TornioHaparanda info 1/2011
Nr1 KUNTIEN YHTEINEN KAKSIKIELINEN TIEDOTUSLEHTI • KOMMUNERNAS GEMENSAMMA TVÅSPRÅKIGA INFOTIDNING Haparanda stad och nationella minoriteter Haaparannan kaupunki ja kansalliset vähemmistöt 5 Ensihoidon elintärkeä merkitys Vi fortsätter att bygga ihop våra städer! Jatkamme kaupunkiemme yhteenrakentamista! LUE LISÄÄ SIVUILTA 2 ja 11 • LÄS MER PÅ SIDORNA 2 OCH 11 6 Rajalle elinkeino- ja innovaatiokeskus E-resepti käyttöön Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä jäsenkuntineen valmistelee sähköisen reseptijärjestelmän käyttöönottoa. Länsi-Pohja on siirtymässä e-reseptiin ensimmäisten joukossa Suomessa kevään aikana Näringslivsoch innovationscentrum på gränsen Projektipäällikkö Kristiina Mattanen sanoo, että sähköinen järjestelmä parantaa eritoten potilasturvallisuutta, sillä tietojen keskittäminen vähentää päällekkäisten tai yhteen sopimattomien reseptien kirjoittamisen mahdollisuuksia. LUE LISÄÄ SIVULTA 6 I Haparanda får du välja I Haparanda kommun har man möjlighet att välja vem som ska leverera hemtjänstuppdrag. För närvarande är det tre företag förutom Haparanda kommuns hemtjänst som kunden kan välja emellan Det är sedan den 20 september 2010 som Haparanda kommun tillämpar sig av Lagen om valfrihet (LOV) inom hemtjänsten. Det innebär att den enskilde ges möjlighet att välja leverantör av hemtjänstuppdrag. LÄS MER PÅ SIDAN 7 9 Kesä TAPAHTUMAT Sommar ARRANGEMANG 20 2 PÄ Ä K I R J O I T U S • L E D A R E Vi fortsätter att bygga ihop våra städer! Jatkamme kaupunkiemme yhteenrakentamista! östen 2011 kommer vårt gemensamma torg på gränsen att invigas. Det unika torget blir också en bekräftelse på att vi tar ytterligare ett steg för att utveckla och stärka vårt samarbete! Gränstorget kommer att bli en central mötesplats i HaparandaTornio. Här kan vi träffas, bygga relationer, byta åsikter och lära av varandra. H yksyllä 2011 vihitään yhteinen rajatorimme. Ainutlaatuinen tori on myös todiste siitä, että otamme taas uuden askeleen yhteistyömme kehittämisessä ja vahvistamisessa. Rajatorista tulee TornioHaaparannan keskeinen kohtauspaikka, jolla voimme tavata, luoda suhteita, vaihtaa mielipiteitä ja oppia toisiltamme. Vi har redan idag många goda exempel på samarbetsprojekt över gränsen; vårt gemensamma nyårsfirande, jazz- och bluesfestivalen, gemensam skola, reningsverket, räddningstjänst, företagskontakter, fjärrvärme m.fl. Medborgare, företag, myndigheter, föreningar och organisationer är mycket viktiga för utvecklingen av vårt samarbete! Alla kan vara med. En viktig framgångsfaktor för HaparandaTornio är vår förmåga och vilja till samverkan. Tillsammans blir vi än starkare, tillsammans kan vi förverkliga vår vision 2020 ”HaparandaTornio ett internationellt centrum mitt i Barents”. Vi satsar på gränslös kunskap, dynamisk företagsamhet, upplevelse- och shoppingturism, hållbar livsmiljö och logistisk åtkomlighet. Meillä on jo nyt monia hyviä esimerkkejä rajanylisistä yhteistyöprojekteista; yhteinen uudenvuoden vietto, jazz- ja bluesfestivaalit, yhteinen koulu, jätevedenpuhdistamo, kaukolämpö, palokunta, yritysten väliset yhteydet, lohensoutu) jne. Kuntalaiset, viranomaiset, yhdistykset ja organisaatiot ovat hyvin keskeisessä asemassa yhteistyön kehittämisessä. Kaikki voivat osallistua. Yksi TornioHaaparannan tärkeistä menestystekijöistä on yhteistyökykymme ja yhteistyöhalumme. Yhdessä olemme vahvempia, yhdessä voimme toteuttaa vision 2020 ”TornioHaparanda, Barentsin kansainvälinen keskus”. Me panostamme rajattomaan osaamiseen, dynaamiseen yrittäjyyteen, elämys/ostosmatkailuun, kestävään elinympäristöön ja logistiseen saavutettavuuteen. Vårt unika gränsläge är vår stora möjlighet och framtid. Vi har under 25 års tid utvecklat ett framgångsrikt samarbete mellan Haparanda och Tornio som är känt och högaktat långt utanför våra landsgränser. Vi fortsätter nu att utveckla samarbetet ytterligare och arbetar med gemensamma projekt, exempelvis EU–parken och resecentrum På Gränsen. Vi väntar också med stor spänning på kyrkans unika planer på att bygga ett ekumeniskt rum på gränsen som riktar sig till alla religioner. Vår vision innehåller också utvecklingsidéer längs vår älv - exempelvis en gångbro mellan svenska och finska Kukkola. Tillväxten i HaparandaTornio utgör grunden för en fungerande välfärd. Vi arbetar hårt och målmedvetet för att skapa fler arbetstillfällen och att marknadsföra HaparandaTornio som en bra kommun att leva i, flytta till och besöka. Ainutlaatuinen sijaintimme on mahdollisuutemme ja tulevaisuutemme. Olemme 25 vuoden aikana kehittäneet Tornion ja Haaparannan välistä menestyksekästä yhteistyötä, joka on tunnettu ja arvostettu pitkällä maidemme rajojen ulkopuolella. Nyt jatkamme yhteistyön kehittämistä edelleen valmistelemalla yhteisiä projekteja, joita ovat esimerkiksi EU-puisto ja matkakeskus Rajalla- alueelle.Odotamme myös suurella mielenkiinnolla seurakuntiemme ainutlaatuista suunnitelmaa rakentaa rajalle ekumeeninen huone, joka on kaikkien uskontokuntien käytössä. Visiossamme on myös ideoita jokilaaksomme kehittämiseksi, esimerkiksi Suomen ja Ruotsin Kukkolan kylien välille suunniteltu kävelysilta. TornioHaaparannan kasvu on perustana toimivalle hyvinvoinnille. Teemme ahkerasti ja määrätietoisesti työtä uusien työpaikkojen luomiseksi ja