Viikkokatsaus
3 • 19.1.2017
Venäjä
Venäjän tuonti ylitti vuodentakaisen tason. Tavara- ja
palvelutuonnin menot olivat vuoden 2016 viimeisellä neljänneksellä ensi kertaa vuoden 2013 syksyn jälkeen vuodentakaista suuremmat (noin 5 %). Tavaratuonnin kasvu vuotta
aiemmasta oli noin 10 %. Palvelujen tuonnin pudotusta lievensi venäläisten matkailumenojen aikaisempaa vähäisempi
pudotus (alle -10 %). Venäjän vientitulot ylsivät lähes vuodentakaiselle tasolle. Vaihtotaseen ylijäämä oli viimeisellä
neljänneksellä edelleen suhteellisen pieni.
Yksityisen pääoman nettovirta kääntyi Venäjälle päin viimeisellä neljänneksellä. Tämä johtui Rosneftin osakkeiden
myynnistä saatujen tulojen tilityksestä ulkomailta, mikä nosti
myös suorien sijoitusten virran Venäjälle poikkeuksellisen
suureksi. Suorien sijoitusten virta ulos jatkui pienehkönä.
Muuta pääomaa yritykset veivät ulkomaille huomattavan paljon. Pankkien ulkomaisen velan takaisinmaksut pysyivät selvästi pienempinä kuin vuosien 2014–2015 huippujaksoilla.
Venäjän maksutaseen keskeiset erät 2014–2016
% BKT:stä
mrd. dollaria
2014 2015 2016
2014 2015 2016
(alustava)
(alustava)
Vaihtotase
- vienti (tavarat & palvelut)
- tuonti (tavarat & palvelut)
Kauppatase (tavarat)
- vienti
- tuonti
Palvelujen kaupan tase
- vienti
- tuonti
Muu vaihtotase
58
563
429
189
497
308
-55
66
121
-76
69
393
282
149
341
193
-37
52
89
-43
22
329
266
88
279
191
-24
50
74
-41
2,8
27,7
21,1
9,3
24,4
15,1
-2,7
3,2
6,0
-3,7
5,2
29,4
21,1
11,1
25,6
14,5
-2,8
3,9
6,6
-3,2
1,8
26,5
21,4
7,1
22,5
15,4
-2,0
4,0
6,0
-3,3
Rahoitustase & virhe-erä
Valtio (pl. keskuspankki)
Yksityinen sektori yht.(A+B)
A. Pankit
B. Muu yksit. ml. virhe-erä
- suorat sijoitukset
- Venäjälle
- Venäjältä
- portfoliosijoitukset
- Venäjälle
- Venäjältä
- ulkomainen käteisraha *
- ’epämääräiset operaatiot’
- maksutaseen virhe-erä
- muut
-123
30
-151
-86
-65
-38
18
55
-18
-12
6
9
-9
8
-17
-67
-10
-58
-34
-24
-15
6
20
-8
-5
3
14
-1
4
-18
-12
3
-16
-5
-11
8
26
18
-3
1
4
6
-1
0
-21
-6,1
1,5
-7,4
-4,2
-3,2
-1,8
0,9
2,7
-0,9
-0,6
0,3
0,4
-0,4
0,4
-0,9
-5,0
-0,7
-4,3
-2,6
-1,8
-1,1
0,4
1,5
-0,6
-0,4
0,2
1,1
-0,1
0,3
-1,4
-1,0
0,3
-1,3
-0,4
-0,9
0,6
2,1
1,4
-0,3
0,1
0,3
0,5
-0,1
0,0
-1,7
saalta viime vuoden lopulla valtion menot olivat poikkeuksellisen suuret, sillä Venäjä käytti 800 mrd. ruplaa (noin 13 mrd.
dollaria), jotta puolustusteollisuuden yritykset voivat maksaa
takaisin valtion takaamia pankkilainojaan (ks. BOFIT Viikkokatsaus 44/2016). Näin pyritään varmistamaan se, että yritykset voivat lainata lisää ja jatkaa toimintaansa.
