Raportti 1/2016 - Valtiovarainministeriö
Väliraportti 1/2016 VM035:00/2014 718/00.01.00.01/2014 24.10.2016 Kuntakokeilut kuntien velvoitteiden vähentämisen tueksi -hanke Väliraportti 1/2016 Valtiovarainministeriö Snellmaninkatu 1 A, Helsinki PL 28, 00023 Valtioneuvosto Puh 0295 16001 (Vaihde) Faksi 09 160 33123 [email protected] www.vm.fi Y-tunnus 0245439-9 2(90) Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ................................................................................................................................... 3 1 TOIMINNAN KUVAAMISEN KYSELY, YHTEISET KYSYMYKSET ................................ 4 1.1 Tavoitteet, resurssit, keinot ja tulokset –kysymysten kooste ..................................................................... 5 1.2 Kokeilukunnat kokemusasiantuntijoina!.................................................................................................. 13 1.3 Yhteistyö .................................................................................................................................................. 16 1.4 Indikaattoriperusteinen seuranta .............................................................................................................. 17 2 HYVINVOINNIN INTEGROITU TOIMINTAMALLI ........................................................... 21 3 KOULUTUSPALVELUKOKEILU ............................................................................................ 26 4 KUNTIEN TOIMINNAN VALVONTAA KOSKEVA KOKEILU ......................................... 26 5 ASUMISPALVELUITA KOSKEVA KOKEILU ...................................................................... 31 6 KUNTIEN JA KANSANELÄKELAITOKSEN YHTEISTYÖTÄ KOSKEVAN KOKEILU33 7 NUORISOTAKUUTA KOSKEVA KOKEILU ......................................................................... 34 8 ASIAKAS- JA HENKILÖSTÖKYSELYT (KUNNAN OMAT KYSELYT TAI VM:N WEBROBOL -KYSELY) ................................................................................................................ 43 HENKILÖSTÖKYSELYISTÄ ESIMERKKEINÄ KOUVOLAN (ASUMISPALVELUMALLI), VAASAN (VALVONTAMALLI) JA JÄRVENPÄÄN (NUORISOTAKUUN TOIMINTAMALLI) KOKEILUKOHTEIDEN TULOKSISITA. ....... 47 9 INDIKAATTORIPOHJAINEN RAPORTOINTI ..................................................................... 51 9.1Väliraportissa esitetyt esimerkit ................................................................................................................ 51 9.2 Hyvinvoinnin integroidun toimintamalli ................................................................................................. 52 9.3 Valvontamallin kokeilu ............................................................................................................................ 53 9.4 Asumispalvelumalli ................................................................................................................................. 56 9.5 Nuorisotakuun toimintamalli ................................................................................................................... 59 10 KUNTAKOKEILUHANKKEEN ETENEMISEN RAPORTOINTI .................................... 59 10.1 Kuntakierros ........................................................................................................................................... 60 10.2 Raportoinnin valmistelu, ohjeistus ja tuki.............................................................................................. 61 10.3 Toiminnan tuki kunnille ......................................................................................................................... 61 10.4 Yhteistyö ministeriöiden ja muiden tahojen kanssa ............................................................................... 61 10.5 Yhteistyö muiden hankkeiden ja toimijoiden kanssa ............................................................................. 62 Liite 1 .............................................................................................................................................................................. 63 3(90) Tiivistelmä Kuntakokeilut käynnistyivät 5.1.2015. Kokeiluja toteutetaan vuosien 2015 ja 2016 aikana yhteensä 16 kunnassa tai kuntaryhmissä, joissa kuntia on yhteensä 57. Kokeilukohteita on yhteensä 45. Kuntakokeiluja toteutetaan kuudessa toimintamallissa, joita ovat hyvinvoinnin integroitua toimintamallia koskeva kokeilu, koulutuspalveluja koskeva kokeilu, kuntien valvontaa koskeva kokeilu, asumispalveluja koskeva kokeilu, kuntien ja Kansaneläkelaitoksen yhteistyötä koskeva kokeilu sekä nuorisotakuuta koskeva kokeilu. (www.vm.fi/kuntakokeilut) Kokeilujen toiminnan tueksi on käynnistetty Kuntakokeiluhanke. Hankkeen tehtävänä on toteuttaa seuranta kuntien kokeiluista ja esitellä väliraporteissaan kuntien kokeilujen etenemistä ja tuloksia. Väliraportointi toteutetaan puoli vuosittain eli neljä kertaa vuosien 2015 ja 2016 aikana. Väliraporttien lisäksi kootaan loppuraportti, joka julkaistaan keväällä 2016. Kolmas raportointikausi alkoi 1.1.2016 ja päättyi 30.6.2016. Väliraportti 1/2016 kokoaa tiedot kuntien kokeiluista kuvaamalla ensin yhteisten kysymysten tulokset, jonka jälkeen raportoidaan tuloksia toimintamalleittain. Raportointimateriaalina hyödynnetään webropol –kyselyn ja kokeilukohtaisiin indikaattorilomakkeisiin kirjattuja tuloksia, sekä asiakas- ja henkilöstökyselyiden tuloksia. Kokeilut ovat jatkuneet lähes kaikissa kokeilukunnissa. Asumispalvelumallin kokeilua ei toteuteta Lopella asukkaiden puutteen vuoksi. Hämeenlinna toteuttaa kolmen kokeilukohteen sijasta kaksi kokeilua. Muut kokeilut ovat jatkuneet suunnitelman mukaisesti tai osin suunnitelman mukaisesti. Raportointikaudella tarkasteltiin erityisesti kokeilulle asetettujen tavoitteiden toteutumista, kokeilun juurruttamistoimenpiteitä, yhteistyötä ja onnistumisia, sekä indikaattoriperusteista seurannan toteuttamista kokeiluissa yhteisillä kaikille kokeilukunnille suunnatuilla kysymyspattereilla. Kokeilukuntien vastausten mukaan kokeilun tavoitteet oli mietitty ja niistä oli käyty keskustelua, viety päätöksentekoon ja työstetty prosessikaavioitakin. Vastausten mukaan kokeiluiden toteuttamisen keinot ovat kokeiluaikana olleet esillä keskusteluissa ja niitä on esitelty päätöksentekoelimissä. 19 kokeilukuntaa oli kirjannut tavoitteiden saavuttamisen keinoja kokeilusuunnitelman oheen. Seitsemän kokeilukuntaa on määritellyt resurssit henkilöittäin, 27 kokeilukuntaa toteuttaa kokeilua pääosin oman työn tapahtuvana kehitystyönä. Kokeilukunnat arvioivat kokeilun tavoitteiden toteutumista prosenttiosuuksina. Nuorisotakuun toimintamallin kokeilukunnista kaksi vastasivat kokeilun toteutuvan 100 %:sti, 60–80 % tavoitteista tulee toteutumaan 19 kokeilun osalta. Yhdeksän (9) kokeilukuntaa ilmoitti saavuttavansa 40–50 % asettamistaan tavoitteista. Kuusi (6) kokeilukuntaa ilmoitti tavoitteista toteutuvan 10–30 %. Toimintamallikohtaisessa vertailussa nuorisotakuun toimintamallin kokeilukunnat tulevat saavuttamaan suurimman osan kokeiluille asetetuista tavoitteista, vastaavasti hyvinvoinnin integroidun toimintamallin kokeilukunnat kokevat, että kokeilun tavoitteista tullaan saavuttamaan enintään 60–80 %. Kokeilun onnistumista kuvattiin avoimilla vastauksilla. Onnistumisia kirjattiin kustakin kokeilukohteesta kolme kappaletta, yhteensä 124 onnistumisen kohdetta/asiaa. Kokeilukohteisiin valmisteltuja indikaattoreita, niiden toimivuutta tai syitä, miksi mittarit eivät ole toimineet kerättiin raportointikaudella avoimilla vastauksilla. Vastaukset koostettiin toimintamallikohtaisesti taulukkoon (s. 18). Vastauksia voidaan hyödyntää jatkossa esimerkiksi hallitusohjelman kärkihankkeiden valmistelutyössä. Toimintamallikohtaisesti raportoidun tulokset osoittavat, että kokeilua on jatkettu haasteista huolimatta. Hyvinvoinnin integroidun toimintamallin kokeilussa asiakasvastaavia raportointikaudella on kirjattu indikaattorilomakkeisiin yhteensä 104 (ensimmäinen raportointikausi 79, toinen raportointikausi 100) ja yhteisiä palvelusuunnitelmia on työstetty 170 (ensimmäinen raportointikausi 31, toinen raportointikausi 107). Vastausten mukaan moniammatillinen työskentelytapa on lisääntynyt ja vahvistunut kokeilun aikana. 4(90) Koulutuspalvelukokeilussa kehitystyö on jatkunut osin suunnitelman mukaisesti Riihimäki, Hausjärvi ja Loppi -kuntaryhmässä. Kehitystyö raportointikaudella on keskittynyt yhteisten kurssien valintaan, aikatauluharmonisointiin ja Fronter –sähköisen oppimisalustan käyttöönottoon. Kuntien valvontaa koskeva kokeilun toimintaa kuvaava kysely lähetettiin kokeilukuntien lisäksi myös aluehallintovirastojen edustajille. Toiminnallisia muutosten ja uusien käytänteiden pilotointi on jatkunut kaikissa kokeilukunnissa. Vastausten mukaan aluehallintovirastojen ja kokeilukuntien yhteistyö on toimivaa ja kokeilu on entisestään tiivistänyt yhteistyötä. Omavalvontaohjelman kehitystyö on edennyt kaikissa kolmessa kokeilukunnassa. Asumispalveluja koskevat kokeilut ovat jatkuneet suunnitellusti kokeilukunnissa, lukuun ottamatta Lopen kokeilua. Kehitystyö asiakkaiden toimintaympäristön parantamisen, asiakkaiden osallistumisen ja toimintakyvyn ylläpidon ja osin myös toimintakyvyn kehittämisen kokeiluina ovat jatkuneet. Investoinnit ovat edenneet ja Karhumäen yksikkö on valmistunut raportointikauden aikana. Hyvinvointiteknologian hyödyntäminen jatkuu neljässä kokeilukunnassa. Teknologian käytöstä on nähtävissä hyötyjä muun muassa Joensuun kokeilussa. Asumispalvelumallin perhehoitokokeilu on jatkunut uutena toimintatapana suunnitellusti. Perhehoitopäiviä on toteutettu 560 (ensimmäinen raportointikausi 96, toinen raportointikausi 481) raportointikaudella. Raportointikaudella perhehoitajia on saatu lisää ja käyttövuorokaudet ovat lisääntyneet. Kokeilun taloudellisia hyötyjä on osoitettavissa Vantaan Liukumäki kotiin – kokeilussa. Kuntien ja Kansaneläkelaitoksen yhteistyötä koskevassa kokeilussa suunnitellut toimenpiteet ovat jatkuneet. Hakemusten etenemisen prosessia on Kelan ja Vantaan välillä selkeytetty. Toimeentulotulohakemusten vastaanottaminen ja asiakasneuvonta on jatkunut suunnitellusti Vantaan Kelan toimipisteissä. Vastaanotettujen toimentulohakemusten määrä Kelassa on edelleen pieni suhteessa käytettävissä oleviin resursseihin. Nuorisotakuukokeilun etenemisen kysely lähetettiin kokeilukunnille sekä TE -toimistojen yhteistyöasiantuntijoille. Nuorisotakuun kokeilu on edennyt hyvin. Nuorten ohjaaminen toteutuu moniammatillisesti verkostossa tai fyysisesti yhteisessä työskentelytilassa. Nuoret ovat löytäneet perustetut matalan kynnyksen pisteet/Ohjaamot. Tulosten mukaan raportointikaudella matalan kynnyksen kävijämäärä on 27 035 (edellinen raportointikauden tulos 3684). Tulosten mukaan nuorten ohjaus koostuu pääosin koulutus- ja opiskeluohjauksesta (33 %), työllistymiseen ja yrittäjyyteen liittyvästä ohjauksesta (19 %), hyvinvointi- ja terveysasioiden ohjauksesta (21 %), elämänhallinnallisten kysymysten ohjauksesta (22 %) ja ihmissuhteet/sosiaaliset verkostot jne. asioiden ohjauksesta (5 %). Nuoria on ohjattu kohti koulutus- ja työllistymispolkuja. Työllistymistä edistäviä palveluita, kuten työkokeiluja, on toteutettu 647 kappaletta (edellinen raportointikausi 42). 136 nuorta on saanut palkkatukityöpaikan (edellinen raportointikausi 1 nuori) ja 214 nuorta (edellinen raportointikausi 45) on työllistynyt. Aktivointisuunnitelmia on työstetty yhteensä 36:lle (edellinen raportointikausi 106) nuorelle. Koulutuksen on aloittanut 102 (edellinen raportointikausi 42) nuorta. Yhteisiä palvelusuunnitelmia on työstetty 118 (ensimmäinen raportointikausi 3, toinen raportointikausi 36). Yhteistyö kokeilukuntien ja TE-toimistojen välillä on nopeuttanut nuoren prosessin etenemistä. TE-toimistojen päätösaikataulut palkkatukipäätösten ja aktivointisuunnitelmien osalta ovat toteutuneet suunnitellusti. Väliraportin loppuosassa kuvataan Kuntakokeiluhankkeen etenemistä raportointiaikana. Hanke on edennyt pääosin hankesuunnitelman mukaisesti. Toiminnan kuvaamisen kysely, yhteiset kysymykset Raportointikauden 1.1.–30.6.2016 tarkoituksena oli selvittää muun muassa, miten kokeilukunnat kokevat kokeilun onnistuneen, miten he olivat valmistelleet kokeilua, mitä haasteita kokeilun/pilotoinnin aikana on ollut nähtävissä, miten kokeilun tuloksia on suunniteltu juurrutettavan ja mitä kokemuksia kokeilukunnilla on indikaattoriperusteisesta vaikutusten arvioinnista. Raportointitiedot kerättiin yhteisillä kaikille toimintamalleille suunnatuilla kysymyksillä sekä erillisillä sektorikohtaisia toimintamallikohtaisilla kysymyksillä. Tarkoitus oli saada vertailukelpoista tietoa toimintamal- 5(90) lista tai kokeilusta riippumatta. Kysymykset rakennettiin vaihtoehtomuotoisiksi, jolloin niiden vastaaminen helpottui (Liite 1. Toiminnan kuvaamisen kysymyspatteristo). Vastaukset esitetään kuvina tai kirjalliset vastaukset toimintamalleittain merkittyinä taulukkomuotoisesti. Vastausvaihtoehdot kokonaisuudessaan löytyvät liitteestä 1. Osa vastausvaihtoehdoista ei näy kokonaisuudessaan kuvissa niiden laajuuden vuoksi. Kuvat on nimetty kysymyksiä vastaaviksi. Kuntien avoimet vastaukset esitetään raportissa kursivoituna. Raportissa esitellään ensin yhteisten kysymysten tulokset ja sen jälkeen toimintamallikohtaisten kysymysten tulokset. 1.1 Tavoitteet, resurssit, keinot ja tulokset –kysymysten kooste Kokeilutoiminnan perustana on etukäteissuunnittelu ja tavoitteiden asettaminen ennen kokeiluajan aloittamista. Kehittämistoiminta poikkeaa siten kehittämishanketoiminnasta, jossa kehitetään asiaa/palvelua koko hankekauden aikana. Kuntakokeilussa suunnitellut tavoitteet määriteltiin ennen kokeilun aloittamista ja pilotoitiin ennakolta suunnitellut toimenpiteet kokeilukauden puitteissa. Ennen kokeilun alkamista määriteltiin myös kokeilun ennakoituja vaikutuksia muun muassa asiakkaisiin tai talouteen. Vastausten mukaan voidaan todeta, että kokeilun tavoitteet oli mietitty ja niistä oli käyty keskustelua, viety päätöksentekoon ja työstetty prosessikaavioitakin. Kokeilukunnat vastasivat useaan väittämään, joten taulukosta ei voi osoittaa yksittäisen kokeilun valmisteluprosessia (Kuva 1, Tavoitteet). Tavoitteet 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Hyvinvointi N=11 Oli mietitty Oli esitelty Oli työstetty Oli työstetty Oli työstetty Muulla tavalla, ennalta, niistä päätöksenteko erillinen erillinen erillinen miten? oli käyty elimissä kirjallinen kirjallinen kirjallinen keskustelua materiaali/koke materiaali/koke materiaali/koke (hallintokunnan ilusuunnitelma ilusuunnitelma ilusuunnitelma sisällä, eri + + hallintokunniss lähtöt.kuvaus+ lähtöt.kuvaus+( a jne) (prosessikuvaus prosessikuvaus) ) + mietitty kokeiltavien asioiden vaikuttavuutta 8 7 5 3 2 1 Koulutuspalvelu N=1 0 0 0 0 0 0 Valvonta N=6 4 4 2 1 0 2 Asumispalvelu N=7 3 5 4 1 1 1 Kunta-Kela N=1 1 1 1 1 0 0 Nuorisotakuu N=14 6 8 5 5 4 1 6(90) Avointen vastausten mukaan ” Toimintamallin tavoitteita hiottiin kokeilua ideoitaessa, testatessa ja sen edetessä”, ” Oli tehty vuosittainen työsuunnitelma kokeiluvuosille, jossa määritelty tarve, päämäärä, tavoitteet, keinot, prosessi ja tehtävät, tuotokset ja tulokset sekä onnistumisen kriteerit”. ”Työsuunnitelman pohja oli yhteinen seutukunnan kanssa”. Tavoitteiden määrittämisen lisäksi kokeilukunnat kuvasivat keinoja, joilla kokeilun tavoitteet tullaan saavuttamaan (Kuva 2, Keinot tavoitteiden saavuttamiseksi ). Keinot tavoitteiden saavuttamiseksi 9 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 7 7 7 4 4 3 3 3 3 3 2 1 0 1 1 1 0 1 0 1 Koulutuspalvelu N=1 1 0 Hyvinvointi N=11 0 Valvonta N=6 Muu tapa, mikä? Keinot tavoitteiden saavuttamiseksi oli kuvattu ja kirjattu kokeilusuunnitelman oheen Oli esitelty päätöksentekoelimissä Oli mietitty ennalta, niistä oli käyty keskustelua Asumispalvelu N=7 Kunta-Kela N=1 Nuorisotakuu N=14 Vastausten mukaan kokeiluiden toteuttamisen keinot ovat kokeiluaikana olleet esillä keskusteluissa ja niitä on esitelty päätöksentekoelimissä. 19 kokeilukuntaa oli kirjannut tavoitteiden saavuttamisen keinoja kokeilusuunnitelman oheen. Avoimissa vastauksissa (Taulukko 1) kokeilukunnat kuvasivat työskentelytapojaan. HV V ASPA NT - - Monialaisella ja -ammatillisella asiantuntijatiimillä oli vapaudet ideoida ja kokeilla asioita käytännössä. Jaettiin tiimin sisällä hyviä käytäntöjä. Kokeilun ohjausryhmä seuraa kokeilun etenemistä ja hyväksyy muutokset kuukausittain (ketterä kehittäminen). Prosessina edetty Kirjattu työsuunnitelmaan Varsinainen kokeilu alkoi vasta 11/15. Alussa keinoista tavoitteiden saavuttamiseksi ei ollut mitään käytännön käsitystä. Keinot täsmentyivät tavoitteiden konkretisoituessa. sovittu yhteistyöryhmässä kokeilukohtaisesti - Ei mietitty Vahvistamalla jo aiemmin hyvin toimivaa yhteistyötä työllisyyspalveluiden ja Te-palveluiden välillä Yhdessä sovittu ja hankesuunnitelma hyväksytty hallituksessa. - Kokeiluita toteutetaan pitkälti kunnan omilla resursseilla. Kuntakokeilujen toteuttamiseen kokeilukunnat ovat saaneet marginaalisen valtionavustuksen. Kokeilukunnat kuvasivat resurssin jakautumista oheisen (Kuva 3, Resurssit) mukaan. Seitsemän kokeilukuntaa on määritellyt resurssit henkilöittäin, 27 kokeilukuntaa toteuttaa kokeilua pääosin oman työn tapahtuvana kehitystyönä. 7(90) Resurssit 9 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 7 5 5 4 3 2 1 1 1 Hyvinvointi N=10 2 1 Koulutuspalvelu N=1 0 0 Resurssit, joilla tavoitteet voitiin kokeilussa toteuttaa oli määritelty ja budjetoitu henkilöittäin 0 Valvonta N=6 Muu tapa, mikä? 0 Resursseja ei oltu erikseen budjetoitu. Työ on tehty oman työn ohessa tapahtuvana kehitystyönä. 0 0 Asumispalvelu N=6 Kunta-Kela N=1 Nuorisotakuu N=14 Avoimet vastaukset (muu tapa, mikä?) kuvasivat yksityiskohtaisemmin kokeilukohteen resursseja (Taulukko 2). HV - Kokeilun koordinointityö (1 hlö) oli budjetoitu, käytännön asiakaskokeilu tehtiin oman työn ohessa. valtionavustus ASPA - isäntä-emäntä kokeilussa ja teknologiakokeilussa erilliset hankerahoitukset Projektityöntekijä NT - Ohjaamoon haettiin ulkopuolista rahoitusta (ESR) ja osa resursseista tuli virastojen omana panostuksena Resurssin muodosti jo aiemmin kehitetty toiminta ESR kehittämishankkeiden resurssit - Tavoitteiden saavuttaminen olemassa olevilla resursseilla ja keinoilla kuvattiin vaihtoehtoiset kyllä/ei väittämällä (Kuva 4, Pystytäänkö olemassa olevilla resursseilla ja keinoilla tuottamaan suunnitellut tavoitteet?). Toimintamallikohtaisessa vertailussa hyvinvointimallin kokeilukunnat olivat useammin sitä mieltä, ettei tavoitteita tulla saavuttamaan. Pystytäänkö olemassa olevilla resursseilla ja keinoilla tuottamaan suunnitellut tavoitteet? 8 8 6 4 2 0 6 2 6 3 3 1 0 3 4 1 0 Kyllä Ei, miksi ja mitä jää toteutumatta? 8(90) Kokeilukuntien avoimet vastaukset koostettiin taulukkoon (Taulukko 3). Taulukossa kuvataan syitä, miksi tavoitteet voivat jäädä saavuttamatta. HV - - Valv - ASPA - NT - - Vähennetään selvästi mm. kokeiluihin suunniteltuja opinnäytteitä, käytettävien teknologioiden edelleen kehittämistä, kokeilualueiden välistä yhteistyötä resurssipulan takia. Ohjaamotyöhön osallistuvan henkilöstön kokoonpano ei kata kaikkia keskeisiä palveluja, asiakasvastaavan rooliin ei löytynyt työntekijöitä (ei sovi käytettävissä olevan henkilöstön työnkuvaan esimiesten mukaan). Ohjaamon asiakkaista ne, jotka tarvitsevat enemmän palveluita, on ohjattu monialaisen yhteispalvelun asiakkaiksi. Monialainen yhteispalvelu on nuorta velvoittavaa, eikä vaadi tietolupia eri toimijoilta. Ohjaamon asiakkaat ovat pääsääntöisesti koulutukseen tai työelämään hakeutumassa olevia nuoria aikuisia. Sosiaali- ja terveydenhuollon asioita ei juurikaan käsitellä Ohjaamossa, Kelaasioita lukuunottamatta. Tämä johtuu siitä, että sosiaali- ja terveydenhuolto ei ole voinut osoittaa minkäänlaista henkilöresurssia Ohjaamotyöhön. ei saatu rakennettua yhteistä tietojärjestelmää varsinaisesta suunnitelmasta ei saada käyttökokemuksia hankkeen aikana. Prosessin alku pystytään testaamaan Sähköinen KEINU-kortti ei tule kaikkien tiimien käyttöön kokeiluaikana prosessi on iso ja vaatii aikaa, kokeiluaikana ei päästä kaikkiin tavoitteisiin Matkan varrella kehitetty tavoitteita ja indikaattoreita Kaikki muu pystytään tuottamaan olemassa olevilla resursseilla, mutta hyvinvointiteknologia vaatii lisäbudjetointia. Uusia teknologiaratkaisuja ei pystytä tarpeeksi kokeilemaan, koska teknologiasta kustannuksia, joihin ei vielä rahoitusta investointihakkeissa aika liian lyhyt. OTO:na tehtävät ei kaikki tavoitteet toteudu. Hankerahoituksen kautta toteudu etenee paremmin Kokeiluaika on liian lyhyt "ison laivan kääntämiseen". Kohteen perusajatus on vielä kesken ja henkilöstön ajatuksen kääntäminen vie aikaa. Henkilöstön joustava siirtyminen jää toteutumatta, sillä toiminnanohjausjärjestelmä ei tule vielä palvelutaloihin. Henkilöstöresurssi ei ole riittävä toteuttamaan (resurssista poistettu 10-20 %) paikallisten Ohjaamoiden käynnistämiseksi tarvittu lisäresursseja Jos hankkeen tavoitteeksi katsotaan ESRn luokittelemat määrälliset tavoitteet, sitä ei ESR-kriteereiden mukaisesti tulla saavuttamaan. Jos katsotaan muilla mittareilla saavutamme tavoitteen Tällä hetkellä TE-palvelut on antanut resurssia vin 2t/vko. Monialainen ohjaus ei pääsääntöisesti toteudu resurssien vähäisyyden vuoksi. Näyttää siltä, että Jyväskylän resursointi Ohjaamoon tulee jäämään hyvin pieneksi verrattuna muihin samankokoisiin kaupunkeihin. Tosin Ohjaamo-kehittämishanke on vielä kesken eikä ole osunut synkroniin kuntakokeilun kanssa, kuten alunperin oli tarkoitus. Tämä johtuu Ohjaamon tilakysymysten ratkaisuista ja Ohjaamo ESR-rahoituspäätöksen aikataulusta. Pilotoinnit saadaan kyllä toteutettua, mutta jos halutaan pysyvyyttä ja vaikuttavuutta tarvitaan osittain säännösmuutoksia. Kokeilun tuloksien arviointia toteutettiin kokeilukunnissa jo tavoitteita pohdittaessa. Kokeilutoiminnan luonteen mukaisesti ennakoitiin tulosten vaikututtavuutta, juurtumista ja jatkuvuutta kokeiluajan päättymisen jälkeen (Kuva 5, Tulokset). 9(90) Kokeilukunnat arvioivat kokeilun tavoitteiden toteutumista prosenttiosuuksina (Kuva 6, Kuinka suuri osuus kokeilun tavoitteista on mahdollista saavuttaa kokeilun aikana?). Kysymyksessä (webropol) ei mainittu, että kokeilukuntien tulisi arvioida sopimuksen tavoitteita suhteessa tavoitteisiin. Nuorisotakuun toimintamallin kokeilukunnista kaksi vastasivat kokeilun toteutuvan 100 %:sti, 60–80 % tavoitteista tulee toteutumaan 19 kokeilun osalta. Yhdeksän (9) kokeilukuntaa ilmoitti saavuttavansa 40–50% asettamistaan tavoitteista. Kuusi (6) kokeilukuntaa ilmoitti tavoitteista toteutuvan 10–30 % . Kuinka suuri osuus kokeilun tavoitteista on mahdollista saavuttaa kokeilun aikana? 