OM 3/829/2015 OIKEUSMINISTERIÖN TAVOITTEET EUROOPAN UNIONISSA LUXEMBURGIN PUHEENJOHTAJAKAUDELLA 1.7.-31.12.2015 OIKEUSMINISTERIÖN EU-VALMISTELUN TYÖASIAKIRJA Yleisten kansainvälisten ja EU-asioiden yksikkö 16.9.2015 Käsitelty OM:n EU-ja kv. asioiden johtoryhmässä 9.9.2015 OIKEUSMINISTERIÖN TOIMINTA EUROOPAN UNIONISSA LUXEMBURGIN PUHEENJOHTAJAKAUDELLA (1.7. – 31.12.2015) ................................................................. 3 1 YLEISET LÄHTÖKOHDAT ....................................................................................................... 3 2 YHTEENVETO ........................................................................................................................... 4 3 OIKEUSASIOIDEN KEHITYS EU:SSA..................................................................................... 5 4 SIVIILIOIKEUDELLINEN YHTEISTYÖ................................................................................... 6 4.1. Lainvalintasääntely, kansainvälinen yksityisoikeus ............................................................... 6 4.2. Siviili(prosessi)oikeus .......................................................................................................... 6 4.3. EU:n toiminta Haagin kansainvälisen yksityisoikeuden konferenssissa ................................. 7 4.4. Muu siviilioikeudellinen kv.yhteistyö ................................................................................... 7 4.5. Kollektiiviset oikeussuojakeinot ........................................................................................... 8 5 RIKOSOIKEUDELLINEN YHTEISTYÖ ................................................................................... 8 5.1. Päätösten ja tuomioiden vastavuoroinen tunnustaminen ........................................................ 8 5.2. Aineellinen rikosoikeus ........................................................................................................ 9 5.3 Prosessuaaliset oikeudet ja rikosten uhrien asema ................................................................ 10 5.4 Eurojust ja Eurooppalainen syyttäjänvirasto ........................................................................ 11 5.5. EU:n sisäinen turvallisuus sekä kansainvälisen rikollisuuden ja korruption torjunta ............ 11 6 PERUSOIKEUDET JA EU-KANSALAISUUS ......................................................................... 13 6.1. Tietosuoja........................................................................................................................... 13 6.2. Lentomatkustajarekisteritiedot (PNR) ................................................................................. 14 6.3. Perusoikeuksien toteutuminen EU:ssa ja EU-kansalaisuus .................................................. 15 6.4. Yhdenvertaisuus ................................................................................................................. 16 6.5. Europarlamenttivaalit ja eurooppalaiset poliittiset puolueet ................................................ 16 6.6. Avoimuus, hyvä hallinto ..................................................................................................... 17 7 OIKEUDELLISET VERKOSTOT, SÄHKÖINEN ASIOINTI JA EU:N RAHOITUSOHJELMAT .............................................................................................................. 18 7.1 Verkostot............................................................................................................................. 18 7.2 Sähköinen oikeus (eJustice) ................................................................................................. 18 7.3 Rahoitusohjelmat ................................................................................................................. 19 8 OIKEUS- JA SISÄASIOIDEN ULKOSUHTEET ...................................................................... 19 8.1. EU-USA -suhteet................................................................................................................ 19 8.2. EU-Venäjä -suhteet ............................................................................................................ 19 8.3. EU:n suhteet itäisiin naapureihin ........................................................................................ 20 8.4. EU:n laajentuminen ............................................................................................................ 20 9 KULUTTAJANSUOJA, YHTIÖOIKEUS, SOPIMUSOIKEUS, TEOLLIS- JA TEKIJÄNOIKEUDET .................................................................................................................. 21 9.1. Kuluttajansuoja ja sopimusoikeus ....................................................................................... 21 9.2. Yhtiöoikeus ........................................................................................................................ 22 9.4. Rahoitusmarkkinasääntely .................................................................................................. 23 10 MUITA ASIOITA.................................................................................................................... 24 10.1. Parempi sääntely............................................................................................................... 24 10.2. EU:n tuomioistuinjärjestelmä ........................................................................................... 24 2 OIKEUSMINISTERIÖN TOIMINTA EUROOPAN PUHEENJOHTAJAKAUDELLA (1.7. – 31.12.2015) UNIONISSA LUXEMBURGIN 1 YLEISET LÄHTÖKOHDAT Tähän muistioon on koottu ajankohtaiset EU-asiat oikeusministeriön toimialalla loppuvuonna 2015. Muistio on luonteeltaan oikeusministeriön kokonaisvaltaista EUvalmistelua palveleva epävirallinen työasiakirja, jota ei ole käsitelty EUkoordinaatiojärjestelmän puitteissa. Asiakirjaa päivitetään puolivuosittain ja tarvittaessa. Yleisinä EU-tavoitteina oikeusministeriö painottaa erityisesti perusoikeuksien toteutumista sekä avoimuuden, hyvän hallinnon, lainsäädännön laadun ja oikeusturvan kehittämistä EU:ssa. Kokonaan uusia lakialoitteita on komissiolta odotettavissa viime vuosia vähemmän ja painopisteenä on EU-lainsäädännön laadun ja toimivuuden parantaminen. Sisältökysymyksissä Luxemburgin kaudella painottuvat maahanmuutto- ja turvapaikka-asiat, kansainväliset kriisit sekä talous- ja työllisyyskysymykset. Keskustelua käydään myös EU:n institutionaalisesta tulevaisuudesta, ml. talous- ja rahaliiton kehittäminen ja Iso-Britannian EU-suhde. Työohjelma ja muuta informaatiota Luxemburgin puheenjohtajuuskaudesta on internet-sivuilla: http://www.eu2015lu.eu/fr/index.html. EU-asioiden laajuus ja määrä sekä monien ajankohtaisten EU-hankkeiden yhteiskunnallinen merkittävyys asettavat suuria haasteita oikeusministeriön voimavaroille. Haasteena on kansallisen lainvalmistelun rinnalla pystyä vaikuttamaan komissiossa valmisteluvaiheessa olevien EU-lainsäädäntöhankkeiden ennakkovalmisteluun. EU-sääntelyn yhteensopivuus Suomen oikeusjärjestelmän kanssa edellyttää aktiivista osallistumista lainsäädäntötyöhön neuvoston työryhmissä ja vaikuttamista Euroopan parlamentissa vireillä oleviin keskeisiin neuvotteluihin. Priorisointi on välttämätöntä, sitä toteutetaan myös tämän asiakirjan avulla. Oikeusministeriö toteuttaa kohdennettua EU-vaikuttamista tähän muistioon kirjattujen tavoitteiden pohjalta. Vaikuttamista toteutetaan tapauskohtaisesti säännöllisellä yhteydenpidolla muihin jäsenvaltioihin, komissioon ja Euroopan parlamenttiin sekä aktiivisella osallistumisella neuvostotyöhön. 