Öljyä laineilta
Kansainvälistymispalkinnot 2 0 0 Teksti: Roope Lipasti Kuvat: Harri Vaskimo 4 Lamor osaa öljyntorjunnan Öljyä laineilta Kun Prestige-tankkeri ajoi karille Espanjan rannikolla kolme vuotta sitten, kyseessä ei ollut mikään pikkuhaveri. Tieto onnettomuudesta saapui Suomeen Lamor Corporationin pääkonttoriin kello kolmetoista: öljyntorjuntakalustoa tarvitaan ja nopeasti. Ongelma vain oli, ettei Lamorin varastohyllyillä ollut mitään valmiina. Siitä huolimatta kello kahdeksan samana iltana oli ensimmäinen rekka lastattu ja lähti matkaan. Alle vuorokaudessa sitä seurasi vielä neljä muuta. Mallikkaasti toimittu, mutta kuinka se onnistui? – Saimme kaluston, kun ostimme ne takaisin omilta asiakkailtamme - lupasimme toimittaa uudet tilalle, kertoo toimitusjohtaja Bent Larsen. Ehkäpä tarina kuvaa sitä, miksi Lamor on vähän päälle kahdessakymmenessä vuodessa noussut öljytuhojen torjunta-alan markkinajohtajaksi noin 20 prosentin maailmanmarkkinaosuudellaan: se on joustava, nopea ja luotettava. – Saimme tarvitsemamme laitteet ja tavarat nopeasti, koska suhteet asiakkaisiimme olivat kunnossa. Meillä oli luottamusta. Toki seuraavana aamuna kun pankit avautuivat, saatiin ne pankkitakuutkin, mutta siihen saakka me vain lainasimme tavarat, Bent Larsen sanoo. Askel edellä Öljytuhojen torjuntabisneksessä on kolme suurta toimijaa, joista Lamor on suurin. Lisäksi on lukuisa määrä paikallisia, pienempiä yrittäjiä. Lamorin varatoimitusjohtaja Fred Larsen – kyseessä on 70-prosenttisesti perheyritys – arvelee, että suurin syy, miksi he ovat onnistuneet kansainvälistymisessä, on yksinkertaisesti ylivoimai10 FINPRO nen teknologia. Mutta yksin sekään ei riitä. – Yrityksessämme on edustettuna kymmenen eri kansallisuutta - paikallisuus onkin hyvin tärkeä osa onnistumista. Toinen tärkeä onnistumisen edel- Bent Larsenin luotsaama Lamor on kehittänyt ainutlaatuisen harjakeräystekniikan öljyvahinkojen varalle. lytys on ollut se, että tarjoamme kokonaispalvelua, emme vain laitteita. Ja kolmantena, että kuuntelemme asiakasta tarkkaan ja teemme sellaisen kokonaisuuden kuin hän haluaa. Asiakkaan kuunteleminen ja toiveiden täyttäminen tarkoittaa myös jatkuvaa kehitystyötä – Lamorilla onkin peräti 150 patenttia. – Ei sillä, että niiden varaan paljon voi laskea, patentteja kun on helppo kiertää. Enemmänkin kehitystyössä on kyse siitä, että pyrimme koko ajan olemaan askelen edellä muita, sanoo Bent Larsen. Tähän saakka se on onnistunut hyvin. Lamorin liikevaihto on 20 miljoonan luokkaa ja se toimii 50 maassa ympäri maailman.Valmistusta sillä on Suomen lisäksi Kiinassa ja Yhdysvalloissa, myyntikonttoreita Englannissa, Malesiassa ja Intiassa – lopuissa maissa toimitaan agenttien välityksellä. – Yritämme olla läsnä kaikkialla, missä vain öljyn kanssa ollaan tekemisissä. 95 prosenttia tuotannostamme menee vientiin. Suomi ja koko Itämeren alue on tietysti meille hyvin tärkeä alue; melkein kaikki esimerkiksi Suomessa käytettävät öljyntorjuntalaitteet tulevat meiltä, Bent Larsen kertoo. Vain suunnittelu omaa Lamorin taival ei kuitenkaan ole ollut pelkkää öljykatastrofista toiseen kulkemista, välillä on ollut myös vaikeaa. Ennen siirtymistä öljytuhojen torjuntabisnekseen yhtiö oli mukana laivanrakennuksessa. Kun telakkakriisi iski 1990-luvun alussa, Lamorissa oltiin tilanteessa, jossa töitä ei ollut ja irtisanomisten jälkeen talossa oli jäljellä kokonaista kolme ihmistä. Surkeudesta oli kuitenkin eräs hyöty, joka on realisoitunut sittemmin moninkertaisesti. Koska