1. No category

1 (5)
Berliinin opintomatkan raportti 2.-4.11.2016
Arrivo Berlin Servicebüro
Berliinin opintomatkan ensimmäinen vierailukohde 3.11.2016 oli Arrivo Berlin Servicebüro eli pakolaisten työelämäintegraatiosta kiinnostuneille pkyrityksille suunnattu neuvonta- ja koordinaatiotoimisto. Arrivolla on Berliinin osavaltion rahoitus heinäkuusta 2016 vuoden 2017 loppuun. Toimijana
on yhdistys nimeltä VFBB (englanniksi Association for the Promotion of Vocational Training).
Arrivo on konsultointitoimisto, jonka henkilökuntaan kuuluu kolme henkilöä.
Arrivolla on lisäksi alahankkeita, jotka keskittyvät sektorikohtaiseen osaamisen tunnistamiseen. Yli sektorirajojen ulottuva työ nähdään innovatiivisena. Niinpä Arrivon ja sen alahankkeiden välillä tehdään ns. asiantuntijavaihtoa, jossa esim. lainsäädännön tai ammatillisen koulutuksen asiantuntijat oppivat toisiltaan.
Arrivo perustettiin viime vuoden laajamittaisen humanitaarisen maahantulon seurauksena. Saksaan saapui
vuonna 2015 1,1 miljoonaa turvapaikanhakijaa, mikä on
poikkeuksellisen suuri määrä pakolaisia sitten toisen
maailmansodan. Vierailumme aikaan 2000 turvapaikanhakijaa oli vielä hätämajoituksessa hyvin alkeellisissa
olosuhteissa, joissa ei mm. ole riittäviä saniteettitiloja.
Heistä 1400 oli sijoitettuna Tempelhofin hätämajoituskeskukseen. Joukossa on myös lapsia.
Kosmopoliittisessa 3,5 miljoonan asukkaan Berliinissä asuu 180 eri kansalaisuutta, mutta kaupungilla
ei ollut valmiuksia kotouttaa 79 000 turvapaikanhakijaa viime vuonna ja yli 24 000 tänä vuonna. Näistä
41 000 arvioidaan jäävän, joten tarvitaan erilaisia toimenpiteitä uusien tulijoiden kotouttamiseksi ja
työllistymiseksi. Asenneilmapiiri Berliinissä riippuu kaupunginosasta/asuinalueesta.
On arvioitu, että 80 prosentilla uusista tulijoista ei ole saksalaisessa yhteiskunnassa vaadittavaa koulutusta tai osaamista. Heissä nähdään joka tapauksessa potentiaalia paikkaamaan työntekijäpulaa.
Tutkimusten ja kokemusten mukaan kotoutumisprosessi kestää noin seitsemän vuotta. Arrivon työntekijöiden näkemyksen mukaan ainoa keino lyhentää kotoutumispolkua on luoda luotettava järjestelmä/rakenne osaamisen tunnistamiselle. Kuitenkaan Saksassa ei toistaiseksi ole yleistä ja luotettavaa osaamisen tunnistusjärjestelmää, vaan aloitteita mm. erilaisista web-sovelluksista tai kuva/videopohjaisista itsearviointijärjestelmistä, jotka perustuvat eri tilanteiden, toimintojen ja ongelmien tunnistamiseen ja ratkaisemiseen.
2 (5)
Arrivolla on läheiset siteet elinkeinoelämän toimijoihin. Hankkeen kumppaneina toimivat kauppa- ja
teollisuuskamarit sekä yritysjärjestöt, joiden kautta tavoitetaan laajasti yrityksiä. Yrityksillä on valtava tiedontarve, joten keskitetylle konsultointitoimistolle oli selkeä tilaus. Tapaamishetkellä toimisto
oli ollut toiminnassa vasta puolitoista kuukautta (26.6.2016 alkaen) ja oli neuvonut jo 60 yritystä.
Haasteet maahanmuutto- ja kotouttamistyössä ovat Arrivon työntekijöiden mukaan hyvin pitkälti samat kuin Suomessa: aloitteita on paljon, mutta niillä ei ole yhteistä tavoitetta tai kohderyhmää. Vapaaehtoisia toimijoita on lukuisia, samoin julkisin varoin rahoitettuja lyhytkestoisia hankkeita, mutta
toiminta ei ole koordinoitua. Esimerkiksi Berliinissä on parhaillaan käynnissä noin 130 pakolaisiin liittyvää projektia. Arrivo on tyypillinen julkisin varoin rahoitettu lyhyt projekti, jolle on mahdollista
hakea jatkoa, mikäli hanke on menestyksekäs. Potsdamissa, Brandenburgissa, toimii vastaavanlainen
projekti.
Tietoa on tarjolla valtavasti, mutta se on hajallaan.
Lainsäädäntöä ja nykyistä rahoitusjärjestelmää tulisi
uudistaa. On myös pula sopivista kieli- ym. kotoutumiskursseista sekä pätevästä opetushenkilöstöstä.