8 8 7 6 Hyvinvointi N=8 5 4 3 Valvonta N=6 3 3 2 1 Koulutuspalvelu N=1 4 4 2 2 1 1 0 2 2 2 1 0 1 0 0 0 40-50 % tavoitteista 60-80 % tavoitteista Kunta-Kela N=1 Nuorisotakuu N=13 0 0 0 0 0 0 10-30 % tavoitteista Asumispalvelu N=7 100 % tavoitteista 10(90) Kokeilukuntia pyydettiin arvioimaan kokeilun onnistumista. Vastaus pyydettiin ilmoittamaan kolmena asiana, jotka ovat onnistuneet (Taulukko 4). HV - Koulutus tuspalvelu Valvonta - - Mitkä asiat ja tavoitteet ovat kokeilussanne onnistuneet ja miksi? Yhteisten tavoitteiden tarkentaminen MUN ELÄMÄ -arviointi ja hyvinvointisuunnitelma -kokonaisuus Yhteisen tavoitteen selkeytyminen Monialaiseen asiakastyöhön on saatu alustaksi käyttöön NT TYPPI rekisteri Yhteistyön merkitys tullut esille Kehitetty sovellus on toimiva koko palveluohjaus/palvelutarpeen arviointiprosessissa Yhteinen palvelusuunnitelma; toimijat ovat olleet itse rakentamassa suunnitelmaa lomake työstetty yhteistyössä, otettu käyttöön Ryhmätoiminta Yhteisiä suunnitelmia on tehty Yhteisistä kokeiluista sopiminen Motivoitunut kokeilun toteuttanut asiantuntijatiimi (17 henkilöä) nuorisotoimesta, oppilashuollosta, sosiaali- ja terveydenhuollosta ja ostopalveluista Kirjaamisen selkeyttäminen Nuorten monialainen matalan kynnyksen ohjauspalvelu on käynnistetty Asiakaspalaute moniammatillisesta työstä Suunnitelmien kirjaamiskäytännöt ovat yhdenmukaistuneet Monialainen yhteistyö on tiivistynyt sekä hallinnon että käytännön toimijoiden työssä; on ollut tarve arvioida ja kehittää jo 10 vuotta toiminutta toimintamallia palvelusuunnitelma koettu tarpeelliseksi, joskin haastavaksi Asiakaskontaktointi Yhteistyötä on tehty aiempaa enemmän Yhteisen asiakkuuden tunnistaminen Teknologia: asiakkaiden ja ammattilaisten yhteinen "verkostotyökalu" jossa elämänhallinta-arviot, hyvinvointisuunnitelmat ja viestit kulkevat organisaatioriippumattomasti Luottamus ja avoimuus lisääntyy On selvinnyt, että nuoren kokonaisvaltainen palvelusuunnitelma ei ole tarpeellinen työväline Ohjaamon asiakkuuksissa, mutta monialainen ohjaustyö ja sen kirjaaminen yhteiseen rekisteriin on välttämätöntä ohjauksen laadun ja jatkuvuuden sekä työtehokkuuden kannalta. Yhteistyön haasteet konkretisoituneet Raportointia on ollut pakko kehittää osana kokeilua prosessi vienyt aikaa, nyt suunnitelmia aloitettu tekemään Asiakaslähtöisyys Ongelmia osataan selvittää aiempaa paremmin Yhteistyö on tiivistynyt. Yhteinen aikataulu. Verkkokurssien toteuttamismahdollisuus AVIn kanssa yhteistyö kehittynyt Omavalvonta on tullut enemmän osaksi arkea henkilöstöresurssin joustava käyttö asumisyksiköiden välillä. Hanke sallinut poikkeamisen Avin luvan mukaisista henkilöstömitoituksista. Yöhoidon kehittämisestä saatu hyviä kokemuksia Vaikuttavuutta kuvaavien indikaattoreiden täsmentyminen Asiakaslähtöisyys ja toimintakulttuurin muutos on hyvällä alulla 11(90) - Asu mispalvelu KuntaKela Nuorisotakuu - Omavalvontaohjelma kehitetty Asiakaskokemus on tullut enemmän keskusteluun ja tarkasteluun Hyvinvointiteknologian hyödyntäminen (älyvaipat ja Evondos lääkeautomaatti). Meille uutta teknologiaa, ennalta odotettujen hyötyjen lisäksi lisähyötyjä esim lääkkeiden käytön väheneminen. Valvonnan osalta yhteistyön tiivistyminen muiden kokeilukuntien kanssa Hyvinvointiteknologisten ratkaisujen hyödyntäminen jatkossa helpompaa (henkilöstön asenteiden muuttuminen) Teknologian hyväksikäytön mahdollisuuksien ymmärtäminen (muukin kuin hv-teknologia) Hoito- ja palvelusuunnitelmat kehittyneet yksilöllisemmiksi ja toimivat paremmin laatutyön tukena Valvontamalli toteutuu samana sekä kaupungin omissa että ostopalveluissa Kotihoidon mobiilit ovat antaneet uuden näkökulman ja aienpaa tarkemman tiedon siihen miten asiakastyö voidaan entistä tehokkaammin järjestää. Palvelusuunnitelmia on arvioitu aiempaa tarkemmin. AVIn kanssa toiminta ja yhteisymmärrys syventynyt Verkostoituminen, hyvien toimintamallien benchmarking Yhteistyö eri tahojen kanssa (ovien avaaminen ulkomaailmaan) Teknologiakokeiluissa löytynyt yksiköstä avainhenkilöt, jotka saatu mukaan ja innostumaan Palvelujen saanti omasta kunnasta on mahdollistunut. Asiakkaiden toiminnallisuus on lisääntynyt omaisyhteistyön menetelmät vahvistuneet ja vapaaehtoistyö lisääntynyt Suunniteltuun ja toteutuneeseen palveluun on kiinnitetty huomiota ja se on toteutunut. Kotiutukset ovat toteutuneet onnistuneesti riittävän tuen turvin Hoidettavan kotiin vietävä perhehoito Teknologiakokeiluissa onnistuttu löytämään riittävän rajatut kokonaisuudet Jonotusaika palveluihin on ollut lyhyt. Lähialueyhteistyö on lisääntynyt asiakkaiden aktivoituminen toimintaan ja yhteisöllisyys Asiakkaiden osallisuus hoidon suunnitteluun on lisääntynyt. Kuntoutus- ja arviointiyksiköiden toiminta on kehittynyt oikeaan suuntaan Valmennukset ja tiedottaminen/projektityöntekijä vastuuhenkilö Oikeat asiakasryhmät onnistuttu löytämään teknologiakokeiluihin Paavolantien asuinryhmä toimii myös itsenäisemmin asuvien tukipisteenä. Peruskorjaus etenee aikataulussa Turvallisuuden tunteen lisääntyminen 2 hengen huoneissa, kun asiakkaan tulosyynä on ollut turvattomuus Palvelutalojen täyttöaste pyritään pitämään mahdollisimman korkeana. Laajempi verkostotyö ja yhteisvastuu kuntouttavasta toiminnasta Perhehoito kunnan tiloissa, systemaattisen ja sitkeän tiedottamisen jälkeen Asiakkaiden yhden luukun periaate hakemusten jättämisessä toteutui Yhteistyö Kelan ja kunnan työntekijöiden välillä parantui Mahdollisti käytännön kokemustiedon Kela-siirron pohjaksi 2017 NT-typpi asiakasrekisteriin kirjaus verkostoituminen (sektorirajoja ylittäviä keskustelufoorumeita jotka lisäävät ymmärrystä nuorten palveluohjauksen kirjosta) TE-palvelujen ja psykososiaalisen tuen palveluiden lähentyminen Henkilöstön rekrytointi: ammattitaitoinen, kehittämishaluinen, nuorten parasta -ajatteleva henkilöstö on onnistunut luomaan hyvän, suvaitsevan ja arvostavan ilmapiirin matalankynnyksen palveluihin. Yhteistyön sujuvoittaminen TE-palveluiden ja kunnan välillä (resurssit TE-hallinnosta) Ohjaamon näkyvyys ja tietoisuus olemassaolosta Systemaattiset palaverikäytännöt ovat lisänneet yhteistyötä Yhteistyö Yhteistyö sujuvaa niiden toimijoiden kanssa, jotka ovat sitoutuneet toimintaan. 12(90) - - - - Matalankynnyksen palvelupaikka OHJAAMO on perustettu. On saatu selville, millaiset tilamuutokset tarvitaan, jotta Ohjaamotyö voi kehittyä täyteen mittaansa. Monialainen yhteistyö Aalto-yliopiston malliin. Monialaiset asiantuntijat ovat onnistuneesti Ohjaamo xx saman katon alla ja yhteistyö sujuu erinomaisesti. (benchmarkkaus 2015-2016: Aalto yliopiston Design Factory). Käyntikertoja Ohjaamossa aikavälillä 01/-08/16 on ollut 3501. Erityisesti TE-toimiston panos Ohjaamo xx kehittämiseen on merkittävä. Oppilaitosyhteistyö ja aikuissosiaalityön kanssa on myös sujunut erittäin hyvin. Matalankynnyksen palvelupisteen suhde etsivään nuorisotyöhön ja TYP-toimintaan on myös kirkastunut. Ohjaamo xx profiloituu selvästi rajapinnaksi työhön ja koulutukseen. Etsivä nuorisotyö ja TYP voivat tuoda asiakkaita Ohjaamoon ja toisaalta Ohjaamo voi tarvittaessa ohjata asiakkaita etsivään nuorisotyöhön tai TYP-palvelun asiakkaaksi, mikäli nuorella on selvästi haastavampi elämäntilanne. Näillä kahdella palvelulla on myös 1 krt / vko päivystykset Ohjaamossa. Toimijoiden yhdessä tekemisen laajentuminen ja syventyminen sekä aiempaa yhteisemmät asiakkaat. Yhteistyö TE-toimiston kanssa on entisestään tiivistynyt, asiakaskriteereitä ja yhteisiä toimintatapoja selkiinnytettyä ja asiakasohjautuvuus on parantanut. Asiakaslähtöisyys Ohjaamo toiminta on aloitettu laajempi näkemys palveluista, joita tarvitaan, huomioidaan myös vähemmän tukea tarvitsevien nuorten ohjaus ja neuvonta Moniammatillisuuden kehittyminen Rohkeus kokeilla uudenlaisia palveluita nopeallakin aikataululla, mm. vuokranantajamessut, yksittäisen työnantajien rekrymessut, S2-kieliklinikka (nopeaa apua suomenkielellä asioimiseen), kansaivälisyys opiskelussa, työssä ja vapaaehtoistyössä jne... Nuoret saavat monialaista palvelua toimijoita koko ajan enemmän mukana ja ovat innolla mukana Tiedonkulun tehostuminen Toiminnot on saatettu alulle Nuorten toiveet huomioitu toiminnassa. Monialaisen, ajanvarauksettoman palvelun tarve on tullut näkyväksi kokemusten kautta. Ohjaamo xx ja uusi työ. Ohjaamo xx on saatu jo lyhyen ajan sisällä konkreettisia avauksia Sipilän hallitusohjelman mukaisen ”Uuden työn” tukeen nuorille. Ohjaamo xx kehitetään kokeillen esimerkiksi erilaisia työllistämistuotteita, kuten Vartissa töihin- (toimialakohtaiset pikatreffit Ohjaamossa 1 krt / kk) ja NonstopRekry –palvelut (100% henkilöstöalan yritysten päivystys Ohjaamossa; walk-in työhaastattelut). Konseptit ovat monistettavissa valtakunnallisesti ympäri Suomea Ohjaamoverkostossa. Ohjaamo xxa pyritään samalla avaamaan seuraavaa paradoksia: toisaalta nuorisotyöttömyys on korkealla tasolla, mutta toisaalta työpaikkoja on paljon esimerkiksi henkilöstöalan yrityksissä. Lisäksi pyritään tekemään näkyväksi, että pk-yrityksissä on paljon piilotyöpaikkoja. Myös yrittäjyydestä keskustellaan avoimesti eri alan asiantuntijoiden kanssa. Eläköityvät yrittäjät etsivät jatkajia, osuuskuntayrittäjyys on yksi vaihtoehto ja yrittäjäksi voi ryhtyä myös työkokeilun kautta. Asiakasohjauksen ja työnjaon selkeytyminen. Yritysyhteistyötä xx kaupungin nuorten työllisyyspalveluissa on saatu entisestään lisättyä ja tiivistettyä. Yhteistyö TE-keskuksen ja Kelan kanssa tiivistynyt Verkostotoiminta kehittynyt halu kehittää eri segmenteille kohdistettuja, sujuvia palveluprosesseja Palvelurakenteiden muutos alulla Taustaorganisaatioiden sitoutuminen hankkeeseen jo suunnitteluvaiheessa. Jokainen virasto (4xkaupunki + TE-toimisto) ovat sijoittaneet resursseja tähän toimintaan. Tieto kulkee ja verkosto toimii toiminnallisuus (tilaisuudet, ryhmätoiminnat) Yhteinen palvelupiste lisännyt työntekijöiden yhteistyötä huomattavasti Nuoria on saatu ohjaukseen 13(90) - - Ohjaamossa hyvä yhteishenki. Nuoret ovat olleet hyvin tyytyväisiä Ohjaamossa sekä kohtaamiseen että saamaansa ohjaukseen. Nuorille on löytynyt entistä paremmin polkuja eteenpäin laajan verkostotyön myötä. Ketterän menetelmän käyttöönotto. Perinteisissä virkamiesorganisaatioissa uudistusten eteenpäinvieminen vaatii usein aikaa. xx on ollut kenties poikkeuksellisen hedelmällinen lähtötilanne Ohjaamo xx – palvelupisteen avaamiselle. Kaupungin työllisyysasioiden yksiköstä kannustettiin heti kuntakokeilun aluksi välttämään byrokratiaa ja aidosti etsimään nopeampia palveluprosesseja. Myös nuorisopalveluiden esimiehet ovat ennakkoluulottomasti antaneet mahdollisuuden kokeilla virkamiesorganisaatiolle tuntemattomampaa ketterän menetelmän (Agile/SCRUM) toimintatapaa jo vuodesta 2015. Ohjaamo xx konsultoi ketterän menetelmän käyttöönotosta esimerkiksi Agile Finland ry:tä ja Aalto yliopiston Design Factoryn edustajaa sekä Uraani –hanketta (RAY). Lisäksi TE-toimiston intensiivinen sitoutuminen Ohjaamon kehittämiseen ja halu nopeuttaa monialaisia prosesseja on herättänyt ihailua Ohjaamoverkostossa. Ketterän menetelmän välttämättömyydestä Ohjaamotoiminnan kehittämiselle kertoi myös Työ- ja elinkeinoministeriön strategiajohtaja Antti Joensuu Ohjaamoiden ajankohtaisiltapäivässä 3/16. Nuorten tarpeisiin vastaaminen. Kuntakokeilu on vahvistanut sitä kokemusta mikä on ollut yhteistyönhaasteista ja esteistä jo aiemmin. Moninkertainen päätöksenteko esimerkiksi kunnan ja TE-toimiston välillä sekä tietojen vaihdon haasteellisuuden ja tarpeellisuuden. NT/TYPPI -järjestelmä on ollut hyvä, tärkeää olisi saada rakennettua pysyvä yhteinen järjestelmä tai pääsy samaan järjestelmään. Taulukkoon viitaten kokeilukuntien vastauksissa on paljon hyviä ja positiivisia asioita/asiakokonaisuuksia joissa on onnistuttu. Vastauksissa näkyy myös kehityskohteita, joita/joihin voidaan kokeilun viimeisellä puolivuotiskaudella vielä tarttua. 1.2 Kokeilukunnat kokemusasiantuntijoina! Mitä ajatuksia kokeilukunnilla on kokeilusta, jos kokeilua käynnistettäisiin nyt nykyisen kokemuksen perusteella? Kokeilukunnat nimesivät kolme keskeisintä tekijää. Vastaukset koostettiin toimintamalleittain taulukkoon (Taulukko 5). Kunta-Kela yhteistyökokeilun kokemukset (Vantaa ja Kela) on esitetty toimintamallin tuloksien osana. Mitä tekisitte toisin, jos nyt käynnistäisitte kuntakokeilua esim. suunnitelman, pilotoinnin, koulutuksen, päätöksenteon tms. osalta? Aloittaisimme nopeammin pieniä käytännön kokeiluja HyResurssit kokeilun toteuttamiseen vinEnemmän aikaa sähköisen alustan "myymiseen" osaksi työskentelytapaa sekä markkinointi yhteistyövoin- kumppaneille ti Kokeilu käynnistyisi omassa kunnassa yhteisesti koetun ja määritellyn tarpeen pohjalta. Vaatii paljon aikaa ja keskustelua ja esimiesten sitoutumista asiaan. Selkeämpi, rajatumpi tavoite Esimiehet pitäisi saada heti alussa mukaan Sähköisen työvälineen käyttö olisi ensisijainen tavoite nyt parempi ennakkosuunnittelu, yhteinen keskustelu eri toimijoiden kanssa Hanke suunniteltaisiin kenttätyöntekijöiden kanssa Hanke tulisi resurssoida ja suunnnitella paremmin Rahoitusta jolla irrottaa työpanosta tarvitaan Parantaisimme tiedonkulun käytänteitä eri toimijoiden välillä Työpari/varahenkilö koordinaattorille Enemmän käyttäjiä mukaan sähköisen alustan kehittämiseen Kokeilua ei aloitettaisi ennen kaikkien siihen tarvittavien toimijoiden kirjallista sitoutumista. 14(90) Koulutus tuspalvelu Valvonta Asu mispalvelu - Suunnitelman tavoitteiden ja sisällön perusteellisempi suunnittelu Nykytila olisi pitänyt kuvata paremmin Indikaattorikokonaisuus tiiviimpi ja mitattavampi enemmän konkreettista tukea hankaliin kysymyksiin, joita tulee koko ajan esim suostumuslomakkeesta Riittävien resurssien varaaminen Enemmän vuoropuhelua kaikkien ammattiryhmien kanssa Purkaisimme tavoitteita aikaisemmassa vaiheessa konkreettisemmiksi Tiedottaminen paremmalle tasolle Henkilöstön ja asiakkaiden koulutus alustan käyttöön Kokeilua ei aloitettaisi yhtä aikaa muiden merkittävien kehittämishankkeiden kanssa yhtä aikaa. Pilotin ajaksi olisi pitänyt selkeästi nimetä 1 tai 2 ammattilaista tekemään asiakasvastaavamallia Yhteistä aikaa enemmän kaikilla tasoilla pilottikohteinen valinta paremmin/ laajemmin Vain yksi tavoite Tavoitesuunnitelma aikaisemmin valmiiksi. Mukana olevien tahojen tahtotila tavoitteesta selvemmin esille. Talousarvio hankkeelle nopeammin valmiiksi. - Indikkaatoreiden suunnittellussa lähtökohtana olisi ollut omavalvontasuunnitelma Parempi ennakkovalmistelu ja päälliköiden sitoutuminen0 Alkusuunnitelman tekemiselle enemmän aikaa. Tarkemmat, kuvaavampien indikaattorit Kokeilun vaikutusdynamiikan tunnistaminen ja mallin rungon laatiminen heti hankkeen alussa Tavoitteiden tarkempi harkinta VM:n ja kuntien olisi tullut täsmentää yhdessä tavoitteita Valittaisiin osittain erilaiset indikaattorit Oikeiden indikaattoreiden löytämiseksi enemmän ohjausta Tarkempi suunnitelma uusien teknologiakäyttöönotosta Indikaattoreiden määrittämiseen enemmän asiantuntijaohjausta Eri kokeilujen pilotointi eri pienkodeissa - nyt liikaa uutta Olisi kaivattu tarkempaa alkuohjeistusta Valittaisiin motivoidut työntekijät kokeiluun Hankkeeseen liittyvää koulutusta ja keskustelutilaisuuksia henkilöstön kanssa enemmän. Työajan parempi resurssointi projektiin Toimintamallin toteuttamiseen, jalkauttamiseen ja juurruttamiseen olisi pitänyt varata enemmän henkilöresurssia pilotointivaiheessa Useamman avainhenkilön valinta ja sitouttaminen Vähemmän kokeiluja ja niiden parempi ennakkosuunnittelu Tarkempi etukäteissuunnittelu Kokonaisuus olisi ehkä pitänyt rajata paremmin indikaattoreiden parempi avaaminen koko henkilöstölle ja sitouttaminen Tarkempi tavoitteiden asettelu Enemmän avopalvelujen puolen informointia ja yhteistyötä heti alkuun; esim yhteiset työpajat Käytössä oleva resurssointi (esim. työaika) Parempi kokeilukohtainen resurssointi Vastuuhenkilön palkkaaminen heti alussa. Gerontologisen kuntoutuksen koulutus olisi voinut olla heti hankkeen alussa. Henkilöstön osallistaminen Yhteistyökumppani (esim. vanhusten perhehoito) Hanke-aika on lyhyt sekä erillisrahoitetussa teknologiakokeilussa että asumispalvelujen kuntakokeilus- - 15(90) Nuorisotakuu - - - - - - - sa Vapaaehtoistyön aloittaminen aikaisemmin. Kaupungin sisäisen yhteistyön tiivistäminen kokeilujen välillä ja resursointi. Taloudelliset resurssit (vertaistuki, kouluttautuminen, tilaisuuksien järjestäminen) Esimiesten roolia NT-Typpi kirjaamisessa korostettaisiin valmisteluun enemmän panostusta, myös niin, että esimiehet ja luottamushenkilöt sitoutuvat kehittämistyöhön ja käyvät etukäteen keskusteluja työntekijöittensä kanssa, mahdollisuus tehokkaampaan ajankäyttöön, kun kehittämistyötä ei tarvitsisi perustella ja koettaa sitouttaa henkilöstöä kehittämistyöhön, jossa ei ole esimiesten tuki taustalla Selkeämpää päätöksentekoa Tukipalveluiden toimiminen asiakasprosesseja tukevana eikä vaikeuttavana. Tätä vaikea toteuttaa, mutta tämä on kohtuuttomasti hidastanut ja vaikeuttanut toiminnan käynnistymistä mm. tietoverkko verkosto paremmin mukaan jo valmisteluvaiheessa Asiakasjärjestelmän laajempi käyttö Koulutus Sitovat sopimukset henkilöstöresurssista jo suunnitteluvaiheessa. Käynnistäisin kokeilun vasta sitten, kun eri tasoilla toimiva johto on samassa ymmärryksessä siitä, mitä ollaan tavoittelemassa ja millaista reagointikykyä se voi vaatia. Ja kun ministeriöiden välillä on saavutettu oikeasti sama näkemys, että nuorten palveluiden on muututtava tähän suuntaan (tarkoittaa kaikkien valmiutta tulla mukaan ja tehdä työtä uudella tavalla). NT/TYPPI-prosessi ei ole edennyt toivotusti, joten edellyttäisimme heti pilotin aluksi yksinkertaisia valtakunnallisia suuntaviivoja, toiminta- ja kirjaamisperiaatteita. Paikalliseen variaatioon jäisi silti liikkumavaraa. Nyt paikalliset projektityöntekijät joutuivat aloittamaan kokeilun lähtökuopista ja ottamaan kantaa esimerkiksi kohtuuttoman vaativiin, erityisasiantuntimusta vaativiin kysymyksiin liittyen mm. tietoturvaan. Vielä laajempi toimijoiden välisen yhteisen ymmärryksen varmistaminen. NT/TYPPI –järjestelmän olisi tullut olla käytettävissä jo ennen kokeilun käynnistymistä, jotta käyttöön ottoon liittyvät käytännöt ja koulutukset olisi saatu hoidettua kuntoon jo ennen varsinaisen kokeilun alkamista. Kenttätyöntekijät olisivat mukana jo hankkeen suunnittelussa Pyydettäisiin tarkemmat ohjeet kirjaamiseen ja salassapitoasioihin valittaisiin 2-3 kuntaa, jossa toimintoja kokeiltaisiin, muut Työntekijöiden nimeäminen uusiin tehtäviin avoimen haun kautta Yhteinen seurantajärjestelmä / tilastointisysteemi olisi hyvä luoda monialaisiin palveluihin. Nyt tietoja kootaan 8 eri tietojärjestelmästä, jotka mitkään eivät keskustele keskenään, näitä tietoja koitetaan koota sitten manuaalisesti excel-taulukkoon. Valtakunnan tason koordinointi kuntakokeilu + Kohtaamo ei toimi Esimiesten laajempi sitouttaminen Paikallinen tarve Sitovat sopimukset kehittämistyöhön osallistumisesta Kirjalliset sopimukset kaikkien toimijoiden kanssa etukäteen ja kokeilusta vastaavan mandaatti selväksi (vastuut ja valtuudet suhteessa yhteisen ja uuden ohjauspalvelun tarvitsemiin puitteisiin ja resursseihin) Tekisimme aluksi NT/TYPPI-järjestelmän testausta vain pienellä testiryhmällä. Vasta vähitellen ottaisimme uusia käyttäjäryhmiä mukaan. Nyt korttienhakuprosessi ja koulutusten järjestäminen isolle asiantuntijaryhmälle oli raskas prosessi, eikä välineen käyttöä rutiininomaisesti ole koettu mielekkääksi eikä sitä ole siksi otettu isommassa mittakaavassa käyttöön. Yhteisen toimintasuunnitelman laatiminen toiminnan alkaessa, hankesuunnitelman ja kuntakokeilusopimuksen lisäksi. Indikaattoreiden ja seurannan tarkempi sopiminen ja turhien päällekkäisyyksien ja moninkertaisen työn välttäminen Asetettaisiin selkeät tavoitteet toiminnalle 16(90) - Johtamisen mallin vahvempi pohdinta Mittariston luominen, mitä tietoa hankkeesta halutaan olisi hyvä olla alkuvaiheessa. Tietopyyntöjä tulee Pitkin matkaa, eikä kaikkea tietoa saa kovin näppärästi kerättyä kts. edellinen. tavoitteiden ja päämäärien selkiyttäminen Laajemmat monialaiset tiimit Nopeat päätökset paikallisesti Sitovat sopimukset asiakasohjauksesta ja monialaisesta yhteistyöstä (työparitoiminta) Päätöksentekijöiden tuki ja viesti siitä, että kokeilun onnistuneet saavutukset tullaan vakiinnuttamaan Tekisimme tiiviimpää kuntakokeilu- ja NT/TYPPI -yhteistyötä ympäristökuntien kanssa. Käytännössä siihen ei ole jäänyt riittävästi aikaa ennakoitua pienempien henkilöstöresurssien vuoksi. Kokeilun vieminen vielä voimakkaammin peruspalveluihin. Tarkempi ja sitovampi sopiminen rooleista niin kunnan sisällä kuin myös TE-toimiston kanssa. 1.3 Yhteistyö Kuntakokeiluja toteutetaan pitkälti kokeilukunnissa ja/ tai kokeilukohteissa. Kokeiluhanke on pyrkinyt lisäämään kokeilukuntien verkostoitumista muun muassa työpajoissa. Kokeilukunnat ovat verkostoituneet myös itsenäisesti oheisen kuvan mukaisesti. Kokeilukunnat valitsivat vaihtoehdoista useita yhteistyön toteutumismuotoja (Kuva 7, Yhteistyötä kokeilualueiden välillä on toteutettu). Yhteistyötä kokeilualueiden välillä on toteutettu Lync- kokouksina Palavereina Työpajakeskustelut Kuntavierailuina Esittelemällä omaa kokeilua toisen kokeilualueen järjestämässä seminaarissa Muu tapa, mikä? 14 6 12 25 22 20 17(90) Yhteistyömuotona kuvattiin myös sähköpostiyhteydenpito ja Ohjaamovierailut. Yhteistyö kokeilualueiden välillä koettiin merkittävänä (Kuva 8, Yhteistyön merkitys kokeilulle). Yhteistyön merkitys kokeilulle Verkostoituminen Tiedon jakaminen, saaminen (benchmarking) Hanketyön kokemusten käsittely (verrokit) Hankehenkilöstön hyvinvoinnin lisääminen Muu, mikä? 51 20 28 33 1.4 Indikaattoriperusteinen seuranta Kuntakokeilujen lähtökohtana oli selvittää kokeiluiden vaikutusta asiakkaisiin, henkilöstöön ja myös talouteen. Vaikuttavuutta kuvaamaan työstettiin kokeilukohtaiset mittarit ja indikaattorit. Kokemusta indikaattoripohjaisesta seurannasta kysyttiin kaikilta toimintamallien kokeilukunnilta. Kokeilutoimintaan liitetty indikaattoriperusteinen vaikuttavuuden arviointi toteutetaan kahden vuoden aikana seuraten tuloksia osana puolivuotisraportointia. Kokeilukuntien kokemuksia oheisesta seurantatavasta kysyttiin vaihtoehtoväittäminä. Tarkastelukohteena oli toimintatavan toimivuuden arviointi kokeilutoimintaa silmälläpitäen ja jatkossa osana kehitystyötä (Kuva 9, Indikaattoripohjainen seuranta kokeilun osana). 