1. No category

PROJECTS at NEWSPAPER AAMULEHTI
Bibliography
4. AWARDS
1 / 11
Stefani Urmas
2014–2017
AWARDS
Newspaper Design
2 / 11
Stefani Urmas
2014–2017
4. Awards: NEWSPAPER DESIGN
The Aamulehti Design team participates yearly in
international and national design competitions. During my
tenure as Head of Design starting from 2012 Aamulehti
has won 4 gold medals, 9 silver medals, 3 bronze medals
and 56 honorable mentions in total. Our success in
competitions is a yearly reminder that the standard of our
design work holds up well when compared to the biggest
players in the field. Included is a list featuring some of our
awarded works in which my role has been significant.
3 / 11
Stefani Urmas
2014–2017
4. Awards:
NEWSPAPER DESIGN
16012
6 414880 001332
Brussels
Terrorist
Attacks
N:o 82 (43723)
Viikko 12
135. vuosikerta
Keskiviikkona 23.3.2016 • Perustettu 1881
AAMULEHTI
aamulehti.fi
Irtonumero 3,5 €
Painos
•••
Intro: The Brussels
airport bombing
in March 2016 tore
open slowly healing
wounds in Europe. 34
people were killed and
more than 200 were
wounded in the attack.
In total, 181 people
were killed in terrorist
attacks during the year.
AWARDS
18th European
Newspaper Award:
Award of Excellence
in the News Pages
Category, 2016
My role: Visual idea,
graphic design, layout,
production
PARIISI 7.1.2015
PARIISI 13.11.2015
BRYSSEL 22.3.2016
TIISTAIn PommI-ISkuT REPIväT AukI EuRooPAn hITAASTI ARPEuTuvAT hAAvAT.
PITkään PELäTTY ISku TAPPoI BRYSSELISSä 34 IhmISTä jA hAAvoITTI LähES
200:AA. Tänä jA vIImE vuonnA TEhdYISSä TERRoRI-ISkuISSA on EuRooPASSA
kuoLLuT YhTEEnSä 181 hEnkEä. SuRun kESkELLä EuRooPAn ASukkAIdEn
mIELESSä PYöRII YkSI kYSYmYS: mISSä SEuRAAvAkSI jA mILLoIn? SIvuT 2–9
4 / 11
Stefani Urmas
2014–2017
4. Awards:
NEWSPAPER DESIGN
The Purest
Within
Living
Memory
Intro: The lakes of the
Pirkanmaa region in
Finland are in such a
good condition that
one can safely drink
water straight from
a lake. The water
quality was not all that
good a few decades
ago due to forest
industry pollution.
The story breaks
down the current
conditions of each
lake in Pirkanmaa.
Fortunately most of
our water systems
are now in excellent
condition.
AWARDS
18th European
Newspaper Award:
Award of Excellence
in the Cover Story
Category, 2016
My role: Project
management, visual
ideas, layout
5 / 11
Stefani Urmas
2014–2017
4. Awards:
NEWSPAPER DESIGN
Uutiset.
A8 //
15051
6 414880 001745
Economic
Miracle
N:o 347 (43632)
Viikko 51
134. vuosikerta
Intro: According to
statistics, Estonia’s
booming economy
appears to have
transformed the nation
into a miraculous
wonderland and a
positive exception
in the otherwise
struggling European
continent. Nevertheless,
Estonians are looking
across the sea in envy.
The Finnish welfare
state model appears
extremely tempting
to them. Aamulehti
compared the pros
and cons of both
economies.
Perustettu 1881 •
suomi
AAMULEHTI
minimiPaLkka**
aamulehti.fi
Irtonumero 3,5 €
Painos
TALOU IHME?
TUNNIN TYÖN HINTA VIROSSA
9.8 €
SuomeSSa työntekijän saama keskituntipalkka on
25,2 euroa ja työantajamaksut ovat 7,2 euroa eli
yhteensä 32,4 euroa. Suomen palkkakustannukset ovat EU:ssa seitsemänneksi korkeimmat. Edellä
ovat muun muassa Tanska, Belgia, Ruotsi ja Ranska.
My role: Project
management, visual
ideas, graphic design,
layout
roa ja työnantajamaksut 2,6 euroa eli yhteensä
9,8 euroa. Matala palkkataso on yksi syy maastamuuttoon. Viidennes elää köyhyysrajan alapuolella. Suomessa luku on noin 12 prosenttia.
TALOUSKASVU SUOMESSA
6 / 11
+2.1 %
Suomen bkt ei juuri kasva tänä vuonna, ja ensi vuodeksi
Viro on jopa enemmän riippuvainen viennis-
on ennustettu vain noin prosentin kasvua. Suomessa on
menossa rakennemuutos, ja pitkälle kehittyneen maan
rakenteita on vaikea muuttaa. Viro on nuori talous.
rAhApulA
tä kuin Suomi. Julkinen talous on lähellä tasapainoa ja velka on vähäistä. Talouskasvun
ennustetaan piristyvän ensi vuonna.
MiEhEt
Nuoret palaavat
lapsuudenkotiin
Kenen idea isot
rikesakot ovat?
Työnjako toimii
jouluostoksilla
Kristina Schulz jätti Berliinin
ja muutti vanhempiensa luokse. Niin tekee moni muukin
eurooppalaisnuori.
”Kyllä tämä on valtiovarainministeriön virkamiesten idea,”
kertoo valmisteleva virkamies
ja myöntää tason korkeaksi.
Lielahden marketeissa pyöri
lauantaina rauhallisia miehiä.
Olavi Toivonen tietää, että
työnjako on viisautta.
