhytaikainen Lainat rah.- ja vak.laitoksilta Ostovelat Muut velat Siirtovelat 5 731 527 1 190 356 501 658 3 774 755 264 758 6 484 672 1 190 356 508 832 4 532 454 253 030 47 590 073 48 142 279 71,7 % 3,9 8,9 68,0 % 3,6 10,1 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Jäännöspääoma Ed.tilikausien ylijäämä Tilikauden yli-/alijäämä POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset VASTATTAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT: Omavaraisuusaste, % Kertynyt ylijäämä, milj. euroa Lainakanta 31.12., milj.euroa 136 SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TILAPALVELUT INVESTOINTIOSA RAKENNUSINVESTOINNIT Toimipisteittäin Kustannusarvio Presidentinkatu 1, Kuopio Presidentinkatu 3, Kuopio Kuopio, Savilahti suunnittelu Kuopio, Savilahti rakentaminen Kuopio, Sahankatu Sammakkolammentie 2, Kuopio Siilinjärven yksikkö, Toivala Siilinjärven yksikkö asuntola Asevelikatu 24, Iisalmi Muuruveden yksikkö, Muuruvesi Osmajoentie 75 Varkaus Suonenjoki Jalkalantie 160, myynti Siilinjärvi, sähköliittymän myynti Pysyvien vastaavien myynti Tilapalvelut yhteensä Rakennusinvestoinnit Pysyvien vastaavien myynti Rakennusinvestoinnit Korvausinvestoinnit yhteensä Uusinvestoinnit yhteensä 200 000 600 000 8 000 000 400 000 8 150 000 1 600 000 205 000 5 700 000 24 855 000 menot tulot netto Talousarvio- TP 2014 TA 2015 muutokset yhteensä TA 2015 Toteutuma 2015 441 735 2 900 000 0 2 900 000 -59 859 2 704 543 -200 000 9 981 -300 000 0 138 510 -300 000 -547 302 72 883 -800 000 0 1 790 330 0 0 -59 859 -195 457 824 559 -382 824 441 735 2 900 000 0 2 900 000 0 0 0 2 900 000 0 2 900 000 2 764 402 -59 859 2 704 543 -135 598 -59 859 -195 457 1 900 000 1 000 000 1 519 176 1 245 225 -380 824 245 225 98 863 111 325 67 169 216 386 330 816 -372 524 -10 300 200 000 200 000 300 000 300 000 300 000 900 000 300 000 900 000 800 000 800 000 400 000 400 000 2 190 330 Poikkeama 9 981 138 510 352 698 72 883 137 SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TILAPALVELUT LIITETIETO 8 ULKOISET TOIMINTATUOTOT 31.12.2015 Toimintatuotot tehtäväalueittain 2015 2014 Yksikköhintarahoitus Myyntituotot Vuokratuotot Muut toimintatuotot 135 089 90 632 68 842 30 640 72 968 48 827 165 221 123 850 Toimintatuotot yhteensä 325 203 410 867 138 SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TILAPALVELUT LIITETIETO 12 SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT 31.12.2015 SUUNNITELMAN MUKAISTEN POISTOJEN PERUSTEET 1.12.2013 LÄHTIEN Tämä ohje korvaa yhtymävaltuuston 18.11.2008 § 22 päätöksen mukaisen ohjeen suunnitelman mukaisista poistoista. Yhtymähallitus 10.10.2008 § 139 Yhtymävaltuusto 18.11.2008 § 22 30.11.2013 saakka Yhtymähallitus 29.11.2013 § 178 hyväksyttyä poistosuunnitelman 1.12.2013 lukien Yhtymävaltuusto 19.11.2013 § 37 hyväksyttyä poistosuunnitelman perusteet 1.12.2013 lukien Pysyvien vastaavien poistojen määrittämisessä noudatetaan Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjetta suunnitelman mukaisista poistoista. Suunnitelmapoistojen pohjana on pysyvien vastaavien hankintameno, mikä jaksotetaan poistona kuluksi taloudelliselle pitoajalle. Suunnitelmapoistojen poistopohja on seuraava: Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Atk-ohjelmat Muut Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Tasapoisto 5 - 20 vuotta 2 - 5 vuotta 2 - 5 vuotta ei poistoaikaa Rakennukset ja rakennelmat Hallinto- ja laitosrakennukset Tehdas- ja tuotantorakennukset Talousrakennukset Asuinrakennukset 20 - 40 20 - 30 10 - 20 30 - 40 Kiinteät rakenteet ja laitteet Puhelinverkko, keskusasema ja alakeskukset Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet 10 - 12 vuotta 10 - 15 vuotta Koneet ja kalusto Muut kuljetusvälineet Muut liikkuvat työkoneet Muut raskaat koneet Muut kevyet työkoneet Sairaala-,terveydenhuolto- yms.laitteet Atk-laitteet Muut laitteet ja kalusteet 4 5 10 5 5 3 3 Muut aineelliset hyödykkeet Luonnonvarat Arvo- ja taide-esineet käytön mukainen poisto ei poistoaikaa Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat ei poistoaikaa Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet ja osuudet vuotta vuotta vuotta vuotta - 7 vuotta - 10 vuotta - 15 vuotta - 10 vuotta - 15 vuotta - 5 vuotta - 5 vuotta ei poistoaikaa Pysyvien vastaavien hyödykkeiden perusparannusmeno voidaan joko lisätä sen poistamattomaan hankintamenoon tai kirjata erilliseksi pysyvien vastaavien hyödykkeiden hankintamenoksi, jolle määritellään oma poistosuunnitelma. Jos perusparannus lisää pysyvien vastaavien hyödykkeeseen liittyviä tulonodotuksia tai käyttömahdollisuuksia palvelutuotannossa pidentämällä olennaisesti sen jäljellä olevaa taloudellista pitoaikaa, muutetaan poistosuunnitelmaa vastaavasti. Pienet käyttöomaisuushankinnat, joiden hankintameno on alle 15.000 euroa kirjataan vuosikuluksi. 3 169 784 Suunnitelman mukaiset poistot Jos eroa verrataan suunnitelman mukaisiin poistoihin: Jos eroa verrataan investointeihin: Eli sumupoistot ovat investoinneista: Viidenvuoden keskiarvo v. 2013-2017 Suunnitelman mukaiset poistot Poistonalaiset investointien omahankintameno Ero Poikkeama % 824 558 Investointien omahankintameno Rahoitusosuudet Poistonalaiset investoinnit TP 2014 824 558 -56 % -36 % 64 % 3 003 718 4 695 792 -1 692 074 -36 % 3 291 510 2 764 401 2 557 297 5 990 000 TP Taloussuunnitelma 2015 2016 2 764 401 5 990 000 Erittely suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta Liitetietojen erittely LIITETIETO 13 ERITTELY SUUNNITELMAN MUKAISTEN POISTOJEN JA POISTONLAISTEN INVESTOINTIEN VASTAAVUUDESTA 31.12.2015 SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TILAPALVELUT 3 000 000 6 200 000 2017 6 200 000 3 000 000 7 700 000 2018 7 700 000 139 140 SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TILAPALVELUT LIITETIETO 14 SELVITYS TUOTTOIHIN JA KULUIHIN SISÄLTYVISTÄ VARAUSTEN MUUTOKSISTA 31.12.2015 VAPAAEHTOISTEN VARAUSTEN MUUTOS Vapaaehtoiset varaukset 1.1.2015 Investointivaraus Lisäykset tilikaudella Vähennykset tilikaudella Vapaaehtoiset varaukset 31.12.2015 2015 2014 1 800 000,00 1 800 000,00 0,00 0,00 0,00 0,00 1 800 000,00 1 800 000,00 Varauksen lisäys vuonna 2013 kohdennetaan Varkauden Osmajoentie 75 rakennusinvestointeihin 141 SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TILAPALVELUT LIITETIETO 15 PYSYVIEN VASTAAVIEN HYÖDYKKEIDEN MYYNTIVOITOT VUONNA 2015 Muut toimintatuotot Maa-alueiden myyntivoitot, sähköliittymä -Risulantie 4, Siilinjärvi Myyntivoitot yhteensä 2015 2014 0,00 4 245,06 0,00 0,00 142 SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TILAPALVELUT LIITETIETO 17 ERITTELY POISTOERON MUUTOKSISTA 31.12.2015 Rakennukset 2015 Poistoero 1.1.2014 Lisäykset tilikaudella Vähennykset tilikaudella, vähennetty poistojen suhteessa Poistoero 31.12.2014 Rakennukset 2014 2 952 718,62 1 200 000,00 3 808 342,55 0,00 -138 556,76 -855 623,93 4 014 161,86 2 952 718,62 Vuoden 2015 aikana normaalien poistojen suhteessa poistoerojen tuloutukset kohdistuivat: Muuruvesi, viinitietokeskus Autoala, töiden vastaanottopiste Kuopio, elintarv.alan/kahvilan peruskorjaus Kuopio, koulurakennus laajennus Kuopio, koulurakennus laajennus Toivala, Investointivaraus toimitilat Varkaus, Lukio/liiketalous D-rakennuksen peruskorjaus 1 045,60 767,51 3 346,70 27 277,06 16 012,99 66 600,07 23 506,83 138 556,76 Investointivarauksesta on purettu 1 200 000 euroa poistoeron lisäykseksi Varkauden Lukion/liiketalouden investointikohteen valmistuttua vuonna 2015. Normaalien poistojen suhteessa on lisäksi tehty seuraavat poistoerojen tulouttamiset Käyttökiellossa olevien ja purettujen jäljellä olevien tasearvojen kirjaaminen lisäpoistoina tuloslaskelmaan sekä poistoerojen tulouttaminen tilinpäätöksessä 2014 636 456,60 Suonenjoen kinteistön myyntiin 1.7.2014 kohdistuva poistoeron tulouttaminen v.2014 63 364,98 Poistoerojen tulouttaminen 699 821,58 58 053,11 138 509,55 138 509,55 0,00 0,00 0,00 -49 389,25 -49 389,25 0,00 58 053,11 0,00 147 173,41 147 173,41 0,00 147 173,41 147 173,41 0,00 Maa-alueet AineettomatMuut pitkä- Yhteensä oikeudet vaik. menot 0,00 59 858,77 847 309,36 45 180 046,10 847 309,36 45 180 046,10 2 123 954,09 198 933,83 0,00 -59 858,77 -2 408 991,21 -770 592,40 0,00 91 209,88 91 209,88 -32 924,34 -4 216,77 123 356,19 123 356,19 -25 396,11 109 108,36 39 643,94 Kiinteät rak. Koneet ja ja laitteet kalusto 847 309,36 46 096 600,56 128 350,99 Rakennukset Aineelliset hydykkeet Aineettomat hyödykkeet Tilikauden myynti/luovutukset Myyty Muuruveden kiinteistö Kirjanpitoarvo 31.12.2015 Arvonkorotukset Poistamaton hankintameno 31.12.2015 Lisäykset tilikauden aikana Siirrot erien välillä Rahoitusosuudet tilikaudella Tilikauden myynnit/luovutukset Tilikauden poisto Tilikauden lisäpoisto Poistamaton hankintameno 1.1. PYSYVÄT VASTAAVAT LIITETIETO 21 PYSYVIEN VASTAAVIEN TASE-ERÄKOHTAISET LIITETIEDOT 31.12.2015 TILAPALVELUT SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ 59 858,77 59 858,77 0,00 46 241 921,53 0,00 46 241 921,53 2 233 062,45 198 933,83 0,00 -59 858,77 -2 467 311,66 -774 809,17 0,00 47 111 904,85 Muut ain. Yhteensä hyödykkeet 46 389 094,94 46 389 094,94 2 371 572,00 198 933,83 0,00 -59 858,77 -2 516 700,91 -774 809,17 47 169 957,96 Käyttöomais. yhteensä 143 0,00 0,00 Hankintameno 31.12.2015 Kirjanpitoarvo 31.12.2015 137 655,00 137 655,00 0,00 Vähennykset/myynnit 137 655,00 0,00 0,00 Muut osak- Muut osakkeet keet, asunt. 847 309,36 45 929 951,23 Lisäykset Poistamaton hankintameno 1.1. Osakkeet ja osuudet PYSYVIEN VASTAAVIEN SIJOITUKSET 0,00 147 173,41 147 173,41 137 655,00 137 655,00 0,00 0,00 137 655,00 Yhteensä 91 209,88 47 276 655,07 123 356,19 749 905,13 749 905,13 Kirjanpitoarvo 31.12.2015 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 31.12.2015 392 829,29 392 829,29 Lisäykset tilikauden aikana 0,00 46 991 826,66 -198 933,83 -198 933,83 556 009,67 Muut ain. Yhteensä hyödykkeet Siirrot erien välillä Kiinteät rak. Koneet ja ja laitteet kalusto 556 009,67 Aineelliset hydykkeet Maa-alueet Rakennukset Hankintameno 1.1.2015 Aineettomat hyödykkeet AineettomatMuut pitkä- Yhteensä oikeudet vaik. menot PYSYVIEN VASTAAVIEN KESKENERÄISET RAKENNUS-JA KALUSTOINVESTOINNIT V.2015 47 139 000,07 749 905,13 392 829,29 -198 933,83 556 009,67 Käyttöomais. yhteensä 144 145 SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TILAPALVELUT LIITETIETO 21 PYSYVIEN VASTAAVIEN TASE-ERÄKOHTAISET LIITETIEDOT 31.12.2015 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hydykkeet Maa-ja vesialueet Maa-alueet Poistamaton hankintameno 1.1. Liittymismaksut Liittymismaksut Yhteensä vuokraoik/liittym. 588 172,62 218 387,74 40 749,00 847 309,36 Lisäykset tilikauden aikana Siirrot erien välillä Vähennykset tilikauden aikana Rahoitusosuudet tilikaudella Tilikauden myynnit/luovutukset Tilikauden poisto Tilikauden lisäpoisto 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Poistamaton hankintameno 31.12.2015 588 172,62 218 387,74 40 749,00 847 309,36 Kirjanpitoarvo 31.12.2015 588 172,62 218 387,74 40 749,00 847 309,36 Muut lisäpoistot yhteensä 1100302 Siilinjärvi, kuluvanvontajärjestelmä (lisäpoisto kirjanpitoon 1.3.15) Toivala, Haapamäentie 1 1100126 Asuntolarakennuksen peruskorjaus, rak. 9 v.2000 1100130 Asuntolarakennusten peruskorjaus, rak.9 ja 11, v. 2003 1100170 Asuntola rivitalojen korjaus, rak. 9 ja 11, v. 2006 Iisalmi, Asevelikatu 24 1100121 Koulurakennuksen vesivahinkonkorjaus v.1997 1100162 Liikuntasalin sos.tilan kosteusvaurion korjaus v. 2006 1100183 Työtilojen kunnostus v. 2007 1100119 Koulurakennus 1100120 Koulurakennuksen korjaus 1100982 Ikkunoiden uusiminen v. 2011 1100197 Koulurakennuksen saneeraus v. 2000-2001 100 % 100 % 100 % 100 % -4 216,77 -1 965,58 -12 121,49 -11 755,88 -774 809,17 -4 216,77 -1 965,58 -12 121,49 -11 755,88 Poistettava poistettavat osuus tase-arvot Kirjanpitoarvo 100 % -4 943,58 -4 943,58 100 % -16 769,34 -16 769,34 100 % -12 595,17 -12 595,17 25,43 % -1 421 553,61 -361 501,08 25,43 % -11 425,99 -2 905,63 25,43 % -93 059,33 -23 664,99 34 % -948 146,06 -322 369,66 31.12.2015 KÄYTTÖKIELLOSSA OLEVIEN, PURETTUJEN JA PERUSKORJATTAVIEN TILOJEN JÄLJELLÄ OLEVIEN TASEARVOJEN KIRJAAMINEN LISÄPOISTOINA TULOSLASKELMAAN TILINPÄÄTÖKSESSÄ 2015 TILAPALVELUT SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ 146 147 SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TILAPALVELUT LIITETIETO 26 SIIRTOSAAMISIIN SISÄLTYVÄT OLENNAISET ERÄT 31.12.2015 Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät 2015 2014 Lyhytaikaiset siirtosaamiset Arvonlisäverosaamiset Muut siirtosaamiset 219 835,08 4 993,09 233 891,08 4 607,07 Lyhytaikaiset siirtosaamiset yhteensä 224 828,17 238 498,15 148 SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TILAPALVELUT LIITETIETO 28 OMAN PÄÄOMAN ERÄT 31.12.2015 2015 euroa Tili 2002 Jäännöspääoma (tilapalvelut) 1.1.2015 