www.spolli.com SPOL- Suomen Puhallinorkesteriliitto PÄÄKIRJOITUS Suomessa on paljon hyvin toimivia puhallinorkestereita ja niissä soittaa runsaasti todella taitavia harrastajia, mutta löydämmekö erikoislahjakkuudet ja onko meillä mitään tarjottava heille? Tällaiset kysymykset ovat urheilusta tuttuja ja myös musiikin saralla on alettu herättää keskustelua aiheesta. Tapasin Kaartin Soittokunnan Musica Nova-konsertin jälkeen HKO:n legendaarisen soolokäyrätorvensoittajan Timo Ronkaisen, joka jälleen kerran toi julki ajatuksen ryhtyä systemaattisesti etsimään nuoria lahjakkuuksia ympäri maata. Myös viime vuonna alkanut ”Vaskiakatemiahanke” hakee samaa tavoitetta. Innostunutta väkeä on ollut hyvin liikkeellä ja se osoittaa, että kyse on lähinnä ajan ja resurssien käytöstä. Jouko Harjanne viesteili aiheesta allekirjoittaneen kanssa FB:n välityksellä ja siitä syntyi ajatus hyödyntää myös harrastajaliittojen mahdollisuuksia. Parhaimmillaan tämä voisi innostaa oppilaita ja tuoda harrastukselle uuden ulottuvuuden. Suomen Puhallinorkesteriliittoon kuuluu yli 5500 harrastajaa. Se on alan suurin liitto maassamme ja valtaosa sen jäsenistä koostuu nuorista soittajista. Siksi se on hyvin merkittävässä roolissa myös maamme puhallinsoittajien koulutuksen kehittämisessä. Innovaatioiden juuriksi voisi asettaa vaikka liittomme järjestämät leirit, kurssit ja yhteistapahtumat, joihin voitaisiin tuoda maamme huippuopettajia. Vuorovaikutteisessa tilanteessa he kohtaisivat harrastajat ruohonjuuritasolta. Tämä innostaisi soittajia ja toisaalta kenties korkealla leijuva opettaja näkisi tilanteen oikeasta kulmasta. Ensi vaiheessa olisi koottava yhteen ne ammattilaisopettajat ja kapellimestarit, joilla on kokemusta nuorisokoulutuksesta. Näin voitaisiin tehdä asiantunteva silmäys nykytilanteeseen ja ryhtyä luomaan kehittämis- suunnitelmaa tuleville vuosille. Vaikka soitinopetuksen taso on korkea ympäri maata, on nuorten oppilaiden hyvä saada myös uusia vaikutteita ja näkökulmia myös alan huippuosaajilta. Haasteena olisi epäterveen kilpailutilanteen syntyminen ja nuoren soittajan repiminen eri suuntiin. Siksi olisi hyvin tarkkaan puntaroitava toimintatavat, joiden mukaan kykyjä voidaan etsiä ja kouluttaa niin, ettei tuhota olemassa olevia rakenteita. Uskoisin, että tällainenkin reitti on olemassa. Avainasemassa olisivat soitinopettajien lisäksi etenkin kapellimestarit, joiden koulutus on viime vuosina aktivoitunut ja monipuolistunut. Olisi luotava uusi ajatustapa. Puhallinorkesteriliiton ensi sijainen tehtävä on pitää huolta ja kehittää jäsenorkestereistaan. Kyse on kuitenkin kokonaisuudesta, jossa myös yksilöopetuksella on suuri merkitys. Siksi yllä mainittu keskustelunavaus olisi hyvä muuttaa pikaisesti toiminnaksi. 19.2.2013 Suomen Puhallinorkesteriliiton puheenjohtaja, Raine Ampuja SPOL HALLITUS Puheenjohtaja Raine Ampuja Jenkkapolku 17 A 04420 JÄRVENPÄÄ Email: [email protected] puh. 040 50 77799 Varapuheenjohtaja, jäsenasiat Jouni Auramo Kauppakatu 12 C 47, 33210 TAMPERE [email protected] 050 3135588 Sihteeri, internet Tiiu Tuominen Lyhdekatu 3 B 5, 40740 JYVÄSKYLÄ [email protected], puh. 040 9637701 Taloudenhoito, Marita Rantamäki Pahaojantie 340, 39100 HÄMEENKYRÖ [email protected] 040 5139059 Ansiomerkit: Pekka Ulmanen Kallioniementie 4 70260 KUOPIO [email protected] p. 0400 - 272 339 Kansainväliset asiat ja jäsenlehti Jukka Viitasaari Sammonkatu 36 B 39, 33540 TAMPERE [email protected] 050 3233698 Koulutus: Juuso Wallin Sturenkatu 26 A 9 00510 HELSINKI [email protected] 040 5255865 Muut hallitksen jäsenet Minna Kajander Simo Hurtan katu 4, 81700 LIEKSA [email protected] Markku Korhonen Puusepänkuja 4 A 12, 90100 OULU [email protected] 040 7374717 kansikuva, Juuso Wallin 20113 Arthur Fuhrmann on poissa Seuraava Puhallinmusiikin päivä 17.5.2013 KAIKKI SOITTAMAAN TURUILLE JA TOREILLE, MINNE VAAN, OTTAKAA KUVA JA LÄHETTÄKÄÄ SE FB sivullemme SPOL (Suomen Puhallinorkesteriliitto) Parhaat palkitaan! Lassi Ikäheimosta Hamina Tattoon taiteellinen johtaja Karismaattinen kapellimestari, säveltäjä, sovittaja, muusikko ja muusikoiden tekijänoikeuksien tulisieluinen puolestapuhuja on poissa. Hauska, sanavalmis, vaativa tuottelias... Vain muutama kuvaus ikinuoresta kapellimestarista ja musiikin monitoimijasta. Artturi syntyi 1930 Hannoverissa ja siirtyi Suomeen olympiavuonna 1952. Hän toimi yhteistyössä monien eturivin artistien kanssa etenkin 1950- 60 luvuilla, jolloin hänen sovituksiaan myös levytettiin runsaasti. Fuhrmann esiintyi useiden viihdeorkestereiden ja mm. Svenska Teatternin ja Helsingin Kaupunginteatterin kapellimestarina ennen siirtymistään Poliisisoittokuntaan, jonka parissa hän teki vertaansa vailla olevan uran aina vuoteen 1992 asti Ikäheimo on 48-vuotias Kaartin Soittokunnan apulaiskapellimestari ja trumpetisti, jolla on sekä monipuolinen muusikkotausta, että kokemusta myös tapahtumien järjestämisestä. Hän seuraa tehtävässä Jyrki Koskista, jonka kausi päättyi elokuun lopulla. Musiikkimajuri Jyrki Koskinen Kaartin Soittokunnan päälliköksi Teoksia eri orkestereille ja yhtyeille syntyi pitkän uran aikana useita satoja. Tämän lisäksi hän toimi vuosia myös TEOSTON ja ELVIS ry:n johto- ja hallinnointitehtävissä. Lue Arthur Fuhrmannin haastattelulinkki www.spolli.com Artturin muistaen hänen omintakeisella huumorillaan vain pari päivää ennen poislähtöään Kuolinsyy on selvillä, päivämäärä puutuu… Jäähyvästi Arthur Ystävää kunnioittaen Suomen Puhallinorkesteriliitto Raine Ampuja Koskisen aloittaa tehtäväss 1.3.2013. Hän on aiemmin toiminut mm. Savon Sotilassoittokunnan, Sotilasmusiikkikoulun ja Rakuunasoittokunnnan päällikkönä. Harrastekenttä tuntee Koskisen monipuolisena säveltäjänä, sovittajana, kapellimestarina ja kouluttajana. Soitto soikoon, kun oli hyvä musiikkitapahtuma! Helmipuhallus 6.-19.2.2013 oli kaikin puolin onnistunut tapahtuma. Yleisö löysi konsertit hyvin ja taiteellinen taso nousi huomattavan korkealle. Helmipuhallus oli sinfonista puhallinorkesterimusiikkia, solisteja, kamarimusiikkia, jazzia, uutta ja vanhaa; kaikkea sulassa sovussa. Mukana olivat tutut Ilmavoimien soittokunta, Jyväskylä Big Band, ao Jazz Orchestra ja Jyväskylän puhallinorkesteri Jyväskylän tanssiopiston tanssijoiden kera ja Rita Varosen johtamana (alakuvassa). Tapahtuman aloitti Ilmavoimien soittokunta All Stars Winds –soittajistolla vahvistettuna Taulumäen kirkossa Jyväskylän seurakunnan yhteisvastuukeräyksen merkeissä. Mukana oli vahvasti myös Läntisen Keski-Suomen musiikkiopisto, josta solisteiksi saapuivat huilisti Sirja Kylmälä (yläkuvassa) ja tuubisti Petri Koivisto. Selma Hännisen Tein minä pillin pajupuusta huilusoolona sai kunnian olla tämän vuoden pienten solistien osuus. Musiikkimajuri Tomi Väisäsen johdolla orkesteri teki musiikillisen matkan romantiikasta renessanssiin ja Lapista Juha Piston joikujen siivittämänä New Yorkiin Aaron Coplandin Quiet Cityn sävelin Ilpo Soikkelin ja Sirpa Bergin solisteeratessa. Helmikuun kuulaat sävelet Kuokkalan kirkossa ja Palokan kirkon Helmiä lähimmäiselle olivat Helmipuhalluksen kamarimusiikkikonsertit ja Helmihelinät Keuruulla toivat musiikkiopiston soittajat Keuruun kahviloihin, konserttipaikkoihin ja vanhainkoteihin. Kohti Helmipuhallusta 2014 uusiin kujein! Teksti: Sirpa Berg Kuvat: Petri Koivisto (yllä) Ano.N.Nyymi (alla) Hankihönkäys 2013 Varkaudessa Savon alueen – johon Espoo luontevasti kuuluu – puhallinviikonloppu Hankihönkäys järjestettiin nyt yhdeksättä kertaa peräkkäin, ja jo kolmantena vuonna peräkkäin tammikuisessa Varkaudessa. Tällä kertaa ilmassa olikin suuren musiikkijuhlan tuntua, kun tapahtuma aloitti Varkauden Soittokunnan 100v. juhlavuoden. Pääjärjestäjinä toimivat jälleen Soisalo-opisto ja Varkauden soittokunta, ja järjestelytoimikunnassa puuhasivat tuttuun tapaan Janne Juutilainen, Marja Ikonen, Erkki Kaukonen ja Janne Laine. Kapellimestareiksi oli tänä vuonna pyydetty pelkkiä varkautelaislähtöisiä muusikoita: Inka Puhakka (A-ork), Esa-Markku Juutilainen (Bork), Tapio Asikainen (C-ork) ja Petri Juutilainen (D-ork). Hienoa oli myös katsella Varkauden Soittokunnan talkoolaisten rentoa työskentelyä niin majoitustilojen infopisteessä, ruokalan keittiössä kuin Warkaus-salissakin. Vaikka kyllähän sen arvaa, miten paljon hommaa tapahtuman järjestäminen vaatii, eikä se aina voi olla pelkkää ruusuilla tanssimista! Tämän vuoden leirillä soitettiin paljon rytmimusiikkia, mutta myös jonkin verran sinfonista puhallinmusiikkia. Etenkin A-orkesteri päästi sinfonisuutensa valloilleen, B- ja Corkesterien jammaillessa ja improillessa komppisektion tukemana. D-orkesterissa soitettiin kapellimestari Petri Juutilaisen sekä tämän jutun kirjoittajan musiikkia, joista kaikki olivat joko kantaesityksiä tai vähintään Savon(maan) kantaesityksiä. Harjoiteltavien kappaleiden ohella ehdittiin oppia monta asiaa elämää varten – kuten vaikkapa se, mitä voi tehdä tylsillä koulutunneilla tai miten monisivuiset nuotit tulee teipata. Jaossa oli myös pumppausstipendejä, joita annettiin niille, jotka soittivat vahingossa mutta rohkeasti väärin. A-orkesterilaisia kenraaliharjoituksissa. Päätöskonsertin ohjelma D-orkesteri, joht. Petri Juutilainen Marja Ikonen: Erikoistarjous! Petri Juutilainen: Iloinen ankkatarha Marja Ikonen: SaksoFanit Marja Ikonen: Synkkä ja myrskyinen yö C-orkesteri, joht. Tapio Asikainen Raine Ampuja: Riippusilta Sam Pottle – Jim Henson, sov. Inge Sunde: The Muppet Show Theme Raine Ampuja: Ihastus Steven Greenberg, sov. Johnnie Vinson: Funkytown B-orkesteri, joht. Esa-Markku Juutilainen Antti Rissanen: Roll´n Rock Ralf Nyqvist: Jackson Jump Jukka Viitasaari: Perästä kuuluu A-orkesteri, joht. Inka Puhakka Timo Hytönen: Juhlamarssi (yhdessä B-orkesterin kanssa) Matti Laiho: Auringonlasku keväthangella Janne Ikonen: Flags of Glory Petri Juutilainen: The Song of Birds, solisteina Esa-Markku Juutilainen ja Petri Juutilainen Steve Hodges: Buenaventura Petri Juutilainen opettaa sormijumppaa D-orkesterin harjoituksissa. Teksti ja kuvat: Marja Ikonen Ikosta Jannen Puhallinmusiikin juhulaa syntymäpäivänä… Etelä-Pohojammaalla …eli suomalaisen musiikin päivänä 8.12. 