TornioHaaparannan markkinoimiseksi hyvänä paikkana asua, muuttaa asumaan ja vierailla. Tänä päivänä yli kaksi miljoonaa ihmistä kohtaavat toisensa vuosittain raja-alueella. Vi vill att HaparandaTornio ska vara en livskraftig region med en positiv attityd till entreprenörskap och företagande. Vi vill se fler människor som förverkligar sina idéer genom att starta och driva företag i vår tvillingstad. Våra unga är vår framtid! Våra skolor arbetar för ett livslångt och gränslöst lärande. Skolorna ska vara attraktiva, kreativa och spjutspetsar mot framtiden. Vi vill skapa nya arbetstillfällen inom de kreativa och interaktiva näringarna kopplat bl.a. mot det planerade innovationscentrat på gränsen. Vi vill ha en långsiktig och hållbar utveckling av vårt samarbete. Vi tror på en ljus framtid för HaparandaTornio. Haluamme TornioHaaparannan olevan elinvoimainen seutu, jossa vallitsee positiivinen asenne yrittäjyyttä kohtaan. Haluamme nähdä yhä useampien toteuttavan ideoitaan käynnistää yritystoiminta ja toimia yrittäjänä kaksoiskaupungissamme. Nuorisossa on tulevaisuutemme. Koulutuksemme tavoitteena on elinikäinen ja rajaton oppiminen. Koulutuksen tulee olla houkutteleva, luova ja tulevaisuuteen tähtäävä. Haluamme luoda uusia työpaikkoja luovien elinkeinojen parissa. Siinä meitä tukee rajalle suunnitteilla oleva innovaatio- ja keskus. Me haluamme kehittää yhteistyötämme pitkäjänteisesti ja kestävällä pohjalla. Uskomme vakaasti TornioHaaparannan valoisaan tulevaisuuteen. HaparandaTornio den 8 april 2011 TornioHaparanda 08.04.2011 Gunnel Simu Kommunalråd Haparanda stad Gunnel Simu Kunnanneuvos Haparanda kaupunki Raimo Ronkainen Stadsdirektör Tornio stad S Raimo Ronkainen Kaupunginjohtaja Tornion kaupunki 3 HAPARANDA HAPARANDA – Årets HAPARANDA – Vuoden kvalitetskommun 2013? laatukunta 2013? Haparanda har satt upp det höga målet att bli Årets kvalitetskommun 2013. Därför pågår en mängd olika processer som ska höja kvaliteten i de kommunala verksamheterna. Kvalitetsstrategen Tommi Slunga har en ”guldsits” i att se helheten i det här stora utvecklingsarbetet som på börjats drygt ett år sedan. Grunden för att bli Årets kvalitetskommun i Sverige med sikte på 2013, lades redan förra året. Idag är ett 30-tal olika processer igång och alla har koppling till kvalitetssatsningen. Ett exempel är att är att man har skapat tydligare styrning av verksamheten. Det finns en röd tråd från politiska visionerna och målen ända till medarbetarnivå. - Detta är grunden för en mer mål- och resultatstyrd organisation, då vi också kan mäta och redovisa våra resultat, det vill säga kvalitet, på ett bättre sätt, säger kvalitetsstrategen Tommi Slunga. Rent praktiskt ska kommunens verksamhetsplanering framöver ske i ett IT-stödsystem, där hela kedjan från Vision 2020 till medarbetarna finns med och är tydlig. Systemet ger också möjlighet till en enhetlig och enklare rapportering av resultat för alla kommunens verksamheter. - Vi kommer framöver också att utveckla systemet så att resultaten enkelt blir tillgängliga på hemsidan för invånarna. Det är ju de som äger resultaten. Jag hoppas att vi genom detta kan skapa också ett större intresse hos invånarna för Haparanda kommuns verksamet och få igång en dialog om vår stad och dess framtid. Det är det absolut viktigaste, säger Slunga. Vad är den största ut- maningen i detta arbete? Hur ska ni lyckas? Enligt honom är den största utmaningen att skapa en förändring av alla inblandades förhållningssätt. Oavsett alla ”processer, modeller och teknik”, så är det organisationens förändring till mer öppenhet och ett mer kundorienterat arbetssätt som är det centrala. - Vi måste få hela organisationen att dela detta synsätt och detta tar tid, säger Slunga. Han säger att det redan nu finns resultat som kommuninvånarna kan ta del av. Det är en rapport om kommunens kvalitet som finns att hämta på Haparandas hemsida. Den rapporten är ett bra underlag för diskussion, anser Slunga. Mer information om Kvalitetssatsningen kan du få på www.haparanda.se under rubriken Kvalitetssatsning (både på finska och svenska). Ny möjlighet att påverka Haparanda stads politiker vill erbjuda möjligheter för invånarna att lämna förslag till Haparanda stads utveckling genom så kallade E-petitioner. Det är ett led i satsningen på kvalitet som genomförs och där önskar man att också invånarna vill vara med och bidra på olika sätt. Tommi Slunga förbereder detta E-petitioner, vad är det för något? - Bakgrunden är att detta från början kommer från England. Ordet petition betyder förslag, säger Tommi Slunga. Tanken är att kommunmedborgarna kan lämna in förslag på hur de skulle vilja utveckla staden, göra förslaget synlig och de som stöttar förslaget kan signera den. Om många skriver under ett förslag, skapar det tyng bakom förslaget. Den som lämnat förslaget kan föra kampanj kring det och diskutera det med politiker. Allt detta lättillgängligt, dygnet runt på Internet. Den som inte har Internet kan lämna in förslag på papper. Personal hos Haparanda stad hjälper till med att lägga ut det på Internet. Allt material som lämnas in och all information om E-petitioner ska översättas och vara tillgängligt på både finska och svenska. - Man kan inte lämna in synpunkter eller klagomål som e-petition. Anledningen är att en synpunkt eller