lähiruoka lähiruoka
Teema SOTKAMO-LEHTI LÄHIRUOKA Teeman löydät myös lehden verkkopalvelusta: www.sotkamolehti.fi Lähellä kasvaneet Nokkonen on oikea superyrtti Puolankalainen Matti Veijola on Suomen suurin nokkostuotteiden valmistaja. >> 12 Suoramyynti: Reko-ryhmät tarjovat suoran myyntikanavan tuottajien ja kuluttajien välille. Esimerkiksi kyytön lihaa voi ostaa suoraan kasvattajalta. >> 8 Meille paikalliset tuotteet ovat sydämen asia Kuhmo Sotkamo, Vuokatti Suomussalmi Jalostus nostaisi särjen arvoa Joidenkin kalalajien , kuten särjen, myyntiä helpottaisi niiden jalostaminen valmiiksi tuotteiksi. >> 10 SOTKAMO-LEHTI – Tiistaina 15. marraskuuta 2016 8 LÄHIRUOKA Rekon avulla suoraan ostajille Toimiva lähiruuan suoramyynti vaatii ostajilta myös hieman viitseliäisyyttä. Veli-Matti Oikarinen [email protected] Sormulan luomutila oli ensimmäisten tuottajien joukossa mukana Reko Sotkamo -ryhmässä. Tilan isäntä Jouko Sormunen vie teuraaksi kaksi kyyttöä joka toinen viikko. Hän kuljettaa eläimet itse teurastamoon Polvijärvelle. Seuraavana päivänä hän tuo lihat jatkokäsittelyyn omalle tilalleen. Kyytöt teurastetaan yleensä kahden vuoden iässä. Niiden teuraspaino on siinä vaiheessa yleensä noin 130–140 kiloa. Sellaisten eläinten myyminen teurastamoille olisi Sormusen mukaan tappiollista toimintaa. Rekoryhmien avulla hän voi myydä lihat itse suoraan kuluttajille. – Reko on avannut uusia mahdollisuuksia, Sormunen toteaa. Reko on lähiruoan myynti- ja jakelumalli, joka tulee ruotsin sanoista Rejäl konsumtion – Reilua kuluttamista. Mallissa kuluttajat tilaavat lähiruokatuottajilta ruokaa suoraan ilman välikäsiä. Jakelurenkaat toimivat Facebookin kautta suljettuina ryhminään, joissa tilaukset ja toimitukset sovitaan. Ryhmät toimivat vapaaehtoisvoimin ja sen ylläpitäjät eivät saa työstään palkkiota. Reko ei siis ole perinteistä torikauppaa, vaan ennakkoon tilattujen tuotteiden toimitusta. Kainuussa toimii tällä hetkellä kaksi Reko-ryhmää. Vilkkaana alkanut toiminta uhkaa kuitenkin himen hyytyä. Esimerkiksi Sotkamon Rekossa on jäseniä 670, mutta aktiivisia ostajia vain muutamia. – Kuukausi on ollut aika hiljaista. Kun aloitimme, oli ostajia 30–40 per viikko. Nyt luvusta voi ottaa nollan perästä, Kalle Hoppula harmittelee. Sotkamon ryhmässä on mukana kymmenkunta tuottajaa. Valikoimiin kuuluu muun muassa perunaa, juureksia, leipomotuotteita, kananmunia, yrittejä, mausteita ja meijerituotteita. Lihavalikoimista löytyy muun muassa naudanlihaa luomuna ja tavallisena, kyyttöä, ylämaankarjaa sekä lampaanlihaa ja -jalosteita Aluksi ruokaa toimitettiin kerran viikossa. Nyt kertoja on harvennettu joka toiseen viikkoon. Kainuuntie 103, 88900 Kuhmo [email protected] Päätoimittaja Timo Kyllönen, p. 044 332 5320. Akkoniementie 4 B, 88600 Sotkamo [email protected] Päätoimittaja Pekka Lassila, p. 0400 456 848. Kauppakatu 