jazzia? Mikä oikeastaan on

 Visioita
Suuria tunteita
Internet-markkinoille
harrastemusiikista
Ruisrock
täyttää 40 vuotta
T E O S T O N A S IA K A S LEH T I
2 | 2010
Mikä
oikeastaan
on
jazzia?
Pääkirjoitus
Sanoista tekoihin
Kulttuurin ulottuvuuksia ja sen
merkitystä yhteiskunnassa on viime
aikoina selvitetty kiitettävästi. Opetusministeriön teettämä selonteko
kulttuurin tulevaisuudesta on tuorein
linjaus aiheesta. Nyt saanee odottaa,
että kulttuurin politiikkaohjelmista ja
selvityksistä ammennetaan käytännön
toimia ja ratkaisuja, joilla luovasta
pääomasta leivotaan laaja-alaista
hyvinvointia.
Luovan työn arvoa kansantalouden
uutena moottorina on viime vuosina hehkutettu ahkerasti
erilaisilla foorumeilla. Hehkutus on paljolti jäänyt julistukseksi
vailla määrätietoista luovuuden kannustusta. Paljon resursseja
kysyvä taustatyö ja monet strategiat valuvat hukkaan. Luova
talous kitkuttaa, ja kulttuuriset innovaatiot jäävät syntymättä tai
hyödyntämättä.
Kulttuurin tulevaisuus -selonteossa visioidaan vuodelle 2035,
että luova pääoma, luova tuotanto ja kulttuuritoimialojen merkitys luovuuden uusiutumisessa ovat kansakunnan arvokkain,
tunnistettu ja tunnustettu resurssi. Tähän on helppo yhtyä.
Pelkkä tunnistus ja tunnustus eivät
kuitenkaan riitä.
Kulttuuriyhteisöjen sykkeestä
viriää kannattavaa, yhteiskuntaa
laajasti hyödyttävää toimeliaisuutta,
mikäli toimintaympäristö tähän
kannustaa. Selonteko kuvailee
osaamistaloutta, jossa luovuuden
voima kumpuaa mikrotaloudesta.
Siis taiteilijoista, luovista tekijöistä
ja yrittäjistä. Heille vahva tekijänoikeus on elinehto, ja tekijänoikeuden
suojan tulee päteä verkkoympäristössäkin.
alalla. Sopimusvapaus on perusedellytys luovien yksilöiden
ja yhteisöjen innovatiivisuudelle ja innovaatioiden saamiselle
hyötykäyttöön. Taiteilijoiden ja tekijöiden sosiaaliturva, eläkkeet
ja verotus on saatava sellaiseen kuosiin, että luovaa tekemistä voi
harjoittaa ammattimaisesti ja saada siitä kohtuullista elantoa.
Monin kohdin kulttuuriympäristömme visiointi on arvokasta. Selonteossa on muun muassa nostettu esiin sekä tekijänoikeus- että sopimusosaamisen vaje ja tarve kohentaa niitä. Mutta
kaiken kaikkiaan tekijänoikeusjärjestelmän tulevaisuuden
arviointi jää ylimalkaiseksi.
Selvityksen laatijat lienevät ammentaneet tekijänoikeutta
sivuavat lausumansa viime vuosien tietoyhteiskuntalinjauksista.
Niissä tekijänoikeudet on haluttu nähdä innovatiivisuuden
jarruina eikä kannustimina, joita tulisi edistää. Selonteossa
pohditaan esimerkiksi, pitäisikö tekijänoikeus digitaalisessa
elinkeinoympäristössä kutistaa yksinoikeudesta korvausoikeudeksi. Eli teosten ja sisältöjen kaikenlainen käyttö olisi sallittua
korvausta vastaan.
Selontekoa varten toimikunnan kuultavina oli yli 350
asiantuntijaa. Yksikään näistä ei edustanut tekijänoikeushallinnon ammattilaisia. Tekijöiden, taiteilijoiden ja tuottajien ääni
jäi kuulematta. Luovuustalouden kasvualustaksi kaavaillun
mikrotalouden näkemys unohtui
tai unohdettiin.
Luovuuden
voima kumpuaa
mikrotaloudesta,
luovista tekijöistä
ja yrittäjistä.
Mikäli myös poliittiset päättäjät uskovat ihan oikeasti siihen
päätelmään, että kansantalouden nostovoima lähtee luovan
tuotantoketjun alkupäästä, julkisen vallan pitää toimillaan
edistää tätä kehitystä. Toimintaympäristön ennakoitavuus ja
turvallisuus kannustavat elinkeinonharjoittamiseen luovalla
2 teostory 2 | 2010
Selonteko arvioi, että taiteen ja
kulttuurin laaja-alainen merkitys
ihmisen itseisarvoisena perustarpeena on yhä tärkeämpää ja
vahvistuu edelleen. Kulttuuriministeri Wallinin mukaan taide- ja
kulttuuritoiminta kuuluu läpäisevästi hallinnonaloja yhdistäviin
politiikkoihin, kuten sivistys-,
innovaatio-, ympäristö- ja kestävän
kehityksen politiikkaan.
Toivottavasti lausuma merkitsee sitä, että kulttuurin tulevaisuusstrategia nousee maamme
politiikanteossa samaan arvoon kansallisten IPR-, innovaatio- ja
tietoyhteiskuntastrategioiden kanssa. Tähän suuntaan viitoittaa
myös EU:n komission Vihreä kirja, joka pohtii ansiokkaasti
mahdollisuuksia saada kulttuuri- ja luovan alan koko potentiaali
käyttöön.
4
jussi aalto / sibelius - museon arkisto
14
20
jakke nikkarinen
24
2/10
TEOSTORY
on Teoston tiedotus- ja asiakaslehti sekä
tekijänoikeusalan yleinen keskustelufoorumi.
Kirjoitukset eivät välttämättä edusta
Teoston kantaa.
Tässä numerossa
4
10
40-vuotias Ruisrock luottaa musiikin laajaan kirjoon.
11
12
Uudet tallennusvälineet halutaan hyvitysmaksun piiriin.
34
Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto r.y.,
Lauttasaarentie 1, 00200 Helsinki
puh. (09) 681 011, faksi (09) 677 134
sähköposti: [email protected]
Bennett Lincoff esitteli lisensiointimallia Internet-markkinoiden
syöksykierteen katkaisemiseksi.
Toimitus
Satu Kaarenoja (päätoimittaja)
Marja-Leena Karjula (toimitussihteeri)
Mika Kauhanen (toimittaja)
Jukka Perko ja Kari Heinilä pohtivat sävellyksen ja tulkinnan
merkitystä jazzissa.
Musiikin vientiä pidetään tärkeänä tulevaisuuden tulonlähteenä.
Suomen Työväen Musiikkiliitto tukee musiikin
harrastustoimintaa.
Musiikintekijät palkitsivat vuoden raportöörit.
Ulkoasu
Neutron Design
kannen kuva : maarit kytöharju
23
24
Julkaisija
Paino
Forssan Kirjapaino
ISSN 1236-6757
35. vuosikerta
Teosto on kansainvälisen
tekijänoikeusjärjestöjen
yhteistyöelimen Cisacin jäsen.
teostory 2 | 2010 3
Luotettava
keski-ikäinen
etsii
festariseu
4 teostory 2 | 2010
Tänä kesänä 4
0 vuotta täyttä
vä
Turun Ruisroc
k kilpailee
esiintyjistä ulk
omaisten
festivaalien ka
nssa ja yleisös
tä
kotimaisten ke
sätapahtumien
kanssa. Millä a
seilla
tapahtumajärj
estäjä taistelee
,
kun konserttim
arkkinat
kiehuvat kuum
empina kuin
koskaan?
te ks ti ja nn
e fl in kk ilä
riikka kurki
euraa
V
antaan Festivaalit Oy:n tuotantopäällikkö Mikko Niemelä, 31, sai
ensimmäisen Ruisrock-kokemuksensa vuonna 1999.
”Massive Attackin aikana satoi
vettä. Ja Ministry soitti ihan järkyttävän lujaa”, Niemelä naurahtaa ja
harmittelee myöhäisherännäisyyttään.
”Olen missannut ne 90-luvun mammuttivuodet, kun on
ollut Nirvanaa, Rage Against the Machinea, Bluria, Pulpia ja
Red Hot Chili Peppersiä.”
Alun perin Ankkarockin ympärille perustettu Vantaan
Festivaalit on järjestänyt Ruisrockia vuodesta 2001. Niemelä
pestattiin yhtiön palvelukseen vuonna 2006. Sitä ennen hän oli
työskennellyt muun muassa Koneisto-festivaalilla.
Vantaan Festivaalit henkilöityy yleensä Juhani Merimaahan. Yhtiön muita omistajia ovat Ari Salonen ja Tapio
teostory 2 | 2010 5
markku ojala / lehtikuva
Popeda oli vauhdissa Ruisrockin
päälavalla vuonna
1984.
Nousiainen. Ruisrockin tapauksessa tuotantopäällikkö vastaa
Niemelän mukaan artistituotantojen lisäksi muun muassa
lupa-asioista ja taloushallinnosta.
”Artistibuukkausten suhteen yritän pitää hyppysissä missä
mennään, kun on hirveästi tarjouksia bändeistä päällekkäin ja
lomittain”, hän kertoo.
Tämän kesän Ruisrockiin on kiinnitetty viitisenkymmentä
esiintyjää. Niistä liki puolet on ulkomaisia. Ohjelmistossa on
niin Ozzy Osbournen, Slashin ja The Baseballsin kaltaisia kansansuosikkeja kuin Belle and Sebastianin ja Midlaken kaltaisia
pienempien piirien indie-nimiä.
Juhani Merimaa on kuvaillut Ruisrockin linjaa ”musiikkitavarataloksi, jossa on jokaiselle jotain”. Niemelä allekirjoittaa
määritelmän.
”Jos artisti on yhtään rockiin päin kallellaan, sen pystyy
sinne ymppäämään. Sen sateenvarjon alle mahtuu myös pop,
metalli ja vaikka reggae. Hiphop on jo vaikea genre. Sieltä
voisi löytyä kiinnostavia artisteja,
mutta ne jäisivät äkkiä yksinäisiksi.
Eikä hiphop-yleisö ole välttämättä
tottunut käymään rockfestareilla”,
Niemelä sanoo.
”Tapahtuma on niin iso,
että pitää miettiä monenmoista
yleisöä. Pelkällä hevillä ei pärjää,
vaikka aina parjataan sitä hevin
määrää.”
M
uutama vuosi sitten alkanut ulkomaisten
keikkavieraiden vyöry Suomeen ei osoita
laantumisen merkkejä. Tänä kesänä Suomessa
esiintyvät ulkoilma- tai hallikonserteissa
muun muassa AC/DC, Bryan Adams, Guns
N’ Roses, Billy Idol, Whitney Houston, Arcade Fire, Green Day,
Muse, Pink, Grace Jones ja U2.
”Kaikkien aikojen keikkakesästä” on puhuttu vuosi toisensa jälkeen. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että kasvun katto
saattaa tulla vastaan. Viime kesänä madonnat ja metallicat
myytiin loppuun hetkessä, mutta toukokuun puolivälissä
esimerkiksi Musen, Green Dayn ja Guns N’ Rosesin konsertteihin oli vielä rutkasti lippuja jäljellä.
”Loppujen lopuksi samat ihmiset käyvät niillä keikoilla, ja
sellaisia madonnoja, jotka saa kansan syvät rivit liikkeelle, on
aika vähän”, Niemelä sanoo. ”Musekin oli yksi festaribändi,
jonka kaikki halusivat, ja ellen ihan väärin muista, kyllä niiden
Kaisaniemen-keikalle vielä lippuja saa.”
Niemelä ei usko, että areenakonsertit
veisivät Ruisrockilta merkittävästi kävijöitä. Hänestä perinteinen festivaali on
elämyksenä niin erilainen kuin yksittäiset megakonsertit.
”Kyllähän kaikki silti käyvät samalla
kukkarolla”, hän myöntää.
On paljon
­vaikeampaa
myydä festari
kuin konsertti.
6 teostory 2 | 2010
V
V
uonna 1999 Ruisrockin silloinen toimitusjohtaja
Rainer Koski päivitteli Taloussanomien artikkelissa, miten bändien palkkiot olivat kaksinkertaistuneet kymmenen vuoden aikana.
Niemelä on nyt viidettä kesää kasaamassa
Ruisrockin ohjelmistoa. Siinäkin ajassa keikkapalkkiot ovat
nousseet ”käsittämättömistä vielä käsittämättömämmiksi”.
”Me ollaan täällä vähän poloisia, kun Euroopassa on niin
paljon enemmän ihmisiä ja jättimäisiä festivaaleja, ja hinnat
määritellään sen mukaan. Ei se ole oikein vastaus, että täällä
on niin vähän väkeä ja alhaiset lipunhinnat. Aikoinaan miljoona markkaa oli joku maaginen raja, ja mitä se nyt sitten on,
160 000 euroa? Mitäpä sillä nyt enää saa”, Niemelä naurahtaa.
Onko 40 vuoden mittaisesta historiasta apua esiintyjien
hankkimisessa vai puhuuko neuvottelupöydissä vain kylmä
käteinen?
jorma puusa / lehtikuva
ville myllynen / lehtikuva
Rauhaa, rakkautta
ja kovaa menoa
1970-luvulta
2000-luvulle.
Alhaalla oikealla
Boomtown Rats
vuonna 1978 Bob
Geldof laulusolistinaan.
jussi aalto / sibelius - museon arkisto
iime vuonna Porissa järjestetty Sonisphere oli
ensimmäinen kansainvälinen kiertävä konseptifestivaali, joka rantautui Suomeen. Metallican
siivittämänä tapahtumaan myytiin noin 60 000
lippua.
Suomessa tapahtuma järjestettiin kansainvälisen AEG
Liven ja täkäläisen Live Nationin yhteistuotantona. Lusikkaansa soppaan yritti saada myös Kalle Keskisen Speed
Promotion, mutta sen rooli jäi pieneksi.
Pitääkö Niemelä kiertäviä konseptifestivaaleja haasteena
perinteisille kesäfestareille?
”On se trendi, josta kannattaa olla huolissaan, mikäli niitä
alkaa tulla enemmänkin. Niiden omistajia ovat firmat, jotka
myös myyvät meille bändejä. Niillä on tietysti sananvaltaa,
mihin bändit menee esiintymään. Yksityisyrittäjät Vantaalta
on aika heikossa asemassa, kun vastassa on AEG tai Live
Nation. Toisaalta Suomessa isot festarit, kuten Provinssi,
Ilosaari ja Ruisrock, ovat niin vakiintuneita, että markkinoilla
ei ole kovin paljon tilaa uusille tulokkaille.”
Elokuussa Porin Kirjurinluodolla järjestettävä Sonisphere
on nyt laajentunut kaksipäiväiseksi. Lippuja ei kuitenkaan ole
myyty läheskään viimevuotiseen tahtiin. Festivaalin tämän
vuoden pääesiintyjä on Iron Maiden.
