kadun to n tit e r ittä in k y sy tty jä . K u n T u ru n u u s i a se m a k a a v a v u o n n a 1650 la a d ittiin P ie ta ri B rah e n k ä sk y stä , v a ra ttiin L ä n tise n R a n ta k a d u n to n tit — Turku-seuran T u rk u -seu ra - Å b o -sa m fu n d et ry : n naisjaoston VUOSIKOKOUS m m . n y ky in en Q w e n se l — k au p u n g in v a ra k k a im m ille , ja k a u p u n g in o sa n n i mi o lik in kauan T äm än a rtik k e lin lu u lta v a sti n äem m e v an h a v u o d e lta m illa in e n kuva 1891, on ja a su tu s siin ä sillo in oli n y k y isen B o re n talo n p a ik a lla. Pien en p u isto n la id a ssa o n k olm ek erro k sin e n k iv ira k e n n u s, jo s s a R e sta u ra n g du lu k ee N ord ” . ” C a fé och Täm ä k iv i ra k e n n u s o li ra k en n ettu k a k sik erro k sise k s i jo v u o n n a 1 8 4 8 , jo llo in ton tin o m isti k a u p p ia s J . G . L a u ré n . S illo in se e d u sti p u h d a sta em p irety y liä. L auré n in jä lk e e n ta lo siirtyi k a u p p ia s C a r l A u g u st R ö n n b erg ille . L o p u llise n m u o to n sa k iv ira k en n u s sa i v a sta sen jä lk e en , kun T o ija la n — T u ru n rad an rata in sin ö ö ri H u g o N e u m a n oli o sta n u t talo n . H ä n su o ritti p eru ste ellisen m u u to sty ö n o m ie n p iiru stu k sie n m u k a a n : k a k sik e r ro k sise sta em p ire ta lo sta tu li k o lm ek erro k sin e n rak en n u s, jo k a lä h in n ä e d u sti 1 800-lu vu n jä lk ip u o lis k o n u u sre n e ssa n ssia . R a k e n n u k see n si jo ite ttiin ra v in to la ja k a h v ila , ja sa m a n ta lo n p u u ra k e n n u k sissa o li sitä p a its i h u o n eita m a tk u sta jille . P a ik k a o li ilm e isesti h y v in v a littu , sillä su u re tk in la iv a t jä iv ä t u sein ta lo n a lla o le v a an ra n ta a n . sie llä o li A in a k in e rik o in e n 1870-lu vu lla la itu ri, jo k a o li sa a n u t n im e n sä ta lo n o m ista ja n m u kaan — ” R ö n n b e rg s ja k un k ru u n u n p erijä A le k sa n d e r ( I I I ) brygga” p e r h e in een v u o n n a se n k äyn n in kynttilänpäiväjuhla ” H e rr a in k u lm a ” (H e r r e k a n t e n ). — 1 8 7 6 tek i ep ä v ira lli T u ru ss a , hän en S u n n u n tain a 7. helm ik u u ta su u ri jo u k k o tu rk u la isia oli k o k o o n tu n u t P a lok u n n antalo n ju h lasaliin T u rk u -seu ran n a isja o sto n jä rjestä m ä än k ynttilänpäiv ä ju h la a n . T ä lle tilaisu u d elle ovat aina lu o n eet erik o isen läm pim än ja k o d ik k aa n tun n elm an k yn ttilö in v a la istu t p ien et p ö y d ä t, jo ih in ju h lien em än n ät v ä lia ja lla ta rjo ile vat k ah v ia ja v irv o k k eita. Ju h la n o h je lm a alk o i ta iteilijoid e n V e ik k o K o so se n ja M a rk e tta V alveen esittä m ä llä H än d elin G -m ollisonaatilp ia n o ). L a u su n ta ta i la (v iu lu ja teilija I r ja L a p p a la ise n o p p ila a t esit tiv ä t k u o ro la u su n ta n a L a u r i P ohjanpä ä n ru n o n ” H ä t ä ” se k ä Ju h a n i H e ik k ilä L a u r i V ilja se n ru n o n ” L u m isa d e ” . O la v i L u o te ro n k varte tin lauluesityks iä se u ra si taiteilija E st e r L in d g ren in o p p ila id en tan ssim a M o zartin ”M e n u e tti” . V iu lu taiteilija T u o m as H a a p a n en e sitti Sib e liu k sen ” R o m a n ssin ” ja ” M a su rk a n ” se k ä K re islerin ” S icilien ne —- R ig a u d o n in ” . L a u su n ta ta iteilija I r ja L a p p a la ise n e sitetty ä T sh eh ov in n o vellin ” P im eä ssä ta p ah tu u ” jo h t N ils v. Sch an tz lau lo i Sch um an n in ” K a k si k ren a tö ö riä ” se k ä M erik an n o n ” L a a to k a n ” . T ä m ä n sam o in k u in em . tait. T u o m as H aa p a se n esity ksen sä e sti tait. M a rk e tta V alve. T a ite ilija Sen ni N ie m inen v iih d y tti y le isö ä tu n n etu lla tai d o lla an esittä m ä llä