Liikenne ja matkailu 2017
Tieliikenneonnettomuustilasto
2017, tammikuu
Tieliikenteessä kuoli 10 ihmistä tammikuussa
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan tieliikenteessä sattui tammikuussa 337
henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta. Niissä kuoli 10 ja loukkaantui 430 ihmistä. Kuolleita
oli 6 vähemmän ja loukkaantuneita yksi enemmän kuin vuoden 2016 tammikuussa.
Tieliikenteessä kuolleet 1/1985 - 1/2017. 12 viime kuukauden aikana
kuolleet kuukausittain
Kuolleista 5 oli liikkeellä henkilöautolla ja 1 kuorma-autolla. Jalankulkijoita kuoli 2. Lisäksi kuoli 2 muuta
tienkäyttäjää. Surmansa saaneista oli miehiä 9 ja naisia 1.
Helsinki 23.2.2017
Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.
Sisällys
Taulukot
Liitetaulukot
Liitetaulukko 1. Henkilövahinkoon johtaneet alkoholionnettomuudet, tammikuu 2017 ...........................................3
Liitetaulukko 2. Tieliikenneonnettomuuksissa kuolleet ja loukkaantuneet.................................................................3
Liitetaulukko 3. Tieliikenneonnettomuuksissa kuolleet, tammikuu 2017...................................................................4
Kuviot
Liitekuviot
Liitekuvio 1. Tieliikenteessä kuolleet onnettomuustyypin mukaan, tammikuu 2017.................................................5
Liitekuvio 2. Tieliikenteessä kuolleet tienkäyttäjäryhmän mukaan, tammikuu 2017.................................................5
Laatuseloste: Tieliikenneonnettomuustilasto...............................................................................................................6
2
Liitetaulukot
Liitetaulukko 1. Henkilövahinkoon johtaneet alkoholionnettomuudet, tammikuu 2017
Maakunta
2017 2016 keskiarvo 2013-2015
Uusimaa
6
4
6
Varsinais-Suomi
3
2
2
Satakunta
0
1
2
Kanta-Häme
1
1
2
Pirkanmaa
1
3
3
Päijät-Häme
1
2
1
Kymenlaakso
3
2
0
Etelä-Karjala
1
1
0
Etelä-Savo
0
1
0
Pohjois-Savo
0
1
1
Pohjois-Karjala
2
0
0
Keski-Suomi
0
0
1
Etelä-Pohjanmaa
2
2
0
Pohjanmaa
0
1
0
Keski-Pohjanmaa
2
1
0
Pohjois-Pohjanmaa
2
1
1
Kainuu
0
2
0
Lappi
0
0
1
Ahvenanmaa - Åland
Yhteensä
0
0
0
24
25
21
Liitetaulukko 2. Tieliikenneonnettomuuksissa kuolleet ja loukkaantuneet
Alue
kuolleet 1/2017 kuolleet 1/2016 loukkaantuneet 1/2017 loukkaantuneet 1/2016
Uusimaa
1
2
103
89
Helsinki
0
0
45
43
Espoo
0
0
10
6
Vantaa
0
1
13
6
Varsinais-Suomi
0
2
35
38
Turku
0
0
9
15
Satakunta
1
0
21
15
Kanta-Häme
1
0
13
9
Pirkanmaa
0
0
27
44
Tampere
0
0
6
12
Päijät-Häme
0
0
14
21
Lahti
0
0
7
16
Kymenlaakso
3
2
19
24
Etelä-Karjala
0
1
15
10
Etelä-Savo
1
0
16
9
Pohjois-Savo
1
2
19
12
Kuopio
0
1
9
5
Pohjois-Karjala
1
0
13
12
Keski-Suomi
1
2
34
20
Jyväskylä
0
0
13
11
Etelä-Pohjanmaa
0
0
15
14
3
Alue
kuolleet 1/2017 kuolleet 1/2016 loukkaantuneet 1/2017 loukkaantuneet 1/2016