3 2 YHTEENVETO Kesäkuun 2014 Eurooppa-neuvosto hyväksyi kokouksessaan suuntaviivat oikeus- ja sisäasioiden tulevalle yhteistyölle EU:ssa ja Junckerin komission yhtenä strategisena painopisteenä on vastavuoroiseen luottamukseen perustuvan oikeuden ja perusoikeusoikeuksien alueen kehittäminen. Painopiste on viime vuosien aikana hyväksytyn mittavan lainsäädäntökokonaisuuden tehokas täytäntöönpano kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. Toisaalta ajankohtaiset tapahtumat (maahanmuutto- ja turvapaikka-asiat, terrorismi, sisäinen turvallisuus) edellyttävät myös uusia toimenpiteitä ja uusia painotuksia. Ajankohtainen maahanmuuttokriisi heijastuu myös oikeusasioihin. Komissiolta odotetaan uusia oikeusministeriön toimialaan kuuluvia lainsäädäntöehdotuksia edeltäviä vuosia vähemmän, mutta neuvostossa ja Euroopan parlamentissa vireillä olevien keskeneräisten hankkeiden määrä on edelleen suuri. Vireillä olevista lainsäädäntöasioista prioriteettihankkeita vuonna 2015 ovat:   EU:n tietosuojalainsäädännön uudistaminen tehokas vaikuttaminen Euroopan syyttäjänviraston perustamiseen Pitkäjänteistä työtä jatketaan edelleen hyvän hallinnon ja asiakirjajulkisuuden edistämiseksi EU:ssa mm. vaikuttamalla avoimuusasetuksen uudistustyöhön sekä hyvää hallintoa koskevan EU-säädöksen ennakolliseen valmisteluun. Siviilioikeudellisen yhteistyön alalla keskeisiä hankkeita ovat mm. tiettyjen siviilioikeudellisten asiakirjojen liikkuvuuden helpottamista edistävä asetus sekä kansainvälisten parisuhteiden varallisuussuhteita koskevien asetusten valmistelu. Euroopan syyttäjäviraston lisäksi rikos- ja prosessioikeuden alan tärkeitä hankkeita ovat mm. ehdotus Eurojustin uudistamisesta ja lainsäädäntötyö rikoksesta epäiltyjen ja syytettyjen oikeuksien vahvistamiseksi. Lisäksi neuvottelut jatkuvat mm. direktiivistä EU:n taloudellisen edun suojaamisesta rikosoikeudellisin keinoin. EU valmistautuu myös allekirjoittamaan Euroopan neuvoston terrorismin ehkäisyä koskevan yleissopimuksen ja sen lisäpöytäkirjan (vierastaistelijat). Henkilötietojen suojaan liittyvät kysymykset ovat edelleen EU:ssa hyvin ajankohtaisia ja Suomelle tärkeitä. Tietosuojalainsäädännön mittavan uudistuksen lisäksi keskeistä on mm. kysymys lentomatkustajien rekisteritietojen siirtämisestä kolmansille maille, EU:n ja Yhdysvaltojen välillä neuvoteltava tietosuojasopimus sekä muut USAyhteistyöhön liittyvät hankkeet. Yhtiöoikeuden alalla käsittelyssä on direktiivi naisten määrän lisäämisestä yritysten hallintoelimissä ja sekä direktiiviehdotus yhden miehen yhtiöistä. Kuluttajaoikeuden alalla neuvotteluja jatketaan lentomatkustajien oikeuksista. Komissio on myös ilmoittanut antavansa sopimusoikeuden/kuluttajansuojan alaan kuuluvia uusia ehdotuksia nettikaupan edistämiseksi. Valmistelut EU:n liittymiseksi Euroopan ihmisoikeussopimukseen mutkistuivat EUT:n antaman kriittisen lausunnon myötä. Keskustelu oikeusvaltioperiaatteen ja perusoikeuksien toteutumisesta EU:ssa jatkuu. Neuvottelut 4 yhdenvertaisuusdirektiivistä neuvostossa. jatkuvat edelleen yksimielisyyden saavuttamiseksi 3 OIKEUSASIOIDEN KEHITYS EU:SSA Ajankohtainen maahanmuuttokriisi heijastuu myös oikeusasioihin sekä kansallisella että EU-tasolla. EU-maiden oikeusministerit käsittelevät joitakin maahanmuuttotilanteeseen liittyviä seikkoja lokakuussa pidettävässä OSA-neuvoston kokouksessa. EU muodostaa vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen, jonka kehittämistä tulevaisuudessa ohjaa Eurooppa-neuvostossa 26.-27.6.2014 hyväksytyt strategiset suuntaviivat. Samalla Eurooppa-neuvosto antoi myös julistuksen unionin strategisesta ohjelmasta. Viiden prioriteetin joukossa on ”vapauden, turvallisuuden ja oikeuden unioni”. Uuden komission työohjelma korostaa vastavuoroiseen luottamukseen perustuvan oikeuden ja perusoikeuksien alueen kehittämistä sekä sisäisen turvallisuuden vahvistamista.  Suomi pitää oikeudellisen yhteistyön kulmakivenä vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta, joka tarkoittaa yhdessä jäsenvaltiossa annetun oikeudellisen päätöksen tunnustamista myös muissa jäsenvaltioissa. Jäsenvaltioiden välinen luottamus on tärkeää tämän periaatteen toteuttamisessa. Keskustelu perusoikeuksien toteutumisesta ja oikeusvaltioperiaatteesta EU-tasolla jatkuu. Komissio antoi oikeusvaltioperiaatteen toteutumisen vahvistamisesta tiedonannon keväällä 2014 ja neuvosto on sitoutunut järjestämään aiheesta vuosittaisen poliittisen dialogin. Ensimmäinen tällainen dialogi pidetään syksyllä 2015.  Suomi edistää sellaisten keinojen kehittämistä, joilla EU:ssa voidaan varmistaa perusoikeuksien toteutuminen ja oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen. Parantamalla unionin sisäisten politiikkojen ja ulkoisen ihmisoikeuspolitiikan koherenssia voidaan vahvistaa sekä kansalaisten oikeuksien toteutumista että talouselämän ja kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä ja tukea unionin globaalin ihmisoikeuspolitiikan uskottavuutta On tärkeää, että keskustelussa pidetään esillä Euroopan neuvostossa tehdyn työn hyödyntämistä ja mahdollisuuksia vahvistaa EU:n perusoikeusviraston asemaa. Useat jäsenvaltiot ovat EU:n talouspoliittisen koordinaation puitteissa saaneet maakohtaisia suosituksia oikeuslaitosten uudistamisesta. Keväällä 2015 komissio antoi järjestyksessä kolmannen tiedonannon EU:n oikeusalan tulostaulusta (EU Justice Score Board), joka toimii ohjausjakson tausta-aineistona. Tulostaulussa vertaillaan jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmien tehokkuutta tiettyjen indikaattorien, kuten oikeudenkäyntien keston ja vireillä olevien asioiden määrän perusteella. Vuoden 2015 tulostaulussa keskitytään siviili- ja kauppaoikeudellisiin riita-asioihin sekä hallinto-oikeudellisiin asioihin.  Suomi katsoo, että oikeusalan tulostaulu kiinnittää tarpeellisella tavalla huomiota jäsenvaltioiden oikeuslaitosten toimivuuteen. Tulostaulu voi tukea 5 vertaisoppimista ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa. Dialogia komission ja jäsenvaltioiden välillä on kuitenkin lisättävä ja päällekkäistä työtä Euroopan neuvostossa tehtävän työn kanssa on vältettävä. Aihe on myös Suomessa ajankohtainen, koska oikeudenhoidon uudistamisohjelman (2013-2025) toteuttaminen jatkuu. 4 SIVIILIOIKEUDELLINEN YHTEISTYÖ 4.1. Lainvalintasääntely, kansainvälinen yksityisoikeus Kesäkuun 2015 OSA-neuvostossa hyväksyttiin neuvoston yleisnäkemys asetusehdotuksesta, jolla yksinkertaistettaisiin tiettyjen yleisten asiakirjojen hyväksymistä rajat ylittävissä tilanteissa. Asetuksessa säädetään järjestelmästä, jolla vapautetaan tietyt viranomaisten antamat yleiset asiakirjat laillistamisesta ja muista muodollisuuksista. Lisäksi asetuksessa säädettäisiin monikielisistä vakiolomakkeista, joilla helpotetaan asiakirjojen käännösten toimittamisvelvollisuutta. Asetuksen valmistelu jatkuu neuvotteluilla EP:n kanssa.  Suomi suhtautuu myönteisesti ehdotukseen väestörekisteriasiakirjojen muodollisten hyväksymismenettelyjen yksinkertaistamisesta. Ehdotus helpottaisi kansalaisten toimintaa sekä säästäisi kustannuksia. Luxemburgin pj-kaudella jatketaan myös neuvotteluja komission vuonna 2011 antamista asetusehdotuksista, jotka koskevat aviovarallisuuteen ja rekisteröityjen parisuhteiden varallisuussuhteisiin liittyviä kansainvälisiä kysymyksiä. Tarkoituksena on helpottaa kansainvälisten parisuhteiden varallisuusasioiden hoitamista ja parantaa näitä koskevien päätösten tunnustettavuutta ja täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa.  Suomi suhtautuu myönteisesti aviovarallisuutta ja rekisteröityjen parisuhteiden varallisuusoikeuksia koskevaan EU-sääntelyyn. Sääntelyn tulee kuitenkin kohdella aviopareja ja rekisteröidyssä parisuhteessa eläviä pareja mahdollisimman yhdenvertaisesti. Lähivuosina on komissiolta tulossa uusia ehdotuksia. Vanhempainvastuuta ja avioliittoa koskevan asetuksen 2201/2003 (ns Bryssel IIa-asetus) uudistaminen käynnistynee vuonna 2016. Odotettavissa on myös ehdotus tiettyjen väestörekisteriasiakirjojen vaikutusten vastavuoroisesta tunnustamisesta ja selvitys sähköisten testamentti- ja perintötodistusrekistereiden käytännön toteutettavuudesta. 4.2. Siviili(prosessi)oikeus Eurooppalaisen vähäisiin vaatimuksiin sovellettavan menettelyn uudistamisesta saatiin trilogineuvottelut päätökseen kesäkuussa 2015 ja tarkoitus on, että muutettu asetus hyväksytään joulukuun OSA-neuvostossa. Menettelyn tarkoituksena on yksinkertaistaa ja nopeuttaa vähäisiä vaatimuksia koskevia oikeudenkäyntejä valtioiden rajat ylittävissä tapauksissa sekä vähentää kuluja. Menettelyssä annettu tuomio tunnustetaan ja pannaan täytäntöön muissa EU-maissa. 6  Suomen keskeiset neuvottelutavoitteet saavutettiin. Vähäisille vaatimukselle asetettu katto nostettiin 5 000 euroon. Komission ehdotuksia rajat ylittävän riita-asian määritelmän muuttamiseksi ja oikeudenkäyntimaksujen harmonisoimiseksi ei hyväksytty. Lähivuosina on tarkoitus uudistaa myös EU:n tiedoksiantoasetus. 4.3. EU:n toiminta Haagin kansainvälisen yksityisoikeuden konferenssissa Haagin kansainvälisen yksityisoikeuden konferenssi on kansainvälisen yksityisoikeuden alan keskeisin toimija, jonka puitteissa on neuvoteltu kymmeniä kansainvälisiä sopimuksia. EU on Haagin konferenssin jäsen ja EU-lainsäädäntö perustuu monelta osin Haagin sopimuksiin. EU on liittynyt joihinkin Haagin perheoikeudellisiin yleissopimuksiin. Liittymisprosesseista vireillä on edelleen Haagin vuoden 1996 lastensuojelusopimuksen ratifiointi. Komissio osallistuu aktiivisesti ns. tuomioprojektin (Judgments Project) edistämiseen Haagissa. EU:n toimiessa Haagin konferenssissa joudutaan ratkaisemaan, missä asioissa jäsenvaltiot toimivat yhtenäisenä Unionina ja missä asioissa kukin jäsenvaltio voi toimia oman harkintansa mukaan. EU-tuomioistuin antoi syksyllä 2014 näitä toimivaltakysymyksiä selventävän lausunnon. Tämän pohjalta etsitään parhaillaan ratkaisua siitä, miten EU hyväksyy uusia sopimusvaltioita Haagin kansainväliseen lapsikaappaussopimukseen (tällä hetkellä vireillä olevat päätösehdotukset koskevat seuraavia: Armenia, Albania, Marokko, Seychellit, Gabon ja Venäjä). Suomi on jo hyväksynyt Venäjän liittymisen lapsikaappaussopimukseen. Sopimus tuli sovellettavaksi Suomen ja Venäjän välillä 1.1.2013.  