2012… Vielä varsin nuori (s. 1975 Lieksa) Janne Ikonen on tuttu nimi puhallinmusiikkinsa tunteville, julkaistu tuotantonsa on ollut Reggae Bolerosta (1999) alkain uudenlaista mutta laadukasta suomalaista puhallinmusiikkia. Säveltäjä itse puhui joulukuisessa sävellyskonsertissaan (PMO:n ja TAMPU:n Suomalainen säveltäjä esiin -sarja) kolmikannasta: alkeismateriaali, rytmipuhallinmusiikki ja konsertoivat teokset. Näihin lisäisin myös Ikosen eloisissa spiikeissään mainitsemat sivutuotteet: esim. konsertin aloittanut raivokkaan (ikävä kyllä) marssifraseerattu Baila! syntyi kuulemma huomattavasti vaativamman teoksen jäähdyttelytauolla. Ikonen on tyylillisesti kotonaan niin discorytmeissä (Tanssitaivas), piazzoloivassa tangossa (Liekehtivät kukat) junnumatskussa (Appändaun), konserttimusikkiaankin riivaa sujuva soitettavuus. Hamina Tattoo 2010 tilausteos Flags of Glory oli mukava kuulla, toivottavasti se vihdoin saadaan soimaan myös puhallinpäivillekin. Laaja kokemus, multi-instrumentalismi, hankittu koulutus Sibelius-Akatemioineen (lue Ikosen haastattelu toisaalta lehdestä; lat huom.) ja humaani huumori ei voi olla heijastumatta värikkääseen musiikkiinsa, josta Free Spirit on oivallisin esimerkki: mitä sujuvin ei aivan niin pikku konserttiteos, tuollaista grade 3,5 -tasoa. Suomalais-ugrilaisimmat värähtelyt koin Sinisessä metsässä ja alkutärähdyksen junnuteoksessa Puhkutraktorin syyskännistys. Suomalaisen musiikin päivänä soitettu konsertti seitsemine kapuineen, kahdeksine puhallinorkesterineen ja varmaankin parin sadan soittajan voimin täytti Puisto-Emmauksen salin yleisöllä, omaisilla ja ammattilaisilla (bongasin Laivaston Soittokunnan kapun Timo Kotilaisen). (kuvassa) Valitettavasti kaikki artistit eivät malttaneet odottaa konsertin huipentumaa: konserttidiskofantasiaa Disco Istanbul, jossa janitsaarisklezmerisissä kuohuissa käytiin hyvin treenatulla puunkaatopaikalla, kierrätettiin aiheita sektioittain ja annettiin pasuunoille tahtihetki. Jopas nytkyivät kahvion täditkin! ...Viitasauruksen tuomaroimaan Seuraavaksi jään odottamaan Ikoselta marssiperinteen ravistajaa tyyliin Sininen paraati, Castle Park ja miksei Nuoret leijonatkin… Teksti: Kauko Radila Kuvat: Jukka Viitasaari Skannaukset: latoja Miten sävellät? Onko sinulla jotain metodia tms? Perusidea ja nimi ovat tärkeitä. Tarvitaan siis riittävä ripaus ns. inspiraatiota jotta pääsee alkuun, loppu hoituu sitten ammattitaidolla ja kokemuksella. Opintoihini kuului paljon harjoituksia jotka kehittivät tekniikkaa ja ajattelua; ne ovat tärkeitä työkaluja, mutta huonoa ideaa ei kannata lähteä työstämään. Tärkeintä on olla itsekriittinen oikealla hetkellä. Mistä nuo ideat tulevat, mikä inspiroi? Mikä on säveltämisessä vaikeinta? Oletko sinä nyt sitten muusikko vai säveltäjä vai mikä? Eikös se ole sama asia? Ainakin minun kohdallani ne ovat melkein alusta asti kuuluneet tähän samaan leikkiin. Opiskeluvuosissa oli muodollisten opintojen lisäksi tärkeintä kaikki ne ihmiset ja kokemukset jotka opettivat kaikenlaista. Oma musiikillinen identiteetti tuntui tosi hajanaiselta kun saatoin olla saman päivän aikana kolmella eri keikalla – aina eri roolissa: aamulla soitin bassokrummhornia ja lauloin keskiaikaisia juomalauluja matineassa, iltapäivällä johdin kapellimestarina omia biisejäni ja illalla olin rockkeikalla rumpalina. Alkuvaiheessa ideat voivat olla hyvinkin abstrakteja, tyyliin ”sinertävä kappale jousille, mukana ripaus perinnemusiikin poljentoa” (Sininen metsä) tai pelkkä nimi (Äpy kävelyllä). Parhaillaan työn alla on elämän ruuhkavuodet kun nuorin lapsi on alle vuoden ikäinen ja vanhin juuri aloittanut koulun. Taloa on nikkaroitu ja velkaa on otettu; laskupino on hyvä innoittaja, mutta toisaalta kaikkein haastavinta on löytää aikaa säveltämiselle kaiken muun lisäksi. Opittuani että menneinä vuosisatoina säveltäjät olivat poikkeuksetta myös soittajia, kapellimestareita jne ymmärsin että kyse ei ole itsen jakamisesta osiin vaan saman asian eri puolista. Keikkaelämä yhdistettynä akateemisiin opintoihin on ollut minulle hyvä yhdistelmä. Nykyään pystyn säveltämään ja soittamaan uskottavasti vaikka reggaeta bassolla, MC5 – tyylistä räminärokkia kitaralla tai orkesterille tehdyn sonaatin Mozartin hengessä. Toimit aiemmin myös tosiaan kapellimestarina? Joo, se tuli huomaamatta opintojen myötä mukaan kuvioihin ja aloin opiskella sitä innokkaasti. Puhkupillien lisäksi johdin monta vuotta Jyväskylän yliopiston sinfoniaorkesteria ja monia puhallinorkestereita sekä kaikenlaisia oppilaitosorkestereita. Nykyisin harvemmin, lähinnä omaa musiikkia pyydettäessä. Miten säveltäminen tuli mukaan kuvioihin? Tämä liittyy siihen vilkkaaseen pään sisäiseen tilaan… Olin kuunnellut kaikenlaisia ääniä ja nähnyt visioita jo lapsesta asti, jossakin vaiheessa rupesin kirjoittamaan niitä muistiin. Ensimmäisen kappaleet olivat biisejä omille bändeille ja itse asiassa aluksi kirjoitin sanoituksia. Lukioiässä tein jo aika ahkerasti biisejä ja äänittelimme niitä systemaattisesti. Ensimmäiset haparoivat yritykset kirjoittaa puhallinorkesterille tein varusmiehenä, mutta varsinaisesti ensimmäinen kappale oli Reggae-Bolero (säv. 1996, kustannettu 1999). Miksi sävellät erityisen paljon juuri puhallinorkesterille? Ihan käytännön syistä: puhallinmusiikkia tilataan minulta kaikkein eniten, mikä sinänsä on luonnollista koska tunnen alan ihmisiä enemmän kuin esim. Didgeridoon soittajia. Toisaalta, olen tehnyt esim neljä musikaalia ja toistasataa sovitusta joissa on musiikkia kaikenlaisille kokoonpanoille. Voitko mainita tähän astisen työurasi huippukohtia? En yhtä yksittäistä… sävellyskonsertit (2003 Lieksassa USA:ssa 2012) ovat olleet kaikki hienoja ja tärkeitä. Yksittäisistä teoksista on jäänyt mieleen From The Woodsin kantaesitys Finlandia –talolla KarSk:in ja musmaj Juha Tiensuun toimesta. Opettajana alan olla myös jo riittävän vanha, kun omia oppilaita alkaa olla maailmalla omillaan ja menestyä, mikä on tosi mukavaa. Esimerkiksi sävellysoppilaani Aapo Tähkäpää voitti sarjansa viime vuoden Klami –sävellyskilpailussa. Mitä tällä hetkellä on työn alla ja mitä tulevaisuudessa? Olen juuri lopettamassa musikaalia joka tulee ensiiltaan Rantasalmella huhtikuussa. Sanoitukset olen saanut valmiiksi, muutama pieni musiikkipätkä vielä puuttuu. Sovituksia on työn alla päivittäin; se on kuuluu myös työhöni Savon Sotilassoittokunnassa. Sävellyskalenteri on täynnä vuoden loppuun asti, näyttäisi olevan pari luvattua puhallinorkesterikappaletta, kuorobiisejä, kamarimusiikkia jne tulossa. USA:n matkat viime vuosina saivat aikaan sen että sinne on tekeillä lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä kaikenlaista. Mottosi säveltäjänä? ”Paljon kun tekee niin monenlaista tulee”. Janne Ikonen ulkofileet: - Asuu Rantasalmella, töissä Savon Sotilassoittokunnassa ja opettaa Savonlinnan ja Mikkelin musiikkiopistoissa sekä RaJuPuSu –opistossa - Lyömäsoittaja, soittaa myös tuubaa, baritonia, pianoa ja sähköbassoa. Laulaja-kitaristina Ruma Pulla punkyhtyeessä - säveltänyt ja sovittanut yli 200 teosta, mm. 4 musikaalia, alttosaksofonikonsertto. Tutkiva journalisti Risto ”Rise´n´Fall” Pohjonen haastatteli Janne Ikosta, kuvassa (alla) tosin viemässä polttareihin 1999: Jyväskylän uimahalli, Keski-Suomen museo ja päätteksi pullakahvit Elosella... Kuvat: Janne Ikosen perhealbumi - Soitetuimmat puhallinorkesteriteokset (2011): Tanssitaivas, Baila!, Andante Jubiloso, From The Woods, Liekehtivät kukat SPOL somessa Käy liittymässä SPOL - Suomen Puhallinorkesteriliitto -ryhmään Facebookissa, ryhmä on julkinen mutta odotathan että ryhmän jäsenyytesi hyväksytään administratorin toimesta! Ryhmässä saat uutisvirtaasi jäsenten puhallinorkesteritiedotusta ja -keskustelua, mm. konsertti- ja koulutustietoja sekä ohjelmistovinkkejä. Tule mukaan osallistumaan keskusteluun! SPOL jäsenet! Vastaamalla jäsenkyselyymme saat salasanan ilmaisnuotistoomme: www.spolli.com Kyselyn avulla kehittämme yhdessä toimintaanne. Vasket Vantaalla Puhallinmusiikin juhulaa Etelä-Pohojammaalla ...Viitasauruksen tuomaroimaan Vantaalla järjestettiin viikonvaihteessa 15.-16.2.2013 Vaskitapahtuma. Konserttitalo Martinuksessa järjestetyssä tapahtumassa oli viitisenkymmentä vaskisoittajaa kokoontunut saamaan opetusta soittimissaan. Opettajina kurssilla toimivat Visa Haarala (tr), Tuomo Eerikäinen (cor), Tom Bildo(trb) sekä Simo Finni (tb). Yksityistuntien lisäksi harjoitettiin yhteissoittoa ja lauantaina lopuksi pidettiin pieni aulakonsertti Oopperan vaskikonserttiin jonottaneelle yleisölle. Tapahtumassa oli mukana soitinkorjaaja Timo Rantanen, jolla voi käytättää torven "pikahuollossa", asiakkaita näytti riittävän. Paikan päällä oli myös F-musiikin vaskisoitin- ja nuottinäyttely. Vaskitapahtuman aikana pidettiin myös Sibelius-Akatemian trumpetinsoiton lehtorin Simo Rantasen johtama paneelikeskustelu aiheesta ”Trumpetistin ansatsin rakentaminen”. Pe 15.2. 16.30-17.30 Soitinryhmittäin soittamista 17.30-18.30 Kaikkien soittajien yhteisharjoitus 19.00 Töölö Brassin konsertti - solistina Petri Keskitalo, tuuba La 16.2. 10.00-11.00 Soitinryhmittäin soittamista 11.00-12.00 Kaikkien soittajien yhteisharjoitus 12.00-13.00 Lounas (ilmainen koko tapahtumaan osallistuville) 13.00-15.00 Kaikkien soittajien yhteisharjoitus (sekä mahdollisuus käydä yksityistunneilla, säestäjä löytyy!) 