31.12.2015 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1. tili 2050 Tilikauden ylijäämä Tilikauden alijäämä Tili 2040-2050 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 31.12.2015 2014 euroa 24 406 730,32 0,00 24 406 730,32 24 406 730,32 0,00 24 406 730,32 3 584 023,35 329 852,01 0,00 3 913 875,36 2 967 480,47 616 542,88 0,00 3 584 023,35 28 320 605,68 27 990 753,67 Tili 2040 OMA PÄÄOMA 149 SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Vastikkeetta kuntayhtymän omistukseen 1.1.2004 siirtynyt käyttöomaisuus (Valtion käyttämissä luovutusarvoissa) Pohjois-Savon ammattiopisto,Muuruvesi Käyttö- ja vaihto-omaisuus Rakennukset Pietilä-tila Yhteensä 5 999 481,98 10 260,30 6 009 742,28 Myyty Muuruveden opetusmaatilan rakennukset 28.4.2015 Vastikkeetta kuntayhtymän omistukseen 1.1.2004 siirtynyt käyttöomaisuus (Valtion käyttämissä luovutusarvoissa) Pohjois-Savon ammattiopisto, Suonenjoki Käyttö- ja vaihto-omaisuus Jalkalantie 160 Pohjois-Savon ammattiopisto, Suonenjoki Käyttö- ja vaihto-omaisuus Jalkalantie 160 Rakennukset Yhteensä Suonenjoen kiinteistöt myyty 1.7.2014 - rakennukset 9 905 478,39 9 905 478,39 308 564,61 308 564,61 Vastikkeetta kuntayhtymän omistukseen 1.1.2004 siirtynyt käyttöomaisuus Käyttö- ja vaihto-omaisuus Savonia, Sammakkolammentie 2 Rakennukset 5 929 766,40 Toivala, Haapamäentie 1 Rakennukset 3 586 638,14 Yhteensä 9 516 404,54 150 SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TILAPALVELUT LIITETIETO 29 ERITTELY POISTOEROSTA 31.12.2015 Rakennukset 2015 Poistoero 1.1.2014 Lisäykset tilikaudella Vähennykset tilikaudella, vähennetty poistojen suhteessa Poistoero 31.12.2014 Poistoeron muutos eritelty liitetiedossa 17 Rakennukset 2014 2 952 718,62 1 200 000,00 3 808 342,55 0,00 -138 556,76 -855 623,93 4 014 161,86 2 952 718,62 151 SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TILAPALVELUT LIITETIETO 30 PITKÄAIKAISET VELAT, ERÄÄNTYVÄT 2021 TAI MYÖHEMMIN 31.12.2015 Vieras pääoma Pitkäaikaiset velat 2015 2014 255 555,68 425 926,04 Lainat Kuntarahoitus Oy.ltä 2 802 928,00 3 726 783,00 Pitkäaikaiset velat yhteensä 3 058 483,68 4 152 709,04 Lainat kotimaisilta talletuspankeilta 152 SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TILAPALVELUT LIITETIETO 33 LYHYTAIKAISET VELAT 31.12.2015 Vieras pääoma Velat kuntayhtymille, joissa kunta on jäsenenä Ostovelat Juankosken kaupunki Kuopion kaupunki Siilinjärven kunta Varkauden kaupunki Yhteensä 2015 Lyhytaikainen 2014 Lyhytaikainen 1 562,12 150 414,42 5 927,05 36 596,01 15 463,52 158 003,40 1 270,25 30 166,13 194 499,60 204 903,30 153 SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TILAPALVELUT LIITETIETO 37 SIIRTOVELKOIHIN SISÄLTYVÄT OLENNAISET ERÄT 31.12.2015 Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät 2015 2014 Lyhytaikaiset siirtovelat Korkojaksotukset Lomapalkkajaksotukset Työttömyysvakuutusmaksut 43 010,07 182 867,28 27 485,81 52 203,40 197 948,08 Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä 225 877,35 250 151,48 LIITETIETO 46 LIITETIETO 45 Seuraavalla tilikaudella maksettavat Myöhemmin maksettavat Yhteensä LEASINGVASTUIDEN YHTEISMÄÄRÄ (arvonlisäverollinen) 31.12.2015 LIITETIETO 44 SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TILAPALVELUT 23 014,57 26 226,94 49 241,51 2015 VASTUUSITOUMUKSET SAMAAN KONSERNIIN KUULUVIEN YHTEISÖJEN PUOLESTA - ei tapahtumia MUUT ANNETUT VASTUUSITOUMUKSET - ei tapahtumia 16 809,63 29 086,04 45 895,67 2016 154 155 156 SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TILAPALVELUT MUUT TALOUDELLISET VASTUUT 31.12.2015 KORKOJOHDANNAISET Johdannaissopimukset/lainat Kuntarahoitus KSWAP023/11 lainanumero 11680/05 Alkuperäinen määrä Nimellisarvo Vaihtuva korko: 6 kk euribor 23.10.2015 Kiinteä korko Markkina-arvo Arvopäivä Eräpäivä KSWAP024/11 lainanumero 11935/06 Alkuperäinen määrä Nimellisarvo Vaihtuva korko: 6 kk euribor 20.7.2015 Kiinteä korko Markkina-arvo Arvopäivä Eräpäivä 31.12.2015 0,079 2,835 0,104 2,927 Arvonlisäveron palautusvastuu, kiinteistöinvestoinnit v.2008 valmistuneet investoinnit, palautusvastuu päättyy v.2017 v.2009 valmistuneet investoinnit, palautusvastuu päättyy v.2018 v.2010 valmistuneet investoinnit, palautusvastuu päättyy v.2019 v.2011 valmistuneet investoinnit, palautusvastuu päättyy v.2020 v.2012 valmistuneet investoinnit, palautusvastuu päättyy v.2021 v.2013 valmistuneet investoinnit, palautusvastuu päättyy v.2022 v.2014 valmistuneet investoinnit, palautusvastuu päättyy v.2023 v.2015 valmistuneet investoinnit, palautusvastuu päättyy v. 2024 1 730 776,00 865 399,00 - 54 697,42 21.6.2011 23.4.2020 2 814 816,00 1 629 632,00 - 115 497,58 20.7.2011 20.1.2021 31.12.2015 131 180,07 866 635,73 177 522,04 165 956,05 1 281 244,69 44 667,30 416 664,52 47 724,26 3 131 594,66 31.12.2014 1 730 776,00 1 057 705,00 80 693,00 21.6.2011 23.4.2020 2 814 816,00 1 925 928,00 174 962,00 20.7.2011 20.1.2021 31.12.2014 196 770,11 1 155 514,30 221 902,55 199 147,26 1 494 785,47 51 048,34 468 747,59 3 787 915,62 157 SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TILAPALVELUT LIITETIETO 48 HENKILÖSTÖN LUKUMÄÄRÄ 31.12.2015 Henkilöstön lukumäärä 31.12.2015 Hallintohenkilöstö Kiinteistönhuoltohenkilöstö Yhteensä 2015 7 17 24 2014 6 19 25 2015 2014 LIITETIETO 49 Henkilöstökulut 31.12.2015 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökorvaukset ja muut korjauserät Yhteensä 876 424,42 1 042 430,16 309 418,45 338 551,16 51 434,00 59 853,00 -25 946,21 -4 219,49 1 211 330,66 1 436 614,83 Henkilöstökuluja aktivoitu käyttöomaisuuteen Lomapalkkavaraukset Henkilöstökulut yhteensä -15 080,80 -22 850,18 1 196 249,86 1 413 764,65 Luontoisetujen yhteismäärä Kaikki henkilöstökulut yhteensä Kustannuslaskennalliset erät - luontaisedut menot - luontaisedut tulot 1 196 249,86 1 413 764,65 1 443,00 -1 443,00 1 590,00 -1 590,00 158 SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ ALLEKIRJOITETTU TASE 2015 2014 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaik menot 51 100 050,47 51 985 353,55 147 173,41 58 100,61 0,00 47,50 147 173,41 58 053,11 Aineelliset hyödykkeet Maa-ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut keskeneräiset hankinnat 50 662 304,61 51 756 380,49 847 309,36 847 309,36 45 180 046,10 46 096 600,56 231 110,26 194 033,55 3 552 058,73 3 964 585,81 93 275,54 93 275,54 758 504,62 560 575,67 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet 290 572,45 290 572,45 170 872,45 170 872,45 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Lahjoitusrahastojen erityiskatt. Muut toimeksiantojen varat 177 725,02 25 089,92 152 635,10 144 284,85 26 095,79 118 189,06 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet 28 812 883,20 25 509 365,23 1 895 452,15 3 180 941,37 255 223,77 315 898,78 1 640 228,38 2 865 042,59 Saamiset Lyhyaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ 2015 2014 OMA PÄÄOMA Peruspääoma Muut omat rahastot Ed.tilikausien ylijäämä Tilikauden yli-/alijäämä 45 647 776,38 11 845 984,07 12 466 299,39 18 483 021,37 2 852 471,55 42 682 164,83 11 845 984,07 12 472 859,39 17 352 941,72 1 010 379,65 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset 12 014 161,86 11 452 718,62 4 014 161,86 2 952 718,62 8 000 000,00 8 500 000,00 VASTATTAVAA 3 328 404,27 3 328 404,27 2 153 718,29 296 172,68 878 513,30 3 816 249,21 3 816 249,21 2 136 906,47 501 888,34 1 177 454,40 PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset 334 306,00 334 306,00 0,00 0,00 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat 198 241,01 25 089,92 173 151,09 166 153,72 26 095,79 140 057,93 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoit.- ja vak.laitoksilta 21 896 173,44 23 337 966,46 7 723 778,12 8 914 134,48 7 723 778,12 8 914 134,48 Lyhytaikainen Lainat rahoit.- ja vak.laitoksilta Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat 14 172 395,32 14 423 831,98 1 190 356,36 1 190 356,36 2 356 980,10 2 001 676,77 3 023 718,56 3 240 023,41 1 168 951,88 1 304 444,76 6 432 388,42 6 687 330,68 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 80 090 658,69 77 639 003,63 23 589 026,78 18 512 174,65 80 090 658,69 77 639 003,63 Kuopiossa 26.02.2016 Savon koulutuskuntayhtymän hallitus Ensio Vatanen Eeva-Liisa Perki-Latvaniemi Jarmo Hänninen Hilkka Kontiainen Tiina Louhikallio Markko Rothström Jarkko Ruhanen Leila Savolainen Markku Söderström Heikki Helve 21 150 6 931 6 180 TATU-Tartu tutkintoon 2015 (OPH) Back to Basic (OPH), Sakky hallinnoi Yhteiselle osaavalle polulle (OPH), Sakky hallinnoi 19 000 50 000 KV-kehittämishanke (Sakky) Kohti sähköistyvää ylioppilastutkintoa (OPH) 25 227 119 760 TeknoStePS2018 - Pohjois-Savon valmistavan teollisuuden ja sitä palvelevan liiketoiminnan osaamisen kehittämishanke (ESR) OpsoDiili Itä-Suomi, Nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen (P-Pohjanmaan Ely) 592 400 Omarahoitus, Sakky koko hankeajalle Työpaikalla tapahtuu (ESR) Nimi (rahoituslähde) Kuntayhtymän hallinnoimat hankkeet SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ 95 000 30 056 31 056 211 500 50 000 126 130 684 340 1 974 665 Sakkyn budjetti 95 000 174 488 105 556 396 000 50 000 422 301 1 312 466 1 974 665 2.6.2014 2.7.2014 kehittää henkilöstön osaamista ja oppimisympäristöä vastaamaan tulevaisuuden tarpeita sekä parantaa laitekantaa Varkauden lukiossa 21.11.2014 kehittää yksilöllisempiä toimintamalleja, uudenlaisia pedagogisia ratkaisuja ja opintopolkuja sekä tukea asuntolatoimintaa ja opiskelijoiden vapaa-ajantoimintaa opintoihin kiinnittymisen turvaamiseksi valmistautua 1.8.2015 voimaan tulevien ammatillisten perustutkintojen yhteisten tutkinnonosien edellyttämiin muutoksiin 1.1.2015 tukea opiskelijoiden kulttuuri-identiteetin rakentumista ja kansainvälisyysvalmiuksien kehittymistä sekä edistää suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärrystä 2.6.2014 1.5.2015 keskittyä nuorten oppisopimustyöpaikkojen lisäämiseen, itäsuomalaisen verkoston nuorten oppisopimuskoulutuksen toimintamallin kehittämiseen ja oppisopimuksen alueellisen viestinnän kehittämiseen kehittää työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutustapoja eri koulutusalat ja ertyistä tukea tarvisevat opiskelijat huomioon ottaen 1.3.2015 1.4.2015 Alkamispäivä kehittää teollisuuden osaamista yhteistyössä Savoniaamk:n ja Ysao:n kanssa etsiä ratkaisua Pohjois-Savon osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseen kehittämällä yhteistyössä elinkeinoelämän, opiskelijoiden ja ammatillisen koulutuksen kanssa kokonaisvaltaista työpaikalla tapahtuvan oppimisen toimintamallia Hankkeen Hankkeen tavoite kokonaisbudjetti 31.12.2015 30.6.2016 31.12.2015 31.12.2015 31.12.2015 31.12.2015 31.12.2017 30.6.2017 31.12.2017 Päättymispäivä 1 Liite 1 - YTY 4 – Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen (OKM) Yhteensä 881 677 - 23 000 Osaavampi Pohjois-Savo 2 (Ely-keskus) Sotenet Skills 3 goes with Eurocom Smart (Erasmus+) - Nuorten aikuisten osaamisohjelma NAO 2015 Hakeva ja tukeva toiminta (OKM) - - Luomukoordinaatiohanke (Maaseutuohjelma) ENO 2015 Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen - 12 985 Luomutarjonnan lisääminen ja monipuolistaminen ammattikeittiöissä (Mavi) Gastro 2016 (Maaseutuohjelma) 5 044 Omarahoitus, Sakky koko hankeajalle NYT - Tuotekehitystä ja hankintaosaamista (Mavi) Nimi (rahoituslähde) Kuntayhtymän hallinnoimat hankkeet SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ 3 956 342 114 554 92 000 60 000 40 000 15 000 10 937 29 944 209 926 181 234 Sakkyn budjetti 5 269 071 114 554 92 000 60 000 40 000 10 937 29 944 209 926 181 234 1.1.2015 30.6.2014 1.8.2014 rakentaa uusia toimialakohtaisia verkostoja ja tilaisuuksia, joiden avulla mahdollistetaan opiskelijoiden parempi siirtyminen työelämään kehittää sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon, lähihoitajaopiskelijoiden työssäoppimismahdollisuuksia kansallisessa verkostossa ja eurooppalaisessa Eurocom Smart –verkostossa 19.12.2014 vahvistaa aikuisten osaamisperustaa, etsiä välineitä kohderyhmän tavoittamiseksi, koulutukseen ohjaamiseksi ja koulutuksen aikaisen lisätuen toteuttamiseksi sekä oppilaitosmuotoisessa että oppisopimuskoulutuksessa tavoittaa nuorten aikuisten osaamisohjelman toteuttamisen kohderyhmä koulutukseen ohjaamiseksi ja koulutuksen aikaisen lisätuen toteuttamiseksi 11.12.2014 vahvistaa ammatillisen erityisopetuksen kehittämis- ja palvelutoimintaa toteuttamalla erityisopetuksen asiantuntijapalveluita yhteistyössä rajatun ammatillisen erityisopetuksen erityisen koulutustehtävän saaneiden koulutuksen järjestäjien kanssa 21.8.2015 16.6.2015 toteuttaa 16.