”Minun versioni aiheesta on, että viime vuonna mentiin
Metallican keikalle, ja nyt mennään Sonisphereen. Ei mennäkään Iron Maidenin keikalle vaan festarille. Siinä on iso ero.
On paljon vaikeampaa myydä festari kuin konsertti”, Niemelä
sanoo.
teostory 2 | 2010 7
V
iime vuosina Ruisrock on osunut päällekkäin
Euroopan suurimpiin kuuluvan Roskilden
festivaalin kanssa. Nyt ne järjestetään peräk­
käisinä viikonloppuina. Niemelän mukaan
päällekkäisyydestä on ollut sekä hyötyä että
kanssa. Ongelmallista oli myös, että Roskilden kanssa on
samaan aikaan Belgiassa iso Rock Werchter -festari. Bändejä
kiinnostaa enemmän jatkaa Tanskasta Keski-Eurooppaan
kuin lähteä jonnekin pohjoiseen. Toisaalta viime vuonna
Roskildesta saatiin Faith No More ja Slipknot, joten on siitä
hyötyäkin ollut.”
Tänä kesänä Ruisrock-viikonloppuna järjestetään Skotlannin T in the Park ja Irlannin Oxegen, joilla on yhteinen
ohjelmisto. Se on kansainvälisistä artisteista taistelevalle
suomalaiselle festivaalille iso haaste jo logistisesti.
”Koska Arcade Fire on siellä, ne eivät soita Ruisrockissa.
Muse soittaa siellä perjantaina ja sunnuntaina, joten ne eivät
saa mitenkään sitä 50 ihmisen tuotantoa päiväksi tänne.
Meidän esiintyjistä Florence and the Machine on siellä, mutta
ne pääsevät sunnuntaina aamulennolla Suomeen.”
K
olme vuotta sitten Provinssirockin promoottori
Juha Koivisto kertoi
Teostoryn haastattelussa, että koti- ja ulkomaisten artistien kanssa palkkioista
neuvotellaan eri ehdoilla.
”Isojen ulkomaisten artistien
kohdalla ollaan sen armoilla,
mitä lordit Lontoossa päättää.
Niistä tarjotaan sen verran, mitä
8 teostory 2 | 2010
topi saari
jussi aalto / sibelius - museon arkisto
haittaa.
”Roskilde on tehnyt jonkin verran Pohjoismaiden yksinoikeusdiilejä, viime vuosina esimerkiksi Radioheadin ja Björkin
pyydetään, ja vähän enemmänkin. Kotimaisten kohdalla on
taas päinvastoin: useimmat kotimaiset artistit haluavat esiintyä
isoilla festareilla, jolloin hinnasta on varaa neuvotella”, Koivisto
sanoi.
Ruisrockin tuotantopäällikön mielestä tärkeintä tässäkin
asiassa on pitkäjänteisyys.
”Yhden vuoden voisi tehdä niin, että ’tulkaa meille promokeikalle’, mutta seuraavana vuonna voisi jo tulla vastaukseksi ’ei
kiitos’. Jokainen esiintymispalkkio määräytyy tiettyjen kriteerien mukaan. Vaikka kotimaiset esiintyjät tarvitsee meitä, kyllä
mekin tarvitaan niitä.”
Ruisrockissa tänäkin kesänä esiintyvien Kotiteollisuuden ja
PMMP:n kaltaiset luottosuosikit tuovat takuuvarmasti yleisöä.
Niemelän mukaan uusien löytöjen esittely on silti festivaalin
elinehto.
”Ruisrockin tilanne nollattiin vuonna 2001, kun tuli
uusi järjestäjä ja uudet riskit. Aluksi oli melkein pelkkää
timo toivanen / lehtikuva
”On siitä varmaan tiettyyn pisteeseen asti. Jos miettii bändin kannalta, kokisin kyllä turvallisemmaksi lähteä vuodesta
1970 toimineelle festivaalille verrattuna johonkin tapahtumaan, joka järjestetään ensimmäistä kertaa. Ei tarvitse pelätä,
saako rahojaan ja tietääkö kukaan koko festarista mitään.
Keikat on bändeille kuitenkin myös markkinointia. Omasta
jäähallikeikasta jää bändille enemmän rahaa, mutta festarilla
voi tavoittaa kymmeniätuhansia ihmisiä.”
suomirockia. Sen jälkeen ohjelmistoa alettiin systemaattisesti
rakentaa kansainvälisemmäksi. Vaikka suuri yleisö tulisi
maijavilkkumaiden perässä, brändin tekee mielenkiintoiseksi
jokin ihan muu. Toki molempia tarvitaan. Tärkeintä on
kokonaisuus.”
Kun Ruisrock ajautui talousvaikeuksiin vuosituhannen
taitteessa ja päätyi vantaalaisten käsiin, Turussa puhuttiin jopa
vallankaappauksesta. Nyt Vantaan Festivaalit järjestää tapahtuman jo kymmenettä kertaa.
”Uskon, että turkulaisetkin ovat ihan tyytyväisiä tilanteeseen. Festivaali on kehittynyt, ja sinne on tuotu hyviä uusia
juttuja. Ja onhan tässä säästetty turkulaisia veromarkkojakin”,
Niemelä naurahtaa.
Ruisrockin Wikipedia-sivulla mainitaan ilman lähdeviitettä, että ”Ruisrock on lähivuosina laajenemassa nelipäiväiseksi tapahtumaksi”. Niemelä tyrmää väitteen.
”Ei ainakaan näillä näkymin. Tämä
ja ensi vuosi mennään näin, se on jo
sovittu. Alueen laajentaminenkin on
hankalaa, koska tilaa ei ole. Vaikka
sitä saisi laajennettua fyysisiltä
mitoiltaan, pullonkaula tulee vastaan
lipunmyynnissä. Jo nykyinen 35 000
lippua on aika paljon suomalaiselle
festivaalille.”
Uusien löytöjen
esittely on festivaalin elinehto.
Ruisrock Turussa 9.–11.7.
Yleisöä on riittänyt
sadesäällä ja auringonpaisteessa.
sami rouhiainen
teostory 2 | 2010 9
Musiikin Internet-lisensiointia voitaisiin
virtaviivaistaa ja sen tuottoja lisätä luomalla
uusi digitaalinen online-oikeus, johon olisi
paketoitu musiikin tekijöiden, esittäjien,
kustantajien ja levy-yhtiöiden erilliset
oikeudet. Näin visioi amerikkalainen
tekijänoikeuslakimies Bennett Lincoff, joka
esitteli ideoitaan Teoston järjestämissä
keskustelutilaisuuksissa 11. ja 12.3.2010.
teksti martti kivistö kuva jakke nikkarinen
Musiikin online-oikeudet
yhteen pakettiin?
B
ennett Lincoff on pitkän linjan tekijänoikeusjuristi, joka
työskenteli uransa alkupuolella Teoston amerikkalaisen
sisarjärjestön Ascapin uuden median asioista vastaavana
lakimiehenä. Lincoff valmisteli muun muassa Ascapin
ensimmäisen Internet-käyttäjälisenssin vuonna 1995.
Sittemmin hän on toiminut New Yorkissa asianajajana ja konsulttina sekä
osallistunut Internetin tekijänoikeuskysymyksiä koskevaan valmistelutyöhön kansallisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä muun muassa Cisacin ja
Wipon piirissä. Lincoff tunnetaan myös aktiivisena kirjoittajana.
Lincoffin ajatukset ovat saaneet vastakaikua esimerkiksi Euroopan
komissiossa, joka on kuullut häntä asiantuntijana Internetin vastuukysymyksiä koskevissa toimialakeskusteluissa. Rajat ylittävän lisensioinnin
helpottaminen on korkealla komission työlistalla, sillä toukokuussa
julkistetussa Digital Agenda for Europe -tiedonannossa on esitetty tätä
koskevia toimenpiteitä.
Internet-markkinoiden syöksykierre oikaistava
Bennett Lincoffin kehittelemän oikeus- ja lisensiointimallin tavoitteena on
musiikin Internet-markkinoiden syöksykierteen oikaiseminen. Hän moittii musiikkiteollisuutta äänitemyyntiin perustuvan ansaintamallin mekaanisesta siirtämisestä Internetiin. Koska digitaaliteknologia mahdollistaa
äänitteiden rajattoman kopioinnin eikä piratismin valvonta käytännössä
ole mahdollista, kappalemyyntiin perustuva liiketoiminta ei voi menestyä.
Uusi oikeus, digitaalinen välittämisoikeus (digital transmission right)
soveltuisi kaikkeen äänitteiden sähköiseen jakeluun. Se perustuisi vapaaehtoisiin keskinäisiin sopimusjärjestelyihin yksittäisten oikeudenhaltijoiden,
tekijänoikeusjärjestöjen ja palveluntarjoajien välillä. Kyse ei olisi uusien
aineellisten oikeuksien säätämisestä vaan nykyisten esitys- ja tallentamisoikeuksien yhdistämisestä ja korvaamisesta uudella ”kokonaisoikeudella”,
jonka yhteisomistajia olisivat äänitteelle tallennetun teoksen tekijät,
10 teostory 2 | 2010
esittäjät, kustantaja ja äänitteen tuottaja. Tuotot jaettaisiin 25 prosentin
tasaosuuksin ellei toisin sovita.
Minkä tahansa Internet-käytön lisensiointi edellyttäisi vain yhtä lupaa
kaikkien oikeudenhaltijoiden puolesta. Kuka tahansa yhteisomistajista
voisi amerikkalaisen joint work -mallin mukaan antaa myös muita
yhteisomistajia sitovia ei-yksinomaisia käyttölupia, kunhan huolehtii
keräämiensä korvausten tilityksestä muille keskinäisten jako-osuuksien
mukaisesti. Mikä tahansa äänitteiden käytön hinnoittelu- tai liiketoimintamalli olisi mahdollinen. Jopa äänitteiden ilmaiskäyttö voitaisiin mallin
puitteissa sallia.
Vapaaehtoinen ratkaisu epätodennäköinen
Teosto järjesti erilliset keskustelutilaisuudet Teoston henkilökunnan,
oikeudenomistajien ja sidosryhmien edustajille. Oikeudenomistajakeskustelussa puhuttiin eniten tulojen jakosuhteesta. Sidosryhmätilaisuuteen
osallistui muun muassa ministeriöiden, ääniteteollisuuden ja musiikin
käyttäjien edustajia, joilta Lincoffin alustus kirvoitti tukun kiinnostuneita
kysymyksiä. Myös epäileviä kommentteja esitettiin.
Lincoff myönsi, että hänen mallinsa käyttöönottaminen täysin
vapaaehtoiselta pohjalta ei luultavasti ole mahdollista vaan että lainsäädäntöäkin tarvitaan. Mallin yleisempää soveltamista rajoittanee sen kiinteä
sidonnaisuus musiikin käytön liiketoimintamalleihin. Lisensioinnin
tuotto-odotukset perustuisivat pitkälti vertaisverkoissa tapahtuvan musiikin jakelun maksulliseksi muuttamiseen ja laillistamiseen joko suorilla
käyttäjälisensseillä tai palveluntarjoajien välityksellä. Tämä puolestaan
edellyttäisi jatkossakin luvattoman käytön rangaistavuutta ja riittävää
pelotevaikutusta.
Mallinsa toteutumisen aikataulua Lincoff ei ryhtynyt ennustamaan
mutta arveli, että liikkeellelähtö edellyttää vahvoja tukijoita ja yleistä
tietoisuutta mallin eduista. Joka tapauksessa 15 vuotta on jo menetetty,
muistutti Lincoff lopuksi.
Hyvitysmaksutuotot
romahtaneet
Henkilökohtaisten
korvausten lisäksi
hyvitysmaksuvaroja käytetään
kulttuurin tukemiseen. Kuva Hannes
Vartiaisen ja Pekka Veikkolaisen
hyvitys­maksutukea
saaneesta dokumenttielokuvasta
Hanasaari.
Yksityisen kopioinnin
hyvitysmaksutuottojen raju
pudotus Suomessa jatkuu.
Vuonna 2010 hyvitysmaksua
kerätään arviolta enää 6,4
miljoonaa euroa eli lähes 30
prosenttia vähemmän kuin
viime vuonna.
teksti satu kaarenoja
S
yy pudotukseen on se, että suurin osa kopioinnista on siirtynyt
sellaisille laitteille, joista ei hyvitysmaksua kerätä. Esimerkiksi
mp3-soittimissa on hyvitysmaksu,
mutta ei silloin, jos soitin on yhdistetty puhelimeen”, sanoo Teoston hyvitysmaksuyksikön
päällikkö Olli Valkama.
Musiikin ja elokuvien kopiointi lisääntyy
Suomessa jatkuvasti. Kopiointi on entistä
helpompaa ja tallenteet ovat alkuperäisen
veroisia. Siitä huolimatta taiteilijoille kerättävän
yksityisen kopioinnin hyvitysmaksun määrä on
laskenut merkittävästi vuodesta 2008 lähtien.
Hyvitysmaksu merkitsi vielä vuonna 2008
yhteensä lähes 12 miljoonan tulonlähdettä
maamme taiteilijoille ja luoville yrittäjille. Maksun hiipuminen heikentää suoraan tekijöiden ja
luovan alan yrittäjien toimeentuloa.
Taiteellisten teosten yksityinen kopiointi on
Suomessa sallittua. Laki edellyttää kopioinnista
korvausta eli hyvitysmaksua teosten tekijöille.
Maksua kerätään sellaisista laitteista, joita käytetään yksityiseen kopiointiin merkittävässä määrin. Hyvitysmaksu perustuu EU-direktiiviin ja
se on käytössä valtaosassa unionin jäsenmaita.
”Viime vuonna Taloustutkimuksella
teetetyn tutkimuksen mukaan vajaalla miljoonalla suomalaisella on yhteensä yli 90 miljoonaa
musiikkikappaletta tallennettuna puhelimiinsa,
joissa on mp3-soitinominaisuus. Tietokoneen
ulkoiselle kovalevylle suojattuja videosisältöjä
oli tallentanut noin 210 000 suomalaista ja
noin 370 000 kansalaista oli kopioinut sinne
musiikkia. Lisäksi arviolta 850 000 suomalaista
oli tallentanut USB-muistille musiikki- tai
videotiedostoja”, Valkama kertoo.
Suomessa hyvitysmaksun piiriin kuuluvista
laitteista ja maksun tasosta päättää valtioneuvosto. Opetus- ja kulttuuriministeriö päättää
maksun jakamisesta luovan alan tekijöiden
kesken. Teosto kerää korvaukset koko luovan
alan puolesta.
