Euroopan unionin
neuvosto
Bryssel, 25. marraskuuta 2016
(OR. en)
14903/16
EF 366
ECOFIN 1125
SURE 35
SAATE
Lähettäjä:
Vastaanottaja:
Euroopan komission pääsihteerin puolesta
Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja
Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri
Kom:n asiak. nro:
COM(2016) 855 final
Asia:
KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE,
NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA
ALUEIDEN KOMITEALLE
Komission tiedonanto kannanottopyynnöstä – finanssipalveluja koskeva
EU:n sääntelyjärjestelmä
Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2016) 855 final.
Liite: COM(2016) 855 final
14903/16
jk
DGG 1B
FI
EUROOPAN
KOMISSIO
Bryssel 23.11.2016
COM(2016) 855 final
KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE,
EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN
KOMITEALLE
Komission tiedonanto kannanottopyynnöstä –
finanssipalveluja koskeva EU:n sääntelyjärjestelmä
{SWD(2016) 359 final}
FI
FI
Komission tiedonanto kannanottopyynnöstä –
finanssipalveluja koskeva EU:n sääntelyjärjestelmä
1. JOHDANTO
Unionin tilasta vuonna 2016 pitämässään puheessa puheenjohtaja Juncker korosti, että
komissio on sitoutunut arvioimaan EU:n koko voimassa olevan lainsäädännön uudelleen
varmistaakseen, että se tuottaa todellista lisäarvoa ja tuloksia. Kannanottopyyntö
finanssipalveluja koskevasta EU:n sääntelyjärjestelmästä on tärkeä esimerkki tällaisesta
hankkeesta. Se on keskeinen osa parempaa sääntelyä koskevaa komission agendaa sekä
sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevaa ohjelmaa (REFIT), jolla taataan, että EU:n
lainsäädäntö tuottaa kansalaisille ja yrityksille tuloksia tehokkaasti, vaikuttavasti ja
mahdollisimman pienin kustannuksin.
Kannanottopyyntö on myös ensimmäinen kansainvälinen esimerkki tällaisesta hankkeesta.
Finanssipalveluja koskevien säännösten on määrä auttaa luomaan toimintaympäristö, joka
suojelee kuluttajia, edistää markkinoiden eheyttä ja tukee investointeja, kasvua ja työpaikkoja.
Finanssikriisi johti yli 40 uuden EU-säädöksen antamiseen rahoitusvakauden ja markkinoiden
luottamuksen palauttamiseksi. Ne koskevat muun muassa
• kuluttajansuojan parantamista ja avoimuuden lisäämistä,
• pankkeja, vakuutuksia, arvopaperimarkkinoita ja omaisuudenhoitajia koskevan
sääntelyjärjestelmän parantamista,
• suurten ja järjestelmän kannalta merkittävien pankkien yhteistä valvontamekanismia ja
• uusia keinoja ratkaista pankkikriisejä ja tehokkaampaa talletussuojaa.
Näiden uudistusten ansiosta finanssijärjestelmä on kaiken kaikkiaan vakaampi ja sietää
paremmin häiriöitä. On myös tärkeää seurata uusien säännösten jatkuvaa laadintatyötä,
alkuvaiheen soveltamista ja toimivuutta, jotta voidaan varmistaa, että ne toimivat tarkoitetulla
tavalla, ja harkita tarvittaessa niiden muuttamista. Tämä on tärkeä osa demokraattista
vastuuvelvollisuutta ja takaa, että loppukäyttäjät ja muut tahot, joihin säännökset vaikuttavat,
luottavat niihin. Kannanottopyynnön yhteydessä myös arvioidaan, miten yksittäiset
säännökset vaikuttavat toisiinsa ja mikä on niiden yhteisvaikutus talouteen. Sen on määrä
varmistaa, että nykyisen sääntelyjärjestelmän tahattomat seuraukset, epäjohdonmukaisuudet ja
puutteet poistetaan. Kun arvioidaan säännösten soveltuvuutta muuttuviin realiteetteihin, on
myös otettava huomioon rahoitusalan ja yleisen taloudellisen tilanteen kehitys, teknologian
nopea muutos mukaan lukien.
Euroopan parlamentti ja neuvosto kannattavat tällaista menettelytapaa. Saavutuksista ja
haasteista rahoituspalveluja koskevan EU:n lainsäädännön alalla annetun Euroopan
parlamentin päätöslauselman 1 mukaisesti komissio kehotti kannanottopyynnössään
ulkopuolisia sidosryhmiä kertomaan, millaisia kokemuksia ne ovat saaneet EU:n finanssialan
1
http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?pubRef=-//EP//NONSGML+REPORT+A8-20150360+0+DOC+PDF+V0//FI
2
säädösten soveltamisesta, ja toimittamaan säädösten yhteisvaikutuksen arvioinnin avuksi
tietoja, kannanottoja ja perusteluja.
Valtaosa vastaajista ilmoitti tukevansa kriisin vuoksi toteutettuja finanssialan uudistuksia.
Vastaajat olivat sitä mieltä, että säännöksillä on lisätty finanssijärjestelmän häiriönsietokykyä
ja parannettu sijoittajien ja kuluttajien suojaa. Sidosryhmät nimesivät kuitenkin myös
esimerkkejä eri säännösten välisestä mahdollisesta kitkasta, päällekkäisyydestä ja muista
tahattoman vuorovaikutuksen muodoista. Esimerkit osoittavat, että säännösten
yhteisvaikutuksen tarkastelu ja erittely on tärkeää. Eräät vastaajista kertoivat myös olevansa
huolissaan kansainvälisten sopimusten soveltamisesta johtuvista säännöksistä, kuten Baselin
pankkivalvontakomitean (BCBS) parhaillaan tarkastelemien tulevien toimenpiteiden
vaikutuksesta sekä siitä, miten kyseisiin säännöksiin ja nykysäännöksiin liittyvät näkökohdat
vaikuttavat toisiinsa. Komissio on toimittanut maailmanlaajuisista standardeista saamansa
tärkeimmän palautteen asiaankuuluville kansainvälisille elimille.
Sidosryhmät toivat esiin huolestuttavia seikkoja muiltakin osa-alueilta, mutta niistä esitetyt
kannanotot eivät nykyisessä tilanteessa edellytä muutoksia. Komissio seuraa kuitenkin
kehityssuuntia edelleen ja ottaa sidosryhmiltä mielellään vastaan uusia kannanottoja
lisäselvitystä edellyttävistä kysymyksistä.