-18.3.2016 järjestettävien Gastro 2016messujen maa- ja metsätalousministeriön osasto luomutuotannon edistäminen 1.1.2015 1.1.2015 Alkamispäivä lisätä ja monipuolistaa luomutarjontaa ammattikeittiöissä kehittää ruokaketjun toimijoiden tuotekehitystä ja hankintaosaamista Hankkeen Hankkeen tavoite kokonaisbudjetti 31.12.2015 31.5.2016 31.12.2015 30.6.2016 31.12.2015 30.6.2016 31.12.2017 30.5.2016 31.12.2016 31.12.2016 Päättymispäivä 2 Liite 1 5 542 4 666 7 260 5 250 5 459 1 500 8 333 Osallistava opiskelijahuolto (OPH) Latuva – Laatua, tukea ja valmennusta työssä tapahtuvaan ammatilliseen kielen oppimiseen (OPH) TurvaPeda2 (OPH) KokoPRO (OPH) Ammatillisen koulutuksen viennin kehittäminen (OPH) Laaka - laadukkaat kansainväliset työssäoppimiskohteet (OPH) ARMAS - ARvioijan eMateriaalilla Asiantuntijaksi (OPH) - 3 500 Loiste 2 (OPH) Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen maahanmuuttajataustaisten ammatillisessa koulutuksessa, OT-MAMU (OPH) 3 105 Omarahoitus, Sakky koko hankeajalle Jousto 3 (OPH) Nimi (rahoituslähde) Kuntayhtymä partnerina SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ 4 350 33 331 6 000 21 834 21 000 29 038 18 665 22 166 22 000 31 053 Sakkyn budjetti 65 000 237 333 29 333 410 222 105 556 212 000 98 889 133 000 127 556 244 444 21.5.2014 1.4.2015 keskittyä maahanmuuttajataustaisten ammatillisessa koulutuksessa olevien nuorten osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamisen prosessin ja käytäntöjen kehittämiseen sekä olemassa olevan osaamisen kokonaisvaltaiseen näkyväksi tekemiseen 21.5.2014 18.12.2014 luoda oppilaitosten ja työelämän yhteistyötä tukeva toimintamalli ja -ympäristö tukea tekniikan ammattiopiskelijoiden ammatillista kansainvälistä kilpailuvalmennusta kehittää ammatillisen koulutuksen toimintamalleja koulutuksen viennin edistämiseksi 2.6.2014 2.6.2014 edistää työturvallisuutta kaikissa työ- ja oppimisympäristöissä osana koulutuksen järjestäjän laadunhallintaa kehittää työssäoppimisprosessia 21.5.2014 2.6.2014 21.11.2014 1.12.2014 Alkamispäivä joustavoittaa ja madaltaa maahanmuuttajien pääsyä ammatilliseen aikuiskoulutukseen kuvata olemassa olevat koulutuksen järjestäjän opiskeluhuollon prosessit ja ohjeet uusien opiskeluhuollon toimintamallien laatimiseksi ja käyttöönottamiseksi vahvistaa ja laajentaa virtuaalisten välineiden käyttöä laadunhallintaan ja kehittämiseen osallistumisessa kehittää pedagogisia ratkaisuja ja joustavoittaa opetusjärjestelyjä erityisesti tutkinnoissa, joissa keskeyttämiset ovat yleisiä Hankkeen Hankkeen tavoite kokonaisbudjetti 31.12.2015 31.12.216 31.12.2015 31.12.2015 31.12.2015 30.11.2015 31.12.2015 31.12.2015 31.12.2015 31.12.2015 31.12.2015 Päättymispäivä 3 Liite 1 - - Työ tekijäänsä opettaa (OKM) Mestari – laatua ja uusia malleja työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen (OKM) 3 125 Venäjä-yhteistyö tutuksi (OPH) - 5 500 Digiopit (OPH) Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso (OKM) 5 952 11 750 3 700 Omarahoitus, Sakky koko hankeajalle Joustava oppiminen (OPH) Vamos via Valma (OPH) SuoMat-akatemia. Valtakunnallinen Matkailun koulutusverkosto (OPH) Nimi (rahoituslähde) Kuntayhtymä partnerina SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ 104 150 94 924 127 500 12 500 21 998 23 810 47 000 15 150 Sakkyn budjetti 400 000 700 000 1 235 000 139 674 211 511 181 777 190 000 140 000 8.6.2015 8.6.2015 kehittää ammatillisen peruskoulutuksen henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) laatimiseksi työkalu, jonka avulla osaamisperusteisuuden linjaukset toteutetaan koulutuksen järjestäjän toiminnassa laadukkaasti yksilölliset ja joustavat opintopolut mahdollistamalla kehittää virtuaalioppimisen menetelmiä ja oppimisympäristöjä 10.2.2014 7.2.2014 kehittää yhdessä työelämän edustajien kanssa tutkintotavoitteinen opintopolku oppisopimusopiskelijalle yhdistää oppisopimuksena toteutettavaa työvaltaista oppimista ja oppilaitosmuotoista opetusta 7.2.2014 kehittää oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksoa yhteistyössä ammatillisen koulutuksen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen kanssa 21.5.2015 8.6.2015 kehittää 1.8.2015 voimaan astuneen uuden ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen VALMAn sekä työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen TELMAn moduulimuotoisen opetussuunnitelman uudistuvaa toteutusta vastata globalisoituvan ja monikulttuuristuvan työelämän osaamistaitovaatimuksiin kehittämällä verkostuneesti toisen asteen ammatillisten oppilaitosten Venäjä -osaamista ja -yhteistyötä 1.6.2015 Alkamispäivä luoda prosessikuvaus, malli ja menetelmät matkailualan tutkinnon suorittamiseen niin, että etenkin hakeutumisvaiheessa tavoitetaan potentiaaliset näyttötutkinnosta lisäarvoa saavat aikuiset suorittamaan tutkintoa Hankkeen Hankkeen tavoite kokonaisbudjetti 31.12.2015 31.12.2015 31.12.2015 31.12.2015 31.12.2016 31.12.2016 31.12.2016 31.12.2016 31.12.2016 Päättymispäivä 4 Liite 1 - Go Green & Care (Erasmus+) LOG-EF (CIMO) Sotenet (Erasmus+) - SUMO V (CIMO) 11 442 AutoMovet (Lifelong Learning Programme) - 9 048 Taloudesta Töitä 2 (Ely-keskus) SUMO IV (CIMO) 6 700 - Omarahoitus, Sakky koko hankeajalle Vaihtoaskel 2 (Ely-keskus) DIGIPEDA (OKM) Nimi (rahoituslähde) Kuntayhtymä partnerina SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ 15 750 32 535 132 331 233 944 176 642 45 768 36 191 27 500 36 836 Sakkyn budjetti 59 287 166 420 132 331 233 944 176 642 333 208 253 333 357 000 160 000 1.9.2014 tuottaa sotealalle ammatillisen peruskoulutuksen perustutkintotasolle Green Care-aatteen mukainen Teacher's guide book ja pilotoida sitä Ysao:n kanssa 1.6.2014 1.6.2015 kehittää sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon, lähihoitajaopiskelijoiden työssäoppimismahdollisuuksia kansallisessa verkostossa ja eurooppalaisessa Eurocom Smart –verkostossa järjestää kuljetusalan opiskelijavaihtoja 1.6.2015 kasvattaa liikkuvuutta määrällisesti ja varmentaa laatua ECVET periaatteilla sekä lisätä työpaikalla tapahtuvaa oppimista 1.11.2013 Our offer includes: Retail, Car Mechanics, Mechanization, Electronics-Electricity, Child Education and Geriatrics. All our VET students have to finish their studies with an in-company training for a period of about three months (380 hours). We try to send abroad about a 5% of our students and we receive about 10 to 15 students from abroad. 1.8.2014 1.8.2014 kehittää menetelmiä, joilla nostetaan tilitoimistotyön vetovoimaisuutta ja siten turvataan tulevaisuudessa alan työllistäminen ja työllistyminen edistää opiskelijoiden ja henkilöstön liikkuvuutta 1.9.2014 14.12.2015 Alkamispäivä kehittää valtakunnallisessa yhteistyössä omistajanvaihdokseen liittyvää osaamista luoda joustava pedagoginen toimintamalli mobiiliohjauksen toteuttamiseksi työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa, kehittää työpaikkaohjaajien/kouluttajien sekä opettajien digiosaamista sekä digiohjaamisen valmiuksia ja ja kehittää oppimisen ohjaamisen laatua Hankkeen Hankkeen tavoite kokonaisbudjetti 31.12.2015 31.5.2016 31.8.2016 31.5.2017 31.5.2017 31.12.2015 31.12.2015 31.12.2015 31.12.2015 31.12.2017 Päättymispäivä 5 Liite 1 114 375 - Metsäopetus ry:n perustaminen, (Metsämiesten säätiö) Yhteensä - 3 500 OSKARI - Osaamisen kehittämisen kattavuus ja rikastaminen (Avi) Ny Start Up (Sitra) 4 043 VALOSA - valmennusosaamisen johtaminen (Avi) 1 576 313 50 000 7 000 14 000 20 213 34 984 6 998 737 50 000 7 000 42 000 61 250 1.3.2015 1.9.2015 juurruttaa Osaava-ohjelman avulla aiemmin tuotettuja osaamisen kehittämis- ja johtamisrakenteita sekä menetelmiä kattavasti verkoston organisaatioihin lisätä nuorten ja aikuisten osaamista, vastata alueen työelämän osaamistarpeisiin ja kehittää alueen työelämää sekä edistää toiminnallaan työllisyyttä, yrittäjyyttä ja hyvää elämää. 16.3.2015 1.5.2014 sisällyttää valmennus/coaching -tietoutta ammatillisten opiskelijoiden koulutuksen toteuttamissuunnitelmiin, kehittää toimintamalleja osaamispankin hyödyntämiseen sisäisen rekrytoinnin tueksi sekä alakohtaisen ennakointitiedon hyödyntämisessä perustaa Metsäopetus ry x.x.2014 edistää lentokonekoulutuksen liikkuvuuksia opiskelijoille ja opettajille - Students and instructors exchanges between Nordic Aircraft Maintenance Training Colleges 105 027 1.6.2015 22 200 - Naturi WAB-working abroad (CIMO) 15.11.2014 Alkamispäivä mahdollistaa ammatillisessa peruskoulutuksessa tai ammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa oleville osallistumisen koulutus- ja työssäoppimisjaksoihin ulkomailla luoda pysyviä verkostoja tekniikan alojen opiskelijaliikkuvuuteen Hankkeen Hankkeen tavoite kokonaisbudjetti 1.1.2015 33 950 Sakkyn budjetti määritellä validoinnin parissa toimivien ammattilaisten kompetenssivaatimukset 5 000 Omarahoitus, Sakky koko hankeajalle 31.12.2015 Competence Profiles (Nordplus) Engineering Mobility in Europe, EMEU (Erasmus+) Nimi (rahoituslähde) Kuntayhtymä partnerina SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ 31.3.2016 31.12.2015 31.12.2016 31.12.2015 31.12.2017 31.5.2016 31.12.2015 15.11.2016 Päättymispäivä 6 Liite 1 Liite 2 Henkilöstökertomus 2015 Koulutus tekee hyvää! www.sakky.fi Liite 2 Sisällys 1 Johdanto ......................................................................................................................................................... 1 2 Henkilöstö ....................................................................................................................................................... 2 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne................................................................................................................. 2 2.2 Eläköityminen .......................................................................................................................................... 7 2.3 Työaika..................................................................................................................................................... 7 3 Osaamisen johtaminen ja kehittäminen ...................................................................................................... 11 4 Työhyvinvointi .............................................................................................................................................. 12 4.1 Henkilöstön hyvinvointi ......................................................................................................................... 12 4.2 Työterveyshuolto ................................................................................................................................... 13 4.3 Työsuojelu ja turvallisuus ...................................................................................................................... 17 4.4 Työkyvyn tukemisen keinoja ................................................................................................................. 18 4.5 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma........................................................................................... 18 5 Edustuksellinen yhteistoiminta .................................................................................................................... 19 1 Liite 2 1 Johdanto Henkilöstöraportissa 2015 kuvataan Savon koulutuskuntayhtymän henkilöstövoimavaroja, niiden käyttöä sekä niissä tapahtuneita muutoksia. Osaamisen varmistaminen ja vahvistaminen sekä työhyvinvointi ja terveys ovat strategisesti keskeisiä asioita, joiden kehittämiseen liittyvien määrällisten ja laadullisten tavoitteiden toteutumista tarkastellaan henkilöstökertomuksessa. Vuoden 2015 aikana useat edellisenä vuonna tehdyt henkilöstöön vaikuttavat suunnitelmat ja päätökset toteutuivat. Organisaatio uudistettiin kokonaisuudessaan ja muutoksen myötä uudet tulosalueet aloittivat toimintansa. Samassa yhteydessä esimiehiä vähennettiin 18 henkilöllä. Syksyllä 2014 (3.9.2014–20.10.2014), käytyjen yhteistoimintaneuvottelujen lopputuloksena 16 henkilön irtisanominen sekä 28 henkilön osa-aikaistaminen tuotannollisista ja taloudellisista syistä astui voimaan. Henkilöstöstä 33:lle tarjottiin muuta työtä irtisanomisen sijaan. Lisäksi määräaikaisia palvelussuhteita päättyi. Kuntayhtymän virkaluettelo päivitettiin organisaatiomuutoksen yhteydessä. Yhtymähallitus päätöksellään vahvisti uuden virkaluettelon ja samassa yhteydessä lakkautti muut luettelossa mainitsemattomat virat. Virkojen yhteismäärä 31.12.2015 oli 278 kpl. Henkilöstökertomuksessa asiat ja ilmiöt esitellään pääsääntöisesti kuntayhtymätasoisina. Lisäksi keskeiset tunnusluvut esitetään sukupuolittain. Kertomuksen esitystavassa on myös huomioitu Kuntatyönantajan suosituksia henkilöstöraportoinnista. Tunnuslukujen yhdenmukainen kerääminen mahdollistaa myös valtakunnallisen vertailun eri näkökulmista. Liite 2 2 2 Henkilöstö 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne Savon koulutuskuntayhtymän päätoimisen henkilöstön määrä 31.12.2015 oli 867. Vuonna 2014 vastaava luku oli 920. Vertailu vuosilta 2011–2015 on kuvattu kaaviossa 1. Henkilöstömäärä 31.12. 