null
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 1. maaliskuuta 2017 (OR. en) 6266/1/17 REV 1 SOC 88 EMPL 58 ECOFIN 88 EDUC 43 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea (Coreper I) Neuvosto Ed. asiak. nro: 5927/17 SOC 64 EMPL 45 ECOFIN 67 EDUC 34 Asia: Vuotuinen kasvuselvitys 2017 ja yhteinen työllisyysraportti: työllisyys- ja sosiaalipolitiikan poliittinen ohjaus – Ehdotus neuvoston päätelmiksi Valtuuskunnille toimitetaan oheisena työllisyyskomitean ja sosiaalisen suojelun komitean yhdessä laatima ehdotus neuvoston päätelmiksi. Nämä päätelmät esitettiin sosiaalityöryhmälle 16. helmikuuta 2017. Unkarin valtuuskunta säilyttää 9 kohtaa koskevan varauman. Pysyvien edustajien komitea suosittaa neuvostolle, että se hyväksyisi nämä päätelmät neuvoston (työllisyys, sosiaalipolitiikka, terveys ja kuluttaja-asiat) istunnossa 3. maaliskuuta 2017. 6266/1/17 REV 1 team/HKD/akv DG B 1C 1 FI LIITE Vuotuinen kasvuselvitys 2017 ja yhteinen työllisyysraportti: työllisyys- ja sosiaalipolitiikan poliittinen ohjaus Ehdotus neuvoston päätelmiksi OTTAEN HUOMIOON SEURAAVAA: 1. Työllisyystilanne ja sosiaalinen tilanne EU:ssa ovat kohenemassa, kun talous elpyy hienoisesti ja uusia työpaikkoja syntyy koko ajan enemmän. Talous kasvaa melkein kaikissa jäsenvaltioissa, vaikka merkittäviä eroja toki on. 2. Lokakuussa 2016 EU:n työttömyysaste oli 8,3 prosenttia eli alimmillaan sitten vuoden 2009. Myös nuorisotyöttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys laskivat edelleen. Myönteisestä suuntauksesta huolimatta kaikki kolme ovat kuitenkin edelleen huolestuttavan korkeita useissa jäsenvaltioissa. Samaan aikaan 20–64-vuotiaiden ikäryhmän työllisyysaste oli vuoden 2016 toisella neljänneksellä 71,1 prosenttia, mikä ylitti ensimmäistä kertaa vuoden 2008 tason. Jos ponnistelemme tämän myönteisen suuntauksen ylläpitämiseksi, Eurooppa 2020 -strategian tavoitteena oleva miesten ja naisten 75 prosentin työllisyysaste on mahdollista saavuttaa vuoteen 2020 mennessä. 3. Kotitalouksien tulot kasvoivat edelleen monissa jäsenvaltioissa vuonna 2015 pääasiassa taloudellisen toiminnan voimistumisen ja työmarkkinaolosuhteiden kohenemisen ansiosta. Köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa olevien kokonaismäärä EU:ssa on alkanut vähentyä ja lähestyy vuoden 2008 tasoa mutta on edelleen erittäin suuri – 118 miljoonaa ihmistä eli 23,7 prosenttia kokonaisväestöstä vuonna 2015. Tämä on kaukana Eurooppa 2020 -strategian köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämistä koskevasta tavoitteesta. Lapsiköyhyys on edelleen merkittävä haaste: EU:n 28 jäsenvaltiossa on 26,1 miljoonaa lasta, jotka ovat vaarassa ajautua köyhyyteen tai syrjäytyä. 6266/1/17 REV 1 LIITE team/HKD/akv DG B 1C 2 FI 4. Kokonaisuutena katsoen tuloerot ovat suuria, ja EU:n sisällä on merkittäviä eroja. Suuri eriarvoisuus voi heikentää talouden tuotosta ja mahdollisuuksia kestävään ja osallistavaan kasvuun. KOROSTAEN SEURAAVAA: 5. Itsetyytyväisyyteen ei tässä tilanteessa ole aihetta, ja olisi pyrittävä työllisyys- ja sosiaalipoliittisten tulosten ylöspäin suuntautuvaan lähentymiseen. Komission vuotuisessa kasvuselvityksessä 2017 esitetty toimintapoliittisten painopisteiden jatkuvuus saa vahvaa kannatusta. Edelleen keskitytään kolmeen tärkeään asiaan: investointien edistämiseen, rakenneuudistusten toteuttamiseen ja vastuulliseen finanssipolitiikkaan. 6. Yhteisen työllisyysraportin asemaa työmarkkinahaasteiden ja sosiaalisten haasteiden määrittelyssä on vahvistettu ja se on lisännyt poliittista vastuullisuutta raportissa esitettyjen havaintojen suhteen. 