ajoittaisena sen kyllä kestää jatkuvana se vie terveyden
ahjo.fi NRO 4 E R I I K M E TA L L I L I I T T O L A I S E N L E H T I 09.03.2017 Ä Ä T ES K Ä L L Y K EN S A N E IS A T IT O J JA A TK UV A N A SE VI E TE RV LIITTOJEN EY YHDISTYMINEN D EN ETENEE PERHETEEMA KUNTAVAALEIHIN BOLIDEN LAITTOMILLA TEILLÄ? KEVÄÄN JA KESÄN ARKIPYHÄKORVAUKSET I HANGÖ KABLAS FRAMTIDEN UT AHJ1704_1-48.indd 1 28.2.2017 14:32:45 2 4 09.03.2017 KIIRETTÄ PITÄÄ Kyllä kansa tietää – ja ymmärtää – ettei kiireessä mitään kunnollista saada aikaiseksi. Sanonnat sen todistavat. ”Kiireessä kaikki mättää.” ”Kiireellä tehty, juosten kustu.” ”Kyllä maailma opettaa, jos ei muuta niin hiljaa kävelemään.” ”Ei hoppu hyväksi ole, eikä kiire kunniaksi.” Ja sokerina pohjalla neuvo siitä, miten kiireeseen pitää suhtautua. ”Jos kiire tulee, pitää istuutua ja antaa kiireen mennä ohi.” Ahjo otti selvää, mistä kiire työpaikoilla syntyy ja miten se pitää taltuttaa. Kävimme myös kuuntelemassa Oplatekillä Leppävirralla, miten siellä kiirettä hallitaan, kun yritys sai historiansa suurimman tuotetilauksen. AHJ1704_1-48.indd 2 10 Työterveyslaitoksen psykologi Mikael Sallinen toteaa, että pitkään jatkuessaan kiireellä voi olla vakavia seurauksia, tulee sydän- ja verisuonitauteja. Kroonisen kiireen kautta elintavat voivat huonontua. Ei syödä tai liikuta kunnolla. Jatkuvan, stressaavan kiireen takia muisti ei ehkä pelaa tai tarkkaavaisuus murentuu, vaikka kyse ei olisikaan mistään varsinaisesta muistisairaudesta. Työntekijän pitää voida vaikuttaa oman työhönsä, Sallinen alleviivaa. Kiireen tärkeimmät syyt on selvitettävä porukalla. Niihin on löydettävä yhdessä myös ratkaisut. Ratkaisuista valitaan yksi tai kaksi, ja ne toteutetaan kunnolla. 28.2.2017 14:32:49 PÄ Ä K I R J O I T U S 09.03.2017 4 3 S I S Ä LT Ö Ammattiosaston päätös suojaa ulosmarssijaa PUHEENAIHE 4 Liittofuusio etenee 7 Kuudennes ei pidentänyt työaikaa AMMATTILAINEN 9 Joni Saari Sisustaja Kiitokori Oy, Kausala 17 TOIMIJA 18 Jarmo Mäkinen Osaston luottamusmies Metso Flow Control Oy, Vantaa 26 Lännessä taotaan teollisuusbuumia 36 Stororder skapar framtidstro på Helkama Bica OTA TALTEEN XXXX 36 33 Kevään ja kesän arkipyhäkorvaukset 4PUHEENAIHE 5LINJAUS 6METALLIVISA 7TALOUS XX 8MIELIPIDE 8KOLUMNI 9AMMATTILAINEN 17TYÖYMPÄRISTÖ 20 TYÖVÄENLIIKE 1917 21TEKEMINEN ”Kun alkaa hoitaa jotain, siihen täytyy perehtyä hyvin” 41 KANNEN KUVA JAAKKO KILPIÄINEN 21 18TOIMIJA 22NÄKEMYS 24TAUKO 31LIITTOFUUSIO 32KANSAINVÄLINEN 40TYÖTTÖMYYSTURVA 41KOULUTUS 46OIVALLUS 47TYYLI Metalliliittoon kuuluva ammattiosasto 135 jätti helmikuussa poliisille tutkintapyynnön siitä, onko työnantaja eli Boliden Kokkola syyllistynyt työsyrjintärikokseen (sivu 5). Bolidenin tehtaan yhden työosaston työntekijät marssivat ulos muun muassa pitkään jatkuneen huonon työilmapiirin vuoksi, mistä seurasi erikoinen tapahtumasarja. Työntekijöiden mielenilmaus oli ammattiosaston järjestämä. Ammattiosaston päätösvaltainen hallitus voi päättää ulosmarssin tai muun vastaavaan lakon aloittamisesta. Päätöskokouksen voi pitää myös puhelin- tai sähköpostikokouksena. Paitsi että järjestäytymis vapaus tai ammattiyhdistystoimintaan osallistuminen ovat jo perustuslailla suojattuja oikeuksia, on asiasta olemassa myös korkeimman oikeuden (KKO) päätökseen liittyvä linjaus viime vuodelta. KKO:n ABB:n ulosmarssia koskeneen päätöksen yhteydessä syntynyt linjaus suojaa yksittäistä työntekijää silloin, kun mielenilmaus on ammattiyhdistyksen järjestämä. KKO:n päätös paransi työntekijän oikeu”KKO:n päätös dellista asemaa. Tämä tarkoittaa sitä, että paransi työnantaja ei voi vaatia lakiperusteista työntekijän rangaistusta ammattiosaston päättämään asemaa.” ulosmarssiin tai vastaavaan mielen KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN ilmaukseen osallistuneelle työntekijälle. Päätoimittaja Boliden Kokkolassa yritettiin toimia juuri näin, eli jakaa varoituksia ammattiosaston järjestämään ulosmarssiin osallistuneille. Varoitukset olivat perusteettomia ja työnantaja joutui perumaan ne. Vielä ulosmarssin jälkeenkin työntekijöille järjestetyssä tilaisuudessa ja muissakin yhteyksissä työnantaja oli työntekijöiden mukaan käyttäytynyt hyvin uhkaavasti ja ahdistavasti. Poliittiset lakot ja myötätuntolakot ovat aina laillisia. Esimerkiksi keskusjärjestöjen syksyllä 2015 järjestämä #STOP-mielenilmaus oli tällainen. Poliittisista ja vastaavista mielenilmauksista täytyy tehdä ilmoitus neljä päivää ennen mielenilmauksen aloittamista. Ennakko ilmoitusperiaatteesta on sovittu keskusjärjestösopimuksissa, jotka Elinkeinoelämän keskusliitto EK irtisanoi helmikuussa. Sen sijaan voimassaolevaan työehtosopimukseen kohdistuvista työtaisteluista seuraa yleensä aina työrauhakanne. Työtuomioistuin käsittelee kanteen ja päättää, onko työrauhaa rikottu. Näin menetellään myös Bolidenin tapauksessa. TOIMITUSSIHTEERI GRAAFINEN SUUNNITTELIJA GRAAFINEN SIHTEERI PL 107, 00531 Helsinki [email protected] [email protected] 020 77 4001 fax 020 77 41240 TOIMITTAJA VERKKOTOIMITTAJA TILAUKSET PÄÄTOIMITTAJA REDAKTÖR Kirsi Törmänen-Petman 020 77 41230 040 500 1603 Johannes Waris 020 77 41234 040 661 8743 Ahjo on Palkansaajalehdet – Löntagartidningarna PALE ry:n jäsen. Ahjo on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. ahjo.fi AHJ1704_1-48.indd 3 Asko-Matti Koskelainen 020 77 41233 040 502 9550 Suvi Sajaniemi 020 77 41237 040 553 2330 Taina Ilomäki-Virta 020 77 41236 050 492 5690 Kiti Haila 020 77 41231 040 820 9052 TIEDOTUSSIHTEERI Mikko Nikula 020 77 41235 044 590 7658 Arja Eriksson-Vakkari 020 77 41016 040 672 4221 Sirpa Närhisalo 020 77 41183 Tilaushinta (16 nroa) Kotimaahan 26 euroa Ulkomaille 32 euroa AO-ILMOITUKSET OSOITTEENMUUTOKSET KAUPALLISET ILMOITUKSET PAINOPAIKKA Postitse tai sähköpostina MikaMainos Oy 050 528 7782 [email protected] www.mikamainos.fi Jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta Forssa Print Oy ISSN 0355-922x ISSN 2341-9911 (verkkojulkaisu) AHJO ON METALLITYÖVÄEN LIITON JÄSENLEHTI 28.2.2017 14:32:54 PUHEENAIHE KITI HAILA 4 4 09.03.2017 Metalliliiton, TEAMin ja Puuliiton fuusio etenee Kolme liittoa hyväksyivät hallituksissaan esityksen uudeksi liitoksi. Esitys uudeksi teollisuusliitoksi verkkosivuilla osoitteessa www.metalliliitto.fi/teollisuusliitto www Ahjo verkossa www.ahjo.fi @ Lisää puheenaiheita www.metalliliitto.fi Anna palautetta tai lähetä juttuvinkki [email protected] Tykkää ja keskustele facebook.com/metalliliitto facebook.com/ahjolehti AHJ1704_1-48.indd 4 TEOLLISUUSLIITTO Metalliliiton, TEAMin ja Puu liiton liittohallitukset hyväksyivät helmikuun puolivälissä liittoyhteistyöhankkeen projektihallituksen valmisteleman esityksen uudeksi teollisuusliitoksi. Lopulliset päätökset asiasta tehdään toukokuussa Metalliliiton liittokokouksessa ja Puuliiton valtuustossa. TEAMin valtuusto kokoontuu liittofuusion vuoksi vielä kolme kertaa. Päätös fuusioon osallistumisesta syntyi kaikissa kolmessa liitossa yksimielisesti. Metalliliiton liittohallituksen kokouksessa 17. helmikuuta asiasta esitettiin myös kriittisiä näkemyksiä. Liittohallitus kuitenkin hyväksyi esityksen ilman äänestystä. Metalliliitto, TEAM Teollisuusalojen ammatti liitto sekä Puuliitto edustavat Suomen viennistä noin 75 prosenttia. Kolmen liiton yhdistymisellä halutaan vastata ympärillä oleviin haasteisiin. Kova kansainvälinen kilpailu yhdessä pitkän talouden taantuman kanssa on tuonut aloille isoja rakennemuutoksia ja epävarmuutta sekä työttömyyttä. Lisäksi muutokset työnantajajärjestöissä ja -politiikassa ovat lisänneet tarvetta voimakkaaseen ja yhtenäiseen edunvalvontaan ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Kolmen liiton puheenjohtajat, Metalliliiton Riku Aalto, TEAMin Heli Puura ja Puuliiton Jari Nilosaari (istumassa) olivat koolla liittohallitusten yhteiskokouksessa 16.2. Helsingissä. Etualalla TEAMin järjestöpäällikkö Merja Rinne. Kaikki liitot ovat myös menettäneet jäseniä. Liitot päättivätkin pari vuotta sitten selvittää mahdollisuudet entistäkin vahvemman liittokokonaisuuden kokoamiseksi. Paperiliitto jättäytyi pois hankkeesta joulun alla. EDUNVALVONTA TEHOSTUU Liittofuusiota valmistelleen projektihallituksen mukaan kolmen teollisuusliiton yhdistyminen tähtää ennen kaikkea tulevaisuuteen. Fuusiolla haetaan edunvalvonnan tehostamista ja teollisuusliittojen painoarvon kasvattamista niin sopimustoiminnassa kuin yhteiskunnallisessa vaikuttamisessakin. Projektihallituksessa on edustus kaikista liitoista. Fuusion tavoitteena on vahva liitto ja työttömyyskassa, jotka pystyvät nykyistä paremmin vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin ja kehitys tarpeisiin. Uuden teollisuusliiton ensimmäinen liitto kokous pidetään marraskuun lopussa Tamperetalolla. Liittokokous muun muassa valitsee uudelle liitolle hallinnon vuosiksi 2017–2023. Uudessa liitossa on jäseniä noin 230 000. Liitto lukeutuu näin ollen kolmen suurimman suomalaisen ammattiliiton joukkoon. KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN 28.2.2017 14:32:56 KITI HAILA LIITTO · T YÖ E L Ä M Ä Bolidenillä rajuja toimia HENKILÖSTÖPOLITIIKKA Ruotsalaisen kaivosja metallijätti Boliden Groupin toimet yhtiön Kokkolan ja Kevitsan toimipaikoilla ovat olleet näkyvästi esillä alkuvuonna. Boliden Kevitsassa tapahtumat saivat alkunsa, kun työnantajan edustaja lähetti koko henkilöstölle listan työntekijöistä, jotka ovat saaneet työantajaltaan varoituksen. Listalla oli kymmenien henkilöiden nimet. Lista sisälsi myös vanhentuneita ja perusteettomia varoituksia. Kokkolassa puolestaan työnantajan toimet liittyivät henkilöstön ulosmarssiin, jonka seurauksena työnantaja jakoi ulosmarssiin osallistuneille varoituksia. Boliden Kokkolan pääluottamusmies Petri Partanen kertoo, että työntekijät ovat jättäneet asiasta tutkintapyynnön poliisille. Asiasta syntyneen kohun jälkeen työnantaja perui varoitukset. Partasen mukaan työntekijöiden tekemä tutkintapyyntö poliisille on kuitenkin edelleen voimassa. Boliden Kevitsan kaivoksen johtaja Alan Delaney on yrittänyt julkisuudessa selittää sähköpostivuotoa parhain päin. Delaney on pahoitellut vuotoa ja korostanut, että kyseessä oli vahinko, eikä lista sisältänyt laissa tarkoitettuja arkaluonteisia tietoja, kuten terveystietoja tai varoituksia päihteiden väärinkäytöstä. Metalliliiton lakimiehen Jenniveera Tabellin mukaan Delaney ei alun alkaen puhunut täysin totta esimerkiksi alkoholimerkinnöistä. – Listalla on useita päihdevaroituksia, joista vanhimmat ovat vuodelta 2012 eli ne ovat jo vanhentuneita. Listalla on myös nimiä työntekijöistä, joiden työsuhde on päättynyt päihteiden vuoksi, Tabell sanoo. Delaney on julkisesti luvannut, että yhtiön tietosuojakäytännöt tarkistetaan. Niin kutsuttu musta lista työntekijöistä on ehtinyt levitä laajalle joukolle, vaikka työnantaja on yrittänyt vetää listan takaisin ja pyytänyt sen saaneita tuhoamaan listan. ALEKSI VIENONEN KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN Henkilöstöjohto toimi väärin nBoliden Kokkolan henkilöstöjohto toimi väärin jaettuaan lakkoon osallistuneille työntekijöille varoituksia, sanoo Metalliliiton lakiasiainpäällikkö Arto Helenius. Kokkolan elektrolyysiosaston työntekijät marssivat ulos 1. helmikuuta ilmaistakseen mieltään työnantajan mielivaltaa ja huonoa henkilöstöhallintoa vastaan. – Työnantaja vaati välitöntä työrauhan palauttamista, mihin työnantajalla on voimassa olevan työehtosopimuksen nojalla oikeus. Kun työntekijät seuraavana aamuna saapuivat työpaikalleen, alkoi johto jakaa lakkoon osallistuneille varoituksia. Työnantaja lopetti varoitusten jakamisen vasta kun pääluottamusmies kävi kertomassa, että ulosmarssi oli ammattiosaston toimikunnan päättämä, Helenius kertoo. Metalliliitto pyysi Teknologiateollisuutta valvomaan, ettei ”Ammattiyhdistyksen sen jäsenyritys riko työehtosopimusvelvoitteitaan. Valvonta järjestämään työtaisteluun pyyntöä ei tehty ainoastaan perusteettomien varoitusten takia, osallistuva työntekijä vaan myös työnantajan u losmarssin jälkeen tekemien epä asiallisten uhkailujen vuoksi. Asia nousi myös julkisuuteen. on suojassa.” Boliden Kokkola on perunut aiheettomat varoitukset. – Suomessa työntekijä saa osallistua ammattiyhdistyksen järjestämään työtaisteluun, eikä työnantaja saa kohdistaa tästä rangaistusta yksittäiseen työntekijään. Poliittiset lakot, myötätuntolakot ja vastaavat ovat aina luvallisia. Poliittisten lakkojen ja myötätuntolakkojen osalta toki tulee julkistaa toimen tausta ja syyt. Korkein oikeus päätti alkuvuodesta 2016, että ammattiyhdistyksen järjestämään työtaisteluun osallistuva työntekijä on suojassa. – Boliden Kokkolassa asia oli oikeassa järjestyksessä päätetty, ja nyt odottelemme, miten asia kehittyy jatkossa. Työnantajalla ei ole mitään oikeutta uhkailla työntekijöitään. Pääluottamusmies jättäytyi lakon ulkopuolelle ja koitti viimeiseen asti tessin asettaman velvoitteen mukaan valvoa työrauhaa ja sovitella kiistoja työnantajan kanssa. Työnantaja keskittyi vain hyökkäämään mielenosoittajia vastaan. Työehtosopimusten ollessa voimassa vallitsee työrauha. – Tällöin työehtosopimuksiin kohdistuvat työtaistelut ovat tessin vastaisia ja niistä voi toinen työehtosopijaosapuoli haastaa vastapuolen oikeuteen ja vaatia tältä hyvityssakkoa. 09.03.2017 4 Veronumerolla harmaata taloutta vastaan Rakennusteollisuudessa otettiin käyttöön veronumero vuonna 2011. Laki edellyttää, että yhteisen rakennustyömaan työntekijöiden kuvallisessa tunnistekortissa täytyy olla Verohallinnon antama veronumero rekisteriin merkitty veronumero. Veronumero on vähentänyt tehokkaasti harmaata taloutta rakennusalalla. Viime vuosien palkkatilastojen mukaan rakennusteollisuuden palkkasumma ja verokertymä ovat lähteneet tasaiseen nousuun. Varovaisen arvion mukaan veronumeron käyttöönoton myötä on saavutettu jopa 50 miljoonan euron verohyöty vuosittain, myös sellaisina vuosina kun rakentamisen määrä on laskenut. TURJA LEHTONEN Verokertymän Metalliliiton lisääntyminen liittosihteeri johtuu siitä, että veronumeron käyttöönotto toi verotuksen piiriin työntekijöitä, jotka aiemmin olivat jääneet harmaan talouden piiriin. Veroja ei enää pystytä kiertämään, ja työt tulee tehtyä rehellisemmin. Metalliliiton viime vuoden liittokokous teki linjauksen, että veronumero pitää saada myös metallialoille. Aloite on kohdannut kuitenkin vastustusta maan porvarihallituksen ja työnantajien taholta. En voi ymmärtää, miksi sitä vastustetaan, koska yhdelläkään rehellisellä työnantajalla, jolla on asiat kunnossa, ei ole mitään syytä vastustaa veronumeroa. Kun veronumeroa käytettäessä kaikki yrittäjät ovat urakkakilpailuissa samalla viivalla, urakoita voivat voittaa myös rehellisellä pelillä toimivat yritykset. Veronumeroa tarvitaan varsinkin suurilla yhteisillä työpaikoilla. Esimerkiksi Turun telakalla tulee lähivuosina toimimaan tuhansia työnantajia ja kymmeniä tuhansia eri työntekijöitä. Kuinka helppoa olisikaan, kun nähtäisiin suoraan veronumerosta, että firma ja työntekijä hoitavat veronsa. Tällä harmaan talouden torjumisella meidän olisi mahdollista hankkia satoja miljoonia euroja lisää verotuloja, joita valtion kassa kipeästi kaipaa. LINJAUS · 5 Y H T E I S K U N TA KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN AHJ1704_1-48.indd 5 28.2.2017 14:32:57 Rauma toiveikkaana TILAUKSET Helmikuun puolivälissä julkistettu puolustuspoliittinen selonteko nytkäytti merivoimien jättihankintaa eteenpäin. Alustilaus tehtäneen Rauma Marine Constructions Oy:n (RMC) telakalta. RMC ja puolustusministeriö solmivat tilauksesta aiesopimuksen jo viime syyskuussa. Neljän aluksen hankintahinnaksi on arvioitu 1,2 miljardia euroa. ”Puolustuspoliittinen selonteko on keskeinen. Se antaa poliittisen selkärangan hankkeen eteenpäin viemiseksi.” Puolustusministeriön ohjelmapäällikkö, kenraalimajuri (evp.) Lauri Puranen Intialainen Machines-dokumenttielokuva kertoo ammattiliittoon järjestäytymättömien tekstiilityöläisten epäinhimillisistä työoloista ja surkeasti palkatuista, 12 tunnin päivistä. ”Suomessa ammattiliittoja yritetään leimata jatkuvasti vanhanaikaisiksi ja työehtojen ”paikallista sopimista” (halutaan) ajaa väkisin eteenpäin. Machinesia katsoessa voi miettiä, onko sellainen edistystä vai ei.” Juha Typpö, HS 24.2. Suomen Kansan opistoyhdistys on myöntänyt hopeisen ansiomerkin Metalliliiton koulutuspäällikölle Vesa Holapalle. Hän on tehnyt lähes 30 vuotta kansanopistotyötä. ONNITTELUT PIDÄ KIIRRETTÄ! LIITON Uusi osaomistaja LOMAOSAKKEIDEN KAIVOKSET Valtion omistama Terrafame (ent. Talvivaara) saa 250 miljoonan euron rahoituksen kun 15,5 prosenttia kaivosyhtiöstä siirtyy kansainväliselle Trafigura-konsernille. Valtio jää enemmistöomistajaksi 84 prosentin osuudella. Trafigura käy kauppaa öljytuotteilla, metalleilla ja mineraaleilla. Sen liikevaihto on yli 98 mrd. dollaria (2016) ja työntekijöitä on yli 4 000. Trafigura sitoutuu ostamaan Terrafamen tuottaman nikkelin kokonaisuudessaan ja 80 prosenttia sinkistä seuraavan seitsemän vuoden ajan. SYKSYN HAKU PÄÄTTYY 12.3. ARVONTA 14.3. TUTUSTU KOHTEISIIN WWW.METALLILIITTO.FI TÄYTÄ HAKEMUS TAI SOITA NUMEROON 030 687 0400 LISÄTIETOJA AHJO NRO 3 Jokaisen ääni merkitsee 4. . 9 IT 4. JÄSEN: Äänestä kuntavaaleissa! Mitä useampi SAK:laisen liiton jäsen äänestää vaaleissa, sitä painavammin palkansaajien näkemykset vaikuttavat kuntien päätöksiin. Hae ehdokkaasi metallin jäsenistä: www.metalliliitto.fi/kuntavaaliehdokkaat-2017 SAK Nuorten vaalikoneella voi etsiä alle 35-vuotiaita kuntavaaliehdokkaita, jotka kuuluvat SAK:laisiin ammattiliittoihin. Hakukone löytyy osoitteesta: äänityölle.fi. KUNTAVAALIEHDOKAS: Metalliliittoon kuuluvat kuntavaaliehdokkaat voivat tiedustella lähimmästä liiton aluetoimistosta käyttöönsä SAK:n kuntavaaliesitettä Luottamus luo yhteis/työtä. SAK:n tavoitteet kuntavaaleihin 2017. Sähköisenä esite löytyy osoitteesta: www.slideshare.net/SAKkalvot/luottamus-luo-yhteistyt KITI HAILA 6 4 09.03.2017 K L 9.3.– 4. A A V A YS 2 T T S N E U ÄN KKOÄ A N EN SEURAAVASSA AHJOSSA Mitä kunnanvaltuutetuille jää päätettäväksi, jos sote vie terveyspalvelut maakuntiin? Metalliliittolaiset kuntapäättäjät vastaavat. ABC DE FG H M E TA L L I V I S A Metallin jäsenistä kaksivuorotyötä tekee Pääsääntöisesti päivävuoroa tekee Pormestari on Suomen suurista kaupungeista valittu Elohopean sulamispiste on Paksujalka on o 12 % o 66 % o Helsingissä o – 32 Co o 16 % o 71 % o Tampereella o – 39 Co o 21 % o 75 % o Turussa o – 47 Co o 25 % o 80 % o Espoossa o – 56 Co (jäsentutkimus 2015) Rapsodia liittyy Homer Simpson työskentelee Shakissa on mahdollisia avaussiirtoja o valokuvaajan o musiikkiin väline o poliisi slangissa o teatteriin o kaivoksessa o 16 o telakalla o 18 o ooppera 1700-luvulta o lintulaji o autokorjaamossa o 20 o runouteen o kuvataiteeseen o ydinvoimalassa o 22 VASTAUKSET SIVULLA 46 AHJ1704_1-48.indd 6 28.2.2017 14:32:59 TYÖAJAN PIDENNYS Ei pidennystä 77 % Pidennys 24 tunnilla 7 % 16 % PIDENNYKSESTÄ SOPIMINEN 09.03.2017 Perälauta 92 % Sovittiin paikallisesti Lyhyemmällä ajalla, esim. 16 tuntia 8 % Vienti tuo, tulli vie Kyselyyn vastanneista työpaikoista Kilpailukykysopimusta koskeva kysely lähetettiin tammikuussa 1 111 pääluottamusmiehelle. Vastausprosentti oli 67,8. Vastanneiden 753:n pääluottamusmiehen työpaikoilla työskentelee kaikkiaan 64 prosenttia metallialojen työntekijöistä. Metalli: Työnantajaliitot vaarallisella tiellä TYÖMARKKINAT Metalliliitto tuomitsee jyrkästi Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n päätöksen irtisanoa keskusjärjestösopimukset. Päätöksellä on erittäin kielteinen vaikutus ilmapiiriin työmarkkinoilla. Se tulee heijastumaan myös ensi syksyn liittokohtaisiin työ ehtosopimusneuvotteluihin. Keskusjärjestösopimuksilla on erityisen vahva symbolinen ja periaatteellinen merkitys. Sopimukset ovat olleet esimerkki siitä, miten suomalaisessa sopimuskulttuurissa on voitu vapaaehtoisesti sopia isoistakin asioista hyvin laajasti ja ohi lakitekstien. EK hyökkää nyt voimakkaasti tätä periaatetta vastaan. Metalliliiton hallitus päätti kokouksessaan 17. helmikuuta, ettei Metalliliitto käynnistä neuvotteluja uusista työehtosopimuksista ennen kuin kaikille liiton sopimusaloille ja kaikkiin sopimuksiin on saatu sisällytettyä irtisanottujen keskusjärjestösopimusten kir jaukset. Valmisteluja niin sanotun Suomen mallin ja sittemmin niin sanotun vientivetoisen työmarkkinamallin synnyttämiseksi on käyty pitkään. Metsäteollisuus ilmoitti tällä viikolla yksipuolisesti irtautuvansa mallin valmistelusta. Metsäteollisuuden ilmoitus ja EK:n päätös keskusjärjestösopimusten irtisanomisesta aiheuttavat sen, ettei Metalliliitolla ole enää edellytyksiä jatkaa minkäänlaisen yhteisen vientivetoisen mallin valmistelua. Vähennykset närästävät Abloylla MIELENILMAUS Joensuun Abloyn työntekijät marssivat ulos 9. helmikuuta vastalauseena työnantajan aikeille vähentää 15 työntekijää osavalmistuksesta. Ulosmarssi jatkui seuraavana päivänä. Pääluottamusmies Eero Holstin mukaan vastalause oli perusteltu, koska Abloylla menee hyvin. Työntekijöiden mielestä tuotannon pullonkaulat poistuisivat pikemminkin tuotantotilojen laajennuksella kuin väen vähentämisellä. – Osavalmistuksesta on ulkoistettu komponenttien hankintaa, mutta työntekijämäärään muutoksilla ei ole ollut vaikutusta. Tuotannon virtautusta on parannettu layout-muutoksilla, ja muutoksia on tehty yhteisymmärryksessä. AHJ1704_1-48.indd 7 Työntekijöiden palatessa töihin tuli uutinen toimitusjohtaja Ilkka Kivisaaren lähdöstä. – Se tuli meille yllätyksenä. Syyt lienevät syvemmällä kuin meidän reaktioissamme, Holsti toteaa. Tuoreimmassa yt-kierroksessa työntekijöissä aiheutti närää erityisesti työantajan ilmoitus heikentää työterveyspalveluja. – Abloylla on ollut hyvät työterveyspalvelut, jotka työntekijät kokevat osaksi palkkaa. Kivisaaren mukaan työterveyspalvelujen karsimisesta sovittiin viime loppuvuoden ytneuvotteluissa. Holstin mukaan väite ei pidä paikkaansa. Abloy työllistää Joensuussa yhteensä lähes 700 henkilöä. PEKKA LEIVISKÄ / UP – Kikyn kohdalla on käytetty erityistä luovuutta, kun ratkaisuja on haettu tietynlaisessa pakkotilanteessa, sanovat tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila ja kyselytutkimuksen tehnyt tutkija Jukka Saviluoto Metalliliiton tutkimusyksiköstä. Työajan pidennyksessä yleisimmin otettiin käyttöön yksi arkipyhä, yleisimmin helatorstai. Samalla usein vähennettiin pekkaspäiviä eli työajantasaamisvapaita. Viidennes työpaikoista sopi samalla palkankorotuksista. Suurimmillaan korotukset olivat jopa kolme prosenttia. Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin puheet vapaakauppasopimusten perumisista ja tuontitulleista Meksikossa valmistetuille tuotteille ovat saaneet monet jo pelkäämään kauppasotaa. Tuontitullit eivät sinällään ole mikään uusi tai poikkeuksellinen asia. Kun maat tai maaryhmät haluavat suojella omaa tuotantoaan ja työpaikkojakaan, ne asettavat tuontitulleja. Hyvänä esimerkkinä on Suomen kolmanneksi suurin kauppakumppani Yhdysvallat, jonne Suomesta viedään muun muassa terästä. Tullimaksua ei peritä niin kauan kuin teräksen jalostusarvo pysyy matalana, esimerkiksi teräsrullat ovat tullivapaita. Kun teräs pinnoitetaan arvometallilla, on tullimaksu 8,6 prosenttia tuotteen arvosta. Sellaista tuotetta on vaikeaa myydä Yhdysvaltoihin kannattavasti. Euroopan unionin jäsenmaat eivät peri toisiltaan tuontitulleja, sillä tavaran, pääoman ja ihmisten vapaa liikkuvuus on olennainen syy EU:n olemassaoloon. Suomi ei EU:n jäsenmaana voi neuvotella tai päättää yksin tuontitulleista, mutta EU voi suojella jäsenmaidensa teollisuutta tietyin ehdoin. EU on esimerkiksi asettanut niin sanottuja polkumyyntitulleja kiinalai selle teräkselle ja aurinkopaneeleille, joita kiinalaiset vievät unionin arvion mukaan alihintaan muihin maihin. Kansainvälisessä taloudessa vapaa liikkuvuus nähdään edellytyksenä vapaalle kaupalle. Vapaan kaupan myötä yritysten pitää kaikissa maissa pyrkiä tehokkaaseen toimintaan ja hyödyntämään omia vahvuuksiaan. Se alentaa tuotteiden kustannuksia ja toisaalta auttaa hyvin asiansa hoitavia yrityksiä viemään tuotteita muihin maihin. Näin vapaan kaupan nähdään hyödyntävän myös kansantalouksia. Nyt Trump on hylkäämässä tämän vapaan kaupan periaatteen. Toinen vähintään yhtä kummallinen ehdotus ovat maakohtaiset tuontitullit. Tällä hetkellä tällaisella listalla ovat Venäjä ja Pohjois-Korea. Jos Yhdysvallat asettaa tuontitullit Meksikolle, asettaa EU todennäköisesti pakotteita Yhdysvalloille ja Yhdysvallat taas vastapakotteita. Silloin Suomenkaan vienti yhtiöt eivät toisi hyvinvointia, koska tullit veisivät voitot. TALOUS Kuudennes työpaikoista ei pidentänyt KILPAILUKYKYSOPIMUS Noin kuudesosa Metalli liiton toimialojen työpaikoista jätti tekemättä kilpailukykysopimuksen (kiky) mukaisen työajan pidennyksen. Pidennys jätettiin tekemättä varsinkin pienemmillä työpaikoilla, ilmenee Metalliliiton tekemästä selvityksestä. Selvä enemmistö työpaikoista pidensi työaikaa 24 tunnilla. Osassa työpaikoista sovittiin vähäisemmästä työajan pidennyksestä. Yleisin muu pidennysaika oli 16 tuntia. Asiasta sovittiin lähes kaikilla työpaikoilla paikallisesti. Lopuissa työpaikoista pitäydyttiin perälaudassa. Paikallinen sopiminen on yleinen ja vakiintunut käytäntö Metallin työpaikoilla. Yleisimmin sovitaan erilaisista työaikaan ja palkitsemisjärjestelmiin liittyvistä asioista. 4 7 PUHEENAIHE ”Tuontitullit ovat tavallinen kauppapolitiikan keino.” SIRKKA-LIISA AALTONEN 28.2.2017 14:32:59 8 4 09.03.2017 MIELIPIDE KO L U M N I Nuoret tahtovat yhteen KANNANOTTO Metalliliiton, TEAMin ja Puuliiton nuoret vaativat uuden Teollisuusliiton perustamista eli liittoyhteistyöhankkeen loppuun viemistä. Nuorten kannanotto julkaistiin helmikuussa, kun teollisuusnuoret olivat olleet koolla Murikka-opistossa. ”Kyse on paremmasta edunvalvonnasta, jota työntekijät tarvitsevat ajassa, jossa oikeistovoimat pyrkivät heikentämään työntekijöiden ja työttömien etuja. Liittofuusio ei saa jumittua intressiryhmien etuihin tai nurkkakuntaiseen ajatteluun. On katsottava rohkeasti eteenpäin, tavoiteltava työväestölle parempia oloja ja kehitettävä yhteiskuntaa suuntaan, joka haluaa pitää kaikista huolta.” PETTERI MÄNNISTÖ Puheenjohtaja ANTTI MAIJALA Varapuheenjohtaja Metalliliiton nuorisotoimikunta ANNIINA PEKKI Puheenjohtaja TEAMin nuorisojaosto HANNU JOKELA Ammattiosaston nuorisovastaava Puuliitto OIKEISTOHALLITUS JA SEN LUPAUKSET Vaalikampanjoissaan nykyiset hallituspuolueet lupasivat autuaasti, ettei muun muassa koulutuksesta leikata. Miten kävi? Onko politiikka nykyään sitä, että puhutaan mitä sylki suuhun tuo ja mielistellään kansaa lupauksilla, joita ei ole aikomustakaan pitää? Kiky-sopimusta tehdessä hallitus vetosi duunaripuolueiden inhimillisyyteen huonompituloisia kohtaan ja syytti ammattiliittoja itsekkäiksi, jotka ajavat vain duunareiden etuja. Sopimuksen synty misen edellytyksenä hallitus lupasi, ettei se leikkaa opintotukea, lapsilisiä, eläkkeitä tai muita huonompiosaisia koskevia tukia, jos duunaripuolueet suostuvat leikkaamaan omista eduistaan. Kun sopimus tehtiin, alkoi leikkuri soida nimenomaan näissä luokkaeroja kasvattavissa kohteissa. Milloin äänestävä kansa oppii, että porvarihallitukset ajavat vain hyväosaisten suuryrittäjien etuja, jotka kierrättävät sitten varat ulko maille ja pahimmassa tapauksessa eivät edes maksa veroja voitoistaan? Onko tämä yhteiskunta menossa siihen, että duunarit, työttömät ja muut vähävaraiset ajetaan niin ahtaalle, että jäljelle jäävät pelkät orjat ja piiskurit? Ammattiliittojen ei pitäisi suostua paikalliseen sopimiseen varsinkaan palkkojen suhteen. Työnantajat riemuitsevat nollaperälaudasta, ja moni työnantaja tulkitseekin tämän niin, ettei palkkoja tarvitse korottaa, vaikka tarkoitus olisi, että korotukset sovitaan paikallisesti. Tämä johtaa helposti siihen, ettei palkalla enää voi tulla toimeen kaikkien muiden hintojen kuitenkin jatkuvasti noustessa. Varsinkin pienillä työpaikoilla, joissa ei ole luottamusmiestä, käy helposti niin, ettei palkoista edes keskustella. Tosin luottamusmiehiltäkin viedään neuvottelumahdollisuudet, kun perälautana on nolla euroa. Kajaanin Metallityöväen ammattiosasto 63 ei hyväksy maan hallituksen nykyisiä toimia, joiden pääasiallinen tarkoitus tuntuu olevan luokkaerojen kasvattaminen. Hallituksen oikeistopolitiikasta tuntuu puuttuvan kokonaan inhimillisyys huono-osaisia kohtaan, joita duunaripuolueet yrittävät puolustaa viimeiseen asti. Jospa seuraavissa vaaleissa duunarikansa valveutuisi äänestämään, ja muistaisi vielä nykyisen hallituksen räikeät valheet. ANTTI HAUTAJOKI Kajaanin Metallityöväen ao. 63, puheenjohtaja MERVI PYY Kajaanin Metallityöväen ao. 63, taloudenhoitaja LÄHETÄ MIELIPITEESI [email protected], Ahjo, mielipiteet, PL 107, 00531 Helsinki tai www.ahjo.fi/mielipide-palstalle. Kirjoita nimelläsi. Oletko valmis ihmistä älykkäämpiin robotteihin? Oletko valmistautunut siihen, että roboteista tulee ihmistä älykkäämpiä? Euroopan parlamentti on. Se on kirjoitettu ihan päätöslauselmaan, joka hyväksyttiin helmikuun täysistunnossa. Euroopan parlamentti katsoo, että viime kädessä on mahdollista, että tekoäly ohittaa pitkällä aikavälillä ihmisen älylliset valmiudet. Parlamentti ei kuitenkaan varaudu tappajarobottien hyökkäykseen, vaan johonkin paljon perustavammalla tavalla yhteiskuntaa muuttavaan asiaan – robotisaatioon. Tämä käynnistää uuden, yhteiskunnan kaikkia kerrostumia ja lähes kaikkia aloja koskettavan teollisen vallankumouksen. Tämän vuosikymmenen aikana saavutettujen teknologisten ”Tekoälyrobotit edistysaskeleiden ansiosta tekoälyrobotit tuovat suoriutuvat tehtävistä, joihin aiemmin mahdollisesti pystyivät vain ihmiset. Kun tekoäly entistä enemmän robotit pystyvät oppimaan ja tekemään lähes itsenäisiä päätöksiä, robotisaatio on tuotanto aivan toisenlaista kuin aiemmin. prosesseja Metallialalla tekoälyrobotit voivat Aasiasta takaisin parantaa tehokkuutta ja tuoda säästöjä. EU:hun.” Uudenlaisten tekoälyrobottien erittäin MIAPETRA KUMPULA-NATRI laajamittainen käyttö on todellisuutta jo Europarlamentaarikko 10–20 vuoden kuluttua. Tämä ei automaattisesti johda työpaikkojen menetykseen. Mahdollisesti tekoälyrobotit tuovat entistä enemmän tuotanto prosesseja Aasiasta takaisin EU:hun. Tutkimuksissa on myös todettu, että työllisyys kasvaa huomattavasti nopeammin ammateissa, joissa käytetään enemmän tietokoneita. Metallialallakin tekoäly voi edelleen vapauttaa ihmisiä yksitoikkoisista tehtävistä ja päästää heitä mielekkäämpiin hommiin. Jotta metallialan työntekijät pääsisivät nauttimaan kehitty neiden tekoälyrobottien tuomista eduista, täytyy sekä työpaikan, valtion että työntekijän itsensä panostaa koulutukseen ja muihin uudistuksiin. Onko omalla työpaikallasi jo varauduttu uudenlaiseen robotisaatioon, jossa pääosassa ovat lähes itsenäisesti toimivat ja oppivat tekoälyrobotit? Jo nyt 90 prosenttia työpaikoista edellyttää vähintään digitaalisia perustaitoja. Tarjoaahan työn antaja mahdollisuuden opiskella niitä omalla tasollasi, olitpa aloittelija tai suurtietäjä? Suomen hallitus on tässä asiassa myöhässä. Robotisaatio strategia, joka monelta muulta maalta jo löytyy, uupuu meiltä yhä. Suomalainen duunari ansaitsee sen, että myös valtio ajattelee hänen tulevaisuuttaan. Ahjon uusi kolumnisti Miapetra Kumpula-Natri on sosialistien ja demokraattien ryhmän jäsen Euroopan parlamentissa. Hän vaikuttaa erityisesti teollisuus, tutkimus ja energia -valiokunnassa ja työllisyys ja sosiaaliasiat -valiokunnassa. Kumpula-Natri on myös parlamentin Robotisaatio ja tulevaisuuden työ -ryhmän jäsen. Nimimerkki käy, jos ilmoitat yhteystietosi toimitukselle. AHJ1704_1-48.indd 8 28.2.2017 14:33:03 09.03.2017 4 9 A M M AT T I L A I N E N TEKSTI ASKO-MATTI KOSKELAINEN KUVA ANNIKA RAUHALA SISUSTAJA JONI SAARI, 26 TYÖPAIKKA Kiitokori Oy, Kausala Parasta on nähdä oma kädenjälki Millainen koulutus sinulla on? Olen alkuperäiseltä ammatiltani puuseppä. Miten tulit metallialalle? Koulun jälkeen olin muutaman vuoden puualan töissä. Siirryin Lahden Autokorille ja siellä kiinnostuin linja-autohommista. Kun kuulin kaverilta, että tänne Kiitokorille haettiin sisustajaa, hain ja pääsin tänne lokakuussa 2014. Asun tässä Kausalassa parin kilometrin päässä. Senkin puolesta oli kiva päästä tänne. Mitä teet työksesi? Teemme erikoisvalmisteisia linja-autoja. Teen lähinnä lasihommia ja koristelistoituksia. Välillä autan muovimattojen asentamisessa ja muissa sisustushommissa. Minkälaista työsi on? Aika paljon käsityötä. Se on haastavaa, mutta palkitsevaa. Mikä työssäsi on parasta? Juuri se oman kädenjäljen näkeminen. Ja hyvä työporukka, ei ole ongelmia kenenkään kanssa. Miten sinut on nuorena otettu täällä vastaan? Saman tien otettiin porukkaan mukaan. Vanhemmilta työntekijöiltä saa apua ja tietoa. Arvostetaanko työtäsi? Uskon niin. Asiakkailta ainakin olen kuullut hyvää palautetta. Millainen on hyvä työkaveri? Rento, sosiaalinen, auttaa tarvittaessa. Millainen on hyvä pomo? Kuuntelee työntekijöitä tasapuolisesti, rento mutta asiallinen, auttaa tarvittaessa. Mitä Metalliliitto sinulle merkitsee? Ongelmatilanteissa tietää keneen voi ottaa yhteyttä. Työsuojeluasiat ovat alkaneet kiinnostaa. Olen jo jutellut työsuojeluvaltuutetun kanssa, olisi kiva auttaa työkavereita niissä asioissa. Mitä muuta elämääsi kuuluu? Tyttöystävän kanssa asutaan Kausalassa rivitalossa. Soittelen kitaralla rokkia, kesäisin ajelen moottoripyörällä ja on yksi bemariprojekti. Piirrän ja satunnaisesti käyn pelaamassa lätkää. Mitä odotat tulevaisuudelta? Vakavaraisuutta, ja että töitä riittää. Eipä mitään ylimaallisia toiveita. Ihan perusarkea! AHJ1704_1-48.indd 9 28.2.2017 14:33:04 10 TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVAT ARI-PEKKA KERÄNEN 4 09.03.2017 Kiire kampittaa työpaikoilla kaikkea ja kaikkia. Se levittää stressiä ja jatkuessaan sairastuttaa. Kiire vaikeuttaa laadun takaamista. Kiireen kimppuun kannattaa käydä hyvällä suunnittelulla ja yhteistyöllä. AHJ1704_1-48.indd 10 JAAKKO KILPIÄINEN Kiireen kyydissä 28.2.2017 14:33:07 4 11 09.03.2017 Kiire ei tuottavuutta kohenna Työntekijöiden pitäisi saada vaikuttaa töihinsä ja kehittää osaamistaan tuottavuuden nostamiseksi. Työajan pidentämisen merkittäviin tuottavuusvaikutuksiin Työterveyslaitoksen psykologi Mikael Sallinen suhtautuu epäillen. – Puolet Suomen työssä käyvistä kokee usein tai jatkuvasti haittaavaa kiirettä työssään. Tilanne on pysynyt samana viimeiset 15–20 vuotta. Tämä on vähän ristiriitaista sen kanssa, että samaan aikaan vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ovat lisääntyneet, Mikael Sallinen sanoo. Sallinen pohtii sitä, miksei kasvaneita vaikutus mahdollisuuksia käytetä kiireen taltuttamiseen. Ehkä epävarmuus työpaikasta aiheuttaa työ paikalle kilpailua? – Tämä luo alustaa sille, että halutaan tehdä paljon töitä, jotta oma työpaikka säilyisi. – Toinen ilmiö on se, että verrattuna moniin muihin maihin Suomessa on paljon isoja organisaatio- ja tietotekniikkajärjestelmien muutoksia. Suomen työpaikoilla eletään jatkuvassa muu toksen tilassa. – Muutoksen aikana on tyypillistä, että työprosessi ei toimi kunnolla tai että tieto ei kulje parhaalla mahdollisella tavalla. Se luo pohjaa kiireen kokemukselle. Kiireessä ei sitten ehditäkään hioa yksityis kohtia. Asioiden korjaamiseksi tarvitaan taas uusia muutoksia. Syntyy jatkuvien uudistusten kierre. Teollisessa tuotannossa jäävät helposti miettimättä ne arkisen työn pienet asiat, jotka voivat ratkaista töiden sujumisen tai sujumattomuuden. Tätä Sallisen näkemystä tukevat myös teknologia teollisuuden Hyvä työ – Pidempi työura -hankkeen kyselyjen tulokset. Työssä rassaavien ja stressaavien asioiden kärkikolmikkoon kuuluu töiden kehno järjestely. Sallinen huomauttaa: – Työpaikalla voi syntyä myös kulttuuri, jossa muutokset nähdään itseisarvoina. Eihän ole yhtään niin hohdokasta viedä asioita loppuun saakka kuin laittaa koko homma uusiksi. KIIRE LISÄÄ TAPATURMIA Kiire on monen tapaturman taustalla. Noin 80 prosenttia tapaturmista johtuu Sallisen mukaan niin sanotusta inhimillisestä virheestä. Mutta virhe ei ole yksilön ominaisuus, vaan taustalla on usein työn huonosta suunnittelusta johtuva kiire. AHJ1704_1-48.indd 11 Esimerkiksi sairaaloissa on myös huomattu, että täysin kriittiset rutiinitoimet kuten käsien peseminen alkavat kiireessä jäädä. Tällä voi olla sananmukaisesti hengenvaaralliset seuraukset, kun bakteerit ja tartunnat leviävät. Turvallisuus riski voi tehdastyössä vastaavasti syntyä silloin, kun kiireen takia työkalujen ja koneiden järjes tyksestä ja huoltamisesta aletaan laistaa. – Uurastaminen yhteisen tavoitteen ja yhteisen hyvän eteen heikentyy. Tämä on Sallisen mukaan huomattu vielä yhdeksi kiireen tuomaksi ongelmaksi työpaikalla. On sinänsä täysin ymmärrettävää, että kiireessä jokaisen on vain yritettävä selviytyä omasta ruudustaan. Nykypäivän verkottuneessa työ ympäristössä tarvitaan kuitenkin yhteistyötä. – Työn kannalta hankalaa on sekin, että kiireen takia osaamisen kehittäminen alkaa jäädä, Sallinen muistuttaa. MITEN KIIRE TALTUTETAAN? – Näyttää siltä, että systemaattinen lähestyminen on kaikkein paras, Sallinen toteaa. – Kiire on sellainen epämääräinen vaiva, että kiireen syyt on porukalla analysoitava kunnolla. Sitten löydetään yksi tai pari tärkeintä tekijää kiireelle. Sen jälkeen mietitään ratkaisuja ja niistä valitaan yksi tai kaksi. Ja sitten ne ratkaisut toteutetaan, niihin laitetaan kunnolla paukkuja. – Tärkeintä on tunnistaa yhdessä se keskeinen ongelma. Kiireen kaltaista epämääräistä ongelmaa ei hoideta satunnaisilla lääkkeillä. On yhdessä löydettävä täsmälääke. Ehkä huomataan, että osaaminen on nostettava riittävälle tasolle. Tai havaitaan, että ATKohjelmat tuottavat jatkuvasti ylimääräistä tekemistä. Mutta tätä seuraavaa Sallinen alleviivaa moneen kertaan: Työntekijällä on oltava todelliset mahdollisuudet vaikuttaa oman työhönsä. Niin kiire taltutetaan oivimmalla tavalla. Mutta mitä jos työnantajaa ei saa tajuamaan, ettei tunnissa pysty tekemään 6 yksikköä vaan vain 4? Mitä jos oletkin työntekijänä siinä kilpailutukset voittavassa firmassa, joka aina teettää työntekijöillään 6 yksikköä, vaikka inhimillisesti ottaen vain 4 yksikön tekeminen on mahdollista? Sallinen muistuttaa, että laeissa on tätä koskevia pykäliä. KIIRE LISÄÄ n stressiä, jännittyneisyyttä ja hermostuneisuutta n univaikeuksia n riittämättömyyden tunnetta jos töitä jää tekemättä ... pitkään jatkuesssaan n sydän- ja verisuonisairauksia n elintapojen rapistumista n muisti- ja keskittymisvaikeuksia MITÄ JOS AIKA RIITTÄISI? – Hyvä kysymys. Mitä Suomessa tapahtuisi, jos töitä ei tehtäisikään kiireellä? Siitä syntyy erilaisia vaihtoehtoja. Myönteisessä vaihtoehdossa saataisiin enemmän aikaiseksi ja tehtäisiin parempaa laatua. Kun ihmiset saisivat paneutua omaan tekemiseensä, pidemmällä aikavälillä useimmissa töissä kävisi juuri näin, Sallinen arvioi. Tämä johtuu Sallisen mukaan monista seikoista. Sähläys jäisi pois. Kaikilla olisi sama käsitys siitä, mitä on sovittu, kun asia on suunniteltu ja keskus teltu kunnolla kerralla. Asioita ei tarvitse sopia uudestaan ja uudestaan, eikä tuotteita tarvitse korjata tai valmistaa kahteen kertaan. Kun työntekijät ovat saaneet vaikuttaa koko työn prosessiin, löydetään arjessa ja käytännössä parhaimmin toimivat ratkaisut. – Se negatiivinen vaihtoehto olisi tämä: laatu paranee, mutta määrä vähenee, koska yksittäiseen työtehtävään kuluu liikaa aikaa. Tähän vaihtoehtoon Sallinen ei lainkaan usko. – Tuottavuutta saadaan oikeasti nostettua parhaiten niin, että teknologiaa hyödynnetään aiempaa paremmin ja työntekijöiden osaamista vahvistetaan. Sallinen kutsuu ”hölmön miehen malliksi” sitä, että tuottavuutta yritetään lisätä ensisijaisesti työtahtia kiihdyttämällä. – Ruuvin kiristämisen tuoma tuottavuushyöty on marginaalinen siihen verrattuna, että tekno logiaa hyödynnetään älykkäästi, työntekijöiden ammattitaitoa ylläpidetään ja että heitä motivoidaan sparraamalla. LAKI TURVAA n työnantajalla velvollisuus arvioida vaarat ja haittatekijät n liiallinen kuormitus poistettava n työntekijällä ilmoitusvelvollisuus jatkuvan kiireen kaltaisesta haitasta n tilaajalla velvollisuus huolehtia alihankkijoiden työntekijöistä n työntekijällä oikeus pyytää työpaikalleen työsuojelutarkastusta 28.2.2017 14:33:08 12 4 09.03.2017 Kiire tuli tilauksesta Niin siinä kävi Oplatekilla, sananmukaisesti. Optiikkaan ja kuituoptiikkkaan erikoistunut yritys Leppävirralla sai syksyllä historiansa suurimman tilauksen. Myönteisestäkin asiasta syntynyttä kiirettä on taltutettava, yhteisvoimin. – Meillä ei määrätä vaan asiallisesti kysytään ylitöihin, toteaa pääluottamusmies, puristaja Antti Laitinen. Ylitöitä on tehty, viikonloppujakin, joidenkin kohdalla melkein tappiin asti, kun Ruotsista saatuun suureen tilaukseen yritettiin syksyllä kiireesti vastata. – Jotkut meistä alkoivat ihan oikeasti väsyä, ennen kuin joulun alla päästiin vuoroon. Aiemmin ei henkilökuntaa vain ollut vuoroa pyörittämään, toteaa varapääluottamusmies, mekaanikko Maritta Kauhanen. Laitinen toteaa, että työntekijälläkin on vastuunsa. – Työntekijän on osattava kuunnella omaa jaksamistaan. On sanottava, jos väsyy. Luottamusmiehet yllyttävät, että heille voi tulla puhumaan ongelmakohdista, jos ei tohdi suoraan työnjohdolle puhua. – On sanottava asiat ääneen. Jos sanoo työkaverille, että johan minä olen tästä kymmenen kertaa puhunut, ei se auta. Eihän se oikea kohde ole työkaveri vaan työnjohto, Kauhanen toteaa. – Me voimme viedä asiaa sitten eteenpäin, Laitinenkin vielä painottaa luottamusmiesten roolia turvallisena viestinvälittäjänä. Yrityksen toimitusjohtaja Jyrki Huttunen istuu samassa kahvipöydässä Metalliliiton luot tamusmiesten kanssa. Keskustelu soljuu sopuisana ja suorastaan kiireettömänä oplatekiläisten välillä. Huttunen toteaa, että ruotsalaistilauksen suuruutta ei voitu ennakoida. Mutta kiireen kurittamiseen ryhdyttiin heti. – Olemme investoineet uusiin koneisiin ja palkanneet tuotantoon uutta väkeä. Mutta prosessi on vielä kesken. Siirtymäaikana on vain joustettava. Yrityksen johto on hyvin tietoinen kiireen tuomien ylitöiden riskeistä. – Siinähän on jo tapahtunut työnjohdon virhe, jos joku työntekijä tekee selkeästi liikaa töitä voimiinsa nähden, Huttunen toteaa. Luottamusmiehet alleviivaavat, että ylitöitten kipukohdista huolimatta hyvä tilauskanta on tavattoman myönteinen asia. – Se luo luottamusta tulevaisuuteen, Laitinen toteaa. Hän itse kuvaa, että kiire luo hänelle ”rytmiä ja motivaatiota” tekemiseen. Laadun tarkkailu pysyy parempana, Laitinen uskoo. – Minä tykkään siitä, että on pikkaisen kiirettä, ei liikaa, mutta pikkaisen. Se on parempi tilanne kuin että pitäisi miettiä: ”Hohhoijaa, mitähän tässä nyt seuraavaksi tekisi”, Kauhanen naurahtaa. ”Nopeasta näpäsystä” ei hyvää seuraa Pyhäsalmen kaivoksen työsuojeluvaltuutettu Jouni Jussinniemi tietää, että varsinkin helpoissa rutiinitöissä voi kiireen käärme nostaa päätään. Mutta kiirehtiminen ei ole turvallista. – Tämä on niin helppo työ, että eihän tässä taida apumiestä, tai tiettyä työvälinettä, tai työalustaa tarvita. Varsinkin jos työ on lähellä helppoa yleis rutiinia, sitä voi ajatella, että nopeastihan minä tästä tämän näpäsen. – Olen itse tulityökorttikouluttaja. Tiedän, että eniten Suomessa palaa työpaikkoja mitättömissä, helpoissa töissä. Niin kuvailee työsuojeluvaltuutettu Jouni Jussinniemi oikotien etsimisen vaaraa. Kiirus voi vaania myös kaivoksilla työskenteleviä kovia ammattimiehiä, samalla tavalla kuin ketä tahansa ammattimiestä työssään. Kun vahinko on sattunut, ovat kaikki samalla viivalla, oli työpaikka mikä tahansa. Pyhäsalmen kupari- ja sinkkikaivoksella on erittäin hyvä maine turvallisuustyöstään. Jussinniemikin vahvistaa työnantajan viestien painotukset: työt pitää tehdä turvallisuus edellä. AHJ1704_1-48.indd 12 – Työnantajaa olen kehottanut pitämään työympäristön kunnossa ja hoitamaan työturvallisuusasiat hyvin. Työnantaja kyllä pyrkii siihen, että työturvallisuuteen liittyvät asiat hoituvat, mutta joskus täytyy hoputtaa. – Olen itse sanonut työntekijöille, että turvallisuustyöstäkin palkka juoksee, Jussinniemi toteaa. – Jokaisen pitää muistaa pysähtyä listaamaan mielessään ennen töiden aloitusta, mitä työkaluja ja turvavälineitä tarvitaan, samoin työtapaa. Ei voi ajatella, että onhan tämä näin ennenkin onnistunut. On maltettava pysähtyä miettimään vaaroja ja miten todennäköisiä ne ovat, Jussinniemi kertaa. Turha hätäily tai hoppu työmaalla voivat vaikuttaa myös virheiden lisääntymiseen ja nämä kostautua tuotannon ongelmina. Tämä pätee tehtaaseen kuin tehtaaseen. Kaivoksella pitää tehdä kaikki ”justiinsa oikein eikä melkein”. Jos kaivoksen sisällä on vaikka louhoksen aukaisu meneillään, on tunnelit tuettava ennen muita töitä, tuuletus järjestettävä, ja puhdistus ja lastaus suoritettava, jotta työskentely olisi turvallista. Turvallisuuteen vaikuttavaa työtä ei voi lykätä. Jussinniemi painottaa, että myös urakoitsijat ja alihankkijat on vedettävä mukaan turvallisuustyöhön. Jussinniemikin allekirjoittaa sen yleisen näkemyksen, että teknologiateollisuudessa tapahtuu taajemmin työtapaturmia muille kuin vakinaisille työntekijöille. Perehdytykset ovat Pyhäsalmella itsestäänselvyys. 