Keuruun kaupungin kuntakokeilu 1.9.2012 – 31.12.2015 KOKEILUN NIMI: TYÖKANAVA KEHITTÄVÄÄN TYÖLLISTÄMISEEN Kokeilusuunnitelma 1. TEM:n yleiskuvaus kuntakokeilusta 2. Keuruun kokeilun kuvaus nykytilanteesta tavoitetilaan v. 2016 3. Kaupungin työllistämismalli v. 2010 – 2012 4. Keuruun työllisyyden hoidon keskeiset haasteet 5. Kokeilun tavoitteet ja tulokset 6. Kehitysohjelmat tavoitetilan saavuttamiseksi 7. Kokeilun kohderyhmät 8. Kokeilun kumppanuudet, yhteistyöroolit ja – tehtävät 9. Toteutusorganisaatio 10. Arvio kokeilun työvoimapalveluihin tarvittavasta määrärahasta v. 2012-13 11. Kokeilun kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma 12. Kokeilun valmisteluun osallistuneet 1 Harri Perttinä Keuruun työllisyyspalvelut Keuruun kaupungin kuntakokeilu 1.9.2012 – 31.12.2015 1. TEM:n yleiskuvaus kuntakokeilusta Hallitusohjelmaan sisältyvän kuntakokeilun tarkoituksena on löytää uusia paikalliseen kumppanuuteen perustuvia työmarkkinoille integroinnin malleja rakennetyöttömyyden alentamiseksi. Kokeilu toteutetaan ajalla 1.9.2012 – 31.12.2015. Kokeilu tarjoaa kunnille nykyistä paremmat mahdollisuudet vaikuttaa siihen, millä tavoin pitkään työttömänä olleiden palvelut järjestetään. Kokeilukunnissa työllistymistä edistävät palvelut toteutetaan moniammatillisena sektorirajat ylittävänä yhteistyönä. Keskeistä kokeilussa on uusien palvelujen ja toimintamallien kehittäminen ja käyttöönotto. Kokeilukunnissa kunta ja työ- ja elinkeinotoimisto arvioivat yhdessä kokeilun kohderyhmään kuuluvien asiakkaiden palvelutarpeet, osallistuvat palveluprosessin suunnitteluun ja sen etenemisen seurantaan. Kokeilun piiriin kuuluvat pitkäaikaistyöttömistä ensisijaisesti ne, jotka ovat saaneet työttömyyden perusteella vähintään 500 päivää työttömyysetuutta, ja jotka tarvitsevat työvoimapalvelujen lisäksi kuntien järjestämisvastuulla olevia työllistymisedellytyksiä parantavia palveluja. Em. lisäksi kohderyhmään voi kuulua vähintään 12 kuukautta yhtäjaksoisesti työttömänä olleita, joilla on riski syrjäytyä työmarkkinoilta. Kokeilu ei muuta valtion ja kuntien välistä perustyönjakoa työvoimapalvelujen ja muiden työllistymistä edistävien palvelujen järjestämisessä. Valtio vastaa kokeilun aikana julkisten työvoimapalvelujen rahoituksesta ja kunta sen järjestämisvastuulle kuuluvien palvelujen rahoituksesta. Kokeilun toteutukseen on varattu kunnille valtion talousarviossa erillistä kokeilumäärärahaa. Kokeilun tulosten pohjalta tehdään päätökset kuntien ja valtion välisestä työnjaosta työllisyyden edistämisessä. 2. Keuruun kokeilun kuvaus nykytilanteesta tavoitetilaan v. 2016 Keuruun kokeilun perusajatus on kaupungin työllisyyden hoidon nykyisen toimintatavan uudistaminen siten, että työllisyyden hoidon keskeiset toimijat, Jämsän TE – toimiston Keuruun toimipiste ja kaupungin työllisyyspalvelut – tulosalue sekä näiden yhteistyökumppanit, rakentavat kokeilun aikana 1.9.2012 – 31.12.2015 aikaisempaa tehokkaamman ja tuloksekkaamman yhteiseen strategiaan pohjautuvan toimintamallin ja -rakenteen, jossa keskeiset toimijat asiakasprosessien aloitus-, suunnittelu- ja päätöksentekovaiheiden osalta fyysisesti sijoittuvat yhteiseen toimitilaan. Uuden rakenteen