18(90) Indikaattoripohjainen seuranta kokeilun osana Hyvinvointi N=11 Valvonta N=6 Asumispalvelu N=7 Indikaattoripohjainen seuranta ei toimi (lyhyen… 0 Nuorisotakuu N=12 8 1 3 3 Ei ole toiminut hyvin, miksi? Valmisteltu pohja on lisännyt kokonaisuuden… 3 4 On antanut tietoa henkilöstön mielipiteistä suhteessa… 1 On toiminut kokeilun toteuttamista edistävästi 0 1 3 3 3 3 3 3 4 2 0 Muu syy, mikä? 1 On toiminut hyvin, miten? 1 Indikaattoripohjainen seuranta ei toimi (valmisteltu… 0 0 1 On kuvannut kokeilun tavoiteltuja vaikutuksia 0 2 2 3 5 4 2 On mahdollistanut kokeilun tulosten seurantaa On kertonut määritellyistä ongelmista 2 5 5 5 4 4 4 2 On kuvannut asiakkaiden kokemusta On kuvannut kokeilun kustannuskehitystä 6 4 Seurantajaksot ovat olleet sopivan pituisia… Indikaattoripohjainen seuranta ei toimi (seuranta liian… 7 7 7 6 5 6 4 3 2 2 2 2 2 2 3 3 2 2 2 Erityisesti hyvinvoinnin integroidun toimintamallin ja nuorisotakuun toimintamallia toteuttavat kunnat kokivat, ettei indikaattoripohjainen seurantatapa sovellu toimintamallin vaikuttavuuden arviointivälineeksi lyhyen toiminta-ajan vuoksi. Kokeilukuntien kokemukset (avoimet vastaukset) kerättiin taulukkoon, koska vastaukset antavat tietoa ministeriöille indikaattoriperusteisen arvioinnin toteuttamiseen jatkossa (Taulukko 6). Toi- On toiminut min- hyvin, miten? Ei ole toiminut hyvin, miksi? Muu syy, mikä? - Kaksi vuotta (josta puolet kokeilun valmisteluun) ei riitä toimintakulttuurin muutoksen ja asiakasvaikutusten mittaamiseen - Emme ole osanneet laatia indikaattoreita, jotka reagoisivat riittävän herkästi tällä aikavälillä. Myöskään NT-TYPIn käyttö ei ole edennyt niin sujuvasti, - Kehitystyön kokeilun luonteesta johtuen ei käynnistäessä välttämättä hahmota, mikä mittari kuvaa muutosta. - indikaattoreihin kerätty tieto tamalli Hyvinvinvointimalli - Seurannan avulla kokeilun eteneminen konkretisoituu - keskustelun 19(90) pohja, jossa kokonaisuus koottuna - Valvontamalli Asumispalve- - opettanut indikaattoripohjaista seurantaa - VM:n työpajat ovat antaneet mahdollisuuden koota ajatuksia ja arvioida omia tavoitteitaan suhteessa muihin hankeosioihin. - Tilastotietojen kerääminen manuaalisesti lumalli Nuorisotakuumalli - Tuonut säännöllisyyttä arviointiin ja mahdollistanut vertailtavuuden - - kuin oli kuviteltu. Kirjaamiset ovat edelleen aivan alkuvaiheessa nuoren palvelujen ja suunnitelmien osalta. indikaattorit piti laatia ennen kuin varsinaisesti tiedettiin mitä kokeillaan toisaalta liian laaja ja nyt tällä tiedolla voisi olla ytimekkäämpi ja mitattavampi kokonaisuus liian lyhyt aika seurata tavoteiltuja vaikutuksia Asiakasmäärä on niin vähäinen (alle 10). ei ole ollut seurattavaa liikaa ennalta määriteltyjä kysymyksiä Toiminnan sisältöä ja laatua kuvaavien indikaattoreiden löytäminen on haastellista, niitä on todella vaikea löytää. Indikaattorit valittu monin osin väärin, eivät kuvaa tavoitteita. - ei ehkä ihan riirrävän hyvin palvele työmäärään sihteutettuna - LaitoRAI ei toimi kuntoutuksen mittarina, kuntoutuksen mittareita kehitetään. - luvut on hyvä kerätä puolen vuoden välein, asiakaskysely voisi olla harvemmin - Ohjaamossa on myös ESR-seuranta, indikaattoripohjaisessa seurannassa kysytään tietoja, joita meillä ei ole mahdollista saada mistään olemassa oleviesta seurannoista - Indikaattoritiedot ovat hajallaan ja NT-TYPPI järjestelmää ei ole otettu käyttöön TE-palveluissa ja sosiaalitoimessa. - indikaattorimme eivät muutu herkästi näin lyhyessä ajassa, käytännössä Ohjaamo ehtii toimia 1v 4 kk kuntakokeilun aikana - Indikaattorit eivät kuvaa todellisuutta; monialaista ohjausta tapahtuu päivittäin, vaikka sitä ei kirjata NT/TYPPI-järjestelmään - Lomake ja sen täyttäminen ovat ehkä hieman sekavia. Asiakkaiden NT-Typ -kirjaamiskäytännöt vaihtelevat kuntakokeilujen välillä, mikä vaikeuttaa vertailtavuutta. - Osa indikaattoreista antaa hyvää tietoa, mutta kokeilukuntien tavoitteet ja toteutus tavat ovat hyvin erilaisia ja kun Oulussa ei olla rakentamassa uutta Ohjaamoa, vaan kuntakokeilun toimenpiteitä kehitetään ja pilotoidaan osana jo pitkään toiminutta Byströmin matalan kynnyksen palvelupistettä, ei osa indikaattoreista anna Oulun osalta oikeaa tietoa kuntakokeilun onnistumisesta. Oulussa kaikki matalan kynnyksen muuttunut hankkeen aikana (Rava jäi pois, rai-tieto muuttunut); järjestelmä, josta odotettiin saatavan osa indikaattoritiedoista kehitys on vielä vaiheessa, jolloin tietoa ei ole ollut saatavilla odotetusti - Emme osanneet tehdä alussa riittävästi yhteistyötä AVIn kanssa - osan indikkaattorien kyselytahti liian nopea, esim asiakaskokemuksen kysely puolivuosittain ei ole mielekäs. - seuranta tulisi kytkeä vileä paremmin osaksi kunnan normaalia seurantajärjestelmää - Kokeilun painopiste on muuttunut. - Tilaston ylläpitäjä muuttunut; luotettavuus luvuissa kyseenalaistuu - Osaan indikaattoreista tarvitaan tietoa useista eri lähteistä. Lisäksi kun toteutus tapahtuu ESR -hankkeiden kautta, tulee paljon päällekkäistä raportointia. Seuranta ja raportointi tällaisenaan työllistää liikaa. Osa indikaattoreista sellaisia, joita seurataan muutoinkin, ne eivät välttämättä kerro varsinaisesti kuntakokeilun onnistumisesta tai tuloksista. 20(90) palvelupisteen (Byströmin) nuoret eivät tule asiakkaiksi ja heiltä ei saada suostumuslomaketta, mm. erilaiset sähköiset palvelut. Kaikki matalan kynnyksen asiakkaat eivät ole myöskään kuntakokeilussa mukana, koska Oulussa ei kehitetä uutta ohjaamoa vaan kehitetään tiettyjä toimintoja Byströmin ja muun kaupunkiorganisaation sekä yhteistyökumppaneiden välillä. Indikaattoritiedot eivät siis kerro koko totuutta palveluohjauksen ja palveluiden volyymistä ja toimivuudesta, eivät mittaa kuntakokeilun onnistumista. Indikaattorit eivät ole myöskään verrannollisia eri kokeilukuntien välillä. Huolimatta kokeilukuntien osin kriittisestä kommentoinnista indikaattoriperusteiseen seurantaan kokeilun osana, kokeilukunnat näkivät yleisesti seurantatavan kannattavana. Kokeilukuntien mielestä onnistuakseen seurantamuoto vaatii yhtenäiset valtakunnalliset indikaattorit ja hyvät seurantajärjestelmät, joista tulokset on helppo poimia. Yhtenäiset indikaattorit lisäävät asiakkaiden tietoisuutta ja valinnanvapautta (Kuva 10, Indikaattoripohjainen seurannan toteuttaminen jatkossa). Indikaattoripohjainen seurannan toteuttaminen jatkossa Hyvinvointi N=11 Valvonta N=6 Asumispalvelu N=7 haasteellista (jos mittareiden määrä on runsas) 3 Nuorisotakuu N=13 10 5 5 6 6 haasteellista (miten pyydetty tieto saadaan kunkin… 5 kannatettavaa (valtakunnallisesti yhteiset… 5 5 6 5 5 6 1 4 kannatettavaa (jäntevöittää asioiden suunnittelua ja… 3 kannatettavaa (jos indikaattoritietoa voidaan… 3 3 haasteellista (vie paljon työaikaa) kannatettavaa (lisää asiakkaan… 0 1 1 haasteellista muu syy, mikä? kannatettavaa muu syy, mikä? 1 1 0 0 5 5 8 4 4 6 2 2 1 2 9 21(90) 2 Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli Hyvinvoinnin integroitua toimintamallia toteuttaa 8 kuntaa/kuntaryhmää (Hämeenlinna-Hattula-Janakkala kuntaryhmä, Joensuu-Liperi-Kontiolahti kuntaryhmä, Jyväskylä-Hankasalmi-Joutsa- Laukaa-LuhankaMuurame-Petäjävesi-Toivakka-Uurainen kuntaryhmä, Kouvola, Kuopio, Lappeenranta-Imatra-LemiLuumäki-Parikkala-Rautjärvi-Ruokolahti-Savitaipale-Taipalsaari kuntaryhmä (Eksote), Oulu ja TampereKangasala-Nokia-Pirkkala-Vesilahti-Ylöjärvi kuntaryhmä. Toimintamallia toteuttavien kuntien kokeilun toteuttaminen edellyttää sähköisen rekisterin perustamista, kirjaamiskäytänteiden määrittämistä, yhteisen työskentelytavan löytämistä ja monialaista yhteistyötä. Kokeilua on jatkettu kaikissa kokeilukohteissa. Vastaajia raportointikaudella yhteensä 10. Erityiskysymykset hyvinvoinnin integroidun toimintamallin kokeilukunnille laadittiin vastausvaihtoehtomuotoon. Hyvinvoinnin integroidun toimintamallin toteuttaminen vaatii kokeilukunnilta useita toimenpiteitä. Haasteita toimintamallin toteuttamiseen tiedusteltiin erillisillä kysymyksillä (Mitkä tekijät olette kokeneet haastaviksi hyvinvoinnin integroidun toimintamallin toteuttamisessa?/henkilöstö/sähköisen rekisterin perustaminen/moniammatillinen työskentelytapa/yhteisen palvelusuunnitelman rakentaminen/asiakasvastaavan toimintamalli). Henkilöstön sitoutuminen (Kuva 11, Henkilöstö), kehitystyöhön menevä aika ja tiedottamisen määrä ovat olleet toimintamallin toiminnassa haasteellisia. Kokeilukuntien mukaan kokeilun toteuttamisessa on myös haasteita: - Koordinointiresurssin haavoittuvuus ja varahenkilön puuttuminen henkilöstön vaihtuvuus, puuttuvat välineet, lisää vain osan työtehtäviin työntekijöiden vaihtuvuus Resurssipula, paljon kirjaamis- ja raportointityötä suhteessa saatavaan hyötyyn. useita samanaikaisia hankekokonaisuuksia meneillään Henkilöstö Toteutuksessa ei ole ollut haasteita Muut haasteet, mitkä? Kehitystyöhön menevän työajan määrä Tiedottamisen merkitys (määrä ja laatu) Henkilöstön koulutuksen tarve Henkilöstön sitoutuminen toimintamallin pilotointiin 0 1 2 3 4 5 6 7 8 22(90) Kokeilukunnat kokivat haasteelliseksi sähköisen rekisterin perustamisen osalta muun muassa järjestelmän kehittämiseen käytetyn ajan pituuden ja järjestelmän käyttöön liittyvät tekijät (Kuva 12, Sähköisen rekisterin perustaminen). Kuntien vastausten mukaan myös: - - Teknologiakehitys ei ole kovin ketterää eikä kokeilun kaltaista toimintamallia ei ole valmiina missään järjestelmässä. Piti keksiä, miten tätä järjestelmää voidaan hyödyntää. Kokeilun edetessä tarvittiin muutoksia. Eri toimijoiden suhtautuminen ja sitoutuminen yhteisen asiakastietojärjestelmän käyttöön omien rekisterin lisäksi, tuplakirjaaminen, monialaisen rekisterin merkityksen ymmärtäminen asiakkaan saaman palvelun näkökulmasta. Tietojen siirrettävyys Sähköisen rekisterin perustaminen Toteutuksessa ei ole ollut haasteita Muut haasteet, mitkä? Järjestelmän käyttöön liittyvät tekijät (järjestelmään pääsy, järjestelmän koulutus jne.) Järjestelmän sopivuus (loki jne. ominaisuuksien puute) Järjestelmän kehittämiseen käytetyn ajan pituus Yhteistyö järjestelmätoimittajan kanssa Vaativuusmäärittely Kustannustekijät 0 1 2 3 4 5 6 7 Kokeilukuntien mukaan haasteita monialaiseen työskentelytapaan toi eniten oivat muun muassa: - Hallintokuntien väliset erilaiset toimintakulttuurit Vastuiden ja velvoitteiden määrittelyn ongelmat Asiantuntijatyön käytäntöjen erilaisuus Yhteisten käytäntöjen päättäminen ja päätöksenteko (vastuut ja velvoitteet) Yhteistyön uusien käytäntöjen kirjaaminen tavoitteiksi + pilotoinnin järjestäminen Pilotoinnin seurannan järjestäminen (dokumentointi) ”Ammattilaiset kokivat haasteeksi kokeilun "upottamisen" omaan perustyöhön mm. päällekkäisten asiakaskirjausten ja erilaisen prosessin takia. Mistä työntekijä on "vastuussa"? esim. ”OKM:n ristiriitaiset kannanotot siitä, missä etsivä nuorisotyö voi olla mukana ja missä ei. Työvoimahallinnon URA -järjestelmäkeskeisyys. SOTE:n jääminen pois Ohjaamotyöstä”. ”Ajankäytön haasteet” 23(90) Kokeilukuntien mukaan yhteisen palvelusuunnitelman rakentamisessa on ollut haasteita eniten yhtenäisen suunnitelman rakenteen ja soveltuvuuden arvioinnin osalta (Kuva 13, Yhteisen palvelusuunnitelman rakentaminen). Kokeilukuntien mukaan myös: - Uusi teknologia, uudet käsitteet ja tapa soveltaa käytäntöön vie aikaa. Kokonaisuuden hahmottaminen yhdistetyn suunnitelman avulla Ohjaamon on pitänyt rajata kohderyhmäänsä ennaltaehkäisevämpään suuntaan resurssisyistä, monialainen palvelusuunnitelma ei koske Ohjaamon asiakkaiksi otettavia. palvelusuunnitelmia ei ole voitu tehdä, koska ei asiakkaita Yhteisen palvelusuunnitelman rakentaminen Toteutuksessa ei ole ollut haasteita Muut haasteet, mitkä? Yhteisen suunnitelman kirjaaminen Eri suunnitelmien osien käsitteleminen ja yhdistäminen Yhteisen suunnitelman rakentamisen ajankäyttö ja vastuu Soveltuvan rakenteen löytäminen ja soveltuvuuden arviointi Yksittäisten suunnitelmien työstämisen kirjavuus 0 1 2 3 4 5 6 7 Moniammatillinen työskentelytapa on valmisteltu kunnissa vastausten mukaan yhteistyössä henkilöstön kanssa. (Kuva 14, Moniammatillinen työskentelytapa). Kunnat kuvaavat moniammatillista työskentelytapaa avoimissa vastauksissa: - Ammattilaiset kokivat haasteeksi kokeilun "upottamisen" omaan perustyöhön mm. päällekkäisten asiakaskirjausten ja erilaisen prosessin takia. Mistä työntekijä on "vastuussa"? esim. OKM:n ristiriitaiset kannanotot siitä, missä etsivä nuorisostyö voi olla mukana ja missä ei. Työvoimahallinnon URA-järjestelmäkeskeisyys. SOTE:n jääminen pois Ohjaamotyöstä. 24(90) Moniammatillinen työskentelytapa Muuten, miten? Valmisteltu yhteistyössä, kuvattu toimintamuodot ja tavat/prosessi, ja työstetty… Valmisteltu yhteistyössä, kuvattu toimintamuodot ja tavat/prosessi, ja työstetty… Keskustellen, sovittu yhteiset pelisäännöt moniammatillisesta työtä tekevien kanssa Työskentelytapaa ei ole määritelty (asiakastyötä tehdään kunkin asiantuntijuuden kautta ilman… 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 Kuvassa 15, Asiakasvastaavan toimintamalli, esitetään kokeilukuntien vastaukset asiakasvastaavan toimintamallin rakentamisen haasteista. Kokeilukunnat valitsivat useita vaihtoehtoja, joiden mukaan yhteisen palvelusuunnitelman työstäminen, yhteisen palvelusuunnitelman toteutuminen/seuraaminen ja päivittäminen, sekä asiakkaiden löytäminen pilotointiin on koettu haasteellisena. Avoimissa vastauksissa kuvattiin haasteellisena myös: - - Kokeiluun osallistuvien ammattilaisten palkitseminen ylimääräisestä työstä ei ollut mahdollista. Yleinen vastustus Asiakasvastaavan tehtävään ei ole löytynyt työntekijäryhmää, jolle se tuntuisi istuvan työnkuvaan. Etsivä työ esim. on rajannut itsensä pois ko. tehtävästä. Ohjaamossa työskentelevät tekevät ohjaamotyötä vain muutamia tunteja viikossa, eikä yhteistä kehittämisaikaa ole ollut käytettävissä. Jokaisella työntekijällä on oman taustaorganisaationsa työkokoukset, kehittämispäivät, koulutukset ja tyhy-päivät, joiden lisäksi on vaikea osoittaa vielä aikaa monialaisen työn kehittämiseen. Voisi myös sanoa, että sitoutuminen ja ymmärrys UUDEN työmallin luomisesta puuttuu. Nyt tehdään sekä vanhalla että uudella työotteella ja velvoitteilla, mikä on kuormittavaa ja sekavaa. Varmaan myös sillä on jokin merkitys, kenen tilastoihin asiakkaat päätyvät, kun jokainen taho laatii edelleen omat tilastonsa ja raporttinsa rahoittajiensa vaatimusten mukaisesti. Työntekijöiden vaihtuvuus 25(90) Asiakasvastaavan toimintamalli Toteutuksessa ei ole ollut haasteita Muut haasteet, mitkä? Asiakkaiden löytäminen pilotointiin Yhteisen palvelusuunnitelman toteutuminen/seuraaminen ja päivittäminen Yhteisen palvelusuunnitelman työstäminen Moniammatillisen työryhmän nimeäminen kullekin asiakkaan palvelusuunnitelman… Asiakasvastaavan rooli osana moniammatillista työryhmää Asiakasvastaavan tehtävänkuva Asiakasvastaava -nimike, mitä tarkoittaa kussakin ammattiryhmässä Asiakasvastaavan roolin määrittäminen 0 1 2 3 4 5 6 Kokeilukuntien (n 9) mukaan (Kuva 16, Yhteisten palvelusuunnitelmien suunniteltu/ tavoiteltu määrä kokeilun aikana?) yhteisten palvelusuunnitelmien tavoiteltu määrä on keskimäärin 25–50 kokeiluajan (2 vuotta) aikana. Yksi kokeilukunta asetti tavoitteeksi toteuttaa 120 suunnitelmaa kokeilun aikana. Yhteisten palvelusuunnitelmien suunniteltu/ tavoiteltu määrä kokeilun aikana? Yli 100, määrä? 50-100 25-50 10-25 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 26(90) Kokeilukunnissa yhteisten palvelusuunnitelmien työstäminen on lisääntynyt edelliseen raportointikauteen verraten (Kuva 17, Yhteisten palvelusuunnitelmien määrän kehitys). Eniten suunnitelmia on työstetty Oulussa, Kuopiossa ja Tampereella. Yhteisten palvelusuunnitelmien määrän kehitys 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 30.6.2015 31.12.2015 30.6.2016 31 107 170 Yhteisten palvelusuunnitelmien määrä Yhteisen palvelusuunnitelman toteuttaminen on toteutunut kokeilukuntien (n 11) osalta asiakkaan suostumuksella. Yksi kokeilukunta on käyttänyt kuntakokeilulain sallimaa mahdollisuutta luovuttaa ja saada tietoja ilman asiakkaan suostumusta. Mahdollisuutta on käytetty ” erityisesti muistisairaiden kohdalla”. 3 Koulutuspalvelukokeilu Koulutuspalvelukokeilussa on suunniteltu yhteisiä verkkokursseja ja raportointikauden aikana ”Olemme sopineet säännölliset tapaamiset kokeilussa mukana olleiden lukioiden kanssa. Tapaamisissa käydään läpi mm. kurssien valintatietoja. Lisäksi olemme harmonisoineet aikataulumme ja hankkineet kaikille käyttöön Fronter-ohjelman” Kokeiluaikana ”Sähköinen oppimisalusta (Fronter) otetaan käyttöön myös Lopen ja Hausjärven lukioissa syksyn 2016 aikana. Näin saamme samanlaisen kurssiympäristön kaikkiin kolmeen lukioon. Merkittävä osa lukion kursseista toteutetaan - ainakin osittain - sähköisenä. Tämä madaltaa yhteisten kurssien käyttöönottokynnystä merkittävästi, yhteistyö sujuu kitkattomasti.” 4 Kuntien toiminnan valvontaa koskeva kokeilu Kuntien toiminnan valvontaa koskevaa kokeilua toteuttaa neljä kuntaa/kuntaryhmää: Kuopio, Jyväskylä, Tampere-Ylöjärvi-Kangasala-Nokia-Pirkkala-Vesilahti kuntaryhmä (Kokeilua toteuttavat Tampere, Ylöjärvi ja Pirkkala-Vesilahti) sekä Vaasa. Yhteensä valvonnan kokeilua toteuttaa kuusi kuntaa. Kokeiluja toteutetaan tehostetun palveluasumisen ja kotihoidon yksiköissä, alku- ja neuvontapalveluissa, erityisryhmien asumisessa, lastensuojelulaitoksissa sekä perhekuntoutuksen yksikössä. Kaikki kokeilukunnat toteuttavat indikaattoriperusteista valvontaa (A) ja yhteistyön kehittämistoimenpiteitä aluehallintovirastojen kanssa (B). Omavalvontaan liittyvän ohjelman (C) valmistelevat ja kehittävät Tampere, Jyväskylä ja Kuopio. Vastaajia raportointikaudella yhteensä kuusi. 27(90) Valvonnan kuntakokeilun tavoitteena on kehittää yhteistyötä kuntien ja aluehallintoviranomaisten välillä, pohtien uusia toimintatapoja, kehittäen kunnan omavalvontaa, sekä tarkastuskäytäntöjä. Kokeilukuntien vastausten mukaan (n 6) yhteistyötoimenpiteet ovat edenneet ja syventyneet raportointikaudella (Kuva 18, Yhteistyö aluehallintoviranomaisten kanssa). Yhteistyö aluehallintoviranomaisten kanssa AVI:n edustajan kanssa on pohdittu valvonnan käytänteitä 6 AVI:n edustaja on tuonut tietoa valtakunnallisesta valvontaohjelmien ja uuden hallitusohjelman… 5 AVI:n edustajan kanssa on tarkasteltu indikaattoreita, joilla seurataan valvonnan… 5 AVI:n edustaja on vienyt kokeilusta tietoa 4 AVI:n edustajan kanssa on kirjattu yhdessä valvonnan kehitys/muutostarpeita ja vaikutuksia 4 AVI:n edustaja on ohjausryhmässä/projektiryhmässä jne., jäsenenä 4 Muu tapa, mikä? 2 0 1 2 3 4 5 6 7 Aluehallintoviranomaisilta (Etelä-Suomi, Itä-Suomi ja Länsi- ja Sisä-Suomi) tiedusteltiin vastaavasti yhteistyön toteutumista kokeilukuntien kanssa (Kuva 19, Yhteistyö ja kokeilusta tiedottaminen). Yhteistyö ja kokeilusta tiedottaminen Etelä-Suomen aluehallintovirasto (N=1) 2 1 1 Itä-Suomen aluehallintovirasto (N=1) 1 0 0 1 0 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto (N=2) 1 1 1 0 1 0 0 0 0 0 edustajat (kokeilualueen asiantuntijat/tarkastajat) ovat olleet yhteydessä Valviraan ja pohtineet kokeilujen tuloksia/indikaattoreita… edustajat (kokeilualueen asiantuntijat/tarkastajat) ovat pohtineet kokeilujen tuloksia/indikaattoreita niiden hyödynnettävyyttä/… edustajat (kokeilualueen asiantuntijat/tarkastajat) ovat käsitelleet kokeiluja ja jakaneet tietoa toisilleen edustajat ovat vieneet kokeilusta tietoa alueensa tarkastuskäytännöstä vastaaville johtajille on kertonut ja kuvannut kokeilun toimenpiteitä vienyt tietoa kokeilusta esimerkiksi Länsi- ja Sisä Suomen yksikköön on kertonut kokeilusta ja kuvannut kokeilun toimenpiteitä ja vienyt tietoa omaan työyhteisöönsä 28(90) Kuntien yhteistyö aluehallintoviranomaisten osallistumista kokeilun toteuttamiseen tiedusteltiin esittämällä vastausvaihtoehtoja kokeilun tavoitteiden, aluehallintoviranomaisten roolin ja kokeilun toteuttamiseen osallistumisen osalta (Kuva 20, Kokeilun tavoitteet, aluehallintoviraston rooli ja osallistuminen kokeilujen toteuttamiseen). Kokeilun tavoitteet, aluehallintoviraston rooli ja osallistuminen kokeilujen toteuttamiseen Etelä-Suomen aluehallintovirasto (N=1) Itä-Suomen aluehallintovirasto (N=1) 1 1 0 Oli mietitty ennalta, kokeiluist a oli käyty keskustel ua ja pohdittu kokeiluje n merkityst ä yksikössä 1 1 00 0 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto (N=2) 11 0 Oli Yhteistyö mietitty asiantunt ennalta, ijat oli kokeiluist nimettu a oli kokeiluje käyty n keskustel yhteistyö ua ja tahoiksi pohdittu kokeiluje n merkityst ä alueitta… 0 11 0 1 1 00 000 00 Yhteistyö muodot ja mahdolli set ajatukset kehitysko hteista oli keskustel tu Yhteistyö muodot ja mahdolli set ajatukset kehitysko hteista oli kirjattu Resurssit , joilla yhteistyö tä voitiin kokeiluss a toteuttaa , oli määritelt y ja budjetoit u Kokeilun tuloksien vaikutuks et ja jatkon pohdinta oli mietitty Kokeilun tuloksien vaikutuks et ja jatko oli kirjattu Etelä-Suomen aluehallintovirasto (N=1) 1 1 0 0 0 0 0 0 Itä-Suomen aluehallintovirasto (N=1) 0 0 1 1 1 0 0 0 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto (N=2) 1 0 0 1 1 1 0 1 Omavalvontaohjelman kehittämistyö on tavoitteena kolmessa kokeilukunnassa (Jyväskylä, Tampere ja Kuopio). Kokeilukuntien vastausten mukaan ohjelman toimenpiteitä on työstetty edelleen (Kuva 21, Omavalvontaohjelma (jos osa kuntakokeilua)). Omavalvontaohjelma (jos osa kuntakokeilua) Valvontatavat ja vastuuhenkilöt ja aikataulut on kirjattu 2 Omavalvontasuunnitelmien kriittiset pisteet on käsitelty 2 On päivitetty 2 Muu tilanne, mikä? 1 Omavalvonnan prosessia on tarkasteltu koko kunnan… 1 Omavalvontasuunnitelmien kriittiset pisteet on lisätty… 1 Puuttumiskynnykset on määritelty 1 Valvontaa koko kunnassa on tarkasteltu… 0 0 1 2 3 29(90) Omavalvontaa toteuttavien kuntien (n 3) valvontakohteita seurataan ” Yksiköissä sisällä kuukausittain, kuntakokeilun puitteissa puolivuosittain, ”puolivuosittain” ja ”kerran tai kaksi kertaa vuodessa valvontakäynti sekä lisäksi säännöllinen yhteydenpito kokeilukohteisiin. säännölliset ohjausryhmän tapaamiset noin 3 -4 kertaa vuodessa, jolloin ajankohtaiset asiat käydään kokeilukohteista läpi” Poikkeamien käsittelyprosessi toteutuu kokeilukunnissa (n 3): - Käsitellään ensin yksikössä, tarvittaessa sitten ohjausryhmässä ja päätöksentekoelimissä. Kaikki poikkeamat käsitellään, tarvittaessa kunnan työntekijöitä osallistaen. Käytössä HaiPro, johon asiakkaita koskevat uhka- ja vaaratilanteet kirjataan, samoin kuin se miten ja milloin ne käsitellään Otetaan välittömästi yhteys kuntakokeilukohteeseen, selvitetään tarkemmin mistä poikkeama johtuu ja miten asian suhteen edetään. Pyydetään tarvittaessa kirjallinen selvitys ja miten poikkeama korjataan sekä pyydetään selvitys, miten vastaavaa poikkeamaa voidaan ehkäistä. Valvonnan kokeilukunnissa (n 6) pilotoidaan hyvinvointiteknologisia sovellutuksia. Kokeilukunnat kuvasivat tilannetta oheisen kuvan (Kuva 22, Hyvinvointiteknologiset sovellutukset osana kokeilua) mukaan. Vastausvaihtoehtoja pystyi valitsemaan rajattoman määrän. Hyvinvointiteknologiset sovellutukset osana kokeilua Suunnitellut sovellutukset ovat pilotoinnissa 4 Sovellusten antama datan käyttö on esitelty ja… 4 Sovellutusten hyödyt (käytettävyys, taloudellisuus ja… 3 Sovellusten käyttö ja sovellutusten käytöstä… 3 Muu tilanne, mikä? 2 Sovellutusten hankinnasta voidaan tehdä päätös (jos… 2 Sovellutusten hyödyt (käytettävyys, taloudellisuus ja… 2 Suunniteltu pilotointi epäonnistui, mutta sitä… 1 Suunniteltuja sovellutuksia ei ole hankittu, eikä… 0 Suunniteltu pilotointi epäonnistui 0 0 1 2 3 4 5 30(90) Kokeilukuntien vastausten (n 6) mukaan uusi toimintamalli on käynnissä, siitä on tiedotettu ja toimintamallin ”kannattajia” löytyy jo kokeilukunnista (Kuva 23, Uudesta toimintamallista). Uudesta toimintamallista Uuden toimintamallin osalta on valikoitunut ns.