”Korvauksia saavat oikeudenomistajat
esittivät viime syksynä, että uudet tallennusvälineet otetaan hyvitysmaksun piiriin. Ellei
hyvitysmaksua kerätä tasapuolisesti myös niistä,
sen tuotto alenee perusteettomasti kun uudet
tallennusvälineet korvaavat vanhoja. Valtioneuvoston päätös oli pettymys koko luovalle
alalle. Maksun tasoa ei nostettu eikä maksun
sisältämä laitekanta laajentunut”, Olli Valkama
pahoittelee.
Järjestöjen esityksen mukaan alle 35 megatavun tallentavat puhelimet olisi vapautettu
maksuista ja 35–512 megatavun puhelimessa
maksu olisi ollut 1,40 euroa. Viiden gigatavun
USB-muistissa maksua olisi esityksen mukaan
ollut 1,30 euroa ja 250 gigatavun ulkoisessa
kovalevyssä 4,90 euroa.
teostory 2 | 2010 11
teema-
sool
o
teema
Jazzissa sävellykset
merkitsevät joskus
vain hengähdystaukoa
ennen seuraavan soolon
säkenöintiä. Mutta toisinaan
ne ovat koko jutun juju.
teksti mika kauhanen
kuvat maarit kytöharju ja aurora reinhardt
12 teostory 2 | 2010
teostory 2 | 2010 13
pekka suomäki
14 teostory 2 | 2010
sanotaan että vedä ihan mitä vaan. Joku toinen tarvitsee raamin, jonka
voi rikkoa tai jättää rikkomatta. Se on ihmisestä kiinni.” Perkon mielestä
myös niissä jazztyyleissä, joissa ei ole kirjoitettu nuotille mitään, on käytännössä jonkinlainen sovittu lähtökohta: ”Sävellys tarkoittaa sopimusta
tai ehdotusta siitä, millä tavalla soitetaan.”
Perko itse sanoo pitävänsä sävellyksistä, joilla on vahva identiteetti.
Siihen kuuluvat kaikki musiikilliset elementit, kuten rytmi, harmonia,
melodia, dynamiikka, sointiväri sekä teksti ja kappaleen tarina.
K
Sävellys
tarkoittaa
sopimusta siitä,
millä tavalla
soitetaan
pekka suomäki
azzin historia on esittäjien historiaa. Ihanteena on yksilöllisyys,
joka syntyy jazzin suurissa
tarinoissa muusikon omasta
soundista ja kekseliäästä improvisoinnista. Solistien ja yhtyeenjohtajien innovaatiot esitetään jazzin
selkärankana, mutta säveltäjistä
puhutaan vähemmän.
Mikä sitten on sävellyksien
todellinen painoarvo jazzissa?
Se riippuu kokoonpanosta. Big
bandissa teosta tulkitaan partituurista ja se painaa paljon. Pikkubändit
muistavat teemanpätkät ulkoa ja vaaka
kallistuu muusikoiden väliseen vuorovaikutukseen sekä improvisointiin. Myös tyylillä
on väliä. Perinteinen jazz kunnioittaa sävellystä,
kun taas free hylkää usein teoksen kokonaan.
ysyn Perkolta, miksi jazzmuusikot pitäytyvät aina tutuissa yhtyeformaateissa tyyliin rummut, basso, piano ja puhallin tai kaksi.
Uudenlaiset soitinnukset ja sovitukset voisivat tuoda musiikkiin
vipinää.
”Perinteiset yhtyemuodot ovat tietysti suosituimpia. Elämme myös
sellaisessa maailmassa, jossa talouden realiteetit leimaavat kaikkea. Se vaikuttaa myös näihin esityskokoonpanoihin. Bändien koot ovat keskimäärin
jopa vähän pienentyneet”, Perko sanoo. ”Olisi kyllä kiva tehdä sellaisia
keikkoja, joissa vähän vaihtuisi soittajat ja soittimet eri biiseissä.”
Toisinaan sentään tulee vastaan konsertteja ja levytyksiä, joihin osallistuu esimerkiksi jousisoittajia. ”Ystävien ja tuttujen kesken voidaan saada
yhteistyötä aikaan, mikä sitten ylittää nämä talouden realiteetit”, Perko
sanoo.
S
Jukka Perko pitää
sävellyksistä, joilla
on vahva identiteetti.
aksofonisti Jukka Perkon mielestä
sävellettyjä ja improvisoituja jaksoja ei
voi pitää toinen toistaan tärkeämpinä.
”Tärkeää on niiden välinen tasapainon vaihtelu.
Muusikon tulee ymmärtää niiden välistä vuoropuhelua, koska siitä muodostuu musiikilliset
jännitteet.”
Entä millainen sävellys antaa muusikolle parhaan mahdollisuuden ilmaista itseään? ”Sävellys, joka sallii erilaisia tulkintoja. Sellainen, joka
taipuu eri muusikkojen versioitavaksi, on hyvä
sävellys improvisoinnin pohjaksi”, Perko vastaa.
Eri muusikoilla on tietenkin erilaisia mieltymyksiä. ”Joku on parhaimmillaan silloin, kun
P
erkolla on kyky kytkeä musiikki laajempaan tarinaan tai kontekstiin. Hän on istuttanut jazzin esimerkiksi Uuno Kailaan runoihin,
Olavi Virran tangotulkintoihin, suomalaisten rakastamiin virsiin
ja viimeksi Kahlil Gibranin teksteihin.
Mikä oikeastaan on jazzia, Perko kysyy. ”Kun puhumme jazzista,
joudumme käsittelemään valtavan isoa musiikkialuetta. Sen ääripäissä on
musiikkeja, joilla ei tunnu olevan juuri mitään tekemistä keskenään.”
Vaikka Perko on säveltänyt musiikkia oman yhtyeensä käyttöön, hän
ei pidä itseään varsinaisesti säveltäjänä. ”Säveltäjä on sellainen, jolta muut
teostory 2 | 2010 15
voivat pyytää kappaleen.” Perkolla ei ole myöskään intohimoja ryhtyä
säveltäjäksi jatkossa. ”Se on omien rajojen ja kykyjen tunnustamista.
Minulta on joskus tilattu jotain, ja en pystynyt tekemään sitä. Tässä on
varmaankin joku henkinen blokki, joka estää tekemästä.”
Perkon lempisävellyksiä ovat kaikkien tuntemat jazzstandardit, joihin
on syntynyt eräänlainen intertekstuaalinen kerrostuma. ”Ne eivät ole
olemassa pelkkinä sävellyksinä enää, vaan kaikkina niinä versioina, joita
suuret jazzmuusikot ovat tehneet. Eri versiot vaikuttavat yhtä paljon kuin
sävellys”, Perko sanoo.
Jos pitää valita yksi ylitse muiden, se on All The Things You Are.
S
iinä missä Perko on lyömätön tulkitsija ja solisti, Kari Heinilä on
säveltäjänä ja kapellimestarina erikoistunut teoksien sisältöön. Heinilä on jo vuosia johtanut UMO Jazz Orchestraa, joka on Suomen
ainoa vakituisesti ja ammattimaisesti toimiva big band.
”Ellington, Strayhorn, Mingus ja Monk”, sanoo Heinilä, kun
häneltä kysyy merkittävimpiä jazzsäveltäjiä.
”Suuri yleisö mieltää Duke Ellingtonin musiikin tavalliseksi swingiksi,
mutta hän oli mieletön visiönääri uransa alusta lähtien.” Hän osasi kir-
Nykyään
kuulee harvoin
jotain täysin
uutta.
joittaa niin kolmen minuutin singlehittejä kuin haastavampiakin teoksia,
Heinilä huomaa. ”Yksi todella hämmästyttävä teos on Tone Parallel to
Harlem. Siinä ei ole improvisointia lainkaan. Se on sävelrunoelma, ensimmäisiä läpikirjoitettuja jazzorkesterifantasioita.”
Heinilä mainitsee myös toisen tärkeän ja mieleisen teoksen: Charlie
Mingusin sävellys Diane vuodelta 1959. ”John Coltrane teki innovaatioita
samana vuonna soittajana levyttäessään Giant Stepsin, joka ei ole sävellyksenä mikään mestariteos, vaan etydimäinen pohja oman soiton tutkimiselle. Tämä on hyvä esimerkki siitä, mitä esittävä puoli ja sisältöpuoli ovat
16 teostory 2 | 2010
saaneet aikaan samalla aikakaudella.”
Yhtensä suurena Heinilä pitää Miles Davisin rinnalla mainetta saanutta Gil Evansia.
Vaikka Evans oli ennemmin sovittaja kuin
säveltäjä, hän vaikutti big band -musiikkiin
laajasti nimenomaan värikkään orkestrointinsa
ansiosta.
M
iksi juuri amerikkalaisista musikaalisävelmistä tuli jazzin standardikappaleita? Nehän ovat edelleen sitä ”oikeaa
jazzia” tai ”jazzjazzia” ainakin suurimmalle
osalle kuuntelijoista.
”Ne ovat muodoltaan sävellyksiä, joissa on
voimakas karaktääri, iskevä melodia ja lyhyt
muoto”, Heinilä luonnehtii. Hän arvelee niiden
olleen yksinkertaisesti sopivia aihioita swing- ja
bebop-muusikoille. Joskushan kappaleista vietiin pelkkä sointurakenne, toisinaan ne esitettiin
sellaisenaan. Musikaalisävelmien AABA-muoto
sisälsi kaksi kontrastoivaa tunnelmaa, mikä
helpottaa improvisoijan työtä.
Musikaalisäveltäjät eivät myöskään olleet
tekijöinä mitään eilisen teeren poikia, sanoo
Heinilä. ”Aika monet heistä olivat Euroopasta
emigroituneita, usein itäeurooppalaisia henkilöitä, jotka muuttivat nimensä amerikkalaiseen
muotoon. He olivat klassisesti kouluttautuneita
jälkiromantikkoja.”
Entä ovatko nykyiset jazzsäveltäjät liikaa
kiinni Amerikan perinteessä tehdessään uutta
musiikkia? ”Perinteessä ei ole mitään huonoa,
päinvastoin. Ilman sitä emme olisi tässä”,
Heinilä painottaa. ”Mutta nykyään kuulee
harvoin jotain täysin uutta”. Ympärillä on paljon
musiikkia, mutta vain vähän omaperäistä.
Monet jazzsävellykset ovat pastisseja – ne
kuulostavat melkein samalta kuin joku vanha,
tunnettu kappale.
H
einilän mukaan säännöllisesti big bandille säveltäviä tekijöitä ei Suomessa ole
monta. Aloittelijan saattaa olla vaikea
päästä esiin ainakaan UMOssa, joka suunnittelee teoslähtöisiä konsertteja. Niissä kappaleiden
laadun pitää olla ensiluokkainen. Ei pidä
"Perinteessä ei ole
mitään huonoa.
­Ilman sitä emme
olisi tässä", Kari
Heinilä sanoo.
teostory 2 | 2010 17
UMO Jazz Orchestraa johtava Kari
Heinilä vastaa Kirmo Lintisen kanssa
UMOn taiteellisesta
suunnittelusta.
18 teostory 2 | 2010
kuitenkaan unohtaa Jyväskylä Big Bandin kaltaisia orkestereita, joilla on
paljon kantaesityksiä nuoremman polven tulokkailta.
Heinilä listaa pyydettäessä tämän hetken tärkeimpiä big band -säveltäjiämme. ”Jos ajatellaan kokeneempia kettuja, niin Eero Koivistoinen ja
Jukka Linkola ovat hyvin tuotteliaita”, Heinilä luonnehtii. ”Edesmennyt
Jarmo Savolainen kirjoitti vahvoja ja perinnetietoisia karaktäärisävellyksiä. Niissä on hyvin tunnistettava sävelkieli. Nuoremmista säveltäjistä
mielenkiintoinen nimi on Kari Ikonen, joka käyttää
persoonallista soitinnusta.” Lopuksi Heinilä mainitsee
Kirmo Lintisen, jonka kanssa hän jakaa vastuun
UMOn taiteellisesta suunnittelusta.
Uusia säveltäjiä kasvaa muun muassa SibeliusAkatemiassa, mutta sen jazz-osaston sävellyslinja voisi
olla nykyistä suositumpi. Valmistuneita on vasta muutamia. Pian opintonsa päättävä Outi Tarkiainen on
tähän mennessä ainoa, joka on myös aloittanut sävellys
pääaineenaan.
Heinilä on tietenkin itse merkittävä säveltäjä. Hän
on säveltänyt musiikkia jazzyhtyeelle, big bandille, soolosoittimille sekä erilaisille kamarikokoonpanoille. Yksi
hänen kokoonpanoistaan on Albero-kvartetti,
joka ei ole soittimistoltaan aivan tavanomainen:
huilu, klarinetti, sello ja piano.
”Säveltäjänä minulla on aika konservatiivinen maku, vaikka monet taitavat pitää minua
pikemminkin modernina.” Heinilä määrittelee.
Hän haluaa omiin teoksiinsa selkeät elementit
Monet
jazzsävellykset
ovat pastisseja –
ne kuulostavat
melkein samalta
kuin joku
vanha, tunnettu
kappale.
SÄVELTÄMÄÄN PIENESTÄ PITÄEN
Pääkaupunkiseudun lapsilla jazzopinnot
alkavat usein Pop & Jazz Konservatoriossa
Arabianrannassa. Rehtori Janne Murto kertoo, että viime vuosina säveltäminen on tullut osaksi oppituntien arkea. ”Rohkaisemme
säveltämään ihan lapsesta asti. Pyrimme siihen, että itse luominen olisi heti luonteva osa
musiikkiharrastusta.”
7–9-vuotiaiden soitinvalmennuksessa
sävelletään loruja ryhmätyönä, ja valmiit kappaleet kuullaan oppilaskonserteissa. ”Hienoimpia hetkiäni on ollut, kun lapset esittävät
itse tehtyjä biisejä ja koko sali räjähtää aplodeihin”, Murto kertoo.
Nykyisin jo yli puolet opiskelijoista esittää
opinnäytteissään omia kappaleita. Konservatorio on tarjonnut big band -sävellyskursseja
Veli-Matti Halkosalmen johdolla, ja ammatillisen koulutuksen puolella laaditaan omia teoksia lauluntekopajoissa.
Pop & Jazz Konservatoriossa sävellystä ei
voi kuitenkaan opiskella pääaineena, vaan
todistukseen merkitään aina pääinstrumentti.
”Tulevaisuudessa pyritään siihen, että tutkinnosta saisi rakentaa itsensä näköisen. Jos
joku on vahva luovalla puolella, sieltä suunnasta voi valita enemmän opintoja”, Murto
sanoo.
Musiikkioppilaitoksissa säveltäminen on
perinteisesti ollut harvojen herkkua. Aikoinaan
minkäänlaisia sävellysopintoja ei voinut saada
ennen mestarikurssien suorittamista teoriassa
ja säveltapailussa. Murron mukaan säveltämiseen ei kuitenkaan pitäisi enää liittää turhaa
mystiikkaa. ”Jos osaat soittaa jonkun äänen,
sävellä sitten sillä äänellä.”