työnimi on Keuruun Työkanava. Muutosprosessi nykytilanteesta tavoitetilaan toteutetaan neljässä kehittämisohjelmassa. Näillä ohjelmilla vastataan Keuruun tärkeimpiin työllisyyden hoidon haasteisiin sekä laajennetaan Keuruulla käytössä olevaa työllistämistyökalupakkia. Kehittämisohjelmien toimeenpanon myötä valmistellaan keskeisille toimijoille uudet ja pysyvät yhteiset työllistämisratkaisut. Yhteinen kehittämistyö kokeilun aikana muuttaa toimijoiden nykyistä yhteistyötapaa konkreettisesti yhdessä tekemiseksi ja yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Kokeilussa kehittyvään yhteiseen strategiaan pohjautuvan toimintamallin ja rakenteen syntyminen ei muuta valtion ja kunnan välistä perustyönjakoa työllisyyden hoidossa. Kokeilu ei myöskään muuta lähtökohtatilanteen työnantaja- ja työsuhteita. Kokeilua ohjaa kaupungin ja TE – hallinnon sekä avainkumppaneiden muodostama ohjausryhmä, joka ohjaustyössään huomioi myös valtakunnallisesti kuntakokeiluille asetetut vaatimukset ja ohjeet. 2 Harri Perttinä Keuruun työllisyyspalvelut Keuruun kaupungin kuntakokeilu 1.9.2012 – 31.12.2015 Kuva 1. Havainnekuvio kokeilusta 3 Harri Perttinä Keuruun työllisyyspalvelut Keuruun kaupungin kuntakokeilu 1.9.2012 – 31.12.2015 3. Kaupungin työllistämismalli v. 2010 – 2012 Keuruun kaupunki on järjestänyt vuodesta 2010 alkaen työllistämispalvelut keskitetyksi tulosalueeksi perusturvapalveluiden toimialalle. Työllistämispalvelut hoitaa tulosvastuullisesti kaikki kaupungin työllistämisvelvoitteet; kuntouttavan työtoiminnan, vammaisten ja osatyökyisten työelämäosallisuuden sekä kaupungin palkkatukityöllistämisen. Lähtökohtana työllistämistyössä on asiakkaiden segmentointi TE-toimiston kanssa, passiivituella olevien aktiivinen rekrytointi kuntouttavaan työtoimintaan ja perusturvalautakunnassa hyväksytyt palkkatukirekrytointiperiaatteet sekä vammaisten työelämäosallisuuden kehittäminen avotyötoimintaan ja luoviin toimintamuotoihin kuten teatteri-, taide- ja musiikkitoimintaan. Työllisyyspalvelut suunnittelee ja toteuttaa toiminta-alueensa hankkeet. Kaikkea työllistämistoimintaa ohjaa 4-portainen urasiirtymämalli, jossa asiakas aktivoituu passiivituelta, kehittyy ohjauksen ja palkkatukityön kautta opintoihin, työhön avoimille työmarkkinoille, ansiosidonnaiselle päivärahalle tai eläkkeelle. Asiakastulosten tunnusluvut 2009 2010 2011 Suun. 2012 1. Vammaisten työtoiminta; asiakkaita ka/kk 40 43 49 50 2. Työmarkkinatuen kuntaosuus ka.hlöä/kk 130 115 97,5 96 3. Kuntouttava työtoiminta; asiakkaita ka/kk 30 58 68 80 4. Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaita yht. n.60 *) 97 *) 117 140 5. Kuntouttavan työtoimintapäiviä yhteensä 4867 9181 13110 15000 6. Työharjoittelu,-kokeilu,-valmennus, tev *) sis *) sis 38 45 7. Kaupungin palkkatukityöpaikat 43 58 61 53 8. Palkkatuetusti työllistyneet henkilöt 51 74 83 81 9. Oppisopimuskoulutuksessa 6 7 13 12 10. Työllisyyspoliittisessa koulutuksessa 3 3 10 3 n.20 n.30 59 60 22 30 11. Lukuihin 4., 6. ja 8. sisältyvät alle 29 v. 12. Nuorista < 29 v. edelleen sijoittuneet 13. Asiakkaiden urasiirtymät: - - - - * Rekrytoitu ja aktivoitu passiivituelta - 71 81 80 * Sopimuksen uusiminen, työkyvyn kehitys - 82 113 120 * Siirtyminen opiskeluun tai palkkatukityöhön - 23 31 30 * Siirtyminen työhön, pv-rahalle tai eläkkeelle - 28 19 20 Työllisyyspalveluiden asiakkaita yhteensä n.150 239 289 > 300 102 125 135 140 Kesätyöpaikat nuorille 15-24v. 2 vkon jakso Kaupungin työllisyyspalvelut on organisoitunut kuuteen toimintoon/kustannuspaikkaan: 1.Hallinto (työllisyyspäällikön virka) 2.Palkkatukityöllistäminen (palvelusihteerin virka) 3.Kuntouttavan työtoiminnan ohjaus (palveluohjaajan virka) 4.Navikka – toimintakeskus ja pajat (toiminnanohjaajan ja 4,5 ohjaajan tointa sekä oppisopimusohjaaja) 5.Navikka – työtoiminta-palvelut; työtoiminnan toteutus palvelutehtävissä (kaksi työtoiminnan ohjaajaa) 6.Työllisyyshankkeet (hankekohtaiset työntekijät). 4 Harri Perttinä Keuruun työllisyyspalvelut Keuruun kaupungin kuntakokeilu 1.9.2012 – 31.12.2015 4. Keuruun työllisyyden hoidon keskeiset haasteet Yli 500 pv työttömänä olleet: Aktiivinen työote passiivituella olevien rekrytoinnissa on vuosina 2010 ja -11 tuonut vuodessa ka. 76 uutta asiakasta kuntouttavan työtoiminnan tai muiden työllistämistoimenpiteiden piiriin. Vastaavana aikana passiivituelle eli yli 500 pv:n työttömien ryhmään on vuosittain pudonnut 60 uutta asiakasta. Kun vastaavasti passiivituella ennestään olevista noin 40 % on kuntouttavaan työtoimintaan sopivia, mutta tarvitsevat aktivoituakseen tehotoimenpiteitä, voidaan todeta että nykyisin ratkaisuin hoidetaan tautia, mutta nykytoimet eivät riitä parantamaan sitä. 200 – 500 pv työttömänä olleet: Alle kahden vuoden työttöminä olleet henkilöt muodostavat Keuruulla kaksi tyyppiryhmää: - paikkakunnan sesonkipätkätyötarjonnassa pysyvästi pyörivät henkilöt - päivärahapäiviään loppuun kuluttavat ja sen jälkeen aktivoituvat henkilöt. Näitä molempia ryhmiä yhdistää sopeutuminen elämiseen Keuruulla ja työn etsinnän rajautuminen kotikuntaan sekä hankitun ammattitaidon ja työkyvyn asteittainen heikkeneminen suhteessa työmarkkinoiden kehittymiseen. Kohderyhmään kuuluvat, noin 150 henkilöä, tarvitsevat vahvan tavoiteohjatun tukimuodon irtaantuakseen nykyisestä työllistymistavasta pysyvämmin ja enemmän tulevaisuuteen valmistautuen. Nuoret alle 29 v. työttömät: Syyskuussa 2011 teimme vertailun eri puolilla maata sijaitsevien samankokoisten seutukaupunkien ja -kuntien nuorten työttömyystilanteesta. Vertailussa oli 26 kuntaa ja vain kolmen kunnan nuorten työttömyysasteet olivat Keuruuta huonommat. Keuruun alle 29 v. työttömät, noin 100 henkilöä, tunnetaan ja he ovat työvoimahallinnon asiakkaana, mutta väärä koulutustaso ja passiivinen elämäntapa ovat tie syrjäytymiseen ja heikkoon terveyteen. Nuorten työelämäosallisuuteen motivointi, työelämän harjoittelu ja työssäoppimisen systemaattinen järjestäminen omalla kotipaikkakunnalla on kokeilun haaste. Tulevat asiakasryhmät: Pioneerirykmentin lopettamispäätös merkitsee paikkakunnalla välillisine vaikutuksineen arviolta 300 työpaikan häviämisuhkaa. Elinkeinopoliittisin onnistumisin on mahdollista luoda uusia korvaavia työpaikkoja teollisuuteen, kaupan ja palvelualoille. Hoivapalveluissa uhkaa jopa työvoimapula. Työpaikkansa menettäneet ja uudet työpaikat eivät kuitenkaan suoraan kohtaa, vaan yli 200 