•
maailma A28–29
•
ihmiset B9
tYÖttÖmiÄ
1 500 €/kk 37,5 h 9,5 %
390 €/kk 38,6 h 6,1 %
tYÖttÖMYYSkoRVaUS
SUoMI
VIRo
59 % 10 %
Bkt henkILÖÄ kohden
705 €/kk
120 €/kk
34 000 €
13 200 €
*Veronmaksajat ry laskee, että keskipalkka on noin 3 500
500 euroa.
euroa. 25
25 prosentin
prosentin vero
vero sisältää
sisältää valtiovarainveron,
valtiovarainveron, keskimääräisen
keskimääräisen kunnallisveron
kunnallisveron ja
ja kirkollisveron
kirkollisveron sekä
sekä sairausvakuutusmaksut.
sairausvakuutusmaksut. **Suomessa
**Suomessa ei
ei ole
ole minimipalkkaa.
minimipalkkaa. Summa
Summa on
on alin
alin apulaisen
apulaisen palkka,
palkka, mikä
mikä löytyy
löytyy palkkalaskuri.fi:stä.
palkkalaskuri.fi:stä.
taLousihme?
Lahden takana on onneLa
NooNa BäckgreN teksti // eliNa saarikoski grafiikka // ardo Holts kuvat
Valtion velan ja työttömyyden kasvaessa suomalaisten katse on kääntynyt kohti Viroa. Entinen neuvostokääpiö on nykyään euroalueen velattomin valtio, jonka
talouden kasvulukemat ovat plussalla ja työttömyys alhaista. Virolaiset itse eivät silti vielä näe aihetta juhlaan. Ironista on, että Viro vertaa itseään usein Suomeen.
V
irolainen Christel Bachmann,
25, kaivaa laukustaan esiin animehenkisen pehmolelupöllön. Sitten
hän esittelee nauraen Instagramtilillään olevia
kuvia pöllöstä ja sen pehmolelukumppaneista.
Olemme Bachmannin entisessä työpaikassa, tallinnalaisessa pelikauppa Progamesissa, ja nuori nainen on kuin kotonaan.
Nykyään pelialan maahantuontiyrityksessä työskentelevä Bachmann kääntää
päänsä hämmästyneenä, kun alustan kysymystäni mainitsemalla Suomen talouskriisin.
Bachmann ei ole kuullut Suomen kriisistä. Hän on yllättynyt myös siitä, että vel-
kaantuvassa Suomessa katsellaan ihaillen
Viron velatonta taloutta. Sen sijaan hän
nyökkäilee, kun mainitsen Viron hyvinvoivan IT-alan, joka houkuttelee suomalaisiakin osaajia: Bachmannin poikaystävä työskentelee ohjelmistosuunnittelijana ja ansaitsee virolaisittain hyvin: 2 500
euroa kuussa.
Bachmann itse edustaa sitä osaa virolaisista, joka on on jäänyt pimentoon puhuttaessa Viron talouskasvusta.
Hän tienaa päivätyössään noin 500 euroa kuussa ennen veroja, mikä on sentään
enemmän kuin Viron tämänhetkinen minimipalkka, 390 euroa.
Hän kertoo, että joutui jättämään opintonsa kesken rahanpuutteen takia. Opiskeluaikana Bachmannilla oli tuskin rahaa
ruokaan.
Se ei ihmetytä, sillä ruoan hinta esimerkiksi Tallinnan supermarketeissa alkaa olla jo hyvin lähellä Suomen tasoa.
Tuet ja etuudet alas
Tallinnalainen Rachel Bachmann työskentelee virolaisessa pelialan maahantuontiyrityksessä ja harrastaa itsekin pelaamista.
A10 // UUTISET
Aamulehti // Sunnuntaina 20. joulukuuta 2015
Suomessa Virosta puhutaan paikkana, jonka onnistumisista kannattaa ottaa mallia
Suomen talouden laahatessa takin liepeet
kurassa. Ennen Virosta puhuttiin vain viinarallien ja neuvostonostalgian yhteydessä. Mitä Viron tilanteesta ajattelevat virolaiset itse?
Ensin on kuitenkin syytä kerrata, miten
Suomi ja Viro ovat päätyneet nykyiseen taloustilanteeseen.
Viron itsenäisyyden palauduttua 1991
maan talous lähti melko nopeasti kasvuun,
sillä Viro ei perinyt velkaa Neuvostoliitolta. Huikeimmillaan kasvu oli jopa 10 prosenttia vuonna 2006.
Vuonna 2007 alkanut kansainvälinen finanssikriisi kuitenkin koetteli Viroa niin,
että 2009 bruttokansantuote supistui Virossa neljätoista prosenttia ja työttömyysaste oli samaa luokkaa.
Kriisi oli Virossa erityisen syvä, sillä se
aiheutui osittain kotimarkkinoiden ylikuumenemisesta. Siihen taas liittyivät maan
hallituksen päätökset madaltaa tuloveroja 2000-luvun alkuvuosien nousukauden
aikana.
Suomen valtio paikkasi finanssikriisin
vaikutuksia ottamalla velkaa. Niinpä Suomessa kriisiä kauhisteltiin aluksi lähinnä
kalliiden viinilasillisten äärellä. Elvytyksestä huolimatta Suomen taloudessa ei
ole näkynyt käännettä parempaan, ja nyt
hallitus on ottanut askeleita kohti leikkauspolitiikkaa.
Viro sen sijaan päätyi kriisin seurauksena tiukentamaan jo ennestään harjoittamaansa budjettikuria. Päätöksen taustalla vaikutti myös haviteltu eurojäsenyys.
Eläkkeet jäädytettiin, työttömyysvakuutusmaksuja nostettiin, sosiaaliturvaa leikattiin ja sairauspäivien omavastuuosuus
muuttui yhdestä päivästä kolmeen päivään.
Mitä tästä on seurannut?
Suomen talous mataa tänä vuonna nollan tuntumassa, mutta Virossa talouskasvu
on noin kaksi prosenttia plussan puolella.
Työttömyys on kuutisen prosenttia, kun
Suomessa luku on tänä vuonna vaihdellut kahdeksan ja lähes kahdentoista prosentin välillä.
Mutta: viidennes virolaisista elää nykyään kansallisen köyhyysrajan alapuolella,
ja luku on kasvanut jatkuvasti vuodesta
2009 lähtien.
Virolaista Hardo Pajulaa tämä kehitys
ei tunnu huolettavan.
Viron EU-tuet loppuvat
Jos Viron talouspolitiikka olisi henkilö, hän
olisi Hardo Pajula. Talousanalyytikko ja Viron suurimman sanomalehden Postimeesin pitkäaikainen kolumnisti on tunnettu
Viron ja Euroopan taloutta kommentoi-
vista kärkevistä kirjoituksistaan, joissa ei
juuri sääliä jaella.
