Kuntoutuspsykoterapia

Kuntoutuspsykoterapia
17.10.2016
KELA Kuntoutuspsykoterapia 17.10.2016
Sisällysluettelo
1 Etuusohje ................................................................................................................................................... 1
1.1 Hyvä hallinto ....................................................................................................................................... 1
1.2 Tavoite ................................................................................................................................................ 2
1.2.1 Kuntoutuspsykoterapian tavoite ................................................................................................ 2
1.3 Oikeus ja edellytykset ........................................................................................................................
1.3.1 Myöntämisedellytykset ..............................................................................................................
1.3.1.1 Kohderyhmät ..........................................................................................................................
1.3.1.2 Alkuvaiheen hoito ...................................................................................................................
1.3.1.3 Kuntoutussuunnitelma/lääkärinlausunto .................................................................................
1.3.1.4 Terapian tarpeen arviointi ......................................................................................................
1.3.1.5 Jatko- ja loppulausunnot ........................................................................................................
1.3.2 Korvattavat käyntikerrat ............................................................................................................
3
3
3
5
5
6
7
7
1.4 Suhde muuhun kuntoutukseen .......................................................................................................... 9
1.4.1 Estävät kuntoutusetuudet ......................................................................................................... 9
1.4.2 Asiakkaan ohjaaminen ............................................................................................................ 11
1.4.2.1 Muut kuntoutuspalveluja järjestävät tahot ............................................................................ 11
1.4.2.1.1 Kuntien järjestämisvelvollisuuteen kuuluva lääkinnällinen kuntoutus ................................ 11
1.4.2.1.2 Päihdehuolto ..................................................................................................................... 12
1.4.3 Ulkomailta saatava kuntoutus ................................................................................................. 12
1.5 Toimenpiteet .....................................................................................................................................
1.5.1 Terapiamuodot ja -lajit ............................................................................................................
1.5.1.1 Yksilöterapia .........................................................................................................................
1.5.1.2 Ryhmäterapia .......................................................................................................................
1.5.1.3 Perheterapia .........................................................................................................................
1.5.1.4 Paripsykoterapia ..................................................................................................................
1.5.1.5 Kuvataideterapia ..................................................................................................................
1.5.1.6 Musiikkiterapia nuorille .........................................................................................................
1.5.2 Terapian toteuttaminen ...........................................................................................................
13
13
13
14
14
14
15
15
15
1.6 Kv-säännökset .................................................................................................................................. 16
1.6.1 Asetus 883/2004 ..................................................................................................................... 17
1.6.1.1 Rajatyöntekijän oikeus kuntoutusetuuksiin .......................................................................... 18
1.6.1.1.1 Eläkkeellä olevan rajatyöntekijän oikeus kuntoutusetuuksiin ............................................ 18
1.6.1.2 Eläkkeenhakijan ja eläkkeensaajan siirtyminen palkkatyöhön ............................................. 19
1.6.1.3 Eläkkeenhakijoiden ja eläkkeensaajien oikeus kuntoutusetuuksiin ...................................... 20
1.6.1.3.1 Yhden tai useamman muun jäsenvaltion kuin asuinjäsenvaltion lainsäädäntöön perustuva
eläke, kun oikeus luontoisetuuksiin on olemassa asuinjäsenvaltiossa (883/2004, art. 24) .............. 20
1.6.1.3.2 Eläkkeensaajan tai hänen perheenjäsentensä oleskelu muussa jäsenvaltiossa kuin
asuinjäsenvaltiossaan - oleskelu toimivaltaisessa jäsenvaltiossa - lupa välttämättömään hoitoon
asuinjäsenvaltion ulkopuolella (883/04 art. 25) ................................................................................ 21
1.6.1.4 Perheenjäsenen käsite ja ensisijaisuussääntö .................................................................... 22
1.6.1.4.1 Perheenjäsenten hoitoetuusoikeudet eri tilanteissa .......................................................... 22
1.6.1.5 Rekisteröitymismenettely luontoisetuuksien saamiseksi ...................................................... 23
i
KELA Kuntoutuspsykoterapia 17.10.2016
1.6.1.6 Laitosten väliset korvaukset ................................................................................................. 23
1.6.1.7 Kustannuksista vastaaminen ............................................................................................... 25
1.7 Hakeminen .......................................................................................................................................
1.7.1 Vireilletulo ................................................................................................................................
1.7.1.1 Lähettäjän vastuu .................................................................................................................
1.7.1.2 Asiakirjan siirto .....................................................................................................................
1.7.2 Kuka voi hakea etuutta? .........................................................................................................
1.7.2.1 Henkilö itse ..........................................................................................................................
1.7.2.2 Edunvalvoja ..........................................................................................................................
1.7.2.3 Edunvalvontavaltuutettu .......................................................................................................
1.7.2.4 Asiamies eli valtuutettu ........................................................................................................
1.7.2.5 Lähiomainen tai muu henkilö ...............................................................................................
1.7.2.6 Kunta ....................................................................................................................................
1.7.3 Hakuaika kuntoutusetuuksissa ...............................................................................................
1.7.4 Tiedonantovelvollisuus etuutta haettaessa .............................................................................
1.7.5 Kelan oikeus saada tietoja muilta viranomaisilta ....................................................................
1.7.6 Lisäselvitysten pyytäminen .....................................................................................................
1.7.7 Ohjaus muuhun kuntoutukseen ..............................................................................................
1.7.8 Vieraan kielen tulkkauksen järjestäminen kuntoutuksessa .....................................................
25
25
27
27
27
27
28
28
29
29
30
30
30
30
31
33
33
1.8 Ratkaiseminen ..................................................................................................................................
1.8.1 Käsittelypaikka ........................................................................................................................
1.8.2 Esteellisyydestä ......................................................................................................................
1.8.2.1 Käsittely- ja ratkaisukielto ....................................................................................................
1.8.2.2 Esteellisyyden toteaminen ...................................................................................................
1.8.3 Haastattelu ..............................................................................................................................
1.8.4 Asiantuntijalääkärin arvion pyytäminen ...................................................................................
1.8.5 Kuuleminen .............................................................................................................................
1.8.5.1 Milloin asiakasta on kuultava? .............................................................................................
1.8.5.2 Miten kuullaan? ....................................................................................................................
1.8.6 Päätöksen antaminen .............................................................................................................
1.8.6.1 Kuntoutuspäätöksen antaminen ...........................................................................................
1.8.7 Päätöksensaajat ......................................................................................................................
1.8.7.1 Päätöksestä tiedottaminen ...................................................................................................
1.8.8 Asiakkaan ohjaaminen ............................................................................................................
34
34
37
38
38
38
39
39
39
40
41
41
43
43
44
1.9 Maksaminen .....................................................................................................................................
1.9.1 Korvattavat kustannukset ........................................................................................................
1.9.1.1 Terapiakäynnit ......................................................................................................................
1.9.1.2 Ohjauskäynnit ......................................................................................................................
1.9.2 Kuntoutuskustannusten laskuttaminen ...................................................................................
1.9.3 Laskutusaika ...........................................................................................................................
1.9.4 Maksunsaajat ..........................................................................................................................
1.9.4.1 Maksaminen kunnalle/kuntayhtymälle .................................................................................
1.9.4.2 Maksaminen ulosottoviranomaiselle ....................................................................................
1.9.5 Maksuosoite ............................................................................................................................
1.9.6 Ennakonpidätyksen yleiset periaatteet ...................................................................................
1.9.6.1 Ennakonpidätyksen perusteet ..............................................................................................
44
44
45
45
46
47
47
48
48
48
49
49
ii
KELA Kuntoutuspsykoterapia 17.10.2016
1.9.6.2 Lähdevero ............................................................................................................................
1.9.6.3 Työkorvausten saajien verotus ............................................................................................
1.9.6.4 Tietojen saanti ja käyttöönotto .............................................................................................
1.9.6.4.1 Suorasiirtotiedot ................................................................................................................
1.9.6.4.2 Tiedot maksunsaajalta ......................................................................................................
1.9.6.4.3 Ennakonpidätyksen tallennus ...........................................................................................
1.9.6.4.4 Kelan selvitettävä ..............................................................................................................
1.9.6.5 Toimittaminen .......................................................................................................................
1.9.6.5.1 Kuntoutusetuudet ..............................................................................................................
1.9.6.6 Ennakonpidätyksen korjaus ja palautus ..............................................................................
1.9.6.7 Takaisin maksetut etuudet ...................................................................................................
1.9.6.8 Regressisuoritukset ..............................................................................................................
1.9.6.9 Vuosi-ilmoitukset ..................................................................................................................
1.9.6.10 Kuukausivalvonta ...............................................................................................................
51
51
52
52
52
53
53
54
54
54
55
56
56
57
1.10 Ilmoitusvelvollisuus ......................................................................................................................... 57
1.10.1 Olosuhteiden muutos ............................................................................................................ 57
1.11 Päätöksen oikaisu ja poistaminen .................................................................................................. 57
1.12 Tarkistaminen ................................................................................................................................. 57
1.13 Keskeyttäminen .............................................................................................................................. 58
1.14 Lakkauttaminen .............................................................................................................................. 58
1.15 Liikamaksu ...................................................................................................................................... 59
1.15.1 Takaisinperintä ...................................................................................................................... 59
1.15.2 Regressi ................................................................................................................................ 59
1.16 Muutoksenhaku .............................................................................................................................. 60
1.17 Kuntoutuspalvelujen hankinta .........................................................................................................
1.17.1 Terapeuttien hyväksyminen palveluntuottajaksi ....................................................................
1.17.1.1 Kuntoutusryhmän vahvistuksen hakeminen .......................................................................
1.17.1.2 Psykoterapeutin pätevyysvaatimukset ...............................................................................
1.17.1.2.1 Koulutusvaatimukset .......................................................................................................
1.17.1.2.2 Muut edellytykset ............................................................................................................
60
60
60
61
61
62
iii
KELA Kuntoutuspsykoterapia 17.10.2016
1. Etuusohje
Etuusohje on toimintaohje, jota käytetään apuna etuuksien ratkaisutyössä ja neuvonnassa.
Ohje on ensisijaisesti tarkoitettu Kelan sisäiseen käyttöön. Ohjeen pdf-tiedosto muodostuu
automaattisesti Kelan intranetissä olevan etuusohjeen verkkosivuista. Teknisestä toteutuksesta
johtuen sekä ohjeen sisällysluettelossa että ohjetekstissä on muutamia otsikoita kahteen kertaan.
Ohjeen pdf-tiedoston teknistä toteutusta parannetaan tältä osin myöhemmin.
Pdf-muotoisesta etuusohjeesta puuttuvat kaikille ohjeille sisällöltään samanlaiset ohjeet
• päätöksen oikaisu ja poistaminen
• takaisinperintä
• muutoksenhaku.
Näistä on tehty omat pdf-ohjeet.
1.1. Hyvä hallinto
Kela on osa julkishallintoa ja viranomaistoimintaa. Hyvän hallinnon periaatteita tulee noudattaa
myös Kelassa.
Hyvään hallintoon kuuluvia perustuslaissa turvattuja perusoikeuksia ovat oikeus
• saada asiansa käsitellyksi toimivaltaisessa viranomaisessa asianmukaisesti ja ilman
aiheetonta viivytystä
• tulla kuulluksi
• saada perusteltu päätös ja
• hakea muutosta päätökseen.
Hyvään hallintoon kuuluu myös
• hyvän kielenkäytön vaatimus ja neuvontavelvollisuus. Etuusasioissa kuten muissakin Kelan
käsiteltävissä asioissa on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Asiakkaalle
on annettava etuusasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin
kysymyksiin ja tiedusteluihin.
• asiakirjojen käsittelyn periaatteet. Jos Kelalle on erehdyksessä toimitettu asiakirja sen
toimivaltaan kuulumattoman asian käsittelemiseksi, se on viipymättä siirrettävä oikealle
viranomaiselle ja siirrosta ilmoitettava asiakkaalle. Jos Kelalle sen toimivaltaan kuuluvassa
asiassa toimitettu asiakirja on puutteellinen, lähettäjää on kehotettava määräajassa
täydentämään asiakirja. Muuten asia ratkaistaan käytettävissä olevin tiedoin.
• käsittelyn objektiivisuus, jota varmistavat etenkin esteellisyyssäännökset. Esteellinen
toimihenkilö ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä. Toimihenkilö
on esteellinen, jos kyse on esimerkiksi hänen omasta tai hänen läheisensä etuusasiasta.
Toimihenkilön on itse havaittava esteellisyytensä. Myös Kelan asiantuntijalääkäri voi olla
esteellinen. Näillä esteellisyyssäännöksillä suojataan menettelyn puolueettomuutta ja
objektiivisuutta. Toiminnan tulee paitsi olla puolueetonta, myös näyttää puolueettomalta
ulkopuolisenkin silmin.
• selvittämisvelvollisuus. Kelan on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta
selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset.
Asianosaisen eli asian vireille panneen on esitettävä selvitystä vaatimuksensa perusteista ja
muutoinkin myötävaikutettava vireille panemansa asian selvittämiseen.
Näitä ja muita yleisiä hyvän hallinnon perusteita ohjeistetaan tarkemmin
• hallintolain soveltaminen etuusasioissa -ohjeessa
1
KELA Kuntoutuspsykoterapia 17.10.2016
• etuusohjeen kohdissa Hakeminen ja Ratkaiseminen.
Lue lisää hallintolaista (434/2003).
1.2. Tavoite
Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää ja korvata ammatillista ja lääkinnällistä kuntoutusta
sekä kuntoutuspsykoterapiaa. Ammatillista kuntoutusta järjestetään vajaakuntoisille henkilöille
työkyvyttömyyden estämiseksi tai työ- ja ansiokyvyn parantamiseksi. Lääkinnällistä kuntoutusta
järjestetään vaikeavammaisille henkilöille työ- tai toimintakyvyn turvaamiseksi tai parantamiseksi.
Kuntoutuspsykoterapiaa korvataan työ- tai opiskelukyvyn tukemiseksi tai parantamiseksi
henkilöille, joilla on todettu työ- tai opiskelukykyä uhkaava mielenterveyden häiriö.
Järjestämisvelvollisuuteen kuuluvan kuntoutuksen lisäksi Kela voi järjestää ja korvata
harkinnanvaraista kuntoutusta eduskunnan vuosittain myöntämän rahamäärän puitteissa.
Myös harkinnanvaraisen kuntoutuksen tavoitteena on työ- tai toimintakyvyn turvaaminen tai
parantaminen.
Kuntoutuksen järjestämisen lisäksi Kela voi maksaa kuntoutuksen ajalta kuntoutusrahaa, jonka
tavoitteena on toimeentulon turvaaminen kuntoutuksen ajalta.
Kelan kuntoutus perustuu lakiin (Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja
kuntoutusrahaetuuksista 566/2005). Tässä ohjeessa laista käytetään nimitystä Kelan kuntoutuslaki
tai lyhennettä KKRL.
Kelalla on velvollisuus ohjata asiakasta muiden kuntoutuksen järjestäjien palveluihin ja tehdä
yhteistyötä muiden kuntoutusta järjestävien tahojen kanssa.
Katso myös ammatillisen kuntoutuksen etuusohje, vaativan kuntoutuksen etuusohje,
harkinnanvaraisen kuntoutuksen etuusohje sekä kuntoutusrahan etuusohje
1.2.1. Kuntoutuspsykoterapian tavoite
Kuntoutuspsykoterapian tavoitteena on kuntoutujan työ- tai opiskelukyvyn tukeminen tai
parantaminen, kun mielenterveydenhäiriö uhkaa henkilön työ- tai opiskelukykyä. Kuntoutuksen
keinoin pyritään turvaamaan työelämässä pysyminen, sinne siirtyminen tai mahdollistamaan sinne
palaaminen. Tämä tarkoittaa, että terapian avulla pyritään esimerkiksi hidastamaan henkilön
joutumista pois työmarkkinoilta mielenterveydellisten syiden vuoksi taikka auttamaan vasta
työelämään pyrkivää henkilöä pääsemään sinne sairaudestaan huolimatta. Opiskelukyvyn
parantamisella pyritään puolestaan tukemaan henkilön opintojen edistymistä ja niiden loppuun
saattamista.
Kuntoutuspsykoterapiana korvataan lääketieteellisesti perusteltua ja tutkimustietoon perustuvaa
tarpeenmukaista kuntouttavaa psykoterapiaa. Tuettavan kuntoutuspsykoterapian tulee olla
hyvän kuntoutuskäytännön mukaista ja perustua erityisasiantuntemukseen ja erityisosaamiseen.
Kuntoutuspsykoterapiaa voi antaa riittävän psykoterapeuttisen koulutuksen ja työnohjauksen
saanut henkilö, jolla on oikeus käyttää psykoterapeutin nimikesuojattua ammattinimikettä.
Työ- ja opiskelukykyä tukeva ja parantava kuntoutuspsykoterapia on yksi kuntoutusmenetelmä
ja osa potilaan kokonaishoitoa. Ennen kuin asiakasta terveydenhuollossa ohjataan hakeutumaan
kuntoutuspsykoterapiaan, on keskeistä arvioida, mikä on asiakkaan tarpeiden kannalta
paras hoito- ja kuntoutusmuoto. Kuntoutuspsykoterapian, kuten muunkin Kelan järjestämän
kuntoutuksen, tehtävänä on täydentää tarkoituksenmukaisella tavalla julkisia palveluita. Kelan
2
KELA Kuntoutuspsykoterapia 17.10.2016
kuntoutusta saavan kuntoutujan kokonaishoitovastuu säilyy häntä hoitavalla taholla ja aina viime
kädessä julkisella terveydenhuollolla.
1.3. Oikeus ja edellytykset
Kelan on korvattava tarkoituksenmukaista kuntoutuspsykoterapiaa siten kuin Kelan kuntoutuslain
11 a ja 11 b §:issä säädetään. Asiakkaalla on oikeus Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin
kuuluvaan kuntoutukseen, kun laissa mainitut edellytykset täyttyvät.
Kela maksaa kuntoutuspsykoterapiasta aiheutuvista kustannuksista valtioneuvoston asetuksessa
vahvistettujen korvaustasojen perusteiden ja enimmäismäärien mukaisen korvauksen.
Sovellettava lainkohta (KKRL 566/2005 11 a § ja 11 b §)
KKRL 16 §:ää ei sovelleta kuntoutuspsykoterapiaan. Vakuutetulle ei korvata ulkomailla annettua
kuntoutuspsykoterapiaa.
1.3.1. Myöntämisedellytykset
Kela korvaa 16-67-vuotiaan vakuutetun työ- tai opiskelukyvyn tukemiseksi tai parantamiseksi
tarkoituksenmukaista kuntoutuspsykoterapiaa, jos asianmukaisesti todettu ja diagnosoitu
mielenterveyden häiriö uhkaa tämän työ- tai opiskelukykyä.
Kuntoutuspsykoterapian korvaaminen edellyttää, että henkilö on mielenterveyden häiriön
toteamisen jälkeen ollut vähintään kolme kuukautta asianmukaisessa hoidossa. Asianmukaisella
hoidolla tarkoitetaan julkisen tai yksityisen terveydenhuollon yksikössä annettua hyvän
hoitokäytännön mukaista hoitoa, johon sisältyy henkilön tilanteen kannalta tarpeellinen
lääketieteellinen, psykiatrinen ja psykoterapeuttinen tutkimus ja hoito. Kuntoutuspsykoterapiaa
ei korvata, jos käytettävissä olevat muut hoito- tai kuntoutusmuodot ovat riittäviä henkilön työ- ja
opiskelukyvyn parantamiseksi tai palauttamiseksi.
Kuntoutuspsykoterapian tulee perustua henkilön hoidosta vastaavassa terveydenhuollon
yksikössä tehtyyn yksilölliseen kuntoutuksen tarpeen ja soveltuvuuden arvioon sekä
kirjalliseen kuntoutussuunnitelmaan, joka sisältää psykiatrian erikoislääkärin lausunnon.
Kuntoutussuunnitelmassa tulee perustella, miten henkilön hoito ja kuntoutuspsykoterapia
muodostavat työ- ja opiskelukykyä tuke-van ja parantavan toiminnallisen kokonaisuuden.
Katso Ohjaus kuntoutuspsykoterapiaan (koulutusesimerkki)
1.3.1.1. Kohderyhmät
Kuntoutujat jaetaan iän perusteella nuorten ja aikuisten kohderyhmiin.
Nuorten kohderyhmään kuuluvat 16–25-vuotiaat kuntoutujat. Kuntoutujan katsotaan
kuuluvan nuorten kohderyhmään, jos hän ensimmäisen vuoden terapiajaksoa hakiessaan
(hakemuspäivämäärä) on alle 26-vuotias.
Aikuisten kohderyhmään kuuluvat psyykkisesti sairaat 26–67-vuotiaat opiskelijat tai työelämässä
olevat tai työelämään siirtyvät henkilöt.
Yllä mainittuihin kohderyhmiin kuuluvat ne psyykkisesti sairaat henkilöt, jotka
• lääketieteellisen arvion perusteella tarvitsevat kuntoutuspsykoterapiaa opiskelun tukemiseksi
tai työelämässä pysymisen tai työelämään siirtymisen tukemiseksi sekä välttääkseen
sairauslomia tai niiden pitkittymistä ja
3
KELA Kuntoutuspsykoterapia 17.10.2016
• jotka todennäköisesti saavuttavat kuntoutuspsykoterapian tavoitteen.
Työelämässä olevilla tarkoitetaan myös, sekä nuorten että aikuisten kohderyhmässä, henkilöitä,
jotka ovat työmarkkinoiden käytettävissä ja aktiivisesti työelämään hakeutumassa.
Työelämätavoite kuntoutuspsykoterapiassa tarkoittaa ansiotyötavoitetta. Jos hakija on jäänyt töistä
äitiys/isyyslomalle tai hoitovapaalle tai asiakirjoista tavalla tai toisella ilmenee, että tarkoituksena
on palata/siirtyä/hakeutua työelämään tai opiskelemaan, ei selvitystä työelämään paluusta
erikseen tarvita.
Selvitys pyydetään hakijoilta, joiden tulevaisuuden opiskelu- tai työelämätavoite ei asiakirjoista
ilmene.
Työelämässä olevien ryhmään kuuluvaksi katsotaan myös kuntoutustuella olevat sekä sellaiset
työkyvyttömyyseläkkeellä olevat henkilöt, jotka aiemmin myönnetystä työkyvyttömyyseläkkeestä
huolimatta aktiivisesti pyrkivät työelämään ja joilla on realistinen ammatillisen kuntoutuksen
suunnitelma.
Kuntoutuspsykoterapian tarvetta arvioitaessa keskeistä on, tarvitseeko kuntoutuja
psykiatrisen hoidon lisäksi kuntoutuspsykoterapiaa pystyäkseen opiskelemaan tai pysyäkseen
työkykyisenä tai välttääkseen sairauslomia tai työkyvyttömyyseläkkeelle joutumista. Pitkittyvät
sairauspäivärahajaksot lisäävät työkyvyttömyyseläkkeen todennäköisyyttä, joten ne tulee ottaa
huomioon osana kuntoutustarvearviota.
Kuntoutuspsykoterapian tavoitteen saavuttamisella tarkoitetaan sitä, että sairauden ennuste ja
muut kuntoutumiseen vaikuttavat tekijät huomioon ottaen kuntoutujan työkykyisenä pysyminen tai
opinnoissa edistyminen ja valmistuminen on todennäköistä Kelan tukeman enintään kolme vuotta
kestävän terapian avulla. Tavoitteen saavuttaminen voi merkitä myös kuntoutujan sairauslomien
vähenemistä tai työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen myöhentymistä.
Jos/kun kuntoutuja siirtyy pysyvälle työkyvyttömyyseläkkeelle kuntoutuspsykoterapiapäätöksen
voimassa ollessa ja lopettaa työnteon, tulee kuntoutuspsykoterapiapäätös lakkauttaa. Tällaisen
henkilön kohdalla ei enää täyty kuntoutuspsykoterapian tavoite, mikä on aina työelämä,
joko työelämään siirtyminen, sinne palaaminen tai siellä jatkaminen. Kuntoutuspsykoterapia
lakkautetaan siten, että kuntoutujalle ja terapeutille jää aikaa lopettaa terapia hallitusti. Tämä
aika voi olla enintään kaksi kuukautta pysyvän työkyvyttömyyseläkkeen alkamisesta. Mikäli
pysyvä työkyvyttömyyseläke myönnetään takautuvasti, aika voi olla enintään kaksi kuukautta
työkyvyttömyyseläkepäätöksen antamisesta.
Jos henkilö työkyvyttömyyseläkkeestä huolimatta edelleen jatkaa työelämässä siten, että hän
saa työstä olennaisia lisäansioita eläkkeen lisäksi, voidaan työelämätavoitteen kuitenkin katsoa
täyttyvän.
Olennaisiksi lisäansiot voidaan katsoa silloin kun ne ovat noin ¼ eläkkeen määrästä.
Voimassaoleva kuntoutuspsykoterapiapäätös lakkautetaan myös silloin jos/kun kuntoutuja jää
vanhuuseläkkeelle ja lopettaa työnteon. Kuntoutuspäätös lakkautetaan näissä tapauksissa kahden
kuukauden kuluessa vanhuuseläkkeen alkamisesta.
Jos kuntoutuja jatkaa työntekoa vanhuuseläkkeellä ollessaan ja saa siitä olennaisia lisäansioita,
voidaan työelämätavoitteen kuitenkin katsoa täyttyvän.
Olennaiset lisäansiot arvioidaan samoin kuin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvän kohdalla.
Kuntoutuspsykoterapian korvaaminen päättyy aina sen kuukauden lopussa, jona kuntoutuja
täyttää 68 vuotta.
Taiteilijaeläke ei ole varsinaiseen työeläkkeeseen verrattava vanhuuseläke eikä se näin ollen ole
este kuntoutuspsykoterapian myöntämiselle, mikäli muut myöntöedellytykset täyttyvät.
4
KELA Kuntoutuspsykoterapia 17.10.2016
1.3.1.2. Alkuvaiheen hoito
Asiakkaan tulee olla ollut psykiatrisen diagnoosin tekemisen jälkeen vähintään kolme
kuukautta asianmukaisessa hoidossa ennen kuin hän tekee kuntoutushakemuksen Kelalle.
Asianmukaisella hoidolla tarkoitetaan asiakkaan hoidosta vastaavassa julkisen tai yksityisen
terveydenhuollon yksikössä annettua hoitoa, joka on yleisen hyvän hoitokäytännön ja hoidosta
annettujen suositusten mukaista. Kolmen kuukauden hoitosuhteen jälkeen tulee olla psykiatrian
erikoislääkärin arviot diagnoosista ja kuntoutuksen tarpeesta. Psykiatrisen lausunnon laatiminen
edellyttää, että käyntejä psykiatrin luona on ollut vähintään kaksi. Lisäksi tarvitaan selvitys siitä,
että diagnoosin tekemisen jälkeen psykoterapeuttisen ja muun psykiatrisen hoidon mahdollisuudet
ja vaikutukset on käyty läpi sekä selvitetty, miksi ne eivät ole riittäviä tai miksi ne eivät muutoin tule
kysymykseen.
Alkuvaiheen hoidon tulee olla laajempaa kuin vain diagnoosin tekeminen tai lausuntoa
varten tehdyt käynnit. Alkuvaiheen hoitoon voi kuulua Käypä hoito -suositusten mukaisesti
vaikuttavaksi osoitet-tua aikarajoitteista lyhytpsykoterapiaa, jos muu alkuvaiheen hoitoon liittyvä
psykososiaalinen tuki ei ole riittävää.
Tarpeenmukaisen psykoterapeuttisen hoidon tulisi olla keskeisellä sijalla jo potilaan alkuvaiheen
hoidossa. Potilaan kokonaishoidon alkuvaiheessa toteutettu psykoterapeuttinen hoito, hyvän
hoitokäytännön mukainen kuntoutuspsykoterapian tarvearvio sekä kuntoutussuunnitelman
laatiminen auttavat seulomaan ne henkilöt, jotka lääketieteellisen arvion perusteella tarvitsevat
kuntoutuspsykoterapiaa ja myös hyötyvät siitä.
Hoitosuhteen tulee jatkua joko hoitavaan psykiatriin, työterveyslääkäriin tai muuhun hoitavaan
lääkäriin myös kuntoutuspsykoterapian aikana. Kuntoutuspsykoterapiasuhde ei ole hoitosuhde
eikä se korvaa hoitosuhdetta.
Jos tietoa hoitavasta tahosta ei ole kirjattuna lääkärinlausuntoon eikä asiakkaan
hakemukseen, tarkistetaan asia asiakkaalta ja/tai lausunnon kirjoittaneelta lääkäriltä. Ennen
kuntoutuspsykoterapiapäätöksen tekemistä on oltava tiedossa missä tai kenen toimesta lääke- ja/
tai muuta hoitoa arvioidaan ja tilannetta seurataan kuntoutuspsykoterapian toteuttamisen aikana.
1.3.1.3. Kuntoutussuunnitelma/lääkärinlausunto
Kuntoutuspsykoterapia perustuu hoitosuhteen aikana tehtyyn yksilölliseen kuntoutuksen
tarpeen ja soveltuvuuden arvioon sekä kuntoutussuunnitelmaan. Kuntoutussuunnitelma
laaditaan asiakkaan hoidosta vastaavassa julkisen tai yksityisen terveydenhuollon yksikössä.