10-12, 89600 Suomussalmi [email protected] Päätoimittaja Sirkku Rautio, p. 050 438 0972. Kustantaja: SLP Kustannus Oy Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani Kyytöt ovat Jouko Sormusen mukaan ystävällisiä, mutta jääräpäisiä eläimiä. – Kun on alle 5 asiakasta, ei kenenkään kannata lähteä myymän tuotteitaan. Sormulan luomutila toimittaa tuotteitaan Kainuun ryhmien lisäksi myös Ouluun. Tarkkaa syytä innon hiipumiseen Kalle Hoppula ei osaa sanoa. Ryh- mässä on kuitenkin runsaasti jäseniä, joten tiedon puutteesta asian ei pitäisi olla kiinni. – Valikoima on pyritty saamaan niin isoksi kuin mahdollista. Hän epäilee, että yhtenä syynä on se, että myynti tapahtuu hyvin lyhyen aikaa tietyssä paikassa. – Myyntiä on kerran viikossa puo- li tuntia. Hiipuminen voi olla kiinni muun muassa siitä, miten ihmiset saavat rytmitettyä oman elämänsä sen mukaan. Toinen syy voi hänen mukaansa olla se, että myynti tapahtuu syrjässä, erillään marketeista. – Kun täytyy erikseen lähteä ruokakaupasta vaikka 50 metrin pää- Lähiruuan tuottajalla on kasvot S uuren osan elämästäni pääkaupunkiseudulla asuneena olen tottunut hankkimaan ruokani suurista marketeista. Ostimme ruokaa enimmilläänkin sen verran, kuin jää- ja pakastinkaappiin kohtuudella mahtui. Yksi keskeinen ostokriteeri oli hinta, toinen oli lasten on omat makutottumukset ja vasta kolmantena tulivat alkuperä ja muut kriteerit. Lähiruoka käsitteenä tuli tutuksi vasta sitten, kun vanhimmat lapset pääsivät kesätöihin paikalliselle vihannesviljelijälle. Löysimme marketin vihannesosastolta kotikylän vihanneksia, jotka olivat kasvaneet omien poikiemme kitkemissä penkeissä. Tulevana kunnallisvaalikeväänä jälleen monessa vaalikoneessa vertaillaan ehdokkaiden näkemystä ja kantaa lähiruuan suosimiseen kouluissa ja laitoksissa. Lähiruokaa arvostetaan, lähiruoka kuuluu jokaisen kunnon ihmisen ruokapöytään ainakin puheissa. Lähiruoka miellettään puhtaaksi ja ympäristöystävälliseksi. Lähiruokaa ei kuljeteta satojen kilometrien päähän käsiteltäväksi ja ajeta pakattuna takaisin ruokapöytään. Lähiruuan alkuperä tiedetään. Oman kotiseudun ilmaa, vettä ja maata pidetään usein puhtaampana kuin tuntemattomien kasvuseutujen. Lähiruuan tuottajalla on kasvot. Lähiruokateemassa kerromme mm. Reko-ryhmän toiminnasta. Miksi vilkkaana alkanut toiminta näyttää hiipuvan kannattavuusrajan alapuolelle? Onko pienten toimijoiden liian vaikeaa kilpailla suurten tukku- ja keskusliikkeiden toimivan logistiikan rinnalla. Onko kuluttajat tottuneet saamaan ruokansa suurten toimijoiden opettamilla tavoilla? Vai onko elintarvikkeita koskevat säännökset tehneet lähiruuan tuottamisesta ja myynnistä liian kallista ja monimutkaista? Pekka Lassila [email protected] Tiistaina 15. marraskuuta 2016 – SOTKAMO-LEHTI 9 Veli-Matti Oikarinen Spelttikuitulisät vuoden luomutuotteita