Kauklahteen - Espoon Kaupunginosayhdistysten Liitto ry

KAUKLAHDEN KOTIKAUPUNKIPOLKU
Versio 24.1.2017
24 kohdetta
6 km reittiä
5 tietolaatikkoa
Julkaisija: Espoon kaupunginosayhdistysten liitto
Toimittanut: Pauli Saloranta
Yhteistyössä: Espoon kaupunki, Kauklahti-seura ry ja Pro
Espoonjoki ry
Kiitos tiedoista mm. Tryggve Gestrin, Aila Harmaajärvi, Karolina
Kouvola, Erkki Lindell, Tia Lähteenmäki, Eija Saarikko, Anssi
Savisalo, Sami Suviranta ja Hanne Österberg
KIRJALLISUUTTA
Espoo – oma lukunsa. Pertti Maisala 2008, Espoon
kaupunkisuunnittelukeskus
Espoon kansakoulut 1871–1921. Veli Nurmio 1991, Espoon
kaupunginmuseo
Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema. Erkki Härö 1991,
Espoon kaupunginmuseo
Halmeen leipomo 90 vuotta – Halmes bageri 90 år. Inte av bröd
allena.. Ei yksin leivästä.. En familjekrönika kring ett bageri där
hantverkstraditionen alltjämt lever. Perhekronikka leipomosta jossa
käsityöperinne elää edelleen. Christian Mehlem 1989
Kauklahti, kotikylämme. Marja-Liisa Lindell 2008
Kylä – keskiaikaa Itämeren rannalla. Espoon kaupunginmuseo
2008
Kylä-Espoo. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus 2008
Leve Köklaks hurtiga brandkår. Kauklahden VPK 1929–2009.
Georg Strien 2009, Kauklahden vapaaehtoinen palokunta
Lyseosta lyseoksi. Juhlakirja. Espoon yhteislyseon koulu ja Espoon
yhteislyseon lukio 2002
Muinaisaikojen Espoo. Jüri Kokkonen 1990, Espoon
kaupunginmuseo
Sata lasissa. Kauklahden Pyrinnön historia 1914–2015. Esa
Lahtinen 2016, IFK Grankulla
Sydämellistä yhteiselämää. Espoon koulutaloja 1873–1990. Kari
Jormakka 1991
Välähdyksiä keskiajasta - Glimtar ur medeltiden. Espoon
kaupunginmuseo 1999
JOHDANTO
Kauklahti on Espoon vanhimpia asuttuja seutuja jo kivikaudelta
alkaen. Nykyisestäkin kulttuurimaisemasta löytyy jälkiä 1200-luvulta
2000-luvulle, hansakaupasta lasiteollisuuteen ja erikoiskahveihin.
Valtakunnalliset asuntomessut 2006 tekivät tunnetuksi radanvarren
"pikkukaupungin". Siitä alkoi uusin kasvuvaihe: 11 vuodessa koko
Suur-Kauklahden väkiluku on kasvanut 67 % ja on nyt 9 500
henkeä.
Kauklahden idyllistä miljöötä on nähty monissa elokuvissa,
viimeksi musikaalissa Risto Räppääjä ja polkupyörävaras (2010).
Espoon ensimmäinen elokuvateatteri puolestaan aloitti täällä Bio
Esbo -nimellä jo vuonna 1942.
Tämä kotikaupunkipolku kiertelee Kauklahden historiallisella
kylätontilla ja uusimmissa kortteleissa, kiipeilee kallioille ja
laskeutuu Espoonjoen laaksoon. Kävellen pääsee lähelle kohteita ja
tekemään havaintoja omin aistein, mutta muistathan kunnioittaa
pihapiirejä!
www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Kaupunginosat/Kau
klahti
Tietolaatikko: Kauklahden varhaisia vaiheita
Köklaxin kylä on ollut asuttu viimeistään 1200-luvun keskivaiheilta.
Säilyneissä kirjallisissa lähteissä se mainitaan ensi kertaa vuonna
1451. Seuraavalla vuosisadalla kylä oli Espoon suurimpia.
Vesireittien ja maanteiden yhtymäkohtana se on ollut otollinen
kauppapaikka ja myös kauklahtelaiset itse harjoittivat
talonpoikaispurjehdusta hansakaupunki Rääveliin – kruunun
estoyrityksistä huolimatta. Purjehtijana kunnostautui muiden
muassa Basansin talon isäntä, nimismies Erik Basse.
Kuningas Kustaa Vaasa perusti Espoonkartanon vuonna 1556
Köklaxin naapuriin Espobyhyn, Mankinjoen ja Kuninkaantien
risteykseen. Prinssi Juhana ehdotti myös kaupungin ja linnoituksen
perustamista tänne, mutta asia unohtui pian alkaneissa
perimysriidoissa. Ramsayn suku on omistanut kartanon vuosina
1756–1824 ja uudelleen 1914 alkaen. Kartanolla oli tiilitehdas ja
laivaveistämö sekä edelleen käytössä oleva Suomen ensimmäinen
kiviholvisilta vuodelta 1775.
Mankinjoella on myös Espoon nimen alkujuuri, joka juontuu
Espobyn kylän haavoista (ruots. asp). Yksittäinen haapapuu kestää
tuskin sataa vuotta, mutta sen juurakko voi elää jopa tuhat vuotta,
selvitä metsäpaloistakin ja tuottaa jatkuvasti uusia vesoja.
www.kauklahti.fi/historiallinen-kauklahti/
www.hagerlund.net/fi/kauklahden_historia
www.esbogard.fi/historia.html
elakooneilinen.blogspot.fi/2013/09/450-vuotta-espoonkartanonvaiheita.html
www.luontoportti.com/suomi/fi/puut/haapa
www.helsinki.fi/metsatieteet/arboretum/puulajit/populus_tremula
.html
KOHTEET
1 Kappeli
Valmistui 2006 sopivasti Espoon asuntomessujen yhteydessä,
suunnittelija Olli Pekka Jokela. Kallion kylkeen porrastuva tiilinen
rakennus on vakaa maamerkki pääväylän varrella. Vaaleassa ja
valoisassa kappelisalissa on 150 paikkaa ja siihen voidaan yhdistää
pienempi monitoimitila. Talossa on myös toimistotiloja ja
pohjakerroksessa kokoontuvat lapsi-, nuoriso- sekä aikuistyön
kerhot.
