1. No category

Tienpidon ja liikenteen näkymiä Keski-Suomessa
Maaliskuu 2017
Uuden edessä
Tässä julkaisussa esitellään Keski-Suomen ELY-keskuksen liikenne- ja
infrastruktuurivastuualueen toimintaa ja suunnitelmia asiantuntijoidemme
kertomana helmikuun 2017 tilanteessa. Artikkeleihin on koottu tietoa muun
muassa tiesuunnitelmista, rakenteille tulevista kohteista, päällysteistä ja
tievalaistuksesta. Lisäksi avaamme joukkoliikenteen näkymiä ja kerromme
miten olemme mukana vaikuttamassa maankäytön kehittymiseen.
Pienemmistä parantamis- ja päällystyskohteista julkaisemme ajantasaista
tietoa nettisivuillamme.
Liikennejärjestelmän kehittäminen ja tienpito ovat pitkäjänteistä toimintaa,
jonka keskiössä on aina asiakas. Asiakkaitamme ovat kaikki
liikennejärjestelmän käyttäjät, olipa kyse polkupyöräilijästä tai ulkomaankaupan
kuljetuksesta. Asiakkailtamme saamme paljon tietoa, jota hyväksikäyttäen
pyrimme vaikuttamaan tarjottavaan palvelutasoon. Tienpitäjänä meillä on
tämän lisäksi käytettävissämme paljon muun muassa väylien kuntoon liittyvää
tietoa, jota asiakkaamme ei voi eikä tarvitsekaan tietää. Tehtäväämme kuuluu
myös yhdistää nämä kaksi näkökulmaa siten, että toimintamme olisi
kokonaisuudessaan mahdollisimman vaikuttavaa.
Vireillä oleva maakuntauudistus tulee vaikuttamaan myös
liikennevastuualueen tehtävien hoitoon. Liikennesektorin suuriin haasteisiin,
kuten krooniseen rahoitusvajeeseen ja merkitykseen ilmastokysymyksissä,
uudistuksella sinänsä ei ole kuin korkeintaan vähäistä vaikutusta. On tärkeää,
että maakuntauudistuksen mukanaan tuovat muutokset palvelevat
mahdollisimman hyvin myös näitä tavoitteita. Keskeisten asiakkaidemme
tarpeet eivät tunne maakuntarajoja. Siksi on tärkeää, että jatkossakin
tieverkkoa ylläpidetään ja kehitetään samoin periaattein koko maassa.
ELY-keskus on mukana kevään ja alkukesän aikana toteutettavassa
Tulevaisuuden liikenne -kasvupolussa. Polku on tarkoitettu kasvunälkäisille
alan yrityksille. Näin haluamme olla mukana luomassa palveluistuvaa
liikennejärjestelmää.
Jukka Lehtinen
Liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueen johtaja
Vuonteensalmi
VUONTEENSALMEN RISTIKKOSILTA ON ESTE
SUJUVALLE TIE- JA VESILIIKENTEELLE. UUSI SILTA
PARANTAA LIIKKUMISEN SUJUVUUTTA JA
TURVALLISUUTTA.
Vuonteensalmi saa uuden sillan
Laukaan Vuonteensalmen painorajoitettu silta on muodostunut pullonkaulaksi
kuljetusten sujuvuudelle. Siksi sen uusiminen on perusteltua.
– Silta on korjauskelvoton ja heikkokuntoinen. Vaihtoehdoksi jäi kokonaan
uuden sillan rakentaminen, projektipäällikkö Kari Komi toteaa.
Seututie Metsolahti–Vihtavuori Mt 640 toimii kiertotienä Vaajakosken
kiertoliittymän ja Kanavuoren liittymän välin osalta. Vuonteensalmen vanhan
sillan painorajoitus estää kuitenkin raskaan liikenteen kulun siltaa pitkin. Jos
jostain syystä Vaajakoskella liikenne keskeytyisi, tilanne muodostuisi nopeasti
hankalaksi.
– Tämä suunta on tärkeä Äänekosken tehtaan puukuljetuksille sekä tärkeä
varareitti myös varautumiseen liittyvissä asioissa. Lisäksi matala silta on
haitannut salmen kautta kulkevan Keitele-Päijänne kanavan vesiliikennettä,
Komi jatkaa.
Mitä tehdään ja milloin?