Suomi tukee EU:n aktiivista toimintaa Haagin konferenssissa maailmanlaajuisen sääntelyn ja sen toimivuuden kehittämiseksi. Suomi pitää tärkeänä, että EU liittyy ripeästi Haagissa neuvoteltuihin yleissopimuksiin, jos asetetut neuvottelutavoitteet on kohtuullisesti saavutettu. Suomi pitää erittäin tärkeänä, että EU liittyy lapsioikeudellisiin sopimuksiin mahdollisimman nopeasti.  Suomi tukee Haagin kansainvälisen lapsikaappaussopimuksen mahdollisimman laajaa soveltamista maailmassa edellyttäen, että sopimukseen liittyvät maat varmistavat sopimuksen tehokkaan täytäntöönpanon. Sopimusosapuolten keskusviranomaisen rooli on tässä keskeinen. On tärkeää, että EU:ssa löydetään toimiva ja käytännöllinen ratkaisu siihen, miten uudet sopimukseen liittyneet valtiot hyväksytään ilman tarpeetonta viivettä ja niin, että jäsenvaltioiden erilaiset tarpeet huomioidaan. 4.4. Muu siviilioikeudellinen kv.yhteistyö Komission johdolla jatketaan neuvotteluja oikeudellisen yhteistyön laajentamiseksi EU:n ja Sveitsin, Norjan ja Islannin kanssa (asiakirjojen tiedoksianto ja todisteiden vastaanottaminen). 7 Komission ehdotus neuvottelumandaatiksi Luganon yleissopimuksen (tuomioistuimen toimivalta, tuomioiden tunnustaminen ja täytäntöönpano) mukauttamiseksi EU:n elatusapuasetuksen sääntöihin oli edeltävän komission suunnitelmassa ajoitettu vuodelle 2010, mutta Latvian kauden alkuun mennessä ehdotusta ei ole annettu. Myöskään vuodelle 2012 suunniteltu laajempi arviointi kolmansien maiden osallistumisesta Luganon yleissopimukseen ei ole edennyt.  Suomi pyrkii komissiolle annettavien neuvottelumandaattien osalta siihen, että kansainvälisissä sopimuksissa asetetaan tavoitteeksi maailmanlaajuisesti paras mahdollinen ja laajasti hyväksyttävä tulos. Siksi Suomi katsoo, että EU:lla on oltava myös valmiutta tarkistaa omaa sääntelyään.  Suomi tukee sen selvittämistä, voitaisiinko Luganon sopimus avata myös uusille kolmansille maille. 4.5. Kollektiiviset oikeussuojakeinot Komissio antoi kesäkuussa 2013 jäsenvaltioille osoitetun suosituksen yhteisten periaatteiden soveltamisesta ryhmäkanteisiin ja muihin ns. kollektiivisiin oikeussuojakeinoihin EU-maissa. Suosituksen tavoitteena on parantaa kansalaisten ja yritysten suojaa EU:n lainsäädäntöön perustuvien oikeuksien loukkauksia vastaan. Periaatteiden soveltaminen on jäsenvaltioille vapaaehtoista. Komission on viimeistään 26.7.2017 tarkoitus arvioida tilannetta jäsenvaltioiden vuosiraporttien perusteella ja pohtia, tarvitaanko lisätoimenpiteitä suosituksen vaikutuksen tehostamiseksi  Suomen kanta kollektiivisten oikeussuojakeinojen mahdollistamiseen rajat ylittävissä kuluttajariita-asioissa on EU-valmistelun kestäessä ollut varovaisen myönteinen. Myös kilpailurikkomusten osalta valtioneuvosto suhtautuu kollektiivisten oikeussuojakeinojen periaatteisiin varovaisen myönteisesti. Kollektiivisiin oikeussuojakeinoihin liittyy kuitenkin moninaisia sekä itse oikeudenkäyntimenettelyyn, sovellettavaan lakiin että Unionin lainsäädäntötoimivaltaan liittyviä ongelmia. 5 RIKOSOIKEUDELLINEN YHTEISTYÖ 5.1. Päätösten ja tuomioiden vastavuoroinen tunnustaminen Oikeudellinen yhteistyö EU:ssa perustuu ns. vastavuoroisen tunnustamisen periaatteeseen, jonka mukaan yhdessä jäsenvaltiossa annettu tuomioistuimen päätös tunnustetaan myös muissa jäsenvaltioissa. Vastavuoroisen tunnustamisen kehittäminen on tavoitteena niin kesäkuussa 2014 hyväksytyissä OSA-sektorin strategisissa suuntaviivoissa kuin Eurooppa-neuvoston strategisessa agendassa seuraaville viidelle vuodelle. Vastavuoroista tunnustamista voidaan kehittää parantamalla keskinäistä luottamusta, jota perusoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen tukee. Pääpaino on nyt olemassa olevien vastavuoroisen tunnustamisen instrumenttien tehokkaassa täytäntöönpanossa jäsenvaltioissa. Myös uudistuksia ollaan kuitenkin valmistelemassa. Komission on tarkoitus antaa 8 loppuvuodesta 2016 tunnustamisesta. uusi ehdotus konfiskaatiopäätösten vastavuoroisesta Vastavuoroisen tunnustamisen edellyttämää luottamusta on pyritty vahvistamaan myös aloittamalla EU-tason keskustelu vankeinhoidon alalla. Vuonna 2011 komissio julkaisi aiheesta vihreän kirjan ja Euroopan parlamentti hyväksyi asiasta päätöslauselman.  Suomi korostaa vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta EU:n oikeudellisen yhteistyön kulmakivenä. On tärkeää, että kaikki vastavuoroisen tunnustamisen instrumentit pannaan täytäntöön tehokkaasti ja niitä hyödynnetään täysimääräisesti. Konfiskaatioehdotuksen tulisi pohjautua jo hyväksyttyihin aineellisiin konfiskaatiovelvoitteisiin. Tulevassa sääntelyssä on myös huomioitava asianomistajan asema  Vastavuoroisen tunnustamisen instrumenttien, kuten vankien siirtoa koskevan puitepäätöksen täysimääräinen hyödyntäminen edellyttää, että viranomainen voi luottaa toisen jäsenmaan vankilaolojen olevan inhimillisiä ja täyttävän tietyt vähimmäisstandardit. On tärkeää, että EU omalta osaltaan edistää Euroopan neuvoston vankilastandardien toimeenpanoa. 5.2. Aineellinen rikosoikeus Vireillä on neuvottelut kahdesta uudesta aineellisen rikosoikeuden alan säädösehdotuksesta. Neuvottelut EP:n kanssa jatkuvat ns. unionipetosdirektiivistä, jolla pyritään yhtenäistämään unionin taloudellisten etujen suojaamista koskevat rikosoikeudelliset säännökset. EU:n taloudellisiin etuihin kohdistuvalla petoksella tarkoitetaan tekoa, jonka seurauksena unionin tulot vähenevät tai sen menot lisääntyvät oikeudettomasti. Ehdotus liittyy luvussa 5.4 käsiteltävään asetusehdotukseen Euroopan syyttäjänvirastosta.  Suomi kannattaa toimia, joilla pyritään suojaamaan EU:n taloudellisia etuja rikolliselta toiminnalta. Vaikeimmat kysymykset komission ehdottamassa unionipetosdirektiivissä ovat liittyneet rangaistuksia koskeviin ehdotuksiin (vähimmäisrangaistukset ja enimmäisrangaistusten vähimmäistasot) sekä rikosoikeudelliseen vanhentumiseen. Neuvoston yleisnäkemyksessä nämä kysymykset on ratkaistu asianmukaisesti. Toinen vireillä oleva ehdotus on direktiiviehdotus laitonta huumausainekauppaa koskevan puitepäätöksen 2004/757/YOS muuttamisesta huumausaineen määritelmän osalta. Keskustelua käydään ehdotuksen oikeusperustan asianmukaisuudesta. Toukokuun 2015 lopulla komissio julkaisi toimintaohjelman ihmissalakuljetuksen vastaisesta toiminnasta EU:ssa (2015-2020). Ajankohtaisen maahanmuuttokriisin takia EU-maiden oikeusministerit keskustelevat lokakuun OSA-neuvostossa mm. oikeudellisen yhteistyön tehostamisesta ihmissalakuljetuksen torjumiseksi. Toimintaohjelmassa komissio ilmoitti myös aikeestaan tehdä vuonna 2016 ehdotuksia olemassa olevan lainsäädäntökehikon uudistamiseksi. On mahdollista, että komissio 9 tekee ehdotuksen laitonta maahantuloa koskevan rikosoikeudellisen puitepäätöksen (2002/946/JHA) uudistamiseksi uudella direktiivillä.  Ihmissalakuljetukseen puuttumisessa tarvitaan tehokasta yhteistyötä EU:n jäsenvaltioiden lainvalvonta- ja oikeusviranomaisten ja lähtö- ja kauttakulkumaiden viranomaisten kesken. EU:n olemassa oleva lainsäädäntö asettaa jo varsin ankarat rikosoikeudelliset sanktiot erityisesti laittoman maahantulon törkeille muodoille. Laittoman siirtolaisuuden vastaisessa toiminnassa rikosoikeus on viimesijainen keino ja ensisijaisesti ihmissalakuljetukseen pitäisi puuttua esimerkiksi rajavalvontaa tehostamalla ja ongelman syihin puuttumalla. Rikosoikeudellisia kysymyksiä on noussut esiin EU:ssa käynnistyneessä keskustelussa luonnonvaraisten eläinten ja kasvien laittomasta kaupasta. Lisäksi komissio on selvittämässä erillisenä hankkeena myös kysymystä siitä, tuleeko henkilötietojen väärinkäyttöä (”identiteettivarkaus”) säännellä EU:ssa.  Luonnonvaraisten eläinten ja kasvien laittomassa kaupassa kiinnijäämisriskin kasvattaminen on olennaisempaa kuin rangaistustasojen harmonisointi. Kiinnijäämisriskiä voidaan kasvattaa muun muassa panostamalla valvontaan ja rikosten tutkintaan sekä parantamalla rajat ylittävää yhteistyötä. Rangaistustasot on perusteltua jättää jäsenvaltioiden harkintaan, jotta jäsenvaltioiden lainsäädännön sisäinen johdonmukaisuus voidaan turvata. 