1200 1000 800 600 400 200 0 v. 2011 v. 2012 v. 2013 v. 2014 v. 2015 1069 1013 1003 920 867 hlöä Kaavio 1. Päätoimisen henkilöstön määrä 31.12. vuosina 2011 – 2015. Vakituisen henkilöstön määrä väheni vuoden 2015 aikana 53 henkilöllä, määräaikaista henkilöstöä oli 19 vähemmän kuin 31.12.2014. Sivutoimisten palvelussuhteiden osalta kehityssuunta oli sama, eli lukumäärä väheni 16 henkilöllä. Osa-aikaisia palvelussuhteita oli vuonna 2015 19 kpl enemmän kuin vuonna 2014. Taulukossa 1 on kuvattu muutos vakituisen/määräaikaisen henkilöstön määrästä suhteessa päätoimisen henkilöstön kokonaismäärään. Palvelussuhde Naiset Miehet Yhteensä Vakituiset 462 340 802 - joista kokoaikaisia 411 302 713 - joista osa-aikaisia 51 38 89 Määräaikaiset 27 38 65 - joista kokoaikaisia 15 29 44 - joista osa-aikaisia 12 9 21 Päätoimiset yhteensä 31.12.2015 489 378 867 Sivutoimisessa palvelussuhteessa 6 8 14 Taulukko 1. Henkilöstön määrä 31.12.2015 Liite 2 3 Viidessä vuodessa vakituisten palvelussuhteiden osuus on kasvanut lähes 15 prosenttiyksikköä. Kaaviossa 2 on kuvattuna kehitys vuosina 2011–2015. Palvelussuhteen luonne 2011 - 2015 100,0 % 90,0 % 80,0 % 70,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % Vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt 2011 77,0 % 22,0 % 1,0 % 2012 82,0 % 17,8 % 0,2 % 2013 87,3 % 12,7 % 0,0 % 2014 89,8 % 10,1 % 0,1 % 2015 91,9 % 8,1 % 0,0 % Kaavio 2. Palvelussuhteen luonne 31.12. vuosina 2011–2015. Vuoden 2015 aikana vakituisessa palvelussuhteessa aloitti 28 uutta henkilöä. Vakituisia työ/virkasuhteita päättyi 62, joista 26 henkilöä jäi eläkkeelle, yksi (1) kuoli ja 35 henkilöä irtisanoutui/irtisanottiin palvelussuhteesta. Yhteistoimintaneuvottelujen lopputuloksena irtisanottiin 16 henkilöä. Taulukossa 2 on esitetty vaihtuvuusprosentit, jossa vertailulukuna on vuoden 31.12.2014 vakituisen henkilöstön määrä (836). Sisäiset siirrot eivät lukuihin sisälly. Määräaikaisten palvelussuhteiden määrä pieneni 19 henkilöllä eli muutosta vuoteen 2014 syntyi 22,6 %. Vertailulukuna 31.12.2014 määräaikaisen henkilöstön määrä (84). Kuntarekryn kautta tehtyjä rekrytointeja vakituisiin/määräaikaisiin tehtäviin oli vuoden 2015 aikana 38 kpl. Vakituisen henkilöstön Henkilöiden vaihtuvuus v. 2015 lukumäärä Vaihtuvuus % Alkaneet palvelussuhteet 28 3,3 % Päättyneet palvelussuhteet 62 7,4 % MUUTOS yhteensä -34 -4,1 % Taulukko 2. Vakituisen henkilöstön vaihtuvuus v. 2015. Liite 2 4 Kuntayhtymän päätoimisesta henkilöstöstä koulutuspalveluiden tulosalueella 31.12.2015 työskenteli 55,6 %, työelämäpalveluissa 22,3 %, kehityspalveluissa 1,2 %, yhteisissä palveluissa 18,2 % ja tilapalveluissa 2,8 %. Taulukossa ja kaaviossa 3 on esitetty lukumäärät tarkemmin. Tulos-/toimialue Vakituiset Määräaikaiset Yhteensä Naiset Miehet Naiset Miehet Koulutuspalvelut 231 217 16 18 482 Työelämäpalvelut 96 70 9 18 193 Kehityspalvelut 7 2 1 0 10 Yhteiset palvelut 125 31 1 1 158 Tilapalvelut 3 20 0 1 24 Yhteensä 31.12. 462 340 27 38 867 Taulukko 3. Päätoimisen henkilöstön määrä tulosalueittain 31.12.2015. Henkilöstö tulosalueittain 31.12.2015 24 158 10 482 193 Koulutuspalvelut Työelämäpalvelut Yhteiset palvelut Tilapalvelut Kehityspalvelut Kaavio 3. Päätoimisen henkilöstön määrä tulosalueittain 31.12.2015. Liite 2 5 Lisäksi taulukossa ja kaaviossa 4 on kuvattu päätoimisen henkilöstön jakautumista toiminnoittain. Opetushenkilöstö 552 63,7 % Opetuksen tuki 112 12,9 % Opiskelija- ja toimistopalvelut 52 6,0 % Opiskelijaruokailu 40 4,6 % Kiinteistöt 24 2,8 % Talous- ja materiaalihallinto 22 2,5 % Tietohallinto 17 2,0 % Hotelli- ja ravintolatoiminta 15 1,7 % Myynti- ja markkinointipalvelut 10 1,2 % Henkilöstöpalvelut 9 1,0 % Kehittämistoiminta 9 1,0 % Johto 5 0,6 % Taulukko 4. Päätoimisen henkilöstön määrä toiminnoittain 31.12.2015. Henkilöstö toiminnoittain 31.12.2015 1,7 % 2,8 % 2,5 % 1,2 % 1,0 % 1,0 % 0,6 % 2,0 % 4,6 % 6,0 % 12,9 % 63,7 % Opetushenkilöstö Opetuksen tuki Opiskelija- ja toimistopalvelut Opiskelijaruokailu Kiinteistöt Talous- ja materiaalihallinto Tietohallinto Hotelli- ja ravintolatoiminta Myynti- ja markkinointipalvelut Henkilöstöpalvelut Kehittämistoiminta Johto Kaavio 4. Päätoimisen henkilöstön määrä toiminnoittain 31.12.2015. Liite 2 6 Kunta-alan yleisen virka- ja työehtosopimuksen KVTES:n piiriin kuuluu noin 30 % kuntayhtymän päätoimisesta henkilöstöstä. Opetushenkilöstön OVTES:n eri liitteitä sovelletaan yhteensä 552 viranhaltijan/työntekijän kohdalla (noin 64 % koko henkilöstön määrästä). Kunnallista teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (TS) piiriin kuuluu noin 6 %:ia kuntayhtymän päätoimisista palvelussuhteista. Taulukossa 5 on esitetty päätoimisen henkilöstön jakautuminen eri sopimusaloille. Sopimusalat ja liitteet Naiset Miehet Yhteensä KVTES 201 61 262 OVTES Lukio 9 7 16 OVTES Aikuislukio 0 1 1 OVTES Osio B yhteiset 0 1 1 OVTES Ammattioppilaitos 92 141 233 OVTES Kauppaoppilaitos 23 19 42 OVTES Sosiaali- ja terveysalan oppil. 100 4 104 OVTES Metsäoppilaitos 4 17 21 OVTES Osio C yhteiset 19 15 34 OVTES Aikuiskoulutuskeskus 39 61 100 TS 2 51 53 Yhteensä 31.12.2015 489 378 867 Taulukko 5. Päätoimisen henkilöstön määrä sopimusaloittain 31.12.2015. Henkilöstön keski-ikä edelliseen vuoteen verrattuna on hieman kasvanut. Vuonna 2015 keski-ikä oli 50,5 vuotta (naiset 50,2 vuotta, miehet 51,0 vuotta). Vuonna 2014 vastaava luku oli 49,8 vuotta (naiset 49,3 vuotta, miehet 50,4 vuotta). Suurin osa henkilöstöstä sijoittuu ikäryhmään 50 - 54 vuotiaat, jossa on myös miesten enemmistö. Naisia on eniten ikäryhmissä 55 - 59 -vuotiaat. Kaaviossa 5 on esitetty ikäjakauma kokonaisuudessaan. Liite 2 7 Ikäjakauma sukupuolittain ja ikäryhmittäin 2015 25% 20% 15% 10% 5% 0% 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 Miehet 45-49 Naiset 50-54 55-59 60-64 yli 65 Kaikki Kaavio 5. Henkilöstön ikäjakauma 31.12.2015. 2.2 Eläköityminen Vuonna 2015 kuntayhtymän henkilöstöstä eläköityi 26 henkilöä. Osa-aika- tai osatyökyvyttömyyseläkkeellä 31.12.2015 oli 63 henkilöä. Määrä kasvoi edellisestä vuodesta 11 henkilöllä. Taulukossa 6 on kehitystä kuvattu kolmen vuoden aikana. Eläköityminen 2013 2014 2015 Eläkkeelle siirtyneet 30 26 26 Osa-aikaeläkkeellä olevat 29 40 47 Osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevat 15 12 16 Taulukko 6. Henkilöstön eläköityminen vuosina 2013–2015. Kuntayhtymän KuEL-eläkemaksut koostuvat palkkaperusteisesta, eläkemeno-perusteisesta ja varhaiseläkemenoperusteisesta maksusta. Varhaiseläkemeno-perusteiseen varhe-maksuun voidaan vaikuttaa omilla työssä jatkamisen tukemistoimen-piteillä. Työnantaja maksaa varhaiseläkemenoperusteisesta eli varhe-maksua, kun työntekijä jää ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle. Savon koulutuskuntayhtymässä Vuoden 2015 maksu oli noin 210 000 euroa (v.2014 148 000 euroa). 2.3 Työaika Henkilötyövuosilaskenta ottaa huomioon henkilöstömäärän vaihtelun vuoden aikana ja osaaikatyötä tekevien osuuden. Laskennassa jaettavana on palveluksessa olopäivien lukumäärä kalenteripäivinä ja jakajana vuoden kalenteripäivät eli 365. Osa-aikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti. Liite 2 8 Opettajien, joilla on opetusvelvollisuustyöaika, henkilötyövuoden laskentaperusteena on palkan täysimääräisyys. Jos opettajalle on maksettu palkkataulukon mukainen palkka täysimääräisenä koko kuukaudelta, on hänen henkilötyövuotensa arvo ko. kuukaudelta 1/12 vuotta. Jos henkilö on osaaikainen, lasketaan hänen henkilötyövuotensa maksetun palkan suhteessa taulukkopalkkaan, joka hänelle maksettaisi kokoaikainen työstä. Taulukossa 7 on esitetty henkilötyövuosien jakautuminen tulosalueittain. Tulosalue 2015 Koulutuspalvelut 447 Työelämäpalvelut 206 Yhteiset palvelut 161 Kehittämispalvelut 12 Tilapalvelut 22 Yhteensä 848 Taulukko 7. Henkilötyövuodet tulosalueittain vuonna 2015. Taulukoissa 8 – 10 on laskettu prosentuaalisesti teoreettisen säännöllisen työajan jakautuminen tehtyyn työaikaan ja työajan palkallisiin keskeytyksiin. Teoreettinen säännöllinen työaika on laskettu kalenterivuoden päivistä vähentäen lauantait, sunnuntait ja työaikaa lyhentävät arkipyhät (253 työpäivää). Opetusvelvollisuustyöajassa olevien opettajien teoreettisen työajan laskennassa on ollut lähtökohtana painotettu keskiarvo OVTES:n liitteiden 4 ja 5 mukaisista työpäivistä vähentäen vuonna 2015 arkipäiviksi sattuneet loppiaisen ja vapunpäivän (192,6 työpäivää). Työpäivät % teorett. säänn.vuosityöajasta 72981 100,0 % - vuosilomat 11942 16,4 % - terveysperusteiset poissaolot 3388 4,6 % - perhevapaat 474 0,6 % - koulutus 1182 1,6 % - muut poissaolot 242 0,3 % KVTES, TS Teoreettinen säännöllinen työaika Vähennetään työpäivinä Tehty vuosityöaika 76,4 % Taulukko 8. Työajan jakautuminen vuonna 2015 KVTES, TS. Liite 2 9 OVTES, kokonaistyöaika Työpäivät/htv % teorett. säänn.vuosityöajasta Teoreettinen säännöllinen työaika 64767 100,0 % - vuosilomat 10014 15,5 % - terveysperusteiset poissaolot 2532 3,9 % - perhevapaat 214 0,3 % - koulutus 1122 1,7 % - muut poissaolot 118 0,2 % Vähennetään työpäivinä Tehty vuosityöaika 78,4 % Taulukko 9. Työajan jakautuminen vuonna 2015 OVTES, kokonaistyöaika. OVTES, opetusvelvollisuustyöaika Työpäivät/htv Teoreettinen säännöllinen työaika 55599 % teorett. säänn.vuosityöajasta 100,0 % Vähennetään työpäivinä - terveysperusteiset poissaolot 2978 5,4 % - perhevapaat 376 0,7 % - koulutus 2245 4,0 % - muut poissaolot 185 0,3 % Tehty vuosityöaika 89,6 % Taulukko 10. Työajan jakautuminen vuonna 2015 OVTES, opetusvelvollisuustyöaika. Liite 2 10 Taulukossa 11 on laskettu työajankeskeytyksiin liittyen työpäivät/henkilötyövuosi. Terveysperusteisiin poissaoloihin sisältyy sairauspoissaolot, työtapaturmista johtuneet sairauspoissaolot sekä kuntoutukseen liittyvät poissaolot. Perhevapaat koostuvat pääasiassa äitiys, isyys- ja vanhempainvapaista sekä hoitovapaista. Koulutukseen liittyvät poissaolot ovat pääsääntöisesti henkilöstön koulutussuunnitelmaan perustuvia osaamisen kehittämiseen koulutus yms. päiviä. Muut poissaolot sisältävät vuorotteluvapaat, opintovapaat ja muut harkinnanvaraiset vapaat. Vuoden 2015 aikana em. keskeytykset olivat keskimäärin 10,5 työpäivää/henkilötyövuosi. Sairauspoissaolojen osalta pitää huomioida, että taulukossa 11 niiden laskennan perusteena ovat työpäivät. Kaavioissa 8 ja 9 kalenteripäivien pohjalta kuvataan puolestaan sairauslomien kestoa ja yhtäjaksoisuutta. Poissaolopv:t /htv Naiset Miehet Yhteensä Terveysperusteiset poissaolot 10,2 10,8 10,5 Perhevapaat 8,4 0,9 5,1 Koulutus 3,8 3,8 3,8 Muut poissaolot 10,7 10,2 10,5 Taulukko 11. Henkilöstön poissaolot/htv. 2.4 Palkkaus KVTES:n varsinaisen palkan rakenne muodostuu pääsääntöisesti tehtävistä ja niiden vaativuudesta (tehtäväkohtainen palkka), ammatinhallinnasta ja työssä suoriutumisesta (henkilökohtainen lisä) sekä palveluajasta (työkokemuslisä). Palkantarkistukseen 1.7.2015 lukien varattu korotus käytettiin sopimuksen mukaiseen palkkahinnoitteluliitteiden 1 ja 2 uudistamisesta johtuviin muutoksiin. Näiltä osin työnvaativuuden arviointijärjestelmää päivitettiin ja tehtäväkohtaisia palkkoja korjattiin sen perusteella. Kuntayhtymän TS:ään kuuluvan henkilöstön varsinaiseen palkkaan luetaan tehtäväkohtainen palkka, henkilökohtainen lisä, työkokemuslisä (ammattialalisä) sekä erillislisä. TS:n palkantarkistus 1.7.2015 toteutettiin paikallisena järjestelyeränä, jonka suuruus oli 0,29 prosenttia TS:n palkkasummasta. Kuntayhtymän OVTES:iin kuuluvan henkilöstön varsinaiseen palkkaan kuuluvat tehtäväkohtainen palkka, vuosisidonnainen lisä, rekrytointilisä sekä siirtymäkauden lisä. OVTES:n osalta viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotettiin 1.7.2015 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 0,4 prosenttia. 