… 3 Mallista on tiedotettu ja tuotettu… 3 Uutta toimintamallia viedään jo asteittain muihin… 2 Mallista on järjestetty tilaisuuksia omaisille ja… 2 Muu tilanne, mikä? 1 Uudesta toimintamallista on työstetty kirjallinen… 1 Uusi toimintamalli on keskeytetty, miksi? 0 0 1 2 3 4 Toimintamalliin suhtautuminen kysymyspatteristo haki vastauksia siihen, miten henkilöstö, omaiset ja asiakkaat ovat suhtautuneet kokeiluun. Myös henkilöstön kehittämismyönteisyyttä tiedusteltiin. Kolmen vastaajakunnan mukaan henkilöstön suhtautuminen kokeiluun on ollut pääasiassa positiivista (Kuva 24, Henkilöstön suhtautuminen kuntakokeiluun). Kolme vastaaja kuvasi tilannetta kohtaan ”muu suhtautuminen”. Kokeilukunnat kokevat henkilöstön suhtautumisen osin positiivisena, osassa kohteissa positiivisena osassa passiivisena, yhdessä kokeilukunnan mukaan henkilöstön suhtautuminen oli ”alussa erittäin negatiivinen, nyt neutraali, jatkossa toivottavasti positiivinen”. Henkilöstön suhtautuminen kuntakokeiluun Muu suhtautuminen? 3 Pääosin positiivinen suhtautuminen 3 Negatiivinen suhtautuminen 0 Passiivinen suhtautuminen 0 0 1 2 3 4 . 31(90) Omaiset suhtautuvat kokeiluun eritavoin (Kuva 25, Omaisten suhtautuminen kuntakokeiluun). Kokeilukuntien vastausten mukaan suhtautuminen on positiivista, passiivista, ”osa omaisista ei ole ollut osallisena”, ”täysin omaisesta riippuvaa”. Omaisten suhtautuminen kuntakokeiluun Muu suhtautuminen? 3 Pääosin positiivinen suhtautuminen 2 Passiivinen suhtautuminen 1 Negatiivinen suhtautuminen 0 0 1 2 3 4 Asiakkaiden suhtautuminen on vaihdellut kokeilualueittain. Kokemus on pääosin positiivista, osin passiivista, koska osa asiakkaista eivät ymmärrä asiaa”, asiakkailla muistisairaus”. Yhden kokeilukunnan mukaan ” erityisasumispalvelujen asiakaskokemuskyselyyn vastaaminen on ollut aktiivista”. Henkilöstön kehittämismyönteisyys on pääosin positiivista (50 % vastauksista), henkilöstöllä on halua kehittää uusia toimintatapoja. Vastausten mukaan kuitenkin kokemukset ovat olleet ”alussa negatiivisia pienkodeittain, nyt muuttumassa positiivisemmaksi”. Kokeilukunnista löytyy ”aktiivisia kehittäjiä”, toisaalta osa henkilöstöstä on passiivista. 5 Asumispalveluita koskeva kokeilu Asumispalveluja koskevan kokeilun tarkoituksena on edistää vanhusten ja vammaisten ja muiden erityisryhmiin kuuluvien henkilöiden asumispalvelujen uusien toimintamallien luomista ja toteuttamista kunnille kustannuspaineita aiheuttavaa ohjausta keventäen ja asumispalveluja koskevien vahvistettujen periaatelinjausten mukaisesti. Kokeiluissa voidaan sopia myös perhehoidon järjestämisestä asiakkaan kotona. Asumispalveluja koskevaa kokeilua toteuttaa neljä kuntaa/kuntaryhmää: Joensuu, Kouvola, Vantaa sekä Loppi-Riihimäki-Hausjärvi kuntaryhmä. Kokeilukuntia on yhteensä kuusi, joissa toteutetaan yhteensä 10 erillistä kokeilua. Asumispalvelumallin kokeiluissa kehitetään pääosin ikääntyneiden ja erityisryhmien asumispalveluita. Kokeilukuntien vastausten mukaan omaisten ja asiakkaiden suhtautuminen (Kuvat 26, Omaisten suhtautuminen kuntakokeiluun ja 27 Asiakkaiden suhtautuminen kuntakokeiluun) kuntakokeiluun on ollut pääosin positiivista (n 6). ”Ovat suhtautuneet ihan hyvin kyselyihin, kun ne vaan on ehditty tehdä. Alussa ei ehditty seuranta-ajat huonoja (kesä, vuoden vaihde).” 32(90) Omaisten suhtautuminen kuntakokeiluun Pääosin positiivinen suhtautuminen 6 Passiivinen suhtautuminen 0 Negatiivinen suhtautuminen 0 Muu suhtautuminen? 1 0 1 2 3 4 5 6 7 Asiakkaiden suhtautuminen kuntakokeiluun Pääosin positiivinen suhtautuminen 6 Passiivinen suhtautuminen 1 Negatiivinen suhtautuminen 0 Muu suhtautuminen? 0 0 1 2 3 4 5 6 7 Henkilöstön kehittämismyönteisyyttä kysyttäessä kokeilukuntien (n 7) vastausten mukaan henkilöstöllä on positiivinen halu kehittää uutta toimintatapaa (n 6). Yksi kokeilukunta ilmoitti henkilöstön olevan passiivista. Asumispalveluiden kuntakokeiluissa otettiin käyttöön uusia hyvinvointiteknologisia sovellutuksia. Vastausten mukaan haasteita on sovellutusten hankinnassa (n 2) tai suunniteltu pilotointi epäonnistui (n 2). Kokeilun aikana on kuitenkin koulutettu henkilöstö sovellutusten käyttöön ja tiedotettu käytöstä asiakkaille ja omaisille. Sovellutusten hyötyjä on jo testattu kolmessa kokeilukunnassa. Hyvinvointisovellutusten kokeilua ei toteuta kaksi kokeilukuntaa (Kuva 28, Hyvinvointiteknologiset sovellutukset osana kokeilua). 33(90) Hyvinvointiteknologiset sovellutukset osana kokeilua Suunniteltuja sovellutuksia ei ole hankittu, eikä niistä ole kokemuksia 2 Suunniteltu pilotointi epäonnistui, mutta sitä kehitettiin ja käynnistettiin uudestaan 0 Suunniteltu pilotointi epäonnistui 2 Suunnitellut sovellutukset ovat pilotoinnissa 1 Sovellutusten hyödyt (käytettävyys, taloudellisuus ja merkitykset asiakkaan/hoidon kannalta) on… 1 Sovellutusten hyödyt (käytettävyys, taloudellisuus ja merkitykset asiakkaan/hoidon kannalta) on esitelty… 1 Sovellutusten hankinnasta voidaan tehdä päätös (jos pilotoinnista saadaan hyviä kokemuksia) 1 Sovellusten käyttö ja sovellutusten käytöstä odotettu hyöty asiakkaille on esitelty henkilöstölle ja omaisille… 1 Sovellusten antama datan käyttö on esitelty ja koulutukset sovellutuksen käytöstä on toteutettu 1 Muu tilanne, mikä? 3 0 1 2 3 4 6 Kuntien ja Kansaneläkelaitoksen yhteistyötä koskevan kokeilu Kokeilulla on tarkoitus edistää kunnan ja Kansaneläkelaitoksen palveluyhteistyötä toimeentulotukipalveluissa tavoitteena asiakkaan kertaalleen antamiin tietoihin perustuva oikein ajoitettu palvelu ja palveluprosessista kunnalle aiheutuvan työmäärän ja kokonaiskustannusten väheneminen. Tarkoitus on kehittää toimeksiannon nojalla Kelassa tapahtuvaa toimeentulotukihakemusten vastaanottoa ja niitä koskevien tietojen käsittelyä sekä Kelan rekistereissä olevien tietojen luovuttamista. Kokeilu toteutetaan ns. laajennetun Vantaan mallin kokeiluna Vantaan kaupungissa. Yhteistyökokeilun kyselyssä toistettiin sama kysymyspatteristo kuin edellisessä raportointijaksossa (1.7.– 31.12.2015). Vastausten mukaan yhteistyö ja prosessin soveltuvuus ovat parantuneet (Taulukko 7). 31.12.2015 Vantaa/ Keskiarvo (N=1) 30.6.2016 Vantaa/ Keskiarvo (N=1) 31.12.2015 Kela/Keskiarvo (N=1) 30.6.2016 Kela/Keskiarvo (N=2) Yhteistyön toimivuus kunnan ja Kelan työntekijöiden välillä 3 4 5 4,5 Prosessin toimivuus 3 4 4 4 Prosessin soveltuvuus valtakunnalliseen kehitystyöhön 4 3 4 4 3,33 3,67 4,33 4,17 Yhteensä 34(90) Kokeilukunnan (Vantaa) ja Kelan mukaan kokeilussa on onnistuttu muun muassa kokemustiedon tuottajana ja asiakkaiden yhden luukun periaatteen toteutumisena. Kokemusten mukaan yhteistyö on myös lisääntynyt (Taulukko 8). Mitkä asiat ja tavoitteet ovat mielestänne onnistuneet ja miksi? (Mainitse kolme) Vantaa (n 1) - Asiakkaiden yhden luukun periaate hakemusten jättämisessä toteutui - Yhteistyö Kelan ja kunnan työntekijöiden välillä parantui - Mahdollisti käytännön kokemustiedon Kela-siirron pohjaksi 2017 Kela (n 2) Uusien yhteistyötapojen etsiminen Henkilötason yhteistyö ja luottamus Toisten toiminnan ja prosessien tunteminen/tutustuminen Prosessin haltuunotto Yhteistyömuotojen pilotointi Hyvin suunniteltu Toimeentulohakemusten jättäminen Kelan käsiteltäväksi/päätöksenteko on pysynyt lähes samalla tasolla kuin edellisellä (1.7.–13.12.2015) raportointikaudella (Taulukko 9). Kelaan jätetyistä toimeentulotukihakemuksista tehdyt päätökset, osuus kaikista toimeentulotukipäätöksistä normitetussa toimeentulotuessa Lukumäärä, osuus (%) 1.3.1.1.-30.6.2015 31.10.2014: 6170 kpl, 6% eli osuus 17 %, 2716/45023 kaikki normitetun toimeentulotuen päätökset 36608 kpl (1.3.31.10.2014) 1.1.-31.12.2015 1.1.-30.6.2016 5616 kpl, osuus 6,3 %, kaikki normitetun toimeentulotuen päätökset 88722 kpl (1.131.12.2015) 7,6 % eli 3 465/ 45 845 7 Nuorisotakuuta koskeva kokeilu Nuorisotakuun kuntakokeilussa tuetaan nuorisotakuun kokonaisprosessin syntymistä. Tarkoituksena on edistää toimivien asiakaslähtöisten prosessien sekä kunnallisten ja työ- ja elinkeinohallinnon viranomaisten yhteistoiminnan ja tiedonkulun toteuttamista tavoitteena tehokkaat ja vaikuttavat palvelut ja palvelukokonaisuudet nuorisotakuun piiriin kuuluville nuorille. TE -toimistojen tulee nimetä jokaiselle kokeilukunnalle nuorisotakuun yhdyshenkilö. Kokeiluun osallistuvien kuntien/kuntaryhmien kokeilusopimuksissa on sovittu kuntien ja TE -toimistojen yhteistyöstä. Nuorisotakuun kuntakokeilua toteuttavat Forssa-Ypäjä kuntaryhmä, Helsinki, Joensuu-Liperi-Kontiolahti kuntaryhmä, Jyväskylä-Hankasalmi-Joutsa- Laukaa-Luhanka-Muurame-Petäjävesi-Toivakka-Uurainen kuntaryhmä, Järvenpää-Hyvinkää-Kerava-Mäntsälä-Sipoo-Nurmijärvi-Tuusula kuntaryhmä, Kouvola, LahtiHollola-Hämeenkoski-Iitti-Kärkölä-Nastola kuntaryhmä, Lappeenranta-Imatra- Lemi-Luumäki-ParikkalaRautjärvi-Ruokolahti-Savitaipale-Taipalsaari kuntaryhmä, Oulu, Rovaniemi ja Vantaa. Kokeiluja on yhteensä 12. Vastaajia raportointikaudella oli yhteensä 14. Kysymysvaihtoehtoihin pystyi valitsemaan useampia vaihtoehtoja, siten kuvissa on useimmiten vastausten lukumäärä enemmän kuin kokeiluiden määrä. Suorat lainaukset on tekstissä kursivoitu. Kokeilukuntien lisäksi lähetettiin kysely TE-toimistojen yhteyshenkilöille (n 7). Kyselyyn vastasi neljä alu- 35(90) een yhteyshenkilöä (n 4). TE-toimiston kyselyn vastaukset on liitetty osaksi kuntien vastuksia (jos kyseessä oli sama kysymys) tai nuorisotakuu osuuden loppuun omaksi osuudekseen. Kokeilukunnat kokivat nuorten ohjauksen haasteena muun muassa jatkopaikkojen/polkujen löytämistä ja palkkatukirahan/paikkojen puutetta. Prosessit koettiin pitkiksi, mutta toisaalta kokeilukunnat kokivat haasteena kävijämäärän vähäisyyden (Kuva 29, Nuorten ohjaus). Avointen vastausten mukaan ” Nuorten ja avointen työpaikkojen kohtaaminen / kohtaamattomuus. Paljon avoimia työpaikkoja, joita nuoret eivät löydä. Tänä vuonna vielä patu-rahat ovat riittäneet, vähenevät kyllä vuoden loppua kohden. Ei alkuvuodesta ongelma, nuorten määrä vaihtelee päivittäin, moniammatillinen ohjaustyö, ohjauskäsitys hyvin erilainen eri toimijoilla, oman organisaation määrittelemän työskentelytavan ylläpitäminen ja palkkatukipaikkojen ja etenkin palkkatukirahojen vähyys ja loppuminen alueella tuli yllätyksenä.” Nuorten ohjaus Nuorten jatkopaikkojen löytymisen hankaluus 8 Palkkatukipaikkojen/rahan puute 7 Nuorten löytäminen 7 Kävijämäärän vähäisyys 6 Prosessien pituus 5 Nuorten ongelmien määrä/ohjauksen tarpeen suuri määrä 5 Muu, mikä 4 Työkokeilupaikkojen löytäminen 3 Maahamuuttajanuorten määrä suhteessa kantasuomalaisiin 1 Runsas kävijämäärä 0 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 36(90) Ohjauksen luonne näyttäytyy ongelmakeskeisenä. Nuorten ohjaus vaatii monen asian selvittämistä, monialaista yhteistyötä ja ratkaisukykyisyyttä. Kokeilukunnat valitsivat useita eri vaihtoehtoja ohjauksen luonne – kysymykseen (Kuva 30, Ohjauksen luonne). Ohjauksen luonne Ongelmakeskeistä (nuorella tarve selvittää asioita tiettyihin asioihin, nuorella tavoite… 13 Ongelmakeskeistä (nuorella paljon avoimia asioita, joiden jäsentäminen tuottaa ongelmia,… 11 Ongelmakeskeistä (nuorella tarve selvittää asioita tiettyihin asioihin, nuorella tavoite… 10 Nopeaa (nuori pistäytyy Ohjaamossa ilman yksittäistä ongelmaa/keskustelumaista,… 10 Ongelmakeskeistä (nuorella paljon avoimia asioita, joiden jäsentäminen tuottaa ongelmia,… 8 Muu, mikä? 1 0 2 4 6 8 10 12 14 Monialainen yhteistyö ja pelisäännöt määritellään matalan kynnyksen pisteissä pääosin keskustellen (Kuva 31, Monialaisen yhteistyön määrittäminen). Monialaisen yhteistyön määritteleminen Keskustellen, sovittu yhteiset pelisäännöt matalan kynnyksessä työskentelevien kanssa 8 Valmisteltu yhteistyössä, kuvattu toimintamuodot ja tavat/prosessi, ja työstetty… 4 Valmisteltu yhteistyössä, kuvattu toimintamuodot ja tavat/prosessi, ja työstetty… 2 Muuten, miten? 1 Työskentelytapaa ei ole määritelty (asiakastyötä tehdään kunkin asiantuntijuuden kautta ilman… 0 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 37(90) Kuntakokeilulain mahdollistamaan yhteistä palvelusuunnitelman on raportointikaudella työstetty yhteensä 118. Suunnitelmien määrä on kasvanut kokeiluajan edetessä (Kuva 32, Yhteisten palvelusuunnitelmien määrän kehitys). Yhteisten palvelussuunnitelmien määrän kehitys 118 120 100 80 60 36 40 20 3 0 1.1-30.6.2015 1.7-31.12.2015 1.1-30.6.2016 Suunnitelman rakenne vaatii vielä työstämistä. Yhteisen palvelusuunnitelman rakennetta on työstetty yhteistyössä kuudessa kokeilukunnassa, kolme kuntaa ei ole aloittanut yhteisen palvelusuunnitelman rakentamista. Kahdessa kunnassa työstäminen on käynnissä (Kuva 33, Yhteisten palvelusuunnitelmien rakenne). Yhteisen palvelusuunnitelman rakenne Yhteistä palvelusuunnitelmaa ei ole vielä aloitettu työstämään 3 Yhteistä palvelusuunnitelmaa/rakenteesta keskustellaan kunnan asiantuntijoiden toimesta 3 Yhteinen palvelusuunnitelman rakenne on työstetty kunnan omien lähtökohtien mukaisesti 3 Muuten, miten? 2 Yhteisen palvelusuunnitelman rakenne työstäminen on vielä käynnissä (ei pilotoida vielä) 2 Yhteinen palvelusuunnitelman rakenne on työstetty hyödyntäen muita… 0 0 1 2 3 4 38(90) Nuorisotakuukokeiluun kokeilukunnille annettiin mahdollisuus hyödyntää Työvoiman palvelukeskukselle rakennettua TYPPI –järjestelmää. Kokeilukunnat ovat ottaneet järjestelmän käyttöön oman aikataulunsa puitteissa. Järjestelmään kirjaaminen on raportointiaikana (1.1.–30.6.2016) lisääntynyt (n 7) tai pysynyt samana (n 6) kuin edellisellä raportointijaksolla (Kuva 34, Onko NT/TYPPI –järjestelmään kirjaaminen). Onko NT/TYPPI –järjestelmään kirjaaminen Lisääntynyt 7 Pysynyt samana kuin edellisellä raportointikaudella 6 Käyttöä ei ole aloitettu 1 Vähentynyt 0 0 1 2 3 4 5 6 7 8 Nuorisotakuun kokeilun tavoitteena on käynnistää moniammatillisia matalan kynnyksen pisteitä kokeilukuntiin. Pisteet voivat olla toimintatavallaan erilaisia. Fyysisiä pisteitä on avattu suunnitelman mukaisesti kokeilukuntiin. Pisteissä on seurattu kävijämäärän kehitystä (Kuva 35, Kävijämäärän kehitys). Kävijämäärän kehitys Kävijämäärä on lisääntynyt suhteessa edelliseen raportointikauteen 10 Kävijämäärä on pysynyt samassa tasossa kuin edellisessä raportoinnissa 4 Kävijämäärä on vähentynyt suhteessa edelliseen raportointikauteen 0 0 2 4 6 8 10 12 39(90) Kokeilukuntien vastausten mukaan ohjauksen luonne on pääosin ongelmakeskeistä. Nuori hakeutuu matalan kynnyksen pisteeseen myös ilman varsinaista ongelmaa, jolloin ohjaus vaatii myös nopeaa keskustelevaa työotetta (Kuva 36, Ohjauksen luonne). ”Asiakkuudet jakautuvat neuvonnan asiakkaisiin, jolloin nopea asiointi yksittäisen asian parissa. Ajanvarauksella hoidetaan pidemmät asiakasprosessit, jotka voivat olla yksittäisestä muutaman tunnin ohjauskeskustelusta usean tapaamiskerran verkostomaiseen työskentelyotetta vaativaan asiakastapaamiseen.” Ohjauksen luonne Ongelmakeskeistä (nuorella tarve selvittää asioita tiettyihin asioihin, nuorella tavoite… 13 Ongelmakeskeistä (nuorella paljon avoimia asioita, joiden jäsentäminen tuottaa ongelmia,… 11 Ongelmakeskeistä (nuorella tarve selvittää asioita tiettyihin asioihin, nuorella tavoite… 10 Nopeaa (nuori pistäytyy Ohjaamossa ilman yksittäistä ongelmaa/keskustelumaista,… 10 Ongelmakeskeistä (nuorella paljon avoimia asioita, joiden jäsentäminen tuottaa ongelmia,… 8 Muu, mikä? 1 0 2 4 6 8 10 12 14 Nuorten ohjaus jakautuu eri sektoreihin. Kokeilukunnat jakoivat 100 % eri ohjausvaihtoehtojen kesken. Työllistämistä edistävän ohjauksen osuus (koulutus ja työllistyminen) on 52 % (Kuva 37, Ohjauksen jakautuminen matalan kynnyksen pisteissä). 40(90) Nuorten ohjaus/asiakkuus kirjataan matalan kynnyksen pisteessä usein useaan eri järjestelmään (Kuva 38, Asiakkuus). Tämä vaatii työaikaa ja on pois varsinaisesta ohjausajasta. Kokeilukunnat kirjaavat ” NUTI, NT/TYPPI ; URA, Effica, Pegasos, ATJ, Wilma sekä EURA. Matalankynnyksen asiakkaat kirjataan NUTIin, moniammatilliset asiakkuudet NT/TYPPI ( tässä kirjavaa käytäntöä) sekä ajanvarausasiakkaat, jotka täyttävät ESR-kriteerit (väh. 2h ohjausta) EURA-järjestelmiin” Asiakkuus Muuten, miten? 6 Asiakkuus rekisteröidään NT/TYPPI -järjestelmään ja Parents, Nuti, Eura -järjestelmiin 4 Asiakkuus kirjataan muuhun järjestelmään (Parents, Nuti, Eura tms. tietokanta) 3 Asiakkuus rekisteröidään NT/TYPPI -järjestelmään (järjestelmän tietoa hyödynnetään asiakastyössä) 2 Asiakkuus kirjataan kunnan omaan asiakastietojärjestelmään 1 Asiakkuutta ei rekisteröidä 0 0 1 2 3 4 5 6 7 Matalan kynnyksen pisteessä/Ohjaamossa työskentelevällä asiantuntijalla on samanaikaisesti keskimäärin 110 asiakasta (Kuva 39, Matalan kynnyksen pisteessä/Ohjaamossa työskentelevällä asiantuntijalla on samanaikaisesti keskimäärin). Tilanne vaihtelee kuitenkin paljon. Matalan kynnyksen pisteessä/Ohjaamossa työskentelevällä asiantuntijalla on samanaikaisesti keskimäärin Yli 70 asiakasta 0 40-70 asiakasta 4 25-40 asiakasta 1 10-25 asiakasta 2 1-10 asiakasta 7 0 1 2 3 4 5 6 7 8 41(90) TE-toimiston palveluita on matalan kynnyksen pisteessä/Ohjaamossa hyvin eri tavoin (Kuva 40, TEtoimiston palvelut matalan kynnyksen pisteessä/Ohjaamossa). Valmiiden vaihtoehtojen lisäksi ”1kerta/kk, 2 t/vko, lisäksi asiantuntijat ja nimetyt asiantuntijat tavoitettavissa puhelimitse sekä videoneuvottelulla, osallistuminen TE -toimiston kanssa etäyhteydellä käytäviin aktivointi- ja typ-palavereihin nuorten osalta.” TE- toimiston palvelut matalan kynnyksen pisteessä/Ohjaamossa Muu yhteistyötapa, mikä? 5 TE -toimiston asiantuntija työskentelee matalan kynnyksen pisteessä 1 pvä viikossa 4 TE -toimiston asiantuntija työskentelee matalan kynnyksen pisteessä 4-5 pvä viikossa 3 TE toimiston asiantuntija työskentelee matalan kynnyksen pisteessä 2-3 pvä viikossa 3 TE -toimiston asiantuntija työskentelee matalan kynnyksen harvemmin kuin 1 pvä viikossa 2 TE -toimiston asiantuntija käytettävissä puhelimitse virastoaikana. (Ei työskentele… 2 Nimetty TE- toimiston asiantuntija käytettävissä puhelimitse virastoaikana. (Ei työskentele… 1 0 1 2 3 4 5 6 Kokeilukuntien vastausten ja TE-toimistojen yhteistyösiantuntijoiden (n 4) mukaan yhteistyö on luontevaa, mutta se vaatii vielä kehittämistä, keskustelua ja yhteisten pelisääntöjen sopimista (Kuva 41, Yhteistyön sujuvuus). Yhteistyön sujuvuus Yhteistyömuodot vaativat vielä kehittämistä ja keskustelua ja yhteisten pelisääntöjen… 9 Yhteistyö on luontevaa, nuoren tilannetta voidaan nopeasti saattaa eteenpäin 6 Yhteistyö ei toimi kuntakokeilusopimuksen mukaisesti (yhteyshenkilöä ei ole nimetty,… 0 Yhteistyö ei toimi (TE- toimiston ja kunnan 0 käsitykset ovat erilaisia työnjaon ja työajan… 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 42(90) TE -toimiston ja kunnan yhteistyö näyttäytyy yhteisenä tekemisenä. Kokeilukuntien ja TE -toimiston vastaukset olivat alla olevan kuvan (Kuva 42, TE -toimiston ja kunnan yhteistyö, nuorista ilmoittaminen Matalan kynnyksen pisteeseen/Ohjaamoon) mukaisia. TE- toimiston ja kunnan yhteistyö, nuorista ilmoittaminen Matalan kynnyksen pisteeseen/Ohjaamoon TE -toimiston asiantuntija osallistuu erilaisiin Ohjaamon ohjaamistapahtumiin ja lähettää nuorille kutsun tapahtumasta 9 TE -toimiston asiantuntija ilmoittaa nuoren etsivälle nuorisotyöntekijälle Ohjaamoon, jos hänelle herää huoli nuoresta 8 Muut tapa, mikä? 6 TE -toimiston asiantuntija pyytää tavatessaan nuorelta suostumuksen (lomake) välittää nuoren tiedot tarvittaessa Ohjaamolle 6 TE -toimiston asiantuntija osallistuu erilaisiin Ohjaamon ohjaamistapahtumiin ja lähettää nuorille velvoittavan kutsun tapahtumasta 4 TE -toimiston asiantuntija ei välitä tietoa työttömistä nuorista Ohjaamolle 0 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuntakokeilulaki päättyy 31.12.2016. Oheiseen viitaten kokeilukunnilta ja TE- toimistojen yhteyshenkilöiltä kysyttiin mielipidettä yhteistyön jatkumiseen kokeiluajan jälkeen. Vastaukset olivat samansuuntaisia vastaajaryhmästä riippumatta (Kuva 43, Yhteistyön jatkuminen kokeiluajan jälkeen). Yhteistyön jatkuminen kokeiluajan jälkeen Jatkoa on suunniteltu osana nyt käynnissä olevaa matalan kynnyksen pistettä/Ohjaamoa 7 Jatko toteutuu matalan kynnyksen pisteessä/Ohjaamossa kokeiluaikana toimineen… 4 Muu tapa, mikä? 2 Jatko on valmistelussa paikallisen TE- toimistossa ja kunnassa (valmisteluhenkilöt ovat tiedossa) 1 Yhteistyö jatkuu kuten ennen kuntakokeilua 0 (nuoret ottavat yhteyttä itse TE- palveluihin, ei… 0 1 2 3 4 5 6 7 8 43(90) TE –toimistoille suunnatun kyselyn (n 4) mukaan palkkatukipäätökset toteutuvat määräajan puitteissa (2 viikossa). Aktivointisuunnitelmien työstäminen toteutuu osin (n 3/4) ” Kaupunki ei ole voinut osoittaa vastinparia (sosiaalityö) suunnitelmien tekoon kuin vasta viime aikoina ja hanke toiminut jo pitkään”. TE -toimistojen yhteyshenkilöt kuvasivat kokeiluajan onnistumisia (Mitkä asiat ja tavoitteet ovat kokeilussanne onnistuneet ja miksi?) seuraavasti: 1 - 2 3 - - Yhteistä tekemistä on kokeiltu uudella tavalla Verkostoyhteistyö on tiivistynyt ja organisaatiot ovat lähteneet hyvin mukaan kehittämistyöhön. Yhteisiä keskusteluja eri toimijoiden välillä on mahdollistettu. Ohjaamo on koordinoinut työtä. Asiakasvastaavan rooli on muotoutunut koordinaattorin työksi. Nuorten palvelut ovat saaneet aiempaa enemmän huomiota Nuorten parissa toimivat toimijat ovat tulleet tutuiksi ja myös toisten työtehtävät. Yhteisiä foorumeita ja kokoontumisia. Muutamia info-tilaisuuksia Yhteinen tietojärjestelmä on ns. pakottanut hiomaan suunnitelmien laatua ja seurantaa. Nuoret ovat saaneet kohdennetumpaa tukea palvelutarpeisiinsa. Esim. TE-palveluissa ei ole mahdollista tehdä resursseista johtuen ohjausta ns. omana työnä kuten Ohjaamossa 8 Asiakas- ja henkilöstökyselyt (kunnan omat kyselyt tai VM:n Webrobol kysely) Asiakas- ja henkilöstökyselyt toteutettiin kuntakohtaisesti. Kyselyiden tarkoituksena oli saada kokemustietoa uusien toimintatapojen ja mallien vaikutuksista asiakkaisiin ja henkilöstöön. Henkilöstö arvioi kyselyissä myös uuden toimintatavan ja palvelun vaikutusta asiakkaaseen. Kyselyiden tulokset liitettiin indikaattoripohjaisen seurannan osaksi. Kunnat saivat valita käyttävätkö asiakas- ja henkilöstökyselyiden toteuttamiseen Kuntakokeiluhankkeen valmistelevia (VM kyselypohjat) kysymyksiä vai hyödyntävätkö he omia kunnassa jo aiemmin toteutettuja kyselyitä. VM kyselylinkit lähetettiin kokeiluja toteuttavien kuntien yhteyshenkilöille edelleen lähetettäväksi. Ensimmäisen väliraportoinnin kyselylinkit ovat auki koko ajan, mutta tulokset kerättiin raportointiaikataulun mukaan, siten että tulokset lähetettiin kunnille raportointiajan puitteissa. Kunnat toteuttivat ennen kokeilun alkua tai heti kokeilun alussa lähtöarvokyselyitä pääosin asumispalvelumallin ja valvontamallin kokeilukohteissa. Osa kunnista toteuttivat kyselyt hyödyntäen VM:n tarjoamia valmiita asiakas- ja henkilöstökyselypohjia. Osa kunnista hyödynsi omia kyselyitä ja osa kunnista muokkasi kyselyt yhdistelmistä. Kunnat toteuttivat raportointikaudella kyselyitä oheisen taulukon mukaisesti. Toimintamalli ASPA NT HV asiakaskysely 8 5 4 henkilöstökysely 9 7 4 ei toimittanut lomaketta 2 1 2 44(90) Kunta-Kela Koulutuspalvelut Valvonta 0 0 6 1 lomakkeessa ei kyselyä 9 Ohessa esimerkkejä asiakaskyselyistä (eri toimintamalleista ja kokeilukohteista). Asiakaskyselyiden tulokset eivät ole merkittävästi heikentyneet kokeilun aikana (Pirkkala, Joensuu, Tampere ja Forssa). Kuntien toiminnan valvontaa koskeva kokeilu: Pirkkala Asiakaskysely (Asteikko 1-5: täysin eri mieltä jokseenkin eri mieltä ei mielipidettä jokseenkin samaa mieltä täysin samaa mieltä) Lähtöarvot 30.6.2015 31.12.2015 30.6.2016 1. Henkilökunnalla on riittävästi aikaa minulle 2011: 8,7 (ympärivrok. hoiva) 8,1 (kotihoito) 2013: 7,4 (ympärivrok. hoiva) 8,0 (kotihoito) 3,86 4,10 4,06 2. Saan riittävästi tietoa hoitooni/ palveluihini liittyvistä asioista 2011: 8,5 (ympärivrok. hoiva) 8,2 (kotihoito) 2013: 7,5 (ympärivrok. hoiva) ? (kotihoito) 4,06 3,96 4,15 3. Asioitani käsitellään luottamuksellisesti ja yksityisyyteni säilyttäen 2011: Kokemus saadusta kohtelusta 9,0 (ympärivrok. hoiva ja kotihoito) 2013: 8,6 (ympärivrok. hoiva) ? (kotihoito) 4,5 4,26 4,54 4. Saan osallistua hoitoani/ palveluani koskevaan päätöksentekoon 2011: 8,3 (kotihoito ja ympärivrok. hoiva) 2013: 7,7 (ympärivrok. hoiva) 2013: 8,3 (kotihoito) 3,8 3,90 3,83 5. Tilat ovat viihtyisiä, toimivia ja siistejä 6. Saamani hoito ja 2011: 9,0 (ympäpalvelut vastaavat rivrok. hoiva ja tarpeitani kotihoito) 2013: 8,0 (ympärivrok. hoiva) 8,8 (kotihoito) 4,7 4,78 4,52 4,66 4,55 4,58 4,8 4,65 4,7 7. Työntekijät osaa2011: 9,0 (kotivat tehtävänsä ja ovat hoito ja ympärivammattitaitoisia rok. hoiva) 2013: 8,7 (ympärivrok. hoiva) 9,0 (kotihoito) 45(90) 8. Minulla on mahdollisuus halutessani osallistua järjestettyyn virkistystoimintaan 2011: 8,2 (ympärivrok. hoiva) 2013: 6,8 (ympärivrok. hoiva) 4,15 4,26 4,54 9. Saamani hoito ja palvelut parantavat elämänlaatuani 2011: 8,8 (ympärivrok. hoiva ja kotihoito) 2013: 7,9 (ympärivrok. hoiva) 8,8 (kotihoito) 4,48 4,62 4,48 10. Minulla on mahdollisuus halutessani ulkoilla 2011: 8,2 (ympärivrok. hoiva) 2013: 7,0 (ympärivrok. hoiva) 4,28 4,41 4,41 Asiakaskyselyssä Asiakaskyselyssä N=61. Poistetaan N=51 punaisella merkityt indikaattorit (sisältyvät asiakaskyselyyn)- MAALATTU HARMAAKSI Vuoden 2011 ja 2013 kyselyissä vastausasteikko 110. Lisätietoja Arviointi/Tulkinta raportointikauden tuloksista Asumispalveluja koskeva kokeilu: Joensuu, Karhunmäki 1.3 Asiakkaiden (omaisten) kokemus palveluista lähtöarvo 30.6.2015 Asiakaskysely (Asteikko 1-5: täysin eri mieltä jokseenkin eri mieltä ei mielipidettä jokseenkin samaa mieltä täysin samaa mieltä) 1. Henkilökunnalla on riittävästi aikaa minulle 2. Asioistani jutellaan kanssani luottamuksellisesti 3. Saan osallistua minua koskevaan päätöksentekoon 5. Tilat ovat viihtyisiä, toimivia ja siistejä 6. Saan riittävästi apua tarvitsemiini asioihin 7. Ohjaajat ovat mukavia ja osaavat tehtävänsä ei toteutettu 30.6.2016 4,1 4,1 3,8 4,9 4,9 4 4,1 4,1 4 4,6 4,6 4,2 5 5 4,2 4,4 4,4 4,2 N=48 46(90) 8. Minulla on mahdollisuus osallistua retkiin, tapahtumiin ja ulkoiluun vapaaaikanani 9. Minulla on mahdollisuus myös omaan rauhaan kodissani Lisätietoja 4,5 4,5 3,5 4,3 4,3 3,8 N=8 N=8 N=5 Arviointi/Tulkinta raportointikauden tuloksista kysely Suunnistajantien asukkaille tehdään seuraavan arviointiin Kehitysvammaisten asukkaiden asiakastyytyväisyys hieman laskenut alkumittaukseen verrattuna, joka tehty eri tiloissa. Tosin vastaajia nyt vain 5. Ka kuitenkin hyvä 3,9. Karhunmäen alueen infran rakentaminen on vielä kesken ja osa asukkaista kokee ympäristön rakentamisen viihtyvyyttään haittaavana tekijänä (etenkin edelliseen asuinpaikkaan nähden) Hyvinvoinnin integroitua toimintamallia koskeva kokeilu: Tampere 1.3 Asiakkaiden (omaisten) kokemus palveluista Asiakkaan osallisuus oman asiansa käsittelyssä Tulokset tiimipalvelun asiakaspalautelomakkeen kysymyksestä: Tulin kuulluksi ja ymmärretyksi” (% asiakkaista, täysin samaa mieltä olevien osuus kasvaa) lähtötilanne 30.6.2016 31.12.2015 Täysin samaa mieltä 68 % 73 % 65,00 % Jokseenkin samaa mieltä 30,20 % 27 % 22,00 % Kyllä ja ei 1,80 % 0% 13,00 % Jokseenkin erimieltä 0% 0% 0% Täysin eri mieltä 0% 0% 0% Lisätietoja Arviointi/Tulkinta raportointikauden tuloksista Asiakaspa- Asiakaspalautteita lautteita 24. 13. 30.6.2016 42,90 % 28,60 % 28,60 % 0 0 Vastaajia tavallista vähemmän, vain 7 Lokakuussa päätettiin ottaa suunnitelma käyttöön kaikissa tiimeissä. 47(90) Nuorisotakuuta koskeva kuntakokeilu: Forssa 1.3 Asiakkaiden (omaisten) kokemus palveluista 30.6.2015 31.12.2015 Asiakaskysely (Asteikko 15: täysin eri mieltä jokseenkin eri mieltä ei mielipidettä jokseenkin samaa mieltä täysin samaa mieltä) 1. Odotusajan pituus palveluun pääsemiseksi oli kohtuullinen 4,8 4,3 2. Henkilökunnalla oli riittävästi aikaa minulle 4,8 4,6 3. Sain riittävästi neuvontaa ja minut ohjattiin 4,7 oikeaan palveluun 4. Asioitani käsiteltiin luottamuksellisesti ja 4,8 yksityisyyteni säilyttäen 5. Tulin kuulluksi ja sain osallistua palveluani koskevaan päätöksentekoon 6. Palvelutapahtuma oli ymmärrettävä ja sujuva 30.6.2016 4,4 4,9 4,8 4,6 5 4,5 4,7 4,3 4,8 4,7 4,4 4,6 7. Palvelukokonaisuus vastasi tarpeitani ja asiani 4,5 etenivät 8. Työntekijät osaavat 4,8 tehtävänsä ja ovat ammattitaitoisia 4,8 4,6 4,7 4,8 9. Yhteistyö asiakasvastaavani kanssa oli toimivaa 4,7 4,8 n=17 n=9 4,8 n=18 Lisätietoja Asiakastyytyväisyys edelleen hyvällä tasolla viime raportointikausien mukaisesti. Selkeitä kehittämiskohtia tämän palautteen perusteella ei voida nostaa esiin. Arviointi/Tulkinta raportointikauden tuloksista Henkilöstökyselyistä esimerkkeinä Kouvolan (asumispalvelumalli), Vaasan (valvontamalli) ja Järvenpään (nuorisotakuun toimintamalli) kokeilukohteiden tuloksista. Asumispalveluja koskeva kokeilu: Kouvola Henkilöstön ”Lämpömittarikysely” kokemus uudesta asteikolla 0-5 toimintamallista; Olen tietoinen kuntaKotihoito kokeiluhankkeen tavoitteista ja päämäärästä lähtöarvo 30.6.2015 31.12.2015 30.6.2016 ka. 4,0 ka. 3,3 ka. 0,8 ka. 3,4 3,71 3,75 0,7 3,7 48(90) Olen valmis sitoutumaan kuntakokeiluhankkeen mukaiseen kehittämistyöhön Minulla on valmius työskennellä kuntakokeilualueen eri työpisteissä 4,43 3,5 0,8 4,3 3,86 3,5 0,8 3,3 Minulla on mahdollisuus osallistua uuden toimintamallin kehittämiseen Minulla on mahdollisuus työskennellä asiakkaan toiveita kuunnellen Henkilöstön ”Lämpömittarikysely” kokemus uudesta asteikolla 0-5 toimintamallista; Olen tietoinen kuntaMäntylä 1 ja 2 kokeiluhankkeen tavoitteista ja päämäärästä Olen valmis sitoutumaan kuntakokeiluhankkeen mukaiseen kehittämistyöhön Minulla on valmius työskennellä kuntakokeilualueen eri työpisteissä 3,86 2 0,8 2,8 4 3,5 2 3 ka. 3,5 ka.3,9 ka.3,8 ka. 3,5 2,7 3,9 3,9 3,4 4,4 4,3 4,2 4 3,8 3,9 3,9 3,4 3,1 3,9 3,2 3 3,6 3,9 4 3,9 ka. 3,1 ka.3,3 ka.3,0 ka.3,5 2,74 3,2 2,8 3,6 3,81 3,8 3,9 4 2,74 3,4 2,8 3,2 Minulla on mahdollisuus osallistua uuden toimintamallin kehittämiseen Minulla on mahdollisuus työskennellä asiakkaan toiveita kuunnellen Henkilöstön ”Lämpömittarikysely” kokemus uudesta asteikolla 0-5 toimintamallista; Olen tietoinen kuntaValkealakoti kokeiluhankkeen tavoitteista ja päämäärästä Olen valmis sitoutumaan kuntakokeiluhankkeen mukaiseen kehittämistyöhön Minulla on valmius työskennellä kuntakokeilualueen eri työpisteissä 49(90) Minulla on mahdollisuus osallistua uuden toimintamallin kehittämiseen Minulla on mahdollisuus työskennellä asiakkaan toiveita kuunnellen 2,59 2,5 2,3 3 3,74 3,3 3,3 3,6 Lisätietoja Arviointi/Tulkinta raportointikauden tuloksista Kotihoito ja Mäntylä 1 ovat yhdistyneet vuoden 2016 alussa. Henkilöstön siirtoja toiminnan muuttuessa on tapahtunut useita, ei selkeää lukua, koska myös esimies on vaihtunut. Kotihoidon arvioon sisällytetty myös Mäntylä 1, Mäntylä 2 omanaan. Henkilöstön tietämys Kyselyn tulokset Henkilöstö alkaa kuntakokeilusta on hämmästyttävät, pikkuhiljaa ymlisääntynyt sekä he koska syksyn aika- märtää,että arjesovat myös sitoutuna on erityisesti sa tehtävä hoitoneita kehittämistyöpanostettu kuntatyön kehittäminen hön. Henkilöstö kokokeilusta tiedoton yksi osa koko kee, että he eivät ole tamiseen ja yhtei- toimintamallin voineet osallistua seen keskusteluun kehittämistä. toimintamallin kehit- aiheesta. Tuloksiin tämiseen. Asiaan saattaa olla syynä kiinnitetään huomiota toiminnalliset syksyn työsuunnitel- muutokset, väistömissa. tilat yms. Kuntien toiminnan valvontaa koskeva kokeilu: Vaasa 2.2 Järjestäjän/palveluntuottajan arvio joistakin asiakaskyselyissä kysytyistä asioista Kotiranta Himalaja lähtöarvo 30.6.2015 31.12.2015 30.6.2016 kokonaisarvio asukkaiden saamasta palvelusta 2,92 3,53 2,96 3,88 viriketoiminta 3,33 3,58 2,88 3,38 ulkoilumahdollisuudet 2,25 3,37 2,23 3,42 kokonaisarvio asukkaiden saamasta palvelusta 2,43 3,48 viriketoiminta 1,93 2,81 ulkoilumahdollisuudet 1,43 2,70 3,55 3,74 Villa Isolahti kokonaisarvio asukkaiden saamasta palvelusta 3,88 4,04 50(90) viriketoiminta ulkoilumahdollisuudet 3,75 3,96 3,77 3,87 3,42 4,09 3,73 4,09 Lisätietoja Himalajan kohdalla ensimmäinen kokonainen puolivuotisarviointikausi. Verrattuna aikaisempaan 1,5kk arviointijaksoon kaikkien arviointikohtien luvut menneet hyvin ylöspäin. Himalajassa ei ole ollut ulkopuolist, esim virikeohjaajaa vrt Kotiranta tällä arviointikaudella. Henkilökunta ei vielä sisäistä jo tekevänsä yksilöllistä asukaslähtöistä arjen toimintaa päivittäisissä toiminnoissa asukkaiden kanssa. Luvut nousseet ylöspäin mikä selittänee kehittämisen suunnan olevan oikea. Arviointi/Tulkinta raportointikauden tuloksista Nuorisotakuun toimintamalli: Järvenpää ja kuntaryhmä 2.2 Järjestäjän/palveluntuottajan arvio joistakin asiakaskyselyissä kysytyistä asioista Henkilöstökysely (Asteikko 1. Asiakkaiden palveluprosessit ovat sujuvia 1-5: Täysin eri mieltä, Jokseenkin eri mieltä, Ei mielipi- 2. Asiakkaat voivat vaikuttaa palveluprosesdettä, Jokseenkin samaa miel- seihinsa tä, Täysin samaa mieltä) 3. Asiakkaat saavat tarpeenmukaista palvelua 3,1 3,1 3,9 3 3,3 3,6 3 4 2,9 4. Työntekijät osaavat tehtävänsä ja ovat 3,9 3,7 ammattitaitoisia 5. Monialainen verkostoyhteistyö on parantu- 3,4 sama kysymys nut kuntakokeilun aikana kahteen kertaan (8) 4,3 sama kysymys kahteen kertaan (8) 6. Nuori ja hänelle laadittu palvelusuunnitelma ovat ohjausprosessin keskiössä 7. NT-TYPPI järjestelmä tukee asiakkaan asioiden etenemistä 8. Monialainen verkostoyhteistyö on parantunut kuntakokeilun aikana 9. Osallistuvien työntekijöiden mielestä yhteinen suunnitelma on toimiva 3,4 3,1 2,9 3,4 2,4 2,9 2,9 3,2 3,9 3,3 2,7 3,1 10. Osallistuvien työntekijöiden mielestä asiakasvastaavamalli on toimiva 2,9 2,4 2,7 51(90) 11. Asiakkaan tietojen käsittely yhteisen 2,5 palvelusuunnitelman laatimisessa on toimivaa 12. TE-toimiston ja kunnan välinen yhteistyö on toimivaa 3,3 2,6 13. TE-toimiston nimetty yhdyshenkilömalli edistää nuoren asioiden hoitoa 3,1 3,4 14. Nuoren aktivointisuunnitelman yhteinen aloitus toteutuu 2 viikon sisällä 15. Nuoren työkokeilusopimus tehdään viikon sisällä 16. Nuoren palkkatukipäätös tehdään 2 viikon sisällä palkkatukihakemuksen toimittamisesta Lisätietoja 3,2 2,9 3,4 2,7 2,9 2,9 3,3 3,4 3 2,7 3 2,8 2,7 ka. 2,96 vastaajia 22hlö ka. 3,3 Vastaajia 7hlö 9 Indikaattoripohjainen raportointi Kokeilut ovat keskenään hyvin erilaisia, joten indikaattorit valmisteltiin kuntien toimesta sisällöllisesti räätälöidysti ja yksilöllisesti kutakin kokeilua koskien. Tarkoitus oli saada todellista tietoa palvelujen kehityksestä. Indikaattorit tuli valita niin, että niiden kautta pystyttiin kuvaamaan erikseen kunkin kokeilun onnistumista. Indikaattorien kehittämisen tueksi kokeiluhankkeessa kehitettiin kolmeen tuloksellisuuden näkökulmaan perustuva indikaattorirakenne riittävän monipuolisten indikaattorien aikaansaamiseksi (Yleiset taustaindikaattorit (A), kokeilujen toiminnallisia muutoksia koskevat indikaattorit (B) ja kokeilukohteiden palvelukehitystä kuvaavat indikaattorit (C)). Hyvinvointi-, koulutuspalvelu-, valvonta-, asumispalvelu-, kunta-Kela- ja nuorisotakuukokeilujen osalta raportointikauden tulokset kirjattiin/täydennettiin valmisteltuihin indikaattorilomakkeisiin. Nuorisotakuukokeilun osalta suurin osa indikaattorilomakkeeseen merkittävistä tuloksista voitiin ajaa NT/TYPPI -järjestelmän seurantatiedoista. Jos kokeilukohde ei hyödyntänyt NT/TYPPI –järjestelmää, tiedot pyydettiin keräämään muulla tavoin, jotta indikaattorilomakkeeseen saatiin tulos. Työllistymistä edistävät tulokset kerättiin taulukoksi. Myös 1.1.2016–30.6.2016 raportointikaudella kunnille annettiin mahdollisuus ottaa käyttöön uusia kunnan mielestä paremmin kokeilua mittaavia indikaattoreita tai ilmoittaa tummentamalla aiemmin valittu indikaattori, ettei se palvele kokeilua. Nuorisotakuun lomakkeen indikaattorilomake tuli kuitenkin pitää ennallaan. 9.1Väliraportissa esitetyt esimerkit Väliraportissa indikaattoriperusteista seurantaa esitellään toimintamalleittain. Toimintamallikohtaiset esimerkit on poimittu kuntien lähettämästä aineistosta. Esimerkkien avulla on pyritty kuvaamaan kokeiluiden seurantaa, seurantatapoja ja esittelemään tuloksia, joita indikaattorilomakkeista voidaan havaita. Esimerkkien valinnassa on haluttu tuoda esiin kokeilukohteen kuntakohtaista arviota ottamalla taulukoiden oheen ”Arviointi/ Tulkinta raportointikauden tuloksista” suorina lainauksina ja esittelemään myös edellisen raportointi- 52(90) kauden tulokset (+lisäksi mahdolliset lähtöarvotiedot) samassa taulukossa. Raportointikauden tulokset on merkitty sinisellä taustavärillä. 9.2 Hyvinvoinnin integroidun toimintamalli Hyvinvoinnin integroidun toimintamallin kokeilukohteiden indikaattorilomakkeissa oli paljon puutteita raportointikauden tulosten osalta. Raportointikauden esimerkit on otettu kokeilukohteista, joissa on nähtävissä kolmen raportointikauden tulossarja. Oulun kokeilukohteessa raportoidaan asiakkaiden käyntimäärän kehitystä kokeilun aikana. Hyvinvointimalli: Oulu Asiakkaiden käyttämien palveluiden määrä ja käyntimäärä ennen ja jälkeen pilotin 1.1.2015 30.6.2015 31.12.2015 30.6.2016 käyntimäärä/pilottiasiakas esim.6 kk ennen ja jälkeen yhteisen palvelusuunnitelman laatimisen määritetään kunkin asiakkaan osalta yhteisen hoito- ja palvelusuunnitelman laadinnan yhteydessä tietoa ei vuoden 2015 lokavielä saada joulukuussa 12 pilottiasiakasta, joilla käyntejä 6kk ennen yhteistä palvelusuunnitelmaa oli yht 237 ja 6 kk jälkeen oli käyntejä 180 (sisältää terveydenhuollon käynnit pelkästään) käynnit pilottiasiakkailla ovat merkittävästi vähentyneet Arviointi/Tulkinta raportointikauden tuloksista Yhteisten suunnitelmien määrän kehitystä kuvaavat esimerkit Tampereelta, Kuopio ja Oulu. Hyvinvoinnin integroitua toimintamallia koskeva kokeilu: Tampere 30.6.2015 Sähköiselle alustalle tehty yksi yhteinen palvelusuunnitelma: KEINU –suunnitelma, jossa on nimetty asiakasvastaava Tehtyjen suun- Prosessia ei ole kunitelmien määrä vattu, asiakasvastaavia ei ole nimetty, yhteisiä suunnitelmia ei ole tehty 30 31.12.2015 34 46 Hyvinvoinnin integroitua toimintamallia koskeva kokeilu: Kuopio Palvelusuunnitelmien monialainen yhdistäminen Uusia tai muokattuja hyvinvointisuunnitelmia, lkm Palvelun kohdentumisen arviointi Kuinka monelle % kokeiluun osallistuvista nuorista on laadittu monialainen hyvinvointisuunnitelma 30.6.2016 30.6.2015 31.12.2015 30.6.2016 * yhteinen asiakassuunnitelma ei vielä käytössä * yhteinen asiakassuunnitelma ei vielä käytössä * yhteinen asiakassuunnitelma ei vielä käytössä * yhteinen asiakassuunnitelma ei vielä käytössä 47 87,88 % 53(90) Kokeiluasiakkaiden "rekrytointi" alkanut 01/2016. Asiakaskortin sijaan kokeilussa käyttöönotetaan nuoren elämänhallinnan itsearviointimittaristo, joka auttaa nuoren elämänhallinnan ja pärjäämisen tuen tarpeen arviointia. Mittaristoa testattiin syyskuun 2015 aikana Arviointi/Tulkinta raportointikauden tuloksista Hyvinvoinnin integroitua toimintamallia koskeva kokeilu: Oulu Yhteisten hoito- ja palvelusuunnitelmien määrä Yhteiseen tietojärjestelmään tehtyjen hoito- ja palvelusuunnitelmien määrä 30.6.2015 31.12.2015 30.6.2016 tietoa ei vielä saada 11 71 Asiakasvastaavien nimeäminen asiakkaiden lkm, joille nimetty asiakasvastaava ei vielä aloitettu 7 54 Lisätietoja mukana ne asiakasvastaavat, jotka merkitty oikein tietojärjestelmään yhteisten palvelusuunnitelmien tekeminen ei ole toivottavalla tasolla, koulutuksia ja käyttöön oton edistämistä pitää jatkaa eri tahoilla Arviointi/Tulkinta raportointikauden tuloksista 9.3 Valvontamallin kokeilu Valvontamallin kuntakokeilun kohdejoukon muodostivat lapset ja nuoret, työikäisten palvelut ja ikäihmisten palvelukokonaisuudet (kotihoito, tehostettu palveluasuminen). Kokeiluiden tavoitteena oli muun muassa hyödyntää hyvinvointiteknologiaa hoidon apuna, uudistaa toimintatapoja ja malleja, kehittää valvonnan muotoja (omavalvonta), sekä lisätä, kehittää ja tiivistää yhteistyötä Aluehallintoviranomaisten kanssa. Jyväskylän kokeilussa pyritään tarjoamaan palvelukeskuksen asiakkaille palvelua, jonka lähtökohtana asiakaskohtaiset tarpeet. Tavoitteena on se, että asiakas saa toimintakykyynsä ja terveydentilaansa nähden parasta hoitoa. Kuntien toiminnan valvontaa koskeva kokeilu: Jyväskylä, Väinönkadun palvelukeskus 1.1 Palvelujen saatavuus ja oikea kohdentuminen 30.6.2015 31.12.2015 30.6.2016 % -osuus asiakkaista Saatavuus: Asiakas on ulkoillut omaisten, vapaaeh- osallistunut ulkoiluun toisten, henkilökunnan kanssa tai itsenäi- viikossa sesti 18.7% 49.5% 60,40 % 54(90) Kohdentuminen: Asiakkaat saavat tarvitsemansa palvelut toimintakykyynsä ja terveydentilaansa nähden; määritellään palveluluokka / tuote mikä kuvaa millaista ja kuinka paljon palvelua henkilö tarvitsee: Luokat Omahoitaja tarkistaa hopasun sisällön kuukausittain poikkileikkauspäivänä Omahoitajat tarkistavat omien asukkaidensa (2 asukasta/hoitaja) HOPASUJEN toteutumisen aina kuukauden vaihtuessa ja kirjaavat hopasun arviointiosioon onko kirjattu suunnitelma toteutunut hyvin vai osittain päättyneen kuukauden osalta sekä analysoivat ja kirjaavat syyn HOPASUn osittaiseen toteutumiseen. Arviointiosioon kirjataan myös hoitopalaverien ajankohta puolivuosittain tai asukkaan voinnin oleellisesti muuttuessa. Kokeilukohtaiset kustannustiedot kerätään pääosin kerran vuodessa. Alla olevassa Kuopion esimerkissä kustannusseurantaa tehdään puolivuosittain. Indikaattorilomakkeessa nähtävissä kustannusten lasku ”Palveluasumisessa nousu on taittunut ja asiakaskohtainen hinta on selvästi edellistä mittausta pienempi.” Valvontamalli: Kuopio/ eritysryhmien asumispalvelut Pilotointikohteen toimintakustannukset palveluittain: 1. Tuettu asuminen 2. Palveluasuminen 3. Tehostettu palveluasuminen 1.1.2015 Toimintakustannukset / vuosi € Toimintakustannukset / asiakas € / vuosi Pilotointikohteen toimintakustannusten muutos palveluittain Toimintakustannusten muutos €, % Suhteessa tapahtunut muutos € ja %. Tieto kerätään riviltä 63 30.6.2015 1. 850 386 € 2. 3 208923 € 3. 3 316416 € 1. 4 406 € 2. 21 681 € 3. 33 499 € 31.12.2015 30.6.2016 1. 1 698 738 € 2. 3 714 084 € 3. 3 734 978 € 1. 1 852 110 € 2. 4 339 228 € 3. 3 328 936 € 1. 7 938 € 2. 38 289 € 3. 38 505 € 1. 8 535 € 2. 25 228 € 3. 34 676 € 1. 848 352€, 49.9% 2. 505 161€, 13,6 % 3. 418 562€ 11,2 % 1. 3532 €, 44% 2. 16608 €, 43% 3. 5006 €, 13% 1. 4 129 €, 48 % 2. 8 620 €, 16 % 3. 