Alttarimaalaus on kauklahtelaisen taiteilijan, professori Markku
Hakurin Pyhä ehtoollinen. Kirkkotekstiilit ovat Norma Heimolan
suunnittelemat. Urut ovat vuodelta 2009, saksalaisen Paschen Kiel
Orgelbaun valmistamat. Kappelisalin kulmassa ovat näkyvissä neljä
kirkonkelloa. Niillä voidaan soittaa 18 eri melodiaa, jotka on
säveltänyt kanttori Petri Koivusalo.
Kappeli on Köklaxin keskiaikaisella kylätontilla, joten ennen
rakentamista tehtiin alueella pelastuskaivaus. Silloin löytyi
esineistöä ja talojen rakenteita 1200-luvulta alkaen. Kylänmäen
kautta on kulkenut keramiikkaa ja kivitavaraa sekä rahoja Itämeren
piiristä. Näitä on näytillä kappelissa. Kaivausalueen reunasta
kappelin läheltä löytyi kristillinen kyläkalmisto. Hautausmaa on
ilmeisesti ollut käytössä jo ennen Espoon kirkon rakentamista.
Etupihalla on opastaulu, jonka takana lisätietoa muinaismuistoista.
www.espoonseurakunnat.fi/web/asiointi/kauklahden-kappeli
www.arkopj.fi/frameset_fin.html
Tietolaatikko: Espoon tuomiokirkkoseurakunta
Espoon seurakunta on toiminut katolisena jo vuonna 1458. Sen
itsenäistymisestä Kirkkonummen seurakunnasta lasketaan myös
Espoon kunnallisen itsenäisyyden alku. Luterilainen uskonpuhdistus
toteutettiin 1527: samalla kuningas Kustaa Vaasa takavarikoi kirkon
ylimääräisen omaisuuden.
Seurakunta jaettiin kahtia suomen- ja ruotsinkieliseen vuonna
1950. Espoon suomalaisesta seurakunnasta lohkaistiin 1960
Tapiolan seurakunta ja 1964 Kanta-Espoon, Leppävaaran ja
Etelä-Espoon seurakunnat. Kanta-Espoosta tuli Espoon
tuomiokirkkoseurakunta, kun Espoon hiippakunta aloitti toimintansa
1.1.2004. Laajalla alueella toimivalla seurakunnalla on tuomiokirkon
lisäksi 10 kappelia ja jäseniä vuoden 2015 lopussa 47 670.
2 Kauppamäki
Kauklahden vanhaa tunnelmaa voi aistia elävällä kaupparaitilla,
joka sai vuonna 1993 kadunnimen Kauppamäki. Kaikki vanhemmat
rakennukset raitin varrella on suojeltu.
Numero 2:n alatalossa palveli aikanaan posti. Vuodesta 1995
on toiminut Kauklahden kukka, joka perustettiin 1988 Varubodenin
vajassa. Nro 4 puolestaan on komea puhelinyhdistyksen talo, jota
on arveltu Lars Sonckin piirtämäksi. Nyt se on asuntoina, edelleen
pihalla seisoo linkkimasto. Tontilla on jopa yksi rakennuspaikka
käyttämättä. Tien toiselle puolelle on asemakaavaan merkitty aukio
ja nimi Suolatori paikkaan, jossa metsikön kätköissä toimi eräässä
vaiheessa "kuusibaari".
Kauklahden asioista voi lukea netin ohella ilmoitustaulusta, jota
ylläpitää aktiivinen kaksikielinen kaupunginosayhdistys
Kauklahti-seura – Köklaxgillet, perustettu 1972. Yhdistys järjestää
vuosittain mm. Kauklahti-päivän ja Elävän joulukalenterin, julkaisee
kylälehteä sekä pitää yhteyksiä ja vaikuttaa monin tavoin
kaupunginosan parhaaksi.
Numero 3:ssa toimii Kauklahden vanhin edelleen toimiva yritys,
Halmeen leipomo. Vastapäätä Halmetta entisessä kauppias
Sundellin talossa oli Porkkalan parenteesista evakkoon muuttanut
Kyrkslätts Handelslag ja sittemmin Varuboden, vuodesta 2012
kahvila-ravintola Brunnsdal.
Raitin päätteenä Kuninkaankartanontiellä on liikerakennus,
jonka kulmissa näemme komeat klassiset valepylväät. Talossa on
aikoinaan toiminut mm. Bergströmin lihakauppa. Syksyllä 2016
aloitti Maxin kala ja saavutti heti suuren suosion.
www.kauklahtiseura.fi
www.facebook.com/kauklahtiseura
www.kauklahdenkukka.fi
www.cafebrunnsdal.fi/cafe-brunnsdal
www.emilhalme.fi
www.maxinkala.fi
Tietolaatikko: Halmeen leipomon perustaminen
Turkulainen Emil Halme perusti leipomon vuonna 1899 Kauklahden
naapurikylässä Kurttilassa, Smedsin taloon kuuluneessa
muonamiehen talossa. Leipää myytiin tiilitehtaiden työläisille. Kun
Turun rataa alettiin rakentaa, leivän kysyntä kasvoi. Vuonna 1901
Halme osti maata Sakan tilan isännältä Mauriz Hagmanilta tästä
hyvältä paikalta teiden risteyksestä ja läheltä tulevaa asemaa.
Ensimmäinen oma talo valmistui samana vuonna vuonna käsittäen
leipomon, varaston sekä asunnon. Tämä puutalo on edelleen
pystyssä mäen päällä. Tiilitalon vanhin osa on vuodelta 1928,
rakennusta on laajennettu useaan otteeseen. Massiivinen uuni on
ollut lämpimänä yhtäjaksoisesti vuodesta 1952. Leipomo on
edelleen saman suvun omistuksessa ja johdossa.
www.emilhalme.fi/info/yrityksen-historia/18/
3. Suuri rantatie eli Kuninkaantie
Kuninkaantie oli keskiajan tärkein maantie Suomessa. Se kulki
Turusta Viipuriin muodostaen samalla keskeisen osan Bergenin ja
Pietarin välisestä postireitistä 1300-luvulta alkaen. Kuninkaantietä
ovat käyttäneet satojen vuosien aikana niin kuninkaat kuin
kulkuritkin matkoillaan Suomen halki.
