Henkilöstöhallinnon asiatietoa 3/2017

Henkilöstöhallinnon asiatietoa yrittäjille Info.
ja webinaari
Tiedätkö tämän perehdytyksen merkityksestä ja pitämisestä työntekijälle ?
- Miten esimies voi tehdä perehdytyksen ja miten se organisoidaan?
- Mistä perehdytys koostuu, mitä ja kuka perehdyttää?
- Onko järkevää perehdyttää uusi työntekijä tai uuten työtehtävään siirtyjä, mitä se hyödyttää?
Lakikin siihen määrää. Työlainsäädännön mukaan työntekijällä on oikeus kunnolliseen työhön
perehdyttämiseen siinä missä hänellä on oikeus palkkaankin. Perehdyttämistä tarvitsevat
kaikki työhön tulevat: vakituiset, määräaikaiset, ruuhka-, kampanja- ja vuokratyöntekijät. Perehdyttämisohjelma voidaan laatia yksilöllisesti, jolloin otetaan huomioon muun muassa työsuhteen kesto, ammattitaito, kokemus ja koulutus. Tehtävien ja työolosuhteiden muuttuessa
työntekijät on opastettava uusiin asioihin.
Esimies vastaa perehdyttämisestä johdon antamien ohjeiden mukaisesti. Käytännön opastaminen voidaan antaa nimetylle työnopastajalle. Työturvallisuuslaki korostaa työnantajan vastuuta turvalliseen ja terveelliseen työskentelyyn opastamisesta. Perehdytettävällä on oikeus
kysyä opastukseen ja oppimiseensa liittyvistä asioista.
Perehtyjää pitää haastaa, ohjata, kartoittaa, kannustaa ja hyväksyä. Tarinoinnilla perehtyjälle
voi siirtää hiljaista tietoa ja työssä hyväksi havaittuja asenteita ja työtapoja. Perehtyjän pitäisi
saada ohjausta asiantuntijalta, tasavertaiselta ja käytännön arkikielellä ei ammattisanastolla,
jota uusi henkilö ei ehkä ymmärrä.
Tiedätkö tämän palautteen antamisesta ?
- Mitkä ovat palautteen antamisen nyrkkisäännöt?
- Miten annat kriittistä palautetta?
- Miten tunnistat työyhteisön palautekulttuurin - viiveellinen palaute vai välitön palaute?
Palaute ja arviointi on oppivan organisaation/organisaation oppimisen kulmakiviä. Palaute on
vahva vaikuttamisväline. Palaute- ja vuorovaikutustaitojen merkitys korostuu työyhteisön muutosten ja kehittämisvaiheiden yhteydessä.
Kyky antaa ja vastaanottaa palautetta eivät ole yksilön synnynnäisiä ominaisuuksia, vaan niitä
voi oppia harjoittelemalla. Työyhteisön palautetaito-osaamisen kehittäminen edellyttää sen aktiivista johtamista ja konkreettisia arkipäivässä vaikuttavia toimenpiteitä. Palautetaidot mahdollistavat oppimisen työn vuorovaikutussuhteissa. Tavoitteena voi olla joko toimintaa suuntaava
eli toimintaa vahvistava/ korjaava palaute tai motivoiva - mitä toiminnasta seuraa, josta yksi
muoto on kannustava palaute Työyhteisöissä yleisimmät palautteen antamis- ja vastaanottamistilanteet liittyvät työn jälkeen/ tulokseen, yhteistyöhön työpaikalla, työssä kehittymiseen ja
asiakaspalautteisiin.
Palautteen lähteitä voivat olla omaa suoritusta tai itseään arvioiva henkilö, organisaation jäsenet (esimiehet, työtoverit, alaiset) tai asiakkaat ja yhteistyökumppanit. Palautteilla voidaan
suunnata huomiota ja toimintaa, kirkastaa toiminnan tavoitteita, parantaa suorituksia ja työilmapiiriä, motivoida henkilöstöä ja antaa varmuuden tunnetta työsuorituksiin.
Haluatko kehittyä tai vaihtaa kokemuksia, verkostoitua ja kuulla lisää aiheista.
Tule kuulemaan lisää Henkilöstöasia-infoa ilmaiseen aamiaistilaisuuteen ti 7.2. klo 8.30-10.00 (PTtalossa) tai kuuntele ne webinaarina. Ilmoittautuminen tilaisuuteen tai webinaareihin viimeistään
ma 6.2. paivi.kononen(at)hr-consulting.fi tai www.hr-consulting.fi