5.3 Prosessuaaliset oikeudet ja rikosten uhrien asema Komissio julkaisi marraskuussa 2013 ehdotuspaketin, jolla pyritään vahvistamaan epäiltyjen ja syytettyjen oikeuksia rikosprosessissa. Ehdotuspaketti sisältää kolme direktiiviehdotusta, jotka koskevat syyttömyysolettamaa, lasten prosessuaalisia suojatakeita sekä oikeutta ensivaiheen oikeusapuun rikosprosessin aikana. Direktiivien valmistelu jatkuu neuvotteluissa EP:n ja neuvoston välillä.  Suomi katsoo, että EU:n rikosoikeusyhteistyössä tarvitaan syytettyjen ja epäiltyjen oikeuksia vahvistavia instrumentteja. Yhteisillä säännöillä lisättäisiin kansalaisten luottamusta viranomaisten toimintaan ja jäsenmaiden luottamusta toistensa järjestelmiin. Suomi katsoo, että sääntelyn lähtökohdaksi on otettava Euroopan ihmisoikeussopimuksen oikeudenmukaiselle oikeudenkäynnille asettamat vaatimukset siten kuin ne ilmenevät Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännössä. Prosessuaalisia oikeuksia koskevan sääntelyn yksityiskohtien osalta Suomi pitää tärkeänä, että sääntelyn kehittämisessä otetaan huomioon muun muassa jäsenvaltioiden erilaiset summaariset menettelyt, jos ne täyttävät ihmisoikeussopimuksen asettamat vaatimukset. Kesällä 2011 hyväksyttiin tiekartta toimenpiteistä rikoksen uhrien aseman ja oikeuksien vahvistamiseksi ja EU:ssa on viime vuosina hyväksytty uutta lainsäädäntöä rikoksen uhrin asemasta ja oikeuksista sekä lähestymiskielloista. Komissio on pohtinut myös tarvetta uudistaa rikoksen uhrille maksettavia korvauksia koskevaa direktiiviä (2004/80/EY), mutta uudistustyöhön ei toistaiseksi ole ryhdytty. 10 Lähivuosina keskitytään uhrien oikeuksista annetun uuden EU-lainsäädännön implementointiin jäsenvaltioissa. 5.4 Eurojust ja Eurooppalainen syyttäjänvirasto Neuvottelut ovat vireillä EU:n jäsenmaiden tutkinta- ja syyttäjäviranomaisten yhteistyöelimen Eurojustin uudistamisesta sekä uuden unionin Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisesta. EPPO:n tehtävänä olisi tutkia unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvia rikoksia, joita olisivat lähtökohtaisesti unionipetosdirektiivissä tarkoitetut rikokset. Komission ehdotus EPPO:sta perustuu Lissabonin sopimuksen SEUT 86 artiklaan, joka mahdollistaa EPPO:n perustamisen Eurojustin pohjalta. Uuden komission tavoitteena on, että EPPO on perustettu vuoteen 2016 mennessä.  Suomi suhtautuu myönteisesti Eurojustin hallinnolliseen uudistamiseen. EU:lla on SEUT 86 artiklan nojalla myös toimivalta perustaa Euroopan syyttäjänvirasto, tarvittaessa ns. tiiviimmän yhteistyön instrumenttina, jolloin kaikki jäsenvaltiot eivät olisi hankkeessa mukana. Syyttäjänviraston toteuttamistapoja tulee kuitenkin harkita tarkoin. Suomi pitää tärkeänä muun muassa eurooppalaisen syyttäjänviraston kollegiaalista rakennetta. Lisäksi viraston suhde kansallisiin järjestelmiin tulisi järjestää joustavasti ilman, että harmonisoitaisiin kansallisia menettelysäännöksiä. Jäsenvaltioissa Euroopan syyttäjän toimivaltaan kuuluvia rikosasioita hoitavien syyttäjien tulisi voida hoitaa myös kansallisia rikosasioita. Lisäarvon saavuttamiseksi tärkeää on ennen muuta se, että EPPO:on osallistuisi mahdollisimman monta jäsenvaltiota. Siksi on tärkeää, että neuvotteluja jatketaan rakentavasti laajaan yhteisymmärrykseen pääsemiseksi. Eurojustin ja kolmansien maiden välisistä yhteistyösopimuksista Luxemburgin puheenjohtajakaudella tarkoituksena on viimeistellä Eurojustin sopimukset Ukrainan ja Montenegron kanssa. Lisäksi Eurojust jatkaa tunnusteluja Serbian, Albanian, Bosnia ja Hertsegovinan, Israelin ja Turkin kanssa. Neuvottelut Venäjän kanssa on jäädytetty. 5.5. EU:n sisäinen turvallisuus sekä kansainvälisen rikollisuuden ja korruption torjunta Komissio antoi huhtikuussa 2015 tiedonannon Euroopan turvallisuusagendasta, jonka painopisteitä ovat terrorismin, järjestäytyneen rikollisuuden ja kyberrikollisuuden torjunta. Terrorismin torjunta tulee olemaan edelleen yksi Luxemburgin kauden keskeisistä teemoista. Keskustelua tullaan jatkamaan mm. ulkomaalaistaistelijoihin liittyvästä ilmiöstä. Komissio antoi kesäkuussa 2015 ehdotuksen neuvoston päätökseksi allekirjoittaa neuvoston päätösehdotusta vierastaistelijoita koskevan Euroopan neuvoston terrorismin ehkäisyä koskeva yleissopimus sekä sen ulkomaalaistaistelijoita koskeva lisäpöytäkirja. Vuonna 2016 komission on tarkoitus antaa myös EU:n terrorismipuitepäätöksen (direktiivi) uudistamista koskeva ehdotus. Toimenpiteiden taustalla on YK:n turvallisuusneuvoston syksyllä 2014 antama päätöslauselma (2178/2014), joka sisälsi vierastaistelijoihin liittyviä kriminalisointivelvoitteita. 11 Luxemburgin puheenjohtajakaudella järjestetään myös ministeritason konferenssi väkivaltaisesta radikalisoitumisesta vankiloissa. Asiasta annetaan neuvoston päätelmät ja EP valmistelee aiheesta oma-aloitemietintöä.  Suomi tukee kokonaisvaltaista näkökulmaa sisäiseen turvallisuuteen, ja korostaa sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden välistä yhteyttä. Terrorismin vastaisia toimia tulee kehittää yhdessä EU-tasolla ja hyödyntää täysimääräisesti myös jo olemassa olevat EU-instrumentit. On tärkeää, että EU osaltaan on aktiivinen terrorismin torjuntaan liittyvässä työssä ja tekee asiassa tiivistä yhteistyötä myös Euroopan neuvoston kanssa. Suomi korostaa perus- ja ihmisoikeuksien toteuttamisen sekä oikeusvaltiollisten periaatteiden kunnioittamisen tärkeyttä kaikissa terrorismin torjuntaan liittyvissä toimissa. Suomessa arviomuistio terrorismirikoksia koskevan sääntelyn uudistamiseksi Euroopan neuvoston lisäpöytäkirjan (ja YK:n päätöslauselman) mukaiseksi on parhaillaan lausuntokierroksella. Komissiolta on odotettu myös ehdotusta EU:n liittymisestä Euroopan neuvoston rikoksen tuottaman hyödyn ja terrorismin rahoituksen rahanpesua, etsintää, takavarikkoa ja menetetyksi tuomitsemista koskevaan yleissopimukseen. Allekirjoitusvaltuudet yleissopimuksen allekirjoittamiseksi EU:ssa hyväksyttiin jo alkuvuonna 2009. EU:n sisäisen turvallisuuden toimenpiteet kohdistuvat myös mm. ihmiskaupan torjumiseen, jota koskeva strategia on tarkoitus uudistaa lähiaikoina. Komissio julkaisi vuoden 2014 alkupuolella ensimmäisen EU:n korruptiontorjuntaraportin, jossa arvioitiin korruption vastaisia toimia EU:ssa, kartoitettiin suuntauksia ja heikkouksia sekä pyrittiin edistämään vertaisoppimista ja hyvien toimintatapojen vaihtoa. Jatkossa raportti on tarkoitus julkaista kahden vuoden välein eli seuraava raportti julkaistaan vuonna 2016. Myös keskustelut EU:n ja GRECO:n (Euroopan neuvoston lahjonnan vastainen valtioiden ryhmä) välisen yhteistyön tiivistämisestä jatkuvat.  Komission käynnistämä EU:n oma korruptioraportointimekanismi on tervetullut ja antaa mahdollisuuden varmistaa EU:n korruptiotilanteen seuranta vertailukelpoisen tiedon pohjalta. Se tukee Suomen tavoitetta kehittää unionin sisällä keinoja vahvistaa oikeusvaltiota jäsenvaltioissa. On tärkeää, että EU:n arviointimenettely hyödyntää ja täydentää olemassa olevia kansainvälisiä korruption arviointimenettelyjä (YK, EN/GRECO, OECD) eikä johda päällekkäiseen työhön. Suomi odottaa seuraavaa raporttia vuonna 2016 ja peräänkuuluttaa EU:n liittymistä Grecoon. EU:ssa kiinnitetään myös erityistä huomiota kyberturvallisuuteen ja tietoverkkorikollisuuden torjuntaan. EU:n kyberturvallisuusstrategia koostuu viidestä painopistealueesta, joista erityisesti verkkorikollisuuden vähentäminen kuuluu OM toimialaan. Myös ns. yhteisen arvioinnin seitsemännen kierroksen aiheena on tietoverkkorikollisuus. 12  Suomi pitää EU:n kyberturvallisuusstrategiaa tärkeänä. Suomi katsoo, että ns. Budapestin tietoverkkorikollisuutta koskeva yleissopimus (EN) on keskeinen ja sitova oikeudellinen instrumentti tietoverkkorikollisuuden alalla ja on tärkeää, että strategiassa painotetaan Budapestin sopimusta keskeisenä kansainvälisenä sopimuksena, joka muodostaa toimivat puitteet kansalliselle lainsäädännölle. Suomi pitää myönteisenä, että strategian mukaisesti Budapestin sopimus on avoinna myös Euroopan neuvoston ulkopuolisille kolmansille maille ja on perusta alan kansainväliselle yhteistyölle. 