Bibliometriikka Suomessa
1970-luvulta 2010-luvulle
Maria Forsman VTT Bibliometriikka-‐seminaari 16.12.2016 OKM, SYN, HULib, CSC Bibliometriikka eri näkökulmista •  Akateeminen tutkimus •  Informaatiotutkimus, tieteentutkimus •  Yliopistot, Suomen Akatemia •  Tiede-‐ ja tutkimuspolitiikan arviointi ja ohjaus •  Suomen Akatemia •  Opetus-‐ ja kulttuuriministeriö •  Yliopistot •  Kirjastoasiantuntijan työ •  Kirjastokokoelmat •  Tutkimuksen ja tutkijoiden arviointi Taustaa •  Bibliometrics –termi tuli englannin kieleen 1969 (Alan Pritchard), minkä jälkeen levisi laajemmin. •  Kuitenkin jo ennen sitä Paul Otlet ja bibliométrie (1934), S.R. Ranganathan ja librametry (1948). •  1960-‐70-‐luvuilla kiinnostuttiin tutkimuksen panosten ja tuotosten mittaamisesta ja tiedeindikaattoreista. •  Julkaisut ovat konkreettinen tulos tutkimustyöstä. •  Julkaisujen mittaaminen, informaatioteknologia, tietokannat – mahdollisuudet uuteen ajatteluun. 1970-‐luku •  Lääketiede eturintamassa: tutkimustyö kansainvälistä, huippulehdet tunnetaan ja ne alkavat sisältyä SCI:iin. •  Suomen Akatemian lääketieteellinen toimikunta rahoittaa tutkimusta, käyttää bibliometriikkaa myös rekrytoinnissa. •  Lääketieteellisessä keskuskirjastossa tehdään bibliometrisiä analyysejä ja sieltä löytyvät myös alan ensimmäiset tutkijat. 1970-‐luku (jatkuu) •  Tutkitaan peruskysymyksiä: Julkaisujen leviäminen (Mariam Ginman, TaY 1978) ja viittausanalyysi (Pirjo Suutarinen, TaY 1978) •  Bibliometriikan kritiikki: datan laatu, käytettävyys, menetelmät, tulkinta. •  Yhteiskuntatieteiden tietovirtoja koskevaa hanketta rahoitti Suomen Akatemian yhteiskuntatieteellinen toimikunta. •  Yhteiskuntatieteet ja lähdeanalyysi (Pertti Suhonen ja Pertti Rautio, julk. 1981) 1980-‐luku •  Suomen Akatemia ja bibliometriset analyysit. •  Lääketiede edelleen eturintamassa sekä tutkimuksessa, tiedepolitiikassa että kirjastoissa (Science Citation Index). •  Lähdeanalyysi opinnäytteissä (TaY/K&I). •  Ranskalaiset tieteentutkijat pohtivat laadullista näkökulmaa ja lanseeraavat yhteissana-‐analyysin. •  Myös diﬀuusioanalyysi ja tiedon leviäminen kiinnostaa maailmalla. 1990-‐luku •  Viittaukset ja tieteellisen tiedon leviäminen (Terttu Luukkonen, TaY/tieteensosiologia 1990) •  Yhteissana-‐analyysi ja tieteidenvälisyys (Sara von Ungern-‐Sternberg, ÅA 1994) •  Ideoiden leviäminen humanististen ja yhteiskuntatieteiden sisällä ja välillä (Ylva Lindholm-‐