Kuninkaantien merkitys kasvoi entisestään, kun Helsingistä tuli
pääkaupunki 1812. Se palveli maan päätienä, kunnes Turuntie
valmistui vaiheittain 1930–50-luvuilla. Vanhaa tielinjaa on jäljellä
Espoossa monin paikoin, mm. tässä Emil Halmeen tien ja Erik
Bassen tien nimillä.
Sakan tila oli näillä main Kuninkaantien eteläpuolella. Siellä
toimi vuosina 1897–1902 Espoon ensimmäinen suomenkielinen
kansakoulu, joka oli aloittanut vuonna 1891 Kauklahden Åminnen
kartanon siipirakennuksessa. Sittemmin koulu siirtyi kirkonkylään
pitäjäntupaan.
Kuusi tammea Erik Bassen tien eteläpuolella suurien
kerrostalojen lähellä on rauhoitettu luonnonmuistomerkkinä vuonna
1984. Vanhimpien iäksi on arvioitu 200–250 vuotta ja paksuimman
ympärysmitta on metrin korkeudelta mitattuna noin neljä metriä.
4 Bassenmäki
Bassenmäessä on hienosti säilynyt 1900-luvun alun kylämiljöö
hiekkateineen, kiviaitoineen ja puutarhoineen. Monia Bassenmäen
taloja rakennutti Axel Gröndal, jonka kumppanina ollut kirvesmies
Frans Olin loi alueen ilmeen. Huomaa etenkin tornillinen huvila
numerossa 8 sekä sympaattinen pikkumökki numerossa 7. Kaikki
vanhat rakennukset on suojeltu.
www.espoonperinneseura.net/perinnetieto/aminnen-kansakoulu
-ja-Kauklahden-kansakoulu.html
5 Kauklahden VPK:n talo
Vapaapalokunta on perustettu vuonna 1929. Sen ensimmäinen
paloasema oli pieni vaja hevosvetoisen kärryn säilyttämistä varten.
Rakennusta on sittemmin laajennettu useaan otteeseen ja se on
remontoitu viimeksi 2004.
Kauklahden VPK toimii nykyään Länsi-Uudenmaan
pelastuslaitoksen sopimuspalokuntana. Hälytysosastoon kuuluu 27
henkeä, lähtöjä tulee vuosittain noin 30. Lisäksi toimivat nuoriso-,
seniori- ja naisosasto palokunnan koko vahvuuden ollessa 60
henkeä. Pääkalustona on sammutusauto tunnuksella LU441.
Espoossa on vakinaisen palokunnan reservinä kuusi vapaaehtoista
sopimuspalokuntaa. Päivystyksen lisäksi ne järjestävät avoimia
yleisötapahtumia ja alkusammutuskoulutusta mm. valtakunnallisena
112-päivänä.
Aikanaan vapaapalokunnilla oli suuri merkitys itse
palontorjunnan lisäksi myös eri väestönosien yhdistämisessä
toimimaan yleisen edun nimissä. Varainhankintaa varten
Kauklahdenkin paloasemalle tehtiin juhlasali, jossa on pieni
näyttämö ja pöytäjuhliin mahtuu noin 70 henkeä. Paloasemalla on
myös kunnostettu Chevrolet-museopaloauto, joka on suosittu
vetonaula myös lähiseudun palokuntien tapahtumissa.
www.kauklahdenvpk.fi
www.facebook.com/KauklahdenVPK
www.lup.fi/fi-FI/Pelastuslaitos/Sopimuspalokunnat
6 Palolampi ja metsä
Palolampi on osin kalliorantainen erämaalampi, joka laskee
Bassenkyläntien suuntaan. Veden korkeutta on nostettu 1900-luvun
alussa patoamalla entinen soinen painanne. Palolammessa esiintyy
EU:n luontodirektiivin tiukasti suojelemia viitasammakoita, jotka
voivat elää jopa 10-vuotiaiksi. Lammen luota alkaa kaupungin
ylläpitämä ulkoilureitti ja talvisin valaistu 1,2 km:n latu. Hyvillä
lumilla siltä on yhteys Nuuksioon ja Luukkiin – toisaalta Vantaan
kautta Helsingin Töölönlahdelle saakka.
Bassenmäeltä koilliseen jatkuu laaja metsäalue, joka
Uudenmaan maakuntakaavassa on osa Espoon keskuspuiston ja
Nuuksion järviylängon välistä ekologista käytävää. Siellä on
kalliomännikköjä, kuivahkoja mäntymetsiä ja sekametsiä, joissa mm.
järeitä haapoja. Lahopuuta on runsaasti. Lintuja mm. pyy,
idänuunilintu, tiltaltti, pikkusieppo ja pikkutikka. Näkinmetsän
lepakoiden ja liito-oravien elinolojen turvaamiseksi Bassenkylän
kaavoitusalueen rajausta tarkistettiin.
Palolammen pohjoispuolella on arvokas suo, joka on tyypiltään
puutonta luhtanevaa sekä ruohoista saranevaa. Sen kasvilajistoon
kuuluvat luhtavilla, pullosara, järvikorte, raate, kurjenjalka, karpalo
sekä pyöreälehtikihokki. Itäkulmassa on luhtavillaa, riippasaraa ja
suovalkkua, joka on uhanalaisena rauhoitettu. Yhä idemmäs
kuivemmalle maalle mentäessä neva muuttuu korveksi ja lopulta
tuoreeksi kankaaksi.
www.sammakkolampi.fi/lajit/viitasammakko.html
www.luontoportti.com/suomi/fi/linnut/pikkutikka
www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/suovalkku
7 Asuntomessualue
Suomen Asuntomessut -osuuskunta ja Espoon kaupunki järjestivät
siihen asti urbaaneimmat asuntomessut Kauklahdessa kesällä 2006.
Entisille pelloille Kauklahden keskustan tuntumaan rakentui 13
hehtaarin tiivis pikkukaupunkimainen messualue, johon nousi
omakotitaloja, pari- ja rivitaloja sekä pienkerrostaloja.