Hankkeessa on tarkoitus rakentaa leveämpi, korkeampi ja ilman
painorajoituksia oleva silta nykyisen sillan pohjoispuolelle. Sillan valmistuttua
vanha puretaan. Lisäksi tiesuunnitelmassa tullaan esittämään kevyen
liikenteen väylän rakentamista maantien 640 varteen uuden sillan ja Vuonteen
koulun välille. Koko rakennushankkeen pituus on noin 1,4 kilometriä.
– Hankkeen tiesuunnitelma valmistui loppuvuonna 2016. Suunnitelman
hyväksynnän jälkeen on vuorossa ympäristölupien haku. Jos kaikki etenee
sujuvasti, rakennustöihin päästään 2017 syksyllä. Liikennevirasto on
myöntänyt hankkeelle korjausvelkakohteisiin tarkoitettua rahoitusta 5
miljoonaa euroa, Komi valaisee.
Tiehankkeissa alueen asukkaat otetaan aina huomioon. Järjestetyn
kuulemistilaisuuden lisäksi asukkaat ja muut kiinnostuneet voivat lähestyä
ELY-keskusta milloin tahansa. Vuonteensalmen kohdalla oli alusta lähtien
selvää, että uusi silta ja tieratkaisu eivät mahdu vanhaan maastokäytävään.
– Pyrimme ostamaan uuden tieväylän alle jäävät kiinteistöt vapaaehtoisin
kaupoin ennen varsinaisen yleisen maantiealueen haltuunottoa. Se on aina
kaikille osapuolille parempi niin päin, Komi päättää.
Valtatie 4 Leivonmäen kohdalla
TAVOITTEENA ON PARANTAA MATKA-AIKOJEN ENNAKOITAVUUTTA JA
LUODA TIELLE TASALAATUISET AJO-OLOSUHTEET SEKÄ LISÄTÄ
TURVALLISIA OHITUSPAIKKOJA LIIKENTEEN SUJUVUUDEN
PARANTAMISEKSI.
LIIKENNEMÄÄRÄ VALTATIELLÄ 4 ON NOIN 6000 AJONEUVOA/VRK, JOSTA
RASKASTA LIIKENNETTÄ ON NOIN 900 AJON/VRK. LIIKENNE TULEE
KASVAMAAN ENTISESTÄÄN. VALTATIE 4 ON OSA VALTAKUNNALLISTA
EU:N MÄÄRITTELEMÄÄ TEN-T -YDINTIEVERKKOA.
Nelostielle lisää ohituskaistoja
Joutsan ja Toivakan välille
VALTATIE 4
• Leivonmäen kohdalla
Jyväskylä
Hankkeelle on myönnetty 13,9 miljoonaa euroa. Tarkoituksena on jatkaa
tieosuuden edellisen remontin aikana toteuttamatta jääneitä parannushankkeita.
– Nyt toteutetaan kaksi ohituskaistaosuutta, Savenaho ja Naukjärvi, ja niihin
liittyvät rinnakkaistiejärjestelyt. Jos raha riittää, tehdään vielä joitakin
turvallisuuteen liittyviä ratkaisuja, johtava asiantuntija Hannu Keralampi avaa.
Julkisuudessa on kyselty, miksi vasta muutama vuosi sitten remontoitua
tieväliä taas parannellaan ja miksi tähän sijoitettuja rahoja ei sidota esimerkiksi
Kirri–Tikkakoski-tiehankkeeseen.
Leivonmäki
– Useinhan tuota kieltämättä kysytään. Kirri–Tikkakoski on 150 miljoonan
euron hanke, ei tämä raha sitä pelastaisi. Nyt tehtävät osuudet jäivät
rahoitussyistä tekemättä kehittämishankkeen Lusi–Vaajakoski yhteydessä,
Keralampi perustelee
Alueen asukkaita kuunnellaan tarkkaan
Tarkoituksena on, että hankkeen tiesuunnitelma valmistuu kesään 2017
mennessä, minkä jälkeen suunnitelma menee Liikennevirastoon
hyväksyttäväksi. Sitten päästään kilpailuttamaan urakoitsijoita. Tarkoituksena
on, että varsinainen rakentamisvaihe ajoittuu vuosille 2018–2019.
– Pitkin matkaa alueen asukkaat voivat ottaa tähän kantaa. Tarkoituksena on
pitää vielä toinenkin yleisötilaisuus, jossa kuullaan paikallisia ihmisiä ja
maanomistajia. Ainahan se aiheuttaa joillekin hammastenkiristyksiä, kun jokin
tienpätkä ei tule juuri sinne mihin joku sen haluaisi, mutta aidosti me ihmisiä
kuuntelemme ja pyrimme ottamaan näkemykset suunnittelussa huomioon. Se
ei ole pelkkä muodollisuus. Paikalliset ovat yleensä parhaiten asioista selvillä,
Keralampi korostaa.