Tarkasteltuaan ja eriteltyään yksityiskohtaisesti kaikki kannanottopyyntöön saamansa
vastaukset ja keskusteltuaan niistä Brysselissä toukokuussa 2016 pidetyssä julkisessa
kuulemistilaisuudessa komissio on tullut siihen tulokseen, että EU:n finanssipalvelujen
sääntelyjärjestelmä toimii yleisesti hyvin. Seuraavilla osa-alueilla tarvitaan kuitenkin
kohdennettuja jatkotoimia:
•
•
•
•
talouden rahoittamista koskevien tarpeettomien sääntelyrajoitusten vähentäminen,
säännösten oikeasuhteisuuden lisääminen vakavaraisuustavoitteita vaarantamatta,
liiallisen sääntelytaakan pienentäminen,
johdonmukaisempien ja tulevaisuuteen suuntautuneiden säännösten laatiminen.
Kannanottopyynnön tulokset on otettu tarvittaessa ja mahdollisuuksien mukaan osaksi
nykyisiä uudelleentarkasteluhankkeita ja lainsäädäntöaloitteitta. Sidosryhmien antama palaute
on sisällytetty tuleviin lainsäädäntöehdotuksiin ja -toimiin, kuten vakavaraisuusasetuksen
ja -direktiivin (CRR/CRD IV) 23 tarkistukseen, joka johti 23. marraskuuta 2016 hyväksyttyyn
komission ehdotukseen niin sanotusta CRR2-paketista 4, pääomamarkkinaunionia koskevaan
toimintasuunnitelmaan
sisältyvien
tulevien
toimien
laadintaan
ja
Euroopan
2
Asetus (EU) N:o 575/2013.
Direktiivi 2013/36/EU.
4
CRR2-paketissa esitetään riskinvähennystoimenpiteiden yhdistelmä, joka sisältyy seuraaviin ehdotuksiin:
”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 575/2013 ja asetuksen (EU)
N:o 648/2012 muuttamisesta”, ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi direktiivin
2013/36/EU muuttamisesta”, ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi direktiivin 2014/59/EU
muuttamisesta” ja "Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 806/2014
muuttamisesta".
3
3
markkinarakenneasetuksen (EMIR) 5 tulevaan REFIT-tarkistukseen. Palaute otetaan myös
huomioon lähestyvissä toimivuustarkastuksissa ja -arvioinneissa, jotka suoritetaan, kun
toimenpiteiden tuloksista ja pidemmän aikavälin vaikutuksista saadaan enemmän tietoa.
Kannanottopyynnössä tuli esiin myös useita muita kysymyksiä, jotka saattavat edellyttää
uusia politiikkatoimia. Niitä esitellään tässä tiedonannossa.
2. JATKOTOIMET
Laatiessaan seuraavassa lueteltavia jatkotoimia komissio on ottanut huomioon vastaukset,
joita se on saanut useilta sidosryhmiltä, kuten finanssipalvelujen käyttäjäryhmiltä,
viranomaisilta, sijoittajilta ja finanssialalta. Yksityiskohtaisempi kuvaus saaduista
kannanotoista esitetään liitteenä olevassa komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa.
2.1
Talouden rahoittamista koskevien tarpeettomien sääntelyrajoitusten
vähentäminen
Investointien, kasvun ja työpaikkojen lisäämistä koskevan komission ensisijaisen tavoitteen
mukaisesti EU:n on kiinnitettävä huomiota osa-alueisiin, joilla EU:n säännökset saattavat
hankaloittaa rahoituksen virtaamista talouteen, ja sen on selvitettävä, voidaanko samat
vakavaraisuustavoitteet saavuttaa kasvua paremmin edistävällä tavalla. Kuten
pääomamarkkinaunionia koskevassa toimintasuunnitelmassa korostetaan, erityisenä
toimintapoliittisena haasteena on pk-yritysten ja pitkäaikaisten sijoitusten rahoittaminen.
Sidosryhmiltä on saatu tästä palautetta seuraavilla osa-alueilla:
Pankkien edellytykset rahoittaa laajempaa taloutta
Yritykset ja kotitaloudet EU:ssa ovat riippuvaisia pankkien edellytyksistä ja halukkuudesta
rahoittaa niiden investointeja ja toimintoja. Komissio rakentaa parhaillaan lainsäädäntövallan
käyttäjien kanssa pääomamarkkinaunionia rahoituslähteiden laajentamiseksi. On kuitenkin
tärkeää, että myös pankkien rahoituskanava toimii asianmukaisesti.
Useimmat vastaajista myönsivät, että kriisin jälkeiset uudistukset olivat pankkisektorin
häiriönsietokyvyn palauttamisen kannalta ratkaisevan tärkeitä. Häiriönsietokyky on edellytys
sille, että pankit voivat toimia taloudessa rahoittajina. Vastaajat toivat esiin kuitenkin myös
huolen
Baselin
pankkivalvontakomiteassa
viimeisteltävänä
olevien
uusien
vakavaraisuustoimenpiteiden vaikutuksesta ja siitä, että uusien ja nykyisten säännösten
keskinäinen vaikutus saattaa heikentää pankkien rahoitusedellytyksiä. Pankkeja on
pääomitettu yli 800 miljardilla eurolla finanssikriisistä lähtien, ja niille tehdään säännöllisesti
stressitestejä. Komissio keskittyy tällä hetkellä panemaan täytäntöön loputkin Baselin
pankkivalvontakomitean uudistuksista voidakseen poistaa jäljellä olevat riskit siten, että
rahoitusvakaus turvataan ja pankkien edellytykset tukea EU:n talouden kasvua säilyvät
entisellään.
5
Asetus (EU) N:o 648/2012.
4
Pk-yritysten rahoittaminen
Pk-yrityksillä on suurin vaikutus työpaikkojen ja kasvun lisäämiseen Euroopassa. Vastaajat
suhtautuivat myönteisesti komission toimintaohjelmaan, jolla parannetaan pk-yritysten
mahdollisuuksia saada rahoitusta pääomamarkkinoilta. Ne huomauttivat kuitenkin myös, että
suurin osa pk-yritysten rahoituksesta on pankkilainojen varassa, ja väittivät, että tämän
pääomamarkkinoilta saatavaa rahoitusta täydentävän rahoituskanavan tukeminen vaatii
lisätoimia.
Kestävät pitkäaikaiset sijoitukset
Pitkän aikavälin rahoitus tarjoaa sijoittajille tilaisuuden saada suurempaa ja vakaampaa
tuottoa, koska tällaisilla sijoituksilla on pitkä erääntymisaika. Laadukas infrastruktuuri
parantaa talouden tuottavuutta, mahdollistaa kasvun ja auttaa luomaan yhteyksiä
sisämarkkinoilla. Vastauksissa tuotiin esiin joitakin sääntelyn elementtejä, joiden katsotaan
vaikeuttavan pitkän aikavälin sijoitustoimintaa. Vastaajat esimerkiksi väittivät, että Solvenssi
II -direktiivissä 6 säädetty riskikehys heikentää vakuutusyhtiöiden edellytyksiä rahoittaa
pitkäaikaisia sijoituksia ja etteivät pankkeja koskevat pääomavaatimukset tarjoa niihin
riittäviä kannustimia.
