Euroopan komissio - Lehdistötiedote Komissio haluaa nopeampia tuloksia muuttoliikettä koskevasta kumppanuuskehyksestä ja uusia toimenpiteitä keskisen Välimeren reitille Bryssel 2. maaliskuuta 2017 Komissio ja korkea edustaja esittivät ennen ensi viikon huippukokousta kolmannen katsauksensa kumppanuuskehyksen toteutuksen edistymisestä sekä esittelivät keskisen Välimeren reitillä aloitettuja toimenpiteitä. Komissio ja korkea edustaja esittivät ennen ensi viikon huippukokousta kolmannen katsauksensa kumppanuuskehyksen toteutuksen edistymisestä sekä esittelivät keskisen Välimeren reitillä aloitettuja toimenpiteitä. Toimenpiteet perustuvat 3. helmikuuta annettuun Maltan julistukseen ja 25. tammikuuta annettuun yhteiseen tiedonantoon. Viiden ensisijaisen Afrikan maan (Etiopia, Niger, Nigeria, Mali ja Senegal) kanssa on saavutettu konkreettista edistystä, mutta toimia on tehostettava, jotta ne tuottavat tuloksia. Keskisen Välimeren reitillä jatketaan EU:n humanitaaristen velvoitteiden mukaisesti ja ihmisoikeuksia kunnioittaen toimia muuttoliikkeen saamiseksi paremmin hallintaan, ihmishenkien pelastamiseksi, salakuljetuksen ja ihmiskaupan torjumiseksi, suojelun tarpeessa olevien suojelemiseksi sekä uudelleensijoittamisten ja tuetun vapaaehtoisen paluun lisäämiseksi. ”Kumppanuus on avainkäsite kaikissa EU:n politiikoissa. Tartumme aikamme suurimpiin haasteisiin yhdessä kumppaneidemme kanssa. Kumppanuuskehys ja Maltan julistukseen perustuvat toimenpiteet muodostavat aidosti kokonaisvaltaisen, kumppanuuteen perustuvan muuttoliikepolitiikan, johon kuuluvat tarvittavat investoinnit ja resurssit. Sen avulla voimme jatkaa yhteistyötä ihmishenkien pelastamiseksi, rikollisverkkojen hajottamiseksi, parempien mahdollisuuksien tarjoamiseksi ihmisille ja muuttovirtojen hallitsemiseksi kestävällä, ihmisiä kunnioittavalla ja humaanilla tavalla”, totesi EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja ja komission varapuheenjohtaja Federica Mogherini. Kumppanuuskehyksellä tavoiteltujen tulosten vauhdittaminen Kesäkuussa 2016 perustetulla kumppanuuskehyksellä on saavutettu useita merkittäviä tuloksia. Toimet, joilla ihmisten salakuljetusta ja ihmiskauppaa voidaan torjua ja muuttomatkalle lähteneitä auttaa, alkavat hahmottua. Esimerkiksi Nigerissä Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön (IOM) hallinnoimat keskukset auttoivat vuonna 2016 yli 15 000:ta muuttajaa, mikä on kaksinkertainen määrä aiempaan verrattuna. Lähes 5 000 ihmistä sai tukea vapaaehtoiseen paluuseen alkuperäiseen yhteisöönsä. Nigerin yleistä kehitystä tuetaan yhdeksällä hankkeella, joita rahoitetaan EU:n Afrikkahätärahastosta. Nigerian kanssa neuvotellaan takaisinottosopimuksesta, joka pyritään saamaan tehtyä kesäkuuhun 2017 mennessä. Uusia hankkeita on hyväksytty uudelleenkotoutumisen tukemiseksi ja työllistymismahdollisuuksien luomiseksi Senegalissa ja Malissa. Etiopiaa varten on suunnitteilla uusia ohjelmia pakolaisten ja heitä vastaanottaneiden yhteisöjen tukemiseksi. Kaikkiin viiteen ensisijaiseen maahan on lähetetty Euroopan muuttoliikeyhteyshenkilöt. Joulukuussa 2016 sovittiin 42 uudesta ohjelmasta, joita rahoitetaan yhteensä 587 miljoonalla eurolla EU:n Afrikka-hätärahastosta. Hyväksyttyjen hankkeiden määrä on tämän jälkeen 106, ja niiden arvo yhteensä yli 1,5 miljardia euroa. Rahasto toimii 26 maassa, ja sillä on tällä hetkellä määrärahoja yli 2,5 miljardia euroa, kun mukaan lasketaan EU:n jäsenvaltioiden ja muiden avunantajien tähän mennessä lupaamat 152 miljoonaa euroa. Toimet keskisen Välimeren reitillä Kumppanuuskehystä täydennetään toimilla, joissa keskitytään aiempaa enemmän keskisen Välimeren reittiin. Eurooppa-neuvoston puheenjohtajavaltio Malta on laatinut ehdotettujen toimien toteuttamiseksi täytäntöönpanosuunnitelman. Toimia koordinoidaan tiiviisti komission, korkean edustajan ja jäsenvaltioiden kanssa. Etusijalla on muuttovirtojen hallinta keskisen Välimeren reitillä. Muuttoliikkeeseen liittyviin hankkeisiin etenkin