Pajula haluaa vastata Viron budjettikuriin liittyviin haastattelukysymyksiini sähköpostitse. Ymmärrän pian, miksi. Jos Pajula puhelimessa kuulostikin hiukan innottomalta, hän kirjoittaa kuin käärme
kädessään:
“Henkilökohtaisesti olen leikkauspolitiikan kannalla, sillä ylisuuret lainat, pieni talousalue ja kuolinpedillä makaava väestönkasvu eivät todellakaan kuulosta hyvältä yhdistelmältä.”
Pajulan mielestä Viron budjettikurin korostaminen on ollut liioiteltua.
”Meillä on koko talouskriisin ajan ollut pääsy EU:n rahastoihin, ja Viro on siten onnistunut rakentamaan aivan yhtä
monta – ja aivan yhtä turhaa – suurellista
valtatieliittymää kuin muutkin EU-maat.”
Jatkuu seuraavalla aukeamalla
UUTISET // A11
Aamulehti // Sunnuntaina 20. joulukuuta 2015
talousihme?
KeVYtmaiDoN hiNta
suomi
ViRo
NauDaN Jauheliha
KaKsioN VuoKRa
asuKasluKu
Vain Timanttisilta!
maaN PiNta-ala
•
uutiset A12–13
AJANVARAUS
silmälääkärille tai optikolle
010 190 200
(mpm/pvm)
www.silmaasema.fi
SYDÄMESSÄNIkaulakoru, hopeaa
Alk.
0,8–1,0 €/l 8,5–10 €/kg 550–890 €/kk 5 500 000 338 430 m
0,80 €/l 6,5 €/kg
300–450 €/kk 1 300 000 45 227 m
79,-
2
2
TALOUSKASVU VIROSSA
-0.4 %
E u ro o p pA
VeLka SUhteeSSa Bkt:een
tuLoVeRo*
ViikkotYÖaika
UUTISET // A9
Aamulehti // Sunnuntaina 20. joulukuuta 2015
ViroSSa työntekijän keskituntipalkka on 7,2 eu-
AWARDS
Best of News Design
Scandinavia, Society
for News Design
Scandinavia:
3rd place in the
Visual communication
Category, 2015
suomi
ViRo
•••
Viro: SuomeSta katSotaan kaihoiSaSti lahden taakSe. onko ViroSta eSimerkikSi?
Byrokratiaa on Vähän, työ on halpaa, mutta toiSaalta yritySten on Vaikea Saada
rahoituSta. Voima on toimeliaiSSa ykSilöiSSä, mutta oSa karkaa maaSta. SiVut 8–11
32.4 €
ViRo
25 % 20 %
Sunnuntai • 20. joulukuuta 2015
TUNNIN TYÖN HINTA SUOMESSA
Aamulehti // Sunnuntaina 20. joulukuuta 2015
ROOSA
NAUHA
kaulakoru
3490-11559,
3490-11560
ROOSA NAUHA
korvakorut
119,-
3390-12197
ELÄMÄN
ROIHU
kaulakoru.
45/50 cm,
hopeaa
ELÄMÄN ROIHU
solmioneula
3490-11318
3480-10319
99,-
ELÄMÄN
ROIHU
kaulakoru.
100 cm, pronssia
129,-
4040-10019
MYYNNISSÄ RAJOITETUN AJAN
VUODEN 2015 LOPPUUN ASTI.
89,-
95,-
Gant
Globetrotter
0260-14357
Gant
Bellport
W70703
259,-
229,-
TÄMÄN
KELLON
OSTAJALLE
GANTKUULOKKEET
KAUPAN PÄÄLLE.
Viron talouden pahimmat ongelmat
TUoTTAVUUS. ”Virossa työn
tuottavuus [tuotanto henkilöä
kohden] on hyvin alhainen, noin
30 prosenttia alle Euroopan
unionin keskiarvon.” (Suomessa
työn tuottavuus ylittää EU:n
keskiarvon.)
Jatkuu edelliseltä aukeamalta
”On varmaankin eräänlainen poliittinen voimannäyte, että Viron valtio on talouskriisin aikana onnistunut leikkaamaan
virkamiestensä palkkioita samaan aikaan,
kun Kreikassa kansan parasta ajattelevat
virkamiehet eivät ole suostuneet luopumaan edes kalenterivuoden ulkopuolella olevien kuukausien palkoista. Tämä tosin taitaa kertoa enemmän kreikkalaisista kuin meistä.”
Kuolinpedillä makaavalla väestönkasvulla Pajula viittaa siihen, että syntyvyys on
Virossa hyvin alhainen, ja väestönkasvu on
negatiivista. Moni ei myöskään tiedä, että Viro saa edelleen sievoisia summia komission alaisilta Euroopan sosiaalirahastolta ja -aluekehitysrahastolta, mikä on
pehmentänyt budjettikurin vaikutuksia.
Ongelma on, että EU:n tuet loppuvat lähivuosina Viron suotuisan talouskehityksen vuoksi, eikä b-suunnitelmaa vielä ole.
Virossa on tällä hetkellä 20 prosentin
tasavero kaikille. Verovapaasti saa tienata 154 euroa kuussa.
Kriiskin mukaan terveyspalvelut toimivat muuten hyvin ja ovat edullisia, mutta
julkista hammashoitoa ei ole tarjolla yli
19-vuotiaille. Tätä harmittelee myös jutun alussa haastateltu Rachel Bachmann.
– Minulla ei ole ollut varaa hoitaa hampaitani, ja nyt purukalustoni on todella
huonossa kunnossa. Joudun pyytämään
poikaystävältäni 80 euroa aina kun käyn
hammaslääkärissä, ja se tuntuu nöyryyttävältä, Bachmann sanoo.
Ei mikään start-up onnela
Tallinnan yliopiston taloustieteen tutkija
Anneli Kommer katsoo Viron taloustilannetta kriittisesti Bachmannin kaltaisten
ihmisten silmin. Hän toteaa, että talous-
kriisiä seurannut taantuma kesti Virossa
hyvin pitkään, sillä vuoden 2008 bkt:n tasolle päästiin vasta vuonna 2013.