Esittelykohteissa ja oheistapahtumissa vieraili 174 000 kävijää sekä
30 kutsuvierasryhmää Skotlantia myöten. Kauklahti sai messuista
runsaasti näkyvyyttä, 263 asuntoa ja 600 asukasta, uusia katuja ja
puistoja sekä päiväkodin ja kylätalo Palttinan.
Messualueen erikoisin kokeilu on Kotilo (Puuhkalakintie 2),
ulkoa ja sisältä pärepintainen, yhtenäisenä tilana itsensä ympäri
kiertyvä talo, jonka suunnitteli ja rakensi kodiksi ja toimistoksi
arkkitehti ja kirvesmies Olavi Koponen, vuodesta 2008
taiteilijaprofessori. Yleisöäänestyksessä parhaaksi messutaloksi
valittiin Rautaruukin teräsrakenteinen Kuulto (Puuhkapolku 22),
suunnittelija Asko Kaipainen.
www.asuntomessut.fi/organisaatio/messuhistoria/espoo-2006/
www.worldarchitecturenews.com/news_images/Koponen%20
Gastropod.pdf
www.taike.fi/fi/koponen-olavi
www.homedsgn.com/2013/04/06/house-in-espoo-by-olavi-kop
onen/
www.ajan.fi/asuntomessutalo-kuulto/
8 Kylätalo Palttina
Valmistui asuntomessuille 2006. Yleisen arkkitehtuurikilpailun
voittaneen ehdotuksen teki Mikael Gylling ollessaan vielä
arkkitehtiopiskelija. Rakennus on puurunkoinen. Näyttävä pylväikkö
antaa viitteen klassiseen rakennustaiteeseen ja korostaa talon
julkista luonnetta. Projekti on esitelty Arkkitehti-lehdessä 5/2006 ja
Puu-lehdessä 1/2007.
Kylätalo Palttina sijoittuu avaran keskuspuiston reunaan. Talo
ajateltiin uusien ja vanhojen kauklahtelaisten kohtaamispaikaksi:
kokousten, perhejuhlien ja muiden tapahtumien pitämiseen, mutta
käyttöaste on jäänyt toivottua vähäisemmäksi. Pysyviä toimintoja
ovat ympäristöteemainen päiväkoti sekä asukaspuisto, jossa on
ohjattua ja vapaata toimintaa lapsille ja lapsiperheille.
Talon eteläpuolelle jää kivetty tori, joka jäi asuntomessujen
jälkeen vähälle käytölle ja osa sen reunojen tonteista rakentamatta.
Vuonna 2015 valmistui 38 asunnon kortteli, jonka kivijalassa on
liiketiloja. Klippinkitie 7:ssä on samantyyppinen varaus.
Palttinapuistossa on monipuolinen leikkivarustus ja tilaa
temmeltää. Kiviaidan vieressä "laiduntavat" päiväkodin lasten
piirustusten mukaan tehdyt profiiliveistokset. Ne on äskettäin
maalattu uudelleen lasten toimesta ja näin veistoksia ei tee
kenenkään mieli sotkea. Maisemasilta ylittää hulevesialtaan.
www.g-v.fi/palttina.html
www.woodarchitecture.fi/fi/projects/kylatalo-palttina
www.espoo.fi/fi-FI/Paivahoito_ja_koulutus/Varhaiskasvatus/Asu
kaspuistot_ja_kerhot/Asukaspuistot/Kylatalo_Palttinan_asukaspuist
o
www.espoo.fi/fi-FI/Paivahoito_ja_koulutus/Varhaiskasvatus/Var
haiskasvatuksen_toimipaikat/Kunnalliset_paivakodit/Espoon_kesku
s/Kylatalo_Palttinan_paivakoti
9 Nuorisoseurantalo Valhalla
Nuorisoseura Esbo Västra Ungdomsförening on yksi Espoon
vanhimmista lajissaan. Se perustettiin 1906, kun kolme vuotta
aiemmin aloittanut, koko Espoon kattanut Esbo ungdomsförening
jaettiin neljään osaan.
Seura osti täältä tontin 1910 ja teki ensin rinteen alle
urheilukentän ja tanssilavan. Seurantalo Valhalla valmistui 1925
rakennusmestari Ivar Ståhlen suunnittelemana. Toiminta on ollut
siitä lähtien vilkasta: tansseja, ohjelmallisia iltamia, urheilukilpailuja,
voimistelua, opintopiirejä – ja vuonna 1947 nuorisoseura alkoi
julkaista omaa lehteä nimeltään Köklax Pressen.
Rakennus on suojeltu ja moneen kertaan korjattu.
Viikinkimytologiassa Valhalla on kuolleiden soturien asuinsija,
jumalten kodin Asgårdin juhlasali, jossa Odin kestitsee sotureita
vierainaan. Ragnarökin koittaessa he sitten taistelevat Odinin
rinnalla. Skandinaavisia aiheita on myös lähistön kadunnimistössä.
fi.wikipedia.org/wiki/Valhalla
evuf.nsu.fi/svenska/om_oss/
10 August Ramsayn puisto
Laajempaan puistoon kuuluva kallionalusketo on erittäin merkittävä
espoolainen perinneympäristö ja rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi
vuonna 2006. Sen kasvilajisto on monipuolinen ja useat lajit
huomionarvoisia.
Yläosan kalliokedolla viihtyvät parhaiten keto-orvokki,
mäkitervakko ja ahosuolaheinä. Alapuolisen pienruohoniityn
valtalajeja ovat uhanalainen keltamatara, mäkikaura ja aholeinikki.
Harvinaisia ovat heinäratamo, kartioakankaali, mäkikaura,
valkolehdokki sekä ketoneilikka. Mäkikuismaa on käytetty
lääkekasvina mm. ihmisten sisäloisia vastaan sen sisältämän
hyperisiinin vuoksi – tosin tämä saattoi tappaa myös potilaan.
Paikka on monien perhoslajien mieleen. Ritariperhonen,
pikkukultasiipi ja punemittari kuuluvat kedon lajistoon.