Rehtori kannustaa opiskelijoitaan tuomaan
rohkeasti omia kappaleitaan yhtyesoiton
materiaaliksi. ”Monet ujostelevat omia biisejään. Että mitähän muut sanoo tästä? Mitä
jos joku nauraa? Hyvään ilmapiiriin kuuluu se,
että kaveria kannustetaan. Lauluntekeminen
on osa muusikon työtä ihan samalla lailla kuin
soittaminen on osa säveltäjän työtä.”
ja hierarkian. ”Sävellysmateriaali saa olla aika
rajallinen, ja sitä pitää pystyä varioimaan
monipuolisesti. Big band -puolella on liian usein
sävellyksiä, jotka eivät kanna kovin pitkälle.
Ne ovat sekavia, koska yhteen kappaleeseen on
tungettu kaikki mahdollinen.”
Heinilä on pyrkinyt omissa teoksissaan
hämärtämään rajaa sävellyksen ja improvisoinnin välillä. Joidenkin mielestä se on ollut
ongelma, kuten silloin, kun Seppo Kantonen
kantaesitti Heinilän Leitourgian pianolle ja
kamariorkesterille parisen vuotta sitten. ”Sanomalehden kriitikko sanoi teosta illan mielenkiintoisimmaksi, mutta hän ei pitänyt siitä, ettei
tiennyt mitkä kohdat olivat improvisoituja”,
Heinilä kertoo.
”N
äkisin, että jos jazz haluaa
kehittyä johonkin suuntaan,
muusikoiden suhteen sisältöön
Jazz & Pop
Konservatorion
rehtori Janne
Murto kannustaa
lapsiakin tekemään
omia sävellyksiä.
eli sävellyksiin tulee olla syvempi”, Heinilä sanoo. ”Jazzmuusikko ei ole
välttämättä kovin ahkera tutustumaan musiikin sisältöön, vaan hän
ajattelee enemmän omaa soittotyyliään ja yrittää saada sitä mahtumaan eri
materiaaleihin ja tilanteisiin.”
Heinilän mielestä soittajan perehtyminen teoksiin ehkäisee tyylillisiä
kolareita. Jos on omaksunut tietyn soittotyylin, se ei välttämättä sovi
yhteen kaikkien kappaleiden kanssa. Hyvä muusikko löytää itselleen
sopivaa musiikkia sekä osaa nähdä yhteyden tulkinnan ja sisällön välillä.
Muuten perinnetietoinen Heinilä haluaisi puuttua yhteen jazzin
vakiintuneeseen tapaan: siihen, että kaikki haluavat soittaa omassa yhtyeessään itse säveltämäänsä musiikkia. Tämä rajoittaa koko tyylin kehittymistä. Samaan aikaan on valtavasti hyviä sävellyksiä, joita kukaan ei soita.
”Soittajina suomalaiset ovat todella pitkällä ja kansainvälistä luokkaa,
mutta sävellykset eivät ole samalla tasolla kuin soittajat instrumentalisteina. Musiikki voi olla hyvinkin naiivia välillä”, Heinilä lataa. Persoonallisuutta ja mielikuvitusta puuttuu usein. ”Jos halutaan pitäytyä hyvin
tiukasti tietyssä esteettisessä tyylissä, se tarkoittaa sitä, että kaikki kuulostaa enemmän tai vähemmän samalta.”
”Toivottavasti en nyt loukkaa ketään – kaikkien ei tarvitse ­säveltää”.
teostory 2 | 2010 19
Fimicin uutisia
toimittaneet
merja hottinen ja henna salo
Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus Fimic ry
www.fimic.fi
Fimic sai uuden visuaalisen ilmeen
Vuoden alussa uudistunut Fimic on saanut uuden
logon ja visuaalisen ilmeen. Mainostoimisto Sherpan
suunnittelema ilme julkistettiin toukokuussa, ja se
on käytössä muun muassa Fimicin käyntikorteissa,
uutiskirjeissä ja muussa graafisessa materiaalissa.
Kevään aikana Fimic on uudistanut verkkosivujaan vastaamaan entistä paremmin uutta rooliaan
suomalaisen musiikin koko kentän edistäjänä. Profiilisivut esittelevät nyt myös muusikoita ja yhtyeitä.
Musiikin esittäjäkenttä tulee lisäksi esiin tapahtumakalenterissa, jossa voidaan julkaista myös näiden
ulkomaankonsertteja ja -kiertueita.
Myös säveltäjäsivuille on luotu uusia palveluita.
Teosluetteloita voi nyt selata kahdessa vaihtoehtoisessa muodossa, joko tiiviimpänä listauksena tai
laajemmin teostiedoin. Teossivuilla puolestaan näkyvät myös teosten levytykset ja tulossa olevat esitykset. Lisäksi teosluettelon ja Fimicin nuotiston verkkokaupan välille on luotu uusi suora linkki. Tiedon
välittymistä nopeuttaa uusi nettilomake, jolla säveltäjät ja kustantajat voivat pitää Fimicin teosluettelot
ajan tasalla entistä kätevämmin.
20 teostory 2 | 2010
/
saara vuorjoki
Itävaltalainen musiikkifestivaali Carinthischer Sommer (8.7.–28.8.2010) ­keskittyy
tänä kesänä suomalaiseen musiikkiin. Festivaalin teemasäveltäjäksi on valittu Jyrki
Linjama, jolta festivaali on tilannut uuden kirkko-oopperan. Linjaman uusi teos
Die Geburt des Täufers saa ensi-iltansa festivaalin avajaispäivänä 8. heinäkuuta
Ossiachissa.
Jyrki Linjamalta kuullaan festivaalin aikana myös useita muita teoksia. Juho Pohjonen kantaesittää Linjaman uuden pianoteoksen Sonata da chiesa 13. heinäkuuta, ja
Itävallan ensiesityksinä Linjaman teoksia esittävät muun muassa festivaalilla vieraileva
Kuopion kaupunginorkesteri (12.7.) ja itävaltalainen Arnold Schönberg ‑kuoro (19.7.).
Linjaman teosten lisäksi festivaalilla kuullaan myös muun muassa Jean Sibeliuksen teoksia sekä uutta suomalaista tangoa Johanna Juhola Reaktorin omassa konsertissa.
fimic
Jyrki Linjama on Carinthischer Sommer
‑festivaalin teemasäveltäjä
Sommelo ja Kaustinen
maailman parhaiden
maailmanmusiikkifestivaalien
joukossa
Maailmanmusiikkialan keskeinen julkaisu, brittiläinen
Songlines-lehti on listannut kesäkuun numerossaan
maailman 25 parasta kansanmusiikki- ja maailmanmusiikkifestivaalia. Mukaan on päässyt myös kaksi suomalaista tapahtumaa: Sommelo ja Kaustinen Folk Music
Festival.
Nyt viidettä kertaa järjestettävä Sommelo (1.–5.7.)
on suhteellisen uusi tulokas Suomen festivaalikentällä,
mutta se on jo herättänyt kansainvälistä huomiota. Sommelon yksi erityispiirre on, että se järjestetään kahden
puolen itärajaa: tapahtuma alkaa Kainuusta, ja kaksi viimeistä festivaalipäivää sijoittuvat Vienan Karjalan vanhoihin runokyliin, Uhtualle ja Haikolaan. Ohjelmassa on
41 konserttia ja lisäksi seminaareja, kursseja ja työpajoja – joukossa muun muassa Kimmo Pohjosen ja Ville
Walon Rautakeuhko-projekti sekä hävyttömien laulujen kilpalaulanta. Sommelon taiteellisena johtajana toimii
Taito Hoffrén.
www.runolaulu.fi/sommelo
www.kaustinen.net
vertti teräsvuori
Wimme esiintyi myös
Savoyssa Helsingissä
tänä keväänä.
www.missionfolkmusicfestival.ca
www.harmony-fields.com
www.fordefestivalen.no
www.folk.ee/festival
laisista monet ovat Suomen vierailunsa jälkeen pitäneet
maamme kansanmusiikkia vahvasti esillä kotimaissaan.
Hollannin Utrechtissa toimivan RASA-maailmanmusiikkitalon kovatasoisessa ohjelmassa käynnistyi viime syksynä pohjoismainen konserttisarja, jossa on tähän mennessä nähty Suomesta Maria Kalaniemi sekä Lepistö
& Lehti. Tokion toukokuisessa Finland Fest ‑tapahtumassa oli tänä vuonna mukana ennennäkemättömän
laaja folk-kokonaisuus. Showcasessa 28.5. esiintyivät Frigg, Sväng ja Lepistö & Lehti, ja yhtyeet kiersivät
Japania showcasen ulkopuolellakin. Viisi merkittävää
maailmanmusiikkia myyvää tokiolaista levykauppaa oli
lisäksi mukana näkyvässä suomalaisen folkin kampanjassa.
maarit kytöharju
Kevään ja kesän kansainvälisillä kansanmusiikkifestivaaleilla Suomi on hyvin esillä. Karoliina Kantelinen on
saanut kutsun pienoiskiertueelle Japaniin kesäkuussa
sekä Mission Folk Music Festivalille Kanadaan heinäkuussa. Norjan merkittävimpiin kuuluva Førdefestivalen
(8.–11.7.) on Suomesta valinnut ohjelmistoonsa Friggin ja Markku Lepistön. Virossa, Viljandi Folk Music
Festivalilla kuullaan tänä vuonna Tsuumi Sound Systemiä, joka kiertää kesällä myös muun muassa Norjassa.
World Music Charts Europe -listalla toukokuussa komeasti kolmannelle sijalle kiivennyt Wimme nähtiin puolestaan mm. Sloveniassa Druga Godba ‑festivaalilla 25.–
26.5. sekä kesäkuussa Puolan Poznanissa.
Fimicin järjestämiin Arctic Paradise LIVE -vientitapahtumiin vuosina 2007–2009 kutsutuista musiikkiammatti-
teostory 2 | 2010 21
juha reunanen
Kansanmusiikin vienti tuottaa tuloksia
Fimicin uutisia
Rochesterin jazzfestivaali jatkaa pohjoismaisen jazzin
esittelyä
harri hinkka
Mikko Innanen & Innkvisitio esiintyy Rochester International Jazz Festivalilla Yhdysvalloissa
19. kesäkuuta. Rochesterista yhtye jatkaa Ottawan ja Vancouverin jazzfestivaaleille Kanadaan.
Rochesterin festivaali oli Fimicin ja muiden pohjoismaisten jazztoimijoiden yhtenä yhteistyökumppanina monivuotisessa, jo päättyneessä Nordic Jazz Now ‑hankkeessa. Muun muassa Pohjoismaisen kulttuurirahaston tukeman hankkeen avulla edistettiin pohjoismaisen uuden jazzin tunnettuutta ja artistien kiertuetoimintaa Pohjois-Amerikassa. Hankkeen avulla herätetty kiinnostus ja
sen myötä syntynyt kontaktiverkosto synnyttää edelleen hyviä tuloksia.
www.rochesterjazz.com
Mikko Innanen & Innkvisitio
Raskas rock on kysyttyä kesälläkin
Suomalaisilla metallibändeillä on kysyntää kesän eurooppalaisilla festivaaleilla. Pitkä
keikkakesä on meneillään esimerkiksi folk-metal-bändeillä Korpiklaani ja Finntroll,
joiden kesäkiertue kattaa pitkälti toistakymmentä paikkakuntaa. Monet metallifestivaalit ovat kutsuneet esiintyjäkaartiinsa useitakin suomalaisbändejä: slovenialainen
Metalcamp (5.–11.7.) esittelee edellisten lisäksi myös mm. Sonata Arctican ja Ensiferumin, ja tsekkiläisen Brutal Assaultin (12.–14.8.) ohjelmassa on jopa seitsemän
suomalaista metalliyhtyettä, mukaan lukien vientivaltti Children of Bodom. Myös Englannin Derbyshiressä järjestettävä Bloodstock Open Air (13.–15.8.) luottaa suomalaisen metallin laatuun: esiintyjien joukossa ovat niin Children of Bodom, Amorphis,
Sonata Arctica, Ensiferum kuin Korpiklaanikin.
Suomalaisen folk-metallin kiinnostus ei rajoitu vain Eurooppaan: esimerkiksi T
­ urisas
on kiertänyt toukokuussa Australiassa, Kiinassa ja Japanissa, ja esiintynyt tässä
­yhteydessä sekä Shanghain maailmannäyttelyn Suomi-päivässä että Tokion Finland
Festissä.
Lisää kesäkiertueita: www.fimic.fi > Event Calendar
Korpiklaani
maarit kytöharju / fimic
Uusia suomalaisteoksia Tuusulanjärvellä ja Kuhmossa
Tuusulanjärven kamarimusiikissa (25.–31.7.) kuullaan kesällä kantaesityksenä Kirmo Lintisen Puustokokemuksia, konsertto sähköviululle ja big bandille. Teoksen solistina on festivaalin taiteellinen johtaja Pekka
Kuusisto ja orkesterina on UMO. Tuusulanjärven ohjelmassa kuullaan muutenkin monen genren huippuja
yhdessä ja erikseen: ohjelmistossa on muun muassa JPP:n esittämää uutta kansanmusiikkia Kaustiselta
sekä Lasse Kurjen isännöimä hyväntekeväisyysmusiikin ilta.
Myös Kuhmon kamarimusiikissa (11.–24.7.) soi tänä kesänä uusi suomalainen musiikki. Festivaalin säveltäjävieraina ovat Kaija Saariaho, Sebastian Fagerlund ja Krzysztof Penderecki. Kantaesitysten joukossa
on muun muassa Sebastian Fagerlundin uusi trio Fuel.
Uusia teoksia kuullaan lisäksi nykymusiikkiin keskittyvällä Musiikin aika -festivaalilla (7.–12.7.) Viitasaarella.
Ohjelmassa ovat muun muassa Sampo Haapamäen, Maija Hynnisen ja Ville Raasakan kantaesitykset.
www.tuusulanjarvifestival.fi
www.kuhmofestival.fi
www.musiikinaika.org
22 teostory 2 | 2010
Kirmo Lintinen
Suomalaisen
musi kin vienti kääntyi
kasvuun
Tuore tutkimus paljastaa, että
suomalaisen musiikin vienti on jälleen
kasvussa. Music Export Finlandin tilaaman ja Mediaclever Oy:n toteuttaman
tutkimuksen mukaan musiikkiviennin
kokonaismarkkina-arvo vuonna 2008 oli
23 324 231 euroa eli lähes 4 miljoonaa
euroa vuotta 2007 enemmän.