11 Liite 2 3 Osaamisen johtaminen ja kehittäminen Valtaosalla kuntayhtymän henkilöstöstä on pohjakoulutuksena korkeakoulututkinto. Tarkemmin asia on esitetty taulukossa 12. Koulutusasteeseen liittyvät tiedot on henkilöstöpalveluissa keskitetysti tarkastettu, ja kaikilta henkilöiltä ei tutkintotodistusta tai vastaavaa arkistotietoa löytynyt. Siitä syystä merkintä ’koulutusaste tuntematon’ näyttäytyy melko suurena osuutena vertailussa. Koulutusaste Hlöä Keskiaste/toinen aste 152 17,5 % Alin korkea-aste 110 12,7 % Alempi korkeakouluaste 230 26,5 % Ylempi korkeakouluaste 300 34,6 % Tutkijakoulutusaste 4 0,5 % Koulutusaste tuntematon 71 8,2 % Taulukko 12. Henkilöstön koulutustaso 31.12.2015. Osaamisen johtamisen ja kehittämisen välineitä ovat olleet kehityskeskustelut, osaamiskartoitukset, henkilöstökoulutusten suunnittelu ja rekrytointi. Osaamiskartoituksia on suositeltu päivitettäviksi kehityskeskustelujen yhteydessä. Kehityskeskusteluiden teemana vuonna 2015 oli pohtia, miten jokaisen oman perustehtävän suorittaminen tukee opiskelijan valmistumista. Kehityskeskusteluja käytiin vuonna 2015 hyvin kattavasti (dokumentoitujen kehityskeskustelujen määrä henkilöstömäärästä oli 95 %). Henkilöstökoulutusten suunnitelma koottiin yhteisesti. Esimiehet kartoittivat oman henkilöstönsä koulutustarpeita kehityskeskustelussa, ja tiedot koottiin kyselyjärjestelmällä yhteen. Kyselyn tulosten perusteella syntyi henkilöstön koulutussuunnitelma. Opetus-, ohjaus- ja arviointiosaamiseen liittyvä koulutus Näyttötutkintomestarikoulutuksia järjestettiin kaksi, joista keväällä alkaneessa koulutuksessa (toteuttajana Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK), Ammatillinen opettajakorkeakoulu) Näyttötutkintomestarin pätevyyden suoritti 16 henkilöä. Syksyllä alkanut NTM-koulutus päättyy keväällä 2016 (toteuttajana Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK), Ammatillinen opettajakorkeakoulu). JAMK toteutti keväällä Näyttötutkintomestarin päivityskoulutuksen, ja sen suoritti 13 henkilöä. ETUA-hankkeen kautta käynnistettiin syksyllä vuoden mittainen koulutus, jonka aiheina ovat: muuttuva ammatillinen opettajuus, ammatillisen koulutuksen muuttuva toimintaympäristö, mitä ovat yksilölliset ja joustavat opintopolut sekä erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ohjaaminen. Koulutuksen toteuttavat TAMK ja Luovi yhteistyössä. Syksyllä alkanut Työpaikalla tapahtuu -hanke järjesti myös seminaaripäiviä osaamisperusteisuuteen liittyen. Lisäksi 12 Liite 2 järjestettiin koulutuksia mm. läpäisyyn, valmennukselliseen työotteeseen ja ryhmäytymiseen liittyen. Muita koulutuksia Tieto- ja viestintätekniikan taitoihin liittyen on tarjottu koulutusta sekä Sakky-kortin suorittamiseksi että pilvipalveluihin siirtymisestä. Esimiehille järjestettiin turvallisuuskoulutusta sekä budjetointikoulutusta. Alakohtainen kehittämiseen liittyvät koulutukset on toteutettu osaamisalueilla. Osaamisen kehittämisen työvälineet HRM Osaaminen -järjestelmää kehitettiin syksyllä toteutetussa päivityksessä niin, että esimies saa helposti raportit oman henkilöstönsä osaamisprofiileista sekä voimassa olevista ja vanhenevista pätevyyksistä. Kehityskeskustelulomakkeen helppokäyttöisyyttä ja informatiivisuutta kehitettiin samassa päivityksessä. Osan tästä kehittämistyöstä mahdollisti Osaava-ohjelman Valosa-hanke. 4 Työhyvinvointi 4.1 Henkilöstön hyvinvointi Kuntayhtymässä toteutettiin työolobarometrikysely (TOB) keväällä 2015. Kyselyn vastausprosentti oli 67. Kyselyn vastausten perusteella kuntayhtymätasoiset kehittämiskohteet yksilöitiin tiedonkulun ja vuorovaikutuksen ja yleisesti työhyvinvoinnin kehittämiseksi seuraavasti: 1) Otetaan käyttöön kehittämis- ja johtotiimeissä käsiteltävien asioiden työstämistä tukeva verkkoalusta, joka antaa kaikille (myös tiimien ulkopuolisille) mahdollisuuden osallistua ajasta ja paikasta riippumatta. 2) Tulosaluejohtajat tekevät suunnitelmat maaliskuun loppuun mennessä siitä, miten vuorovaikutusta lisätään henkilökohtaisilla tapaamisilla tulosaluekohtaisesti kevään aikana. 3) Kuntayhtymän johtajan käymien LYNC-keskustelujen lisäksi myös tulosaluejohtajat pitävät henkilöstölle avoimia LYNC-keskusteluja tulosalueensa ajankohtaisista teemoista. 4) Johtoryhmä kokoontuu eri toimipisteissä ja johtoryhmän kokouksen jälkeen pidettäviä henkilöstötilaisuuksia järjestetään edelleen. 5) Kukin henkilö käy kehityskeskustelussa tiedonkulun ja vuorovaikutuksen parantamiseen liittyvät kehittämisehdotukset. 6) Kuntayhtymän ulkoista ja sisäistä viestintää tehostetaan 1.4. alkaen. 7) Kuntayhtymä lähtee mukaan SITRAn käynnistämään työhyvinvointiohjelmaan, jossa tavoitteena on henkilöstön kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen. Työolobarometrin tuloksia on esitetty kaaviossa 6. 13 Liite 2 Kaavio 6. Työolobarometrin tuloksia vuonna 2015. 4.2 Työterveyshuolto Työterveyshuollon palvelut ostetaan Terveystalolta. Sopimus sisältää sekä lakisääteisen ennaltaehkäisevän työterveyshuollon sekä sairaanhoidon. Ennaltaehkäisevän työterveyshuollon osalta toimintasuunnitelmassa on sovittu sekä työpaikkatason että yksilötason toiminnasta. Sairaudenhoito on yleislääkäritasoista ja tarvittaessa erikoislääkärikonsultaatioilla täydentäen. Kaavioissa 7 ja 8 sekä taulukossa 13 on työterveyshuollon palveluita vuonna 2015 kuvattu eri näkökulmista. Liite 2 14 450000 Työterveyshuollon kustannustenjako 2014 - 2015 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000 0 Fysiote Lääkäri Hoitaja Psykol Erikoisl Labora Radiol rapeuti t t ogit ääkärit torio ogia t Muu Yhteen sä 231722 2014 Ennaltaehkäisevä 53118 60244 40836 40817 2449 33429 165 664 2015 Ennaltaehkäisevä 72545 74412 50324 56474 2953 38445 1767 1204 298124 2014 Sairaanhoito 176763 12411 43391 113625 64147 321 410658 2015 Sairaanhoito 160500 8077 40037 118589 56908 153 384264 Kaavio 7. Työterveyshuollon kustannukset € 2014–2015. Työterveyshuollon kustannukset/htv 2014 2015 Muutos Ennaltaehkäisevä 253,51 353,83 100,31 Lääkärit 58,11 86,10 27,99 Hoitajat 65,91 88,32 22,41 Fysioterapeutit 44,68 59,73 15,05 Psykologit 44,66 67,03 22,37 Erikoislääkärit 2,68 3,50 0,83 Laboratorio 36,57 45,63 9,06 Radiologia 0,18 2,10 1,92 Muu 0,73 1,43 0,70 Sairaanhoito 449,28 456,06 6,78 Lääkärit 193,39 190,49 -2,90 Hoitajat 13,58 9,59 -3,99 Liite 2 15 Fysioterapeutit 0,00 0,00 0,00 Psykologit 0,00 0,00 0,00 Erikoislääkärit 47,47 47,52 0,05 Laboratorio 124,31 140,75 16,44 Radiologia 70,18 67,54 -2,64 Muu 0,35 0,18 -0,17 Taulukko 13. Työterveyshuollon kustannukset €/htv 2014–2015. Työterveyshuollossa käynnin syyt 2013 - 2015 20% 18% 16% 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0% 2013 2014 2015 Tuki- ja liikuntaelinsairaudet Infektiot Terveystarkas tukset Verenkierto- ja ainvaihd.sairaudet 18,3 % 17,9 % 15,6 % 14,3 % 12,6 % 13,1 % 15,7 % 9,2 % 12,3 % 7,5 % 7,4 % 4,9 % Kaavio 8. Työterveyshuollossa käyntien syyt 2013–2015. Tapaturmat 4,8 % 4,0 % Mielenterveyd en häiriöt 3,7 % 3,3 % 3,4 % Liite 2 16 Kaaviossa 9 on kuvattu sairauspoissaolojen määrä/henkilötyövuosi, joka on kasvanut edellisiin vuosiin verrattuna. Sairauspoissaolot 2013 - 2015 pv/htv 16,00 14,00 12,00 10,00 8,00 6,00 4,00 2,00 0,00 2013 2014 2015 Miehet 7,50 10,60 13,86 Naiset 11,10 11,10 12,07 Kaikki 9,60 10,90 12,86 Kaavio 9. Sairauspoissaolot pv/htv 2013–2015. Edelliseen vuoteen verrattuna sairauspoissaolojen määrää on kasvattanut merkittävimmin poissaolot 11 – 60 pv. Sairauspoissaolot keston mukaan on esitetty kaaviossa 10. Sairauspoissaolojen kestot (%) 2013-2015 60,00% 50,00% 40,00% 30,00% 20,00% 10,00% 0,00% 1 - 3 pv 4 - 10 pv 11 - 60 pv 61 - 90 pv yli 90 pv 2013 15,59% 18,85% 34,24% 11,32% 20,01% 2014 19,64% 19,21% 37,92% 9,21% 14,02% 2015 14,99% 21,91% 53,70% 8,02% 1,38% Kaavio 10: Sairauspoissaolojen kestot pv/htv 2013–2015. 17 Liite 2 4.3 Työsuojelu ja turvallisuus Kuntayhtymässä on vuonna 2015 päivitetty työsuojeluntoimintaohjelma. Ohjelman mukaisesti kuntayhtymässä on toteutettu sähköinen vaarojen kartoitus ja riskien arviointi. Tämän selvityksen mukaan työyksiköissä on laadittu kehittämissuunnitelmia, joiden tavoitteena on työtapaturmien vähentäminen ja työkyvyn ylläpitäminen. Sähköistä tapaturmien tutkintamallia ei ole vielä otettu käyttöön mutta vakavia tapaturmia on selvitetty tarkemmin työsuojeluorganisaation ja esimiesten kanssa. Turvallisuuspoikkeama ilmoituksia tehdään kuntayhtymässä aiempaa enemmän. Vuonna 2015 Itä-Suomen aluehallintaviraston (AVI) työsuojelun vastuualue tarkasti kuntayhtymän työturvallisuuden hallinnan tilaa. Tarkastuksia tehtiin palveluiden ja hyvinvoinnin osaamisalueelle Kuopiossa, jossa tarkastettiin liiketalous, hyvinvointi, valmentava ja monikulttuurisuus. Toivalassa ja Muuruvedellä tarkastettiin teknologian osaamisalueelta biotalous. Tarkastukset tehtiin koulutuspalveluihin ja työelämäpalveluihin samanaikaisesti. Lisäksi AVI:n työsuojelutarkastuksia tehtiin sähköalalle, Presidentinkatu 3 ja matkailu- ja ravitsemisalalle, Sammakkolammentie 2. Työterveyshuollon työpaikkaselvityksiä tehtiin eri työyksiköihin 15 vuonna 2015. Sisäilmastotyöryhmä on kokoontunut vuonna 2015 Kuopiossa ja Varkaudessa useita kertoja. Iisalmeen perustettiin vuonna 2015 oma sisäilmastotyöryhmä. Tämän tarkoituksena on lisätä tiedottamista Iisalmen yksikön sisäilma-asioista henkilöstölle ja opiskelijoille. Sisäilmatutkimuksia on tehty paljon eri yksiköihin ulkopuolisen tutkijan toimesta ja työterveyshuolto on ollut aktiivisesti sisäilma-asioiden selvittämisessä mukana. Työtapaturmatilaston aineisto syntyy vakuutustoiminnan sivutuotteena ja tilastoon tulevat mukaan kaikki ne työssä sattuneet vahingot, joista vakuutuslaitokset ovat maksaneet korvauksia. Tilastossa keskitytään ensisijaisesti vähintään 4 päivän työkyvyttömyyden aiheuttaneisiin työtapaturmiin. Aiemmin tilastokeskuksen työtapaturmatilastossa on käytetty rajauksena vähintään 3 päivän työkyvyttömyyttä. Taulukossa 14 on esitetty luvut uusien tilastointikriteereiden mukaisina. Kaikki vuoden 2015 työtapaturmat johtuivat liukastumisista ja kaatumisista. Työtapaturmista johtuvia sairauspoissaoloja Populus-järjestelmän tilastoinnin mukaan oli 327 päivää. Tapaturmat työpaikalla Tapaturmat työmatkalla Työtapaturmat yhteensä 2011 7 8 15 2012 10 3 13 2013 9 3 12 2014 8 1 9 2015 3 3 6 Taulukko 14. Työtapaturmat ja työmatkatapaturmat vuosina 2011–2015. 18 Liite 2 4.4 Työkyvyn tukemisen keinoja Vuonna 2015 Kelan järjestämiä ASLAK-kursseja on toteutunut kolme. Kursseista kaksi oli suunnattu opettajille ja ohjaajille sekä yksi toimistohenkilöstölle. Tämän muotoista kuntoutusta Kela ei enää jatka vuonna 2016. Kuntoutus tulee siirtymään enemmän yksilökuntoutukseen. Henkilöstön liikunta- ja kulttuuriharrastuksia työnantaja tukee ePassin kautta. Jokaisella päätoimisella työntekijällä on ollut käytössään 50 euroa ePassin kautta vuonna 2015. Kuntayhtymässä on ollut kerhotoimintaa entiseen tapaan vuonna 2015. Vonkaajien Erä- ja kalakerhossa oli vuoden 2015 lopussa jäsenenä 127 henkilöä. Kerhon syksyinen vuoden pääretki suuntautui Nurmekseen Lokinlammelle, missä ohjelmassa oli kalastusta, metsässä samoilua, ruoanlaittoa ja muuta yhdessäoloa. Muita tapahtumia oli madepilkki, suksien voitelukoulutus ja omaehtoinen toiminta Vonkaajien välineillä. Kerhotoiminnan puitteissa kuntayhtymässä myös pelataan golfia, koripalloa, lentopalloa, sählyä ja curlingia. Golf-kerhossa on 40 jäsentä. Kesän aikana pidettiin Sakkyn omat golf-mestaruuskilpailut, joista neljä parasta mies- ja naispelaajaa pääsi osallistumaan Vierumäellä pidettyihin Saku ry:n valtakunnallisiin golfin mestaruuskilpailuihin. Lisäksi kerho jäseniä osallistui Kuntagolfiin, joka oli kaikkien Suomen kuntien, kuntayhtymien ja kunnallisten organisaatioiden edustajille tarkoitettu golf-mestaruuskilpailu. Koriskerhossa pelaajia on kuusi. Lentopallokerhossa jäseniä on 20. Saku:n lentopallokisoihin Vierumäellä keväällä 2015 osallistui 12 pelaajaa. Syksyllä Saku:n sekalentopallokisoissa Kokkolassa oli mukana kahdeksan pelaajaa. Sählykerhon toiminnassa on ollut mukana noin 8 pelaajaa. Joukkue osallistui vuoden aikana Welhojen järjestämään firmasählyyn. Curling-kerhossa on viisi aktiivista pelaajaa. Kerho teki lähiseudulla lajia harrastavien kanssa yhteistyötä. Pieksämäen curlingin yöturnaus järjestettiin marraskuussa 2015. Sakkyn joukkue osallistui turnauksen järjestely- ja valmistelutöihin. 