Kaikki eivät tiedä, että muistisairaan ihmisen poikkeava käyttäytyminen aiheutuu hänen sairaudestaan. Sairastunut saattaa tarvita apua asioidessaan kaupoissa, postissa, apteekeissa, virastoissa, pankeissa sekä liikkuessaan taksilla ja julkisilla liikennevälineillä. Auta muistisairasta ihmistä selviytymään arkisissa tilanteissa kohtaamalla hänet aikuisena ihmisenä rauhallisella ja turvallisuutta lisäävällä tavalla Muistisairas ihminen asiakkaana – ymmärrä ja auta Tämän esitteen tarkoituksena on auttaa Sinua ymmärtämään ja auttamaan muistioireisia ihmisiä Vinkkejä muistisairaan ihmisen kanssa keskustelemiseen: Ole avoin ja ymmärtäväinen Säilytä ilmapiiri rauhallisena ja turvallisena Pyri selvittämään ongelma mahdollisimman sopuisasti ja hienovaraisesti Pidä keskustellessasi ystävällinen katsekontakti Puhu selkeästi, käytä tuttuja sanoja sekä tarvitta- essa hidasta puheen tempoa ja yksinkertaista lauserakenteita Sano tai kysy yksi asia kerrallaan Älä korota ääntäsi, älä väitä vastaan Vältä liiallista kyselyä Muista, että toimintakyvyn muutoksista huolimatta muistisairas ihminen on aikuinen Etenevät muistisairaudet ovat aivosairauksia, joihin liittyy dementiaoireyhtymä ja sen myötä toimintakyvyn laaja-alaista heikkenemistä, joka vaikeuttaa päivittäistä selviytymistä. Muistisairauksia esiintyy lähes 130’000 henkilöllä Suomessa. Yleisin etenevä muistisairaus on Alzheimerin tauti. Muistisairas ihminen ei aina ole iäkäs: Suomessa arvioidaan olevan noin 7’000-10’000 työikäistä muistisairasta ihmistä. Muistisairauksien aiheuttamiin oireisiin kuuluu mm. • muistin heikentyminen • vaikeudet puheen ymmärtämisessä ja tuottamisessa • päättelykyvyn heikentyminen sekä • käyttäytymisen muuttuminen Muistisairaudet ovat oireiltaan ja etenemiseltään aina yksilöllisiä. © Muistiliitto & Diak/kuvat: PointPanic DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU www.diak.fi www.eldemproject.eu www.muistiliitto.fi Kaikki eivät tiedä, että muistisairaan ihmisen poikkeava käyttäytyminen aiheutuu hänen sairaudestaan. Sairastunut saattaa tarvita apua asioidessaan kaupoissa, postissa, apteekeissa, virastoissa, pankeissa sekä liikkuessaan taksilla ja julkisilla liikennevälineillä. Ymmärrä muistisairasta ihmistä Muistisairaalle ihmiselle tyypillistä käyttäytymistä on vaikea kuvata oireiden yksilöllisyyden vuoksi. Nämä sairaudet eivät aina näy päällepäin eikä niitä välttämättä arkielämässä tunnisteta. Monet muistisairaat ihmiset toimivat varsinkin sairauden alkuvaiheessa sosiaalisten normien mukaisesti ja ovat fyysisesti hyväkuntoisia. Myös harhakuvitelmia ja epäilyjä voi esiintyä: esimerkiksi ”joku on varastanut lompakkoni” Hän ei välttämättä itse tunnista olevansa sairas Omien asioiden ja rutiinien hoitaminen vahvistaa itsetuntoa ja luo turvallisuutta. Vaikka kauppa-, pankki- ja apteekkiasiat olisi järjestetty läheisten tai kotisairaanhoidon toimesta, haluaa moni toimittaa tuttuja askareitaan. Muistisairaus kuitenkin tuottaa haasteita arkeen: Muistisairaat ihmiset saattavat muistaa tapahtumia lapsuudestaan, kouluajoistaan ja nuoruudestaan, mutta eivät tavoita muististaan viime vuoden tai viimeisen viiden minuutin tapahtumia. He elävät usein menneessä sekä vahvasti tässä hetkessä. Muistisairaan ihmisen kyky ymmärtää rahan arvoa on usein heikentynyt Muistisairaudet heikentävät toimintakykyä laajaalaisesti, joten muistisairas ihminen tarvitsee sairauden edetessä yhä enemmän apua myös päivittäisissä askareissa. Hän saattaa joka päivä ostaa kaupasta saman tuot- teen tai asioida pankissa useita kertoja päivässä, koska ei muista jo käyneensä Sairastuneen maailmankuva muodostuu, kuten kaikilla muillakin, sen pohjalta, mitä hän muistaa, ymmärtää ja hahmottaa. Sairastuneen näkemykset ovat hänelle tosia, eikä hänen tunteitaan, hätää ja huolta saa vähätellä tai aliarvioida. Hän saattaa unohtaa maksaa ostoksensa, koska ei muista niitä ottaneensa tai kokee ne jo omikseen Vaikka muistisairas ihminen olisi tilannut taksin itse, hän ei välttämättä muista, minne on menossa tai ei ole varannut rahaa kyydin maksamiseen Muistisairaus vaikeuttaa neuvojen ja toimintaohjeiden ymmärtämistä ja niiden mukaisesti toimimista, mikä on syytä huomioida esimerkiksi apteekissa Hän ei löydä haluamaansa tai muista mitä tuli ostamaan Muistisairas ihminen asiakkaana Ihmisellä saattaa olla muistisairaus, jos hänellä ilmenee seuraavanlaisia ongelmia: Hän ei muista missä on ja minne on menossa Hänen on vaikeaa tunnistaa paikkoja ja ihmisiä Hän ei muista miksi tuli ja mitä asiaa hoitamaan Puheen tuottaminen tai ymmärtäminen on vaikeutunut Hän kysyy tai kertoo toistuvasti samaa asiaa Hän unohtaa tapaamiset tai saapuu niihin väärään aikaan Hän on levoton ja vaeltelee ympäriinsä Hän on pukeutunut tilanteeseen, säähän tai vuorokauden aikaan sopimattomasti Hän ei muista nimeään tai osoitettaan Tavarat, kuten kukkaro, silmälasit tai reseptit, ovat hukassa Päätösten teko sekä vaihtoehdoista valitseminen on vaikeaa, harkintakyky saattaa pettää Hän käyttäytyy poikkeavasti tai sopimattoman tuntuisesti: hän voi olla epäluuloinen, hyökkäävä tai pelokas ja hänen kielenkäyttönsä voi olla karkeaa Muistisairas ihminen voi käyttäytyä tavalla, joka tuntuu sivustakatsojasta vieraalta tai kummalliselta. Asiakaspalveluammatissa toimivan on syytä olla varautunut tilanteisiin, joita muistisairas ihminen ei enää hallitse. On hyvä, jos ongelmatapauksissa Sinä olisit se henkilö, joka ystävällisesti ja hienotunteisesti opastaisi asiakasta, jottei väärinkäsityksiä syntyisi. Asiallinen keskustelu ja ystävällinen, konkreettinen asioiden selvittäminen tuottaa parhaan lopputuloksen. Mikäli keskusteluin ja kysymyksin ei päästä tulokseen, joudutaan joskus pyytämään poliisilta tai järjestyksenvalvojalta apua tilanteen selvittelyyn tai sairastuneen henkilöllisyyden, lähiomaisen ja kotiosoitteen selvittämiseksi. Useimmiten rauhallinen ja kunnioittava vuorovaikutus kuitenkin riittää tilanteen raukeamiseen.
© Copyright 2024