ett klagomål inte är samma sak som ett förslag, som vi vill ha via det här systemet. Vi jobbar parallellt med att förbättra vår hantering av synpunkter- och klagomål. Tanken är att vi, på ett och samma ställe på hemsidan ska samla alla olika sätt, med vilka man kan påverka staden, säger Slunga. Genom E-petitioner erbjuds stadens förtroendevalda, via en officiell kanal att fånga upp det samhällsengagemang som finns på nätet eller som det heter: sociala medier. Det här är ju ett komplement till de andra mer ”traditionella” sätt att mötas och diskutera. Tommi Slunga ser många möjligheter med E-petitioner, bland annat att öka valdeltagandet. - Det hänger nu på våra Haaparanta on asettanut kunnianhimoisen tavoitteen olla Ruotsin laatukunta vuonna 2013. Sen johdosta meneillään on monia prosesseja joiden tavoitteena on parantaa kunnan toiminnan laatua. Laatustrategi Tommi Slunga on näköalapaikalla josta hän voi tarkastella tätä runsas vuosi sitten käynnistettyä laajaa kehittämistyötä kokonaisuudessaan Perusta tavoitteelle tulla nimetyksi Ruotsin vuoden 2013 laatukunnaksi luotiin jo viime vuonna. Tällä hetkellä on meneillään kolmisenkymmentä eri prosessia jotka kaikki ovat yhteydessä laatusatsaukseen. Yksi esimerkki on toiminnan selkeämpi ohjaus. Poliittisista visioista ja tavoitteista on punainen lanka suoritustasolle. Laatustrategi Tommi Slungan mukaan tämä on masti tärkein tavoite. Mikä on tämän työn suurin haaste ja miten se onnistuu? Tommi Slungan mukaan suurin haaste on saada aikaan muutos kaikkien mukana olevien suhtautumistavassa. Kaikista ”prosesseista, malleista ja tekniikoista” huolimatta keskeisellä sijalla on organisaation muutos kohti avoimuutta ja asiakaskeskeinen toimintatapa. - Meidän täytyy saada koko organisaatio omaksumaan tämä näkemys, ja se vie aikaa. Hänen mukaansa jo nyt on olemassa tuloksia joista kuntalaiset voivat saada tietoa kunnan laatua koskevasta raportista, joka löytyy Haaparannan kotisivulta. Slungan mukaan raportti on hyvä pohja keskustelulle. Lisätietoja laadunkehitystyöstä löytyy Haaparannan kunnan kotisivulta osoitteesta www.haparanda.se Laatupanostus –otsikon alta (sekä suomeksi että ruotsiksi) Uusi mahdollisuus vaikuttaa Tommi Slunga, Haparanda stad ser möjligheter att öka valdeltagandet i Haparanda genom så kallade E-petitioner. Tommi Slunga Haaparannan kaupungilta näkee e -petitionin käyttöönoton mahdollisuutena lisätä äänestysvilkkautta Haaparannalla. invånare och förtroendevalda, om detta ska lyckas. Det krävs två för att dansa tango. Haparandapolitiker har sagt att man vill ha in förslag från invånarna och föra en dialog. Man bjuder upp. Jag uppmanar gärna våra invånare och politiker att dansa! Hur lång framme är ni planeringen? Under våren pågår förberedelserna för detta och från stadens sida hoppas man att kunna köra igång under augusti-september. En del gillar inte benämningen e-petitioner som dom tycker är ett krångligt namn. Slunga har dock fått in ett förslag som han gillar, nämligen; Före Slaget. Men han tar gärna emot fler namnförslag. perustana organisaatiolle, jota johdetaan tavoite- ja tuloskeskeisesti. Silloin voimme myös paremmin mitata ja esitellä tuloksia, eli laatua. Käytännössä kunnan toiminnan suunnittelu tapahtuu jatkossa IT-tukijärjestelmän avulla. Siinä koko ketju Visio 2020:stä suoritustasolle on selkeästi mukana. Systeemi antaa myös mahdollisuuden kunnan kaikkien toimintojen tulosten yhdenmukaiseen ja yksinkertaisempaan raportointiin. - Jatkossa tulemme kehittämään systeemiä siten, että tulokset ovat kotisivulla kuntalaisten helposti saatavilla, sillä juuri heitä varten tuloksia tehdään. Uskon, että tämän systeemin avulla pystymme lisäämään kuntalaisten kiinnostusta Haaparannan kunnan toimintaa kohtaan ja saamme aikaan keskustelua kunnastamme ja sen tulevaisuudesta, mikä on Slungan mukaan ehdotto- Haaparannan kaupungin poliitikot haluavat tarjota kuntalaisille mahdollisuuden tehdä esityksiä Haaparannan kunnan kehittämiseksi ns. E-petitionin avulla. Tämä on yksi toimenpide kunnan panostuksessa laadun parantamiseen toiveena kuntalaisten osallistuminen eri tavoin. Asiaa valmistelee Tommi Slunga Mikä e-petition on? Alunperin se on lähtöisin Englannista. Tommi Slungan mukaan petition on suomeksi ehdotus tai aloite. Ajatuksena on että kuntalaiset voisivat jättää ehdotuksia siitä miten he haluaisivat kehittää kuntaa ja saada esityksensä esil- le. Ne jotka haluavat kannattaa esitystä voivat allekirjoittaa sen. Esityksen allekirjoittaminen antaa sille enemmän painoarvoa. Esityksen tekijä voi kampanjoida esityksensä puolesta ja keskustella siitä poliitikkojen kanssa. Kaikki tämä on Intenetissä helposti saatavilla vuorokauden ympäri. Ne joilla ei ole Internettiä käytössä voivat jättää esityksensä paperilla. Haaparannan kaupungin henkilöstö auttaa julkaisemaan esityksen Internetissä. Kaikki jätetyt ehdotukset ja E-petitionia koskeva informaatio käännetään sekä suomen että ruotsin kielelle. - Tommi Slungan mukaan E-petition ei ole sellainen kanava jonka kautta voi jättää mielipiteitä tai valituksia. Ne eivät ole sama asia kuin ehdotus, joita haluamme saada tämän järjestelmän kautta. Työskentelemme samanaikaisesti parantaaksemme mielipiteiden ja valitusten käsittelyä. Tavoitteena on yhteen paikkaan kotisivullamme koota kaikki eri