4.5 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman 2015–2017 mukaan vuoden 2015 toteutumaa arvioidaan työolobarometri 2016 yhteydessä sekä henkilöstökertomuksen 2015 avulla. Henkilöstökertomuksessa olevien tunnuslukujen avulla voidaan arvioida sukupuolten välisen tasaarvon toteutumista. Työntekijöiden/viranhaltijoiden yhdenvertaista kohtelua puolestaan mitataan työolobarometrin avulla 19 Liite 2 5 Edustuksellinen yhteistoiminta Kuntayhtymän edustuksellista yhteistoiminta toteutetaan YT-ryhmässä, joka kokoontui vuoden 2015 aikana neljä (4) kertaa. Ryhmä toimii myös työsuojelun yhteistoimintaelimenä. Yt-ryhmään kuuluivat: Työnantajan edustajat: Birgitta Kankaanpää Timo Lampinen Pia Nissinen Mervi Petäsnoro tulosaluejohtaja, rehtori, koulutuspalvelut tulosaluejohtaja, yhteiset palvelut työhyvinvointiasiantuntija, työsuojelupäällikkö henkilöstöpäällikkö Työntekijöiden edustajat: Sirkka Hassinen-Laffitte Markku Hirvonen Matti Honkanen Kimmo Keinänen Viljo Koivistoinen Anne Kolari Veijo Leinonen Ari Nissinen Mia Nyyssönen Jaakko Ritola Kari Toivanen Pirkko Tuovinen Jukka Savolainen JUKO, luottamusmies (1.8.2015 alkaen) työsuojeluvaltuutettu JUKO, luottamusmies JUKO, luottamusmies työsuojeluvaltuutettu JYTY, pääluottamusmies JHL, pääluottamusmies (31.8.2015 saakka) JYTY, luottamusmies JHL, pääluottamusmies JUKO, luottamusmies (31.7.2015 saakka) JUKO, pääluottamusmies JUKO, luottamusmies JUKO, luottamusmies Yt-ryhmän pöytäkirjat ovat nähtävänä Intrassa. Kuntayhtymän riskit Liite 3 Tavoitteen saavuttamista mahdollisesti uhkaavat riskit Näkökulmat Tavoitteet Talous Toimintatuotot Järjestämislupien täyttöaste alle 100 % Valtion lisäleikkaukset Kokonaisvaltaisten koulutus- ja palveluratkaisujen toteuttaminen Koulutuksen järjestäjän ammattitaito Työelämäpalvelujen onnistuminen myynnissä Vuosikate toimintatuotoista Kustannusten sopeuttaminen vastaamaan tulorakennetta Miksi, mitä, missä, miten ja milloin -ratkaisut Investoinnit Ennakointi Investointipäätökset Vaihtoehtolaskelmien tekeminen ja tarkastelu Toimitilojen kunto ja tarve Tutkintojen määrä Koulutuksen järjestäjän ammattitaito Työelämäyhteydet Oppimisympäristöt Digitalisaation ja uuden pedagogiikan mahdollisuuksien hyödyntäminen Henkilökohtaistaminen Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt Alueen työelämätarpeita palveleva tutkintorakenne Tutkintotilaisuudet Opiskelijapalaute Palautteen kattava kerääminen Palautteen käsittely ja toimenpiteet Koulutuksen järjestäjän ammattitaito Oppimisympäristö Ilmapiiri ja hyvinvointi Työelämäpalaute Palautteen kattava kerääminen Palautteen käsittely ja toimenpiteet Kokonaisvaltaisten koulutus- ja palveluratkaisujen toteuttaminen Koulutuksen järjestäjän ammattitaito Työelämäyhteistyö Vetovoimaisuus Aloituspaikkojen kohdentaminen Alueen työelämätarpeita palveleva tutkintorakenne Koulutuksen järjestäjän ammattitaito Imago ja maine Viestintä ja markkinointi Asiakas Kuntayhtymän riskit Liite 3 Tavoitteen saavuttamista mahdollisesti uhkaavat riskit Näkökulmat Tavoitteet Prosessi Läpäisyaste Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Henkilökohtaistaminen Opetussuunnitelman noudattaminen Opetuksen järjestelyt ja laatu Työssäoppimisen, ammattiosaamisen näyttöjen sekä tutkintotilaisuuksien järjestelyt ja laatu Opiskelijahuolto Opiskelijat huomioiva pedagogiikka Keskeyttäminen Ryhmäytyminen Opiskelijahuolto Opetuksen järjestelyt ja laatu Oppimisympäristö Opiskelu- ja oppimisilmapiiri Positiivinen tulevaisuuskuva omalle elämälle Oikean alavalinnan varmistaminen Ammattialan arvostus Viestintä ja markkinointi Työllistyminen valmistumisen jälkeen Alueen työmarkkinat kohtaava koulutustarjonta Työmarkkinatilanne Työssäoppimispaikka Työelämävalmiudet ja osaaminen Yrittäjyysvalmiudet Koulutuksen järjestäjän maine Koulutuksen järjestäjän työelämäyhteydet Työolobarometri Johtaminen ja esimiestyö Tiedottaminen ja vuorovaikutus Työnhallinta ja vaativuus Työympäristö Työhyvinvointi Kustannusten sopeuttaminen vastaamaan tulorakennetta Opettajien muodollinen kelpoisuus Koulutuksen järjestäjän maine Osaajien saatavuus Merkityksellisyys Opettajien työelämäjaksot Alakohtaiset toteuttamissuunnitelmat Taloustilanne Työelämäyhteydet Tahto kehittää osaamista Merkityksellisyys Henkilöstön kehittämismenot Taloustilanne Oppimistilaisuudet Kehittämisen kohdentaminen Kehityskeskustelujen toteuttaminen Dokumentoidut kehityskeskustelut Kehityskeskustelujen laatu Kehityskeskustelujen kattavuus Dokumentointi Sitoutuminen sovittuihin asioihin Henkilöstö Liite 4 Kuntayhtymän tuloskortin mittariseloste (koulutuspalvelujen ja työelämäpalvelujen tuloskorteissa on erilainen laskentaperuste mittareissa tutkintojen määrä, opiskelijapalaute, läpäisyaste, keskeyttäminen ja työllistyminen valmistumisen jälkeen) TALOUSNÄKÖKULMAN MITTARIT Toimintatuotot (M€) • • mittari kertoo toiminnan volyymista ja sen kehittymisestä mittariin lasketaan tuloslaskelman ulkoiset tulot Vuosikate toimintatuotoista (%) • • mittari kertoo toiminnan kannattavuudesta ja sen kehittymisestä mittariin lasketaan vuosikatteen osuus ulkoisista toimintatuotoista Investoinnit (M€) • • mittari kertoo kyvystämme investoida tulevaisuuteen mittariin lasketaan kuntayhtymän kaikki nettoinvestoinnit (ei käyttötalousmenoja) ASIAKASNÄKÖKULMAN MITTARIT Tutkintojen määrä • mittari kertoo kyvystämme tuottaa opiskelijoillemme ammatillista osaamista sekä yleissivistävää osaamista Koulutuspalvelut • mittariin lasketaan suoritetut opetussuunnitelmaperusteiset ammatilliset perustutkinnot • mittariin lasketaan suoritetut ylioppilastutkinnot Työelämäpalvelut • mittariin lasketaan suoritetut näyttötutkintoperusteiset ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot • mittariin lasketaan Savon oppisopimuskeskuksen kuntayhtymän ulkopuolella järjestämät tutkinnot Opiskelijapalaute • mittari kertoo opiskelijoiden tyytyväisyydestä järjestämäämme koulutukseen Koulutuspalvelut • mittari lasketaan opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen perustutkintokoulutuksen päättökyselyn tuloksista sekä lukiokoulutuksen päättökyselyn tuloksista • mittarin arvo muodostuu indekseihin kuuluvien väittämien keskiarvosta Liite 4 • • • • opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen perustutkintokoulutuksen päättökyselyn indeksejä ovat arviointi (5), henkilökohtaistaminen (3), ilmapiiri (3), koulutuksen toteutus (8), ohjaaminen (3), oppimisympäristö (3), työelämäyhteydet (5), vaikuttavuus (5) ja yleisarvio (3) lukiokoulutuksen päättökyselyn indeksejä ovat arviointi (3), henkilökohtaistaminen (4), ilmapiiri (5), koulutuksen toteutus (4), ohjaaminen (4), oppimisympäristö (3) ja yleisarvio (3) suluissa on väittämien lukumäärä kussakin indeksissä arviointiasteikko 1 (heikoin) – 5 (paras) Työelämäpalvelut • mittari lasketaan työvoimakoulutuksen OPAL-palautejärjestelmän päättökyselyn tuloksista • mittarin arvo muodostuu indekseihin kuuluvien pakollisten väittämien keskiarvosta • indeksejä ovat oppimisympäristö (3), koulutuksen toteutus ja sisältö (5), ammattitaidon kehittyminen (2) ja yleisarvio koulutuksesta (1) • suluissa on väittämien lukumäärä kussakin indeksissä • arviointiasteikko 1 (heikoin) – 5 (paras) Työelämäpalaute • • • • mittari kertoo työ- ja elinkeinoelämän tyytyväisyydestä toimintaamme mittari lasketaan työ- ja elinkeinoelämälle suunnatun palautekyselyn tuloksista mittarin arvo muodostuu palautekyselyssä kysyttyjen väittämien (14) keskiarvosta, joissa vastaaja on arvioinut kokemusten tai mielikuvien perusteella kuntayhtymää koskevia väittämiä arviointiasteikko 1 (heikoin) – 5 (paras) Vetovoimaisuus Koulutuspalvelut • mittari kertoo opiskelijoiden halukkuudesta hakeutua alueen työelämän tarpeiden perusteella suunnattuihin opetussuunnitelmaperusteisten ammatillisten perustutkintojen aloituspaikkoihin • mittarin arvo muodostuu ensisijaisten hakijoiden määrästä suhteessa koulutuksen järjestäjän vahvistamaan aloituspaikkamäärään • hakijamäärät perustuvat yhteishaun ilmoittamiin tietoihin • mittarin arvoon vaikuttaa sekä tammikuun että elokuun haku- ja aloituspaikkatiedot Aikuisopiskelijoiden määrä opiskelijatyövuosina Työelämäpalvelut • mittari kertoo opiskelijoiden halukkuudesta hakeutua alueen työelämätarpeiden perusteella suunniteltuihin näyttötutkintoperusteisiin ammatillisiin perus- ja lisäkoulutuksiin, työvoimakoulutuksiin, henkilöstökoulutuksiin ja muihin täydennyskoulutuksiin • mittari sisältää oppisopimuskoulutuksen tietopuoliset opinnot • mittari ei sisällä hanketoiminnassa järjestettävää koulutusta • mittarin arvo muodostuu ammatillisen peruskoulutuksen näyttötutkintoperusteisen koulutuksen, ammatillisessa lisäkoulutuksen, työvoimakoulutuksen, oppisopimuksen tietopuolisen koulutuksen, henkilöstökoulutuksen ja muun täydennyskoulutuksen määrästä opiskelijatyövuosina Liite 4 PROSESSINÄKÖKULMAN MITTARIT Läpäisyaste (%) Koulutuspalvelut • mittari kertoo kyvystämme tuottaa tutkinnon perusteiden mukainen ammattitaito säännönmukaisessa ajassa (3v) • mittarin arvo muodostuu syyslukukaudella 2012 aloittaneiden, kolmen ja puolen vuoden aikana opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden opiskelijoiden määrän suhteesta aloittaneisiin opiskelijoihin Työelämäpalvelut • mittari kertoo kyvystämme tuottaa tutkinnon perusteiden mukainen ammattitaito työikäiselle aikuisväestölle huomioiden aikaisempi osaaminen (0-2v) • mittarin arvo muodostuu aloittamishetkestä viimeistään kahden ja puolen vuoden aikana näyttötutkintoperusteisen ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon suorittaneiden opiskelijoiden määrän suhteesta aloittaneisiin opiskelijoihin (kevätlukukaudella 2013 aloittaneet valmistuvat heinäkuun 2015 loppuun mennessä ja syyslukukaudella 2013 aloittaneet valmistuvat vuoden 2015 loppuun mennessä) Keskeyttäminen (%) Koulutuspalvelut • mittari kertoo opetussuunnitelmaperusteista ammatillista perustutkintoa suorittavien opiskelijoiden koulutuksen keskeyttämisestä silloin kun opiskelija jää ”tuuliajolle” (=negatiivinen keskeyttäminen) • mittarin arvo muodostuu niiden oppilaitoksesta eronneiden opiskelijoiden osuudesta koko opiskelijamäärästä, joiden eron seuraus luokitellaan negatiiviseksi (negatiivisiin eroihin ei lasketa ennen ensimmäistä laskentapäivää eronneita) Työelämäpalvelut • mittari kertoo näyttötutkintoperusteisia perustutkintoja suorittavien opiskelijoiden negatiivisesta keskeyttämisestä • mittarin arvo muodostuu oppilaitoksesta eronneiden opiskelijoiden osuudesta koko opiskelijamäärästä, joiden eron seuraus luokitellaan negatiiviseksi (negatiivisiin eroihin ei lasketa ennen ensimmäistä laskentapäivää eronneita). Työllistyminen valmistumisen jälkeen (%) • mittari kertoo kyvystämme tuottaa ammattitaitoa alueen työelämän tarpeisiin Koulutuspalvelut • mittari lasketaan opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen perustutkintokoulutuksen päättökyselyn väittämästä ”Todennäköinen tilanteeni valmistumisen jälkeen” • mittarin arvo muodostuu väittämän vaihtoehdoista ”koulutusta vastaavassa työssä”, ”muussa työssä” ja ”yrittäjänä” Liite 4 Työelämäpalvelut • mittari lasketaan työvoimakoulutusten OPAL-päättöpalautteen väittämästä ”Tilanteeni työmarkkinoilla koulutuksen päättyessä. Tiedossani on” • mittarin arvo muodostuu väittämän vaihtoehdoista ”pysyvä työpaikka”, ”määräaikainen työpaikka”, harjoittelupaikka” ja ”ryhdyn yrittäjäksi” HENKILÖSTÖNÄKÖKULMAN MITTARIT Työolobarometri • • • • • mittari kertoo, minkälaiseksi työyhteisö kokee työhyvinvointinsa mitatulla hetkellä mittarin arvo muodostuu vuosittain toteutettavan työolobarometrin indekseihin kuuluvien väittämien keskiarvosta indeksejä ovat ergonomia (2), esimiestyö (5), optimaalinen kuormitus (3), tiedonkulku ja vuorovaikutus (10), työkyky (4) ja työn kehittävyys (5) suluissa on väittämien lukumäärä kussakin indeksissä arviointiasteikko 1 (heikoin) – 5 (paras) Opettajien muodollinen kelpoisuus, % • • • mittari kertoo ammattitaitoisten opettajien määrästä mittarin arvo muodostuu muodollisesti kelpoisten opettajien määrästä suhteessa koko opetushenkilöstöön muodollisesti kelpoinen opettaja täyttää alakohtaisen tutkinto- ja työkokemusvaatimuksen sekä pedagogisen pätevyysvaatimuksen Opettajien työelämäjaksot • • mittari kertoo opettajien osallistumisesta oman alansa käytännön työhön ja oman osaamisensa kehittämiseen mittarin arvo muodostuu opettajien lukumäärästä, jotka ovat osallistuneet vähintään viiden päivän yhtämittaiselle rehtorin hyväksymälle työelämäjaksolle Henkilöstön kehittäminen, % • • • mittari kertoo henkilöstön ammattitaidon uudistamiseen, ylläpitämiseen ja hyvinvointiin käyttämistämme taloudellisista resursseista mittarin arvo muodostuu henkilöstön kehittämismenojen osuudesta kaikista henkilöstömenoista henkilöstön kehittämismenoihin otetaan mukaan liikunta-, virkistäytymis- ja työkyvyn ylläpitopäivät Dokumentoidut kehityskeskustelut, % • • • mittari kertoo, kuinka aktiivisesti kuntayhtymässä on käyty kehityskeskusteluja mittarin arvo muodostuu käytyjen kehityskeskustelujen määrän suhteesta koko henkilöstön määrään kehityskeskustelussa esimies ja työntekijä arvioivat vuorovaikutteisesti työssä onnistumista, asettavat tavoitteita tulevaan ja kirjaavat sovitut asiat HRM/Osaaminen-järjestelmään Liite 5 Kuntayhtymän tuloskortin mittareiden trendit, toteuma vuosina 2011–2015 Talous Toimintatuotot (M€, ulk.) 100,0 96,0 93,8 91,6 89,7 82,6 80,0 60,0 40,0 20,0 0,0 2011 2012 2013 2014 2015 Vuosikate toimintatuotoista (%) 10,0 9,2 8,3 9,5 8,5 8,0 7,3 6,0 4,0 2,0 0,0 2011 2012 2013 2014 2015 Liite 5 Investoinnit (M€) 10,0 9,0 8,0 8,0 7,0 5,9 6,0 5,0 4,0 3,5 3,4 3,0 2,0 1,2 1,0 0,0 2011 2012 2013 2014 2015 Asiakas Tutkintojen määrä 3 500 3 000 2896 2746 2625 2435 2 500 2564 2 000 1 500 1 000 500 0 2011 2012 2013 2014 2015 Liite 5 Opiskelijapalaute 5,0 4,5 4,0 3,74 3,82 2011 2012 3,89 3,91 3,90 2013 2014 2015 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 Työelämäpalaute 5,0 4,5 3,93 4,0 3,60 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 2011 2012 2013 2014 2015 Liite 5 Vetovoimaisuus nuorten koulutuksissa 2,0 1,6 1,40 1,37 1,42 1,2 1,07 1,00 0,8 0,4 0,0 2011 2012 2013 2014 2015 Aloittaneiden aikuisopiskelijoiden