Savenaho
Lahti
Valtatie 4 Kirri-Tikkakoski
NELOSTIEN VÄLI KIRRI-–TIKKAKOSKI ON KAKSIKAISTAISENA
PÄÄTIEVERKKOMME RUUHKAISIMPIA OSUUKSIA.
VALTATIE 4
• Kirri–Tikkakoski
Kirri–Tikkakoski välin moottoritien
suunnitelmat ovat valmiina
Oulu
Valtatie 4 on osa valtakunnallista EU:n määrittelemää TEN-T-ydinverkkoa.
Nelostiellä ei ole rinnakkaista rautatieyhteyttä, minkä johdosta tiellä on erittäin
suuri merkitys etelä–pohjoissuuntaisille elinkeinoelämän kuljetuksille.
Liikennemäärä Jyväskylän pohjoispuolella on noin 15 000 ajoneuvoa
vuorokaudessa, josta raskaan liikenteen osuus on yli 1 400 vuorokaudessa.
Jyväskylän seutu kehittyy voimakkaasti ja keskeisen sijaintinsa johdosta
alueelle on sijoittunut merkittäviä logistisia yrityksiä. Kirri–Tikkakoski on
kaksikaistaisena yksi nelostien ruuhkaisimpia osuuksia. Moottoritien
rakentaminen parantaisi liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Näistä syistä
ELY-keskuksella on suunnitelmat valmiina sitä silmälläpitäen, että hankkeelle
saadaan rahoitus.
E5 Lentokentän etl
E4 Tikkakosken etl
Tikkakoski
Äänekosken biotuotetehdas ei ole välin ainoa tarvitsija. Nelostie kulkee
Helsingistä Utsjoelle, ja sillä välin tarvitaan tuotakin osuutta valtakunnallisen
liikenteen sujumisen kannalta.
E3 Puuppolan etl
Maisemalliset muutokset vähäisiä – siltojen alle jätkänpolut
Maisemalliset muutokset ovat aina esillä, kun puhutaan moottoritiestä. Tässä
tapauksessa kaukomaisemaan ei kuitenkaan tulisi isoja muutoksia osittain
siksikin, että linjaus on suunniteltu kulkemaan monin paikoin nykyisen
nelostien kohdalla.
Moottoritien linjaus
Puuppola
Kirrin päähän tulisi rakennettavaksi kaksi uutta siltaa pienten jokien yli. Uusista
silloista tulisi hieman nykyistä korkeampia. Lisäksi siltojen alle rakennettaisiin
niin sanonut jätkänpolut eli pientareet joen rantaan niin ihmisten kuin
eläintenkin kulkemista varten.
Merkittävimmät muutokset nelikaistaiseksi moottoritieksi rakentamisen lisäksi
tulisivat olemaan Lintukankaan, Tikkakosken ja Lentoasemantien
eritasoliittymät sekä viimeksi mainittujen väliin rakennettava lentokoneiden
varalaskupaikka.
E2 Lintukankaan etl
E1 Kirrin etl
Jyväskylä
Tievalaistus
VUOSITTAIN NOIN 60 PYLVÄSTÄ VAURIOITUU KESKI-SUOMESSA
KOLAREISSA. LISÄKSI MYRSKYT AIHEUTTAVAT TUHOJA.
KOKO SUOMI SYTTYY ILTAISIN YHDELLÄ OHJELMALLA
OHJAUSJÄRJESTELMÄN KAUTTA SÄHKÖKESKUKSIIN
TULEVALLA KÄSKYLLÄ. KESKI-SUOMESSA HÄMÄRÄKYTKIMIÄ ON
KAKSI. KOKO SUOMESSA EI SYTYTÄ KUITENKAAN KERRALLA.
Tievalaistuksen saneerauksilla haetaan
turvallisuutta ja säästöjä
Itäisen hankinta-alueen tievalaistusasioista vastaavalla projektipäällikkö
Mikko Asusella riittää vipinää. Valtion omistuksessa oleva tievalaistus
perustuu pääosaltaan 80-luvun tekniikkaan, eikä se ole kustannustehokasta.
Tavoitteena on, että valaisimet ja niihin liittyvä sähkötekniikka olisivat peräisin
korkeintaan vuodelta 1990.
– Parasta aikaa inventoimme Keski-Suomen alueella kaikki valtion
sähkökeskusten takana olevat valaistuspisteet. Alamme ottaa valaistuksen
korjausvelkaa kiinni aiemmin kuin valtakunnassa keskimäärin, mikä on hyvä
asia, Asunen sanoo.