– Leikkausten lisäksi hallitus korotti arvonlisä- ja haittaveroja kriisin ollessa pahimmillaan 2009, mikä vaikutti muutenkin
köyhien ihmisten elämään negatiivisesti.
Kommerin mielestä budjettikuri on tuonut mukanaan isoja sosiaalisia ongelmia,
ja köyhät kantavat Virossa suhteettoman
suuren osan taloudellisesta taakasta. Tasaveron lisäksi kulutusverot ovat Virossa
korkeita, kun taas pääoma- ja kiinteistöverotus on hyvin alhaisella tasolla, mikä
suosii rikkaampaa kansanosaa.
Alhaisen palkkatason vuoksi monien ihmisten tulot menevät suoraan kulutukseen, eikä sukanvarteen pysty säästämään.
Se taas kostautuu eläkkeellä.
Suomalaiset kehuvat yrittäjän asemaa
Virossa, mutta Kommer toppuuttelee
Ei varaa hammaslääkäriin
Tallinnan yliopiston sosiaalipolitiikan tutkija Kersti Kriisk on huolissaan: hänestä
virolaiset eivät vielä ole sisäistäneet, että
EU-rahoituksen loppuessa sosiaaliturvaa
pitää uudistaa.
– Asian suhteen ollaan tällä hetkellä epärealistisia. Usein kuulee ihmisten toivovan,
että pitäisi saada lisää laadukkaita julkisia
palveluita. Samassa lauseessa todetaan, että verotusta pitäisi laskea. Ilmeisesti näiden kahden asian välillä ei nähdä mitään
ristiriitaa, Kriisk sanoo työhuoneessaan.
Kun EU:n projektiluontoinen rahoitus
loppuu, Viron pitää tietää, millaista yhteiskuntaa lähdetään rakentamaan.
– Korkeat verot ja hyvät julkiset palvelut –
kuten Suomessa – vai matalat verot ja huonot julkiset palvelut Yhdysvaltojen malliin,
vai jotakin tältä väliltä? Kriisk kysyy.
Tallinnan yliopiston taloustieteen tutkija Anneli Kommer kritisoi Viron talouspo-
litiikkaa. Viidennes virolaisista elää nykyään kansallisen köyhyysrajan alapuolella.
myös Viron mainetta yritysonnelana.
– Virossa on paljon hyviä ideoita, mutta koska rahahanat ovat niin tiukalla,
ideat eivät saa rahoitusta ja ne myydään
muualle. Toinen iso ongelma on, että sekä koulutetut että kouluttamattomat ihmiset muuttavat parempien palkkojen perässä ulkomaille.
Muuttaminen saattaa olla edessä myös
Bachmannilla ja hänen poikaystävällään,
jota on jo kosiskeltu Piilaaksoon.
Miten isoveli pärjää
Mitä suomalaiset sitten voisivat oppia
pikkuveljeltään? Sosiaalipolitiikan tutkija Kersti Kriisk haluaa vastata, sillä hän
on kaikesta huolimatta melko tyytyväinen
Viron tämänhetkiseen taloustilanteeseen.
Kriisk kiittelee Viron ”äärimmäisen joustavaa työmarkkinapolitiikkaa” alhaisesta
työttömyydestä.
– Ammattiliitoilla ei ole Virossa juuri mitään valtaa, joten finanssikriisin aikaan yritykset pudottivat palkkoja. Myös työsopimuslainsäädäntöä muutettiin niin, että
työntekijöiden irtisanomisesta tuli helpompaa ja toisaalta työntekijöitä oli myös
helpompi palkata, hän sanoo.
Kriisk myöntää, että Suomi on aina ollut Virolle maa, jota vasten minivaltio peilaa menestystään.
– Virolla menee nykyään paljon paremmin kuin monella muulla entisellä neuvostovaltiolla. Mutta me olemme itsekriittisiä, koska vertaamme itseämme aina niiden sijasta Suomeen.
Kriisk miettii hetken.
– Tosin voi olla, että tarvitsemme pian
uuden vertailukohdan, hän hymähtää.
Lähteet: Euroopan komissio, Statistics
Estonia, Statista, Tilastokeskus,
Veronmaksajain keskusliitto
TyöVoIMAn VähyyS. ”Ikära-
kenne on ongelma. Työvoiman
huono saatavuus on yksi kilpailukyvyn pahimmista esteistä.
Vaikka IT-alalla työvoimalle
riittäisi kysyntää, kouluistamme
ei valmistu tarpeeksi osaajia.”
VEroTUS. ”Verotusta pitäisi
muuttaa progressiivisemmaksi,
ja pääoma- ja kiinteistöveroja
pitäisi nostaa.”
Anneli Kommer, Tallinnan
yliopiston taloustieteen tutkija
Viro on puolet halvempi
ja ketterämpi kuin Suomi
Riikka Lehtovaara
V
iro on nuori, kehittyvä talous. Suomi
puolestaan pitkälle kehittynyt.
Suomalais-eestiläisen kauppakamarin puheenjohtaja Sami Seppänen huomauttaa, että kun näitä kahta vertaillaan, täytyy pitää kirkkaana mielessä, että Suomenlahti erottaa toisistaan kaksi aivan erilaista maailmaa.
Suomessa pitkäaikaisten syvään juurtuneiden
käytäntöjen muuttaminen on erittäin vaikeaa.
Esimerkkinä tästä Seppänen mainitsee vahvan
ammattiyhdistysliikkeen, jollaista Virossa ei ole.
– Kun maailmanlaajuinen talouskriisi vuonna
2008 alkoi, Viro vajosi lähes täystyöllisyydestä 20
prosentin työttömyyteen vain viiden kvartaalin
aikana. Yhtä nopeasti työllisyys lähti myös palautumaan. Suomessa nämä kvartaalit kestävät
vuosia, Seppänen sanoo.
Viron kustannustaso on luonnollisesti oleellisesti matalampi ja hintakilpailukyky monella
alalla parempi. Palkat, verotus ja asumisen hinta ovat karkeasti puolet Suomen tasosta.