määrä 8 400 8 243 8 200 8 000 7 800 7 600 7 405 7 400 7 123 7 200 7 020 7 000 6 800 6 600 6 400 2011 2012 2013 2014 2015 Liite 5 Prosessi Läpäisyaste (%) 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 60,0 61,0 55,0 57,4 60,3 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 2011 2012 2013 2014 2015 7,3 7,2 6,9 2013 2014 2015 Keskeyttäminen (%) 14,0 13,0 12,0 10,0 8,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 2011 2012 Liite 5 Työllistyminen valmistumisen jälkeen (%) 100,0 90,0 80,0 70,0 61,8 61,8 56,6 60,0 55,7 57,8 2014 2015 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 2011 2012 2013 Henkilöstö Työolobarometri 5,0 4,5 4,0 3,56 3,53 3,5 3,45 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 2011 2012 2013 2014 2015 Liite 5 Opettajien muodollinen kelpoisuus (%) 100,0 90,0 86,7 88,2 89,2 2011 2012 2013 91,9 92,9 2014 2015 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Opettajien työelämäjaksot 100 90 80 71 70 60 50 40 30 29 28 27 27 2011 2012 2013 2014 20 10 0 2015 Liite 5 Henkilöstön kehittämismenot (%) 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,8 2,3 2,5 2,0 2,3 2,5 2014 2015 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 2011 2012 2013 Dokumentoidut kehityskeskustelut (%) 100,0 95,4 90,0 80,3 80,0 70,0 60,0 50,0 50,0 54,4 58,2 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 2011 2012 2013 2014 2015 Ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupa ja kokonaisopiskelijamäärät vuosina 2011–2015 Liite 6 Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärät (pka) koulutusaloittain vuosina 2011–2015 Liite 6 Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärät (pka) opetuspaikkakunnittain vuosina 2011–2015 Liite 6 Aloituspaikat ja ensisijaiset hakijat koulutusaloittain kevään ja syksyn 2015 yhteishaussa Liite 6 Liite 6 Ammatillisen peruskoulutuksen keskeyttäneiden %-osuudet opiskelijamäärästä vuosina 2010–2015 Ammatillisen peruskoulutuksen keskeyttäneiden %-osuudet opiskelijamäärästä koulutusaloittain vuonna 2015 Liite 6 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen keskeyttäneiden %-osuudet opiskelijamäärästä vuosina 2013–2015 Näyttötutkintoperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen keskeyttäneiden %-osuudet opiskelijamäärästä vuosina 2013–2015 Ammatillisen peruskoulutuksen erityisopiskelijoiden määrä kokonaisopiskelijamäärästä (%) vuosina 2011–2015 Liite 6 Liite 6 Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärä TAVOITE JA TOTEUMA 2015 Koulutusaloittain Kulttuuriala Luonnontieteiden ala Luonnonvara- ja ympäristöala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala (sis. elintarvikealan) Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Tekniikan ja liikenteen ala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Erillisryhmät YHTEENSÄ TAVOITE 82 105 355 650 1333 2272 715 208 5720 TOTEUMA 73 112 367 600 1325 2246 781 217 5721 TAVOITE 170 75 394 190 115 944 TOTEUMA 5 195 68 403 227 124 1022 TAVOITE 82 105 185 575 939 2082 600 208 4776 TOTEUMA 68 112 172 532 922 2019 657 217 4699 Näyttötutkintoperusteinen ammatillinen peruskoulutus TAVOITE JA TOTEUMA 2015 Koulutusaloittain Kulttuuriala Luonnonvara- ja ympäristöala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala (sis. elintarvikealan) Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Tekniikan ja liikenteen ala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala YHTEENSÄ Opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus TAVOITE JA TOTEUMA 2015 Koulutusaloittain Kulttuuriala Luonnontieteiden ala Luonnonvara- ja ympäristöala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala (sis. elintarvikealan) Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Tekniikan ja liikenteen ala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Erillisryhmät YHTEENSÄ Suoritettujen tutkintojen määrät koulutusaloittain vuonna 2015 Liite 6 Liite 6 Suoritetut tutkinnot vuonna 2015 Asiakirjahallinnon ja arkistotoimen ammattitutkinto 2 Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto 17 Autoalan perustutkinto 70 Putkiasentajan ammattitutkinto 1 Putkiasentajan erikoisammattitutkinto 1 Puualan perustutkinto 22 Automaatioasentajan ammattitutkinto 5 Puusepänalan ammattitutkinto Automaatioyliasentajan erikoisammattitutkinto 4 Puusepänalan erikoisammattitutkinto Baarimestarin erikoisammattitutkinto 5 Puutarhatalouden perustutkinto Dieettikokin erikoisammattitutkinto Elintarvikealan perustutkinto Henkilöautomekaanikon ammattitutkinto 3 1 38 1 Päihdetyön ammattitutkinto 7 38 Rakennusalan perustutkinto 120 Romanikulttuurin ohjaajan ammattitutkinto 11 Hierojan ammattitutkinto 15 Sihteerin ammattitutkinto 22 Hiusalan perustutkinto 42 Siivousteknikon erikoisammattitutkinto Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto Hotellivirkailijan ammattitutkinto Ilmastointijärjestelmien puhdistajan ammattitutkinto Isännöinnin ammattitutkinto Jalkojenhoidon ammattitutkinto 1 159 1 1 13 1 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Suunnitteluassistentin perustutkinto 7 3 Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto 41 Talonrakennusalan ammattitutkinto Kauneudenhoitoalan perustutkinto 24 Talonrakennusalan erikoisammattitutkinto Kiinteistöpalvelujen erikoisammattitutkinto 5 1 Kiinteistöpalvelujen perustutkinto 19 Kipsausalan ammattitutkinto 12 Kipsimestarin erikoisammattitutkinto Kone- ja metallialan perustutkinto Koneistajan ammattitutkinto Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto 6 78 1 13 5 567 Suurtalouskokin ammattitutkinto Johtamisen erikoisammattitutkinto Kiinteistönvälitysalan ammattitutkinto 6 Siivoustyönohjaajan erikoisammattitutkinto 131 10 4 Talotekniikan perustutkinto 87 Taloushallinnon ammattitutkinto 7 Tarjoilijan ammattitutkinto 1 Tekniikan erikoisammattitutkinto 6 Teknisen suunnittelun perustutkinto 2 Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto 21 Tekstiilihuollon ammattitutkinto 2 Teollisen pintakäsittelijän ammattitutkinto 3 Kotityöpalvelujen ammattitutkinto 18 Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinto 22 Tieto- ja viestintätekniikan ammattitutkinto Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen erikoisammattitutkinto 2 Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto Kylmäasentajan ammattitutkinto 3 Tietokoneasentajan ammattitutkinto Kylmämestarin erikoisammattitutkinto 1 Turvallisuusalan perustutkinto 40 3 29 8 40 Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto 16 Vaatetusalan ammattitutkinto 4 Laboratorioalan perustutkinto 17 Vaatetusalan erikoisammattitutkinto 1 Laitoshuoltajan ammattitutkinto 55 Leipurin ammattitutkinto Lentokoneasennuksen perustutkinto Levyalan ammattitutkinto Levytekniikan ammattitutkinto Liiketalouden perustutkinto Linja-autonkuljettajan ammattitutkinto Logistiikan perustutkinto 1 16 Vanhustyön erikoisammattitutkinto 1 Vartijan ammattitutkinto 11 Veneenrakentajan ammattitutkinto 3 3 Verhoilu- ja sisustusalan perustutkinto 1 Vesihuoltoalan ammattitutkinto 1 Välinehuoltajan ammattitutkinto 6 305 2 60 38 Välinehuoltajan erikoisammattitutkinto 1 Yrittäjän ammattitutkinto 22 Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto 28 Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Lääkealan perustutkinto 12 Yhteensä Maatalousalan perustutkinto 40 Majoitus- ja ravitsemisalan esimiehen erikoisammattitutkinto 13 perustutkintoja 2212 Matkailualan perustutkinto 16 ammattitutkintoja 339 1 erikoisammattitutkintoja 112 Matkaoppaan ammattitutkinto Metsäalan perustutkinto Metsäkoneenkuljettajan ammattitutkinto 2 2663 12 1 Lisäksi Metsätalousyrittäjän ammattitutkinto 19 suoritettuja ylioppilastutkintoja Muovi- ja kumitekniikan perustutkinto 9 Savon oppisopimuskeskuksen kuntayhtymän 15 ulkopuolella järjestämiä tutkintoja Myynnin ammattitutkinto Obduktiopreparaattorin ammattitutkinto 2 Perhepäivähoitajan ammattitutkinto 11 Pintakäsittelyalan perustutkinto 42 Pintakäsittelymestarin erikoisammattitutkinto Prosessiteollisuuden perustutkinto 4 37 Psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkinto 4 Puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinto 2 105 128 Liite 6 Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavat ja valmistavat koulutukset vuonna 2015 kevät syksy Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (Ammattistartti) 79 Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus (Valmentava I) 98 Vammaisten opiskelijoiden ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus (Valmentava II) 29 Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus 32 VALMA, Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus 163 TELMA, Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus 25 Yhteensä 238 188 Liite 6 Kansainvälinen opiskelija- , opettaja- ja asiantuntijaliikkuvuus vuosina 2014–2015 Kuntayhtymästä ulkomaille lähteneet opiskelijat Vähintään kahden viikon pituinen jakso Alle kahden viikon pituinen jakso Opiskelijat yhteensä 2014 138 17 155 2015 142 15 157 19 68 87 31 21 52 40 54 94 120 92 212 Kuntayhtymästä ulkomaille lähteneet opettajat tai muu henkilöstö Vähintään viiden työpäivän pituinen jakso Alle viiden työpäivän pituinen jakso Opettajat tai muu henkilöstö yhteensä Ulkomailta kuntayhtymään tulleet Opiskelijaliikkuvuus Opettaja- ja asiantuntijaliikkuvuus Liikkuvuus ulkomailta kuntayhtymään yhteensä Liite 7 Ympäristöraportti ja -tilinpäätös 2015 Koulutus tekee hyvää! www.sakky.fi Liite 7 Sisällys 1 Ympäristöraportti .......................................................................................................................................... 1 1.1 Kestävän kehityksen tavoitteet.............................................................................................................. 1 1.2 Kestävän kehityksen sertifioinnit ........................................................................................................... 1 1.3 Kestävän kehityksen hallinta.................................................................................................................. 1 1.4 Kestävän kehityksen ohjelma................................................................................................................. 2 1.5 Kestävän kehityksen arviointi ................................................................................................................ 2 1.5.1 Kansallinen kestävän kehityksen oppimistulosten arviointi .......................................................... 3 1.5.2 Vuosittainen kestävän kehityksen kysely ....................................................................................... 3 1.5.3 Opiskelijoiden kestävän kehityksen kyselyiden tulokset ............................................................... 4 1.6 Kestävän kehityksen tapahtumia ........................................................................................................... 4 2 Ympäristötilinpäätös..................................................................................................................................... 5 2.1 Laskentaperiaatteet ja rajaukset............................................................................................................ 5 2.2 Ympäristötuotot ..................................................................................................................................... 5 2.3 Ympäristökustannukset .......................................................................................................................... 5 2.4 Ympäristöinvestoinnit ............................................................................................................................ 6 2.5 Ympäristövastuut.................................................................................................................................... 6 2.6 Kuntayhtymän ympäristötilinpäätös ..................................................................................................... 6 1 Liite 7 1 Ympäristöraportti Savon koulutuskuntayhtymä on julkaissut ympäristöraportin ja -tilinpäätöksen vuosittain osana toimintakertomusta vuodesta 2010 lähtien. Julkaisussa esitellään keskeisiä kestävän kehityksen tavoitteita, tuloksia ja raportoidaan kestävän kehityksen toimenpiteistä. 1.1 Kestävän kehityksen tavoitteet Savon koulutuskuntayhtymän kestävän kehityksen toimenpiteiden päämääränä on edistää ympäristö- ja yhteiskuntavastuuta huomioiden ekologiset, sosiaaliset, taloudelliset sekä kulttuuriset näkökulmat. Tärkeimpänä tavoitteena voidaan pitää opiskelijoiden ja henkilöstön kestävän kehityksen tietojen, taitojen sekä osaamisen vahvistamista. Tehtävä on vaativa ja haasteellinen, mutta onnistuessaan kestävän kehityksen hyvät käytänteet ja asenteet siirtyvät opiskelijoiden mukana työelämään, jolloin vaikuttavuus on merkittävää. Kuntayhtymän yhteiskuntasitoumuksen tavoitteet ja toimenpiteet ovat kirjattuna ympäristöministeriön tietokantaan. Sitoumuksen tavoitteena ovat toimipisteiden kestävän kehityksen sertifioinnit, sekä hankintojen ja kehittämishankkeiden toteuttaminen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. 