1 177 €, 3.5% Kustannusten nousu Kustannusten on merkittävä nousu on edelleen tosiasia 55(90) Kustannusten nousuun on kaksi syytä: Asiakasmäärän kasvu ja uusien palveluntuottajien hintojen kalleus (entiseen väistyneeseen palveluun verrattuna) Arviointi/Tulkinta raportointikauden tuloksista Kustannusten nousu tuetussa asumisessa ja tehostetussa asumisessa on edelleen jatkunut. Palveluasumisessa nousu on taittunut ja asikasskohtainen hinta on selvästi edellistä mittausta pienempi. Ylöjärven kokeilussa on pilotoitu muun muassa henkilöstön mitoitusta suhteessa asiakkaan toimintakykyyn ja asiakasmäärään. Kuntien toiminnan valvontaa koskeva kokeilu: Ylöjärvi ( tehostettu palveluasuminen) 3.3 Henkilöstön kokonaismäärän ja henkilöstörakenteen muutos yhteensä ja palveluittain Hoitohenkilöstön mitoitus Hoitotyöhön osallistuvan henkilöstön määrä hoitajaa/asukas Pehtoori Keihäsniemen dementiakoti Arviointi/Tulkinta raportointikauden tuloksista 1.1.2015 30.6.2015 31.12.2015 30.6.2016 0,56 0,56 0,56 0,64 0,73 0,63 0,63 0,63 Henkilöstömitoitusten jousto asiakasmäärän ja asiakkaiden toimintakyvyn mukaan mahdollistanut mm. pariskunnan yhdessä asumisen Keihäsniemen dementiakodissa. Kuopion kokeilussa palveluiden saatavuudessa ja oikeassa kohdentumisessa on saatu kokemuksia oman yksikön toiminnassa. Kuntien toiminnan valvontaa koskeva kokeilu: Kuopio, Lastensuojelun itse tuotettu laitoshoito /Omavalvontaohjelma 1.1 Palvelujen saatavuus ja oikea 1.1.2015 30.6.2015 31.12.2015 30.6.2016 kohdentuminen Asianosaisten Suostumukseen 129 76 suostumukseen perustuen laitosperustuvan lashoitoon sijoitettensuojelun laitujen määrä toshoidon käyttö Omiin laitoksiin % sijoitettujen 91 85 osuus edellä mainituista 56(90) Uusi oma yksikkö 1317 vuotiaille avattu 5/2015 ja yksi samanikäisten osasto muutettu avotoiminnaksi 10/2015 Kiireellisten sijoitusten määrä on vähentynyt aiemmasta. Oman 13-17 vuotiaille tarkoitetun vastaanotto ja arviointiyksikön avaaminen ja avotyön lisäys vähentänyt tahdon vastaisia sijoituksia Lisätietoja Arviointi/Tulkinta raportointikauden tuloksista Vastaanotto- ja arviointiyksikön tavoitteena oli, että mahdollisimman moni lapsi voisi palata takaisin kotiin. Tämä tavoite on saavutettu erittäin hyvin, koska suuri osa nuorista on voinut palata kotiin avohuollon tukitoimien avulla, erityisesti avotyöryhmän tuella, jonka tuki on aloitettu usein jo sijoituksen aikana. Ajoittain on näkynyt laitossijoitusten pitkittyminen mm. lainsäädännöllisistä syistä (osa sijoitetuista on odottanut hallinto-oikeuden päätöksiä tai kuulemis- ja päätöksen tekoon liittyvien määräaikojen täyttymistä) 9.4 Asumispalvelumalli Asumispalvelumallin kokeilukuntien tavoitteena ja kehittämiskohteena olivat muun muassa palveluasumisen investoinnit ja investointientien toteutuminen, henkilöstön uudet toimintatavat/resurssointi/kierto ja asiakkaille suunnatut toimintakykyä ylläpitävät toimenpiteet, kuten ulkoilumahdollisuuksien lisääminen, viriketoiminnan lisääminen ja uusien toimijaverkostojen luominen osaksi toimintaa. Joensuun kokeilukohteessa on kehityskohteena palvelurakennemuutos. Asumispalveluja koskeva kokeilu: Joensuu, Karhumäki 2.1 Palvelurakenne 1.1.2015 30.6.2015 KEHAS- ohjelman laitoksessa 11 (timukainen palveluraasuvien lanne 8 kennemuutos lukumäärä 11/2014) Asiakaskysely tehty Arviointi/Tulkinta raportointiHelmikuussa 2015 kauden tuloksista tilpäisissä tiloissa oleville asukkaille (9) joista 8 vastasi. He muuttavat uusiin Karhunmäen tiloihion, kunhan uusi yksikkö valmistuu. Tietoa käyteään vertailutietona ja seuraava mittaus syytä tehdä vasta uusissa tiloissa. 31.12.2015 30.6.2016 5 0 Laitosasumisen purku hyvässä vaiheessa purkautuu kokonaisuudessaan vuoden 2016 aikana. Valtakunnallinen tavoite oli 2020 mennessä Pitkäaikainen laitoshoito on purettu. Siinä olemme 4 vuotta valtakunnallista tavoitetta edellä. Tilapäistä ja lyhtyaikaista laitoshoitoa vielä on koska kvasumispalvelujen rakentuminen ei ole tapahtunut ihan toivotussa tahdissa. Kustannusten kannalta oleellisin, eli pitkäaikaisen laitoshoidon purku on tärkein ja se on toteutunut kokonaan. Yksityisten toimijoiden uudet kodit ja setelimahdollisuus on 57(90) edesauttanut laitoshoidon purkua merkittävästi. Riihimäellä kokeilukohteena on Vilja-osasto. Kokeilussa toiminta-ajatuksena on asiakkaan toiveiden kuuleminen, kuntoisuuden seuraaminen ja asiakkaan toimintakyvyn ylläpitäminen. Asukkaille tarjotaan runsaasti virike- ja kuntoutustoimintaa, sekä vapaaehtoistyö ja koirakaverikin ovat osa kokeilun toimenpiteitä. Riihimäen runsaasta toiminnasta indikaattorilomakkeen toiminnalliset muutokset –sarakkeiden tulokset. Asumispalveluja koskeva kokeilu: Riihimäki (osasto Vilja) B) KOKEILUJEN TOIMINNALLISIA MUUTOKSIA KUVAAVAT INDIKAATTORIT Kuntouttava Asukkaiden osalhoitotyön listuminen kunote toutus- ja viriketoimintaan määrä/asukas/kk 1.1.2015 30.6.2015 31.12.2015 30.6.2016 toimintakalenteri Kuntoutustoiminta Kuntoutustoiminta ei käytössä 23 kertaa/asukas/kk. 24.7 krt/asukas/kk Viriketoiminta 10,8 Viriketoiminta 13.3 kertaa/asukas/kk. krt/asukas/kk Kuntoutustoiminta 25,5 krt/asukas/kk keskiarvo, Viriketoiminta 16,8 krt/asukas/kk keskiarvo Vantaan kokeilussa (Liukumäki kotiin) pyritään tarjoamaan alle 70-vuotiaille valmennusta, jonka tavoitteena on mahdollistaa henkilön suunnitelmallinen ohjautuminen oikeaan paikkaan ja myös raskaimmista palveluista siirtyminen asteittain kotiin asiakkaan kuntoutuessa. Valmennuksessa olevien määrä on lisääntynyt kokeilun edetessä. Asumispalveluja koskeva kokeilu: Vantaa (Liukumäki kotiin) 3.2 Palveluja saaneiden määrän, tuotoksen tai suoritteiden määrän kehitys yhteensä ja palveluittain Kokeilukohteen Valmennukseen palveluja saaneiden osallistuneiden määrä määrä 1.1.2015 30.6.2015 10 17 31.12.2015 30.6.2016 Kokeilun alusta lähtien valmennuksessa on yhteensä ollut 27 asiakasta. 72 Arviointijakson aikana perustettu kaksi uutta kuntoutusyksikköä Arviointi/Tulkinta raportointikauden tuloksista Perhehoitokokeilun vuorokaudet ja perhehoidossa olevien lukumäärätietoja raportoidaan Vantaan kokeilussa. Asumispalveluja koskeva kokeilu: Vantaa (Perhehoitokokeilu) 1.1 Palvelujen saatavuus ja oikea kohdentuminen Lyhytaikaisessa perhehoidossa olevat lapset ja nuoret Perhehoidossa olevien lasten lkm, 0–17 vuotiaat 1.130.6.2015 51 1.731.12.2015 68 1.130.6.2016 45 Lyhytaikaisessa perhehoidossa olevat lapset ja nuoret Lyhytaikaisen perhehoidon vuorokaudet lapset ja nuoret Perhehoidossa olevien lasten lkm , 18– 25 -vuotiaat Lyhytaikaisen perhehoidonvuorokaudet, lkm , 0–17 -vuotiaat 7 5 9 671 1079 1177 Lyhytaikaisen perhehoidon vuorokaudet lapset ja nuoret Lyhytaikaisen perhehoidonvuorokaudet, lkm, 18–25 -vuotiaat 146 62 86 58(90) Hyvinvointiteknologian hyödyntäminen on lisääntynyt mm. Joensuun kokeilukohteessa. Asumispalveluja koskeva kokeilu: Joensuu (Senioripiha) 1.1 Palvelujen saatavuus ja oikea kohdentuminen Tilojen käyttö ulkopuolisille ryhmille (Senioripihan hyvinvointikeskustoimintamalli) Hyvinvointiteknologian käyttö (Senioripiha), 1.1-30.6.2015 1.7-31.12.2015 1.1-30.6.2016 ulkopuolisten ryhmien lukumäärä 0 5 10 hyvinvointiteknologiaa käyttävien ryhmien lukumäärä hyvinvointiteknologiaa käyttävien vanhusten lukumäärä hyvinvointiteknologian eri muotojen määrä 1 4 5 10 40 50 1 2 4 Memoera laite ollut käytössä Senioripihan päiväkuntoutuksessa ja Mattitalon Saunatuvalla. Kokeiltu suorien ohjelmahetkien välitystä tehostetun asumisen kerrosten tv-laitteisiin videokameran avulla alakerran ravintola Suvannosta. Joulukirkko oli ensimmäinen lähetys ja onnistui hyvin. Kuvapuhelin (Arctic Connectin tabletti tai läppäri) päiväkuntouksen 5 asiakkaalla. Soittelevat keskenään ja säänöllinen päiväkahvisoitto 1Xviikossa. Paikannuslaitteita kokeiltu Yepson, Mobicare, noin puolet kokeilleista hankki itselle. Memoera pelin kokeilua laajennettu kotihoitoon. Kameran kautta yleisötilaisuuksien välittäminen tehostettujen yksiköden yhteistilojen televisiohin on vakiintunut 3X viikossa. Memoeran pelit kiinnostaa iäkkäitä, laitekokeilu laajentuu 2016 toiseen palvelukes-kukseen sekä kotihoitoon. Suorien lähetysten (hartaushetki ,jumppa ,laulutuokiot) kokeilut onnistuneet ja kokemuksia haetaan ohjelman tuottamiseen ja vidoevälitteisten kokeilujen laajentamiseen. Luotu uusi toimintakäytäntö: paikannuslaitetta voi kokeilla kaupungin laina-laitteilla, ja sen jälkeen ostaa oman. Tämän asukkaat ja omaiset kokeneet hyväksi. Kuvapuhelin innostaa käyttäjiä. Luotu AMK:n kanssa toimintamalli sisällöntuot-tamiseen ja ohjelmatuotanto integroidaan palveluun mukaan. Teknlogian käyttöönottoa edistäviä toimintatapoja on saatu aikaan. Teknologiakehityksen mahdollistanut erillisrahoitus Lisätietoja Arviointi/Tulkinta raportointikauden tuloksista Seinioripihan Maija-talossa kokeiltiin 8 vanhuksen kanssa päivätoiminnassa ja 2 vahuksen kanssa ryhmäkodissa Memoeralaitetta, joka sisältää erilaisia pelejä. Koska kiinnostusta pelaamiseen oli päädyttiin vuokraamaan kaksi laitetta vuoden 2015 lopuun saakka ja niitä kokeillaan noin 4 kuukauden ajan Senioripihan päivätoimintaryhmässä 59(90) sekä Pienryhmäkodissa. EAKR IkäOte -hanke. 9.5 Nuorisotakuun toimintamalli Nuorisotakuun toimintamallissa indikaattorilomakkeen raportointikauden tulokset olivat puutteellisia. Oheiseen viitaten kunnille lähetettiin täydennettäväksi taulukko keskeisistä nuorten jatkopolkuun liittyvistä toimenpiteistä (aktivointisuunnitelmien määrä, työkokeilujen määrä ja koulutukseen ohjautuminen). Taulukkoon koottiin myös yhteissummat matalan kynnyksen käynneistä ja työstetyistä yhteisistä palvelusuunnitelmista. Taulukon tulokset saatiin yhtä kokeilua lukuun ottamatta kaikista kokeilua toteuttavista kunnista (11). Kokeilukunnat Yhteensä Aktivointisuunnitelmat Työkokeilut 39 647 Koulutus 102 Työllistyminen avoimille työm. 214 Palkkatuki 136 Yhteiset palvelusuunnitelmat 118 Matalan kynnyksen kävijämäärä raportointijaksolla 1.1-30.6.2016 27035 Nuorisotakuun TYPPI –järjestelmää ei käytetä aktiivisesti. Kuntakokeiluihin liittyviä NT/TYPPI – käyttäjälisenssejä on TE-toimistoissa ja Kelassa 173 ja kunnissa sekä oppilaitoksissa 433. Järjestelmää käytetään pääosin matalan kynnyksen pisteissä. 10 Kuntakokeiluhankkeen etenemisen raportointi Kuntakokeiluhankkeen toiminta-aika on 9.5.2014–31.12.2016. Laki kuntien velvoitteiden ja ohjauksen vähentämistä ja monialaisten toimintamallien tukemista koskevista kokeiluista (1350/2014) valmisteltiin vuonna 2014 sekä tehtiin kokeilujen valmistelutyötä yhteistyössä kuntien kanssa. Varsinainen kuntakokeiluaika on vuosien 2015 ja 2016 aikana. Hankkeen keskeisinä toimenpiteinä ovat kuntakokeilut ja toimintamallien toteuttaminen kuntakokeilulain mukaisesti. Kokeiluhanke muodostuu valmisteluvaiheesta, toteutusvaiheesta sekä tulosten raportoinnista ja johtopäätöksistä. Lisäksi toteutetaan ulkopuolinen riippumaton arviointi. Hankkeen toimenpiteet on kuvattu vuosikelloon 2014–2016. Hankkeen toiminta ja toimenpiteet ovat toteutuneet raportointikaudella 1.1.–30.2016 pääosin toimintasuunnitelman/vuosikellon mukaisesti. 60(90) 10.1 Kuntakierros Kuntakierros II toteutettiin keväällä 2016 kahdeksaan kuntaan/kuntaryhmään. Kuntakierrosta varten valmisteltiin esitys/asialistat, joiden avulla keskustelu voitiin paremmin toteuttaa. Kuntakierros toteutettiin valvonnan ja asumispalveluiden toimintamallia toteuttaviin kuntiin/kuntaryhmiin. Kunnat valmistelivat tapaamista varten PowerPoint –esitykset asialistan otsakkeiden mukaisesti. Esitykset talletettiin kierroksen jälkeen Vyviin. Ensimmäiseen kuntakierrostapaamisesta poiketen kuntakierrokselle pyydettiin mukaan asiantuntijatiimien (asumispalvelut ja valvonta) jäseniä. Kierrokselle osallistuivat myös ulkopuolisen arvioitsijan edustajia ja hankehenkilöstö. Kuntakierros II -kevät Vantaa Asumispalvelumalli 14.3.2016 Kouvola Asumispalvelumalli 18.3.2016 Riihimäki, Hausjärvi, Loppi Asumispalvelumalli 21.3.2016 61(90) Vaasa Valvontamalli 22.3.2016 Jyväskylä Valvontamalli 29.3.2016 Tampere Valvontamalli 30.3.2016 Kuopio Valvontamalli 4.4.2016 Joensuu Asumispalvelumalli 5.4.2016 10.2 Raportoinnin valmistelu, ohjeistus ja tuki Kuntakokeilusopimusten mukaisesti kuntien tulee raportoida kokeilujen etenemisestä. Kunnille lähetettiin raportointipyyntö toukokuussa. Materiaalipaketti sisälsi ohjeen, kaikkiin kokeiluihin, excel -pohjiin esitäydennetyt indikaattorilomakkeet, sekä Toiminnan kuvaaminen kokeilun aikana –kyselyn linkin ja kyselylomakkeen word -versiona. VM lähetti myös asiakas- ja henkilöstökyselyiden tulokset kyselyitä toteuttaneille kunnille. 10.3 Toiminnan tuki kunnille Kokeilukunnille ja yhteistyötahoille järjestettiin kaksi työpajaa. Työpajat toteutettiin yhteistyössä Tempo Economics Oy:n kanssa (hankkeen ulkopuolisesta arvioinnista vastaava taho). Helmikuun työpajassa aiheena oli muun muassa uuden hallitusohjelman linjaukset, toimeentulotuen siirto Kelalle 2017 ja ulkopuolisen arvioinnin tilannekatsaus. Toukokuun työpajassa työstettiin ennakoivaa vaikuttavuus -arviointimallia. Työpajat 2.2.2016 osallistujamäärä 64 11.5.2016 osallistujamäärä 36 10.4 Yhteistyö ministeriöiden ja muiden tahojen kanssa Kuntakokeiluhankkeen ja Kokeilulain valmistelussa on ollut tiiviisti mukana 9 asiantuntijatiimiä. Kokeilutoimintaa ohjaa koordinaatioryhmä, jossa on kokeiluihin osallistuvien ministeriöiden, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston, aluehallintovirastojen, tietosuojavaltuutetun toimiston, Kansaneläkelaitoksen, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen, työ- ja elinkeinotoimistojen, Suomen Kuntaliiton sekä Opetushallituksen edustus. Koordinaatioryhmä on kokoontunut raportointikaudella kolme (3) kertaa. Puheenjohtajana toimivat Silja Hiironniemi 2.3.2016 saakka ja Anne-Marie Välikangas 3.3.2016 lähtien. Hankkeen asiantuntijatiimejä ovat hyvinvoinnin integroidun toimintamallin tiimi, koulutuspalvelutiimi, asumispalvelumallin tiimi, valvontamallin tiimi, indikaattoritiimi, kunta-Kela tiimi, nuorisotakuun tiimi ja tietosuojatiimi. Tiimeissä on edustajat kunkin toimintamallin tai tehtäväalueen edellyttämistä toimivaltaisista ministeriöistä, virastoista, ja Kuntaliitosta. 62(90) Raportointikaudella tiimit ovat kokoontuneet raportointikaudella seuraavasti: Koordinaatioryhmän/Tiimien kokoontuminen 1.1–30.6.2016 Koordinaatioryhmä 28.1.2016 2.3.2016 Asumispalvelutiimi 26.1.2016 19.4.2016 Valvontatiimi 26.1.2016 19.4.2016 Indikaattoritiimi 26.1.2016 19.4.2016 Nuorisotakuutiimi 26.1.2016 19.4.2016 Hyvinvointitiimi Ei kokoontunut Tietosuojatiimi Ei kokoontunut Kunta-Kelatiimi Ei kokoontunut Koulutuspalvelutiimi Ei kokoontunut 20.6.2016 10.5 Yhteistyö muiden hankkeiden ja toimijoiden kanssa Hanke ja hyvinvoinnin integroidun toimintamallin kokeilukunnat osallistuvat STM:n hoito- ja palvelusuunnitelman kehittämistyöhön. Projektipäällikkö on ESR –Kohtaamo hankkeen ohjausryhmän jäsen, myös nuorisotakuuta toteuttavien ministeriöiden asiantuntijat ja Kohtaamo –hanke kokoontuvat keskustelemaan (TEM, STM, VM, OKM ja Kohtaamo) kanssa. Kohtaamo -koordinaatiohankkeen tehtävänä on rakentaa Ohjaamo-toimintamallia ja verkko-ohjausta. Hanke tukee Ohjaamo-toimintaa, verkottaa Ohjaamoja keskenään, tekee tutkimusta mm. hankkeiden tuloksista ja vaikuttavuudesta sekä rakentaa Ohjaamo-brändiä. Sekä Kohtaamo että Ohjaamo-hankkeet ovat osa Nuorisotakuun toteuttamista Suomessa. Ohjaamo-toiminnalla tavoitellaan alle 30-vuotiaiden nuorten työllistymistä, kouluttautumista ja arjen hallintaa. Verkostomaisesti toimivissa Ohjaamoissa tarjotaan ”yhden oven – periaatteella” nuoren tilanteeseen sopivaa tietoa, neuvontaa ja ohjausta. Ohjaamot toimivat matalan kynnyksen palvelupisteinä ja niistä nuori saa monialaista ohjausta erityisesti elämän nivelvaiheisiin. Yhteistyötä tehdään myös Tempo Economics Oy:n ja valtioneuvoston kanslian kanssa. Tempo Economics Kohtaamo -hanke yhteistyö Nuorisotakuutoimijoiden keskustelutilaisuus Tapaaminen muiden yhteistyötahojen kanssa 22.2.2016 13.4.2016 1.2.2016 23.5.2016 Kokeilutoimijoiden tapaaminen Säätytalossa (STM, OKM, TEM, VM, VNK, 25.1.2016 YM, Kela, Valvira ja Kuntaliitto 12.5.2016 4.5.2016 2.6.2016 63(90) Liite 1 Toiminnan kuvaaminen kuntakokeilun aikana -kysely Kuntakokeilujen tavoitteita ja niiden toteutumista raportoidaan toimintamalleittain. Kyselyssä vastataan niitä toimintamalleja koskeviin kysymyksiin, joihin kunta osallistuu kokeilussa. Kokeilukunnan yhteyshenkilö kokoaa tarvittavat tiedot ja syöttää yhden yhteisen valmistellun vastauksen kyselyyn Webropol -linkin kautta. Jos kunnassa on useita kokeiluja, voi kyselyyn vastata myös kokeilukohtaisesti. TAUSTATIEDOT 1. Kunta * Kunta, jota raportointi koskee. 2. Toimintamallit 1. Hyvinvoinnin integroitua toimintamallia koskeva kokeilu 2. Koulutuspalveluja koskeva kokeilu 3. Kuntien toiminnan valvontaa koskeva kokeilu 4. Asumispalveluja koskeva kokeilu 5. Kuntien ja Kansaneläkelaitoksen yhteistyötä koskeva kokeilu 6. Nuorisotakuuta koskeva kokeilu 1. HYVINVOINNIN INTEGROITUA TOIMINTAMALLIA KOSKEVA KOKEILU Kunta vastaa toimintamallia koskeviin kysymyksiin, jos se osallistuu kokeilusopimuksen nojalla kokeilun toteuttamiseen. 3. Kokeilukohteiden nimeäminen Nimeä kokeilukohteet, joita vastaus koskee. (esim. 1. kokeilukohteen nimi, 2. kokeilukohteen nimi jne.) 1 ________________________________ 2 ________________________________ 3 ________________________________ Kokeilun lähtökohdat (kysymykset 4–7) , valitse 4. Tavoitteet Oli mietitty ennalta, niistä oli käyty keskustelua (hallintokunnan sisällä, eri hallintokunnissa jne.) Oli esitelty päätöksentekoelimissä Oli työstetty erillinen kirjallinen materiaali/kokeilusuunnitelma Oli työstetty erillinen kirjallinen materiaali/kokeilusuunnitelma, jossa lähtötilanteesta kuvaus, johon tavoitellut uudet toimintatavat oli merkitty (prosessikuvaus) 64(90) Oli työstetty erillinen kirjallinen materiaali/kokeilusuunnitelma, jossa lähtötilanteesta kuvaus, johon tavoitellut uudet toimintatavat oli merkitty (prosessikuvaus) ja mietitty kokeiltavien asioiden vaikutusta lähtötilanteeseen ja perustyöhön Muulla tavalla, miten? ________________________________ 5. Keinot tavoitteiden saavuttamiseksi Oli mietitty ennalta, niistä oli käyty keskustelua Oli esitelty päätöksentekoelimissä Keinot tavoitteiden saavuttamiseksi oli kuvattu ja kirjattu kokeilusuunnitelman oheen Muu tapa, mikä? ________________________________ 6. Resurssit Resurssit, joilla tavoitteet voitiin kokeilussa toteuttaa oli määritelty ja budjetoitu henkilöittäin Resursseja ei oltu erikseen budjetoitu. Työ on tehty oman työn ohessa tapahtuvana kehitystyönä. Muu tapa, mikä? ________________________________ 7. Tulokset Kokeilun tavoiteltavista tuloksista oli keskusteltu Kokeillun tavoiteltavat tulokset oli kirjattu osaksi kokeilusuunnitelmaa Kokeilun tulosten (positiiviset/negatiiviset) tuloksien jatkon pohdinta ja päätöksentekoprosessi oli mietitty Kokeilun tuloksien jatkon pohdinta ja päätöksentekoprosessi oli kirjattu osaksi kokeilun tavoitekuvausta 8. Kuinka suuri osuus kokeilun tavoitteista on mahdollista saavuttaa kokeilun aikana? 10–30 % tavoitteista 40–50 % tavoitteista 60–80 % tavoitteista 100 % tavoitteista 9. Pystytäänkö olemassa olevilla resursseilla ja keinoilla tuottamaan suunnitellut tavoitteet? Kyllä Ei, miksi ja mitä jää toteutumatta? ________________________________ 10. Yhteistyötä kokeilualueiden välillä on toteutettu Lync- kokouksina Palavereina Työpajakeskustelut Kuntavierailuina Esittelemällä omaa kokeilua toisen kokeilualueen järjestämässä seminaarissa Muu tapa, mikä? ________________________________ 65(90) 11. Yhteistyön merkitys kokeilulle Verkostoituminen Tiedon jakaminen, saaminen (benchmarking) Hanketyön kokemusten käsittely (verrokit) Hankehenkilöstön hyvinvoinnin lisääminen Muu, mikä? ________________________________ 12. Indikaattoripohjainen seuranta kokeilun osana On toiminut kokeilun toteuttamista edistävästi On antanut tietoa henkilöstön mielipiteistä suhteessa kehitettävään asiaan/malliin On kuvannut asiakkaiden kokemusta On kertonut määritellyistä ongelmista On kuvannut kokeilun kustannuskehitystä On kuvannut kokeilun tavoiteltuja vaikutuksia On mahdollistanut kokeilun tulosten seurantaa Valmisteltu pohja on lisännyt kokonaisuuden hahmottamista Seurantajaksot ovat olleet sopivan pituisia (seurantajakso ½ vuoden välein) On toiminut hyvin, miten? ________________________________ Indikaattoripohjainen seuranta ei toimi (lyhyen kokeiluajan vuoksi) Indikaattoripohjainen seuranta ei toimi (valmisteltu lomakepohja on rajoittanut mittareiden ja indikaattoreiden laatimista) Indikaattoripohjainen seuranta ei toimi (seuranta liian usein) Ei ole toiminut hyvin, miksi? ________________________________ Muu syy, mikä? ________________________________ 13. Indikaattoripohjainen seurannan toteuttaminen jatkossa kannatettavaa (valtakunnallisesti yhteiset indikaattorit, joita voidaan vertailla) kannatettavaa (jos indikaattoritietoa voidaan hyödyntää ja tiedot saadaan käyttöön mahdollisimman nopeasti) kannatettavaa (jäntevöittää asioiden suunnittelua ja tavoitteiden asettelua) kannatettavaa (lisää asiakkaan tietoisuutta/valinnanvapautta, kun saadaan yhtenäistä tietoa esim. palveluista) kannatettavaa muu syy, mikä? ________________________________ haasteellista (miten pyydetty tieto saadaan kunkin kunnan järjestelmistä) haasteellista (jos mittareiden määrä on runsas) haasteellista (vie paljon työaikaa) haasteellista muu syy, mikä? ________________________________ 14. Mitä muita indikaattoreita ja mittareita kokeilulle on asetettu (joita ei ole indikaattorilomakkeessa)? ________________________________________________________________ ________________________________________________________________ ________________________________________________________________ 15. Miten kokeilun tuloksia tullaan viemään eteenpäin syksyn 2016 aikana? Kokeilun tuloksista keskustellaan 66(90) Kokeilun tuloksista keskustellaan, tulokset kirjataan ja analysoidaan niiden hyödynnettävyys Kokeilun tuloksista keskustellaan, tulokset kirjataan ja analysoidaan niiden hyödynnettävyys ja viedään päätöksentekoon Kokeilun tuloksista keskustellaan, tulokset kirjataan ja analysoidaan niiden hyödynnettävyys ja viedään päätöksentekoon + työstetään juurruttamissuunnitelma Kokeilun tuloksista keskustellaan, tulokset kirjataan ja analysoidaan niiden hyödynnettävyys ja viedään päätöksentekoon + työstetään juurruttamissuunnitelma, määritetään resurssit ja vastuut sekä käyttöönoton suunnitelmat koulutuskokonaisuuksineen Kokeilun tuloksia ei käsitellä Muuten, miten? ________________________________ Mitkä tekijät olette kokeneet haastaviksi hyvinvoinnin integroidun toimintamallin toteuttamisessa? (kysymykset 16-20) 16. Henkilöstö Henkilöstön sitoutuminen toimintamallin pilotointiin0 Henkilöstön koulutuksen tarve Tiedottamisen merkitys (määrä ja laatu) Kehitystyöhön menevän työajan määrä Muut haasteet, mitkä? ________________________________ Toteutuksessa ei ole ollut haasteita 17. Sähköisen rekisterin perustaminen Kustannustekijät Vaativuusmäärittely Yhteistyö järjestelmätoimittajan kanssa Järjestelmän kehittämiseen käytetyn ajan pituus Järjestelmän sopivuus (loki jne. ominaisuuksien puute) Järjestelmän käyttöön liittyvät tekijät (järjestelmään pääsy, järjestelmän koulutus jne.) Muut haasteet, mitkä? _______________________________ Toteutuksessa ei ole ollut haasteita 18. Moniammatillinen työskentelytapa Hallintokuntien väliset toimintakulttuurit Vastuiden ja velvoitteiden määrittelyn ongelmat Asiantuntijatyön käytäntöjen erilaisuus Yhteisten käytäntöjen päättäminen ja päätöksenteko (vastuut ja velvoitteet) Yhteistyön uusien käytäntöjen kirjaaminen tavoitteiksi + pilotoinnin järjestäminen Pilotoinnin seurannan järjestäminen (dokumentointi) Muut haasteet, mitkä? ________________________________ Toteutuksessa ei ole ollut haasteita 19. Yhteisen palvelusuunnitelman rakentaminen Yksittäisten suunnitelmien työstämisen kirjavuus 67(90) Soveltuvan rakenteen löytäminen ja soveltuvuuden arviointi Yhteisen suunnitelman rakentamisen ajankäyttö ja vastuu Eri suunnitelmien osien käsitteleminen ja yhdistäminen Yhteisen suunnitelman kirjaaminen Muut haasteet, mitkä? ________________________________ Toteutuksessa ei ole ollut haasteita 20. Asiakasvastaavan toimintamalli Asiakasvastaavan roolin määrittäminen Asiakasvastaava -nimike, mitä tarkoittaa kussakin ammattiryhmässä Asiakasvastaavan tehtävänkuva Asiakasvastaavan rooli osana moniammatillista työryhmää Moniammatillisen työryhmän nimeäminen kullekin asiakkaan palvelusuunnitelman työstämiseen Yhteisen palvelusuunnitelman työstäminen Yhteisen palvelusuunnitelman toteutuminen/seuraaminen ja päivittäminen Asiakkaiden löytäminen pilotointiin Muut haasteet, mitkä? ________________________________ Toteutuksessa ei ole ollut haasteita 21. Moniammatillinen työskentelytapa Työskentelytapaa ei ole määritelty (asiakastyötä tehdään kunkin asiantuntijuuden kautta ilman yhteisiä käytänteitä) Keskustellen, sovittu yhteiset pelisäännöt moniammatillisesta työtä tekevien kanssa Valmisteltu yhteistyössä, kuvattu toimintamuodot ja tavat/prosessi, ja työstetty kirjalliset ohjeet, joita pilotoidaan Valmisteltu yhteistyössä, kuvattu toimintamuodot ja tavat/prosessi, ja työstetty kirjalliset ohjeet, joita pilotoidaan + esitelty toimijoille/päätöksenteossa Muuten, miten? ________________________________ 22. Yhteisen palvelusuunnitelman rakenne Yhteinen palvelusuunnitelman rakenne on työstetty kunnan omien lähtökohtien mukaisesti Yhteinen palvelusuunnitelman rakenne on työstetty hyödyntäen THL:ssä käynnissä olevaa Kaste -hanketta Yhteisen palvelusuunnitelman rakenne työstäminen on vielä käynnissä (ei pilotoida vielä) Yhteistä palvelusuunnitelmaa/rakenteesta keskustellaan kunnan asiantuntijoiden toimesta Yhteistä palvelusuunnitelmaa ei ole vielä aloitettu työstämään Muuten, miten? ________________________________ 23. Yhteisten palvelusuunnitelmien suunniteltu/ tavoiteltu määrä kokeilun aikana? 