Markkinalikviditeetin tukeminen
Markkinalikviditeetti on perusedellytys toimivalle finanssijärjestelmälle, joka tukee
investointeja ja kasvua kohdentamalla niihin tehokkaasti pääomaa. Tuoreet tiedot osoittavat
likviditeetin pienenneen kriisin jälkeen eräillä markkinoilla, kuten yrityslainojen ja
takaisinostosopimusten markkinoilla. Tiedot viittaavat siihen, että likviditeettiä heikentävät
useat eri tekijät. Sääntelymuutosten vaikutusten määrittäminen on vaikeaa. Komissio seuraa
vastedeskin kehityssuuntia tällä osa-alueella ja arvioi huolellisesti, miten sääntelytoimenpiteet
saattavat vaikuttaa markkinalikviditeettiin.
Selvityspalvelujen saanti
Johdannaiset ovat finanssiyrityksille ja muillekin yrityksille tärkeä tapa tukea riskeiltä
suojautumista ja riskienhallintaa. Johdannaisten keskusvastapuoliselvitys on yksi G20-maiden
johtajien
sopimista
keskeisistä
uudistuksista,
joka
vähentää
merkittävästi
johdannaismarkkinoihin sisältyviä riskejä. Kaikki yritykset eivät ole kuitenkaan riittävän
suuria voidakseen käyttää suoraan keskusvastapuoliyhteisöjä, ja monet niistä käyttävätkin
pankkeja, jotka selvittävät johdannaistransaktioita niiden puolesta. Vastaajat toivat esiin
huolen siitä, että eräät toimenpiteet estävät pankkeja tarjoamasta loppukäyttäjille tällaisia
keskeisiä selvityspalveluja kohtuuhintaan.
Jatkotoimet
Pankkirahoitus
6
•
Komissio ehdottaa CRR2-paketissa muutoksia keskeisiin
osa-alueisiin, jotta pankkien edellytykset rahoittaa taloutta
Direktiivi 2009/138/EY.
5
turvataan:
o vähimmäisomavaraisuusastetta muutetaan siten,
että se ilmentää EU:n finanssialan monipuolisuutta ja
että
selvityspalvelujen
ja
julkisen
kehittämisrahoituksen
saanti
turvataan.
Vähimmäisomavaraisuusastetta käytetään vastedeskin
ylivelkaantumisen rajoittamisessa;
o kaupankäyntivaraston
perinpohjaista
uudelleentarkastelua varten otetaan käyttöön
siirtymävaihe, jotta eräät pankit eivät joutuisi
korottamaan pääomaansa äkillisesti ja kohtuuttomasti
ja
o pysyvän varainhankinnan vaatimus otetaan
käyttöön asteittain ja hienosäädetään siten, että
voidaan varmistaa EU:n kaupan rahoitustoimintojen,
johdannaismarkkinoiden ja takaisinostosopimusten
markkinoiden moitteeton toiminta.
Pk-yritysten
rahoittaminen
7
•
Komissio
ehdottaa
CRR2-paketissa
pankkiunionin
edistymisen perusteella toimenpiteitä, joilla voidaan edistää
valtioiden rajat ylittävän pankkitoiminnan yhdentymistä
pankkiunionin alueella edellyttäen, että samalla toteutetaan
asianmukaisia suojatoimia. Tämä voisi ehkä parantaa
valtioiden rajat ylittävää toimintaa harjoittavien pankkien
edellytyksiä hallita pääomaa ja maksuvalmiutta konsernin
sisällä, vähentää hajaantumista ja kasvattaa pankkien
mahdollisuutta rahoittaa taloutta.
•
EU:n ulkopuolisilta luotonantajilta rahoitusta saavien
luottolaitosten tukemiseksi komissio ehdottaa muutosta
pankkien elvytys- ja kriisinratkaisudirektiiviin 7. Näin
voidaan varmistaa, että säännöksiä, jotka koskevat EU:n
ulkopuolisiin luotonantajiin sovellettavaa vaatimusta
velkakirjojen arvon alaskirjauksen tunnustamisesta
sopimuksissa, voidaan soveltaa pragmaattisesti.
•
Pk-yrityksille myönnettyihin alle 1,5 miljoonan euron
pankkilainoihin
sovelletaan
nykyisin
lievempiä
pääomavaatimuksia kuin suuryrityksille myönnettyihin
lainoihin. Komissio ehdottaa CRR2-paketissa, että pkyritysten tukikerroin laajennetaan koskemaan kaikkia
pk-yrityksille myönnettyjä lainoja, myös yli 1,5 miljoonan
Direktiivi 2014/59/EU.
6
euron lainoja.
•
•
Pitkäaikaiset
sijoitukset
•
•
Markkinalikviditeetti •
•
8
9
Komissio aikoo pk-yritysten rahoitusta ja pörssiin
listautumista koskevan laajemman työn osana arvioida, miten
sijoitustutkimusta koskevia rahoitusmarkkinadirektiivin
(MiFID II) 8 säännöksiä sovelletaan suhteessa pk-yrityksiin.
Muutosten odotetaan yleisesti vähentävän eturistiriitoja ja
parantavan markkinoiden toimintaa, mutta säännösten
vaikutusta pk-yrityksiä koskevan tutkimuksen tarjontaan on
seurattava tiiviisti.
Komissio seuraa markkinoiden kehitystä tiiviisti myös
varmistaakseen, että markkinoiden väärinkäyttöasetuksessa 9
säädetty
pk-yritysten
kasvumarkkinoilla
toimivia
liikkeeseenlaskijoita koskeva järjestely toimii tasapuolisesti
eli sekä kannustaa pk-yrityksiä listautumaan että suojaa
sijoittajia.
Komissio
on
lieventänyt
riskistä
johtuvia
pääomavaatimuksia
Solvenssi
II
-direktiivin
soveltamisalaan kuuluvien vakuutusyhtiöiden tehdessä
sijoituksia
tietyt
vaatimukset
täyttäviin
infrastruktuurihankkeisiin. Se aikoo myös ehdottaa, että
riskistä johtuvien pääomavaatimusten mitoitus tarkistetaan
infrastruktuuriyhtiöitä koskevilta osin, jotta vaatimukset
ilmentäisivät paremmin tällaisten sijoitusten pienempää
riskiä. Komissio aikoo CRR2-paketin yhteydessä myös
lieventää infrastruktuurihankkeisiin tehtyihin pankkien
sijoituksiin
sovellettavia
luottoriskistä
johtuvia
pääomavaatimuksia.