15.30 Tapahtumaan osallistuvien soittajien aulakonsertti 16.00 Oopperan Vaskien konsertti - solistina Jyrki Korhonen, basso johtaa Walter Hinterhölzl. Kuvat: Teksti ja kuvat:Sari Kaipainen The 66th annual Puhallinmusiikin juhulaa Midwest Clinic 2012 Etelä-Pohojammaalla ...Viitasauruksen tuomaroimaan Suomen Kulttuurirahasto ja sen Pohjois-Savon rahaston apuraha mahdollistivat sen mitä olin jo vuosia haaveillut. Pääsin osallistumaan The Midwest Clinic -tapahtumaan. Matka alkoi 14.12.2012 ja matkaseuranani oli vaimoni Erja Ulmanen. Alkuviikosta tutustuimme Chicagon nähtävyyksiin ja kävimme kuuntelemassa Chicagon sinfoniaorkesterin ja vajaan kahdensadan kuorolaisen yhteisen joulukonsertin Welcome Yule! sekä katsomassa NBAkorismatsin Chicago Bulls - Boston Celtic. Sitten itse asiaan. Koko homma alkoi ilmoittautumisella ja paikkana oli Exhibit Hall Technolgy Center, McCormick Place West. Talo oli todella iso ja tapahtuma oli levittäytynyt laajalle alueelle kolmeen eri kerrokseen. Suomen Puhallinpäivillä vuosia vierailleena tämä The Midwest Clinic - tapahtuman laajuus ja monipuolisuus oli aluksi aika hämmentävää. Sain käteeni tiivistelmän sekä isomman ja kattavamman tapahtumajulkaisun, joiden avulla piti etsiä itselleen mielenkiintoista kuultavaa ja nähtävää. Aluksi tuntui, että jalat eivät lähde liikkeelle kun ei tiedä mistä aloittaisi. Alkuun päästiin ja ensiksi suunnattiin näyttelyhalliin katsomaan mitä se pitää sisällään. Näyttelyhalli oli täynnä mm. eri soitinmerkkien, kustantajien, yhtyeiden, oppilaitoksien, konserttitoimistojen ja vähänkin puhallinmusiikkiin liittyvien asioiden esittelypisteitä. Mukaan esittelypisteistä tarttui mm. USA:n armeijan eri soittokuntien äänitteitä, joita he jakoivat, nuotteja, mainosrekvisiittaa sekä eri konserttitoimistojen yhteystietoja. Annan mielelläni matkanjärjestäjien yhteystietoja orkesterimatkaa Yhdysvaltoihin suunnitteleville. Näyttelyosastolla tapasin myös Disney Performing Arts järjestön ihmisiä, jotka järjestivät vuonna 2010 orkesterimme, Haapaniemen Nuorisopuhallinorkesterin, Los Angelesin koulutus ja esiintymissession, jossa tutustuimme Disneylandiin ja studiomuusikon työhön. Nuottiosastolla tapasin säveltäjä Bruce Pearsonin, joka on vieraillut myös Kuopiossa esittelemässä omaa tuotantoaan. Häneltä oli tullut Mv. Jung St. Marien ja INO yhteisesityksessään Sata-Häme Soi uusia orkesterikouluja, joita hän antoi minulle kotiinviemiseksi. festivaalin päätösjuhlassa. Orkesteria johtaa Walter Hinterhölzl. Uusien puhallinorkesterikappaleiden esittelykonsertteja oli koko ajan useissa eri saleissa. Yleensä ottaen orkesterit olivat kooltaan todella suuria, noin 65-90 soittajaa, ja orkesterien soundi oli tästä johtuen aika mahtava. Päivän päätteeksi oli aina järjestetty kohokohtia ja sellaisia olivat mm. Lone Star Wind Orchestran ja The United States Air Force Bandin konsertit. Yhdessä kerroksessa oli joka päivä useita eri klinikoita, joissa käsiteltiin soittamiseen ja muusikoihin liittyviä asioita. Yksi itselleni (HU on trumpetinsoiton opettaja; lat huom.) mieleenpainuvimmista hetkistä oli seurata trumpetisti Wynton Marsaliksen (yllä) Dillard Center for the Arts Jazz Ensemblelle vetämää avointa harjoitusta. Harjoitus kiinnosti myös muitakin kuulijoita, koska paikalle oli pitkät jonot. Pääsimme istumaan lavan eteen toiseen penkkiriviin todella mahtaville paikoille. Kuulijoita harjoituksessa oli noin 2500. Vajaan kahden tunnin harjoituksen jälkeen pääsimme livahtamaan backstagelle ja vaihtamaan muutaman sanan Wynton Marsaliksen kanssa ja samalla saatiin otettua myös muutamia valokuvia. Suosittelen kaikille, joilla on mahdollisuus, osallistumista The Midwest Cliniciin ja itsekin tulen varmasti tulevaisuudessa vielä vierailemaan tapahtumassa. Seuraava The Midwest Clinic tapahtuma on joulukuussa 18.-21.12.2013. Teksti ja kuvat: Harri Ulmanen 15.-19.11. 2012 SOTILASKAMARIMUSISOINTIA... Pohjan Sotilassoittokunnan Seitsikko seikkailee! ...SAKSASSA! Kun ensimmäisen kerran kuulin puhuttavan sotilaskamarimusiikkifestivaalista, ajattelin, että oho, onko tämä joku vitsi. Sotilas ja kamarimusiikki -kaksi sanaa, joita ei oikein osaa kuvitella samassa lauseessa. Jossain vaiheessa vuotta 2011 sitten alkoi selvitä, että kyllä vaan, festivaali on olemassa ja Saksaan lähdetään. Pohjan Sotilassoittokunnan Seitsikko oli kutsuttu Erfurtiin 7. kansainväliselle sotilaskamarimusiikkifestivaalille. Vuosittain järjestettävälle festivaalille kutsutaan aina paikallisen sotilassoittokunnan yhtyeitten lisäksi esiintyjiä kahdesta muusta maasta. Tällä kertaa mukana oli meidän lisäksemme Martin Riessen, urkuri-kapellimestari Livgardets dragonmusikkår:sta Tukholmasta. Paikallinen kokoonpano oli ”harmonie”-puupuhallinyhtye (huilu, oboe, 2 klarinettia, 2 fagottia, 2 käyrätorvea ja basso) Wehrbereichsmusikkorps III:sta Erfurtista johtajanaan yliluutnantti Thomas Schmidtpeter. Aikaisempina vuosina festivaalin ohessa on ollut jonkinlaista workshoptoimintaa ja mestarikursseja, mutta ilmeisesti vähäisen osallistujamäärän vuoksi niistä oli nyt luovuttu. 12.11.2012 Kuume vaan yltyy! Joko mennään? Saimme etukäteen aika vähän tietoa festivaalista. Tapahtuman nettisivutkin alkoivat päivittyä vasta paria viikkoa ennen lähtöä. Olimme varautuneet noin 45 minuutin konserttiohjelmaan, joka koostui enimmäkseen alkuperäisistä seitsikkosävellyksistä. Lisäksi oli muutama soitinnus ja sovitus musiikilliseen jumalanpalvelukseen sopivaa musiikkia. Yhden konsertin teemana oli Martin Luther ja musiikki, siihen olimme tilanneet Juha Pistolta uuden teoksen, Devotio In honorem Martin Luther. Mutta siis lopulta kaikki ohjelmat varmistuivat vasta paikan päällä hetkeä ennen konserttia. 14.11.2012 -> Erfurt, Saksa Seitsikkomusiikkia maailmalle! Aamulla varhain koitti kauan odotettu lähtö. Hieman ikävissä merkeissä tosin, koska lyömäsoittajamme oli sairastunut ja joutui jäämään pois reissusta. Oulusta lensimme Arlandan kautta Berliiniin ja siellä meitä oli vastassa festivaalin johtaja Jürgen Schempp ja Deutschland Wehrbereichsmusikkorps III:n keikkabussi. Bussilla sitten huristeltiin kilpaa rekkojen kanssa läpi tuulimyllypeltojen noin 300km matka Erfurtiin. 12 tunnin matkustamisen jälkeen oli ohjelmassa vielä majoittuminen ja palaveri järjestäjien kanssa tulevien päivien ohjelmasta. Tapasimme myös paikallisen bändin lyömäsoittajan, joka lupautui, tai oli käsketty (mistäs tuon tietää), avustamaan meitä tarvittaessa. 15.11.2012 Reissun ensimmäinen konsertti... ...lähestyy. Pohjan Sotilassoittokunnan Seitsikko on iskussa ja koko Saksa tulee valloitettua suomalaisella seitsikkomusiikilla! Tänään luvassa Sibeliuksen, Madetojan ja Linkolan musiikkia. Festivaalin avajaiskonsertti oli kutsuvierastilaisuus Thüringenin Staatskanzlein barokkisalissa Erfurtissa. 80 kutsutun joukossa oli kaupungin merkkihenkilöitä, festivaalin yhteistyökumppaneita ja Saksan puolustusvoimien henkilöstöä mm. heidän ylikapellimestarinsa 15.-19.11. 2012 Konsertissa soitimme Sibeliuksen Overturen, Madetojan Tanssilaulun ja Juhlamarssin ja Linkolan Kolme bagatellia. Martin Riessen soitti Gustav Dübenin ja Otto Olssonin pianoteoksia ja saksalaiset puolestaan osia Emil Hartmannin Serenadista ja Franz Krommerin Partitasta. Ylimääräisenä oli Ratsuväen marssi yhteisesityksenä. Ohjelma oli monipuolinen ja takahuoneen puolelle ainakin kaikki kuulosti hyvältä. Lisäksi oli kaunis sali, paljon kuulijoita ja ehkäpä vielä hieman ensimmäisen konsertin jännitystä ilmassa... Hieno elämys! Konsertin jälkeen oli cocktail-tilaisuus. Meillekin. Ensin hieman arveltiin, että bileet olisivat vain kutsutuille. Vaan eihän siinä, mehän juhlimme, kun tilaisuus tarjoutuu. Pääsimme mm. herra Schrammin kanssa vertailemaan sotilasmusiikin tilaa Suomessa ja Saksassa. Uudistukset jylläävät samaan tapaan sielläkin päin maailmaa. Kaikenkaikkiaan illasta jäi hyvä mieli ja yleisö tuntui todella nauttivan musiikista. Harmoniemusik WBMK III Erfurt Weimarin kirkossa 17.11.2012 Illalla reissun toinen konsertti Weimarissa! 19.11.2012 Reissun viimeinen konsertti lähestyy. POHSK:n Seitsikko jatkaa Saksan valloitusta tällä kertaa kirkollisen musiikin voimin. Suuntaamme Tambach-Dietharzin kirkkoon ja valtaamme senkin kaupungin 7ikko-musiikilla. Madetojaa ja Sibeliusta... Herz Jesu -katolinen kirkko Weimarissa oli toinen konserttipaikkamme. Kirkkoon oli yleisöllä vapaa pääsy ja ihan 16.11.2012 Retkipäivä! mukavasti paikallisia olikin löytänyt Aamulla meidät kuskattiin paikalle. Täällä soitimme Kaj Skrabbin Kapellendorfin kylään Weimannin soitintamaa seremoniamusiikkia: soitinpajalle: WEIMANN Instruments Suomalainen rukous, Narvan marssi, (www.weimann-brass.de). Finlandia-hymni ja Kajanuksen Hymni. Lisäksi ohjelmassa oli Heikkisen Herra Weimann ei puhu englantia, mutta Eskon sovitus Stanleyn Trumpet onneksi seurueessamme oli pari voluntarysta, Järnefeltin Berceuse tulkkaukseen kykenevää. WeimannRantakeisun Kimmon sovittamana ja trumpetit olivat minulle uusi tuttavuus, tulkitsemana ja lopuksi Sibeliuksen mutta ilmeisesti hyvinkin haluttuja Tiera. Riessen soitti urkumusiikkia maailmalla, sinfoniaorkestereissa, missä Andreas Dübenilta ja O. Olssonilta, nyt sitten saksalaisilla torvilla soitetaan. saksalaisten ohjelma oli sama kuin Suomalaiseen sotilasmusiikkiin ei avajaiskonsertissa. Encorena soitettiin ainakaan vielä moiset soittimet kuulu, Bachin koraalisovitus. Yleisö tuli kovasti valitettavasti. Pajalla oli toki myynnissä kiittelemään konsertin jälkeen, musiikki muitakin vaskisoittimia eri valmistajilta. oli koskettanut. Ehdottomasti tutustumisen arvoinen paikka jos noilla seuduilla liikkuu! Viimeinen konserttimme oli TambachDietharzin evankelis-luterilaisessa kirkossa. DDR:n aikainen rakennus oli tyyliltään aikalailla karumpi kuin edelliset konserttipaikat. Ja kylmempi. Mutta yleisöä oli täälläkin ihan mukavasti. Piston tilausteos oli tarkoitus esittää tässä konsertissa, mutta lyömäsoittajamme sairastumisen takia se oli jätettävä pois. Vaikka meillä olikin hyvä ”vara-Samppa” avustamassa, emme olisi saaneet näin lyhyessä ajassa harjoiteltua teosta esityskuntoon. Harmi. Sen sijaan soitimme Madetojaa (Tanssilaulu, Barcarola, Intermezzo ja Juhlamarssi) ja Sibeliusta (Tiera). Saksalaiset pysyttelivät Krommerissa ja Hartmannissa ja Riessen soitti mm. Hugo Alfenin teoksen uruille. Ja jälleen oli encorena Bachin koraalisovitus koko esiintyjäporukalla. Brass Septett Musikkorps Pohja & Harmoniemusik WBMK III Erfurt kiittävät! Deutschland 15.