Reservirahaston varoja käytettiin vuoden aikana budjettivajeen rahoittamiseen eli juuri siihen tarkoitukseen, johon
niitä on kerättykin. Valtiovarainministeri Siluanovin mukaan
federaation budjettivaje oli viime vuonna 2950 mrd. ruplaa
eli noin 44 mrd. dollaria. Tämä oli 3,6 % BKT:stä eli hieman
vähemmän kuin budjetoitu 3,7 %.
Venäjän toisen öljyrahaston eli Kansallisen hyvinvoinnin
rahaston koko oli vuoden 2016 lopussa 72 mrd. dollaria.
Tästä noin kaksi kolmasosaa on sijoitettu hyvin likvideihin
arvopapereihin. Reservirahaston ja hyvinvointirahaston likvidien varojen yhteismäärä on noin 4,9 % BKT:stä. Tämän
vuoden federaatiobudjetissa vajeen odotetaan olevan 2753
mrd. ruplaa eli 3,2 % BKT:stä, mutta öljynhintaoletuksena on
40 dollaria tynnyriltä. Tällä hetkellä Urals-öljylaadun hinta
on 52–53 dollaria. Jos öljynhinta olisi tällä tasolla koko vuoden, olisi vaje ehkä 1,5 BKT-prosenttiyksikköä pienempi.
Venäjän kasvu ennakoidaan vaimeaksi. Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) tuoreessa ennustepäivityksessä
kehittyneiden talouksien kasvun odotetaan piristyvän hiukan
lokakuun ennusteeseen verrattuna, mutta maailmantalouden
kasvunäkymät ovat ennallaan. IMF ennakoi Kiinan talouskasvuksi tänä vuonna 6,5 % (lokakuussa 6,2 %) voimakkaan
elvytyspolitiikan ansiosta. Liki kaikkialla muualla nousevissa
ja kehittyvissä talouksissa kasvuvauhdin ennustetaan olevan
hieman aiemmin odotettua hitaampaa. Kiina ja Intia vastaavat lähes puolesta maailman ennustetusta talouskasvusta
vuonna 2017. Ennusteen riskeissä muistutetaan Yhdysvaltojen talous- ja kauppapolitiikan mahdollisten muutosten tuovan alkuvuoteen 2017 poikkeuksellisen paljon epävarmuutta.
Venäjän talouskasvun odotetaan jäävän tänä ja ensi
vuonna runsaaseen prosenttiin huolimatta öljyn hinnan huomattavasta noususta loppuvuonna 2016. Tämä on sekä koko
maailmantaloutta että kehittyneitä talouksia hitaampi kasvuvauhti. IMF:n ennustepäivitys on hyvin samansuuntainen
kuin Maailmanpankin, EBRD:n, Venäjän keskuspankin ja
BOFITin tuoreimmat ennusteet.
BKT:n kasvuennuste 2017–2018, %
* positiivinen arvo = ulkomaisen käteisrahan määrän väheneminen
2017
2018
osuus maailman
BKT:sta 2016,
% (PPP) *
3,4
1,9
4,5
6,5
7,2
1,1
0,2
3,6
2,0
4,8
6,0
7,7
1,2
1,5
42
58
18
7
3
3
Lähde: Venäjän keskuspankki.
Venäjän Reservirahasto supistui lähes 70 % vuonna
2016. Reservirahaston arvo oli vuoden lopussa 16 mrd. dollaria (972 mrd. ruplaa), kun vuotta aiemmin sen arvo oli vielä
50 mrd. dollaria. Rahastoa käytettiin ennakoidussa määrin.
Valtion menot ovat yleensä suuret vuoden lopulla, ja yli 40 %
nostoista Reservirahastosta tapahtuikin joulukuussa. Joulukuussa budjettiin tilitettiin myös Rosneftin 19,5 prosentin
osuuden myynnistä saadut hieman yli 11 mrd. dollaria. Toi-
Suomen Pankki • Siirtymätalouksien tutkimuslaitos, BOFIT
PL 160, 00101 Helsinki
Puh: 010 831 2268 • Web: www.suomenpankki.fi/bofit
Maailmantalous
Kehittyneet maat
Kehittyvät maat
Kiina
Intia
Venäjä
Brasilia
Lähde: IMF WEO Update January 2017, *WEO October 2016
Päätoimittaja Jouko Rautava • Sähköposti: jouko.rautava @bof.fi
Aineisto on toimitettu eri lähteiden perusteella.
