Muistisairas ihminen asiakkaana – ymmärrä ja auta

Kaikki eivät tiedä, että muistisairaan ihmisen
poikkeava käyttäytyminen aiheutuu hänen
sairaudestaan. Sairastunut saattaa tarvita
apua asioidessaan kaupoissa, postissa, apteekeissa, virastoissa, pankeissa sekä liikkuessaan taksilla ja julkisilla liikennevälineillä.
Auta muistisairasta ihmistä selviytymään
arkisissa tilanteissa kohtaamalla hänet
aikuisena ihmisenä rauhallisella ja
turvallisuutta lisäävällä tavalla
Muistisairas ihminen asiakkaana
– ymmärrä ja auta
Tämän esitteen tarkoituksena on auttaa
Sinua ymmärtämään ja auttamaan
muistioireisia ihmisiä
Vinkkejä muistisairaan ihmisen kanssa
keskustelemiseen:
Ole avoin ja ymmärtäväinen
Säilytä ilmapiiri rauhallisena ja turvallisena
Pyri selvittämään ongelma mahdollisimman
sopuisasti ja hienovaraisesti
Pidä keskustellessasi ystävällinen katsekontakti
Puhu selkeästi, käytä tuttuja sanoja sekä tarvitta-
essa hidasta puheen tempoa ja yksinkertaista lauserakenteita
Sano tai kysy yksi asia kerrallaan
Älä korota ääntäsi, älä väitä vastaan
Vältä liiallista kyselyä
Muista, että toimintakyvyn muutoksista
huolimatta muistisairas ihminen on aikuinen
Etenevät muistisairaudet ovat aivosairauksia, joihin liittyy dementiaoireyhtymä ja sen myötä toimintakyvyn
laaja-alaista heikkenemistä, joka vaikeuttaa päivittäistä
selviytymistä. Muistisairauksia esiintyy lähes 130’000
henkilöllä Suomessa. Yleisin etenevä muistisairaus on
Alzheimerin tauti. Muistisairas ihminen ei aina ole iäkäs:
Suomessa arvioidaan olevan noin 7’000-10’000 työikäistä muistisairasta ihmistä.
Muistisairauksien aiheuttamiin oireisiin kuuluu mm.
• muistin heikentyminen
• vaikeudet puheen ymmärtämisessä ja
tuottamisessa
• päättelykyvyn heikentyminen sekä
• käyttäytymisen muuttuminen
Muistisairaudet ovat oireiltaan ja etenemiseltään aina
yksilöllisiä.
© Muistiliitto & Diak/kuvat: PointPanic
DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU
www.diak.fi
www.eldemproject.eu
www.muistiliitto.fi
Kaikki eivät tiedä, että muistisairaan ihmisen
poikkeava käyttäytyminen aiheutuu hänen
sairaudestaan. Sairastunut saattaa tarvita apua
asioidessaan kaupoissa, postissa, apteekeissa,
virastoissa, pankeissa sekä liikkuessaan taksilla ja
julkisilla liikennevälineillä.
Ymmärrä muistisairasta ihmistä
Muistisairaalle ihmiselle tyypillistä käyttäytymistä
on vaikea kuvata oireiden yksilöllisyyden vuoksi. Nämä
sairaudet eivät aina näy päällepäin eikä niitä välttämättä
arkielämässä tunnisteta. Monet muistisairaat ihmiset
toimivat varsinkin sairauden alkuvaiheessa sosiaalisten
normien mukaisesti ja ovat fyysisesti hyväkuntoisia.
Myös harhakuvitelmia ja epäilyjä voi esiintyä:
esimerkiksi ”joku on varastanut lompakkoni”
Hän ei välttämättä itse tunnista olevansa sairas
Omien asioiden ja rutiinien hoitaminen vahvistaa itsetuntoa ja luo turvallisuutta. Vaikka kauppa-, pankki- ja
apteekkiasiat olisi järjestetty läheisten tai kotisairaanhoidon toimesta, haluaa moni toimittaa tuttuja askareitaan. Muistisairaus kuitenkin tuottaa haasteita arkeen:
Muistisairaat ihmiset saattavat muistaa tapahtumia
lapsuudestaan, kouluajoistaan ja nuoruudestaan, mutta
eivät tavoita muististaan viime vuoden tai viimeisen
viiden minuutin tapahtumia. He elävät usein menneessä
sekä vahvasti tässä hetkessä.