Romantschuk, University of Berkeley, 1994) 1990-‐luku (jatkuu) •  Ensimmäinen suomenkielinen perusteos ilmestyy -‐ Kärki & Kortelainen: Johdatus bibliometriikkaan (Informaatiotutkimuksen yhdistys 1996) •  Suomen Akatemian tieteenala-‐arvioinnit 1997-‐ •  Internetin myötä nousee webometriikka (tanskalaiset Almind & Ingwersen, 1997) •  Suomalaisen tieteellisen lehden kansainvälinen diﬀuusio (Terttu Kortelainen, OY 1999) 2000-‐luku •  Suomen Akatemian Tieteen tila –raportit 2000-‐ •  Web of Science (ISI) verkkoon 2001; uudet mahdollisuudet bibliometriikkaan. •  Elsevier perustaa Scopus -‐tietokannan Web of Science’n vaihtoehdoksi 2004. •  Verkostoanalyysit ja laadullinen bibliometriikka (Maria Forsman, ÅA 2005) •  Webometriikka ja paikallishallinnon verkostot (Kim Holmberg, ÅA 2009) 2000-‐luku (jatkuu) •  Opetusministeriö ja tutkimuksen arviointi: TiedeKOTA 2008. •  Tieteentutkijat kiinnostuvat; hankkeita yhdessä OKM:n kanssa. •  Yliopistot kiinnostuvat tutkimuksen arvioinnista, bibliometriikasta ja yliopistorankingeista; kansainvälinen kehitys. •  Shanghai Ranking 2003 2010-‐luku •  Yhteissana-‐analyysi ja kvalitatiiviset haastattelut (Susanna Nykyri, ÅA 2010) •  Yliopistot arvioivat tutkimustaan, viittausanalyysin lisäksi laadullisempi ote . •  Kirjastoasiantuntijat mukaan arviointeihin, osaamisen kehittäminen verkostoituen (SYN, STKS…) •  OKM kehittää bibliometrisia analyysejään CSC:n ja muiden tahojen kanssa; RAKETTI-‐TUTKI, kansallinen julkaisurekisteri, tutkijan identiﬁoiminen ja ORCID… 2010-‐luku (jatkuu) •  Altmetriikka ja sosiaalinen media; Altmetrics Manifesto 2010 •  Julkaisufoorumin perustaminen 2011 •  Tieteenalojen julkaisukäytännöt (Hanna-‐Mari Puuska, TaY 2014) •  Leidenin manifesti 2015 •  Maria Forsman: Julkaisut ja tieteen mittaaminen : bibliometriikan käännekohtia (Enostone 2016) Nyt ja tulevaisuudessa •  Positiivista: Eri toimijat ovat löytäneet toisensa ja arvostavat toistensa osaamista; yhteistyö! •  Alan opetuksen kehittäminen; ovatko yliopistot jääneet jälkeen todellisesta maailmasta? •  Perustutkimukseen rahoitusta; akateeminen tutkimus ja opetus jäänyt yksittäisten tutkijoiden ja hankkeiden varaan. •  Jatkuuko tutkimuksen arviointi nykyisellään? Onko halua todellisiin vaihtoehtoihin? Laadullinen analyysi on työlästä, vaatii yhteiskuntatieteellistä osaamista ja tieteenalojen tuntemusta. Mihin mennään? •  Määräävätkö tietokantojen tuottajat sen, miten ja mihin bibliometriikkaa käytetään? •  Voivatko tietokantojen tuottajat hinnoitella tuotteensa ja palvelunsa miten vain? •  Keskittyvätkö tieteellinen julkaisutoiminta ja tietokannat entisestään? Onko kilpailua ja vaihtoehtoja? •  Miten kansainvälinen kehitys vaikuttaa Suomeen? •  Altmetriikka, datametriikka… mitä vielä? Lopuksi •  Leiden Manifesto for Research Metrics 2015 •  Käännetty suomeksi ja ruotsiksi SYN:n toimesta. http://yliopistokirjastot.ﬁ/verkostot/tutkimuksen-‐tuen-‐verkosto/ •  Kymmenen periaatetta metriikkapohjaisen tutkimuksen arvioinnin hyviksi käytännöiksi. •  Suotavaa olisi, että Leidenin manifestin mukaisesti toimittaisiin Suomessakin aina, kun tehdään bibliometrisia analyysejä, tutkimuksen arviointeja, vertailuja tutkijoiden ja tieteenalojen välillä ja kerrotaan näistä tuloksista laajemmin.