Sotkamo-lehti [email protected] Luomuliitto valitsi Vuoden Luomutuotteiksi SunSpeltin Luomu Spelttikuitulisä mustikalla ja Luomu Spelttikuitulisä tyrnillä. Ammattikeittiösarjan voitti Valion novoboxmaidot eli 10 litran ammattikeittiöihin tarkoitetuissa pakkauksissa myytävät kevyt- ja rasvaton luomumaito. Kunniamaininnan sai Valio Luomu maasdam-juusto. Raati ylisti moderneja kuitulisiä, joissa on marjaa jopa noin 20 prosenttia. Niihin on suoraan otettu mukaan myös englanninkieliset tekstit, koska spelttikuitulisiä on nyt jo esitelty myös yhdysvaltalaisilla markkinoilla. Spelttikuitulisät sopivat nautittavaksi smoothieissa tai maitotuotteiden kanssa. - Halusimme tuoda markkinoille kotimaista superfoodia, jota speltti, tyrni ja mustikka ovat parhaimmillaan. Näemme mielellämme, että palkitsemisen tuoma näkyvyys hyödyttää luomua kokonaisuutena Suomessa, kertoo Sunspelt Oy:n toimitusjohtaja Kari Kaipainen. Kari Kaipainen aloitti spelttituotteiden kehittelyn vuonna 2000 ja tuotevalikoima on kasvanut jauhoista lisukkeisiin, pastaan, näkkileipiin ja lakuihin. Myös luomuspeltin viljely Suomessa ja tietoisuus alkuperäisviljojen hyödyistä on lisääntynyt paljon. Luomumaitojen ammattikeittiöille, kuten kouluille ja ravintoloille, sopiva pakkauskoko on raadin mukaan odotettu uutuus. Syyskuun alussa tuli tieto uudesta asetuksesta, että rasvaton luomumaito jatkossa D-vitaminoidaan ja tämä lisää huomattavasti sen kiinnostavuutta koulujen ruokahankinnoissa. Tällä hetkellä laajasti kaupoissa tarjolla olevien suomalaisten luomujuustojen tarjonta on vielä melko suppea, mutta Valion tavoitteena on, että luomujuustotarjonta vastaa jatkossa entistä paremmin kuluttajien tarpeisiin. Autosi pArhAAksi! Pesut Vahaukset Sisäpesut Pinnoitukset 6 Värisilmä Kainuuntie puh. 044 520 2733 Sotkamo [email protected] www.varisilmasotkamo.fi LÄHIRUOKAMESSUT hän, se on syrjässä. Paikan pitäisi olla kassinkantomatkan päässä ruokakaupasta. Etelä-Suomessa Rekot Hoppulan mukaan elävät ja voivat hyvin. Myös Kajaani on hänen mukaansa jälleen heräämässä henkiin. – Sotkamon Reko näyttää hyyty- Valmisruoka maistuu suomalaisille Vaikka kokkailu ja ruuanlaitto kasvattavat suosiotaan, kuuluu valmisruoka vahvasti suomalaisten arkeen. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan 66 prosenttia suomalaisista syö valmisruokia vähintään kuukausittain. Kokkikartanon teettämään tutkimukseen vastasi 503 suomalaista. Suomalaiset käyttävät valmisruokia säännöllisesti. Ainoastaan neljä prosenttia kyselytutkimukseen vastanneista ei käytä valmisruokia lainkaan. Päivittäin tai viikoittain valmisruokia syödään 25 prosentissa suo- vän. Tällä hetkellä Sotkamon jakelupaikka on kirjaston parkkipaikalla, etäällä kaupoista. Hoppula uskoo, että mikäli jakelupaikka olisi jonkun ruokakaupan yhteydessä, olisi tilanne aivan toisenlainen. – Se, että joutuu