1. No category

--------------------- t
ti
—
!—
Pori, 2. 6. 1948.
•>
•
Pcrtieen emä:, s
u in työn «rvo
I V a n h a n a ja n j a osittain n y jk y ise n k in käsityksen m u k a a n ei
p erh een e m ä n n ä n työlle ta lo u ­
tensa h oidossa tu n n u steta a n ­
siotyön luonnetta.
Se on v a a n
k u lu tu k sen hoitam ista. N iin p ä
käsitetään k in , että m ies e lä ttä ä
v aim on sa j a lapsen sa. V e ro tu k ­
sessa p u h u ta a n is ä n n ä n p a lk a s ­
ta sellaisissakin taloissa, jo llo in
m ies ei k ä y työssä k odin u lk o ­
puolella, h o ita a v a a n o m ia p e l­
tojaan . M u tta m issään ei p u h u ­
ta e m ä n n ä n palk asta. M u istan
o m an isän i sen a ja n käsityksen
m u k a a n josk u s la u su n e e n äid il­
le, jo k a v alitti
liiallista väsy­
m y stä ä n : M itä s a ih e tta sinulla
o n valitukseen, m in ä h ä n ne työt
teen. T ä llä yleisellä m ielipiteel­
lä oli v a n h a n a ja n k a n sa n ta lo u sm iesten
lau su n n o t ta k an aan .
M itä isot edellä, sitä p ien et pe­
rässä.
Joli isän tä,
em ä n tä
j a kolm e
jla s ta alle 3 vuoden. T a lo ssa oli
k o tia p u la in e n j a
»p ik k u p iik a »
la p s ia
varten, sekä renki. T a
lossa oli työtä h e lp o tta v ia m u ­
k avu u k sia,
kuten
säh k ö valo
j a vesijohto, m u tta yleisen t a ­
v a n m u k a a n ei viim e m a in ittu a
k u ite n k a a n
keittiöön.
T u tk i
m uksissa ei ty ö a ja k si m erkitty
ru o k ailu aik o ja, ei le p o h etk iä e i­
k ä lukem iseen k äy tettyä a ik a a
vain tehokas työaika m erk ittiin
T utk im u k sessa
todettiin, että
ru a n la itto
v a a ti
s u u rim m a n
osan a ja s ta : 42 % . Toiseksi tuli
kotieläinhoito,
k o lm an n elle ti­
lalle kodin p u h ta a n a pito. S it­
ten v aatteid en pesu, m a n k e lo in ti j a silitys. L a ste n p ien en ä oi
|lessa v a a ti
lasten pesu p a ljo n
[aik aa.
T y ö a ik a vaih teli 10— 16 tu n ­
tiin päivässä. P y h ä p ä iv ä t eivät
olleet p a ljo n helpom pia.
K o ti
talo u sn aisilla on täten yleen sä
7 ty ö p ä iv ä ä viikossa. T y ö n te k i­
jä in
todelliseksi ty ö a ja k si tuli
k e sk im ä ä rin e m ä n n ä lle 13,4 ja
ap u laiselle 12,5 j a p ik k u p iialle
11,7 ty ö tu n tia p ä iv ä ä kohti. V ie ­
lä m a in ita a n , että e n sim m ä ise ­
n ä k irja n p ito v u o n n a
ei e m ä n ­
n ä llä o llu t y h tä ä n v a p a a p ä iv ä ä ,
toisena v u o n n a oli eri a ik o in a ,9
v a p a a p ä iv ä ä .
A p u la is illa
oli
16— 17 v a p a a p ä iv ä ä vuosittain.
täm isellä
su p ista m a a n
n ä illä
a lo illa
toim ivien
h en kilöiden
työtuntien lu k u a sekä v äh en tä
m ään
h e id ä n
työnsä ra s itta ­
vuutta. S a m a lla osoittavat n ä ­
m ä luvut, että sosiaaliset lain
sä äd än tö to im en p iteet ovat n ä i­
den kin
ty öalojen h a rjo itta jille
v ä lttäm ättö m iä. T y ö k u sta n n u slask elm iin p ereh ty en k äy m yös
kili, selvem m in
ilmi, että koti
taloustyön säästö ä ta rk o ittav at
erikoiset laitteet, koneet, ty ö v ä ­
lineet eivät ole su in k a a n k a n ­
n a tta m a tto m ia ylellisy y svälin eitä, ku ten vielä yleisesti a ja t e l­
laan .