Energiasyöppöjen valaisimien tilalle LED-tekniikkaa ja tekoälyä
Konkreettisin toimi on uusia vanhoja energiasyöppöjä valaisimia
LED-valaisimiin. Lisäksi nykytekniikka mahdollistaa valaistuksen
esiohjelmoinnin eli esimerkiksi valaisin menee omasta hämäräkytkimestään
päälle.
– LED-valoihin siirtyminen säästää sähköä noin 30 %. Toiset 30 % lähtee vielä
siitä, kun valojen ohjaus optimoidaan hämäryyden ja liikennemäärien mukaan.
Tiettynä kellonaikana valaistuksen teho on pienempi kuin toisena. LED-valojen
kanssa vain taivas on rajana ohjaukselle.
Energiankulutuksen säästö riippuu valaistavan maantien ominaisuuksista ja
näiden ominaisuuksien asettamista vaatimuksista valaistukselle. Mitä
raskaammin liikennöity maantie ja laadukkaampi valaistus, sen pienempi on
säästö. Moottoriteillä säästöä ei juurikaan synny, mutta kevyenliikenteenväylillä
energiantarve vähenee 60–70 prosenttia, kun 70–100 W
suurpainenatriumvaloja korvataan 22–30 W LED-valoilla. Jos saneerauksen
yhteydessä vaihdetaan pylväät ja optimoidaan pylväsväli LED-valoille
parhaiten soveltuviksi, päästään käyttämään jopa 10 W valoja.
– Liikenteen puolellakin on jo käytössä liiketunnistukseen perustuvia
katuvaloja, mutta meillä Itä-Suomessa ei vielä ole. Pilottikohde on olemassa
vähäliikenteiselle tielle. On tarkoitus seurata, paljonko liikennemäärään
perustuvalla ohjauksella voidaan säästää. Valaistus on osateholla koko ajan.
Sitten kun auto tulee, se menee täydelle teholle, Asunen selittää.
Mikko Asunen korostaa, että valaistuksessa turvallisuus menee etusijalle,
vaikka säästöjen hakeminen on olennaista. Nykyaikaiset valaisimet kuluttavat
vähemmän, mutta ovat valaistusominaisuuksiltaan parempia. Eivätkä
pimentyneet valaisimet suinkaan ole ELY:n tai urakoitsijan saamattomuuden
vuoksi joskus kauankin korjaamattomina.
– Jos valaisin ei ole turvallisuuden kannalta kriittisellä paikalla, sen kuntoon
saattaminen voi kestää, eikä sitä ole tarkoituskaan heti korjata. 80-luvun
valaistus on niin vanhaa, ettei niihin saa oikein osia. Se ei ole valaistuksen
kannalta hyvä, jos siellä on yksittäisiä tehokkaita välissä. Raha menisi vähän
hukkaan. Pyritään siihen, että kerätään isompia kokonaisuuksia, minkä jälkeen
saneerataan koko alue kerralla.
Omaisuudenhallintajärjestelmällä suoraviivaisuutta
Valaistusasioissa on meneillään hanke, jonka tarkoituksena on saada koko
Suomessa aikaiseksi reaaliaikainen tieto jokaisesta pylväästä. Tämä
hyödyttäisi esimerkiksi kolaritilanteissa, kun pelastuslaitos voisi ottaa heti
paikalle tultuaan yhteyden vastuulliseen ylläpitäjään, jotta vauriot päästään
korjaamaan nopeasti.
Joukkoliikenne
KESKI-SUOMEN JOUKKOLIIKENTEEN UUSI PALVELUTASOMÄÄRITYS ON
VALMISTUMASSA. MÄÄRITYKSESSÄ KÄYDÄÄN LÄPI YHTEISTYÖSSÄ ERI
TOIMIJOIDEN KANSSA AIDOT MATKUSTUSTARPEET, JA SEN MUKAAN
YHTEYSVÄLIT LUOKITELLAAN ERILAISIIN LUOKKIIN, JOLLOIN PALVELUN
TASO YHTEYSVÄLILLÄ VOIDAAN PRIORISOIDA KUSTANNUSTEHOKKAASTI
TODELLISIA TARPEITA VASTAAVAKSI.