-19.11. 2012 Martin Riessen 20.11.2012: Kaikki hyvä loppuu aikanaan. Edessä about 13 tuntia matkustamista kotiin... Kyllähän täällä kauniissa maisemissa olisi pidempäänkin viihtynyt, mutta toisaalta ruisleipää ja tuoretta salaattia on jo aikamoinen ikävä. :) POHSK:n Seitsikon maailmanvaltaus kunniakkaasti suoritettu! Meidän seitsikon osalta festivaali loppui tuohon. Varsinainen päätöskonsertti oli vielä seuraavana viikonloppuna, mutta siellä esiintyi ainoastaan paikallisia kokoonpanoja. SAS ei mennyt konkurssiin ja pääsimme kotiin. Aika yllättävää oli festivaalin koko. Jotenkin odotin isompaa tapahtumaa. Tämmöisenään festivaalista tuli lähinnä mieleen joku oman soittokunnan kirkkokonserttikiertue muutamalla lähipaikkakunnalla. Tietysti sillä erolla, että meillä ei ole kansainvälisiä vieraita mukana. Mutta, ehkäpä juuri pienuudesta johtuen, festivaalin henki oli todella hyvä. Järjestäjät olivat todella innoissaan tapahtumasta. Ottivat meidän hienosti vastaan ja huolehtivat meistä koko viikon ajan. Tunsimme olomme tervetulleiksi ja odotetuiksi vieraiksi. Ennen kirkkokonserttia soittajille oli srk-talolla (tai joku vastaava..) tarjolla nakkia, pottusalaattia ja olutta, peräti kahta erilaista! Aikamoista! (Syntiä; lat.huom.) Sotilaskamarimusiikkifestivaali (kuvia ja tietoja edellisistä festivaaleista): www.imk-festival.de Sotilasmusiikki Saksassa: www.militaermusik.bundeswehr.de Erfurt: www.erfurt.de Oululainen Pohjan Sotilassoittokunnan Seitsikko on toiminut säännöllisesti vuodesta 2000 lähtien, johtajanaan Kaj Skrabb. Seitsikon äänite Soitto on vuodelta 2003. Oli mukava päästä itse keskustelemaan ja vaihtamaan ajatuksia järjestäjien kanssa päivittäin, toisin kuin isoissa tattoo-tapahtumissa, joissa johtajat hoitavat kaiken sosiaalisen kanssakäymisen keskenään ja soittajat viettävät aikaa hotellilla tai harjoituksissa. Viikon aikana kerkesimme myös hieman tutustua muihin soittajiin. Tämä festivaali oli ehdottomasti paras kokemani työmatka ikinä! Seitsikon kokoonpano syksyllä 2012: Es-kornetti: Kaj Skrabb 1.Bb-kornetti: Sari Pietikäinen 2.Bb-kornetti: Jyrki Kuusirati Pohjan Sotilassoittokunnan Seitsikon yli kymmenvuotinen taival on päättymässä. Puolustusvoimauudistus sinkoaa meidät soittajat eri puolille maata, joten tällä kokoonpanolla tuskin enää esiinnymme. Sotilaskamarimusiikkifestivaali oli hieno päätös meidän työllemme, pääsimme näyttämään omaa osaamistamme ja viemään suomalaista seitsikkomusiikkia maailmalle. Tulevaisuus näyttää, minkälaisia seitsikkoja ja muita kamarimusiikkikokoonpanoja maahamme syntyy uudistusten myötä -vai syntyykö. Oma toive olisi päästä vielä joskus uudelleen Erfurtiin jonkun kokoonpanon mukana. Teksti: Sari Pietikäinen (trumpetin äänenjohtaja, Pohjan Sotilassoittokunta) Kuvat: Sari Pietikäinen (die erste) & Bundeswehr Deutschland Alttotorvi: Tuomo Leppilampi Tenoritorvi: Erkki Mankinen Baritonitorvi: Kimmo Rantakeisu Tuuba: Ville Niemelä Lyömäsoittimet: Samuli Mäkelä Haminan Soittokunta sopimussotilassoittokunnaksi Haminan Soittokunta sopimussotilassoittokunnaksi Puolustusvoimien Varusmiessoittokunnan tultua siirretyksi Haminasta Lahteen vuoden 1996 alussa syntyi Kymenlaaksossa tarve vapaaehtoiseen sotilassoittokuntaan ja sellaiseksi perustettiin Haminan Soittokunta, jolla esiintymisiä onkin ollut alusta alkaen runsaasti, eli vuosittain noin 30 – 80. Puhallinorkesterimusiikin tarvetta on Puolustusvoimien ja veteraanijärjestöjen järjestämissä tilaisuuksissa, mutta myös kuntien, sekä yhteisöjen ja yritysten juhlissa. Haminan Soittokunta on huolehtinut Haminan varuskunnan itsenäisyyspäivän ja Puolustusvoimien lippujuhlapäivän juhlallisuuksien musiikista, sekä monista muista sotilasseremonioista Haminassa ja lähiseudulla. Haminan Soittokunta on koko ajan toiminut ja toimii harrasteena ilman minkäänlaista virallista statusta eikä se ole mukana myöskään oppilaitosten organisaatioissa ja siten kukaan ei saa toiminnasta palkkioita. Reserviupseerikoulu on antanut soittokunnan käyttöön harjoitushuoneiston ja esiintymisasuiksi perusmallin puvun m/83 ilman vakituisen soittokunnan tunnuksia, sekä kutsunut henkilöstön kertausharjoituksiin ja/tai vapaaehtoisiin harjoituksiin esiintymään joihinkin Puolustusvoimien tilaisuuksiin. Suurin osa esiintymisistä sotilastilaisuuksissakin on kuitenkin tehty ilman kertausharjoitustai vapaaehtoisharjoituskutsua, kuten tietenkin harjoittelu ja Puolustusvoimien ulkopuoliset esiintymiset. Kymenlaaksoa lähinnä toimivat vakinaiset sotilassoittokunnat ovat Rakuunasoittokunta Lappeenrannassa, Savon Sotilassoittokunta Mikkelissä ja Puolustusvoimien Varusmiessoittokunta Lahdessa. Haminan Soittokunta pienyhtyeineen on vakiintunut esiintyjä Etelä-Kymenlaakson kuntien juhlissa ja soittokunta on esiintynyt myös kaikissa toimintakautensa aikana järjestetyissä Hamina Tattoo –tapahtumissa. Soittokunta on myös konsertoinut ja tehnyt vierailuesiintymisiä mm Helsinkiin, Lappeenrantaan, Mikkeliin, Loviisaan ja Tammisaareen. Vuoden 2012 loppupuolella tehtiin Reserviupseerikoulun ja Kymenlaakson Aluetoimiston aloitteesta sopimus soittotoiminnasta Reserviupseerikoulun tilaisuuksissa, jossa Reserviupseerikoulu mm. sitoutuu antamaan harjoitustilat soittokunnan käyttöön ja soittokunta esiintymään ennalta tilatuissa Reserviupseerikoulun tilaisuuksissa soitto-osaston koon mukaan määriteltyä korvausta vastaan. Sopimusta noudatettiin marraskuusta alkaen ja se on voimassa vuoden 2014 loppuun, jolloin RUK liitetään Maasotakoulun yhteyteen. Haminan Soittokunnan esiintymisvahvuus on n. 15 – 20 Kotkassa ja Haminassa asuvaa soittaja joiden sotilasarvot ovat jääkäristä kapteeniin. Jotkut soittajista ovat entisiä ammattimuusikoita, jotkut ovat suorittaneet varusmiespalveluksensa sotilassoittokunnissa ja suurin osa on puhallinmusiikin harrastajia. Soittokunnan johtajana on alusta alkaen toiminut aiempi Puolustusvoimien Varusmiessoittokunnan marssikapellimestari ja Hamina Tattoon toiminnanjohtaja kapteeni Juhani Leinonen. Teksti: Jussi Kuva: Kirsi Lauri/RUK Haminan Soittokunta on pysytellyt ulkopuolella niin kutsutusta maanpuolustussoittokuntatoiminnasta vaikka sen soittajia on ollut siinä muiden soittokuntien mukana. Soittokunta on keskittynyt harrastajapuhallinorkesterina ja vapaaehtoisena sotilassoittokuntana palvelemaan yleisöään tilausesiintymisissä ja konserttitoiminnassa. Nyt tehty sopimus selkeyttänee ja vakiinnuttanee jo aiemman hyvän yhteistyön Puolustusvoimien ja vapaaehtoisen sotilassoittokunnan kesken, jonka kokemuksia voitaneen myöhemmin käyttää hyväksi muuallakin. Helsingin poliisisoittokunta on tärkeä osa poliisin suhdetoimintaa Teksti ja kuvat: Helsingin poliisilaitos UUSI JÄSEN ESITTÄYTYY Helsingin poliisisoittokunta on poliisin tärkein suhdetoimintatyökalu ja edustaa poliisia musiikin välityksellä eri tapahtumissa niin valtakunnallisesti kuin kansainvälisestikin. Toimintansa alusta lähtien poliisisoittokunta on esiintynyt siellä missä ihmisetkin ovat: suurissa yleisötapahtumissa, lastenklinikalla, vankiloissa, olympiastadionilla maaotteluiden avajaisissa, joulukadun avajaisissa, kirkoissa, paraateissa, konserttisaleissa ja poliisin omissa tilaisuuksissa. Alun perin soittokunta perustettiin vuonna 1947 parantamaan yleisön ja poliisin suhteita. Soittokunnassa on 40 soittajaa, joiden työajasta noin puolet käytetään liikennepoliisin työhön jossa pääpainopistealueena on liikennevalvonta eri muodoissaan. Muusikoidemme on siis hallittava kaksi erilaista ammattia, jotka molemmat ovat hyvin vaativia ja täydellisesti toisistaan poikkeavia. Soittajamme kokevat työnkuvan monipuolisuuden kuitenkin rikkautena. Poliisisoi&okunnan jäsenten työajasta noin puolet käytetään liikennepoliisin työhön, jossa pääpainopistealueena on liikennevalvonta eri muodoissaan Soittokunnalla on tärkeä rooli lasten ja nuorten parissa esiintyessään – musisoinnin ohella puhutaan koulukiusaamisesta, huumeiden ja muiden päihteiden vaaroista sekä liikennekäyttäytymisestä. Suuren suosion saanut pienyhtyeemme Nallekopla esiintyy päiväkodeissa ja 1.-2.