Pohjanmaa
0
1
Keski-Pohjanmaa
0
0
7
9
Pohjois-Pohjanmaa
0
2
35
53
Oulu
0
0
19
13
Kainuu
0
1
6
7
Lappi
0
1
24
30
Ahvenanmaa - Åland
0
0
6
3
10
16
430
429
Koko maa
8
10
Liitetaulukko 3. Tieliikenneonnettomuuksissa kuolleet, tammikuu 2017
Ikä
Miehet 2017 Miehet 2016 Miehet keskiarvo 2013-2015 Naiset 2017 Naiset 2016 Naiset keskiarvo 2013-2015
0-5
0
0
0
0
0
0
6-9
0
1
0
0
0
0
10-17
0
0
0
0
0
0
18-20
2
3
2
0
1
1
21-24
1
1
1
0
0
0
25-34
2
2
1
1
0
0
35-64
2
4
4
0
0
1
65-74
1
3
1
0
1
1
75-
1
0
2
0
0
2
Yhteensä
9
14
11
1
2
6
4
Liitekuviot
Liitekuvio 1. Tieliikenteessä kuolleet onnettomuustyypin mukaan,
tammikuu 2017
Liitekuvio 2. Tieliikenteessä kuolleet tienkäyttäjäryhmän mukaan,
tammikuu 2017
5
Laatuseloste: Tieliikenneonnettomuustilasto
1. Tilastotietojen relevanssi
Tieliikenneonnettomuudeksi katsotaan henkilö- tai omaisuusvahinkoon johtanut tapahtuma, joka on
sattunut tieliikennelain mukaan yleiselle liikenteelle tarkoitetulla tai yleisesti liikenteeseen käytetyllä
alueella ja jossa on osallisena ainakin yksi liikkuva kulkuneuvo. Tieliikennelaissa määriteltyjen ajoneuvojen
lisäksi osallisiksi kulkuneuvoiksi luetaan myös raitiovaunu sekä juna tasoristeysonnettomuuksissa.
Jalankulkijan kaatuminen ei ole liikenneonnettomuus, polkupyörällä (=ajoneuvo) kaatuminen on.
Tieliikenneonnettomuustilasto palvelee liikenneturvallisuustilanteen seurantaa kansallisesti ja
kansainvälisesti. Tilaston tietoja käytetään muun muassa liikenneturvallisuustoimenpiteiden ja
liikennesuunnittelun perusteena. Valtakunnallisella tasolla käyttäjiä ovat ministeriöt, keskusvirastot ja
liikennealan järjestöt, paikallisella tasolla lähinnä kunnat. Kansainvälisesti tiedot toimitetaan muun muassa
YK:n Euroopan talouskomissiolle (ECE), OECD:n tieliikenne- ja liikenneonnettomuustietokantaan
(IRTAD) sekä Euroopan unionin tieliikenneonnettomuustietokantaan CARE:en, joka perustuu
ministerineuvoston päätökseen (93/704/EC).
2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus
Tieliikenneonnettomuustilasto on kokonaistutkimus. Tilastokeskus saa poliisiasiain tietojärjestelmään
(PATJA) tallennetut tieliikenneonnettomuustiedot poliisilta. Tiedot siirretään poliisilaitoksilta keskitettyyn
rekisteriin, josta uudet tiedot muokataan ja siirretään Tilastokeskukseen 3 kertaa kuukaudessa. Jokaisen
kuukauden aineistoa päivitetään vielä 3 kuukautta sen päättymisen jälkeen.
Tilastokeskus täydentää vuosiaineistoa kuolemansyytilaston tiedoilla kuolleista. Aineistoa täydennetään
lisäksi Liikenneviraston Digiroad tietojärjestelmän tiedoilla tapahtumapaikasta, pelastustoimen resurssija onnettomuustilasto PRONTOn tiedoilla, oikeustilaston pakkokeinoaineistolla sekä
liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tiedoilla kuolemaan johtaneista rattijuopumusonnettomuuksista.
