MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Taitto: Ground Communications Selkokielimukautus: Selkokeskus Kuvat: iStockphoto-kuvapankki Tehty yhteistyössä Muistiliitto ry:n kanssa. Jos muistissa on häiriöitä, häiriöiden syy täytyy selvittää. Jos muistihäiriö huomataan aikaisin, sitä pystytään hoitamaan paremmin. 4 MUISTI JA MUISTIHÄIRIÖT Muisti on tapahtumasarja aivoissa. Muistin avulla voimme palauttaa mieleen asioita, jotka olemme oppineet aikaisemmin. Kun muistamme jotain, me •painamme asian mieleen •säilytämme asian mielessä •palautamme asian mieleen. Muisti voi toimia huonosti, jos jokin seuraavista vaikuttaa ihmiseen: masennus, stressi, suru, runsas alkoholin käyttö, huono ravitsemus tai eräät sairaudet ja lääkkeet. Myös ikääntyminen vaikuttaa muistiin. Kun ihminen ikääntyy, muistin toiminnot hidastuvat. Ikääntyneen muisti on myös herkempi ulkoisille häiriöille. Jos muisti heikkenee selvästi, ihmisellä voi olla muistihäiriö. Osan muistihäiriöistä voi parantaa tai niiden vaikeutumista voidaan hidastaa. Osa muistihäiriöistä etenee. Kaikkia voidaan kuitenkin hoitaa. Siksi on tärkeää selvittää muistihäiriön syy nopeasti. 5 MILLOIN PITÄÄ MENNÄ TUTKIMUKSIIN? Jokainen unohtelee joskus asioita, ja vain harvoin unohtamisen taustalla on vakavia ongelmia. Jos muistin toiminta huolestuttaa itseä tai läheisiä ihmisiä, kannattaa mennä tutkimuksiin. 6 Mitä aiemmin muistisairautta hoidetaan, sitä parempia ovat hoidon tulokset. Muistia kannattaa tutkia, kun • huomaa, että muisti heikkenee selvästi •unohtaa muitakin asioita kuin nimiä •tärkeät esineet, esimerkiksi lompakko ja avaimet, ovat usein hukassa •unohtaa monesti mennä tapaamisiin, jotka on sovittu etukäteen •autolla ajaessa joutuu miettimään, minne on menossa •ei muista, miten on tullut johonkin paikkaan •uusien asioiden opettelu on selvästi vaikeaa •alkaa vähätellä tai yrittää salata muistin ongelmia. 7 MISSÄ TUTKITAAN? MITEN TUTKITAAN? Muistihäiriöistä kannattaa puhua oman lääkärin kanssa. Terveyskeskuksessa aloitetaan alkukartoitukset ja tehdään kyselytutkimus. Monella paikkakunnalla on myös muistipoliklinikoita, joissa tehdään muistitestejä. Alkukartoituksessa voidaan huomata, että on syytä tarkempiin tutkimuksiin. Silloin tehdään aivojen kuvaus, verikokeita ja ehkä myös neuropsykologinen tutkimus. Jokaisella on paljon voimavaroja muistisairauksista huolimatta. On tärkeää löytää elämään iloa ja onnistumisen kokemuksia. Taito nauttia asioista ei katoa. 8 9 MUISTISAIRAUDET Etenevät muistisairaudet aiheuttavat dementiaoireyhtymän. Arkielämässä muistisairaus voi ilmetä seuraavilla tavoilla: Dementia ei siis ole sairaus, vaan seuraus muistisairaudesta. • ihmisen on vaikea löytää sanoja ja vaikea ymmärtää puhetta tai tekstiä • ihminen toistaa samoja kysymyksiä • ihminen ei tunnista aikaa ja paikkaa • ihmisen on vaikea selvitä jokapäiväisistä toiminnoista •käyttäytyminen muuttuu •opitut taidot ja asiat unohtuvat. Dementiaan liittyy muistisairauden lisäksi yksi tai monta seuraavista oireista: • kielellinen ilmaisu häiriintyy • kätevyys vähenee • tunnistaminen vaikeutuu • monimutkaiset älylliset toiminnot heikkenevät. Yleisimmät etenevät muistisairaudet ovat Alzheimerin tauti, verisuoniperäinen muistisairaus ja Lewyn kappale -tauti. Sairauden alussa oireet ovat yleensä lieviä. 10 PIDÄ HUOLTA MUISTISTASI Muistista voi pitää huolta monella tavalla. Muistille on hyväksi monipuolinen ravinto, liikunta, ihmisten kanssa seurustelu ja aivojen aktivointi. Aivoja voi aktivoida niin, että antaa aivoille sopivan vaikeita tehtäviä. Esimerkiksi voi opetella ulkoa puhelinnumeroita, tehdä sanaristikoita tai lukea tarinoita ja muistella niitä myöhemmin. 11 LISÄTIETOJA Kuurojen Palvelusäätiö Memo-ohjelma www.kuurojenpalvelusaatio.fi Muistiliitto www.muistiliitto.fi
© Copyright 2024