-luokkaisille. Yläasteille ja lukioille tehdään huumeisiin ja päihteisiin liittyviä valistuskonsertteja. Viime syksystä lähtien olemme Helsinki Police big band -kokoonpanolla käyneet yläasteilla musisoimassa ja pitämässä luentoja mopoiluun liittyvissä asioissa. Viime marraskuusta läh@en poliisisoi&okunnan kapellimestarina on toiminut Sami Ruusuvuori Maineikkaita kapellimestareita Poliisisoittokunnalla on aina ollut maineikkaita kapellimestareita: Georg Malmstén, Arthur Fuhrmann, Petri Juutilainen, Esko Heikkinen ja viime marraskuusta lähtien Sami Ruusuvuori. Uuden kapellimestarin myötä soittokunta aloitti myös viihdekonserttien sarjan Savoy-teatterissa. Konserttisarjassa Helsingin poliisisoittokunta esiintyy tähtiartistien kanssa esitellen villeimmän puolensa perinteisen puhallinorkesterimusiikin rajoja rikkoen. Helsingin poliisisoittokunta on konsertoinut maamme parhaimpien artistien kanssa – tänä vuonna solisteina ovat muun muassa Saara Aalto, Paula Koivuniemi, Arja Koriseva, Mikael Konttinen, Esa Ruuttunen ja Jorma Hynninen. Koko 40-henkisen puhallinorkesterin lisäksi poliisisoittokunta pitää sisällään pienempiä kokoonpanoja: Helsinki Police Big Band, Nallekopla, Waskiseitsikko, StreetBand, Puhallinoktetti, Vaskikvintetti, Puhallinkvintetti ja Tanssikopla. Tervetuloa konsertteihimme! Katso myös poliisisoittokunnan uudet nettisivut www.poliisisoittokunta.fi Koko 40-‐henkisen puhallinorkesterin lisäksi poliisisoi&okunta pitää sisällään useita pienempiä kokoonpanoja kuten lapsille esiintyvän Nallekoplan. NOTAATIO-OPPIA Standardeista ja hyvistä käytännöistä, osa 3. Kirjoitussarjan ensimmäisessä osassa käsiteltiin paperikokoja ja harjoituskirjaimia. Toisessa osassa olivat vuorossa stemmojen tekoon liittyvät aspektit. Sarjan päättävässä osassa keskitytään tiettyihin merkintöjen finesseihin. Solo & soli Näiden termien kanssa tulee olla tarkkana. Solo tarkoittaa yhden soittajan sooloa, soli kahden tai useamman soittajan solistista osuutta. Itse termi merkitsee, että soittajan tulee soittaa prominentisti, solistisella tavalla. Mikäli partituurissa koko sektio on kirjoitettu samalla nuottiriville, on syytä ilmoittaa myös solistisen stemman numero, ks. alla. Partituuri ja soitinsektio Partituurissa on tavallista kirjoittaa koko sektio samalle nuottiriville. Joskus sektion liideri kuitenkin saattaa soittaa omiaan, joskus soitetaan unisonossa, saattaapa muunlaisiakin tilanteita tulla vastaan, esim. sektiosoolo. Mikä on oikea tapa merkitä nämä tapaukset? Mahdollisuuksia on muutamia, tärkeintä on muistaa yksiselitteisyys sen suhteen, kuinka monta soittajaa kulloinkin soittaa, ks. alla. Yllä: koko sektio soittaa ensimmäisen tahdin ja vähän ylikin. Ykkösstemman soittaja tekee lurauksen ylöspäin, jonka jälkeen ykkös- ja kakkossoittajat yhdessä soittavat ylempää riviä, kolmannen stemman soittaja alempaa. Viimeiset soinnut ovat jälleen koko sektiolle omilla sävelillään. Stemmoja irrotettaessa tulee kyllä äitiä ikävä, näpertämistä nimittäin piisaa. Huomaa, että merkintä on a 2, ei à 2. Divisi (div.) -merkintää käytetään yleisimmin jousisatsin yhteydessä, sillä se tarkoittaa soittajajoukon (sektion) jakamista kahteen (div.a 2) tai kolmeen (div. a 3) jne. Toki suurten huilu- tai klarinettisektioidenkin kohdalla voidaan tällaiseen tilanteeseen päätyä, pienempien sektioiden kohdalla div.-merkintää ei ole syytä käyttää. Kun jaettu divisi-tilanne päättyy, voidaan tuttitai unis./unisono -merkinnällä kertoa kaikkien palaavan soittamaan samaa sävellinjaa. Periaatteessa tuttija unis.-merkintöjen käytöllä on oma ohjeistonsa, mutta yksinkertaisuuden vuoksi käsitellään niitä tässä artikkelissa lähinnä samaa tarkoittavina termeinä (tutti = kaikki,unisono = yhdessä). Varsinkin bigband-musiikissa teema saattaa edetä koko sektiolla sointusatsina. Jos ns.johtoääni, eli ”melodia” on vaikkapa ykkösfonilla tai ykköstrumpetilla, on kohteliasta merkitä se partituuriin ja stemmaan: Yllä: soolojuoksutukset seuraavat toisiaan. Näiden jälkeen sektio soittaa solistista osuutta yhdessä. Mikäli kaksi eri instrumenttia soittaa samaa soolon kaltaista osuutta, on stemmoissa kohteliasta mainita siitä esim. alla esitetyllä tavalla: Soolon päättymisen voi merkitä esim. lyhyellä pisteviivalla, tai merkinnällä solo ends (alla esitetty molemmat versiot). Italian kielestä pitävät voivat kirjoittaa tutti siihen kohtaan, missä solisti palaa sektion ruotuun. Sattuupa sellaistakin, että koko sektio soittaa unisonossa solistista osuutta.Periaatteessa soli tai tutti soli riittää tällöin, joskin englanninkielinen section solo -merkintä ei ole aivan vieras. Valitse sen mukaan, millä kielellä yleensä kirjoitat ohjeet. Diminuendo- ja crescendo-kiilat Tarkkuutta ja täsmällisyyttä ei voi koskaan korostaa liikaa. Kun diminuendo/crescendokiila päättyy, on suotavaa merkitä mihin dynamiikkaan se päättyy, tai vastaavasti mistä dynamiikasta muutos alkaa. Muussa tapauksessa siitä päättäminen jää soittajan tai -siunatkoon! - kapellimestarin tehtäväksi. Mitä lyhyempi aika-arvo kiilalla on, todennäköisesti sitä pienempi ero alku- ja loppudynamiikkojen välillä. Yllä: sektio himmailee melodiaa, mutta ykkösstemma liidaa. Ykkösfonin stemmassa merkintä on "lead" sekä pisteviivalopetus, kun tilanne lakkaa, ks. alla merkintä stemmassa: Yllä: epätarkka vs. tarkka (alla). Hifistely-varoitus: Joskus dynamiikkamerkinnät aiheuttavat haastavia tilanteita horisontaalisen tilankäytönsuhteen. Tällöin ei auta muu, kuin leventää tahtia tai manuaalisesti siirtää elementtejä niin, että kaikki olennainen tieto on selvästi näkyvillä. Alla olevassa esimerkissä vasemmalla oleva tahti on oletusasetuksien mukainen, oikealla puolella on manuaalisesti tuunattu kuntoon. Tacetin monikko on tacent, eli partituurissa, jossa yksi tai useampi stemma on kirjoitettu samalle nuottiriville oikea muoto on tacent, kun taas yhden soittajan stemmoissa merkintä on tacet. Facebookissa on joulukuusta lähtien toiminut säveltäjien notaatioohjelmisto-keskustelulle omistettu ryhmä. Liity mukaan joukkoon hauskaan!! Kertaukset & tacet On tapauksia, jolloin jotain osuutta kerratessa jätetäänkin soittaminen väliin. Tavallaan kyse on pikakirjoituksesta, ja tapa on käytetympi kevyemmän musiikin parissa. Todellinen hienostelija kirjoittaa italiaksi la 1ma volta tacet / la 2da volta tacet jne.,kotoisammin 1. x tacet & 2. x tacet. Tämän vastakohta on 2. x play, 1. x play tai always play, ks. seuraava esimerkki: Oikealla kuvattu tilanne vaatii soittajalta huomattavaa tarkkaavuutta sekä toimivaa laskupäätä. Esimerkkiin on kirjattu erilaisia vaihtoehtoisia tapoja "paussin" merkitsemiseksi. Huomaa, että "soitetaan neljästi" -merkintä (jälkimmäinen tahti) on merkitty partituurissa vain ylimmälle (puut/vasket/lyömät) riville. Stemmoissa se tulee luonnollisestikin jokaisen soittajan näkyville. Näin päättyy tämä kirjoitussarja. Luen edelleenkin mielelläni kommentteja ja ajatuksianne aiheesta: Jari Eskola viran puolesta hyvien nuottien asialla toiminnanjohtaja, Suomen Säveltäjät ry [email protected] . PARTAHARJUN PUHALLINMUSIIKKILEIRI 29.7. - 5.8.2013 LUONNONKAUNIIN SALVOSJÄRVEN HIEKKARANNALLA KOET MAHTAVAN KESÄELÄMYKSEN MUSIIKIN PARISSA USEITA orkestereita (A-B-C-tasot), soitinopetusta, kapellimestarikurssi,Luomus-/improkoulutusta SEIKKAILUA ja MUSIIKKIA 440 e, sisarhinta 390 e, sis. opetuksen ja täysihoidon Ilmoittautuminen leirille 31.5.2013 mennessä: http://puhallinmusiikkileiri.ptk.fi Markku Ollila 0400 996413 Lyhyt oppimäärä Teoston uudistuneeseen verkkopalveluun ESIINTYMISET Esiintyjän perustiedot Esiintyjän perustietoihin on merkitty kaikki esiintyjät, joihin sinulla on raportointioikeus. Mikäli tarvitset uuden esiintyjän, voit tilata sen kirjoittamalla esiintyjän nimen ja painamalla ”Lähetä” –painiketta. Uusi esiintyjä lisätään verkkopalveluusi toimistossamme. Settilistat Settilistat kannattaa tehdä niistä teoksista, joita soitetaan usein! Uuden settilistan voit lisätä painikkeella ”Lisää uusi settilista”. Kirjoita settilistan nimi ja lisää teoksia ”Lisää teos settilistaan” –painikkeella. Mikäli esität sikermiä, lisää teos kerrallaan ja muokkaa teoksen kesto. Halutessasi voit tehdä myös oman ”sikermä”-settilistan. Lisää teos settilistaan ! ! Muokkaa settilistaa tai kopioi settilista uuden pohjaksi Klikkaa sen settilistan nimestä jota haluat muokata tai jonka haluat kopioida. Voit muokata haluamaasi settilistaa klikkaamalla ”Muokkaa ” tai kopioida settilistan tiedot uuden settilistan pohjaksi klikkaamalla ”Tee settilistasta kopio”. Esitysilmoitukset Esitysilmoitukset tulee tehdä jokaiselta vuosineljännekseltä viimeistään sitä seuraavan kuukauden loppuun mennessä. tammi-maaliskuu: huhtikuun loppuun mennessä / huhti-kesäkuu: heinäkuun loppuun mennessä heinä-syyskuu: lokakuun loppuun mennessä / loka-joulukuu: seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä Lyhyt oppimäärä Teoston uudistuneeseen verkkopalveluun Jos samana päivänä on kaksi keikkaa samassa paikassa, laita tilaisuuden nimi-kenttään tilaisuuden nimen lisäksi tilaisuuden alkamisaika. Esiintyminen Suomessa Valitse päivämäärä kalenterista ja kirjoita tilaisuudelle vapaamuotoinen nimi ja valitse Jatka seuraavaan vaiheeseen. Lyhyt oppimäärä Teoston uudistuneeseen verkkopalveluun Kirjoita esityspaikan nimi tai sen alkua. Mikäli järjestelmä tarjoaa haluamaasi vaihtoehtoa, valitse se hiirellä ja klikkaa Jatka seuraavaan vaiheeseen. Jos haluamasi vaihtoehtoa ei löydy, kirjoita esityspaikan nimi ja klikkaa Jatka seuraavaan vaiheeseen. Mikäli poimit esityspaikan järjestelmän tarjoamista vaihtoehdoista, järjestelmä esitäyttää esityspaikkatiedot. Jos esityspaikan tietojen perusteella löytyy Teoston rekisteristä järjestäjätieto, täyttyy myös järjestäjätiedot automaattisesti. Jos tilaisuuden järjestäjä on joku toinen taho, klikkaa ”Muuta järjestäjän tiedot”–painikkeesta ja päivitä kenttiin oikeat tiedot. Mikäli et löytänyt haluamaasi esityspaikkaa järjestelmän tarjoamista vaihtoehdoista täytä esityspaikan ja järjestäjän tiedot itse. Esityspaikkaan ilmoitetaan paikka tai tila, jossa esiintyminen on tapahtunut. Pakolliset tiedot on merkitty * -merkillä. Järjestäjäksi ilmoitetaan yritys tai yhteisö, joka maksaa tekijänoikeuskorvauksen musiikin käytöstä ja joka on tilannut esiintyjän esiintymään tilaisuudessa. Pakolliset tiedot on merkitty * -merkillä. Ohjelmatoimiston myymien esitysten järjestäjä on se yritys tai yhteisö, joka on tilannut esiintyjän ohjelmatoimistolta. ! ! ! Tilaisuuden luonne, arvio yleisömäärästä ja Tilaisuus oli maksullinen/maksuton: Valitse sopiva luonne tapahtumalle, jossa esiinnyit: konsertti, festivaali tai muu (= muut elävän musiikin tilaisuudet