HELSINGIN metalli Helsingin Metallityöväen ammattiosasto n:o 5:n jäsenlehti 3 - 2011 Pitäjänmäen ABB:n porteilta löytyi 24.10 lakkovahteina Joni Pennanen, Pasi Mecklin, Mervi Hyvärinen ja Heli Hovi-Karlsson TYÖSUOJELUVAALIT ON PIDETTÄVÄ MARRASKUUN 1.PÄIVÄN JA JOULUKUUN 30. PÄIVÄN VÄLISENÄ AIKANA 2 HELSINGIN metalli RIKKURI Kari Pekkarinen päätoimittaja Taas pitkä sopimus Metallin työntekijöillä on edessä kaksi laihaa vuotta, ainakin sopimuksen palkankorotuksilla mitattuna. Palkankorotusten enimmäistaso ratkaistiin Metallin valtuustossa jo silloin kun valtuusto siunasi raamiratkaisun. Lyhyellä lakolla korjattiin valtakunnansovittelijan ensimmäistä sovintoesitystä niin, että kaikilla on mahdollista saada korotukset samalla prosentilla. Tämän jälkeen valtuusto hyväksyi sopimuksen. Työehtosopimuksen kautta tulevat palkankorotukset eivät tule vastaamaan hintojen nousua ja pelkkien sopimuskorotusten avulla ansiotaso ei nouse. Hyvin suurella todennäköisyydellä reaaliansiot laskevat suurella osalla metallin jäsenistä seuraavan kahden vuoden aikana. Valtuusto kuitenkin teki mieluummin laihan sovun, kuin lähti lakolla mittaamaan raamiratkaisua parempia ehtoja jäsenille. Miten paljon enemmän puhtaalla liittokohtaisella sopimuksella olisi saatu ja miten kovan kamppailun se olisi vaatinut, jäi tälläkin kertaa kokeilematta. Selvää kaikille on, että työnantajat eivät olisi kovin helposti myöntyneet olennaisesti raamia suurempiin palkankorotuksiin. Liiton sopimustoiminta ei ole kovin paljon kehuja saanut jäseniltä, eikä alan palkat ole pysyneet mukana kilpailussa useimpiin muihin verrattuna, nyt tätä olisi voitu korjata. Liittokokousesityksissä ja vaaleissa jäsenillä on mahdollisuus sanoa sanansa sopimuksen suhteen, nyt liiton johto ei halunnut äänestämällä kysyä jäsenten mielipidettä ratkaisusta. Jatkoa ajatellen kysyttävä on miksi liiton johto yritti jopa saada lävitse sovittelijan ensimmäisen tarjouksen, joka olisi antanut työnantajille mahdollisuuden jakaa palkkapottia oman mielensä mukaan. Eikö liiton johto ymmärrä vieläkään miten suuri vastustus jäsenistössä on palkankorotusten työpaikkakohtaiseen jakoon. Liiton suunnanmäärääjänä tulevan liittokokouksen on sopimustoiminnan osalta tehtävä aikaisempaa sitovampia päätöksiä, jotta samojen ongelmien kanssa ei tarvitse painia jokaisessa työehtosopimuskierroksessa ja sen jälkeen työpaikoilla. Hankala hallitustaival Molemmat työväen eduskuntapuolueet menivät keväällä hallitukseen ay-liikkeen siunauksella. Hallituksen taival on ollut odotetun vaihtelevaa ja vaikeaa. Euron ja joidenkin euromaiden kriisi näkyy ja hallitsee keskustelua täälläkin. Kriisimaiden tukeminen samaan aikaan kun Suomessa leikataan ja otetaan lisää velkaa nostaa oikeutettua vastustusta. Kymmenien miljardien vastuut muiden velkojen hoitamiseksi tuntuvat ja myös ovat epäoikeudenmukaisia suomalaisille. Varmaa on, että suomalaiset veronmaksajat saavat myös laskun Eurokriisistä, kaikki toivovat vain ettei se olisi hirveän iso. Suomi on jo vuosia ollut nettomaksaja EU:ssa, mutta näyttää että mikään ei riitä. Kun rahaliitto perustettiin, niin ns. taloustietäjät suitsuttivat sen siunauksellisuutta. Nyt samat tietäjät puhuvat aivan toista, mutta yhtä suurella asiantuntemuksella. Hallitus on yrittänyt välillä ajaa kansallista etua EU:n sisällä, välillä taas se on ollut kuuliainen isommille maille, johdonmukaisempaa linjaa kuitenkin tarvittaisiin. Nyt jo EU:ssakin myönnetään, että rahaliitto ei tällaisenaan toimi. Vaihtoehdoksi ei kuitenkaan nähdä Eurosta luopumista vaan rahaliiton tiivistämistä, jossa suurten maiden vaikutusvalta kasvaisi vielä nykyisestä. Vasemmiston ei ole helppoa olla hallituksessa, joka myötäilee liittovaltiokehitystä kansallisen päätösvallan kustannuksella, niin kauan kun konkreettiset päätökset asiassa voidaan estää, se ei kuitenkaan katkaise hallitustaivalta. Hallituksen ensimmäinen budjettiesitys on odotusten mukainen: Niukka, mutta hallitusneuvotteluissa sovitun ohjelman mukainen. Sovitut perusturvan kohennukset toteutetaan, veroja korotetaan ja menoja leikataan maltillisesti. Valtiovarainministeriön kaavailu vuorotteluvapaan heikentämisestä poistettiin raamiratkaisussa ilman pahempia kasvojen menetyksiä. Vaikka budjettia ei voi kehua, ei ole luovuttamisen paikka. Parempi vielä yrittää hallituksesta käsin kuin olla oppositiossa, vaikka hankalaa on hallituksessakin. HELSINGIN metalli Päätoimittaja: Kari Pekkarinen puh: 040 580 4573 sähköposti: [email protected] Saariniemenkatu 4, 00530 Helsinki puh: 045 139 8019 toimisto auki: ma-ti ja to-pe klo 9.30-13.00 ja 14.30-17.00, keskiviikkona suljettu. Arkipyhien aattona klo 13.00 asti. sähköposti: [email protected] www.metalli5.fi Taitto: Jarmo Harmaala Paino: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani ”Sen jälkeen kun Jumala oli tehnyt selvää kalkkarokäärmeestä, rupisammakosta ja vamppyyristä, hänellä oli jotain kauheaa ainetta jäljellä, mistä hän teki rikkurin.” ”Rikkuri on kaksijalkainen eläin, jolla on korkkiruuvisielu, vesiaivot, selkäranka yhdistelmä hyytelöä ja liimaa. Siellä missä muilla on sydän, hän kantaa sisällään mätien periaatteiden kasvainta.” ”Kenelläkään miehellä (tai naisella) ei ole oikeutta olla rikkuri niin kauan kun on olemassa vesilammikko mihin voi hukuttaa raatonsa ja kyllin pitkä köysi mihin hirttäytyä. Juudas oli herrasmies verrattuna rikkuriin. Petettyään mestarinsa, hänessä oli riittävästi luonnetta hirttää itsensä.” Rikkurilla sitä ei ole. ”Eesau myi esikoisoikeutensa hernerokasta, Juudas myi Pelastajansa kolmestakymmenestä hopeakolikosta. Benedict Arnold myi maansa lupauksesta