mahdollisuudet, joiden avulla voi vaikuttaa kunnan toimintaan. E-petitionin avulla kau- pungin luottamushenkilöille tarjoutuu virallinen kanava päästä osalliseksi netissä ja muissa sosiaalisissa medioissa käytävään yhteiskuntaa koskevaan keskusteluun. Tämä täydentää muita perinteisempiä tapoja kohdata ja keskustella. Tommi Slunga näkee E-petitionissa paljon mahdollisuuksia, mm. vaalien äänestysprosentin kasvun. - Tämän hankkeen onnistuminen riippuu nyt kaupungin asukkaista ja luottamushenkilöistä. Tangoon tarvitaan kaksi. Haaparannan poliitikot ovat ilmoittaneet haluavansa kuntalaisilta esityksiä vuoropuhelun aikaansaamiseksi. Haastan kuntalaiset ja poliitikot tanssiin! Kuinka pitkällä suunnittelussa ollaan? Asiaa valmistellaan kevään aikana, ja toiveena on saada systeemi toimimaan elo-syyskuussa. Jotkut eivät pidä epetition nimestä koska se on heidän mielestään hankala. Slunga on saanut nimiehdotuksen, josta hän pitää, nimittäin Före Slaget, mutta myös uusia ehdotuksia otetaan mielellään vastaan. 4 TORNIO Kuntatyöpaikat sähköistyvät Suomen Kuntaliitto aloitti viime vuoden syyskuussa kuntien ja kuntaorganisaatioiden käyttöön valtakunnallisen palvelun, joka antaa ammattimaiset työvälineet kaikkeen kunta-alan henkilöstöhankintaan Sivusto on kehitetty yhdessä kunta-alan rekrytointiasiantuntijoiden kanssa. Kehittämistyössä on ollut mukana erikokoisia kuntia, kuntayhtymiä ja kunnallisia palveluorganisaatioita eri puolilta Suomea. Kuntarekry-nettisivuston avulla saadaan avoimet kuntatyöpaikat ja työnhakijat kohtaamaan aikai- sempaa tehokkaammin, kokoamalla tarjonta yhteen paikkaan. Palvelu on linkitetty toimimaan työvoimahallinnon mol.fi -palveluiden kanssa. Tornion kaupunki on siirtymässä rekrytoinnissa ja sijaishaussa sähköisiin työkaluihin. Nykyaikaiset työkalut tehostavat rekrytointia, vähentävät kustannustehokkaasti käsin tehtävää työtä ja tuovat mukanaan uusia mahdollisuuksia perinteisiin paperihakemuksiin verrattuna. Tornion kaupungin henkilöstöpäällikkö Anja Huhtasen mukaan Tornion kaupungin avoimet työpaikat ovat kaikki Kuntarekryn sivuilla ja kaupun- Nyt jumpataan hyvinvointiin Tornion kaupunki on käynnistänyt Satsaa itseesi-hankkeen yhteistyössä paikallisten urheiluseurojen ja liikunta-alan toimijoiden kanssa. Hankkeen kohderyhmänä ovat torniolaiset perusterveet työikäiset yli kolmekymppiset, jotka liikkuvat vähän tai eivät lainkaan Tavoitteena on saada työikäiset liikkumaan terveytensä kannalta riittävästi, parantamaan kuntoaan ja edistämään terveyttään. Tarkoituksena on tarjota erilaisten liikuntaryhmien kautta terveyttä edistävää ja ylläpitävää monipuolista liikuntaa. Liikuntaryhmät ovat niin sanotusti matalankynnyksen ryhmiä ja ne on tarkoitettu erityisesti aloittelijoille. Ryhmien ohjaajat ovat ammattitaitoisia. Projektityöntekijä Marja Tilus kertoo, että syksyllä alkanut hanke on jo ylittänyt kaikki odotukset. -Suosituimpia ryhmiä ovat olleet zumba, venyttely ja rasvanpolttojumppa, joissa käy parhaimmillaan jopa 50 henkilöä. Nyt keväällä meno on jatkunut samanlaisena eli hankkeesta jaksetaan edelleen innostua ja mukaan ovat löytäneet myös sellaiset jotka eivät vielä syksyllä olleet mukana. Kävijämäärät ovat viikossa parin sadan paikkeilla. Viikoittain toimii 13 ryhmää ja tarjontaa löytyy vesiliikunnasta, kuntosaliin, jumppiin, sählyyn ja joogaan. Suurin osa ryhmistä kokoontuu Putaan liikuntahallilla ja uimahallilla. Tilus muistuttaa, että ryhmiin pääsee mukaan edelleen lunastamalla 35 euron arvoisen kausikortin, joka oikeuttaa kokeilemaan vaikka kaikkia tarjolla olevia ryhmiä ja etsimään sieltä itselleen sopivat tavat liikkua. -Ajankohtaista tietoa löytää nettisivuilta www. tornio.fi/Satsaaitseesi ” tarjontaa löytyy vesiliikunnasta, kuntosaliin, jumppiin, sählyyn ja joogaan sekä sähköposti marja. [email protected] tai 050-571 3479 jos joku asia askarruttaa mieltä. Liikuntaryhmillä pyritään edistämään terveyttä ja siinä ohella saadaan aikaan vähemmän sairaspäiviä. Kaksivuotinen "Satsaa itseesi" -liikuntaprojekti sai alkunsa Tornion kaupungin työntekijöille viime talvena tehdystä kuntokartoituksesta. Selvitykseen osallistui noin 860 kaupungin työntekijää ja heistä joka kymmenes todettiin huonokuntoiseksi, myös heidät yritetään saada liikuntaryhmiin mukaan. Hanke saa tukea KKI-ohjelmasta ja tarkoituksena on jatkaa tätä matalan kynnyksen liikunnan tarjoamista aina kevääseen 2012 asti. MAARET MATTILA gin nettisivuille laitetaan linkki Kuntarekryyn. -Työnhakija voi nähdä sivuilta yhdellä kertaa kaikki tarjolla olevat työpaikat, hakea niitä tai jättää avoimen hakemuksensa eri kuntatyönantajien käyttöön. Kalenterin avulla hakija voi ilmoittaa mahdollisuutensa työskennellä eri aikoina eri sijaisuuksissa. Hakuvahti huolehtii, että kiinnostavat työtilaisuudet eivät jää huomaamatta. Palvelussa voi myös päivittää tietojaan ja seurata hakuprosessinsa etenemistä. Tornion sosiaali- ja terveydenhuollon ympäri vuorokauden toimivissa yksiköissä otetaan lisäksi käyttöön sijaisten rekrytointisysteemi toukokuun alusta alkaen. www.kuntarekry.fi MAARET MATTILA Tornion kaupungin maaseutuhallinto liittyy Tervolan yhteistoimintaalueeseen 1.4.2011 alkaen Tervolan hallinnoimaan maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueeseen kuuluvat Tervola, Rovaniemi, Ranua, Kemi, Keminmaa, Simo ja Tornio. Torniossa