henkilöllä on riski jäädä pitkäaikaistyöttömäksi vuodesta 2016 alkaen. Yritysten työvoimatarve ja työttömät työnhakijat: Kaupungin työllisyyspalvelut ja Jämsän TE-toimiston Keuruun toimipiste tekevät yhteistyötä keskinäisen työjaon ja asiakassegmentoinnin pohjalta. Lähestymistavan heikkous tulee esiin yritysten työvoimatarpeen tyydyttämisessä pitkällä tähtäimellä. TE-toimiston työvoimapoliittiset toimenpiteet ovat hyvin yritysten lyhyt aikaisen työvoimatarpeen käytössä, kun taas kaupungin työllisyyspalvelut keskittyy heikompi työkuntoisen asiakassegmentin työkuntoisuuden parantamiseen pitempi kestoisilla toimenpiteillä, jotka kehittävät asiakkaiden itsetuntoa ja työelämäosallisuutta, mutta eivät sellaisenaan saavuta työssäkäyntialueen työmarkkinoiden tarpeita. Tarvitaan pitkäkestoisia toimenpiteitä, jotka motivoivat työnantajia integroitumaan omassa työvoimahuollossa myös paikkakunnan työllisyyden hoidon toimintatapoihin. 5. Kokeilun tavoitteet ja tulokset Kokeilussa rakentuu kaupungin työllisyyspalvelut - tulosalueen tilalle uusi kattavampi ja suorituskykyisempi työllisyyden hoidon rakenne, Keuruun työkanava, joka integroi kokonaisvaltaisesti, tavoitteellisesti ja kustannustehokkaasti työllisyyden hoidon toimijat yhteen erilaisten 5 Harri Perttinä Keuruun työllisyyspalvelut Keuruun kaupungin kuntakokeilu 1.9.2012 – 31.12.2015 asiakasryhmien tarpeisiin suunniteltujen ratkaisukeskeisten palvelujen toimeenpanossa. Keuruun työkanavan toiminnassa korostuu pitkäjänteinen aktiivinen yhteistyö yritysten kanssa. Työkanavan toimintamallit ja – konseptit tarkentuvat ja valmistuvat kokeilun aikana. Kokeilussa kehitetään Keuruun työllisyyden hoidon nykymallia nykyisiä toimintatapoja täydentämällä ja rakentamalla keskeisiin haasteisiin uudet toimivat ratkaisut yhteistyössä TEtoimiston, Kelan, oppilaitosten ja kaupungin hallintokuntien sekä kumppanien kanssa. Kokeilun muutosprosessi ohjelmoidaan neljään kehittämisohjelmaan, joilla erikseen ja yhdessä vastataan sekä Keuruun työllisyyden hoidon keskeisiin haasteisiin että luodaan uudet toimintamallit uuden työllisyyden hoidon rakenteen syntymiseksi. Keuruun työkanava toimii vuoden 2016 alusta kaupungin ja TE –toimiston yhteisen vuosittain tarkennettavan strategian pohjalta. Asiakasprosessien aloitus-, suunnittelu- ja päätöksentekovaiheiden osalta osapuolten avaintyöntekijöiden työpisteet sijoittuvat yhteiseen toimitilaan. Toiminnan tavoitteet asetetaan vuosisuunnitelmaan, joka sisältää myös taloussuunnitelman. Vuosisuunnitteluun liittyy valmistelukeskustelut työllisyyden hoidon kumppaneiden kanssa. Kokeilun välittömänä asiakastulostavoitteena on: A. Tavoittaa kokeilun kohderyhmien 610 asiakasta kehityskeskusteluun B. 50 % urasiirtymätulos eli 305 asiakkaan siirtyminen uuteen työmarkkina-asemaan C. 25 yrityksen osallistuminen kokeiluun. 