MyöS byrokrATIA on Suomeen verrattuna vä-
häistä – joskin pahenemassa.
– Siihenkin on jo herätty. Käynnissä on nollabyrokratiahanke, jossa katsotaan yhteistuumin
läpi kaikki kansalaisilta ja yrityksiltä vaadittavat
liput ja laput. Periaate on se, että yhtään kaavaketta ei säilytetä ilman todellista perustetta,
Seppänen sanoo.
Virolaisella virkamiehellä on paljon vähemmän valtaa kuin suomalaisella.
– Täällä verottajakin peruu päätöksiään, jos ne
osoittautuvat huonoiksi.
Yrityksen perustaminen on Virossa yksinkertaista ja virtuaalikansalaisuuden saa käymällä
kaksi kertaa Viron lähetystössä.
Seppäsen mukaan viranomaiset kehittävät
myös järjestelmää, jossa ne vaihtavat tietoja keskenään. Yrittäjälle riittää, että hän antaa jonkin
tiedon yhdellä luukulla.
– Esimerkiksi taksipalvelu Über ja verottaja
suunnittelevat parhaillaan sellaista järjestelmää,
jossa Überin palveluiden verotus tapahtuisi automaattisesti.
VIrollAkAAn ei ole ”uutta nokiaa”, jollaisesta
Suomessa yhä haaveillaan. Se on silti aivan yhtä
riippuvainen viennistä kuin Suomikin.
– Jos Suomen viennin arvo on noin puolet
bkt:stä, Virossa se on vielä isompi, jopa 70 prosenttia.
Viro vie samalla tavalla metsä- ja puuteollisuutta kuin Suomi, mutta sen tuotteissa on matalampi jalostusaste ja teollisuuden tuottavuus
on matalampi kuin Suomessa.
– Virossa ei tehdä paperikoneita eikä suuria
risteilijöitä. Perinteistä raskasta teollisuutta, joka olisi luotu vuosikymmenten kuluessa korkeakoulujen avustuksella, ei juurikaan ole.
Hänestä yhteiskunnallista muutosta selittää
Suomen näkökulmasta se kylmä fakta, että muutos lähtee yksilöistä.
– Kun sosiaalinen turvaverkko on toimeentulon osalta selvästi Suomea vaatimattomampi, yksilöiden täytyy olla valmiita sopeutumaan muutoksiin. Se säteilee koko yhteiskuntaan ja on Viroa eteen päin vievä voima, Seppänen sanoo.
Flagship Chrono
06-5183.04.007
Vesitiiviys 100M
Safiirilasi
269 €
Swiss Soldier
06-4231.04.007
Safiirilasi
139 €
DANIEL
WELLINGTON
Canterbury Rose
36 mm
0160-13627
129,-
DANIEL
WELLINGTON
Dapper
Sheffiel Silver
38 mm
0260-14156
249,-
Älykkäästi
kaunis
Polar Loop Crystal on
kuin älykäs koru.
Se seuraa niin
POL AR LOOP
C R Y S TA L
päivittäistä aktiivisuuttasi
kuin untasi.
AKTIIVISUUSR ANNEKE
160,Tutustu uuteen joulumallistoonINA
myymälässä.
20.12.
Valitse
täydellinen
lahja UNTA
tai laadi toivelista
LEMME SUNN
PALVE
osoitteessa pandora.net
KLO 12 ALKAEN!
PIONEER OF WEAR ABLE SPORTS TECHNOLOGY
TAMPERE: Finngold Hämeenkatu 8, Koskikeskus, Sokos, Prisma Kaleva,
Prisma Koivistonkylä, Prisma Lielahti, Prisma Linnainmaa
KANGASALA: Prisma LEMPÄÄLÄ: Ideapark. NOKIA: Välikatu 21.
Timanttiset Tampere
Stefani Urmas
2014–2017
4. Awards:
NEWSPAPER DESIGN
Reader’s
Summer
Photos
Intro: Aamulehti
arranged a summer
photo competition for
our readers in 2015.
Our initial idea was to
publish only the top 10
photos, but since the
competition was so
popular we decided to
publish the top 100.
AWARDS
Best of News Design
Scandinavia, Society
for News Design
Scandinavia:
3rd place in the in
Local Pages Category,
2015
My role: Project
management, visual
design, layout
7 / 11
Stefani Urmas
2014–2017
4. Awards:
NEWSPAPER DESIGN
15044
6 414880 001660
Good News!
Intro: With mostly
depressing news
dominating the news
flow, Aamulehti decided
to compile some good
news our readers
should be happy
about. The task wasn’t
in fact difficult at all.
When looking at the
big picture, things are
actually better than
ever. Our lifespans are
longer and we trust
each other. According
to statistics, crime,
alcoholism, suicides and
bankruptcies are in the
decline. Happiness and
affluence have never
been more prominent.
N:o 298 (43583)
Viikko 44
134. vuosikerta
Perustettu 1881 •
My role: Visual idea,
graphic design, layout,
production
• 31. lokakuuta 2015
AAMULEHTI
aamulehti.fi
Irtonumero 3,5 €
Painos
•••
800€
Perustulo. Kela
valmistelee sosiaaliturvan täysremonttia.
Perustulo olisi tasasumma, joka maksettaisiin
jokaiselle täysi-ikäiselle. siihen siirryttäessä valtava
määrä nykymuotoisia tukia lakkautettaisiin. • UUtiset A10–11
– täydessä perustulossa ei olisi juuri muita perusturvaetuuksia,
joten sen olisi oltava aika korkea, noin 800 euroa kuukaudessa.
osittaisessa perustulossa lähdemme 550 eurosta, koska työmarkkinatuki on sen verran, kertoo kelan tutkimusjohtaja olli kangas.
Hyviä uutisia!