Samoin edullisista vuokra-asunnoista on huutava
pula. Joitakin ratkaisuja on kuitenkin tehty nopeammin kuin Suomessa esimerkiksi pankkitilin avaamisen
suhteen.
Saksan työttömyysaste on alueesta riippuen 3-6 %. Berliinin työttömyysaste on 12 %, joskin kaupungissa
on paljon alueellista vaihtelua kaupunginosittain (esim. Neuköln 30 %, Mittel 10 %). Yritykset ovat kiinnostuneita pakolaisten palkkaamisesta paitsi työvoimapulan paikkaamiseksi, myös yritysten yhteiskuntavastuun nimissä, mikä merkitsee yritysimagon kannalta Saksassa paljon. Ilman oleskelulupaa ei rekrytointia suositella, mutta sen sijaan kaikki muu toiminta on mahdollista vielä turvapaikkahakuprosessin aikana (koulutus, harjoittelu, tms.). Pakolaisten palkkaamiseksi on toistaiseksi vain yksi rahoitusmekanismi, joka vastaa Suomen palkkatukijärjestelmää (50 % palkkatuki 12 kuukauteen asti). Saksassa
ei toistaiseksi ole käytössä SIB-ekosysteemiä. Ainoa kokeilu on tällä hetkellä Etelä-Saksassa, Bavarian
Augsburgissa.
Peruskoulutusta aikuisille annetaan Berliinissä Tervetuloa-kurssien muodossa. Toisin kuin Suomessa,
kyseessä on joko kahden vuoden yleiskoulutus tai 12 kuukauden ammatillinen koulutus. Lisäksi työpaikalla tapahtuvaa sektorikohtaista työpaikkasaksaa on tarjolla kerran viikossa. Kaikille kursseille on
kuitenkin pitkät jonot. Lisäksi Saksassa, kuten Itävallassa, Sveitsissä ja osissa Ranskaa, on käytössä
ammatillinen kaksoiskoulutusjärjestelmä (opiskelu + työssäoppiminen), jonka kautta voi valmistua 338
eri ammattiin.
Lisätietoja löytyy tästä linkistä.
3 (5)
IQ Netzwerk – Regional Network Berlin
(IQ = Integration through Qualification)
IQ-verkoston rakenteessa on kansallinen taso, jossa vastataan rahoituksesta, maahanmuuttajien siirroista ja osaamisen tunnistamiseen liittyvän web-portaalin ylläpidosta. Verkoston alueellisella tasolla
on viisi Competence Centeria, jotka toimivat yhteistyössä 16 alueellisen verkoston kanssa. Vierailukohteemme oli yksi näistä, eli Berliinin alueellinen verkosto.
Verkostojen toiminnan ensimmäinen prioriteetti on neuvonta, toinen on ”Bridge Training” –kurssit ja
kolmas on monikulttuurinen kehittämistyö.
Berliinin verkostoon kuuluu 15 partnerin verkosto, ja toiminta on laaja-alaista. Verkoston erityisiä toimintoja ovat neuvonta osaamisen ja tutkintojen tunnistamisessa, lakikonsultaatio, neuvonta työharjoittelutilanteissa, mitä tarvitaan, paljonko maksaa ja kauanko kestää, jne. Tämä asia on myös konseptoitu ”Job Training Schemes” –kokonaisuuksiksi. Lisäksi toimintoina ovat työhön liittyvät kieliasiat,
erityisesti liittyen kasvatukseen ja sosiaaliammatteihin sekä terveysasiat.
Työssäoppimiseen perustuvia ohjelmia on eri aloille hieman eripituisia. Jotta henkilö voi tulla hyväksytyksi ohjelmaan, hänellä tulee olla taustaosaamista omasta lähtömaastaan ko. ammatista. Esimerkiksi Healthcare and Nursing -ohjelman pituus on noin 3 kuukautta, lääkäreiden ohjelman pituus vaihtelee 6-9 kuukauden välillä. Toiminnan logiikka vastaa melko paljon oppisopimuskoulutusta Suomessa
ollen kuitenkin tiiviimpi ja intensiivisempi ja perustuen myös aiemmin hankittuun osaamiseen. Eri
aloilla ja ammateissa on mukana aina eri yhteistyökumppani. Tyypillisesti kumppani on yritys, jossa
harjoitellaan työtä, mukana on myös ammattikielen opiskelua.
Näiden lisäksi keskus tarjoaa esimerkiksi Bridge-ohjelmaa erityisesti IT/ICT-aloille. Kesto vaihtelee 38 kuukauden välillä sisältäen monimuoto-opiskelua. Tässä partnerina on paikallinen korkeakoulu.