komentaa brittiarmeijaa.” Rikkuri myy syntymäoikeutensa, maansa, vaimonsa, lapsensa ja kanssaihmisensä työnantajansa katteettomasta lupauksesta. Eesau oli petturi itselleen, Juudas oli petturi Jumalaansa kohtaan, Benedict Arnold oli petturi maataan kohtaan; rikkuri pettää Jumalansa, maansa, perheensä ja luokkansa. Jack London SYNKKENEVÄÄ TALOUTTA Maailman talous synkkenee syksyn lailla, yli varojensa on eletty kuin järkeä vailla. Matti kukkarossa on Kreikan valtiolla, vihaiset kansalaiset riehuvat Ateenan kaduilla. Väärennetyt tilastot olivat vallassa olevilla, maksamattomat verot melkein jokaisella, EU-avustuksia käsi ojossa vastaan otetaan, syömävelan maksuun muiden euroja tarvitaan. Pankit, jotka vuolaasti euroja jakoivat, omistajilleen ahnaasti voittoja takoivat, nyt velkojaan valtiolta takaisin kinuavat, pelastajikseen muita valtioita haluavat. Rahaa sinne uppoaa, kuin Kankkulan kaivoon, moinen porsastelu saa ihmiset raivoon. Takuita vaatien Suomessa jahkaillaan, takkia kääntäen, Kreikan velkoja maksellaan. Pertti Korhonen Helsinki HELSINGIN metalli 3 Lakko tuli ja lakko meni Hyvää alkanutta syksyä Vitosen jäsenet. Metalliliitto on tehnyt jälleen historiaa. Ensin liitto langetti ylityökiellon teknologiateollisuuden töille, jonka jälkeen alkoi neljä päivää kestänyt lakko. Lakon piirissä ei ollut yhtään oman ammattiosastomme työpaikkaa. Lakko päättyi neljän päivän jälkeen, koska Metalliliiton valtuusto hyväksyi sovintoesityksen. Nyt kannattaa kaikkien muistaa se asia, että lakkoon ei päästä vaan siihen joudutaan, sillä jos lakkovaroitus täytyy liiton puolesta antaa, tarkoittaa se samalla myös sitä, että neuvottelijoilla ei ole hyviä neuvotteluvälejä. Koko tämä rumba sai alkunsa siitä, kun Metalliliitto ja työnantajan edustama Teknologiateollisuus eivät päässeet sopuun työehtosopimusneuvotteluissa. Ainakin palkankorotusasiat ja työehtosopimuksen kesto aiheuttivat eri näkemyksiä neuvottelupöydässä. Metalliliitto asetti palkankorotustavoitteeksi kaikkiaan 6 % 18 kk:n aikana. Teknologiateollisuus olisi ollut valmis myöntymään 1,9 % korotukseen 24 kk:n aikana. Tässä kohtaa Metalliliitto jätti lakkovaroituksen ja asetti ylityökiellon. Tähän samaan aikaan toisaalla keskusjärjestöt SAK, STTK ja AKAVA neuvottelivat EK:n kanssa ns. raamisopimuksesta. Raamisopimus hyväksyttiin keskusjärjestöissä, jonka jälkeen se lähti hyväksyttäväksi mm. Metalliliiton valtuustolle. Valtuusto hyväksyi raamisopimuksen äänin: 38 - 12. Joten päätös ei ollut yksimielinen. Tämän raamisopimuksen pohjalta lähdettiin uudelleen Teknologiateollisuuden kanssa neuvottelupöytään. Neuvotteluissa ei kuitenkaan päästy yhteisymmärrykseen, jonka johdosta täytyi lopputulosta lähteä hakemaan valtakunnansovittelijan kautta. Ensimmäinen sovintoesitys annettiin valtuuston käsittelyyn 20.10.2011. Tämä sovintoesitys hylättiin valtuustossa äänin 34 - 18, jonka johdosta lakko alkoi 21.10.2011. Hylkäämisen perusteina olivat mm. paikallisesti sovittava palkankorotus ja prosenttimääräiset korotukset yleensä, nämä kun ovat ammattiosastojen linjausten vastaisia. Lakon laajenemisesta annettiin varoitus 21.10.2011 ja se olisi alkanut 7.11.2011. Seuraavassa ”lakkoaallossa” olisi ollut n. 40 uutta työpaikkaa. Uusi sovintoesitys jätettiin sunnuntaina valtakunnansovittelijan toimesta ja jo maanantaina liittovaltuusto kokoontui käsittelemään sitä. Tällä kertaa sopimus hyväksyttiin ilman äänestystä. Joten lakko päättyi maanantaina 24.10.2011. Raamisopimukseen lähtö on mielestäni osaltaan riski. Se kyllä sisältää hyviä parannuksia, joista päällimmäisenä mainittakoon isyysvapaan pidennys ja lomajaksotuksen poisto. Olen kuitenkin näistä parannuksista sitä mieltä että ne olisi voitu käsitellä valtakunnan tasolla, kun hallituksessa on tällä hetkellä kaksi työväen puoluetta! Mitä sitten tulee palkankorotuksiin raamisopimuksessa, niin paikallinen erä siellä on edelleen vaikkakin ensimmäiseen sovintoesitykseen saatiin toisella kerralla lisättyä perälauta. Tästäkin huolimatta suuri vastuu jätettiin jälleen yritysten pääluottamusmiehille. Isoissa taloissa paikallinen sopiminen käsittääkseni jokseenkin toimii, mutta miten on pienten työpaikkojen laita? Sopimus sisältää myös kaikille maksettavan kertakorvauksen. Raamisopimus sisältää siis palkankorotusten osalta paljoltikin juuri niitä asioita joista on pitänyt Metalliliiton luopua. Tämän takia itse olen sitä mieltä, että koko sopimusta ei olisi pitänyt hyväksyä vaan neuvotteluja olisi täytynyt jatkaa! Kuten jo alussa kirjoitin, lakko ei koskaan ole hyvä asia, mutta on sillä vuosien saatossa saatu työläisille paljon hyviä asioita, joista saamme tänäkin päivänä nauttia! Raamisopimuksen sisältöä voi käydä lukemassa liiton nettisivuilta. Tässä lehdessä on myös koottu joitakin asioita sopimuksen sisällöstä. Erika Andersson Ensi vuonna edessä ovat liittokokousvaalit ja itse liittokokous, joka on liiton päättävin elin! Vitosessa on ehdokashankinta käynnistetty ja jälleen osastos- Elämää Euroopassa Työehtosopimus Olipas siinä huikea näytelmä, johon ei saatu päätöstä reaaliansioiden kasvusta. Raamisopimus on TUPO. Vaikka kuinka siihen sovittaisi muuta nimeä, ei se siitä miksikään muutu. Metallityöväen liitto lähti ihan oikealla tavalla liikkeelle julkistamalla keväällä palkankorotustavoitteensa. Mutta oliko jo siinä vaiheessa tiedossa, että jonkinlainen TUPO on kuitenkin syksyllä tiedossa. SDP:n ja Vasemmistoliiton mennessä hallitukseen, jotain tämmöistä voitiin jo odottaa. EK:n aloittaman ”mediasodan” jälkiä saatiin kuulla lähes jokaisessa lehdessä ja tiedottimessa. Kuinka huonosti yrityksillä menee ja kuinka huono