Kuntoutussuunnitelma voi olla joko itsenäinen asiakirja tai tarvittavat tiedot sisältävä Blääkärinlausunto. Kuntoutussuunnitelma ei ole Kelaa sitova asiakirja, vaan se on suositus, jota
Kela käyttää muiden käytössään olevien tietojen ohella kuntoutuspäätöksen tekemiseen.
Kuntoutussuunnitelman/lääkärinlausunnon tulee sisältää psykiatrian, lastenpsykiatrian tai
nuorisopsykiatrian erikoislääkärin arvio diagnoosista ja kuntoutustarpeesta. Psykiatrisia potilaita
hoitavissa julkisen terveydenhuollon yksiköissä erikoistuvien lääkärien lausunnot rinnastetaan
mainittujen lääkärien lausuntoihin. Psykiatrisen lausunnon laatiminen edellyttää, että käyntejä
psykiatrin luona on ollut vähintään kaksi.
Lisäksi kuntoutussuunnitelmassa/lääkärinlausunnossa tulee olla
• diagnoosi(t) sekä selvitys mielenterveyden häiriön kehityksestä ja nykytilanteesta
5
KELA Kuntoutuspsykoterapia 17.10.2016
• kuvaus sairauden aiheuttamista työkyvyttömyysjaksoista, sairaalahoitovaiheista, lääkkeiden ja
päihteiden käytöstä sekä muista sairauksista ja elämäntilanteen vaikeuksista
• kuvaus tutkimushavainnoista ja käytettyjen toiminta- ja työkykymittausten tuloksista
• selvitys kuntoutuspsykoterapian tavoitteesta, kestosta ja käyntikertojen määrästä vuodessa
sekä suositellusta psykoterapiamuodosta
• kuvaus mielenterveyden häiriön vaikutuksesta asiakkaan työ- tai opiskelukykyyn sekä siihen
liittyvästä kuntoutuksen tarpeesta ja tavoitteesta ennusteineen sekä mahdollisen aikaisemman
hoidon ja kuntoutuksen tuloksellisuudesta.
• arvio kuntoutuspsykoterapian merkityksestä asiakkaan hoidon ja kuntoutuksen
kokonaissuunnitelman osana
• selvitys siitä, että muiden hoito- ja kuntoutusmuotojen mahdollisuudet on käyty läpi ja
selvitetty, miksi ne eivät ole riittäviä tai miksi ne eivät muutoin tule kysymykseen (esimerkiksi
kriisiterapia tai aikarajoitteinen lyhytterapia)
• kuntoutujan yksilölliseen tarpeeseen perustuva psykiatrian erikoislääkärin suunnitelma siitä,
kuinka kuntoutujan hoito jatkuu kuntoutuspsykoterapian aikana (hoito voi jatkua esimerkiksi
psykiatrin, työterveyslääkärin tai muun hoitavan lääkärin seurannassa)
• suositus 16–25-vuotiaan nuoren omaisen ohjauskäynneistä sekä perustelut niiden
tarpeellisuudesta.
Lausunnosta tulee myös ilmetä:
• terapeutin nimi yhteystietoineen sekä mahdollisten vanhempien ohjauskäyntien terapeutin
nimi, jos hän on eri terapeutti kuin kuntoutujalla (jos terapeutit ovat jo tiedossa)
• hoitava psykiatri tai hoitovastuussa oleva julkisen terveydenhuollon yksikkö yhteystietoineen
• miten yhteistyö psykiatrin tai muun hoitavan tahon, terapeutin ja kuntoutujan kanssa on
suunniteltu.
Kuntoutussuunnitelman/lääkärinlausunnon lisäksi Kela voi tarvittaessa pyytää lisäselvityksenä
• tarkemman arvion hakijan psyykkisestä toimintakyvystä ja voimavaroista (esim. psykologin
arvio)
• konsultointia työterveyshuollon kanssa hakijan työn luonteesta ja sen asettamista
vaatimuksista tai
• selvitystä ammatillisen kuntoutuksen mahdollisesta tarpeesta ja edellytyksistä.
1.3.1.4. Terapian tarpeen arviointi
Kuntoutuspsykoterapian tarvetta arvioitaessa otetaan huomioon asiakkaan kokonaistilanne.
Arvioinnissa otetaan huomioon muun muassa
• psyykkisen sairauden luonne ja sen vaikeusasteen vaikutus työkykyyn
• perustelut siitä, mikä tekee ehdotetun terapian kyseessä olevalle kuntoutujalle sopivaksi ja
vaikuttavaksi kuntoutusmuodoksi
• kuntoutujan motivaatio ja lähiympäristön tuki
• kuntoutujan mahdolliset muut sairaudet ja elämäntilanne (esimerkiksi päihdeongelman tulee
olla hoidettu niin, että se ei häiritse tuloksellista terapiaa)
• hoidon ja erityisesti työkyvyn ennuste
• sairauden aiheuttamat työkyvyttömyysjaksot
• mahdollinen lääkkeiden käyttö ja sairaalahoitovaiheet.
6
KELA Kuntoutuspsykoterapia 17.10.2016
1.3.1.5. Jatko- ja loppulausunnot
Terapian ja nuoren kuntoutujan omaisen ohjauskäyntien jatkopäätöstä varten riittää kuntoutujan
kokonaishoidosta vastaavan lääkärin (esimerkiksi työterveyslääkärin tai muun hoitavan lääkärin)
lausunto. Lisäksi terapeutin tulee laatia lausunto toteutuneesta terapiasta.
Silloin jos terapiakäynnit ovat jääneet hyvin vähäisiksi, terapia on toteutunut epäsäännöllisesti,
terapia on keskeytynyt tai terapiassa ei ole edistytty tavoitteiden mukaisesti, tarvitaan terapian
ja nuoren kuntoutujan omaisen ohjauskäyntien jatkopäätöstä varten kuntoutussuunnitelma/
lääkärinlausunto, joka sisältää psykiatrian, lastenpsykiatrian tai nuorisopsykiatrian erikoislääkärin
arvion. Lisäksi terapeutin tulee laatia lausunto toteutuneesta terapiasta.
Jatkopäätöstä varten laadituista lausunnoista tulee selvitä:
•
•
•
•
•
•
•
•
•
hoidon ja kuntoutuksen edistyminen
hoidon ja kuntoutuksen vaikutus opiskelu- tai työkykyyn
sairauden oireilu
sairauden aiheuttamat haitat opiskelu- tai työkyvylle
ennuste terapian vaikutuksesta opiskelu- tai työkykyyn
perustelu terapian jatkumiselle
kuntoutujana sitoutuminen terapiaan ja käyntikertojen toteutuminen
suositeltu käyntikertojen määrä/vuosi
nuoren terapiaan liittyvien omaisen ohjauskäyntien tarve kuntoutuksen tavoitteiden kannalta.
Loppulausunto
Kuntoutuspsykoterapian päätyttyä terapeutin tulee laatia loppulausunto, josta ilmenee terapian
toteutuminen ja tuloksellisuus terapialle asetetut tavoitteet huomioon ottaen sekä mahdollinen
jatkohoitosuunnitelma. Terapeutti laatii loppulausunnon myös erillisistä nuoren terapiaan liittyvistä
omaisen ohjauskäynneistä.
Loppulausunto toimitetaan Kelaan. Etuuskäsittelijä pyytää lausuntoa terapeutilta asiakaskirjeellä
KUL 14, jos tämä ei ole sitä ohjeen mukaisesti toimittanut.
1.3.2. Korvattavat käyntikerrat
Asianmukaiseen hoitoon kuuluvat, aikarajoitteiset, hoidolliset lyhytterapiat eivät kuulu Kelan
kuntoutuspsykoterapiana korvattaviin terapioihin. Lue lisää Käypä hoito -suositukset
Kela korvaa kuntoutuspsykoterapiaa enintään kolmen vuoden ajan. Vuodessa korvataan
enintään 80 käyntikertaa ja kolmessa vuodessa yhteensä enintään 200 käyntikertaa. Kolmen
vuoden enimmäisaikaan katsotaan kuuluviksi myös vuosittaiset, normaalit lomien aiheuttamat
keskeytykset.
Mainitut määrät ovat enimmäismääriä, joita Kela voi korvata.
Kuntoutuspsykoterapia voi kuitenkin toteutua lyhytkestoisempana terapiana. Lyhytkestoisessa
terapiassa kertoja voi olla asiakkaan tarpeen mukaisesti vähemmän kuin 80 vuodessa.
Kuntoutuspsykoterapia voi toteutua intensiivisesti esimerkiksi kertaviikkoisena vuotta lyhyemmän
ajanjakson kuluessa. Kuntoutuspsykoterapiapäätös tehdään kuitenkin aina vuodeksi kerrallaan ja
päätöksessä mainitaan, että kertoja vuoden aikana voi olla enintään 80.
7
KELA Kuntoutuspsykoterapia 17.10.2016
Lyhytkestoisen kuntoutuspsykoterapian jälkeen kuntoutujalle on mahdollista myöntää tarvittaessa
vielä 1–2 vuotta pitkäkestoisempaa terapiaa. Ensimmäinen jatkojakso voidaan myöntää noin
vuoden kuluttua lyhytkestoisen terapian alkamisesta, jolloin terapiasta saatu hyöty on tiedossa.
Jatkopäätös tehdään aikaisintaan siitä päivämäärästä eteenpäin, mihin aiempi, vuodeksi tehty
päätös päättyi. Mahdollinen, pääsääntöisesti enintään vuoden mittainen väliaika, lasketaan myös
alkavaksi tästä päivästä.
Psykoterapiaopintoihin liittyvää terapiaa ei kuntoutuspsykoterapiana korvata.
Perheterapiassa käyntikertoja voi olla 10–80 vuodessa.
Ohjauskäynnit
Kela voi korvata nuoren yksilö-, ryhmä-, kuvataide- tai musiikkiterapiaan liittyen omaisten
ohjauskäyntejä enintään 20 kertaa vuodessa, jos ne ovat välttämättömiä tuloksellisen ja
vaikuttavan terapian aikaansaamiseksi ja terapian tavoitteiden saavuttamiseksi. Ohjauskäyntien
tarpeellisuus tulee perustella kuntoutussuunnitelmassa. Päätös ohjauskäynneistä tehdään aina
enimmäismäärälle. Ohjauskäynnit voi toteuttaa nuoren terapeutti tai toinen terapeutti.
Hoito- ja ohjausneuvottelu
Pääsääntöisesti yksi terapiakäynneistä (sekä aikuisten että nuorten terapiassa) vuodessa voidaan
toteuttaa terapioihin liittyvänä hoitoneuvotteluna kuntoutujan, hoitotahon ja terapeutin kesken. Pääsääntöisesti yksi ohjauskäynneistä (nuorten terapiassa) vuodessa voidaan toteuttaa terapioihin
liittyvänä ohjausneuvotteluna hoitavan tahon tai omaisten ja hoitavan tahon kanssa. Käynti voi
tarvittaessa toteutua myös kaksoiskäyntinä.
Jos nuoren terapiaan liittyen on myönnetty ohjauskäyntejä myös vanhemmille ja ne toteutuvat
eri terapeutin toimesta, voidaan pääsääntöisesti yksi terapia- tai ohjauskäynti vuodessa toteuttaa
yhteisneuvotteluna terapeuttien, asiakkaan ja vanhempien kesken. Käynti voi tarvittaessa toteutua
myös kaksoiskäyntinä.
Videovälitteinen ja puhelinterapia
Videon välityksellä toteutettavaa terapiaa ei pääsääntöisesti korvata. Poikkeustapauksissa,
silloin kun säännöllisen terapian toteuttaminen samassa tilassa kasvokkain ei ole mahdollista,
voidaan osa terapiakäynneistä korvata videon välityksellä toteutettuina. Terapia on kuitenkin aina
aloitettava henkilökohtaisin tapaamisin.
Kuntoutuspsykoterapia voi jatkua ja sitä voidaan korvata videon välityksellä toteutettuna myös
silloin, jos asiakas muuttaa meneillään olevan terapian aikana esimerkiksi opiskelemaan tai
töihin ulkomaille. Edellytyksenä on, että asiakas on edelleen vakuutettuna Suomessa.
KKRL 16 §:ää ei sovelleta kuntoutuspsykoterapiaan eikä vakuutetulle korvata muutoin ulkomailla
annettua kuntoutuspsykoterapiaa.
Videon välityksellä toteutettavasta terapiasta tulee sopia Kelan kanssa etukäteen. Siinä
tapauksessa, että osa terapiasta toteutetaan videon välityksellä, tulee asiakasta ja terapeuttia
muistuttaa tietoturvaseikoista. Kela ei korvaa mahdollisen suojatun yhteyden järjestämisestä
aiheutuvia kustannuksia.
Jälkikäteen tietoon tullut videon välityksellä toteutettu terapia voidaan korvata, jos sille on asianmukaiset perusteet.
Puhelimen välityksellä toteutettua psykoterapiaa ei korvata.
Terapian korvaaminen laitoshoidon aikana
8
KELA Kuntoutuspsykoterapia 17.10.2016
Ympärivuorokautisen osastohoidon aikana ei ole tarkoituksenmukaista jatkaa kuntoutuspsykoterapiaa. Näissä tilanteissa pitää terapia keskeyttää ja sitä voi jatkaa kun osastohoito päättyy
ja kuntoutujan tilanne on siinä määrin kohentunut, että kuntoutuspsykoterapia on jälleen
tarkoituksenmukaista.
Mikäli hoitovaihe kestää pidempään kuin kaksi kuukautta, on terapiapäätös lakkautettava ja
tilanteen korjaannuttua tehdään tarkistuspäätös ja jatketaan kuntoutuksen aikaa keskeytystä
vastaavalla ajalla.
Avomuotoisen hoidon aikana, kuten esimerkiksi päiväosasto- tai kotisairaalahoidon aikana,
terapian tukemista on mahdollista jatkaa. Tämä edellyttää, että terapia ei toteudu päivittäisen
osastolla olon aikana. Jatkamisen tarkoituksenmukaisuus arvioidaan aina tapauskohtaisesti
kuntoutujan kokonaistilanne huomioon ottaen ja yhteistyössä terapeutin ja hoitavan tahon kanssa.
Sovellettava lainkohta (KKRL 566/2005 11 §) sekä asetus avohoidon ja laitoshoidon määrittelyn
perusteista (1507/2007)
Uusi terapiajakso
Kela voi korvata kuntoutuspsykoterapiana uuden enintään kolme vuotta kestävän terapiajakson,
kun
• sen myöntämiseen on erityisiä syitä ja
• edellisen jakson päättymisestä on kulunut vähintään viisi vuotta.
Uuden jakson myöntäminen on perusteltua esimerkiksi silloin, kun joku menetys tai muu kielteinen
elämäntapahtuma, psykososiaalisesti kuormittava elämäntilanne, opintojen loppuunsaattaminen,
työelämään siirtyminen tai muu vastaava tapahtuma
• vaikeuttaa aiempaa mielenterveyden häiriötä tai
• aiheuttaa jonkin uuden mielenterveyden häiriön,
joka uhkaa asiakkaan työ- tai opiskelukykyä.
Uutta terapiajaksoa koskevaa hakemusta käsiteltäessä noudatetaan samoja perusteita kuin
kuntoutuspsykoterapiaa ensimmäistä kertaa myönnettäessä. Kuntoutussuunnitelmasta/lääkärinlausunnosta tulee selvitä, miten hakija on hyötynyt aikaisemmasta psykoterapiasta työ- tai opiskelukykynsä kannalta.
Katso 3.1. Myöntämisedellytykset
1.4. Suhde muuhun kuntoutukseen
Kelan kuntoutuslaissa on määritelty sellaiset estävät kuntoutusetuudet, jotka rajoittavat Kelan
velvollisuutta järjestää ja korvata kuntoutusta. Kelalla on lakisääteinen velvollisuus ohjata
asiakasta oikean palvelun piiriin silloin, kun kuntoutusvastuu kuuluu jollekin toiselle taholle.
1.4.1. Estävät kuntoutusetuudet
Kela ei järjestä kuntoutusta, jos asiakas voi saada kuntoutusta tai korvausta sen kustannuksista
jonkin seuraavan lain perusteella:
·
Työtapaturma- ja ammattitautilaki
9
KELA Kuntoutuspsykoterapia 17.10.2016
·
Laki liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta
·
Sotilasvammalaki
·
Sotilastapaturmalaki.
Tällöin kuntoutuksen korvausvelvollisuus on kokonaan ao. vakuutusyhtiöllä tai Valtiokonttorilla.
Vakuutusyhtiön kuuluu korvata henkilön tarvitsema kuntoutus kokonaisuudessaan liikenneja työtapaturma- ja ammattitautilain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta säädettyjen
lakien mukaan, vaikka liikenne- tai työtapaturma- ja ammattitautilain mukainen korvaus
henkilövahingosta olisi soviteltu oman myötävaikutuksen perusteella. Jos liikennevakuutuslain
mukainen korvaus henkilövahingosta on törkeän tuottamuksen perusteella evätty kokonaan, ei
vakuutusyhtiö korvaa myöskään kuntoutusta. Tässä tilanteessa ei edellytetä, että kuntoutuja
hakee vakuutusyhtiöstä kuntoutusta.
Aina kun on kysymys tapaturmasta, liikennevahingosta tai sotilasvammasta etuuskäsittelijä
selvittää, onko kuntoutujalla oikeus yllä mainittujen lakien perusteella korvattavaan kuntoutukseen.
Vakuutusyhtiö tai Valtiokonttori ei ole antanut päätöstä kuntoutuksesta
Jos kuntoutusasian käsittely on kesken tai kuntoutusta ei ole vielä haettu vakuutusyhtiöstä, Kela
voi aloittaa kuntoutuksen järjestämisen viivästymistodistuksen perusteella. Viivästymistodistuksen
saaminen edellyttää, että asiakas hakee kuntoutusta vakuutusyhtiöstä. Viivästymistodistusta
pyydetään asiakkaalta puhelimitse tai kirjallisesti (asiakaskirje KUL21). Kelan järjestämän
kuntoutuksen aloittaminen edellyttää myöntämisedellytysten täyttymistä.
Jos Kela on järjestänyt tai korvannut kuntoutusta, joka kuuluu vakuutusyhtiön tai Valtiokonttorin
korvattavaksi, Kelalla on oikeus saada korvaus antamastaan kuntoutuksesta ao. yhtiöltä. Tämä
koskee myös TVL 57 §:ssä ja MATA 21 §:ssä tarkoitetun vapaaehtoisen vakuutuksen perusteella
korvattavaa kuntoutusta.
Vakuutusyhtiö tai Valtiokonttori on antanut päätöksen kuntoutuksesta
Jos vakuutusyhtiö tai Valtiokonttori on hylännyt asiakkaan oikeuden kuntoutukseen
kokonaisuudessaan ja hylkäävä päätös on toimitettu Kelaan, voidaan haettu kuntoutus
myöntöedellytysten täyttyessä myöntää. Asiakasta voidaan tarvittaessa ohjata valittamaan
vakuutusyhtiön tai Valtiokonttorin hylkäävästä päätöksestä. Etuuskäsittelijä lähettää
vakuutusyhtiölle tai Valtiokonttorille asiakaskirjeen KUV31 riippumatta siitä, onko asiakas valittanut
päätöksestä. Asiakkaalle annettavaan päätökseen lisätään fraasi KKBDD.
Jos vakuutusyhtiö tai Valtiokonttori on korvannut osan ja hylännyt osan kuntoutuksesta, koska sitä
ei ole katsottu tarpeelliseksi tapaturman, liikennevahingon tai sotilasvamman perusteella, Kela ei
voi järjestää hylättyä kuntoutusta. Kela ei voi myöskään järjestää kuntoutusta, jos vakuutusyhtiö
tai Valtiokonttori on hylännyt kuntoutuksen jatkon sillä perusteella, että se ei ole tarpeen. Kelassa
kuntoutustarpeen arvioimisessa noudatetaan vakuutusyhtiön linjaa. Vakuutusyhtiö tai Valtiokonttori
korvaa tarvittavan kuntoutuksen asiakkaalle. Asiakkaalle annettavaan päätökseen lisätään fraasi
KKB45.
Jos vakuutusyhtiö tai Valtiokonttori on korvannut osan ja hylännyt osan kuntoutuksesta, koska
ei katso kuntoutustarpeen johtuvan tapaturmasta, liikennevahingosta tai sotilasvammasta,
voidaan haettu kuntoutus myöntöedellytysten täyttyessä myöntää. Näin toimitaan myös silloin,
kun kuntoutuksen jatko on hylätty sillä perusteella, että tarve ei johdu tapaturmasta. Asiakasta
voidaan tarvittaessa ohjata valittamaan vakuutusyhtiön tai Valtiokonttorin hylkäävästä päätöksestä.
Etuuskäsittelijä lähettää vakuutusyhtiölle tai Valtiokonttorille asiakaskirjeen KUV31 riippumatta
siitä, onko asiakas valittanut päätöksestä. Asiakkaalle annettavaan päätökseen lisätään fraasi
KKBDD.
Sovellettava lainkohta (KKRL 566/2005 13 §)
10
KELA Kuntoutuspsykoterapia 17.10.2016
Katso lisää Tapaturma- ja liikennevakuutuslakien perusteella järjestettävä kuntoutus
1.4.2. Asiakkaan ohjaaminen
Kelalla on velvollisuus ohjata ja neuvoa asiakasta kuntoutusmahdollisuuksien selvittämiseksi ja
tarpeellisen kuntoutuksen järjestämiseksi.
Jos asiakas tarvitsee sellaista kuntoutusta, jota Kela ei järjestä, asiakasta ohjaavan toimihenkilön
on annettava tarvittaessa tietoa muista kuntoutusmahdollisuuksista tai palveluista ja niitä
toteuttavista tahoista.
Etuuskäsittelijän on tehtävä tarpeen mukaisesti yhteistyötä muita palveluita järjestävien tahojen
kanssa, jotta asiakas saisi sujuvasti tarvitsemansa palvelut.
Vakuutuspiirien työkykyneuvontatyö tukee asiakkaiden kuntoutuksen ohjaamista.
Sairauspäivärahakäsittelijät poimivat työkykyneuvontaan päivärahan hakijoista asiakkaita, joiden
työkyvyttömyys on pitkittynyt ja joilla on uhkana työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen. Neuvonnan
ja ohjauksen lisäksi työkykyneuvoja selvittää asiakkaan työhön paluun tukemisen ja kuntoutuksen
mahdollisuuksia yhteistyössä kuntoutuksen etuuskäsittelijän ja asiantuntijalääkärin kanssa. (Ks.
Työkykyneuvonta)
Sovellettava lainkohta (KKRL 566/2005 54 §)
Lue lisää Kuntoutustarpeen selvittämisestä.
1.4.2.1. Muut kuntoutuspalveluja järjestävät tahot
Kelan lisäksi lääkinnällistä kuntoutusta järjestävät myös kunnat. Psykoterapia on lääkinnällistä
kuntoutusta.
1.4.2.1.1. Kuntien järjestämisvelvollisuuteen kuuluva
lääkinnällinen kuntoutus
Kansaneläkelaitos korvaa kuntoutuspsykoterapiaa laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä.
Siltä osin kuin Kansaneläkelaitoksen kuntoutuspsykoterapian järjestämisen edellytykset
eivät täyty, vastuu tarvittavan psykoterapeuttisen kuntoutuksen järjestämisestä on julkisella
terveydenhuollolla.
Kunnan on huolehdittava siitä, että mielenterveyspalvelut järjestetään sisällöltään ja laadultaan
sellaisiksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää.Kuntien järjestämisvelvollisuus perustuu
mielenterveyslakiin, terveydenhuoltolakiin, kansanterveyslakiin ja erikoissairaanhoitolakiin.
Mielenterveyslain 3 §:n 2 momentin perusteella sairaanhoitopiirin tulee huolehtia alueellaan
erikoissairaanhoitona annettavista mielenterveyspalveluista, kuten lääkinnälliseen kuntoutukseen
kuuluvasta psykoterapiasta.
Jos kuntoutuksen järjestäminen ei ole Kelan tehtävä, asiakas tulee ohjata asuinkuntansa
terveyspalveluiden piiriin. Kuntoutuspalvelut järjestää kunnassa terveyskeskus tai sairaala joko
omana toimintana tai ostopalveluna.
11
KELA Kuntoutuspsykoterapia 17.10.2016
Voit lukea lisää
Mielenterveyslaki 1116/1990
Terveydenhuoltolaki 1326/2010
Kansanterveyslaki 66/1972
Erikoissairaanhoitolaki 1062/1989
1.4.2.1.2. Päihdehuolto
Kunnan on huolehdittava siitä, että päihdehuolto järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan
sellaiseksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Kunnassa järjestämisvastuu kuuluu
yhteisesti sosiaali- ja terveyslautakunnalle. Päihdehuollon järjestämistä koskevia säännöksiä on
päihdehuoltolaissa ja -asetuksessa sekä sosiaalihuoltolaissa ja -asetuksessa.
Kela ei järjestä varsinaisia päihdehuollon kuntoutuspalveluja. Päihdehuollon kuntoutuspalvelujen
saamiseksi asiakas tulee ohjata ottamaan yhteyttä kunnan sosiaali- tai terveyspalvelujen puoleen.
Kela maksaa kuntoutusrahaa päihdehuoltolain mukaiseen perhekuntoutukseen osallistuville ja
tiettyjen edellytysten täyttyessä myös yksilökuntoutukseen osallistuville.
Päihdehuollon palveluista saa tietoa A-klinikkasäätiön internetsivuilta www.a-klinikka.fi. Sivuilta
löytyy mm. luettelo A-klinikoista.
Katso Kuntoutusrahan maksaminen päihdekuntoutukseen osallistuville.
Voit lukea lisää
Päihdehuoltolaki 41/1986
Päihdehuoltoasetus 653/1986
Sosiaalihuoltolaki 1301/2014
Sosiaalihuoltoasetus 607/1983
1.4.3. Ulkomailta saatava kuntoutus
Jos Suomesta kuntoutusetuutta hakeva tai saava saa ulkomailta etuutta, joka Suomesta saatuna
vaikuttaisi kuntoutuksen järjestämisvelvollisuuteen tai kustannuksista maksettavien korvausten
määrään, tämä ulkomainen etuus rinnastetaan vastaavaan suomalaiseen etuuteen.
Jos vakuutettu on saanut ulkomailta siellä sovellettavien lakien tai muiden velvoittavien
määräysten nojalla korvausta esimerkiksi tapaturmasta, ammattitaudista tai liikennevahingosta
ja korvaukseen sisältyy kuntoutus, tällainen ulkomainen etuus syrjäyttää Kelan
järjestämisvelvollisuuden samalla tavalla kuin vastaava kotimainen etuus Kelan kuntoutuslain 13
§:n mukaan.
Korvausta ei makseta Kelan kuntoutuslain mukaan, jos kuntoutuja on saanut korvauksen, joka
vastaa oleskelumaan vakuutettujen korvausta kuntoutuksesta. Tämä koskee esimerkiksi EUmaissa annettua kuntoutusta silloin, kun vakuutetulla on oikeus kuntoutustoimenpiteisiin ja
etuuksiin samasta kuntoutuksesta sosiaaliturva-asetuksen (883/2004) perusteella.
Sovellettava lainkohta (KKRL 566/2005 16 §)
12
KELA Kuntoutuspsykoterapia 17.10.2016
1.5. Toimenpiteet
Kela korvaa kuntoutuspsykoterapiana lääketieteellisesti perusteltua kuntouttavaa psykoterapiaa.
Kuntoutuspsykoterapian tulee olla hyvän kuntoutuskäytännön mukaista ja perustua
erityisasiantuntemukseen ja -osaamiseen.
Kelan kuntoutuslaissa ei ole yksilöity korvattavia psykoterapiamuotoja, vaan
kuntoutuspsykoterapiana korvataan hyvän kuntoutuskäytännön mukaista vaikuttavaa
psykoterapiaa. Hyvällä kuntoutuskäytännöllä tarkoitetaan sitä kuntoutuskäytäntöä, jota
Kelan ja julkisen terveydenhuollon kuntoutuksessa yleisesti hyväksyttynä noudatetaan.
Yleisesti hyväksytyksi kuntoutus katsotaan vakiintuneen ja kokemusperäisesti perustellun
kuntoutuskäytännön tai tieteellisen vaikuttavuustiedon perusteella. Kela käyttää myös omia
asiantuntijaryhmiään määritellessään hyvää kuntoutuskäytäntöä.
1.5.1. Terapiamuodot ja -lajit
Kela korvaa kuntoutuspsykoterapiana
•
•
•
•
•
•
yksilöterapiaa
ryhmäterapiaa
perheterapiaa
paripsykoterapiaa ja
kuvataideterapiaa (taidepsykoterapia) yksilö- tai ryhmäterapiana ja
musiikkiterapiaa yksilö- tai ryhmäterapiana (vain nuorille)
Kelan kuntoutuspsykoterapiaa antavalla terapeutilla tulee olla vahvistus haettuun terapiaan.
Kuntoutuspäätöstä tehdessään etuuskäsittelijän tulee tarkastaa terapeutin vahvistus
palveluntuottajarekisteristä (OSKY-kysely).
Katso Terapeuttien hyväksyminen palveluntuottajaksi
Vieraan kielen tulkkausta kuntoutuspsykoterapiassa voidaan järjestää vain yksilöterapiassa ja
alle 26 -vuotiaiden nuorten terapioihin liittyvissä vanhempien ohjauskäynneissä. Pari-, perhe- ja
ryhmäterapioihin tulkkausta ei järjestetä.
Katso lisää
Vieraan kielen tulkkauksen järjestäminen
1.5.1.1. Yksilöterapia
Yksilöterapiaa voidaan korvata kolmen vuoden aikana enintään 200 käyntikertaa.