h u m o ristisen m on o login. L iik u n n a n o h ja a ja L a h ja Salviand erin o p p ila id en k olm iosain en tanssisik erm ä p ä ä tti o n n istu n eesti täm än k er taisen v iih ty isän tilaisu ud en . > f k ie rto Tilatkaa a je lu n sa p ä ä tty i ju u ri täh än la itu riin , jo lta hän 18 8 8 v ä litti ” o n k a fö r i” k en n että astu i jo en la iv a a n sa . V u o d e sta SUOMEN sitä p a itsi lii y li ju u ri H u g o Neu- TURKU m an in ta lo n k oh d alla. H ugo n e ttu N eum an o li aik o in aan tu rk u la in e n , jo k a p alve li tun rata- in sin ö ö rin ä v u o sin a 1878— 1906. H än o li sy n tyn y t V a a sa ssa vuo n n a v________________/ 1 847, o p isk e li Z ü rich in P o ly teek issa ja v al m istu i sie ltä in sin ö ö rik si v u o n n a 1870. vuo n n a 1930. V ielä kym m en en v u o tta T u r u ss a N e u m a n o li ah k era sti m u k a sen jä lk e en liik en n ö i höy ry lau tta van na h a ssa p a ik a ssa, m u tta k u n M artin silta k u n n a llise ssa e lä m ä ssä , m m . k a u k in a rk k iteh tin a ja la ati 1880- ja 90- o li v a lm istu n u t v u o n n a 1940, se p o is tettiin tarp ee tto m an a. L iik en n e A u ra lu v u illa u se id e n p ien eh k ö jen kivi- ja jo e ssa m u u ttu i, k a ik k i su u ret laiv at p u u ta lo je n p iir u stu k se t. jä iv ä t sillan p u n g in v a ltu u te ttu n a. H ä n to im i m yö s V anhat tu rk u la ise t m u ista v a t vielä v a rm a sti C a fe d u N o r d in talo n , jo k a p u re ttiin v u o n n a 1 929. Sen ja van h o je n p u u ra k e n n u ste n B o re n ta lo , jo n k a tila lle tu li n s. ark k iteh tito im isto Ju n g & Ju n g p iir si ja jo k a v a lm istu i a lap u o lelle , ja R a n ta k a d u ille a n to i leim an sa se h ilja iselo , jo k a eh kä nyt on p ä ä tty m ässä . T o iv o tta v a sti täm ä o sa A u ra jo e sta jä lleen saa k esk eise n ja eläv än asem an k a u p u n k i k u v assa. C. J. G a r d b e r g p id etä ä n su n n u n tain a m aalisk u u n 14 p ä iv ä n ä 1965 k ello 14 A k a te m iata lo n ju h la sa lissa . E sillä sä ä n tö m ääräiset asiat. K lo 15 esitelm ä ” Ju h lia ja prom otio ita T u ru n a k ate m ia ssa ” , fil.m aist. T o iv o T . R in n e. H a llitu s T u rk u -seu ra - Å bo -sam fu n d et r y :s Å RSMÖTE h ålles sö n d ag en d en 14 m a rs 1965 kl. 14 i S o len n ite tssalen . Stadgeen lig a ären den beh an dlas. K l. 15 fö red ra g ” Ju h lia ja prom otio ita T u ru n a k ate m ia ssa ” , a v fil. m ag. T o iv o T . R inn e. Sty relsen R esum é Å b o sam fu n d et har tagit in itiativ et till en fö red ra g sse rie, som kom m er att be h a n d la d en g am la ak ad em in och d ess ö den , n ärm ast i a n led n in g a v att 150 å r h a r fö r flu tit se d an den forn a ak a d em ib yggn aden b lev färd ig . Serien in led d es a v p ro fe sso r E in a r W . Ju v a , so m ta la d e ” O m Å b o och d e ss gam la a k ad em i” . F ö re d rag e t p u b lice ra s i d e t ta n u m m er i fö rk o rta d form . Å b o sam fu n d et fick år 1964 c. 100 nya m ed lem m ar. D e tta k o n sta tera s i årsb erättelse n , so m p u b lice ra s i sin helhet. D ir.m u s. Y . A . N iem i b e rä tta r i sin a rtik e l o m d en nya o rgeln i Mik aelsk y rk an , F in lan d s stö rsta m ek a n isk a o rgel. A sse sso r E rk k i V u ori sk riv er o m A lla n Sa lo m a a , so m har a rb etat so m m u sik e r i 5 0 år. T ill arti keln har fo g a ts A llan Salo m a a s egna m in n e sb ild er a v m u sik k v ällarn a på S am p p alin n a. T u risto m b u d sm an n en , m ag. A rv o H ov i la fö r läsarn a p å en ru n d van d rin g i Å b o fö r 8 0 år sedan m ed h jälp a v en gam m al g u id ebo k . I sin se rie ” Å b o i g å r och i d a g ” b e rä tta r d r C . J . G a rd b e r g m ed bilder om h u r trak tern a k rin g nu varan d e B o re s h u s tid igare h ö rde till stad