lähtemään erikseen, on monelle liikaa. malaistalouksista, ja useita kertoja kuukaudessa 26 prosentissa talouksista. Vastanneista 96 prosenttia kertoo, että heidän taloudessaan syödään valmisruokia ja että vastanneet myös syövät niitä itse. Valmisruokia vältellään pääasiassa hinnan ja makuseikkojen takia tai terveellisyyteen vedoten. Itse laitettua ruokaa pidetään terveellisempänä, mutta myös maistuvampana ja edullisempana. Osa valmisruokia välttelevistä voisi harkita einesten käyttöä, mikäli valmisruuissa ei olisi lisäaineita. Suomalaiset kiinnittävät entistä enemmän huomiota elintarvikkeissa käytettyjen raaka-aineiden alkuperään ja laatuun: jopa 61 prosentille vastanneista laadulla ja alkuperällä oli erittäin paljon tai melko paljon merkitystä. pe 18.11. HerkkuKirsikassa VAALAn jUUSTOLA HYVÄRISEn LEIPOMO klo 10–17 klo 10–17 AKOnLAHDEn PUUTARHA klo 10–17 KORPIKATRAS klo 10–16 VISKAALIn LIHA klo 10 alk. Ja paljon hyviä ! a i s k u o j r a t a k o u r i h lä k-market Herkkukirsikka kauppakatu 2-6, suomussalmi Puh. 045 355 1070 Herkkukirsikka PALVELEMME MA-PE 7-21, LA-SU 11-21 SOTKAMO-LEHTI – Tiistaina 15. marraskuuta 2016 10 LÄHIRUOKA Kalan suoramyynti etenee hitaasti Marjatta Kurvinen Suuri osa paikallisesta järvikalasta kiertää kuluttajille tukkukaupan kautta. Marjatta Kurvinen [email protected] Kalastaja saisi parhaimman hinnan kalasta käsittelemällä sen itse mahdollisimman pitkälle ja myymällä suoraan kuluttajalle. Kuitenkin suuri osa Kainuun järvikalasta kiertää asiakkaille tukkukaupan kautta. Esimerkiksi Sotkamossa ja Kuhmossa on oululaisella Hätälällä kylmäkontit, jonne kalastajat toimittavat pyytämänsä kalat. Hätälä hakee ne pois ja kierrättää ne kauppoihin, jopa takaisin samalle paikkakunnalle. Tukkuliikkeen kylmäkontti on kalastajan kannalta helppo tapa toimittaa kala eteenpäin. Silloin ei tarvitse itse miettiä kalan markkinointia. Kainuun ja Kuusamon Kalaleaderin yksi tavoite on kalan suoramyynnin edistäminen. Tavoite on kalaleaderin aktivaattori Mika Haltun mukaan toteutunut verkkaisesti, sillä kalastajat eivät ole olleet kovin kiinnostuneita suoramyynnistä, koska kalalle on muutakin menekkiä. Kajaanissa ja Sotkamossa toimivan Reko-lähiruokarenkaan tuotevalikoimaan on pyritty saamaan myös tuoretta kalaa, mutta siinä on ollut käynnistämisvaikeuksia. Rekon toimintatapa, jossa tuotteet etukäteen tilataan tuottajilta, ei sovi kalastukseen, jossa saaliille täytyy aina laittaa säävaraus. Halttu toivoisi, että kalastajat lähtisivät tekemään suoramyyntiä kuluttajille. Voisi olla esimerkiksi sopimus, että kuluttaja ostaa kalaa, kun kalastaja sitä saa. Halttu toivoisi myös kalan jatkojalostamista. – Esimerkiksi särjen arvo syntyy vasta, kun sitä jalostetaan, Halttu sanoo ja kertoo kuusamolaisten kalastajien yhteishankkeesta, jossa kehitetään särjen talvikalastusta. Jonkin verran