28.2.2017 14:33:21 4 13 09.03.2017 OPLATEK GROUP OY Toimitusjohtaja kertoo kiertävänsä viikoittain tuotannossa ja kyselemässä työntekijöiden kuulumisia, jos vain Suomessa on. Huttunen tunnistaa hyvin sen, että kunkin työntekijän luonne vaikuttaa kiireen kokemuksiin. Eivät kaikki suinkaan stressaannu, vaikka odottamassa olisi röykkiöittäin tekemistä. – Kuulen usein, että hyvä kun on tilauksia! TYÖT KIERTÄMÄÄN Kahvipöydässä löydetään yhdessä muitakin kiireen kurittamisen keinoja kuin vain investoinnit ja lisäväen palkkaaminen. – Työn kierrätys. Saman homman pitäisi osata useampikin kuin vain yksi henkilö, Kauhanen toteaa. Kauhanen on itse esimerkki tällaisesta yksinäisestä osaajasta. Hän vielä huomauttaa, että kun monella olisi osaamista eri tehtäviin, löytyisi apulaisia, jos yhdellä osastolla on kiirettä, toisella ei. Peilien kiillottamiseen ”lasitalossa” eli optiikkaa valmistavalla puolella on perustettu esimerkiksi useammin henkilön kiillotusrinki ruuhkien selvittämiseksi. Oplatekin valmistus on hyvin erikoistunutta. Suuri osa yrityksen kuituoptiikan tuotteista on komponentteja tai valmiita laitteita erilaisiin valoa hyödyntäviin mittausvälineisiin. Oplatekin prismoja löytyy puolestaan esimerkiksi niistä ”valolimpuista”, joita on upotettu lentokenttien kiitoratoihin. Erikoislaatuinen bisnes merkitsee sitä, että koneistajia lukuun ottamatta mihinkään työhön ei löydy nopeasti valmista tekijää. Toimitusjohtaja toteaakin, että työt on opetettava mestari-kisälliperiaatteella. Opettaminen aina vähän hidastaa työn tekemistä, mutta samaan aikaan on pidettävä kiinni toimitusajoista. Esimerkiksi kuitutorneihin tarvittavan operaattorin oppimisaika on ”vähintään” puoli vuotta ennen kuin hänen voidaan ajatellakaan toimivan itsenäisesti. – On tasapainoteltava kapasiteetin, toimituskyvyn ja uuden opettamisen välillä, Huttunen sanoo. – Ja yhtiön linjaan kuuluu, että urakoitsijat ja alihankkijat tulevat kerran kuussa turvapalaveriin. Se on palkallista työaikaa. Kiireen taltuttamiseen ja turvallisuuden kohentamiseen on Jussin niemellä sama ydinviesti kuin kaikilla muillakin tässä artikkelissa. – Tärkeintä on vuoropuhelu työntekijöiden ja esimiesten välillä. Silloin työsuojelu toimii, kun vuoropuhelu on kunnossa. Palautteen pitää olla aitoa ja rehellistä puolin ja toisin. Kaiken pitää tapahtua hyvässä ja myönteisessä hengessä. Sellainen ilmapiiri Pyhä salmella Jussinniemen mielestä onkin. Se on myös kaikkein tuottoisin tapa johtaa. – Pelolla ja rangaistuksen uhalla hallitsemisesta ei hyvä tule. Suoma laisessa työkulttuurissa se ei tahdo toimia. Silloin työntekijätkin voivat tehdä vain aivan minimin. ”Ohjeissa sanottiin näin. Niin me tehtiin, vaikka paremminkin olisi osattu tehdä”. Yksi toive turvallisuuden kohentamiseksi työsuojeluvaltuutetulla vielä on. – Esimiehet voisivat käydä ahkerammin katsomassa siellä työmaalla ja olla kiinnostuneita siitä, minkälaisissa olosuhteissa miehet työskentelevät. Varsinkin silloin, jos ollaan aloittamassa aivan uutta työvaihetta tai työtä, jota ei ole vähään aikaan tehty. AHJ1704_1-48.indd 13 KOTIPAIKKA Leppävirta PERUSTETTU 1984 TUOTANTO Optiikka ja kuituoptiikka, josta vientiin 25 % HENKILÖSTÖ 46, josta tuotannossa 35 LIIKEVAIHTO 4,5 milj. euroa (2016) TIETO HELPOTTAA Hyvästä tilauskannasta johtuvaa väliaikaista kiirettä jaksaa luottamusmiesten mielestä myös siksi, että Oplatekillä työntekijöille tiedottaminen on kunnossa. Toimitusjohtaja pitää kerran kuussa palaverin tilauksista ja muista tärkeistä asioista, ja osastoilla on omat palaverinsa kerran kahdessa viikossa. Toimitusjohtaja toteaa, että kiireelle ei aina itse voi mitään. Alihankkijan aikataulu pettää tai materiaali viivästyy, ne ovat verkostotaloudessa elävän yrityksen tyypillisiä ongelmia. Mutta voivat omatkin myyntimiehet luvata Huttusen sanojen mukaan ”poskettoman aikataulun” tuotteen valmistumiselle tai asioita on yksinkertaisesti arvioitu väärin. – Ihmisiähän tässä vaan ollaan. Kaikki tekevät virheitä. Mutta firma voi itse rakentaa vähän puskuria kiireen välttämiseksi. Ostetaan vähän enemmän materiaaleja tai osia varastoon. Palkataan työntekijöitä vähän riskillä. Luotetaan siihen, että tilaisuuksia tulee. Näin voi tehdä ainakin sellainen firma, jolla on kassa kunnossa, Huttunen toteaa. – Hosumalla ei työtahti parane, niin kiteyttää toimitusjohtaja sen tuotantofilosofian, jota Leppävirralla on pakko toteuttaa. Erikoisalan suomalainen tuotanto pysyy kilpailussa näet vain laatunsa, ei hintansa turvin. – Ylenpalttisesti ei saa itse kiirehtiä. Laadun kanssa on oltava tarkkana, Laitinen vahvistaa. 28.2.2017 14:33:24 14 4 09.03.2017 Onko Oplatekilla kiirettä? Varastonhoitaja SIRPA PÖNKKÖ Koneistaja MARKO PULKKINEN ”Vastaanotan tavaroita ja laitan ”Teen CNC-jyrsintää ja sorvausta. Minulla ei ole kiirettä, valmiit tuotteet maailmalle. en anna olla. Jokainen homma tulee tehtyä ajallaan. Kahta samanlaista päivää ei ole. Meillä koneistamossa on asiat sillä lailla hyvin, Viime keväänä hyppäsin tähän että tiedetään hommat pidemmän ajan hommaan ja kyllä olen tykännyt. päähän. Osastolle tulee piirustukset ja Kiire on jonkin verran mennyt päivämäärät, milloin kappaleen pitäisi stressin puolelle. Lähinnä sen takia, olla valmis. Eikä muuta kuin sitten että noutopyynnöt pitää tehdä tiettyihin vaan tekemään. lähetyksiin netin kautta ja tiettyyn kellonaikaan mennessä. Kiire on ihan vaan nykyajan Minulla pitäisi olla tässä jo kaikki tiedot siitä paketista, hömpötystä. On trendikästä, että on mitä olen pistämässä maailmalle. Mutta jos niitä tietoja ei minulla ole, lähetys voi siirtyä seuraavalle päivälle. Näinkin on joskus käynyt. Valmistelen paketit tuohon lähtöpöydälle valmiiksi. Mutta sellaiset paketit, joiden pitäisi olla samana päivänä kiire. Etelässä ja isoissa kaupungeissa pitää kahviloissakin olla tietokoneet pöydällä ja ollaan kiireisiä ja sitten jutellaan puhelimessa, että ei ehditä juttelemaan, kun on kiire. Suunnittelemalla ja lopettamalla hössöttämisen saisi lähdössä ja jo viiden minuutin päässä menossa, jos niitä ei ole, paljon enemmän tehtyä, ei olisi kiirettä eikä tarvitsisi potea siihen kiireeseen en voi vaikuttaa millään lailla. Hirveästi syyllisyydentunnetta.” arvostaisin, jos minullekin jätettäisiin mahdollisuus tehdä rauhassa oma työni.” Mekaanikko, varapääluottamusmies MARITTA KAUHANEN ”Täällä hiomossa tehdään todella paljon käsin. Siinä mielessä täällä on vanhanaikaista. Käsin hiotaan prismoja. Vaikka levy pyörii alla, käsin haetaan se taso. Joitakin automaattilaitteita näihin töihin on, mutta ne ovat niin tavat toman kalliita, että tuotettujen määrien pitäisi olla aivan valtavia. Ensimmäinen robotti on purseiden sahaamiseen hankittu. Osittain se on jo oppinut tehtävänsä, ja siitä tulee iso apu, mutta parannuksia joudutaan tekemään. Lasin sahaamiseen robotti on uutta. Metallitöissä ja laborotorioissa on käytetty. Teen tällä osastolla kaikkea, mutta paljon teen kapillaarien kanssa töitä. Pääsääntöisesti pienintäkään naarmua ei saa olla. Mikroskoopilla vain pystyy näkemään. Mekaanikko JAANA TOIVANEN ”Nyt teen osaa mittalaitteeseen. Yritän saada tämän arvokkaan ja herkästi rikkoutuvan lasisauvan tuohon putkeen ehjänä. Mutta enpä juuri nyt taida saada. (Rämäkkää naurua.) Kiire on minulle itse asiassa positiivinen asia. Minulta menee hermot, jos ei ole töitä. Jos olen epävarma, tulivatko kaikki sadat osat sinne minne pitikin, silloin voi vähän mennä stressin puolelle.” Asentaja PERTTI KINNUNEN ”Olen mekaanisen kokoonpanon asentaja. Osittain teen huoltohommia. Teen jäähdyttimiä ja tarvittaessa noita osia kasataan. Eikös ne sano, että kiire on huonosti organisoitu työtahti? Välillä on kiireempää, mutta viime aikoina on aika sopivasti ollut töitä. Kun yksi homma loppuu, niin toista ruvetaan tekemään. Siinä mielessä tämä on vapaata hommaa, että ei ole väliä, millä lailla tekee, kunhan homma vaan tulee tehdyksi. Stressiä? Eeei ole.” Minä jään talvilomalle. Mutta kun minun työhöni ei ainakaan vielä sijaista löydy.” AHJ1704_1-48.indd 14 28.2.2017 14:33:38 4 15 09.03.2017 Kiire kuriin vallansiirrolla Helsingin yliopiston tutkija Katri Saarikivi lähtisi kampittamaan työpaikkojen kiirettä vallan siirtämisellä oman työnsä tekijöille. Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä työskentelevä Katri Saarikivi tietää hyvin, miten jatkuva, raastava kiire vaikuttaa ihmiseen. – Kiire aiheuttaa stressiä, joka häiritsee ongelmanratkaisua, luovuutta, oppimista ja laadukasta kommunikointia. Kiire häiritsee niitä asioita, joiden hoitamiseen tarvitaan juuri ihmisiä. Tutkija jaottelisi kuitenkin kiireen kahteen, laadullisesti erilaiseen ilmiöön. – Kiire voi johtua itsekontrollin puutteesta ja oman toiminnan hallinnan puutteesta. Mutta se voi johtua myös ympäristön liiallisista vaatimuksista. Jos työn vaatimukset ovat liian kovat omiin resursseihin, on se monelle uupumisriski. Ratkaisevaa on se, pystyykö itse päättämään työstään. – Jos esimerkiksi yliopistollisen työn loppuun saattaminen vaatii monimutkaista ongelman ratkaisua ja kokemusta ja takarajan lähestyessä tulee kiire, tämä kertoo vain ihmisen ajankäytön virheistä. Tällainen kiire ei ole niin paha. Tässä ihminen päättää itse ja kärsii laiskuuden seuraukset itse. Toista on, jos itse ei pääse lainkaan hallitsemaan työtään. Koko ajan vaaditaan 6 yksikön valmistamista, vaikka vain 4 yksikköä olisi realistinen vaatimus. Jatkuva, hallitsematon kiire stressaa. Tutkija kuitenkin huomauttaa, että on suorastaan ”ärsyttävää”, että tutkimukset osoittavat oman asenteen vaikuttavan. – On joitain tutkimuksia, joiden mukaan ihmisen oma asenne vaikuttaa stressiin ja sen aiheuttamiin terveysongelmiin. Esimerkiksi se, pitivätkö koehenkilöt stressireaktiota myönteisenä vai kielteisenä asiana, vaikutti akuutin stressin terveysvaikutuksiin. Tämä ei ole huonon tai hyvän ihmisen merkki. Ihmiset ovat vain erilaisia. DIGIAIKA TAI KONEET EIVÄT RATKAISE Saarikivi pohtii ”aikaa säästäviä” koneita. – Eikö olekin merkillistä, että aikaa säästävät koneet eivät säästä aikaa, vaan ihmisillä on vielä kiireempi kuin aiemmin? Puristaja, pääluottamusmies ANTTI LAITINEN ”Prisman puristuksessa on yksi linssipaikka ja kaksi prismanpuristuspaikkaa. Tuossa lasi lämmitetään sauvasta muokkautuvaan lämpö tilaan ja puristetaan muotissa. Kun se on puristettu, pistetään uuniin päästymään eli jännitykset pois. Puristamon työtahti vaikuttaa siihen, miten on hiomon puolella työtä eli aihioita hiomolle. Painetta ja kiirettä tämä luo. Oman osansa tuo, jos muotit ei satukaan toimimaan. Sitten on muotinhuolto edessä, vaikka joka päivä pitäisi tietty määrä saada tehtyä. Mutta olen onnistunut pärjäämään paineiden kanssa. Saarikivi painottaa, että digitalisointi ei saa olla itseisarvo. – Digitalisaatio ei ole nostanut tuottavuutta niin paljon kuin on odotettu. Toki digitalisoinnilla saatetaan helpottaa työn tekemistä. ”Helpommin”, tätä uteliasta innovointia ja aina vain näppärämmän tien etsimistä Saarikivi pitää ihmiskunnan perimmäisenä ominaislaatuna. Matalimman aidan etsimisen ja loppumattoman kekseliäisyyden pyhä liitto on taannut koko suuren sukukuntamme säilymisen. Mutta digitalisaationkin on oltava rengin asemaan painettu työkalu, ei isäntä. – Digitalisoinnissa ihastutaan toisinaan työ kaluun niin, että ihminen unohtuu. Tuottavuus nousee kuitenkin parhaiten silloin, kun ihmisen kyvykkyyttä täydennetään työkalulla ja nämä yhdistyvät työssä merkityksellisellä tavalla. OMAN TYÖNSÄ ASIANTUNTIJA Yliopistotutkijakin painottaa, että työntekijän on itse saatava vaikuttaa työhönsä ja siinä käytettyihin työkaluihin. – Ihmiset ovat oman työnsä asiantuntijoita. Kaikki ihmiset ovat kyvykkäitä ja oppimishaluisia ja kaikki haluavat kehittää työtään. ”Massiivinen menetys”, noilla sanoilla tutkija kuvaa työntekijöiden sivuuttamista työn kehittämisessä. Saarikivi vaatiikin muutosta työpaikkojen valtarakenteisiin. – Työntekijöillä on annettava valtuudet saada aidosti vaikuttaa. Valtarakenteiden murentamiseen sisältyy paljon pelkoa, Saarikivi arvelee. – Pelätään sitä, kuka on vastuussa, jos kaikki saavat päättää asioista. Tutkijasta pelko on turha. – Silloinhan kaikki ovat vastuussa! Ja ideoita syntyy monin verroin enemmän, kun kaikki saavat etsiä ratkaisuja. Suomessa ollaan kovin yksilökeskeisiä. Yksilöitä seurataan, mitataan, rangaistaan ja kontrolloidaan. Mutta ryhmässä toimiminen kasvattaa vastuun kantajia. Kaikille on kuitenkin annettava ryhmässä kohtuullinen korvaus. Silloin apua löytyy ryhmän sisältä, kun jollakulla on kiire. Se tuo motivaatiota ja tunteen, että oikeasti ollaan täällä töissä. Ja me katsomme yhdessä (toisen puristajan kanssa) tilaukset ja määrät läpi. Tiedetään jo etukäteen prismat, joita puristetaan seuraavaksi. Tuo liekki on kuumimmillaan 1 700-asteinen. Työ pitää tauottaa ja neste tasapainosta on huolehdittava. Tämä on kuumaa työtä. Jos tulee väsymys, on oikeasti lopetettava.” AHJ1704_1-48.indd 15 28.2.2017 14:33:40 16 4 09.03.2017 Hoppu ei hupene, jos väki vähenee Metallialan töitä paiskitaan verkostotaloudessa, jossa virheet kasautuvat verkoston loppupäähän. Organisaatioita on madallettu liikaa. Toiminta kärsii pienistäkin muutoksista. Nämä ovat Metalliliiton työympäristöpäällikkö Juha Pesolan mielestä syitä siihen, että Suomen metallityöpaikoilla on usein kova kiire. – Metalliteollisuus on vientiala. Me elämme verkostoituneessa, globaalissa kilpailutilanteessa. Väkimäärä on poljettu pieneksi. Metallityöpaikoilla on vähintään yhtä kova kiire kuin muissakin työpaikoissa, ellei sitten ylikin, Juha Pesola sanoo. Yleensä kiire syntyy töiden huonosta suunnittelusta ja johtamisesta. Töiden tekemistä ei ehdi suunnitella, keskeytyksiä tulee tavan takaa ja samaan aikaan pitäisi hoitaa monta eri asiaa. Siihen sitten lisätään vielä liian pieni porukka, jolla ei olisi varaa sairastua tai lähteä lomalle. KIIRE ON RISKI Työympäristöpäälliköllä on tietysti virankin puolesta huoli siitä, miten vältetään kiireestä johtuvat työtapaturmat. Kiireellä on tutkitusti välillinen tai välitön yhteys moniin työpaikan onnettomuuksiin. – Koskaan ei saisi olla niin kiire, että otetaan riski terveydestä tai turvallisuudesta. Ihmisillä on vielä myötäsyntyinen taipumus mennä yli siitä, mistä aita on matalin. Tämän takia kiire ei saa estää hyvää perehdytystä tai työnohjausta, sillä niiden laiminlyönneistä on huonot seuraukset. – Jokaisen työntekijän mielipide on otettava huomioon. Jokaisen työntekijän on voitava vaikuttaa omaan työhönsä. Näillä asioilla on valtavan iso merkitys. – Jos työntekijä ei voi vaikuttaa mihinkään, tilanne on ihan mahdoton. Kukin reagoi omalla tavallaan. Joku sairastuu, joku on koko ajan huonolla tuulella. Varmaa kuitenkin on, että olemattomat vaikutusmahdollisuudet lisäävät sairastelua ja ennenaikaisia eläköitymisiä. Miksei päinvastoin hyödynnettäisi työntekijöiden kekseliäisyyttä ja ideointikykyä? Sitoutuneet ja hyvinvoivat työntekijät ovat Pesolan mielestä kikyä verrattomampia tuottavuuden nostajia. – Tasavertainen vuoropuhelu, sillä me saamme Suomen pärjäämään. Miksi emme salli koko organisaation kehittää työtä? Miksi emme ota suunnitteluun enemmän porukkaa eli miksi emme ota siihen mukaan kaikkia työntekijöitä? Tämä on hedelmällisempää kuin se, että kaikki asiat tuodaan ylhäältä annettuina. RAUHA TYÖLLE ■■ Työntekijöitä riittävästi ■■ Työntekijöillä todellinen vaikutusmahdollisuus ■■ Hyvä etukäteissuunnittelu ■■ Ei turhia keskeytyksiä ■■ Kunnolla hoidettu perehdytys ■■ Hyvä johtaminen Metalliliiton työympäristöpäällikkö Juha Pesola Lue lisää Juha Pesolan ajatuksia kiireestä: tyokaari.fi/ajankohtaista/ kiire-on-menestystarina/ KIIRE TÄRVELEE KULTTUURIMME Pesola murehtii sitä, että kiire nostetaan meidän kulttuurissamme usein itseisarvoksi. Epävarmuus omasta työpaikasta vielä ruokkii kiireisen esittämistä silloinkin, kun töitä on sopivasti. – Työntekijä voi pönkittää omaa asemaansa esittämällä kiireistä. Kiireistä työntekijää saatetaan pitää erinomaisen ahkerana. Kiire on hyväksytty meidän kulttuurissamme menestymisen merkiksi. Vapaa-aikakin on suorittamista ja eläkeläisilläkin on nykyisin kiire, Pesola puuskahtaa. Mitäs jos me tekisimmekin työt ajan kanssa? – Voisin kuvitella, että lopputulos olisi vähintäänkin yhtä hyvä kuin nyt. Saisimme yhtä paljon aikaan, mutta tekisimme työt häiriöttömämmin, paremmin ja sujuvammin. a AHJ1704_1-48.indd 16 28.2.2017 14:33:45 09.03.2017 4 17 T YÖY M PÄ R I S T Ö TEKSTI MIKA PELTONEN /UP PIIRROS PENTTI OTSAMO Robotit sukeltavat kaivoksiin KAIVOSTYÖ Vedellä täyttyneissä, hylätyissä kaivoksissa saattaa edelleen olla tärkeitä raaka-aineita, jotka odottavat löytäjäänsä. Monet kaivokset ovat sukeltajille liian vaarallisia, kertoo Tampereen teknillisen yliopiston Rajapinta-lehti. Homma hoituu pian sukellusroboteilla, joita syvyys ei haittaa. Useista raaka-aineista alkaa olla pulaa maapallolla. Hylätyistä kaivoksista saattaa löytyä louhimattomia mineraaleja, joita voi hyödyntää nykytekniikalla. Eurooppalaisessa hankkeessa kehitetään järjestelmää vedellä täyttyneiden kaivosten tutkimiseksi. Mukana on kolmetoista organisaatiota seitsemästä Euroopan maasta. – Tampereen teknillinen yliopisto vastaa hankkeessa sukellusrobotin mekaanisista rakenteista sekä ohjaus- ja säätöjärjestelmistä. Vastuullamme on myös järjestelmäintegraatio sekä maan pinnalla sijaitsevat tukijärjestelmät. Vahvuutemme on pitkäaikainen kokemus vaativien olosuhteiden järjestelmistä. Niiltä vaaditaan korkeaa käyttö varmuutta, professori Kari T. Koskinen TTY:stä kertoo. Tutkijat kehittävät kaivosten uumeniin kolmesta robottialustasta – UX-1 tulee olemaan ensimmäinen robotti, joka voi toimia itsenäisesti maanalaisessa vedellä täyttyneessä ympäristössä. Täydellinen autonomisuus on välttämätöntä, sillä luotettava tiedonsiirto koostuvan järjestelmän, joka pystyy kartoittamaan itsenäisesti kaivoksia robotin ja tukijärjestelmän välillä ei ole mahdollista kuin hyvin lyhyen ajan ja keräämään geologista tietoa. tehtävän alussa ja lopussa, projektipäällikkö Jussi Aaltonen TTY:stä kertoo. Saunominen suojaa sydäntä Terveelliset elintavat ehkäisevät dementiaa Muistilista vapauttaa keskittymään TERVEYS Runsas saunominen suojaa sekä sydänperäisiltä kuolemilta että dementialta, kertoo Itä-Suomen yliopiston Saima-lehti. Sepelvaltimotaudin vaaratekijät -tutki muksessa havaittiin, että 4–7 kertaa viikossa saunovilla miehillä oli 20 vuoden aikana 63 prosenttia pienempi äkkikuoleman riski kuin kerran viikossa saunovilla. Sauna ja sydänterveys -projektissa tutkitaan parhaillaan, mistä saunan suojaavat vaikutukset voivat johtua. – Selvitämme mittauksin, millaisia muutoksia kehossa ja erityisesti verenkierto elimistössä tapahtuu saunomisen