e n s liv liga ste d elar, m en hu r d e sm ån in gom b lev p å sid a n o m tra fik en efte r det a tt ham nen fly tta d es och M artin sbro n k om till. M ån ga sto ra by ggen u tm ed strän d erna kom m er d ock att p å nytt g e d e tta p a rti en cen tral stä lln in g i sta d sb ild en . U n d er ru b rik en ” B irg erin k a tu ” (B irg e rsg a ta n ) b e rä tta r sig n atu re n U . K ir jo m a a m inn en frå n se k lets b ö rjan . I se rien a b o en sisk a a ffä rsfö re ta g p re sen tera s d en n a g å n g Sp a rb a n k e n i Å bo . B irg erin k ad u n m erkittäv in ta lo on viim e v u o sisad an p u o le lta a s t i o llu t T y ö väen talo. K u v a ssa m m e se n äh d ään k o m e an a u u d is talo n a 1930-luvulta. Birgerin-, nyk. U rsin in k ad u n siv u s ta o sa a k o ristaa so d issa m m e k aatu n een tu rk u la isen k u v a n v e istäjän E n n u O k an k au n is g ran iittiv eisto s. BIRGERINKATU B i r g e r i n k a t u o n h isto r ia a , sillä s e o n m e n e ttä n y t n im e n sä k in , k a ik e n m u u n o h e lla. N im e n s ä se o n jo u tu n u t lu o v u tta m a a n sille p a r ta n ie k k a - a a te lism ie h e lle , jo n k a m e v u o s is a d a n alu n k o u lu p o ja t h y v in tu n sim m e . M ik s i k a tu a ik o in a a n o li s a a n u t B irg e r-n im e n , e i täm ä n k ir jo itta ja lla o le tie to a , m u tta U rsin in -n im e n y m m ä r tä ä k y llä h y v in , k o s k a to h to ri N ils R o b e r t a f U r s in , k la s s illis te n k ie lte n le h to r i, v a lis tu s m ie s ja p o liitik k o , to im i T u r u n ty ö v ä e n y h d isty k se n p u h e e n jo h ta ja n a 1 8 9 1 — 1 9 0 0 j a ty ö v ä e n ta lo o n tä m ä n k a tu m m e v a rr e lla . K a t u alk a a A u ra jo esta L ä n tise ltä R a n tak a d u lta ja päätty y P u u tarh ak atu u n m ennen L in n an k ad u n , E erik in k a d u n ja Y lio p isto n k a d u n p o ik k i. Birgerin-Ursin in katu o n v ain o sitta in saan u t säilyt tä ä vanh at y k sik erro k siset p ak en ev at p u u talon sa. K a tu v ie ttä ä a las A u ra jo k e en ja sen y läp äässä, k ortte lin k e sk iv aih e illa, oli se talo , jo ssa asu im m e. ’M e ijän ta lo n ’ n u m eron jä lje s sä o li a-k irjain ja isän tä o li su o m alain en , m u tta v ie reise n b-talo n isä n tä o li ru o tsalain en . A su n tom m e o li p ien i, m u tta v iih ty isä , sillä n ä k ö a la o li p u u ta rh a an ja au rin k o p a isto i k ok o ilta p ä iv ä n asu n to m m e ik k u n a sta. P ih a m a a o li ru o h o in en ja sen k e s k ellä k a sv o i su u ri saarn i. T a k a p ih a lla a su i talo n m ies ja la u a n ta isin k a tselim m e ik k u n a stam m e n äytelm ää: M ies ho rju u o v e sta ta k a p ih a lle ja a k k a p e rä ssä m ä rk ä pyyh in liin a k ä d e ssä . M ies h o rja h ta a p ih a ra ta m o id e n p ä ä lle j a ak k a alk a a v ed ellä sillä m ä rä llä riev u lla. M u tta jo s m ies o n o llu t tu h m a, n iin on a k k a k in , k äy k a sta m a ssa riev u n vesity n n ö rissä ja ja tk a a 'h o ito a a n ’. K y lm ä v esi tu n tu u v irk istä v ä n , ä ijä n o u see jo istu m aan , y rittä ä sy ty ttä ä k a stu n ee n p iip p u n sa ja p ain u u sitte n sisälle. O n p a rau h allin en m ies! A v o n a ise sta ik k u n a sta k u u lu u e u k o n lo p u to n p ä lp äty s, m u tta m ies ei p u h u m itään . V iik o n k u lu ttu a o li sam a n ä y tö s k a tselta v a n a . A lit u in e n ta iste lu su o m en k ielisten ja ru o tsin k ielisten k o u lu p o ik ie n v ä lillä k u u lu i täm än v u o sisa d a n a lk u p u o len aik aan . J o s y k sin se lv isit p im eä stä p o rttik ä y tä v ä stä h y ö k ä n n eistä v ih o lli sista , o lit h y v ä ta p p e lija . P o ik ien o tte lu n k esk ey tti a in a b-talon isän tä. K u n tu o ro m u lu in en m ies il( J a t k . siv u lla 2 4 )
© Copyright 2024