toiminta jatkuu ennallaan, toimisto säilyy edelleen Raatihuoneen piharakennuksessa, Hallituskatu 9. Maatalousihteerin tehtävissä Torniossa aloittaa Heikki Pennanen, joka hoitaa myös Simon kunnan maatalousihteerin tehtävät. Torniossa Pennanen on tavattavissa pääsääntöisesti maanantaista keskiviikkoon. Puhelimella hänet tavoittaa myös torstaina ja perjantaina. YHTEYSTIEDOT: Tornion toimisto: Osoite: Hallituskatu 9, 95400 Tornio Maataloussihteeri Heikki Pennanen 050-597 1161 (maanantai – keskiviikko Torniossa) Toimistosihteeri Ritva Ojala 050-597 1162 Tervolan toimisto: Osoite: Keskustie 81, 95300 Tervola Maaseutupäällikkö Markku Alaraatikka 0400-843 503 ja 016-242 454 Toimistosihteeri Eija Hiltula 0400-270 959 Toimistosihteeri Katja Äijälä 040-480 6052 (keskiviikkoisin Rovaniemellä) Ranualla: Maaseutuasiamies Tarja Väärälä 040-502 0496 sähköposti: [email protected] Tornion kaupungin asiakaspalvelukeskus avattu Asiakaspalvelukeskus palvelee, opastaa ja neuvoo kaupunkilaisia mm. seuraavissa asioissa: • kaupungin palvelujen ja sähköisten palvelujen opastus ja neuvonta • hakemusten ja lomakkeiden jakaminen ja vastaanottaminen • kaupungin, Vesi Oy:n ja Työvoimalasäätiön laskujen maksaminen sekä muut kassa- ja myyntipalvelut (mm. kirjat, opaskartat, liput) • kaupungille osoitetun postin ja lähetysten vastaanottaminen Samoissa tiloissa on mm. kaupungin virallinen ilmoitustaulu, nähtävillä olevat kaavat, yleinen ilmoitustaulu, taidenäyttelytila sekä muuta ajankohtaista infoa Tornion kaupungista. Palvelutarjonta täydentyy koko ajan. Aukioloajat: ma-pe klo 9-16 Käyntiosoite: Tornion kaupungintalo (1 krs.), Suensaarenkatu 4 Puhelin: Vaihde (avoinna klo 8-16): (016) 432 11 Sähköposti: [email protected] Tervetuloa tutustumaan! 5 HAPARANDA Minoritetspråkhandläggare Tommi Slunga säger att det är mer vanligt att folk vill ha service på finska än på meänkieli när de kontaktar Haparanda stad. Vähemmistökieliasioista vastaavan Tormmi Slungan mukaan on tavallisempaa että ihmiset haluavat palvelun suomeksi kuin meänkielellä asioidessaan Haaparannan kaupungissa. Haparanda stad och nationella minoriteter Sverige har sedan 1999 en lag om nationella minoriteter och 2010 ersattes den av en ny och mera omfattande lag. De fem nationella minoriteterna är samer, sverigefinnar, tornedalingar, romer och judar. I lagen föreskrivs att Haparanda är ett så kallat förvaltningsområde för finska och meänkieli, där de som vill använda dessa språk i kontakt med myndigheter har rätten till det De fem minoriteterna får genom lagen ett grundskydd som ska garantera bland annat samråd med myndigheter om frågor som berör minoriteten och det allmänna har skyldighet att skydda och främja de nationella minoritetsspråken. Detta gäller alltså alla minoriteter i hela Sverige. Förutom detta finns stärkt skydd för att använ- da sig av språken finska, meänkieli och samiska i vissa så kallade förvaltningsområden. Haparanda är ett av förvaltningsområdena för finska och meänkieli. Detta innebär att den enskilde har rätten att använda finska eller meänkieli i sina kontakter med kommunen, statliga myndigheter och landstinget. Rätten gäller också i domstolar som har sin domkrets inom ett förvaltningsområde. Om den enskilde använder finska eller meänkieli är myndigheten skyldig att ge muntlig svar på samma språk. Den enskilde har också rätten att begära skriftlig översättning av beslut och beslutsmotivering. På hemsidan www.minoritet.se finns bra information om lagen och annat som har anknytning till den. Sverige har alltså fem nationella minoriteter trots att det i landet finns fler minoriteter. Främsta skälet till detta är att sam- ” samer, sverigefinnar, tornedalingar, romer och judar funnits längre tid i Sverige än vi haft en statsbildning som vi kallar Sverige er, sverigefinnar, tornedalingar, romer och judar funnits längre tid i Sverige än vi haft en statsbildning som vi kallar Sverige. De fanns här långt innan dagens Sverige tog form efter 1809. De fanns här redan i det Sverige som formades efter Gustav Vasas intåg i Stockholm 1523. De historiska nationella minoriteterna har därmed minst samma historiska hemortsrätt till Sverige som majoritetsbefolkningen. Sverige har med andra ord alltid varit flerkulturellt.. - Finskan är ju stark i Haparanda och kommunen har alltid kunnat ge muntlig service på finska. Begäran om skriftliga översättningar av beslut och beslutsmotiveringar har också ökat något. Efterfrågan på service på meänkieli har varit marginell och mig veterligen har det inte efterfrågats service på samiska, säger Tommi Slunga som arbetar med dessa frågor inom Haparanda kommun. - Vad gäller samrådet så har vi organiserat det med sverigefinnar och tornedalingar, visst samråd finns med romer men vi har ingen uppfattning om hur många judar eller samer som bor i Haparanda. Om de finns och har viljan att samråda med kommunen så är de välkomna att kontakta mig, tillägger Slunga. Haaparannan kaupunki ja kansalliset vähemmistöt Ruotsissa on vuodesta 1999 ollut voimassa kansallisia vähemmistöjä koskeva laki, joka vuonna 2010 korvattiin uudella, laajemmalla lailla. Nämä viisi kansallista vähemmistöä ovat saamelaiset, ruotsinsuomalaiset, tornionlaaksolaiset, romaanit ja juutalaiset. Lain mukaan Haaparanta on ns. suomenkielen ja meänkielen hallintoalue, jolla asukkailla on oikeus halutessaan käyttää näitä kieliä viranomaisyhteyksissään Laki takaa näille viidelle vähemmistölle perusturvan, eli mm. oikeuden saada omalla äidinkielellään viranomaispalveluita vähemmistöjä koskevissa kysymyksissä. Julkisyhteisöillä on myös velvollisuus suojella ja edistää kansallisia vähemmistökieliä. Tämä koskee siis kaikkia Ruotsin vähemmistöjä. Tämän lisäksi tuetaan eri- tyisesti oikeutta käyttää suomenkieltä, meänkieltä ja saamea tietyillä ns. hallintoalueilla. Haaparanta on yksi suomenkielen ja meänkielen hallintoalueista. Se merkitsee sitä, että henkilöllä on oikeus käyttää suomea tai meänkieltä yhteyksissään kuntaan, valtion viranomaisiin ja maakäräjiin. Oikeus koskee myös tuomioistuimia joiden tuomiopiiri kuuluu hallintoalueeseen. Jos henkilö käyttää suomea tai meänkieltä, viranomaisen velvollisuus on antaa suullinen vastaus samalla kielellä. Henkilöllä on myös oikeus vaatia kirjallinen käännös päätöksistä ja niiden perusteluista. Kotisivulla www.minoritet.se on hyödyllistä tietoa vähemmistölaista ja muusta asiaan liittyvästä. Ruotsissa on siis viisi kansallista vähemmistöä, vaikka maassa on huomattavasti enemmän vähemmistöjä. Ensisijainen syy tähän on se, että saamelaisia, ruotsinsuomalaisia, tornionlaaksolaisia, ro- ” saamelaisia, ruotsinsuomalaisia, tornionlaaksolaisia, romaaneja ja juutalaisia on ollut Ruotsissa jo ennen kuin Ruotsi –niminen valtio muodostettiin maaneja ja juutalaisia on ollut Ruotsissa jo ennen kuin Ruotsi –niminen valtio muodostettiin. Heitä oli täällä jo huomattavasti aikaisemmin kuin tämän päivän Ruotsi muotoutui vuoden 1809 jälkeen. Heitä oli jo sen ajan Ruotsissa joka muodostui Kustaa Vaasan saapuessa Tukholmaan vuonna 1523. Historiallisilla kansallisilla vähemmistöillä on siis vähintään samanlainen historiallinen kotipaikkaoikeus Ruotsissa kuin väestön enemmistöllä. Ruotsi on siis toisin sanoin aina ollut monikulttuurinen. Suomen kielen asema Haaparannalla on vahva ja kunta on aina pystynyt tarjoamaan palvelua suullisesti suomenkielellä. Vaatimus päätösten ja niiden perustelujen kirjallisista käännöksistä on lisääntynyt jonkin verran. Meänkielisten palveluiden kysyntä on ollut marginaalista, eikä tietojeni mukaan saamenkielisiä palveluita ole kysytty, sanoo Tommi Slunga, joka Haaparannan kunnassa vastaa näistä asioista. Suullisia palveluita ruotsinsuomalaisille ja tornionlaaksolaisille on saatavilla, jonkin verran myös romaaneille, mutta meillä ei ole mitään käsitystä siitä, kuinka monta juutalaista tai saamelaista Haaparannalla asuu. Jos heitä on ja he haluavat kunnalta palveluja omalla kielellään, he voivat ottaa yhteyttä Slungaan. Nya tider och nya utmaningar kräver nya arbetssätt - Medborgarkontor Ett av de viktigaste utvecklingsområden som kommunens politiker och tjänstemän ska medverka till är att höja kommunens kvalité. Man ska ha ett medborgarperspektiv i allt sitt arbete och i alla sina kontakter med kommunmedborgarna. Därför har kommunen via kommunchefen genom olika delproceser påbörjat arbetet, varav ett är kartläggning av möjligheterna till ett medborgarkontor. Samhället förändras och likaså spelreglerna. Att skapa ett medborgarkontor innebär ett nytt sätt att arbeta i kommunen. Medborgarna har ofta en annan syn på kommunen än vad tjänstemännen har. I deras ögon finns inte tio olika enheter, bara en kommun med ett gemensamt varumärke. Ringer man till kommunen och ställer en fråga förväntar man sig att få rätt svar direkt utan att bli kopplad hit och dit mellan olika tjänstemän. Kommunen har ett tydligt uppdrag, nämligen att tillhandahålla medborgarnytta på ett effektivt sätt. Därför måste arbetssätt utvecklas i takt med medborgarnas krav, behov och vanor. Ett Medborgarkontor ska öka nyttan medborgarnyttan och kundanpassa sitt arbete. Utredningen beräknas bli klar och lyftas för beslut under våren 2011. Uusi aika ja uudet haasteet vaativat uusia työskentelytapoja - Kansalaiskonttori Yksi kunnan poliitikkojen ja virkamiesten mielestä tärkeimmistä kehittämisalueista on kunnan palveluiden laadun parantaminen. Kaikessa toiminnassa ja kaikissa kuntalaisia koskevissa asioissa on huomioitava kuntalaisnäkökulma. Tämän vuoksi Haaparannalla on kunnanjohtajan aloitteesta ja eri osaprosessien avulla aloitettu kehitystyö, johon kuuluu mm. kartoittaa mahdollisuudet perustaa Haaparannan kuntaan kansalaiskonttori. Yhteiskunta ja sen pelisäännöt muuttuvat. Kansalaiskonttori on kunnan uusi työskentelytapa. Kuntalaisilla on usein kunnasta ja sen toiminnasta erilainen näkemys kuin virkamiehillä. Heidän mielestään ei ole olemassa kym- mentä eri yksikköä, vaan yksi kunta jolla on yksi yhteinen tavaramerkki. Kun soitamme kuntaan ja kysymme jotain odotamme saavamme heti oikean vastauksen eikä puhelun yhdistämistä sinne sun tänne virkamiesten välillä. Kunnalla on selkeä tehtävä, eli tarjota kuntalaisille palveluja tehokkaalla tavalla. Sen vuoksi työtapoja tulee kehittää ottaen huomioon kuntalaisten vaatimukset, tarpeet ja tavat. Kansalaiskonttorin avulla voimme palvella kuntalaisia paremmin ja ohjata toimintaamme huomioimaan kuntalaisten tarpeet. Selvityksen arvioidaan valmistuvan kevään 2011 aikana, minkä jälkeen tehdään päätökset. 