kilpailukyky suomessa on. Oli huvittavaa nähdä kun kansain- välinen kilpailukyky Suomessa rankattiin eräässä tutkimuksessa maailman neljänneksi parhaaksi. EK:n mielestä Suomen kilpailukyky oli edelleen erittäin huolestuttavaa ja nollalinjaa vaan tarjottiin. Teknologiateollisuuden kanta isoihin yhteisiin sopimuksiin (TUPO) tuntui vaan pysyvän kielteisenä. Enemmän sopimista työpaikoille näytti siis pitävän ihan loppumetreille saakka. Lakon alkaminen ilmeisesti yllätti ja se oli saatava loppumaan keinolla millä hyvänsä. Ilmeisesti lakko alkoi vaikuttamaan heti liian painavasti, koska myös ”perälauta” kelpasi Teknologiateollisuuden herroille ja pisti tulemaan kiltisti mukaan tulopoliittiseen sopimukseen. Etenkin kun tuo ”perälauta” kumoaa parhaimmillaan palkankorotuksen ja- kamisen työpaikoilla ”pärstäkertoimella”, eli kaikki saisivat saman 2,4% yleiskorotuksen ja työpaikkasopiminen palkoista ei toteutuisi. Kreikka Minusta on täysin selvää, että jos ollaan Unionissa ja joku tämän yhteisen Unionin jäsenistä on pulassa, niin häntä pyritään auttamaan, mutta ahdinkoon löytyy tässä tapauksessa syyllisiäkin. Mikä on heidän vastuu ja korvausvelvollisuus, entä rangaistus? Sijoittajien (pankkien) vastuu on nyt jäämässä vain puoleen ja pienituloiset Kreikkalaiset joutuvat kusiseen paikkaan. Ymmärrän suurten lakkojen olevan se ainoa keino vastustaa tätä kansan kohtuutonta taakka. Kreikan tukemisen olisi voinut paljon paremmin hyväksyä, jos veronmaksajat saisi selkeän takuun siitä, ettei vastaavanlaista ”kansan ryöstöä” pääsisi enää tapahtumaan. EU:n pitää tehdä selkeä valinta finanssipolitiikan suhteen, joko talousrikollisuuden sallimisesta tai sen lopettamisesta. Veroparatiisien salliminen alueella ei voi jatkua. Eikä näistä ERVV:stä ja EVM:stä tai muista tukimuodoista voi tehdä jatkumoita, joilla lapioidaan veronmaksajien rahoja ikuisesti pohjattomaan nieluun. Jarmo Harmaala samme on päteviä ehdokkaita! Muistakaa jäsenet käyttää äänioikeuttanne. Erika Andersson puheenjohtaja 4 HELSINGIN metalli 21. LIITTOKOKOUKSEN KESKUSTELUASIAKIRJA Metalliliiton seuraava liittokokous on ensi keväänä Tampereella. Kokouksen tehtävänä on julkisuudessakin huomiota saavien henkilövalintojen lisäksi arvioida kuluneen liittokokouskauden toimintaa ja tehdä päätökset tulevaa toimintaa ohjaamaan. Tärkeä osa toiminnan kehittämistä ovat ammattiosastojen esitykset kokoukselle ja niistä käytävä keskustelu kentällä sekä liittokokouksessa. Esitysten pääosa on aina perustunut työpaikoilla esiintulleiden ongelmien korjaamiseen ja työehtojen parantamiseen. Metalliliitto on laatinut keskusteluasiakirjan liittokokouksen alla työpaikoilla ja osastoissa käytävää pohdintaa herättämään ja vauhdittamaan. Tulemme tässä ja tulevissa lehdissä käsittelemään asiakirjaa. Alla on keskusteluaineiston yleinen osa –esipuhe-, joka julkaistaan kokonaan. Tulevissa lehdissä paneudutaan edunvalvonnan ja työolosuhteiden yksityiskohtiin ja niiden muutostavoitteeisiin. 1. Muutos on pysyvää Muutokset taloudessa, työelämässä, poliittisissa voimasuhteissa ja työnantajien strategioissa ovat voimakkaasti haastaneet ammattiyhdistysliikkeen 2000-luvulla. Maailmantalouden ja rahoitusmarkkinoiden yhdentyminen on altistanut yritykset entistä voimakkaammin kansainväliseen kilpailuun. Työn tekemisen muodot ovat muuttuneet ja vuokratyövoiman käyttö on yleistynyt ja tullut yrityksille arkipäiväiseksi. Työnantajajärjestöt ovat yksiselitteisesti sanoutuneet irti tulopolitiikasta. Strategiana on pyrkimys siirtää palkka- ja muista työehdoista neuvotteleminen yritystasolle. Työehtosopimukset on tehty liittokohtaisina, mutta Elinkeinoelämän Keskusliitto EK on koordinoinut tiukasti työnantajien neuvotteluja. Ammattiyhdistysliike ei ole kyennyt vastaavanlaiseen koordinointiin. Porvaripuolueiden muodostama hallitus on kuunnellut herkällä korvalla työnantajien viestiä mm. työelämää ja verotusta koskevien lakien uudistamisessa. Ammattiyhdistysliike ei enää ole pystynyt tulopolitiikan kauden tavoin vaikuttamaan lainsäädäntöön. Poliittinen vasemmisto on menettänyt asemiaan yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja keskustelussa. Ammattiyhdistysliikkeen ja poliittisen vasemmiston yhteiset tavoitteet työelämän ja yhteiskunnan uudistamiseksi eivät ole edenneet. Työnantajajärjestöt ovat kyenneet hyödyntämään poliittisten voimasuhteiden muutoksen ja voimistaneet rooliaan yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kolmikantainen yhteistyö on hei- kentynyt. Keväällä 2011 käytyjen eduskuntavaalien tulos heijasti syvää tyytymättömyyttä viime vuosina harjoitettuun politiikkaan, joka on johtanut muun muassa voimakkaaseen tuloerojen kasvuun ja muuhun eriarvoistumiseen. Vaalien jälkeen saatiin totuttua pitempien neuvottelujen jälkeen muodostettua hallitus, johon osallistuvat Kokoomus, Sosialidemokraatit, Vasemmistoliitto, Vihreät, Ruotsalaiset ja Kristillisdemokraatit. Hallituksen kokoonpanossa korostui halu kantaa vastuuta. Hallituksen ohjelmassa on monia myönteisiä merkkejä politiikan suunnan muutoksesta sekä selkeä halu yhteistyöhön työmarkkinajärjestöjen kanssa. Työnantajajärjestöt ovat keskittäneet voimiaan yhdistämällä toimialaliittoja suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Samalla järjestöjen toiminnan painopiste on siirtynyt voimakkaasti teollisuus- ja yrityspolitiikkaan työmarkkina-asioiden jäädessä vähäisemmälle. Ammattiyhdistysliikkeessä voimien yhdistäminen on ollut vaikeampaa. Pyrkimys suuren teollisuuden ammattiliiton muodostamiseksi ei onnistunut. Pienempiä liittojen yhdistymisiä on tapahtunut sekä työntekijä- että toimihenkilöpuolella. Myös