6 Kehitysohjelmat tavoitetilan saavuttamiseksi Toimintaan! – ohjelma aktivoi tehostetusti ja tukee moniammatillisesti passiivituella olevia henkilöitä, joilla on laskennallisesti yli 10 työvuotta jäljellä ja jotka tarvitsevat räätälöityä aktivointimallia siirtyäkseen kuntouttavaan työtoimintaan. Tavoitteena on luoda uuteen työllisyyden hoidon rakenteeseen Keuruulle räätälöity kaupungin, TE-toimiston ja Kelan yhteinen ”TYP-malli”, jota tukee palvelutuottajana 2-3 yhteistyöyhdistystä. Toimintaan! ohjelma lisää kaupungin työllisyyspalveluiden kuntouttavan työtoiminnan ka. asiakastasoa 40 henkilöllä vuodessa. Ohjelmaa vetää kokeilussa kokenut palveluohjaaja. Uusi ohjelma tekee työtä passiivituella olevan ns. 40 % ryhmän kanssa. Vastaavasti nykyiset aktivointiresurssit vapautuvat uusien ”Kela-listalle” putoavien asiakkaiden aktivointiin. TOP Navikka – ohjelmassa kehitetään Navikka-toimintakeskuksen pajat ja työtoimintapalvelut autenttiseksi työssäoppimispaikoiksi luomalla oppimisympäristöt tietyille ammatillisten perustutkintojen osille yhteistyössä mm. Jyväskylän ammatti- ja aikuisopiston, Bovallius– ammattiopiston ja muiden oppilaitosten kanssa. TOP Navikka tarjoaa tavoitteellista ja suunniteltua kehittymis- ja oppimistyötä 60 henkilölle/vuosi. Oppimisympäristöjen ja työssäoppimispaikan kehittämiskonsepti luodaan vuoden 2012 aikana. Konseptia käytetään myös kaupungin eri työtehtävien kuvaamisessa oppimispisteiksi. Konseptiin sisältyy myös aiemmin hankitun osaamisen tunnistamismenettelyt. TOP Navikka on driveri asiakkaiden urasiirtymätulosten parantamiseksi (kts. sivu 4). Työssäoppimisen asiakkaita ovat nuoret, opiskelijat, kuntouttavassa työtoiminnassa tai työllistämistoimenpiteessä omaa uraa rakentavat. TOP Navikka on uuden työllisyyden hoidon rakenteen keskiössä Uusi Ura – ohjelman kanssa. Ohjelmaa vetää työssäoppimisen ohjaaja. 6 Harri Perttinä Keuruun työllisyyspalvelut Keuruun kaupungin kuntakokeilu 1.9.2012 – 31.12.2015 Ohjelman linkitystä yrityksiin voitaisiin kokeilussa aktivoida ns. MiniJob – mallilla, jossa asiakas saisi MiniJob - työstä palkkaa 3-4 €/tunti menettämättä työmarkkinatukea ja toimenpiteen ylläpitokorvausta. MiniJob – mallia sovellettaisiin piilotöihin, jotka muuten jää tekemättä. Uusi Ura – ohjelma on tarkoitettu yli 200 pv työttömänä olleille. Ohjelmassa räätälöidään asiakkaan kokonaistilanteen huomioiva urasuunnitelma aiempaan osaamisen perustuvan työn loppuessa tai työttömyyden pitkittyessä. Ohjelma sisältää neljä laajaa toimenpidettä: 1.Tilannekartoitus, ammatillinen profilointi ja aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen 2.Urasuunnitelma: kouluttautumispolku, työnetsintä ja polku uuteen työhön tai yrittäjyyspolku 3.Suunnitelman toimeenpano, raportointi ja seuranta 4.Räätälöity tuki ja yksilövalmennus. Ohjelmaa on suunniteltu tuettavaksi korvamerkityllä palkkatukivarauksella. Ohjelmasta luodaan kokeilun aikana pysyvä ja tehokas toiminto uuteen työllisyyden hoidon rakenteeseen. Uusi toiminto yhdistää työvoimapoliittiset toimenpiteet, opiskelumahdollisuudet ja yksilövalmennuksen tavoitteellisella tavalla yhteen ja edistää työssäkäyntialueen työvoimatarpeen täyttymistä. Ohjelmalla siirrytään perinteisistä tempputyöllistämisestä yksilöllisiin kehittymisprosesseihin. Ohjelmaa vetää kokeilussa urasuunnittelija. Työssäoppimispaikkojen kehitysohjelma on Keuruun yrityksille kokeilun aikana testattavaksi tarjottava kehittämiskonsepti, jonka avulla yrityksien toiminnoista voidaan rakentaa työssäoppimispaikkoja tietyihin ammatillisiin