•
UUtiset A6–9
metsäteollisuus investoi, pienyritykset palkkaavat, muotiBisnes veDossa, terveys koHenee
entistä enemmän
elinvuosia
olemme tyytyväisiä
elämäämme
Polttoaineen hinta
on laskenut
keskihinnat € / litra
AWARDS
18th European
Newspaper Award:
Award of Excellence
in the News Pages
Category, 2015
Lauantai
Suomalanen
antaa elämälleen
arvosanan 8
2013
95 E10 1,67
Diesel 1,52
2015
1,45
1,25
asuntolainaa saa
nyt edullisesti
78,2 83,9
Viimeisten 30 vuoden
aikana vastasyntyneiden
poikien elinajanodote
on pidentynyt
7,7 vuodella
ja tyttöjen
5,1 vuodella.
Asuntolainan keskikorko
oli vuonna 2015 vain
1,29 %
2013 korko oli 1,45 %
luotamme muihin ihmisiin
asteikolla 1–10
8,3
Tanska
7,4
7,3
7,0
6,9
6,9
Suomi
Norja
Islanti
Ruotsi
Hollanti
ruoan hinta on laskenut keskimäärin 3 %
Tuote
Kermajuusto € /kg
Kirjolohi € /kg
Kananmunat € /kg
2013
9,50
9,71
4,11
2015
8,26
8,25
3,66
Muutos
- 15 %
- 17,7 %
- 12,3 %
konkurssit, rikokset ja itsemurhat vähentyneet
KonKurssit
riKoKset
2 864 kpl
1 971 kpl*
347 018 kpl
311 911 kpl**
kuluttajilta jää
rahaa säästöön
2010
74,2 %
11
12
13
14
2011
AlKoholiKuolleisuus
2 008 henkilöä
12
13
14
15
itseMurhAt
1 926
1 033 henkilöä
887
kuluttajista uskoo
säästävänsä rahaa
vuoden sisällä
2005
Lähteet: Tilastokeskus, OECD. Grafiikka: Elina Saarikoski & Sirkka Iso-Ettala
8 / 11
07
09
11
2008
09
10
11
12
13
* tammi–syyskuu **ennakkotieto
Stefani Urmas
2014–2017
4. Awards:
NEWSPAPER DESIGN
Hard as
a Rock
Intro: These fists may
bring the first World
Boxing Championship
Title to Finland.
Although Edis Tatli
is equipped with iron
fists, he considers
his unparalleled
determination to be
his greatest weapon.
Aamulehti took a peek
at what was going on
inside his head before
the final match.
AWARDS
18th European
Newspaper Award:
Award of Excellence
in the Photo Pages
Category, 2014
My role: Visual idea,
graphic design, layout
9 / 11
Stefani Urmas
2014–2017
4. Awards:
NEWSPAPER DESIGN
Letter From
Bullied Boy
Intro: On April 28th 2013,
Aamulehti published a
touching letter from a bullied
8-year-old boy named
Santeri on their front page.
Thanks to the article, Santeri
found support and new
friends to help him with
his loneliness. Subsequent
follow-up stories saw Santeri
slowly defeating his problems
and rising above the bullying.
AWARDS
Best of News Design
Competition, Society for
News Design:
Silver Medal in News Design
Category, 2014
Best of News Design
Scandinavia, Society for
News Design Scandinavia:
Gold Medal in News Pages
Category, 2014.
European News Award
Competition:
Award of Excellence in Front
Pages Category, 2013
My role: Team leader, project
outlining, overall design,
finishing touches
10 / 11
Stefani Urmas
2014–2017
4. Awards:
NEWSPAPER DESIGN
B 22 | Aamulehti Tiistai 11. joulukuuta 2012
Urheilu Messi
Aamulehti Tiistai 11. joulukuuta 2012
Kohumaalit
Messi ei ollut vielä syntynyt, kun
Diego Maradona viimeisteli 22.
kesäkuuta 1986 jalkapallohistorian
kuuluisimmat maalit. Jumalan käsi
vei Argentiinan johtoon
MM-turnauksen puolivälierässä.
Toisen osumansa Maradona taituroi
Lionel
Messi
Intro: On December 9th
2012 soccer superstar
Lionel Messi broke the
world record of most
goals made per season.
The very next day we
gave a thorough analysis
as to why Messi is the
number one soccer
player in the world.
kuljettamalla pallon puolesta
kentästä maaliin. Argentiina voitti
2–1 ja eteni lopulta mestariksi.
Messin
kuljetus 2007
Matka: 60 metriä
sisällä. 18. huhtikuuta 2007
Messi pujotteli läpi Getafen
puolustuksen Espanjan cupin
ottelussa. Hän oli kuin ilmetty
Maradona. Sarjaottelussa
Espanyolia vastaan 9. kesäkuuta
Messi oli puskevinaan, mutta
tuikkasi pallon kädellään
maaliin. Tuomari meni halpaan.
MM-kultaa Messillä ei ole,
mutta hän on esittänyt oman
versionsa molemmista Maradonan kohumaaleista – kaiken
huipuksi alle kahden kuukauden
Kosketusten määrä: 13
Maradonan
kuljetus 1986
Matka: 60 metriä
Kesto: 12,0 sekuntia
Ohitetut vastustajat: 6
Nopeus: 5,0 metriä sekunnissa
Kosketusten määrä: 12
Ohitetut vastustajat: 6
| B 23
Kesto: 10,8 sekuntia
Nopeus: 5,7 metriä sekunnissa
PEKKA AALTO, TEKSTI
ASMO RAIMOAHO, GRAFIIKKA
Messin nopeus
Taito kuljettaa
Vauhtivertailu
Viiden metrin kiihdytyksen jälkeen:
Tämä ominaisuus riippuu muita
ominaisuuksia enemmän
perintötekijöistä. Messi on
luontaisesti huippunopea. Jopa
pikajuoksijat kadehtivat Messin
lähtönopeutta. Ensimmäisillä
askelilla Messi saa edun,
minkä avulla hän kääntää
voitokseen monet tilanteet.
0
5
Messi
10
15
20
25
Vasen jalka verraton
maalikone
30
20 km/h
Pää
18 km/h
Ronaldo
Oikea jalka
7
15 metrin kiihdytyksen jälkeen:
0
Jalkapalloilija ottaa
jatkuvasti 5–10 metrin spurtteja,
jotka ovat Messin ehdoton vahvuus.
Suorassa ja pitkässä juoksussa hän
ei pärjää Cristiano Ronaldolle.