Maisemallisesti koko August Ramsayn puisto on hienoa
kallioaluetta. Se on kuulunut Espoonkartanoon ja ehkä toiminut
aikoinaan laidunmaana. Kasvilajisto on säilynyt ohuen
multakerroksen ja niityn hieman syrjäisen sijainnin ansiota. Viime
vuosina ketokasvillisuutta on ylläpidetty säännöllisesti Espoon
kaupungin toimesta.
fi.luontoymparisto.wikia.com/wiki/Perinnemaisemat
www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/makikuisma
www.lintuja.net/Perhoset/Punemittari.htm
www.vastavalo.fi/albums/userpics/15594/normal_Ritariperhone
n.jpg
11 Hansavalkama
Onnistuneiden asuntomessujen vanavedessä vuonna 2007
päätettiin Hansavalkaman rakentamisesta. Asemakaava sisältää
toistakymmentä korttelia kaksikerroksisia rivi- ja omakotitaloja,
urheilupuiston, kaupunkipuistoja, paikan kahdelle lähikaupalle sekä
päiväkodille. Rakentaminen pääsi vauhtiin 2012.
Asukasmäärätavoite on noin 740.
Valkamanraitti noudattaa peltojen halki merenrantaan
johtaneen Espoonkartanon tilustien suoraa linjaa 1600-luvulta.
Uudelle asuinalueelle identiteettiä luo nimistö, jonka päälinjat
hahmotteli Espoon nimistötoimikunta jo 1969. Teemoina ovat
talonpoikaispurjehdus, hansakauppa ja sisämaankauppa. Nämä
kohtasivat varsinkin 1500-luvulla, kun kauppa mm. Räävelin (eli
Tallinnan) porvarien kanssa oli huomattava elinkeino Köklaxin kylän
asukkaille. Tätä ajatellen sopii hyvin, että lähikauppaa
Hansavalkamanaukiolla pitää nyt saksalainen Lidl-ketju.
fi.wikipedia.org/wiki/Hansaliitto
areena.yle.fi/1-2817363 (Hansa-liitto)
12 Nõmmenpuisto
Espoon ystävyyskaupunki Nõmme perustettiin vuonna 1878
huvilayhdyskuntana Tallinnan eteläpuolelle, Paldiskin radan varteen
ja se sai kaupunkioikeudet 1926. Vuodesta 1940 Nõmme on ollut
Tallinnan kaupunginosa, säilyttäen kuitenkin omakotivaltaisen
luonteensa neuvostoaikojen läpi. Asukkaita nyt noin 40 000.
Espoolla on kymmenen ystävyyskaupunkia eri puolilla
maailmaa. Niistä seitsemän pitkäaikaisimman
ystävyyspaikkakunnan mukaan on nimetty puisto tai aukio.
www.facebook.com/nommelinnaosa
www.espoo.fi/fi-FI/Espoon_kaupunki/Tietoa_Espoosta/Kansain
valiset_suhteet/Ystavyyskaupungit
13 Hansakallion koulu
Kauklahden kansakouluksi vuonna 1958 valmistunut rakennus on
Heikki ja Kaija Sirenin suunnittelema. Se peruskorjattiin ja
laajennettiin 2009–11 Aarne von Boehmin suunnitelman mukaan.
Elokuussa 2016 otettiin käyttöön lisätilaksi urheilukentälle
rakennettu paviljonki.
Nyt peruskoulun ala-asteena toimivassa koulussa on noin 500
oppilasta luokilla 1–6 sekä lisäksi esikoululaiset. Koululla on mm.
shakki- ja parkour-kerhot. Iltaisin ja viikonloppuisin tiloissa on
monien urheiluseurojen toimintaa.
Hansakallion koulu on mukana opetusministeriön hankkeessa,
jossa kokeillaan vaaleilla valittavan oppilasparlamentin käyttöä
kouluyhteisön vahvistamisessa ja oppilaiden osallistumiseen
kannustamisessa 3.–6. luokalla.
Kauklahden koulukampus tarjoaa yhtenäisen peruskoulun
kaltaisen koulupolun, joka jatkuu luontevasti Hansakallion kupeessa
Espoon yhteislyseon koulussa ja lukiossa.
www.espoo.fi/hansakallionkoulu
14 Espoon yhteislyseon koulu ja lukio
Perustettu 1962 valtion oppilaitoksena, joka vuonna 1977
peruskoulu-uudistuksen myötä muutettiin kunnalliseksi kouluksi.
Vaikka yläaste ja lukio silloin erotettiin hallinnollisesti toisistaan,
nämä toimivat edelleen samassa rakennuksessa tiiviissä
yhteistyössä.
Koulurakennus on vuodelta 1968, ala-asteen tavoin Heikki ja
Kaija Sirenin suunnittelema. Aikakautensa tyylikästä modernismia
edustava rakennus on huolellisesti peruskorjattu 2005–06.
Ilmavassa monitoimiaulassa on Eila Ekman-Björkmanin
suurikokoinen värikäs seinämaalaus.
Yläkoulussa on liikuntaluokka sekä lukio-opiskeluun
suuntautunut lisäluokka eli kymppiluokka.
Samassa pihapiirissä omassa rakennuksessaan toimii
Kauklahden kirjasto jo vuodesta 1987. Kirjasto tekee tiivistä
yhteistyötä koulujen kanssa sekä järjestää tiloissaan monenlaista
toimintaa, mm. satutunteja ja käsityökerhoja eli neulekahviloita.
Uutena kokeiluna on otettu käyttöön omatoimiaukioloajat:
henkilökunta on edelleen paikalla normaalisti, mutta kirjastokortilla
ja pin-koodilla pääsee kirjastoon joka päivä klo 7–22.
www.espoo.fi/espoonyhteislyseonkoulu
www.eyl.fi/eyl/esittely
www.helmet.fi/kauklahdenkirjasto
mfa.fi/arkkitehtiesittely?apid=956487 (Heikki Siren)
mfa.fi/arkkitehtiesittely?apid=956490 (Kaija Siren)
15 Vanhoja rautatien asuntoja
Rautateiden rakentaminen merkitsi uuden tekniikan ja siihen
liittyvien uusien ammattien leviämistä. Junaliikenteen sujuminen
edellytti runsaasti henkilökuntaa. Niinpä asemien yhteyteen
rakennettiin valtion toimesta asemapäälliköiden ja muiden
rautatieläisten asunnot ja muut tarvittavat rakennukset yhtenäisinä
kokonaisuuksina. Kauklahdessa on Espoon parhaiten säilynyt
tällainen asemanseutu. Se on nykyään jäänyt hieman teiden ja
uudisrakentamisen puristuksiin ja osa vanhoista rakennuksista
purettu. Säilyneet kolme asuintaloa ja viisi talousrakennusta on
visusti suojeltu Museoviraston toimesta valtakunnallisesti
merkittävänä kulttuuriympäristönä.