aikana, kertoo vs. professori Jari Laukkanen. Hänen mukaansa tutkimus voi valaista osin myös saunan vaikutuksia dementiariskiin, sillä verisuoniterveys vaikuttaa aivojenkin toimintaan. MUISTISAIRAUDET Suomessa sairastuu vuosittain noin 14 500 ihmistä muistisairauteen. Lähes 200 000 suomalaisen arvioidaan kärsivän lievän tai vähintään keskivaikean dementian oireista, kertoo Lääkäriseura Duodecim tiedotteessaan. Muistisairaudet ovat kansantauti, ja ne koskettavat suurta osaa suomalaisista. Muistipotilaiden määrän ja hoidon tarpeen lisääntyminen aiheuttaa merkittävän kansanterveydellisen ja taloudellisen haasteen. Muistisairauksia on ehkäistävä yhdessä, jotta työurat pitenisivät ja ikäihmiset selviytyisivät elämästään itsenäisesti. Terveellisten elintapojen noudattaminen ja aivojen terveydestä huolehtiminen läpi elämän ovat parasta muistisairauksien ja dementian ehkäisyä. KUORMITUS Ihminen unohtaa nopeasti ja pystyy työstämään mielessään vain yhtä asiaa kerrallaan. Erikoistutkija Virpi Kalakoski kehottaa Työterveyslaitoksen Työpisteverkkolehdessä käyttämään muistilistaa, joka vapauttaa keskittymään tekeillä olevaan työhön. Hänen mukaansa ihmisen kyky käsitellä tietoa on rajallinen. – Pystymme työstämään mielessämme vain yhtä asiaa kerrallaan. Muistilistat ovat yksi tapa vähentää muistin kuormittumista. Työelämä tarjoaa muistille muutenkin ihan tarpeeksi harjoitusta, joten sen takia ei tarvitse jättää listoja tekemättä, Kalakoski sanoo. Kun tekee listan työtehtävistään, ei Kalakosken mukaan tarvitse koko ajan huolehtia, onko varmasti muistanut kaiken. Lista vähentää stressiä ja vapauttaa mielen keskittymään meneillään olevaan tehtävään. AHJ1704_1-48.indd 17 28.2.2017 14:33:50 18 TEKSTI KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN KUVA KARI HULKKO 4 09.03.2017 TOIMIJA OSASTON LUOTTAMUSMIES JARMO MÄKINEN TYÖPAIKKA Metso Flow Control Oy, Vantaa AMMATTIOSASTO Metallityöväen AO12 LUOTTAMUSTOIMET Luottamusmies 2016–, ammattiosaston opintosihteeri 2016– ja kv-vastaava 2017–, seuturyhmän toimikunnan varajäsen 2015– Edessä ensimmäiset kuntavaalit Osaston luottamusmiehenä kiinnostus yhteisiin asioihin lisääntyy. Jarmo Mäkinen päätti lähteä ehdolle myös kuntavaaleihin. Jarmo Mäkinen ehti olla Metso Flow Control Oy:ssä töissä vuosia ennen kuin hän antoi Metalliliitolle sormensa. Nyt Mäkisellä on jo käsi kyynärpäätä myöten liiton toiminnassa. Tänä keväänä 40 vuotta täyttävä Mäkinen on aikanaan käynyt sähköalan ammattikoulun. Voimasähköasentajan ammatti ei kuitenkaan tuntunut kutsumukselta, ja Mäkinen työllistyi lopulta vuosituhannen alussa Metsolle Vantaalle. Oma kaveri oli jo firmassa töissä. – Ei tämäkään kutsumusammatti ole, mutta luottamustoimet ovat lisänneet kiinnostusta työtä kohtaan, Mäkinen arvioi. Mistä sitten ay-toiminta aikanaan lähti? – Omalla osastolla aloin selvitellä yhtä viikonloppuvuoroihin liittyvää lisien maksua. Siitä se lähti. Muut alkoivat puhua, että sun täytyy ryhtyä seuraavaksi luottamusmieheksi. Tällä hetkellä Mäkinen on kolmen työpaikkaosaston (ATO, Rework ja Asiakastarkastus) luottamusmies. Kaiken kaikkiaan Metson Vantaan tehtaalla on noin 300 työntekijää. Pääluottamusmiehen lisäksi luottamusorganisaatiossa toimii kahdeksan osaston luottamusmiestä. YHTEISHUOLTAJUUDEN ONGELMAT ESILLE Huhtikuussa pidetään kuntavaalit. Mäkinen kertoo jo jonkin aikaa miettineensä aktivoitumista ay-toiminnan lisäksi myös politiikkaan. Lopullisesti hänet sai rohkaistua mukaan Metalliliiton aluetoimitsija Ari Kolehmainen, joka on itsekin kuntapoliitikko, tälläkin hetkellä Järvenpään kaupunginhallituksen jäsen. – Ennen en pitänyt itseäni poliitikkona. Nyt aika on kypsä. Liityin jonkin aikaa sitten SDP:n jäseneksi ja lähdin ehdolle vaaleihin. Mäkinen asuu perheineen Järvenpäässä. Vaimo Anna tukee täysillä miehensä vaalikampanjaa. – Hän se on potkinut minua aktivoitumaan myös työpaikalla. Mäkinen on kolmilapsisen uusperheen isä. Hän aikoo pitää vaalikampanjassaan esillä ainakin lapsiperheiden asioita, esimerkiksi yhteishuoltajuuteen liittyviä ongelmia. Mäkisen vanhimmat lapset, kaksi kouluikäistä poikaa, asuvat vuoroviikoin vanhempiensa luona. Koululaisten lisäksi kotona on pieni vauva. – Yhteishuoltajuudessa, kun yhteiset lapset ovat yhtä paljon molemmilla vanhemmilla, lähija etävanhemman oikeudet ovat erittäin epätasa-arvoiset tällä hetkellä Suomessa. Esimerkiksi Ruotsissa lapset voivat olla kirjoilla molemmilla vanhemmilla, jotka ovat kummatkin niin sanottuja lähivanhempia yhtäläisillä oikeuksilla. Näin sen pitäisi olla myös Suomessa. Kunnan tasolla tällaisia muutoksia ei voida tehdä, mutta painetta voi laittaa eteenpäin, Mäkinen pohtii. Muitakin lasten kannalta tärkeitä asioita on listalla. – Varhaiskasvatuksen ja koulutuksen on säilyttävä laadukkaina ja tasapuolisina. Harrastustakuun haluaisin toteutuvan. Jokaisen lapsen ja nuoren on pystyttävä harrastamaan riippumatta vanhempien taloudellisesta tilanteesta, sanoo Mäkinen, jonka omatkin koululaiset urheilevat seuratasolla. Mitään erityisiä vaalisloganeita Mäkinen ei ole toistaiseksi kehitellyt. Kampanjakin on ylipäätään alkumetreillä. – Kuntavaaleissa on varmaan samanlainen kynnys aloittamisessa kuin luottamusmiesvaaleissa. Mutta kun vauhtiin pääsee, niin homma helpottuu. Toisaalta näissä vaaleissa täytyy tehdä töitä myös puolueen yhteiseen pottiin, luottamusmiesvaaleissa lähinnä omaansa. Luottamusmiesvaalit poikivat usein työpaikallakin monenlaista keskustelua. Politiikkaa Mäkinen ei kuitenkaan töissä puhu. Hän uskoo, että luottamusmies- ja liittokokousvaaleista saatua kokemusta pystyy hyödyntämään kuntavaaliehdokkaana. – Ainakin taitoa käydä kahdenvälisiä keskusteluja ihmisten kanssa. Työpaikalla niillä on saanut näkyvyyttä ja vaikuttavuutta. HYVÄ KUVA PUOLUEEN TOIMINNASTA Mäkinen kertoo jo olleensa mukana aktiivisesti puolueen tapahtumissa. Edellisellä kerralla kuntavaaleissa kotikaupungin valtuustoon pääsi reilulla sadalla äänellä. Siinä on ensikertalaiselle tekemistä, mutta ei lainkaan mahdotonta. ”Lähi- ja Ylipäätään puoluetoiminnasta ja politii- etävanhemman kan teosta Mäkinen on oikeudet ovat saanut hyvän kuvan. epätasa-arvoiset.” – Kuten liitonkaan toiminnassa, politiikassakaan ei pidä lähteä mukaan loan heittoon. Omat jauhot pidetään puhtaina. Helmikuun puolivälissä Mäkinen aloitti kouluttautumisen Metalliliiton järjestäjäharjoittelijaksi liiton aluetoimistolla Vantaalla. Koulutuksen kynnyksellä hän sanoo jo odottavansa yhteensä 12 viikkoa kestävää koulutusta ja siihen liittyvää harjoittelua. – Jännityksellä ja innolla. Mäkisen järjestäjäharjoittelujakso on parhaillaan käynnissä metallialan työpaikoilla Järvenpään seudulla. a KUNTAVAALIT Vaalipäivä 9.4. Ennakkoäänestys 29.3.–4.4. AHJ1704_1-48.indd 18 28.2.2017 14:33:50 19 et.” AHJ1704_1-48.indd 19 28.2.2017 14:33:53 Kun kaikki näyttää mahdolliselta Venäjän vallankumouksen jälkeen maaliskuussa 1917 Suomessa elettiin vapauden huumassa. Varsinkin suomalaisen työväenliikkeen piirissä ajateltiin uudistusten ajan koittaneen. M aaliskuu 1917 näytti merkitsevän uuden ajan alkua Suomessa. Keisarin sortovalta oli päättynyt ja SDP:llä oli enemmistö eduskunnassa. Vaikka Venäjän vallankumous merkitsi uudenlaista vapautta kaikille suomalaisille, vaikutti hetki olevan kypsä etenkin työväenliikkeen ajamille yhteiskunnallisille uudistuksille. Kun tieto Venäjällä tapahtuneesta vallankumouksesta saapui maaliskuun puolessavälissä Suomeen, oli tunnelma riehakas. Keisarin sortovallan kukistumista oli syytä juhlia! Pääkaupungin kaduilla soi marseljeesi ja raikuivat hurraa-huudot. Toisaalta tilanteen epävarmuus ei voinut unohtua keneltäkään. Välillä kaduilla kajahtelivat nimittäin myös laukaukset, kun venäläisen sotaväen keskuudessa selviteltiin välejä. KANSAN ARKISTO 20 TEKSTI JUHA VIINIKAINEN T YÖ VÄ E N L I I K E 1 9 1 7 4 09.03.2017 Innostus tarttui työläisiinkin. Kevään mittaan kansa kokoontui suurin joukoin kaduille ja toreille – milloin muistamaan vallankumouksessa kaatuneita sankareita, milloin vaatimaan yhteiskunnallisia uudistuksia. Vallankumousta seuranneessa manifestissa Venäjän väliaikainen hallitus palautti Suomen aseman samanlaiseksi kuin se oli ollut ennen sortokausia. Eduskunta kutsuttiin koolle edellisen vuoden vaalien perusteella. Sosialidemokraatit saivat enemmistön parlamenttiin, ja senaatin johtoon nousi Suomen Ammattijärjestön puheenjohtaja Oskari Tokoi (sd.). Porin kauppatori 30.3.1917. Tuona päivänä vietettiin pari viikkoa aikaisemmin Venäjällä puhjenneen vallankumouksen muistopäivää. Muun muassa Eetu Salin kävi puhumassa kauppatorille kerääntyneille ihmisille. Vaikka SDP:n piirissä olikin paljon erimielisyyksiä, näytti tilanne siltä, että nyt työväen liikkeellä olisi mahdollisuus muuttaa yhteiskuntaa haluamaansa suuntaan. Työläisrunoilija Jussi Raitio kuvasi työväenliikkeen optimistista mentaliteettia maaliskuussa seuraavasti: ”Nyt kruunu on yllä kansan pään.” Vallankumous merkitsi sensuurin loppumista Suomessa. Yhtäkkiä yhteiskunnallisista asioista voitiin kirjoittaa ennennäkemättömän vapaasti. Vallankumouksesta tuli hetkessä päivän sana: työväenlehdissä julkaistiin vallankumous runoja ja -lauluja sekä mainostettiin vallankumousromaaneja ja -elokuvia. Työväenlehti Sosialistissa kirjoitettiin 26.3. ”uuden ajan aamunkoitosta”. Samalla kuitenkin muistutettiin, että työtä on yhä jäljellä: ”Tsaarinvalta kukistui, mutta kapitalismi on pystyssä vielä. ” AHJ1704_1-48.indd 20 TYÖVÄEN ARKISTO VAPAUS KIRJOITTAA, VAPAUS VAATIA MUUTOKSIA 28.2.2017 14:33:54 Venäläisiä sotilaita ja suomalaisia mahdollisesti Kajaanissa vuonna 1917. Vallankumouksen jälkeisissä tunnelmissa vapauden ajatus korostui lipuissa ja banderolleissa. ■■ Tänä vuonna juhlitaan sata vuotta täyttävää itsenäistä Suomea ja ensi vuonna on sisällissodan suuri muistovuosi. Suomalainen työväenliike on näkyvästi esillä merkkivuosien vietossa. Työväenliikkeen toimijat ovat yhdessä luoneet myös verkkopalvelun, jossa voi perehtyä työväenliikkeen sataan itsenäisyyden vuoteen ja saada esimerkiksi tietoa merkkivuosiin liittyvistä tapahtumista. Verkkopalvelu löytyy osoitteesta www.tyovaenliike.fi. Juttusarjassa muistellaan 100 vuotta sitten koettuja tapahtumia ja suomalaisen työväenliikkeen vaiheita. AHJ1704_1-48.indd 21 YLE.FI HAE: NAIN-TEET-PATEVAN-TALKOOPONTON VI E WWW.PAATEPYSAKKI.FI TSUY EÖ Muutu näkyväksi. Toimi ja tue, kun huomaat jonkun kohtaavan häirintää tai syrjintää. ...toista matkalla – joukkoliikenne on kaikille! WWW.MARTTALIITTO.FI Maaliskuussa KYLVETÄÄN Chili Purjo Selleri Iisoppi Laventeli Rosmariini Sitruunamelissa ...ajoissa. YLE WWW.YLE.FI HAE: KULTAISIA MUISTOJA Työväenliike mukana ...omat linnunpönttösi rekisteriin, vielä ehtii. AL A Kahdeksan tunnin työpäivän edestä oli taisteltu jo aiemminkin, mutta nyt työväestön usko liikkeen voimaan oli kohonnut. Ammatti järjestöihin tulvi jäseniä, ja vuodesta tuli lakkojen vuosi. Varsinkin kahdeksan tunnin työpäivän puolesta lakkoiltiin. Eikä tämä ole ihme, sillä päivittäisen työajan pituus kosketti läheisesti työväestön elämää. Esimerkiksi paperiteollisuustyöväkeä kaksitoistatuntisten työpäivien valiteltiin Kansan Lehdessä 24.3. ”rasittavan raskaasti”. Muutospaine alkoi olla kova jo maaliskuun lopulla, sillä työ väenlehdissä uutisoitiin kahdeksan tunnin työpäivän käyttöönotosta joillakin tehtailla. Vaikka sekava yhteiskunnallinen tilanne tarkoitti epävarmuutta turvallisuudesta ja toimeentulosta, näytti oikeudenmukaisempi maailma siintävän horisontissa. Raskaiden sota- ja sortovuosien jälkeen kaikki tuntui yhtäkkiä olevan mahdollista. a REKISTERIÖINTI PÄÄTTYY 21.5. MM-kisamuistoja LAHDESTA ...kisanostalgia iski, mene Ylen verkkosivuille. 6ALLET3IAAT VUO O S I R NUOIMINTA TO TUK.SI TU 24.3 22.– TY Ö E L Ä M Ä N K A N S A N O P I S T O HAKEMUS KOULUTUKSEN TOIMINTA-ALUEELLE SDP aloitti lakiuudistusten valmistelun. Puolueen yhteiskunnallisina tavoitteina oli useita työväestön asemaa parantavia uudistuksia, kuten esimerkiksi asetukset työväen tapaturmavakuutuksista ja työväensuojelusta. Tavoitteina olivat myös torpparien asemaa parantava maanvuokralaki sekä alkoholin kieltolaki. Työväenliikkeen keskeisimpiä vaatimuksia olivat kunnallisen äänioikeuden uudistaminen sekä kahdeksan tunnin työpäivä. Kunnallislainsäädännön uudistus koettiin merkittäväksi, sillä demokratian aate ei toteutunut paikallisella tasolla. Vuonna 1906 oli saatu yleinen ja yhtäläinen äänestysoikeus valtakunnallisissa vaaleissa, mutta kunnallisvaaleissa ääniä annettiin yhä maksettujen veroäyrien perusteella. Käytännössä vain varakkaimmilla oli äänioikeus. Tästä seurannut kaupunginvaltuustojen ja työväestön vastakkainasettelu näkyi räikeimmin Tampereen kaltaisissa teollisuuskaupungeissa. MILJOONAN pvm TAVOITE SAAVUTETTU JO S TYÖVÄENLIIKKEEN TAVOITTEET ESIIN 4 09.03.2017 OP I TYÖVÄEN MUSEO WERSTAS OSKARI TOKOI (1873–1963) muistetaan Tokoin senaatista. Maaliskuun lopulla 1917 Tokoi suostui vastahakoisesti keisarivallan kukistumista seuranneen uuden hallituksen pääministeriksi eli senaatin talousosaston varapuheenjohtajaksi. Amerikassa kaivostöissä kiertäneelle, mutta sittemmin Suomessa muun muassa SDP:n kansanedustajana ja ammattijärjestö johtajana toimineelle Tokoille oli tarjolla epäkiitollinen tehtävä. Uusi senaatti nähtiin aluksi myönteisesti kansanvallan läpimurtona, mutta ajankohdan suuret ongelmat kasautuivat nopeasti sen päälle. Senaattiin valittujen sosialidemokraattien asema samassa hallituksessa porvareiden kanssa oli vaikea. Tokoi lähti senaatista elokuun puolivälissä ja SDP:n ja porvarien hallitusyhteistyö päättyi pian tämän jälkeen poliittisesti ja yhteiskunnallisesti sekavassa tilanteessa. 21 TEKEMINEN ...miten pääset vaikuttamaan. 28.2.2017 14:33:59 22 TEKSTI MIKA PELTONEN /UP PIIRROKSET KRISTA PARTTI 4 09.03.2017 N Ä K E M YS TIMO V. KORHONEN: Tulevissa Miksi kuntavaaleissa kannattaa äänestää? Kansanedustaja TIMO V. KORHONEN Keskusta kuntavaaleissa tarjolla on poikkeuksellisen paljon valtaa. Maakuntauudistuksen myötä kunnat palaavat ikään kuin omille juurilleen soten siirtyessä leveämmille hartioille. Jatkossa kunnissa tulee tilaa luovuudelle. Kuntapäättäjillä on aiempaa keskeisempi rooli siinä, mihin kunta haluaa panostaa, millaisen kunnan ja elämisen ympäristön kuntalaiset haluavat. ANTTI RINNE: Kuntavaalit ovat tärkeät myös valtakunnallisesti. Äänestäjän on mietittävä, annetaanko porvarihallitukselle selkeä viesti, etteivät jatkuva yhtiöittäminen, pilkkominen, yksityistäminen ja markkinaehtoisuuden lisääminen käy. Kuntavaaleissa päätetään siitä, minkälaisia päätöksiä kunnissa tullaan tekemään. Tulevissa kuntavaaleissa KORHONEN: Kunnan tärkein tehtävä tulee jatkos- tarjolla on poikkeuksellisen paljon valtaa. Kuntien tärkein tehtävä on elinvoiman ja hyvinvoinnin rakentaminen. Niillä säilyvät myös kaavoitus, sivistyspalvelut ja vapaa-ajan palvelut. Maakuntauudistuksessa siirretään kalleimmat ja raskaimmat palvelut kunnilta leveämmille hartioille. AHJ1704_1-48.indd 22 MIKÄ ON KUNNAN TÄRKEIN TEHTÄVÄ? sa olemaan elinvoiman ja hyvinvoinnin rakentaminen. Elinvoima on paljon laajempi käsite kuin pelkkä elinkeinopolitiikka. Elinvoimaan liittyvät kaikki kunnan vetovoimatekijät koulutuksesta, kulttuurista ja urheilusta alkaen. On tärkeää ottaa kuntalaiset mukaan kuntayhteisönsä rakentamiseen. Kunnilla säilyvät edelleen myös perinteiset palvelut kuten kaavoitus, sivistyspalvelut ja vapaa-ajan palvelut. RINNE: Kunta tuottaa asukkaidensa kannalta tärkeitä palveluita ja on lähipalveluiden keskeinen tuottaja. Kunnan palvelukokonaisuuteen kuuluvat koulutus, kulttuuri ja sivistys laajemminkin. Kuntien pitää hoitaa myös elinvoimaisuutta. MIKÄ ON KUNNANVALTUUTETUN TÄRKEIN TEHTÄVÄ? KORHONEN: Hänen tehtävänsä on vaikuttaa kun- nan elinvoimaan ja palveluiden tasoon. Valtuutetun pitää pystyä visioimaan kunnan tulevaisuutta, edustaa kuntalaisia hallinnossa sekä toimia kuntalaisten äänenä. RINNE: Kunnan rahankäyttöön liittyvissä asioissa koulutuspuoli tulee olemaan ihan keskiössä, kun sote jollakin tavalla toteutuu. Myös maankäyttö ja kaavoitus ovat tärkeitä. HYVÄKSYTKÖ RYHMÄPÄÄTÖKSET VALTUUSTOSSA? KORHONEN: Kuntapolitiikassa ryhmäpäätöksen rooli ja merkitys ovat vähän erilaiset kuin eduskunnassa, mutta esimerkiksi budjettikysymyksissä hyväksyn ryhmäpäätökset myös kunnissa. Aktiivisuus ryhmätyöskentelyssä varmistaa omien näkemysten läpimenon. RINNE: Kun toimitaan poliittisina ryhminä, on järkevää pyrkiä yhtenäiseen kantaan. On toki asioita, joissa ei pidä käyttää ryhmäpäätöksiä. Tällaisia ovat omantunnon kysymykset, mutta niitä on valtuustoissa vähemmän. Joskus saattaa tulla esimerkiksi ympäristökysymyksiin liittyviä asioita, joissa valtuutetuilla saattaa olla erilaisia näkemyksiä ja ne pitää ryhmässä hyväksyä. MIKÄ KUNTAPALVELU TARVITSEE LISÄÄ RESURSSEJA? KORHONEN: Paikalliset päättäjät itse tietävät parhaiten sen, mitä kuntalaiset tarvitsevat. Tarve vaihtelee kunnittain. Joissakin kunnissa lisäresursseja kaipaa sivistys, toisissa tekninen palvelu, jotkut joutuvat panostamaan enemmän ennaltaehkäisevään palveluun, yksinäisyyden torjuntaan ja niin edespäin. Sotehan tulee siirtymään maakunnille. RINNE: Tämänhetkisessä tilanteessa vanhustenhuolto, varhaiskasvatus ja koulujen ryhmäkoko ovat keskeisiä. Jos vanhusten laitoshoidossa on tapauksia, joissa vaipat vaihdetaan ja ruokaa annetaan kaksi kertaa vuorokaudessa, rahaa tarvitaan ilman muuta lisää. Vanhusten asiat on hoidettava. 28.2.2017 14:34:00 MITEN KUNTA VOI VAIKUTTAA ILMASTONMUUTOKSEEN? KORHONEN: Yksi tie on varmasti katsoa kunnan hankintatointa lähipalveluiden näkökulmasta. Vuoropuhelu paikallisen yrittäjien kanssa on keskeistä. Tarvitaan kotimaista ruokaa koululaisten lautaselle, toimivaa joukkoliikennettä ja kotimaista bioenergiaa sähköön ja lämmitykseen. RINNE: Ilmastonmuutosta voidaan hillitä energia- ja liikenneratkaisuilla. Mitä isompi kunta, sitä enemmän sillä on vaikutusta näissä asioissa tehtäviin ratkaisuihin. Kouluruokailullakin voidaan vaikuttaa. Kunnassa pitää pohtia lähiruuan tarjoamista ja miettiä, minkälainen hiilijalanjälki kouluruuasta jää. VOIKO KANSANEDUSTAJA TOIMIA KUNNALLISESSA TAI MAAKUNNALLISESSA PÄÄTÖKSENTEOSSA? KORHONEN: En pidä sitä lainkaan huonona asi- ana, koska siten saadaan aikaiseksi vuorovaikutusta valtakunnan ja kuntatason päätöksenteon välille. Jatkossa siihen voi liittyä rooli maakuntavaltuustossa, ja silloin kyse on myös ajasta. On monella tavalla henkilökohtainen kysymys, mihin aika riittää. Pääsääntöisesti en näe monessa paikassa vaikuttamista kielteisenä asiana. RINNE: Kyllä se minulle sopii. Olen itse ollut valtuustossa kansanedustajana ja SDP:n puheenjohtajana. Kokouksista olen ollut pois vain pari kertaa. Kun maakuntahallinto aloittaa, tehtävien määrää joutuu varmasti miettimään. MIHIN MAAKUNTAUUDISTUSTA TARVITAAN? KORHONEN: Palveluiden turvaamiseen ja aluei- den kehittymiseen niiden omista vahvuuksista lähtien. Maakuntauudistuksessa siirretään kaikki kalleimmat ja raskaimmat palvelut leveämmille hartioille. Uudistus antaa kunnille eri tavalla happea ja on kokonaisuutena myönteinen muutos. RINNE: Hallituksen esittämällä mallilla sitä ei tarvita mihinkään. Jos raha tulee valtiolta ja valtio määrää, mitä rahalla tehdään, ei kunnallisille tai maakunnallisille päätöksentekijöille jää juurikaan tekemistä. Toki soteen tarvitaan isommat hartiat joidenkin palveluiden laadun ja saatavuuden turvaamiseksi. 