Lataa ja lue esite PDF-muodossa

MEMO
OHJELMA
MUISTI JA
MUISTIN
HÄIRIÖT
SELKOKIELELLÄ
2015
Inkeri Vyyryläinen
(toim.)
SELKOESITE
MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT
SELKOKIELELLÄ
Inkeri Vyyryläinen
(toim.)
Lähde:
Muistiliiton esite
Taitto:
Ground Communications
Selkokielimukautus:
Selkokeskus
Kuvat:
iStockphoto-kuvapankki
Tehty yhteistyössä Muistiliitto ry:n kanssa.
Jos muistissa on häiriöitä,
häiriöiden syy täytyy selvittää.
Jos muistihäiriö huomataan
aikaisin, sitä pystytään
hoitamaan paremmin.
4
MUISTI JA MUISTIHÄIRIÖT
Muisti on tapahtumasarja
aivoissa.
Muistin avulla voimme
palauttaa mieleen asioita,
jotka olemme oppineet
aikaisemmin.
Kun muistamme jotain, me
•painamme asian mieleen
•säilytämme asian mielessä
•palautamme asian mieleen.
Muisti voi toimia huonosti,
jos jokin seuraavista vaikuttaa
ihmiseen:
masennus, stressi, suru,
runsas alkoholin käyttö,
huono ravitsemus tai
eräät sairaudet ja lääkkeet.
Myös ikääntyminen
vaikuttaa muistiin.
Kun ihminen ikääntyy,
muistin toiminnot
hidastuvat.
Ikääntyneen muisti on myös
herkempi ulkoisille häiriöille.
Jos muisti heikkenee selvästi,
ihmisellä voi olla
muistihäiriö.
Osan muistihäiriöistä
voi parantaa tai niiden
vaikeutumista voidaan
hidastaa.
Osa muistihäiriöistä etenee.
Kaikkia voidaan kuitenkin
hoitaa.
Siksi on tärkeää selvittää
muistihäiriön syy nopeasti.
5
MILLOIN PITÄÄ MENNÄ
TUTKIMUKSIIN?
Jokainen unohtelee joskus
asioita, ja vain harvoin
unohtamisen taustalla
on vakavia ongelmia.
Jos muistin toiminta
huolestuttaa itseä tai läheisiä
ihmisiä, kannattaa mennä
tutkimuksiin.
6
Mitä aiemmin muistisairautta
hoidetaan, sitä parempia ovat
hoidon tulokset.
Muistia kannattaa tutkia,
kun
• huomaa, että muisti
heikkenee selvästi
•unohtaa muitakin asioita
kuin nimiä
•tärkeät esineet, esimerkiksi
lompakko ja avaimet, ovat
usein hukassa
•unohtaa monesti mennä
tapaamisiin, jotka on
sovittu etukäteen
•autolla ajaessa joutuu
miettimään, minne on
menossa
•ei muista, miten on tullut
johonkin paikkaan
•uusien asioiden opettelu
on selvästi vaikeaa
•alkaa vähätellä tai yrittää
salata muistin ongelmia.
7
MISSÄ TUTKITAAN?
MITEN TUTKITAAN?
Muistihäiriöistä kannattaa
puhua oman lääkärin kanssa.
Terveyskeskuksessa
aloitetaan alkukartoitukset ja
tehdään kyselytutkimus.
Monella paikkakunnalla
on myös muistipoliklinikoita,
joissa tehdään muistitestejä.
Alkukartoituksessa voidaan
huomata, että on syytä
tarkempiin tutkimuksiin.
Silloin tehdään aivojen
kuvaus, verikokeita ja ehkä
myös neuropsykologinen
tutkimus.
Jokaisella on paljon voimavaroja
muistisairauksista huolimatta.
On tärkeää löytää elämään iloa
ja onnistumisen kokemuksia.
Taito nauttia asioista ei katoa.
8
9
MUISTISAIRAUDET
Etenevät muistisairaudet
aiheuttavat dementiaoireyhtymän.
Arkielämässä muistisairaus
voi ilmetä
seuraavilla tavoilla:
Dementia ei siis ole sairaus,
vaan seuraus
muistisairaudesta.
• ihmisen on vaikea löytää
sanoja ja vaikea ymmärtää
puhetta tai tekstiä
• ihminen toistaa samoja
kysymyksiä
• ihminen ei tunnista aikaa
ja paikkaa
• ihmisen on vaikea
selvitä jokapäiväisistä
toiminnoista
•käyttäytyminen muuttuu
•opitut taidot ja asiat
unohtuvat.
Dementiaan liittyy
muistisairauden
lisäksi yksi tai monta
seuraavista oireista:
• kielellinen ilmaisu
häiriintyy
• kätevyys vähenee
• tunnistaminen vaikeutuu
• monimutkaiset älylliset
toiminnot heikkenevät.
Yleisimmät etenevät
muistisairaudet
ovat Alzheimerin tauti,
verisuoniperäinen
muistisairaus ja
Lewyn kappale -tauti.
Sairauden alussa oireet ovat
yleensä lieviä.
10
PIDÄ HUOLTA MUISTISTASI
Muistista voi pitää huolta
monella tavalla.
Muistille on hyväksi
monipuolinen ravinto,
liikunta, ihmisten kanssa
seurustelu ja aivojen
aktivointi.
Aivoja voi aktivoida niin,
että antaa aivoille sopivan
vaikeita tehtäviä.
Esimerkiksi voi opetella
ulkoa puhelinnumeroita,
tehdä sanaristikoita tai lukea
tarinoita ja muistella niitä
myöhemmin.
11
LISÄTIETOJA
Kuurojen Palvelusäätiö
Memo-ohjelma
www.kuurojenpalvelusaatio.fi
Muistiliitto
www.muistiliitto.fi