10-25 25-50 50-100 Yli 100, määrä? ________________________________ 68(90) 24. Onko asiakkailta saatu suostumus tietojen saamiseen ja luovuttamiseen? Kyllä Ei, miksi? ________________________________ 25. Onko kokeilussa käytetty kuntakokeilulain sallimaa mahdollisuutta luovuttaa ja saada tietoja ilman asiakkaan suostumusta? Kyllä. Minkälaisissa tilanteissa? ________________________________ Ei 26. Mitkä asiat ja tavoitteet ovat kokeilussanne onnistuneet ja miksi? (Mainitse kolme) 1 ________________________________ 2 ________________________________ 3 ________________________________ 27. Mitä tekisitte toisin, jos nyt käynnistäisitte kuntakokeilua esim. suunnitelman, pilotoinnin, koulutuksen, päätöksenteon tms. osalta? (Mainitse kolme) 1 ________________________________ 2 ________________________________ 3 ________________________________ 28. Lisätietoja ja kommentteja ________________________________________________________________ ________________________________________________________________ ________________________________________________________________ 2. KOULUTUSPALVELUJA KOSKEVA KOKEILU Riihimäen kaupungin sekä Lopen ja Hausjärven kuntien muodostama kuntaryhmä vastaavat keskitetysti koulutuspalveluja koskevan kokeilun kysymyksiin keskitetysti. Kokeilun lähtökohdat (kysymykset 29-32) 29. Tavoitteet Oli mietitty ennalta, niistä oli käyty keskustelua (hallintokunnan sisällä, eri hallintokunnissa jne) Oli esitelty päätöksentekoelimissä Oli työstetty erillinen kirjallinen materiaali/kokeilusuunnitelma Oli työstetty erillinen kirjallinen materiaali/kokeilusuunnitelma, jossa lähtötilanteesta kuvaus, johon tavoitellut uudet toimintatavat oli merkitty (prosessikuvaus) 69(90) Oli työstetty erillinen kirjallinen materiaali/kokeilusuunnitelma, jossa lähtötilanteesta kuvaus, johon tavoitellut uudet toimintatavat oli merkitty (prosessikuvaus) ja mietitty kokeiltavien asioiden vaikutusta lähtötilanteeseen ja perustyöhön Muulla tavalla, miten? ________________________________ 30. Keinot tavoitteiden saavuttamiseksi Oli mietitty ennalta, niistä oli käyty keskustelua Oli esitelty päätöksentekoelimissä Keinot tavoitteiden saavuttamiseksi oli kuvattu ja kirjattu kokeilusuunnitelman oheen Muu tapa, mikä? ________________________________ 31. Resurssit Resurssit, joilla tavoitteet voitiin kokeilussa toteuttaa oli määritelty ja budjetoitu henkilöittäin Resursseja ei oltu erikseen budjetoitu. Työ on tehty oman työn ohessa tapahtuvana kehitystyönä. Muu tapa, mikä? ________________________________ 32. Tulokset Kokeilun tavoiteltavista tuloksista oli keskusteltu Kokeillun tavoiteltavat tulokset oli kirjattu osaksi kokeilusuunnitelmaa Kokeilun tulosten (positiiviset/negatiiviset) tuloksien jatkon pohdinta ja päätöksentekoprosessi oli mietitty Kokeilun tuloksien jatkon pohdinta ja päätöksentekoprosessi oli kirjattu osaksi kokeilun tavoitekuvausta 33. Kuinka suuri osuus kokeilun tavoitteista on mahdollista saavuttaa kokeilun aikana? 1030 % tavoitteista 40-50 % tavoitteista 60-80 % tavoitteista 100 % tavoitteista 34. Pystytäänkö olemassa olevilla resursseilla ja keinoilla tuottamaan suunnitellut tavoitteet? Kyllä Ei, miksi ja mitä jää toteutumatta? ________________________________ 35. Yhteistyötä kokeilualueiden välillä on toteutettu Lync- kokouksina Palavereina Työpajakeskustelut Kuntavierailuina Esittelemällä omaa kokeilua toisen kokeilualueen järjestämässä seminaarissa Muu tapa, mikä? 70(90) ________________________________ 36. Yhteistyön merkitys kokeilulle Verkostoituminen Tiedon jakaminen, saaminen (benchmarking) Hanketyön kokemusten käsittely (verrokit) Hankehenkilöstön hyvinvoinnin lisääminen Muu, mikä? ________________________________ 37. Indikaattoripohjainen seuranta kokeilun osana On toiminut kokeilun toteuttamista edistävästi On antanut tietoa henkilöstön mielipiteistä suhteessa kehitettävään asiaan/malliin On kuvannut asiakkaiden kokemusta On kertonut määritellyistä ongelmista On kuvannut kokeilun kustannuskehitystä On kuvannut kokeilun tavoiteltuja vaikutuksia On mahdollistanut kokeilun tulosten seurantaa Valmisteltu pohja on lisännyt kokonaisuuden hahmottamista Seurantajaksot ovat olleet sopivan pituisia (seurantajakso ½ vuoden välein) On toiminut hyvin, miten? ________________________________ Indikaattoripohjainen seuranta ei toimi (lyhyen kokeiluajan vuoksi) Indikaattoripohjainen seuranta ei toimi (valmisteltu lomakepohja on rajoittanut mittareiden ja indikaattoreiden laatimista) Indikaattoripohjainen seuranta ei toimi (seuranta liian usein) Ei ole toiminut hyvin, miksi? ________________________________ Muu syy, mikä? ________________________________ 38. Indikaattoripohjainen seurannan toteuttaminen jatkossa kannatettavaa (valtakunnallisesti yhteiset indikaattorit, joita voidaan vertailla) kannatettavaa (jos indikaattoritietoa voidaan hyödyntää ja tiedot saadaan käyttöön mahdollisimman nopeasti) kannatettavaa (jäntevöittää asioiden suunnittelua ja tavoitteiden asettelua) kannatettavaa (lisää asiakkaan tietoisuutta/valinnanvapautta, kun saadaan yhtenäistä tietoa esim. palveluista) kannatettavaa muu syy, mikä? ________________________________ haasteellista (miten pyydetty tieto saadaan kunkin kunnan järjestelmistä) haasteellista (jos mittareiden määrä on runsas) haasteellista (vie paljon työaikaa) haasteellista muu syy, mikä? ________________________________ 71(90) 39. Mitä muita indikaattoreita ja mittareita kokeilulle on asetettu (joita ei ole indikaattorilomakkeessa)? ________________________________________________________________ ________________________________________________________________ ________________________________________________________________ 40. Miten kokeilun tuloksia tullaan viemään eteenpäin syksyn 2016 aikana? Kokeilun tuloksista keskustellaan Kokeilun tuloksista keskustellaan, tulokset kirjataan ja analysoidaan niiden hyödynnettävyys Kokeilun tuloksista keskustellaan, tulokset kirjataan ja analysoidaan niiden hyödynnettävyys ja viedään päätöksentekoon Kokeilun tuloksista keskustellaan, tulokset kirjataan ja analysoidaan niiden hyödynnettävyys ja viedään päätöksentekoon + työstetään juurruttamissuunnitelma Kokeilun tuloksista keskustellaan, tulokset kirjataan ja analysoidaan niiden hyödynnettävyys ja viedään päätöksentekoon + työstetään juurruttamissuunnitelma, määritetään resurssit ja vastuut sekä käyttöönoton suunnitelmat koulutuskokonaisuuksineen Kokeilun tuloksia ei käsitellä Muuten, miten? ________________________________ 41. Mitä toiminnallisia muutoksia raportointikautena on tehty? ________________________________________________________________ ________________________________________________________________ ________________________________________________________________ 42. Onko verkkokursseja suunniteltu raportointikauden aikana? Kyllä Ei, miksi? ________________________________ 43. Onko uusia verkkokursseja hyödynnetty opetustyössä kokeilualueen lukioissa? Kyllä Ei, miksi? ________________________________ 44. Mitkä asiat ja tavoitteet ovat kokeilussanne onnistuneet ja miksi? (Mainitse kolme) 1 ________________________________ 2 ________________________________ 3 ________________________________ 45. Mitä tekisitte toisin, jos nyt käynnistäisitte kuntakokeilua esim. suunnitelman, pilotoinnin, koulutuksen, päätöksenteon tms. osalta? (Mainitse kolme) 1 72(90) ________________________________ 2 ________________________________ 3 ________________________________ 46. Lisätietoja ja kommentteja ________________________________________________________________ ________________________________________________________________ ________________________________________________________________ 3. KUNTIEN TOIMINNAN VALVONTAA KOSKEVA KOKEILU Kunta vastaa toimintamallia koskeviin kysymyksiin, jos se osallistuu kokeilusopimuksen nojalla kokeilun toteuttamiseen. 47. Kokeilukohteiden nimeäminen Nimeä kokeilukohteet, joita vastaus koskee. (esim. 1. kokeilukohteen nimi, 2. kokeilukohteen nimi jne.) 1 ________________________________ 2 ________________________________ 3 ________________________________ 4 ________________________________ Kokeilun lähtökohdat (kysymykset 48-51) 48. Tavoitteet Oli mietitty ennalta, niistä oli käyty keskustelua (hallintokunnan sisällä, eri hallintokunnissa jne) Oli esitelty päätöksentekoelimissä Oli työstetty erillinen kirjallinen materiaali/kokeilusuunnitelma Oli työstetty erillinen kirjallinen materiaali/kokeilusuunnitelma, jossa lähtötilanteesta kuvaus, johon tavoitellut uudet toimintatavat oli merkitty (prosessikuvaus) Oli työstetty erillinen kirjallinen materiaali/kokeilusuunnitelma, jossa lähtötilanteesta kuvaus, johon tavoitellut uudet toimintatavat oli merkitty (prosessikuvaus) ja mietitty kokeiltavien asioiden vaikutusta lähtötilanteeseen ja perustyöhön Muulla tavalla, miten? ________________________________ 49. Keinot tavoitteiden saavuttamiseksi Oli mietitty ennalta, niistä oli käyty keskustelua Oli esitelty päätöksentekoelimissä 73(90) Keinot tavoitteiden saavuttamiseksi oli kuvattu ja kirjattu kokeilusuunnitelman oheen Muu tapa, mikä? ________________________________ 50. Resurssit Resurssit, joilla tavoitteet voitiin kokeilussa toteuttaa oli määritelty ja budjetoitu henkilöittäin Resursseja ei oltu erikseen budjetoitu. Työ on tehty oman työn ohessa tapahtuvana kehitystyönä. Muu tapa, mikä? ________________________________ 51. Tulokset Kokeilun tavoiteltavista tuloksista oli keskusteltu Kokeillun tavoiteltavat tulokset oli kirjattu osaksi kokeilusuunnitelmaa Kokeilun tulosten (positiiviset/negatiiviset) tuloksien jatkon pohdinta ja päätöksentekoprosessi oli mietitty Kokeilun tuloksien jatkon pohdinta ja päätöksentekoprosessi oli kirjattu osaksi kokeilun tavoitekuvausta 52. Kuinka suuri osuus kokeilun tavoitteista on mahdollista saavuttaa kokeilun aikana? 10-30 % tavoitteista 40-50 % tavoitteista 60-80 % tavoitteista 100 % tavoitteista 53. Pystytäänkö olemassa olevilla resursseilla ja keinoilla tuottamaan suunnitellut tavoitteet? Kyllä Ei, miksi ja mitä jää toteutumatta? ________________________________ 54. Yhteistyötä kokeilualueiden välillä on toteutettu Lync- kokouksina Palavereina Työpajakeskustelut Kuntavierailuina Esittelemällä omaa kokeilua toisen kokeilualueen järjestämässä seminaarissa Muu tapa, mikä? ________________________________ 55. Yhteistyön merkitys kokeilulle Verkostoituminen Tiedon jakaminen, saaminen (benchmarking) Hanketyön kokemusten käsittely (verrokit) Hankehenkilöstön hyvinvoinnin lisääminen Muu, mikä? ________________________________ 74(90) 56. Indikaattoripohjainen seurannan toteuttaminen jatkossa kannatettavaa (valtakunnallisesti yhteiset indikaattorit, joita voidaan vertailla) kannatettavaa (jos indikaattoritietoa voidaan hyödyntää ja tiedot saadaan käyttöön mahdollisimman nopeasti) kannatettavaa (jäntevöittää asioiden suunnittelua ja tavoitteiden asettelua kannatettavaa (lisää asiakkaan tietoisuutta/valinnanvapautta, kun saadaan yhtenäistä tietoa esim. palveluista) kannatettavaa muu syy, mikä? ________________________________ haasteellista (miten pyydetty tieto saadaan kunkin kunnan järjestelmistä) haasteellista (jos mittareiden määrä on runsas) haasteellista (vie paljon työaikaa haasteellista muu syy, mikä? ________________________________ 57. Mitä muita indikaattoreita ja mittareita kokeilulle on asetettu (joita ei ole indikaattorilomakkeessa)? ________________________________________________________________ ________________________________________________________________ ________________________________________________________________ 58. Miten kokeilun tuloksia tullaan viemään eteenpäin syksyn 2016 aikana? Kokeilun tuloksista keskustellaan Kokeilun tuloksista keskustellaan, tulokset kirjataan ja analysoidaan niiden hyödynnettävyys Kokeilun tuloksista keskustellaan, tulokset kirjataan ja analysoidaan niiden hyödynnettävyys ja viedään päätöksentekoon Kokeilun tuloksista keskustellaan, tulokset kirjataan ja analysoidaan niiden hyödynnettävyys ja viedään päätöksentekoon + työstetään juurruttamissuunnitelma Kokeilun tuloksista keskustellaan, tulokset kirjataan ja analysoidaan niiden hyödynnettävyys ja viedään päätöksentekoon + työstetään juurruttamissuunnitelma, määritetään resurssit ja vastuut sekä käyttöönoton suunnitelmat koulutuskokonaisuuksineen Kokeilun tuloksia ei käsitellä Muuten, miten? ________________________________ 59. Yhteistyö aluehallintoviranomaisten kanssa AVI:n edustaja on ohjausryhmässä/projektiryhmässä jne., jäsenenä AVI:n edustajan kanssa on pohdittu valvonnan käytänteitä AVI:n edustajan kanssa on kirjattu yhdessä valvonnan kehitys/muutostarpeita ja vaikutuksia AVI:n edustajan kanssa on tarkasteltu indikaattoreita, joilla seurataan valvonnan toteutumista ja löydetty hyötyjä kehitystyöstä AVI:n edustaja on vienyt kokeilusta tietoa AVI:n edustaja on tuonut tietoa valtakunnallisesta valvontaohjelmien ja uuden hallitusohjelman mukaisesta kehitystyöstä Muu tapa, mikä? ________________________________ 60. Omavalvontaohjelma (jos osa kuntakokeilua) 75(90) On päivitetty Puuttumiskynnykset on määritelty Omavalvontasuunnitelmien kriittiset pisteet on käsitelty Omavalvontasuunnitelmien kriittiset pisteet on lisätty omavalvontaohjelmaan ja niiden seuranta ja poikkeumien käsittelyprosessi on kuvattu Valvontatavat ja vastuuhenkilöt ja aikataulut on kirjattu Omavalvonnan prosessia on tarkasteltu koko kunnan osalta Valvontaa koko kunnassa on tarkasteltu uudestaan/kirjattu uusia toimintamuotoja ja vastuita Muu tilanne, mikä? ________________________________ 61. Millä aikavälillä valvontakohteita ja niiden toimintaa seurataan? ________________________________________________________________ ________________________________________________________________ ________________________________________________________________ 62. Minkälainen on poikkeamien käsittelyprosessi? ________________________________________________________________ ________________________________________________________________ ________________________________________________________________ 63. Hyvinvointiteknologiset sovellutukset osana kokeilua Sovellusten käyttö ja sovellutusten käytöstä odotettu hyöty asiakkaille on esitelty henkilöstölle ja omaisille ennen sovellutusten pilotointia Sovellusten antama datan käyttö on esitelty ja koulutukset sovellutuksen käytöstä on toteutettu Sovellutusten hyödyt (käytettävyys, taloudellisuus ja merkitykset asiakkaan/hoidon kannalta) on määritelty/dokumentoitu Sovellutusten hyödyt (käytettävyys, taloudellisuus ja merkitykset asiakkaan/hoidon kannalta) on esitelty henkilöstölle ja omaisille Suunnitellut sovellutukset ovat pilotoinnissa Suunniteltu pilotointi epäonnistui Suunniteltu pilotointi epäonnistui, mutta sitä kehitettiin ja käynnistettiin uudestaan Suunniteltuja sovellutuksia ei ole hankittu, eikä niistä ole kokemuksia Sovellutusten hankinnasta voidaan tehdä päätös (jos pilotoinnista saadaan hyviä kokemuksia) Muu tilanne, mikä? ________________________________ 64. Uudesta toimintamallista Mallista on tiedotettu ja tuotettu suunnitelmamateriaalit Mallista on järjestetty tilaisuuksia omaisille ja henkilöstölle Uudesta toimintamallista on työstetty kirjallinen koulutusmateriaali jonka mukaan henkilöstöä on koulutettu Uuden toimintamallin osalta on valikoitunut ns. ”mallin käytännön puolestapuhujia” Uutta toimintamallia viedään jo asteittain muihin yksiköihin Uusi toimintamalli on keskeytetty, miksi? ________________________________ Muu tilanne, mikä? ________________________________ Toimintamalliin suhtautuminen (Kysymykset 65-68) 76(90) 65. Henkilöstön suhtautuminen kuntakokeiluun Pääosin positiivinen suhtautuminen Passiivinen suhtautuminen Negatiivinen suhtautuminen Muu suhtautuminen? ________________________________ 66. Omaisten suhtautuminen kuntakokeiluun Pääosin positiivinen suhtautuminen Passiivinen suhtautuminen Negatiivinen suhtautuminen Muu suhtautuminen? ________________________________ 67. Asiakkaiden suhtautuminen kuntakokeiluun Pääosin positiivinen suhtautuminen Passiivinen suhtautuminen Negatiivinen suhtautuminen Muu suhtautuminen? ________________________________ 68. Henkilöstön kehittämismyönteisyys Pääosin positiivinen halu kehittää Passiivisuus Negatiivisuus, halu pitäytyä vanhassa Muu, mikä? ________________________________ 69. Mitkä asiat ja tavoitteet ovat kokeilussanne onnistuneet ja miksi? (Mainitse kolme) 1 ________________________________ 2 ________________________________ 3 ________________________________ 70. Mitä tekisitte toisin, jos nyt käynnistäisitte kuntakokeilua esim. suunnitelman, pilotoinnin, koulutuksen, päätöksenteon tms. osalta? (Mainitse kolme) 1 ________________________________ 2 ________________________________ 3 ________________________________ 71. Lisätietoja ja kommentteja ________________________________________________________________ 77(90) 4. ASUMISPALVELUJA KOSKEVA KOKEILU Kunta vastaa toimintamallia koskeviin kysymyksiin, jos se osallistuu kokeilusopimuksen nojalla kokeilun toteuttamiseen. 72. Kokeilukohteiden nimeäminen Nimeä kokeilukohteet, joita vastaus koskee. (esim. 1. kokeilukohteen nimi, 2. kokeilukohteen nimi jne.) 1 ________________________________ 2 ________________________________ 3 ________________________________ 4 ________________________________ Kokeilun lähtökohdat (kysymykset 73-76) 73. Tavoitteet Oli mietitty ennalta, niistä oli käyty keskustelua (hallintokunnan sisällä, eri hallintokunnissa jne) Oli esitelty päätöksentekoelimissä Oli työstetty erillinen kirjallinen materiaali/kokeilusuunnitelma Oli työstetty erillinen kirjallinen materiaali/kokeilusuunnitelma, jossa lähtötilanteesta kuvaus, johon tavoitellut uudet toimintatavat oli merkitty (prosessikuvaus) Oli työstetty erillinen kirjallinen materiaali/kokeilusuunnitelma, jossa lähtötilanteesta kuvaus, johon tavoitellut uudet toimintatavat oli merkitty (prosessikuvaus) ja mietitty kokeiltavien asioiden vaikutusta lähtötilanteeseen ja perustyöhön Muulla tavalla, miten? ________________________________ 74. Keinot tavoitteiden saavuttamiseksi Oli mietitty ennalta, niistä oli käyty keskustelua Oli esitelty päätöksentekoelimissä Keinot tavoitteiden saavuttamiseksi oli kuvattu ja kirjattu kokeilusuunnitelman oheen Muu tapa, mikä? ________________________________ 75. Resurssit Resurssit, joilla tavoitteet voitiin kokeilussa toteuttaa oli määritelty ja budjetoitu henkilöittäin Resursseja ei oltu erikseen budjetoitu. Työ on tehty oman työn ohessa tapahtuvana kehitystyönä. Muu tapa, mikä? ________________________________ 76. Tulokset Kokeilun tavoiteltavista tuloksista oli keskusteltu Kokeillun tavoiteltavat tulokset oli kirjattu osaksi kokeilusuunnitelmaa Kokeilun tulosten (positiiviset/negatiiviset) tuloksien jatkon pohdinta ja päätöksentekoprosessi oli mietitty Kokeilun tuloksien jatkon pohdinta ja päätöksentekoprosessi oli kirjattu osaksi kokeilun tavoitekuvausta 77. Kuinka suuri osuus kokeilun tavoitteista on mahdollista saavuttaa kokeilun aikana? 