7. Sosiaali- ja työllisyysnäkökohtien vahvistaminen koko syyspaketissa, joka käynnistää vuoden 2017 eurooppalaisen ohjausjakson, pannaan erittäin myönteisesti merkille. 8. Investointien painottamista yleensä ja erityisesti sosiaalisten investointien jatkamista pidetään myönteisenä. Lisäksi todetaan, että tarvitaan lisätoimia, joilla puututaan nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyteen ja tuetaan työpaikkojen luomista, (erityisesti naisten) työmarkkinoille osallistumista, osaamisen asianmukaista kehittämistä ja laadukkaiden terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen, varsinkin lastenhoitopalvelujen ja muiden huollettavien hoitopalvelujen, saatavuutta. Yleisten ja kohdennettujen sosiaalisen suojelun toimintamallien välillä olisi säilytettävä asianmukainen tasapaino. 9. Suurten pakolaisvirtojen vaikutukset jäsenvaltioiden työllisyysjärjestelmiin ja sosiaalisen suojelun järjestelmiin ovat olleet epäsymmetrisiä, ja niitä olisi seurattava. Juuri saapuneiden pakolaisten nopea ja tehokas integroituminen yhteiskuntaan ja työmarkkinoille on tärkeää EU:n yhteenkuuluvuuden ja vaurauden kannalta. 6266/1/17 REV 1 LIITE team/HKD/akv DG B 1C 3 FI 10. Globalisaatio, väestörakenteen muutokset ja teknologian ja ympäristön kehitys ovat sekä haasteita että mahdollisuuksia uusien työpaikkojen luomisen, työpaikkojen rakenteen ja laadun, työolojen ja sosiaalisen osallisuuden kannalta. Osaamisen kehittämistä ja inhimilliseen pääomaan investoimista pidetään tässä yhteydessä äärimmäisen tärkeinä, jotta kaikilla olisi yhtäläiset mahdollisuudet menestyä työmarkkinoilla. Työllisyys- ja sosiaalipolitiikassa olisi otettava huomioon uudet liiketoimintamallit ja työn uudet muodot. Vuotuisen kasvuselvityksen ja yhteisen työllisyysraportin perusteella seuraavat työllisyys- ja sosiaalipolitiikan suuntaviivat ovat tärkeitä: Tuetaan työpaikkojen luomista ja laatua sekä työmarkkinoille osallistumista 11. Uudistusten keskeisenä tavoitteena olisi oltava työpaikkojen luominen. Samalla olisi suunnattava enemmän toimia laadukkaiden työpaikkojen luomiseen (myös työn uudet muodot huomioon ottaen), työmarkkinoille osallistumisen esteiden poistamiseen, työmarkkinoiden segmentoitumisen vähentämiseen, työssäkäyvien köyhyyden poistamiseen, pimeän työn torjumiseen, siirtymisten sujuvoittamiseen sekä riittävän toimeentulotuen ja korkealaatuisten aktivoivien ja mahdollistavien palvelujen tarjoamiseen. Joustavat ja luotettavat sopimusjärjestelyt, tuloksellinen ja aktiivinen työmarkkinapolitiikka sekä kattavat elinikäisen oppimisen strategiat voivat osaltaan auttaa torjumaan työttömyyttä, edistää työpaikkojen luomista ja helpottaa työmarkkinoiden mukautumista muuttuviin taloudellisiin olosuhteisiin. 12. Tuottavuuden kehitystä vastaava palkkakehitys on edistänyt myönteisellä tavalla tasapainoista kasvua maiden sisällä ja koko euroalueella. Palkanmuodostusjärjestelmien olisi edistettävä tehokkaasti sekä työpaikkojen luomista että reaalitulojen kasvua, samalla kun otetaan huomioon kansalliset käytännöt ja työmarkkinaosapuolten rooli. 6266/1/17 REV 1 LIITE team/HKD/akv DG B 1C 4 FI 13. Vero- ja etuusjärjestelmiä olisi hyödynnettävä työn vastaanottamisen pidäkkeiden vähentämiseksi ja työntekijöiden nettopalkan lisäämiseksi, erityisesti kun on kyse matalapalkkaisista työntekijöistä, sekä verotuksen keventämiseksi, jotta voidaan edistää työllisyyttä. Kevyempi ja hyvin suunniteltu työn verotus voisi edistää työllisyyden kasvua ja vähentää tällä tavoin eriarvoisuutta, samalla kun kunnioitetaan jäsenvaltioiden toimivaltaa veroasioissa ja otetaan huomioon sellaiset merkittävät näkökohdat kuin sosiaaliturvan rahoitus ja jäsenvaltioiden sosiaalisen suojelun järjestelmien väliset rakenteelliset erot. Toteutetaan lisätoimia nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyteen puuttumiseksi 14. EU:n nuorisotakuu ja nuorisotyöllisyysaloite ovat osoittautuneet hyödyllisiksi rakenneuudistusten edistäjinä, mutta jäsenvaltioiden on jatkettava toimiaan nuorisotyöttömyyden torjumiseksi, erityisesti niillä alueilla, joilla tarve on suurin. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että työmarkkinainstituutioilla ja erityisesti julkisilla työvoimapalveluilla on tarvittavat valmiudet panna nuorisotakuu täytäntöön kaikilta osin. Rakenteellista yhteistyötä koulutusjärjestelmien ja sosiaalisen suojelun järjestelmien kanssa olisi edelleen vahvistettava, ja erityisesti vaikeimmin tavoitettavien, työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten (NEET) moninaisuus olisi otettava huomioon aiempaa paremmin. 15. Pitkäaikaistyöttömyys on tietyillä alueilla edelleen lähes 50 prosenttia kokonaistyöttömyydestä. Tähän liittyy sellaisia kielteisiä vaikutuksia kuin osaamisen heikkeneminen, heikompi kiinnittyminen työmarkkinoille ja suurempi köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen riski. Jäsenvaltioiden painopisteenä tulisi edelleen olla pitkäaikaistyöttömyyden tärkeimpiin haasteisiin puuttuminen ja pitkäaikaistyöttömien työllistämisestä annetun neuvoston suosituksen täytäntöönpano, jotta voitaisiin tarjota yksilöllistä tukea ja parantaa työvoimaviranomaisten ja muiden toimijoiden välistä koordinointia. 6266/1/17 REV 1 LIITE team/HKD/akv DG B 1C 5 FI Parannetaan naisten työmarkkinatuloksia ja vähennetään sukupuolten välisiä palkkaeroja 16. Poliittiseen päätöksentekoon olisi sisällytettävä toimenpiteitä sekä miesten että naisten työ- ja yksityiselämän välisen tasapainon parantamiseksi muun muassa tarjoamalla kohtuuhintaisia ja laadukkaita lastenhoito- ja muita hoitopalveluja sekä riittäviä lomia ja joustavia työaikajärjestelyjä ja välttämällä kotitalouden toiseen tulonhankkijaan kohdistuvia verotuksellisia ja etuuksiin liittyviä pidäkkeitä. Sukupuolten väliset palkkaerot, eläkkeiden kattavuuden erot ja sukupuolten väliset erot köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen suhteen olisi tuotava näkyvämmin esille ja näiden erojen pienentämiseksi olisi toteutettava enemmän toimia. Varmistetaan tuloksellinen taitojen ja osaamisen kehittäminen nykyaikaisilla koulutusjärjestelmillä 17. Toimivat ja joustavat työmarkkinat edellyttävät osaamista, jonka on vastattava nykyistä työvoiman kysyntää mutta mahdollistettava myös osaamisen kehittäminen erityisesti tilanteessa, jossa työvoimapula jatkuvasti kasvaa. Euroopan uuden osaamisen ohjelman mukaisesti uudistuksissa olisi ensisijaisesti keskityttävä kestäviin investointeihin nuorten ja aikuisten osaamisen kehittämiseen perustaidoista, kuten luku- ja laskutaidosta, finanssiosaamiseen, yrittäjyysosaamiseen, vihreään osaamiseen ja digitaaliseen osaamiseen, ja mukautettava osaaminen paremmin työmarkkinatarpeisiin (osaamistarpeiden parempi ennustaminen mukaan luettuna) sekä hyödynnettävä korkealaatuisen työssäoppimisen mahdollisuuksia. Ammatillisen koulutuksen parantaminen muun muassa edistämällä joustavia oppimispolkuja voisi auttaa kansalaisia kehittämään tarvittavia monialaisia taitoja koko elämänsä ajan. Edistetään riittäviä ja kestäviä sosiaalisen suojelun järjestelmiä painottamalla sosiaalisia investointeja ja sosiaalista osallisuutta 18. Jäsenvaltioiden olisi tarjottava tehokasta, toimivaa ja riittävää sosiaalista suojelua, joka kattaa henkilön kaikki elämänvaiheet, auttaa osaltaan turvaamaan elintason ja ehkäisee köyhyyttä ja eriarvoisuutta. 