16 Elä ja asu -seniorikeskus
Valmistui 2012, suunnittelija Kirsi Sivén. Kauklahden seniorikeskus
oli Espoon ensimmäinen vanhustenhoidon uuden konseptin
mukainen keskus, joka yhdistää eri asteiset hoiva-asumisen
muodot joustavasti: avoimia senioripalveluita alueen ikäihmisille,
kodinomaista omatoimista asumista 74 asunnossa sekä tarvittaessa
ympärivuorokautista hoivaa. Tarkoitus on, että asukkailla säilyy
yksityisyys ja yhteisöllisyys, itsemääräämisoikeus sekä toimintakyky
mahdollisimman pitkään.
Ensimmäisen kerroksen palvelukeskuksessa on lounasravintola
ja kahvila sekä liikunta-, kuntoilu- ja monitoimitilat, kokous- ja
saunatilat sekä Kauklahden kotihoidon toimipiste. Asiakkaille
järjestetään virkistys-, kulttuuri- ja liikuntatoimintaa sekä ryhmä- ja
päivätoimintaa. Palveluitaan tarjoavat fysioterapeutti, jalkojenhoitaja
ja kampaaja. Naapuritontille on luvassa lisää senioriasuntoja, joiden
asukkaat voivat hyödyntää elä ja asu -keskusta.
www.espoo.fi/fi-FI/Kauklahden_ela_ja_asu_seniorikeskus_vihi(
24019)
www.espoo.fi/fi-FI/Seniorit/Seniorien_asuminen/Ymparivuoroka
utinen_hoiva/Hoivakodit/Kauklahden_ela_ja_asun_seniorikeskus
17 Kielo
Liikenneympyrän keskellä on Markku Hakurin ympäristötaideteos
Kielo, materiaaleina teräs ja lasi. Valoilla varustettu teos toimii kuin
lyhty opastaen töistä palaavat kauklahtelaiset kotiin. Espoon
kaupungin tilausteoksen ensimmäinen versio pystytettiin vuonna
2006 asuntomessuja varten väliaikaisena. Asukkaiden toiveesta
tilattiin sitten pysyvä versio samalle paikalle.
Kauklahdessa asuva professori Markku Hakuri (s. 1946) on
valmistunut taidemaalariksi Suomen taideakatemiasta ja
valtiotieteen maisteriksi Helsingin yliopistosta. Hän on opettanut
taidekouluissa Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Ensimmäinen oma
näyttely 1977, sen jälkeen näyttelyitä ja tilaustöitä ympäri maailmaa.
Markku Hakurin taiteen lähtökohtana on ympäristömme eläytyvä ja
tulkitseva tarkastelu. Hakurin teoksia on niin Suomen valtion,
monien kaupunkien kuin yksityisissäkin taidekokoelmissa.
www.emma.museum/node/3406
www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/kielo
www.markkuhakuri.com
18 Rautatieasema
Kauklahden asemarakennus valmistui 1903, kun Turun rata otettiin
virallisesti käyttöön. Aseman nimi oli aluksi Köklax, mutta tehtailija
Pekka Hakalan ansiosta se sai myös suomenkielisen nimen
Kauklahti. Rakennuksen on suunnitellut Rautatiehallituksen
pääarkkitehti Bruno Granholm, ja siinä näkyy kansallisromanttisia ja
kareliaanisia piirteitä. Asemapäällikkö asui samassa
rakennuksessa.
Rautatie toi Kauklahteen lisää teollisuutta ja muita yrityksiä, ja
niiden mukana väkiluku kasvoi. Kauklahti oli varsinainen liikenteen
solmukohta. Asemalle pääsi tietä pitkin sekä Sökön (Soukan) että
Vihdin suunnista, ja Kuninkaantie kulki aseman vierestä. Lisäksi
asemalle pääsi soutamalla Espoonjokea ja Mankinjokea pitkin.
Junassa vietiin elintarvikkeita Helsinkiin, ja sillä kuljettiin työmatkoja
ja vapaa-ajan matkoja. Sodan aikana asema sai joitakin vaurioita,
mutta säästyi tuholta.
Kun junaliikenteen Porkkalan vuokra-alueen läpi sallittiin 1947
alkaen, Kauklahti toimi raja-asemana. Vaunujen ikkunat peitettiin
luukuilla ja junaan vaihdettiin neuvostoliittolainen veturi. Tätä 30
kilometrin pituista rataosuutta sanottiin "maailman pisimmäksi
tunneliksi".
Asemalaiturit uusittiin ja alikulkutunneli rakennettiin 1993.
Lipunmyynti asemarakennuksessa lopetettiin 1997. Rakennuksesta
osa on asuntona, osassa toimii taidestudio ja kehystämö.
Varsinainen asemahalli on tyhjänä. VR ajaa Kauklahdesta Helsingin
seudun liikenne -kuntayhtymän tilaamia vuoroja arkisin 44 kertaa
Helsinkiin ja 23 Kirkkonummelle.
helda.helsinki.fi/handle/10138/12136
fi.wikipedia.org/wiki/Kauklahden_rautatieasema
www.espoonperinneseura.net/perinnetieto/Kauklahden-rautatie
asema.html
www.vanninen.net
Tietolaatikko: Rantarata
Rantaradan ensimmäinen osuus Turusta Karjaalle valmistui 1899 ja
seuraavana vuonna alkoi Pasilan ja Karjaan välisen osuuden
rakentaminen. Aikataulullinen matkustajaliikenne käynnistyi
1.11.1902 ja rata avattiin virallisesti 1.9.1903. Aluksi Espoossa oli
asema vain kirkonkylässä ja Kauklahdessa sekä lisäksi seisake
Kilon kartanon lähellä. Matka Helsinkiin kesti 40–60 minuuttia.