Lisäkasvua musiikkivientiin on tuonut erityisesti lisääntynyt elävän musiikin sektorin palveluliiketoiminta, kuten
keikkamyynti- ja muu konserttitoiminta. Lisäksi aktiivisten kansainvälisten
lisenssisopimusten määrä on kasvanut
huomattavasti. Alueellisesti eniten vientituloa kertyy aiempien vuosien tapaan
saksankielisestä Euroopasta sekä Pohjoismaista, joiden lisäksi musiikkialan
yritykset pitävät tärkeinä potentiaalisina
vientimarkkinoina erityisesti Yhdysvaltoja ja Japania.
Tutkimukseen osallistuneiden musiikkialan yritysten selkeä enemmistö pitää
musiikin vientiä tärkeänä tulevaisuuden
tulonlähteenä. ”Musiikkialalla on tällä
hetkellä paljon innovatiivisia ja kasvuhakuisia yrityksiä, jotka pyrkivät kehittymään ja kansainvälistymään. Suomen
musiikkiteollisuuden toimintaympäristö
mahdollistaa ketterät liikkeet ja uudenlaisten ansaintamallien kehittämisen,
mikä pohjautuu siihen, ettei meille ole
kehittynyt hitaasti muuttuvia, luutuneita
toimintatapoja ja rakenteita”, kertoo
Music Export Finlandin johtaja Paulina
Ahokas.
Vuoden 2009 lopussa ensimmäistä
kertaa toteutetun Goodwill-tutkimuksen
avulla tarkasteltiin Music Export Finlandin toiminnan aineetonta arvoa sekä
suomalaisen vientimusiikin mahdollisuuksia eri sidosryhmien näkökulmista.
Lisäksi tutkimuksella kerättiin kehitysehdotuksia vientiin. Tutkimukseen osal-
Saksankielinen
Eurooppa
kärjessä.
listui laaja otos kotimaisia ja kansainvälisiä toimijoita musiikkiteollisuudesta ja
sen ulkopuolelta.
Kaikki tutkimukseen vastanneet
uskovat suomalaisen musiikin viennin
positiiviseen kehitykseen ja kasvuun
seuraavien kolmen vuoden aikana. Eniten potentiaalia nähdään yleisen kansainvälisen kiinnostuksen sekä vientimateriaalin monipuolisessa kasvussa.
Tutkimuksen mukaan Music Export
Finlandin kokonaisvaltainen merkitys
suomalaisen musiikkiviennin edistäjänä
tunnustetaan laajasti. Noin 90 prosenttia
vastaajista suhtautuu positiivisesti vienninedistämisorganisaation merkitykseen
ja sen kehittymiseen tulevaisuudessa.
Tutkimus paljastaa myös, että kriittisimmin Music Export Finlandin toimintaan
suhtautuu kotimainen media ja positiivisimmin rahoittajat.
Uusien tutkimusmallien lisäksi aiotaan tulevaisuudessa panostaa myös
markkina-arvotutkimuksen kehittämiseen. ”Tällä hetkellä tutkimuksen luvut
eivät ole vertailtavissa muihin Pohjoismaihin, mikä asettaa meidät varsin eriarvoiseen asemaan. Lisäksi markkinaarvo perustuu yrityksille ja musiikkialan
katto-organisaatioille tehtyihin kyselyihin, joten on mahdollista että tutkimuksesta puuttuu merkittäviä lukuja. Näistä
syistä tutkimusta on syytä tarkentaa ja
kehittää lähitulevaisuudessa”, Ahokas
tiivistää.
Viennin kasvattamiseen
­lisäpotkua kokonaisstrategisemmalla ­työskentelyllä
Syksyllä 2009 viisi vuotta täyttänyt
Music Export Finland on nopeasti kehittynyt vientirenkaasta monipuoliseksi,
alan mahdollisuudet ja haasteet tuntevaksi musiikkiviennin edistämisorganisaatioksi. Nyt Music Export Finlandin
strategiaa ja palveluvalikkoa on jälleen
uudistettu vastaamaan paremmin asiakasyritysten tämänhetkisiä tarpeita ja
toimialan rakennemuutosta.
Vuoden 2010 alusta lähtien voimassa
olevassa strategiassa painotetaan erityisesti yrityslähtöisyyttä, musiikkiviennin toimintakentän monipuolistamista,
uusista lähteistä tulevien rahavirtojen syntymisen tukemista sekä vientiosaamisen kasvattamista. Perinteisten
messu- ja tapahtumatuotantojen lisäksi
Music Export Finland panostaa vastedes
entistä enemmän yrityksille räätälöityjen palveluiden kehittämiseen ja kohdemarkkinoiden tarpeisiin pohjautuviin
tuotantoihin.
Alueellisesti painotus vuosina 2010–
2011 on Pohjoismaissa ja Aasian markkinoissa. Pohjoismainen kärkihanke
painottuu erityisesti yrityskohtaisiin vientitoimiin, kuten pr-työskentelyyn ja kiertuetuotantoihin sekä pohjoismaisen sisämarkkinan kehittämiseen. Shanghain
maailmannäyttelyn yhteydessä Kiinassa
ja Kiinan lähialueilla toteutetaan noin 20
kiertuetta, maailmannäyttelyn virallisen
Suomi-päivän yhteydessä järjestetään
verkostoitumis- ja myyntitapahtuma
Snowball ja Tokiossa puolestaan vuosittainen vientitapahtuma Finland Fest, joka
tuo Japaniin yhdeksän artistia sekä noin
30 suomalaista vientiyritystä.
The Five Corners
Quintet oli yksi
Shanghain Suomipäivän esiintyjistä.
teostory 2 | 2010 23
Suomen Työväen Musiikkiliitto juhlii tasavuosia
Musiikin harrastus edistää terveyttä, ja etenkin yhdessä
musisointi lisää ihmisten vireyttä ja tutkimusten
mukaan jopa pidentää ikää. Suomen Työväen
Musiikkiliitto ry (STM) on tukenut toiminnallaan
suomalaisten hyvinvointia jo 90 vuotta.
teksti satu kaarenoja
24 teostory 2 | 2010
Suuria
kimmo varjoranta
tunteita
musiikista
P
yöreitä vuosia juhlivaan järjestöön
kuuluu tätä nykyä yli sata kuoroa
ja 35 puhallinorkesteria ympäri
maata. Soittajia ja laulajia pikkulapsista ikäihmisiin on mukana 4 500.
Toinen suuri musiikinharrastajien järjestö
Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto ry Sulasol
on työväenmusiikkiliittoa pari vuotta nuorempi.
Vaasassa päämajaansa pitävä Finlands svenska
sång- och musikförbund (FSSMF) aloitti sekin
jo vuonna 1929.
STM järjestää muun muassa koulutusta
puhallinmuusikoille ja puhallinorkesterin
johtamiskoulutusta. Puhaltajien leiritoiminta on
vilkasta Murikka-opistolla Teiskossa. Kuoronjohtajia liitto on kurssittanut jo tuhansia Voionmaan opistolla, ja uusia halukkaita riittää.
Kantaesityksiä estradeille
Liiton musiikinkustannustoiminta palvelee
sekä harrastajia että ammattilaisia. ”STM:n
ja muidenkin järjestöjen kustannustoiminnan
ansiosta sellainenkin musiikki pääsee esiin, joka
muuten olisi saattanut jäädä pimentoon. Järjes-
töt julkaisevat teoksia, joita puhtaasti kaupallisin perustein toimiva yrittäjä ei ehkä tohtisi
tuoda julki vaikka haluaisikin”, kertoo säveltäjä
ja muusikko Jani Uhlenius.
Uhlenius on tähän kevääseen saakka toiminut STM:n puheenjohtajana 17 vuoden ajan.
Häntä kosittiin harrastajamusiikin maailmaan,
kun hän vielä toimi Valkeakosken työväenmusiikkitapahtuman taiteellisena johtajana.
Vuodet 1993–1996 hän hoiti näitä kahta pestiä
yhtäaikaisesti. Uhlenius sanoo tulleensa harrastajapiireihin tavallaan sisäpiirin ulkopuolelta.
teostory 2 | 2010 25
”Keravan teinikuoro 60-luvulla
oli ainoa
kokemukseni
tämäntapaisesta
toiminnasta.”
Ammattimuusikkona
ja musiikin
tekijänä Jani Uhlenius arvostaa kuorojen ja
puhallinorkestereiden työllistävää vaikutusta
kuoronjohtajille ja kapellimestareille, jotka ovat
usein ammattilaisia. ”Ja erityisen hienoa tekijän
kannalta on se, että kuorot ja orkesterit tuovat
estradeille lukuisia kantaesityksiä”, Uhlenius
kiittää. Jonkin verran tekijöille tulee kuoroilta ja
puhallinorkestereilta myös teostilauksia.
Vaikka Uhlenius jo siirsikin puheenjohtajan
nuijan seuraajalleen, aktiiviselle kuoroihmiselle
ja Tampereen kunnallispolitiikassa vaikuttavalle
Riitta Ollilalle, hän pitää yllä haavetta STM:n
satavuotishistoriikista.
”Olisi arvokasta saada yliopistotasoiseen
tutkimukseen perustuva dokumentti liiton
taipaleesta. Sehän ei olisi pelkästään muistelmaa
STM:stä, vaan sadan vuoden pätkä suomalaista
kulttuurihistoriaa. Liiton syntymävuonna 1920
kansakunta oli
sodan jäljiltä
traumaattisessa
tilassa. Silti
hinku harrastaa
musiikkia ja
näyttämötoimintaa oli kova
muissakin kuin
vauraimmissa yhteiskuntaluokissa. 30-luvun
ilmapiiri vaikutti sekin syvästi ihmisten
kulttuuriharrastuksiin. Eri vuosikymmenillä
liiton piirissä on toiminut monia musiikkialan
vaikuttajia, joiden työ olisi hienoa saada yksien
kansien sisään.”
Omalta 17 vuoden puheenjohtajarupeamaltaan Uhlenius on kirjannut vääjäämättömän
murroksen kuoroharrastajapiireissä: ukkoutumisen. Suuret ikäluokat ovat tulleet eläkeikään.
Tosin eläkeläiset ovat tunnetusti innokkaita
kuoroihmisiä, ja Uhleniuksen mukaan uusia
nuoriso-orkestereita liittyy tasaiseen tahtiin
STM:n riveihin.
Yhteisöllisyydestä voimaa
Musiikkiluokkien ja musiikkioppilaitosten
perustaminen on laventanut mahdollisuuksia
laulaa ja soittaa yhdessä muuallakin kuin järjestöjen piirissä. Juuri yhteisöllisyys on Uhleniuksen mielestä se voima, joka pitää järjestöjenkin
harrastajatoiminnan vireänä.
”Yhteisöllisyys on kaiketi myös se terveystekijä, joka erityisesti kuorolaulamiseen liitetään.
Tutkimusten mukaanhan maamme rannikkoseutujen ruotsinkielinen väestö on valtaväestöä
terveempää ja pitkäikäisempää juuri siitä syystä,
että noilla alueilla on perinteisesti laulettu ja
soitettu kyläkunnittain yhdessä. Pitäisiköhän
kaikkien kuorojen varmuuden vuoksi ottaa
repertuaariinsa pari ruotsinkielistä kappaletta.”
Suomen Työväen Musiikkiliitto julkaisee
neljästi vuodessa ilmestyvää Työväen Sävel -lehteä. Sen palstoilla Uhlenius on systemaattisesti
valistanut musiikin harrastajapiirejä tekijänoikeuksista ja esitysraportoinnin tärkeydestä. Uusia
ihmisiä tulee harrastuksen pariin, eikä heillä
ole välttämättä tietoa ja ymmärrystä siitä, miksi
esitystiedot on ilmoitettava Teostoon.
STM:n varsinainen juhlahumu kuultiin ja
nähtiin Helsingissä 12.–13. kesäkuuta. Juhlinta
sujui tasavallan presidentin suojeluksessa tunnuksella Suuria tunteita musiikista. Katkelmia liiton
historiasta voi lukea verkossa sivuilta stmmusic.net
Työväen Sävelen kuluvan vuoden numeroista.
Monipuolinen muusikko,
kapellimestari ja säveltäjä Jani
Uhlenius johti puhetta STM:ssä
17 vuotta. Musiikkialan muuta
järjestötoimintaa hän on
harrastanut muun muassa Teoston
ja Elvis ry:n puheenjohtajana.
Uudenmaan läänintaiteilijana
hän vaikutti 1977–1984. Valtion
säveltaidetoimikunnassa hän on
toiminut sekä puheenjohtajana
että jäsenenä.
26 teostory 2 | 2010
Mistä kannattavia kuluttajapalveluita verkkoon?
Arto Alaspää, Marcus Wiklund, Suvi Lindén ja Marcus Rantala
käynnistivät laillista lataamista tukevan kampanjan.
S
uomessa vietettiin tekijänoikeuspäivää nyt kolmannen
kerran. Tekijänoikeuspäivässä yhdistyy kaksi kansainvälistä
juhlapäivää: Kansainvälinen henkisen omaisuuden päivä
sekä Unescon kirjan ja tekijänoikeuden päivä. Tämänvuotisen tekijän­oikeuspäivän päätapahtumana oli Luovan työn
tekijät ja yrittäjät Lyhdyn järjestämä kutsuvierasseminaari ja elokuvaesitys
Helsingin Tennispalatsissa.
Seminaarin otsikkona oli ”Ostoskeskus Internetiin – miten luoda
kannattavia kuluttajapalveluja verkkoon?”
Seminaarin avannut valtiosihteeri Riina Nevamäki työ- ja elinkeinoministeriöstä pohti puheenvuorossaan, minkälaisin keinoin luovien
alojen elinkeinopolitiikkaa voidaan kehittää. Pitäisikö esimerkiksi
tuotekehityksessä ja asiakasratkaisuissa olla asiakkaan tarpeiden enemmän lähtökohtana?
Päivän isäntä, Gramexin apulaisjohtaja Lauri Kaira muistutti, että
vaikka lähes jokainen halukas voi tuottaa sisältöä verkkoon, harrastelijan
ja oikean taiteilijan ero silti säilyy. Ammattilaisen työstä ollaan myös
valmiita maksamaan.
SecuryCast Oy:n kehitysjohtaja Marko Alanko ja Universal Musicin
Mikko Haapala puhuivat verkkopalveluiden tulevaisuuden mahdollisuuksista. Latauskaupat muuttuvat tavarataloiksi, levy-yhtiöt musiikkiyhtiöiksi, ja molemmat tarjoavat kuluttajille monenlaisia palveluita. Mikko
Haapala uskoi, että musiikin laillinen lataus lisääntyy, kunhan maksutavat saadaan helpoiksi. Nuorilla ei ole luottokortteja, joten prepaid-kortit
edistäisivät hänen mielestään kauppaa.
Elokuvan verkkokaupasta ja elokuvan elinmahdollisuuksista puhuivat
SF Anytimen toimitusjohtaja Jonas Dahllöf Ruotsista sekä ohjaaja ja
elokuvatuottaja Timo Koivusalo. ”Laiton lataaminen estää sijoittamista
luoville aloille, jolloin jäljelle jää vain mainstream”, Koivusalo painotti.