kalastajat jo toimit- Kuhmolainen Toivo Immonen pyytää itse kesällä ahventa. Talvella hän ostaa kaupasta useimmiten savulohta. Kalasta pääsee eroon helpoimmin viemällä sen Hätälän konttiin. Parhaan hinnan saisi myymällä sen suoraan kuluttajille. A Mika Halttu Kainuun ja Koillismaan kalaleaderin aktivaattori Salaattia ympäri vuoden Kuhmosta Marjatta Kurvinen [email protected] Kuhmon Akonlahden puutarha tuottaa Kainuun, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan kauppoihin salaattia ympäri vuoden. Yrittäjät, Tapio Komulainen, Hanna-Leena Huotari ja Matti Huotari kuitenkin painottavat, että vaikka yritys onkin ainoa laatuaan Kainuussa, on hinnan, laadun ja tuoreuden oltava kohdallaan. Yrityksen kilpailijoita ovat tukkutuotteet. Akonlahden Puutarha huolehtii tuotteidensa tuoreudesta kuljetta- malla ne itse kolme kertaa viikossa suoraan asiakkailleen, vähittäiskaupoille, suurkeittiöille ja ravintoloille. Näin vältytään esimerkiksi pakkasvahingoilta eikä samassa kuljetuksessa ole salaatin laatua heikentäviä omenoita ja kukkia. Kierros on 450 kilometrin mittainen, jonka varrella on nelisenkymmentä yrityksen asiakasta. Puutarha on pitkälle koneellistettu, mutta tuotteiden kauppakunnostus tehdään täysin käsityönä. Yrityksen päätuote on ruukkusalaatti, josta suurin osa on jääsalaat- tavat kalaa suoraan kauppoihin. Halttu toivoo, että kuluttajat itsekin olisivat aktiivisia ja loisivat yhteyksiä paikallisiin kalastajiin. Myös Osuuskauppa Maakunta ostaisi ryhmäpäälliikö Reijo Härkösen mukaan mielellään paikallisen järvikalan suoraan tuottajilta, jotka valmistaisivat ja pakkaisivat tuotteet hintatietoineen suoraan kaupan pakkaukseen. Tällaista tehdään kuitenkin vähän, vaikka kalastaja saisi tuotteesta näin paremman hinnan. Härkönen tietää, että tällaisten pakkausjärjestelmien hankinta maksaa eikä yhdellä miehellä edes aika riitä jatkojalostukseen. – Yleensä kalastajat myyvät tuot- teet Hätälälle ja kala käy Oulussa mutkan, kertoo Härkönen. Se merkitsee vuorokauden lisäaikaa siihen, että kala tulee kuluttajan saapuville. Paikallista kalaa, sekä kalastettua että kasvatettua, Osuuskauppa Maakunnan myymästä tuoreesta kalasta on Härkösen arvion mukaan noin 80 prosenttia. – Paikallinen on kova sana kalapuolella, sanoo Härkönen. – Mitä paikallisempi kala, sitä parempi, kuvaa kuhmolaisten asiakkaiden ostokäyttäytymistä Kuhmon K-Supermarketin kauppias Minna Moilanen. – Aina paras olisi, jos olisi tuore ja paikallinen kala suoraan kalastajan jäistä asiakkaalle, Moilanen sanoo. Marjatta Kurvinen Akonlahden Puutarhan päätuote on jääsalaatti, josta yhä suurempi osa myydään umpipussissa ilman ruukkua, kertoo yksi yrittäjistä Hanna-Leena Huotari. Suojakaasua pussissa ei ole. Fakta ▪▪Ely-keskuksen ylläpitämässä kaupallisten kalastajien rekisterissä on Kuhmosta 15 ammattikalastajaa, Sotkamossa