6 PERUSOIKEUDET JA EU-KANSALAISUUS 6.1. Tietosuoja Luxemburgin puheenjohtajakaudella jatketaan kolme vuotta jatkuneita neuvotteluja EU:n tietosuojalainsäädännön uudistamiseksi. Eurooppa-neuvosto on asettanut tavoitteeksi hyväksyä EU:lle vahva yleinen tietosuojakehys vuonna 2015. Neuvotteluja käydään henkilötietojen yleisestä suojasta ja käsittelystä annetusta asetusehdotuksesta, jonka osalta kesäkuun 2015 OSA-neuvoston jälkeen on siirrytty neuvoston ja Euroopan parlamentin välisiin neuvotteluihin, sekä henkilötietojen käsittelystä poliisi- ja rikosoikeudellisen yhteistyön alalla annetusta direktiiviehdotuksesta (tavoitteena neuvoston yleisnäkemys lokakuussa 2015). Tarkoituksena on uudistaa EU:n tietosuojalainsäädännön puitteet ja varmistaa tietosuojanormien noudattaminen henkilötietojen käsittelyssä. Vireillä on myös keskustelut Euroopan koskevan yleissopimuksen uudistamisesta. komission osallistumaan EU:n puolesta tietosuojayleissopimuksen uudistamisesta ja liittymisen ehdoista ja menettelyistä.  neuvoston henkilötietojen suojaa Neuvosto valtuutti kesäkuussa 2013 neuvotteluihin Euroopan neuvoston EU:n uudistettuun yleissopimukseen Suomi katsoo, että EU:n tällä hetkellä hajanaista ja osin monimutkaista tietosuojasääntelyä tulee pyrkiä yhtenäistämään ja yksinkertaistamaan siten, että samalla turvataan korkea tietosuojan taso. On tärkeää, että uudistus noudattaa paremman sääntelyn periaatteita eikä johda rekisterinpitäjälle aiheutuvan hallinnollisen taakan kasvuun. On myös tärkeää, että uudistuksessa löydetään toimiva tasapaino henkilötietojen suojan ja julkisuusperiaatteen välillä. Suomi pitää erittäin tärkeänä, että EN:n tietosuojayleissopimuksen uudistamisesta käytävissä neuvotteluissa varmistetaan yleissopimuksen ja EU:n tietosuojasäännöstön yhteensopivuus ottaen asianmukaisesti huomioon käynnissä oleva EU:n tietosuojalainsäädännön uudistaminen. Edward Snowdenin paljastusten jälkeen komissio julkaisi kesällä 2013 joukon toimenpiteitä, joilla se pyrkii palauttamaan luottamuksen EU-US väliseen tietojenvaihtoon. EU ja Yhdysvallat ovat pitkään käyneet neuvotteluja sopimuksesta, joka koskee henkilötietojen suojaamista siirrettäessä ja käsiteltäessä henkilötietoja terrorismin ja rikollisuuden torjuntaa varten (EUUSA tietosuojasopimus). Lisäksi tarkasteltavana on EU:n ja Yhdysvaltojen välinen ns. Safe Harbour-järjestely, joka on EU:n ja Yhdysvaltojen välisen tietojen siirron keskeinen instrumentti. 13  On tärkeää, että EU-kansalaisten luottamus sähköisen viestinnän tietosuojaan voidaan palauttaa vakoiluskandaalin jälkeen. Pilvipalvelujen käyttöä henkilötietojen käsittelyssä tulee kehittää tietosuojaa ja tietoturvaa tukevalla tavalla. EU:n ja USA:n tietosuojasopimusta koskevissa neuvotteluissa tulisi saavuttaa pikaista edistymistä. Sopimuksella olisi taattava kansalaisille korkeatasoinen tietosuoja ja samat oikeudet Atlantin molemmin puolin. EU:n kansalaisille olisi taattava oikeus käyttää yhdysvaltalaisia oikeussuojakeinoja, vaikka he eivät asuisi Yhdysvalloissa. 6.2. Lentomatkustajarekisteritiedot (PNR) PNR-tiedoilla (Passenger Name Record) tarkoitetaan lentomatkustajia koskevia henkilötietoja, joita lentoliikenteen harjoittajat keräävät varausten käsittelyä varten. Usean EU:n ulkopuolisen maan lainsäädäntö edellyttää, että maahan tai maasta lentävien lentoyhtiöiden on annettava viranomaisille sähköinen pääsy PNR-tietoihin ennen kuin matkustaja saapuu tai lähtee maasta. Tietojen antamatta jättäminen voi johtaa lentoyhtiöiden sakottamiseen tai lentoliikenteen pysäyttämiseen. PNR-tietoja käytetään terrorismin ja muun vakavan kansainvälisen rikollisuuden ehkäisemiseen ja torjumiseen. Tietojen saamisen sähköisesti ennen lennon saapumista katsotaan parantavan valmiuksia tehdä matkustajista etukäteen tehokas riskinarviointi, joka parantaa maan turvallisuutta. EU:n tietosuojalainsäädännön mukaan henkilötietoja voi siirtää vain sellaiseen kolmanteen maahan, joka takaa riittävän tietosuojan tason. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että EU:n lentoyhtiöt eivät voi siirtää PNR-tietoja kolmanteen maahan, ellei kyseisen kolmannen maan kanssa ole tehty sopimusta, jossa varmistetaan riittävä tietosuojan taso siirrettäville PNR-tiedoille. EU:lla on tällä hetkellä kaksi PNR-tietojen luovuttamista koskevaa sopimusta, Amerikan yhdysvaltojen (2012) ja Australian (2012) kanssa. Sopimus Kanadan kanssa on allekirjoitettu kesäkuussa 2014, mutta Euroopan parlamentti ei ole vielä antanut hyväksyntäänsä sopimuksen tekemiselle. EP päätti 25.11.2014 pyytää EUtuomioistuimen lausunnon siitä, onko suunniteltu EU-Kanada PNR-sopimus sopusoinnussa EU:n perussopimusten kanssa. Neuvottelut PNR-sopimuksesta on aloitettu myös Meksikon kanssa, jossa lentomatkustajatietojen luovuttamista edellyttävä lainsäädäntö tuli voimaan vuoden 2015 alusta. On mahdollista, että neuvotteluja joudutaan avaamaan myös muiden maiden kanssa. Mm. Venäjä ja Japani ovat esittäneet PNR-tietojen saamiseen liittyviä vaatimuksia. Samaan aikaan komissio on valmistelemassa kaikkiin maihin sovellettavaa horisontaalista ratkaisua esimerkiksi mallisopimuksen muodossa. Eteneminen riippuu EU-tuomioistuimen lausunnon sisällöstä. Neuvostossa on jo päästy sopuun ns. EU-PNR-direktiivistä, joka koskee matkustajarekisteritietojen käyttöä lainvalvontatarkoituksiin EU:n sisällä. Direktiivi sisältää myös säännöksen PNR-tietojen tapauskohtaisesta siirtämisestä kolmansiin maihin. Eurooppa-neuvosto on kiirehtinyt hankkeen valmistelua mm. ulkomaalaisten taistelijoiden ilmiön takia. Euroopan parlamentin LIBE-valiokunta hyväksyi heinäkuussa direktiiviä koskevien neuvottelujen aloittamisen. Kolmikantaneuvottelut 14 ovat käynnistymässä syksyllä. Direktiivi on tarkoitus saada hyväksytyksi vuoden loppuun mennessä. EU-PNR -valmistelu kuuluu Suomessa SM:n päävastuulle, PNRkolmasmaasopimukset puolestaan kuuluvat OM:n vastuulle.  Suomi katsoo, että lentomatkustajia koskevien tietojen luovuttaminen 3. maihin tulee järjestää EU-tasolla, jotta tietojen luovutuksissa noudatettaisiin samoja sääntöjä koko EU:n alueella. Näin voidaan turvata EU:n kansalaisten yhdenvertainen kohtelu PNR-tietojen käsittelyssä ja välttää lentoyhtiöiden välisen kilpailun vääristyminen. 6.3. Perusoikeuksien toteutuminen EU:ssa ja EU-kansalaisuus Ajankohtainen pakolaiskriisi heijastuu myös EU:n perusoikeusagendaan pakolaisten ihmisoikeuksien turvaamisen sekä muukalaisvihan, vihapuheen ja syrjinnän torjumisen kautta. Komissio julkaisi toukokuussa 2015 viidennen vuosiraportin EU:n perusoikeuskirjan täytäntöönpanosta. Vuosiraporttien tavoitteena on pitää yllä dialogia EU:n perusoikeuspolitiikasta ja tarjota mahdollisuus vuosittaiseen politiikkakeskusteluun siitä, mitä unionin toimivaltaan kuuluvilla aloilla on tehty ja mitä niillä pitäisi tehdä perusoikeuksien toteutumisen turvaamiseksi. Neuvostossa ja komissiossa on valmisteltu ohjeistusta ja suuntaviivoja, joiden tarkoituksena on tuoda EU-tasolle (suomalaista) lainvalmisteluajattelua, johon kuuluu perusoikeusarviointi säädösvalmistelun varhaisessa vaiheessa. Neuvosto on myös antanut päätelmät EU:n sisäisen ja ulkoisen ihmisoikeuspolitiikan koherenssista sekä kartoittanut hyviä kansallisen tason käytäntöjä perusoikeuksien huomioonottamisesta lainsäädäntötyössä ja hallinnossa.  Suomi pitää hyvänä komission säännönmukaista raportointia EU:n perusoikeuspolitiikan seuraamiseksi ja EU:n perusoikeuskirjan täytäntöönpanon varmistamiseksi. Näiden politiikka-asiakirjojen ja niiden seurannan tulisi vahvistaa perusoikeuksien huomioon ottamista eri sektoreilla ja lisätä EU:n perusoikeuspolitiikan johdonmukaisuutta. Työkalut perusoikeuskysymysten käsittelystä EU:n lainvalmistelutyössä on otettava käyttöön tehokkaasti. Yksittäisistä perusoikeuskysymyksistä Suomi pitää johdonmukaisesti esillä mm. vähemmistöjen, ml. romanien ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen tilannetta. Valmisteluja jatketaan EU:n liittymiseksi Euroopan ihmisoikeussopimukseen. EUtuomioistuin (EUT) antoi 18.12.2014 lausunnon, jonka mukaan liittymissopimusluonnos ei kaikilta osin ole EU-oikeuden mukainen. Luxemburgin odotetaan tuovan puheenjohtajuuskaudellaan esille neuvoston poliittisen sitoutumisen asian etenemiseen. Suomessa asia kuuluu UM:n päävastuulle.  Suomi pitää EU:n liittymistä Euroopan ihmisoikeussopimukseen ensiarvoisen tärkeänä. Suomen tavoitteena on, että liittyminen toteutuisi mahdollisimman nopeasti. EU:n liittyminen Euroopan ihmisoikeussopimukseen parantaa unionin oikeudenkäyttöpiiriin kuuluvien henkilöiden oikeusasemaa. 15 Komissio antoi alkuvuonna 2015 kertomuksen EU-kansalaisaloiteasetuksen soveltamisesta. Sekä neuvoston puitteissa että EP:ssä jatketaan keskustelua EUkansalaisaloiteinstrumentin kehittämisestä. Osa käyttäjäystävällisyyden parantamiseen tähtäävistä muutoksista voitaisiin toteuttaa soveltamiskäytännöllä ilman, että EUkansalaisaloiteasetusta muutettaisiin, ja osa voitaisiin toteuttaa delegoiduin säädöksin tai täytäntöönpanosäädöksin. Tietyt muutokset edellyttäisivät EUkansalaisaloiteasetuksen muuttamista.  