Lisäksi tieliikenneonnettomuusaineistoa täydennetään vuosittain Liikenteen turvallisuusviraston ajokorttija moottoriajoneuvotiedoilla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoissairaanhoidon ja
perusterveydenhuollon avohoidon hoitoilmoitusrekistereiden ja The Association for the Advancement of
Automotive Medicinen EU-maille lisensoiman muunnostaulukon avulla saadaan tieto loukkaantumisen
vakavuudesta.
3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus
Julkaistuja tietoja voidaan pitää varsin luotettavina. Tilasto kattaa kuolemaan johtaneet onnettomuudet
sataprosenttisesti. Peittävyys kontrolloidaan kuolinsyytodistusten avulla.
Peittävyys on tieliikenneonnettomuuksissa loukkaantuneiden osalta noin 30 prosenttia. Eri
onnettomuustyyppien tietoon tulossa on eroja. Huonoin peittävyys on yksittäisonnettomuuksissa
loukkaantuneissa polkupyöräilijöissä. Puutteellisuudet johtuvat siitä, etteivät onnettomuudet tule poliisin
tietoon. Puuttuvista loukkaantumiseen johtaneista onnettomuuksista valtaosassa on vain lieviä
loukkaantumisia, sillä tieliikennelaki velvoittaa ilmoittamaan onnettomuudesta poliisille vain, jos joku on
loukkaantunut vakavasti.
4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Tieliikenneonnettomuustiedot julkaistaan ennakollisina kuukausittain noin 3 viikkoa kuukauden päättymisen
jälkeen. Vuosijulkaisu ilmestyy kerran vuodessa seuraavan vuoden tammikuussa. Tilaston tietoja on
nähtävissä myös Tilastokeskuksen StatFin -tietokannassa.
6
5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys
Tarkistetun aineiston pohjalta Tilastokeskus laatii kuukausi- ja vuositiedotteet, jotka ovat luettavissa
Tilastokeskuksen internet-sivuilla. Kuukausi- ja vuositiedot julkaistaan lisäksi Tilastokeskuksen
ylläpitämässä tietokantapohjaisessa tilastopalvelussa.
Tieliikenneonnettomuusaineistoja voidaan luovuttaa tutkimuskäyttöön tai tilastollisia erityisselvityksiä
varten ilman tunnistetietoja käyttölupamenettelyn kautta. Tilastokeskus tekee myös tilauksesta asiakkaan
tarpeiden mukaisia maksullisia selvityksiä.
6. Tilastojen vertailukelpoisuus
Vuosina 1931-1940 tilasto sisälsi vain onnettomuudet, joissa osallisena oli moottorikäyttöinen ajoneuvo.
Huomattava muutos tilastoinnissa tapahtui 1978, jolloin loukkaantumisiksi ei katsottu enää mustelmia,
naarmuja ym., joista ei aiheudu hoitoa. Määrittelymuutos vähensi loukkaantuneitten määrää lähes 30
prosenttia.
Kuolemansyytilastossa tieliikenteessä kuolleiden määrä on hieman tässä esitettyjä lukuja suurempi eri
määrittelyjen takia: kuolemansyytilastossa mukana ovat muun muassa 30 vuorokauden jälkeen kuolleet.
Poliisi siirtyi käyttämään uutta tietojärjestelmää vuonna 1995. Siihen siirtyminen on aiheuttanut ongelmia
onnettomuus-ja loukkaantumislukujen vertailussa. Tiedonkeruussa tapahtunut muutos ei vaikuta
vertailukelpoisuuteen kuolemantapausten osalta, jotka tarkistetaan edelleen myös kuolemansyytilastosta.
Vuonna 2003 Tilastokeskuksessa otettiin käyttöön tieliikenneonnettomuustietojen käsittelyyn uusi
tietojärjestelmä. Nykyaikaisempi tietojärjestelmä on mahdollistanut onnettomuustietojen perusteellisemman
käsittelyn ja muiden aineistojen helpomman hyväksikäytön. Tarkempien tilastoperusteiden käyttöönotto
on nostanut loukkaantuneiden lukumääriä noin 8 prosenttia. Kuolleiden lukumääriin uudistus ei ole
vaikuttanut.