6 TORNIO Pankkitunnuksilla omiin reseptitietoihin Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä jäsenkuntineen valmistelee sähköisen reseptijärjestelmän käyttöönottoa. LänsiPohja on siirtymässä e-reseptiin ensimmäisten joukossa Suomessa kevään aikana. Lisää tietoa osoitteessa www. kanta.fi Projektipäällikkö Kristiina Mattanen sanoo, että sähköinen järjestelmä parantaa eritoten potilasturvallisuutta, sillä tietojen keskittäminen vähentää päällekkäisten tai yhteen sopimattomien reseptien kirjoittamisen mahdollisuuksia. - Potilasturvallisuus paranee kun reseptien asiakaskohtaiset tiedot ovat kaikki Reseptikeskuksessa, josta jokainen lääkäri saa Kristiina Mattanen selventää, että mahdollisuus sähköisten reseptien katseluun hoitotilanteessa auttaa kokonaislääkityksen arvioimisessa ja ehkäisee muun muassa lääkkeiden haitallisia yhteisvaikutuksia. asiakkaan ajantasaiset lääketiedot. Myös reseptiväärennösten mahdollisuus vähenee, sillä kaikilta reseptien kanssa työskenteleviltä vaaditaan järjestelmässä sähköinen tunniste. Asiakas saa lääkäriltä potilasohjeen, joka esitetään apteekissa. Toisen henkilön lääkkeitä noudettaessa pitää mukana olla valtakirja sekä potilasohje tai asianomaisen Kelakortti. Kansalaisten kannalta terveydenhuolto muuttuu avoimeksi kun järjestelmä otetaan käyttöön, koska jokainen voi halutessaan tarkistaa omat tietonsa. -Kanta.fi sivustolla henkilökohtaiset tiedot ovat katseltavissa 30 kuukautta reseptinkirjoittamispäivästä. Vanhemmat eivät voi pisteillä ja apteekeilla on käytössään yhtenäiseen Lääketietokantaan perustuvat tiedot. Sieltä lääkäri saa selville muun muassa keskenään vaihtokelpoiset lääkevalmisteet. Lääkäri allekirjoittaa ja tallentaa reseptin sähköisesti, jolloin se siirtyy keskitettyyn tietokantaan eli valtakunnalliseen Reseptikeskukseen. Reseptit voidaan toimittaa mistä tahansa apteekista. Paperisen reseptinkin saa toki vielä jos tahtoo. Reseptiarkisto puolestaan säilyttää potilaan tiedot kymmenen vuoden ajan ja potilaskertomusarkisto puolestaan sähköiset potilaskertomukset. tutkia lastensa tietoja mutta he saavat halutessaan apteekista yhteenvedon. Sähköisen reseptin käyttöönoton jälkeen kaikilla terveydenhuollon toimi- MAARET MATTILA Ensihoidon elintärkeä merkitys Kuntien terveyskeskusten yhteispäivystyksien myötä ensihoidon merkitys on entisestään korostunut. Useiden säätiöiden, kuten Sitran ja Sotainvalidien veljesliiton, pääosin omistama Med Group aloitti vuoden vaihteessa Tornion kaupungin ensihoitopalveluiden tuottajana töstä yhdeksän on KemiTornio-alueelta ja usein mainittu paikallistuntemuskin on vahvaa. Torniossa on vuosittain noin 4500 ensihoitotehtävää. -Vuoden 2011 alusta olemme jo hoitaneet noin 900 tehtävää. Rumpunen sanoo, että muutaman kuukauden toiminnan jälkeen palaute on ollut positiivista. Tornion toimipisteen sairaankuljetusesimies, ensihoitaja-AMK Tuuli Rumpunen listaa Med Groupin tehtäviä Torniossa. -Meillä on kaksi ambulanssia ympärivuorokautisessa valmiudessa. Hoitoyksikkö on 60 sekunnin lähtövalmiina vuoden jokaisena päivänä joka hetki. Perustason yksikkö lähtee minuutissa aamu kahdeksan ja ilta kymmenen välillä. Yöllä se on 15 minuutin lähtövalmiudessa. Hoitoyksikkö hoitaa ensisijaisesti kaikki kiireelliset ensihoitotehtävät ja johtaa Tornion ensihoitoa operatiivisissa tilanteissa. Rumpunen tarkentaa, että hoitoyksikössä ollaan valmiudessa tekemään samoja toimenpiteitä ja lääkitsemään esimerkiksi suonensisäisesti kuin sairaalan teho-osastolla. Ambulanssit henkilöstöineen suorittavat siis akuutteja ensihoitotehtäviä kotona. -Tilanteen ollessa hen- MAARET MATTILA Med Groupin toimitilat ovat Tornion Palolaitoksella Med Group TOIMIALAT: Tuuli Rumpunen, lähihoitaja Petri Barsk ja sairaanhoitaja Teemu Nurminen auton lääkevalikoimaa tarkistamassa. keä uhkaava, tilanteen vakauttamisen jälkeen viemme potilaan suoraan Kemiin Länsi-Pohjan keskussairaalaan. -Jonkun verran kuljetamme myös asiakkaita Tornion terveyskeskuksen vuodeosastolta OYS:aan tutkimuksiin ja haemme Länsi-Pohjan keskussairaalasta Tornion vuodeosastolle. Med Groupilla on 14 työntekijää Torniossa sekä kymmenen sijaista. Osa henkilöstöstä on entisiä SPR:n hoitajia ja osa on uusia. -Neljä on hoitotason työntekijää, joka tarkoittaa, että he ovat joko sairaanhoitajia tai ensihoitajia AMK. Kymmenen perustason työntekijää on joko sairaanhoitajia tai lähihoitajia. Kaikilla on vankka ammattitaito ja koulutus. Työmme on erittäin vaativaa ja jatkuva lisäkouluttautuminen on myös ensiarvoisen tärkeää. Med Groupin henkilös- ensihoito, terveydenhuolto (lääkäripalvelut), hoiva (kotiin vietävät palvelut), suun terveydenhuolto • Vastaa yli 330 000 suomalaisen kiireellisestä ensihoitopalvelusta kokonaisvaltaisesti • Yli 450 työntekijää, yli 30 toimipistettä • 2010 liikevaihto 17,1 miljoonaa euroa • 2011 budjetoitu liikevaihto n. 24 m • Ensihoitopalvelujen uudet toimipisteet alkaen 1.1.2011: Tornio, Tervola, Hausjärvi, ja Iitti (6.3.2011 alkaen) 7 HAPARANDA I Haparanda får du välja Hur gör jag som kund? I Haparanda kommun har man möjlighet att välja vem som ska leverera hemtjänstuppdrag. För närvarande är det tre företag förutom Haparanda kommuns hemtjänst som kunden kan välja emellan Du som har hemtjänst eller har fått ett biståndsbeslut kan prata med din biståndshandläggare på kommunen om din möjlighet att välja eller byta en utförare. Du får all information du behöver för