Radan sähköistäminen alkoi Helsingistä 1960-luvulla – Turkuun
saakka sähköt saatiin 1995. Mutkaista rataa on korjailtu vuosien
varrella nykyrahassa noin 500 miljoonalla eurolla. Myös
Espoo–Lohja–Salo-oikoradasta on puhuttu jo vuosikymmeniä.
Viimeisin yleissuunnitelma valmistui 2010, hinta-arvio 1,5 miljardia.
fi.wikipedia.org/wiki/Rantarata
espoonperinneseura.net/perinnetieto/Espoon-rautatiet.html
19 Espoonjoki
Espoonjokilaakso on muisto jääkauden jälkeisestä merenlahdesta.
Geologisesti se kuuluu kallioperän murroslaaksojen ketjuun, joka
ulottuu Kirkkonummelta Tuusulanjärven kautta aina Lahden tienoille
saakka.
Espoonjoen valuma-alueen laajuus on 132 km2 ulottuen
pohjoisessa Luukkiin ja koillisessa Vantaan Piispankylään saakka.
Vesistöön kuuluu myös useita järviä, suurimpina niistä Bodominjärvi
ja Pitkäjärvi. Itse Espoonjoki alkaa virallisen määritelmän mukaan
Bembölessä, jossa Glimsån ja Glomsån yhtyvät, ja laskee 7 km
alempana Espoonlahteen. Joen keskivirtaama vaihtelee
voimakkaasti: kesäisin alle 1 000 litraa sekunnissa ja tulva-aikoina
yli 10 000. Joessa on paljon ahventa ja haukea sekä nyt myös
meritaimenta ja vaellussiikaa, kun Kauklahden koski kunnostettiin
ELY-keskuksen pilottihankkeena.
Jokivarressa on merkittävä osa Espoon vanhinta
kulttuurimaisemaa. Joki on muodostanut aikanaan tärkeän
kulkuväylän. Edelleenkin se palvelee melontareittinä ja ekologisena
käytävänä. Espoonjoen luonto-, virkistys- ja
kulttuurimaisema-arvoja vaalii vuonna 2000 perustettu yhdistys Pro
Espoonjoki ry – Pro Esbo å rf.
Noin 1,5 km tästä yläjuoksulle päin on Bensulsinsilta, kivinen
museosilta.
www.proespoonjoki.fi
www.virtavesi.com/index.php?upperCatId=14&catid=16
20 Kauklahden lasitehtaan paikka
Kauklahdessa on pitkä teollinen perinne. Lähistöltä oli helposti
saatavissa savea, jota tarvittiin tiilien valmistamisessa.
Espoonkartanon tiilitehtaasta vietiin tiiliä jo 1700-luvulla
Suomenlinnan rakentamiseen. Åminnen tiilitehdas nykyisessä
Kuusakosken rakennuksessa toimi 1920-luvun alkuun, tuotantoa
käytettiin mm. Töölön kerrostaloihin.
Kauklahden lasitehdas toimi täällä vuosina 1923–1951. Se oli
maamme merkittävimpiä valaisinlasin tuottajia, yksi Espoon
suurimmista työllistäjistä ja erittäin merkittävä tekijä aikansa
kauklahtelaisten elämässä. Tehdas oli tunnettu etenkin taidokkaasti
puhalletuista opaalilasikuvuista. Kauklahdessa tehtiin myös
taidelasia. Espoon kaupunginmuseossa on Kauklahden lasia
esittelevä erikoisnäyttely 15.6.2016–3.9.2017.
Nyt samalla paikalla toimii kierrätysliiketoiminnan
kansainvälinen edelläkävijä Kuusakoski Oy.
www.espoonkaupunginmuseo.fi/fi-FI/Lasin_aika_Kauklahden_la
sitehdas_1923195(80923)
www.kuusakoski.com/fi/finland
Tietolaatikko: Kauklahden lasitehdas 1923–1951
Iittalan lasitehtaan entinen johtaja Claes Nordstedt perusti
lasitehtaan Kauklahden rautatieaseman läheisyyteen Åminnen
tiilitehtaalta vapautuneeseen tilaan. Tuotanto pääsi käyntiin kesällä
1924, mutta Siemensin valmistamat upokasuunit halkeilivat
korjauksista huolimatta. Korvauskanne oikeudessa johti tappioon ja
Nordstedt myi osake-enemmistön vuonna 1927 Riihimäen
lasitehtaalle ja keskittyi itse lasikokoelmansa kartuttamiseen.
Kokoelma on nyt Kansallismuseolla.
Kauklahden lasitehdas teki aluksi talouslasia ja apteekkilasia,
mutta erikoistui sitten valaisimiin ja vaikeasti valmistettavaan
opaalilasiin ainoana Suomessa. Kauklahden opaalilasivalaisimet
ovat käytössä mm. Helsingin Stockmannilla, Lasipalatsissa ja
Svenska teaternilla. Toinen tehtaan erikoisuus oli maalattu lasi.
Koristemaalareita oli tehtaalla toistakymmentä. Uusia malleja sekä
taidelasia suunnittelivat Helena Tynell, Kyllikki Salmenhaara ja
Theodor Käppi.
Parhaimmillaan tehtaalla oli 160 työntekijää, myös lapsia
puoliksi salaa. Tavallisesti lasinpuhaltajien vaimotkin olivat töissä
tehtaalla. Yhtiö piti huolta työntekijöistä vanhanajan tyyliin: tarjosi
asunnon, sähkön, lämmityspuut sekä maata perunan ja
vihannesten viljelyyn. Osa asuntoloista oli tehtaan läheisyydessä,
kutsumaniminä ”Maitovaunu” ja ”Piimävaunu”. Jotkut työntekijät
asuivat Kauklahden kylässä yksityistaloissa. Yhtiö järjesti väelleen
monenlaisia harrastuksia, äitienpäivä- ja joulujuhlia sekä
hiihtokilpailuja. Sodan jälkeen tiivis yhteisö hajosi, kun ruvettiin
rakentamaan rintamamiestaloja nykyiseen Lasilaaksoon. Suurin osa
kauklahtelaisista oli kuitenkin edelleen tekemisissä lasitehtaan
kanssa tavalla tai toisella.