N ä in on n ain en a s ia n t u n t ija ­
n a k o k o n aan k u m o n n u t v a n h o ­
je n
k an san talousm iesten
teo­
riat, jo tk a eivät olleet ja k sa n e e t
tu n k eu tu a
k o tita lo u sv a lta k u n ta a n :
k eittiö p o rstu ata p id e m ­
m älle. N iin p ä m e illä vielä 1929
tu n n ettu k a n sa n ta lo u sm ie h e m m e E. N e v a n lin n a k irjo itti: » M i ­
tä y h tey ttä on yksityisten k ä y t­
tötaloudessa su o ritetu lla v ä h ä i­
sellä
tu otan to to im in n alla, sel­
la is e lla k u in v aim ojem m e s u k ­
kien p a rsim ise lla j a m uilla ko­
titalou d en a sk a re illa k a n s a n ta ­
loudessa.»
N y t on k an san taloustieteeseen
M a iste ri L a u r a H a r m a ja k ir­
s a a tu kuitenkin a iv a n uusi n ä ­
jo itta e ssa a n h yvin k irp e ä n a r ­
kem ys. S iih en on v a in tarvittu
vostelun N e v a n lin n a n teoriasta
a s ia n tu n tija n a nain en .
N ä itä
ta k e rtu u
sukkien parsim isesi
a sia n tu n tijo ita m e illä nu oresta
L o p u k si k iin n ite tä ä n h uom io
m erkkiin, h u o m au ttaen , m iten
k u lttu u ristam m e h u o lim a tta jo
työkustan n uksiin . K o tia p u la is e l­
suuri
k a n sa n ta lo u d e llin e n asia
on eh tin y t k asvaa. T alo u stie te i­
le oli m ak settu 700 m a rk k a a r a ­ jon
su
k
k ien
p arsim in en . H ä n
lijä , m aisteri L a u r a H a r m a ja on
h a p a lk k a a kuukaudessa. L u o n ­
h u o m a u tta a , että jo s ei sukkia
äsk ettäin ju lk a issu t tieteellisen
ta ise tu in a asunto, läm pö, valo,
p arsittaisi, ne n opeasti jo u tu i
teoksen
n im eltä:
»K o tita lo u s
ru o k a ja p u h ta u s
sekä v a k u u ­
sivat
ro m u k o p p a a n h e ite ttä v ik ­
k a n sa n ta lo u d e n o sa n a .»
Se on
tu sm ak su t
y h teen sä
800 mk.
si,
kun
ne sen s ija a n p arsittu a la lla a n
u ra a
u u rtava. S iin ä!
T ä te n a p u la ise n p a lk k a nousi
u n a k estävät vielä p itk ät a ja t
h ä n e sittää kotitalou den j a p e r-j
yh teen sä 1.500 m k kuukaudessa.
k u lu ttaa. S iin ä sä ä ste tä ä n m il­
heen
em ännän
työn
a iv a n 1
Kun
e m ä n tä
oli a m m a tilta a n
jo
o n ia
s u k k a p a re ja vuosittain.
uudessa valossa. K o tie n kautta|
Ja h ä n laskee, että jo s perheen
kulkee su u rin osa k a n sa k u n n a n
kokeneem pi j a
a m m a ttita ito i­ e m ä n tä k u lu tta a sukkien p a rs ituloista. K ir jo it t a ja toteaa, että
sem pi, j a kun h ä n k ä y tä n n ö llä
m iseen
tu n ti
viikossa, j a jos
k otitalous ei ole v a in kulutusta,
sen työn suoritusten ohessa h u o ­ la sk e ta a n h ä n e n työpalkakseen
vaan
siin ä ta p a h tu u
m yöskin
leh ti
m yöskin ty ö n su u n n itte ­ va in 1 m k tu n n ilta, an saitsevat
h u o m a tta v a a
tu otan to a, jo k a
lusta, jo h d o sta j a valvo n n asta,
perh een
e m ä n n ä t täten vuo
m e illä on arvioitu
16 % koko
on
hänen
k u u k au sip alk k an sa
dessa n o in
100 m iljo o n a a mk
m a a n kan sallistuloista. R u o tsis­
la sk e tta v a h u o m a tta v a sti k o r­
y k sistään
sukkien p arsim isella
sa kotitalouden tuotan to on a r ­
keam m ak si k u in ap u laisen . Jos ja L. H. kysyy: O n k o k otitalo u svioitu 20 % , j a A m e rik a ssa 24 %
tä h ä n toim een olisi täy ty n y t o t­
tu otan to väh äpätöisyys? "
koko kan sallistuloista. E t t ä a r ­
ta a vieras henkilö, olisi h ä n e n
S elvitellessäm m e
itsellem m e
violask elm at ovat n iin erilaisia,
p a lk k a n sa pllut v ä h in tä ä n 2.000 työm m e
m erk itystä k otitalo u ­
riip p u u
siitä,
ettei
ole vielä
m k k uukaudessa. N ä in ollen a r ­
den a la lla ,
on m eid än naisten
p äästy täyteen selvyyteen, m it­
vioi k irjo itta ja
e m ä n n ä n k u u - 1 m yösk ip
p
y
rittä v ä
v a ik u tta ­
k ä te k ijä t on otettava h uom ioon
k a n sip a ik a n 2.000 m k:ksi.