ammattiliittojen toimialakohtainen yhteistyö on ollut enemmän sanojen kuin tekojen asteella. Ammatillinen järjestäytyminen on edelleen vahvaa, vaikka se ei enää pitkään olekaan ollut samanlainen itsestäänselvyys kuin joskus aiemmin. Toisaalta oppilasjäsenten määrä oli vuoden 2010 lopussa historiallisen suuri (6 950). Yksityisten toimialojen työttömyyskassaan eli Loimaan kassaan on vuosittain siirtynyt 700–900 jäsentä ja sieltä on tullut Metallityöväen työttömyyskassaan 280–500 jäsentä. Yritysrakenteiden muuttuminen ja työpaikkojen pirstoutuminen ovat haastaneet ammattiyhdistysliikkeen toimintatavat työpaikoilla. Edunvalvojien sukupolven vaihdos puolestaan haastaa liikkeen omat toimintatavat. Metallityöväen Liiton jäsenmäärä on vuodesta 2008 vuoden 2010 loppuun laskenut noin 9 000:lla. Vuonna 2010 jäsenmäärä oli 158 411, josta jäsenmaksua maksamattomien vapaajäsenten määrä oli 38 612 ja eläkeläisten 27 424. Ammattiosastojen lukumäärä on samana aikana pienentynyt 325:stä 311:een. Määrä on vähentynyt, kun pieniä osastoja on lakkauttanut toimintansa tai yhdistynyt toisen paikkakunnalla toimivan kanssa. Työhuonekuntia toimi 244 (253). Ammattiosastojen yhteistyön ja voimien yhdistämisen lisäämiseksi perustettujen 53 seuturyhmän toiminta on käynnistynyt vaihtelevasti. Jotkut toimivat, jotkut eivät. Parhaat kokemukset on saatu yhteisestä seuturyhmäkoulutuksesta. Luottamustehtävissä (pääluottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut, heidän varahenkilönsä, yhdysmiehet, työsuojeluasiamiehet) toimi vuoden 2010 lopulla liiton tietojen mukaan 9 223 henkilöä. Vuonna 2008 heitä oli 9 834. Ammattiyhdistysliikkeen haasteet Käydessäni Hietalahden telakalla telakan ja ammattiosasto 41:n historiikin julkistamistilaisuudessa tuli mieleen ay-liikkeen muutospaineet. Paljon on maailma ja toimintaympäristö muuttunut siitä kun itse aloittelin ay-aktiiviuraani yli 30 vuotta sitten. Metallinkin tuotantorakenne on muuttunut rajusti. Erikoistuminen ja tuotekehittely on tehnyt tehtaista ja telakoistakin entistä enemmän kokoonpanolaitoksia, joihin sekä työtä että komponentteja tulee yhä enemmän alihankinnasta. Yritysrakenne on muuttunut suomalaisista patruunayrityksistä kasvottomiin kansainvälisiin yrityksiin ja nimikylttien jatkuvaan vaihtumiseen tehtaiden porteilla. Työsuhteet ovat muuttuneet pitkistä, jopa elinikäisistä ja perintönäkin siirtyvistä työsuhteista pätkä-, vuokra- ja muihin epätyypillisiin työsuhteisiin. Lisäksi palkkaustavat, osallistumisjärjestelmät, työlainsäädäntö, liittorajat ja myös ammattiyhdistysliikkeen organisaatio ovat kokeneet paljon muutoksia. Työehtosopimuspolitiikassa taas tulivat tulopoliittiset kokonaisratkaisut, sitten ne jäivät pois ja nyt niitä taas kaivataan. Myös ihmisten asenteet, arvot, elämäntavat, sitoutumisaste ja poliittiset mielipiteet ovat muuttuneet. Herää väkisinkin kysymys miten ammattiyhdistysliike pärjää tässä jatkuvassa muutoksessa. Miten tavallinen nuori työntekijä saadaan edelleen ymmärtämään järjestäytymisen ja joukkovoiman arvo? Tähän ei varmaan riitä Loimaan kassan aikana työttömyysturvan saanti, jäsenedut ja historiaan vetoaminen. Motivaatio järjestäytymiseen täytyy löytää palkansaajan aidosta tunteesta siitä, että hän saa jäsenyydelleen ja jäsenmaksuilleen katetta. Katetta palkkojen turvaamisena, työsuojeluna, työsuhdeturvana, vaikuttamismahdollisuuksina jne. Duunarin oman tilanteen lisäksi hänen on saatava katetta myös perheensä turvaksi niin asumisen, koulutuksen kuin muidenkin yhteiskuntapolitiikan alueiden osalta. Uskon vahvasti, että ay-liikkeellä on tulevaisuutta, mutta se edellyttää ay-liikkeeltä jämäkkyyttä ja kykyä asettua tavallisen työntekijän toiveiden ja tarpeiden edistäjäksi. Kari Uotila Kansanedustaja Uotu telakalla silloin joskus HELSINGIN metalli 5 pimukseen, koska oikeusteitse pitää käydä selvittämässä mitä oikein aiheesta sovittiin. Lisäksi olen kuullut sellaisistakin tapauksista, jossa liitto ei ole vienyt jäsenen asiaa eteenpäin, mutta jäsen itse on lähtenyt hoitamaan sitä ja voittanut sen, Tapio kertoo. Sailan mielestä eteenpäin päästäisiin jo siinäkin, että luottamushenkilöt kouluttavat itseään. Pääluottamusmies Tapio Vuoristo, varaluottamusmies Saila Kaattari ja luottamusmies Juhani Ylitalo Toimitus kyseli Planmeca Oy:n työntekijöiden mielipiteitä Metallityöväen liiton keskusteluasiakirjan kohdasta 1. Mistä löytyisi parannettavaa liiton toiminnasta? Näin lakon jälkeen löytyi paljon moitittavaa liiton toiminnasta: Tapion mukaan lakosta tiedottaminen oli ala-arvoista. Pro:n nettisivut olivatkin sen takia paljon käytössä, koska siellä tiedottaminen asioiden etenemisestä sujui paljon paremmin. Muutenkin liiton olisi tiedotettava paremmin jatkossa mitä on saatu aikaan, koska TES:n sisällöstä käydään koko ajan vääntöä eri oikeusasteissa. Esimerkiksi edelliseen sopimukseen tullut parannus varapääluottamusmiehen oikeuksista. Ihan kuin neuvottelijat eivät saisi tarpeeksi selkeästi kirjattua asioita so- Juhani poistaisi karenssipäivät sairaslomista kokonaan ja kaikki parantaisivat sairaan lapsen koti hoidon oikeuksia sekä pidentäisivät palkallista hoitojaksoa. Lisäksi kaikki haluaisivat sopimukseen 3 päivän sairaus poissaolon oikeuden ilman todistuksia. Sailan mielestä liiton toimistosta neuvotaan turhaan YTK-kassan jäseniä, eli puhelun vastaanottaja liitosta saisi tarkistaa neuvoa kyselevän jäsenyys. työvuodet tulisi olla alakohtaisia, eikä työnantajakohtaisia. Tapio lisäisi parannuksiin vielä paljon sekalaista parannettavaa: Työnantaja ei saa yksipuolisesti vaihtaa palkkaustapaa työsopimuksen vastaiseksi ja työehtosopimukseen selkeä linjaus miten erilaiset tuotantopalkkiot vaikuttavat KTA laskentaan. Mikä on huolestuttava kehityssuunta sopimuksessa tällä hetkellä? Kaikkien mielestä huolestuttavinta on TES:n työpaikkakohtaiset erät. Niistä pitää päästä eroon kokonaan. Tämä järjestely on ihan ”arseesta” yhdessä puoluepolitikoinnin kanssa. Pääluottamusmies Tapio Vuoristo haluaisi koulutusta siihen miten luottamusmiehet voisivat paremmin kohdata työpaikalla nuoren, jonka elämänhallinta kaipaa parannusta. Juhanin mielestä palvelusvuosilisät pitää alkaa jo 5 vuoden työsuhteen jälkeen ja ne Mitä Hyvää tehty TES tuo? Ainoa hyvä asia on oikeastaan se, että valtio tukee jatkossakin lyhennettyä työviikkoa ansiosidonnaisten päivärahojen muodossa. Rahallisesti allekirjoitettu sopimus oli täysin epäonnistunut. Kun aikaisempien vuosien yleiskorotukset ovat olleet täysin mitättömiä ja nyt inflaatio hipoo jo neljää prosenttia. Vuoden alusta voimaan tuleva energiavero ja muut perus elinkustannuksia huomattavasti nostavat tekijät, niin ensivuodeksi suunnattu 2,4% korotus ei pääkaupunkiseudulla kata edes asumiskustannusten nousua. Ruoan hinta nousee myös huomattavasti. Tehty TES siis heikentää selvästi ostovoimaamme. Kukaan ei myöskään ymmärrä sitä, miksi ihmeessä taas kerran lähdettiin tekemään ”prosentti korotusta”? SAK mainosti näyttävästi ”Sopimuksessa suomen kilpailukyvyn ja työllisyyden turvaamisesta” otsikolla: Ostovoimaa turvaava ratkaisu (v.2012). En tosiaan ymmärrä miten 2000EUR/kk bruttona tienaavan ostovoima paranee jos nettoansiot nousevat 66EUR/kk? Se ei kata mitenkään perus elinkustannusten nousua. Vastaavasti 4500EUR/kk ansaitsevalla pitäisi mielestäni jo nykyisellään olla ostovoimaa ainakin asumiseen ja ruokaan. Hänen tilipussiaan muistetaan tässä korotuksessa lähes tuplasti isommalla korotuksella. Kukaan ei vaan pysty ymmärtämään miksi taas näin? Eikö olisi pitänyt kohdistaa korotukset huomattavasti suurempina niille, jotka joutuvat jo nyt pahimmillaan hakemaan työstä saamansa palkan lisäksi toimeentulotukea sosiaalivirastosta. On aika järjetöntä jos palkka on niin pieni, että asumiskustannusten jälkeen pitää hakea toimeentulotukea ja lopputuloksena elämiseen jäävä raha on täysin sama kuin huonotuloisimmalla työttömällä. Mielestäni se ei todellakaan kannusta ketään tekemään työtä. Siinä tuli samalla myös ne huonot puolet. Yleisarvosana ilman näin kovaa inflaatiota olisi 6 Nyt kuitenkin asteikolla 1-10 on pakko antaa arvosanaksi 2 Milko Riuttamäki Incap Helsingin tehdas Mitä hyvää tehty TES tuo? Tes-ylityö parannukset, isyysvapaaseen tulleet parannukset palkanmaksun osalta, ulkopuolisen työvoiman käyttöön liittyvät parannukset ja tietysti se, että enää paikallisen erän jakamista ei voi työnantaja yksipuolisesti sanella. Mikä sopimuksessa on huonoa? Raamisopimus sitoo liiaksi liittojen välisiä sopimuksia ainakin palkankorotusten osalta. Miksi jälleen kerran %-korotukset eikä niitä sovittuja senttejä. Työajan tasaamisvapaan mahdollinen siirtäminen jopa vuodella. Yleisarvosana tehdystä sopimuksesta 5Karita Lahtinen Satu Huhta GE Healthcare Finland Oy Mitä hyvää tehty TES tuo? Luottamusmiehen vapautuminen työstä, eli tunnit lisääntyivät, Varapääluoton, ja varaTSV:n irtisanomissuoja, mutta aika näyttää kuinka teksti toimii. Mikä sopimuksessa on huonoa? Huonona pitäisin kertaerää (150€), sen kun olisi saanut taulukoihin. Pidemmällä juoksulla olisi ollut enemmän hyötyä. Arvosanaksi antaisin 8,5. Juhani Ylitalo Planmeca Oy Mitä hyvää tehty TES tuo? Katsotaan, kun kaikille on selvää, mistä on sovittu. Viittaan mystisiin koulutusvapaisiin... Mitä hyvää tehty TES tuo? Hyvää on kalleusluokkien poistaminen, luottamusmiesten ajankäyttö kasvaa. Mikä sopimuksessa on huonoa? Raha on se millä leipä ostetaan ja asumista maksetaan. Rahalla ostetaan vaatteet lapselle. Masentava laskusuunta metallin palkkojen ostokyvyssä jatkuu. Reilusti inflaation alle vaan. Saa nähdä jatkavatko samat ”edunvalvojat” liittokokousvaalien jälkeen. Edellisissä iso osa porukasta halusi menon jatkuvan ja sai mitä tilasi. Demarilinja on tätä ollut ja tulee olemaan. Sopimus entisestään heikentää metallialojen kutsuvuutta ammattina, heikentää työntekijöiden sitoutumista, korotukset ovat lähinnä solvaus ammattilaisia kohtaan. Mikä sopimuksessa on huonoa? Liian vähän rahaa, tällä korotuksella ei paikata muitten kallistumista, sieltä puuttuu kaikenlaista. Yleisarvosana tehdystä sopimuksesta 1-10? Annetaan niille jotka valtuustossa haikailivat paremman perään 10. Lopuille jotka äänestivät puolesta 1, miettikää mitä menitte tekemään, taas. Kun ymmärrätte, älkää kuitenkaan satuttako itseänne. Jaro Palmén YIT Oy Arvosanaksi antaisin 5. Saila Kaattari Planmeca Oy Mitä hyvää tehty TES tuo? Perälauta ratkaisi ja siihen olen tyytyväinen. Mikä sopimuksessa on huonoa? Alkuun oli pyyntö 4% ja nyt ei tyydytä 2,4%, koska inflaatio menee ohi… Arvosanaksi antaisin 7,5. Tapio Vuoristo Planmeca Oy 6 HELSINGIN metalli Sopimuksen pääkohdat Valtakunnansovittelija antoi sunnuntaina 23.10.2011 teknologiateollisuuden lakkoon sovintoesityksen. Metalliliiton liittovaltuusto hyväksyi sen maanantaina 24.10. Sovintoesitykseen sisältyvät palkkojen korotukset sekä luottamusmiesten työstä vapautuksen lisääminen. Sopimuskausi 1.10.2011–31.10.2013 Palkkojen korotukset 2011 1) Korotuksista ja ajankohdasta neuvotellaan paikallisesti tarkoituksena löytää työpaikan tilannetta ja tarpeita vastaava palkkaratkaisu. Asiasta on sovittava pääluottamusmiehen kanssa kirjallisesti 15.12.2011 mennessä. 