alusta saakka haluttiin koota suuri tuoteperhe, jotta pystyttäisiin toimimaan öljytuhojen torjunnan kaikilla alueilla, oli luontevaa lähteä liikkeelle alihankkijapohjalta – ei kolmen ihmisen voimin muu olisi ollut mahdollistakaan. Suunnittelua lukuun ottamatta kaikki ostetaan edelleen ulkoa. – Tämä liiketoimintamalli mahdollisti sen, että saatoimme tuottaa suuria määriä tehokkaasti ja joustavasti: kun oli enemmän tilauksia, pystyimme nostamaan volyymia mutta toisaalta hiljaisempina aikoina ei ollut suuria yleiskustannuksia, Bent Larsen selittää. Ja sellaisena toiminta on pysynyt. Tällä hetkellä työntekijöitä on kolmisenkymmentä. Trendin haistelijat Öljytuhojen torjuntaan Lamor siirtyi siis ikään kuin pakon sanelemana. Ennen telakkakriisiä se tosin oli asentanut jonkin verran öljyntorjuntavälineistöä sekä kotimaisiin että venäläisiin laivoihin, joten jonkin verran kokemusta alasta sentään oli. – Sen lisäksi haistoimme trendin, että ympäristöstä tullaan välittämään yhä enemmän. Niinpä keskityimme öljyntorjuntaan. Aluksi tehtiin niin, että yöllä kehitettiin tuotteita ja päivällä myytiin, Bent Larsen nauraa. Helppoa se ei ollut. Lamor kyllä kehitti harjakeräystekniikkaansa, mutta kun ei ollut referenssejä, ei ollut uskottavuuttakaan.Vihdoin erään tarjouskilpailun yhteydessä tehdyssä arviossa Lamorin tekniikka rankattiin ylivoimaiseksi ykköseksi ja se sai suuren tilauksen Ruotsin rajavartiolaitokselta. Se poiki sitten muitakin kauppoja. Tällä hetkellä katse on yhä suuremmissa haasteissa ja erityisesti siinä, kuinka liiketoimintaa voidaan laajentaa yhä enemmän palvelujen tuottamiseen – tämä tavoite realisoituisi öljyntorjuntakeskuksissa, jollainen on Suomeenkin suunnitteilla ja jollaisia Bent Larsenin arvion mukaan tarvittaisiin maailmassa noin kaksi sataa. Lamor on 70 prosenttisesti perheyritys, kertovat Fred ja Bent Larsen. kuksesta saataisiin jo tänä vuonna, jolloin keskus olisi valmis parin vuoden päästä. – Keskukset olisivat valtiolle edullinen ratkaisu, koska jatkuvaa valmiutta on kallis ylläpitää; näin paikkaa hyödynnettäisiin silloinkin, kun onnettomuus ei ole päällä. Samalla niistä on tarkoitus tulla laajemminkin ympäristökeskuksia, eli ne tarjoavat mahdollisuuksia monille pienemmille ympäristöalan yrityksille käyttää hyväkseen meidän laajaa verkostoamme, Bent Larsen sanoo. Mutta tarvitaanko sellaisia keskuksia todella? – Jos Suomenlahdella tapahtuisi kunnon onnettomuus - vaikka 10 000 tonnia öljyä valuisi mereen – Suomessa ei olisi valmiutta sitä torjua.Vuorokaudessa öljy on rannassa. Eli tarvitaan. Öljyntorjuntakeskusta tarvitaan – Suomen öljyntorjuntakeskus olisi ensimmäinen, eräänlainen mallikappale siis. Neuvotteluja käydään kuitenkin jo parinkymmenen maan kanssa. Kyse on niin kutsuttu ppp-hanke eli privatepublic partnership.Viranomaiset olisivat osaomistajina mukana, Lamor pyörittäisi toimintaa silloin, kun ei ole akuutti tilanne päällä. –Kun sitten tulee öljyonnettomuus, viranomaiset ottavat komennon ja kertovat, mitä pitää tehdä; me taas autamme siinä, mitkä laitteet ja resurssit olisivat sopivimpia, Bent Larsen visio. Hanke on edennyt jo kohtuullisen pitkälle ja Lamorin verstaan seinällä voi katsella keskuksen piirustuksia. Lamorissa toivotaan, että periaatepäätös kes- Lamor Corporation Ab I I I I I I I Perustettu 1983 Toimintaa 50 maassa Tuotteet Erilaiset öljyntorjuntalaitteet Pääkonttori Porvoo Liikevaihto noin 20 miljoonaa Alan markkinajohtaja Henkilöstö 30 työntekijää FINPRO 11
© Copyright 2024