Keskuksella on myös koulutusohjelmia monikulttuurisuuteen ja kulttuurisensitiivisyyden kehittämiseen
otsikolla ”Intercultural Opening and Capacity Building”. Viime vuonna keskuksessa koulutettiin 500
4 (5)
henkilöä tähän ohjelmaan. Keskus tarjoaa myös yrittäjille ja yrityksille suunnattuja räätälöityjä kursseja, ja erityisesti suuremmille yrityksille on myös rekrytointiprosessien kehittämispalveluita (esim.
demografisten tekijöiden abstrahointi rekrytoinnissa) ja maahanmuuttajayhteisöille voimaannuttavia
ja tukevia koulutuksia.
Keskuksen kielikoulutukset organisoidaan ESR-rahan avulla, osin valtion/ministeriön tukemana. Tulossa on myös yritysten rahoitusosuus näihin, mikäli kyseessä on yrityskoulutus, mutta vielä tällaista ei
ole.
Projekti alkoi alun perin 2005 eri rahoituksella, nykytoiminnan pohjalla on lakimuutos ”Act of Recognition 2012”. Kvalifiointi/arviointiprosessi tuli mukaan keskuksen toimintaan 2015. Berliinissä toimii 3
arviointikeskusta (Club Dialog, Turkish Association in Berling-Brandenburg ja Otto Benecke Stiftung
e.V.). Asiakkaat ohjautuvat paikallisesta TE-toimistosta näihin keskuksiin aina, kun kyseessä on ulkomainen tutkinto.
Kvalifiointiprosessin kriteereinä ovat ammatillisen osaamisvajeen tunnistaminen ja työkokemuksen arvioinnin mahdollisuus. Tämä prosessi kestää maksimissaan 3 kuukautta. Kvalifioinnin tyyppejä ovat 1)
Regulated Professions, joissa tunnistus on pakollinen, 2) Non-regulated Professions, joissa tunnistus on
suositeltava ja 3) akateeminen tunnistus.
Testauskeskuksessa annetaan myös konsultaatiota ja neuvontaa yhdellätoista eri kielellä liittyen työasioihin ja koulutukseen. Tarjolla on puhelinkonsultaatiota ja nettipalvelua. Keskukset myös valvovat
tunnistamisprosessia. Tunnistusprosessi on avoin kaikille maahantulijoille, jotka aikovat työskennellä
Saksassa.
Tunnustusprosessin keskeinen osa ovat paikalliset kauppakamarit/ammattikillat, jotka vahvistavat ammateittain oikeuden harjoittaa ammattia, mikäli ko. ammatti on säännelty. Esimerkiksi Kaupan alan
keskuksella on keskitetty hyväksyntäkeskus. On myös huomattava, että osassa ammatteja on kansallinen hyväksyntä, osassa osavaltiotason hyväksyntä. Esimerkiksi opettajilla on kansallinen hyväksyntä,
mutta arkkitehti saatuaan hyväksynnän Berliinissä, voi toimia vain Berliinissä, ei esimerkiksi Brandenburgissa.
Heidemarie Kallatz esitelmöi erityisesti terveysalaan liittyen. Erityisesti naisille suunnatuissa koulutuksissa on mukana myös kielikoulutusta ja ammattiasioita. Viime vuonna aloitti 16 ensimmäisessä
ryhmässä, nyt 12 heistä on jo kielitaso C1. Kurssin kesto vain 4 kuukautta. Kursseilla hyödynnetään
käytännön esimerkkejä. Esimerkiksi yrityksistä voi tulla muutama työntekijä näyttämään konkreettisesti, mitä ensimmäisenä työpäivänä tehdään. Tässä voidaan hyödyntää myös näyttelijöitä. Erityinen
konsepti on ”Taste Like Job” -simulaatio työkäytänteistä. Lähtökielitaso on A2-B1-taso, ja simulaatiot
suunnitellaan yhteistyöyrityksen kanssa. Alkukokemukset ovat erittäin hyviä.
5 (5)
Lääkäreiden koulutuksesta – Charite Training Courses for Medical Doctors
Toiminnalla on pitkä historia mutta 2009–2012 toiminta kasvoi merkittävästi. Esimerkkinä kerrottiin
ryhmästä, jossa aloitti 15 lääketieteen kandidaattia. Heistä 13 suoritti täydennyskoulutuksen ja sai
täydet lääkärinvaltuudet Saksassa. Lääkäreillä on Saksassa hyvä työtilanne, erityisesti pienemmillä
paikkakunnilla, joissa on pulaa lääkäreistä. Toiminnan kehittämisen tarpeena on työpaikkamentorimalli, jossa mentori on oppaana ja tukena työtehtävien ja työkulttuurin omaksumisessa. Simulointia
pidetään keskeisenä tässäkin koulutuksessa.
Verkosta löytyy IQ-network website, jossa koko verkoston rakenne ja erilliset tukevat projektit ovat
selkeästi esitettyinä. Joulukuussa 2016 järjestetään Berliinissä IQ-seminaari.
Lisätietoa osaamisen tunnistamisesta Saksassa löytyy tästä linkistä.