Ronaldo
Messi
5
10
15
20
25
30
2012: Argentiinan jalkapallojumalan
Lionel Messin vuosi on uskomatonta
ilotulitusta. ”Kirppu” löi ikivanhan
kalenterivuoden maaliennätyksen
sunnuntaina 86 osumallaan ja
sai marraskuun toinen päivä
esikoispoikansa Thiagon.
30 km/h
28 km/h
Näissä peleissä Messi
voi vielä maalata 2012
12.12. Cordoba (cup)
16.12. Atletico M. (liiga)
22.12. Valladolid (liiga)
Pallokontrolli perustuu siihen,
3
86
Elämä: Kasvuhäiriö pakotti
lahjakkaan pojan 13-vuotiaana
kotikaupungistaan Rosariosta
Barcelonaan. Messi selätti
koti-ikävän ja uhrasi kaiken
aikansa pallon kesyttämiseen.
Loppu on historiaa.
osuvasti, että
Messi
Mes on karannut videopelistä oikeaan
elämään. Hän todella käsittelee
palloa epäinhimillisen hyvin.
kpl
76
Vasen jalka
että Messi pystyy ottamaan
kovassakin vauhdissa paljon
kosketuksia ja pitämään
nahkakuulan lähellä jalkojaan
koko ajan. Messi käyttää
voittopuolisesti vasenta
jalkaansa. Vasen lainaa palloa
oikealle, jos se on tarpeellista
puolustajan ohittamiseksi.
Messi vaihtaa suuntaa jalkaterän salamannopeilla liikkeillä.
Hänen jalkojensa hermotus on
poikkeuksellisen kehittynyt.
pelataan
versio ”höynästä” kehittää pelaajasta
ve
lyhytsyöttöpelin ja pienten
liikkeiden mestarin.
AWARDS
as
un
Cu a
p
Os
Be
Lii tis
ga
80
20
.11
.
79
78
17.1
1.
77
76
11.11
.
75
74
73
27.10.
7.11.
14
15
38
39
40
5.5.
2.5.
41
42 43
44 45
25.5. 2
.6.
46 4
7
48
49
50
51
52
53
20.10.
12.10. 16.10.
.
19.9
61
9.
15.
62
.
7.9
.8.
29
68
57
56
Sa
Ma ksa
aot
tel
u
9.6.
58
ig un
a a
R
Su eal M
pe ad
rcu ri
So
p d
Lii cied
ga ad
Bra
Maa silia
otte
lu
Esp
Espany
anyol
Liiga ol
37
29.4.
54
59
.
.8 Su
26 Os perc
Li as
u
36
.
14.4
Ecuad
MM-k or
arsinta
Bilbao
Cup
35
15.
8.
60
p
34
4.
10.
Maaottelu
.
7.4
Vierasottelu
33
Kotiottelu
76–90
23
16
86
kpl
Cesar Rodriguezin (232)
2)
seuran kaikkien aikojen
n
maalitykkinä
16–30
14
31–45
11
Maaliskuu pitäisi nimetä
Messikuuksi
13
10
20.3. Granadaa vastaan
n
Messi tekee Barcelona
18
Jalkapallomaailma seuraa Messin temppuja suu auki. Helmikuussa 2012 Leverkusenin pomo Rudi Völler suuttuu, kun hänen
pelaajansa kiistelevät Messin pelipaidasta. Joukkueet kohtaavat uudelleen 7. maaliskuuta ja ”Kirppu” iskee viisi maalia uransa
huikeimpana iltana. Barcelonan valmentaja Josep Guardiola toteaa, ettei maailma näe enää koskaan Messin kaltaista pelaajaa.
Näihin aikoihin Messi onnistuu myös makuukammarissa...
46–60
7
9
10
8
9
5
4
0
I
Te a
m
Thia o
go
7
4
Puolueeton kenttä
4
61–75
32
23
.8.
19.
8.
55
25.5. Messi iskee huiman
kautensa 2011–12 viimeisen
osuman Barcelonalle. Saalis
73 maalia on kaikkien aikojen
kausiennätys. Maaleista
50 syntyi Espanjan liigassa.
1–15 min
25
Ma
llo
Lii rca
ga
Bi
lb
Li ao
ig
a
23
24
Gr
an
a
Lii da
ga
ay ta
gu sin
ra kar rid
a
P M
ad
M lM
a
Re
.
3.4
7.10.
21
64
20
tand
e
Liig r
a
Sev
ill
Liig a
a
e
taf
Ge iga
Li
Messi on vaarallisimmillaan
pelin loppuminuuteilla
22
San
.
k M ga
rta n lii
Spa starie
Me
Messi on kuin ulkomaalainen Argentiinan paidassa. Silti hän johdattaa maan nuorten maailmanmestariksi kesällä 2005
Hollannissa. Pian hän saa kutsun miesten maajoukkueeseen. Debyytti Unkaria vastaan 17. elokuuta 2005 on ikimuistoinen.
Messi huitaisee vastustajaa kaulaan ja tuomari Markus Merk nostaa punaisen kortin. Suuret voitot karttavat Messiä Argentiinan
paidassa. Etelä-Afrikan MM-kisoissa 2010 ei synny maaliakaan ja Messi itkee Saksa-tappion jälkeen pukukopissa.
2009 2010 2011
19
67
18
6
65 6
17
7.3.
63
16
29.2.
69 70
71
72
13
Maailman paras pelaaja
27
56
2008
26
Espanjan
liiga
12
adrid
M
Real a
Liig
11.3
.
kpl
Mestarien
liiga
11
Lever
Mestari kusen
en liiga
Uruguay a
nt
MM-karsi
29
Barcelonan urheilupomo Carles Rexach kuulee ihmepojasta Messin Kataloniassa asuvilta sukulaisilta ja haluaa nähdä
Lionelin. Hän vakuuttuu pojan pelitaidoista lokakuussa 2000. Rexachilla ei ole paperia, joten hän kirjoittaa sopimusluonnoksen
lautasliinaan. Barcelona tarjoutuu maksamaan Leon hormonihoitokulut. Lopullinen sopimus syntyy vuodenvaihteen jälkeen ja
koko perhe muuttaa Kataloniaan 15. helmikuuta 2001.