Kuntoutuspäätökset tehdään vuodeksi kerrallaan ja vuodessa terapiaa voidaan korvata enintään
80 käyntikertaa. Kuntoutuspäätös tehdään 26–67-vuotiaiden aikuisten psykoterapiana tai 16–25vuotiaiden nuorten psykoterapiana.
Yksilöterapian rinnalla voidaan myöntää perheterapiaa, kun sen tarve on
kuntoutussuunnitelmassa/lääkärinlausunnossa yksilöllisesti perusteltu. Terapioiden yhteenlaskettu
käyntimäärä ei saa ylittää 80 kertaa vuodessa eikä 200 kertaa kolmessa vuodessa.
Katso Korvattavat käyntikerrat
13
KELA Kuntoutuspsykoterapia 17.10.2016
1.5.1.2. Ryhmäterapia
Ryhmäterapiaa voidaan korvata kolmen vuoden aikana enintään 200 käyntikertaa.
Kuntoutuspäätökset tehdään vuodeksi kerrallaan ja vuodessa terapiaa voidaan korvata enintään
80 käyntikertaa. Kuntoutuspäätös tehdään 26–67-vuotiaiden aikuisten psykoterapiana tai 16–25vuotiaiden nuorten psykoterapiana.
Katso Korvattavat käyntikerrat
1.5.1.3. Perheterapia
Perheterapiaa voidaan korvata kolmen vuoden aikana enintään 200 käyntikertaa.
Kuntoutuspäätökset tehdään vuodeksi kerrallaan ja vuodessa terapiaa voidaan korvata 10–80
käyntikertaa enimmäismäärien puitteissa. Kuntoutuspäätös tehdään 26–67-vuotiaiden aikuisten
psykoterapiana tai 16–25-vuotiaiden nuorten psykoterapiana.
Yleisimmin perheterapia toteutuu kerran viikossa tai harvemmin (1–3 kertaa kuukaudessa), jolloin
terapiakertoja on yleensä 10–40 kertaa vuodessa. Perheen tilanteesta riippuen terapian kesto voi
olla 60 tai 90 minuuttia. Jos hakemuksesta tai lääkärinlausunnosta ei ilmene perheterapiakerran
kesto, tehdään kuntoutuspäätös 90 minuutin mukaan. Meneillään olevan perheterapian
käyntikerran kestoa voidaan muuttaa 60 minuutista 90 minuuttiin terapeutin selvityksen
perusteella.
Perheterapiaan osallistuu kuntoutujan lisäksi muita perheenjäseniä kuten esim. puoliso,
kuntoutujan vanhemmat ja tarvittaessa sisaruksia. Muista terapiamuodoista poiketen
perheterapiassa on mahdollista, että yksi tai kaksi terapeuttia tapaa samanaikaisesti yhtä tai
useampaa perheenjäsentä.
Kuntoutussuunnitelmassa/lääkärinlausunnossa tulee olla perustelu kahden terapeutin
tarpeellisuudesta. Terapiakertoja korvataan, molempien terapeuttien toteuttamat kerrat yhteen
laskien, vuodessa enintään 80 ja kolmessa vuodessa enintään 200 kertaa.
Perheterapian rinnalla voidaan myöntää yksilöterapiaa, kun sen tarve on
kuntoutussuunnitelmassa/lääkärinlausunnossa yksilöllisesti perusteltu. Terapioiden yhteenlaskettu
käyntimäärä ei saa ylittää 80 kertaa vuodessa eikä 200 kertaa kolmessa vuodessa.
Katso Korvattavat käyntikerrat
1.5.1.4. Paripsykoterapia
Kela korvaa paripsykoterapiaa samoin edellytyksin kuin muitakin terapioita. Paripsykoterapiaa
korvataan asiakkaan työ- tai opiskelukyvyn tukemiseksi tai parantamiseksi, jos asianmukaisesti
todettu ja diagnosoitu mielenterveyden häiriö uhkaa hänen työ- tai opiskelukykyään.
Katso Myöntämisedellytykset, Alkuvaiheen hoito, ja Kuntoutussuunnitelma tai lääkärinlausunto.
Paripsykoterapiaa voidaan korvata kolmen vuoden aikana enintään 200
käyntikertaa.Kuntoutuspäätökset tehdään vuodeksi kerrallaan ja vuodessa terapiaa voidaan
14
KELA Kuntoutuspsykoterapia 17.10.2016
korvata enintään 80 käyntikertaa. Kuntoutuspäätös tehdään 26–67-vuotiaiden aikuisten
psykoterapiana tai 16–25-vuotiaiden nuorten psykoterapiana.
Paripsykoterapiaan osallistuu kuntoutujan lisäksi hänen puolisonsa (myös avopuoliso) joko kaikilla
käyntikerroilla tai osalle niistä. Terapiassa voi olla kertaviikkoisesti toteutuvaa ja myös harvemmin
toteutuvaa osuutta. Käyntikerran kesto voi olla kuten perheterapiassa tilanteesta riippuen 60 tai 90
minuuttia.
Katso Korvattavat käyntikerrat
1.5.1.5. Kuvataideterapia
Kuvataideterapiaa (taidepsykoterapiaa) voidaan korvata kolmen vuoden aikana enintään 200
käyntikertaa. Kuntoutuspäätökset tehdään vuodeksi kerrallaan ja vuodessa terapiaa voidaan
korvata enintään 80 käyntikertaa.Nuorten kuvataideterapiaa koskeva kuntoutuspäätös tehdään
nuorten psykoterapian erityismuotona (KUV). Aikuisten kuvataideterapiaa koskeva päätös tehdään
normaalina psykoterapiana. Silloin terapeutti käyttää menetelmänään kuvataideterapiaa. Kuvataideterapia voidaan toteuttaa yksilö- tai ryhmäterapiana.
Katso Korvattavat käyntikerrat
1.5.1.6. Musiikkiterapia nuorille
Kela korvaa musiikkiterapiaa vain 16-25-vuotiaille nuorille. Musiikkiterapiaa voidaan korvata
kolmen vuoden aikana enintään 200 käyntikertaa. Kuntoutuspäätökset tehdään vuodeksi
kerrallaan ja vuodessa terapiaa voidaan korvata enintään 80 käyntikertaa. Kuntoutuspäätös
tehdään nuorten musiikkiterapiana. Musiikkiterapia voidaan toteuttaa yksilö- tai ryhmäterapiana.
Katso Korvattavat käyntikerrat
1.5.2. Terapian toteuttaminen
Kuntoutuspäätökset tehdään aina vuodeksi kerrallaan. Psykoterapian alkamisajankohtaa voidaan
tarkistaa kuntoutuspäätöksen voimassaoloaikana.
Jatkopäätös 2. ja 3. vuosi
Myönteinen terapian jatkopäätös toiselle ja kolmannelle vuodelle tehdään, mikäli saatujen
lausuntojen ja asiakkaan kokonaistilanteen perusteella terapiaa edelleen tarvitaan
kuntoutustavoitteen saavuttamiseksi tai jo saavutettujen tulosten turvaamiseksi. Myös nuorten
terapioihin liittyvistä omaisten ohjauskäyntien tarpeellisuudesta tarvitaan terapeutin lausunto.
Viimeistä terapiajaksoa koskevassa kuntoutuspäätöksessä tulee ilmoittaa kolmen vuoden
enimmäisajan täyttymisestä.
Jos hakemus toisen tai kolmannen vuoden kuntoutuspsykoterapiaan tulee myöhässä perustellun
syyn, esimerkiksi lääkärin vastaanoton viipymisen vuoksi, mutta terapia on keskeytyksettä jatkunut
15
KELA Kuntoutuspsykoterapia 17.10.2016
ja myöntöedellytykset edelleen täyttyvät, voidaan jatkopäätös tehdä suoraan edellisen vuoden
terapian päättymisestä vuodeksi eteenpäin.
Uusi hakemus jatkoterapiasta tulee tehdä pääsääntöisesti viimeistään vuoden kuluessa edellisen
terapiajakson päättymisestä.
Kuntoutuksena tuettava psykoterapia koostuu yhdestä terapiakokonaisuudesta, minkä vuoksi
samaan kokonaisuuteen sisältyvä terapian tauko ei pääsääntöisesti voi olla vuotta pidempi.
Erityisistä syistä voidaan kuntoutuspsykoterapia myöntää vuotta pidemmänkin tauon jälkeen.
Näissä poikkeustilanteissa asiantuntijalääkäri arvioi asiakkaan psykiatrisen tilanteen perusteella,
voidaanko jatkoterapian katsoa kuuluvan samaan psykoterapiakokonaisuuteen.
Sovitut keskeytykset
Sovittu keskeytys tarkoittaa sitä, että terapeutti ja kuntoutuja yhdessä sopivat terapian
keskeyttämisestä erityisestä syystä tietyksi määräajaksi, jonka jälkeen terapia taas sovitusti
jatkuu.
Terapia voidaan sovitusti keskeyttää esimerkiksi kuntoutujan pakollisen ulkomailla tai muulla kuin
asuin-/opiskelupaikkakunnalla toteutuvan opiskelu- tai työharjoittelun, terapeutin sairauden tai
muun perustellun syyn vuoksi. Tärkeää on näissä tilanteissa ilmoittaa ja sopia keskeytyksestä,
jotta kolmen vuoden enimmäiskorvausaika ei keskeytyksen aikana kulu. Voimassaoleva
kuntoutuspäätös lakkautetaan ja keskeytyksen jälkeen, kuntoutuspsykoterapian jälleen jatkuessa,
kuntoutuspäätös tarkistetaan ja kuntoutusaikaa jatketaan keskeytystä vastaavalla ajalla. Keskeytys
ei pääsääntöisesti saa olla vuotta pidempi.
Tavanomaiset loma-ajat eivät ole perusteltuja keskeytyksen syitä eikä tarkoituksenmukaista ole
muutoinkaan terapiaa keskeyttää alle kahden kuukauden mittaisiksi ajoiksi. Loma-aikojen ja alle
kahden kuukauden mittaisten taukojen kohdalla terapiakäyntejä voi tiivistää joko ennen tai jälkeen
tauon.
Muut keskeytykset ja terapian jatko
Jos terapia on jäänyt täysin kesken eikä jatkosta ole tuolloin sovittu ja terapeutin palautteesta
käy selvästi ilmi, että asetettuja tavoitteita ei terapian keskeytymisen vuoksi saavutettu, voidaan
keskeytyneelle terapialle myöntää jatkoa, jos myöntöedellytykset täyttyvät.
Keskeytys ei pääsääntöisesti saa olla vuotta pidempi. Jos kuitenkin terapia on tosiasiassa
keskeytynyt ennen kuin se edes kunnolla alkoi ja uusi terapia alkaa käytännössä kokonaan alusta
(uusi terapeutti, mahdollisesti uusi terapiamuoto), voi keskeytys olla yhtä vuotta pidempikin.
Keskeytyneen terapian jälkeen myönnettävässä kuntoutuspsykoterapiassa ja siitä tehtävässä
päätöksessä on aina huomioitava aiemmin maksetut kerrat ja korvattu aika.
1.6. Kv-säännökset
Kuntoutusetuuksiin sovelletaan EY-asetusta (EY) N:o 883/2004, joka on yhdessä
täytäntöönpanoasetuksen 987/2009 kanssa tullut sovellettavaksi 1.5.2010 lukien EUjäsenvaltioiden kansalaisten liikkuessa EU-jäsenvaltioiden välillä. Kuntoutusetuudet rinnastetaan
asetuksessa 883/2004 tarkoitettuihin sairausetuuksiin.
EY-asetusten 883/2004 ja 1408/71 soveltamisalaan kuuluvat sekä työskentelyyn perustuvat
etuudet (työeläke- ja tapaturmavakuutus) että Kansaneläkelaitoksen hoitamat asumiseen
perustuvat etuudet, jotka on lueteltu soveltamisalalaissa (pl. äitiysavustus, yleinen asumistuki,
rintamasotilaseläke ja elatustuki sovellettaessa asetusta 883/2004).
16
KELA Kuntoutuspsykoterapia 17.10.2016
Lisäksi asetuksen piiriin kuuluvat lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetussa laissa
tarkoitettu lasten kotihoidon tuki, sekä seuraavien lakien mukaiset etuudet: sairausvakuutuslaki,
työttömyysturvalaki, vammaisetuuslaki ja laki Kansaneläkelaitoksen järjestämistä
kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista.
Asetuksen 883/2004 lisäksi Kelan kuntoutuslain (566/2005) 16 §:ssä on säädetty Suomessa
vakuutetun henkilön oikeudesta saada kuntoutusta ulkomailla. KKRL 16 §:ssä määriteltyjä
edellytyksiä sovelletaan riippuen siitä, onko kysymyksessä Euroopan unionin jäsenvaltiossa tai
jossain muussa valtiossa järjestettävä kuntoutus.
KKRL 16 §:ää ei sovelleta kuntoutuspsykoterapiaan. Vakuutetulle ei korvata ulkomailla annettua
kuntoutuspsykoterapiaa.
1.6.1. Asetus 883/2004
Yhteiset säännöt sosiaaliturvan yhteensovittamisesta on annettu EY-asetuksella (EY) N:o
883/2004, joka on yhdessä täytäntöönpanoasetuksen 987/2009 kanssa tullut sovellettavaksi
1.5.2010 lukien EU-jäsenvaltioiden kansalaisten liikkuessa EU-jäsenvaltioiden välillä.
EY:n sosiaaliturva-asetusta 1408/71 sovelletaan 1.5.2010 jälkeenkin toistaiseksi tilanteissa, joissa
asetus 883/2004 ei sovellu EU/ETA-alueella (ml. Sveitsi) liikkuvaan henkilöön.
Euroopan talousalueesta (ETA) tehdyn sopimuksen perusteella asetusta 1408/71 sovelletaan
myös EFTA-maihin (ETA-maihin) lukuun ottamatta Sveitsiä.
Sveitsin ja EU:n välisen vapaata liikkuvuutta koskevan sopimuksen perusteella asetusta 1408/71
sovelletaan kuitenkin myös Sveitsin ja EU:n välillä liikkuviin EU-maiden ja Sveitsin kansalaisiin.
Asetus 883/2004 jakaantuu seitsemään osastoon. Lisäksi siinä on yksitoista liitettä sisältävä
liiteosa. Asetuksen ensimmäinen osasto (artiklat 1 - 10) sisältää yleisiä määräyksiä. Osastossa on
mm.
•
•
•
•
käsitteiden määrittelyt,
henkilöllistä ja asiallista soveltamisalaa koskevat määräykset,
jäsenvaltioiden kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun turvaava määräys,
asetuksen ja muiden kansainvälisten sosiaaliturvaa koskevien järjestelyiden välistä suhdetta
koskevat määräykset,
• asuinmaata koskevien edellytysten syrjäytymistä koskeva määräys sekä
• etuuksien päällekkäisyyden estämistä koskeva määräys (tarkemmat eläkkeitä koskevat
määräykset ovat kolmannen osaston luvussa kolme).
Toisen osaston (artiklat 11–16) määräykset koskevat sovellettavan lainsäädännön määrittelyä.
Sovellettavan lainsäädännön määrittelystä on annettu tarkempia ohjeita Vakuuttaminen EUmaissa työskenneltäessä -ohjeisto.
Kolmas osasto sisältää eri etuuksien ryhmiä koskevia erityissäännöksiä.
1 luku: sairaus ja äitiys
2 luku: työkyvyttömyys
3 luku: vanhuus ja kuolema
4 luku: työtapaturmat ja ammattitaudit
5 luku: kuolemantapauksen johdosta annettavat avustukset
6 luku: työttömyysetuudet
7 luku: perhe-etuudet ja perheavustukset
8 luku: etuudet eläkeläisten huollettaville lapsille ja orvoille
17
KELA Kuntoutuspsykoterapia 17.10.2016
1.6.1.1. Rajatyöntekijän oikeus kuntoutusetuuksiin
18 artikla Oleskelu toimivaltaisessa jäsenvaltiossa, kun asuinpaikka on toisessa jäsenvaltiossa –
rajatyöntekijöiden perheenjäseniä koskevat erityissäännöt
1. Ellei 2 kohdassa toisin säädetä, 17 artiklassa tarkoitettu vakuutettu ja hänen perheenjäsenensä
ovat oikeutettuja luontoisetuuksiin myös oleskellessaan toimivaltaisessa jäsenvaltiossa.
Toimivaltainen laitos myöntää luontoisetuudet omalla kustannuksellaan ja soveltamansa
lainsäädännön mukaisesti, ikään kuin asianomaiset henkilöt asuisivat tässä jäsenvaltiossa.
2. Rajatyöntekijän perheenjäsenet ovat oikeutettuja luontoisetuuksiin oleskellessaan
toimivaltaisessa jäsenvaltiossa, ellei kyseinen jäsenvaltio sisälly liitteen III luetteloon. Siinä
tapauksessa rajatyöntekijän perheenjäsenet ovat oikeutettuja luontoisetuuksiin toimivaltaisessa
jäsenvaltiossa 19 artiklan 1 kohdassa säädetyin ehdoin.
Rajatyöntekijä on työntekijä, joka toimii palkattuna työntekijänä tai itsenäisenä
ammatinharjoittajana yhdessä jäsenvaltiossa, mutta asuu toisessa jäsenvaltiossa, johon hän palaa
pääsääntöisesti päivittäin tai vähintään kerran viikossa (883/04 art.1 f).
Rajatyöntekijällä on oikeus kuntoutusetuuksiin sekä asuinvaltiossaan että työskentelyvaltiossa
samoin ehdoin kuin siellä asuvilla (883/04 art. 18.1).
Muualla kuin Suomessa asuvalla rajatyöntekijällä on oikeus sairaanhoitoon Suomessa
asuinjäsenvaltiossa toimivaltaisen jäsenvaltion eli työskentelyvaltion kustannuksella.
Oikeus sairaudenhoitoon ja kuntoutukseen Suomessa, jos Suomi on työskentelyvaltio (883/04 art.
18).
1.6.1.1.1. Eläkkeellä olevan rajatyöntekijän oikeus
kuntoutusetuuksiin
28 artikla Eläkkeellä olevia rajatyöntekijöitä koskevat erityissäännöt
1. Eläkkeelle jäävällä rajatyöntekijällä on sairastuessaan oikeus edelleen saada luontoisetuuksia
siinä jäsenvaltiossa, jossa hän on viimeksi toiminut palkkatyössä tai itsenäisenä
ammatinharjoittajana, jos kyseessä on mainitussa jäsenvaltiossa aloitetun hoidon jatkaminen.
"Hoidon jatkamisella" tarkoitetaan sairauden tutkimisen, diagnosoimisen ja hoidon jatkamista.
2. Eläkkeensaajalla, joka on vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeen tosiasiallista alkamisajankohtaa
edeltävinä viitenä vuotena toiminut vähintään kaksi vuotta palkkatyössä tai itsenäisenä
ammatinharjoittajana rajatyöntekijänä, on oikeus saada luontoisetuuksia siinä jäsenvaltiossa, jossa
hän toimi rajatyöntekijänä, jos sekä tämä jäsenvaltio että se jäsenvaltio, jossa eläkkeensaajalle
hänen asuinjäsenvaltiossaan myönnettyjen luontoisetuuksien kustannuksista vastuussa oleva
toimivaltainen laitos sijaitsee, ovat valinneet tämän vaihtoehdon ja ovat molemmat liitteen V
luettelossa.
3. Edellä 2 kohtaa sovelletaan mutatis mutandis entisen rajatyöntekijän perheenjäseniin tai
hänen jälkeensä eläviin, jos heillä oli oikeus luontoisetuuksiin 18 artiklan 2 kohdan mukaisesti
tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen ajanjaksojen aikana, vaikka rajatyöntekijä olisi kuollut
18
KELA Kuntoutuspsykoterapia 17.10.2016
ennen eläkkeelle jäämistään, edellyttäen että hän oli toiminut palkkatyössä tai itsenäisenä
ammatinharjoittajana rajatyöntekijänä vähintään kaksi vuotta kuolemaansa edeltävien viiden
vuoden aikana.
4. Edellä 2 ja 3 kohtaa sovelletaan siihen asti, kunnes asianomaisesta tulee jonkin jäsenvaltion
lainsäädännön alainen palkkatyössä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana toimimisen perusteella.
5. Edellä 1–3 kohdassa tarkoitettujen luontoisetuuksien kustannuksista vastaa
toimivaltainen laitos, joka on vastuussa eläkkeensaajalle tai hänen jälkeensä eläville heidän
asuinjäsenvaltioissaan myönnettyjen luontoisetuuksien kustannuksista.
Eläkkeellä olevan rajatyöntekijän oikeus saada kuntoutusetuuksia riippuu siitä, onko kyseessä
hoidon jatkamiseen rinnastettava tilanne vai kokonaan uusi kuntoutushakemus.
Hoidon jatkaminen
Eläkkeelle jäävällä rajatyöntekijällä on oikeus edelleen kuntoutusetuuksiin valtiossa, jossa hän on
viimeksi toiminut palkkatyössä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana, jos kyseessä on mainitussa
jäsenvaltiossa aloitetun hoidon jatkaminen.
Hoidon jatkamisella tarkoitetaan sairauden tutkimisen, diagnosoimisen ja hoidon jatkamista
(883/04 art. 28.1). Kuntoutusetuuksissa hoidon jatkamisena voidaan pitää lähinnä sairauden
diagnosoimisen perusteella myönnettyä kuntoutusta ja sen jatkamista.
Eläkkeensaajalla on velvollisuus todistaa, että kyseessä on entisessä työskentelyvaltiossa
aloitetun hoidon jatkaminen. Asiakkaan tulee siten esittää tarpeellinen selvitys, jonka perusteella
Kelassa voidaan todeta kyseessä olevan hoidon jatkaminen.
Uusi kuntoutushakemus
Eläkkeensaajalla, joka on vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeen tosiasiallista alkamisajankohtaa
edeltävinä viitenä vuotena toiminut vähintään kaksi vuotta palkkatyössä tai itsenäisenä
ammatinharjoittajana rajatyöntekijänä, on oikeus edelleen saada luontoisetuuksia siinä
jäsenvaltiossa, jossa hän toimi rajatyöntekijänä. (883/04 art. 28.2)
Oikeus syntyy silloin, kun valtio jossa henkilö toimi rajatyöntekijänä ja valtio, jossa hoitoetuuksista
kustannuksista vastuussa oleva toimivaltainen laitos sijaitsee, on molemmat mainittu asetuksen
883/04 liitteessä V. Suomea ei ole mainittu liitteessä V, joten artikla ei koske tilanteita, joissa
Suomi on eläkkeensaajan entinen työskentelyvaltio.
Vastaava oikeus hoitoetuuksiin entisessä työskentelyvaltiossa on myös entisen rajatyöntekijän
perheenjäsenillä tai hänen jälkeensä elävillä. (art. 28.3)
1.6.1.2. Eläkkeenhakijan ja eläkkeensaajan siirtyminen
palkkatyöhön
Jos eläkkeensaaja ottaa vastaan palkkatyön tai toimii itsenäisenä ammatinharjoittajana (art. 31),
häneen ei sovelleta asetuksen 883/04 eläkkeensaajia ja heidän perheenjäseniänsä koskevia
säännöksiä, vaan artiklojen 17–21 mukaista perheenjäsenen käsitystä. Palkkatyöhön siirtyminen
laajentaa perheenjäsenen oikeutta saada luontaisetuuksia.
19
KELA Kuntoutuspsykoterapia 17.10.2016
1.6.1.3. Eläkkeenhakijoiden ja eläkkeensaajien oikeus
kuntoutusetuuksiin
22 artikla Eläkkeenhakijat
1. Vakuutettu, joka eläkehakemuksen esittäessään tai hakemuksen käsittelyn aikana menettää
oikeuden luontoisetuuksiin sen jäsenvaltion lainsäädännön perusteella, joka oli viimeksi
toimivaltainen, on edelleen oikeutettu luontoisetuuksiin asuinjäsenvaltionsa lainsäädännön
perusteella, jos eläkkeenhakija täyttää 2 kohdassa tarkoitetun jäsenvaltion lainsäädännön
edellytykset vakuutuksen saamiseksi. Myös eläkkeenhakijan perheenjäsenillä on oikeus
luontoisetuuksiin asuinjäsenvaltiossa.
2. Luontoisetuuksien kustannuksista vastaa sen jäsenvaltion laitos, josta 23–25 artiklan
mukaisesti tulisi toimivaltainen eläkettä myönnettäessä.
Kustannusvastuu eläkkeenhakijoiden kuntoutusetuuksista kuuluu sille valtiolle, josta tulee
toimivaltainen valtio eläkettä myönnettäessä (883/2004 art. 22).
23 artikla Oikeus luontoisetuuksiin asuinjäsenvaltion lainsäädännön perusteella.
Henkilö, joka saa eläkettä tai eläkkeitä kahden tai useamman jäsenvaltion, joista yksi on
hänen asuinjäsenvaltionsa, lainsäädännön nojalla ja jolla on oikeus luontoisetuuksiin kyseisen
jäsenvaltion lainsäädännön nojalla, saa, samoin kuin hänen perheenjäsenensä, luontoisetuudet
asuinpaikanlaitokselta ja kyseisen laitoksen kustannuksella ikään kuin hän olisi eläkkeensaaja,
jolle eläkettä maksettaisiin yksinomaan kyseisen jäsenvaltion lainsäädännön nojalla.
Eläkkeensaajilla on oikeus kuntoutusetuuksiin asuinvaltiossa sen lainsäädännön mukaisesti
(883/04 art. 23).
Jos eläkkeensaaja saa eläkettä kahdesta tai useammasta valtiosta, joista yksi on eläkkeensaajan
asuinvaltio ja jos eläkkeensaajalla on oikeus kuntoutusetuuksiin asuinvaltiossa, saa hän
hoitoetuudet asuinvaltion kustannuksella.
1.6.1.3.1. Yhden tai useamman muun jäsenvaltion kuin
asuinjäsenvaltion lainsäädäntöön perustuva eläke, kun
oikeus luontoisetuuksiin on olemassa asuinjäsenvaltiossa
(883/2004, art. 24)
24 artikla Oikeutta luontoisetuuksiin ei ole asuinjäsenvaltion lainsäädännön perusteella
1. Henkilö, joka saa eläkettä tai eläkkeitä yhden tai useamman jäsenvaltion lainsäädännön nojalla
ja jolla ei ole oikeutta luontoisetuuksiin asuinjäsenvaltionsa lainsäädännön nojalla, saa kuitenkin
omalta osaltaan ja perheenjäseniensä osalta tällaiset etuudet siltä osin kuin hänellä olisi ollut
niihin oikeus sen jäsenvaltion tai vähintään yhden sellaisen jäsenvaltion lainsäädännön nojalla,
joka olisi toimivaltainen hänen eläkkeidensä osalta, jos hän asuisi kyseisessä jäsenvaltiossa.
Luontoisetuudet myöntää 2 kohdassa tarkoitetun laitoksen kustannuksella asuinpaikan laitos,
ikään kuin asianomainen olisi oikeutettu eläkkeeseen ja luontoisetuuksiin kyseisen jäsenvaltion
lainsäädännön nojalla.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa määritetään luontoisetuuksien kustannuksista
vastaava laitos seuraavien sääntöjen mukaisesti:
20
KELA Kuntoutuspsykoterapia 17.10.2016
a) jos eläkkeensaajalla on oikeus luontoisetuuksiin vain yhden jäsenvaltion lainsäädännön nojalla,
kyseisen jäsenvaltion toimivaltainen laitos vastaa kustannuksista;
b) jos eläkkeensaajalla on oikeus luontoisetuuksiin kahden tai useamman jäsenvaltion
lainsäädännön nojalla, kustannuksista vastaa sen jäsenvaltion toimivaltainen laitos, jonka
lainsäädännön alaisuuteen asianomainen on kuulunut pisimpään; jos tämän säännön
soveltamisesta seuraisi, että etuuksien kustannuksista vastaisi useampi laitos, kustannuksista
vastaa sitä lainsäädäntöä soveltava laitos, jonka alaisuuteen eläkkeensaaja viimeksi kuului.
Useasta valtiosta eläkettä saavan eläkkeensaajan asuinvaltiostaan saamien luontoisetuuksien
kustannuksista vastaava valtio määräytyy 24 artiklan 2 kohdan mukaisesti:
Jos eläkkeensaajalla on oikeus luontaisetuuksiin vain yhden jäsenvaltion lainsäädännön mukaan,
tämän valtion toimivaltainen laitos vastaa niiden kustannuksista.
Jos eläkkeensaaja saa eläkettä useamman jäsenvaltion lainsäädännön mukaan, vastaa
kustannuksista sen jäsenvaltion toimivaltainen laitos, jossa eläkeläinen on ollut pisimmän ajan
vakuutettuna.
Jos eläkeläinen on ollut vakuutettuna yhtä pitkän ajan useassa jäsenvaltiossa, vastaa
kustannuksista sen jäsenvaltion toimivaltainen laitos, jonka lainsäädännön alainen eläkkeensaaja
viimeksi oli.
Eläkkeenhakijan ja -saajan oikeudet asumisen ja tilapäisen oleskelun aikaisiin kuntoutusetuuksiin
(883/04 art. 22–26) vastaavat asetuksessa 1408/71 säädettyjä oikeuksia.