Suomen Pankki ei takaa aineiston kattavuutta tai oikeellisuutta.
Julkaisussa esitetyt mielipiteet eivät välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa.
Viikkokatsaus
3 • 19.1.2017
Kiina
Kiinan ulkomaankaupan ylijäämä pieneni 85 mrd.
dollaria vuonna 2016 edellisvuoteen verrattuna.
Viime vuonna Kiinan tavaraviennin arvo väheni 8 % noin
2100 mrd. dollariin. Vuonna 2015 vienti laski 3 %. Tuonti
puolestaan väheni 6 prosentilla noin 1590 mrd. dollariin, kun
vuonna 2015 tuonnin arvo raaka-aineiden hintojen vetämänä
laski 14 %. Energian ja raaka-aineiden hintojen nousun
myötä tuonnin arvo kääntyi loppuvuonna kasvuun, mutta
vienti oli edelleen miinuksella.
Tuontiraaka-aineiden hintojen romahdus vuonna 2014
johti Kiinan ulkomaankaupan ylijäämän nopeaan kasvuun.
Viime vuonna kasvu kuitenkin taittui ja ylijäämä kääntyi laskuun. Koko vuoden ylijäämä painui 510 mrd. dollariin. Ylijäämän laskun taustalla ei kuitenkaan ole pelkästään raakaaineiden hintakehitys, sillä myös Euroopan (135 mrd. USD)
ja Yhdysvaltojen (254 mrd. USD) kanssa käydyn kaupan ylijäämä laski hieman vuodesta 2015. Kiinan juan heikkeni
viime vuonna 6 % dollariin ja 4 % euroon nähden, joten heikkeneminen ei näytä tuoneen Kiinalle mitään suurta kilpailuetua ainakaan kaupan ylijäämän kehityksellä mitaten.
Kiinan tavaravienti, -tuonti ja kauppatase
2 500
Mrd. USD, 12 kk:n liukuva summa
Kauppatase
Vienti
Tuonti
2 000
1 500
1 000
500
0
2008
2010
2012
2014
2016
Lähde: Bloomberg
EU ja Yhdysvallat ovat Kiinan tärkeimmät kauppakumppanit. EU:n osuus Kiinan viennistä oli viime vuonna 16 % ja
tuonnista 13 %. Yhdysvaltojen vastaavat osuudet olivat 18 %
ja 9 %. Japanin osuus Kiinan viennistä oli 5 % ja tuonnista
9 %. Korea on tärkeä tuontimaa 10 prosentin osuudellaan, ja
Kiinan viennistä sinne menee 4 %. Latinalainen Amerikka ja
Afrikka molemmat kattavat Kiinan viennistä 5 %, tuonnissa
Latinalainen Amerikka on 6 prosentin osuudellaan hieman
Afrikkaa (4 %) suurempi kauppakumppani.
Kiinnostavaa tuonnin kehityksessä on se, että keskeisten
raaka-aineiden tuontimäärät kasvoivat viime vuonna vahvasti. Sellun tuonti kasvoi 7 %, raudan 8 % ja kuparinkin 5 %.
Raakaöljyn tuonti kasvoi peräti 16 % lähes 390 milj. tonniin.
Suomen Pankki • Siirtymätalouksien tutkimuslaitos, BOFIT
PL 160, 00101 Helsinki
Puh: 010 831 2268 • Web: www.suomenpankki.fi/bofit
Öljytuontia vetävät talouskasvu sekä Kiinan oman raakaöljytuotannon väheneminen noin 6 prosentilla tammi-marraskuussa. Lisäksi strategisten öljyvarastojen täyttäminen näyttää edelleen tukevan raakaöljyn kysyntää Kiinassa.