13
Olympiakulta
28
86
Rosario
26.2.
Chile
MM-karsinta
17.3
.
5 12
.
19.2
drid
co Ma ga
Atleti
Lii
Sveitsi
Maaottelu
Coruna
Liiga
La Masian akatemiassa Messi oppii nöyryyttä ja toisten kunnioittamista. Tulokas on ujo ja hiljainen. Luokkatoveri Cesc Fabregas
luulee aluksi Messiä mykäksi. Leon äiti ja sisarukset jäävät Argentiinaan kesälomaltaan 2001. Jorge-isä palaa poikansa kanssa
Barcelonaan. Kentällä Messi menestyy ja pelaa ensimmäisen virallisen pelinsä ykkösjoukkueessa 16. lokakuuta 2004. Ensimmäisen
maalinsa hän tekee 1.5.2005 historian nuorimpana Barca-pelaajana. Nöyryys säilyy Messissä läpi menestysvuosien.
2006 2009 2011
31
Maajoukkue
Mestarien liiga
30
Cup-ottelut
10
ia
enc
Val Liiga
Celt
ic
Mest
arien
liiga
Vallec
a
Liiga no
2005 2006 2009 2010 2011
9
Mal
Liig lorca
a
e
ant
Lev Liiga
Maalitulvaa monella
rintamalla
d
da
cie iga
So Li n
se
rku liiga
ve
Le rien
sta
Me
cano
Valle iiga
L
Barcelona
Espanjan liiga
8
Sp
Me art
sta ak
rie M.
nl
iig
Zar
a
a
Liig goz
a
a
za
go a
ra iig
Za L
e
taf
Ge Liiga
!
! !
ga
la a
Ma Liig
20
.3.
6
Vapaapotkut
iig an
a te
24
.3.
31
.3.
Messin isoveljet Rodrigo ja Matias sekä pikkusisko Maria Sol ovat kaikki kookkaita, mutta Leon aivolisäke ei tuota tarpeeksi
kasvuhormonia (GHD). Tohtori Diego Schwarzstein kertoo vanhemmille, että kymmentä ikävuotta lähestyvä poika jää ilman
hoitoa 40 senttiä lyhyemmäksi kuin ilman sairautta. Hoitokulut voivat olla jopa 130 000 euroa vuodessa. Hoidot aloitetaan
Argentiinassa vuonna 1998, kun Leo on vain 127-senttinen. Nykyisin Messi on 169 senttiä pitkä.
14
Mestarin saavutuksia
.2.
. 14
4.2
Rangaistuspotkut
23
5
7
Kpl
Voittomaalit
4
15
.1.
6
Neljäsosa 86 osumasta
voittomaaleja
.
.11
25 L Lev
3
.1.
22
Messi pohjustaa taitonsa Rosarion kaduilla. Hän kasvaa ympäristössä, jossa jalkapallo on henki ja elämä. Kulttuuriltaan
ympäristöä voi verrata Pariisin taidekortteleihin. Pieni poika pujottelee isompiensa joukossa, ottaa iskuja vastaan, itkee, yrittää
uudelleen. Messi on kuin pesusieni ja oppii katsemalla. Kuten kaikki eteläamerikkalaiset, Messi heittäytyy pelille. Pojan ensimmäinen seura on Grandoli, jonne hänet vie isoäiti Celia.
Lähteet: Jalkapallovalmentaja Pertti Kemppinen, Luca Caioli: Lionel Messi (Minerva 2012)
11 / 11
11.11. Kalenterivuoden
maalit 75 ja 76 nostavat
Messin ennätystilaston
kakkoseksi ohi Pelen.
Brasilialainen viimeisteli 75
maalia maajoukkueessa ja
Santosissa vuonna 1958.
2.
1.1
2
4.1
.
Malaga
Liiga
My role: Team leader,
project outlining,
data acquisition,
visual design
81
1
2.
9.1
n
ila
M iiga
nl
ie
ar
st
Me
European News Award
Competition:
Award of Excellence
in Visual Storytelling
Category, 2013
Jorge Horacio Messi ja Celia Maria Cuccittini avioituvat kesken Argentiinan MM-kotikisojen 17. kesäkuuta 1978. Pian maa juhlii
mestaruutta. Synnytyksen aika koittaa 24. kesäkuuta 1987 Garibaldin sairaalassa Rosariossa. Vanhemmat toivovat tyttöä.
Gynekologi Norberto Odetto pelkää raskausmyrkytystä ja käynnistää synnytyksen. Perheeseen syntyy kolmas poika Lionel:
mitoiltaan 3 kiloa ja 47 senttiä.
82
84
86
tis
Be iga
Li
Best of 2013 Competition,
Finnish Newspapers
Association:
Gold Medal in Feature
Pages Category, 2013
9.12. Messin polvi kestää ja
hän ohittaa 85 osuman
Gerd Müllerin yhden vuoden
maalimäärässä. ”Ennätykset
ovat mukavia, mutta
joukkueen voitto merkitsee
enemmän”, hän kommentoi.
”Messissä on vain yksi vika –
hän ei pelaa Bayernissa”,
Müller lohkaisi.
83
85
ao
lb
Bi iiga
L
Best of News Design
Scandinavia, Society
for News Design
Scandinavia:
Gold Medal in News
Pages Category, 2013
II III IV V VI VII VIII IX X XI XII
= 86
Messi on tuntenut elämänkumppaninsa Antonella Roccuzzon viisivuotiaasta saakka. Ystävysten romanssi paljastuu
25. tammikuuta 2009 katalonialaisessa tv-ohjelmassa. Roccuzzo on Leon poikavuosien seuran Newell’sin fani. Pari on yhä
yhdessä. Perjantaina perjantaina 2. marraskuuta 2012 he saavat esikoisensa. Pojan nimeksi tulee Thiago. Sarjaottelussa
Levantea vastaan Messillä on ranteessaan hikinauha, johon on kirjoitettu Te amo Thiago (Rakastan sinua, Thiago).
Kuvat: Jasper Juinen/Getty Images, Manu Fernandez/AP, Thorsten Wagner/Getty Images
Stefani Urmas
2014–2017