6266/1/17 REV 1 LIITE team/HKD/akv DG B 1C 6 FI 19. Osallistavuuden edistäminen edellyttää, että toimintapolitiikkojen ja uudistusten jakaumavaikutukset tiedostetaan paremmin kaikilla tasoilla. Koulutus-, työmarkkina- ja sosiaalisen suojelun järjestelmien rakenteen olisi pyrittävä edistämään kaikkien sosiaalista osallistumista. Vero- ja etuusjärjestelmät, palkanmuodostus, koulutus, osaaminen, sosiaalipalvelut ja terveydenhuoltojärjestelmät ovat aloja, joilla koordinoiduilla ja tehokkailla toimilla voidaan vähentää eriarvoisuutta ja edistää yhtäläisiä mahdollisuuksia. Suuri eriarvoisuus voi heikentää kansantalouden tuotosta, kestävän kasvun mahdollisuuksia ja EU:n yleistä kilpailukykyä. 20. Aktiiviseen osallisuuteen perustuvat toimintapoliittiset uudistukset, joissa yhdistyvät riittävä toimeentulotuki, korkealaatuiset aktivoivat ja mahdollistavat palvelut sekä tuki työmarkkinoille (uudelleen)integroitumiseen, ovat edelleen avainasemassa ja tehokas ja kestävä keino torjua köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä. Tähän sisältyy etuusjärjestelmien riittävyyden, kattavuuden ja käyttöönoton varmistaminen, tehostetut toimet integroitujen ja yksilöllisten palvelujen käyttöönottamiseksi ja tarjoamiseksi sekä paremmat työnteon kannustimet. 21. Jotta lapsiköyhyyttä voitaisiin vähentää ja estää köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen periytyminen sukupolvelta toiselle, tarvitaan yhdennettyjä strategioita, joissa yhdistyvät ennaltaehkäisy ja tukeminen. Näissä strategioissa olisi tuettava lasten vanhempien pääsyä työmarkkinoille ja edistettävä ennakoivia toimintamalleja, joihin sisältyy varhainen reagointi ja perheille suunnatun tuen lisääminen. 22. Terveydenhuollon uudistuksilla olisi varmistettava, että kaikilla on mahdollisuus saada nopeasti korkealaatuisia ja potilaskeskeisiä terveyspalveluja, samalla kun varmistetaan niiden riittävä ja kestävä rahoitus ja hyödynnetään kokonaisvaltaisesti kustannustehokkaita innovaatioita ja teknologian kehittymistä sekä asianmukaista työvoimaa. Terveydenhuollon tarve ei saisi johtaa köyhyyteen tai taloudelliseen ahdinkoon, ja terveysjärjestelmien myönteistä vaikutusta väestön terveyteen ja taloudelliseen hyvinvointiin olisi tuettava. Ennaltaehkäisyä olisi korostettava entistä enemmän. 6266/1/17 REV 1 LIITE team/HKD/akv DG B 1C 7 FI 23. Pitkäaikaishoidon uudistusten tavoitteena tulisi olla kestävyys ja asianmukaisen, kohtuuhintaisen ja laadukkaan pitkäaikaishoidon saatavuus, minkä lisäksi olisi kiinnitettävä entistä enemmän huomiota ennaltaehkäisyyn. Tämä voi merkitä sitä, että siirrytään ensisijaisesti reaktiivisesta toimintatavasta yhä ennakoivampaan toimintatapaan, jolla pyritään edistämään tehokasta ja laadukasta pitkäaikaishoitoa, jossa yhdistyvät pitkäaikaishoidon tarjonnan terveydenhoito- ja sosiaalihuoltotekijät. Pitkäaikaishoidon palveluissa olisi kannustettava sosiaaliseen innovointiin. 24. Väestön ikääntymisen vaikutukset ja pidempien työurien edistäminen ovat johtaneet viime vuosina laajoihin eläkeuudistuksiin. Näitä toimia olisi jatkettava, mutta on tehtävä vielä enemmän sen varmistamiseksi, että tulevat eläkkeet ovat riittäviä, samalla kun säilytetään julkisen talouden kestävyys. Työttömyyden vähentäminen ja työmarkkinoilla pysymisen kannustaminen, muun muassa asianmukaisilla työn ja yksityiselämän tasapainottamista koskevilla toimintapolitiikoilla ja nykyaikaistamalla työympäristöjä terveys- ja turvallisuusäännösten osalta, on olennaisen tärkeää eläke-etuuksien tulevan kestävyyden ja riittävyyden kannalta. Myös lisäeläkkeillä ja eläkesäästöillä saattaisi olla myönteinen rooli eräissä jäsenvaltioissa. Varmistetaan toimiva työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu 25. Toimiva työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu kansalliset käytännöt ja olosuhteet huomioon ottaen on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan varmistaa tasapuolisemmat ja tehokkaammat uudistukset ja lisätä sitoutumista päätöksentekoon. EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO KEHOTTAA JÄSENVALTIOITA: 26. Ottamaan vuotuisen kasvuselvityksen 2017, yhteisen työllisyysraportin sekä näiden päätelmien painopisteet huomioon kansallisissa uudistusohjelmissaan ja toteuttamaan tarpeellisia politiikkoja vuoden 2016 maakohtaisten suositusten noudattamiseksi. 27. Tehostamaan toimiaan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseksi. Työllisyystavoitteena on miesten ja naisten 75 prosentin työllisyys ja köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämistavoitteena on köyhyys- ja syrjäytymisriskin poistaminen vähintään 20 miljoonalta ihmiseltä vuoteen 2020 mennessä. 6266/1/17 REV 1 LIITE team/HKD/akv DG B 1C 8 FI 28. Ottamaan jatkossakin tarpeen mukaan ja tarvittaessa tehostetusti kansalliset parlamentit, työmarkkinaosapuolet ja kansalaisyhteiskunnan mukaan eurooppalaisen ohjausjakson käsittelyyn kansallisella tasolla ja ottamaan huomioon työllisyyskomitean vuoden 2016 arvion työmarkkinaosapuolten osallistumisesta ohjausjaksoon. KEHOTTAA EUROOPAN KOMISSIOTA: 29. Keskittymään edelleen yhä enemmän eurooppalaisen ohjausjakson työllisyys- ja sosiaalikysymyksiin. 30. Määrittämään yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa parhaat tavat tukea ja rahoittaa rakenneuudistuksia ja panna ne tuloksellisesti täytäntöön eurooppalaisen ohjausjakson nykyisten välineiden pohjalta siten, että helpotetaan työllisyys- ja sosiaalipoliittisten tulosten ylöspäin tapahtuvaa lähentymistä, ja ottamaan samalla huomioon jäsenvaltioiden erilaiset lähtökohdat sekä välttämään lähestymistapaa, jossa yhden ratkaisun oletetaan sopivan kaikille. KEHOTTAA TYÖLLISYYSKOMITEAA ja SOSIAALISEN SUOJELUN KOMITEAA: 31. Yhteistyössä komission kanssa laatimaan edelleen mahdollisia esimerkkejä työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaan ja niiden tuloksiin liittyvistä vertailuarvoista ja vaihtamaan parhaita käytäntöjä eri politiikka-aloilla. 32. Tekemään komission kanssa tiivistä yhteistyötä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin suhteen, josta komissio ilmoitti vuoden 2017 työohjelmassaan. 33. Jatkamaan monenvälistä ja aihekohtaista valvontaa koskevaa työtä, jotta neuvosto voi saada näyttöä eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa käymiään keskusteluja varten keskeisten työllisyys- ja sosiaali-indikaattoreiden tulostaulun, työllisyyskehityksen seurantavälineen ja sosiaalisen suojelun kehityksen seurantavälineen lisäksi, ja tutkimaan, miten viimeksi mainittuja välineitä voitaisiin edelleen yhtenäistää. 6266/1/17 REV 1 LIITE team/HKD/akv DG B 1C 9 FI 34. Tekemään yhteisen toimivallan aloilla tiivistä yhteistyötä muiden neuvoa-antavien komiteoiden ja osapuolten kanssa, etenkin talous- ja rahoituskomitean, talouspoliittisen komitean, koulutuskomitean ja johtavien virkamiesten tasolla kokoontuvan kansanterveystyöryhmän kanssa, kattavien toimintapoliittisten keskustelujen ja päätösten varmistamiseksi erityisesti eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä, jotta talous-, työllisyysja sosiaalikysymykset voidaan ottaa huomioon tasapainoisella tavalla. 35. Hyödyntämään myönteisiä kokemuksia työllisyyskomitean ensimmäisestä arviosta, joka koski työmarkkinaosapuolten roolia eurooppalaisessa ohjausjaksossa kansallisella tasolla. 6266/1/17 REV 1 LIITE team/HKD/akv DG B 1C 10 FI
© Copyright 2024