4 23 a 09.03.2017 KENEN PITÄISI JÄRJESTÄÄ SOTE-PALVELUT KUNTALAISILLE? KORHONEN: Päävastuu on tietysti järjestäjällä eli julkisella sektorilla, mutta palveluita voivat tuottaa niin julkinen, yksityinen kuin kolmaskin sektori. Nyt tämä uudistus on saatava valmiiksi. Vuosia jatkunut sote-vääntö rasittaa henkilöstöä ja vaarantaa palvelut. RINNE: SDP:llä on tähän oma vaihtoehto, jossa lähdetään kuntalain pohjalta. Sote-palvelut pitäisi nitoa isompaan kuntakokonaisuuteen, jossa noudatetaan kuntalain periaatteita. Meidän mallissamme julkinen sektori edelleen järjestää ja pääasiassa myös tuottaa palvelut itse. Kunta voi ostaa palveluita myös yksityisiltä. SDP:n malli varmistaisi myös henkilöstön aseman muutostilanteissa ja sote-omaisuuden siirron niin, ettei kunnille jää kolmen vuoden vuokrasopimusten jälkeen osittain epäkuranttia omaisuutta. JÄÄKÖ KUNNALLE RIITTÄVÄSTI PÄÄTÄNTÄVALTAA MAAKUNTAUUDISTUKSEN JÄLKEEN? KORHONEN: Totta kai jää. Juuri kunnan roolin tietynlainen muuttuminen elinvoiman moottoriksi jättää valtavasti päätäntävaltaa kunnille. Katson tätä asiaa myös siitä näkökulmasta, että olen aikoinani vetänyt vastaavaa muutosta Kainuun hallintokokeilussa. Olen nähnyt, millä tavalla kuntien tehtävämäärä väheni Kainuun kokeilussa. Siellähän sote siirtyi maakunnalle. RINNE: Toiminnoista suunnilleen puolet jää kunnille. Koulutus on isoin pala, mikä niille jää. Valtaa jää myös sote-palveluiden tuottajina. MITEN KUNTA PYSYY KILPAILUKYKYISENÄ TYÖNANTAJANA? KORHONEN: Kunnan pitää olla aidosti hyvä työnantaja. Kunnan pitää harjoittaa hyvää ja myönteistä henkilöstö- ja työnantajapolitiikkaa. Kysymys on kaiken kaikkiaan hyvästä johtamisesta ja myönteisestä kuntakuvasta. Myös viihtyvyystekijät liittyvät hyvään kuntakuvaan. Työmarkkinoilla pärjäävät ne kunnat, jotka työntekijät kokevat viihtyisiksi. RINNE: Poliittisten päättäjien on pidettävä huolta, että maakuntauudistuksen jälkeen kuntiin jäävät henkilöstöt kokevat kunnat hyviksi työnantajiksi. Kansanedustaja ANTTI RINNE SDP Kuntavaalit ovat valtakunnalliset vaalit. Niissä annetaan porvarihallitukselle selkeä viesti siitä, että jatkuva yhtiöittäminen ja yksityistäminen eivät käy. Kunta on lähipalveluiden keskeinen tuottaja. Palvelukokonaisuuteen kuuluvat koulutus, kulttuuri ja sivistys laajemminkin. Hallituksen esittämällä mallilla maakuntauudistusta ei tarvita. Jos raha tulee valtiolta ja valtio päättää, mitä tehdään, kunnille ja maakunnille ei jää siinä mitään tekemistä. Ehdota aihetta! Voit ehdottaa myös keskustelijoita. [email protected] tai Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki AHJ1704_1-48.indd 23 28.2.2017 14:34:01 24 TA U KO The Switch Drive Systems Oy, Vaasa, 14. joulukuuta KUVA JOHANNES TERVO AHJ1704_1-48.indd 24 28.2.2017 14:34:04 25 AHJ1704_1-48.indd 25 28.2.2017 14:34:06 26 TEKSTI MIKKO NIKULA JA KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN KUVAT VESA-MATTI VÄÄRÄ 4 09.03.2017 Aurinko nousee lännestä Varsinais-Suomessa on teollisuusbuumi. Uudenkaupungin autotehdas pukkaa maailmalle Mersuja, Turun telakka risteilijöitä. Molemmat tarvitsevat uusia tekijöitä, ja väkeä rekrytoidaan nyt sekä läheltä että kaukaa. Tulijat tarvitsevat perehdytystä talon tapoihin, muun muassa työsuojelukäytäntöihin. ”Väestöräjähdys” merkitsee lisäksi logistiikkahaasteita: liikenne saattaa ruuhkautua, ja lounaallekin pitäisi kaikkien päästä. TEKSTI MIKKO NIKULA Telakalle u AHJ1704_1-48.indd 26 Ohutlevyseppä Iiro Öling pääsi töihin Turun telakalle vuokratyöfirman ja alihankkijan kautta. Työssä viihtyy, kun jokainen työpäivä on erilainen. Iiro Öling on ollut Meyerin Turun telakan kirjoilla ohutlevyseppänä elokuusta 2015. Hänellä on melko tyypillinen tausta: ennen telakan kirjoille siirtymistä hän teki töitä alihankkijafirmassa. – Olin Piikkiössä Carinafour Oy:ssä, siellä tehdään hyttejä. Pansion telakasta piti alun perin tulla Ölingille vakituinen työpaikka. – Syksyllä 2013 aloitin levyseppäkurssilla. Lopetin sen kesken, kun tuli tieto, että ei tänne pääse töihin. 28.2.2017 14:34:11 4 27 09.03.2017 Työtoiveet näyttivät jo kertaalleen murenevan, mutta viime kesästä asti Iiro Öling on ollut telakan mies. AAMURUUHKA KUIN HELSINGISSÄ e unelmatyöhön Menossa olivat telakan vaikeat vuodet, ja uhkakuvana oli, että toiminta loppuu kokonaan. Ölingin keskeyttämä kurssi ei kuitenkaan mennyt hukkaan, vaan sen ansiosta hän päätyi telakan alihankkijayritykseen töihin. Yritys etsi työntekijöitä vuokratyöfirman kautta. – Vuokrafirma otti minuun yhteyttä. He kuulemma hakivat metallialan kavereita, jolla on telakkakokemusta. Vuoden 2014 syksyllä Öling oli ensimmäisen kerran telakan porttien sisäpuolella töissä, tuolloin vielä alihankkijan leivissä. – En joutunut kuitenkaan käymään niitä tavanomaisia perehdytyksiä, se keskeytetty levyseppäkurssi luettiin hyväksi. AHJ1704_1-48.indd 27 Nyt telakan miehenä hän kokee, että tavoite on saavutettu. – Olen viihtynyt hyvin, voi sanoa, että tämä on unelmatyö. Monipuolista hommaa, ei ole kahta keskenään samanlaista työpäivää. Esimerkiksi tänään olen tehnyt ilmastointikanavia laivan keittiötä varten. Kemiönsaarelta lähtöisin oleva Öling arvostaa telakkatyötä erityisen paljon siitäkin syystä, että välillä fyysinen työn tekeminen oli häneltä poissa laskuista. – Pari–kolme vuotta oli lääkärin kielto päällä, kun intissä tuli sydänlihastulehdus. Sitten kun se parani, pääsin ensin hyttitehtaalle ja sitä kautta tänne. Mein Schiff 6 on telakka-altaassa rakennettavana. Mittaa risteilijällä on 295 metriä, ja luovutus tapahtuu loppukeväästä. Telakan alueella kulkee jatkuva työntekijöitten virta. Mutta kauan ei ole siitä, kun alueella vallitsi melkeinpä hautausmaahiljaisuus. – Noin kolmekymmentä meitä oli jäljellä vuonna 2011, pääluottamusmies Juha Jormanainen kertoo. 150 hehtaarin laajuisella telakka-alueella se ei ole paljon. Jormanainen aloitti pääluottamusmiehenä vuoden alussa, kun Jari Aalto jätti tehtävän. Sitä ennen hän oli ollut varapääluottona viisi vuotta ja osaston luottamusmiehenä 14 vuotta. Vaikka nyt tunnelma on muuten positiivinen, niin kilpailukykysopimuksen myötä telakan työntekijöille tuli yksi heikennys. – Helatorstai 2017 on meillä työpäivä. Arkipyhäkorvaukset pyörivät kuitenkin normaalisti. Jormanainen on syntyjään Pansiosta eli viettänyt nuoruutensa telakan kulmilta. Hän aloitti laivanrakennusoppilaana vuonna 1983. Aurajoen rannassa, Förin kupeessa oli tuolloin Wärtsilän oma oppilaitos. Nuoren miehen uravalinnan kestävyys herätti lähipiirissä epäilyksiä. Jormanaisen setä oli ollut laivoja tekemässä Göteborgissa, josta telakka oli jo lakkautettu. – Minulle sanottiin, että kohta se laivanteko loppuu Suomessakin. Oli paljon niitä, jotka ”tiesivät” tämän asian varmasti, Jormanainen muistelee. Toisin on käynyt. Aamulla töihin tullessaan voi juuttua liikenneruuhkaan. – Puoli seitsemän ja seitsemän välissä voisi luulla, että on Helsingissä. Osa porukasta on tästä tosi kiukkuisia, eihän Varsinais-Suomessa ole ruuhkiin totuttu. Mutta ne on näitä varjopuolia silloin, kun menee hyvin. Jotain uusia tielinjauksia on suunnitteilla ruuhkia helpottamaan, mutta nehän ovat vuosikausien projekteja. Muutenkaan logistiikka ei telakka-alueella meinaa pysyä kehityksen kyydissä mukana. – Vessoja ei oikein riitä kaikille, ruokaloita on kaksi, mutta niissäkin on jonoa, kävelijöitä on kaikilla reiteillä, luettelee Jormanainen. – Niinhän se on, että kun firma rupeaa investoimaan johonkin, niin silloin mennään tuotantotilat edellä. Sen jälkeen vasta mietitään sosiaalipuolta. Varastointitilastakin alkaa olla pulaa; toimistorakennuksen ja laivan välissä lojuu 10 metrin pituisia putkimoduuleja odottamassa seuraavaa työvaihetta. 28.2.2017 14:34:14 28 4 09.03.2017 TEKSTI KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN 1 000 uutta osaajaa LAIVA HÄKISSÄ Aiemmista risteilijöistä poiketen Mein Schiff 6 on aidan takana, ja portilla täytyy kirjautua kulkukorttia näyttämällä. Näin kaikista kävijöistä jää elektroninen jälki. – Laiva laitettiin häkin sisälle, koska aikaisemmin oli varkauksia sen verran paljon. Tätä kritisoitiin silloin kun tämä tuli, mutta se on osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi. Näin isolla työmaalla on aina rahanarvoista tavaraa. Eikä joku valvoja tiennyt, kun tyypillä on kypärä päässä, millä asialla se liikkuu, selvittää Jormanainen. Käytännöllä on merkitystä myös työsuojelun kannalta. Mahdollisessa onnettomuustilanteessa on saatavissa heti tieto siitä, miten monta ihmistä ja ketkä ovat laivan sisällä. – Painajaistilanne täällä olisi tietysti tulipalo, sanoo työsuojeluvaltuutettu Mara Lehtonen. Kuten pääluottamusmies, hänkin on kotoisin Pansiosta. Mein Schiff 6:n sisätilat ovat sokkeloiset ja käytävät kapeita, tuttu näky jokaiselle Ruotsinlaivalla käyneelle. Erona vain on, että katosta roikkuu kaapeleita, työntekijöitä kulkee edestakaisin, ja kaikki on vielä vaiheessa. – Noin kerran laivaa kohden harjoitellaan suuronnettomuustilannetta, silloin pelastuslaitos tulee tänne, otetaan jengi ulos laivasta ja lasketaan määrät. AHJ1704_1-48.indd 28 Työsuojeluvaltuutettu Mara Lehtonen (vas.) ja pääluottamusmies Jari Jormanainen tietävät, että työturvallisuuden kannalta suuri laiva on erityisen haastava kohde. Uusien työntekijöiden tulva sekä alihankintayritysten määrän kasvu merkitsevät sitä, että myös päivittäisissä rutiineissa riittää työsuojeluvaltuutetulla tekemistä. – Ulkomaalaisilla työntekijöillä on keskimäärin vähän erilainen kulttuuri työsuojeluasioissa. Onko sitten tiedon puutetta vai mitä. Ja aina työmies ei oikein usko toista työmiestä, pitäisi olla valkoinen kypärä varmaan päässä, miettii Lehtonen. Englantiakaan kaikki eivät kovin paljon osaa, mutta se on yhteiskieli, jolla Lehtonen puuttuu turvallisuusongelmiin. – Kyllä sitä sitten uskotaan, kun koputtaa olalle ja sanoo stop. Pääasiassa työskentelytapa telakalla on kuitenkin Lehtosen mukaan sellainen, että uusi työntekijä laitetaan aluksi tekemään töitä vanhemman valvonnassa, ja tältä pohjalta muodostuu usein työpareja. – Meillä vallitsee perään katsomisen kulttuuri. Hitsaamotyöntekijä Ismo Ikonen on yksi Uudenkaupungin autotehtaan sadoista uusista työntekijöistä. Nyt hänellä on ensimmäistä kertaa säännöllinen työaika ja kirjallinen työsopimus. Valmet Automotiven Uudenkaupungin tehtaan massarekrytoinnin toinen vaihe päättyi helmikuussa. Tehtaalle on haettu vuodenvaihteen molemmin puolin yhdellä kerralla 500 uutta autonrakentajaa Mercedes-Benzin GLC-katumaasturin valmistukseen. Ensimmäiset 250 haastateltiin jo ennen joulua. Yksi heistä on Oulusta Uuteenkaupunkiin muuttanut Ismo Ikonen. – Entinen työkaveri laittoi whatsappiin linkin, että tänne haetaan työntekijöitä. Totesi, että hakisi itse, jos olisi nuorempi. Joulukuussa kävin haastattelussa, ja muu taman päivän päästä tuli puhelinsoitto, 21-vuotias Ikonen kertoo. Ikosella on levyseppähitsaajan ammattitutkinto, mutta käytännössä nuori mies on ennen autotehtaalle tuloa ehtinyt tehdä kaikenlaista muuta. – Armeijan jälkeen olen ollut töissä turvesuolla, raksalla, oviasentajana… Ainakin viidessä eri työssä. Sitten tulin tänne. Nyt minulla on ekaa kertaa säännöllinen työaika ja kirjallinen työsopimus. Uuteenkaupunkiin on jo tullut paljon työntekijöitä muualta Suomesta. Pääsääntöisesti muualta muuttavat tehtaalle palkkaa henkilöstövuokrausyritys Opteam, jonka toinen vuokratyöyritys Barona äskettäin osti. Opteam myös välittää kimppakämppiä tulokkaille. Ensimmäiset kaupungin rakennuttamat kerrostaloasunnot valmistuvat vasta kuukausien päästä. Ikoselle yhdessä asuminen muiden kanssa ei sopinut, koska hänellä on pieni koiranpentu. Hän kertoo hetken asuneensa tuttavien nurkissa. Juuri haastattelua edeltävänä päivänä hän on käynyt katsomassa uutta kaksiotaan. Oliko uusi työ- tai kotipaikka ennestään hänelle tuttu? – Ei ollut. Mutta ei se ole ikinä ennenkään minua haitannut, 13-vuotiaana ensimmäiseen työpaikkaansa päässyt Ikonen sanoo. 28.2.2017 14:34:17 09.03.2017 4 29 O PA S T E – Työpaikassa ei ole mittään vikkaa. Mutta suunnitelmia ei piä tehdä, ku ne menee aina pieleen. Jos vaihtaisin työpaikkaa, niin ehkä se on jossain muualla kuin Suomessa. Osaan aika hyvin englantia. Valmet Automotive on ollut automaation edelläkävijä Suomessa. Jo 1990-luvun alussa, kun tehtaalla valmistettiin nyt jo ”edesmennyttä” Opel Calibraa, hitsaamon automaatioaste oli 80 prosenttia. Tehtaan uusi hitsaamo on valmistunut juuri ennen virallisia avajaisia. Uudessa robottiviidakossa toistaiseksi vain osa roboteista on käynnissä hitaalla tahdilla. Tehtaan entiset, A-mersujen osia hitsaavat oranssit robotit kalpenevat suurien, katumaastureiden tekoon valmistautuvien robottien rinnalla. Uudet robotit ovat entisiä suurempia, lähellä toisiaan ja suhteellisen pienessä tilassa. Uuden hitsaamon lattianeliöt on käytetty tarkoin. Maallikon silmiin näyttää, etteivät robotit täydellä vauhdilla toimiessaan voi olla sotkeutumatta toisiinsa. – Hahmottaminen perinteiseen linjaan verrattuna on vielä vaikeaa. Yhä isompia osia liikutetaan jatkossa roboteilla, ja osittain katon rajassa. Me ollaan totuttu, että linjasto kulkee lattialla, 37 vuotta tehtaalla työskennellyt pääluottamusmies Mauri Partanen sanoo. TULIJAT PEREHDYTETÄÄN 21-vuotias Ismo Ikonen muutti työn perässä Oulusta Uuteenkaupunkiin. GLC-katumaasturin sarjatuotanto aloitettiin 16. helmikuuta. Virallisia avajaisia edelsi rakennusvaihe, kun tehtaalle oli rakennettava tuotannolle kolme hehtaaria lisää tilaa. Kaikkiaan tehdasalue on 14 hehtaarin suuruinen. Autotehtaalta töitä hakeneiden joukossa on ollut paljon Ikosen kaltaisia työpaikanvaihtajia. Joukossa on myös ollut työttömiä. Eivätkä työpaikat kiinnosta pelkästään lähiseudun asukkaita. – Reilu kolmannes hakijoista on ollut varsinaissuomalaisia. Loput ovat muualta Suomesta, enimmäkseen Satakunnasta ja Pirkanmaalta, mutta myös Kuopiosta, Jyväskylästä ja Joensuusta, Valmet Automotiven viestintäpäällikkö Mikael Mäki luettelee. Autotehtaalla on kaksi Suomen suurinta robottihitsaamoa. Yhteensä tehtaalla on 600 robottia. Mutta ihmisiäkin tarvitaan, kaiken kaikkiaan noin 1 000 uutta työntekijää. Yksi tuhannesta toteaa suu virneessä, että ehkä hän on ”täällä vielä ainakin vuoden päästä”. Ikonen pohtii tulevaisuuttaan ja työuraansa. AHJ1704_1-48.indd 29 Uudenmaan autotehdas on aloittanut. Mercedes-Benz GLC-sarjan valmistuksen. Maalipintoja tarkastamassa Maarit Vatjus ja Timo Latvalehto. Kun Opteam rekrytoi tehtaalle väkeä, suurin osa tulee Valmet Automotiven palkkalistoille. Aluksi tulokkaat käyvät neljän viikon työvoimapoliittisen koulutuksen, mikä käytännössä tarkoittaa työharjoittelua tehtaalla. Joillakin osastoilla koulutukseen riittää kolme viikkoa. Periaate on, että työssäoppimisjakson jälkeen pitäisi työssä jo pärjätä omillaan. 28.2.2017 14:34:21 30 4 09.03.2017 Tällä hetkellä noin 1 700 työntekijää on tehtaan palkkalistoilla, muutama sata on vuokratyöntekijöinä. Ismo Ikonen on perehdytyksessä edelleen. Työpiste on linjalla, jossa auton runkoon asennetaan ovia, lokasuojia, konepeltejä ja takaluukkuja. – Edelleen oppii koko ajan jotakin uutta. Pari ensimmäistä päivää oli tehdasesittelyä ja yleistä perehdytystä. Opteam ei ole enää muutoin mukana kuin palkanmaksussa. Kohtelu on ollut asiallista, Ikonen sanoo. Ikosella ja muilla uusilla työntekijöillä on vuoden alusta voimaan astuneen uuden lain mukaisesti kuuden kuukauden koeaika. – Nyt tarvitaan niin paljon uusia työntekijöitä, myös eri puolilta Suomea, että sen vuoksi Opteam on tässä mukana, pääluottamusmies lisää. Alkuperehdytyksessä käydään läpi yleisiä asioita, työpaikan sääntöjä, palkkausjärjestelmää, sairauspoissaoloihin liittyviä asioita, mahdollisuutta liittyä vapaaehtoiseen sairauskassaan ja niin edelleen. Luottamushenkilöt ovat mukana vastaanottamassa uusia tulokkaita. – Käyn heti läpi myös liittoon liittyviä asioita, Partanen sanoo. MONIA HAASTEITA Kuten Turun telakallakin, myös Uudenkaupungin autotehtaalla on iso haaste saada uudet työt ja työntekijät sujuvasti asettumaan tehtaalle. Haasteita on erityisesti työsuojelussa. – Erilaiset kompastelut ja itsensä kolhimiset työn tuoksinassa aiheuttavat päänvaivaa. Hetken rauhoittumisella ennen työtehtävää saadaan kyllä osumat hallintaan noilta osin, autotehtaan työsuojeluvaltuutettu Marko Turunen toteaa. Muutkin kuin työsuojeluun liittyvät haasteet ovat uudessa tilanteessa ymmärrettäviä. Tehtaalle tulee rekrytoinnin ollessa käynnissä pitkälle kevääseen viikoittain kymmeniä uusia työntekijöitä. Tiiminvetäjillä on kova työ perehdyttää uudet työntekijät tehtäviinsä. AHJ1704_1-48.indd 30 Luottamushenkilöt perehdyttävät uusia tulokkaita. Pääluottamusmies Mauri Partanen on ollut töissä autotehtaalla 37 vuotta. Erilaiset kompastelut ja itsensä kolhimiset työn tuoksinassa aiheuttavat päänvaivaa. Hetken rauhoittumisella ennen työtehtävää saadaan kyllä osumat hallintaan, työsuojeluvaltuutettu Marko Turunen sanoo. Kesätauolla 2016 autotehtaan maalaamon pintalinja automatisoitiin, mutta siitä huolimatta maalaamossa tarvitaan osaavia käsiä. Maalaamon koulutustilassa istuu tällä kertaa hieman jännittyneen oloinen joukko uusia tulokkaita. Osastokohtaisessa perehdytyksessä myös maalaamon tuotantopäällikkö Ville Knuutila painottaa varovaisuutta. – Pääsemme vaaratilanteista, kun ylimääräinen hosuminen jätetään pois. Jos esimerkiksi lattialla on öljyä, sen voi omatoimisesti pyyhkäistä pois, jotta seuraava ei liukastu, Knuutila opastaa. Uusia töitään opettelevat ovat eri ikäisiä, miehiä ja naisia. Viimeisten vuosien aikana tehtaalla on tapahtunut nuorennusleikkaus. – Kun A-sarja nelisen vuotta sitten käynnistyi, keski-ikämme laski kymmenellä vuodella, työsuojeluvaltuutettu Turunen kertoo. a Miten kasvuun vastataan? KUNNAT Uudessakaupungissa asuntopulaa ratkotaan nopeasti moduuliasunnoilla. – Ensimmäiset valmistuvat huhtikuussa. Noin 200 tulee autotehtaan viereen, sata lähemmäs keskustaa. Ne voivat olla käytössä viisi vuotta ilman kaavamuutosta, kertoo kaupunginjohtaja Atso Vainio. Kerrostalohankkeita on 15 000 asukkaan kaupungissa vireillä 13. Työntekijöiden lapsille pitää riittää hoitopaikkoja. – Uusi 75-paikkainen, yksityinen päiväkoti on juuri aloittamassa toimintansa. Vuorotyön haasteisiin täytyy vastata, sanoo Vainio. Turku on isompi kaupunki, joten telakka ei mullista asuntopolitiikkaa. – Telakan kehitys otetaan kaavoituksen suunnittelussa huomioon oletettua nopeampana asukasmäärän kasvuna, selvittää apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen. Kulkuyhteyksiä Turku parantaa siten, että telakalle luodaan kolmas porttiyhteys uusilla liikenneväylillä. Asiasta pitäisi päättää jo seuraavassa kaupunginvaltuustossa. – Kahden–kolmen vuoden päästä voisi olla valmista, arvioi Virtanen. Molemmat kaupungit kannattavat niiden välisen rautatien sähköistämistä. Aluksi hanke tukisi materiaalikuljetuksia. Myöhemmin matkustajaliikenne voisi olla mahdollinen. Viimeisin kustannusarvio on Atso Vainion mukaan noin 50 miljoonaa euroa, eli valtion rahoitusta tarvittaisiin. Vainon mielestä niin ykköstä eli Helsinki-Hämeenlinna-Tampere -kasvuvyöhykettä kuin kakkosta eli lounais rannikkoa kannattaisi tukea. – Muukin Suomi hyötyy niiden vahvasta teollisuudesta ja elinkeinotoiminnasta, kaupunginjohtaja Vainio näkee. MIKKO NIKULA 28.2.2017 14:34:24 09.03.2017 TALOUSTYÖRYHMÄ Talous, kiinteistö ja tukitoiminnot ■■ Uuden liiton talouden, jäsenmaksujen, varainhoidon ja sijoitustoiminnan peruslinjaukset ■■ Liittojen omaisuuden kartoitus ja siirtämisen linjaukset ■■ Selvitys nykyisistä ja esitys uuden liiton tulevista toimitiloista, myös työttömyyskassat ja aluetoimistot ■■ Liiton loma-omaisuuden ja jäsenetujen peruslinjaukset ■■ Liiton ja kassan atk-järjestelmien peruslinjaukset (oma alatyöryhmä, jossa kassan edustus) ■■ Tehtäväalueen toiminnan organisointi uudessa liitossa JÄSENET PUU Olli Peltola (pj)* TEAM Riitta Karjalainen (vpj)*, Tarja Timonen, Irene Hämäläinen METALLI Riku Aalto (pj 2017 alusta), Timo Korpijärvi T-KASSAT Irene Niskanen, Jaana Wahlberg SIHTEERI Nina Virtanen *siirtynyt eläkkeelle HAASTATELTAVANA Olli Peltola Puuliiton talouspäällikkö 2016 loppuun, eläkkeellä TAUSTA Kauppatieteiden maisteri, 1980-luvun alussa pankkialalla TOIMITSIJAURA Maaseututyöväen liiton taloudenhoitaja 1986–1993, Puu- ja erityisalojen liiton talous tehtävissä eri nimikkeillä 1993– HARRASTUKSET Keilaus ja haitarinsoitto AHJ1704_1-48.indd 31 ”Voimakas ja osaava koneisto” Paljonko on uuden liiton jäsenmaksu? Mikä on aluetoimistojen kohtalo? Kuinka esitettävään jäsenmaksun tasoon on päädytty? Projektin edetessä on tullut Miten liittojen nykyisten lomapaikkojen käy? Jäseniltä perittävä jäsenmaksu on yksi prosentti ja siihen lisätään työttömyyskassan vuosittain erikseen vahvistettava jäsenmaksu. Tällä esityksellä liiton jäsenmaksu alenee Metalliliiton ja Puuliiton osalta prosentti yksikön kymmenyksen, TEAMissa se säilyy ennallaan. Korostan vielä, että tämä koskee siis ainoastaan liiton jäsenmaksua. Liiton jäsenmaksua ei jatkossa peritä työttömyys kassan maksamasta etuudesta. Tämä on muutos nykyiseen käytäntöön Puuliiton ja TEAMin osalta. selväksi, että uudelta liitolta odotetaan ensisijaisesti voimaa, asiantuntemusta ja palvelukykyä edunvalvontatyössä. Samalla sen odotetaan ja tiedetään olevan vahva myös taloudellisesti. Tämä näkyy mahdollisuutena pitää liiton jäsenmaksun taso kohtuullisena ja ennakoitavana. Aiesopimuksella sovittuun jäsenmaksutasoon on päädytty pitkän, monipuolisiin laskelmiin perustuvan harkinnan tuloksena. Minkälaista huomiota uudessa liitossa kiinnitetään sijoitustoiminnan eettisyyteen? Sijoitustoiminnan tavoitteena on saavuttaa hyvä tuotto liiton sääntöjen ja hallituksen määrittelemien ohjeiden puitteissa. Sijoitustoiminnan vastuullisuus on huomioitava ja arvioitava erikseen. Minne liitto ja työttömyyskassa sijoittuvat? Liittoesityksessä esitetään, että liiton keskustoimisto sijaitsee Metallitalossa Hakaniemessä. Myös työttömyyskassa pyritään sijoittamaan samoihin tiloihin. Työryhmä pääsi tässä helpolla, sillä projekti hallituksen syyskuussa 2016 tekemän linjauksen mukaisesti siirtymävaiheessa uuden liiton aluetoimistorunko rakentuu nykyisten Metallin ja Puuliiton aluetoimistojen pohjalle. Niillä paikkakunnilla, joissa näitä päällekkäisyyksiä on, esiintyy varmaan ajan oloon toimistojen muuttoliikettä. On hyvä muistaa, että siirtymävaiheen jälkeen liitolla olisi pääkaupunkiseudun ulkopuolella 6–8 aluepalvelukeskusta, eivätkä kaikki niistä tule sijaitsemaan nykyisillä Metalliliiton tai Puuliiton aluetoimistopaikkakunnilla. TEKSTI JONNE KIVINEN / INTIIM-LEHTI / TEAM-LIITTO Metalliliiton, TEAMin ja Puuliiton yhdistymishanke Helmikuu 2016: aiesopimus Loppusyksy 2017: yhdistyminen Sopimus: yhdistämisen periaatteet, menettelytavat ja aikataulu Marraskuu 2017: ensimmäinen liittokokous 2018 alku: yhteinen liitto ja työttömyyskassa Noin 230 000 jäsentä Tavoitteet: mm. edunvalvonnan tehostaminen sekä teollisuusliittojen painoarvon vahvistaminen sopimustoiminnassa ja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa 11 työryhmää Esitys uudeksi liitoksi 17.2.2017 4 31 LIITTOFUUSIO Liittojen omistuksessa olevat loma- ja vapaaajan kiinteistöt sekä samassa tarkoituksessa hankitut osakkeet ja osuudet siirtyvät muun