Patentti- ja rekisterihallituksen markkinointijohtaja Mika Waris
muistutti, että immateriaalioikeudet ovat osaamisen hallintaa. Luovilla
aloillakin olisi heti hankkeiden alkumetreillä mietittävä, miten osaamiset
pysyvät hallussa.
Tekijänoikeustoimikunnan puheenjohtaja, professori Niklas Bruun
käsitteli puheenvuorossaan digitaalista ympäristöä varten tehtävien
sopimusten haasteita. Bruun pohti, olisiko lainsäädännöllä mahdollista
helpottaa tilanteita, joissa teosten käyttöoikeuksien hinta on pitkään auki
ja teoksia käytetään silti koko ajan.
Laillisen verkkokaupan puolesta
Seminaarin yhteydessä julkistettiin luovan alan yhteinen viestintäkampanja, jonka tavoitteena on lisätä laillisten kulttuurituotteiden kauppaa
verkossa ja vähentää piraattituotteiden käyttöä. Kampanja sisältää mainontaa verkossa, televisiossa ja radiossa. Kampanjaa olivat seminaarissa
julkistamassa viestintäministeri Suvi Lindén ja valtiosihteeri Marcus
Ilman kunnon
korvauksia ei synny
luovan työn tuotteita.
Eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja
Raija Vahasalo seminaarin loppusanoissa.
Rantala projektia edustavien Arto Alaspään ja Marcus Wiklundin
lisäksi.
Kampanjaan osallistuvat Filmikamari, Suomen elokuvasäätiö,
Ääni- ja kuvatallennetuottajat ÄKT, Teosto, Kopiosto, Suomen peliohjelmisto- ja multimediayhdistys Figma, Tietoliikenteen ja tietotekniikan
keskusliitto FiCom sekä Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus.
Mukana olevien yritysten ja järjestöjen lisäksi kampanjaa rahoittaa
opetusministeriö. Kampanjaa tukee myös joukko mediayrityksiä.
Kampanjan keulakuvana on Captain Nation -hahmo, joka toimii
omassa www.widenation.fi-verkkopalvelussaan, on aktiivinen sosiaalisessa mediassa ja joka nähdään myös televisiossa.
teksti marja - leena karjula
|
kuva saara vuorjoki
teostory 2 | 2010 27
Ajankohtaista
Tekijänoikeustietoa
opettajille
saara vuorjoki
Kulttuuri- ja viestintäalan opettajat saivat maaliskuussa järjestetyssä Kulttuuriopetuksen
tekijänoikeusfoorumissa tietoa tekijänoikeuksista. Seminaaripäivän teemana oli musiikki- ja
av-teosten käyttö korkeakoulujen, konservatorioiden ja musiikkioppilaitosten opetuksessa.
Opastusta tekijänoikeuteen annettiin opettajille tuttujen käytännön esimerkkien kautta.
Luennoitsijoina olivat muun muassa tekijänoikeusjärjestöjen asiantuntijat.
Tapahtuma oli osa valtakunnallista Tekijänoikeuspäivä-projektia, jonka järjestivät Luovan työn tekijät Lyhty ja Tekijänoikeusakatemia yhteistyössä opetusministeriön kanssa.
Foorumi-yhteistyössä olivat mukana Suomen
Konservatorioliitto, Suomen Musiikkioppilaitosten Liitto, Pop & Jazz Konservatorio ja
­Metropolia-ammattikorkeakoulu.
Heidi Tuikkanen
esitti sävellyksiään
seminaariohjelman
lomassa.
Musiikinopetuksen määrä ja taso vaihtelevat
Sibelius-Akatemian Toive-hanke selvitti kuntien
näkemyksiä koulujen musiikinopetuksen järjestämisestä. Hallitusohjelmaan kirjattu tavoite valinnaisuuden lisäämisestä peruskoulun taito- ja taideaineiden opetuksen vahvistamiseksi ei saanut
yksiselitteistä kannatusta kunnilta. Internet-kyselyyn vastasi 176 kunnan sivistystoimen johtajaa
tai muuta koulutoimen edustajaa syksyllä 2009.
Suurin osa vastaajista ei halua lisää valinnaisuutta alakoulujen musiikinopetukseen. Valinnaisuuden lisäämistä kannatettiin yläkouluihin ja
lukioihin – toisaalta näissäkin moni vastusti lisäystä. Kyselyyn vastanneista sivistystoimenjohtajista useimmat olivat musiikinopetuksen lisäämisen kannalla. Kuitenkin, jos kouluihin halutaan
lisää musiikkitunteja, valtion pitäisi vastausten
perusteella lisätä vähimmäistuntimääriä. Omilla
päätöksillään kunnat eivät musiikkitunteja lisää,
vaan suurin osa kunnista aikoo opettaa tulevai-
28 teostory 2 | 2010
suudessakin musiikkia vähimmäistuntimäärän
verran.
Sibelius-Akatemian projektipäällikkö Ulla Pohjannoro toteaa monien kuntien erityisesti maaseudulla olevan ikävässä itseään ruokkivassa
ja oppilaita eriarvoistavassa kierteessä. Melkein
puolet kunnista tarjoaa oppilailleen musiikinopetusta vain vähimmäistuntimäärän verran. Luokilla
1-6 musiikkia opettaa yleensä luokanopettaja.
Yläkoulussa musiikkia opettaa musiikin aineenopettaja, mutta opetusta annetaan tavallisesti
vain 7. luokalla. Niinpä musiikin aineenopettajan
antamaa opetusta saattaa kertyä vain 38 oppituntia koko peruskoulun aikana. Lisäksi monissa
pienissä kunnissa musiikin aineenopettajalle ei
riitä opetustunteja tarpeeksi virkaan asti, ja tuntiopetus hoidetaan usein epäpätevällä opetuksella.
Ulla Pohjannoro kannustaa kuntia houkutte-
lemaan päteviä musiikinopettajia parantamalla
heidän työskentelyolosuhteitaan: ”Kunnat voisivat pienellä lisäpanostuksella palkata musiikin
aineenopettajan opettamaan musiikkia jo alakoulussa, jossa luokanopettaja usein kokee itsensä
riittämättömäksi musiikinopettajana. Tällöin lapset saisivat toiminnallista ja innostavaa musiikinopetusta alusta pitäen, ja musiikinopettajan työ
olisi mielekkäämpää ja houkuttelisi myös paremmin hakijoita.”
Toive on Euroaoopan sosiaalirahaston ja Opetushallituksen rahoittama valtakunnallinen hanke.
Hanke tuottaa tutkimustietoa musiikkialan työelämän kehittymisestä ja siitä aiheutuvasta muutoksista osaamistarpeissa. Sibelius-Akatemian
hankkeessa yhteistyökumppaneita ovat Metropolia Ammattikorkeakoulu, Kulttuuripoliittisen
tutkimuksen edistämissäätiö Cupore ja Suomen
konservatorioliitto.
jolle onnismaa
Niklas Bruun jatkaa tekijänoikeustoimikunnan puheenjohtajana
Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan
Wallin on asettanut uuden tekijänoikeustoimikunnan vuoden 2011
loppuun kestävälle toimikaudelle.
Puheenjohtajana jatkaa professori
Niklas Bruun.
Tekijänoikeustoimikunta käsittelee tekijänoikeuslainsäädännön
uudistuksiin liittyviä asioita muun
muassa arvioimalla lainsäädännön
uudistustarpeita ja valmistelemalla
niiden suuntaviivoja ministeriölle.
Toimikunta käsittelee myös tekijänoikeuksiin liittyvän valmistelun
kannanmuodostusta EU- ja kansainvälisiä kysymyksiä varten. Tiedonvaihdon ja keskustelun lisäämiseksi toimikunta kutsuu koolle
tekijänoikeusfoorumin. Foorumiin
kutsutaan mm. tekijänoikeuden
haltijoita, tekijänoikeudella suojattua aineistoa käyttävää teollisuutta
ja viestintäyrityksiä sekä kuluttajien
edustajia.
Toimikunnan jäsenet ovat toiminnanjohtaja Lauri Rechardt (Suomen Ääni- ja kuvatallennetuottajat
ÄKT ry ), kirjailija, oikeustieteen toh-
tori Jarkko Tontti (Suomen Kirjailijaliitto), apulaisjohtaja Lauri Kaira
(Gramex ry, Luovan työn tekijät
ja yrittäjät Lyhty ry), johtaja Satu
Kangas (Viestinnän keskusliitto
ry), lakiasiainjohtaja Merja Karhapää (Sanoma Oyj), toiminnanjohtaja Reijo Svento (FiCom ry),
lainopillinen asiamies Janne Makkula (Suomen Yrittäjät ry), apulaisjohtaja Petra Wikström (MTV
Media), puheenjohtaja Arto Nieminen (Suomen Journalistiliitto
ry), lakimies Kirsi-Marja Okko-
nen (Yleisradio), asiantuntija Riikka
Tähtivuori (Elinkeinoelämän keskusliitto EK), lakiasiainjohtaja Martti
Kivistö (Teosto), lakimies Hannele
Vettainen (Teatteri- ja Mediatyöntekijät ry), asianajaja Pekka Tarkela (Asianajotoimisto Borenius &
Kemppinen), puheenjohtaja Ahti
Vänttinen (Suomen Muusikkojen
liitto ry) ja johtaja Anja Peltonen
(Kuluttajavirasto).
Säveltaiteen
kirjastoapurahoja 67
hakijalle
27 000 euroa uusien sävellysten tilaamiseen
Taiteen keskustoimikunnan säveltaiteen kirjastoapurahajaosto on myöntänyt säveltaiteen kirjastoapurahat ja -avustukset vuodeksi 2010. Hakemuksia saapui 136 ja
apurahoja myönnettiin 67 hakijalle yhteensä
120 000 euroa. Lisäksi myönnettiin kirjastoavustus kahdelle taiteilijalle.
Kirjastoapurahoja tai -avustuksia myönnetään hakemuksesta säveltaiteilijoille, joiden
teoksia on julkaistu nuotteina tai äänitteinä
sekä esittäville taiteilijoille, joiden esityksiä on
tallennettu äänitteille.
Teoston sävellystilaustoimikunta päätti kokouksessaan 23. huhtikuuta jakaa 27 000 euroa uusien
sävellysten tilaamista varten seuraavasti (suluissa tekijä ja teoksen tyyppi):
Ensemble Pyxis 1 500 euroa (Jarkko Hartikainen, teos kamariyhtyeelle)
Eteläsuomalaisen Osakunnan Laulajat 500 euroa (Teemu Tommola, teos sekakuorolle)
Fontanella Quintet 1 000 euroa (Tomi Räisänen, teos nokkahuilulle ja elektroniikalle)
Helsingin Saksofoniorkesteri 1 500 euroa (Jorma Panula, teos saksofoniorkesterille)
Jyväskylän puhallinorkesteri 2 000 euroa (Pekka Kostiainen, teos puhallinorkesterille ja mieskuorolle)
Kuikka Markus 2 000 euroa (Pasi Lyytikäinen, trio baritonille, alttoviululle ja sellolle)
Kumpuvaara Niko 3 000 euroa (Kirmo Lintinen, harmonikkakonsertto)
Lehtola Jan 2 000 euroa (Carita Holmström, teos käyrätorvelle ja uruille)
Nikula Heikki 3 000 euroa (Timo Hietala, bassoklarinettikonsertto)
Saunamäki Eero 500 euroa (Jukka-Pekka Lehto, nokkahuiluduo)
Sinfonietta Lentuan kannatusyhdistys 1 000 euroa (Mikko Nisula, sinfoniettateos)
Suomen huiluseura 250 euroa (Vellu Halkosalmi, soolohuiluteos), 250 euroa (Lauri Toivio, soolohuiluteos), 250 euroa (Jukka-Pekka Lehto, soolohuiluteos), 250 euroa (Markku Nikula, soolohuiluteos)
Trio Mobile 2 000 euroa (Jan Mikael Vainio, trio kitaralle, huilulle ja klarinetille)
Uusinta-kamariyhtye 2 000 euroa (Markku Klami, teos jousikvartetille)
Viinikainen Teemu 2 000 euroa (Sid Hille, teos sähkökitaralle ja jousikvartetille)
Zagros Ensemble 2 000 euroa (Perttu Haapanen, teos kamariyhtyeelle, näyttelijälle ja nuorille soittajille)
Tom Frisk jatkaa
Musiikkikustantajien
puheenjohtajana
Suomen Musiikkikustantajat ry:n hallituksen
puheenjohtajaksi on valittu uudelleen Tom
Frisk. Entisistä hallituksen jäsenistä jatkavat myös Epe Helenius, Antti Lehtinen,
Ari Nieminen sekä Tommi Tuomainen.
Jacob Ehrnrooth ei ollut enää käytettävissä,
ja hänen tilalleen hallitukseen valittiin Tapio
Korjus.
teostory 2 | 2010 29
Ajankohtaista
Kulttuurikummiprojekti
eteni Tampereelle ja
Ouluun
Kansanedustaja Pia
Viitanen oli mukana
Koskikeskuksen
tapahtumassa.
kuvat : ari ijäs
Kulttuurikummi
Pantse Syrjä.
Säde Tahvanainen
haastattelee
Mikko Alataloa.
Huhtikuussa Tampereen Koskikeskuksessa järjestetyssä Musiikintekijä tutuksi -tapahtumassa
kulttuurikummien musiikkiesitykset ja haastattelut
houkuttelivat yleisöä keskustelemaan tekijänoikeuksista. Iltapäivän seminaarissa ääneen pääsivät
myös musiikin käyttäjät: radiot ja festarijärjestäjät
sekä paikallisten musiikintekijöiden paneeli.
P
irkanmaalaiset ja Oulun seudun kansanedustajat saivat musiikintekijäkummit,
kun Teoston kulttuurikummiprojekti
eteni Tampereelle ja Ouluun.
Pirkanmaan kansanedustajien kulttuurikummeiksi ovat ryhtyneet Pauli Hanhiniemi,
Costello Hautamäki, Jouni Kaipainen, Petri
Koskimäki, Ville Leinonen, Sari Matala,
Jouko Mäki-Lohiluoma, Jukka Mänty-Sorvari, Antti Nissilä, Arto Piispanen, Heikki
Salo, Hannu Sepponen, Pekka Simojoki,
30 teostory 2 | 2010
Pantse Syrjä, Seppo Tammilehto, Tellu
Turkka ja Jukka Viitasaari. Kukin heistä
kutsuu oman kansanedustajansa tutustumaan
työhönsä.
Oulun seudun kansanedustajien kummeiksi
ovat lupautuneet Elina Juntunen, Jouni Kesti,
Sakari Kukko, Kari Kuosmanen, Matti
Laasonen, Markus Lampela, Yrjö Mikkonen,
Toni Nygård, Sakari Raappana, Jussi Rasinkangas, Olli Roman, Jukka Ruohomäki,
Kyösti Salmijärvi, Jorma Siltala, Jukka
Takalo, Uuden Musiikin Lokakuu ry, Veli
Matti ”Vega” Välitalo ja Pauli Ylitalo.