Mielenkiintoista on myös Kiinan muutosten myötä tapahtuva globaalien tuotantoketjujen muuttuminen. Kiinalaistilastojen mukaan jatkojalostukseksi luettu osuus koko kaupasta laski viime vuonna parilla prosenttiyksiköllä niin tuonnissa (osuus 31 %) kuin viennissä (38 %).
Kiinassa saasteongelmat ovat taas tapetilla. Kuten
monina aikaisempinakin vuosina myös viime vuonna ilmansaasteongelmat pahenivat joulukuussa, ja yli 20 kiinalaiskaupunkia lähinnä pohjoisessa (ml. Peking) asetti korkeimman
hälytystilan ilmansaasteiden vuoksi. Ongelmat ovat jatkuneet tammikuussa. Korkein hälytystila merkitsee mm. koulujen sulkemista, joidenkin tehtaiden tuotannon vähentämistä
ja autoilun rajoittamista. Usein myös suuria määriä lentoja
joudutaan perumaan. Saasteongelman paheneminen talvella
johtuu lämmityskauden alkamisesta, mikä lisää hiilen käyttöä. Myös sateen ja tuulen määrät vaikuttavat ongelmaan.
Ongelmat eivät ole helpottaneet vaikka jo pitkään voimaloita
ja tuotantoa on pyritty siirtämään kauemmas kaupungeista ja
ympäristöystävällisempiä energiantuotantomuotoja kuten
tuulivoimaa on lisätty. Tilanne on vakava, sillä ilmansaasteet
johtavat terveysongelmiin ja kansainvälisen energiajärjestön
IEA:n arvion mukaan lyhentävät eliniän odotetta keskimäärin kahdella vuodella. Viime vuoden aikana ainakin Peking,
Tianjin ja Hebei on haastettu oikeuteen ilmansaasteongelmien vuoksi.
Kiinan saasteongelmat eivät rajoitu ilmaan vaan myös
maaperä ja vesi ovat monin paikoin pahoin saastuneita. Vesiministeriön viime vuonna julkistamien mittausten mukaan
peräti 80 % jokien valuma-alueen pohjavesistä on vaarallista
ihmiskäyttöön. Myös suuri osa pintavedestä on käyttökelvotonta. Teollisuus ja maatalous ovat suurimmat saastuttajat,
sillä saastuttamiseen liittyvät säännöt ovat olleet liian löysiä
ja sääntöjen valvonta on ollut puutteellista.
Vuosien varrella Kiina on esitellyt erilaisia ohjelmia ongelmien ratkaisemiseksi. Viime kesänä julkistetun ohjelman
mukaan maaperän saastuminen pysäytetään vuoteen 2020
mennessä. Joulukuussa esitellyssä vuodet 2016–2020 kattavassa ympäristöohjelmassa asetetiin tavoitteet ilmansaasteiden määrille ja vedenpuhdistukselle. Tavoitteita on runsaasti, mutta keinoja, joilla tavoitteisiin päästään, ei juuri täsmennetä ja ne jäänevät paikallispäättäjien puntaroitaviksi.
Ympäristöministeriön mukaan uusi ohjelma antaa sille
kuitenkin enemmän mahdollisuuksia tarttua ongelmiin. Lisäksi valvojien itsenäisyyttä suhteessa paikallisviranomaisiin
on lisätty, ja ilmansaastemittaustulosten manipulointi on kriminalisoitu. Joulukuussa hyväksyttiin myös ympäristöveron
käyttöönotto vuoden 2018 alusta, joka ainakin osittain korvaa nykyiset ympäristömaksut, joiden perimisessä aluehallintojen tiedetään olleen välillä varsin joustavia.
Päätoimittaja Jouko Rautava • Sähköposti: jouko.rautava @bof.fi
Aineisto on toimitettu eri lähteiden perusteella.
Suomen Pankki ei takaa aineiston kattavuutta tai oikeellisuutta.
Julkaisussa esitetyt mielipiteet eivät välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa.