Kansainvälistymispalkinnot
2
0
0
Teksti: Roope Lipasti
Kuvat: Harri Vaskimo
4
Lamor osaa öljyntorjunnan
Öljyä laineilta
Kun Prestige-tankkeri ajoi karille
Espanjan rannikolla kolme vuotta
sitten, kyseessä ei ollut mikään
pikkuhaveri. Tieto onnettomuudesta saapui Suomeen Lamor
Corporationin pääkonttoriin kello
kolmetoista: öljyntorjuntakalustoa
tarvitaan ja nopeasti. Ongelma
vain oli, ettei Lamorin varastohyllyillä ollut mitään valmiina. Siitä
huolimatta kello kahdeksan samana iltana oli ensimmäinen
rekka lastattu ja lähti matkaan.
Alle vuorokaudessa sitä seurasi
vielä neljä muuta.
Mallikkaasti toimittu, mutta kuinka se
onnistui?
– Saimme kaluston, kun ostimme ne
takaisin omilta asiakkailtamme - lupasimme toimittaa uudet tilalle, kertoo
toimitusjohtaja Bent Larsen.
Ehkäpä tarina kuvaa sitä, miksi Lamor on vähän päälle kahdessakymmenessä vuodessa noussut öljytuhojen torjunta-alan markkinajohtajaksi noin 20
prosentin maailmanmarkkinaosuudellaan: se on joustava, nopea ja luotettava.
– Saimme tarvitsemamme laitteet ja
tavarat nopeasti, koska suhteet asiakkaisiimme olivat kunnossa. Meillä oli luottamusta. Toki seuraavana aamuna kun
pankit avautuivat, saatiin ne pankkitakuutkin, mutta siihen saakka me vain
lainasimme tavarat, Bent Larsen sanoo.
Askel edellä
Öljytuhojen torjuntabisneksessä on
kolme suurta toimijaa, joista Lamor on
suurin. Lisäksi on lukuisa määrä paikallisia, pienempiä yrittäjiä.
Lamorin varatoimitusjohtaja Fred
Larsen – kyseessä on 70-prosenttisesti
perheyritys – arvelee, että suurin syy,
miksi he ovat onnistuneet kansainvälistymisessä, on yksinkertaisesti ylivoimai10
FINPRO
nen teknologia. Mutta yksin sekään ei
riitä.
– Yrityksessämme on edustettuna
kymmenen eri kansallisuutta - paikallisuus onkin hyvin tärkeä osa onnistumista. Toinen tärkeä onnistumisen edel-
Bent Larsenin luotsaama Lamor on kehittänyt ainutlaatuisen harjakeräystekniikan öljyvahinkojen varalle.
lytys on ollut se, että tarjoamme kokonaispalvelua, emme vain laitteita. Ja kolmantena, että kuuntelemme asiakasta
tarkkaan ja teemme sellaisen kokonaisuuden kuin hän haluaa.
Asiakkaan kuunteleminen ja toiveiden täyttäminen tarkoittaa myös jatkuvaa kehitystyötä – Lamorilla onkin
peräti 150 patenttia.
– Ei sillä, että niiden varaan paljon
voi laskea, patentteja kun on helppo
kiertää. Enemmänkin kehitystyössä on
kyse siitä, että pyrimme koko ajan olemaan askelen edellä muita, sanoo Bent
Larsen.
Tähän saakka se on onnistunut hyvin. Lamorin liikevaihto on 20 miljoonan luokkaa ja se toimii 50 maassa ympäri maailman.Valmistusta sillä on
Suomen lisäksi Kiinassa ja Yhdysvalloissa, myyntikonttoreita Englannissa, Malesiassa ja Intiassa – lopuissa maissa toimitaan agenttien välityksellä.
– Yritämme olla läsnä kaikkialla,
missä vain öljyn kanssa ollaan tekemisissä. 95 prosenttia tuotannostamme
menee vientiin. Suomi ja koko Itämeren alue on tietysti meille hyvin tärkeä
alue; melkein kaikki esimerkiksi Suomessa käytettävät öljyntorjuntalaitteet
tulevat meiltä, Bent Larsen kertoo.
Vain suunnittelu omaa
Lamorin taival ei kuitenkaan ole ollut
pelkkää öljykatastrofista toiseen kulkemista, välillä on ollut myös vaikeaa.
Ennen siirtymistä öljytuhojen torjuntabisnekseen yhtiö oli mukana laivanrakennuksessa. Kun telakkakriisi iski
1990-luvun alussa, Lamorissa oltiin tilanteessa, jossa töitä ei ollut ja irtisanomisten jälkeen talossa oli jäljellä kokonaista kolme ihmistä.
Surkeudesta oli kuitenkin eräs hyöty,
joka on realisoitunut sittemmin moninkertaisesti.