Kulttuurikummiprojektin avulla ammattimaiset musiikintekijät haluavat tuoda oman
äänensä kuuluviin ja tutustuttaa alueensa
kansanedustajat musiikintekijöiden työhön ja
arkeen. Kunkin vaalipiirin kansanedustajat
saavat projektin edetessä omat musiikintekijäkumminsa. Syksyllä kulttuurikumminsa saavat
Helsingin vaalipiirin kansanedustajat.
Teosto on mukana
Provinssirockissa
Dicentian konkurssipesän levyt
välttivät tuhon
Muutaman hengen iskuryhmä Teoston toimistosta on
mukana tämän kesän Provinssirockissa. Teosto pystyttää neuvontatiskinsä esiintyjien tiloihin tarkoituksenaan
neuvoa bändejä esitysilmoitusten tekemisessä. Bändeille halutaan kertoa, kuinka tärkeää musiikkitietojen
ilmoittaminen on ja myös se, että Teosto saa tiedot mahdollisimman nopeasti. Esitysilmoitusten tekeminen heti
esiintymisen jälkeen on Teoston kannalta paras ratkaisu,
koska silloin Teostossa tiedot voidaan käsitellä heti tilitystä varten. Näin musiikin tekijät saavat festivaalin järjestäjän Teostolle maksamat esityskorvaukset mahdollisimman sujuvasti.
Provinssirock Seinäjoella 18.–20.6.2010
Suomen Jazz & Pop Arkisto JAPA on ottanut säilyttääkseen konkurssiin ajautuneelta
Dicentia Finlandilta yli 20 000 cd- ja dvd-levyä. Dicentia, entinen CD-Linja, valmisti levyyhtiöiden ja muiden tuottajien tallenteita sekä lukemattomia omakustanteita 1995–
2008. Dicentian asiakkailla oli mahdollisuus noutaa konkurssipesään jääneitä levyjään
27. huhtikuuta mennessä, minkä jälkeen levyt olisi tuhottu. Paikalle saapui ainoastaan
parikymmentä asiakasta.
Valmiiden cd- ja dvd-julkaisujen lisäksi konkurssipesä sisältää muun muassa
asiakkaiden lähettämiä graafisen materiaalin tiedostoja. JAPA aloittaa aineiston lajittelun
syksyllä muutettuaan kesän aikana uusiin tiloihin Helsingin Sörnäisiin. Dicentian aineisto
on JAPAn historian suurin kokoelma. JAPA ei omista kokoelmaa vaan ainoastaan
hallinnoi sen säilyttämistä.
Suomen Jazz & Pop Arkisto on vuonna 1990 perustettu yleishyödyllinen arkisto, joka
kerää, säilyttää ja tarjoaa suomalaiseen populaarimusiikkiin liittyvää tietoa ja aineistoa.
Timo Tyrväinen Teoston hallitukseen
Teoston puheenjohtajana jatkaa sanoittaja
Jori Nummelin. Edelleen hallituksessa
jatkavat myös säveltäjät Mikko Heiniö
ja Heikki Elo sekä musiikin kustantajien
edustajina Tom Frisk ja Ari Nieminen.
Uutena jäsenenä hallitukseen valittiin kevyen
musiikin säveltäjien edustajana Aktia Pankin
kuvat : outi järvinen
T
eoston sääntömääräinen kevätkokous pidettiin 14. huhtikuuta
Helsingissä. Kevätkokouksessa oli
paikalla 126 yhdistyksen jäsentä ja valtakirjalla edustettuina 53. Hallitusvalintojen
lisäksi kokous hyväksyi Teoston tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen.
pääekonomisti ja Taljanka-yhtyeen perustajajäsen Timo Tyrväinen.
Toukokuussa pidetyssä kokouksessaan
hallitus valitsi Mikko Heiniön jatkamaan
varapuheenjohtajan tehtävissä.
Timo Tyrväinen
Teoston hallitukseen huhtikuussa 2010 valittu valtiotieteen tohtori Timo Tyrväinen on ollut
Aktia Pankin pää­eko­­nomisti vuodesta 1998. Sitä ennen hän toimi Suomen Pankin ekonomistina vuodesta 1975. Tyrväinen on tehnyt useita kansain­välisiä tutkimusvierailuja muun muassa
OECD:ssa, Pariisissa, London School of Economicsissa ja Madridissa, Espanjan keskuspankissa 1997–98.
Tyrväinen on myös maailmanmusiik­kiin suuntautuneen, vuonna 1975 perustetun Taljankayhtyeen perus­tajajäsen. Aktiivisesti esiintyvä yhtye juhlii 35-vuotista tai­valtaan 2010. Se on jul­
kais­sut yksitoista albumia, joilla on suuri joukko Tyrväi­sen sanoi­tuksia, sävellyksiä ja sovituk­
sia. Tyrväinen on ollut Teos­ton asiakas vuo­desta 1979 ja jäsen vuo­desta 1991. Elvis ry:n jäsen
hän on ollut vuo­des­ta 1982.
Tyrväinen on toiminut vuodesta 2007 Suomen kansal­lisoopperan ystä­vien yh­dis­tyksen
ProOpera ry:n puheen­johtajana. Hän on jäsen presidentti Martti Ahtisaaren johta­mas­­­sa neu­vot­
telukunnassa, joka valmistelee Suomen kansallisoopperan 100-vuotis­juhlavuotta 2011. Timo
Tyrväinen opiskeli Helsingin konserva­to­ri­ossa 1970-luvulla pääaineena laulu ja sivuaineenaan
klassinen kitara.
teostory 2 | 2010 31
Teostoon li ttyi ennätysmäärä
uusia tekijäasiakkaita
teksti marja - leena karjula
T
avallisesti Teostoon liittyy vuodessa noin tuhat musiikin tekijää. Tekijäasiakkaaksi liittyminen maksaa 122 euroa, mutta helmi–maaliskuun aikana liittyminen oli ilmaista tuolloin avatun ­MySpace-sivun
kautta.
Kysyimme muutamilta ilmaiskampanjan aikana liittyneiltä, mikä heidät
houkutteli asiakkaaksi ja olisivatko he liittyneet ilman kampanjaa. Kukin
vastaajista olisi todennäköisesti harkinnut Teoston asiakkuutta jossakin
vaiheessa muutenkin, mutta ilmaiskampanjasta tuli monelle kimmoke hoitaa asia kuntoon juuri nyt. Kaikki olivat ilahtuneita kampanjasta ja varsinkin
opiskelijoille rahan säästyminen tuntui olevan tärkeää.
Teoston asiakkaaksi
122 eurolla
Tekijäasiakkaan liittymismaksu on nyt 122 euroa (alv 22 %) ja
sillä saa Teoston kaikki palvelut koko asiakkuutensa ajaksi. Ellei
musiikintekijä irtisano asiakkuuttaan, asiakkuus jatkuu koko
hänen elinaikansa ja vielä 70 vuotta kuolinvuoden jälkeen perikunnalla. Heinä­kuun alusta alv-prosentti nousee 23:een, jolloin
liittymismaksu on 123 euroa.
Teostolla on noin 23 000 musiikintekijää ja kustantajaa asiakkaana. Kun heidän sävellyksiään, sanoituksiaan tai sovituksiaan
esitetään julkisesti tai tallennetaan, Teosto kerää heille esitys- ja
tallennuskorvaukset.
32 teostory 2 | 2010
Mikko Neuvonen kertoo tehneensä musiikkia jo
”vuosituhannen alusta”. Hän on tehnyt musiikin lisäksi myös näyttelijäntyötä, mutta musiikki
on hänelle elämäntapa ja suuri intohimo. ”Tärkeää musiikissa on nimenomaan itse tekeminen.” Kappaleita on syntynyt King of the Sun
-rockbändille, ja Teoston asiakkaaksi liittymiseen innosti tulossa oleva levy. ”Levyn takia
olisin liittynyt muutenkin, mutta hyvä, kun tuli
tämä kampanja.”
Ulla Piispanen liittyi Teostoon sovittajana.
Hän on ammatiltaan musiikkileikkikoulun ja
kanteleensoiton opettaja ja useita lastenmusiikkisovituksia on jo ilmoitettuna Teostoon.
Sovituksia on syntynyt jo pidemmän aikaa,
mutta ilmaiskampanja sai hänet lopulta liittymään asiakkaaksi. ”Ehkä olisin liittynyt
jossain vaiheessa muutenkin, mutta kuulin
ilmaiskampanjasta omilta pojiltani, jotka liittyivät samalla. Kiva, kun järjestitte tällaisen
kampanjan.”
Juri Ruotsalainen soittaa kuopiolaisessa metallibändissä ja osallistuu muiden bändin jäsenten kanssa biisien tekoon. Bändi on esiintynyt 1–2 keikan
kuukausitahtia, mutta nyt bändin jäsenet keskittyvät enemmänkin biisien
tekoon. ”Bändin kanssa ollaan siinä vaiheessa, että ensi vuonna olisi tarkoitus saada levy aikaan. Silloin viimeistään oltaisiin muutenkin liitytty Teostoon.” Ilmaiskampanja oli heille kuitenkin tervetullut, koska kaikki bändin
jäsenet ovat vielä opiskelijoita. 122 euron liittymismaksua Juri Ruotsalainen
ei pidä sinänsä pahana, koska Teoston maksamat esityskorvaukset olisivat
kattaneet sen pian: ”Äkkiähän se tulee takaisin.”
Lohjalainen laulutekstejä tekevä Eila Junnola arvioi puolestaan, ettei liittymismaksu olisi tullut hänelle kovin nopeasti takaisin: ”Kun ei ole ollut hittitekstejä.” Junnola kuvaa tekstejään ”perinteisiksi”, mutta sävelletty tuotanto on vielä sen
verran suppea, että ilmaiskampanjaa kannatti
käyttää hyväkseen. Junnolan yksi hengellinen
lauluteksti on levytetty jo 1980-luvulla, mutta
nyt on odotettavissa lisää sävellyksiä: ”Nyt
kun sain tietooni Teoston Facebook-sivun,
löysin sen kautta tekstilleni säveltäjän. Haaveena on, että saisin tekstejä julkisuuteen
enemmänkin.”
maarit kytöharju
Teosto on saanut tänä
vuonna ennätysmäärän
säveltäjiä, sanoittajia ja
sovittajia asiakkaakseen.
Helmi-maaliskuussa
toteutettu ilmaiskampanja
tuotti Teostolle jo kahdessa
kuukaudessa kolmisen
tuhatta uutta asiakasta.
Suomi nousuun
Teoston onnistui viimekin vuonna kasvattaa musiikin käytöstä maksettujen korvausten kokonaismäärää. Lama-aikana tämä on
harvinainen suoritus millä tahansa toimialalla.
Uusia tekijöitäkin liittyy Teoston asiakkaiksi
runsain mitoin, uutta taidetta syntyy, monimuotoisuus kukoistaa ja valtakunnassa kaikki
hyvin. Vai onko?
Tekijän tahto ja oikeus on ehdoton
Musiikin tekijänoikeudet lienevät ainakin
tekijöille itsestään selvä asia. Siispä otan
vertailukohdan kuvataiteen puolelta.
Tietääkseni kukaan ei ole kyseenalaistanut esimerkiksi maalauksen signeerausta.
Signeeraus on todiste teoksen tekijästä ja
samalla myös tekijänoikeuksista. Signeerausten aitoutta tutkivat
tarvittaessa taidemuseoitten konservaattorit.
Kuvataiteilijalle
vuokrattujen työtilojen omistajilla ei
ole mitään oikeuksia tilassa tehtyihin teoksiin, saati
että heillä olisi oikeus
signeerata teoksia.
Kuvanveistossa viimeinen
työvaihe tehdään valimossa
tekniikalla ja laitteilla, jotka omistaa valimoyrittäjä. Siitä huolimatta valimon
omistaja ei saa teoksiin mitään muuta
oikeutta kuin valaa teos pronssiin taiteilijan
haluamalla tavalla. Tekijän tahto ja oikeus
on ehdoton.
Toki säveltäjä saa myydä teoksensa
oikeudet niin halvalla tai kalliilla hinnalla
kuin haluaa, mutta oikeuksien luovutusta koskeva lainsäädäntö ei saa automaattisesti mahdollistaa tekijänoikeuksien luovutusta ulkopuolisille, esimerkiksi
äänityslaitteitten omistajille. Viittaan tässä
valimoesimerkkiin.
Se taho, joka haluaa teoksista oikeudet
itselleen, ei kykene määrittelemään taiteen tasollisia aspekteja musiikissa, vaan
teoksia määritellään sen mukaan, kuinka
monella eurolla tuotetta myydään.
Suomeksi sanottuna tämä
taho – vanhan sanonnan
mukaan
– ei ymmärrä taiteesta enempää
kuin sika hopealusikasta. Tässä kohdin piilee vaara,
että taiteellisesti
ansiokas teos luokitellaan väärissä
käsissä roskaksi, kun
se ei mene kaupaksi.
Pitkällä aikavälillä olen
havainnut, että tekijänoikeuksia pyritään
saamaan tekijöiltä pois milloin milläkin keinolla. Tämä osoittaa tekijänoikeuksien
ulkopuolisilta metsästäjiltä jonkinlaista luovuutta. Siispä heillä lienee mahdollisuus
ymmärtää, miksi todelliset tekijät puolustavat oikeuksiaan niinkin voimakkaasti.
Jouni Kesti
Säveltäjä
Suomen Säveltäjät ry:n jäsen
Miljooniin esitystapahtumiin liittyvää tietoa ei ilman automatisointia hallitse kukaan.
Kaupalliset yritykset raportoivat kiitettävällä
pieteetillä liiketoiminnassaan käyttämänsä
musiikin, mutta yhtä auvoisasti eivät ole asiat
live-kentällä. Monet tapahtumanjärjestäjät jättävät yhä soitetun musiikin ilmoittamisen esiintyjien varaan. Eiväthän maksettavat
korvaukset ole riippuvaisia siitä, mitä hittejä
minäkin iltana on soitettu ja saavathan esiintyjät sen keikkapalkkionkin. Ja tietävät itse parhaiten mitä soittavat. Hoitakoon jokainen sen,
minkä parhaiten osaa.
Tänäkin kesänä
moni tekijä nuolee
näppejään, koska
jotkin maamme suosituimmista esiintyjistä
jättävät esityksensä ilmoittamatta. Miksi raportoida, kun ei siitä mitään
hyödy eikä kukaan maksa? Saavat ne tekijät
hiteistään rahaa muualtakin.
Mutta mitä ihmettä liikkuu niiden tekijöiden
mielessä, jotka toimivat täsmälleen samoin?