Solvenssi II -direktiivin tulevat uudelleentarkastelut tarjoavat
tilaisuuden arvioida pitkäaikaisia takuita koskevaa
lainsäädäntöpakettia. Tarkoituksena on tutkia lisää
kannustimia, joita vakuutusyhtiöille annetaan pitkäaikaisten
sijoitusten
tekemiseen,
ja
arvioida
yksityisten
pääomasijoitusten
ja
suljetulle
sijoittajajoukolle
suunnattujen
velkainstrumenttien
vakavaraisuuskohtelua.
Yrityslainamarkkinoiden
kattavan
uudelleentarkastelun
lisäksi komissio aikoo pääomamarkkinaunionia koskevan
toimintasuunnitelman
osana
myös
arvioida
takaisinostosopimusten markkinoiden toimintaa.
Komissio
on
joukkolainamarkkinoita
koskevien
Direktiivi 2014/65/EU.
Asetus (EU) N:o 596/2014.
7
•
•
Selvityspalvelujen
saanti
2.2
•
huolenaiheiden
vähentämiseksi
ehdottanut,
että
rahoitusmarkkinadirektiiviä varten luotu uusi kauppaa
edeltävän avoimuuden järjestelmä otetaan muissa kuin oman
pääoman ehtoisissa rahoitusvälineissä käyttöön asteittain,
jotta järjestelmä koskisi alkuvaiheessa ainoastaan kaikkein
likvideimpiä rahoitusvälineitä.
Komissio aikoo arvioida lyhyeksimyyntiä koskevaan
asetukseen 10
sisältyvän
markkinatakaustoimintaa
koskevan poikkeuksen määritelmää.
Komissio
on
ehdottanut,
että
11
arvopaperikeskusasetuksesta annetuissa delegoiduissa
säädöksissä otetaan vähemmän likvidejä rahoitusvälineitä
koskevilta osin käyttöön oikeasuhteisemmat säännökset
rahaluonteisista seuraamuksista ja toimituskurista.
Komissio aikoo EMIR-asetuksen uudelleentarkastelun
yhteydessä arvioida selvityspalvelujen saannin herättämän
huolen ja tarkastella, olisiko pienet finanssialan yritykset ja
muut yritykset otettava keskusvastapuolimääritys- ja
vakuusvaatimusten piiriin ja miten tämä voitaisiin tehdä.
Säännösten oikeasuhteisuuden lisääminen vakavaraisuustavoitteita
vaarantamatta
Sääntelyn on oltava säänneltyjen yhteisöjen kannalta oikein suhteutettua eli siinä on otettava
huomioon niiden liiketoimintamallit, koko, merkitys järjestelmässä sekä niiden toiminnan
monimuotoisuus ja valtioiden rajat ylittävät toiminnot. Oikeasuhteisemmat säännökset
auttavat lisäämään kilpailua ja parantamaan finanssijärjestelmän häiriönsietokykyä
turvaamalla järjestelmän monipuolisuuden vaarantamatta kuitenkaan vakavaraisuustavoitteita,
rahoitusvakautta ja yleistä häiriönsietokykyä. Markkinoillepääsyn esteitä vähentämällä uudet
toimijat voivat korvata palvelut, jotka menetetään häiriöitä heikommin sietävien yritysten
poistuessa markkinoilta. On myös huolehdittava siitä, etteivät oikeasuhteisuutta lisäävät
toimenpiteet horjuta tasapuolisia toimintaedellytyksiä. Komissio aikoo tutkia keinoja, joilla
finanssipalveluja
koskevien
säännösten
oikeasuhteisuutta
voidaan
vahvistaa
tarkoituksenmukaisesti.
Jatkotoimet
Pankkitoiminta
10
11
•
Komissio ehdottaa CRR2-paketin osana seuraavaa:
o raportointitaakkaa kevennetään entisestään ja pienille ja
perustason toimintaa harjoittaville luottolaitoksille
asetetaan eriytetyt tietojen julkistamisvaatimukset;
Asetus (EU) N:o 236/2012.
Asetus (EU) N:o 909/2014.
8
•
•
Johdannaiset
•
•
Vakuutustoiminta •
Omaisuudenhoito
•
o nykysäännösten soveltamisesta saadun kokemuksen
perusteella pienet ja perustason toimintaa harjoittavat
laitokset ja pieniä muuttuvia palkkioita saava henkilöstö
vapautetaan niiden sääntöjen noudattamisesta, jotka
koskevat palkkioiden lykkäämistä ja maksamista
rahoitusvälineinä;
o poistetaan
tarpeeton
monimutkaisuus
kaupankäyntivarastoon liittyvän markkinariskin ja
vastapuoliluottoriskin käsittelyssä.
Euroopan pankkiviranomainen (EPV) aikoo kehittää tietoteknisen
työkalun, jonka on määrä auttaa pieniä pankkeja erottamaan niiden
koon ja toimintojen kannalta merkittävät säännökset säännöksistä,
joita on sovellettava ainoastaan suurempiin ja monimuotoisempaa
toimintaa harjoittaviin pankkeihin.
Komissio suorittaa vuonna 2017 sijoituspalveluyritysten
vakavaraisuuskohtelua koskevan REFIT-tarkistuksen ja ottaa
tällöin huomioon EPV:n suositukset luoda pienemmille
sijoituspalveluyrityksille vakavaraisuusjärjestelmä, joka ei aiheuta
järjestelmätason uhkaa. Saatuaan komissiolta pyynnön antaa
tekninen lausunto sijoituspalveluyrityksiä koskevan uuden
vakavaraisuusjärjestelmän
suunnittelusta
EPV
käynnisti
marraskuussa 2016 asiaa koskevan kuulemisen.
EMIR-asetuksen uudelleentarkastelun 12 yhteydessä komissio
harkitsee asetukseen sisältyvien keskusvastapuolimääritys- ja
vakuusvaatimusten soveltamisalan muuttamista siten, että
voidaan
vastata
finanssialan
ulkopuolisten
yritysten,
eläkerahastojen ja finanssialalla toimivien pienten vastapuolten
kohtaamiin erilaisiin haasteisiin.
Eläkerahastot on tällä hetkellä vapautettu tilapäisesti EMIRasetuksen mukaisesta keskusvastapuolimääritysvelvollisuudesta, ja
asetuksen uudelleentarkastelussa arvioidaan, miten kysymys
voidaan ratkaista sopivimmalla tavalla.