kahdeksan, Suomussalmella 12 ja Hyrynsalmella viisi. ▪▪Puolangalta ja Ristijärveltä ei kaupallisia kalastajia löydy. ▪▪Tämä rekisteri ei kuitenkaan ole julkinen eivätkä näistä rekisteröityneistäkään kalastajista välttämättä kaikki myy kalaa. ▪▪Netin rekisterit ammattikalas- tajista ovat vanhentuneet. tia, mutta lisäksi yritys tuottaa myös lehtisalaattia ja friseesalaattia. Lisäksi on persiljaa ja tilliä, jotka otettiin jälleen valikoimiin noin vuosi sitten. Akonlahden Puutarhalla on kasvihuonepinta-alaa 3 000 neliötä. Nyt puutarhalta lähtee viikossa 20 000 salaattia, mikä tekee vuodessa noin miljoona kappaletta. Salaatin kylvöstä valmiin tuotteen kauppaan vientiin kuluu 5 – 7 viikkoa. Nyt kasvamassa ovat joulupöydän salaatit. Nykymuotoonsa puutarha kasvoi vuonna 2009, jolloin yrityksen kasvihuonepinta-ala kolminkertaistui ja puutarhatoiminta muuttui ympärivuotiseksi. Akonlahden Puutarha valittiin Kuhmon Vuoden Yritykseksi tänä vuonna. Tiistaina 15. marraskuuta 2016 – SOTKAMO-LEHTI 11 Gallup: Osataanko lähiruokaa myydä? Kyllä syödään lähiruokaa. Tarjontaa on vähän, eikä siitä aina tiedä. Emännän kanssa etsitään kainuulaisia tuotteita. Käytän lähiruokaa. Tietoa voisi olla enemmän ja tapahtumia, joihin yksityisetkin voisivat tuoda tuotteitaan. Saisiko olla vastaleivotun pullan lisäksi tuoreita sämpylöitä, ruisleipää tai riisipiirakoita? Kaikkea näitä ja paljon muuta lähileipomostasi. Vaihtelevasti. Toiset osaavat, toiset eivät. Lähiruoan myynti on taitolaji. Myymälä avoinna ma-pe 7.30 – 14.00 Leipurintie 22, Kuhmo, puh. (08) 655 7700 www.hyvarisenleipomo.com [email protected] Reino Haverinen, Kuhmo Eija Juntunen, Kuhmo Kyllä nykyään osataan. Joko suoramyyntinä tai liikkeen kautta. Se ei kuitenkaan ole helppoa tuottajalle. Kyllä sitä lähiruokaa myydään ja markkinoidaan riittävän tehokkaasti. Lähiruoka on minulle tuttu käsitteenä. LuomukaLkkunaa jouLupöytään Luonnonmukaisesti kasvatettua lähiruokaa Laura Mulari, Suomussalmi Paremminkin voisi myydä ja esillä pitää, sekä mainostaa sitä, että mistä se ruoka on tullut. Ostan itsekin silloin tällöin lähiruokaa. Kuhmosta Laitalan tilalta. ● ● ● ● ● ● ● Kokonainen pakaste 12€/kg (n. 5-6kg) saatavana rajoitetusti File pakaste 28€/kg (n. 1-1,5kg) Palvien varaukset Kalkkunarulla pakaste 23€/kg (n. 1,5kg) 25.11. mennessä. Kokonainen palvi 17€/kg (n. 5-6kg) Puolikas palvi 17,50€/kg (n. 3,5-6kg) File palvi 33€/kg (n. 1kg) Kalkkunarulla palvi 26€/kg (n. 1,3kg) Pakasteiden varaukset 11.12. mennessä. SäILykkEEt: file 8€/200g ● kalkkuna 8€/400g 2 tai useampi 7,50€/kpl ● Toimitukset sovitaan varauksen yhteydessä. Mikko Tolonen, Suomussalmi Seppo Sämpi, Raahe Janne Heikkinen, Sotkamo Varaukset tilalta p. 0500 301 495 VALITSE OPISKELUPAIKKASI MEILTÄ Jäitkö yhteishaussa ilman haluamaasi opiskelupaikkaa? Harkitsetko vielä alan vaihtoa? Haluatko itsellesi lisäkoulutuksen? HAE