Nokia‐yhtymän uusi organisaatio Martti Häikiö kirjoitti Nokia Oyj:n historian toisen osan sivuilla 286–288 ”Välittömästi Kari Kairamon kuoleman jälkeen toimitusjohtaja Simo Vuorilehto nimitettiin Nokian hallituksen puheenjohtajaksi ja pääjohtajaksi… Vuorilehto pyrki määrätietoisesti systematisoimaan Nokian johtamista… Vuorilehto lähti heti myös rationalisoimaan hallintoa ja karsimaan kuluja kovalla kädellä. Hän mitätöi käytännössä tarpeettomaksi kokemansa väliportaan eli sisäisen hallituksen yhdistämällä hallituksen ja johtokunnan toiminnot. Henkilötasolla Vuorilehto halusi lähteä liikkeelle puhtaalta pöydältä eli vailla ennakkoasenteita. Ne, joihin Vuorilehto näyttää luottaneen eniten omaa strategiaansa käynnistäessään, olivat datapuolen järjestelijä Kalle Isokallio, Jorma Ollila, Seppo Ahonen ja Hannu Bergholm. Yhtymän johtamista Vuorilehto selkeytti huhtikuussa 1989 siten, että kaikille johtokunnan jäsenille tuli operatiivinen vastuu. Toimialaryhmiä oli kaikkiaan kuusi:  Telenokia Sakari Salminen  Matkapuhelinryhmä Antti Lagerroos  Nokia Data Kalle Isokallio  Kaapeli‐ ja koneteollisuus Seppo Ahonen  Perusteollisuus Harry Mildh  Kulutuselektroniikka Jacques Noels Yllättäen ykkösmieheksi joutuneen Vuorilehdon vaikein haaste liittyi siihen, kuinka hän saa oman asemansa vakiinnutetuksi. Se onnistui paremmin omistajien kuin alaisten suhteen. Vuorilehdon johtamistavassa oli sotilaallisia piirteitä. Hän itse vertasi omaa konserniorganisaatiotaan Suomen puolustusvoimien alueelliseen puolustusjärjestelmään. Vuorilehdon johtamismahdollisuuksia kavensi kuitenkin yhtäältä hallintoneuvoston paluu hallitukseksi ja sen tiivistyvä ote ja toisaalta eräiden Vuorilehdon alaisten halu toimia hänen ohitseen ja sivuitseen.