Joukkoliikenteessä puhaltavat uudet tuulet
Lippujärjestelmän yhtenäistäminen on aivan oleellista
Sipilän hallituksen kärkihankkeisiin kuuluva Liikennekaari mullistaa
voimaan tullessaan joukkoliikenteen. Tarkoituksena on myös keventää
lupamenettelyä. Tässä artikkelissa tarkastellaan Liikennekaari-esityksen
käytännön vaikutuksia joukkoliikenteen järjestämiseen Keski-Suomessa.
– Lippu- ja maksujärjestelmien on tulevaisuudessa oltava yhtenäisiä
riippumatta siitä, onko kyseessä markkinaehtoinen vai ELY:n hankkima linja.
Tuo on myös Liikennekaaressa tuotu selvästi esiin. Samoin kaikkien
aikataulujen on oltava saatavilla avoimessa rajapinnassa riippumatta
järjestelmästä, Malinen katsoo.
Liikennekaaren johtoajatuksena on järjestää joukkoliikennepalvelut
markkinaehtoisesti. Jos toimivaltainen viranomainen katsoo tarpeelliseksi,
hankinnat tulevat täydentämään niitä kriittisiä yhteysvälejä, joille ei synny
kilpailua.
– Meidän täytyy viranomaisena harkita, lähdemmekö markkinaehtoiseen
liikenteeseen kokonaan tai osittain. On suuntia, kuten maakunnalle tärkeä
Äänekoski–Jyväskylä–Jämsä -liikenneväylä, joilla on ainakin harkittava ELY:n
kilpailuttaman liikenteen jatkamista, joukkoliikenneasiantuntija Rauni Malinen
toteaa.
ELY:n kilpailuttamisella varmistetaan jatkuvat, laadukkaat ja riittävät palvelut
sekä se, että asiakas voi matkustaa yhdellä lipulla riippumatta
palveluntarjoajasta.
Harkintaa on käytettävä Malisen mukaan siksi, että markkinaehtoisuuden
myötä tulisi 60 päivän ilmoitusaika, jonka puitteissa liikenteenharjoittaja
voisi yhtäältä avata ja toisaalta lopettaa haluamansa vuoron. Näin
viranomaiselle jäisi hyvin vähän aikaa reagoida, jos lähdetään siitä,
että jokin vuoro ja aikataulu on ajettava. Myös rahoitusta on vaikea
suunnitella etukäteen, jos tietoa jatkuvuudesta ei ole.
– Harvaan asutuille seuduille harvemmin syntyy markkinaehtoista
toimintaa. Se on edelleen viranomaisen hankittava. Opiskelijoiden,
koululaisten ja muiden on päästävä kulkemaan. Yli maakuntarajojen
kulkeva pitkän matkan liikenne on jo tällä hetkellä markkinaehtoista.
Kuitenkaan se ei välttämättä palvele kaikkia kuntalaisia, koska bussit
eivät pysähdy kuin harvoilla pääteiden varsilla olevilla pysäkeillä.
Kyliltä pitää asiakkaan päästä sinne tien varteen jotenkin, Malinen selvittää.
Nykyisen Waltti-järjestelmän asema tulee muuttumaan Liikennekaaren myötä.
Kun ELY kilpailuttaa jonkin yhteysvälin, se ei voi rajoittaa sitä,
millä lippujärjestelmällä liikenteenharjoittajan tulee operoida. Mutta
keskisuurissa kaupungeissa, kuten Jyväskylässä, Waltti tullee säilymään.
Liikennekaaren henkeen liittyy ajatus MaaS-järjestelmästä eli käytännössä
siitä, että yhdellä lipulla pääsee kotiovelta päätepisteeseen riippumatta
matkantekoon käytetyistä kulkuneuvoista. Tämä edellyttää paitsi
operaattoreita myös yksityisyrittäjyyttä.
– Markkinoille voi tulla helposti, kun miltei kuka tahansa voi ryhtyä
kuljetusyrittäjäksi. Kilpailu lisääntyy, ja sitä kautta se näkyy matkustajalle
alenevissa hinnoissa. Mutta toisaalta vastuukysymykset ovat ratkaisematta.
Ei näihin lopullista vastausta osaa tässä vaiheessa sanoa, Malinen pohtii.
Päällystetyn tieverkon kunnossapito
ALEMMALLA TIEVERKOLLA RAKENNEKERROSTEN PAKSUUDEN VAIHTELUVÄLIN
VUOKSI ROUTIMINEN VAIKUTTAA ENITEN. ESIMERKIKSI TERÄSVERKKOJA
ASENTAMALLA JÄRKEVIIN KOHTIIN VÄHENNETÄÄN TIERAKENTEESEEN
KOHDISTUVAA PAINETTA, JOLLOIN PÄÄLLYSTE EI HALKEILE NIIN HELPOSTI.
Tieverkon kunnossapidossa painotus elinkeinoelämälle
tärkeissä kanta- ja seututeissä
Rahoituksen lisääntyminen ja bitumin hinnan laskeminen ovat mahdollistaneet
sen, että Keski-Suomessa on pääteiden lisäksi päästy kunnostamaan viime
vuosina pienempiä kanta- ja seututeitä. Tämä on tärkeää, sillä muun muassa
Äänekosken biotuotetehtaan tulon myötä puun pitää liikkua vaivattomasti.
Samalla kunnostukset parantavat kaikkien tiellä liikkujien menoa ja
turvallisuutta.
– Painotus on ollut rakenteiden parantamisessa, jotta tiet kestäisivät
pidempään ilman uutta päällystämistä ja muita toimenpiteitä, insinööri
Eino-Matti Hakala aloittaa.
Rakenteiden parannuksella tarkoitetaan sitä, että tien alempia kerroksia
vahvistetaan esimerkiksi isompirakeista soraa lisäämällä. Liikenteen
vaikutuksesta hienoksi murentunut kiviaines imee vettä itseensä, jolloin tie
routii helpommin. Keski-Suomessa satsataan myös tutkimukseen, jolloin
rahankäyttöä saadaan tehokkaasti kohdennettua.
Reunapainumakorjauksissa asfaltti ensin kuumennetaan ja jyrsitään, minkä
jälkeen siihen sekoitetaan uutta massaa. Sitten se levitetään tien reunoille.
Näin saadaan reunoiltaan liiaksi kallistunut tie suoremmaksi
kustannustehokkaalla tavalla.
Asukkaiden ja elinkeinoelämän parhaaksi
ELY-keskus on tehnyt merkitsevyysselvityksen, jossa on mukana kanta-,
seutu- ja yhdystiet eli samalla myös kaikki päällystetyypit. Selvityksen avulla
on löydetty soratiekohteet, jotka ovat kaikkein välttämättömimpiä kunnostaa.
Selvitystä käytetään muuhunkin valmistelutyöhön.
Tällaisilla teillä liikenne voi olla vähäistä, mutta jos tien vaikutusalueella on
esimerkiksi maito- tai karjatiloja, joudutaan tiellä ajamaan raskaalla kalustolla
joka tapauksessa kaikissa olosuhteissa.
– Kelirikkoaikana kunnossapitäjä joutuu tekemään rajusti töitä, kun raskas
liikenne saattaa upota sinne akseleita myöten. Näitä teitä olemme nyt
kartoittaneet. Siinä on elinkeinoelämä etusijalla, mutta yhtä lailla olosuhteet
paranevat kunnostuksien myötä kaikille tien käyttäjille. Myös matkailu hyötyy
näistä rakenteiden parantamisista, Hakala toteaa.
Päällystettyjen teiden jyrsiminen sorapinnalle herätti aiemmin polemiikkia.
Nyt kritiikki on laimentunut, kun ymmärrys toimenpiteiden tarpeellisuudesta
on levinnyt. Lähivuosina jyrsintää tehdään maltillisesti, lähinnä pahimpia
paikkoja kunnostaen.
– Ei niitä ole koskaan tarkoitettukaan päällystetyiksi eli niiden rakennekerrokset
ovat ohuita. Sieltä saattaa suurin piirtein kanto nousta päällysteen läpi ja
vanhemmat kohteet ovat pahasti reikiintyneet. Niitä on pakko kunnostaa
sorateiksi, mutta vanhaa päällystettä ei viedä mihinkään vaan jyrsitty aines
sekoitetaan tiehen kantavuutta parantamaan. Sorapintaista voidaan oikoa sitä
mukaa, kun sieltä nousee kiviä ja kantoja esiin. Turvallisuus säilyy.
Uusilla toimintatavoilla haetaan kustannustehokkuutta ja turvallisuutta
Karstulan seudulla on päällysteiden ennakoivan hoidon ja kunnostuksen
ohjelmoinnin eli niin sanotun Pehko-projektin puitteissa kokeiltu pureutua
uusimipien diagnostiikkamenetelmien avulla tien kuntoa heikentäviin seikkoihin
jo ennen vaurioiden syntymistä. Tuloksia voidaan arvioida vasta myöhemmin,
mutta kokemukset Pohjoismaista ovat rohkaisevia.
Konkreettisena keinona on käytetty muun muassa tienvarsipenkkojen
auraamista, jolloin sulava lumi ei jää tielle ja reunuksille seisomaan.