omaisuuden mukana uuteen liittoon. Siirtymä vaiheessa uutta omaisuutta ei hankita eikä toisaalta olemassa olevasta ole erityistä syytä luopua nopeutetussa aikataulussa. Keskeinen tavoite on saada vuokraus-, varaus-, ynnä muut järjestelmät toimimaan mahdollisimman joustavasti viimeistään vuoden 2018 alussa. Joitain lomakohteita, esimerkiksi Holiday Club -kohteet, voidaan asianmukaisten hallinnon päätösten jälkeen ottaa yhteisen hakumenettelyn ja käytön piiriin jo vuoden 2017 aikana. Uusia lomapaikkoja ei tämänhetkisen tiedon mukaan tulla hankkimaan. Tapahtuuko muissa jäseneduissa muutoksia? Taloustyöryhmä otti työssään kantaa jäsen etuihin vain loma- ja vapaa-ajan kohteiden ja jäsenvakuutusten osalta. Muu jäsenetujen kirjo on järjestötoimintaa käsitelleen työryhmän työpöydällä. Tällä hetkellä varmaa on ainakin se, että liiton kollektiivivakuutusturva jäsenille tulee yhtenäistymään ja loma- ja vapaa-ajan kohteiden kokonaismäärä vähintään kaksinkertaistumaan. Mikä on fuusion suurin taloudellinen hyöty? Se, että jäsenistö saa avukseen koneiston, jolla on voimaa, osaamista ja resursseja. Taloudellisessa mielessä hyöty on se, että edellä mainituista asioista voidaan pitää huolta sekä niiden taso ja saatavuus turvata. Vastine jäsenmaksulle paranee. a 28.2.2017 14:34:25 32 K A N S A I N VÄ L I N E N TEKSTI HEIKKI JOKINEN 4 09.03.2017 LEHTIKUVA / AFP PHOTO / ANTHONY WALLACE Huomio perheväkivaltaan SORTO Yleisö seuraa Me työläiset -elokuvan yksityistä näytöstä Hongkongissa helmikuussa. Dokumentti kertoo työläisistä, jotka eivät kuulu Kiinan kommunistipuolueen ohjailemaan viralliseen ammattiliittoon. Viranomaiset aloittivat sortotoimet, kun työntekijät vaativat parempia palkkoja ja oikeudenmukaisempaa kohtelua. Levottomuus leviää Kiinan työpaikoilla KIINA Lakkojen määrä pysyy korkeana Kiinassa. Nyt ne leviävät teollisuudesta jo muillekin aloille. Kiinassa ei ole aitoja ammattiliittoja. Maan ainoat sallitut ammattiliitot tukevat maan hallitusta ja lisäksi yleensä yritysten johtoa. Työpaikoilla ei ole mitään neuvottelujärjestelmää, jolloin kiistat muuttuvat herkästi lakoiksi. Hongkongista Kiinaa seuraava China Labour Bulletin (CLB) listasi viime vuonna Kiinassa 2 663 lakkoa ja vastaavaa protestia. Luku on hiukan pienempi kuin edellisenä vuonna, mutta lähes kaksinkertainen vuoteen 2014 verrattuna. Todelliset lakkoluvut ovat moninkertaiset, CLB arvelee. Perinteisesti lakkoja on ollut eniten Kiinan teollisuudessa sekä rakennustyömailla. Vuoden 2016 viimeisellä neljänneksellä kuitenkin vain 60 prosenttia lakoista osui näille aloille, CLB laski. Vähittäiskaupan ja kuljetuksen puolella sen sijaan oli selvä nousu. Kiinan talouskasvun hiipumisen myötä palkkojen maksussa on laajalti pulmia ja irtisanomisia on entistä enemmän. Kokonaisia tehtaita lakkautetaan. Hiilikaivosten lakot sen sijaan vähenivät loppuvuodesta. Hallitus julisti helmikuussa irtisanovansa 1,8 miljoonaa hiilikaivostyöläistä. Laajat protestit saivat hallituksen muokkaamaan suunnitelmiaan sekä huolehtimaan kaivosmiesten palkkojen maksamisesta ajallaan. AHJ1704_1-48.indd 32 Työntekijöiden asiaa ajavia vaiennetaan usein parjauskampanjoilla ja uhkauksilla tai vangitaan. Riippumattomat ammattiliitot ovat hallitukselle kauhistus ja niiden aktiiveja suljetaan herkästi vankilaan. Oikeuslaitos ei välttämättä asetu työntekijöiden puolelle selvissä väärinkäytöksissäkään. Siksi esimerkiksi maksamattomien palkkojen periminen on monesti vaikeaa. Silti kansalaisten pelko alkaa hälvetä, ja työntekijät uskaltavat yhä useammin puhua ääneen sekä toimia. Vaikka valtiolliset tiedotusvälineet vaikenevat, tieto työtaisteluista leviää verkossa ja toimii esimerkkinä. Vangituille tai banderolleihin kerätään rahaa puhelinsovelluksilla. Hallitus murskaa yksivaltaansa haastavaan aktivismin yleensä kovakouraisesti. Toisinaan se kuitenkin joutuu painostamaan työnantajia sopimaan, jotta kansalaisten oma toiminta loppuisi mahdollisimman pian. Presidentti Xi Jinping jopa patisti virallisia ammattiliittoja kehittämään työläisten edustusta työpaikoilla. Viime vuonna poliisi tukahdutti työläisten lakon Angang Lianzhongin terästehtaalla ja esti heitä soittamasta kovaäänisistä kansallislaulua. Sen ensimmäinen säe kuuluu: Nouskaa, te jotka kieltäydytte olemasta orjia. KANADA United Steelworkers -liitto kampanjoi Kanadassa näkyvästi naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi. Se solmi tammikuussa Albertan osavaltiossa liittoon kuuluvien hoitokodin työntekijöiden työehtosopimuksen, joka huomioi perheväkivallan. Työntekijä voi käyttää työaikaansa kolmeen päivään asti perheväkivaltaan liittyviin juristin tai muun avustajan sekä lääkärin tapaamisiin vaarantamatta työsuhdettaan. Tiedot näistä tapaamisista pidetään luottamuksellisina. Tämä on ensimmäinen kerta, kun Kanadan metalliliitto USW on saanut perheväkivallan kohteeksi joutuneiden auttamisen työehto sopimuksiin. Miljardööri vastaan buddhalaismunkit VENÄJÄ Kamppailu Ural-vuoristossa 888 metrin korkeudessa sijaitsevan buddhalaistemppelin kohtalosta on jatkunut pitkään. Miljardööri Roman Abramovitšin kaivos- ja teräsjätti Evraz haluaa laajentaa kaivostaan temppelin alueelle. Afganistanin sodan veteraani Mihail Sannikovin vuonna 1995 perustama temppeli on kieltäytynyt muuttamasta, mutta viran omaiset ovat määränneet asukkaat poistumaan maaliskuun alussa. Neuvottelusta ei voi luistaa BRITANNIA Auton sähkölaitteita valmistava Kostal UK -yhtiö tuomittiin maksamaan korvauksia 56:lle Unite-liiton jäsenelle. Uniten jäsenet hylkäsivät marraskuussa 2015 Kostal UK:n sopimusehdotuksen, jonka jälkeen yhtiö otti yhteyttä erikseen jokaiseen työntekijään. Se vaati heitä allekirjoittamaan sopimuksen joulurahan menetyksen uhalla. Uhkaus jopa toistettiin. Nyt oikeus määräsi yhtiön maksamaan kullekin liiton jäsenelle korvausta yhdestä uhkauksesta 4 475 ja kahdesta 8 950 euroa. Tuomarin mukaan sopimusneuvotteluja ei voi sivuuttaa, vaikka jäsenäänestyksen tulos ei miellyttäisikään. 28.2.2017 14:34:26 Kevään ja kesän arkipyhäkorvaukset 2017 Työehtosopimuksen mukaisten arkipyhäkorvausten tarkoituksena on turvata työntekijälle normaali ansio myös sellaisilta viikoilta, joille sattuu kirkollisia juhlapäiviä tai muita yleisiä vapaapäiviä. Tämän vuoksi arkipyhäkorvausta ei makseta, jos edellä mainittu päivä sattuu lauantaiksi tai sunnuntaiksi. Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen 23.1 kohdan mukaisesti korvattavat arkipyhät: PITKÄPERJANTAI (14.4.) TOINEN PÄÄSIÄISPÄIVÄ (17.4.) VAPPU (1.5.) HELATORSTAI (25.5.) JUHANNUSAATTO (23.6.) SUURUUS POISSAOLO VUOSILOMA Tuntipalkkainen työntekijä Kahdeksan tunnin palkka keskituntiansion mukaan (8 x keskituntiansio) Osa-aikainen työntekijä Tuntipalkkaisen arkipyhäkorvaus kerrotaan työviikon säännöllisten työtuntien lukumäärällä ja jaetaan saatu tulo luvulla 40 Viikko- tai kuukausipalkkainen työntekijä Ei erillistä arkipyhäkorvausta, vaan myös arkipyhäviikolta normaali palkka vähentämättömänä Tietyissä tilanteissa työntekijä ei voi tai ei ole velvollinen työskentelemään arkipyhä korvaukseen oikeuttavina edellytyspäivinä. Hän ei silti menetä oikeuttaan arkipyhä korvaukseen, jos korvattava arkipyhä sattuu: Vuosiloma (talviloma tai kesäloma) voidaan määrätä tai sopia alkavaksi siten, että vuosilomajaksoon sisältyy päiviä, joita ei lueta vuosilomalain mukaan lomapäiviksi. Tällaisia päiviä ovat sunnuntait, kirkolliset juhlapäivät, pääsiäislauantai, vapunpäivä sekä juhannusaatto. EDELLYTYKSET Arkipyhäkorvaus maksetaan jos: Työsuhde on yhtäjaksoisesti kestänyt ennen arkipyhää vähintään kuukauden. vuosiloman ajalle ajalle, jolta työnantaja maksaa sairausajan tai äitiysvapaan palkkaa työehtosopimuksen 31.3 kohdassa tarkoitetun, alle 10-vuotiaan lapsen äkillisestä sairastumisesta johtuvan palkallisen poissaolon ajalle taloudellisista tai tuotannollisista syistä johtuvan, enintään kaksi viikkoa ennen arkipyhää kestäneen lomautuksen ajalle lakisääteisen isyysvapaan ajalle. Luettelo on tyhjentävä. K E VÄ Ä N J A K E S Ä N A R K I P Y H Ä K O R VA U K S E T 2 0 1 7 TEKSTI KAUNO KOSKELA SOPIMUSPÄÄLLIKKÖ O TA TA LT E E N 33 T YÖ E H T O S O P I M U S ESIMERKKI Jos talviloma sovitaan (kaikki 6 päivää) tai määrätään alkavaksi maanantaina 10.4., vuosiloma jatkuu vielä seuraavan viikon tiistain ja keskiviikon, koska pääsiäis lauantaita ei lueta lomapäiväksi ja pitkä perjantai sekä toinen pääsiäispäivä (maanantai 17.4.) ovat kirkollisia juhlapyhiä. On myös muistettava, että tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan arkipyhäkorvaus vuosiloman ajaksi sattuvilta arkipyhiltä vuosilomapalkan lisäksi. ESIMERKKI Jos työntekijän työsuhde on alkanut maanantaina 13.3., hän on oikeutettu saamaan arkipyhäkorvauksen pitkäperjantailta 14.4. ja luonnollisesti myös toiselta pääsiäispäivältä 17.4. Työntekijän tulee olla ollut työtuntijärjestelmän mukaisesti työssä joko viimeisenä arkipyhää edeltäneenä tai sen jälkeen lähinnä seuraavana työpäivänä. Edellytyspäivä on todellinen työtuntijärjestelmän mukainen työpäivä. Jos arkipyhää edeltää tai seuraa sovittu tai määrätty työajan tasaamisvapaa (pekkaspäivä), edellytyspäivä siirtyy työtuntijärjestelmän mukaiseksi arkipyhää edeltäväksi tai seuraavaksi työpäiväksi. LOMAUTUS Arkipyhäkorvaus maksetaan taloudellisin ja tuotannollisin syin toimeenpannun lomautuksen ajalta, jos arkipyhä sattuu lomautuksen ensimmäisen 15 kalenteri päivän ajaksi. Lisäksi myös kuukauden työsuhde-edellytyksen on täytyttävä. Turhien epäselvyyksien välttämiseksi on suotavaa, että loman sijoittamiseen ja lomapäivien kulumiseen liittyvät asiat selvitetään työnantajan kanssa etukäteen. ESIMERKKI PITKÄPERJANTAI 14.4. Jos lomautus on alkanut aikaisintaan perjantaina 31.3., arkipyhäkorvaus maksetaan. Jos lomautus on alkanut tätä ennen, arkipyhäkorvausta ei makseta. Jos lomautus päättyy niin, että työntekijä on työtuntijärjestelmän mukaisesti työssä arkipyhää seuraavana työtuntijärjestelmän mukaisena työpäivänä (edellytyspäivä), arkipyhäkorvaus maksetaan. Jos lomautus on toteutettu viikoittaisen työajan lyhennyksenä, arkipyhäkorvaus maksetaan normaalisti, riippumatta siitä, kuinka pitkään järjestely on kestänyt. Yksityiskohtaiset ohjeet ja muut sopimusalat: www.metalliliitto.fi/tyoehtosopimus AHJ1704_1-48.indd 33 VÄND 28.2.2017 14:34:26 TEXT KAUNO KOSKELA AVTALSCHEF VÅ R E N S O C H S O M M A R E N S S Ö C K E N H E L G S E R S ÄT T N I N G A R 2 0 1 7 3 4 Vårens och sommarens söckenhelgsersättningar 2017 K L I P P U T O C H S PA R A KO L L E K T I VAV TA L Avsikten med de kollektivavtalsenliga söckenhelgsersättningarna är att garantera arbetstagaren en normal inkomst också för de veckor då det infaller kyrkliga helger eller andra allmänna lediga dagar. Därför betalas söckenhelgsersättning inte om ovannämnda dag infaller på lördag eller söndag. Söckenhelger som ersätts enligt paragraf 23.1 i Teknologiindustrins kollektivavtal: LÅNGFREDAG (14.4) ANNANDAG PÅSK (17.4) FÖRSTA MAJ (1.5) KRISTI HIMMELSFÄRDSDAG (25.5) STORLEK FRÅNVAROTIDEN Timavlönad arbetstagare Åtta timmars lön enligt medeltim förtjänsten (8 x medeltimförtjänsten) Deltidsarbetare Timavlönad arbetstagarens ersättning multipliceras med antalet regelbundna arbetstimmar under arbetsveckan och divideras den erhållna produkten med talet 40 Vecko- eller månadslönad arbetstagare Ingen separat söckenhelgsersättning utan denne får också för söckenhelgsveckan sin normala lön oavkortad. I vissa situationer kan arbetstagaren inte eller är inte förpliktad att arbeta på de förutsättningsdagar som berättigar till söckenhelgsersättning. Han eller hon förlorar trots detta inte sin rätt till söckenhelgsersättning om den ersättningsgilla söckenhelgen infaller på: FÖRUTSÄTTNINGARNA Söckenhelgsersättningen betalas om: ➊ Anställningen har fortsatt oavbrutet minst en månad före söckenhelgen. EXEMPEL Om arbetstagarens anställning har börjat onsdag 13.3 är han berättigad till söckenhelgsersättning för långfredagen 14.4 och naturligtvis också för annandag påsk 17.4. ➋ Arbetstagaren bör har varit i arbete enligt arbetstidsschemat på antingen sista arbetsdagen före söckenhelgen eller på arbetsdagen närmast efter söckenhelgen. Förutsättningsdagen är den arbetsdag som står inskriven i arbetstidsschemat. Om man har kommit överens om eller bestämt att en utjämningsledighet för arbetstiden (pekkanen-dag) infaller omedelbart före eller efter söckenhelgen, flyttas förutsättningsdagen till den arbetsdag enligt arbetstidsschemat som infaller närmast före eller efter söckenhelgen. ➊ semester ➋ tid för vilken arbetsgivaren betalar lön för sjukdomstid eller för moderskapsledighet ➌ avlönad frånvaro på grund av ett under 10-årigt barns plötsliga insjuknande såsom avses i kollektivavtalets 31.3 paragraf ➍ permittering på grund av ekonomiska eller produktionsskäl som pågått högst två veckor före söckenhelgen ➎ lagstadgad faderskapsledighet Förteckningen är komplett. PERMITTERING Söckenhelgsersättningen betalas om permitteringen har skett av ekonomiska och produktionsskäl och om söckenhelgen infaller under de första 15 kalenderdagarna sedan permitteringen börjat. Också anställningsvillkoret på en månad måste vara uppfyllt. EXEMPEL LÅNGFREDAGEN 14.4 Om permitteringen har börjat tidigast fredag 31.3, betalas söckenhelgsersättning. Om permitteringen har börjat före detta datum, betalas ingen söckenhelgs ersättning. MIDSOMMARAFTON (23.6) Ifall permitteringen har verkställts i form av förkortad arbetstid per vecka, betalas söckenhelgsersättningen på normalt sätt oberoende av hur länge arrangemanget har fortsatt. SEMESTER Semester (sommar- eller vintersemester) kan bestämmas eller avtalas att börja så att semesterperioden innehåller dagar som enligt semesterlagen inte räknas som semesterdagar. Sådana dagar är söndagar, kyrkliga helgdagar, påsklördag samt midsommarafton. EXEMPEL Om det avtalas eller bestäms att vinter semestern (alla 6 dagar) börjar måndag 10.4, fortsätter semestern ännu på tisdag och onsdag följande vecka, eftersom påsklördagen inte räknas som semesterdag och långfredagen och annandag påsk (måndag 17.4) är kyrkliga helger. Man bör också komma ihåg att en timavlönad arbetstagare för söckenhelger som infaller under semestertiden förutom semesterlön också får söckenhelgsersättning. För att undvika onödiga missförstånd rekommenderas att man på förhand kommer överens med arbetsgivaren om tidpunkten för semestern och det antal semesterdagar som går åt. Om permitteringen upphör så att arbetstagaren enligt arbetstidsschemat är i arbete på den arbetsdag i arbetstidsschemat som följer efter söckenhelgen (förutsättningsdagen), betalas söckenhelgsersättning. Noggranna direktiv och andra avtalsbranscher på adressen www.metalliliitto.fi/web/se/kollektivavtal AHJ1704_1-48.indd 34 28.2.2017 14:34:28 Entä jos toisen EURO ONKIN YHTÄKKIÄ NOLLA? Henkivakuutus turvaa toimeentulosi, jos jäät yksin pitämään huolta perheestäsi. Saat mielenrauhaa jo muutamalla eurolla kuussa. Mitäpä jos hoitaisit asian kuntoon saman tien! Katso hinta ja osta vakuutus osoitteessa henkivakuutuskuntoon.fi Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINE:n tekemä hintavertailu 9/2016) järjestöjäsenille myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Nyt älle ä p kau an p 010 19 19 19 2000 € TURVA SELVIYTYMIS AHJ1704_1-48.indd 35 28.2.2017 14:34:28 36 TEXT JOHANNES WARIS FOTO PATRIK LINDSTRÖM 4 09.03.2017 Nästan ett varv runt jorden På Helkama Bica i Hangö tillverkade man kablar redan då TV:n var svartvit. Idag tillverkas här kablar bland annat till kryssningsfartyg. Efter en aningen tyngre period har företaget nu vind i seglen och en storbeställning bidrar till framtidstron. AHJ1704_1-48.indd 36 D en nyvalda huvudförtroendemannen Jari Timonen hälsar oss välkomna till fabriken. Timonen är trots sin långa erfarenhet inom metallbranschen rätt så ny här på fabriken bland kablarna i alla regnbågens färger. Efter att han förlorade Koverhar - eller sitt ”hem” som han kärleksfullt kallar järn- och stålverket - för fem år sedan är han idag väldigt nöjd över att jobba på Helkama Bica. Här i Hangö tillverkas för det mesta fartygs- och industrikablar. Helkama Bicas andra fabriksanläggning i Finland ligger i S:t Karins strax utanför Åbo. Sammanlagt 160 personer jobbar för företaget i Finland och dessutom har företaget en fabrik i Kina. TV-apparaterna och radiomottagarna har fallit bort från den familjeägda bolagsgruppens produktsortiment för flera decennier sedan och kylskåpen för något år sedan, men kabeltillverkningen som kom igång på 1960-talet fortsätter. Ledningar flätas ihop lager på lager. Arbetarskyddsfullmäktige Katri Lönnqvist anser att det är lättare att förhandla om saker på arbetsplatsen. Det är ett 40-tal personer som jobbar inom produktionen på fabriken i Hangö. I grannhuset tillverkar Helkama Velox cyklarna som företaget ofta förknippas med. Den största delen av koncernens omsättning kommer ändå från kabeltillverkningen. Året 2017 inleddes i trevliga tecken för företagets del. De goda ekonomiska nyheterna som kommit från Egentliga Finland gav utdelning också i Västnyland då Helkama Bica fick en beställning från Åbovarvet. Kryssningsfartygen måste förses med kablar. Leveransen gäller för fyra år. Redan tidigare har det gått åt en hel del kabel förutom Åbo också till exempel till varv i Tyskland och Frankrike. 28.2.2017 14:34:33 4 37 09.03.2017 I Hangö har de svårare tiderna betytt att man gått från tre skift till två skift. En del av linjerna i fabriken jobbar ändå fortsättningsvis i tre skift. –Det sker stora vändningar i fartygsindustrin och det syns i vår bransch. Beställningarna och produktionen går framåt i pulser, säger koncernchef Satu Helkama. I stället har man försökt hitta besparingar på annat håll och involverat personalen i arbetet. Det handlar bland annat att se över arbetssätten för att minska på andelen material som går till spillo i produktionen. POPULÄRT MED KORTARE ARBETSDAG Tomppa Harjanne, koncernchefen Satu Helkama och huvudförtroendemannen Jari Timonen tror på framtiden. – Det skapar en bra bas för det vi gör här, säger Satu Helkama, chef för koncernen Helkama Emotor som både Helkama Bica och cykeltillverkaren Helkama Velox utgör en del av. Även om det är frågan om en omfattande beställning ser det ändå inte ut som om storbeställningen skulle innebära nyanställningar i det här läget. ”MAN SER PRISET PÅ TJOCKLEKEN” Kvalitetskraven på fartygskabel är mycket höga. Det krävs exempelvis mycket tåliga egenskaper av plasten som skyddar ledningarna. Tillverkningsprocessen inleds med tunna koppartrådar eller stänger. Det gäller att väva, fläta ihop dem, kabla dem och lägga en mantel av plast över ledningarna. Koppar är det som kostar i produkten och råvaran importeras för det mesta från Sverige. – Man kan nästan säga att man ser priset på tjockleken på kabeln, säger Jari Timonen. Förutom huvudförtroendemannen är också Tomppa Harjanne förhållandevis ny i huset. Han håller för det mesta på med att köra en av maskinerna som mantlar kablar. – Det handlar egentligen om att smälta plast, sammanfattar Harjanne. Fabriksmiljön är något av en ny värld för honom eftersom han har tidigare jobbat bland annat som stuvare i Hangö hamn. – Det är skönt att få jobba inomhus. På 15 år fick jag nog av att jobba utomhus i kylan. Han medger ändå att det speciellt sommartid kan bli hett i fabriken då solen gassar och maskinerna ångar på för fulla muggar. Då kan kvicksilvret stiga till en bit över 30 grader. Harjanne har jobbat knappt två år på Helkama Bica och den största delen av tiden har gått åt vid samma maskin. – Tidigare kunde någon jobba vid samma maskin i trettio år, berättar arbetarskyddsfullmäktige Katri Lönnqvist som är inne på sin andra period med förtroendeuppdraget. AHJ1704_1-48.indd 37 Hon anser att det är viktigt att rotera arbetsuppgifter eftersom det både ökar på kunskapsnivån hos de anställda och har en positiv inverkan på arbetshälsan. – Då man byter uppgifter minskar risken för belastningsskador avsevärt, säger Lönnqvist. På företaget har man med åren gått mot ett upplägg med mer rotation mellan arbetsupp gifterna. Här tänker man ibland utanför boxen och det är inte enbart produktionslinjen det gäller. – Jag hjälper till i köket ibland, säger Harjanne som har en kockutbildning i bagaget. DET TAS INTE FÖRST TILL UPPSÄGNINGAR I fjol samarbetsförhandlade företagsledningen med personalen. Samarbetsförhandlingarna ledde till att ett skifte permitterades i höstas. – Vi lyckades ändå med att det blev så att vi inte verkställde alla permitteringsveckor som var inplanerade. Det som är bra med att det här är ett familjeföretag är att cheferna är aningen långsiktigare. Det blir inga förhastade reaktioner och det är inte uppsägningar som man tar till först om det blir svårare tider, säger Jari Timonen. På Helkama Bica har man infört ett system där man jobbar aningen längre skift under veckan, men på fredagar jobbar personalen i stället ett kortare skift. Det är något personalen uppskattar högt. – Det är skönt att man kommer iväg klockan sju på fredagar om man jobbar kvällsskift, säger Harjanne. Kvalitetskraven för fartygskablar är höga. Det krävs speciella egenskaper av plasten som ska skydda ledningarna i kabeln. Till exempel ska den klara av att vara utsatt för eld i en och en halv timme och fortfarande fungera. Den får heller inte börja ryka. Det kräver till exempel att man lägger ett minerallager över koppar trådarna. Det går åt omkring 2 000 kilometer kabel i ett kryssningsfartyg och största delen förblir i gömman så att kryssningsgästerna inte kommer att se företagsnamnet som i produktionen skrivs in på ytan av kabeln med en meters mellanrum. Koncernchefen Satu Helkama säger att hennes mål är att den sammanlagda produktionen ska uppgå till 40 000 kilometer per år – det blir ett helt varv runt jorden. Jari Timonen anser att det är fullt möjligt. –Man kan räkna med att en linje kör 15 kilo meter kabel per skift. I fall fyra linjer skulle jobba i tre skift så blir det en hel del, funderar Timonen. Då behövs det naturligtvis tillräckligt med personal för jobbet. VÄLDIGT FÅ LÄMNAR FÖRETAGET En som under sin arbetskarriär tillverkat kablar så att det skulle räcka flera varv runt vår planet är Tarja Räsänen som jobbat 28 år i huset. Hon har en klar uppfattning om hur jobbet förändrats genom åren. – Förr i tiden var arbetslivet lättare. Nuförtiden måste man verkligen jobba, skrattar hon. Skämt åsido, det är främst det att datorerna är allt mer inblandade i produktionen som förändrat jobbet, anser Räsänen. Alina Talja har jobbat på Helkama Bica i två år – och kunde tänka sig stanna till pensionsåldern. 