Libyassa aiotaan vuonna 2017 käyttää 200 miljoonaa euroa. Tavoitteena on vähentää merenylityksiä ja pelastaa henkiä merellä, tehostaa salakuljettajien ja ihmiskauppiaiden vastaisia toimia, suojella muuttajia, lisätä uudelleensijoittamista, edistää tuettua vapaaehtoista paluuta ja hallita muuttovirtoja Libyan etelärajalla. Koordinointia kansainvälisten kumppaneiden, kuten UNHCR:n ja Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön (IOM) kanssa, on tehostettu. EU:n Afrikkahätärahastosta on esimerkiksi tehty IOM:n kanssa sopimus, jolla toteutetaan nyt alkuun 5 000:n Libyassa olevan muuttajan humanitaarisista syistä toteutettava palauttaminen ja siihen liittyvä uudelleenkotouttaminen. Vuonna 2017 on tähän mennessä tarjottu tukea palaamiseen 560:lle ahdinkoon joutuneelle muuttajalle. Yhteistyön jatkaminen ja lisääminen Egyptin, Tunisian ja Algerian kanssa on ratkaisevaa. Siihen voidaan käyttää muun muassa alueellisia aloitteita, kuten Välimeren Seahorse-verkostoa. Täytäntöönpanossa on keskeinen merkitys yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) operaatioilla, etenkin EUNAVFOR Med Sophia- ja EUBAM Libya -operaatioilla. Sophia-operaatiossa on saatu päätökseen ensimmäinen koulutuspaketti, jossa tarjottiin koulutusta 93:lle Libyan rannikkovartioston ja laivaston henkilöstön jäsenelle, ja toinen paketti on aloitettu. Komissio täydentää tätä laajentamalla Libyan rannikkovartiostolle ja laivastolle suunnattua erikoiskoulutusta, jota on annettu Seahorse-hankkeen puitteissa. Heinäkuuhun 2017 mennessä on suunnitteilla 15 uutta kurssia. Jatkotoimet EU jatkaa kumppanuuskehyksen puitteissa yhteistyötä kolmansien maiden kanssa käyttäen kaikkia politiikkojaan ja välineitään. Tärkeitä ovat muun muassa palauttamispolitiikka, laillisen maahanmuuton mahdollisuudet ja operatiiviset välineet. EU:n virastojen, Euroopan muuttoliikeyhteyshenkilöiden ja rahoitusvälineiden hyödyntämistä lisätään. Tulevina kuukausina lisätään synergiaa kumppanuuskehyksen ja Maltan julistukseen liittyvien uusien aloitteiden välillä etenkin Sahelin alueella ja Libyan rajan eteläpuolella. Sillä pyritään myös helpottamaan ja nopeuttamaan Libyaan juuttuneiden muuttajien tuettua vapaaehtoista paluuta. Tilannetta tarkastellaan uudestaan kesäkuun tilannekatsauksessa, jolloin kumppanuuskehyksen täytäntöönpanon aloittamisesta on kulunut vuosi. Tausta Sen jälkeen kun kumppanuuskehys otettiin käyttöön kesäkuussa 2016, EU:n toimielimet ja jäsenvaltiot ovat läheisessä yhteistyössä kumppanimaiden kanssa tehneet väsymättä työtä muuttoliikkeen saamiseksi paremmin hallintaan sen kaikissa muodoissa. Täydentävää työtä jatketaan samaan aikaan alueellisten aloitteiden kautta, joita ovat esimerkiksi Khartumin ja Rabatin prosessit, sekä jatkamalla Vallettan julkilausuman ja yhteisen Vallettan toimintasuunnitelman toteutusta. Tähän mennessä saavutettuja tuloksia tarkasteltiin Vallettassa 8. helmikuuta järjestetyssä ylempien virkamiesten kokouksessa. EU omaksui Euroopan muuttoliikeagendassa kokonaisvaltaisen lähestymistavan muuttoliikkeen hallinnan parantamiseen ja sen perimmäisten syiden käsittelyyn kytkemällä sisäisen ulottuvuuden kolmansien maiden kanssa tehtävään yhteistyöhön. Nyt julkaistu tilannekatsaus liittyykin läheisesti tuloksellisempaa palauttamispolitiikkaa koskevaan uudistettuun toimintasuunnitelmaan ja palauttamisdirektiivin täytäntöönpanoa koskevaan suositukseen, jotka myös hyväksyttiin tänään. Lisätietoa Kolmas tilannekatsaus Euroopan muuttoliikeagendaan perustuvasta uudesta kumppanuuskehyksestä kolmansien maiden kanssa Liite Kysymyksiä ja vastauksia: Tietosivu: Muuttoliikettä koskeva kumppanuuskehys kolmansien maiden kanssa Tietosivu: Mali Senegal Etiopia Niger Nigeria EU:n ja Libyan suhteet Tietosivu: EU:n Afrikka-hätärahasto IP/17/402 Lisätietoa tiedotusvälineille: Nabila MASSRALI (+ 32 2 296 92 18) Esther OSORIO (+32 2 296 20 76) Lisätietoa yleisölle: Europe Direct -palvelu, puh. 00 800 67 89 10 11 tai sähköposti
© Copyright 2024