78(90) 10-30 % tavoitteista 40-50 % tavoitteista 60-80 % tavoitteista 100 % tavoitteista 78. Pystytäänkö olemassa olevilla resursseilla ja keinoilla tuottamaan suunnitellut tavoitteet? Kyllä Ei, miksi ja mitä jää toteutumatta? ________________________________ 79. Yhteistyötä kokeilualueiden välillä on toteutettu Lync- kokouksina Palavereina Työpajakeskustelut Kuntavierailuina Esittelemällä omaa kokeilua toisen kokeilualueen järjestämässä seminaarissa Muu tapa, mikä? ________________________________ 80. Yhteistyön merkitys kokeilulle Verkostoituminen Tiedon jakaminen, saaminen (benchmarking) Hanketyön kokemusten käsittely (verrokit) Hankehenkilöstön hyvinvoinnin lisääminen Muu, mikä? ________________________________ 81. Indikaattoripohjainen seuranta kokeilun osana On toiminut kokeilun toteuttamista edistävästi On antanut tietoa henkilöstön mielipiteistä suhteessa kehitettävään asiaan/malliin On kuvannut asiakkaiden kokemusta On kertonut määritellyistä ongelmista On kuvannut kokeilun kustannuskehitystä On kuvannut kokeilun tavoiteltuja vaikutuksia On mahdollistanut kokeilun tulosten seurantaa Valmisteltu pohja on lisännyt kokonaisuuden hahmottamista Seurantajaksot ovat olleet sopivan pituisia (seurantajakso ½ vuoden välein) On toiminut hyvin, miten? ________________________________ Indikaattoripohjainen seuranta ei toimi (lyhyen kokeiluajan vuoksi) Indikaattoripohjainen seuranta ei toimi (valmisteltu lomakepohja on rajoittanut mittareiden ja indikaattoreiden laatimista) Indikaattoripohjainen seuranta ei toimi (seuranta liian usein) Ei ole toiminut hyvin, miksi? ________________________________ 79(90) Muu syy, mikä 82. Indikaattoripohjainen seurannan toteuttaminen jatkossa kannatettavaa (valtakunnallisesti yhteiset indikaattorit, joita voidaan vertailla) kannatettavaa (jos indikaattoritietoa voidaan hyödyntää ja tiedot saadaan käyttöön mahdollisimman nopeasti) kannatettavaa (jäntevöittää asioiden suunnittelua ja tavoitteiden asettelua) kannatettavaa (lisää asiakkaan tietoisuutta/valinnanvapautta, kun saadaan yhtenäistä tietoa esim. palveluista) kannatettavaa muu syy, mikä? ________________________________ haasteellista (miten pyydetty tieto saadaan kunkin kunnan järjestelmistä) haasteellista (jos mittareiden määrä on runsas) haasteellista (vie paljon työaikaa) haasteellista muu syy, mikä? ________________________________ 83. Mitä muita indikaattoreita ja mittareita kokeilulle on asetettu (joita ei ole indikaattorilomakkeessa)? ________________________________________________________________ ________________________________________________________________ ________________________________________________________________ 84. Miten kokeilun tuloksia tullaan viemään eteenpäin syksyn 2016 aikana? Kokeilun tuloksista keskustellaan Kokeilun tuloksista keskustellaan, tulokset kirjataan ja analysoidaan niiden hyödynnettävyys Kokeilun tuloksista keskustellaan, tulokset kirjataan ja analysoidaan niiden hyödynnettävyys ja viedään päätöksentekoon Kokeilun tuloksista keskustellaan, tulokset kirjataan ja analysoidaan niiden hyödynnettävyys ja viedään päätöksentekoon + työstetään juurruttamissuunnitelma Kokeilun tuloksista keskustellaan, tulokset kirjataan ja analysoidaan niiden hyödynnettävyys ja viedään päätöksentekoon + työstetään juurruttamissuunnitelma, määritetään resurssit ja vastuut sekä käyttöönoton suunnitelmat koulutuskokonaisuuksineen Kokeilun tuloksia ei käsitellä Muuten, miten? ________________________________ 85. Mitä toimenpiteitä pitää tehdä, jotta kuntakokeilulle asettamanne tavoitteenne tulevat toteutettua kokeiluajan puitteissa? ________________________________________________________________ ________________________________________________________________ ________________________________________________________________ Toimintamalliin suhtautuminen (kysymykset 86-89) 86. Henkilöstön suhtautuminen kuntakokeiluun Pääosin positiivinen suhtautuminen Passiivinen suhtautuminen Negatiivinen suhtautuminen Muu suhtautuminen? ________________________________ 87. Omaisten suhtautuminen kuntakokeiluun 80(90) Pääosin positiivinen suhtautuminen Passiivinen suhtautuminen Negatiivinen suhtautuminen Muu suhtautuminen? ________________________________ 88. Asiakkaiden suhtautuminen kuntakokeiluun Pääosin positiivinen suhtautuminen Passiivinen suhtautuminen Negatiivinen suhtautuminen Muu suhtautuminen? ________________________________ 89. Henkilöstön kehittämismyönteisyys Pääosin positiivinen halu kehittää Passiivisuus Negatiivisuus, halu pitäytyä vanhassa Muu, mikä? ________________________________ 90. Hyvinvointiteknologiset sovellutukset osana kokeilua Sovellusten käyttö ja sovellutusten käytöstä odotettu hyöty asiakkaille on esitelty henkilöstölle ja omaisille ennen sovellutusten pilotointia Sovellusten antama datan käyttö on esitelty ja koulutukset sovellutuksen käytöstä on toteutettu Sovellutusten hyödyt (käytettävyys, taloudellisuus ja merkitykset asiakkaan/hoidon kannalta) on määritelty/dokumentoitu Sovellutusten hyödyt (käytettävyys, taloudellisuus ja merkitykset asiakkaan/hoidon kannalta) on esitelty henkilöstölle ja omaisille Suunnitellut sovellutukset ovat pilotoinnissa Suunniteltu pilotointi epäonnistui Suunniteltu pilotointi epäonnistui, mutta sitä kehitettiin ja käynnistettiin uudestaan Sovellutusten hankinnasta voidaan tehdä päätös (jos pilotoinnista saadaan hyviä kokemuksia) Suunniteltuja sovellutuksia ei ole hankittu, eikä niistä ole kokemuksia Muu tilanne, mikä? ________________________________ 91. Mitkä asiat ja tavoitteet ovat kokeilussanne onnistuneet ja miksi? (Mainitse kolme) 1 ________________________________ 2 ________________________________ 3 ________________________________ 92. Mitä tekisitte toisin, jos nyt käynnistäisitte kuntakokeilua esim. suunnitelman, pilotoinnin, koulutuksen, päätöksenteon tms. osalta? (Mainitse kolme) 81(90) 1 ________________________________ 2 ________________________________ 3 ________________________________ 93. Lisätietoja ja kommentteja ________________________________________________________________ ________________________________________________________________ ________________________________________________________________ 5. KUNTIEN JA KANSANELÄKELAITOKSEN YHTEISTYÖTÄ KOSKEVA KOKEILU Vantaan kaupunki vastaa tätä toimintamallia koskeviin kysymyksiin. Kokeilun lähtökohdat (kysymykset 94-97) 94. Tavoitteet Oli mietitty ennalta, niistä oli käyty keskustelua (hallintokunnan sisällä, eri hallintokunnissa jne) Oli esitelty päätöksentekoelimissä Oli työstetty erillinen kirjallinen materiaali/kokeilusuunnitelma Oli työstetty erillinen kirjallinen materiaali/kokeilusuunnitelma, jossa lähtötilanteesta kuvaus, johon tavoitellut uudet toimintatavat oli merkitty (prosessikuvaus) Oli työstetty erillinen kirjallinen materiaali/kokeilusuunnitelma, jossa lähtötilanteesta kuvaus, johon tavoitellut uudet toimintatavat oli merkitty (prosessikuvaus) ja mietitty kokeiltavien asioiden vaikutusta lähtötilanteeseen ja perustyöhön Muulla tavalla, miten? ________________________________ 95. Keinot tavoitteiden saavuttamiseksi Oli mietitty ennalta, niistä oli käyty keskustelua Oli esitelty päätöksentekoelimissä Keinot tavoitteiden saavuttamiseksi oli kuvattu ja kirjattu kokeilusuunnitelman oheen Muu tapa, mikä? ________________________________ 96. Resurssit Resurssit, joilla tavoitteet voitiin kokeilussa toteuttaa oli määritelty ja budjetoitu henkilöittäin Resursseja ei oltu erikseen budjetoitu. Työ on tehty oman työn ohessa tapahtuvana kehitystyönä. Muu tapa, mikä? ________________________________ 97. Tulokset Kokeilun tavoiteltavista tuloksista oli keskusteltu 82(90) Kokeillun tavoiteltavat tulokset oli kirjattu osaksi kokeilusuunnitelmaa Kokeilun tulosten (positiiviset/negatiiviset) tuloksien jatkon pohdinta ja päätöksentekoprosessi oli mietitty Kokeilun tuloksien jatkon pohdinta ja päätöksentekoprosessi oli kirjattu osaksi kokeilun tavoitekuvausta 98. Kuinka suuri osuus kokeilun tavoitteista on mahdollista saavuttaa kokeilun aikana? 10-30 % tavoitteista 40-50 % tavoitteista 60-80 % tavoitteista 100 % tavoitteista 99. Pystytäänkö olemassa olevilla resursseilla ja keinoilla tuottamaan suunnitellut tavoitteet? Kyllä Ei, miksi ja mitä jää toteutumatta? ________________________________ 100. Indikaattoripohjainen seuranta kokeilun osana On toiminut kokeilun toteuttamista edistävästi On antanut tietoa henkilöstön mielipiteistä suhteessa kehitettävään asiaan/malliin On kuvannut asiakkaiden kokemusta On kertonut määritellyistä ongelmista On kuvannut kokeilun kustannuskehitystä On kuvannut kokeilun tavoiteltuja vaikutuksia On mahdollistanut kokeilun tulosten seurantaa Valmisteltu pohja on lisännyt kokonaisuuden hahmottamista Seurantajaksot ovat olleet sopivan pituisia (seurantajakso ½ vuoden välein) On toiminut hyvin, miten? ________________________________ Indikaattoripohjainen seuranta ei toimi (lyhyen kokeiluajan vuoksi) Indikaattoripohjainen seuranta ei toimi (valmisteltu lomakepohja on rajoittanut mittareiden ja indikaattoreiden laatimista) Indikaattoripohjainen seuranta ei toimi (seuranta liian usein) Ei ole toiminut hyvin, miksi? ________________________________ Muu syy, mikä? ________________________________ 101. Indikaattoripohjainen seurannan toteuttaminen jatkossa kannatettavaa (valtakunnallisesti yhteiset indikaattorit, joita voidaan vertailla) kannatettavaa (jos indikaattoritietoa voidaan hyödyntää ja tiedot saadaan käyttöön mahdollisimman nopeasti) kannatettavaa (jäntevöittää asioiden suunnittelua ja tavoitteiden asettelua) kannatettavaa (lisää asiakkaan tietoisuutta/valinnanvapautta, kun saadaan yhtenäistä tietoa esim. palveluista) kannatettavaa muu syy, mikä? ________________________________ haasteellista (miten pyydetty tieto saadaan kunkin kunnan järjestelmistä) haasteellista (jos mittareiden määrä on runsas) haasteellista (vie paljon työaikaa) haasteellista muu syy, mikä? ________________________________ 83(90) 102. Mitä muita indikaattoreita ja mittareita kokeilulle on asetettu (joita ei ole indikaattorilomakkeessa)? ________________________________________________________________ ________________________________________________________________ ________________________________________________________________ 103. Arvioi seuraavia 1=erittäin huono, 2=heikko, 3=tyydyttävä, 4=hyvä, 5=erittäin hyvä 1 2 3 4 Yhteistyön toimivuus kunnan ja Kelan työntekijöiden välillä Prosessin toimivuus Prosessin soveltuvuus valtakunnalliseen kehitystyöhön 5 104. Mitkä asiat ja tavoitteet ovat kokeilussanne onnistuneet ja miksi? (Mainitse kolme) 1 ________________________________ 2 ________________________________ 3 ________________________________ 105. Mitä tekisitte toisin, jos nyt käynnistäisitte kuntakokeilua esim. suunnitelman, pilotoinnin, koulutuksen, päätöksenteon tms. osalta? (Mainitse kolme) 1 ________________________________ 2 ________________________________ 3 ________________________________ 106. Lisätietoja ja kommentteja ________________________________________________________________ ________________________________________________________________ ________________________________________________________________ 6. NUORISOTAKUUTA KOSKEVA KOKEILU Kunta vastaa toimintamallia koskeviin kysymyksiin, jos se osallistuu kokeilusopimuksen nojalla kokeilun toteuttamiseen. Kokeilun lähtökohdat (kysymykset 107-110) 107. Tavoitteet Oli mietitty ennalta, niistä oli käyty keskustelua (hallintokunnan sisällä, eri hallintokunnissa jne) Oli esitelty päätöksentekoelimissä Oli työstetty erillinen kirjallinen materiaali/kokeilusuunnitelma Oli työstetty erillinen kirjallinen materiaali/kokeilusuunnitelma, jossa lähtötilanteesta kuvaus, johon tavoitellut uudet toimintatavat oli merkitty (prosessikuvaus) Oli työstetty erillinen kirjallinen materiaali/kokeilusuunnitelma, jossa lähtötilanteesta kuvaus, johon tavoitellut uudet toimintatavat oli merkitty (prosessikuvaus) ja mietitty kokeiltavien asioiden vaikutusta lähtötilanteeseen ja perustyöhön 84(90) Muulla tavalla, miten? ________________________________ 108. Keinot tavoitteiden saavuttamiseksi Oli mietitty ennalta, niistä oli käyty keskustelua Oli esitelty päätöksentekoelimissä Keinot tavoitteiden saavuttamiseksi oli kuvattu ja kirjattu kokeilusuunnitelman oheen Muu tapa, mikä? ________________________________ 109. Resurssit Resurssit, joilla tavoitteet voitiin kokeilussa toteuttaa oli määritelty ja budjetoitu henkilöittäin Resursseja ei oltu erikseen budjetoitu. Työ on tehty oman työn ohessa tapahtuvana kehitystyönä. Muu tapa, mikä? ________________________________ 110. Tulokset Kokeilun tavoiteltavista tuloksista oli keskusteltu Kokeilun tavoiteltavat tulokset oli kirjattu osaksi kokeilusuunnitelmaa Kokeilun tulosten (positiiviset/negatiiviset) tuloksien jatkon pohdinta ja päätöksentekoprosessi oli mietitty Kokeilun tuloksien jatkon pohdinta ja päätöksentekoprosessi oli kirjattu osaksi kokeilun tavoitekuvausta 111. Kuinka suuri osuus kokeilun tavoitteista on mahdollista saavuttaa kokeilun aikana? 10-30 % tavoitteista 40-50 % tavoitteista 60-80 % tavoitteista 100 % tavoitteista 112. Pystytäänkö olemassa olevilla resursseilla ja keinoilla tuottamaan suunnitellut tavoitteet? Kyllä Ei, miksi ja mitä jää toteutumatta? ________________________________ 113. Yhteistyötä kokeilualueiden välillä on toteutettu Lync- kokouksina Palavereina Työpajakeskustelut Kuntavierailuina Esittelemällä omaa kokeilua toisen kokeilualueen järjestämässä seminaarissa Muu tapa, mikä? ________________________________ 114. Yhteistyön merkitys kokeilulle 85(90) Verkostoituminen Tiedon jakaminen, saaminen (benchmarking) Hanketyön kokemusten käsittely (verrokit) Hankehenkilöstön hyvinvoinnin lisääminen Muu, mikä? ________________________________ 115. Indikaattoripohjainen seuranta kokeilun osana On toiminut kokeilun toteuttamista edistävästi On antanut tietoa henkilöstön mielipiteistä suhteessa kehitettävään asiaan/malliin On kuvannut asiakkaiden kokemusta On kertonut määritellyistä ongelmista On kuvannut kokeilun kustannuskehitystä On kuvannut kokeilun tavoiteltuja vaikutuksia On mahdollistanut kokeilun tulosten seurantaa Valmisteltu pohja on lisännyt kokonaisuuden hahmottamista Seurantajaksot ovat olleet sopivan pituisia (seurantajakso ½ vuoden välein) On toiminut hyvin, miten? ________________________________ Indikaattoripohjainen seuranta ei toimi (lyhyen kokeiluajan vuoksi) Indikaattoripohjainen seuranta ei toimi (valmisteltu lomakepohja on rajoittanut mittareiden ja indikaattoreiden laatimista) Indikaattoripohjainen seuranta ei toimi (seuranta liian usein) Ei ole toiminut hyvin, miksi? ________________________________ Muu syy, mikä? ________________________________ 116. Indikaattoripohjainen seurannan toteuttaminen jatkossa kannatettavaa (valtakunnallisesti yhteiset indikaattorit, joita voidaan vertailla) kannatettavaa (jos indikaattoritietoa voidaan hyödyntää ja tiedot saadaan käyttöön mahdollisimman nopeasti) kannatettavaa (jäntevöittää asioiden suunnittelua ja tavoitteiden asettelua) kannatettavaa (lisää asiakkaan tietoisuutta/valinnanvapautta, kun saadaan yhtenäistä tietoa esim. palveluista) kannatettavaa muu syy, mikä? ________________________________ haasteellista (miten pyydetty tieto saadaan kunkin kunnan järjestelmistä) haasteellista (jos mittareiden määrä on runsas) haasteellista (vie paljon työaikaa) haasteellista muu syy, mikä? ________________________________ 117. Mitä muita indikaattoreita ja mittareita kokeilulle on asetettu (joita ei ole indikaattorilomakkeessa)? ________________________________________________________________ ________________________________________________________________ ________________________________________________________________ 118. Miten kokeilun tuloksia tullaan viemään eteenpäin syksyn 2016 aikana? 86(90) Kokeilun tuloksista keskustellaan Kokeilun tuloksista keskustellaan, tulokset kirjataan ja analysoidaan niiden hyödynnettävyys Kokeilun tuloksista keskustellaan, tulokset kirjataan ja analysoidaan niiden hyödynnettävyys ja viedään päätöksentekoon Kokeilun tuloksista keskustellaan, tulokset kirjataan ja analysoidaan niiden hyödynnettävyys ja viedään päätöksentekoon + työstetään juurruttamissuunnitelma Kokeilun tuloksista keskustellaan, tulokset kirjataan ja analysoidaan niiden hyödynnettävyys ja viedään päätöksentekoon + työstetään juurruttamissuunnitelma, määritetään resurssit ja vastuut sekä käyttöönoton suunnitelmat koulutuskokonaisuuksineen Kokeilun tuloksia ei käsitellä Muuten, miten? Mitkä asiat ovat olleet ennalta arvaamattomia? (kysymykset 119 ja 120) 119. Matalan kynnyksen pisteen käynnistäminen Yhdessä sovittavien asioiden määrä Tiedottamisen tarve yhteistyötoimijoille (määrä ja laatu) Tiedottamisen tarve nuorille (määrä ja laatu) Matalan kynnyksen pisteen tilaan menevän rakentamisen aika Kehitystyöhön menevän työajan määrä Muu, mikä? ________________________________ 120. Nuorten ohjaus Nuorten löytäminen Kävijämäärän vähäisyys Runsas kävijämäärä Nuorten ongelmien määrä/ohjauksen tarpeen suuri määrä Prosessien pituus Nuorten jatkopaikkojen löytymisen hankaluus Maahanmuuttajanuorten määrä suhteessa kantasuomalaisiin Työkokeilupaikkojen löytäminen Palkkatukipaikkojen/rahan puute Muu, mikä ________________________________ 121. Monialaisen yhteistyön määritteleminen Työskentelytapaa ei ole määritelty (asiakastyötä tehdään kunkin asiantuntijuuden kautta ilman yhteisiä käytänteitä) Keskustellen, sovittu yhteiset pelisäännöt matalan kynnyksessä työskentelevien kanssa Valmisteltu yhteistyössä, kuvattu toimintamuodot ja tavat/prosessi, ja työstetty kirjalliset ohjeet, joita pilotoidaan Valmisteltu yhteistyössä, kuvattu toimintamuodot ja tavat/prosessi, ja työstetty kirjalliset ohjeet, joita pilotoidaan + esitelty toimijoille/päätöksenteossa Muuten, miten? ________________________________ 122. Yhteisen palvelusuunnitelman rakenne 87(90) (Oheiseen vastaavat vain ne kunnat, joilla toteutetaan Kokeilulain 1350/2014 4§: mukaista yhteistä palvelusuunnitelmaa) (kunnalle) Yhteinen palvelusuunnitelman rakenne on työstetty kunnan omien lähtökohtien mukaisesti Yhteinen palvelusuunnitelman rakenne on työstetty hyödyntäen muita kuntakokeilupaikkakuntia Yhteisen palvelusuunnitelman rakenne työstäminen on vielä käynnissä (ei pilotoida vielä) Yhteistä palvelusuunnitelmaa/rakenteesta keskustellaan kunnan asiantuntijoiden toimesta Yhteistä palvelusuunnitelmaa ei ole vielä aloitettu työstämään Muuten, miten? ________________________________ 123. Kävijämäärän kehitys Kävijämäärä on pysynyt samassa tasossa kuin edellisessä raportoinnissa Kävijämäärä on lisääntynyt suhteessa edelliseen raportointikauteen Kävijämäärä on vähentynyt suhteessa edelliseen raportointikauteen 124. Ohjauksen luonne Nopeaa (nuori pistäytyy Ohjaamossa ilman yksittäistä ongelmaa/keskustelumaista, annetaan tietoa keskusteluissa nousseisiin asioihin) Ongelmakeskeistä (nuorella tarve selvittää asioita tiettyihin asioihin, nuorella tavoite selvillä, 1 asiantuntija Ohjaamossa pystyy auttamaan nuorta ) Ongelmakeskeistä (nuorella tarve selvittää asioita tiettyihin asioihin, nuorella tavoite selvillä, 1-3 asiantuntija yhdessä avustavat nuorta ) Ongelmakeskeistä (nuorella paljon avoimia asioita, joiden jäsentäminen tuottaa ongelmia, paljon haasteita, tarvitaan tausta selvitystyötä ja Ohjaamon ulkopuolisia asiantuntijoita) Ongelmakeskeistä (nuorella paljon avoimia asioita, joiden jäsentäminen tuottaa ongelmia, paljon haasteita, tarvitaan tausta selvitystyötä ja Ohjaamon ulkopuolisia asiantuntijoita ja laajaa yhteistyötä, paljon nuoren elämänhallintaan saattavia toimenpiteitä ennen varsinaisen ohjaustyön aloittamista) Muu, mikä? ________________________________ 125. Asiakkuus Asiakkuutta ei rekisteröidä Asiakkuus kirjataan kunnan omaan asiakastietojärjestelmään Asiakkuus kirjataan muuhun järjestelmään (Parents, Nuti, Eura tms. tietokanta) Asiakkuus rekisteröidään NT/TYPPI -järjestelmään (järjestelmän tietoa hyödynnetään asiakastyössä) Asiakkuus rekisteröidään NT/TYPPI -järjestelmään ja Parents, Nuti, Eura -järjestelmiin Muuten, miten? ________________________________ 88(90) 126. Matalan kynnyksen pisteessä/Ohjaamossa työskentelevällä asiantuntijalla on samanaikaisesti keskimäärin 1-10 asiakasta 10-25 asiakasta 25-40 asiakasta 40-70 asiakasta Yli 70 asiakasta 127. TE- toimiston palvelut matalan kynnyksen pisteessä/Ohjaamossa TE -toimiston asiantuntija käytettävissä puhelimitse (virastoaikana) Nimetty TE- toimiston asiantuntija käytettävissä puhelimitse (virastoaikana) TE -toimiston asiantuntija työskentelee matalan kynnyksen pisteessä 1 pvä viikossa TE toimiston asiantuntija työskentelee matalan kynnyksen pisteessä 2-3 pvä viikossa TE -toimiston asiantuntija työskentelee matalan kynnyksen pisteessä 4-5 pvä viikossa Muu yhteistyötapa, mikä? ________________________________ 128. Yhteistyön sujuvuus Yhteistyö on luontevaa, nuoren tilannetta voidaan nopeasti saattaa eteenpäin Yhteistyömuodot vaativat vielä kehittämistä ja keskustelua ja yhteisten pelisääntöjen rakentamista Yhteistyö ei toimi (TE- toimiston ja kunnan käsitykset ovat erilaisia työnjaon ja työajan käytön jne. osalta) Yhteistyö ei toimi kuntakokeilusopimuksen mukaisesti (yhteyshenkilöä ei ole nimetty, yhteistyötä ei tehdä sovitun mukaisesti) 129. TE- toimiston ja kunnan yhteistyö, nuorista ilmoittaminen Matalan kynnyksen pisteeseen/Ohjaamoon TE -toimiston asiantuntija ilmoittaa nuoren etsivälle nuorisotyöntekijälle Ohjaamoon, jos hänelle herää huoli nuoresta TE -toimiston asiantuntija pyytää tavatessaan nuorelta suostumuksen (lomake) välittää nuoren tiedot tarvittaessa Ohjaamolle TE -toimiston asiantuntija osallistuu erilaisiin Ohjaamon ohjaamistapahtumiin ja lähettää nuorille kutsun tapahtumasta TE -toimiston asiantuntija osallistuu erilaisiin Ohjaamon ohjaamistapahtumiin ja lähettää nuorille velvoittavan kutsun tapahtumasta TE -toimiston asiantuntija ei välitä tietoa työttömistä nuorista Ohjaamolle Muut tapa, mikä? ________________________________ 130. Yhteistyön jatkuminen kokeiluajan jälkeen Jatkoa on suunniteltu osana nyt käynnissä olevaa matalan kynnyksen pistettä/Ohjaamoa Jatko toteutuu matalan kynnyksen pisteessä/Ohjaamossa kokeiluaikana toimineen pilotoinnin mukaisesti Jatko on valmistelussa paikallisen TE -toimistossa ja kunnassa (valmisteluhenkilöt ovat tiedossa) Yhteistyö jatkuu kuten ennen kuntakokeilua (nuoret ottavat yhteyttä itse TE -palveluihin, ei suunniteltua yhteistyötä kunnan ja TE -toimiston välillä) 89(90) Muu tapa, mikä? ________________________________ 131. Onko NT/TYPPI -järjestelmään kirjaaminen Lisääntynyt Vähentynyt Pysynyt samana kuin edellisellä raportointikaudella Käyttöä ei ole aloitettu 132. Mitkä asiat ja tavoitteet ovat kokeilussanne onnistuneet ja miksi? (Mainitse kolme) 1 ________________________________ 2 ________________________________ 3 ________________________________ 133. Mitä tekisitte toisin, jos nyt käynnistäisitte kuntakokeilua esim. suunnitelman, pilotoinnin, koulutuksen, päätöksenteon tms. osalta? (Mainitse kolme) 1 ________________________________ 2 ________________________________ 3 ________________________________ 134. Lisätietoja ja kommentteja ________________________________________________________________ ________________________________________________________________ ________________________________________________________________ 90(90)
© Copyright 2024