Komissio pyysi heinäkuussa 2016 Euroopan vakuutus- ja
lisäeläkeviranomaiselta (EIOPA) teknistä lausuntoa Solvenssi
II -direktiiviä koskevaan delegoituun asetukseen sisältyvien
eritysten seikkojen tarkistuksesta. Tavoitteena on yksinkertaistaa
tiettyjen standardikaavaan sisältyvien osioiden menetelmiä,
oletuksia ja laskelmia ja laatia vaihtoehtoisten luottoluokitusten
käyttöä koskeva säännöstö. Teknistä lausuntoa hyödynnetään
Solvenssi II -direktiivin tulevassa uudelleentarkastelussa.
Komissio arvioi CRR2-paketissa esitetyn menettelytavan pohjalta,
12
Lisätietoja on 22. marraskuuta 2016 julkistetussa Euroopan markkinarakenneasetuksen
tarkastelukertomuksessa.
9
Luottoluokitusala
2.3
•
ovatko vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan
direktiivin 13 ja yhteissijoitusyrityksiä koskevan direktiivin 14
säännökset
oikein
suhteutettuja
esimerkiksi
palkitsemisjärjestelmien yhdenmukaistamiseen ja raportointitaakan
vähentämiseen nähden.
Komissio aikoo arvioida, missä määrin luottoluokituslaitoksia
koskevaa
asetusta 15
voidaan
soveltaa
pieniin
luottoluokituslaitoksiin
oikeasuhteisemmin
alan
kilpailun
lisäämiseksi. Tässä yhteydessä selkeytetään joitakin pienemmille
yrityksille nykyisin myönnettyjä poikkeuksia ja tutkitaan
yksinkertaistettuja
raportointivaatimuksia
ja
muita
oikeasuhteisuutta lisääviä toimenpiteitä.
Liiallisen sääntelytaakan pienentäminen
Paremman sääntelyn agendan mukaisesti yksi komission REFIT-ohjelman keskeisistä
tavoitteista on pitää sääntelytaakka säännösten tavoitteiden saavuttamisen edellyttämällä
minimitasolla ja hyödyntää täysimääräisesti nykyaikaisia teknisiä ratkaisuja. Komissio on
sitoutunut voimakkaasti lainsäädännön jatkuvaan arviointi- ja tarkistusprosessiin tarpeettoman
monimutkaisuuden tai liian raskaan sääntelyn välttämiseksi.
Raportointivaatimukset tarjoavat toimivaltaisille viranomaisille ja valvontaviranomaisille
tietoa markkinoiden toimijoista ja niiden toimista. Tällaisten tietojen saanti on olennaista
markkinavalvonnan suorittamiseksi sekä asianmukaisesti toimivien markkinoiden,
rahoitusvakauden, sijoittajansuojan ja reilun kilpailun varmistamiseksi. Se auttaa myös
osaltaan edistämään pääomamarkkinoiden tiiviimpää yhdentymistä. Vastaajien mielestä myös
joissakin
raportointivaatimuksissa
oli
epäjohdonmukaisuutta
ja
lainsäädännön
päällekkäisyyttä. Toisia raportointivaatimuksia ne pitivät liian monimutkaisina ja toisinaan
epätarkoituksenmukaisina. Vastauksissa tuotiin esiin teknologian merkittävä asema: vaikka
järjestelmien pitäminen viimeisimpien vaatimusten tasalla on haastavaa, tekniikan kehitys voi
tarjota apua yrityksille helpottamalla raportointiprosessia.
Useimmat säädökset, kuten vakavaraisuusasetus ja Solvenssi II -direktiivi, sisältävät jo
pienemmille yrityksille kevyempiä raportointivaatimuksia, mutta niiden soveltaminen
vaihtelee eri lainkäyttöalueilla.
Esimerkiksi EU:n direktiivien saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä esiintyy eroja, ja
EU:n säännöksiä on pantu täytäntöön epäjohdonmukaisesti. Lisäksi ylisääntelykäytännöt
kansallisessa lainsäädännössä tai EU:n direktiiveissä asetettuja vähimmäisvaatimuksia
13
Direktiivi 2011/61/EU. Sen 69 artiklan mukaan ”komissio aloittaa viimeistään 22 päivänä heinäkuuta 2017
julkisen kuulemisen ja toimivaltaisten viranomaisten kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta tämän direktiivin
soveltamisen ja soveltamisalan uudelleentarkastelun”.
14
Direktiivi 2014/91/EU.
15
Asetus (EU) N:o 462/2013.
10
tiukempi valvonta ovat johtaneet toisinaan ylimääräisiin ja/tai päällekkäisiin vaatimuksiin,
jotka voivat luoda esteitä valtioiden rajat ylittävälle finanssialan yritysten toiminnalle.
Jatkotoimet
Raportointi
•
•
•
•
•
•
16
CRR2-paketissa ehdotetaan, että pienemmiltä ja
perustason toimintaa harjoittavilta pankeilta vaadittavaa
raportointitiheyttä harvennetaan.
Ennen vuoden loppua EPV järjestää kuulemisen useista
konkreettisista ehdotuksista, joilla kevennetään entisestään
pankkitoiminnan raportointivaatimusten aiheuttamaa taakkaa
yhtenäistämällä valvonta-, tilasto- ja makrovakausraportointia
koskevia vaatimuksia sekä yhdenmukaistamalla eri
säädöksissä käytettyjä määritelmiä.
Vuonna
2017
suoritettavassa
EMIR-asetuksen
uudelleentarkastelussa etsitään keinoja tarvittaessa vähentää
finanssialan ulkopuolisten yritysten, pienten finanssialan
yritysten ja eläkerahastojen nykyisiä raportointivaatimuksia,
koska tällaisilla yrityksillä on pienempi järjestelmäriski.
Komissio suorittaa finanssialan raportointivaatimuksista
kattavan uudelleentarkastelun REFIT-ohjelman yhteydessä
käsitelläkseen
keskipitkällä
ja
pitkällä
aikavälillä
huolenaiheita, joita säännösten noudattamisesta aiheutuvat
kustannukset ovat synnyttäneet. Komissio on tässä yhteydessä
käynnistänyt ISA2-ohjelman 16 tuella taloudellisten tietojen
yhdenmukaistamishankkeen, jonka tavoitteena on laatia
taloudellisia tietoja koskeva yhteinen kieli. Hankkeessa
puututaan velvoitetaakan alkutekijöihin ja valmistetaan
maaperää kertaraportointiin perustuvalle menettelytavalle.
Hankkeessa kartoitetaan yksityiskohtaisesti finanssialan 20
keskeisen säädöksen raportointivaatimukset ja tutkitaan,
voidaanko tietokenttiä ja raportointikanavia vähentää,
yhdistää tai rationalisoida vaarantamatta niiden tavoitetta.
EIOPAn odotetaan raportoivan vuoden 2016 loppuun
mennessä
pieniä
vakuutusyhtiöitä
koskevien
oikeasuhteisten raportointivaatimusten täytäntöönpanosta
Solvenssi II -direktiivin yhteydessä.