Joissain maissa käytetään tieliikennekuoleman määrittelyssä 30 vuorokauden rajasta poikkeavaa aikarajaa.
Kaikissa maissa peittävyys kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien osalta ei ole sataprosenttinen.
Vuoden 2007 alusta lähtien tieliikenneonnettomuustietoja on täydennetty kuukausittain
onnettomuustutkijalautakunnan poliisijäsenen tutkintolomakkeiden tiedoilla. Tämä osaltaan parantaa
ennakkotietoja erityisesti alkoholitapausten kirjaamisessa.
Onnettomuudet, jossa ajoneuvo on suistumisen seurauksena törmännyt vastaan tulevaan ajoneuvoon, on
luokiteltu kohtaamisonnettomuuksiin suistumisonnettomuuksien sijaan vuodesta 2014 alkaen.
Onnettomuustyyppitiedot eivät ole täysin vertailukelpoiset edellisiin vuosiin.
Vuonna 2015 saatiin käyttöön Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoissairaanhoidon ja
perusterveydenhuollon avohoidon hoitoilmoitusrekisterit ja The Association for the Advancement of
Automotive Medicinen EU-maille lisensoima muunnostaulukko, jonka avulla on mahdollista muuntaa
terveydenhuollossa asetetut diagnoosit liikenneonnettomuuksien vakavuusluokituksessa käytetyiksi
AIS-arvoiksi (Abbreviated Injury Scale). Yhdistämällä hoitoilmoitusrekisteri sekä onnettomuusaineisto
tuotetaan tieto vakavasti loukkaantuneiden määrästä vuositasolla.
7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys
Tilastokeskuksen laatiman tieliikenneonnettomuustilaston lisäksi Suomessa ilmestyy toinen eri perusteista
lähtevä tilasto. Vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimikunta (VALT) kokoaa oman tilastonsa
onnettomuuksista, joista on maksettu korvausta liikennevakuutuksesta. Aineisto perustuu lähinnä
vakuutuksenottajien antamiin tietoihin. Omaisuusvahinkojen osalta on perusteltua käyttää VALT:n tilastoa,
koska se sisältää suuren osan niistä lievistä peltikolareista, jotka osalliset sopivat keskenään ja ilmoittavat
vakuutusyhtiölle, mutta eivät poliisille.
Liikennevahinkojen tutkijalautakunnat tutkivat kaikki kuolemaan johtaneet liikenneonnettomuudet
Suomessa. Tutkijalautakuntatyön tulokset kootaan vuosittain ilmestyviin raportteihin, lisäksi
tutkijalautakunta-aineistoista tehdään erillistutkimuksia.
7
Liikenneonnettomuustapauksia tilastoivat myös sairaalat ja terveyskeskukset, mutta kerättävät tiedot on
tarkoitettu lähinnä terveydenhuoltoa varten, eikä niitä voi kunnolla käyttää liikenneturvallisuustyössä.
Terveydenhuollon tietoja voidaan käyttää täydentävänä aineistona, koska niistä on saatavissa tietoa, joka
jää muiden tilastojen ulkopuolelle, esimerkkinä tästä kevyessä liikenteessä loukkaantuneet henkilöt.
8
Liikenne ja matkailu 2017
Lisätietoja
Irmeli Segerholm
Matti Kokkonen
Vastaava tilastojohtaja:
Mari Ylä-Jarkko
029 551 3219
029 551 3770
[email protected]
www.stat.fi
Lähde: Liikenne ja matkailu: Tieliikenneonnettomuustilasto. Tilastokeskus
Asiakaspalaute: www.tilastokeskus.fi/palaute
Tietopalvelu ja viestintä, Tilastokeskus
puh. 029 551 2220
www.tilastokeskus.fi
Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oy
puh. 020 450 05
[email protected]
www.editapublishing.fi
ISSN 1796-0479
= Suomen virallinen tilasto
ISSN 1798-758X (pdf)