28.2.2017 14:34:40 38 4 09.03.2017 Hon har trivts bra på jobbet i snart trettio år. Dessutom har hon alltid sökt sig till de uppgifterna som tidigare kanske uppfattats vara menade för män. – När jag började jobba här hette det att kvinnor inte kör truck så jag sökte mig genast till en truckförarkurs, säger Räsänen. – Väldigt få lämnar det här företaget. De som kommer är här för att stanna – och stannar tills de går i pension, säger hon. Plötsligt tjuter det till i maskinen vilket signalerar att Räsänen måste rusa i väg för att byta ut en av spolarna - ett av de ”karajobb” som hon absolut vill göra. – Om någon behöver hjälp så ser vi till att han eller hon får det, påminner huvudförtroendeman Timonen. KVALITETSGRANSKNINGEN ÄR VIKTIG Eftersom kvalitetskraven är höga måste produkterna naturligtvis gå igenom en noggrann kvalitetsgranskning. I dag är det Alina Talja som håller i trådarna – bokstavligen. – Det intressantaste är att det finns så många olika typer av kablar och arbetsuppgifter, så ingen dag är helt lik den andra. Nu är det ganska lugnt men då alla linjer är i gång och spottar ut kabel kan det bli riktigt bråttom, säger hon. Talja hör liksom Harjanne till gruppen som anställdes ungefär samtidigt för knappt två år sedan. Hon anser att det är den goda stämningen på jobbet som får henne att orka. Dessutom får de kortare fredagsskiften tummen upp av Talja. – Jag kan mycket väl se mig jobba här tills jag går i pension, säger Talja medan hon utför tester på kablar som snart kan segla någonstans på sydliga breddgrader eller kanske hamnar i en oljerigg på Nordsjön. På Helkama Bica ser man ljust på framtiden. Till exempel ökar antalet människor som äger en mobiltelefon snabbt i flera länder där de tidigare hört till ovanligheterna. Det är i de här länderna som det nu byggs master för mobilnäten. Där kommer det att finnas ett stort behov av industrikabel. a AHJ1704_1-48.indd 38 Metalls styrelse sade ja till förbundsfusion Planerna på ett nytt storförbund inom industrin har tagit ett stort steg framåt. Styrelserna för tre industriförbund inom fackcentralen FFC godkände projektstyrelsens förslag den 17 februari. FÖRBUNDSFUSION De slutliga besluten om förbundsfusionen tas i maj då Metalls förbundskongress och Träfackets fullmäktigemöte går av stapeln. Styrelsen för industriförbundet TEAM möts tre gånger kring ärendet. Beslutet att gå vidare med fusionen togs enhälligt i samtliga tre förbundsstyrelser. Metallarbetarförbundet, industriförbundet TEAM och Träfacket är starka industrifackförbund som representerar omkring 75 procent av den finländska exporten. Den internationella konkurrensen och en långvarig ekonomisk recession har trots allt förorsakat osäkerhet på arbetsmarknaden och arbetslöshet. Arbetsgivarnas agerande under den senaste tiden har ökat behovet av en stark och enad intressebevakning och samhällspåverkan. Fackföreningarna har också tappat medlemmar. Förbunden beslöt för ett par år sedan att utreda möjligheterna för att få ihop ett helt nytt och handlingskraftigt förbund. I början deltog Pappers i planerandet av förbundsfusionen, men förbundet drog sig ur i december. Projektstyrelsen som ansvarar för förberedelserna av fusionen har siktet ställt på framtiden. Målet med fusionen är att förbättra intressebevakningen och öka industriförbundens möjligheter att påverka. Det nya industriförbundet kommer att grunda en gemensam arbetslöshetskassa. Industriförbundets första förbundskongress kommer att gå av stapeln i november 2017. Då väljs bland annat de beslutsfattande organen inom förbundet för åren 2017–2023. Industriförbundet kommer att ha omkring 230 000 medlemmar. Det innebär att förbundet hör till de tre största fackförbunden i Finland tillsammans med förbundet för den offentliga sektorn och välfärdsområdena JHL och service facket PAM. a Svarta listor vid Boliden PÅTRYCKNINGAR Den svenska gruv- och metallMetall bad Teknologiindustrin att se till att jätten Boliden Groups handlande vid företagets ett av deras medlemsföretag inte bryter mot enheter i Karleby och Kevitsa har varit på tapekollektivavtalet. Boliden har dragit tillbaka de ten under vårvintern. ogrundade varningarna i Karleby. På företagets gruva i Kevitsa i Sodankylä in– I Finland har arbetstagare rätten att delta leddes händelseförloppet med att arbetsgivaren i en strejk som ordnas av fackavdelningen och skickade en lista över anställda som arbetsgivaren kan enligt lag inte dela ut några reprimander för fått en varning av arbetsgivaren till ”En arbetstagare hela personalen. På listan förekom som deltar i det. Politiska strejker och sympatistrejker är alltid tillåtna. Nu när tiotals namn. Listan innehöll också en stridsåtgärd varningar som delats ut utan giltiga Finlands Näringsliv EK har sagt (som ordnas upp avtalen mellan centralorgagrunder och sådana som inte längre gällde. Den så kallade svarta lis- av fackavdelning) nisationerna sa de samtidigt upp tan spreds även om arbetsgivaren är alltid skyddad.” regeln om att man måste meddela försökte dra tillbaka meddelandet om strejker fyra dagar tidigare. Nu och bett om att de som mottagit meddelandet är situationen öppen. Det finns skäl att öppna förstör det. Svarta listorna har väckt uppmärkför varför man går inför en politisk- eller sympasamhet i flera medier. tistrejk men man behöver inte ge någon varning På Bolidens zinkfabrik i Karleby marschepå förhand, säger Helenius. De anställda har gjort en brottsanmälan om rade arbetarna vid elektrolysavdelningen ut den 1 februari i protest mot arbetsgivarens godtyckarbetsgivarens beteende. Huvudförtroendeman liga agerande och den dåliga personaladminisPetri Partanen vid Boliden i Karleby intygar trationen på arbetsplatsen. Personalledningen att brottsanmälan fortfarande står kvar även handlade fel då de delade ut varningar till arom arbetsgivaren dragit tillbaka varningarna. a betstagare som deltog i strejken samt hotade anställda vid utmarschen, säger Metallarbetarförbundets chefsjurist Arto Helenius. 28.2.2017 14:34:41 Uutuus! Tuotteet, joilla jokainen osaa antaa ensiapua. Patentoitu laastariautomaatti Uudet Cederroth First Aid Kits -pakit ovat innovatiivisimmat ensiapupakkimme. Uuden kestävän mallin, näkyvillä olevien tuotteiden ja selkeiden kuvallisten ohjeiden ansiosta jokainen osaa antaa ensiapua. Missä tahansa. Tutustu sarjaan osoitteessa www.firstaid.cederroth.com/fi AHJ1704_1-48.indd 39 28.2.2017 14:34:41 40 T YÖ T T Ö M Y Y S T U R VA 4 09.03.2017 KOTISIVU tyottomyyskassa.metalliliitto.fi Lisää tietoa työttömyysturvastasi SÄHKÖINEN ASIOINTI Hakemusten toimittaminen liitteineen ja omien tietojen katselu OTA YHTEYTTÄ -PAINIKE Viestien lähetys suojatulla sähköpostiyhteydellä PALVELUNUMERO 020 690 455 arkipäivisin 8.30–15 (pvm/mpm, jonotus on maksuton) POSTIOSOITE Metallityöväen Työttömyyskassa, PL 116, 00531 Helsinki NÄIN HAET PÄIVÄRAHAA Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä LIITÄ ENSIMMÄISEEN HAKEMUKSEEN Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 palkalliselta työssäoloviikolta ennen työttömyyttä tai lomautusta. työnhakijaksi TE-toimistoon. Ansiopäivärahan ensi- ja jatkohakemuksen liitteineen Irtisanomisilmoitus ja työtodistus toistaiseksi voimassa olleen voit lähettää sähköisessä asioinnissa verkkopankkitunnusten avulla. Sähköiseen asiointiin pääset kirjautumaan kassan kotisivuilta. OLE YHTEYDESSÄ TYÖTTÖMYYSKASSAAN työsuhteen päätyttyä Lomautusilmoitus tai lomautustodistus Sieltä voit myös halutessasi tulostaa paperisen hakemuslomakkeen. Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. Täytä päivärahahakemus huolellisesti neljältä kalenteriviikolta LIITÄ ENSI- JA JATKOHAKEMUKSEEN TARVITTAESSA Päätös saamastasi sosiaalietuudesta, esimerkiksi kotihoidon tuesta maanantaista sunnuntaihin. Ensimmäisen hakemuksen voit toimittaa (myös puolison saamasta) tai eläkkeestä jo kahden kokonaisen kalenteriviikon ajalta. Verokortti, jos olet hakenut muutosverokortin etuutta varten Muista päivätä ja allekirjoittaa paperihakemus. Allekirjoituspäivä Palkkatiedot, jos olet tehnyt osa-aikatyötä tai ei saa olla aikaisempi kuin viimeinen päivä, jolta haet päivärahaa. Ajankohtaista tietoa hakemusten käsittelyajasta löydät kassan kotisivuilta > Käsittelytilanne Työsopimus, jos olet aloittanut osa-aikatyön Verotuspäätös, jos sinulla on tuloa maataloudesta tai satunnaista kokoaikatyötä hakemuksen ajalla muusta yritystoiminnasta WEBBPLATS tyottomyyskassa.metalliliitto.fi Mera information om utkomstsyddet E-TJÄNSTEN Skicka in ansökan och bilagor och uppdatera egna uppgifter OTA YHTEYTTÄ -TRYCKKNAPP Skicka meddelande via skyddad e-post SERVICENUMMER 020 690 455 på vardagarna 8.30–15 (lna/msa, köandet är avgiftsfritt) POSTADRESS Metallarbetarnas Arbetslöshetskassa, PB 116, 00531 Helsingfors SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING Anmäl dig senast den första arbetslöshetsdagen som arbetslös BILAGOR FÖR FÖRSTA ANSÖKAN Ett löneintyg som arbetsgivaren utfärdat för minst 26 avlönade bilagor via e-tjänsten med dina personliga nätbankkoder. Logga in arbetsveckor före arbetslösheten eller permitteringen arbetssökande till TE-byrån. Du kan skicka in din första ansökan eller en fortsatt ansökan jämte TA KONTAKT MED ARBETSLÖSHETSKASSAN Tillkännagivande om uppsägning och kopia av arbetsintyg Tillkännagivande eller intyg om permittering. via kassans webbplats. Om du vill, kan du också printa ut en ansökningsblankett. BIFOGA VID BEHOV FÖR FÖRSTA OCH FORTSATT ANSÖKAN Försäkra att ditt medlemskap är i skick och att medlemsavgifterna En kopia av beslutet om annan social förmån, t.ex. hemvårdsstöd är betalda fram till arbetslösheten. (också stöd som har beviljats för din make/maka) Fyll i ansökan noga för fyra kalenderveckor från måndag till söndag. eller pensionsbeslut Du kan fylla i den första ansökningen för en kortare period, minst två hela kalenderveckor. Kom ihåg att datera och underteckna pappersansökan. Dateringsdatum får inte vara tidigare än den sista dagen som du söker dagpenning för. Du hittar aktuell information om ansökans behandlingstid på kassans webbplats > Käsittelytilanne Skattekort om du har ansökt om ändringsskattekort för förmån Löneuppgifter om du har haft löneinkomst för deltidsarbete eller tillfälliga jobb under den period som ansökan avser Arbetsavtal, om du har börjat med deltidsarbete beskattningsbeslutet om du har inkomster från lantbruks verksamhet eller från någon annan företagsverksamhet METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA AHJ1704_1-48.indd 40 28.2.2017 14:34:41 09.03.2017 TEKSTI MIKKO NIKULA KUVA KITI HAILA Murikan kurssit 27.–31.3. Työsuojelun jatkokurssi (2. vko 24.–28.4.) Opintosihteerikurssi (autoala mukana) 3.–7.4. Luottamusmiesten peruskurssi 10.–12.4. Jäsenhuollon kurssi H 19.–21.4. Yhdenvertaisuus työpaikalla Työaika Autoalan työsuojelun lyhyt jatkokurssi H 24.–28.4. Luottamusmiesten peruskurssi Luottamusmiesten jatkokurssi H (2. vko 29.5–2.6. M) 2.–4.5. Autoalan palkkaustekniikka Työsuojelun täydennyskurssi – Riskien arviointi 8.–12.5. Työsuojelun peruskurssi (autoala mukana) Ihmissuhteet työpaikalla H Tietotekniikan jatkokurssi (Tampere) 10.–12.5. Kansantalous Y 15.–19.5. Luottamusmiesten peruskurssi Työsuojelun jatkokurssi H (2. vko 14.–18.8. H) 22.–24.5. Kaivosalan täydennyskurssi H 29.5.–2.6.Palkkatekniikan kurssi H MUKSUT MUKAAN KURSSEILLE 5.–9.6. ja 12.–16.6. Kesäkuun kursseille voit ottaa maksutta mukaan 3–13-vuotiaat lapsesi. Lapsille järjestetään omaa ohjelmaa kurssien ajaksi. Mainitse kurssihakemuksessa mukaan tulevien lasten nimet ja syntymäajat. 5.–9.6. 12.–16.6. Työsuojelun peruskurssi Luottamusmiesten peruskurssi (autoala mukana) Työsuojelun jatkokurssi (2. vko 21.–25.8.) Luottamusmiesten jatkokurssi (2. vko 21.–25.8.) 4 41 KO U L U T U S DENIZ KORHONEN Tuotekokoaja, työsuojeluasiamies, Metso Flow Control Oy, Vantaa, Länsi-Vantaan Metallityöväen ao. 255 Peruskurssilla pääsee alkuun ”Kun alkaa hoitaa jotain, siihen täytyy perehtyä hyvin.” Deniz Korhonen muutti Suomeen vuonna 1994. Ensikosketus maahan oli syntynyt, kun hän opiskeli suomea Venetsian yliopistossa. – Minun lisäkseni kurssilla oli kaksi muuta opiskelijaa. Sitten tulin opiskelemaan Helsinkiin, tapasin suomalaisen miehen… no, nyt olen ollut täällä yli 20 vuotta, hän muistelee täydellisellä suomen kielellään. Korhonen sai kesätyöpaikan Metsolta ja päätti jäädä sinne, sillä kielten tutkijana tai opettajana olisi ollut tarjolla lähinnä pätkätöitä. Kuluvan vuoden alussa Korhonen ryhtyi uuteen tehtävään aloittaessaan 23 hengen tiimissä työsuojeluasiamiehenä, kun edeltäjä jäi äitiyslomalle. H = Kurssi järjestetään Hakaniemessä (Helsinki) M = Osa kurssista järjestetään Murikka-opistolla. Y = Metalliliiton, Puuliiton ja TEAMin yhteinen kurssi NÄIN HAET MURIKAN KURSSEILLE Valitse aihe, joka kiinnostaa sinua. Täytä kurssihakemus ja neuvottele työnantajasi kanssa vapaan myöntämisestä. Täytä hakemus huolellisesti. Kurssihakemus ja opinto-opas löytyvät osoitteesta: www.metalliliitto.fi > Koulutus ja Murikka. Koulutuksesta ja taloudelli sesta tuesta saat lisätietoja Metalliliiton koulutuksen toiminta-alueelta, puh. 020 77 4001 (vaihde) sekä ammattiosastosi opintosihteeriltä. – Kun alkaa hoitaa jotain, siihen täytyy perehtyä hyvin. Helsingin Hakaniemessä, Metalliliiton keskustoimistolla järjestetty viiden päivän kurssi osoitti Korhoselle, miten laaja-alainen työsuojelun kenttä on. – On paljon asioita, jotka eivät ole mitään yksinkertaisia. Fyysinen ja henkinen puoli pitää ottaa huomioon molemmat. Isona yrityksenä Metso panostaa työsuojeluun paljon, joten taustat ja perusteet ovat kunnossa. – Kurssilla huomasi senkin, että ison ja pienen firman ero näissä asioissa on usein valtava. Uutena tietona Korhoselle tuli esimerkiksi se, että laissa on kirjaus, jonka mukaan työnantajan tulee ottaa huomioon työntekijän henkilökohtaiset edellytykset. – En olisi ajatellut, että siitä on erikseen maininta. Minusta on hienoa, että ihmiset pitää ottaa yksilöinä ja että se on laissa. Juuri työsuojelun monimuotoisuuden takia Korhoselle on selvää, että hän käy myös jatkokurssin heti, kun kalenterista sopiva aika löytyy. – Ei viisi päivää riitä, että nämä jutut oppisi kunnolla. METALLILIITTOLAISEN O M A O P I S TO – M U R I K K A W W W. M U R I K K A . F I T Y Ö E L Ä M Ä N AHJ1704_1-48.indd 41 K A N S A N O P I S T O 28.2.2017 14:34:43 42 4 09.03.2017 T O I M I N TA Ammattiosastojen ilmoitukset ovat maksuttomia. Lähetä ilmoituksesi mieluiten sähköpostiviestinä (ei liitetiedostona) osoitteeseen [email protected] tai postita osoitteeseen Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki. Ahjo on luettavissa myös näköislehtenä: www.ahjo.fi KOKOUKSIA Helsingin metallityöväen ao. 5:n veteraanien kokoukset ma 13.3. klo 13 toimistolla, Saariniemenkatu 4. Vierailijana ao. 5:n puheenjohtaja Pertti Ruohonen. Kahvitarjoilu. Ma 27.3. vierailijana Veikko Lehtonen. Hietalahden telakkatyöväen ao. 41:n veteraanien kokous ke 22.3. klo 13 Metalliliiton kokous huoneessa no 3, sisäänkäynti Siltasaarenkadun puolelta raput alas. Alustajina työsuojelupäällikkö Matti Mäkelä, telakan plm Ilpo Haaja ja toimitsija Ville Kari. Turun metallityöväen ao. 49:n veteraanien juttutupa to 16.3. klo 12.15 Urheilutalo Rientolassa, Pulmussuonkatu 86. Helsingin Metalli- ja Konepajatyöväen ao. 77:veteraanien kokous ma 13.3. klo 12 ao:n toimistolla, Sturenkatu 27 A 4. krs. Kahvitarjoilu. Eristyspeltiseppien ao. 155:n hallituksen kokous la 11.3. klo 10.50 Riihimäen asemalla. Porin autokorjaamotyöväen ao. 163:n hallituksen kokous ti 14.3. klo 16.30 Hotelli Amadossa. Aiheena kevään retki. Helsingin seudun autoalan ammattilaiset ao. 337:n kokous ke 29.3. klo 17.30 osaston toimistolla, Osmontie 47 M 1, Helsinki. Kokouksessa käsitellään ammattiosaston fuusioituminen ammattiosasto 84:ään ja ammattiosasto 337:n purkaminen. KEVÄTKOKOUKSIA Ammattiosaston kevätkokouksessa käsitellään sääntöjen kokoukselle määräämät asiat. Kaikki jäsenet ovat tervetulleita kokoukseen! Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ao. 1: ke 12.4. klo 18 toimistolla, Kristiinankatu 10, Turku. Kahvitarjoilu. Liitosta ajankohtaisista asioista kertomassa Jari Kramsu. Porin metallityöväen ao. 6: to 6.4. klo 18 Kutosen kulmalla, Pohjoispuisto 2, Pori. Kahvitarjoilu. Metallityöväen AO12: ke 5.4. klo 15 Vanha Porvoontie 229, nh. Helsinki (tehdas). Kotkan metallityöväen ao. 20: ma 20.3. klo 17.30 osaston toimistolla, Maariankatu 18. Kahvitarjoilu. Jyväskylän metallityöväen ao. 26: pe 7.4. klo 18.30 Scandic Jyväskylä, Vapaudenkatu 73. Helsingin pelti- ja vaskiseppien ao. 27: ke 12.4. klo 17.30 Metalli 5:n toimistossa, Saariniemenkatu 4, Helsinki. Ruokailu kokouksen jälkeen johon ilmoittautuminen Juhani Miettiselle, puh. 0400 549 657 viikkoa ennen kokousta. Tampereen Metalli- ja Autokorityöväen ao. 38: to 6.4. klo 18 SAK:n saunan kokoustilassa, Rautatienkatu 10. Kahvitarjoilu. Turun Jalometallityöväen ao. 40: ti 4.4. klo 19 osaston toimistolla, Maariankatu 6 b 5. krs, Turku. AHJ1704_1-48.indd 42 Hämeenlinnan metallityöväen ao. 43: ke 22.3. klo 18 aluetoimistolla, Kasarmikatu 7. Kahvitarjoilu. Nurmijärven metallityöntekijäin ao. 48: to 30.3. klo 16 Buriram, Klaukkala. Ruokailu. Turun metallityöväen ao. 49: ke 5.4. klo 18.30 osaston toimistolla, Tuureporinkatu 17 C, 2. krs, Turku. Kahvitarjoilu. Raahen Metallityöväen ao. 55: ti 4.4. klo 18 osaston toimistolla, Vilpuntie 1, Raahe. Salon metallityöväen ao. 57: ke 12.4. klo 18 osaston toimistolla, Helsingintie 16, Salo. Mikkelin metallityöväen ao. 61: pe 7.4. klo 18 Cumuluksessa. Kokouksen jälkeen ruokailu n. klo 19. Ilmoittautumiset 28.3. mennessä toimistolle tiistaisin klo 17–18. Kokkolan Metallityöväen ao. 67: pe 31.3. klo 19 osaston toimistolla, Pitkänsillankatu 23, 2. krs, Kokkola. Kokouksen jälkeen ruokailu. Strömbergin tehtaan työntekijäin ao. 70: to 6.4. klo 15–17 neuvotteluhuone Eerossa, Strömbergintie 1 B, B-rappu, 1. krs., Helsinki. Kahvitarjoilu. Valmetin metallityöväen ao. 74: ke 5.4. klo 17.30. ao:n kokoushuoneistossa, Kalevankatu 4, 3. krs., Jyväskylä. Helsingin Metalli- ja Konepajatyöväen ao. 77: to 23.3. klo 17 HYT:n talolla, 3. krs, huone 301. Kokouksessa käsitellään myös sääntömuutos: ammattiosaston ehdokasasettelukokouksesta päättäminen. Kahvitarjoilu. Posti- ja Lennätinlaitoksen Helsingin puhelintyöntekijäin ao. 78: ke 5.4. klo 17 Hotel Arthur, Vuorikatu 19, Helsinki. Kokouksen jälkeen voileipätarjoilu. Tampereen autokorjaamotyöväen ao. 80: ma 10.4. klo 18 Lapland Hotel, Yliopistonkatu 44 A, Tampere. Metalliliiton tutkija Jukka Saviluoto paikalla puhumassa mm. kiky:stä. Ruokailu kokouksen jälkeen. Hallitus klo 17. Porvoon metallityöväen ao. 86: la 18.3. klo 12 osaston toimistolla, Piispankatu 19 a 22. Fiskarssin metallityöväen ao. 93: to 23.3. klo 18 Village Cafessa, Vanha Turuntie 72, Pohjankuru. Kahvitarjoilu. Metallityöväen ao. 97 Tampere-Härmälä: pe 31.3. klo 17 omalla toimistolla, Rautatienkatu 10, 6. krs, Tampere. Kahvitarjoilu. Iisalmen teletyöntekijäin ao. 107: ke 29.3. klo 18 Iisalmen ladun kerhohuoneella, Sankarinkatu 15. Haminan metallityöväen ao. 109: pe 7.4. klo 18 Haminan Varuskuntakerholla. Nastolan Metallityöväen ao. 111: ma 10.4. klo 18.30 ao:n toimistolla, Kausantie 34 L 1, Nastola. Lahden auto- ja korjaamoalan ao. 114: pe 7.4. klo 18. From Dusk Till Dawn -sauna- ja kokoustiloissa, Sopenkorvenkatu 9, Lahti. Kokouksen jälkeen ruokailu ja osaston saunailta. Toimita ilmoituksesi viimeistään 16.3. 6.4. 27.4. Ahjo 5/2017 (ilmestyy 30.3.) Ahjo 6/2017 (ilmestyy 20.4.) Ahjo 7/2017 (ilmestyy 11.5.) Kouvolan metallityöväen ao. 116: ke 5.4. klo 19 Kastanjapuistossa, Oikokatu 4, Kouvola. Osasto tarjoaa illallisen. Ekenäs Metallarbetarfackavd. 