MEILLE KEVÄÄN YHTEIS- TAI ERILLISHAUSSA 21.2. – 14.3.2017 ...tai vaikka heti jatkaviin ryhmiimme. Täytä hakulomake netissä: peruskoulun ja lukion suorittaneet: www.opintopolku.fi Käytännönläheisiin opintoihin kuuluu runsaasti työssäoppimista yrityksissä kotimaassa tai ulkomailla. Ulkomaille Halutessasi voit sisällyttää opintoihisi opiskelua tai työssäoppimista ulkomailla. ammatillisen tutkinnon suorittaneet: www.pkky.fi/erillishaku Vaikka kaksi tutkintoa Käytännöllisesti Tähtäin korkealle Voit suorittaa ammattiopintojesi rinnalla myös ylioppilastutkinnon. Kaikki tutkintoon johtavat koulutuksemme antavat mahdollisuuden jatko-opintoihin ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Olemme erinomainen väylä työelämään ja ammattikorkeakouluopintoihin LIEKSASSA • merkonomi • lähihoitaja • kokki • kunnossapitoasentaja • prosessinhoitaja • sähköasentaja • automaatioasentaja • talonrakentaja Vapaita opiskelupaikkoja myös jatkavissa ryhmissä. Meillä on viihtyisät oppimisympäristöt ja pienet opetusryhmät. Tarjoamme opiskelijoillemme ilmaisen majoituksen Lieksakodit Oy:n kaksioissa ja kolmioissa 300 metrin päässä koululta. Meille on helppo tulla. Aloitimme tekniikan alojen koulutukset uusissa tiloissa Kuhmonkadulla tammikuussa 2016. Lisätietoja: www.pkky.fi/amo/lieksa 0500 578 490/ Jari Jolkkonen [email protected] Pohjois-Karjalan ammattiopisto Lieksa Olemme Kestävän kehityksen sertifioitu oppilaitos. Meillä on OHSAS 18001 Työterveys- ja työturvallisuussertifikaatti. SOTKAMO-LEHTI – Tiistaina 15. marraskuuta 2016 12 LÄHIRUOKA Nokkosta smoothieen, rahkaan ja pestoon Kuvat: Hanna Laukkanen Puolankalaisen Matti Veijolan osuuskunta on Suomen suurin superyrtti nokkosen valmistaja. Hanna Laukkanen Käsittely Nokkonen on yksi terveellisimmistä lähiruuista. Matti Veijolan osuuskunta Ärmätti valmistaa pakastettua ja kuivattua nokkosta. Yrttiä voi käyttää pinaatin tavoin, mutta samat tai paremmat terveysvaikutukset saa pienemmällä määrällä kuin pinaatin käytössä. Nokkosen maku on hiukan ruohomainen ja hapokas. Veijola suosittelee nokkosen kokeilua muun muassa pestossa ja salaatissa ja kuivattua nokkosta muun muassa leipätaikinassa, jogurtin, rahkan tai puuron seassa. –Kuivatun nokkosen kannattaa antaa olla jogurtin tai puuron seassa 2–3 minuuttia, minkä jälkeen se on parhaimmillaan, yrittäjä sanoo. Nokkosohjeita suurkeittiöille löytyy muun muassa Arktisten aromien nettisivuilta. ▪▪Nokkonen kerätään pellolta [email protected] Veijolan nokkospellot sijaitsevat 300 metrin päässä hänen kuivuristaan ja tuotantotiloista, missä kuivatus, erottelu ja pakkaus tapahtuvat. Lähiruoka lähtee Puolangalta ympäri Suomea. Veijolan osuuskunta Ärmätti on Suomen suurin nokkosen tuottaja ja hän kilpailee ulkomaisten toimijoiden kanssa. –Kilpailemme laadussa. Meidän tuotteemme ovat puhdasta lehteä, eli se ei oo