Komissio aikoo arvioida mahdollisuuden ottaa käyttöön
lyhyeksimyyntiä koskeva yhtenäinen raportointijärjestelmä
tehostaakseen tietojen toimittamista sääntelyviranomaisille ja
tutkiakseen keinoja, joilla voidaan pienentää nettomääräisiä
lyhyitä positioita koskevaa raportointitaakkaa.
Päätös (EU) 2015/2240.
11
Tietojen
•
julkistamisvaatimukset
Säännösten
noudattamisesta
aiheutuvat
kustannukset
•
•
•
Markkinoillepääsyn ja
markkinoiden
yhdentymisen esteiden
vähentäminen
•
Komissiossa arvioidaan parhaillaan avoimuusdirektiivin 17 ja
tilinpäätösdirektiivin 18 kansallisia täytäntöönpanosäädöksiä.
Samalla arvioidaan sitä, poikkeavatko huomattavien
äänioikeusosuuksien ilmoittamista koskevat säännökset
toisistaan.
Komissio
aikoo
tarkastella
uudelleen
19
tilintarkastusasetukseen sisältyviä kansallisia vaihtoehtoja
keskittyen erityisesti valtioiden rajojen yli ulottuvaan
pakollisen
rotaation
vaikutukseen
ja
kiellettyjen
oheispalvelujen luetteloon. REFIT-aloitteen osana komissio
järjestää myös kuulemisen toisistaan poikkeavien kansallisten
vaihtoehtojen vaikutuksesta.
Komissio
kartoittaa
parhaillaan
kansallisia
täytäntöönpanosäädöksiä,
jotta
voidaan
määritellä
ylisääntelyn piiriin kuuluvat säännökset, joilla säännösten
noudattamisesta
aiheutuvia
kustannuksia
lisätään
kohtuuttomasti. Komissiossa arvioidaan parhaillaan 17
direktiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä.
Komissio seuraa vastedeskin, miten edistytään toimenpiteissä,
joilla direktiivejä on määrä saattaa osaksi kansallista
lainsäädäntöä vuosina 2017 ja 2018.
Komissiossa tarkastellaan myös uudelleen kansallisia
säännöksiä, joilla luodaan perusteetonta tai kohtuutonta
taakkaa valtioiden rajat ylittäville pääomanliikkeille.
Tarkastelu suoritetaan pääoman vapaan liikkuvuuden
esteitä käsittelevän jäsenvaltioiden asiantuntijaryhmän
välityksellä ja osana pääomamarkkinaunionia koskevaa
toimintasuunnitelmaa. Tavoitteena on laatia jäsenvaltioiden
kanssa yhteinen suunnitelma siitä, miten edetään
mahdollisissa toimissa, joita toteutetaan tällaisten kansallisten
esteiden poistamiseksi.
Komissio hyväksyi lokakuussa 2016 markkinoillepääsyn
esteitä koskevan kertomuksen luottoluokituslaitosten
markkinoiden tilasta. Kertomukseen sisältyy alustava
arviointi kilpailusta kyseisillä markkinoilla, mahdollisista
esteistä ja pienemmille luottoluokituslaitoksille aiheutuvista
kohtuuttomista kustannuksista. Komissio seuraa vastedeskin,
17
Direktiivi 2013/50/EU.
Direktiivi 2013/34/EU.
19
Asetus (EU) N:o 537/2014.
18
12
•
•
2.4
miten tilanne tällä osa-alueella kehittyy.
Komissio seuraa vertailuarvoasetukseen 20 sisältyvien
ulkoistamissäännösten soveltamista ja vaikutusta. Säännösten
nojalla vertailuarvojen hallinnoijat ovat velvollisia takaamaan,
että
toimivaltaisilla
kansallisilla
viranomaisilla
on
tosiasiallinen mahdollisuus saada tietoja ulkoistamisesta.
Markkinoiden yhdentymisen esteiden alalla komissio järjestää
osana
pääomamarkkinaunionia
koskevaa
toimintasuunnitelmaa kuulemisen valtioiden rajat ylittävistä
rahastonhoidon esteistä. Tulosten perusteella komissio
saattaa ehdottaa lainsäädäntömuutosta, valvontaa tai
ohjeistusta esteiden poistamiseksi. Komissio aikoo myös
selvittää, onko mahdollista yksinkertaistaa niitä lukuisia
lupia, joita tarvitaan tällaisten palvelujen tarjoamiseksi
sisämarkkinoilla.
Johdonmukaisempi ja tulevaisuuteen suuntautunut
sääntelyjärjestelmä
Kannanottopyynnössä korostui myös tarve varmistaa koko sääntelyjärjestelmän
johdonmukaisuus, parantaa sijoittajan- ja kuluttajansuojaa entisestään, puuttua
rahoitusjärjestelmässä jäljellä oleviin riskeihin ja pitää sääntelyjärjestelmä tekniikan
kehityksen tasalla.
Epäjohdonmukaisten vuorovaikutussuhteiden poistaminen
Kannanottopyynnöstä kävi ilmi, että yksittäisten säädösten välillä on useita tahattomia
vuorovaikutussuhteita. Esimerkiksi EMIR-asetusta koskevien uudistusten jälkeinen pienempi
riski johdannaisten käytössä ei käy riittävästi ilmi vakavaraisuussäännöksistä, joita
vakuutusyhtiöihin sovelletaan Solvenssi II -direktiivin nojalla, eikä yhteissijoitusyrityksiin
sovellettavista säännöksistä, tai on olemassa huoli siitä, että vähimmäisomavaraisuusaste
saattaa rangaista selvitysosapuolina toimivia pankkeja, koska niiden riskialtistumissa ei oteta
huomioon (erotellun) alkumarginaalin riskinvähennysvaikutusta. Kaikki vuorovaikutussuhteet
eivät kuitenkaan anna aihetta toimenpiteisiin. Ei esimerkiksi ole riittävää näyttöä siitä, että
vähimmäisomavaraisuusaste estäisi pankkeja pitämästä maksuvalmiusvaatimuksen
edellyttämiä laadukkaita likvidejä varoja.
Sijoittajan- ja kuluttajansuojan parantaminen
Komissio on ryhtynyt merkittäviin toimiin parantaakseen sijoittajan- ja kuluttajansuojaa
finanssipalveluissa. Useimmat tällaisista uusista tai tarkistetuista säädöksistä ovat tulleet
kuitenkin voimaan vasta äskettäin tai ovat vasta tulossa voimaan, ja joitakin niistä ollaan vasta
saattamassa osaksi kansallista lainsäädäntöä. Kuluttajajärjestöt ovat korostaneet, että
kuluttajien luottamus finanssipalvelujen tarjoajiin on yhä vähäistä, ja ne ovat vaatineet
20
Asetus (EU) 2016/1011.