Ilmoittavat esityksensä miten sattuu välittämättä siitä, että kaverilta jäävät tilitykset saamatta. Mikäpä siinä, jos kyseessä on vain
oma musiikki, mutta että kaverin leipä. Ja
mitä sitten, jos ne ilmoitukset tekee vähän
myöhässä? Eihän kukaan nyt tosissaan ajattele, että deadline on deadline. Kyllä kai Suomen musiikkielämän toivon vuoksi voidaan
koneisto pysäyttää ja hoitaa ne tärkeät ilmoitukset käsipelillä. Eihän se nyt voi paljon maksaa.
Tästähän voisi Teosto lanseerata irtisanomisuutisten täyttämälle medialle koko kansantaloutta piristävän uutisen: palkataan parisataa työtöntä syöttämään myöhässä tulevia
raportteja. Mitä siitä jos se maksaa puolet
toisten tilityksistä? Suomi nousuun!
Satu Mättö
Johtaja
Teoston oikeudenomistajapalvelut
teostory 2 | 2010 33
Nootti
janne nikkarinen
Musiikintekijät palkitsivat vuoden raportöörit
Musiikintekijät jakoivat tänä vuonna ensimmäistä kertaa vuoden raportööri
-palkinnot ansiokkaasti toimineille esitysilmoitusten tekijöille. Palkinnon saajat
julkistettiin Teoston vuosittaisessa sidosryhmätilaisuudessa Helsingissä huhtikuussa.
Esittäjän vuoden raportööri 2010 -palkinnon sai Charles Plogman, joka on
tehnyt esitysilmoitukset Teostolle jo vuosien ajan tinkimättömällä tarkkuudella.
Järjestäjän vuoden raportööri 2010 -palkinnon sai Seinäjoen Elävän
musiikin yhdistys Selmu ry, joka ilmoittaa aina tilaisuuksiensa lipputulot ja
kävijämäärät Teostolle ilman eri pyyntöjä.
Kunniakirjat luovutti saajilleen tilaisuudessa
esiintynyt Kuunkuiskaajat, jonka jäsenet
Susan Aho ja Johanna Virtanen ovat Teoston tekijäasiakkaita.
Musiikin tekijät haluavat kunnioittaa palkinnolla sellaisia esittäjiä ja järjestäjiä, jotka
ilmoittavat esityksensä ja lipputulotiedot
mallikkaasti. Näin varmistetaan, että myös
musiikin tekijät eli säveltäjät ja sanoittajat
saavat työstään korvauksen. Esitysilmoitusten avulla Teosto osaa ohjata tekijänoikeuskorvaukset juuri niille henkilöille, joiden tekemiä teoksia on soitettu.
Palkintona luovutettujen kunniakirjojen allekirjoittajina ovat Teosto, Säveltäjät
ja Sanoittajat Elvis ry, Suomen Säveltäjät ry
sekä Suomen Musiikkikustantajat ry.
Kuvassa Charles Plogman sekä Selmu ry:n
hallituksen puheenjohtaja Päivi Alaniska ja
varapuheenjohtaja Mika Virkkala.
Äänitteen tallennusluvan voi maksaa nyt
myös verkossa
NCB (Nordisk Copyright Bureau) on tehnyt uudistuksia verkkopalveluunsa.
Uusitussa palvelussa musiikkiäänitteen tallennusluvan hankkija voi maksaa
ostoksensa suoraan verkossa. Uudistus koskee ns. kertalupatuotantoja.
Äänitteiden standardituottajat sekä AV-tuottajat hankkivat tallennuslupansa
entiseen tapaan.
Äänitemonistamot luovuttavat valmiit äänitteet tuottajalle vasta sitten, kun
tuottaja on maksanut tallennusluvan. Tämä on ollut periaate tähänkin asti,
mutta nyt käytäntöä terävöitetään.
Ylimääräistä aikaa ei kuitenkaan kulu lainkaan, mikäli tuottaja maksaa tallennusluvan samalla kerralla kun tekee ilmoituksen äänitteestä NCB:n verkkopalvelussa. Vahvistus maksusta lähtee heti automaattisesti äänitemonistamoon. NCB:n verkkopalvelussa voi maksaa Visalla, Master Cardilla sekä
Nordean verkkopankin kautta.
Jos tuottaja maksaa tallennusluvan myöhemmin, verkkopalvelu ei lähetä
automaattista ilmoitusta äänitemonistamoon. Tällöin Teosto näyttää vihreää
valoa monistamolle havaittuaan maksun siirtymisen tililleen.
34 teostory 2 | 2010
kuvat : jakke nikkarinen
UUSIA KASVOJA
Jani Jalonen aloitti
Teoston musiikkiratkaisut-yksikön avainasiakaspäällikkönä toukokuussa. Jalosella on
pitkä kokemus erilaisista
tehtävistä sekä levyyhtiöissä että musiikinkustantajana. Teostoon
hän siirtyi Warner Musicista. Jani Jalonen
toimii myös Sibelius-Akatemian täydennyskoulutuksen Hittitehdas-koulutusohjelman
johtajana sekä kirjoittaa kirjaa yritysbrändien markkinointiviestinnän tehostamisesta
musiikin avulla.
Tuukka Ilomäki aloitti
Teoston IT-ryhmässä
maaliskuussa sovellusten kehitystyössä ja hallinnassa. Hän on ollut
Teoston palveluksessa
myös aiemmin vuosina
2001­–2002.
Laulujen Loiskeet 2010
Uusien kansanlaulujen
sävellys- ja sanoituskilpailu
Kilpailuaika 1.4.–31.7.2010
Säännöt: [email protected]
Teoston uusi asiakaspalvelunumero on
010 808 118
Tässä numerossa palvelemme
sekä musiikintekijä- että
käyttäjäasiakkaitamme.
Teoston löydät nyt myös
Facebookista!
TEOSTO-KALENTERI
Kesäkuu 2010
Kesäkuun tilityksessä maksetaan:
• Esityskorvaukset valtakunnallisilla radio- ja TV-kanavilla, Ylen maakuntaradioissa, elokuvateattereissa, konserteissa ja muissa tilaisuuksissa vuonna 2009 esitetystä musiikista
• Esityskorvaukset kaupallisissa radioissa ja isoissa konserteissa
1.7.–31.12.2009 esitetystä musiikista
• Ulkomailta tulleita esityskorvauksia
• Tallennuskorvaukset ajalta 1.7.–31.12.2009
• Online-korvauksia ajalta 1.1.-31.3.2010
Heinäkuu 2010
Musiikin esitysilmoitukset ajalta 1.4.-30.6. Teostoon viimeistään 31.7.
Elokuu 2010
Jos huomasit kesäkuun tilityksessä korjattavaa, toimita meille
kirjallinen korjauspyyntö viimeistään 31.8.2010.
Lokakuu 2010
Musiikin esitysilmoitukset ajalta 1.7.-30.9. Teostoon viimeistään 31.10.
Lokakuun tilityksessä maksetaan ulkomailta tulleita esityskorvauksia.
Ilmoita uudet sävellykset, sanoitukset ja sovitukset
Teostoon heti kun ne valmistuvat!
Teoston kuulumisia voit seurata nyt myös Facebookista. Sivumme
avattiin huhtikuun lopulla ja jo viikossa faneja oli liittynyt mukaan
4 000. Varsinkin musiikintekijät näyttävät löytäneen Teoston
Facebook-sivun kanavakseen, jonka kautta voi kertoa työstään
ja etsiä yhteistyökumppaneita säveltämiseen tai sanoittamiseen.
Musiikinkäyttäjät voivat puolestaan saada sivujen kautta
kosketuksen musiikintekijöiden työhön ja ajatuksiin.
Muistathan esitysilmoitusten
aikataulun!
Bändien, orkestereiden ja muiden esiintyjien tiedot esitetyistä
teoksista ja esiintymispaikoista tilaisuuden järjestäjätietoineen
tulee toimittaa Teostoon neljännesvuosittain. Tiedot ilmoitetaan
verkkopalvelussa sähköisesti.
Toimita ilmoitus Teostoon
• ajalta 1.1.–31.3. viimeistään 30.4.
• ajalta 1.4.–30.6. viimeistään 31.7.
• ajalta 1.7.–30.9. viimeistään 31.10.
• ajalta 1.10.–31.12. viimeistään 31.1.
Teoston jäsenistö on päättänyt kevätkokouksessa, ettei kaikkia
esiintyjien paperilla lähettämiä esitysilmoituksia enää käsitellä, vaan
osa elävän musiikin tilityksistä tapahtuu tulevissa tilityksissä vain
sähköisesti toimitettujen esitysilmoitusten perusteella. Nyt viimeistään on siis hyvä aika siirtyä käyttämään verkkopalvelua! Siten varmistat, että esitystietosi ovat mukana tilityksessä.
Paperilla lähetettyjä esitysilmoituksia Teosto käsittelee vain siinä
tapauksessa, että ne tulevat tapahtumien järjestäjiltä.
Kustantajien tilitykset
arvonlisäverollisiksi
Teosto maksaa arvonlisäverovelvollisille musiikin kustantajille tilitykset tämän vuoden kesäkuun tilityksestä
lähtien arvonlisäveron kera.
Käytäntö on linjassa kustantajien laskutusta koskevan keskusverolautakunnan ratkaisun kanssa. Sen
mukaan arvonlisäverovelvollisten kustantajien tulee
lisätä voimassa olevan verokannan mukainen arvonlisävero laskuihin, jotka koskevat musiikin tekijänoikeudellista käyttöä. Teoston tilitykset ovat verrattavissa
ratkaisussa nimettyyn tekijänoikeudelliseen käyttöön ja
siitä maksettaviin korvauksiin, joten Teoston kustantajille maksamiin tilityksiin tulee myös lisätä arvonlisävero.
Teosto maksaa tilitykset kustantajille sen mukaan,
onko kustantaja arvonlisäverovelvollinen vai ei. Tilitystä
varten Teosto tarkistaa verohallinnosta kustantaja-asiakkaidensa verovelvollisuuden asiakasrekisterissä olevien Y-tunnusten perusteella toukokuun 31. päivän
tilanteen mukaan. Verovelvollisille kustantajille lisätään
tilityksessä sovellettavan verokannan mukainen arvonlisävero, joka on kesäkuun tilityksessä 8 prosenttia.
Ne kustantajat, jotka eivät esimerkiksi toiminnan pienimuotoisuuden takia ole arvonlisäverovelvollisia, saavat
tilityksensä edelleen verottomana.
Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto r.y.
• Musiikin tekijöiden järjestö.
• Aatteellinen, voittoa tavoittelematon
yhdistys, jonka säveltäjät ja musiikin
kustantajat perustivat vuonna 1928
valvomaan etujaan.
• Edustaa noin 23 000:ta kotimaista ja
kahta miljoonaa ulkomaista säveltäjää,
sanoittajaa, sovittajaa ja musiikin
kustantajaa.
• Edistää säveltäjien, sanoittajien,
sovittajien ja musiikin kustantajien
oikeuksia.
• Myy ja kehittää ratkaisuja asiakkait-­
tensa musiikinkäytön tarpeisiin.
• Kerää ja tilittää musiikin tekijöille
ja kustantajille korvaukset heidän
musiikkinsa julkisesta esittämisestä sekä
tallentamisesta.
• Edistää suomalaisen musiikin
monimuotoisuutta, tunnettuutta ja
soimista kotimaassa ja vientimarkkinoilla.
• Teosto toimii yhdyssiteenä kahden
asiakasryhmänsä, musiikin tekijöiden ja
musiikkia käyttävien yritysten ja yhteisöjen
välillä.
• Vuonna 2009 Teoston myyntituotot
kotimaasta olivat 41 miljoonaa
euroa, josta tilitetään toimintakulujen
vähennyksen jälkeen 86,5 prosenttia
eli 35,2 miljoonaa euroa säveltäjille,
sanoittajille ja musiikin kustantajille.
• Tilityssummasta käytetään suomalaisen
musiikin edistämiseen oikeudenomistajien
yhteisillä päätöksillä 5,7 prosenttia eli
kaksi miljoonaa euroa.
• Muilta järjestöiltä tuloutui tilitettäväksi
Teoston oikeudenomistajille yhteensä
9,2 miljoonaa euroa. Tästä suurimpina
erinä 5,5 miljoonaa Nordisk Copyright
Bureau NCB:ltä suomalaisen musiikin
talentamisesta muun muassa äänitteille
ja elokuviin sekä Teoston sisarjärjestöiltä
3,1 miljoonaa suomalaisen musiikin
esityksistä ulkomailla.
teostory 2 | 2010 35
TEOSTO PALVELEE
TEOSTON ASIAKASPALVELUNUMERO 010 808 118
Palvelut musiikin käyttäjille
Palvelut musiikin tekijöille,
kustantajille ja esittäjille
Esitysluvat, tallennusluvat, yksityisen kopioinnin hyvitysmaksu
Asiakkaaksi liittyminen, teosilmoitukset, kustannussopimukset,
osoitteenmuutokset, esitys- ja tallennuskorvausten tilitys, verotus,
esitysilmoitukset ja ulkomaan ­valvontapyynnöt
Musiikkiasiantuntija
Jan Vainio (paikalla ma 8.30–16) (09) 6810 1276
SUOMALAISEN MUSIIKIN TIEDOTUSKESKUS
FIMIC RY
Teoston asiakaspalvelu on avoinna ma–to 8.30–16, pe 8.30–15
Postiosoite: Lauttasaarentie 1, 00200 Helsinki
Puhelinvaihde: (09) 681 011, faksi (09) 677 134
www.teosto.fi, [email protected]
Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet: [email protected]
Avoinna ma–pe 9–15, faksi (09) 682 0770
www.fimic.fi, [email protected]
(09) 6810 1311 nuottitilaukset
(09) 6810 1315 kevyen musiikin tiedotus
(09) 6810 1300 vakavan musiikin tiedotus
PALVELUKORTTI
q
Olen Teostoon liittynyt säveltäjä, sanoittaja, sovittaja tai musiikinkustantaja
q
Ilmoitan uudet tietoni, voimassa
Teosto
maksaa
postimaksun
lähtien.
Nimi
Asiakasnumero
Lähiosoite
Postinumero
Postitoimipaikka
Puhelin
Pankkiyhteys
Henkilötunnus
Sähköposti
Päiväys ja allekirjoitus
q
Olen muu Teostoryn lukija
q
Tilaan Teostoryn q
Peruutan tilauksen
q
Ilmoitan uudet yhteystiedot, voimassa
Nimi
Postinumero
Lähiosoite
Postitoimipaikka
Voit ottaa meihin yhteyttä myös sähköpostitse: [email protected]
TEOSTO R.Y.
Tunnus 5002386
00003 VASTAUSLÄHETYS
lähtien.
Kun ilmoitat henkilötunnus- ja
pankkiyhteystietoja, laita kortti
kuoreen! Jos haluat, että Teosto
maksaa postimaksun, käytä oheista
vastauslähetysosoitetta.