KYSY JA EHDOTA >> Mistä juoksemiseen, harjoitteluun, ravitsemukseen, liikuntavammoihin jne. liittyvästä asiasta sinä haluat tietää lisää? Lähetä lyhyt kysymyksesi tai juttuehdotuksesi Kuntovalmentajasivuille: sähköpostitse [email protected] facebookissa www.facebook.com/juoksija-lehti TASAVAUHTISESTI vai KIIHDYTTÄEN Vauhtikestävyydessä rasitustason suhteen on oltava tarkka. Liian kova vauhti muuttaa harjoituksen luonteen. Tehokas ja tasavauhtinen kestojuoksu on kehittävää, mutta sillekin on olemassa piristäviä vaihtoehtoja. TEKSTI ARI PAUNONEN V auhtikestävyyden kehittäminen on tärkein harjoitusmuoto pitkillä juoksumatkoilla, kun tavoitteena on parantaa omaa tulosta. Tyypillinen vauhtikestävyysharjoitus on 20–60 minuutin yhtämittainen kestojuoksu. Oikea rasitustaso on tässä ominaisuudessa oleellinen asia, sillä liian kovaa tehtynä se on helposti liian kuluttavaa. Hitaat ja aina samalla vauhdilla junnaavat lenkit eivät puolestaan kehitä suorituskykyä. Vauhtikestävyyden tiimoilta valmennusohjeissa vilisee erilaisia termejä, kuten tasavauhtinen, kiihtyvä, vauhtileikittely, pitkät vedot ja kynnysvauhtinen harjoittelu. Eri harjoitusmuotojen tuntemisesta on hyötyä, sillä niiden avulla lenkkeihin saadaan vaihtelua. Mielekäs harjoitusmuoto takaa treenauksen jatkuvuuden. TASAVAUHTINEN (TV) tarkoittaa paremminkin tasaisella rasituksella tehtävää harjoitusta. Juoksuvauhtihan voi lenkin aikana kiihtyä tai hidastua maaston vaihtelun tai tuuliolosuhteiden takia. Myös syke nousee jonkin verran aiheenvaihdunnan vilkastumisen takia, vaikka rasitus pysyisikin vakiona. TV-juoksu opettaa hallitsemaan – ja myös hillitsemään! – vauhtia ja rasitustasoa. Tasaisessa vauhdissa elimistöllä on aikaa sopeutua kuormitukseen. Todellinen aerobisen kunnon taso tulee esille, kun vauhtia joutuu pitämään yllä pitkän aikaa ilman että rasitus ryöpsähtää liian kovaksi. Hidastuva tempo ja elimistön jumiutuminen kertovat siitä, että aloitusvauhti on ollut liian kovaa. TV-lenkin luonnetta voi verrata maratonjuoksuun: tasainen vauhti vie perille, eivät kovat vauhtipyrähdykset. KIIHTY VÄLLÄ LENKILLÄ harjoitus aloitetaan suunnitelmallisesti rauhallisemmin kuin arvioitu keskivauhti. Lenkin sisällä on vähintään 2–3 eri vauhtitasoa, ja harjoituksen loppupuolella pystytään juoksemaan keskivauhtia kovempaa. Kiihtyvävauhtinen lenkki opettaa elimistöä mukautumaan kovenevaan rasitukseen. Onnistunut vauhdin lisäys palkitsee myös henkisesti, ja loppukiihdytys matkii kilpailun loppukiriä. Maltillinen aloitus on tarpeen myös silloin, jos tasavauhtiset lenkit tahtovat ryöstäytyä liian koviksi. Tällöin vauhti puuroutuu lenkin loppupuolella, ja juoksusta tulee raskasta. Esimerkki kiihtyvästä lenkistä: 1/2 matkasta lähellä aerobista kynnystä, 1/4 matkasta vauhtia kiihdyttäen, 1/4 matkasta lähellä anaerobista kynnystä. PITKÄT TOISTOT tarkoittavat 2–10 minuutin toistoja 1–3 minuutin palautustauoin. Vauhtikestävyyttä harjoitettaessa rasitustaso ja vetojen kokonaismäärä on syytä pitää samana kuin kestolenkeillä. Toistot tekevät kovasta harjoituksesta hieman helpomman, sillä juoksu tuntuu lyhyen palautusjakson ansiosta rennommalta. Toistojen avulla voidaan myös totutella pitkään kestojuoksuun, jos se muuten tuntuu aluksi liian ylivoimaiselta. Toistojen haittana on se, että rasitus nousee helposti liian kovaksi ja vauhtikestävyysharjoitus muuttuu maksimaalisen kestävyyden harjoitukseksi. Tähän on olemassa vain yksi lääke: malttia vauhtiin! VAUHTILEIKITTELY ON kestojuoksun ja pitkien toistojen välimuoto. Sen ideana on, että juoksija voi vaihdella vauhtiaan tunteen mukaan. Kun ”vetojen” välillä jatketaan juoksua ilman pysähdyksiä, opitaan säätelemään rasitusta itselleen sopivalle tasolle. Esimerkki etukäteen suunnitellusta vauhtikestävyyttä kehittävästä vauhtileikittelystä: kestojuoksua, jossa joka toinen kilometri kovaa, joka toinen palautellen. VAUHTIKESTÄVYYS Aerobisen ja anaerobisen kynnyksen välissä oleva rasitustaso Lähellä maratonin ja puolimaratonin kilpailuvauhtia Syke 60–85 % maksimista tai keskimäärin 20–40 lyöntiä/min alle maksimisykkeen ”Reipas” lähellä aerobista kynnystä ”Kova” lähellä anaerobista kynnystä Rasittava harjoitusmuoto; tee viikossa korkeintaan 1–2 harjoitusta Teksti Ari Paunonen JUOKSIJA 6⁄2012 29
© Copyright 2024