13
komissiolta
lisätoimia
tällä
osa-alueella.
Kuluttajajärjestöjen
kanta
vastaa
kuluttajamarkkinoiden tulostaulun tuloksia, joissa finanssipalvelut ovat olleet alimmalla
sijalla useiden vuosien ajan. Kuluttajien vähäinen luottamus finanssipalveluihin vähentää
heidän osallistumistaan niihin varsinkin, kun on kyse valtioiden rajat ylittävästä myynnistä.
Tämän luottamuksen palauttamiseksi on tärkeää, että komission linjauksissa puututaan
kuluttajansuojaan ja valvontaan liittyviin näkökohtiin.
Sääntelyjärjestelmän puutteiden korjaaminen
Sääntelyjärjestelmän puutteet voivat tulla ilmi esimerkiksi sääntelyn katvealueiden
hyväksikäytön, finanssialan innovaatioiden ja tekniikan kehityksen vuoksi, kun sekä
rahoituspalvelujen käyttäjät että tarjoajat muuttavat ajan mittaan menettelytapojaan. Yksi
komission ilmoittamista ensisijaisista tavoitteista on finanssialan uudistusohjelman loppuun
saattaminen poistamalla jäljellä olevat riskit, jotka liittyvät muun muassa järjestelmän
kannalta vaikutusvaltaisiin yhteisöihin.
Tekniikan kehityksen huomioon ottaminen
Teknologia muuttaa finanssimarkkinoiden toimijoiden liiketoimintamalleja ja toimijoiden
suhteita asiakkaisiin ja sijoittajiin. Tämä tarjoaa tärkeitä tilaisuuksia vakiintuneille
markkinatoimijoille mutta myös markkinoiden uusille tulokkaille. Myös asiakkaiden pitäisi
saada etua monipuolisemmista ja tehokkaammista finanssipalveluista. Huolta kannetaan
kuitenkin siitä, että tämä kehitys saattaa aiheuttaa finanssimarkkinoiden asianmukaisen
toiminnan ja vakauden vaarantavia riskejä. Tällaisia riskejä on seurattava, ja niitä on
vähennettävä. Finanssialan sääntelyn tulisi olla erityisesti riittävän joustavaa, jotta se
pikemminkin veisi eteenpäin kuin haittaisi tekniikan kehitystä ja takaisi samalla
korkeatasoisen kuluttajansuojan.
Jatkotoimet
Vuorovaikutussuhteiden •
ja
epäjohdonmukaisuuksien
poistaminen
•
Turvatakseen pankkien kyvyn tarjota asiakkailleen
selvityspalveluja EMIR-asetuksen mukaisesti komissio
ehdottaa
CRR2-paketissa
vähimmäisomavaraisuusasteen muuttamista siten, että
pankit voivat kattaa johdannaistransaktioiden aiheuttaman
mahdollisen tulevan riskialtistuman alkumarginaalilla.
Komissio
aikoo
tarkastella
uudelleen
Solvenssi
II
-direktiivin
mukaista
vastapuoliluottoriskin
vähentämisjärjestelmää, jotta Solvenssi II -direktiiviä
koskevan
delegoidun
säädöksen
tulevassa
uudelleentarkastelussa otettaisiin huomioon EMIRasetuksen hyväksyminen. Komissio on pyytänyt EIOPAa
laatimaan ehdotuksen Solvenssi II -direktiiviä koskevan
delegoidun säädöksen saattamisesta ajan tasalle siten, että
siinä otetaan huomioon EMIR-asetuksella käyttöön otettu
pienempi
vastapuoliluottoriski.
Tulevassa
14
•
•
•
Sijoittajan- ja
kuluttajansuojan
parantaminen
•
•
21
uudelleentarkastelussa tartutaan Solvenssi II -direktiivin
ja
vakavaraisuusasetuksen
välisiin
epäjohdonmukaisuuksiin,
jotka
koskevat
aluehallintojen ja paikallisviranomaisten käsittelyä.
Syyskuussa 2016 päättyi komission järjestämä kuuleminen,
jolla
pyydettiin
kannanottoja
siitä,
onko
21
finanssiryhmittymädirektiivin
mukainen nykyinen
sääntelyjärjestelmä oikeasuhteinen ja vastaako se
tarkoitustaan. Osana vuotta 2017 koskevaa REFITohjelman työsuunnitelmaa komissio aikoo arvioida
finanssiryhmittymädirektiivin
mukaisen
nykyisen
järjestelmän
asiaankuuluvuuden,
vaikuttavuuden,
tehokkuuden, johdonmukaisuuden ja järjestelmästä saadun
lisäarvon.
Komissio ehdottaa CRR2-paketin osana, että uudesta
arvonalentumismallista johtuvat vakavaraisuussäännösten
pääomavaikutukset otetaan asteittain käyttöön tarkistetuissa
kansainvälisissä tilinpäätösstandardeissa (IFRS 9), jotta
voidaan estää pankkien luotonantoon kohdistuva äkillinen
vaikutus.
Komissio on pyytänyt ESMAa erittelemään kannanotot,
jotka
koskevat
OTC-johdannaisten
käytölle
yhteissijoitusyrityksiä
koskevassa
direktiivissä
asetettuja rajoituksia.
Jatkotoimena finanssialan vähittäispalveluja koskevaan
vihreään kirjaan komissio julkistaa vuoden 2017 alussa
toimintasuunnitelman, jossa esitetään toimenpiteitä
finanssialan
vähittäispalvelujen
sisämarkkinoiden
syventämiseksi. Toimintasuunnitelman tavoitteena on
auttaa kuluttajia saamaan reilumpia sopimuksia ja kuluttajia
ja palveluntarjoajia hyötymään paremmin sisämarkkinoiden
tarjoamista mahdollisuuksista.
Finanssialan
vähittäispalveluja
koskevassa
toimintasuunnitelmassa tarkastellaan muun muassa
keinoja, joilla
i) suojataan paremmin kuluttajia heidän ostaessa
finanssipalveluja muista maista ja verkosta. Tarkoituksena
on
erityisesti
parantaa
kuluttajien
tietoutta
mahdollisuuksista ratkaista valtioiden rajat ylittäviä riitaasioita muutoin kuin tuomioistuimissa.
ii) vähennetään lainsäädännöstä ja sääntelystä johtuvia
Direktiivi 2002/87/EY.
15
•
Sääntelyjärjestelmän
puutteiden korjaaminen
•
•
•
Tekniikan kehityksen
huomioon ottaminen
•
•
•
22
23
esteitä, joita yrityksillä on vastassaan niiden tarjotessa
finanssipalveluja ulkomailla ja hyödyntäessään finanssialan
vähittäispalvelujen lisääntyvää digitaalistumista.
iii) tehdään tietojen julkistamisvaatimuksista sellaisia, että
ne sopivat digitaalisen maailman tarkoituksiin.