esim. ravintolat, tanssilavat, laivat jne.) Lyhyt oppimäärä Teoston uudistuneeseen verkkopalveluun Voit halutessasi valita minkä luonteinen tilaisuus on kyseessä. Teoston laskutusjärjestelmä tunnistaa useimmiten esityspaikka- tai järjestelmätietojen perusteella minkälaisesta tilaisuudesta on kyse. Orkesterin ilmoittamaa tilaisuuden luonne –tietoa käytetään ainoastaan silloin kun järjestelmä ei tunnista luonnetta ja asiasta joudutaan lähettämään kysely tilaisuuden järjestäjälle. Myös arvio yleisömäärästä ja tilaisuuden maksullisuus ovat vapaaehtoisia kenttiä. Lisätiedot kentässä ei ilmoiteta esityskertoja eikä teoksia. Klikkaa ”Jatka seuraavaan vaiheeseen”. Jos haluat käyttää jo aiemmin tekemäsi settilistan tai aiemmin esittämäsi ohjelman teoksia myös tällä esitysilmoituksella, klikkaa Lisää settilista tai aiemman esiintymisen ohjelma. Saat listan settilistoista ja aiemmista ohjelmistasi. Klikkaa Valitse, järjestelmä tuo teokset esitysilmoituksellesi. Voit vielä muuttaa kestoja ja poistaa teoksia ohjelmalta. Jos haluat lisätä yksittäisiä teoksia klikkaa Lisää teos. Hae teosta kirjoittamalla sen nimi tai osa nimestä. Haku ehdottaa ensisijaisesti aiemmin ohjelmistoosi lisäämiäsi teoksia ja toissijaisesti Teoston rekisteristä löytyviä hakusanaasi vastaavia teoksia. Mikäli hakusi ei tuota osumia, voit hakea teoksia myös tarkemmilla hakutekijöillä Teoston rekisteristä. Jos etsimääsi teosta ei löydy voit lisätä sen klikkaamalla painiketta Lisää uusi teos. Kun olet lisännyt ohjelmalle esitetyt teokset, tarkista vielä esitetyt kestot ja klikkaa Jatka seuraavaan vaiheeseen. Viimeisessä vaiheessa tarkista ohjelman oikeellisuus ja lähetä klikkaamalla ”Lähetä esitysilmoitus” -painikkeella. Teosto on mukana Puhallinpäivillä 16.3. 2013 Tule kokeilemaan Teoston uutta esitysilmoitusten verkkopalvelua. Vastaamme myös mielellämme kysymyksiisi tai tule muuten vaan juttelemaan! Kvartaalin kantaesityksiä Harri Ahmas: Konsertto pianolle ja puhallinorkesterille Yli kymmenen vuoden yhteistyön tuloksena lehtori ja kapellimestari Juha Salmelan kanssa on syntynyt useita uusia puhallinorkesteriteoksia Lahden Sinfoniselle Puhallinorkesterille. Näiden teosten joukossa on kaksi konserttoa: Kolme osaa viululle ja puhallinorkesterille (2005) ja Konsertto pianolle ja puhallinorkesterille (2011). Nämä konsertot on sävelletty huomioon ottaen orkesterissa soittavien opiskelijoiden sekä solistien taitotasot ja siten tuomaan pienen haastavan lisän puhallinorkesterien ohjelmistoon. Pianokonsertto on muotoratkaisultaan kolmiosainen. Ensimmäistä osaa hallitsee heti alussa kuultava asteikko, käyrätorvien ja huilujen kolmen sävelen aihe sekä pianon esittämä lyyrinen teema. Toinen osa energinen ja leikittelevä. Piano sulautuu välillä osaksi orkesterikudosta, mutta säilyttää kuitenkin vahvan solistisen roolinsa. !! ! Fl. ! Ob. ! B $ Cl. 1 B $ Cl. 2 B $ Cl. 3 B. Cl. - $* 71 Picc. $ (+ $-, ( $* ( $* ! ( T. Sx. B. Sx. ! $* ( ! $* ( " $ -. ( / 0 + ! 2 Hn. 1 Hn. 3 B $ Tpt. 1 B $ Tpt. 2 Tbn. 1 Tbn. 2 Euph. Tuba 1 $+ +++ - + $+ +++ 6 - + $+ ++ 6 - + $+ +++ - + 5+ + + 5+ + $* + - + 5+ + + 5+ + $* + $* + 5+ + + 5+ + Sons of... 3 3 3 1 - ( ( + 3 ( " -. 0 0 + 3 ( $( . $ 4+ %&' $ + + + + + $+ + +6+ -, + 5+ + + 5+ + $* - + $+ ++ $ -. / 0 + 1 6 $ -. / 0 + "#$#%& 0 $ -. 1 5 -. 1 $ -. + 3 $ -. "#$#%& 0 1 1 1 0 $ -. 1 + + 1 0 5( 0 ( - 1 ( + 3 + 3 "#$#%& + 3 "#$#%& "#$#%& + 4+ + + $ -. + 3 "#$#%& / 0 + 1 1 $ -. 4+ + "#$#%& "#$#%& 0 1 6 -. 3 3 + 3 0 5 -. 1 / 0 + 4+ + + 1 + + + 0 1 0 1 + 3 0 1 / 0 + + + $ -. - $+ 0 + 3 0 + 3 $+ $ 4+ + + 1 - + 3 0 1 1 1 / 0 1 + 4+ 4+ 4+ + + + 4+ + + $ -. + 3 6- $ -. 4+ 1 - -. 1 0 / 0 + 1 + 3 $ -. 1 0 0 / + "#$#%& / 0 + "#$#%& $ -. 1 5- 1 0 -. + + ( "#$#%& -. $ -. / 0 + "#$#%& + 3 / 0 1 + 4+ 4+ 4+ + + + 4+ - 6 + 3 + 3 ( . " $- + 5+ + + 5+ + $* / + 0 / 0 + " $ -. + 3 -, + 3 - ! 2 ) $+ + + + 3 ( $ -. ( ! 2 ! - 1 6+ - 5- "#$#%& / 0 + ! ! $* 6 + 5+ + + 5+ + - 5 .- ( ! 2 71 Pno. ( $(. 71 ! 2 " 1 (-. . " $" + 6 71 A. Sx. Hn. 2 Viimeisessä osassa kuullaan, alussa ja lopussa, oikeastaan vain yksi uusi aihe, joka ei ole esiintynyt sävellyksessä aiemmin. Muuten kolmannen osan materiaali on tuttua jo ensimmäisestä ja toisesta osasta.Teoksen loppua hallitsee voimakas vastakkainasettelu, orkesterin voima ja pianon lyyrisyys. '($)"*+,-.&/0,12,/13#)-,1)-415#-41,/.(&"0/)6-/78 62 + / 0 + 0 1 / + 0 1 5- $ -. - / 0 + + 3 0 1 5- + 3 0 1 - -. + 3 -. + + 1 0 1 0 1 / 0 + 1 + 3 + 4+ + + 4+ + + 1 0 + 3 $ -. $ -. 1 + + + 4 $+ + $+ $+ 4 + " 2 2 $2 $2 $$( $ 4+ 4+ 4+ + 4+ $ + 4+ 4+ 4+ 4+ 4+ 4+ 4+ 4+ 4+ 4+ + 4+ + 4+ + 4+ $ + 4+ + ++ ++ + ++ + + + + + + + + + $+ + $+ + + + + + + + + + ! $+ + + + + + + + + + + 71 Timp. Teksti: Harri Ahmas Kuva: Päivi Ahmas Glk. Perc. ) # ! ! !!!!!!!!!!!!!! !!!!!!!!!!!!! ! ! ! ! ! !!!!!!!!!!!!!! !!!!!!!!!!!! ! ! ! ! 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 ( Noin neljännesvuosisata uutta suomalaista puhallinmusiikkia Osa 1. Alkusysäys / Uuden aikakauden kynnyksellä / 1980-luku Suomalainen puhallinmusiikkikulttuuri koki suuren murroksen 1990-luvulla, kun alan toimijat alkoivat aktiivisesti uudistaa perinteisiä puhallinkokoonpanoja ja -ohjelmistoa. Monet näistä asioita saivat kuitenkin alkunsa jo 1980-luvun lopulla, noin neljännesvuosisata sitten. 1980-luvulla alkoi esiintyä merkkejä myös uudesta suomalaisesta puhallinmusiikista, kun joukko säveltäjiä alkoi kirjoittaa uutta käyttö- ja konserttimusiikkia ammattisoittokuntien lisäksi myös harrastajille. Selkeästi nuoriso- ja harrastajakokoonpanoille tarkoitettuja kappaleita sävelsivät muun muassa Timo Katila, Harri Wessman, Atso Almila ja Lasse Eerola. Puhallinmusiikilla on ollut kautta aikojen vahva käyttömusiikin luonne. Soittokuntien ohjelmisto koostui pitkään pääasiassa marsseista ja kapellimestarien itsensä sovittamista laulu- ja tanssikappaleista. Puistokonserteissa ja juhlatilaisuuksissa esitettiin useimmiten kansallisista aiheista tai suosituista taidemusiikin teemoista sommiteltuja fantasioita ja potpureja ja vain suurimpiin juhliin saatettiin tilata tunnetulta säveltäjältä puhallinorkesterikappale. Alkuperäissävellysten määrä jäi kuitenkin vähäiseksi eivätkä näin synnyttäneet kotimaisen puhallinorkesterimusiikin traditiota. 1970-luvulla alkuperäisohjelmiston kirjo alkoi kuitenkin laajeta, kun sovitetun musiikin lisäksi muutamat taidemusiikin säveltäjät, kuten Leonid Bashmakov, Tauno Marttinen sekä Einojuhani Rautavaara, alkoivat kirjoittaa musiikkia puhallinorkesterille. Uusien teosten synnyn taustalla oli usein puhallinorkesterin tarve saada vakavampaa ja nimenomaan itselle sävellettyä taidemusiikkia omaan juhlavuosikonserttiin. Isolle puhallinorkesterille sävelletty konserttimusiikki oli toki arvokas lisä kotimaiseen puhallinorkesteriohjelmistoon, mutta usein nämä teokset jäivät suurelle harrastajakunnalle niiden haastavan kokoonpanon ja kompleksisuutensa vuoksi täysin tuntemattomiksi. 1980-luvulla suomalainen puhallinmusiikkikenttä alkoi vähitellen muuttua. Monessa soittokunnassa soittajiston keski-ikä alkoi laskea uuden sukupolven tultua mukaan toimintaan ja viimeistään sen myötä torvisoittokuntamusiikin jäänteet vaihtuivat nykyaikaisempaan puhallinorkesterisointiin. Orkesterit alkoivat laajentaa esiintymisaluetta aina ulkomaita myöten ja suurimpia haasteita kaipaavat ryhtyivät julkaisemaan musiikkia äänilevyillä. Soittokunnasta toiseen kopioina kiertävien sovitusten ja ulkomaisen standardiohjelmiston osuus oli edelleen suuri, mutta vähitellen alettiin julkaista sovituksia suomalaisista viihde- ja käyttömusiikin kappaleista. Kyse ei ollut vielä varsinaisesta uuden puhallinmusiikin kustannustoiminnasta, mutta esimerkiksi Hyvinkään Rautatiesoittajien ja varhaisen Puhallinorkesteriliiton välittämät sovitukset olivat kaivattua käyttömusiikkia puhallinorkestereiden kasvavaan tarpeeseen. He pyrkivät tuomaan modernin sävellystyylin myös harrastajapuhallinorkestereiden tietoisuuteen, mutta helpommin vastaanotettavassa muodossa. Muun muassa Lasse Eerolan pohjoiskarjalaisille puhallinkokoonpanoille säveltämät teokset nousivat hyvin suosituiksi myös muiden suomalaisten puhallinorkestereiden ohjelmistossa. Vakiintuneen säveltäjäkentän ulkopuolelta nousi myös joitakin yksittäisiä säveltäjänimiä ja kappaleita suuren puhallinväen tietoisuuteen. Näistä hyvänä esimerkkinä on Pertti Pekkasen (kuvassa yllä) rytmillinen humoreski Jokeri, joka tuli 1980luvulla suosituksi Sulasolin kustantamana puhallinorkesteriversiona. Jokeri on sävelletty edellisiä selkeämmin käyttömusiikin hengessä ja sen vauhdikasta menoa on jopa verrattu Leonard Bernsteinin Slavaan. N. 25 vee I Uusien säveltäjien lisäksi myös muutamilla alan musiikkijärjestöillä oli 1980-luvulla tärkeä rooli suomalaisten puhallinorkesterisävellysten leviämisessä. Aiemmin viihdesovituksiin keskittyneen nuottijakelun rinnalle tuli nyt myös alkuperäissävellysten kustannustoimintaa. Arthur Fuhrmannin aloitteesta Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry alkoi aktiivisesti etsiä uutta suomalaista ohjelmistoa puhallinorkestereiden käyttöön. Elvis järjesti vuonna 1986 sävellyskilpailun, jossa palkitut kilpailukappaleet päätyivät Edition Elvisin kustannuskatalogiin. Seuraavana vuonna yhdistys julkaisi äänilevyn Helsingin Poliisisoittokunta soittaa uutta suomalaista puhallinmusiikkia, jälleen yhdistyksen puheenjohtajan ja Poliisisoittokunnan kapellimestarin Arthur Fuhrmannin aloitteesta. Levy sisälsi kaksitoista Edition Elvisin kustantamaa kappaletta, näiden joukossa muun muassa Markku Johanssonin Savitaipale Reggae ja Jukka Kortelaisen Lisälehtiä menneeseen, jotka nousivat pian suureen suosioon maamme puhallinväen keskuudessa. Samoihin aikoihin myös Suomen Työväen Musiikkiliitto STM otti entistä voimakkaamman roolin puhallinmusiikin kustantajana. STM oli jo vuosikymmenien ajan ollut merkittävä kuoro- ja soittokuntamusiikin julkaisija ja kustantaja, mutta sen varhaisempi ohjelmisto puhallinorkestereille oli koostunut pääasiassa sovituksista. 