2) Jos paikallisesti ei sovita, korotetaan palkkoja 1.10.2011 1,6 % yleiskorotus 0,8 % paikallinen erä, jonka kohdentamisesta neuvotellaan ja sovitaan pääluottamusmiehen kanssa jos paikallisen erän käytöstä ei sovita, voidaan pyytää liittojen apua, ja jos näinkään ei sovita maksetaan se yleiskorotuksena kaikille Palkkataulukkoja korotetaan 2,4 % Lisiä korotetaan 2,4 % Kertaerä 150 euroa maksetaan vuoden 2012 alussa niille, joiden yhtäjaksoinen työsuhde on alkanut viimeistään 1.10.2011 ja on voimassa kertaerän maksupäivänä. Osa-aikaiselle erä lasketaan sovitun ja täyden työajan suhteessa. Kertaerän maksamista voidaan sopia paikallisesti toisinkin. Kuntakalleusluokka II paikkakuntakalleusluokka poistuu 1.1.2012 ja noudatetaan I kalleusluokkaa. Tämä merkitsee 1,18 %:n korotusta II pkl:n taulukkopalkkoihin. Vuosi 2012 1) Korotuksista ja ajankohdasta neuvotellaan paikallisesti tarkoituksena löytää työpaikan tilannetta ja tarpeita vastaava palkkaratkaisu. Asiasta on sovittava pääluottamusmiehen kanssa kirjallisesti 31.10.2012 mennessä. 2) Jos paikallisesti ei sovita, korotetaan palkkoja 1.11.2012 1,3 % yleiskorotus 0,6 % paikallinen erä jos paikallisen erän käytöstä ei sovita, voidaan pyytää liittojen apua, ja jos näinkään ei sovita maksetaan se yleiskorotuksena kaikille Palkkataulukkoa korotetaan 1,9 % Lisiä korotetaan 1,9 % Muuta Luottamusmiehen vapautus työstä Säännöllisen vapautuksen määrää neljän viikon jaksoissa nostettiin 1–8 tuntia. Vapautukseen vaikuttavat työntekijämäärät pysyvät ennallaan. Uudet tuntimäärät ovat 5, 17, 36, 60, 84, 100 ja 148 sekä kokonaan vapautettu. Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttöä määrääviä kertoimia korotettiin 5 %:lla. Kouluttautumisvapaa Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjaan otetaan maan hallituksen kirjaus tavoitteesta työnantajien kannustamiseksi lisäämään osaamista ja tuottavuutta edistävää koulutusta. Hallitus aloittaa valmistelun koulutus- ja hyvinvointivähennyksen käyttöönottamiseksi yritysverotuksessa erityisellä verovähennyksellä. Kirjauksessa mainitaan työntekijän osallistuminen työnantajan määräämällä tavalla vuosittain kolmen päivän ajan henkilöstön osaamista lisäävään koulutukseen. Yli 55-vuotiaiden kohdalla päiviä voidaan käyttää myös työkyvyn edistämiseen ja työhyvinvoinnin parantamiseen. Uudesta järjestelmästä valmistellaan kolmikantaisesti esitys 31.5.2012 mennessä ja se otetaan käyttöön 1.1.2013. Yritysten henkilöstösuunnitelmia tarkistetaan siten, että niissä mahdollistetaan tämä järjestely. Tekstimuutokset Työehtosopimusneuvotteluissa Tek- sa kestää enintään viikon, voidaan samaan huoneeseen majoittaa kaksi henkilöä. Asumistilaa on silloin oltava vähintään 13 neliötä. 18 § Liiton hallintoon kuuluvat Metalliliiton liittotoimikuntaan, liittovaltuustoon tai liittokokoukseen valitulla on oikeus saada vapautusta työstään osallistuakseen kokouksiin. 20 § Isyysvapaa Isyysvapaan ajalta maksetaan keskituntiansion mukaista palkkaa enintään 6 arkipäivän pituisen kalenteriajanjakson työtuntijärjestelmän mukaisilta työpäiviltä. Työsuhteen on tullut kestää vähintään kuusi kuukautta ennen isyysvapaan alkamista. nologiateollisuus ry:n kesken on sovittu lisäksi seuraavista muutoksista työehtosopimuksen teksteihin. 13 § Työajan tasaaminen Työnantaja ja työntekijä voivat sopia tasaamisvapaan siirtämisestä annettavaksi viimeistään seuraavan vuoden loppuun (aiemmin kesäkuun loppuun) mennessä. 14 § Tes-ylityö Ns. tes-ylityön hyväksyttäviin poissaoloihin lisättiin lapsen sairaudesta johtuva palkallinen poissaolo sekä ammatillinen tai hyväksytty ay-koulutus. 14 § 8. momentti Määräyksiin, jolloin viikkovapaan ei katsota toteutuvan, lisättiin työantajan määräämä koulutus tai työnantajan määräyksestä tehty matka. 16 § Matkakustannukset Matkakustannuksissa työnantaja ja työntekijä voivat sopia työntekijän oman auton käytöstä ja siitä maksettavasta korvauksesta ennen matkaa. Lisäkorvausta saa työnantajan kanssa sovitusta muiden henkilöiden tai tavaran kuljetuksesta. Korvauksen määrä on Verohallituksen verovapaaksi vahvistama. 16 § Työskentely varsinaisen työpaikan ulkopuolella Asuntoa koskevia määräyksiä muutettiin niin, että asumistilaa tulee olla majoitettavaa työntekijää kohti vähintään 10 neliötä (aiemmin kirjaus oli 10 kuutiometriä). Huoneeseen majoitetaan komennuspaikkakunnan olosuhteet huomioon ottaen enintään yksi henkilö. Jos komennus samassa kohtees- 29 § Ulkopuolisen työvoiman käyttö Jos ulkopuolista työvoimaa käytettäessä syntyy perusteltu epäilys, että tilaajan sopimuspuoli ei hoida lakisääteisiä tai työehtosopimuksen mukaisia velvoitteita, tulee tilaajan yhdessä pääluottamusmiehen kanssa arvioida asiaa ja tarpeellisten tietojen hankkimista ja ryhtyä toimiin selvitysten hankkimiseksi. Tilaajan pääluottamusmiehellä on oikeus perehtyä näihin selvityksiin. Alihankinta- ja vuokratyösopimuksiin voidaan ottaa ehto, jonka mukaan tilaajalla on oikeus velvoittaa sopimuspuolensa luotettavan selvityksen antamiseen. Luottamusmiessopimus Pääluottamusmiehen varamiehen irtisanominen tai lomauttaminen ei saa perustua luottamusmiestehtävään silloin, kun hän ei toimi sijaisena tai hänellä ei ole luottamusmiehen asemaa. Työnantajan tulee ilman eri vaatimusta osoittaa toimen johtuneen muusta. Sama määräys koskee myös työsuojeluvaravaltuutettua. Työryhmiä Liitot asettavat muun muassa seuraavat työryhmät alan kehittämistyöryhmä työpaikkakohtaisia kokeiluja seuraava työryhmä ulkomaisen työvoiman käyttöä selvittävä työryhmä, mm. lähetettyjen työntekijöiden vähimmäistyöehtojen määräytyminen huolto- ja kunnossapitotyöryhmä selvittää näihin liittyviä erityistarpeita etenkin tilanteissa, joissa työntekemispaikat vaihtuvat jatkuvasti