m a a n asioiden kulkuun. E d u s­
a rv io la s k u ja
suoritettaessa.
k u n n a ssa ovat sosialidem ok raat
Sen jä lk e e n , kun tä m ä arvio
M u tta jo se alh aisin lasku m itä
tiset n a is e d u s ta ja t teh n eet lu ­
on
tehty,
on
r
a
h
a
n
a
rv
o
m
u
u
t­
Suom en
k o h d a lla
m a in ita a n ,
ku isia a lo tteita kotitalou den ja
osoittaa m iten v a lta v ista s u m ­ tu n u t a iv a n toiseksi. K u n k o ­
perh een äitien a sem an h e lp o t­
m ista k otitaloudessa on kysy­ tiap u laisen k o k o n a isp a lk k a a r ­
tam iseksi. M u tta n ä m ä alotteet
vio
id
a
a
n
5—
6.000
m
k
k
u
u
k
a
u
­
mys.
dessa, on e m ä n n ä n
k u u k a u s i­ k a ip a a v a t sitä tukea, m itä j ä r ­
T ä m ä arviointi ei k u iten k aan
je stö to im in n a lla y leen sä s a a v u ­
pa lk a k si v a staav asti a rv io itav a
vielä sano, m ikä osuus siin ä on 7— 8.000 mk.
tetaan .
P e rh e e n äitien jä r je s ­
p erh een
e m ä n n ä llä j a h ä n e n
T ä ssä vain m u u ta m ia p iirte i­ tä y ty m in en va rsin k in m a a se u ­
työllään . T ä s tä kysym yksestä on
Sano­
tä tästä m ielen kiin toisesta tu t­ d u lla on ylen heikkoa.
T yöteh o seu ran p äällik k ö M a iju
taan
,
ettei
ole
aikaa'.
E
ih
ä
n
p e r­
kielm asta, jo k a h a v a in n o llistu t­
G e b h a rd
to im itu ttan u t tu tk i­
tua n aisten työosuuden j a sen h een äiti voi jä t t ä ä k otiaan j a
m uksen m aalaistalo j en naisten
ilm a n hoitoa. M u tta
ra h a llise n arvon. O sa sto p ä ä llik ­ la p s ia a n
töistä j a kotitalouden eri alojen
eik
öh
än
n
ä
in v aalien e d e llä v o i­
kö M a iju G e b h a rd san ookin lo ­
v a a tim a sta ty ö a ja sta j a työkus­
taisi
kokeeksi sopia siitä, että
pussa:
Täm ä
kaikki osoittaa
tan n u k sista. T u tk im u k sen k o h ­
k y lä n m iespuoliset yhdistyksen
vakuuttavasti, m iten tärk e ä tä
teeksi oli otettu
talous, jossa
jä
s e n e t p ä ä ttä isiv ä t lu o v u tta n
on p y rk iä
työn jä rk ip e rä is ty t-
y h d en illa n viikossa e m ä n tie n ­
sä v a a p a a illa k si. J ättäisiv ät ty ö ­
väen talon , jo s sellaista p a i k k a - ,
k u n n a lla on, tai keksisivät m uun
sopivan k ok oon tu m isp aik an n a i­
sille. Ja siihen tilaisu u teen olisi
v a ra tta v a so p iv aa o h je lm a a , ei
su u ria
teoreettisia kysym yksiä
Ivaan p äiv än k y sy m y k siä n aisten
om an to im in n an p iiristä j a v a a ­
likysym yksiä.
E d u sk u n n assa on n a ise d u sta ­
jia toistaiseksi o llu t v a in v a ja a
10 % koko e d u sta ja in lu k u m ä ä ­
rästä,
M u tta
v ä h ä ise stä lu k u ­
m ä ä rä s tä ä n h u o lim a tta he ovat
saan eet
koko
jou k on n aisten
asem aa koskevia alo tte ita lä p iajetuksi.
Ei
lu k u m ä ä rä llä ä n ,
m u tta
a sia n tu n te m u k se lla a n ;
|asioista, jo tk a
o liv a t m ieh ille
vieraita, ei vo id a v ä ittä ä , e tte i­
vät
m ieh et
j a n aiset katsele
m onia asioita o m a n su k u p u o le n Lsa n äk ö k u lm alta. Ja jo t t a m y ö s­
kin n aisia koskevat asia t sa isi­
vat ed u sk u n n assa oik eam ielisen
ratk aisu n ,
on m yöskin
n aisia
Iva litta v a edu sk u n taan .
! O ttak aam m e tu n n u slau seek si:
Sosialismi
on
vietävä!
k
o
t
e
i h
i n
.
M i i n
° 111 " " " ä *
'