1980-luvulta alkaen STM on ottanut puhallinkatalogiinsa myös paljon alkuperäismusiikkia, minkä seurauksena puhallinmusiikkikentälle astui aivan uudenlaista musiikkia kirjoittavia säveltäjänimiä: Asko Vilen, Harri Mäntynen sekä Jukka ja Markku Viitasaari. Varsinkin STM:n musiikinjohtaja Asko Vilen tuotti tuohon aikaa paljon uutta käyttö- ja konserttimusiikkia puhallinorkestereille. Muun muassa hänen laajamittaisimpiin teoksiin kuuluvassa Sampo-sinfoniassa (1982) on käytetty kanteleita ja kuoroa luomaan kalevalaista mystiikkaa. Myös STM julkaisi kustantamaansa uutta puhallinmusiikkia levyllä STMOrkesteri, pari vuotta Elvis ry:n levyn ilmestymisen jälkeen. Liiton puhallinorkesterileirillä nauhoitetulla äänitteellä on useita Asko Vilenin sävellyksiä, mutta myös pari Atso Almilan ja Lasse Eerolan kappaletta. STM julkaisi myös toisen äänitteen, c-kasetin STM-Orkesteri 2, jossa oli jo mukana uuden, 1960-luvulla syntyneen säveltäjäsukupolven tuotantoa. Mukana oli muun muassa Harri Mäntysen Keltinmäki blues sekä Markku Viitasaaren (kuvassa oik.) Fanfaarimarssi ja Upside down in a Roundabout. N. 25 vee I Monien mielestä juuri Harri Mäntysen (pyöräilemässä 1984) Keltinmäki blues oli se kappale, joka aloitti uudenlaisen suomalaisen puhallinmusiikin vyöryn. Ilmiön taustalla oli Jyväskylän yliopiston puhallinorkesteri Puhkupillit, jonka perustajia ja kapellimestari Mäntynen oli. Puhkupillit haastoi nuoria musiikintekijöitä tuottamaan nuorekasta ja svengaavaa materiaalia perinteisen puhallinorkesteriohjelmiston rinnalle ja pian orkesterin riveistä nousi joukko aivan uudenlaista puhallinmusiikkia kirjoittavia säveltäjiä. Harri Mäntysen esimerkkiä seuraten Markku ja Jukka Viitasaari alkoivat käyttää Puhkupillejä laboratoriona omille sävellyksilleen ja loivat pian rungon uudelle rytmipuhallinmusiikin ohjelmistolle. Puhkupillien monilla levyilläkin suurin osa kappaleista on orkesterin omien luottosäveltäjien tuotantoa, mutta on joukossa muutakin uudempaa suomalaista puhallinmusiikkia. Myöhemmin rytmipuhallinmusiikin käyttöä on alettu laajentaa myös opiskelijaorkesterikentän ulkopuolelle ja erittäin hyvin se on soveltunut nuorisopuhallinmusiikkiin. Esimerkiksi yhden Jukka Viitasaaren tuotannon monista painopistealueista muodostavat juuri alkeis- ja nuorisopuhallinmusiikki. Sotilassoittokunnissa kotimainen ohjelmisto oli ja on edelleen pitkälti sovitettua musiikkia. Sotilaskapellimestarin ammattivaatimuksiin kuuluva puhallinsovitusten tekeminen on tuottanut paljon soitettavaa suomalaisille puhallinorkesterille. Esimerkiksi Teuvo Laineen puhallinsovitukset suomalaisista sävelmistä tunnetaan varmasti kaikissa puhallinorkestereissa ympäri Suomen. Hyvänä esimerkkinä sotilaskapellimestarien sovitustaidoista voidaan pitää ryhmäsovitusta perinteisestä polskamelodiasta Koiviston polska. Sovittajaryhmään kuuluivat Teuvo Laineen ja toisen mestarisovittajan Arthur Fuhrmannin lisäksi Rauno Haahti, Esko Juuri, Lauri-Matti Kotilainen, Matti Miikkulainen sekä Tapio Tsokkinen. Edellä mainittujen lisäksi myös Juhani Leinonen on tehnyt suuren määrän sovituksia ja sävellyksiä sotilassoittokunnille. Sovitustoiminnan lisäksi myös uudenlainen sävelletty puhallinmusiikki alkoi sotilasmusiikkialalla nostaa päätään. Vuonna 1986 puolustusvoimat järjesti yhdessä MTV:n kanssa marssisävellyskilpailun, jonka tarkoituksena oli tuottaa uutta marssiohjelmistoa sotilassoittokuntien käyttöön. Kilpailun voitti Timo Hytönen blues-henkisellä marssillaan Sininen paraati, mikä ennusti uudenlaisen musiikillisen ilmaisun tuloa sotilassoittokuntien ohjelmistoon. Toinen merkittävä sotilassoittokuntien ja sitä kautta koko maan puhallinmusiikkia uudistanut säveltäjä on Timo Forsström, jonka ensimmäiset puhallinorkesterisävellykset, muun muassa värikylläinen flyygelitorvisoolokappale Waiting for spring, syntyivät 1980-luvun puolella. Forsström löi varsinaisesti läpi seuraavalla vuosikymmenellä muun muassa teoksilla Majakkasaari ja Taivallahti Blues ja on myöhemmin laajentanut ilmaisuaan taitavasti myös laajempiin sävellysmuotoihin. Yksittäisistä myöhemmin omalla sävelkielellään läpilyöneestä säveltäjästä voidaan mainita Jukka-Pekka Lehto, jonka ensimmäiset puhallinorkesterisävellykset Muunnelmia suomalaisesta sävelmästä ja Suita syntyivät 80- ja 90-lukujen vaihteessa. Kaikki edellinen oli kuitenkin vasta alkusoittoa tulevasta. Kehittyneen musiikinopetuksen ansiosta suomalaisten harrastajapuhallinorkestereiden taso nousi 1990-luvun aikana suhteellisen nopeasti. Moni puhallinorkesteri alkoi kasvattaa kokoonpanoaan ja viedä ohjelmistoaan sinfonisen puhallinmusiikin suuntaan. Samaan aikaan populaarimusiikin vaikutteita sisältävä rytmipuhallinmusiikki alkoi vallata alaa varsinkin nuorisopuhallinorkestereiden keskuudessa. Uuden ohjelmiston tarve marssitti 1990-luvulla esiin joukon kokonaan puhallinorkesterimusiikille omistautuneita säveltäjiä, jotka ottivat tehtäväkseen uuden puhallinmusiikin säveltämisen niin aloittelijoille kuin edistyneimmillekin soittajille. Tämä työ oli kuitenkin aloitettu jo 1980-luvulla. Sarja jatkuu syysnumerossa... N. 25 vee I Kari Laitinen Informaatiopäällikkö Music Finland Untalan Juha palkittiin... Leinosen Jussi pokkasi palkinnon. Juutilaisen veljekset Petri ja Janne Varkauden lehdessä 20.1.2013 Hankihönkäykset tiimoilta. Janne Karppanen säesti baritonilla. Hurmalaisen Nipa trumpetteineen komeili Morossa. Äiti ja tytär Sini ja Suvi Korhonen Hankihönkäys-jutussa... Lisää juttuja skannattuina tai digikuvina voi lähettää [email protected] KARI HAILI in memoriam Lähes kaikkien johtamiensa orkestereiden kanssa hän paitsi konsertoi ahkerasti, hän myös teki lukuisia esiintymismatkoja eri Euroopan maihin. 1953-2013 Eteläkarjalaisten orkestereiden lisäksi Kari Haili johti mm. Rauman kaupunginsoittokuntaa 1990-luvulla. Yli 30 vuotta jatkuneen uransa aikana Kari Hailin opastuksella puhallinmusiikkiin tutustui lukematon määrä soittajia, heistä valtaosa nuoria. Lappeenrantalainen kapellimestari ja musiikkipedagogi Kari Haili teki eteläkarjalaisen puhallinmusiikin hyväksi merkittävän elämäntyön, joka jäi kesken aivan liian varhain. Turkulaissyntyinen mutta karjalaisen sukutaustan omannut Kari Haili aloitti muusikon uransa Turun varuskuntasoittokunnassa 1976. Nuorena sotilassoittajana hän muutti vuonna 1978 Lappeenrantaan, jossa sotilasura jatkui Lappeenrannan Varuskuntasoittokunnan klarinetistina. Jo 1980-luvun alusta lähtien hän työskenteli useilla eri tahoilla maakunnassa. Kari Haili johti tuolloin mm. Joutsenon soittokuntaa ja Lappeenrannan seurakuntien nuorisosoittokuntaa. Vuosina 1981-2001 hän toimi Montolan puhallinorkesterin kapellimestarina. Hänen johtajakaudellaan orkesterin taso nousi merkittävästi ja sen myötä Kari Hailin kädenjälki alkoi näkyä Lappeenrannan musiikkielämässä monipuolisina puhallinmusiikin konsertteina. Lappeenrannan musiikkiopiston puhallinorkestereita hän ehti johtaa peräti 30 vuotta. Vuonna 1982 alkanut työ musiikkiopistossa puhallinorkestereiden johtajana ja kamarimusiikin opettajana jatkui aina viime vuoteen saakka, jolloin hän luovutti tehtävät seuraajalleen. Kari Haililla kapellimestarin tehtäviä oli niin paljon monella taholla, että hän päätti kokonaan omistautua niille, mikä tarkoitti eroamista sotilasvirasta vuonna 1986. Päätyönään Kari Haili hoiti vuodesta 1986 lähtien Imatran seurakunnan kapellimestarin ja musiikkityön toimialajohtajan virkaa, johon sisältyi myös seurakunnan orkesterikoulun johtaminen. Työtään Imatran seurakunnassa hän jatkoi voimien mukaan aina joulukuuhun 2012 asti. Hänen johtamansa Imatran seurakunnan soittokunta oli parhaillaan valmistautumassa 60-vuotisjuhliin tänä keväänä, ja tämä työ jäi harmittavasti kesken – tekeillä oli niin historiikki, äänilevy kuin juhlakonserttikin. Yksi Kari Hailin ”lempilapsista” oli Lappeenranta Ensemble, jonka hän perusti vuonna 1987 ja jonka taiteellisena johtajana hän toimi. Tämän kamariorkesterin tarkoituksena hänellä oli edistää ja rikastuttaa kamarimusiikin tarjontaa ja harrastusta Etelä-Karjalassa. ”Musiikkia käytetään työkaluna nuorison kasvattamisessa – niin seurakunnissa, kunnallisissa kuin yksityisissä musiikkioppilaitoksissa. Ymmärrän oikein hyvin, miksi yhteissoittoa pidetään niin tehokkaana välineenä. Itselleni orkesterissa soittaminen on aikoinaan opettanut enemmän kuin mikään muu. Sinun tulee olla samalla kertaa persoona ja pystyä työskentelemään ryhmässä” (50-vuotislehtihaastattelu Etelä-Saimaa 4.10.2006) Juuri tällaisena musiikkikasvattajana monet hänet muistavat. Paitsi nuoria, hän luotsasi myös aikuisia puhallinmusiikin harrastajia aina uusiin ja vaativampiin suorituksiin uransa aikana. Kari Hailin musiikillinen tietämys ja laaja ohjelmistontuntemus olivat omaa luokkaansa. Tätä tietämystään hän jakoi soittajille eteenpäin ja tutustutti orkesterit hyvin monipuolisesti musiikin eri tyyleihin. Etenkin neoklassinen musiikki oli lähellä hänen sydäntään. Hän käytti konserteissa myös runsaasti itse orkestroimiaan ja sovittamiaan klassisia teoksia. Kapellimestarina hän oli tinkimätön, voimakas persoona ja piti kiinni omista periaatteistaan. Hänellä oli myös valtava tarinamuisti: elämään jäävät lukuisat hänen kertomansa tapahtumat, kaskut ja jutut milloin mistäkin aiheesta elävästi kerrottuina. Kaakkois-Suomen taidetoimikunta myönsi Kari Hailille taidepalkinnon vuonna 2003. Hän toimi myös tässä taidetoimikunnassa toisena säveltaiteen edustajana vuosina 2004-2006. Lähimpinä omaisina Karia jäivät kaipaamaan vaimo ja aikuiset tyttäret. Anu Koskinen Jouko Harjanne muistelee vuotta 1985: -Olimme kvintetillä tosi onnellisessa asemassa, sillä sponsori (Kinski -niminen firma, jolla oli "takki auki" -mentaliteetti jos jonkin näköiseen businekseen. Sen lento jäi aika lyhyeksi, mutta hienoa että ottivat brasskvintetin omakseen musiikkihommissa) antoi hyvät lähtökohdat levyn tekemiseen. Toimintamme oikeastaan lähti kunnolla käyntiin levyn teon jälkeen. Aloitimme kesällä siis 1985 ja lopetimme pikkuhiljaa vuosikymmenen lopussa, kun allekirjoittaneella alkoi olla liikaa muita hommia ja samoihin aikoihin Aki Välimäki siirtyi Tampere Filharmoniaan! Saimme siis itse valita ohjelman (tosi kiireellisellä aikataululla) ja tilasimme Atso Almilalta ja Pertti Pekkaselta biisit levylle. Muuten ohjelma oli sitä kvintettien peruskauraa... Tämän porukan kanssa oli tosi hauskaa ja mielenkiintoista soittaa...vaikeutena oli se tuttu ongelma, että kun soittajat olivat kolmesta eri orkesterista, niin harjoitus-, ja keikka-aikojen löytyminen oli aina problemaattista. Mutta päällimmäisenä muistona minulle jäi yhdessäsoittamisen riemu ja kaikki se muu kiva, joka kavereiden kanssa soittamiseen kuuluu. Ikimuistoisimmat esiintymiset? 