Komissio
on
parhaillaan
käynnistämässä
pääomamarkkinaunionia koskevan toimintasuunnitelman
osana EU:n vähittäissijoitustuotteiden markkinoiden
kattavan arvioinnin. Siinä tarkastellaan jakelukanavia,
sijoitusneuvontaa ja tekniikan tarjoamia mahdollisuuksia.
Komissio saattaa tarkastella finanssialan vähittäispalveluja
koskevan toimintasuunnitelman osana, mitä hyötyä on
saatu sijoittajien korvausjärjestelmää koskevalla
direktiivillä 22 parannetusta suojasta, ja se ottaa tällöin
huomioon asiasta saadut aiemmat kokemukset.
Komissio
esittää
lähiaikoina
ehdotuksen
keskusvastapuolia
koskevasta
elvytysja
kriisinratkaisusäännöstöstä.
EU:n
makrovakausjärjestelmän
tulevassa
uudelleentarkastelussa
arvioidaan
makrovakausvälineistön
mahdolliset
epäjohdonmukaisuudet ja tapaukset, joissa välineet ovat
riskeihin kohdistettuihin toimenpiteisiin sekä riskien
mitoitukseen ja kasautumiseen nähden päällekkäisiä. Kuten
tausta-asiakirjasta
käy
ilmi,
uudelleentarkastelussa
arvioidaan
myös
hyödyt,
jotka
on
saatu
makrovakausjärjestelmän
laajentamisesta
pankkitoiminnan ulkopuolelle.
Komissio on perustanut sisäisen rahoitusteknologiaa
käsittelevän työryhmän, joka seuraa finanssialaan
vaikuttavaa tekniikan kehitystä ja laatii tarvittaessa sen
edellyttämiä vastauksia.
Heinäkuussa 2016 komissio julkisti ehdotuksen
rahanpesunvastaisen
direktiivin 23
muuttamisesta.
Tarkoituksena on estää virtuaalirahan ja muiden uusien
innovatiivisten
teknologioiden
käyttö
laittomiin
tarkoituksiin.
Komission yksiköt aikovat myös vaihtaa näkemyksiä
sidosryhmien kanssa siitä, miten kyberuhkia koskevaa
tietoa voitaisiin jakaa.
Direktiivi 97/9/EY.
Direktiivi (EU) 2015/849.
16
•
Finanssialan
vähittäispalveluja
koskevassa
toimintasuunnitelmassa tarkastellaan keinoja, joilla voidaan
kannustaa etätunnistuksen käyttöön ja sopimusten
allekirjoittamiseen turvallisella ja suojatutulla tavalla.
17
3. SEURAAVAT TOIMET
Kannanottopyynnön osana kootuista näkökannoista on ollut paljon hyötyä keskeneräisten
aloitteiden muotoilemisessa. Järjestelmä toimii yleisellä tasolla edelleen moitteettomasti,
mutta eräitä siihen tehtäviä muutoksia viedään eteenpäin
•
•
•
•
suorittamalla toimivuustarkastuksia ja tarkastelemalla lainsäädäntöä uudelleen REFITohjelman yhteydessä muun muassa finanssialan raportointivaatimuksia koskevilta
osin,
mitoittamalla toimenpiteet oikein sekä lainsäädännön että sen soveltamisen tasolla,
kehittämällä jatkuvasti uusia menettelytapoja, joilla esimerkiksi parannellaan ja
nopeutetaan pääomamarkkinaunionia koskevan toimintasuunnitelman mukaisia
toimenpiteitä, ja
hyödyntämällä komission työpanosta maailmanlaajuisella tasolla toteutettavissa
toimissa, joilla mitataan ja arvioidaan uudistusten yhteisvaikutusta.
Tässä tiedonannossa esitetään useita yksityiskohtaisia jatkotoimenpiteitä, joihin komissio
aikoo ryhtyä kannanottopyynnön perusteella. Komissio aikoo seurata niiden toteuttamista
kullakin osa-alueella ja julkistaa seurannan tulokset ja mahdolliset uudet toimet vuoden 2017
loppuun mennessä.
Tämän kannanottopyynnön ei pitäisi katsoa olevan yksittäinen hanke. Paremman sääntelyn
periaatteita noudatetaan vastedeskin tiukasti komission lainsäädäntöehdotusten laadinnassa
arvioimalla niiden vaikutukset, minimoimalla säännösten noudattamisesta aiheutuvat
kustannukset ja varmistamalla oikeasuhteisuus. Eri kuulemismekanismiensa välityksellä
komissio jatkaa yhteistyötään kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa ja antaa niille
mahdollisuuden esittää lisää kannanottoja ja osallistua linjausten laadintaan. Komissio odottaa
erityisesti saavansa määrällistä tietoa, joka osoittaa EU:n lainsäädännön vaikutuksen
kuluttajiin, talouden toimijoihin ja koko talouteen. Näin komissio voisi vahvistaa paremmin
analyyttista kapasiteettiaan arvioida uudistusten tehokkuutta, vaikuttavuutta ja EU:n tasolla
tuottamaa lisäarvoa sekä osallistua asiaa koskevaan työhön maailmanlaajuisella tasolla.
Kannanottopyyntö osoittaa, että komissio on sitoutunut REFIT-ohjelmaan ja sääntelyn
parantamiseen. Se onkin todennut, että laatimalla ja mitoittamalla sääntelypoliittiset linjaukset
tosiasiallisen tiedon perusteella, selvittämällä niiden mahdolliset suhteet nykylainsäädäntöön,
harjoittamalla määrätietoista seurantaa, evaluointia ja vaikutusarviointia, takaamalla
läpinäkyvyys, ottamalla sidosryhmät mukaan toimintaan ja järjestämällä avoimia julkisia
kuulemisia voidaan luoda parempaa ja vaikutuksiltaan suurempaa sääntelyä ja välttää
luomasta tarpeetonta taakkaa. Samalla voidaan saavuttaa rahoitusvakautta koskevat olennaiset
tavoitteet, suojella kuluttajia ja sijoittajia sekä lisätä työpaikkoja, kasvua ja investointeja.
Paremman sääntelyn periaatteita pitäisi edistää myös maailmanlaajuisella tasolla. Onkin
kannustavaa, että G20-maiden ryhmä, finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmä,
18
Baselin pankkivalvontakomitea ja muut kansainväliset elimet ovat ryhtymässä arvioimaan
uudistusten yleistä johdonmukaisuutta. Komissio on valmis osallistumaan tällaisiin toimiin.
19