117:s vårmöte 23.3 kl. 19 på Folkan, Ystadsgatan 2. Stadgeenliga ärenden. Välkomna! Tammisaaren Metallityöväen ao. 117: to 23.3. klo 19 Folkanilla, Ystadinkatu 2. Helsingin Hissityöntekijät ao. 128: la 8.4. klo 11 Hotelli Scandic Grand Marina, Katajanokanlaituri 7. Linnavuoren metallityöväen ao. 134: la 8.4. klo 15 osaston toimistolla, Kuljuntie 12 C, Siuro. Kokkolan Metalurgisentehtaantyöväen ao. 135: to 11.4. klo 16.30 Kuparitalolla, Pitkänsillankatu 23, 2. krs. Kahvitarjoilu. Juankosken metallityöväen ao. 147: ti 4.4. klo 16.30 Tukevan kahviossa. Ylöjärven metallityöväen ao. 149: ti 11.4. klo 17 osaston toimistolla, Mikkolantie 1–3, Ylöjärvi. Sääntömääräisten asioiden lisäksi arvotaan Levin mökin lomaviikot. Hallitus kokoontuu klo 16. Lieksan metallityöväen ao. 153: ke 5.4. klo 17 Hotelli Puustellissa. Ruokatarjoilu. Koivuhaan ja Mankkaan metallityöväen ao. 168: to 30.3. klo 14.35 Okmetic Oy, nh. Kallio. Ruokailu. Jyväskylän Peltialan Työntekijäin ao. 170: pe 7.4. klo 18 Grafilan saunatiloissa, Laukaantien ja Kangasvuorentien risteyksessä. Vasa svenska metallavd 174:s vårmöte fredag 21.4 kl 19 på ABC Kiitokaari i Vasa. Stadgeenliga ärenden. Servering. Välkomna! Paimion Sähkö- ja Metallityöväen ao. 191: su 9.4. klo 13, Neste Paimio. Ruokailu. Viitasaaren Metallityöväen ao. 197: su 9.4. klo 13 Viitasaaren ABC:n kokoushuoneessa. Kokouksen jälkeen ruokailu. Pieksämäen Metallityöväen ao. 201: su 9.4. klo 17 Metallin toimistolla, Toikantie 2, Pieksämäki. Kouvolan puhelinasentajat ao. 209: pe 7.4. klo 18 Kymen Wienerissä, Laturinkatu 2, Kouvola. Tarjoilua. Oulun seudun Metallityöväen ao. 210: ke 12.4. klo 18.15 Koulukatu 18 B, Oulu. Kahvitarjoilu. Joensuun seudun Puhelintyöntekijäin ao. 216: la 25.3. klo 13 Hotelli-ravintola Aadassa Joensuussa. Kokouksen jälkeen ruokailu. Yhteyshenkilö Pentti Mujunen, puh. 0400 578 563. Lohjan Autokorjaamotyöntekijäin ao. 225: ma 27.3. klo 17 Metallituvalla, Tehtaankatu 9, Lohja. Kahvitarjoilu. Savonlinnan autokorjaamotyöväen ao. 234: pe 24.3. klo 19 Hotelli Pietari Kylliäisessä. Iltapala tarjotaan. Pirkkalan Metallityöväen ao. 239: ke 29.3. klo 16 Golf Pirkkalan ravintola Bufferissa, Vaitintie 95. Porvoon autokorjaamotyöväen ao. 246: ma 3.4. klo 17 ao. 86:n kokoustilassa, Piispankatu 19 A 23. 28.2.2017 14:34:43 Säkylän metallityöväen ao. 249: ma 27.3. klo 17 Huvila Haapsaari. Sääntömääräiset asiat ja osaston toiminnan jatkuvuus. Paikalla aluepäällikkö Jouni Nurmela. Espoon Metallityöväen ao. 271: ke 5.4. klo 16.30 ravintola Albergassa, Leipurinkuja 2, Leppävaara. Ilmoittautumiset 20.3. klo 21 mennessä: [email protected] tai Ursulalle, puh. 041 519 5338. Ilmoita samalla pääruokasi: liha tai kala sekä mahdolliset ruokarajoitteet. Vaasan Strömbergin tehtaan työväen ao. 272: su 26.3. klo 16 Kotirannan työväentalolla, Kustaalantie 82, Vaasa. Kahvitarjoilu. Haapaveden metallityöntekijäin ao. 275: su 9.4. klo 14 Myyrilän yläkerrassa, Vanhatie 60. Kahvitarjoilu. Hyvinkään teletyöntekijäin ao. 281: ke 22.3. klo 17.30 ravintola Harlekiinissa, Kauppatori 1, Hyvinkää. Ruokailu. Kajaanin Autotyöntekijät ao. 302: ke 5.4. klo 17.30 toimistolla Ratakatu 29:ssä. Paikalla liiton edustaja. Kahvitarjoilu. Varkauden Autokorjaamoalan ao. 304: ti 4.4. klo 18 ruokaravintola Amandassa, Pirnankatu 4, Varkaus. Paikalla Raimo Riima autoalan sopimusyksiköstä. Hallitus kokoontuu klo 17. Tampereen Tekninen Tekstiili ao. 305: ti 21.3. klo 15.30 Näsilinnankatu 22 A, kerhohuone 3. Kokouksen jälkeen ruokailu. Pyhäsalmen Metalli- ja Kaivostyöväen ao. 309: pe 31.3. klo 17 Hotelli Pyhäsalmessa. Kankaanpään Metallityöväen ao. 318: to 6.4. klo 18 Kuntoutuskeskuksessa, Kelankaari 4, Kankaanpää. Ruokailu ennen kokousta klo 17.30 Joensuun Autokorjaamotyöväen ao. 320: ma 27.3. klo 18 osaston toimistolla, Torikatu 7 b 24, Joensuu. Kokouksen jälkeen ruokailu. Hallitus kokoontuu klo 17.30. Iisalmen Auto- ja Konealan ao. 328: ke 29.3. klo 18 Iisalmen Rossossa. Ruokailu. Kiteen Metallityöväen ao. 333: ti 11.4. klo 17 Leipurintie 3, Kitee. Pälkäneen metallityöväen ao. 335: la 11.3. klo 14 ravintola Kostian Kievarissa. Ikaalisten Metallityöväen ao. 340: la 1.4. klo 16 Ikaalisten Kylpylän kokoustila Maestrossa. Kokouksen jälkeen ruokailu. Kainuun Kaivostyöntekijät ao. 346: ti 28.3. klo 17 Hotelli Kajaanissa, Onnelantie 1, Kajaani. Kokouksen jälkeen ruokailu. Virtain metallityöntekijät ao. 349: ma 3.4. klo 17 Cafe Milassa. Kahvitarjoilu. Peräseinäjoen metallityöväen ao. 357: la 1.4. klo 15 osaston toimistolla, Keskustie 28–30 (Kulttuuritalo Pokki). Järviseudun Metallityöväen ao. 366: su 2.4. klo 17 ravintola Sopupelissä Vimpelissä. Omistajan vaihdos ravintolassa menossa, nimi voi olla muuttunut, mutta entinen Sopupeli. Kainuun Auto- ja konealan ao. 419: pe 7.4. klo 18.30 ravintola Ranchin kabinetissa, Kauppakatu 26, Kajaani. Kokouksen jälkeen ruokailu. AHJ1704_1-48.indd 43 Vantaan auto- ja konekaupanalan ao. 424: ti 11.4. klo 17.30 omassa toimistossa, Vetokuja 1 C, 2. krs, Kaivoksela (Teslan talo). Kokouksen jälkeen ruokailu Myyrmäen Rio Grande -ravintolassa. TIEDOTUKSIA Turun metallityöväen ao 49:n toimisto, Tuureporinkatu 17 C, 20100 Turku. Poikkeavat aukioloajat: pe 17.3. kiinni, ke 24.5. auki klo 9.30–13, loppuviikon kiinni. Kesä-elokuun aikana perjantaisin auki klo 9.30–13. Ylöjärven Metallityöväen ao. 149:n Levin mökin lomaviikot 29, 35, 41 ja 47 ovat haussa. Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi osaston toimistoon, PL 1, 33471 Ylöjärvi tai [email protected]. Hakemuksen tulee olla perillä 10.4. Hakemukseen hakijan nimi, yhteystiedot, haettava viikko ja mahdollinen varaviikko. Hakijan tulee olla osaston jäsen. TAPAHTUMIA Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ao. 1:n kala- ja kasvispainotteinen ruokakurssi ti 14.3. klo 17–20 Marttojen tiloissa, Yliopistonkatu 33 G, Turku. Hinta 20 €. 16 nopeinta mahtuu mukaan. Ilmoittautumiset ja maksut toimistoon, puh. 02 469 1410, Kristiinankatu 10, Turku, 6.3. mennessä tai niin kauan kuin paikkoja riittää. Ao. 1 tarjoaa ilmaiseksi soppaa Turun kauppatorilla to 23.3. klo 11 alkaen sekä to 6.4. klo 11 alkaen. Jyväskylän metallityöväen ao. 26:n jäsenille perheineen pilkkikisat la 25.3. klo 9 alkaen Muuramen Hautalahdella. Lisätietoja Seppo Paajaselta, puh. 040 702 6428. Ao. 26:n saunailta pe 31.3. klo 18 ao. 74:n saunaosastolla, Kalevankatu 4, 3. krs, Jyväskylä. Saunaillan voit aloittaa myös keilaamalla Hollywood Bowlingissa Kauppakatu 37:ssa klo 18–19, jonka jälkeen saunaan. Lisätietoja Matti Räisäseltä, puh. 050 469 0282. Helsingin pelti- ja vaskiseppien ao. 27:n teatteri-ilta ke 19.4. klo 19 Peacock-teatterissa Linnanmäellä, Tivolikuja 1, Helsinki. Esitys Kirka – Surun pyyhit silmistäni. Hinta 10 €/ jäsen/seuralainen maksetaan osaston tilille FI14 8000 1801 3493 91, viitteeksi teatteri. Ilmoittautumiset 15.3. mennessä Ari Martikaiselle, puh. 040 502 4487. Turun metallityöväen ao 49:n tarjoaa herne soppaa to 30.3. klo 11 alkaen Turun Kauppatorilla. Ao. 49:n toimistolla, Tuureporinkatu 17 C, on avoimien ovien päivät pe 24.3. ja pe 7.4. Ovet auki koko päivän, tarjolla kaffetta ja pullaa. Mahdollisuus tavata kuntavaaliehdokkaitamme. Salon metallityöväen ao. 57:n ennakkoilmoitus 8.–10.10. laiva-hotellimatkasta Tallinnaan: lähtö Salon torilta sunnuntaina klo 17.15, paluu tiistaina. Hinta 110 €/jäsen sisältää menomatkan hyttipaikoin, paluu kansipaikoin, hotellimajoituksen, aamiaiset, buffet-illallisen. Bussi mukana. Passi tai EU-henkilökortti mukaan. Ilmoittautumiset ja maksut 7.9. mennessä Metalli 57:n toimistolle, Helsingintie 16, Salo, puh. 02 731 4553. 09.03.2017 4 43 T O I M I N TA Mikkelin metallityöväen ao. 61:n jäsenille perheineen pilkkikilpailu la 18.3. klo 9–13 ao:n mökillä Saarijärvellä. Ruokailu Raijan aitassa alkaen klo 11. Ri-Mi-seuturyhmän (ao:t 61 ,71, 113 ja 156) risteily Tallinnaan 15.4. Hinta jäsenille 39 €, muille 79 €. Ilmoittautumiset ja varausmaksu 20 € toimistolle 21.3. mennessä tiistaisin klo 17–18. Mikkelin auto- ja konealan ao. 71:n koko perheen ulkoilupäivä la 18.3. Mäntyniemessä. Ruokailu klo 11 ja sen jälkeen pilkkikilpailu. Ilmoittautumiset 9.3. mennessä Tuomo Ylöselle, puh. 040 541 4885. Posti- Ja Lennätinlaitoksen Helsingin puhelintyöntekijäin ao. 78:n retki 20.–23.4. Saarenmaalle. Lähtö torstaina klo 10.30 Helsingistä, paluu sunnuntaina. Yöpyminen Hotelli Ruutlissa. Matkan hinta jäsenille 90 €/hlö, muille 174 €/hlö. Ilmoittautuminen 16.3. mennessä Jorma Venholle, puh. 0400 506 687 ja maksu 16.3. mennessä tilille FI4780001601146617. Hämeenlinnan Jalometallityöväen ao. 88:n jäsenten kesäretki 10.–11.6. Lappeenrantaan. Lähtö Wetterin pysäkiltä noin klo 9. Retken hinta 30 € sisältää matkat, majoituksen ja risteilyn Saimaalla. Ilmoittautumiset pikaisesti, viimeistään 20.3. Maksu 30 € viimeistään 23.5. ao:n tilille FI765800020181406. Ilmoittaudu sihteerille, puh. 040 744 8199 tai tehtaalla. Metallityöväen ao. 97 Tampere-Härmälän laivaristeily Tallinnaan 23.–24.4. Bussin aikataulu: Nokia klo 12.50; Tesoma klo 13; Keskustorin kirkko klo 13.30; Härmälä klo 13.55; Pirkkalan Suupantori klo 14.10; Peltolammi klo 14.30 ja moottoritietä satamaan. Bussi mukana Tallinnassa. Matkan hinta ao. 97:n jäsenille 10 € (kerätään bussissa), seuralaisille hinta 70 €, sisältää matkat ja paluupäivänä laivalla ruokailun. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 20.3. mennessä Matti Laksolalle, puh. 040 836 1530. Seuralaisten 70 €:n maksut 20.3. mennessä ammattiosaston tilille FI46 1146 3001 0432 95. Bussiin mahtuu 50 henkilöä. Jos ilmoittautujia ei ole 40, niin matka peruuntuu. Ao. 97:n veteraanijaoston retki ti 4.4. Kansallismuseoon Helsinkiin. Bussi lähtee Vuorentaustasta klo 9 ja ajaa reittiä Lamminpää–Tesoma–Kolmenkulma–Pirkkala–Härmälä–L-asema–Peltolammi– Helsinki. Matkan hinta jäseniltä 20 € ja muilta 30 € sisältää kuljetuksen, sisäänpääsyn, opastetun kierroksen museossa ja ruokailun museon ruokalassa. Ilmoittautumiset 28.3. mennessä Anneli Hietaselle, puh. 040 546 7070 tai Lasse Nurmelle, puh. 040 527 2375. Rovaniemen metallityöväen ao. 99:n ulkoilu tapahtuma pilkkikisoineen ti 4.4. klo 18 Kirkon jyrhämän laavulla. Pilkkikisoissa sarjat: lapset alle 7 v., nuoret alle 16 v., naiset, miehet sekä isoimman kalan kisa. Palkintoina mitalien lisäksi lahjakortteja, lapsille karkkipusseja. Kaikkien osallistujien kesken arvotaan 2 kpl 30 € lahjakorttia. Tarjolla grillimakkaraa, mehua, kaakaota, kahvia ja munkit. 28.2.2017 14:34:43 44 T O I M I N TA 4 09.03.2017 Kouvolan Metallityöväen ao. 116:n kesäpaikan talkoot la 6.5. klo 10 Suomenniemellä. Tarjolla ruokaa ja virvokkeita. Ilmoittautumiset osaston toimistolle 29.4. mennessä. Vaajakosken metallityöläisten ao. 120 ja Vaajakosken Elintarviketyöläisten ao. 45 järjestää yhteiset pilkkikilpailut la 18.3. klo 10–13 Mertoniemessä. Tarjolla makkaraa, kahvia ja raitista ilmaa. Lisätietoja puh. 040 575 8726. Ylöjärven Metallityöväen ao. 149:n pilkkikilpailut jäsenille perheineen la 25.3. klo 9–13 Näsijärven Pimeelläsalmella. Kokoontuminen Marttilan rannassa. Sarjat: miehet, naiset, nuoret. Hyvät palkinnot. Klo 13 jälkeen grillataan makkarat rannassa. Kelkan käyttö jäällä sallittu. Lieksan metallityöväen ao. 153:n pilkkikilpailu la 25.3. klo 9–12 Timitran Majalla. Ilmoittautumiset 20.3. mennessä Pekalle, puh. 050 433 5695 tai Eerolle, puh. 040 515 8736. Forssan metallityöväen ao. 179 veteraanit järjestää yhdessä Häme-Pirkanmaan Metallin veteraanien kanssa matkan Riikaan 15.–18.5. Matkan hinta 380 €/hlö sisältää bussikuljetukset, laivamatkat, majoituksen Mercure Riga Centre -hotellissa 2hh 3 yötä, buffetaamiaiset hotellissa, 2 lounasta, 2 päivällistä, kiertoajelun Riiassa ja retken Jurmalaan. Ilmoittautumiset ja ennakkomaksu 50 € 14.3. mennessä, loppumaksu 330 € 15.4. mennessä. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Reijalle, puh. 040 575 8035. Kouvolan puhelinasentajat ao. 209:n pilkkikilpailut la 11.3. Jaalan Alankojärvellä. Kilpailuaika klo 9–13. Kilpailun jälkeen makkaran paistoa nuotiolla. Lisätietoja Raine Ruokoniemeltä, puh. 040 575 2420. Oulun seudun Metallityöväen ao. 210:n naisille Teatteri Rio:n näytös Muija ja tosi muija pe 19.5. klo 19. Lipun hinta 10 €. Ennen esitystä kokoonnumme osaston toimitiloihin, Koulukatu 18, virvokkeiden merkeissä. Lippuja rajoitetusti. Ilmoittautumiset 14.3. mennessä Liisalle, [email protected] tai puh. 040 532 2667. HOITOA ALKOHOLISMIIN HELSINKI - RIIHIMÄKI - TAMPERE - KUOPIO - KOKKOLA - OULU Avoiminne-klinikka MINNESOTA-MALLISTA HOITOA PÄIHDE- JA PELIRIIPPUVUUTEEN SEKÄ LÄHEISILLE Avohoito sopii hyvin myös työelämässä oleville Tilaa työelämän päihdekoulutus Kirjamme Viimeinen pisara Turun Autokorityöväen ao. 270:n eläkeläisten risteily 17.–18.4. Turusta iltalähdöllä. Laivalla esiintyy Johanna Pakonen. Matkan hinta jäsenille ja seuralaisille 20 €/hlö maksetaan ilmoittautumisen yhteydessä. Hintaan sisältyy hyttipaikka kahden hengen hyteissä, ruoka ja kahvi. Ilmoittautumiset viimeistään 12.3. Anssi Junnilalle, puh. 0400 861 096 tai anssi.junnila@ gmail.com. Espoon Metallityöväen ao. 271 on varannut lippuja Kaisafestiin la 29.7. Red Hot Chili Peppersin keikalle. Lipun hinta jäsenelle 60 €, yksi lippu/ jäsen, joka maksetaan ao:n OP:n tilille FI48 5780 4120 0666 98. Viestiin ”RHCP 29.7.17”. Ilmoittaudu 14.4. mennessä [email protected] tai Ursulalle, puh. 041 519 5338. Varkauden Autokorjaamoalan ao. 304:n pilkkikilpailu la 1.4. klo 9–14. Paikka Niemilomat, Niemeläntie 140. Pyhäsalmen Metalli- ja Kaivostyöväen ao. 309: Metallin Oulun ja Lapin alueen talvipäivä la 1.4. klo 9–15 Vuokatissa. Jos tarpeen, järjestetään yhteiskyyti, joka lähtee Matkahuollosta klo 6.30 ja kaivoksen ruokalalta klo 6.40. Yhteiskyydistä vastaa Kari Jaatinen, puh. 0400 657 887. Yhteiskyytiläiset voivat sopia kuljettajan kanssa mistä ja mihin aikaan paluukyyti lähtee. Osasto maksaa jäsenen osallistumisen, perheenjäsenille hinta 15 €/hlö, alle 4-v. ilmaiseksi. Maksu suoritetaan ao. 309:n tilille FI88 5375 1740 0063 29, viestiksi nimi ja talvipäivä1.4.17. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 16.3. mennessä Jouni Jussinniemelle, puh. 044 588 5577 tai 040 168 5502, Aimo Karvoselle 040 525 4084 tai Juho Karsikkaalle, 044 262 0300. Kankaanpään Metallityöväen ao. 318:n pilkkikilpailu pe 31.3. klo 17 Niinisalon Valkiajärvellä. Lähtö Kankaanpään työväenyhdistyksen mökiltä–Rantakuju–Niinisalo. Kilpailuaika 2,5 tuntia. Sarjat: yleinen, naiset ja lapset. Kaikki lapset palkitaan. Tarjolla kahvia ja makkaraa. Ao. 318:n teatterimatka la 13.5. Vaasan kaupunginteatteriin klo 13 näytökseen On kesäyö – musikaali Topi Sorsakosken elämästä. Bussi lähtee klo 9.30 Kankaanpään linja-autoasemalta. Hinta 30 €/jäsen/seuralainen sisältää matkat, lipun ja ruokailun. Ilmoittautumiset 9.4. mennessä Erkki Heinolle, puh. 040 577 9271 ja maksu Erkki Heinolle FI07 5700024005791, viestiksi lähtijöiden nimet. Paikkoja rajoitetusti. Pälkäneen metallityöväen ao. 335:n pilkkikilpailut la 11.3. klo 8.30 alkaen. Kokoontuminen Kylänrannassa (Pappilan ranta). Tuusulan Metallityöväen ao. 338:n hotellimatka Tallinnaan 28.–29.4. Lähtö Länsiterminaalista perjantaina klo 13.30 ja paluulähtö Tallinnasta lauantaina klo 13.30. Matkat Tallinkin laivoilla. Yöpyminen Tallink Spa & Conferense -hotellissa 2 hh. Hinta jäsenille 40 €/hlö, seuralaisille 97,50 €/hlö. Ilmoittautumiset 30.3. mennessä: Thomas Roos, puh. 040 761 7867, Anssi Liukola 040 719 9993, Tapani Koivunen 040 564 3240. Matka maksetaan osaston tilille FI79 1366 3000 1192 48. Henkilökohtaisen viitenumeron saa ilmoittautumisen yhteydessä. Kainuun auto- ja konealan ao. 419: Metallin Talvipäivä Vuokatin Urheiluopistolla la 1.4. Hinta 5 €, alle 4-v. veloituksetta. Hintaan sisältyy tulokahvi, lounas sekä toimintaa: jousiammunta, seinäkiipeily, kahvakuula, pomppulinna, Bungee-trampoliini, köysikiikku, pilkkikisa ja pulkkakisa, karaokea, arvontaa. Omalla kustannuksella: Angry Birds-puisto 10 €/hlö (alle 4-v. maksutta), keilausta 12 €/tunti, Katinkullan kylpylä 9 €/aikuinen, 7 €/4–14-v., Urheiluopiston uimalippu 5,50 €/aikuinen, 3 €/7–15-v. Ilmoittautumiset 16.3. mennessä Seija Kemppaiselle, puh. 050 566 3059 ja maksut osaston tilille: Danske Bank FI92 8000 1979 3682 07. -toipumisen avaimet PÄIVITÄ JÄSENTIETOSI! NYT MYÖS ÄÄNIKIRJANA! Ovatko tietosi jäsenrekisterissä ajan tasalla myös toimipaikan osalta? www.avominne.f i AHJ1704_1-48.indd 44 ➊ Mene osoiteeseen www.metalliliitto.fi/sahkoinen-asiointi ➋ Klikkaa linkkiä sähköisen asioinnin palveluun, jossa kirjaudut sisään omilla henkilökohtaislla pankkitunnnuksillasi. 28.2.2017 14:34:44 SEUTURYHMÄT Es-Ki-Va:n seuturyhmän Ay-koulu koostuu kolmesta jaksosta ja aiheena on liittofuusio. 1. jakso ti 28.3. klo 17 Metallitalo, kokoushuone 3, Hakaniemi, sisäänkäynti Siltasaarenkadun puolelta. Iltakurssilla pientä purtavaa, matkakulut korvataan. Tarjoilun vuoksi ilmoittautumiset Erkki Peuralalle, puh. 050 591 4382 tai erkki.peurala@ thermofisher.com. Ilmoita samalla ammattiosastosi numero ja mahdolliset ruoka-allergiat. Ay-koulu on avoin kaikille jäsenille. Keski-Karjalan Seuturyhmän (ao:t 22 ja 333) koko perheen pilkkikilpailut la 25.3. klo 9–13 Kiteellä Pajarinhovin Rannassa, Pajarinniementie 1, Puhos, Kitee. Siirtymäaika lopussa puoli tuntia. Aamupala klo 8 alkaen, ruokailu kilpailun jälkeen. Keski-Karjalan seuturyhmän koulutus ti 4.4. klo 17–20 Pajarinhovissa. Kurssin aiheena kiky-sopimus, liittofuusio, ajankohtaiset asiat, kouluttajana aluepäällikkö Hannu Savolainen. Kurssi on tarkoitettu kaikille Metallin jäsenille. Kurssin jälkeen iltapala. Ilmoittautumiset Matille, 050 355 9621, Jarille 0500 790 573 tai Vesalle 0400 902 691. Ri-Mi-seuturyhmän (ao:t 61, 71, 113 ja 156) risteily Tallinnaan 15.4. Hinta jäsenille 39 €, muille 79 €. Ilmoittautumiset ja varausmaksu 20 € ao. 61:n toimistolle 21.3. mennessä tiistaisin klo 17–18. Järvilakian seuturyhmän (ao:t 146, 214, 366 ja 370) laskettelupäivä la 18.3. klo 11–15 Lakeaharjulla Vimpelissä. Tarjolla makkaraa, mehua, liput ja välineet. Tervetuloa osastojen jäsenet perheineen! Oulun seuturyhmä: Metalliliiton Oulun ja Lapin alueen talvipäivät Vuokatissa la 1.4. Yhteislähtö Oulun linja-autoasemalta klo 6.30. Ilmoittautumiset 17.3. mennessä oman osastosi yhteyshenkilölle: Ao. 56: Paula Heikura, puh. 040 567 1498 (arkisin klo 10–14) Ao 72: Tarja Syväys 0400 663 325 Ao. 108: Ilkka Hyvärinen 040 543 6970 Ao. 118: Tuure Karkulahti 041 507 2348 Ao. 210: Suvi Pannula 040 507 8871 Ao. 289: Mika Meriläinen 040 596 2569. Maksu 5 €/hlö (alle 4–v. ilmaiseksi) 17.3 mennessä Oulun seuturyhmän tilille: FI61 1107 3500 39 2885 (viestikenttään osaston nro). Lisätietoja yhteyshenkilöiltä. 4 45 09.03.2017 Riitan järvilohi Pallasjärvestä. 1/17 NYT LEHTIPISTEISSÄ Kirkkaassa Pallasjärvessä ui VILLI TAIMEN HSyvääjään tehoa lisävarusteilla HSuomenmestarit: Kovaa työtä ja maalaisjärkeä H Kalamimmit: Voitettiin ukot kerrankin! HEl Hierron vedet kuhisevat eksoottisia kaloja HMätirasiapoikasia syntyy vauhdilla vesiin H Lassin ja Markun kimppavene H Suurahvenia Porttipahdasta H Pohjaseuranta vanhaan takilaan HKim ja Tino tekevät itse kilpavaappunsa H Mikko Junttila sitoo ottiperhoja HLohijoella myös pelti tepsii H Hauki syö isoakin kumikalaa jne... www.vetouistelulehti.fi H puh. 03-7625 775 www.takk.fi AHJON AIKATAULU 2017 osastoilmoituksille Toimita ilmoitukset viimeistään nro ilmoitukset ilmestyy perillä(torstai) 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 16.3.30.3. 6.4.20.4. 27.4.11.5. 16.5. (ti)1.6. 8.6.22.6. 27.7.10.8. 17.8.31.8. 7.9.21.9. 28.9.12.10. 19.10.2.11. 9.11.23.11. 30.11.14.12. TÄYDENNÄ OSAAMISTASI. Nyt on hyvä hetki päivittää metallialan osaamista. Tänä vuonna työvoimakoulutukset on suunnattu alan ihmisten täydennyskoulutuksiin. Ota rohkeasti yhteyttä ja löydetään yhdessä juuri sinulle sopiva lisäkoulutus Timo Leinonen [email protected], puh. 044 7906 260 TAKK, Tampereen Aikuiskoulutuskeskus Loistoduuniin! -rekrytapahtuma TAKKissa ke 29.3.2017 klo 13–15 Konetekniikan työt esittelyssä Lue lisää: www.takk.fi/duuni AHJ1704_1-48.indd 45 28.2.2017 14:34:44 A 21 % B 66 % C Tampereella D – 39 Co E lintulaji F musiikkiin G ydinvoimalassa H 20 OIKAISU Ahjo 3/2017:n Metallivisassa väitimme, että Italian kansallislaulu olisi sanaton. Oikea vastaus on kuitenkin Espanjan kansallislaulu Marcha Real, jota ei lauleta. Toimitus pahoittelee virhettä. 46 4 09.03.2017 e Jo ni nii a K VAIKEUSASTE 1+/3 AHJ1704_1-48.indd 46 O I VA L L U S pa i N ttu e K & PENTTI OTSAMO WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN 28.2.2017 14:34:47 47 TYYLI MAAHANTULOTARKASTAJA Krista Virtanen TYÖPAIKKA Semaster Oy KOTIPAIKKA Klaukkala KUVA KITI HAILA AHJ1704_1-48.indd 47 28.2.2017 14:34:49 AKL – Posti Oy SIEVI AL HIT KUUMAAN JA KOVAAN KÄYTTÖÖN Kuu kest muutt a ävät omp Kevlar elee t! AL Hit 2+ S3HRO AL Hit 2 XL+ S3HRO AL Hit on varma valinta kovaa kulutusta ja korkeaa kuumuutta vaativiin olosuhteisiin. Uudistettu, nykyaikainen pohjadesign Lisävarusteena saatavilla myös integroitu jalkapöydänsuoja antaa entistä paremman kuuman- ja kulutuksenkeston sekä paremman pidon laajemmissa käyttöolosuhteissa. Malliston kokovalikoima kattaa koot 34 - 50 ja tuotteista löytyvät sopivat vaihtoehdot useaan eri työtehtävään. AL Hit Roller XL+ S3HR0 Pohjois-Euroopan suurin jalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. Puh. (08) 488 11 • [email protected] www.sievi.com AHJ1704_1-48.indd 48 Kuu kest muutt a ävät omp Kevlar elee t! 28.2.2017 14:34:51
© Copyright 2024