SAFA vastaa Hannu Lehdolle Kauppalehti antoi 19.2.2017 palstatilaa toimitusjohtaja Hannu Lehdolle, jonka mielikuvissa muun muassa Suomen Arkkitehtiliitto SAFA ja arkkitehdit ovat syyllisiä asumisen korkeaan hintatasoon Etelä-‐Suomessa. Lehto myös hyökkää perusteettomasti Arkkitehtiliiton kimppuun kilpailunvääristämissyyttein. On harmillista, että asumisen, asuntorakentamisen ja kaavoituksen käytännöistä toistuvasti puhutaan ammattipiireissä ja julkisuudessa tosiasioita, jutustelua ja syytöksiä puolihuolimattomasti sekoittaen. Artikkelissa Lehto sortuu näiden keskustelujen helmasyntiin, sekoittaen rakentamiskustannukset ja asumisen hinnan. Asuntojen hinnat määrittyvät vapailla markkinoilla. Sadalla tuhannella eurolla pääkaupunkiseudulle rakennettu kaksio ei muutu kenenkään asunnoksi siihen hintaan. Asunto voidaan myydä edullisesti ensimmäiselle asukkaalle, mutta seuraavalle omistajalle se siirtyy alueella määrittyvään markkinahintaan. Kaava määrittää rakennuksen kustannuksia vain osittain. Kuten Lehto toteaa, on rakentajilla syytä katsoa peiliin. Itävallan ja Suomen asuinrakentamiskäytäntöjä vertaillut Raklin ansiokas selvitys tunnistaa maiden huomattaville kustannuseroille useita tekijöitä verotuksesta ilmanvaihtoon, mutta ei arkkitehtien mafiaa. Yleistävää väitettä viranomaisen ylläpitämistä suunnittelijalistoista on vaikea kommentoida muutoin kun toteamalla, että rakennushankkeeseen ryhtyvä vastaa valinnoistaan. Mitä useampi ammattitaitoinen toimija – oli sitten kyse rakentajasta tai suunnittelijasta – kentällä työskentelee, sitä toimivampaa on kilpailu, ja sitä enemmän markkinoille saadaan tarpeita vastaavia asuntoja. Tänäkin päivänä kentällä tehdään asumisen eteen enemmän työtä kuin pitkään aikaan, ja arkkitehtien vaikutusmahdollisuudet ovat pikemminkin rajalliset kuin valtavat. Ammatillis-‐aatteellinen yhdistys Suomen Arkkitehtiliitto SAFA ei voi rajoittaa kilpailua, sillä se ei ole osapuoli suunnittelijavalinnoissa eikä maankäytön suunnittelussa. Lehto väittää, että asumisen hinta korjaantuu sillä, että hän saa rakennusliikkeen johtajana piirtää asemakaavansa itse. Kaavoituksen ammattilaiset tietävät, että hyvä kaava aina hyvään rakentamiseen asti vaatii johdonmukaisuutta, hyvin johdettua monialaista ammattitaitoa, avoimuutta ja poliittista tahtoa. Maankäytön suunnittelussa on monta osapuolta, jossa joko kunnan tai muun maanomistajan konsulttina toimiva arkkitehtitoimisto on vain yksi. Kaavat, olivat ne sitten pellolle tai tiukkaan paikkaan tehtyjä, toteutuvat monien eri tahojen rahalla ja vaikuttavat vielä useampia tahojen ympäristöön. Yksipuolisen monistamisen sijaan ihmiset haluavat sekä asukkaina että lähiympäristön naapureina kokea aitoa vuorovaikutusta, arvostetuksi tulemisen tunnetta, erilaisten näkemysten huomioon ottamista, moninaisuutta ja paikkaan personoituja ratkaisuja. Tätä pitää odottaa myös rakennusalan liiketoiminnan ammattilailta. Kaavoitusjärjestelmä on hieno esimerkki kunnallisesta demokratiasta, Lehdon esittämä malli on Trumpilainen näkemys yksinvallan ihanuudesta. Lehtomainen kaavoitusmalli sopii metsän keskelle näkymättömiin muusta asutuksesta. Tarvitsemme lisää asuntoja, lisää ideoita ja tekoja, selvityksiä ja tutkimusta siitä, miten asumista palvelevaa toimivaa kilpailua ja mahdollisuuksia voidaan edistää. Arkkitehdit ovat muutoksen halussa mukana. Yhteistyöterveisin Leena Rossi Suomen Arkkitehtiliitto SAFA, puheenjohtaja