perustutkintoihin opiskeleville, työhön palaajille sekä suoraan yrityksen tarpeisiin. Ohjelma liittää jatkossa työllisyyden hoidon rakenteen aikaisempaa tavoitteellisemmin Keuruun kehittyvien elinkeinojen työvoimatarpeen hoitoon. Tavoitteena on saada 25 yritystä mukaan kokeiluun. Ohjelmaa vetää kokeilussa työssäoppimisen ohjauksen hallitseva yrityskoordinaattori. Kuvio 2. Kokeilun kehittämisohjelmat 7 Harri Perttinä Keuruun työllisyyspalvelut Keuruun kaupungin kuntakokeilu 1.9.2012 – 31.12.2015 7. Kokeilun kohderyhmät Työpaikkarakenteen muutosten johdosta työpaikkansa menettäviä ja uutta ammatillista uraa tarvitsevia henkilöitä on 150 vuosina 2014–16 sekä yli 200 pv työttömänä olleita ja kausipätkätöissä työllistyneitä 150 henkilöä. Yhteensä 300 henkilöä Uusi Ura - ohjelmaan. Yli 500 pv työttömänä olleet passiivituella olevat henkilöt, erityisesti 40 % ryhmä, jolla on työvuosia yli 10 jäljellä, vaativat tehostetun aktivoinnin. Kokeilun kohteena on ryhmästä 50 henkilöä vuositasolla ja 150 henkilöä yhteensä Toimintaan! - ohjelmaan. TOP Navikan työssäoppimisen kohderyhmiä ovat nuoret ja kuty-, tev- ja työkokeiluasiakkat sekä palkkatuella palkatut, yhteensä 160 henkilöä kokeilun aikana. Kohdeasiakkaita kokeilussa on yht. 610 ja yrityksiä 25. Asiakkaista arvioidaan 200:lla olevan mahdollisuus oppimiseen, harjoitteluun tai työhön Keuruun ja työssäkäyntialueen yrityksissä. 8. Kokeilun kumppanuudet, yhteistyöroolit ja – tehtävät Kumppani Ohjelma, jossa mukana Rooli Keskeiset tehtävät Kaup. hallinnon-alat TOP Navikka Oppimispaikkojen tarjoaja Työnjohto, opastus TE - toimisto Toimintaan! ja Uusi Ura Työssäoppimispaikkojen kehitysohjelma Toteutus- ja ohjausresurssi, työvoimapoliittisten toimenpiteiden toteuttaja,rahoittaja Kaikki TE – toimisto- palvelut K-Suomen Ely-keskus Ohjausresurssi ja rahoittaja Ely-keskuksen palvelut Kela, Keuruun toimisto Toimintaan! ja Uusi Ura Kuntoutusratkaisujen tekijä Erityisesti kuntoutuspalvelut Kuntoutuksen asiakastyöryhmä Toimintaan!, Uusi Ura ja TOP Navikka Moniammatillinen asiakkaan tilanteen selvittäjä Asiakaskohtaisen ratkaisun etsiminen Työttömien terveydenhuolto Kaikki ohjelmat Tärkeimpiä rooleja; kokonaisvaltainen toimija Terveystarkastukset, konsultaatiot, jatko-ohjaus Keuruun yhdistykset Toimintaan! Kuntouttavan työtoiminnan palvelutuottaja Työtoiminnan toteutus ja ohjaus Yhteistyöoppilaitokset TOP Navikka ja Uusi Ura Työssäoppimispaikkojen kehitysohjelma Työssäoppimisen ohjausresurssi, koulutuksen järjestäjä Ammatillinen tutkintotavoitteinen koulutus ja räätälöity koulutus KeuLink Oy Uusi Ura ja Työssäoppimispaikkojen kehitysohjelma Elinkeinopolitiikan toteuttaja ja ohjausresurssi Työllisyyden hoitajien ja yritysten välisen sillan rakentaja Keuruun Yrittäjät ry Uusi Ura ja Työssäoppimispaikkojen kehitysohjelma Yrityskoordinaattori ja ohjausresurssi Työllisyyden hoidon ja yritysten välisen sillan luoja Seutukunnan yritykset Uusi Ura ja Työssäoppimispaikkojen kehitysohjelma Työssäoppimispaikkojen tarjoaja Asiakkaiden rekrytointi, perehdytys ja opastus Pioneerirykmentti Uusi Ura ja Työssäoppimispaikkojen kehitysohjelma Ohjausresurssi Asiakkaiden ohjaus kokeiluun Valtion konttorin henki- Uusi Ura