Tulipalo tuhosi tehdasrakennuksen keväällä 1946. Tilalle
rakennettiin uusi, mutta tuotanto lopetettiin 1951. Puhaltajille
tarjottiin työtä Riihimäeltä, mutta ne, jotka olivat juuri rakentaneet
omakotitalon, hakeutuivat mieluummin muihin töihin. Kauklahden
nimistössä on runsaasti muistoja lasitehtaasta: Mänkimiehentie,
Lasihytti jne.
21 Kauklahden koski
Espoonjoen kosket on perattu 1950-luvulla Turunväylän
rakentamisen yhteydessä Kirkkojärven kuivattamiseksi. Nyt
kehityksen suunta on toinen ja tavoitteena on koskialueiden
palauttaminen.
Kauklahden koski kunnostettiin noin 100 metrin matkalta
Uudenmaan ELY-keskuksen ja Espoon kaupungin pilottihankkeena,
joka valmistui 2013. Sen jälkeen Espoonjokeen on palannut
äärimmäisen uhanalainen meritaimen sekä erittäin uhanalainen
vaellussiika. Molemmat ovat myös lisääntyneet täällä onnistuneesti
ja poikaset ovat palanneet merivaelluksen jälkeen takaisin
kotijokeensa.
Espoonjoen taimenkanta on yksi Suomen viimeisistä säilyneistä
geneettisesti alkuperäisistä meritaimenkannoista. Vaelluskalojen
suojelemiseksi vanhat yleiskalastusoikeudet (onkiminen,
pilkkiminen ja viehekalastus kalastusläänikohtaisella luvalla) on
peruutettu virtapaikoissa. Kalastaminen suvantoalueilla on sen
sijaan edelleen luvallista.
Joen alajuoksulta Mulbyn kylän kohdalta nykyisestä
Lasilaaksosta on löydetty kalapyydys, joka on ajoitettu 1400-luvulle.
Sen seassa oli veneen osia 1300-luvulta.
www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Ymparisto_ja_luonto
/Luonto/Retkelle_luontoon/Espoon_luontokohteet/210_Kauklahden
_koski(12190)
www.ely-keskus.fi/web/ely/-/espoonjoen-kunnostuksella-kaukla
hdessa-elvytettiin-uhanalaisia-vaelluskaloja-uudenmaan-ely-keskus
-#.WFroi-S7ocg
22 Lumene
Lumene on tunnetuin suomalainen kauneudenohoitoalan yritys ja
Suomen suurin kosmetiikkatuotteiden kehittäjä ja valmistaja. Sen
perusti vuonna 1948 Noiro-nimellä tytäryhtiökseen espoolainen
lääketeollisuusyhtiö Orion, joka jatkoi omistajana vuoteen 2003.
Lumene-tuotemerkki lanseerattiin 1970-luvulla ja se nousi nopeasti
Suomen suosituimmaksi. Yrityksen toinen tuotemerkki on Cutrin.
Nyt liikevaihdosta tulee puolet ulkomailta, lähinnä muista
Pohjoismaista, Venäjältä ja Yhdysvalloista. Lumene on
menestyksekkäästi kehittänyt ja patentoinut menetelmiä mm.
luonnon raaka-aineiden hyödyntämiseen.
Tuotantorakennuksen kaarikattoisessa osassa joen rannassa
toimi liesistään tunnettu SLEV (Sähkö-Lämpö-Elektro-Värme)
vuodesta 1958.
Samalla mäellä oli keskiaikainen Kurtbyn kylä, jonka
rakennukset ovat sittemmin hävinneet.
fi.wikipedia.org/wiki/Lumene
www.lumene.com/fi/content/tarinamme
www.cutrin.fi/yritys
23 Lasiruukinrannan kehittämishanke
Espoon kaupungilla on alkamassa on mittava kehittämishanke,
jossa tarkastellaan Hansatien ja Hyttimestarintien sekä Hansaportin
ja Vantinportin välistä seutua. Espoon eteläosien yleiskaavassa
vuonna 2008 tämä on määritelty keskustatoimintojen alueeksi.
Samalla Espoonjoen varsi on määritelty viherkäytäväksi. Etelän
suunnassa on varaus metron tuomiseen maan alla Kauklahden
asemalle. Näistä lähtökohdista suunnitellaan asumista, työpaikkoja
ja palveluita, joiden tavoitteena on muodostaa Kauklahteen vireä
pikkukaupunkimainen keskusta.
www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Kaavoitus/Asemaka
ava/Asemakaavoituskohteet/Kauklahti/Kauklahden_keskustaalueen
_kehittaminen
24 Bisan kallio
Kallion korkeimmalla kohdalla oli Bisan rälssitilan päärakennus.
Bisasta on aikojen saatossa lohkottu useita Kauklahden tiloja ja
vuoden 2006 asuntomessualuekin on suurimmaksi osaksi entisillä
Bisan mailla.
Kallio on kasvillisuudeltaan merkittävää perinneympäristöä,
jossa avokallioiden lomassa on vanhoja puutarhoja sekä ketojen ja
niittyjen kasvistoa. Runsaina esiintyvät ahosuolaheinä, kelta- ja
isomaksaruoho, keto-orvokki, tuoksusimake, metsälauha ja
kattomehitähti. Etelärinteessä valtalajeina ovat kelta- ja ahomatara,
nurmitädyke, särmäkuisma ja nurmirölli. Ketoneilikkaa kasvaa jo
melko heinittyneellä alueella. Rehevämmissä notkelmissa
menestyvät nurmipuntarpää, koiranputki sekä poimulehdet.
Vanhan kyläkeskuksen jatkeeksi, eräälle Kauklahden parhaista
paikoista nousee 28 pientaloa vuonna 2009 hyväksytyn
asemakaavan mukaan. Kallion etelä- ja länsireuna jäävät puistoksi.
Bisa on osa Kauklahden keskiaikaista kylätonttia ja Museovirasto
suoritti täällä koekaivauksia vuonna 2007. Kaikki kiinteät
muinaisjäännökset ovat muinaismuistolailla rauhoitettuja.