1.6.1.3.2. Eläkkeensaajan tai hänen perheenjäsentensä
oleskelu muussa jäsenvaltiossa kuin
asuinjäsenvaltiossaan - oleskelu toimivaltaisessa
jäsenvaltiossa - lupa välttämättömään hoitoon
asuinjäsenvaltion ulkopuolella (883/04 art. 25)
25 artikla Yhden tai useamman muun jäsenvaltion kuin asuinjäsenvaltion lainsäädäntöön
perustuva eläke, kun oikeus luontoisetuuksiin on olemassa asuinjäsenvaltiossa
Jos henkilö, joka saa eläkettä tai eläkkeitä yhden tai useamman jäsenvaltion lainsäädännön
nojalla, asuu sellaisessa jäsenvaltiossa, jonka lainsäädännön mukaan oikeus saada
luontoisetuuksia ei edellytä vakuutusta tai toimimista palkkatyössä tai itsenäisenä
ammatinharjoittajana, ja jos asianomainen ei saa eläkettä kyseiseltä jäsenvaltiolta, asianomaiselle
ja tämän perheenjäsenille myönnettävien luontoisetuuksien kustannuksista vastaa 24 artiklan
2 kohdan mukaisesti määritetty laitos jossakin hänen eläkkeidensä osalta toimivaltaisista
jäsenvaltioista siltä osin kuin mainitulla eläkkeensaajalla ja hänen perheenjäsenillään olisi oikeus
tällaisiin etuuksiin, jos he asuisivat kyseisessä jäsenvaltiossa.
Oikeus lääketieteellisesti välttämättömiin hoitoetuuksiin muussa kuin asuinvaltiossa oleskeltaessa
on eläkkeensaajan osalta toimivaltaisen valtion kustannusvastuulla Suomen kustannusvastuulle
kuuluvat eläkkeensaajat ovat oikeutettuja etuuksiin Suomen EHICillä (European Health Insurance
Card) 1.5.2010 lukien.
Eläkkeensaajan ja perheenjäsenten oikeus kaikkiin hoitoetuuksiin toimivaltaisessa valtiossa
tilapäisen oleskelun aikana edellyttää, että toimivaltainen valtio sisältyy perusasetuksen
liitteeseen IV. Suomi ei kuulu liitteessä mainittuihin maihin, joten oikeus hoitoetuuksiin tilapäisen
21
KELA Kuntoutuspsykoterapia 17.10.2016
oleskelun aikana ei koske niitä eläkkeensaajia joiden toimivaltainen valtio on Suomi. Siten näillä
eläkkeensaajilla on oikeus Suomessa oleskellessaan vain lääketieteellisesti välttämättömiin
hoitoetuuksiin EHICillä.
1.6.1.4. Perheenjäsenen käsite ja ensisijaisuussääntö
Perusasetuksessa perheenjäsenellä tarkoitetaan henkilöä, joka määritellään tai tunnustetaan
perheenjäseneksi tai katsotaan talouteen kuuluvaksi jäseneksi sen jäsenvaltion lainsäädännössä,
jossa asianomainen (perheenjäsen) asuu. (883/04 art. 1 i)
32 artikla Luontoisetuuksia koskevien oikeuksien ensisijaisuus – erityissääntö perheenjäsenten
oikeudesta etuuksiin asuinjäsenvaltiossa
1. Jäsenvaltion lainsäädäntöön tai tähän lukuun perustuva itsenäinen oikeus luontoisetuuksiin
on ensisijainen perheenjäsenille maksettavia etuuksia koskeviin johdettuihin oikeuksiin nähden.
Johdettu oikeus luontoisetuuksiin on kuitenkin ensisijainen itsenäisiin oikeuksiin nähden, kun
itsenäinen oikeus asuinjäsenvaltiossa perustuu suoraan ja yksinomaan siihen, että asianomainen
henkilö asuu kyseisessä jäsenvaltiossa.
2. Kun vakuutetun perheenjäsenet asuvat sellaisessa jäsenvaltiossa, jonka lainsäädännön
mukaisesti oikeus luontoisetuuksiin ei edellytä vakuutusta tai toimimista palkkatyössä tai
itsenäisenä ammatinharjoittajana, luontoisetuudet myönnetään heidän asuinjäsenvaltionsa
toimivaltaisen laitoksen kustannuksella, jos vakuutetun aviopuoliso tai hänen lapsistaan huolehtiva
henkilö toimii palkkatyössä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana tässä jäsenvaltiossa tai saa
palkkatyöhön tai itsenäiseen ammatinharjoittamiseen perustuvaa eläkettä tästä jäsenvaltiosta.
Jäsenvaltion lainsäädäntöön perustuva itsenäinen oikeus luontoisetuuksiin on ensisijainen
perheenjäsenille maksettavia etuuksia koskeviin johdettuihin oikeuksiin nähden.
Johdettu oikeus luontoisetuuksiin on kuitenkin ensisijainen itsenäisiin oikeuksiin nähden, kun
itsenäinen oikeus asuinjäsenvaltiossa perustuu suoraan ja yksinomaan siihen, että asianomainen
henkilö asuu kyseisessä jäsenvaltiossa. (883/04 art. 32.1)
1.6.1.4.1. Perheenjäsenten hoitoetuusoikeudet eri
tilanteissa
Perusasetuksen III osaston 1 luvun luontoisetuuksia koskevien artiklojen osalta perheenjäsenten
oikeuksia hoitoetuuksiin on säännelty mm. seuraavissa tilanteissa:
• Asuminen 883/04 art. 17 ja 987/09 art. 24 (vakuutetut ja perheenjäsenet)
• Tilapäinen oleskelu toimivaltaisessa valtiossa (rajatyöntekijöiden ja perheenjäsenten
erityissäännöt) 883/04 art. 18 vakuutetuilla ja heidän perheenjäsenillään on oikeus
kuntoutusetuuksiin myös heidän oleskellessaan toimivaltaisessa valtiossa, joka ei ole heidän
asuinvaltionsa.
22
KELA Kuntoutuspsykoterapia 17.10.2016
1.6.1.5. Rekisteröitymismenettely luontoisetuuksien
saamiseksi
24 artikla Asuminen muussa kuin toimivaltaisessa jäsenvaltiossa
1. Sovellettaessa perusasetuksen 17 artiklaa vakuutetun ja/tai hänen perheenjäsentensä on
rekisteröidyttävä asuinpaikan laitokseen. Heidän oikeutensa luontoisetuuksiin asuinjäsenvaltiossa
on todistettava toimivaltaisen laitoksen vakuutetun tai asuinpaikan laitoksen pyynnöstä antamalla
todistuksella.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu asiakirja on voimassa, kunnes toimivaltainen laitos ilmoittaa
asuinpaikan laitokselle sen peruuttamisesta. Asuinpaikan laitoksen on ilmoitettava toimivaltaiselle
laitokselle kaikista 1 kohdan mukaisista rekisteröitymisistä, sekä kaikista muutoksista niihin tai
rekisteröinnin peruuttamisesta.
3. Tätä artiklaa sovelletaan perusasetuksen 22, 24, 25 ja 26 artiklassa tarkoitettuihin henkilöihin
tarvittavin muutoksin.
Sovellettaessa perusasetuksen 17 artiklaa vakuutetun ja/tai hänen perheenjäsentensä on
rekisteröidyttävä asuinpaikan laitokseen. Heidän oikeutensa luontoisetuuksiin asuinjäsenvaltiossa
on todistettava toimivaltaisen laitoksen vakuutetun tai asuinpaikan laitoksen pyynnöstä antamalla
todistuksella (987/2009 art. 24).
Rekisteröitymiseen käytettävä asiakirja on voimassa, kunnes toimivaltainen laitos ilmoittaa
asuinpaikan laitokselle sen peruuttamisesta.
Asuinpaikan laitoksen on ilmoitettava toimivaltaiselle laitokselle kaikista rekisteröitymisistä, sekä
kaikista muutoksista niihin tai rekisteröinnin peruuttamisesta.
Perheenjäseniä koskeva poikkeus (883/04 art. 18.2), perusasetuksen liite III rajoittaa
perheenjäsenten oikeuksia jos toimivaltainen valtio on mainittu liitteessä. Suomi on mainittu
liitteessä III, joten Suomessa työskentelevän rajatyöntekijän perheenjäsenet ovat oikeutettuja
Suomessa oleskellessaan vain lääketieteellisesti välttämättömäksi tuleviin hoitoetuuksiin.
1.6.1.6. Laitosten väliset korvaukset
62 artikla Periaatteet
1. Sovellettaessa perusasetuksen 35 artiklaa ja 41 artiklaa toimivaltainen laitos korvaa etuudet
antaneelle laitokselle luontoisetuuksista aiheutuneiden kustannusten todellisen määrän, jonka
etuudet antaneen laitoksen tilit osoittavat, paitsi sovellettaessa täytäntöönpanoasetuksen 63
artiklaa.
2. Jos 1 kohdassa tarkoitettu etuuksista aiheutuneiden todellisten kustannusten määrä ei
kokonaan tai osittain käy ilmi etuudet antaneen laitoksen tileistä, palautettava määrä määritetään
kiinteämääräisen summan perusteella laskemalla se kaikesta asianmukaisesta tiedosta, joka
on saatu käytettävissä olevista lähteistä. Hallintotoimikunta arvioi perusteet, joita käytetään
kertasuorituksen laskemisessa, ja vahvistaa sen määrän.
3. Korvauksessa ei voida ottaa huomioon korkeampia tasoja kuin ne, joita sovelletaan sellaisille
vakuutetuille annettuihin luontoisetuuksiin, jotka ovat 1 kohdassa tarkoitetut etuudet antaneen
laitoksen soveltaman lainsäädännön alaisia.
23
KELA Kuntoutuspsykoterapia 17.10.2016
Jäsenvaltion laitoksen toisen jäsenvaltion laitoksen puolesta suorittamat kuntoutusetuudet
korvataan pääsääntöisesti todellisten kustannusten mukaisesti.
Jos todelliset kustannukset eivät käy ilmi, korvataan kiinteämääräisten kustannusten perusteella
(987/09 art. 62.2). Koska kuntoutuksessa ei ole määritelty kiinteitä korvauksia, tulee korvaukset
määritellä kohtuulliseksi katsottavan hintatason mukaan.
66 artikla Laitosten välisiä korvauksia koskeva menettely
1. Asianomaisten jäsenvaltioiden väliset korvaukset suoritetaan mahdollisimman nopeasti.
Jokaisen asianomaisen laitoksen on korvattava saatavat ennen tässä jaksossa mainittuja
määräaikoja heti kun se on sille mahdollista. Tiettyä saatavaa koskeva riita ei saa estää muiden
saatavien korvaamista.
2. Perusasetuksen 35 ja 41 artiklassa säädetyt korvaukset jäsenvaltioiden laitosten välillä
suoritetaan yhteyselimen välityksellä. Perusasetuksen 35 artiklan mukaisista korvauksista voi
huolehtia eri yhteyselin kuin 41 artiklan mukaisista korvauksista.
Jäsenvaltioiden välillä korvaukset suoritetaan mahdollisimman nopeasti.
Saatavaa koskeva riita ei saa estää muiden saatavien suorittamista toiselle jäsenvaltiolle.
67 artikla Saatavien esittämistä ja maksamista koskevat määräajat
1. Todellisiin kustannuksiin perustuvat saatavat on esitettävä velallisjäsenvaltion yhteyselimelle 12
kuukauden kuluessa sen kalenterivuosipuoliskon päättymisestä, jona nämä saatavat on merkitty
velkojalaitoksen kirjanpitoon.
2. Kiinteisiin määriin perustuvat saatavat kalenterivuoden osalta on esitettävä velallisjäsenvaltion
yhteyselimelle 12 kuukauden kuluessa sen kuukauden jälkeen, jona kyseistä vuotta
koskevat keskimääräiset kustannukset on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Täytäntöönpanoasetuksen 64 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut luettelot on esitettävä viitevuotta
seuraavan vuoden loppuun mennessä.
3. Täytäntöönpanoasetuksen 6 artiklan 5 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa
tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetty määräaika alkaa kulua vasta, kun toimivaltainen laitos on
määritetty.
4. Edellä 1 ja 2 kohdassa mainittujen määräaikojen jälkeen esitettyjä saatavia ei oteta huomioon.
5. Velallislaitoksen on maksettava saatavat täytäntöönpanoasetuksen 66 artiklassa tarkoitetulle
velkojajäsenvaltion yhteyselimelle 18 kuukauden kuluessa sen kuukauden päättymisestä, jona
saatavat esitettiin velallisjäsenvaltion yhteyselimelle. Tätä ei sovelleta saataviin, jotka velallislaitos
on tuon ajan kuluessa hylännyt pätevästä syystä.
6. Saatavaa koskeva riita on ratkaistava viimeistään 36 kuukauden kuluessa sen kuukauden
jälkeen, jona saatava on esitetty.
7. Tilintarkastuslautakunta helpottaa tilien lopullista selvittämistä tapauksissa, joissa sopuun
ei päästä 6 kohdassa säädetyssä ajassa, ja se antaa jommankumman osapuolen esittämästä
perustellusta pyynnöstä lausuntonsa riita-asiassa kuuden kuukauden kuluessa sen kuukauden
jälkeen, jona asia osoitettiin sille.
Lähtökohtaisesti korvaukset tulee maksaa heti kun se on mahdollista, kuitenkin viimeistään ennen
art. 67 säädettyjen määräaikojen umpeutumista.
24
KELA Kuntoutuspsykoterapia 17.10.2016
1.6.1.7. Kustannuksista vastaaminen
Perheenjäsenen/jälkeen elävän oikeus syntyy, jos rajatyöntekijän entinen työskentelyvaltio ei ole
mainittu 883/04 liitteessä III. Suomi on mainittu liitteessä III, joten ei koske tilanteita jossa Suomi
on rajatyöntekijän entinen työskentelyvaltio.
Kustannuksista vastaaminen
Kuntoutusetuuksien myöntämisestä syntyvistä kustannuksista vastaa kaikissa tapauksissa
laitos, joka vastaa eläkkeensaajalle tai tämän jälkeen eläville asuinvaltiossa myönnettyjen
kuntoutusetuuksien kustannuksista.
Entisellä rajatyöntekijällä ja perheenjäsenellä on velvollisuus toimittaa oleskelupaikan laitokselle
toimivaltaisen laitoksen antama asiakirja, jos entinen työskentelyvaltio ei ole enää toimivaltainen
valtio ja rajatyöntekijä tai hänen perheenjäsenensä matkustaa tähän valtioon saadakseen
hoitoetuuksia perusasetuksen art. 28 nojalla (987/09 art. 29).
1.7. Hakeminen
Kuntoutuspsykoterapiaa haetaan kirjallisesti kuntoutushakemuslomakkeella KU 131.
Kuntoutusasia ei tule vireille pelkästään Kelaan toimitetun kuntoutussuunnitelman/
lääkärinlausunnon perusteella.
Hakemukseen liitetään ajantasainen, kuitenkin enintään vuoden vanha, kuntoutussuunnitelma/
B-lääkärinlausunto. Lausunnossa tulee olla suositus kuntoutuksesta perusteluineen, selvitys
sairauden tai vamman nykytilasta ja kuntoutustarpeesta sekä kuntoutuksen tavoitteista.
Alkuperäisen lääkärinlausunnon lisäksi voidaan hyväksyä lääkärinlausuntokopio, ellei ole aihetta
epäillä sen alkuperäisyyttä. Myös sähköisenä liitteenä toimitettu lääkärinlausunto voidaan
hyväksyä.
Hakemuksen tueksi voidaan liittää myös terapeutin lausunto, jos terapia on jo alkanut. Terapian
tarpeen tulee perustua hyvän hoidon ja kuntoutuksen tarpeen kuvaavaan arviointilausuntoon.
Hakijoina voivat olla kuntoutuja, holhoustoimesta annetussa laissa (442/1999) tarkoitettu
edunvalvoja, lähiomainen tai muu kuntoutujasta pääasiallisesti huolehtiva henkilö. Hakemista
koskevat kirjepohjat ovat KUH04-KUH22.
Katso lisää Kuntoutussuunnitelma/lääkärinlausunto
1.7.1. Vireilletulo
Etuusasia tulee vireille sinä päivänä, kun kirjallinen hakemus tai muu vireilletuloasiakirja (esim.
lääkärintodistus, ilmoitus työnantajan maksamasta palkasta, ks. ko.etuusohje) saapuu Kelaan tai
muuhun toimivaltaiseen pisteeseen, esim. yhteispalvelupisteeseen tai työeläkelaitokseen. Kun
hakemus tai muu asiakirja otetaan vastaan, se skannataan OIWAan. Hakemuksen saapumisajasta
tulee jäädä Kelaan todisteellinen tieto, koska se voi vaikuttaa oikeuteen saada etuutta.
Jos asiakirjan saapumisaika on epäselvä, asia tulkitaan asiakkaan eduksi (esimerkiksi aamulla
postilaatikossa olevat asiakirjat voidaan tulkita edellisenä päivänä saapuneiksi).
25
KELA Kuntoutuspsykoterapia 17.10.2016
Hakemuksella postitse tai henkilökohtaisesti toimitettuna
Pääsääntöisesti etuuksia on haettava hakemuslomakkeilla ja hakemukset on allekirjoitettava.
Jos hakemusta ei ole laadittu hakemuslomakkeelle, asia rekisteröidään vireille ja hakijaa
pyydetään täyttämään hakemuslomake. Jos hakemus saapuu allekirjoittamattomana esimerkiksi
postitse, siihen ei kuitenkaan tarvitse pyytää allekirjoitusta, ellei ole syytä epäillä hakemuksen
alkuperäisyyttä tai eheyttä eikä esimerkiksi sitä, että hakemus olisi asiakkaan tahdon vastainen.
Asia tulee vireille myös puutteellisella hakemuksella. Puutteellista hakemusta ei palauteta
asiakkaalle, vaan asiakasta pyydetään täydentämään sitä.
Asiakkaalla on oikeus pyynnöstä saada todistus asiakirjan vastaanottamisesta.
Sähköisen asiointipalvelun kautta
Asiakas voi saattaa asian vireille myös sähköisellä hakemuksella osassa etuuksista
käyttämällä Kelan sähköisiä asiointipalveluja. Hänen on tällöin tunnistauduttava joko pankkien
verkkotunnusten tai sähköisen henkilökortin avulla. Sähköisen asioinnin palvelujen kautta jätetyistä
hakemuksista lähtee automaattinen vastaanottokuittaus lähettäjälle.
Tutustu verkkoasiointiin Kelassa (Asiakaspalvelu > Palvelutilanteen tuki > Verkkoasiointi Kelassa).
Sähköpostitse tai faksilla
Asia voi tulla vireille myös sähköpostilla tai faksilla. Vireilletulotiedoista tulee käydä ilmi, mitä asia
koskee sekä lähettäjän nimi ja yhteystiedot.
Sähköpostiviesti, josta ilmenee kaikki etuuden hakemiseen liittyvät olennaiset tiedot, voidaan
tulkita vireillepanoasiakirjaksi. Etuusasia tulee vireille sähköpostiviestin perusteella viestin
saapumispäivänä, mutta asiakasta pyydetään toimittamaan alkuperäinen hakemuslomake
myöhemmin. Viestin saapumisesta Kelaan tulee ilmoittaa välittömästi lähettäjälle. Sen voi tehdä
sähköpostilla. Tämä ei ole kannanotto asian käsittelyn edellytyksiin, vaan ainoastaan ilmoitus
viestin saapumisesta.
Faksina toimitettu hakemus tulee vireille faksin saapumispäivänä. Faksatussa hakemuksessa
oleva allekirjoitus on riittävä, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä ole syytä epäillä asiakirjan
alkuperäisyyttä ja säilymistä muuttumattomana. Tällöin alkuperäistä hakemuslomaketta ei tarvitse
toimittaa myöhemmin.
Suullisesti
Tietyissä tilanteissa asia voi tulla vireille myös asiakkaan suullisen hakemuksen (katso ko.
etuusohje) tai ilmoituksen perusteella (esimerkiksi etuuden lakkautus tai päätöksen oikaisu
asiakkaan eduksi). Suullisesti saadut tiedot on aina dokumentoitava OIWAn yhteydenottoon. Luo
tarvittaessa toimeksiantotyö ja liitä yhteydenotto siihen.
Lue lisää
• Hakemuksen vireille tulosta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Kaikki menettelyohjeet >
Hallintolain soveltamisohje > Vireilletulo)
• Sähköisestä asioinnista (Ratkaisutyö >Menettelyohjeet > Sähköinen asiointi)
26
KELA Kuntoutuspsykoterapia 17.10.2016
1.7.1.1. Lähettäjän vastuu
Lähettäjä vastaa asiakirjan perillemenosta oikeaan osoitteeseen oikeassa ajassa. Asiakkaalla on
ensisijainen velvollisuus selvittää, minkä viranomaisen tehtäviin asiakirjan käsittely kuuluu. Asiakas
vastaa myös siitä, että asiakirja tulee perille toimivaltaiseen viranomaiseen ennen määräajan
päättymistä. Esimerkiksi postinkulun viivästyminen ei poista lähettäjän vastuuta.
Jos Kelan sähköpostipalvelin tai sähköinen asiointipalvelu ei ole ollut toiminnassa teknisen
vian vuoksi eikä tämän vuoksi ole tietoa sähköisen viestin saapumisajankohdasta, viestin tai
hakemuksen katsotaan saapuneen sinä ajankohtana, jona se on lähetetty. Tästä ajankohdasta on
kuitenkin oltava luotettava selvitys.
1.7.1.2. Asiakirjan siirto
Jos Kelaan on saapunut toiselle viranomaiselle tai laitokselle kuuluva asiakirja
• tee hakemukseen tai asiakirjaan saapumismerkintä
• siirrä asiakirja oikealle, toimivaltaiselle viranomaiselle tai muulle taholle, esimerkiksi kunnan
viranomaiselle, toiselle eläkelaitokselle tai verotoimistoon. Sinun ei tarvitse tehdä erillistä
päätöstä asian tutkimatta jättämisestä
• tee hyvän hallintotavan mukaisesti asiakirjaan merkintä asian siirtämisestä
• ilmoita asian siirrosta asiakkaalle, jotta hän tietää, missä asia on käsiteltävänä.
Asiassa on toimittava viivytyksettä, koska määräajat lasketaan siitä, kun oikea viranomainen on
saanut asiakirjan. Jos toimivaltaista viranomaista ei pystytä selvittämään eikä asian tutkiminen
kuulu Kelan toimivaltaan, ota yhteys asiakkaaseen.
Myös Kelassa asiakirja on siirrettävä viivytyksettä oikeaan käsittely-yksikköön.
1.7.2. Kuka voi hakea etuutta?
Tässä ohjeessa on kerrottu yleiset säännöt siitä, kuka voi hakea etuutta missäkin tilanteessa.
Tämän lisäksi on olemassa etuuskohtaisia säännöksiä, jotka voivat joko poiketa näistä yleisistä
ohjeista tai täydentää niitä. Etuuksien osalta katso myös kohta Maksaminen.
1.7.2.1. Henkilö itse
Täysivaltainen henkilö hakee etuutta yleensä itse. Täysivaltaisia ovat 18 vuotta täyttäneet
henkilöt, ellei holhousviranomainen ole rajoittanut heidän oikeustoimikelpoisuuttaan tai julistanut
heitä vajaavaltaisiksi. Täysivaltainen henkilö voi myös valtuuttaa toisen henkilön eli asiamiehen
hakemaan etuutta puolestaan.
Henkilö voi itse hakea etuutta, vaikka hänelle olisi määrätty edunvalvoja. Edellytyksenä on tällöin,
ettei holhousviranomainen ole rajoittanut hänen toimintakelpoisuuttaan (tai on rajoittanut muutoin,
mutta rajoituksen ei voida katsoa koskevan etuusasioiden hoitoa).
Lue lisää toimintakelpoisuuden rajoittamisesta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Kela-asioiden
hoitaminen toisen puolesta > Mitä tarkoittaa toimintakelpoisuuden rajoittaminen?)
Vajaavaltaisia ovat alle 18-vuotiaat tai henkilöt, jotka tuomioistuin on julistanut vajaavaltaiseksi.
Vajaavaltaiseksi julistettu henkilö ei voi itse hakea etuutta, vaan sitä hakee hänen puolestaan
27
KELA Kuntoutuspsykoterapia 17.10.2016
hänen edunvalvojansa. Kuitenkin vajaavaltaiseksi julistettu voi itse päättää henkilöään koskevista
asioista (ei kuitenkaan taloudellisista asioista), jos hän kykenee ymmärtämään asian merkityksen.
Esimerkiksi Kelan pyyntö lääkärin lisätutkimuksiin on tällainen vajaavaltaisen henkilöä koskeva
asia.
Lue lisää vajaavaltaiseksi julistamisesta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Kela-asioiden
hoitaminen toisen puolesta > Mitä tarkoittaa vajaavaltaiseksi julistaminen?)
Alaikäisen edunvalvojina ovat yleensä hänen huoltajansa. Yleensä alaikäisen puolesta etuuksia
hakee hänen edunvalvojansa. 15 vuotta täyttäneellä alaikäisellä on oikeus myös itse hakea
etuutta. Alaikäisen hakijan osalta katso myös mahdolliset etuuskohtaiset menettelyt.
Jos henkilö, jolla edellä kerrotun mukaisesti ei itsellään ole oikeutta hakea etuutta, on itse jättänyt
etuushakemuksen, ota yhteyttä henkilön edunvalvojaan tai huoltajaan.
1.7.2.2. Edunvalvoja
Edunvalvojalla on oikeus hakea etuutta, jos holhousviranomainen on määrännyt edunvalvojan
hoitamaan henkilön taloudellisia asioita (kuten etuusasioita) tai varallisuutta. Henkilöä, jonka
puolesta edunvalvoja toimii, kutsutaan päämieheksi. Jos päämiehen oikeustoimikelpoisuutta ei ole
rajoitettu, voi hakemuksen tehdä ja allekirjoittaa joko päämies itse tai edunvalvoja. Jos päämiehen
oikeustoimikelpoisuutta on rajoitettu siten, ettei hän voi hoitaa taloudellisia asioitaan tai hänet on
julistettu vajaavaltaiseksi, hakemuksen voi tehdä ja allekirjoittaa ainoastaan edunvalvoja.
Henkilötietojen kyselyllä HEKY/Henkilötiedot/Perhetiedot saat tiedon:
•
•
•
•
onko henkilölle määrätty edunvalvoja
edunvalvojan nimestä ja tunnistetiedoista
henkilön toimintakelpoisuuden rajoittamisesta
onko henkilö julistettu vajaavaltaiseksi
Selvitä aina myös edunvalvontamääräyksen sisältö (esimerkiksi toimintakelpoisuuden rajoituksen
osalta). Vajaavaltaiseksi julistetun osalta edunvalvontamääräyksen sisältöä ei tarvitse selvittää,
vaan tieto vajaavaltaiseksi julistamisesta riittää.
Tiedot henkilölle määrätystä edunvalvojasta ja edunvalvontamääräyksen sisällöstä voit
tarkistaa kyselyllä Maistraatin holhousasioiden rekisteriin. Kyselyä pääset käyttämään
Ratkaisutyön etuuskohtaisilta sivuilta kohdasta Työvälineet (Holhousasioiden rekisteri). Tee
kysely antamalla etuudensaajan henkilötunnus. Kyselyä varten tulee anoa käyttöoikeudet Tahdin
Käyttövaltuuksienhallintajärjestelmästä (KVH) / Etuuskyselyt / Holhousrekisterin kyselijä.
Huomaa, että voimassa oleva edunvalvontamääräys on voitu toimittaa Kelaan myös jo muun
hakemuksen yhteydessä, jolloin määräys löytyy OIWAsta asiakkaan asiakirjoista. Tieto siitä, että
henkilöllä on edunvalvoja, näkyy OIWAn asiakkaan Kooste-näytön ylälaidasta.
Lue lisää
• edunvalvojasta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta >
Mikä on edunvalvoja?)
• Kela asioiden hoitaminen toisen puolesta (Ratkaisutyö > menettelyohjeet > Kela-asioiden
hoitaminen toisen puolesta)
1.7.2.3. Edunvalvontavaltuutettu
Edunvalvontavaltuutettu voi hakea etuutta päämiehensä puolesta, jos edunvalvontavaltuutus on
asianmukaisesti vahvistettu ja rekisteröity sekä kattaa etuusasioiden hoidon.
28
KELA Kuntoutuspsykoterapia 17.10.2016
Edunvalvontavaltuutus merkitään holhousasioiden rekisteriin. Tiedon voimassa olevasta
edunvalvontavaltuutuksesta saat henkilötietojen kyselyllä HEKY/Henkilötiedot/Perhetiedot
tai kyselyllä Väestörekisterikeskuksen holhousasioiden rekisteriin. Selvitä aina myös
edunvalvontavaltuutuksen sisältö. Jos valtuutusta ei ole liitetty hakemukseen tai sitä ei ole
toimitettu aiemmin Kelaan valtuutuksen tarkempi sisältö tulee tarkistaa edunvalvontavaltuutetulta
tai maistraatista ja dokumentoida OIWAan.
Lue lisää
• Edunvalvontavaltuutuksesta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Kela-asioiden hoitaminen
toisen puolesta > Mikä on edunvalvontavaltuutus?)
• Kela asioiden hoitaminen toisen puolesta (Ratkaisutyö > menettelyohjeet > Kela-asioiden
hoitaminen toisen puolesta)
1.7.2.4. Asiamies eli valtuutettu
Etuutta voi hakea myös asiamies eli valtuutettu. Asiamiehen on esitettävä valtakirja tai
muulla luotettavalla tavalla osoitettava olevansa oikeutettu edustamaan valtuuttajaa. Julkinen
oikeusavustaja ja Suomen Asianajajaliittoon kuuluva asianajaja eivät tarvitse valtakirjaa, ellei
ole syytä epäillä valtuutuksen todenperäisyyttä. Asianajaja nimikettä saa käyttää vain Suomen
Asianajajaliiton jäsen.
Valtuuttajan on kuitenkin asioitava henkilökohtaisesti, jos se on tarpeen asian selvittämiseksi.
Huomaa, että salassa pidettävien tietojen (esimerkiksi asiakkaan etuus- ja terveydentilaa
koskevien tietojen) luovuttaminen edellyttää aina yksilöityä valtakirjaa.
Lue lisää valtuutuksesta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Kela-asioiden hoitaminen toisen
puolesta > Valtuutus).
1.7.2.5. Lähiomainen tai muu henkilö
Eräitä etuuksia voi hakea myös lähiomainen tai muu henkilö, joka on pääasiallisesti huolehtinut
hakijasta. Tämä koskee vain tilanteita, joissa henkilö ei sairauden, vanhuudenheikkouden tai muun
sellaisen syyn takia pysty itse hakemaan eläkettä tai muutoin huolehtimaan etuutta koskevista
eduistaan ja oikeuksistaan eikä hänellä ole edunvalvojaa (KEL 568/2007 54 § 2 mom.). Tällaisen
henkilön ei tarvitse esittää valtakirjaa, vaan hänen esiintymisensä perustuu Kelan hyväksyntään.
Lähiomaisen tai muun henkilön hyväksyminen henkilön Kela-asioiden hoitajaksi on Kelan
harkinnassa. Epäselvissä tilanteissa voi pyytää omaista tai muuta henkilöä esittämään valtakirjan.
Vastaava säännös sisältyy
• vammaisetuuksista annettuun lakiin (570/2007 15 § 2 mom.)
• lakiin kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista (566/2005 5 luku
42 §)
• lakiin eläkkeensaajan asumistuesta (EAL 571/2007 3 luku 20 § 2 mom.)
• sairausvakuutuslakiin (SVL 1224/2004 15 luku 2 § 3 mom.)
• vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta annettuun lakiin (133/2010 13 § 2 mom.)
29
KELA Kuntoutuspsykoterapia 17.10.2016
1.7.2.6. Kunta
Jos lapsi on otettu kunnan sosiaalihuollon toimielimen huostaan, sillä on oikeus hakea lapselle
kuuluvaa etuutta.
1.7.3. Hakuaika kuntoutusetuuksissa
Kuntoutusta järjestetään ja korvataan aikaisintaan sen kalenterikuukauden alusta lukien, jona
kuntoutushakemus jätettiin Kelalle. Kuntoutus voidaan erityisestä syystä myöntää takautuvasti,
kuitenkin enintään kuuden kuukauden ajalta, ennen sen hakemista. Erityisenä syynä voidaan pitää
esimerkiksi kuntoutujan vaikeaa sairautta, joka on estänyt kuntoutuksen hakemisen ajoissa.
Sovellettava lainkohta (KKRL 566/2005 41 §)
1.7.4. Tiedonantovelvollisuus etuutta haettaessa
Asiakkaan on haettava kuntoutusetuutta kirjallisesti Kelalta. Hänen on esitettävä Kelalle selvitys
kuntoutuslain mukaista etuutta koskevan hakemuksen ratkaisuun, kuntoutuksen sisältöön ja
etuuden määrään vaikuttavista seikoista sekä annettava muut etuuksien maksamista varten
tarpeelliset tiedot.
Sovellettava lainkohta (KKRL 566/2005 43 § 1 mom.)
Mikäli asiakas ei omatoimisesti esitä vaadittuja tietoja ja selvityksiä, etuuskäsittelijän on pyydettävä
niitä häneltä. Asiakkaalle tulee varata kohtuullinen määräaika tietojen ja selvitysten esittämiselle.
Kohtuullisena aikana pidetään yleensä kahta viikkoa, mutta vaaditun selvityksen laadusta riippuen
aika voi olla pitempikin. Tarpeellisia tietoja ja selvityksiä pyydettäessä asiakkaalle tulee kertoa,
että tietojen toimittamatta jättäminen johtaa asian ratkaisemiseen käytettävissä olevien tietojen
perusteella.
Jos asiakas pyynnöstä huolimatta kieltäytyy antamasta hakemuksen ratkaisemiseksi
tarpeellista tietoa tai esittämästä sellaista selvitystä, jota häneltä kohtuudella voidaan vaatia,
kuntoutushakemus voidaan ratkaista käytettävissä olevien tietojen perusteella. Käytännössä tämä
tarkoittaa yleensä hakemuksen hylkäämistä.
Sovellettava lainkohta (KKRL 566/2005 44 §)
1.7.5. Kelan oikeus saada tietoja muilta viranomaisilta
Kelalla on oikeus saada käsiteltävänä olevan etuuden ratkaisemista varten välttämättömät tiedot:
• Valtion ja kunnan viranomaiselta sekä muulta julkisoikeudelliselta yhteisöltä
• Eläketurvakeskukselta, eläke- ja vakuutuslaitokselta sekä muulta eläkkeen tai muun
korvauksen myöntäjältä tai maksajalta
• Potilasvakuutuskeskukselta ja Liikennevakuutuskeskukselta
• Työnantajalta, työttömyyskassalta ja työpaikkakassalta
• Oppilaitokselta, oppisopimuskoulutuksen järjestäjältä ja Koulutusrahastolta.
Lisäksi Kelalla on oikeus saada pyynnöstä kuntoutusetuuden ratkaisemista varten lääkäriltä
ja muulta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/1994) tarkoitetulta
ammattihenkilöltä sekä potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) 2 §:n 4
30
KELA Kuntoutuspsykoterapia 17.10.2016
kohdassa tarkoitetulta terveydenhuollon toimintayksiköltä, sosiaalipalvelun tuottajalta ja muulta
hoitolaitokselta sekä muulta kuntoutuksen toteuttajalta lausunto ja välttämättömät tiedot etuuden
hakijan potilasasiakirjoista, terveydentilasta, sairaudesta, vammaisuudesta, työ- ja toimintakyvystä
sekä hänen hoidostaan ja kuntoutuksestaan ja niihin liittyvistä etuuksista ja korvauksista.
Sovellettava lainkohta (KKRL 566/2005 59 §)
1.7.6. Lisäselvitysten pyytäminen
Jos asiakkaan toimittama hakemus on puutteellinen, asiakasta pyydetään lisäselvityksenä
täydentämään hakemuslomakkeella ilmoitettuja tietoja tai toimittamaan hakemuslomakkeen
liitteenä tarvittavia asiakirjoja. Tärkeää on, että pyydät kaikki asian ratkaisemiseksi tarvittavat
lisäselvitykset mahdollisuuksien mukaan kerralla. Selkeä lisäselvityspyyntö auttaa asiakasta
toimittamaan tarpeellisen tiedon. Muotoile lisäselvityspyyntö, niin että siitä selviää, mitä
tietoja tarvitaan ja missä muodossa lisäselvitys tulee toimittaa. Selvitä kuitenkin ennen
lisäselvitysten pyytämistä, onko tieto jo Kelassa ja voiko sitä käyttää (esimerkiksi asiakkaan
aiempien hakemusten tai toisen etuuden hakemisen yhteydessä toimitetut tiedot, asiakkaan
perheenjäsenten tiedot). Jos tieto on jo Kelassa käytettävissä, älä pyydä selvityksiä uudelleen.
Huomaa, että eri etuuslaeissa on määritelty, milloin Kela saa pyytää lisäselvityksiä suoraan
ulkopuoliselta taholta. Lue lisää tietojen saamisesta muilta tahoilta (Sinetin etusivu > Näin
toimimme > Turvallisuus > Tietosuoja > Tietojen saaminen > Linkki Tietojen saaminen luettelo).
Viestipalvelulla, soittamalla tai kirjallisesti
• Lisäselvitysten pyytämisen priorisointijärjestys on etuuskäsittelyssä
1. Viestipalvelu
2. Puhelin
3. Asiakaskirje (jos viestipalvelu tai puhelin eivät ole mahdollisia tai eivät sovellu asiakkaan
tilanteeseen)
• Jos asiakasta ei tavoiteta viestillä tai soittamalla, asiakkaalle lähetetään asiakaskirje.
• Ilmoita asiakkaalle määräaika, mihin mennessä hänen tulee toimittaa pyydetty lisäselvitys.
Kerro samalla, että asia voidaan määräajan kuluttua ratkaista, vaikka hän ei toimittaisi
pyydettyä lisäselvitystä.
• Kirjaa suullisen lisäselvityspyynnön yhteydessä Oiwan yhteydenottoon, mitä lisäselvityksiä
olet pyytänyt asiakkaalta ja mihin mennessä hänen tulee toimittaa ne.
• Jos asiakkaalla on jo vireillä työ Oiwassa, liitä yhteydenotto työhön, ja aseta sille tarvittaessa
uusi odottamisaika.
• Ohjaa asiakas toimittamaan tarvittavat liitteet ensisijaisesti kela.fi:n Liitteet ja viestit -palvelun
kautta tai kerro asiakkaalle vastausosoite, johon liitteet voi lähettää. Osoitteet löydät esim.
Kela.fi:stä kohdasta Henkilöasiakkaat - Postia Kelaan. Käytössä on asiakkaan asuinpaikan
mukaiset postilokero-osoitteet.
Viestipalvelua käytetään etuuskäsittelyssä silloin, kun asiakas on hyväksynyt viestipalvelun
käytön verkossa. Sitä käytetään erityisesti sellaisissa tilanteissa, joissa ei ole tarvetta asiakkaan
kokonaisvaltaiseen elämäntilanteen tai palvelutarpeen kartoittamiseen.
• Kelassa on käytössä yhteiset viestipalvelumallit (Ratkaisutyö > Hyvä tietää> Viestimallit)
Jos viestiä ei voi lähettää, asiakkaalle soitetaan. Jos asiakas ei vastaa puheluun, hänelle
lähetetään tekstiviesti tietokoneelta 0100100-palvelusta (Sinetin etusivu)
31
KELA Kuntoutuspsykoterapia 17.10.2016
• Kelassa on käytössä yhteiset tekstiviestimallit erilaisia tilanteita ja tarpeita varten
(Ratkaisutyö > Hyvä tietää > Viestimallit)
• Muokkaa käyttämääsi mallia tarvittaessa asiakkaalle annetun puhelinnumeron osalta.
• Kopioi tekstiviesti ennen sen lähettämistä ja kirjaa se Oiwan yhteydenottoon
Lisäselvitykset on hyvä pyytää asiakaskirjeellä myös silloin, jos tämä on tarkoituksenmukaista
asiakkaan tilanne, selvitysten määrä tai laatu huomioon ottaen. Vaativissa etuusasioissa voi olla
kuitenkin järkevää tavoitella asiakasta esim. puhelimitse parikin vuorokautta ennen asiakaskirjeen
lähettämistä.
Asiakas voi toimittaa lisäselvityksen joko viestipalvelun liitteenä, suullisesti tai kirjallisesti.
Asiakas voi esimerkiksi puhelimitse täydentää hakemuslomakkeella ilmoittamatta jääneitä tietoja.
Hakemuksen liitteenä toimitettavat ulkopuolisen tahon antamat selvitykset, kuten palkkatodistus
tai vuokrasopimus, on kuitenkin toimitettava viestin liitteenä tai kirjallisesti. Etuuskohtaisesti on
määritelty, mitkä tiedot asiakkaan tulee aina toimittaa kirjallisesti.
Sähköposti ei ole tietoturvasyistä Kelassa virallinen asiointikanava. Jos asiakas kuitenkin toimittaa
lisäselvityksen tai liitteitä sähköpostilla, ne hyväksytään. Lue lisää lisäselvitysten toimittamisesta
sähköisesti ja liitetiedostojen vastaanottamisesta muistitikulla, CD:llä tai kännykällä.
Hakemuslomakkeen täydentäminen
• Jos asiakkaan toimittama hakemuslomake on puutteellisesti täytetty, älä palauta alkuperäistä
hakemusta asiakkaalle täydennettäväksi, vaan pyydä häntä muutoin selvittämään
hakemuslomakkeesta puuttuvia tietoja, ensisijaisesti viestipalvelun avulla.
• Kirjaa asiakkaan asiaan liittyvä täydennys tai muu tieto Oiwaan (ei-skannattavissa etuuksissa
hakemuslomakkeelle tai erilliselle paperille). Jos kirjaat hakemuslomakkeelle asiakkaan
ilmoittamia tietoja, erottele kirjaamasi tiedot asiakkaan omakätisistä merkinnöistä (esim.
puumerkilläsi).
• Jos hakemuslomakkeesta puuttuu allekirjoitus, lue lisää etuusohjeen kohdasta Vireilletulo.
Määräaikalisäselvitysten toimittamiselle
• Ilmoita lisäselvityspyynnön yhteydessä asiakkaalle määräaika, mihin mennessä pyydetyt
lisäselvitykset tulee toimittaa. Määräaikaa lisäselvitysten toimittamiselle on yleensä kaksi
viikkoa, mutta se voi olla pidempikin, jos selvityksen hankkiminen sitä edellyttää. Määräaika
voi olla toisaalta lyhyempikin kuin kaksi viikkoa, jos asiakas kertoo pystyvänsä toimittamaan
selvityksen jo aiemmin.
• Älä pyydä samaa kerran jo pyydettyä lisäselvitystä uudelleen. Jos asiakas on kirjallisesti
hakemuslomakkeessa tai muutoin ilmoittanut toimittavansa lisäselvityksiä tiettyyn
määräpäivään mennessä, älä pyydä asiakasta toimittamaan näitä lisäselvityksiä.
• Jos asiakas ei toimita lisäselvityksiä määräajassa, asia voidaan määräajan kuluttua käsitellä
käytettävissä olevien tietojen perusteella.
• Erityisesti ennen hylkäävän päätöksen antamista on hyvä tarkistaa, onko yhteydenotoissa,
kommenteissa tai asiakaskirjeissä mainintaa asiakkaan kanssa sovitusta tai hänelle annetusta
poikkeavasta määräajasta.
• Määräaikaa voidaan asiakkaan pyynnöstä pidentää, jos asiakas ei pysty toimittamaan
lisäselvityksiä alkuperäiseen määräaikaan mennessä. Jos asiakas pyytää lisäaikaa, sovi
hänen kanssaan uusi määräaika, kirjaa se Oiwan yhteydenottoon, liitä tämä odottavaan
työhön ja aseta työlle tarvittaessa uusi odottamisaika. Voit antaa lisäaikaa yleensä vain
kerran. Tarvittaessa määräaikaa voidaan tämänkin jälkeen pidentää, jos selvityksen
viipyminen johtuu asiakkaasta riippumattomista syistä.
32
KELA Kuntoutuspsykoterapia 17.10.2016
Lue lisää asiaratkaisusta ja tutkimatta jättämisestä (Sinetin etusivu > Näin toimimme > Tietoa
Kelasta > Hallinnolliset menettelyt > Hyvä hallinto > Asian ratkaiseminen)
1.7.7. Ohjaus muuhun kuntoutukseen
Kelalla on velvollisuus ohjata ja neuvoa asiakasta kuntoutusmahdollisuuksien selvittämiseksi
ja tarpeellisen kuntoutuksen järjestämiseksi. Jos asiakas tarvitsee sellaista kuntoutusta, jota
Kela ei järjestä, on asiakasta ohjaavan etuuskäsittelijän annettava tarvittaessa tietoa muista
kuntoutusmahdollisuuksista tai palveluista ja niitä toteuttavista tahoista.
Kelan etuuskäsittelijä tekee tarpeen mukaisesti yhteistyötä muita palveluita järjestävien tahojen
kanssa, jotta asiakas saisi sujuvasti tarvitsemansa palvelut.
Asiakasta voidaan ohjata hakemaan harkinnanvaraista kuntoutusta, jos hän ei täytä
järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvan kuntoutuksen edellytyksiä, mutta soveltuisi
harkinnanvaraisen kuntoutuksen toimenpiteisiin. Hakemus voidaan näissä tilanteissa asiakkaan
luvalla käsitellä harkinnanvaraisen kuntoutuksen hakemuksena. Asiakkaalta saatu lupa
hakemuksen muuttamiseen tulee kirjata OIWAn yhteydenoton lisätietoon, jos tieto on saatu
puhelimitse tai asiakaspalvelussa. Yhteydenotto tulee liittää ko. työhön. Jos lupa on tullut
kirjallisesti paperilla, joka on skannattu OIWAaan, liitetään ko. asiakirja ko. työhön.
Katso lisää Asiakkaan ohjaaminen.
1.7.8. Vieraan kielen tulkkauksen järjestäminen
kuntoutuksessa
Asiakkaan vieraan kielen tulkkauksen tarve arvioidaan aina kuntoutushakemuksen käsittelyn
yhteydessä. Tieto asiakkaan kielitaidosta ja tulkkauksen tarpeesta voi löytyä esimerkiksi
hakemuslomakkeelta, kuntoutussuunnitelmasta, lääkärinlausunnosta tai OIWA:sta asiakkaan
palvelutiedoista, yhteydenotoista tai työkykyarvioinnin muistiinpanoista. Tietoa kielitaidosta voi
saada myös kuntoutushaastattelun avulla.
Kela järjestää vieraan kielen tulkkausta tilanteissa, jotka ovat keskeisiä kuntoutuksen
toteuttamisen kannalta. Tulkkausta ei järjestetä koko kuntoutusjaksolle eikä kaikkeen
kuntoutukseen.
Kela järjestää suomea, ruotsia tai saamenkieltä puhuvalle kuntoutuspalvelun hänen äidinkielellään
kielilain perusteella.
Kuntoutuspsykoterapiassa vieraan kielen tulkkausta voidaan järjestää vain yksilöterapioihin ja alle
26 -vuotiaan nuoren vanhempien ohjauskäynteihin. Pari-, perhe- ja ryhmäterapioihin tulkkausta ei
järjestetä.
Katso lisää vieraan kielen tulkkauksen järjestämisestä:
päätöksen teossa huomioitavaa
vieraan kielen tulkkaus Kelan kuntoutustoimenpiteissä, sisältää tulkkauksen määrät
toimenpiteittäin
prosessi
33
KELA Kuntoutuspsykoterapia 17.10.2016
1.8. Ratkaiseminen
Kuntoutushakemus käsitellään ja ratkaistaan siinä vakuutuspiirissä, johon hakijan kotipaikkakunta
kuuluu, ellei jäljempänä toisin sanota. Työn tasaamisen toimenpiteenä hakemuksia voidaan siirtää
ratkaistaviksi muualla kuin kotitoimistossa tai vastuuyksikössä siten kuin siitä erikseen sovitaan.
Kuntoutushakemusta ratkaistaessa on tarpeen tunnistaa asiakkaan Kela-neuvonnan tarve.
Neuvontaa voidaan tarvita tilanteissa, joissa asiakkaalla on useita Kelan etuuksia vireillä
samanaikaisesti.
Kts. turvakieltoasiakkaiden kuntoutusasioita käsittelevät yhteyshenkilöt (Ratkaisutyö >
Ammatillinen kuntoutus > Kurssien esivalinta > Liite 3 Esivalintakurssien Kelan yhteyshenkilöt).
1.8.1. Käsittelypaikka
Turvakieltoasiakkaiden
etuusasiat
Eteläisessä vakutuuspiirissä
ratkaistavat asiat
Itäisessä vakuutuspiirissä
ratkaistavat asiat
Erityisyksiköissä
ratkaistavat asiat
Kansainvälisten asioiden
osaamiskeskuksessa
ratkaistavat asiat
Muutoksenhaku-,
takaisinperintä- ja
väärinkäytösasiat
Käsittelypaikalla tarkoitetaan tässä ohjeessa etuusasian valmistelu- ja ratkaisupaikkaa.
Etuusasian valmistelu ja ratkaiseminen tapahtuu
• pääsääntöisesti asiakkaan kotikunnan mukaan määräytyvässä vakuutuspiirissä
• siinä vakuutuspiirissä, jossa ruokakunnan asunto sijaitsee (yleinen asumistuki)
• oppilaitoksen päätoimipisteen mukaisessa vakuutuspiirissä (opintotuki, koulumatkatuki),
yliopistojen opintotukilautakunnissa (opintotuki) tai Itäisessä vakuutuspiirissä erikseen
määriteltyjen tehtävien osalta. Lue lisää ratkaisupaikasta opintotukiasioissa (Ratkaisutyö
> Etuusohjeet > Opiskelijat > Opintotuki > Etuusohje > Ratkaiseminen > Käsittelypaikka >
Ratkaisupaikka opintotukiasioissa).
• työpaikkakassassa
• siinä toimistossa, jonka kanssa palvelujen tuottaja on tehnyt sopimuksen
Kelan etuusjärjestelmien toiminta pohjautuu henkilön toimistotietoon. Toimisto määräytyy yleensä
henkilön väestötietojärjestelmän (VTJ) vakituisen asuinkunnan ja postinumeron mukaan. Jos
henkilölle rekisteröidään Kelassa poikkeava toimisto, myös vakuutuspiiri voi muuttua.
Toimisto ja vakuutuspiiri näkyvät henkilön Henkilön tietojen kyselyllä (HEKY) (Henkilön tietojen
kysely HEKY > Henkilön yleistiedot > Kunta- ja toimistotiedot).
Hakemus voidaan työn tasaamisen vuoksi valmistella ja ratkaista myös muussa kuin kotikunnan
mukaan määräytyvässä vakuutuspiirissä siten kuin siitä on erikseen sovittu. Työn tasaamisesta
sovitaan vuosittain tulossopimuksissa. Tämän lisäksi työntasausosapuolten keskinäisellä
sopimuksella sovitaan tarkemmin esimerkiksi osapuolten vastuista ja velvollisuuksista.
Vakuutuspiirin vaihtuminen
Jos henkilö muuttaa toiseen vakuutuspiiriin, vastuuyksikkötiedot muodostuvat etuusjärjestelmiin
yleensä ohjelmallisesti. Tarvittaessa tulee kuitenkin tehdä henkilötietomuutokset HEMUaloitusvalikon kautta. Lue lisää henkilön yleistietojen muutoksista (Ratkaisutyö > Tekniset ohjeet >
Henkilön tietomuutokset HEMU > Henkilön yleistietojen muutokset).
34
KELA Kuntoutuspsykoterapia 17.10.2016
Vakuutuspiirin tulee siirtää asiakasta koskevat vireillä olevat asiat uuteen vakuutuspiiriin
käsiteltäviksi.
Muutolla toiseen vakuutuspiiriin voi olla vaikutusta myös maksussa oleviin Kelan etuuksiin.
Esimerkiksi jos henkilö saa asumistukea, tulee hänelle muuton vuoksi lähettää tarkistushakemus.
Vakuutuspiirit tai toimistot voivat keskenään sopia asian käsittelyn siirrosta, jos henkilö esittää,
että tietty häntä koskeva etuusasia käsiteltäisiin jossakin muussa toimistossa tai vakuutuspiirissä
kuin siinä, jossa hänen asiansa normaalin työnkulun mukaan käsiteltäisiin. Lue lisää vakutuuspiirin
vaihtamisesta (Ratkaisutyö > Tekniset ohjeet > Yhteiset ohjeet > Henkilön tietomuutoset HEMU >
Henkilön yleistietojen muutokset > Kunta- ja toimistotiedot).
Turvakieltoasiakkaiden etuusasiat
Turvakieltoasiakkaiden etuusasiat valmistellaan ja ratkaistaan keskitetysti. Lue lisää
turvakieltoasiakkaiden ratkaisutyön keskittämisestä (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Turvakielto >
Turvakielto).
Eteläisessä vakuutuspiirissä ratkaistavat asiat
• Eteläisen vakutuuspiirin eläketiimi 4:een on valtakunnallisesti keskitetty
– kansaneläkkeen, takuueläkkeen ja eläkkeensaajan asumistuen tarkistaminen sekä
regressiperintä silloin, kun työeläkelaitos on myöntänyt perhe-eläkkeen tai huoltoeläkkeen
(KEL 72 § ja TKL 21 §:n tarkoittamat tilanteet)
– toimiston antaman väliaikaisen päätöksen vahvistaminen silloin, kun kansaneläke-,
leskeneläke-, asumistuki- tai vammaisetuusratkaisuun sovelletaan KEL 72 §:n 1
momentin / EAL 30 § 1 momentin / VTL 30 §:n mukaista regressimenettelyä
– kansaneläkettä, ylimääräistä rintamalisää ja eläkkeensaajan asumistukea koskevan
päätöksen oikaiseminen silloin, kun ratkaisuun sovelletaan KEL 72 §:n 2 momentin / EAL
30 §:n 2 momentin mukaista regressimenettelyä
– perhe-eläkkeen leskeneläkehakemukset silloin, kun edunjättäjä on kuollut ennen
1.7.1990 ja hakijan tietoja ei ole siirretty RAKE- järjestelmään
• Työnantajien ja yrittäjien työterveyshuollon korvaushakemukset käsitellään keskitetysti
Eteläisen vakuutuspiirin työterveyshuollon korvausryhmässä. Lue lisää työterveyshuollon
hakemusten ratkaisupaikasta (Ratkaisutyö > Etuusohjeet > Työterveyshuolto >
Työterveyshuolto > Etuusohje > Ratkaiseminen > Käsittelypaikka > Ratkaisupaikka
työterveyshuollossa).
• Ulkomailla asuvan veteraanin ulkomailla tehdystä kuntoutusmatkasta aiheutuneiden
matkakustannusten korvauskäsittely tehdään Eteläisen vakuutuspiirin
terveydenhoitoetuuksien ratkaisukeskuskessa.
• Vankilailmoitukset käsitellään keskitetysti Eteläisen vakutuuspiirin eläketiimi 7:ssa. Lue lisää
vankilailmoitusten käsittelyn prosessikuvauksesta.
Itäisessä vakuutuspiirissä ratkaistavat asiat
• Ulkomailla annetun hedelmöityshoidon kustannusten korvauskäsittely tehdään Itäisessä
vakutuuspiirissä.
• Erikseen määriteltyjen opintotukitehtävien käsittely tapahtuu Itäisen vakuutuspiirin
opintotukiryhmässä. Lue lisää ratkaisupaikasta opintotukiasioissa (Ratkaisutyö > Etuusohjeet
> Opiskelijat > Opintotuki > Etuusohje > Ratkaiseminen > Käsittelypaikka > Ratkaisupaikka
opintotukiasioissa).
35
KELA Kuntoutuspsykoterapia 17.10.2016
Erityisyksiköissä ratkaistavat asiat
Kelassa on keskitetty etuuksien valmistelu- ja ratkaisutoimintaa erityisyksiköihin. Tällöin asiakkaan
etuushakemusta ei valmistele eikä ratkaise kotivakuutuspiiri vaan erityisyksikkö. Erityisyksiköitä
ovat mm.
• Kansainvälisten asioiden keskus. Lue lisää
työnjaosta kansainvälisissä etuusasioissa (Ratkaisutyö > KV-asiat > Työnjako
kansainvälisissä asioissa > Vakuutuspiirien ja Kansainvälisten asioiden keskuksen välinen
työnjako).
– Suomen ja muiden EU-jäsenvaltioiden välinen työttömyysturvan laskutustyö tehdään
Kansainvälisten asioiden keskuksessa
• Vammaisten tulkkauspalvelukeskus (Vatu-keskus)
• Työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisukeskus (TK-ratkaisukeskus), jossa ratkaistaan
kansaneläkkeen työkyvyttömyyseläkeoikeutta ja takuueläkkeen työkyvyttömyyttä koskevat
asiat (eräin poikkeuksin) sekä kuntoutustuen jatkoratkaisun yhteydessä eläkkeensaajan
asumistuen ja takuueläkkeen maksuunpano, ellei etuuden määräytymisperusteissa ole
tapahtunut muutoksia. Lue lisää työkyvyttömyyseläkkeen ratkaisemisesta ja päätöksen
antamisesta (Ratkaisutyö > Etuusohjeet > Eläkeläiset >Työkyvyttömyyseläke > Etuusohje
> Ratkaiseminen > Päätöksen antaminen > Työkyvyttämyyseläkkeen ratkaiseminen ja
päätöksenanto).
Kansainvälisten asioiden osaamiskeskuksessa ratkaistavat asiat
• Suomen ja muiden EU– tai Eta–valtioiden ja Sveitsin välinen sairaanhoitoetuuksien
maksuunpano, tilastointi, rahoitus ja laskutustyö tehdään Kansainvälisten asioiden
osaamiskeskuksessa.
Muutoksenhaku-, takaisinperintä- ja väärinkäytösasiat
Muutoksenhakuasia
Muutoksenhakuasia käsitellään siinä yksikössä, joka on antanut valituksenalaisen päätöksen.
Takaisinperintä
Kotivakuutuspiiri, etuuden vastuuyksikkö tai työntasaamisen johdosta muu vakuutuspiiri ratkaisee
liikaa maksetun etuuden takaisinperinnän, antaa siitä päätöksen ja vastaa päätöksestä sen
lainvoimaiseksi tuloon saakka. Lue lisää takaisinperintäpäätöksen antopaikasta (Ratkaisutyö >
Menettelyohjeet > Takaisinperintä > Takaisinperintäpäätös > Antopaikka).
Kotivakuutuspiiri ja etuuden vastuuyksikkö vastaavat myös perintätoimenpiteistä Perintäkeskuksen
vastuulle siirtymiseen saakka.
Kelan perintäkeskuksessa hoidetaan erääntyneiden saatavien perintä keskitetysti. Saatava
katsotaan erääntyneeksi, kun sen takaisinperinnästä annettu päätös on tullut lainvoimaiseksi
eikä asiakas ole maksanut saatavaa sovitulla tavalla. Perintäkeskus hoitaa perintätoimenpiteet
sellaisten etuuksien osalta, joiden takaisinmaksua seurataan ohjelmallisesti YHTEtakaisinperintäjärjestelmässä.
Etuuden vastuuyksikkö huolehtii pääsääntöisesti RAKE- järjestelmän perinnöistä.
Perintäkeskus
Perintäkeskuksessa hoidetaan elatusapuvelan, etuuksien perinnän ja takausvastuusaatavien
perintä. Perintäkeskuksessa hoidetaan myös muita täytäntöönpanoon liittyviä tehtäviä kuten
36
KELA Kuntoutuspsykoterapia 17.10.2016
velkajärjestelyt ja -sovinnot, kuolinpesältä ja sen osakkailta perimiset sekä täytäntöönpanon
lopettamista ja jatkamista koskevat päätökset (ns. toivottomat perinnät). Perintäkeskus hoitaa sekä
Suomessa että ulkomailla asuviin velallisiin kohdistuvat perintätoimet.
Lue lisää saatavien perinnästä (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Takaisinperintä > Erääntyneiden
saatavien perintä).
Väärinkäytösepäily
Useimmiten epäily väärinkäytöksestä syntyy liikamaksun havaitsemisen yhteydessä. Kelan
maksamaan etuuteen kohdistuvan väärinkäytösepäilyn selvittäminen aloitetaan Kelan
vakuutuspiirissä. Myös opintotukilautakunta tai työpaikkakassa selvittää myöntämässään
etuudessa esiin tulleen väärinkäytösepäilyn ja Perintäkeskus myöntämässään
maksuvapautuksessa. Useamman vakuutuspiirin alueella tehdyksi epäillyn väärinkäytöksen
selvittämisestä neuvotellaan ao. vakuutuspiirien kesken. Yhteisten palvelujen Lakipalveluryhmän
asiantuntija päättää tutkintapyynnön tekemisestä tai päättää siitä, että tutkintapyyntöä ei ko.
tapauksessa tehdä.
Lue lisää väärinkäytösepäilyn tunnistamisesta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Etuuksien
väärinkäytösepäilyn tunnistaminen > Väärinkäytösepäilyn tunnistaminen).
Lue myös väärinkäytöksistä (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Kaikki menettelyohjeet >
Väärinkäytökset > Etuusväärinkäytökset).
1.8.2. Esteellisyydestä
Hallintolaissa säädettyjä virkamiesten esteellisyysperusteita sovelletaan Kelan toimihenkilöihin.
Olet esteellinen, jos
• asia koskee omaa tai läheisesi oikeutta, etua tai velvollisuutta
• asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa sinulle tai läheisellesi
• sinä tai läheisesi avustaa tai edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on
odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa tai
• on olemassa jokin muu esteellisyysperuste (palvelus- tai toimeksiantosuhde, asema
yhteisössä, viraston tai laitoksen ohjaus ja valvonta) tai
• luottamus puolueettomuuteesi vaarantuu muusta erityisestä syystä
Olet esteellinen osallistumaan asian valmisteluun ja ratkaisemiseen silloin, kun asian käsittelyn
puolueettomuus saattaa ulkopuolisen silmin vaarantua. Sinun on kuitenkin ensisijaisesti itse
havaittava ja todettava oma esteellisyytesi ilman, että siihen vedotaan.
Samaa asiaa aikaisemmin käsitellyt henkilö on esteellinen käsittelemään sitä uudestaan toisessa
elimessä, esimerkiksi muutoksenhakuasteessa. Voit kuitenkin käsitellä aiemmin ratkaisemasi
asian itseoikaisuna, valmistella siitä muutoksenhaun johdosta annettavan lausunnon sekä käsitellä
uudelleen muutoksenhakuelimen palauttaman asian.
Katso hallintolain soveltaminen etuusasioissa -ohjeesta
•
•
•
•
Toimihenkilön esteellisyys
Lääkärin esteellisyys
Tarkastajan esteellisyys
Tulkin esteellisyys
37
KELA Kuntoutuspsykoterapia 17.10.2016
1.8.2.1. Käsittely- ja ratkaisukielto
Jos olet esteellinen, et saa käsitellä tai ratkaista asiaa etkä olla läsnä asiaa käsiteltäessä, jottei
läsnäolosi vaikuta asian käsittelyyn.
Tästä voidaan kuitenkin poiketa
• asian laadun vuoksi sellaisissa avustavissa tehtävissä, jotka eivät vaikuta asian ratkaisuun
kuten skannaaminen, indeksointi, rekisteröinti, kirjaaminen, diariointi, tekstinkäsittely, kopiointi
ja postitus tai
• jos asian käsittelyä ei voida lykätä (esimerkiksi kiireelliset toimenpiteet yleisen järjestyksen ja
turvallisuuden ylläpitämiseksi, harvinaisia Kelassa).
1.8.2.2. Esteellisyyden toteaminen
Sinun on ensisijaisesti itse havaittava ja todettava oma esteellisyytesi, ilman että siihen vedotaan.
Jos katsot itsesi esteelliseksi käsittelemään tai ratkaisemaan asiaa, siirrä asia toisen toimihenkilön
käsiteltäväksi. Keskustele siirrosta tarvittaessa esimiehesi kanssa.
Jos asiakas esittää väitteen asiaa käsittelevän toimihenkilön esteellisyydestä, väitteeseen on
viipymättä otettava kanta ja esteellisyysasia ratkaistava. Esteelliseksi väitettyä on kuultava
(yleensä suullisesti). Esteellisyysväitteen esittämiselle ei ole säädetty määräaikaa ja se voidaan
esittää missä tahansa käsittelyvaiheessa. Esteellisyysepäily voi kuitenkin syntyä myös ilman
asiakkaan väitettäkin.
• Jos esteellisyys todetaan, on nopeasti ryhdyttävä tarpeellisiin toimiin eli hankittava sijainen
tai varamies. Kun asia siirretään toisen toimihenkilön käsiteltäväksi, ei tarvitse tehdä
nimenomaista kirjallista päätöstä esteellisyysväitteen vuoksi, ellei asiakas sellaista pyydä,
vaan tällainen siirto voidaan katsoa kannan ottamiseksi ja esteellisyysasian ratkaisuksi.
Mikäli todetaan, ettei asiassa ole esteellisyyttä ja että esteelliseksi väitetty toimihenkilö voi jatkaa
asian käsittelyä, tulee asiassa tehdä kirjallinen päätös. Tällainen päätös on perusteltava, eikä
siihen ole oikeutta hakea erikseen oikaisua tai muutosta valittamalla, vaan ainoastaan kyseisen
etuusasiassa annettavan päätöksen yhteydessä.
1.8.3. Haastattelu
Etuuskäsittelijä arvioi alustavasti asiakkaan kuntoutustarpeen käytettävissä olevien asiakirjojen
perusteella. Tässä arvioinnissa otetaan huomioon asiakkaan
•
•
•
•
•
sairauden tai vamman laatu ja ennuste
elämäntilanne
fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja kognitiivinen toimintakyky
itsenäinen selviytyminen ja siihen vaikuttavat uhkat
ammatti ja työtehtävät.
Kuntoutuspsykoterapiaa hakeva asiakas haastatellaan aina silloin, kun kysymyksessä
on psykoterapian ensimmäisen vuoden myöntäminen. Asiakas kutsutaan toimistoon tai
haastattelu voidaan toteuttaa puhelimitse, jos asiakkaan henkilökohtaista tapaamista ei pidetä
välttämättömänä. Asiakkaan haastattelu voidaan tehdä tarvittaessa myös haettaessa jatkovuosia,
kun halutaan selvittää kuntoutuksen jatkamisen tarkoituksenmukaisuutta.
38
KELA Kuntoutuspsykoterapia 17.10.2016
Asiakasta ei tarvitse haastatella silloin, kun
• ratkaisun tekemiseksi on olemassa riittävät tiedot eikä haastattelulla ole odotettavissa
lisähyötyä asiakkaan informoinnin, ratkaisun tai kuntoutuksen etenemisen kannalta
• kysymyksessä on jatkopäätöksen tekeminen eikä haastattelun avulla ole tarvetta saada
lisätietoja ratkaisun tueksi.
Haastattelun tarkoituksena on, että etuuskäsittelijä ja asiakas kartoittavat yhdessä asiakkaan
kuntoutuksen tarvetta ja tavoitteita sekä asiakkaan kuntoutukselle asettamia odotuksia.
Lisäksi haastattelus-sa suunnitellaan kuntoutusta ja ohjataan asiakasta. Haastattelu tukee
kuntoutuspäätöksen tekemistä ja kuntoutuksen tavoitteen määrittämistä sekä vähentää tarvetta
lisäselvitysten pyytämiseen.
Asiakkaan haastattelussa
• selvitetään mahdollisimman perusteelliset tiedot asiakkaan terveyden- ja elämäntilanteesta
sekä koulutus- ja työhistoriasta
• selvitetään aiemmin tehdyt ja mahdollisesti suunnitellut lääketieteelliset tutkimukset ja annetut
hoidot sekä toteutuneet kuntoutustoimenpiteet
• keskustellaan asiakkaan kuntoutustoiveista ja -suunnitelmista sekä motivoidaan
kuntoutukseen
• annetaan tietoa kuntoutuksen tarkoituksesta, sisällöstä ja toteutuksesta
• keskustellaan eri kuntoutusmahdollisuuksista sekä harkitaan käytettävissä olevien
kuntoutusmuotojen soveltuvuus ja tarkoituksenmukaisuus
• tehdään yhdessä asiakkaan kanssa alustava suunnitelma siitä, miten kuntoutuksessa
edetään, ja määritellään kuntoutuksen tavoitteet
• pyydetään tarvittavat lisäselvitykset
• kerrotaan hänen oman aktiivisuutensa merkityksestä kuntoutuksen onnistumiselle sekä hänen
velvollisuuksistaan kuntoutuksen aikana
• kerrotaan kuntoutuksen aikaisesta toimeentulosta ja matkakorvauksista sekä niiden
hakemisesta.
1.8.4. Asiantuntijalääkärin arvion pyytäminen
Lue lisää asiantuntijalääkärin arvion pyytämisestä (Menettelyohjeet > Asiantuntijalääkärin arvio).
1.8.5. Kuuleminen
Asiakkaan on esitettävä riittävä selvitys etuusasian ratkaisemiseksi. Yleensä asiakas täyttää oman
selvitysvelvollisuutensa täyttämällä huolellisesti hakemuslomakkeen sekä toimittamalla vaadittavat
tiedot ja liitteet. Kela kuitenkin vastaa siitä, että asia tulee selvitetyksi. Kela voi hankkia asian
ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset joko itse tai pyytämällä asiakasta hankkimaan ne.
Lue lisää asian selvittämisestä.
1.8.5.1. Milloin asiakasta on kuultava?
Periaatteessa Kelalla ei voi olla enempää tietoa asiakkaan asioista kuin asiakkaalla itsellään.
Tämän vuoksi sinun tulee kuulla asiakasta esimerkiksi seuraavissa tilanteissa:
39
KELA Kuntoutuspsykoterapia 17.10.2016
• Kelaan on tullut asiakasta koskevia uusia tietoja ja selvityksiä, joiden vaikutuksesta hänellä
ei ole tietoa ja jotka voivat johtaa etuuden lakkauttamiseen, hylkäämiseen joko kokonaan tai
osittain tai muutoin voivat vaikuttaa asian ratkaisemiseen hänelle epäedulliseen suuntaan.
Tällaisia uusia selvityksiä voivat olla esimerkiksi lääkärinlausunnot tai muiden tekemät
vaatimukset.
• Asiakkaasta on ristiriitaisia selvityksiä, esimerkiksi eri etuuksia varten annetut tiedot
poikkeavat toisistaan.
Jos asiakas on itse pyytänyt Kelaa hankkimaan häntä koskevan selvityksen (esimerkiksi
työnantajalta), tulee asiakasta kuulla myös tästä selvityksestä, jos saatu selvitys voi johtaa
asiakkaalle epäedulliseen lopputulokseen eikä asiakkaan voida katsoa olevan tietoinen selvityksen
sisällöstä.
Asiakasta ei tarvitse kuulla, jos
• hakemus hyväksytään kaikilta osin
• ratkaisu perustuu yksinomaan hakijan esittämään selvitykseen (asiaa ei kuitenkaan saa
ratkaista pyytämättä tarpeellisia lisäselvityksiä)
• asia etuuslaiessa määritellyissä tilanteissa saadaan ratkaista asiakasta kuulematta
Muutoin kuuleminen on tarpeetonta vain poikkeustapauksissa. Tällainen tilanne syntyy esimerkiksi
silloin, kun kunta tai sosiaalilautakunta vaatii etuutta maksettavaksi itselleen toimeentulotukilain
(1412/1997 23 §) tai asiakasmaksulain (734/1992 14 §) perusteella. Kela ei voi tällöin maksaa
etuutta laillisin vaikutuksin hakijalle itselleen, mikäli maksun vaatimuksesta on ilmoitettu Kelalle
vähintään kaksi viikkoa ennen maksupäivää.
Kuulematta jättäminen on menettelyvirhe, jonka korjaaminen edellyttää yleensä asian
käsittelemistä uudelleen. Lue lisää virheen korjaamisesta (Menettelyohjeet > Päätöksen oikaisu ja
poistaminen).
1.8.5.2. Miten kuullaan?
Asiakasta kuullaan pääsääntöisesti kirjallisesti etuuskohtaisilla kuulemiskirjeillä. Asiakas voi antaa
vastauksensa kirjallisesti tai suullisesti. Suullinen vastaus kuulemiseen on dokumentoitava OIWAn
yhteydenottoon. Liitä yhteydenotto siihen työhön, johon vastausta on pyydetty.
Kerro kuulemispyynnössä asiakkaalle
• kuulemisen tarkoitus(mitä selvitystä saatu ja miten saatu selvitys saattaa vaikuttaa asiakkaan
etuusasiaan)
• määräaika, mihin mennessä asiakkaan on vastattava (yleensä 2 viikkoa) ja se, että
vastaamatta jättäminen ei estä asian ratkaisua.
• yksilöi tarvittaessa, mistä seikoista selitystä pyydetään.
Tarvittaessa asiakkaalle on varattava mahdollisuus tutustua kuulemisen kohteena oleviin
asiakirjoihin (toimitetaan jäljennökset tai varataan mahdollisuus muutoin tutustua asiakirjoihin
esimerkiksi toimistossa), ellei asianosaisjulkisuutta ole rajattu julkisuuslaissa (621/1999 11 §).
Kuulemisvelvollisuus on täytetty, kun asiakkaalle on varattu tilaisuus antaa selityksensä. Asia
voidaan tällöin ratkaista, vaikka asiakas ei vastaa kuulemiseen määräajassa.
Lue lisää
• Hallintolain soveltaminen etuusasioissa > Asianosaisen kuuleminen
• Etuushakemuksia koskeva asiointi sähköpostilla ja faksitse
• Yleisohje laista sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa
40
KELA Kuntoutuspsykoterapia 17.10.2016
1.8.6. Päätöksen antaminen
Etuuspäätökset ovat hallintopäätöksiä. Hallintopäätöksellä tarkoitetaan viranomaisen
hallintoasiassa tekemää ratkaisua, jolla on asian käsittelyn päättävä vaikutus. Päätöksen
antamisesta ja päätöksen sisällöstä on kerrottu hallintolain soveltamisesta etuusasioissa
annetussa ohjeessa.
Hakijalle tulee yleensä antaa kirjallinen päätös etuuden myöntämisestä, epäämisestä/
hylkäämisestä, lakkauttamisesta, tarkistamisesta, oikaisemisesta ja takaisinperinnästä.
Kun etuus lakkautetaan etuudensaajan kuoleman johdosta, annetaan etuuden lakkauttamisesta
pääsääntöisesti päätös. Poikkeuksena ovat kuntoutus, vammaisetuudet, kansaneläke, perheeläke, takuueläke, eläkkeensaajan asumistuki sekä kansaneläkkeen lapsikorotus, joista
lakkauttamispäätöstä ei etuudensaajan kuoltua anneta. Kuitenkin jos lakkautusta ei ole tehty
ajoissa ja etuudesta syntyy liikamaksua, on lakkautuksesta annettava päätös.
Lue lisää päätöksen antamisesta kuolemantapauksissa.
Eläke- tai vammaisetuuden maksamisen keskeyttämisestä (väliaikainen keskeytys,
laitoshoitokeskeytys, keskeytys vankilassaolon vuoksi) annetaan aina päätös.
Päätös annetaan vain pyynnöstä
• myönteisestä ratkaisusta sairaanhoitokorvausten suorakorvausmenettelyssä
• indeksitarkistuksesta johtuvasta etuuden tarkistamisesta.
Lainmuutoksen yhteydessä voidaan säätää erikseen siitä, annetaanko lainmuutoksesta johtuvasta
etuuden tarkistamisesta päätös. Kun etuus tarkistetaan viran puolesta lainmuutoksen vuoksi, ei
tarkistuksesta aina anneta päätöstä muutoin kuin etuudensaajan pyynnöstä.
Etuuspäätös annetaan pääsääntöisesti lopullisena ja siihen voi hakea muutosta siten kuin
etuuslainsäädännössä on säädetty. Tietyissä tilanteissa päätös tulee kuitenkin antaa väliaikaisena.
Päätöksen antamisesta väliaikaisena kerrotaan etuuskohtaisissa ohjeissa, muutoksenhakuohjeessa ja päätöksen oikaisu ja poistaminen -ohjeessa.
Etuuspäätökset annetaan maksutta.
Päätökset annetaan suomeksi tai ruotsiksi VTJ:sta saatavan asiakkaan kielitiedon perusteella.
Päätöksen antamisesta on erityissäännös seuraavissa etuuslaeissa:
•
•
•
•
•
Kansaneläkelaki 568/2007 63 §
Laki eläkkeensaajan asumistuesta 571/2007 24 §
Laki vammaisetuuksista 570/2007 22 §
Laki kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista 566/2005 45 §
Työttömyysturvalaki 1290/2002 11:3
Etuuskohtaisissa ohjeissa on kerrottu, kenelle päätös tulee antaa.
1.8.6.1. Kuntoutuspäätöksen antaminen
Kuntoutushakemukseen annetaan aina kirjallinen päätös, josta käy ilmi asian ratkaisu (myöntö,
hylkäys, tarkistaminen, lakkauttaminen, takaisinperintä) perusteluineen.
Päätöksestä tulee käydä ilmi kuntoutuksen tavoite ja kuntoutuksen toteuttamiseksi tarvittavat
tiedot.
41
KELA Kuntoutuspsykoterapia 17.10.2016
Erityisesti hylkäävä päätös tulee perustella selkeästi, yksilöllisesti ja ymmärrettävästi. Jos päätös
perustuu keskeisiltä osin lääketieteellisiin seikkoihin, perustelujen tulee sisältää arviointiin
pääasiallisesti vaikuttaneet seikat ja näiden seikkojen pohjalta tehdyt johtopäätökset. Päätöksessä
tulee tuoda esiin kaikki ratkaisuun vaikuttavat seikat.
Myönteisen päätöksen voi tehdä sen kalenterikuukauden alusta, jolloin hakemus jätettiin Kelaan,
jos kaikki myöntökriteerit siinä vaiheessa täyttyvät. Erikseen ei tarvitse hylätä tätä aiempaa aikaa,
vaikka asiakas olisi hakemukseensa kirjannut terapian aloituspäivän aiemmaksi. Myönteiseen
päätökseen kirjautuu fraasi, jossa kerrotaan, että ilman erityistä syytä terapia voidaan myöntää
aikaisintaan hakemiskuukauden alusta.
Jos terapia tulee myönnettäväksi hakemiskuukauden alkua myöhäisemmältä ajalta, tulee asia
päätöksessä perustella.
Jos hakemuksesta, esimerkiksi lisätieto-kohdasta ilmenee, että tapauksessa saattaisi olla
erityisiä syitä, joiden perusteella terapian voisi myöntää hakemiskuukautta aiemmalta ajalta, tulee
asiakkaaseen olla yhteydessä ja selvittää asia.
Jos asiakas valittaa hakemiskuukauden alkua aiemmasta ajasta ja toimittaa sellaiset selvitykset,
joiden pohjalta terapia olisi mahdollista kuitenkin aiemmaltakin ajalta myöntää, voidaan asia hoitaa
itseoikaisuna.
Ensimmäisen vuoden kuntoutuspsykoterapiapäätöstä tehtäessä, on päätökseen lisättävä myös
fraasi matkojen korvaamisesta enintään omalle ERVA-alueelle, jos asiakas haluaa hakeutua
terapiaan tätä kauemmaksi. Tämä asia on asiakkaan kanssa myös ennen terapiapäätöksen
tekemistä selvitettävä. Jos terapia jatkuu 2. tai 3. terapiavuonna edelleen ERVA-alueen
ulkopuolella, tulee fraasi matkojen korvaamisesta lisätä myös näihin päätöksiin. Muutokset
meneillään olevan terapian aikana selvitetään tapauskohtaisesti ja fraasin käyttö harkitaan näissä
tapauksissa erikseen.
Asiakas ei ole ilmoittanut terapeuttia
Jos asiakas ei ole hakemuksessaan ilmoittanut terapeuttia, lähetetään hänelle lisäselvityspyyntö
(asiakaskirje KUL01). Lisäselvityspyynnössä asiakasta pyydetään etsimään terapeutti, jonka
Kela on hyväksynyt ja toimittamaan tällaisen terapeutin nimi hakemuksensa käsittelemiseksi.
Vaikka hakemuksesta puuttuu terapeutin nimi, laitetaan asiakkaan kuntoutusasia eteenpäin
asiantuntijalääkärille.
Jos terapia voitaisiin myöntää, mutta asiakas ei ole määräpäivään mennessä toimittanut terapeutin
nimeä, antaa käsittelijä hylkäävän päätöksen valitsemalla Erityisperusteet-näytöllä hylkäämisen
syykoodin 01 ja lisäämällä päätökseen fraasin KKBCI.
Asiakkaan ilmoittama terapeutti ei ole Kelan hyväksymä
Jos asiakkaan hakemuksessaan ilmoittama terapeutti ei ole Kelan hyväksymä, lähetetään hänelle
lisäselvityspyyntö (asiakaskirje KUL01). Lisäselvityspyynnössä asiakasta pyydetään etsimään
terapeutti, jonka Kela on hyväksynyt ja toimittamaan tällaisen terapeutin nimi hakemuksensa
käsittelemiseksi. Vaikka hakemuksesta puuttuu Kelan hyväksymän terapeutin nimi, laitetaan
asiakkaan kuntoutusasia eteenpäin asiantuntijalääkärille.
Jos terapia voitaisiin myöntää, mutta asiakas ei ole määräpäivään mennessä toimittanut Kelan
hyväksymän terapeutin nimeä, antaa käsittelijä hylkäävän päätöksen valitsemalla Erityisperusteetnäytöllä hylkäämisen syykoodin 01 ja lisäämällä päätökseen fraasin KKBCJ.
Asiakkaan ilmoittamalla terapeutilla ei ole pätevyyttä kyseisen terapialajin antamiseen
Jos asiakkaan hakemuksessaan ilmoittamalla terapeutilla ei ole pätevyyttä kyseisen terapialajin
antamiseen, lähetetään hänelle lisäselvityspyyntö (asiakaskirje KUL01). Lisäselvityspyynnössä
asiakasta pyydetään etsimään terapeutti, jonka Kela on hyväksynyt ja jolla on vaadittava pätevyys
42
KELA Kuntoutuspsykoterapia 17.10.2016
kyseisen terapialajin antamiseen ja toimittamaan tällaisen terapeutin nimi hakemuksensa
käsittelemiseksi. Vaikka hakemuksesta puuttuu vaadittavan pätevyyden omaavan terapeutin nimi,
laitetaan asiakkaan kuntoutusasia eteenpäin asiantuntijalääkärille.
Jos terapia voitaisiin myöntää, mutta asiakas ei ole määräpäivään mennessä toimittanut
sellaisen terapeutin nimeä, jolla on vaadittava pätevyys kyseisen terapialajin antamiseen, antaa
käsittelijä hylkäävän päätöksen valitsemalla Toimenpide-näytöllä syykoodin 67, jonka perusteella
päätökseen tuodaan fraasi KKB20.
Päätöksen liitteenä lähetetään ohjekirje, jossa kerrotaan kuntoutuksen toteuttamisesta.
Sovellettava lainkohta KKRL 566/2005 45 § 1 mom., KEL 22 a §, HL 45 §)
Päätökseen liitettävät ohjekirjeet vieraan kielen tulkkauksesta
Kun kuntoutuspalvelun valmistelussa on ilmennyt tarve tulkkaukseen, liitetään päätökseen
ohjekirje mahdollisuudesta järjestää vieraan kielen tulkkaus osaan kuntoutusta. Edellytyksenä on,
että asiakkaalle myönnetään toimenpide, johon tulkkaus voidaan järjestää, katso kohta Vieraan
kielen tulkkaus Kelan kuntoutustoimenpiteissä.
Asiakkaan päätöksen liitetään ohjekirje KU037Palveluntuottajan päätökseen liitetään ohjekirje
KU38P
Katso päätöksenteon jälkeiset toimintaohjeet Vieraan kielen tulkkauksen järjestämistä koskevasta
prosessista.
1.8.7. Päätöksensaajat
Kuntoutuspsykoterapiassa päätöksensaajia voivat olla
• kuntoutuja
• kuntoutujan huoltaja
• kuntoutujan edunvalvoja.
1.8.7.1. Päätöksestä tiedottaminen
Kelan tulee ilmoittaa kuntoutuspäätöksestä eri yhteistyötahoille. Tieto kuntoutuspäätöksestä on
annettava kuntoutuksen toteuttajalle sekä muulle kuntoutujan hoidosta ja kuntoutuksesta sekä
kuntoutussuunnitelman laatimisesta vastaavalle taholle. Kuntoutuspäätöksen sisällöstä saa
luovuttaa tietoa vain siltä osin kuin tiedot ovat välttämättömiä kuntoutuksen toteuttamiseksi.
Esimerkiksi tieto siitä, että asiakkaalla on resistentti bakteeri-infektio (ESBL, MRSA, VRE), on
kuntoutuksen toteuttamisen kannalta välttämätön tieto. Etuuskäsittelijän tulee huolehtia sen
välittämisestä palveluntuottajalle.
Sovellettava lainkohta (KKRL 566/2005 63 §).
Etuuskäsittelijä lähettää terapeutille
• tiedon myönteisestä kuntoutuspäätöksestä maksusitoumuksena
• myönteisen päätöksen liitteenä kopiot kuntoutujan hakemuksesta ja muista kuntoutuksen
toteuttamisen kannalta tarpeellisista asiakirjoista kuten kuntoutussuunnitelmasta ja
lääkärinlausunnosta
43
KELA Kuntoutuspsykoterapia 17.10.2016
Etuuskäsittelijä lähettää kuntoutujan hoidosta ja kuntoutuksesta vastaavalle kuntoutusaloitteen
tekijälle tiedoksi
• myönteisen päätöksen kuntoutuspsykoterapiasta
• hylkäävän päätöksen (vastuu kuntoutusasian hoidosta siirtyy tällöin kuntoutusaloitteen
tekijälle).
Kuntoutuksessa turvakieltoasiakkaiden osoite- ja sähköpostiosoitetiedot tulee poistaa
yhteistyötahoille lähetettävistä päätöksistä ja muista asiakirjoista. Asiakkaan suostumuksella
sähköpostiosoite voidaan jättää näkyviin yhteistyötahoille lähetettäviin päätöksiin ja asiakirjoihin.
Suostumus on kirjattava asiakkaan asiakirjoihin, jotta se voidaan jälkikäteen todentaa. Asiakkaan
ilmoittamaa puhelinnumeroa ei tarvitse poistaa asiakirjoista. Tarvittaessa yhteydenpito
palveluntuottajan ja turvakieltoasiakkaan välillä voi tapahtua Kelan välityksellä. Asiakasta voidaan
myös ohjata olemaan itse yhteydessä palveluntuottajaan.
1.8.8. Asiakkaan ohjaaminen
Asiakasta on tarpeenmukaisesti ohjattava muiden kuntoutusmahdollisuuksien tai palvelujen piiriin,
jos hänen kuntoutushakemuksensa hylätään Kelassa.
Katso myös Asiakkaan ohjaaminen
1.9. Maksaminen
Kela korvaa kuntoutuksesta aiheutuvat tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset kuntoutujalle tai
kuntoutuspalvelun tuottajalle.
Sovellettava lainkohta (KKRL 566/2005 14 §).
Lisäksi Kela korvaa kuntoutuksesta aiheutuvat tarpeelliset ja kohtuulliset matkakustannukset.
Sovellettava lainkohta (KKRL 566/2005 15 §).
1.9.1. Korvattavat kustannukset
Kela korvaa terapiakäynneistä, nuoren terapiaan liittyvistä ohjauskäynneistä, lausuntopalkkioista
sekä matkoista aiheutuvia kustannuksia. Kela ei korvaa terapiasuhteen aloittamiseen liittyviä
arviointikäyntejä. Kaikki kuntoutuspäätökseen perustuvat terapiakustannukset, matkoja
lukuunottamatta, korvataan kuntoutusvaroista. Myös silloin, kun kuntoutuspsykoterapiaa antaa
lääkäri, koko korvaus maksetaan kuntoutusvaroista, eikä käynneistä makseta sairausvakuutuslain
mukaista korvausta.
Nuorten kuntoutuspsykoterapiana alkanut terapia korvataan koko kolmen vuoden
enimmäisajan nuorten terapiana, vaikka kuntoutuja täyttäisi 26 vuotta kesken kolmen vuoden
terapiakokonaisuuden.
Sovellettavat lainkohdat (KKRL 566/2005 14 §) ja (SVL 1224/2004 2 luku 3 §)
44
KELA Kuntoutuspsykoterapia 17.10.2016
1.9.1.1. Terapiakäynnit
Kuntoutuspsykoterapiakäynnit korvataan kuntoutuspäätöksen perusteella. Maksamisen
yhteydessä seurataan terapiakäyntien toteutumista päätöksessä mainittujen enimmäismäärien
puitteissa. Kuntoutuspsykoterapiaa korvataan enintään 80 käyntikertaa vuodessa ja yhteensä
enintään 200 käyntikertaa kolmen vuoden aikana. Näiden enimmäismäärien yli meneviä
käyntikertoja ei korvata.
Kuntoutuspsykoterapiasta aiheutuvista kustannuksista korvataan kuntoutujalle enintään
vahvistetun korvaustason mukainen määrä. Kuntoutujan maksettavaksi jää terapeutin perimän
palkkion ja maksettavan terapiakorvauksen välinen erotus käyntikerralta.
Kuntoutuspsykoterapian korvaustason perusteet ja enimmäismäärät vahvistetaan valtioneuvoston
asetuksella (Valtioneuvoston asetus kuntoutuspsykoterapian korvaustasosta 10.12.2015/1469).
Korvaustasoa määrättäessä otetaan huomioon kuntoutusterapian laatu, sen vaatima työ ja
aiheuttama kustannus, terapeutin koulutustaso ja korvauksiin käytettävissä olevat varat.
Käyntikerrasta maksetaan pääsääntöisesti yhden käyntikerran korvaus. Käyntikerran kesto on
yleensä 45–60 minuuttia ja perhe- ja paripsykoterapiassa 60 tai 90 minuuttia.
Terapiakäynti voidaan toteuttaa ja korvata kaksoiskäyntinä jos kuntoutujan olosuhteet tai
terapiamenetelmä edellyttävät terapian toteuttamista kaksoiskäyntinä. Kaksoiskäyntien tulee aina
pohjautua kuntoutujan tilanteeseen ja tarpeisiin.
Hoitoneuvotteluna toteutuneesta käyntikerrasta korvataan terapeutille terapiakäynnin
mukainen korvaus. Terapeutille korvataan myös terapiaan liittyvästä hoitoneuvottelusta
aiheutuneet matkakustannukset. Matkakustannukset korvataan verohallinnon voimassa olevien
kilometrikorvausten mukaisesti. Kuntoutujan maksettavaksi jää hoitotahon/hoitavan lääkärin
perimät palkkiot. Kuntoutujalla voi olla mahdollisuus saada lääkärinpalkkiosta sairausvakuutuslain
mukainen korvaus.
Katso Kuntoutuspsykoterapiasta maksettavat enimmäismäärät
Kuntoutuspsykoterapiasta maksettavat enimmäiskorvaukset löytyvät myös Kelan internetsivuilta
kohdasta www.kela.fi/Kuntoutuspalvelut/Kuntoutuspsykoterapia.
1.9.1.2. Ohjauskäynnit
Kuntoutuksesta aiheutuvina tarpeellisina kustannuksina korvataan myös nuoren terapiaan
osallistuville omaisille tai muille läheisille kuntoutukseen liittyvistä ohjauskäynneistä aiheutuvia
kustannuksia, jos omaisen tai muun läheisen osallistuminen sisältyy 11 b §:n mukaiseen
kuntoutukseen.
Ohjauskäyntien korvaamisessa noudatetaan samoja korvausperusteita kuin terapiakäyntien
korvaamisessa.
Katso ohjauskäyntien myöntämisestä Korvattavat käyntikerrat
Katso ohjauskäyntien korvaamisesta Kuntoutuspsykoterapian enimmäiskorvausmäärät
kuntoutuspsykoterapiassa.
45
KELA Kuntoutuspsykoterapia 17.10.2016
1.9.2. Kuntoutuskustannusten laskuttaminen
Korvaukset maksetaan pääsääntöisesti niistä vakuutuspiirien toimistoista, joihin maksaminen on
keskitetty.
Korvauksen saajan on esitettävä yksilöity lasku syntyneistä kustannuksista.
Kuntoutuja laskuttaa kustannukset käyttämällä
• lomaketta KU 201 Kuntoutuslasku
Lomakkeeseen on liitettävä alkuperäinen käteismaksukuitti, josta selviää terapian käyntipäivät ja
-kerrat tai verkkopankkikuitti ja terapeutin antama lasku, josta selviävät terapian käyntipäivät ja –
kerrat.
Palveluntuottaja laskuttaa kustannukset käyttämällä tilityslomaketta, joka toimii yksittäisten
henkilöiden laskujen viitenumerollisena yhteenvetolomakkeena. Tilityslomakkeeseen liitetään
henkilöiden yksilöidyt laskut. Laskuissa käytetään Kelan hyväksymiä hintalajeja ja hintoja.
Käytettävät lomakkeet ovat
• lomake KU 206 Tilitys kuntoutuskustannuksista
• henkilöiden yksilöidyt laskulomakkeet, jotka ovat KU 205 harkinnanvarainen kuntoutus ja
kuntoutuspsykoterapia.
Palveluntuottaja voi käyttää sekä tilityslomakkeena että laskulomakkeina omia lomakkeitaan,
joissa ovat Kelan lomakkeita vastaavat tiedot. Lomakkeesta tulee käydä ilmi, että se koskee
kuntoutuskustannuksia.
Kelan tulee noudattaa kuntoutuskustannusten maksamisessa maksuehtolain (Laki kaupallisten
sopimusten maksuehdoista, 30/2013) mukaista maksuaikaa, joka on enintään 30 päivää laskun
vastaanottamisesta. Edellytyksenä on, että palveluntuottaja on toimittanut maksamiseen tarvittavat
tiedot ja selvitykset.
Jos Kela maksaa laskun myöhässä, viivästyskorko maksetaan vain palveluntuottajan
vaatimuksesta. Vaatimus voi olla valmiina laskussa, mutta myös puhelimitse esitetty
vaatimusesitys hyväksytään. Viivästyskorkoon oikeuttavien korkopäivien laskeminen alkaa
välittömästi 31. päivästä laskun vastaanottamisesta. Laskun maksamiseen annettua 30 päivää
ja korkopäivien määrää laskettaessa otetaan huomioon arki- ja pyhäpäivät. Viivästyskorko
kaupallisissa sopimuksissa on 8 % + viitekorko. Kulloinkin voimassa oleva viivästyskorko
kaupallisissa sopimuksissa tulee tarkistaa Suomen pankin sivuilta.
Laskun maksamisen viivästymisestä aiheutunut korko maksetaan kuntoutuslaskuun liittyvänä
muuna kustannuksena. Viivästyskorko lasketaan seuraavan kaavan mukaan:
Kaupallisten sopimusten viivästyskorko x korkopäivät x laskun summa
100 x 360
Viivästyskoron laskemisessa voidaan käyttää apuna viivästyskorkolaskuria.
Palveluntuottaja voi lisäksi esittää vaatimuksen perintäkuluista, jos Kela maksaa laskun myöhässä.
Kelalla on velvollisuus maksaa palveluntuottajan vaatimuksesta 40 euron vakiokorvaus, jos Kela
viivästyy maksun suorittamisesta. Kelalla on myös velvollisuus maksaa vakiokorvauksen lisäksi
palveluntuottajan vaatimat tosiasialliset perintäkulut siltä osin, kun ne ylittävät 40 euroa ja ovat
kohtuulliset.
Jos laskun maksaminen on viivästynyt palveluntuottajasta johtuvasta syystä, ei viivästyskorkoa
eikä muita maksun viivästymisestä johtuneita kuluja makseta.
46
KELA Kuntoutuspsykoterapia 17.10.2016
Sovellettavat lainkohdat
Laki kaupallisten sopimusten maksuehdoista
Korkolaki 4a §
Laki saatavien perinnästä 10 ja 10e §
1.9.3. Laskutusaika
Kuntoutujan on haettava korvausta kuntoutuksesta aiheutuneista kustannuksista 6 kuukauden
kulues-sa maksun suorittamisesta.
Palveluntuottajan on laskutettava kuntoutuksesta aiheutuneet kustannukset 2 kuukauden kuluessa
palvelun antamisesta.
Korvaus tai osa siitä voidaan maksaa edellä mainittujen määräaikojen ylittymisestä huolimatta,
jos maksun epääminen myöhästymisen vuoksi olisi kohtuutonta. Palveluntuottajien kohdalla
kohtuusharkinnassa tulee ottaa huomioon lyhyt määräaika. Käytännössä palveluntuottaja voi
menettää oikeuden korvaukseen lähinnä silloin, kun laskujen lähettäminen on myöhästynyt
toistuvasti määräaikaa koskevasta huomautuksesta huolimatta ja myöhästynyt lasku on lähetetty
huomattavasti määräajan jälkeen.
Sovellettava lainkohta (KKRL 566/2005 41 §).
1.9.4. Maksunsaajat
Oikeus saada korvausta kuntoutuksesta aiheutuvista kustannuksista kuuluu lähtökohtaisesti
kuntoutujalle. Kuntoutujan lisäksi kuntoutusetuus voidaan tilanteesta riippuen maksaa myös muulle
maksunsaajalle.
Muut maksunsaajat ovat
• edunvalvoja tai laillisesti valtuutettu asiamies
• kunnan sosiaalihuollon toimielin toimeentulotukilain (TOTUL 1412/1997 23 §) perusteella
ennakkona myönnetyn toimeentulotuen korvaukseksi
• kunta/kuntayhtymä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (AML
734/1992 7 §) ja (AML 734/1992 14 §) mukaisten kustannusten korvaukseksi
• palvelunantaja, esimerkiksi apuvälineen käytön opetuskustannusten laskuttaja tai tuki- tai
lukiopettaja
• muu laskuttaja, esimerkiksi apuvälinekustannusten laskuttaja tai suoraan Kelaa laskuttava
oppilaitos
• ulosottoviranomainen palveluntuottajan työkorvausten osalta.
Kuntoutuskorvauksen laskuttajana voi toimia myös kuntoutuspalvelun tuottajan ilmoittama
muu laskuttaja, esimerkiksi lääkäriasema. Maksunsaaja on näissä tapauksissa kuitenkin aina
kuntoutuspalvelun tuottaja.
47
KELA Kuntoutuspsykoterapia 17.10.2016
1.9.4.1. Maksaminen kunnalle/kuntayhtymälle
Kunta voi periä ja nostaa henkilölle maksettavan kuntoutusetuuden samalta ajalta, jolta se on
maksanut hänelle toimeentulotukea ennakkona odotettavissa olevaa etuutta vastaan (TOTUL
1412/1997 23 §). Kunnalla on oikeus saada kuntoutusetuus siitä päivästä alkaen, josta etuus
olisi voitu maksaa hakijalle itselleen edellyttäen, että kunta on maksanut toimeentulotukea
samalta ajalta. Oikeus ulottuu siihen päivään asti, johon kunta on maksanut toimeentulotukea
kuntoutuspäätöksen antamishetkellä.
Kuntoutuspäätöksen antamisen jälkeen myönnetty tai maksuunpantu toimeentulotuki ei ole
odotettavissa olevaa etuutta vastaan maksettua toimeentulotukea, eikä tällainen toimeentulotuki
oikeuta kuntaa kuntoutusetuutena maksettavan korvauksen saamiseen. Koska Kela ei saamansa
maksuvaatimuksen perusteella kuitenkaan tiedä, kuinka pitkältä ajalta toimeentulotukea
on kuntoutuspäätöksen antamishetkellä ehditty maksaa, Kela maksaa kuntoutusetuuden
maksuvaatimuksen loppuun asti, ellei vaatimusta sitä ennen poisteta. Kunnan tehtävänä
on huolehtia, että maksuvaatimus poistetaan siitä päivästä alkaen, josta kuntoutusetuuden
maksamiselle ei ole enää edellytyksiä.
Jos kunnan järjestämässä perhe- tai laitoshoidossa, esimerkiksi päihdekuntoutuksessa, oleva
kuntoutuja saa kuntoutusetuutta, kunta voi periä ja nostaa samalta ajalta maksettavan etuuden
suoraan Kelalta käytettäväksi hoidosta, ylläpidosta tai huollosta määrätyn maksun korvaamiseen
(AML 734/1992 7 §).
Myös lastensuojelulain nojalla järjestämänsä perhehoidon, laitoshuollon (lastenkoti tms.
lastensuojelulaitos) tai asumispalvelun aiheuttamista kustannuksista kunta voi periä kohtuullisen
korvauksen samalta ajalta maksettavasta kuntoutusetuudesta (AML 734/1992 7 §).
Kunnan tulee ilmoittaa maksuvaatimuksesta Kelalle kirjallisesti vähintään 2 viikkoa ennen etuuden
maksupäivää. Ilmoituksessa on mainittava ajat, joilta toimeentulotukea on maksettu.
Kuntoutujalle annetaan kirjallinen ilmoitus kuntoutusetuutena maksettavan korvauksen
suorittamisesta kunnalle.
1.9.4.2. Maksaminen ulosottoviranomaiselle
Palveluntuottajalle maksettava työkorvaus on ulosmittauskelpoinen, joten se voidaan maksaa
suoraan ulosottoviranomaiselle.
Kuntoutujalle suoritettavia korvauksia kuntoutuskustannuksista tai myönnettyä elinkeinotukea ei
saa ulosmitata.
1.9.5. Maksuosoite
Korvaus kuntoutuksesta aiheutuneista kustannuksista maksetaan etuuden saajan osoittamalle
tilille Suomessa toimivaan rahalaitokseen. Korvaus voidaan tarvittaessa maksaa myös ulkomaille.
Maksuosoitteen muutokset tehdään maksunsaajan kirjallisen tai suullisen ilmoituksen perusteella.
Jos asiakas ilmoittaa tilinumerotietonsa suullisesti etuusasiansa hoitamisen yhteydessä, voidaan
tilinumerotieto ottaa vastaan kun asiakas on tunnistettu. Tilinumeromuutoksen voi tehdä niihin
48
KELA Kuntoutuspsykoterapia 17.10.2016
etuusjärjestelmiin, joihin osaa. Jos asiakkaalla on etuuksia muissa järjestelmissä (esim. Onni,
RAKE), tehdään Oiwaan Perustietojen muutos -työ, tarkenteella tilinumeromuutos.”
1.9.6. Ennakonpidätyksen yleiset periaatteet
Tuloverolain mukaan henkilö voi olla Suomessa joko yleisesti verovelvollinen tai rajoitetusti
verovelvollinen.
Yleisesti verovelvollinen on henkilö, joka verotuksellisesti asuu Suomessa. Hän on velvollinen
suorittamaan Suomessa veroa sekä Suomesta että ulkomailta saamastaan tulosta. Kela toimittaa
ennakonpidätyksen yleisesti verovelvolliselle maksamastaan etuudesta tai eläkkeestä, jos niitä ei
ole säädetty verovapaiksi (TVL 1535/1992 92 §). Ennakonpidätys tehdään myös työkorvauksesta,
jos sen saajaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin.
Rajoitetusti verovelvollinen on henkilö, joka ei vakinaisesti asu Suomessa. Hän on velvollinen
maksamaan Suomessa veroa vain Suomesta saamastaan tulosta. Tällaisen henkilön
verotuksessa sovelletaan pääasiallisesti rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annettua
lakia.
Lue lisää Ennakonpidätys > Lähdevero
Ulkomailla asuvan henkilön Suomesta maksettavasta eläketulosta ei peritä lähdeveroa, vaan siitä
toimitetaan ennakonpidätys.
1.9.6.1. Ennakonpidätyksen perusteet
Ennakkoperintäasetuksessa ja Verohallinnon päätöksessä ennakonpidätyksen toimittamistavoista
ja määrästä säädetään, millä perusteilla ennakonpidätys toimitetaan Kelan maksamista etuuksista
ja veronalaisista työkorvauksista.
Perus- ja lisäprosentti
Ennakonpidätys toimitetaan palkkaa varten määrätyn perusprosentin mukaan siltä osin, kun
maksettava määrä ei ylitä Verohallinnon määrittelemää henkilökohtaista tulorajaa. Tulorajan
ylittävältä osalta pidätys toimitetaan lisäprosentin mukaan.
Arkipäiviltä maksettavissa etuuksissa tulorajan vuosimäärä jaetaan 300:lla ja kuukausikohtaisissa
etuuksissa 12:lla. Työkorvauksissa maksettava määrä jaetaan 365:llä ja kerrotaan laskuun
sisältyvien päivien lukumäärällä.
Muu henkilökohtainen prosentti
Ns. freelancerina työskentelevillä on palkkaa ym. ennakonpidätyksenalaista tuloa varten vain yksi
henkilökohtainen pidätysprosentti. Eläketuloa varten on erikseen henkilökohtainen pidätysprosentti
sekä säännöllisesti että takautuvasti maksettavia eläke-eriä varten.
Sivutuloprosentti
Jos henkilöllä on päätoimen ohella sivutuloa, toimitetaan ennakonpidätys sivutuloa varten
määrätyn pidätysprosentin mukaan. Sivutulon prosenttiluku on yleensä sama kuin henkilön
lisäprosentti.
49
KELA Kuntoutuspsykoterapia 17.10.2016
Rajoitetusti verovelvollinen voi toimittaa Kelaan sivutuloverokortin.
Portaikkoverokortti
Portaikkoverokortissa henkilökohtainen ennakonpidätysprosentti muuttuu kiinteiden tulorajojen
täyttyessä. Portaikkoverokortin perusteella tehtävä ennakonpidätys on kuitenkin aina vähintään
25 %. Portaikkoverokorttia ei käytetä opintorahan ja työttömyysetuuksien ennakonpidätyksen
laskennassa. Jos portaikkoverokortti on rekisteröity henkilölle, joka saa opintorahaa, viedään
opintorahan määrä portaikkoverokortin kertymään ohjelmallisesti.
Tulorajojen määrissä otetaan huomioon koko verovuoden (kalenterivuoden) kaikki tulot,
myös muualta kuin Kelasta maksetut. Koko kalenterivuoden tulot huomioidaan, vaikka
portaikkoverokortti otetaan käyttöön kesken vuotta uusien ennakonpidätysperusteiden voimaan
tullessa.
Määräprosentti
Ennakkoperintäasetuksessa ja Verohallinnon päätöksessä on määritelty tilanteita, joissa
ennakonpidätys määräytyy eläkkeissä, muissa etuuksissa ja työkorvauksissa kaavamaisesti
määräprosentin perusteella.
Prosenttitaulukko
Sairausvakuutuslain mukaisissa päivärahoissa ja kuntoutusrahassa pidätys voidaan toimittaa
Verohallinnon päätöksessä olevan prosenttitaulukon mukaan. (VeroHp ennakonpidätyksen
toimittamistavasta ja määrästä 6 § 3 mom.)
Muutosverokortti
Maksunsaaja voi hakea Verohallinnolta muutosta ennakonpidätykseen. Jos Verohallinto antaa
maksunsaajalle sosiaalietuutta tai eläkettä taikka opintorahaa varten myönnetyn muutosverokortin,
se saadaan pääsääntöisesti suorasiirtona Kelaan, jolloin tiedot kirjautuvat ohjelmallisesti. Jos
Verohallinto tai asiakas toimittaa muutosverokortin suoraan toimistoon, rekisteröi muutosverokortin
tiedot HEMU-tapahtumalla.
Verohallinto merkitsee muutosverokorttiin tiedon siitä, mihin tarkoitukseen sitä voidaan käyttää.
Sosiaalietuuksien ennakonpidätyksessä voidaan käyttää vain sosiaalietuutta varten annettua
muutosverokorttia. Kuitenkin opintorahassa ja eläkkeissä voidaan käyttää vain näitä varten
annettua muutosverokorttia.
Muutosverokortissa on pidätysprosentti, jota käytetään verokortissa olevaan euromääräiseen
tulokertymään asti, jonka jälkeen käytetään korttiin merkittyä korkeampaa pidätysprosenttia.
Tulokertymää laskettaessa huomioidaan voimassaoloaikana maksetut etuudet tai työkorvaukset.
Jos muutosverokorttia käytetään vuodenvaihteen yli, tulokertymän seuranta aloitetaan alusta.
Eläkettä varten annetussa muutosverokortissa ei ole tulokertymää.
Muutosverokortissa voi myös olla merkittynä vain yksi pidätysprosentti.
Rajoitetusti verovelvollinen voi toimittaa Kelaan muutosverokortin.
50
KELA Kuntoutuspsykoterapia 17.10.2016
Maksunsaajan pyyntö
Ennakonpidätysprosenttia voidaan korottaa etuuden, eläkkeen tai työkorvauksen saajan
omasta pyynnöstä ilman Verohallinnon laskemaa uutta pidätysprosenttia. Etuuden, eläkkeen tai
työkorvauksen saaja voi pyytää korotusta joko kirjallisesti tai suullisesti.
1.9.6.2. Lähdevero
Verohallinnon antamaa lähdeverokorttia käytetään maksettaessa päivärahaetuuksia,
kuntoutusrahaa, lastenhoidon tukea ja opintorahaa. Lähdeverokorttia käytetään myös
maksettaessa kuntoutuksen ja lastenhoidon tuen työkorvauksia, ellei saaja kuulu
ennakkoperintärekisteriin.
Sosiaalietuuksien lähdevero on pääsääntöisesti 35 prosenttia. Jos Kela maksaa etuutta
vajaalta kuukaudelta, etuudesta vähennetään maksun yhteydessä ohjelmallisesti 17 euroa/
päivä (kalenteripäivä). Jos Kela maksaa etuutta kokonaiselta kuukaudelta, etuudesta
vähennetään ohjelmallisesti 510 euroa/kuukausi. Erotuksesta peritään lähdevero. (Laki rajoitetusti
verovelvollisen tulon verottamisesta 672/1978 6 §)
Kuntoutuksen ja lastenhoidon tuen työkorvauksista peritään vero lähdeverokorttiin merkityn
prosentin mukaisesti. Lähdeverovähennystä ei tehdä ohjelmallisesti. Pidätyksestä saat tehdä
lähdeverovähennyksen, mikäli siitä on merkintä verokortissa. Maksa korvauksen saajalle
ennakonpidätyksen korjaus tai ohjaa korvauksen saaja tarvittaessa kääntymään Verohallinnon
puoleen verotuksen oikaisemiseksi.
Lähdeveron alaisista etuuksista ei peritä sairaanhoitomaksua (1,5 %), vaikka kortissa olisi
merkintä sen perimisestä.
Rajoitetusti verovelvollinen voi toimittaa Kelaan muutos- tai sivutuloverokortin. Jos rajoitetusti
verovelvollinen ei pyydä Verohallinnolta muutosverokorttia, verotetaan häntä lähdeverokortin
mukaisesti.
1.9.6.3. Työkorvausten saajien verotus
Työkorvausten maksamisen yhteydessä tutkitaan ohjelmallisesti, onko työkorvauksensaaja
merkitty ennakkoperintärekisteriin, toimitetaan tarvittaessa ennakonpidätys tai peritään lähdevero.
Työkorvauksista toimitetaan ennakonpidätys tai peritään lähdevero vain, jos saajaa ei ole merkitty
ennakkoperintärekisteriin. (EPL 1118/1996 25 §)
Työkorvauksen maksajana Kela on velvollinen tarkistamaan aina ennen suorituksen
maksamista, onko työkorvauksen saaja ennakkoperintärekisterissä vai ei. Voit luottaa
APKY/ Työkorvauksen saajan verotusperusteet -toiminnolla näkyvään suorasiirtona saatuun
ennakkoperintärekisterissäolotietoon. Tiedon voit tarkistaa myös www.ytj.fi.
Jos Verohallinto tai työkorvauksen saaja on kirjallisesti ilmoittanut Kelalle
ennakkoperintärekisteristä poistamisesta, rekisteröi tieto ennakkoperintärekisterissäolotiedon
päättymisestä APRE/Työkorvausten saajien verotusperusteet -toiminnolla.
51
KELA Kuntoutuspsykoterapia 17.10.2016
1.9.6.4. Tietojen saanti ja käyttöönotto
Etuuksien ennakonpidätyksen toimittamisessa käytetään hyväksi Kelaan suorasiirtona saatuja
ennakonpidätysperusteita. Maksunsaaja voi toimittaa Kelaan myös verokortin tai ilmoittaa muun
pidätysperusteen.
Lue lisää kohdasta Oma pyyntö (Tiedot maksusaajalta > Oma pyyntö)
Työkorvauksista ei toimiteta ennakonpidätystä, jos saaja on merkitty ennakkoperintärekisteriin.
Rajoitetusti verovelvollisen eläkkeensaajan myöntöpäätöksen jälkeen Vero- ja kirjanpitoryhmä
lähettää pääkaupunkiseudun verotoimistoon ennakonpidätysprosentin pyyntökirjeen. Verotoimisto
antaa sen perusteella eläkettä varten kirjoitetun henkilökohtaisen pidätysprosentin.
1.9.6.4.1. Suorasiirtotiedot
Kela saa suoraan Verohallinnolta vuosittain tiedot Suomessa verovelvollisten etuudensaajien
ennakonpidätysperusteista. Muutosverokortit saadaan Kelaan suoraan Verohallinnolta joka
arkipäivä.
Kela tarkistaa vuosittain Verohallinnolta tiedon työkorvauksen saajien (päivähoidon-/
kuntoutuspalveluntuottajat) ennakkoperintärekisterissäolosta helmi- ja elokuussa. Tarkistus
tehdään suorasiirtopyyntönä ohjelmallisesti.
Eläkettä varten määrätyt henkilökohtaiset ennakonpidätysprosentit saadaan Kelan pyynnöstä
yleisesti ja rajoitetusti verovelvollisille eläkkeensaajille, joiden eläke on maksussa marraskuussa
tai joille eläke on myönnetty etukäteen. Pyyntö lähetetään ohjelmallisesti yleensä marraskuussa ja
siinä ilmoitetaan arvio seuraavana vuonna maksettavasta eläkkeestä. Verohallinnolta saadut uudet
ennakonpidätysprosentit seuraavaa vuotta varten tallennetaan järjestelmään ohjelmallisesti.
Verohallinnolta suoraan saadut ennakonpidätysprosentit otetaan vuosittain käyttöön erikseen
ilmoitettavana ajankohtana. Siihen asti käytetään edellisen vuoden joulukuussa voimassa olleita
ennakonpidätysperusteita.
1.9.6.4.2. Tiedot maksunsaajalta
Verokortti
Jos maksunsaaja tai Verohallinto toimittaa sosiaalietuutta, opintorahaa, eläkettä tai työkorvausta
varten muutosverokortin, ennakonpidätys lasketaan muutosverokortin mukaisesti. Tarkistettua
ennakonpidätystä sovelletaan yleensä seuraavan maksuerän alusta lukien.
Takautuvaan aikaan kohdistuvan muutoksen voi kuitenkin ottaa huomioon, jos muutosverokortin
voimassaoloaika ulottuu maksettujen erien ajalle. Lue lisää Ennakonpidätyksen korjaus ja palautus
Palkkaa varten annettuja muutosverokortteja ei käytetä etuuksien eikä eläkkeiden
ennakonpidätyksessä.
Rajoitetusti verovelvollinen voi pyytää Verohallinnolta muutos- tai sivutuloverokortin. Verohallinto
toimittaa verokortin postitse Kelaan.
52
KELA Kuntoutuspsykoterapia 17.10.2016
Oma pyyntö
Ennakonpidätysprosenttia voidaan korottaa etuuden, eläkkeen tai työkorvauksen saajan
omasta pyynnöstä ilman Verohallinnon laskemaa uutta pidätysprosenttia. Etuuden, eläkkeen tai
työkorvauksen saaja voi pyytää korotusta joko kirjallisesti tai suullisesti.
Lähdevero
Lähdeverotusta varten etuuden tai työkorvauksen saaja toimittaa lähdeverokortin. Lähdeverokortin
pitää olla Kelaa varten kirjoitettu. Rajoitetusti verovelvollinen voi toimittaa Kelaan muutos- tai
sivutuloverokortin. Jos rajoitetusti verovelvollinen ei pyydä Verohallinnolta muutosverokorttia,
verotetaan häntä lähdeverokortin mukaisesti kuten nykyisinkin.
Eläkkeistä ei peritä lähdeveroa, vaan rajoitetusti verovelvolliselle eläkkeensaajalle määrätään
ennakonpidätys.
1.9.6.4.3. Ennakonpidätyksen tallennus
Ennakonpidätystietojärjestelmään tallennetaan kaikki etuudensaajien ja Verohallinnon
toimittamat ennakonpidätysperusteet. Rekisteröi tiedot valitsemalla HEMU-aloitusvalikolta
Ennakonpidätystiedot.
Rajoitetusti verovelvollisten ennakonpidätysperusteet tallennetaan Kansainvälisten
asioiden ratkaisukeskuksessa, Työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisukeskuksessa tai Vero- ja
kirjanpitoryhmässä.
Paperiset verokortit ja/tai niiden kopiot säilytetään tallennuksen jälkeen Kelassa.
Verokorteissa olevia tulorajoja seurataan ohjelmallisesti. Kertymätiedot päivitetään ohjelmallisesti
maksujen eräajoissa ja palautusten kirjaamisen yhteydessä. Mikäli kertymätietojen korjaamisessa
ilmenee ongelmia, ota yhteyttä Vero- ja kirjanpitoryhmään.
1.9.6.4.4. Kelan selvitettävä
Selvitä uusien kuntoutuspalveluntuottajien ja päivähoidontuottajien ennakkoperintärekisteriin
kuuluminen. Ennakkoperintärekisterissä olon voi selvittää Yritys- ja yhteisötietojärjestelmästä
osoitteestaa www.ytj.fi tai palvelunumerosta 020 466 032.
Jos yrittäjä on merkitty ennakkoperintärekisteriin, YTJ-tietopalvelussa kohdassa Rekisteröinnit
näkyy tieto Ennakkoperintärekisteri ja tila Rekisterissä sekä alkupäivä. Näytä rekisterihistoria
-toiminnolla saat tiedon mahdollisesta ennakkoperintärekisteriässäolon loppupäivästä.
Ennakkoperintärekisteriin kuulumisen jatkuminen selvitetään ohjelmallisesti suoraan
Verohallinnolta. Lue lisää Ennakonpidätys > Työkorvausten saajien verotus.
Rekisteröi tieto työkorvauksen saajan ennakkoperintärekisterissäolosta toiminnolla APRE/
Työkorvausten saajien verotusperusteet. Tietojen tallennus edellyttää, että työkorvauksen saajan
perustiedot on tallennettu.
53
KELA Kuntoutuspsykoterapia 17.10.2016
Rekisteröi verotusperusteisiin myös järjestelmästä saatava ennakkoperintärekisteröinnin
voimassaolon seuraava tarkistuspäivä verotusperusteen päättymispäiväksi.
1.9.6.5. Toimittaminen
Ennakonpidätys toimitetaan ennakkoperintäasetuksen (1124/1996) ja Verohallinnon päätöksen
ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä mukaisesti.
Ensisijaisia pidätysperusteita ovat
• muutosverokortti
• lähdeverokortti tai
• oma ilmoitus muuta perustetta suuremmasta pidätysprosentista.
Ennakonpidätyksen määrä lasketaan ohjelmallisesti maksuerittäin euroina ja sentteinä.
1.9.6.5.1. Kuntoutusetuudet
Kuntoutuspalveluntuottajat ovat pääsääntöisesti ennakkoperintärekisterissä, jolloin heille
maksetusta työkorvauksesta ei tehdä ennakonpidätystä. Sen sijaan jokaisen työkorvauksen
maksun yhteydessä tutkitaan ohjelmallisesti, kuuluuko maksunsaaja ennakkoperintärekisteriin.
Lue lisää: Työkorvausten saajien verotus
Korvauksesta vähennetään mahdollisen arvonlisäveron osuus ennen ennakonpidätyksen
toimittamista.
Jos palveluntuottaja vaatii muun kuluosuuden huomioon ottamista, ohjataan hänet ao.
verotoimistoon hakemaan ennakonpidätysprosentin alennusta.
Kuntoutusetuuksissa ei käytetä suorasiirtona saatuja ennakonpidätysperusteita, vaan
työkorvausten saajan on toimitettava Kelaan verokortti tai sen kopio. Ennakonpidätys
työkorvauksesta toimitetaan
• perus- ja lisäprosentin mukaan tai
• sivutuloverokorttiin merkityn henkilökohtaista pidätysprosenttia koskevan määräyksen mukaan
tai
• muuhun ko. tarkoitusta varten myönnettyyn verokorttiin merkityn henkilökohtaisen
ennakonpidätysprosentin mukaan.
Jos verokorttia ei ole toimitettu Kelaan, pidätys tehdään 60 %:n suuruisena.
Yhteisölle ja yhtymälle maksettavasta korvauksesta toimitetaan ennakonpidätys 13 % suuruisena,
ellei yhteisöä tai yhtymää ole merkitty ennakkoperintärekisteriin.
1.9.6.6. Ennakonpidätyksen korjaus ja palautus
Muutosverokortti
Voit korjata ennakonpidätyksen, jos Kelaan on tullut muutosverokortti, joka on voimassa
takautuvasti.
54
KELA Kuntoutuspsykoterapia 17.10.2016
Jos muutosverokortin voimassaolo alkaa edellisen vuoden puolelta, voit korjata
ennakonpidätyksen kuluvan vuoden toukokuun loppuun saakka. Palautettavan määrän on myös
oltava maksussa viimeistään toukokuun lopussa.
Esimerkki
Kelaan on tullut verokortti 5.1 ja se on voimassa 1.11 alkaen. Verokortti on voimassa enintään
31.12. saakka. Ennakonpidätys voidaan korjata 1.11. alkaen. Korjaus voidaan tehdä kuluvan
vuoden toukokuun loppuun mennessä, jolloin myös.palautettavan määrän on oltava viimeistään
maksussa.
Lähdevero
Jos etuudesta on peritty liikaa lähdeveroa, voit korjata liikapidätyksen vain saman maksuvuoden
aikana.
Palveluntuottaja ennakonpidätysrekisteriin
Korjaa ennakonpidätys aina silloin, kun työkorvauksensaaja ilmoittaa kesken vuotta tiedon
ennakkoperintärekisteriin kuulumisesta.
Kelan virhe
Jos Kela on toimittanut ennakonpidätyksen virheellisesti liian suurena, voit korjata virheen
ilman muutosverokorttia. Kelan virhe on kyseessä esimerkiksi silloin, kun Verohallinnon antama
ennakonpidätysprosentti on tallennettu väärin liian suurena.
Korjauksen voit tehdä verovuotta seuraavan vuoden toukokuun loppuun saakka. Palautettavan
määrän on oltava maksussa viimeistään toukokuun lopussa. Verovuosi on kalenterivuosi, jolta
vero määrätään.
Ennakonpidätyksen korjaaminen
Voit korjata ja maksaa liikaa perityn ennakonpidätyksen HERE-aloitusvalikon Ennakonpidätyksen
korjaus -toiminnolla. Vero- ja kirjanpitoryhmä tekee RAKE-eläkkeiden ennakonpidätyksen
korjaukset ja palautukset.
1.9.6.7. Takaisin maksetut etuudet
Veronalaista etuutta voidaan periä takaisin nettomääräisenä niin kauan kuin Kela voi ilmoittaa
Verohallinnolle veronalaisen etuuden ja ennakonpidätyksen määrien muutokset vuosiilmoituksena. Maksettua etuutta voidaan periä takaisin ja kuitata nettomääräisenä etuuden
maksuvuotta seuraavan vuoden toukokuun loppuun saakka. Tämän jälkeen perintä ja kuittaus
tehdään bruttomääräisenä.
Jos etuudensaaja maksaa takaisin etuutta sellaiselta vuodelta, jonka vuosi-ilmoituksen
korjauksineen Kela on jo antanut Verohallinnolle, Kela ilmoittaa palautetun etuuden määrän
Verohallinnolle takaisinmaksuvuotta seuraavan vuoden tammikuussa. Ilmoitus tehdään vuosiilmoituksen yhteydessä. Etuudensaajalle lähetetään ohjelmallisesti tosite, johon on etuuksittain
eritelty tiedot Verohallinnolle annetusta ilmoituksesta. Verohallinto ottaa palautetun etuuden
määrän huomioon takaisinmaksuvuoden verotuksessa puhtaan ansiotulon vähennyksenä.
(TVL 1535/1992 112 a § 1 ja 2 mom.)
Kela ilmoittaa myös työpaikkakassojen perimien etuuksien korjaustiedot Verohallinnolle.
55
KELA Kuntoutuspsykoterapia 17.10.2016
Lastenhoidon tuen työkorvauksia ei peritä takaisin työkorvauksen saajalta, vaan lastenhoidon
tuen hakijalta. Perhe ja hoidon tuottaja hoitavat yksityisen hoidon tuen veronoikaisuasiat suoraan
Verohallinnon kanssa.
Lastenhoidon tuen hoidon tuottajille maksettujen työkorvausten takaisinperintä- ja kuittaustiedoista
ei ilmoiteta muutostietoja Verohallinnolle.
Vero- ja kirjanpitoryhmä ilmoittaa kuntoutuksen työkorvausten palautukset Verohallinnolle.
1.9.6.8. Regressisuoritukset
Eri laitosten väliset ja (Kelan) saman maksajan eri veronalaisten etuuksien väliset
regressisuoritukset käsitellään ja maksetaan verottomina bruttomäärinä. Jos kuitenkin regressinä
perittävä etuus tai sen osa on verotonta, on maksettava etuus verottomalta osin veronalaista esim.
kun kuntoutusrahasta peritään opintotuen asumislisää. (TVL 1535/1992 112 a § 3 mom.)
Lue lisää regressiperinnästä ao. etuuden ohjeesta Regressiperintä-kohdasta.
Asiakkaan veronalaista tuloa on aina hänelle itselleen maksettu etuus. Verohallinnolle ei ilmoiteta
verovapaina käsiteltyjä regressimaksuja.
1.9.6.9. Vuosi-ilmoitukset
Vero- ja kirjanpitoryhmä ilmoittaa vuosi-ilmoituksella Verohallinnolle tiedot maksetuista etuuksista
ja työkorvauksista sekä niistä toimitetuista ennakonpidätyksistä, lähdeveronalaisista suorituksista
ja maksetuista lähdeveroista.
Vero- ja kirjanpitoryhmä toimittaa Verohallinnolle vuosi-ilmoituksen maksuvuotta seuraavan
tammikuun loppuun mennessä ja lähettää etuudensaajille samansisältöisen yhteenvedon sekä
työkorvausta saaneille tositteen Verohallinnolle annetuista tiedoista. Jos työkorvauksen saaja
pyytää toiminnan päättyessä tositetta maksetuista määristä, tulosta hänelle tosite.
Vero- ja kirjanpitoryhmä ilmoittaa Verohallinnolle osakeyhtiöille, osuuskunnille ja rekisteröidyille
yhdistyksille maksetut työkorvaukset kuukausittain eriteltyinä.
Vuosi-ilmoituksessa Verohallinnolle ilmoitetut etuudet otetaan verotuksessa huomioon Kelan
antamien tietojen perusteella eikä etuudensaaja ilmoita niitä veroilmoituksessaan.
Eläkkeiden ja etuuksien vuosi-ilmoitustiedot ja mahdolliset korjaustiedot ovat toimistojen
kyseltävissä HEKY > Etuussummat > Verotusta varten annetut tiedot.
Päivähoidontuottajien vuosi-ilmoitukset ja mahdolliset korjaustiedot ovat toimistojen kyseltävissä
APKY-aloitusvalikolta kohdassa 'Maksetut työkorvaukset' valinnalla 'Verotukseen annetut tiedot'.
Tietojen korjaaminen
Vuosi-ilmoitustietoja voidaan korjata ennen verotuksen vahvistamista, jos etuuden tai
ennakonpidätyksen määrä muuttuu esimerkiksi takaisinperinnän vuoksi. Edellisen vuoden
nettopalautukset on tehtävä toukokuun loppuun mennessä. Vero- ja kirjanpitoryhmä voi korjata
virheellisiä tietoja syyskuun loppuun saakka. Vero- ja kirjanpitoryhmä lähettää korjatuista tiedoista
aina ilmoituksen myös etuudensaajalle.
56
KELA Kuntoutuspsykoterapia 17.10.2016
1.9.6.10. Kuukausivalvonta
Kirjanpito- ja maksuliikenneryhmä tekee kuukausittain (viimeistään 10. päivä) Verohallinnolle
valvontailmoituksen ennakonpidätyksistä ja lähdeveroista. Ilmoitus sisältää ilmoituskuukautta
edeltävän kuukauden tiedot. Ennakonpidätys ja lähdevero maksetaan kuukausittain viimeistään
maksukuukautta seuraavan kuukauden 10. päivänä.
1.10. Ilmoitusvelvollisuus
Kuntoutujan tulee ilmoittaa Kelaan kaikista muutoksista, joilla on tai voi olla vaikutusta hänelle
myönnettyyn kuntoutusetuuteen.
1.10.1. Olosuhteiden muutos
Kuntoutujan on viipymättä ilmoitettava Kelalle, jos kuntoutus keskeytyy, kuntoutuksen aloittaminen
siirtyy tai kuntoutuksen ajankohta muuttuu tai terapeutti vaihtuu siten, että se vaikuttaa oikeuteen
saada etuutta, pienentää etuuden määrää tai aiheuttaa terapeutin vaihtuessa päätöksen
muuttamisen. Etuuskäsittelijä tutkii ilmoituksen vaikutuksen myönnettyyn kuntoutukseen, tekee
ratkaisuun tarvittavat muutokset ja ilmoittaa niistä palveluntuottajille.
Kuntoutuja ja palveluntuottaja eivät voi yleensä keskenään sopia kuntoutuksen ajankohtaan
tehtävistä muutoksista. Jos esimerkiksi kuntoutuja ei voi aloittaa terapiaa, hänen tulee ilmoittaa
esteestä Kelaan.
Jos Kela saa tietoonsa sellaisen kuntoutujan olosuhteissa tapahtuneen muutoksen, joka voi
vaikuttaa tälle myönnettyyn tai maksettavaan etuuteen, etuuskäsittelijä pyytää kuntoutujalta
selvityksen olosuhteiden muutoksesta. Etuuskäsittelijä tekee selvityksen perusteella tarvittavat
toimenpiteet, esimerkiksi lakkauttaa kuntoutuspäätöksen.
Sovellettava lainkohta (KKRL 566/2005 43 §)
Sovellettava lainkohta (KKRL 566/2005 43 § 4 mom.)
1.11. Päätöksen oikaisu ja poistaminen
Kaikille etuuksille yhteinen Päätöksen oikaisu ja poistaminen.
1.12. Tarkistaminen
Kuntoutuspäätöstä tarkistetaan, jos kuntoutuksen myöntämisperusteissa tapahtuu sellainen
muutos, joka vaikuttaa oikeuteen saada kuntoutusetuutta tai joka aiheuttaa tarvetta arvioida
uudelleen kuntoutustoimenpiteen laatua ja/tai laajuutta. Tarkistuspäätöksen antaminen perustuu
asiakkaan hakemukseen tai muuhun tarkistuksen aiheuttaneeseen selvitykseen.
Tarkistuspäätöksellä voidaan muuttaa esimerkiksi myönnettyä aikaa tai käyntikertojen tai
vuorokausien määrää. Sillä voidaan myös myöntää uusi toimenpide tai toimenpiteen jatkojakso.
Tarkistuspäätöksellä voidaan myös aikaistaa haettua aikaa. Sillä ei voida kuitenkaan lyhentää
kuntoutusaikaa, vaan tällaisessa tapauksessa käsittelijän on lakkautettava toimenpide.
57
KELA Kuntoutuspsykoterapia 17.10.2016
Tarkistusratkaisulla ei voida muuttaa ratkaisun laatua hylkäävästä myönteiseksi tai myönteisestä
hylkääväksi. Tällaisessa tilanteessa asiasta tehdään uusi ratkaisu.
1.13. Keskeyttäminen
Jos muuttuneiden olosuhteiden vuoksi on perusteltu syy olettaa, että kuntoutusetuus olisi
lakkautettava, se voidaan osittain tai kokonaan keskeyttää, kunnes asia on lainvoimaisella
päätöksellä ratkaistu. Keskeyttämisestä on välittömästi ilmoitettava kuntoutujalle ja etuutta
koskeva päätös on annettava viivytyksettä. Sovellettava lainkohta (KKRL 566/2005 49 §)
Tällainen tilanne on esimerkiksi silloin, kun Kela saa tietää kuntoutujaa kohdanneesta jälkiseikasta,
jonka vaikutuksesta etuuden myöntämisen edellytys poistuu.
Katso myös Kuuleminen
1.14. Lakkauttaminen
Kuntoutuspäätös lakkautetaan, jos kuntoutus keskeytyy tai kuntoutuksen myöntämisen
edellytykset eivät enää täyty. Kuntoutuspäätös lakkautetaan myös silloin, jos kuntoutusaikaa on
tarvetta lyhentää ratkaisun jälkeen.
Lakkautuspäätös tehdään tosiasiallista keskeytymispäivää tai myöntämisedellytysten
päättymispäivää seuraavasta päivästä alkaen, riippumatta kuntoutuspäätöksen lakkauttamiseen
johtavan tiedon saapumispäivästä. Näin palveluntuottajalle voidaan maksaa korvaus myös
päivästä, jona kuntoutus on keskeytynyt.
Kuntoutuksen keskeytyminen
Ennen lakkautuspäätöksen tekemistä tarkistetaan, ettei kuntoutuksesta ole maksettu korvausta
ilmoitetun keskeytymisajankohdan jälkeen. Kuntoutuspäätöksen voi lakkauttaa vasta viimeisen
toteutuneen kuntoutuspäivän tai käyntikerran jälkeen.
Kuntoutuja voi pyytää kuntoutuspäätöksen lakkauttamista suullisesti tai kirjallisesti. Jos tieto
kuntoutuksen keskeytymisestä tulee muualta kuin kuntoutujalta itseltään, on kuntoutujaa kuultava.
Kuntoutuksen myöntämisedellytysten päättyminen
Kuntoutuksen myöntämisen edellytykset voivat päättyä esimerkiksi tilanteessa, jossa asiakas ei
enää ole vakuutettuna Suomessa.
Kuntoutusoikeuden päättymisen jälkeen on kuntoutuksesta voinut syntyä kustannuksia. Näissä
tilanteissa etuuskäsittelijä selvittää maksamisen edellytykset ja mahdollisten liikamaksujen
käsittelyn. Tieto maksamisen edellytyksistä kirjataan kustannusten maksamista varten OIWA:an.
Ennen päätöksen lakkauttamista kuntoutujaa on kuultava.
Huomioitavaa kuntoutuspsykoterapiassa
Jos/kun kuntoutuja siirtyy pysyvälle työkyvyttömyyseläkkeelle kuntoutuspsykoterapiapäätöksen
voimassa ollessa, kuntoutuspsykoterapiapäätös pitää lakkauttaa. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvällä henkilöllä ei enää täyty kuntoutuspsykoterapian työelämätavoite eli työelämään siirtyminen,
sinne palaaminen tai siellä jatkaminen.
Kuntoutuspsykoterapia lakkautetaan poikkeuksellisesti siten, että kuntoutujalle ja terapeutille
jää aikaa lopettaa terapia hallitusti. Tämä aika voi olla enintään kaksi kuukautta pysyvän
58
KELA Kuntoutuspsykoterapia 17.10.2016
työkyvyttömyyseläkkeen alkamisesta. Mikäli pysyvä työkyvyttömyyseläke myönnetään
takautuvasti, aika voi olla enintään kaksi kuukautta työkyvyttömyyseläkepäätöksen antamisesta.
Samoin lakkautetaan voimassaoleva kuntoutuspsykoterapiapäätös jos/kun kuntoutuja jää
vanhuuseläkkeelle. Kuntoutuspäätös lakkautetaan näissä tapauksissa kahden kuukauden
kuluessa vanhuuseläkkeen alkamisesta.
Sovellettava lainkohta (KKRL 566/2005 49 §)
1.15. Liikamaksu
Kuntoutuspsykoterapiassa on harvoin tilanteita, jolloin syntyy takaisinperittävää liikamaksua.
Käytännössä takaisinperintätilanne voi tulla kysymykseen esimerkiksi silloin, kun terapeutti
laskuttaa toteutumatta jääneitä käyntikertoja.
Regressioikeuden perusteella Kela voi periä takaisin korvaamansa kuntoutuksen silloin, kun
kuntoutusvastuu on ensisijaisesti toisella järjestäjätaholla.
1.15.1. Takaisinperintä
Kaikille etuuksille yhteinen Takaisinperintä-ohje.
1.15.2. Regressi
Kelalla on oikeus periä takaisin korvaamansa kuntoutus silloin, kun kuntoutusvastuu on
ensisijaisesti toisella järjestäjätaholla.
Jos Kela on viivästymistodistuksen perusteella järjestänyt tai korvannut kuntoutusta, vaikka
kuntoutujalla on oikeus tarvitsemaansa kuntoutukseen tai korvaukseen kuntoutuksen
aiheuttamista kustannuksista
•
•
•
•
työtapaturma- ja ammattitautilain,
liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain,
sotilasvammalain tai
sotilastapaturmalain
nojalla, siirtyy kuntoutujan oikeus mainittujen lakien mukaiseen korvaukseen Kelalle sen
järjestämää kuntoutusta vastaavalta osalta.
Työtapaturmien ja ammattitautien sekä liikennevahinkojen perusteella annettavasta
kuntoutuksesta huolehtivat asianomaiset vakuutusyhtiöt. Sotilasvammoihin ja sotilastapaturmiin
perustuvat kuntoutukset kuuluvat puolestaan Valtiokonttorin vastuulle.
Perimisen toteuttaminen
Kun kuntoutusetuus on myönnetty viivästymistodistuksen perusteella, vakuutuslaitos pyytää
ennen korvauspäätöksensä antamista Kelasta perimisilmoituksen joko puhelimitse tai kirjeitse.
Perimisilmoitus kuntoutusetuudesta tehdään asiakaskirjeellä KQG72 ja KQG73.
59
KELA Kuntoutuspsykoterapia 17.10.2016
Kuntoutusetuuden takautumissuoritusten käsittelyyn ja seurantaan käytetään YHTEperintäjärjestelmää.
1.16. Muutoksenhaku
Kaikille etuuksille yhteinen Muutoksenhaku-ohje.
1.17. Kuntoutuspalvelujen hankinta
Kela voi järjestää kuntoutuksen joko tuottamalla palvelut itse tai hankkimalla niitä muilta
palvelujen tuottajilta. Yleiset palvelujen hankinnan periaatteet vahvistetaan keskushallinnossa.
Kuntoutuspalvelujen tuottajina käytetään pääsääntöisesti yksityisiä palvelujen tuottajia. Julkiselta
tai julkiseen tahoon rinnastettavalta taholta voidaan kuitenkin hankkia kuntoutuspalveluja, jos
Kelan kuntoutuksen järjestämisvelvollisuutta ei voida muuten täyttää. Kuntoutusryhmä arvioi ja
ohjeistaa julkisen tahon kuntoutuspalvelujen käyttämisen ja menettelytavat.
Sovellettava lainkohta KKRL 566/2005 53 §
1.17.1. Terapeuttien hyväksyminen palveluntuottajaksi
Kuntoutuspsykoterapiaa antavien terapeuttien hankinta tehdään vahvistusmenettelyllä, jolloin työja toimeentuloturvaetuuksien osaamiskeskuksen kuntoutusryhmä tutkii terapeuttien pätevyystiedot
ja hyväksyy heidät kuntoutuspsykoterapian palveluntuottajiksi. Työ- ja toimeentuloturvaetuuksien
osaamiskeskuksen kuntoutusryhmä rekisteröi vahvistuksena terapeuttien tiedot Kuntoutuksen
palveluntuottajarekisteriin. Rekisteriin merkitään terapeuttien terapiakoulutus ja hyväksytty
koulutustaso. Terapeutin koulutustaso vaikuttaa maksettavan enimmäiskorvauksen määrään.
Ks. kuntoutuspsykoterapian enimmäiskorvaukset
1.17.1.1. Kuntoutusryhmän vahvistuksen hakeminen
Koulutusselvitystä varten psykoterapeutit toimittavat työ- ja toimintakykyetuuksien
osaamiskeskuksen kuntoutusryhmälle (jatkossa kuntoutusryhmä) täytetyn
pätevyysselvityslomakkeen (Ku 118), jonka saa kuntoutusryhmästä. Lomake on tulostettavissa
myös Kelan internetsivuilta www.kela.fi/kuntoutuspsykoterapia
Pätevyysselvitykseen on liitettävä kopiot psykoterapeuttikoulutustodistuksesta ja Sosiaali- ja
terveysalan lupa- ja valvontaviraston, Valviran (entinen Terveydenhuollon oikeusturvakeskus,
TEO) antamasta psykoterapeuttinimikkeen käyttöpäätöksestä sekä työnohjaajan antama selvitys
työnohjauksen jatkumisesta. Jos psykoterapeutin koulutustaso muuttuu sen jälkeen, kun hänet on
merkitty palveluntuottajarekisteriin, psykoterapeutin tulee toimittaa kuntoutusryhmään viivytyksettä
koulutustodistus, josta ilmenee uusi koulutustaso.
Kuntoutusryhmä merkitsee palveluntuottajarekisteriin Kelan vahvistuksena tiedot niistä
psykoterapeuteista, joiden antamaa terapiaa tuetaan Kelan kuntoutuksena. Vahvistus tehdään
joko yksilö-, ryhmä-, perhe- tai paripsykoterapiaan taikka musiikkiterapiaan.
60
KELA Kuntoutuspsykoterapia 17.10.2016
1.17.1.2. Psykoterapeutin pätevyysvaatimukset
Kelan kuntoutusta voivat antaa vain tietyt koulutus- ja muut edellytykset täyttävät terapeutit.
1.17.1.2.1. Koulutusvaatimukset
Kuntoutuspsykoterapiaa voi antaa henkilö, joka on suorittanut yliopiston tai yliopiston yhdessä
muun koulutusorganisaation kanssa järjestämän psykoterapeuttikoulutuksen ja jolle Sosiaali- ja
terveysalan lupa- ja valvontavirasto, Valvira (entinen Terveydenhuollon oikeusturvakeskus, TEO)
on antanut oikeuden käyttää psykoterapeutin ammattinimikettä. Ennen 31.12.2011 alkaneen
koulutuksen tulee olla Valviran hyväksymä psykoterapeuttikoulutus.
Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen (564/1994) asetusmuutoksen
(1120/2010) mukaan psykoterapeuttina toimiminen edellyttää 31.12.2011 alkaen vähintään 60
opintopisteen laajuisia opintoja ja osaamisen osoitusta näytöllä. Ennen 31.12.2011 aloitetun
koulutuksen perusteella psykoterapeutin nimikeoikeutta on haettava Valviralta viimeistään
30.6.2017.
Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa asetuksessa (564/1994)
psykoterapeuttikoulutukset luokitellaan vaativan erityistason (VET) ja erityistason (ET)
koulutuksiksi. Ylemmän erityistason (YET) koulutusta ei ole asetuksessa erikseen mainittu.
Kelassa tämä koulutustaso merkitään erityistason koulutuksiin kuntoutuskorvausten osalta.
Musiikkiterapeuttien koulutusvaatimukset on erikseen selvitetty jäljempänä.
Terapeutilla tulee olla vähintään edellä mainitun asetuksen mukainen koulutus siihen terapiaan,
jota hän Kelan asiakkaille antaa. Terapeutilla on oltava työnohjaus järjestettynä, siinä vaiheessa
kun hän hakee Kelan kuntoutuspsykoterapian palveluntuottajaksi. Työnohjaajan antamasta
selvityksestä tulee ilmetä, että työnohjaus jatkuu säännöllisesti. Asiantuntijoiden näkemyksen
mukaan työnohjauksen tarve vaihtelee toteutuen käytännössä kerran 1–2 kuukauden aikana.
Paripsykoterapia
Paripsykoterapiaa voi antaa terapeutti, jolla on oikeus käyttää psykoterapeutin nimikesuojattua
ammattinimikettä ja jolla on
• vähintään erityistason (ET) paripsykoterapiakoulutus tai
• vähintään erityistason (ET) perheterapiakoulutus ja sen lisäksi täydennys-/lisäkoulutuksena
erillinen 1–2 vuoden pariterapiakoulutus.
Koulutuksen jälkeen terapeutilla tulee olla työnohjausta kuten edellä on selvitetty.
Musiikkiterapia
Musiikkiterapeutin koulutukseksi hyväksytään loppuun suoritettu
•
•
•
•
Sibelius-Akatemian Helsingin, Kuopion tai Seinäjoen koulutuskeskuksen koulutus
Jyväskylän yliopiston musiikkiterapian maisterikoulutusohjelma
Eino Roihan Instituutissa musiikkiterapeutin koulutus
Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun sosiaalialan yksikön musiikkiterapiakoulutus
61
KELA Kuntoutuspsykoterapia 17.10.2016
• Pirkanmaan va. ammattikorkeakouluun kuuluvassa Tampereen sosiaalialan oppilaitoksen
sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, kuntoutusalan koulutusohjelma /
musiikkiterapian suuntautumisvaihtoehto
• Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemian musiikkiterapiakoulutus.
Osa musiikkiterapeuteista voi saada psykoterapeutin nimikesuojatun ammattinimikkeen
käyttöoikeuden, mutta se ei ole koulutusvaatimuksena. Koulutuksen jälkeen terapeutilla tulee olla
työnohjausta kuten edellä on selvitetty.
Sovellettavat lainkohdat
(Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/1994)
(Asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä 564/1994)
(Asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta 1120/2010)
(Asetus kuntoutuspsykoterapian korvaustasosta 1258/2010)
1.17.1.2.2. Muut edellytykset
Kelan kuntoutuspsykoterapiaa antavan terapeutin tulee olla itse työkykyinen. Jos terapeutti tulee
osittain tai kokonaan työkyvyttömäksi ammattiinsa käynnissä olevan terapian aikana, hänen
mahdollisuutensa toimia Kelan tuella järjestettävän kuntoutuspsykoterapian antajana harkitaan
tapauskohtaisesti erikseen. Tällöin otetaan huomioon tehtävien ratkaisujen merkitys kuntoutuvan
asiakkaan kannalta. Silloin kun terapeutti on psykiatrisen sairauden vuoksi työkyvytön hän ei voi
toimia Kelan tuella järjestettävän kuntoutuspsykoterapian antajana.
62