vuokratyövoiman käyttö; mm. vuokratyödirektiivin sovittaminen kansallisesti palkkamääräysten uudistaminen ja palkkarakenteen ylläpito työaikamääräysten ja työaikajärjestelyjen selvittäminen malmikaivosten työehtosopimuksen kehittäminen työhyvinvointi ja työkyvyn ylläpitäminen ikääntyvien työntekijöiden työhyvinvointi ja työurat Valtion toimenpiteet Mikäli keskusjärjestöjen 13.10.2011 allekirjoittama raamisopimus toteutuu, tulee hallitus omalla paketillaan mukaan. Sen myötä muun muassa Lomakorvauksen jaksotus poistuu. Sovitellun työttömyyspäivärahan työaikaraja nostetaan 75 prosentista 80 prosenttiin. Isyysvapaa pitenee kahdella viikolla. Isyysvapaa voidaan käyttää joustavasti, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta. Työeläkemaksujen noususta kompensoidaan 0,2 prosenttiyksikön suuruinen osuus alentamalla ansioverotusta Yhteisöveroa alennetaan lisää 0,5 prosenttiyksikköä. Raamin kattavuus Keskusjärjestöt arvioivat sopimansa raamin toteutumista 25.11.2011 sen mukaan, miten kattavasti eri aloilla on solmittu sen mukaisia työehtosopimuksia. Jos kattavuutta ei ole riittävästi, liitot arvioivat irtisanoutuvatko ne sopimuksesta 31.8.2012. Sopimuksen irtisanominen on tehtävä 31.3.2012 mennessä. Jos taloudellisessa kehityksessä tapahtuu merkittäviä poikkeamia suuntaan tai toiseen, osapuolet arvioivat tilannetta. Mikäli liitot eivät pääse arviosta yksimielisyyteen, voidaan sopimus irtisanoa 31.8.2012 niin että se päättyy 31.10.2012. HELSINGIN metalli 7 Pitkät ovat lakkojen välit Liittovaltuuston kokous 20.10.2011 Noin 40v. sitten oli viimeiseksi Metallityöväen Liiton järjestämä lakko. Ei todellakaan voida sanoa miksikään lakkoherkäksi liitoksi. Metallin valtuustossa käytiin jännä ja poikkeukselliseen lopputulokseen johtanut sopimusesityksen käsittely perjantaina 20.11.2011. Valtakunnan sovittelijalta tuotiin esitys uudeksi työehtosopimukseksi iltamyöhällä. Ensin sitä käsitteli suuri neuvottelukunta, joka päätyi sen hyväksymiseen äänestyksen jälkeen luvuin 13-8. Tämän jälkeen liittotoimikunta vielä äänesti hyväksymisen puolesta 8-5. Äänestystuloksista ei ole minun valtuustoaikana aikaisemmin kerrottu mitään valtuuston jäsenille. Tämäkö on sitä uuttaa avoimuutta - ainakin näennäisesti. Näin asia tuotiin liittovaltuuston hyväksyttäväksi. Ainoaksi käsiteltäväksi asiaksi oli jäänyt palkankorotukset. Todella sekavan malliesityksen luki meille puheenjohtaja Riku Aalto. Paperiversiona sitä ei saanut, mikä oli helvetinmoinen vääryys toki, mukamas oli kielletty. On se perkele kumma, että valtuuston jäsenet eivät saa lukea mistä ollaan päättämässä!!! Esitys sisälsi paikallisen erän, jonka jakotapa ihmetytti. Kaikki eivät saisikaan yleiskorotuksena 2,4%, vaan se saattaisikin olla jotakin muuta esim. 2.1%, koska työantajalle pitäisi antaa myös mahdollisuus jakaa pottia. Sama jakoperuste tietysti koko sopimuskaudelle. Pärstäkerroin politiikka jatkuisi oikein kunnolla tessin voimalla ja sitä yhä parantaen työnantajan asemasta katsottuna. Lähes kaikki vasurit kävivät tyrmäämässä esityksen pöntöstä puhuen, osa melkoisen värikkäästi ja tarkkaan harkitusti puheenvuoronsa käyttäen. Ensimmäisenä vasemmistosta pääsi puheen pitämään Jari Jormalainen, joka tyrmäsi ehdotuksen. Vasurit kannattivat esitystä. Jossakin vaiheessa alkoi tapahtumaan todella ihmeellisiä asioita, kun demari ryhmän jäsenetkin alkoivat yhtymään Jormalaisen hylkäysesitykseen. Suurten ihmeiden aika ei ole kokonaan ohi! Loppupuheenvuoroissa mm. liiton pj. Aalto, sihteeri Mäkelä, valtuuston puh.joht. Mäkinen ja puheenjohtajistoon kuuluva Pasi Karttunen esittivät hyväksyvän kantansa esitykselle. Asiasta äänestettiin valtuuston puheenjohtajan määräämällä tavalla, joka oli suullinen julkinen äänestys jaa tai ei. Tällä varmaan haettiin demarijäseniä äänestämään jaa. Hehän eivät perinteisesti äänestä pu- heenjohtajaa vastaan, koska pelkäävät asemansa mahdollisissa tulevissa valinnoissa heikkenevän, että sellaista ryhmäkuria. Näistä asioista huolimatta pari demarien aina lakonvastaista valtuuston jäsentä uskalsi pitää yllättävän kovan puolustavan puheen Jari Jormalaisen esitykselle. Varsinaisessa äänestyksessä kävi hyvin nopeasti ilmi, että pärstäkerroin palkankorotuksille tuli jyrkkä ei tuomio äänin 34-18 ja yksi tyhjä ääni. Totuuden nimissä on todettava, että siinä monella jaa-äänestäjällä monttu lopsahti auki suuresta hämmennyksestä, aivan niin kuin kävi vieressä istuneelle nais-jäsenelläkin. Kamppailu on käytävä yhtenäisenä Äänestystulos merkitsi lakon alkamista. Siinä oli suurta historian havinaa! Mikä sai valtuuston nyt ottamaan lakko-aseen käyttöön? Toivottavasti takana on vain luja päätös puolustaa työntekijöitä, eikä mikään profiilin nostatus liittokokousvaalien alla. Niin tai näin. Tulos oli joka tapauksessa oikea. Yksi asia jäi kokouksesta kaivelemaan jälkeenpäin. Ennen äänestystä puh.joht. Aalto kertoi moneen kertaan, että mikäli lakkoon menemme, raamisopimuskin kaatuu saman tien. Äänestyksen jälkeen hän kuitenkin ilmoitti, että ei ole varma onko raamisopimus voimassa edelleen. Jokainen voi vetää tästä omat johtopäätöksensä. Omana tulkintana olen miettinyt sen olevan peliä lk-vaaleja silmällä pitäen ja ehkäpä jonkinlaisena pelotteluna lakkomielialaa vastaan. Haluaako puheenjohtaja jotenkin syyllistää vasemmistoryhmää ainoastaan lakonlietsojiksi, vaikka sen todellisuudessa on aikaansaanut työnantajapuoli surkealla palkkatarjouksella. Tyrmäysesityksen puolesta äänestäneet olivat siis siinä uskossa, että raamisopimuskin kaatuu jos lakko alkaa. Täten uuden asetelman vallitessa voitaisiin palkankorotusvaatimukset nostaa vähintään