niin kuin teelaadut, joissa on varrenpätkää mukana. Varrellinen tuote ei ole niin monikäyttöinen kuin pelkkä lehti, viljelijä sanoo. Pohjois-Suomessa viljellyssä nokkosessa on enemmän biologisia yhdisteitä, jotka ovat hyväksi ihmisen elimistölle. Tämä johtuu siitä, että Pohjois-Suomessa kesän aurinko paistaa melkein 24 tuntia ja nokkonen joutuu koko ajan suojautumaan aurinkoa vastaan. Se saa kasvin kehittämään enemmän esimerkiksi flavonoideja. –Saksalaisessa nokkosessa on PohjoisSuomessa viljellyssä nokkosessa on enemmän biologisia yhdisteitä, jotka ovat hyväksi ihmisen elimistölle. A leikkuupuimurilla ▪▪Nokkosta voidaan käyttää tuo- reena, mutta Matti Veijolan osuuskunnassa nokkonen kuivataan tai ryöpätään ▪▪kuivurissa nokkonen kuivuu 2–3 päivää ▪▪Kuivauksen jälkeen erotellaan varret pois kahteen eri otteeseen, minkä jälkeen tuote on 98 prosenttia puhdas Nokkossalmiakki on hyvä nokkosen lähde karkinhimoisille. tutkimusten mukaan 3–4 kertaa enemmän raskasmetalleja kuin suomalaisessa. Raskasmetallit imeytyvät sakasalaisiin nokkosiin maaperästä ja tulevat myös ilman kautta, Veijola sanoo. Nokkosella on monia tutkittuja terveysvaikutuksia. Testiryhmät ovat huomanneet, että ummetus on kadonnut, levottomat jalat eivät enää vaivaa öisin, virtsatievaivat ovat parantuneet, hemoglobiini eli veren rauta-arvot ovat nousseet, suolisto voi paremmin, korkea verenpaine on laskenut ja matala verenpaine on noussut. Jos ihmisen rauta-arvot ovat normaalilla tasolla, nokkosen syöminen ei nosta niitä juurikaan. Nokkonen rauhoittaa keskushermostoa. Se sisältää tryptofaania ja siten vähentää muun muassa masennusta. Myös halkeileva iho on parantunut ja kynnet ovat valvistuneet, onhan nokkosessa 3–4 kertaa enemmän kalsiumia kuin maidossa. Nokkosella on antimikrobinen vaikutus suussa eli se toimii suuveden tavoin desinfioiden. Yksi syy terveysvaikutuksiin on se, että nokkonen vaikuttaa suolis- Matti Veijola toimittaa muun muassa nettikaupan kautta tuotteita asiakkaille.Matti Veijolan osuuskunnan tuotteita ovat muun muassa kuivattu nokkonen, nokkos-marjavalmisteet ja nokkossalmiakki. ton toimintaan, ja hyvässä kunnossa olevassa suolistossa kaikki olennaiset elimistön tarvitsemat aineet imeytyvät paremmin. –Suolisto on 80 prosenttia ihmsien vastustuskyvystä. Suoliston hyvinvointi vaikuttaa myös aivojen toimintaan eli, jos se toimii, toimii moni muukin, Veijola sanoo. Nokkonen myös poistaa kuonaaineita ja raskasmetalleja kehosta. –Nokkosen terveysvaikutukset alkavat näkyä, kun valmisteita on syöty säännöllisesti kolmen–neljän viikon ajan. Käyttäjän kannattaa kirjata ylös, millainen olo oli käytön alettua ja seurata, mikä muuttuu, Veijola sanoo. Päivittäinen suositus on 1–2 grammaa nokkosta 650 g riittää lähes vuodeksi. Kuivattua nokkosta voi käyttää leipätaikinassa, jogurtin seassa ja puurossa.
© Copyright 2024