1) HKO:n solistina Atson konsertossa kvintetille ja sinfoniaorkesterille Pohjoismaisessa Vaskisymposiumissa 1987. 2) TV 2 taltioi Tampereella konserttimme muistaakseni 1988. Sellaista vahinkoa ei nykyään pääse tapahtumaan, että brasskokoonpanon keikka televisioitaisiin;-) Comeback? Sitä pitää miettiä…Pesosen Rami on ollut eläkkeellä jo pitkään...voisi olla hauska juttu...miksi ei! KasettI: Heikki Viitasaaren perikunnan arkisto, skannaus: Viitasaurus. JH-kuva: JH:n Facebook-sivut. Kukas sittemin korkealle kurkoittanut trumpetisti saa soitto-oppilastowereiltaan opastusta palleahengitykseen armon wuonna 1974 Vihje: asiaa voi vaikka tiedustella otlam Esa Koposelta (oik. alhaalla). Oikein vastanneen kesken arvotaan SPOL:n julkaisema SM-kisa CD, äänitys Janne Sinikedon. Vastaukset pe 17.05. 2013 mennessä: [email protected] Samalla voit kätevästi ilmiantaa potentiaalisia ehdokkaita palstalle... Kilpailussahan kysyttiin nuolitetun baritonistin (Ylitornion soittajat 1968) hlöllisyyttyä. Oikean vastauksen (Kai Nieminen) tiesivät Ilpo Soikkeli (joka muuten pärjännyt tässä koitoksessa jo aiemminkin: 2010) ja Niina Sapattista. Palkinto (SM-kisa 2009-CD) lähtee matkaan lähes huomaamattomana postilähetyksenä... Also sprach Kai Nieminen: -Aloitin puhaltamisen venttiilipasuunalla, mutta ylenin baritonistiksi sektio-oppi-isäni Martti Pukeman avustuksella. Tutuiksi tulivat Reppurin laulu ja Muistoja Pohjolasta, jossa oli muistaakseni pirun paha tuplakielijuttu. Ylitornion soittajia johti Hannes Mäkelä, johdin sitä myös itse Länsi-Pohjan Musiikkiopiston kitaralehtorikautenani. Sittemmin Kai Nieminen on tullut esiin sekä kitaristina että säveltäjänä. Teosluettelon varhaisimmat teokset ovat 1970luvulta. Vuonna 1995 valmistui Niemisen ensimmäinen orkesteriteos Vicoli in ombra. Se merkitsi selvää nostetta hänen uralleen ja avasi sikälikin uuden kauden hänen tuotannossaan, että orkesteriteokset ja konsertot ovat sen jälkeen nousseet hänen keskeisiksi teosarjoikseen. (lähde: Fennica Gehrman/Kimmo Korhonen) SPOL Kansainvälisiä häppeninkejä: Brass2013Bohemia Prahassa 20.-23.6.2013 Events Bohemia is organising a brass bands festival Brass2013Bohemia which is taking place 20th-23rd June 2013 in Prague and Nymburk. http://www.eventsbohemia.cz/brass2013.html No WASBE Conference in 2013 WASBE is very sorry to have to inform you that there will be no WASBE Conference in 2013. After Pesc withdrew their offer to host the Conference because of financial problems, Valencia indicated a half year ago that it would be willing to host the Conference. Jiri Pokorny Managing Director Events Bohemia Namesti Miru 15 12000 Prague 2 www.eventsbohemia.cz [email protected] World Wind Orchestra Contest New York 2013 The Contest will take place at the Sympony Space on Broadway Contest dates: the 30th & the 31th of October / rehearsal days: 28th & the 29th of October Travel packages are possible from 27 October until the 1st of November / extending or shorten your stay is possible. [email protected] [email protected] Registration is possible until the 1st of April 2013! More informations about PROPOSITIONS Symphonic Wind Orchestras of the category Top & High Class can join the Contest. and FESTIVAL PROGRAM http://www.eventtours.nl/WWC_New_York_2013.htm www.blasmusikfestival.net http://www.eventtours.nl/Wind_Orchestra_Festivals.htm MID EUROPE [email protected] Coups de Vents -sävellyskilpailu (Ranska) Registration deadline: June 3, 2013 (sinfoninen puh.ork.) http://www.coupsdevents.com/actu-vent.php?id=32&lang=fr 4th INTERNATIONAL CONTEST OF COMPOSITION FOR BAND “LA PRIME LÛS” ITALIA, deadline 5.4.2013 Kolme kategoriaa, säännöt täältä: http://www.laprimelus.it/index.php?lang=en Orkesterimatkalle Unkariin - Esiintymismahdollisuuksia: Yhteisesiintyminen unkarilaisen puhallinorkesterin kanssa Ulkoilmakonsertteja Budapestissä, Esztergomissa tai Balaton-järvellä Oma konserttitilaisuus Kirkkokonsertti Retkiä, kaupunkikierroksia: Budapest, Esztergom, Visegrád, Szentendre, Balaton ja muita kohteita - Hyvää mieltä ja runsaasti huumoria: Musiikki-illallinen viinikellarissa ja viinimaistijaiset Pusta ohjelma (ajelu, hevosnäytös, ratsastus) keskiaikaisia turnajaisia ja kuninkaalinen ateria kesäkelkkarata - Opastus suomen kielellä Postiosoite: Musik - Land Utazási Iroda Madách Imre u. 20 H-2534 Tát Unkari Sähköposti: [email protected] Kotisivu: http://www.musik-land.hu in Schladming and Haus/Ennstal Thursday, July 11 - Sunday, July 14, 2013 The festival offers: -formal concerts -church concerts -open air concerts -late night concerts -CISM-Mid Europe competition for Youth Wind Bands -WYWOP (World Youth Wind Orchestra Project) -Mid-Instruments & More – (publisher and manufacturer exhibition) -Workshops – conducting masterclass -"Lange Nacht" -opening and closing ceremony Email: office @animato-aim.at Web: www.mideurope.at World Wind Orchestra Contest New York 2013 Contest dates: the 30th & the 31th of October 2013 rehearsal days: 28th & the 29th of October 2013 Registration is possible until the 1st of April 2013! [email protected] Vino pino ulkomaan puhallinfestivaaleja: http://www.wasbe.org/ www.spolli.com/forum/15 15.- 17.3.2013 Rauma-sali (Satamakatu 26), ruokailut Ravintola Etapissa (Satamakatu 22). Puhallinpäivien aikana kahvio on auki Rauma-salin lämpiössä. Kahviossa on A-oikeudet. Ilmoittautuminen Rauma-salin ala-aulassa. Ilmoittautumisen yhteydessä saat mm. lounaslipukkeet ja muuta materiaalia. katso ohjeet: www.raumanpoikasoittokunta.com/puhallinpaivat Torstai 14.3. Klo 10.00 Musiikkisatu Prinsessa ja vesipoika (säv. Timo Katila, san. Mika Rapala), yhteistyössä Rauman musiikkiopisto, Rauman Poikasoittokunta ja Rauman kaupunginteatteri Klo 10.00 Kapellimestarikurssi alkaa Perjantai 15.3. Klo 10.00 Musiikkisatu Prinsessa ja vesipoika Klo 10.00 Kapellimestarikurssi jatkuu Klo 18.00 Musiikkisatu Prinsessa ja vesipoika Klo 19.30 Kaartin seitsikko, solisteina saksofonistit Eero Saunamäki ja Arto Lehtola Lauantai 16.3. Klo 10.00 Avajaiset Klo 11.00 Uuden puhallinorkesterimateriaalin esittelykonsertti (A-taso), Rauman soittokunta Klo 12.00 Lounas Klo 13.00 Uuden puhallinorkesterimateriaalin esittelykonsertti (B-taso), Rauman Poikasoittokunnan A-orkesteri Klo 14.00 Kahvi Klo 14.30 Luento: Hengitys työvälineenä (Minna Martin, psykologi ja psykoterapeutti) Klo 16.00 Teoston uuden verkkopalvelun käyttö ja muita Teoston kuulumisia Klo 16.30 Liittojen kokouksia Klo 19.00 Konsertti, Rauman soittokunta, johtajana Raine Ampuja (sisältyy osallistumismaksuun, erikseen 15 €) Klo 21.00 Rauman kaupungin vastaanotto, Rauma-salin lämpiö Klo 22.00 Iltajuhla ja illallinen, Ravintola Etappi (22 €, ilmoittaudutaan puhallinpäiville ilmoittautumisen yhteydessä) Sunnuntai 17.3. Klo 10.00 Alustus ja keskustelu aiheesta "Puhallinmusiikin tulevaisuus", Rauma-salin lämpiö Klo 11.00 Uuden puhallinorkesterimateriaalin esittelykonsertti (C/D-taso), Rauman Poikasoittokunnan B ja C -orkesterit Klo 12.00 Lounas Klo 13.00 Päätöskonsertti, Rööriorkesteri Oheistapahtumina Kapellimestarikurssi to 14.3. - pe 15.3. Lasten ja nuorten Tuplarööriyhtyeviikonloppu, harjoitusleiriviikonloppu pe 15.3. - su 17.3. Uudet editoinnit: Arttu Takala (gr5) The Wastelands, UUTUUDET: Elokuvallinen teos, jossa neljä osaa Esko Heikkinen (gr4) iLoitus “Puuttuuko avausbiisi? Ei puutu enää! ” Raine Ampuja Big Horn (gr2) ”Soitettiin maanantaina biisi läpi! Kaikki tykkäs, myös ope. Kappale on just niin hauska ja iisi kuin toivottiin Ghosts, Tuomas Kantelinen (gr5) Tarina kolmestatoista aaveesta, joista van harva on pelottava KONSERTTIIN: The Orion Nebula, Janne Ikonen (gr4) Konsertto lyömäsoittajille ja orkesterille Mieleni alenevi, Marja Ikonen (gr4) While your lips are still red, Tuomas "Nightwish" Holopainen, sov. Petri Junna. (grade 3) Narrien paraati, Markku Johansson (gr3) Kaveria ei jätetä, Jukka Viitasaari (gr3) Arctic moods, säv. Juuso Wallin (gr3) FinnBand SHOP NYT SAAT PUHALLINMUSIIKKIA KÄTEVÄSTI SUORAAN KONEELLESI PDF-tiedostoina 7ikko-kustannus, A-Minor Production, Edition ELVIS, Musact ja SPOL www.finnbandshop.com yhteystiedot: Ave Maria, Raine Ampuja, (gr4) orkesterille, ja kuorolle Unknown Legend, Ilari Hylkilä (gr3) sävellyskilpailun yleisövoittaja Andante Jubiloso, Janne Ikonen (gr2) Hinnat: GRADE 1-2 = 30 € (SPOL-jäsenille 25 €) GRADE 3 = 40 € (SPOL-jäsenille 35 €) GRADE 4 = 50 € (SPOL-jäsenille 40 €) GRADE 5 = 70 € (SPOL-jäsenille 50 €) GRADE 6 = 100 € (SPOL-jäsenille 80 €)
© Copyright 2024