Koska alusta saakka haluttiin koota
suuri tuoteperhe, jotta pystyttäisiin toimimaan öljytuhojen torjunnan kaikilla
alueilla, oli luontevaa lähteä liikkeelle
alihankkijapohjalta – ei kolmen ihmisen voimin muu olisi ollut mahdollistakaan. Suunnittelua lukuun ottamatta
kaikki ostetaan edelleen ulkoa.
– Tämä liiketoimintamalli mahdollisti sen, että saatoimme tuottaa suuria
määriä tehokkaasti ja joustavasti: kun
oli enemmän tilauksia, pystyimme nostamaan volyymia mutta toisaalta hiljaisempina aikoina ei ollut suuria yleiskustannuksia, Bent Larsen selittää.
Ja sellaisena toiminta on
pysynyt. Tällä hetkellä
työntekijöitä on kolmisenkymmentä.
Trendin
haistelijat
Öljytuhojen torjuntaan
Lamor siirtyi siis ikään
kuin pakon sanelemana.
Ennen telakkakriisiä se
tosin oli asentanut jonkin verran öljyntorjuntavälineistöä sekä kotimaisiin että
venäläisiin laivoihin, joten jonkin verran kokemusta alasta sentään oli.
– Sen lisäksi haistoimme trendin, että ympäristöstä tullaan välittämään yhä
enemmän. Niinpä keskityimme öljyntorjuntaan. Aluksi tehtiin niin, että yöllä
kehitettiin tuotteita ja päivällä myytiin,
Bent Larsen nauraa.
Helppoa se ei ollut. Lamor kyllä kehitti harjakeräystekniikkaansa, mutta
kun ei ollut referenssejä, ei ollut uskottavuuttakaan.Vihdoin erään tarjouskilpailun yhteydessä tehdyssä arviossa
Lamorin tekniikka rankattiin ylivoimaiseksi ykköseksi ja se sai suuren tilauksen Ruotsin rajavartiolaitokselta. Se
poiki sitten muitakin kauppoja.
Tällä hetkellä katse on yhä suuremmissa haasteissa ja erityisesti siinä, kuinka liiketoimintaa voidaan laajentaa yhä
enemmän palvelujen tuottamiseen –
tämä tavoite realisoituisi öljyntorjuntakeskuksissa, jollainen on Suomeenkin
suunnitteilla ja jollaisia Bent Larsenin
arvion mukaan tarvittaisiin maailmassa
noin kaksi sataa.
Lamor on 70 prosenttisesti perheyritys,
kertovat Fred ja Bent Larsen.
kuksesta saataisiin jo tänä vuonna, jolloin keskus olisi valmis parin vuoden
päästä.
– Keskukset olisivat valtiolle edullinen ratkaisu, koska jatkuvaa valmiutta
on kallis ylläpitää; näin paikkaa hyödynnettäisiin silloinkin, kun onnettomuus
ei ole päällä. Samalla niistä on tarkoitus
tulla laajemminkin ympäristökeskuksia,
eli ne tarjoavat mahdollisuuksia monille
pienemmille ympäristöalan yrityksille
käyttää hyväkseen meidän laajaa verkostoamme, Bent Larsen sanoo.
Mutta tarvitaanko sellaisia keskuksia
todella?
– Jos Suomenlahdella tapahtuisi
kunnon onnettomuus - vaikka 10 000
tonnia öljyä valuisi mereen – Suomessa
ei olisi valmiutta sitä torjua.Vuorokaudessa öljy on rannassa. Eli tarvitaan.
Öljyntorjuntakeskusta tarvitaan
– Suomen öljyntorjuntakeskus olisi ensimmäinen, eräänlainen mallikappale
siis. Neuvotteluja käydään kuitenkin jo
parinkymmenen maan kanssa. Kyse on
niin kutsuttu ppp-hanke eli privatepublic partnership.Viranomaiset olisivat
osaomistajina mukana, Lamor pyörittäisi toimintaa silloin, kun ei ole akuutti
tilanne päällä.
–Kun sitten tulee öljyonnettomuus,
viranomaiset ottavat komennon ja kertovat, mitä pitää tehdä; me taas autamme siinä, mitkä laitteet ja resurssit olisivat sopivimpia, Bent Larsen visio.
Hanke on edennyt jo kohtuullisen
pitkälle ja Lamorin verstaan seinällä voi
katsella keskuksen piirustuksia. Lamorissa toivotaan, että periaatepäätös kes-
Lamor Corporation Ab
I
I
I
I
I
I
I
Perustettu 1983
Toimintaa 50 maassa
Tuotteet
Erilaiset öljyntorjuntalaitteet
Pääkonttori
Porvoo
Liikevaihto
noin 20 miljoonaa
Alan markkinajohtaja
Henkilöstö
30 työntekijää
FINPRO
11