– Seisova vesi painuu asfaltinreunasta rakenteisiin. Sen seurauksena
tiehen voi syntyä useiden millien painaumia jo muutamassa päivässä.
Melko pienellä lisäkustannuksella saadaan pitkässä juoksussa isot säästöt
aikaiseksi, jos penkkojen auraus osoittautuu toimivaksi.
Liikenne ja maankäyttö
MAAKUNNAN LIITTO LAATII JA HYVÄKSYY MAAKUNTAKAAVAN
JA KUNNAT TEKEVÄT YLEIS- JA ASEMAKAAVAT. KAAVAHANKE
ETENEE LUONNOS- JA EHDOTUSVAIHEEN KAUTTA
PÄÄTÖKSEEN. LAINVOIMAN HANKE SAA VALITUSAJAN
JÄLKEEN, ELLEI KAAVASTA VALITETA.
Kaavoitusasiat ovat yhteistyötä ELY-keskuksen
ja kuntien välillä
ELY:n liikennevastuualue tekee kuntien kanssa yhteistyötä kaavoitusasioiden
osalta. ELY toimii kahdessa roolissa: lausuvana viranomaisena ja tiealueiden
maanomistajana. Kaavoihin ei kangistuta, mutta niihin otetaan kantaa
liikennejärjestelmän ja maantieverkon toimivuuden näkökulmista.
– Katsomme kaavoista liittymät, ovatko ne hyvässä paikassa, näkemäalueet
ok, mahdollinen tien myöhäisempi parantamistarve huomioitu tilaa varaamalla.
Sitten esimerkiksi, onko meluvaikutukset huomioitu. Vaikutusten arviointi on se
keskeinen homma. Ihan konkreettisesti sanottuna vaikkapa onko koululaisella
turvallinen koulutie, liikennejärjestelmäasiantuntija Minna Immonen selittää.
Työnjako on selvä. Kunnat laativat yleis- ja asemakaavoja ja ELY punnitsee,
ovatko edellä mainitut asiat kunnossa. Maanomistajana puhuminen tuo
kaavoitusasioihin omat näkökulmansa. Lopulta ELY vastaa maantieverkosta ja
siitä, mitä siellä tehdään.
– Hyvät tapaukset lähtevät siitä, että keskustelu kuntien ja ELY:n välillä
aloitetaan varhain. Kaavaehdotusvaiheessa kunnan tulee lain mukaan pyytää
meiltä lausunto, mutta usein he tekevät sen jo luonnosvaiheessa, mikä on
hyvä. Mutta ennen sitäkin asioita olisi hyvä käydä yhdessä läpi, jotta
päästäisiin yhdessä vaikuttamaan ja miettimään sitä, miten maankäyttö ja
liikenne voisivat toimia yhdessä. Kunnan tulee olla aloitteellinen, koska me
emme voi tietää, mitä kunnissa kulloinkin suunnitellaan, Immonen jatkaa.
Valituksia ELY joutuu tekemään harvoin, koska kaikkien intresseissä on
yhteisymmärrys jo valmisteluvaiheessa. Aiemmin hieman vääntöä herättänyt
yhdysteiden muuttaminen kaduiksi on sekin alkanut edetä paremmin. Jos
yhdystie taajama-alueella palvelee pääasiallisesti paikallista liikennettä, sen
pitäisi olla lähtökohtaisesti katu eli hallinnollisesti kyseisen kunnan tai
kaupungin omistuksessa. Asia tulee maankäyttö- ja rakennuslaista.
– Kun prosessi on nyt meillä yhden ihmisen hoidettavana ja siihen on
käytettävissä työaikaa, yhteistyöstä on tullut sujuvampaa. Ymmärrys lisääntyy
avoimella keskustelulla kuntien kanssa. Lähtökohtana on molemminpuolinen
kunnioitus, joka synnyttää luottamusta. Edetään asioissa rauhassa, eikä
mennä sanomaan, että tämä pätkä on oltava heti ensi viikolla katuna,
Immonen selventää.
Muutoksia luvassa myös kaavoitusasioissa
Maankäyttö- ja rakennuslakiin on luvassa muutoksia vuoden 2017 aikana.
Niiden mukaan ELY lausuisi alueidenkäyttöön liittyvistä asioista enää vain
niissä tapauksissa, jotka ovat valtakunnallisesti tai maakunnallisesti
merkittäviä. Tämä aiheuttaa päänvaivaa, koska ELY on myös maanomistaja ja
toisaalta maanteihin liittyvät asiat voivat olla hyvin paikallisiakin.