ja Työssäoppimislöstöpalveluiden yksik. paikkojen kehitysohjelma Ohjausresurssi ja tilaaja Yhteistyöverkosto ja siakkaiden ohjaus kokeiluun Keski-Suomen liitto Taustavaikuttaja Seutukunnan edunvalvonta Suur-Keuruu lehti Taustavaikuttaja ja viestijä Yhteiskunnallinen vaikuttaja Keuruun perusturvapalvelut Toimintaan! ja TOP Navikka Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjä Sosiaali- ja terveyspalvelut Keuruun työll.palvelut Kaikki ohjelmat Toimeenpano, kehittäminen Hallinnoija ja toteuttaja 8 Harri Perttinä Keuruun työllisyyspalvelut Keuruun kaupungin kuntakokeilu 1.9.2012 – 31.12.2015 9. Toteutusorganisaatio Kokeilun toteutuksesta vastaa ohjausryhmä, kokeilujohtaja ja neljä ohjelmavastaavaa. Lisäksi kokeilun kehittämisohjelmiin osallistuu asiantuntijoita. Kokeilun Toimintaan! - ja TOP Navikka – ohjelmissa hyödynnetään VAT – valmennuksen tukijärjestelmää, johon sisältyy myös ICF-luokituksen hyödyntäminen asiakasarvioinneissa. 10. Arvio kokeilun työvoimapalveluihin tarvittavasta määrärahasta v. 2012-13 Kokeilun ohjelmissa 3. ja 4. arvioidaan tarvittavan palkkatukea seuraavasti: - vuonna 2012: 25 000 € (noin 10 henkilöä, 3 kk:n tavoitteellinen palkkatukityö) - vuonna 2013: 200 000 € (noin 40 henkilöä, 6 kk:n tavoitteellinen palkkatukityö). 11. Kokeilun kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma Kustannusryhmät ja rahoitus 2012 2013 2014 2015 Yhteensä 100400 359300 364600 370000 1194300 Projektiryhmän palkkauskustannukset: projektijohtaja, neljä ohjelmavastaavaa 86400 264300 269600 275000 895300 Palveluiden hankinta: *taloushallinto ja tilintarkastus *koulutushankinnat *asiantuntijapalvelut *kokous- ja tapahtumapalvelut 6000 60000 60000 60000 186000 Muut kustannukset: *toimitilakustannukset *viestintäkustannukset *matkakustannukset *ilmoitukset,julkaisut,materiaali *muut 8000 35000 35000 35000 113000 Työvoimapoliitinen avustus 75% 75300 269475 273450 277500 895725 Kuntarahoitus 25100 89825 91150 92500 298575 Kokonaiskustannukset 9 Harri Perttinä Keuruun työllisyyspalvelut Keuruun kaupungin kuntakokeilu 1.9.2012 – 31.12.2015 12. Kokeilun valmisteluun osallistuneet Kuntakokeilun valmisteluvaiheessa on keskusteltu mm. seuraavien asiantuntijatahojen kanssa Keuruun kokeilusuunnitelmasta: 19.3.2012 Paasu, Tapani puheenjohtaja, Keuruun Yrittäjät ry 23.3.2012 Ketola, Maija koulutuspäällikkö, Jyväskylän ammattiopisto 23.3.2012 Hiltunen, Lauri yksikön päällikkö, Keski-Suomen ELY-keskus 23.3.2012 Lehto, Sirpa kehityspäällikkö, Keski-Suomen ELY-keskus 26.3.2012 Tammi, Helena yksikön johtaja, Valtiokonttorin henkilöstöpalvelut 26.3.2012 Paananen, Marja HR-yhteyspäällikkö, Valtiokonttorin henkilöstöpalvelut 27.3.2012 Pokela, Minna vakuutussihteeri, Kela, Keuruun toimisto 27.3.2012 Paavuori, Heikki johtaja, Jämsän TE-toimisto 28.3.2012 Rantanen, Pekka apul.johtaja, Jämsän TE-toimisto Keuruun toimipiste 28.3.2012 Lintula, Esa toimitusjohtaja, kehitysyhtiö KeuLink Oy Kuntakokeilusuunnitelman valmisteluun ja päätöksentekoon ovat osallistuneet Keuruun kaupungin perusturvajohtaja, työllisyyspalveluiden henkilöstö, perusturvalautakunta, kaupunginjohtaja ja kaupunginhallitus. 10 Harri Perttinä Keuruun työllisyyspalvelut