Suomi tukee pyrkimyksiä kehittää EU-kansalaisaloiteinstrumenttia nykyistä käyttäjäystävällisemmäksi, mikä parantaisi edelleen osallistuvan demokratian toteutumista. EU-kansalaisaloiteasetuksen soveltamisesta on nyt saatu käytännön kokemusta ja myös siihen liittyvät ongelmat ovat hahmotettavissa. 6.4. Yhdenvertaisuus Neuvottelut yhdenvertaisuusdirektiivistä jatkuvat edelleen Luxemburgin pj-kaudella ja komission tavoitteena on löytää ulospääsy jumiutuneista neuvotteluista. Päätöksenteko neuvostossa edellyttää yksimielisyyttä. Direktiivillä kiellettäisiin syrjintä uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään ja seksuaaliseen suuntautumiseen perustuen sosiaali- ja terveysalalla, koulutuksessa sekä tavaroiden ja palvelujen tarjonnassa.  Suomi suhtautuu myönteisesti direktiiviin, jolla pyritään parantamaan yhdenvertaisuuden toteutumista Euroopan unionissa. Suomi tukee ehdotuksen horisontaalista lähestymistapaa sekä tavoitetta turvata mahdollisimman yhdenmukainen vähimmäistaso suojalle syrjintää vastaan kaikille ihmisille syrjintäperusteesta ja elämänalasta riippumatta. Komission työohjelmassa oli ajoitettu vuodelle 2012 lainsäädäntöehdotus liittyen esteettömyyteen tavaroiden ja palvelujen tarjonnassa, rakennetussa ympäristössä sekä liikenne- ja viestintäsektoreilla. Ehdotuksen antaminen on viivästynyt; jos se annetaan ehdotus tullee koskemaan TEM:n, STM:n, LVM:n ja YM:n toimialaan liittyviä kysymyksiä. 6.5. Europarlamenttivaalit ja eurooppalaiset poliittiset puolueet Eurooppa-neuvosto joutui kesäkuussa 2013 päättämään europarlamentin kokoonpanosta vuoden 2014 jälkeen, koska Kroatian liittyminen unionin jäseneksi edellytti europarlamenttipaikkojen uudelleenjakoa. Suomi säilytti nykyiset 13 paikkaansa myös uudessa europarlamentin kokoonpanossa. Päätöksessä todetaan myös, että EP tekee aloitteen päätöksen tarkistamiseksi hyvissä ajoin ennen vaalikauden 2019-2024 alkua, vuoden 2016 loppuun mennessä. Asia kuuluu VNK:n toimialaan. Euroopan parlamentissa on tarkoitus valmistella oma-aloitemietintö EP-vaaleja koskevasta perussäädöksestä eli vuoden 1976 EU-vaalisäädöksestä (edustajien 16 valitseminen Euroopan parlamenttiin yleisillä, välittömillä vaaleilla). Varsinkin EP:ssä on käyty jatkuvaa keskustelua tarpeesta uudistaa säädöstä. Perussopimusten mukaan parlamentti laatii esityksen tarvittavista säännöksistä jäsentensä yleisten ja välittömien vaalien toimittamiseksi ja neuvosto vahvistaa tällaiset säännökset yksimielisesti. Komissio julkaisi keväällä 2015 arvion vuoden 2014 EP-vaaleista ja ns. kärkiehdokasjärjestelmän toteutumisesta. 6.6. Avoimuus, hyvä hallinto Neuvottelut asiakirjajulkisuutta EU:ssa säätelevän avoimuusasetuksen uudistamisesta eivät ole edenneet, vaikka vireillä on jo vuosia ollut kaksi komission asetusehdotusta (2008 ja 2011). Euroopan parlamentti hyväksyi joulukuun 2011 täysistunnossa kantansa asetusehdotuksiin, mutta alkuvuonna 2012 neuvottelut neuvoston ja EP:n välillä kariutuivat toimielinten välisiin erimielisyyksiin komission ja neuvoston halutessa kaventaa avoimuutta ja EP:n lisätä sitä. Komissio ei ole vetänyt pois kumpaakaan uudistusehdotusta. Unionin toiminnan avoimuuden lisäämisestä yleisemmällä tasolla on keskusteltu kevään 2015 aikana osana parempaa sääntelyä koskevan toimielinten välisen sopimuksen valmistelua.  Suomi pitää unionin toiminnan avoimuusmyönteisen kehityksen turvaamista keskeisen tärkeänä EU-poliittisena tavoitteena, ottaen huomioon myös Lissabonin sopimuksen nimenomaisen tavoitteen lisätä unionin toiminnan avoimuutta. Suomi ei pidä nykyisen avoimuusasetuksen muuttamista välttämättömänä muilta osin, mutta katsoo, että Lissabonin sopimuksen edellyttämät soveltamisalan muutokset tulee toteuttaa ilman enempiä viivästyksiä. Uuden 1.1.2015 voimaan tulleen komission ja EP:n avoimuusrekisterin toimeenpanosta käytävät keskustelut jatkuvat edelleen parlamentissa ja komissiossa. Kysymys on rekisteristä, johon listataan ns. vaikuttamistyötä tekeviä toimijoita (”lobbarirekisteri”). Komissiolta odotetaanvuoden 2015 aikana uutta ehdotusta toimielinten väliseksi sopimukseksi, joka perustuisi ”lobbareiden” pakolliseen rekisteröitymiseen. Asian valmisteluvastuu kuuluu Suomessa VNK:lle. Euroopan parlamentti hyväksyi alkuvuonna 2013 oma-aloitemietinnön, jossa se pyysi komissiolta Lissabonin sopimuksen edellyttämää aloitetta eurooppalaisesta hallintosäädöksestä. Uusi komissio on ilmaissut asiasta edellistä komissiota myönteisempiä arvioita ainakin niin, että säädösehdotusta pidetään yhtenä mahdollisena vaihtoehtona. EP:n hallintosäädöstyöryhmässä työstetään parhaillaan oma-aloitemietintöä, jonka tavoitteena on laatia säädöksestä valmis tekstiehdotus. Säädöksen soveltamisala on kaavailtu laajaksi, vaikka tietyt asiat, kuten rikkomusmenettelyt, jätettänee sen ulkopuolelle. Luonnosraporttia säädöstekstistä olisi tarkoitus alkaa käsitellä jo kesätauon 2015 jälkeen.  Suomi pitää tärkeänä, että unionin toimielimet, elimet ja laitokset tukeutuvat tehtäviään hoitaessaan avoimeen, tehokkaaseen ja riippumattomaan eurooppalaiseen hallintoon. Suomi on siksi vaikuttanut aktiivisesti hyvää hallintoa koskevan EU-säädöksen valmistelutyöhön säädöshankkeen eri vaiheissa. 17 7 OIKEUDELLISET VERKOSTOT, SÄHKÖINEN ASIOINTI JA EU:N RAHOITUSOHJELMAT 7.1 Verkostot EU:n puitteissa toimii lukuisia oikeudellisia verkostoja, joilla tuetaan viranomaisten välistä yhteistyötä ja tiedonkulkua. Verkostoista tärkeimmät ovat Euroopan siviili- ja kauppaoikeudellinen verkosto ja Euroopan rikosoikeudellinen verkosto. Molemmilla verkostoilla on sihteeristö ja muita toimintaa tukevia rakenteita. Rikosoikeudellinen verkoston ylläpitotehtävät on kytketty Eurojustiin ja siviili- ja kauppaoikeudellinen verkoston komissioon. Verkostojen toimintaa tukee Euroopan oikeusportaalin sähköinen palvelu, jonka ylläpidosta ja kehittämisestä vastaa komissio. Siviili- ja kauppaoikeudellisen yhteistyön uusissa instrumenteissa on miltei poikkeuksetta viittauksia verkoston yhteistyöjärjestelyihin. EU:n tuomarikoulutusverkoston (EJTN) puitteissa puolestaan toteutetaan yhteistyötä EU-oikeudellisen koulutuksen alalla. Komissio myös raportoi vuosittain eurooppalaisen lainkäyttökoulutuksen, erityisesti tuomarikoulutuksen, määrästä ja kattavuudesta jäsenvaltioissa. Toimintaansa jatkaa myös vuonna 2008 perustettu eurooppalainen oikeusvertailuverkosto, jonka tehtävänä on varmistaa tiedonkulkua jäsenvaltioiden lainsäädännöstä ja lainsäädäntöuudistuksista. Muita verkostoja ovat Euroopan rikoksentorjuntaverkosto, joka Luxemburgin puheenjohtajakaudella keskittyy tietoverkkorikollisuuden torjuntaan. Kansainvälisen oikeuden alaan kuuluvia kysymyksiä käsittelevä European Network on Contact Points on genocide, war crimes and crimes against humanity -verkosto. Alustavia ideoita muidenkin verkostojen perustamiseksi on esitetty.  Suomen suhtautuminen oikeusalan verkostoyhteistyöhön on lähtökohtaisesti myönteinen Yhteistyö on yleensä tehokasta ja käytännön läheistä. Verkostojen kautta on luotu hyödyllisiä kontakteja sekä koottu muutoin hankalasti saatavaa tietoa. Tiedonkulkua verkoston toiminnasta on hyvä kehittää. Muutamassa valtiossa on koottu kansallinen asiantuntijaverkosto tuomioistuinten edustajista. 7.2 Sähköinen oikeus (eJustice) Euroopan sähköisen oikeuden strategian (2014-2018) toteuttaminen on käynnistynyt. On hyväksytty sähköisen oikeuden toimintasuunnitelma sekä käynnistetty useita pilottihankkeita. Tavoitteena on lainkäyttöä koskevan tiedon saatavuuden edistäminen, oikeuden saatavuuden helpottaminen ja sähköisten välineiden käytön edistäminen rajat ylittävissä oikeudenkäynneissä sekä oikeusalan viranomaisten keskinäisen tietojenvaihdon helpottaminen. Käytännön välineinä ovat muun muassa videoneuvottelujen hyödyntäminen ja suojattujen sähköisten viestintä-yhteyksien käyttö. Euroopan oikeusportaali avattiin jo heinäkuussa 2010 (https://e-justice.europa.eu/home.do). Kesäkuussa 2015 neuvosto antoi suosituksen rajat ylittävistä videoneuvotteluista. Oikeusministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan Suomen osallistumista Euroopan sähköisen oikeuden toimintasuunnitelman täytäntöönpanoon. Työryhmän 18 tehtävänä on valmistella ehdotus Euroopan sähköisen oikeuden hankkeisiin osallistumisesta ja osallistumisen edellyttämästä resursoinnista syyskuun loppuun mennessä.  