Euroopan komissio - Lehdistötiedote
Komissio haluaa nopeampia tuloksia muuttoliikettä koskevasta
kumppanuuskehyksestä ja uusia toimenpiteitä keskisen Välimeren reitille
Bryssel 2. maaliskuuta 2017
Komissio ja korkea edustaja esittivät ennen ensi viikon huippukokousta kolmannen
katsauksensa kumppanuuskehyksen toteutuksen edistymisestä sekä esittelivät keskisen
Välimeren reitillä aloitettuja toimenpiteitä.
Komissio ja korkea edustaja esittivät ennen ensi viikon huippukokousta kolmannen katsauksensa
kumppanuuskehyksen toteutuksen edistymisestä sekä esittelivät keskisen Välimeren reitillä aloitettuja
toimenpiteitä. Toimenpiteet perustuvat 3. helmikuuta annettuun Maltan julistukseen ja 25. tammikuuta
annettuun yhteiseen tiedonantoon. Viiden ensisijaisen Afrikan maan (Etiopia, Niger, Nigeria, Mali ja
Senegal) kanssa on saavutettu konkreettista edistystä, mutta toimia on tehostettava, jotta ne
tuottavat tuloksia. Keskisen Välimeren reitillä jatketaan EU:n humanitaaristen velvoitteiden mukaisesti
ja ihmisoikeuksia kunnioittaen toimia muuttoliikkeen saamiseksi paremmin hallintaan, ihmishenkien
pelastamiseksi, salakuljetuksen ja ihmiskaupan torjumiseksi, suojelun tarpeessa olevien suojelemiseksi
sekä uudelleensijoittamisten ja tuetun vapaaehtoisen paluun lisäämiseksi.
”Kumppanuus on avainkäsite kaikissa EU:n politiikoissa. Tartumme aikamme suurimpiin haasteisiin
yhdessä kumppaneidemme kanssa. Kumppanuuskehys ja Maltan julistukseen perustuvat toimenpiteet
muodostavat aidosti kokonaisvaltaisen, kumppanuuteen perustuvan muuttoliikepolitiikan, johon
kuuluvat tarvittavat investoinnit ja resurssit. Sen avulla voimme jatkaa yhteistyötä ihmishenkien
pelastamiseksi, rikollisverkkojen hajottamiseksi, parempien mahdollisuuksien tarjoamiseksi ihmisille ja
muuttovirtojen hallitsemiseksi kestävällä, ihmisiä kunnioittavalla ja humaanilla tavalla”, totesi EU:n
ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja ja komission varapuheenjohtaja Federica Mogherini.
Kumppanuuskehyksellä tavoiteltujen tulosten vauhdittaminen
Kesäkuussa 2016 perustetulla kumppanuuskehyksellä on saavutettu useita merkittäviä tuloksia.
Toimet, joilla ihmisten salakuljetusta ja ihmiskauppaa voidaan torjua ja muuttomatkalle lähteneitä
auttaa, alkavat hahmottua. Esimerkiksi Nigerissä Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön (IOM)
hallinnoimat keskukset auttoivat vuonna 2016 yli 15 000:ta muuttajaa, mikä on kaksinkertainen määrä
aiempaan verrattuna. Lähes 5 000 ihmistä sai tukea vapaaehtoiseen paluuseen alkuperäiseen
yhteisöönsä. Nigerin yleistä kehitystä tuetaan yhdeksällä hankkeella, joita rahoitetaan EU:n Afrikkahätärahastosta. Nigerian kanssa neuvotellaan takaisinottosopimuksesta, joka pyritään saamaan
tehtyä kesäkuuhun 2017 mennessä. Uusia hankkeita on hyväksytty uudelleenkotoutumisen
tukemiseksi ja työllistymismahdollisuuksien luomiseksi Senegalissa ja Malissa. Etiopiaa varten on
suunnitteilla uusia ohjelmia pakolaisten ja heitä vastaanottaneiden yhteisöjen tukemiseksi. Kaikkiin
viiteen ensisijaiseen maahan on lähetetty Euroopan muuttoliikeyhteyshenkilöt.
Joulukuussa 2016 sovittiin 42 uudesta ohjelmasta, joita rahoitetaan yhteensä 587 miljoonalla eurolla
EU:n Afrikka-hätärahastosta. Hyväksyttyjen hankkeiden määrä on tämän jälkeen 106, ja niiden arvo
yhteensä yli 1,5 miljardia euroa. Rahasto toimii 26 maassa, ja sillä on tällä hetkellä määrärahoja yli 2,5
miljardia euroa, kun mukaan lasketaan EU:n jäsenvaltioiden ja muiden avunantajien tähän mennessä
lupaamat 152 miljoonaa euroa.
Toimet keskisen Välimeren reitillä
Kumppanuuskehystä täydennetään toimilla, joissa keskitytään aiempaa enemmän keskisen Välimeren
reittiin. Eurooppa-neuvoston puheenjohtajavaltio Malta on laatinut ehdotettujen toimien
toteuttamiseksi täytäntöönpanosuunnitelman. Toimia koordinoidaan tiiviisti komission, korkean
edustajan ja jäsenvaltioiden kanssa.