1.2 Kestävän kehityksen sertifioinnit Yhtymähallitus asetti vuonna 2009 tavoitteen, että kahdeksan toimipistettä saavuttaa kestävän kehityksen sertifikaatin tunnuksena pitkäjänteisestä kestävän kehityksen edistämistyöstä vuoteen 2015. Kestävän kehityksen sertifikaatteja on saatu jo 11 eri toimipisteelle. Kevään 2015 aikana Kuopion Presidentinkatu 3:n, Kolmisopen, Pohjolankadun sekä Sahakadun yksiköissä toteutettiin ulkoinen auditointi ja Okka-säätiön hallitus luovutti kestävän kehityksen sertifikaatit yksiköille syyskuussa. Sertifioiduissa yksiköissä tehtiin itsearviointi 17:ään nuorten perustutkintoon, mukaan lukien yhteiset tutkinnonosat. Tämän vuoden aikana saatiin myös ensimmäinen aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sertifikaatti matkailu- ja ravitsemisalalle. Ulkoinen auditointi oli 17.2 Sammakkolammentien yksikössä ja mukana itsearvioinnissa ja auditoinnissa oli myös Varkauden Osmajoentien yksikön marata-alan aikuiskoulutus. Muuruveden ja Toivalan yksiköiden kestävän kehityksen sertifikaatit päivitettiin tänä vuonna. Luonto- ja ympäristöalojen tutkintojen lisäksi uusina tutkintoina arvioitiin talotekniikan-, rakennuskone- ja metallialan sekä sähkö- ja automaatiotekniikan alojen perustutkinnot. Toivalan yksikössä oli ulkoinen uusinta-auditointi 25.8.2015 ja Muuruveden yksikössä 12.5.2015. 1.3 Kestävän kehityksen hallinta Kuntayhtymän kestävän kehityksen mukainen toiminta ja kehittäminen on ollut jo vuosia järjestelmällistä ja sitä ohjaavat kehityspalveluiden oman toiminnan kehittämisen osaamisalue, kestävän kehityksen koordinaattori sekä toimipistekohtaiset kestävän kehityksen vastaavat (kekevastaavat) ja -tiimit (keketiimit). 2 Toimipiste Kestävän kehityksen vastaavat Iisalmi, Asevelikatu 24 Tiina Könttä Riitta Rantonen Kuopio, Presidentinkatu 1 Miia Moilanen Kuopio, Kolmisopentie 7 Pohjolankatu 1 Presidentinkatu 3 Sahakatu 2 Jukka-Pekka Parkkisenniemi Kuopio, Sammakkolammentie 2 Päivi Virtaharju Muuruvesi, Hietapohjantie 926 Jari Nousiainen Toivala, Haapamäentie 1 Sirkka Patrikainen Varkaus, Osmajoentie 28 Raija Ritola Varkaus, Osmajoentie 75 Kati Lyra Kari Rousku Liite 7 Taulukko 1. Toimipistekohtaiset kestävän kehityksen vastuuhenkilöt Savon koulutuskuntayhtymässä. 1.4 Kestävän kehityksen ohjelma Savon koulutuskuntayhtymän kestävän kehityksen ohjelma päivitettiin ja hyväksyttiin yhtymähallituksessa 27.11.2015. Uudistunut ohjelma sisältää kestävän kehityksen oppaan, jota hyödynnetään henkilöstön ja opiskelijoiden perehdyttämisessä kuntayhtymän kestävän kehityksen toimintatapoihin. Kestävän kehityksen ohjelmassa on liitteenä toimipistekohtaisten kestävän kehityksen sertifiointien auditointisuunnitelma sekä aikuiskoulutuksen itsearviointien aikataulu. Ohjelma tukee perustehtävää, edistää ympäristö- ja yhteiskuntavastuuta sekä ohjaa toimia opiskelijoiden ohjaamisessa kestäviin elämäntapoihin kohti tulevaisuuden kestävää työelämää. 1.5 Kestävän kehityksen arviointi Kestävän kehityksen toteutumista Savon koulutuskuntayhtymän johtamisessa, opetuksessa, arkikäytänteissä ja toimintakulttuurissa arvioidaan monella eri tavalla mm. kestävän kehityksen sertifiointien ylläpitäminen edellyttää vuosittaista arviointia toimipisteissä. Opiskelijoiden tulo-, oloja päättökyselyissä on ollut kestävän kehityksen väittämiä jo vuodesta 2009. 3 Liite 7 1.5.1 Kansallinen kestävän kehityksen oppimistulosten arviointi Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) järjesti keväällä valtakunnallisen ammatillisen peruskoulutuksen kestävän kehityksen oppimistulosten arvioinnin. Arvioinnin tavoitteena oli selvittää miten perustutkintojen perusteissa määritellyt kestävän kehityksen tavoitteet on saavutettu ja miten koulutuksen järjestäjän toiminnassa kestävä kehitys ilmenee. Arviointiin osallistuivat kaikki ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjät Suomessa. Arvioinnin otantaan valittiin kaikilta koulutuksen järjestäjiltä yksi tai useampi tutkinto. Savon ammatti- ja aikuisopistosta arvioinnissa mukana oli seitsemän (7) perustutkintoa: hiusalan perustutkinto hotelli-, ravintola- ja cateringalan perustutkinto kone- ja metallialan perustutkinto liiketalouden perustutkinto puualan perustutkinto sosiaali- ja terveysalan perustutkinto sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto Tutkinnoista valittiin Karvin kriteerien mukaisesti arviointiin suurimmat opiskelijaryhmät. Karvi julkaisee arvioinnin tulokset vuoden 2016 keväällä. valmistuvat 1.5.2 Vuosittainen kestävän kehityksen kysely Kestävän kehityksen vuosittainen kysely toteutettiin henkilöstölle huhti-toukokuussa. Kyselyyn vastasi 125 henkilöä. Tuloksista ilmenee vahvuudet ja kehittämisen tarpeet ja kohteet. Kyselyn tulosten mukaan vahvuuksia ovat mm.: kestävän kehityksen ohjelma tunnetaan ja sitä toteutetaan toimipisteissä jätteitä lajitellaan sekä työsaleissa että toimistoissa kestävä kehitys on sisällytetty arviointeihin ja opetukseen mm. opetuskeskusteluihin, työmenetelmiin ja materiaalivalintoihin poistumisharjoituksiin on osallistuttu pelastussuunnitelma tunnetaan toimitaan energiatehokkaasti. Kyselyn tulosten mukaan kehitettävää on mm. materiaalitehokkuudessa hankintojen tehostamisessa ja niiden ympäristövastuullisuudessa kimppakyytien hyödyntämisessä. Tuloksissa toivottiin teemakoulutuksia mm. aiheista työterveys, turvallisuus ja hyvinvointi Liite 7 4 kestävä kehitys omalla ammattialalla globalisaatio ja monikulttuurisuus. 1.5.3 Opiskelijoiden kestävän kehityksen kyselyiden tulokset Opiskelijoiden tulo-, olo- ja päättökyselyissä on esitetty kestävän kehityksen väittämiä jo vuodesta 2009. Alla olevassa taulukossa ovat opiskelijakyselyiden tulokset vuosilta 2009–2015. Suuntaus on positiivinen, eli kestävä kehitys näkyy sekä opetuksessa, että käytännön työssä. Väittämiin vastaaminen tapahtuu Likertin asteikolla 1-5, täysin eri mieltä (1) - täysin samaa mieltä (5). Lukuvuosi 2009–2010 2010–2011 2011–2012 2012–2013 2013–2014 2014–2015 Tulokysely (n=1095) (n=1148) (n=1431) (n=1433) (n=1533) (n=1326) 3,72 3,72 3,76 3,81 3,80 3,80 (n=937) (n=909) (n=905) (n=936) (n=809) (n=1123) 3,67 3,68 3,7 3,72 3,74 3,75 (n=1002) (n=1004) (n=1027) (n=845) (n=989) (n=1014) Kestävä kehitys on näkynyt sekä opetuksessa että käytännön työssä 3,57 3,61 3,67 3,77 3,80 3,78 Opiskelu on lisännyt kestävän kehityksen osaamista ammatissani 3,62 3,64 3,69 3,80 3,80 3,80 Kestävä kehitys on näkynyt sekä opetuksessa että käytännön työssä Olokysely Kestävä kehitys on näkynyt sekä opetuksessa että käytännön työssä Päättökysely Taulukko 2. Opetussuunnitelmaperusteisten perustutkinto-opiskelijoiden näkemyksiä kestävän kehityksen toteutumisesta Savon koulutuskuntayhtymässä vuosina 2009–2015. 1.6 Kestävän kehityksen tapahtumia Taitajakisan yrittäjyyslajin semifinaali käytiin tammikuussa Kuopiossa. Kilpailutehtävänä joukkueet ideoivat tuotteen, palvelun tai toimintatavan, jossa yritystoiminnan avulla edistetään kotien jätteiden kierrätystä ja hyödyntämistä. Idea tuotteistettiin liikeideaksi. Tavoitteena oli kehittää uudenlaisia yritystoimintaan liittyviä kestävän kehityksen ideoita ja toimintatapoja. Savon koulutuskuntayhtymä osallistui Ympäristöministeriön tuottamaan ja julkaisemaan Yhteiskuntasitoumus-videoon, jossa viisi yritystä esittelee kestävän kehityksen tavoitteitaan. Video esitettiin myös New Yorkissa YK:n päämajassa kestävän kehityksen tapahtumassa toukokuussa. Paikalla oli noin sata eri maiden hallitusten sekä järjestöjen edustajaa. Vuoden 2015 aikana valmisteltiin Kestävää kehitystä Pohjois-Savon yrityksissä -kehittämishanketta, jolla edistetään kestävää kehitystä eri alojen kumppanuusyrityksissä. 5 Liite 7 Kehityspalvelut toteuttivat Hyvä kiertämään -tapahtuman Euroopan kestävän kehityksen viikon aikana kesäkuussa. Helsingin yliopiston dosentti, kasvatustieteen tohtori Arto O. Salonen luennoi elokuussa Sammakkolammentien toimipisteessä aiheesta ”Halvan hankinnan hinta”. Valtakunnallisen energiansäästöviikon aikana (vko 41) toteutettiin paljon tapahtumia eri yksiköissä mm. opiskelijoiden jäteasemavierailut Kuopion Heinälammille ja Varkauden Riikinnevalle. Kuntayhtymän kestävän kehityksen työtä ja yhteiskuntasitoumuksen tavoitteita esiteltiin 26.11. Helsingin musiikkitalolla valtioneuvoston kanslian, ulkoministeriön, ympäristöministeriön ja kestävän kehityksen toimikunnan järjestämässä tilaisuudessa Agenda 2030 ja Suomi: kestävää kehitystä ja hyvinvointia – miten se tehdään? 2 Ympäristötilinpäätös Tiedot ympäristötilinpäätökseen on kerätty tilapalveluiden tilastoista, jäteyhtiöiden raporteista sekä vuoden 2015 kuntayhtymän tilinpäätöksen talousarvion käyttötalous- ja investointiosasta. 2.1 Laskentaperiaatteet ja rajaukset Ympäristötilinpäätös kertoo tilikauden toteutuneesta rahankäytöstä sellaisiin toimenpiteisiin, joiden tarkoituksena on tuottaa ympäristöhyötyjä tai ennaltaehkäistä, vähentää tai korjata ympäristöhaittoja, parantaa tulevaa ympäristönsuojelutasoa ja edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä. 2.2 Ympäristötuotot Kuntayhtymän ympäristötuottojen kokonaissumma oli 40 115 euroa, mikä on noin 0,04 % kaikista kuntayhtymän toimintatuotoista. Ympäristötuotot koostuvat jätteiden ja tilapalveluiden toimesta poistettavan ja kierrätettävän kaluston myynnistä. Myytäviä jätelajeja ovat mm. keräyspahvi, metalli ja muovi (jatkojalostukseen). 2.3 Ympäristökustannukset Ympäristötoimintakulujen kokonaissumma oli 154 211 euroa, mikä on noin 0,15 % kaikista kuntayhtymän toimintakuluista. Eniten kustannuksia aiheutui jätehuoltoyhtiöiden laskuttamista jätemaksuista 101 142 euroa. Ympäristötilinpäätös sisältää Jätekukko Oy, Ekokemin, Varkauden jätehuollon ja Ylä-Savon jätehuollon laskuttamat jätemaksut sekä biojätekustannukset. Alla erittely kustannuksista jätelajeittain: Liite 7 6 Energiajäte 67 230 e Biojäte 17 283 e Ongelmajäte 8 207 e Tiili- ja betonijäte 2 238 e Pahvi ja kartonki 4 332 e Metalli 725 e Sähköelektroniikkaromu Yhteensä 1 127e 101 142 e Taulukko 3. Jätehuollon maksut jätelajeittain vuonna 2015. Jätevesien käsittelymaksut kuntayhtymän osalta olivat 53 069 euroa. 2.4 Ympäristöinvestoinnit Ympäristöinvestointeja kirjattiin vuonna 2015 yhteensä 1 658 700 euroa, joka on n. 60 % kaikista kuntayhtymän investoinneista. Suurimmat investoinnit olivat mm. Varkauden uuden lukion peruskorjaus (Osmajoentie 75 D) ja Toivalaan tulevan uuden aluelämpöverkoston rakennustyöt. 2.5 Ympäristövastuut Ympäristövastuulla tarkoitetaan ympäristöön liittyvää olemassa olevaa velvoitetta, jolla on todennäköisesti tulevaisuudessa menoja lisäävä vaikutus. 2.6 Kuntayhtymän ympäristötilinpäätös Käyttötalousosa 2015 Ympäristötuotot Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu 0 Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely 0 Jätehuolto ja roskaantumisen ehkäisy 40 115 e Maaperän ja pohjaveden suojelu 0 Melun ja tärinän torjunta 0 Luonnonvarat, luonnon- ja maisemansuojelu 0 Ympäristönsuojeluun liittyvät viranomaistehtävät 0 Liite 7 7 Ympäristönsuojelun edistäminen Tuotot yhteensä Ympäristökulut 0 40 115 e 2015 Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely Jätehuolto ja roskaantumisen ehkäisy 0 53 069 e 101 142 e Maaperän ja pohjaveden suojelu 0 Melun ja tärinän torjunta 0 Luonnonvarat, luonnon- ja maisemansuojelu 0 Ympäristönsuojeluun liittyvät viranomaistehtävät 0 Ympäristönsuojelun edistäminen 0 Kulut yhteensä 154 211 e Poistot 0 Investointiosa 2015 Ympäristöinvestoinnit Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu 1 658 700 e Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely 0 Jätehuolto ja roskaantumisen ehkäisy 0 Maaperän ja pohjaveden suojelu 0 Melun ja tärinän torjunta 0 Luonnonvarat, luonnon- ja maisemansuojelu 0 Ympäristönsuojeluun liittyvät viranomaistehtävät 0 Ympäristönsuojelun edistäminen 0 Investoinnit yhteensä Taulukko 4. Kuntayhtymän ympäristötilinpäätös 2015. 1 658 700 e Toimintakertomus ja tilinpäätös 2015 IISALMI Asevelikatu 24, 74100 Iisalmi KUOPIO Presidentinkatu 1, 70100 Kuopio Presidentinkatu 3, 70100 Kuopio Sammakkolammentie 2, 70200 Kuopio Kolmisopentie 7, 70780 Kuopio Pohjolankatu 1, 70500 Kuopio Sahakatu 2, 70800 Kuopio Viestikatu 1, 70601 Kuopio JUANKOSKI Hietapohjantie 926, 73460 Muuruvesi SIILINJÄRVI Haapamäentie 1, 70900 Toivala Siltasalmentie 450, 70900 Toivala VARKAUS Osmajoentie 75 A, 78210 Varkaus Osmajoentie 28, 78210 Varkaus Osmajoentie 75, 78210 Varkaus MIcrokatu 1 A-osa, 70210 Kuopio PL 89, 70101 Kuopio Koulutus tekee hyvää! www.sakky.fi
© Copyright 2024