Oikeusministeriö vahvistaa ja parantaa Suomen osallistumista sähköisen oikeuden kehittämiseen. Osallistumista pyritään suuntaamaan siten, että työ tukisi käytännön tarpeita ja mahdollisuuksien mukaan myös oikeudenhoidon uudistamisohjelman ja muita kansallisia kehittämistavoitteita. Yksi tavoitteista on videoneuvottelun ja videotallenteiden käytön lisääminen. Tässä työssä hyödynnetään EU:ssa tehtyä suunnittelua ja osallistutaan rajat ylittävän toiminnan edistämiseksi käynnistettyyn yhteistyöhön. 7.3 Rahoitusohjelmat Uusien EU-rahoitusohjelmien toimeenpano on käynnistynyt. Oikeusalan rahoitusohjelma sekä perusoikeus, tasa-arvo ja kansalaisuus –ohjelma keskittyvät vuosina 2014-2020 mm. oikeudellisten asiantuntijoiden koulutukseen, yhteistyöverkostojen vahvistamiseen sekä yleisen tietoisuuden lisäämiseen EUlainsäädännön takaamista oikeuksista.  Rahoitusohjelmien resursseja pyritään kansallisesti hyödyntämään aiempaa tehokkaammin mm. henkilöstön koulutukseen, oikeudenhoidon uudistamisohjelman tavoitteiden sekä yhdenvertaisuuden edistämiseen. Myös sähköisen oikeuden hankkeisiin pyritään osallistumaan oikeusalan rahoitusohjelman tuella. 8 OIKEUS- JA SISÄASIOIDEN ULKOSUHTEET 8.1. EU-USA -suhteet EU:n ja Yhdysvaltojen välinen OSA-ministerikokous järjestetään puolivuosittain ja kesäkuun 2015 ministerikokouksessa hyväksyttiin EU:n ja Yhdysvaltojen yhteinen julistus OSA-yhteistyön tulevaisuudesta ja tavoitteista (Riga Statement). EU ja Yhdysvallat neuvottelevat parhaillaan laajasta vapaakauppasopimuksesta (TTIP, Transatlantic Trade and Investment Partnership). Erityisesti sopimuksen osaksi kaavailtu investointisuoja ja sitä koskeva sijoittajan ja sopimuspuolen välinen riitojenratkaisu (ISDS) on herättänyt runsaasti vastustusta niin kansalaisyhteiskunnan kuin tiettyjen jäsenvaltioidenkin keskuudessa. Komissio on toukokuussa 2015 jakanut neuvostolle, Euroopan parlamentille sekä julkisuuteen ajatuspaperin, jossa se esittää investointisuojaa ja sijoittajan ja sopimuspuolen välistä riitojenratkaisua (ISDS) koskevia ehdotuksia. Komissio on juuri julkaissut investointisuojaa ja sijoittajan ja sopimuspuolen välistä riitojenratkaisua (ISDS) koskevan uuden ehdotuksen. OM on mukana arvioimassa sopimukseen liittyviä valtiosääntöoikeudellisia ja yleistä EUoikeutta koskevia kysymyksiä. 8.2. EU-Venäjä -suhteet 19 EU-Venäjä-suhteita leimaa vakava ulkopoliittinen kriisi ja korkean tason yhteistyön jäädyttäminen Venäjän kanssa. Kriisiä edeltävässä vaiheessa Venäjä oli liittynyt mm. kansainvälisissä järjestöissä hyväksyttyihin oikeudellisiin instrumentteihin, kuten Haagin kv.yksityisoikeuden konferenssin sekä Euroopan neuvoston yleissopimuksiin. Oikeusalan yhteistyötä on jatkettu Venäjän kanssa kahdenvälisesti virkamiestasolla (Suomen OM:llä yhteistyöohjelmat Venäjän OM:n ja pääsyyttäjänviraston kanssa) sekä mm. EN:n hankkeiden muodossa. Toukokuussa 2015 käynnistyi Venäjällä Euroopan neuvoston toteuttama oikeusavun kehittämishanke, jonka ohjaukseen myös Suomen OM ottaa osaa.  Suomi pitää tärkeänä virkamiestason yhteistyön jatkamista Venäjän kanssa ulkopoliittisesta kriisistä huolimatta. Oikeusministeriön näkökulmasta kriisin aikana erityisesti keskustelun jatkaminen oikeusvaltioteemasta ja oikeusjärjestelmän toimivuudesta on keskeistä. 8.3. EU:n suhteet itäisiin naapureihin Tammikuussa 2015 järjestettiin toinen OSA-ministerikokous EU:n jäsenvaltioiden ja itäisen kumppanuuden maiden välillä. Itäisiin kumppaneihin kuuluvat Armenia, Azerbaidzhan, Georgia, Moldova, Ukraina, Valko-Venäjä. Kumppanuuden tavoitteena on tukea maiden poliittisia ja taloudellisia uudistuksia ja eurooppalaista lähentymistä. Oikeusvaltioperiaatteen kehittämiseksi ko. maissa järjestetään vuosittain oikeudellinen paneeli.  Oikeusministeriön näkökulmasta erityisen tärkeää on maiden liittyminen YK:n, EN:n ja Haagin keskeisiin monenvälisiin yleissopimuksiin (erityisesti ihmisoikeussopimukset Valko-Venäjän osalta) sekä niiden tehokas toimeenpano, jotta kansainvälinen oikeudellinen yhteistyö olisi konkreettisesti mahdollista ja tehokasta näiden maiden kanssa. On tärkeää, että maat jatkavat oikeusvaltiouudistuksiaan ja sitoutuvat eurooppalaisiin standardeihin. Korruptiontorjunta on kumppanuuden maissa keskeisin haaste. Oikeusministeriö on pyrkinyt osallistumaan em. oikeudellisiin paneeleihin. 8.4. EU:n laajentuminen Bulgarian ja Romanian EU-jäsenyyden yhteydessä perustetun ns. yhteistyö- ja seurantamekanismin (CVM) mukaisesta maiden edistymisestä korruption torjunnassa ja oikeuslaitosreformeissa toiminnasta komissio raportoi suullisesti viimeksi kesällä 2015. Poliittisesti keskeisin kysymys on Bulgarian ja Romanian liittyminen Schengen-alueeseen. Schengen-arviointi näissä maissa oli saatu päätökseen, mutta yksimielisyyttä vaativaa päätöstä maiden Schengen-jäsenyydestä ei ole saatu tehtyä. Asia kuuluu SM:n toimialaan.  Suomi pitää tärkeänä, että Bulgaria ja Romania täyttävät jo EUjäsenyysneuvotteluiden aikana antamansa sitoumukset korruption torjumiseksi ja oikeuslaitoksen uudistamiseksi. Edistyminen näillä alueilla vaikuttaa siihen, voivatko muut jäsenvaltiot luottaa Bulgarian ja Romanian kykyyn vastata tulevista Schengen-velvoitteistaan. 20 EU-jäsenyysneuvotteluja käydään Turkin, Montenegron ja Serbian kanssa. Montenegro on ensimmäinen maa, johon sovelletaan syksyllä 2011 sovittua uutta jäsenyysneuvottelujen lähestymistapaa niin, että oikeusvaltiokehityksen haasteisiin puututaan heti jäsenyysneuvottelujen alussa (neuvotteluluvut 23 ja 24). Serbian tavoitteena on saada avatuksi neuvotteluluvut 23 ja 24 vuoden 2015 aikana. Ehdokasmaa-asema on jo vuonna 2005 myönnetty Makedonialle ja kesäkuun 2014 Eurooppa-neuvosto vahvisti ehdokasmaa-aseman myöntämisen myös Albanialle. Kosovolla on osana Länsi-Balkania EU-jäsenyysperspektiivi. Kosovon kanssa käydään viisumidialogia.  Suomi pyrkii laajentumisprosessissa olevien maiden osalta siihen, että oikeusja sisäasioiden osalta asetetut jäsenyyskriteerit täyttyvät, EU:n acquis integroidaan käytäntöineen täysimääräisesti ja hakijamaiden hallinnon valmiudet sen tehokkaaseen käytännön soveltamiseen ovat riittävät. Suomi pitää erityisen tärkeänä EU-laajentumisprosessissa ihmis- ja perusoikeuksien toteutumiseen sekä oikeusvaltiollisuuteen liittyviä kysymyksiä (mm. oikeuslaitoksen reformit sekä korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta, yhdenvertaisuuden toteutuminen) ja hallinnollisen kapasiteetin vahvistamista. Nämä kysymykset otetaan nyt käsiteltäväksi jo prosessien alkuvaiheessa. 9 KULUTTAJANSUOJA, YHTIÖOIKEUS, SOPIMUSOIKEUS, TEOLLIS- JA TEKIJÄNOIKEUDET Komissio julkaisi vuoden 2015 toukokuussa uuden digitaalisten sisämarkkinoiden strategian, jossa määritellään 16 vuoden 2016 aikana toteutettavaa toimenpidettä. Hankkeeseen liittyy myös OM:n toimialaan liittyviä kysymyksiä, erityisesti kuluttajansuojan ja sopimusoikeuden alalla. 9.1. Kuluttajansuoja ja sopimusoikeus Digitaalisia sisämarkkinoita koskevan strategian yhtenä tavoitteena on laatia säännöt rajat ylittävän sähköisen kaupankäynnin helpottamiseksi. Komission tavoitteena on yhdenmukaistaa sopimuksia ja kuluttajansuojaa koskevat säännöt nettikaupan osalta, oli sitten kyse fyysisten tavaroiden, kuten kenkien tai huonekalujen, tai digitaalisen sisällön, kuten sähköisten kirjojen tai sovellusten, ostamisesta. Komissio käynnisti asiasta julkisen kuulemisen kesäkuussa 2015 ja siltä odotetaan sopimusoikeuden alan säädösehdotusta vuoden lopulla.  Digitaalisten sisämarkkinoiden toimivuuden varmistamiseksi on tärkeä jatkaa myös kuluttajansuojalainsäädännön harmonisointia. On kuitenkin priorisoitava hankkeita, joista on odotettavissa kohtuullisella aikavälillä konkreettista lisäarvoa sisämarkkinoiden toimivuudelle. Tarkoituksenmukaista olisi, että erillisten aloitteiden sijaan kuluttajansuojasäännöksiä kehitetään horisontaalisesti, koska kuluttajalle tarjotaan yhä useammin yhdessä tavaroiden, palvelujen ja digitaalisten sisällön muodostamaa pakettia. Kuluttajansuojan ja kuljetusoikeuden alalla on jo yli kahden vuoden ajan neuvoteltu lentomatkustajien oikeuksia koskevia säännösten (asetukset (EY) N:o 261/2004 ja 21 (EY) N:o 2027/97) muuttamisesta. Uudelleentarkastelun tarkoituksena on ollut mm. selkeyttää vastuun rajoittamista poikkeuksellisissa olosuhteissa, korvausmääriä, matkustajien uudelleenreitityksen toimivuutta, riskinjakoa toimitusketjun operaattoreiden kesken sekä muita kysymyksiä.  Suomi kannattaa yleisesti matkustajien oikeuksien kehittämistä eri liikennemuotojen erityispiirteet huomioon ottaen. Suomi kannattaa lentomatkustajien oikeuksiin liittyvien asetusten uudistamista. Komission ehdotus sisältää monia selvennyksiä aiempaan nähden, joskin ehdotettujen uudistusten riittävyys on kyseenalainen. Neuvotteluissa olisikin syytä vielä arvioida, tulisiko asetus (EY) N:o 261/2004 uudistaa kokonaisuudessaan. Tarkastelua vaativat etenkin vakiokorvauksiin liittyvät säännökset 9.2. Yhtiöoikeus Komissio julkaisi joulukuussa 2012 EU:n yhtiöoikeuslainsäädännön uudistamiseksi yhtiöoikeudellisen ja yritysten hallintotapaa koskevan laaja-alaisen toimintasuunnitelman, joka sisälsi useita lainsäädäntö- ja muita kehityshankkeita vuodelle 2013.  