Etusijalla on muuttovirtojen hallinta keskisen Välimeren reitillä. Muuttoliikkeeseen liittyviin
hankkeisiin etenkin Libyassa aiotaan vuonna 2017 käyttää 200 miljoonaa euroa. Tavoitteena on
vähentää merenylityksiä ja pelastaa henkiä merellä, tehostaa salakuljettajien ja ihmiskauppiaiden
vastaisia toimia, suojella muuttajia, lisätä uudelleensijoittamista, edistää tuettua vapaaehtoista paluuta
ja hallita muuttovirtoja Libyan etelärajalla. Koordinointia kansainvälisten kumppaneiden, kuten
UNHCR:n ja Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön (IOM) kanssa, on tehostettu. EU:n Afrikkahätärahastosta on esimerkiksi tehty IOM:n kanssa sopimus, jolla toteutetaan nyt alkuun 5 000:n
Libyassa olevan muuttajan humanitaarisista syistä toteutettava palauttaminen ja siihen liittyvä
uudelleenkotouttaminen. Vuonna 2017 on tähän mennessä tarjottu tukea palaamiseen 560:lle
ahdinkoon joutuneelle muuttajalle.
Yhteistyön jatkaminen ja lisääminen Egyptin, Tunisian ja Algerian kanssa on ratkaisevaa. Siihen
voidaan käyttää muun muassa alueellisia aloitteita, kuten Välimeren Seahorse-verkostoa.
Täytäntöönpanossa on keskeinen merkitys yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP)
operaatioilla, etenkin EUNAVFOR Med Sophia- ja EUBAM Libya -operaatioilla. Sophia-operaatiossa on
saatu päätökseen ensimmäinen koulutuspaketti, jossa tarjottiin koulutusta 93:lle Libyan
rannikkovartioston ja laivaston henkilöstön jäsenelle, ja toinen paketti on aloitettu. Komissio täydentää
tätä laajentamalla Libyan rannikkovartiostolle ja laivastolle suunnattua erikoiskoulutusta, jota on
annettu Seahorse-hankkeen puitteissa. Heinäkuuhun 2017 mennessä on suunnitteilla 15 uutta kurssia.
Jatkotoimet
EU jatkaa kumppanuuskehyksen puitteissa yhteistyötä kolmansien maiden kanssa käyttäen kaikkia
politiikkojaan ja välineitään. Tärkeitä ovat muun muassa palauttamispolitiikka, laillisen maahanmuuton
mahdollisuudet ja operatiiviset välineet. EU:n virastojen, Euroopan muuttoliikeyhteyshenkilöiden ja
rahoitusvälineiden hyödyntämistä lisätään. Tulevina kuukausina lisätään synergiaa
kumppanuuskehyksen ja Maltan julistukseen liittyvien uusien aloitteiden välillä etenkin Sahelin alueella
ja Libyan rajan eteläpuolella. Sillä pyritään myös helpottamaan ja nopeuttamaan Libyaan juuttuneiden
muuttajien tuettua vapaaehtoista paluuta. Tilannetta tarkastellaan uudestaan kesäkuun
tilannekatsauksessa, jolloin kumppanuuskehyksen täytäntöönpanon aloittamisesta on kulunut vuosi.
Tausta
Sen jälkeen kun kumppanuuskehys otettiin käyttöön kesäkuussa 2016, EU:n toimielimet ja jäsenvaltiot
ovat läheisessä yhteistyössä kumppanimaiden kanssa tehneet väsymättä työtä muuttoliikkeen
saamiseksi paremmin hallintaan sen kaikissa muodoissa. Täydentävää työtä jatketaan samaan aikaan
alueellisten aloitteiden kautta, joita ovat esimerkiksi Khartumin ja Rabatin prosessit, sekä jatkamalla
Vallettan julkilausuman ja yhteisen Vallettan toimintasuunnitelman toteutusta. Tähän mennessä
saavutettuja tuloksia tarkasteltiin Vallettassa 8. helmikuuta järjestetyssä ylempien virkamiesten
kokouksessa. EU omaksui Euroopan muuttoliikeagendassa kokonaisvaltaisen lähestymistavan
muuttoliikkeen hallinnan parantamiseen ja sen perimmäisten syiden käsittelyyn kytkemällä sisäisen
ulottuvuuden kolmansien maiden kanssa tehtävään yhteistyöhön. Nyt julkaistu tilannekatsaus liittyykin
läheisesti tuloksellisempaa palauttamispolitiikkaa koskevaan uudistettuun toimintasuunnitelmaan ja
palauttamisdirektiivin täytäntöönpanoa koskevaan suositukseen, jotka myös hyväksyttiin tänään.
Lisätietoa
Kolmas tilannekatsaus Euroopan muuttoliikeagendaan perustuvasta uudesta kumppanuuskehyksestä
kolmansien maiden kanssa
Liite
Kysymyksiä ja vastauksia:
Tietosivu: Muuttoliikettä koskeva kumppanuuskehys kolmansien maiden kanssa
Tietosivu: Mali
Senegal
Etiopia
Niger
Nigeria
EU:n ja Libyan suhteet
Tietosivu: EU:n Afrikka-hätärahasto
IP/17/402
Lisätietoa tiedotusvälineille:
Nabila MASSRALI (+ 32 2 296 92 18)
Esther OSORIO (+32 2 296 20 76)
Lisätietoa yleisölle: Europe Direct -palvelu, puh. 00 800 67 89 10 11 tai sähköposti