Muistisairaan ihmisen kyky ymmärtää rahan arvoa on usein heikentynyt
Muistisairaudet heikentävät toimintakykyä laajaalaisesti, joten muistisairas ihminen tarvitsee sairauden
edetessä yhä enemmän apua myös päivittäisissä
askareissa.
Hän saattaa joka päivä ostaa kaupasta saman tuot-
teen tai asioida pankissa useita kertoja päivässä, koska ei muista jo käyneensä
Sairastuneen maailmankuva muodostuu, kuten kaikilla muillakin, sen pohjalta, mitä hän muistaa, ymmärtää
ja hahmottaa. Sairastuneen näkemykset ovat hänelle tosia, eikä hänen tunteitaan, hätää ja huolta saa vähätellä
tai aliarvioida.
Hän saattaa unohtaa maksaa ostoksensa, koska ei muista niitä ottaneensa tai kokee ne jo omikseen
Vaikka muistisairas ihminen olisi tilannut taksin itse, hän ei välttämättä muista, minne on menossa tai ei ole varannut rahaa kyydin maksamiseen
Muistisairaus vaikeuttaa neuvojen ja toimintaohjeiden ymmärtämistä ja niiden mukaisesti toimimista, mikä on syytä huomioida esimerkiksi apteekissa
Hän ei löydä haluamaansa tai muista mitä tuli ostamaan
Muistisairas ihminen asiakkaana
Ihmisellä saattaa olla muistisairaus, jos hänellä ilmenee
seuraavanlaisia ongelmia:
Hän ei muista missä on ja minne on menossa
Hänen on vaikeaa tunnistaa paikkoja ja ihmisiä
Hän ei muista miksi tuli ja mitä asiaa hoitamaan
Puheen tuottaminen tai ymmärtäminen on vaikeutunut
Hän kysyy tai kertoo toistuvasti samaa asiaa
Hän unohtaa tapaamiset tai saapuu niihin väärään aikaan
Hän on levoton ja vaeltelee ympäriinsä
Hän on pukeutunut tilanteeseen, säähän tai vuorokauden
aikaan sopimattomasti
Hän ei muista nimeään tai osoitettaan
Tavarat, kuten kukkaro, silmälasit tai reseptit, ovat hukassa
Päätösten teko sekä vaihtoehdoista valitseminen on
vaikeaa, harkintakyky saattaa pettää
Hän käyttäytyy poikkeavasti tai sopimattoman tuntuisesti: hän voi olla epäluuloinen, hyökkäävä tai pelokas ja hänen kielenkäyttönsä voi olla karkeaa
Muistisairas ihminen voi käyttäytyä tavalla, joka tuntuu
sivustakatsojasta vieraalta tai kummalliselta. Asiakaspalveluammatissa toimivan on syytä olla varautunut tilanteisiin, joita muistisairas ihminen ei enää hallitse.
On hyvä, jos ongelmatapauksissa Sinä olisit se henkilö,
joka ystävällisesti ja hienotunteisesti opastaisi asiakasta,
jottei väärinkäsityksiä syntyisi. Asiallinen keskustelu ja
ystävällinen, konkreettinen asioiden selvittäminen tuottaa parhaan lopputuloksen.
Mikäli keskusteluin ja kysymyksin ei päästä tulokseen,
joudutaan joskus pyytämään poliisilta tai järjestyksenvalvojalta apua tilanteen selvittelyyn tai sairastuneen henkilöllisyyden, lähiomaisen ja kotiosoitteen selvittämiseksi.
Useimmiten rauhallinen ja kunnioittava vuorovaikutus
kuitenkin riittää tilanteen raukeamiseen.