Suomi suhtautuu myönteisesti kaikkiin toimiin, joilla tehostetaan pk-yritysten toimintaa. Suomi kannattaa erityisesti sitä, että yhtiön perustaminen ja rekisteröinti on mahdollisimman helppoa ja että yhtiön sisäisissä suhteissa sovelletaan mahdollisimman laajasti sopimusvapautta. Yhtiöoikeuden kehittämisen tulee perustua yritysten ja niiden sidosryhmien todennettuihin tarpeisiin. Suomi kannattaa rajat ylittäviä hankkeita kuten kotipaikan siirtoa koskevan direktiivin aikaansaamista, rajat ylittävien jakautumisen helpottamista direktiivillä sekä yhtiörekisterien yhteyksien parantamista koskevia hankkeita. Komissio antoi marraskuussa 2012 direktiiviehdotuksen naisten määrän lisäämisestä yritysten hallintoelimissä. Ehdotuksella asetetaan vähimmäistavoitteeksi, että laskentatavasta riippuen 30-40 prosenttia julkisesti noteerattujen yhtiöiden toimivaan johtoon kuulumattomista johtokunnan jäsenistä on aliedustetun sukupuolen edustajia vuoteen 2020 mennessä. Direktiivillä myös yhdenmukaistetaan yritysten hallinnointija ohjausjärjestelmien vähimmäisvaatimukset. Neuvottelut jatkuvat Luxemburgin puheenjohtajakaudella vain, jos Saksa muuttaa kantansa direktiiville myönteiseksi, mikä on tällä hetkellä epätodennäköistä.  Suomi suhtautuu myönteisesti listayhtiöiden hallitusten sukupuolikiintiödirektiivin tavoitteisiin. EU-tasoiset toimenpiteet, joilla hallintoelinten jäsenten valinnassa noudatettavat yleiset periaatteet yhtenäistetään koko Euroopassa, on Suomen kaltaisen pienen markkinan kannalta edullisempi tie kuin puhtaasti kansallinen sääntely. Yhtiöoikeuden toimintaohjelman mukaan komission piti antaa jo vuonna 2013 direktiiviehdotus yhtiöoikeudellisten direktiivien kodifioinnista ja mahdollisesti myös sulautumisdirektiivin tarkistamisesta ja laajentamisesta koskemaan rajat 22 ylittäviä jakautumisia. Komission toimenpiteiden julkistaminen on kuitenkin lykkääntynyt.  EU-yhtiöoikeudellisten säädösten kodifioinnista aiheutuvat kustannukset ylittänevät vähäiseksi arvioidun hyödyn, minkä vuoksi Suomi ei kannata kodifiointiin ryhtymistä.  Suomi suhtautuu myönteisesti hyvää hallinnointia koskevien tarpeiden selvittämiseen. Suomen mielestä kaikkiin noteerattuihin yhtiöihin sovellettavien hyvää hallinnointia koskevien vaatimusten tulee perustua näiden yhtiöiden osalta havaittuihin tarpeisiin ja mahdolliset yksityiskohtaiset vaatimukset tulisi voida kansallisesti täyttää mahdollisimman pitkälti itsesääntelyllä. Toukokuussa 2015 KIKY-neuvostossa hyväksyttiin yleisnäkemys yhdenmiehen rajavastuuyhtiöitä (yhdenyhtiödirektiivi) koskevasta direktiiviehdotuksesta, jonka mukaan jäsenvaltioiden on säädettävä mahdollisuudesta rekisteröidä yhdenmiehen rajavastuuyhtiöitä (Societas Unius Personae, SUP) ehdotuksessa säädettyjä vaatimuksia ja menettelyjä noudattaen. Ehdotuksen tavoitteena on helpottaa yritysten perustamista erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten rajat ylittävän toiminnan tarpeet huomioiden.  Suomi suhtautuu lähtökohtaisesti myönteisesti kaikkiin toimiin, jotka tehostavat yritysten kansallista ja rajat ylittävää toimintaa. Suomi hyväksyy sen, että rajat ylittävää yrityksen perustamista edistetään yhdenmukaistamalla sähköistä rekisteröintimenettelyä. Suomen kannalta tärkeät tavoitteet SUPyhtiöön sovellettavasta kansallisesta yhtiölaista ja perustamismenettelyssä edellytetyn malliyhtiöjärjestyksen sisällöstä ja tietovaatimuksista on otettu riittävästi huomioon neuvoston yleisnäkemyksessä. 9.4. Rahoitusmarkkinasääntely EU:ssa on ollut käynnissä rahoitusmarkkinasääntelyn voimakas uudistaminen talousja rahoituskriisistä lähtien. Komissiossa on valmisteltu jatkuvasti uusia sääntelyhankkeita. Valtaosa hankkeista on VM:n päävastuulla, mutta ne sisältävät myös monilta osin OM:n toimialaan kuuluvia kysymyksiä. Näitä ovat mm. esine- ja velvoiteoikeudelliset kysymykset, yhtiöoikeudelliset kysymykset, markkinoiden väärinkäyttöön liittyvät seuraamukset sekä toimilupaedellytyksiin ja maksukyvyttömyysmenettelyihin liittyvät kysymykset. Komissio antoi helmikuussa 2015 vihreän kirjan pääomamarkkinaunionin muodostamisesta ja syksyllä 2015 komissiolta odotetaan toimintasuunnitelmaa, joka sisältäisi konkreettiset ja asteittaiset tavoitteet pääomamarkkinaunionin toteuttamiseksi. Pääoman liikkuvuuden esteitä selvitettäessä käsitellään myös OM:n toimialaan kuuluvia kysymyksiä liittyen maksukyvyttömyyslainsäädäntöön, arvopaperilainsäädäntöön sekä yhtiöoikeuteen, ottaen kuitenkin huomioon kansallisen toimivallan näillä aloilla. 23  Suomi on tukenut pääomamarkkinaunionin tavoitteita ja katsonut, että pääomamarkkinoiden roolin kasvattaminen pankkisektorin rinnalla tekisi EU:n rahoitusjärjestelmästä vakaamman ja edistäisi täten myös talous- ja rahaliiton toimivuutta. Suomi on korostanut, että pääomamarkkinaunionin kehittämisen tulee pohjautua huolellisiin kilpailukyky- ja vaikutusarviointeihin niin, että samalla arvioidaan myös sääntelylle vaihtoehtoisten toimien riittävyyttä. 10 MUITA ASIOITA Oikeusministeriön toimialaan liittyy erityisesti valtiosääntöoikeuden, yleisen EUoikeuden tai lainvalmistelun kehittämisen näkökulmasta myös EU:n toiminnan ja rakenteiden kehittämistä koskevia hankkeita, joiden valmisteluun ministeriö osallistuu. 10.1. Parempi sääntely Paremman sääntelyn työtä on tehty sekä kansallisesti että EU-tasolla koko 2000-luvun ajan. Komissio julkaisi toukokuun 2015 lopulla uuden EU:n paremman sääntelyn agendan, joka kattaa EU:n päätöksenteon valmistelun kaikki vaiheet. Tarkoitus on lisätä päätöksentekoprosessin avoimuutta ja läpinäkyvyyttä sekä parantaa sääntelyn laatua mm. vaikutusarviointien kautta. Myös sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevaa komission REFIT-ohjelmaa vahvistetaan. Valtaosa pakettiin sisältyvistä toimenpiteistä on komission käsissä, mutta uudistuspakettiin kuuluu myös komission ehdotus toimielinten väliseksi sopimukseksi paremmasta sääntelystä. Tavoitteena on sitouttaa komissio, Euroopan parlamentti ja neuvosto lainsäädäntötyön parempaan suunnitteluun ja koordinoimiseen sekä sääntelyn parantamiseen. EU-työ liittyy läheisesti sekä kansallisiin toimenpiteisiin että laajempaan kansainväliseen yhteistyöhön sääntelyn parantamiseksi. OM osallistuu valmisteluun, jota koordinoivat VNK ja TEM. 10.2. EU:n tuomioistuinjärjestelmä Neuvottelut on saatu päätökseen Unionin työjärjestyksestä, joka tulee voimaan 1.7.2015. yleisen tuomioistuimen uudesta Parhaillaan käydään neuvotteluita yleisen tuomioistuimen tuomarien lukumäärän lisäämisestä. Yleinen tuomioistuin on jo pidemmän aikaa ollut tilanteessa, jossa ratkaistujen asioiden määrä on pysyvästi vireille tulevien asioiden määrää pienempi, mistä on seurannut vireillä olevien asioiden määrän jatkuva kasvu. Tämän johdosta käsittelyajat erityisesti joissakin asiaryhmissä (kilpailuasiat) ovat venyneet erittäin pitkiksi. Tämä on katsottu ongelmalliseksi sekä perusoikeuksien että eurooppalaisen talouden kannalta. Vuonna 2011 ehdotettiin siksi, että yleisen tuomioistuimen tuomarien määrää lisättäisiin ja lopulta päädyttiin tuomareiden lukumäärän kaksinkertaistamiseen. Ehdotus sai aluksi jäsenvaltioilta kyselevän ja osin melko kriittisen vastaanoton, ja on pohdittu, olisiko esimerkiksi tavaramerkkiasioita käsittelevän erityistuomioistuimen perustaminen tehokkaampi tapa ratkaista jutturuuhkaongelmat. 24 Ensimmäisten lisätuomarien oli tarkoitus aloittaa työnsä jo 1.9.2015, ja keväällä 2015 arvottiin 12 ensimmäisenä vuorossa olevaa jäsenvaltiota, jotka ovat jo käynnistäneet hakumenettelyt (Suomi ei ollut näiden ensimmäisten 12 joukossa). Hanke on kuitenkin tämän jälkeen ollut vastatuulessa, sillä mm. EP:ssä pidetään tuomarien määrän kaksinkertaistamista suhteettomana toimena. Hanke kuuluu UM:n toimialaan, mutta OM osallistuu valmisteluun.  Suomi pitää yleisen tuomioistuimen jutturuuhkan helpottamista erittäin tärkeänä. Suomi suhtautui tuomarien määrän kaksinkertaistamista koskevaan ehdotukseen alun perin kriittisesti, mutta se päädyttiin kuitenkin hyväksymään joulukuussa 2014, kun oli käynyt selväksi, että riittävää määrävähemmistöä ehdotuksen kumoamiseksi ei muodostu ja kun tuomioistuin täydensi aiemmin esittämiään perusteluja tuomarien määrän kaksinkertaistamisen perusteltavuudesta. 25