vaatimallemme tasolle. Kaikkien liiton palkollisten on nyt tehtävä työtä valtuuston päätöksen pohjalta. Puheenjohtaja Aalto ei ole lakon alkamisen jälkeen tuonut julkisuuteen tarpeeksi selkokielisesti miksi Metalli on lakossa. Tämän takia työpaikoilla voi olla epävarmuutta siitä miksi lakkoilemme. Sen sijaan Pro-liiton puheenjohtaja Rinne on kyllä esittänyt kamppailun ytimen selvästi omalla väelleen ja julkisuuteen. Tästä eteenpäin valtakunnansovittelijan varassa Raamit ovat siis edelleen kaulassamme ainakin liittojohtajien näkemysten pohjalta. Kuinka kauan todellisuudessa, sitä ei tunnu kukaan oikein täydellä varmuudella tietävän. Eri päivämääriä on vilauteltu. Lakko jatkuu ainakin toistaiseksi tätä kirjoittaessani. Pärstäkertoimet ja paikalliset sopimukset liksoissa ovat tällä hetkellä lakon virallinen syy. Jos raamit putoavat kaulastamme kipeästi hiertämästä, alkaa asiat alusta. Mielestäni raamit voisivatkin pudota. Lomautettujen ja työttömien aseman parantaminen on jokapäiväistä työtä, ei ainoastaan nyt hetkellisesti. Raamejahan puolustellaan lomarahojen jaksottamisen poistamisella ansiopäivärahoista ja työtuloveroalennuksella, jotka hallitus on luvannut. Voidaan hyvin aprikoida, onko istuva hallitus enää voimissaan veronalennushetkellä johtuen täysin ulkoisista tekijöistä. Väittää voidaan toki toisinkin päin. Pakettiin kuuluu työyhteisöverotuksen helpotuksiakin. Nehän saattavat aiheuttaa vaikeuksia kuntatalouksille, jopa paineita kunnallisveron nostolle joissakin kunnissa. Raamien putoamisen jälkeen ei mikään estä palaamasta alkuperäiselle vaatimustasollemme palkankotuksissa. Melkoisella varmuudella valtakunnansovittelijalta kuitenkin tulee uusi esitys, joka yritetään jyrätä läpi valtuustossa. Jää nähtäväksi löytyykö hylättyyn esitykseen rusinoita pinnalle niin paljon, että valtuuston enemmistö tuntee tehneensä tarpeeksi porukan eteen. Valtakunnan sovittelijan toinen esitys valtuustossa 24.10.2011 Tehtyä esitystä uudeksi työehtosopimukseksi kannatti puheenjohtaja Aallon kertoman mukaan suuri neuvottelukunta ja liittotoimikunta yksimielisesti. Asiasta pidettiin lukuisia puheenvuoroja. Esityksen hyväksymistä kannattivat kaikki puhujat, paitsi itseni lisäksi Moisio ja yksi sosdem valtuutettu, joka jossitteli kannattavansa hylkäämistä. Valtuuston puheenjohtaja Mäkinen ”saneli”, että asiasta ei äänestetä, vaan erimieltä olevat 3 jäsentä saavat tehdä eriävän mielipiteen kirjallisena. Moision ja minun jätetyssä eriävässä mielipiteessä todetaan mm. seuraavaa: Esitys uudeksi työehtosopimukseksi ei takaa realiansoiden nousua, raamisopimuksestakaan ei ole täydellistä yhteisymmärrystä mitä on sovittu, näin ollen ei voida tietää mitä se todellisuudessa sisältää ja tuleeko se koskaan edes voimaan, jos muut sen hylkäävät jne.. Metalliliiton säännöissä todetaan mm. että Liiton tärkeimpiä tehtäviä on huolehtia jäsenten palkka- ja työehdoista. Tätä pykälää rikottiin nyt ja kaiken lisäksi prosenttikorotukset ovat liittokokouksen päätöksen vastainen, jossa sanotaan selkeästi, että neuvotellaan ainoastaan senttipohjaisia korotuksia. Tässäkin rikottiin jälleen kerran liiton ylintä elintä eli liittokokousta ja sen aikaansaannoksia. Kaksi pysyi siis aiemmassa tiukassa linjassaan loppuun asti, joka sisälsi myös raamisopimuksen hylkäämisen. – Lakolla ei saatu kuin ainoastaan perälauta, siis tyrmäysmekanismi saatiin toimimaan. Mitään varsinaista voittoa ei siis saatu, vaikka sitä pitää aina hakea. Nyt sitä haettiin 4vrk lakon voimalla, joka todellakin jäi hentoiseksi yritykseksi. Ehkä emme ole enää kypsiä taistelemaan kovimmalla aseellamme, työtaistelutoimenpiteenä lakkoa käyttäen. Jospa sitten 40v. kuluttua nousee valveutuneempi ja paljon parempi työläiskansa aivan uusine työtaistelutoimenpiteineen, vai löytävätkö he sitten myös lakon keinona etujensa puolustamisessa. Syysterveisin Ilpo Haaja Plm Ilpo Haaja Helsinki Arctechin telakka 8 HELSINGIN HELSINGIN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO RY NO 5 KUTSU EHDOKKAIDENASETTELUKOKOUKSEEN Ammattiosaston sääntömääräinen ehdokkaidenasettelukokous pidetään 8.11.2011 alkaen klo 17.00. Kokouspaikkana on ao:n toimisto, Saariniemenkatu 4. Käsitellään sääntöjen 6§ mukaiset asiat. - Asetetaan ehdokkaat syyskokoukselle vuoden 2012 henkilövalinnoista: - vahvistetaan toimikuntaan valittavien varsinaisten ja varajäsenten lukumäärä - asetetaan ehdokkaat ammattiosaston puheenjohtajaksi - asetetaan ehdokkaat toimikunnan varsinaisiksi ja varajäseniksi - asetetaan ehdokkaat aluejärjestön kokouksen varsinaisiksi ja varajäseniksi Kokouksessa on kahvitarjoilu, joten tervetuloa. AMMATTIOSASTON TOIMIKUNTA HELSINGIN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO RY NO 5 metalli Metalli vitosen PIKKUJOULU Malmin Työväentalolla lauantaina 10.12.2011 klo 18.00 alkaen. Illan ohjelmassa mm: * * * * * Perinteinen jouluateria Arpajaiset Varaa liput sinulle ja Glögiä seuralaisellesi ajoissa, Musiikkia ettet jää ilman… Jne… Pääsylippuja luottamusmiehiltä ja ammattiosaston toimistosta, puh. 045 139 8019. HINTA 10 EUROA KUTSU SYYSKOKOUKSEEN Ammattiosaston sääntömääräinen syyskokous pidetään 24.11.2010 alkaen klo 17.00. Kokouspaikkana on ao: toimisto, Saariniemenkatu 4. Käsitellään sääntöjen 6§ mukaiset asiat. Valitaan ammattiosastolle toimihenkilöt vuodelle 2012: - ammattiosaston puheenjohtaja - toimikunnan jäsenet ja varajäsenet - edustajat aluekokoukseen - päätetään ammattiosaston toimintasuunnitelmasta vuodelle 2012 - päätetään ammattiosaston budjetti vuodelle 2012 Kokouksessa on kahvitarjoilu, joten tervetuloa. AMMATTIOSASTON TOIMIKUNTA Liput lunastettava 30.11 mennessä