– On asioita, jotka tulevat joka tapauksessa koskemaan tienpitoviranomaista.
Jos kuitenkaan meiltä ei tarvitse lausuntoa pyytää, herää huoli siitä,
saammeko tarpeeksi tietoa. Kaavoitusmenettelyssä maanomistajille ja muille
osallisille tulee varata mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun ja lausua
siitä mielipiteensä. Mutta kaavahanke voi olla kannaltamme merkittävä, vaikka
maantie ei olisikaan kaavassa mukana tai alue ei rajoitu valtion omistamaan
maantiehen, Immonen pohtii.
Rahoitus
Ylläpitokorjaukset
Keski-Suomeen valtion maanteiden tienpitoon käytetään rahoitusta vuosittain
noin 27 miljoonaa euroa.
Tienpitoon osoitetulla korjausvelkarahoituksella parannetaan elinkeinoelämälle
tärkeitä seutu- ja yhdystieyhteyksiä. Merkittävimmät kohteet ovat maantien 640
parantaminen ja Vuonteensalmen sillan uusiminen, päällystettyjen teiden
kuivatuksen kunnostukset sekä sorateiden peruskorjaukset.
Lisärahoituskohteiden ohella tieverkkoa ja siltoja kunnostetaan vuosittaisten
kunnostusohjelmien mukaisesti.
Vuosille 2016–2018 tiepitoon osoitettiin Keski-Suomeen lisärahoitusta
seuraavasti:
• Liikenneväylien korjausvelan vähentämiseen noin 20 miljoonaa euroa
vuosille 2016–2017.
• Perusväylänpidon lisärahoituskohteisiin osoitettiin 13,9 miljoonaa euroa
hankkeelle vt 4 sujuvuuden parantaminen välillä Joutsa–Kanavuori.
Kunnostusohjelmat priorisoituvat rakenteiden huonokuntoisuuden perusteella.
Lisäksi korjataan liikenteen sujuvuutta vaarantavia kohteita. Merkittävimpiä
kunnostustöitä ovat Kotkansalmen sillan peruskorjaus Keuruulla, Jyväskylän
seudun moottoriteiden risteys- ja ylikulkusiltojen korjaukset, valaistuksen
saneeraukset sekä valta- ja kantateiden ylläpitopäällystykset.
Parantamisinvestoinnit
MAANTIEVERKON
HOITO- JA
SÄHKÖMENOT
KUNNOSTUKSET,
YLLÄPITOKORJAUKSET
SUUNNITTELU JA
RAKENTAMINEN
Valtatien 4 Joutsa–Toivakka välin parantamisen lisäksi edistetään
mahdollisuuksien mukaan alueen omia investointihankkeita. ELY-keskuksella
ei ole lähivuosina käytössä vapaasti kohdennettavaa rahoitusta alueellisiin
investointeihin. Edellisestä huolimatta alueen omia hankkeita pyritään
edistämään yhteistyössä alueen kuntien ja kaupunkien kanssa.
Vuonna 2017 rakennetaan lisäkaista Vaajakoskelle Kanavuoren
kiertoliittymään sekä parannetaan Kantolantietä Laukkavirrantieltä Laukaan
keskustaan. Suunnitelmakaudella rakennetaan myös kevyen liikenteen väyliä
Uuraisten keskustaan sekä parannetaan kaupunkien ja kuntien kanssa
asemakaava-alueella olevia maanteitä. Toteutusajankohdat tarkentuvat, kun
hankkeiden suunnitelmat ovat valmiina.
Lisätietoa tiehankkeista löydät ELY-keskuksen internetsivuilta:
www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-keski-suomi-tiehankkeet#.WK1ItLe7qpo
13 milj.
18 milj.
1 milj.
41 %
56 %
3%
Yhteystiedot:
Liikenteen asiakaspalvelu 0295 020 600
Tienkäyttäjänlinja
0200 2100
Johtaja, Liikenne ja infrastruktuuri
Jukka Lehtinen
0295 024 698
Yksikön päällikkö, Tienpidon suunnittelu
Jari Mikkonen
0295 024 703
Yksikön päällikkö, Liikennejärjestelmä
Pasi Pirtala
0295 024 711
Toiminnanohjauspäällikkö
Tiina Lamminmäki
0295 024 697
Keski-Suomen elinkeino, liikenne- ja ympäristökeskus
PL 250, Cygnaeuksenkatu 1, 40100 Jyväskylä
www.ely-keskus.fi/keski-suomi
#ELY Liikenne K-S @elyliiks