att göra ett aktivt val. Du som inte vill välja får hemtjänst via kommunens hemtjänst. Det är sedan den 20 september 2010 som Haparanda kommun tillämpar sig av Lagen om valfrihet (LOV) inom hemtjänsten. Det innebär att den enskilde ges möjlighet att välja leverantör av hemtjänstuppdrag. Man kan alltså välja bland de leverantörer som godkänts och som kommunen tecknat kontrakt med. Varför LOV? Syftet med lagen är att flytta makten till medborgarna som får möjlighet att välja den utförare som ska genomföra tjänsten hos dem. Det ska dock förtydligas att man inte behöver välja om man inte vill. Ickevalsalternativet i Haparanda är kommunens egen hemtjänst. Hur gör du som vill bli utförare? Se joka tarvitsee kotipalveluja ja on saanut avustuspäätöksen voi itse valita keneltä hankkii palvelun. Haaparannan kunnan oman kotipalvelun lisäksi valittavana on kolme vaihtoehtoa. Den som behöver hemtjänst och har fått ett biståndsbeslut får själv välja vem som ska ge hemtjänsten. Förutom Haparanda stads hemtjänst finns ytterligare tre alternativ att välja mellan. Kommunen har upprättat ett så kallat förfrågningsunderlag, det vill säga ett dokument som talar om vilka krav som ställs på utförare och hur du som utförare/företagare ska göra för att bli godkänd som utförare av hemtjänstuppdrag. Kontakta kommunen för mer information. På kommunens hemsida finns det mer information om LOV och en aktuell lista över de godkända företagen www. haparanda.se, välj under menyn: Aktuellt/LOV har startat i Haparanda Haaparannalla voit valita Haaparannan kunnassa voit valita keneltä hankit kotipalvelun. Tällä hetkellä Haaparannalla on kunnan kotipalvelun lisäksi kolme yritystä joista voit valita Haaparannan kunnassa on 20.9.2010 lähtien otettu käyttöön kotipalveluita koskeva valinnanmahdollisuuslaki (LOV). Sen mukaan henkilöllä on mahdollisuus valita kotipalveluiden tuottaja, eli voi siis valita niiden kunnan hyväksymien kotipalveluiden tuottajien joukosta joiden kanssa kunta on tehnyt sopimuksen. Miksi valinnanvapauslaki? Lain tarkoitus on siirtää valtaa kuntalaisille, joille annetaan mahdollisuus valita palvelun tuottaja. Selvennyksenä on kuitenkin todettava, että valintaa ei tarvitse tehdä ellei halua. Niille, jotka eivät halua tehdä valintaa kotipalvelut tuottaa Haaparannan kunnan oma kotipalvelu. Om man har beviljats hemtjänst i Haparanda så får man välja vem som ska utföra den, Haparanda stad eller ett privat företag. Jos sinulle on myönnetty kotipalvelu Haaparannalla voit valita kuka sen toimittaa, Haaparannan kunta vai yksityinen yritys. Miten sinun tulee toimia asiakkaana? Ne, joilla on oikeus kotipalveluun tai jotka ovat saaneet avustuspäätöksen, voivat keskustella kunnan avustuksia käsittelevän henkilön kanssa mahdollisuuksistaan valita tai vaihtaa kotipalvelun tuottajan. Saat kaiken tarvitsemasi avun valintasi tueksi. Mikäli et halua valita saat kotiavun kunnan tuottamana palveluna. Miten toimit jos haluat tarjota palvelujasi? Kunnassa on laadittu asiakirja, jossa kerrotaan mitä vaatimuksia palvelun tuottajalle asetetaan ja miten sinun palvelun tarjoajana/ yrittäjänä tulee toimia jotta sinut hyväksytään kotipalvelun tuottajaksi. Lisätietoja saat kunnasta. Haaparannan kunnan kotisivulla on lisätietoja LOV –laista ja luettelo kotipalvelun tuottajiksi hyväksytyistä yrityksistä osoitteessa www.haparanda.se , valitse Aktuellt/LOV har startat i Haparanda Svara på frågorna Haparanda stad genomför i samarbete med Statistiska Centralbyrån, SCB en medborgarenkät som 1000 invånare i Haparanda kommun får svara på. Enkäten har frågor bland annat om hur det är att bo och leva i Haparanda kommun och vad man tycker om kommunens verksamheter. Den pågår under tiden 14 mars till och med 10 maj. Resultatet av enkäten är klart den 14 juni och kommer någon tid efter det att presenteras även för kommuninvånarna. Vi hoppas att du som har fått enkäten tar möjligheten att svara på frågorna. Vastaa kyselyyn Haaparannan kunta toteuttaa yhdessä Ruotsin tilastokeskuksen (SCB) kanssa kuntakyselyn, joka lähetetään 1000 haaparantalaiselle. Kyselyssä on kysymyksiä mm. siitä millaista on asua ja elää Haaparannan kunnassa ja mitä mieltä vastaaja on kunnan toiminnasta. Kysely järjestetään 10/3 – 10/5 välisenä aikana ja tulokset valmistuvat 14.6., jonka jälkeen ne esitellään myös kuntalaisille. Toivomme, että kyselyn saaneet käyttävät tilaisuutta hyväkseen ja vastaavat siihen. 8 Pysäköinninvalvonta Torniossa 2011 Pysäköinninvalvonta perustuu lakiin pysäköintivirhemaksusta. Lain mukaan ajoneuvon pysäyttämistä ja pysäköintiä koskevien kieltojen ja rajoitusten sekä pysäköintikiekon käyttöä koskevien säännösten ja määräysten rikkomisesta määrätään pysäköintivirhemaksu. Tornion kaupungin pysäköinninvalvonta vastaa kunnallisesta pysäköinninvalvonnasta Tornion keskustassa, jossa on ilmaisia pysäköintialueita ja pysäköintikiekolla rajoitettuja paikkoja, jotka on ositettu liikennemerkein. Pysäköintivirhemaksu Torniossa on 30 euroa ja se on maksettava kahden viikon kuluessa maksukehotuksen saamisesta. Maksun laiminlyönnistä määräaikana seuraa maksun korotus puolitoistakertaiseksi 45 euroon. Pysäköintivirhemaksuun tyytymätön voi halutessaan esittää kirjallisen vastalauseen pysäköinninvalvojalle. Vastalause on esitettävä kahden viikon kuluessa virheen tapahtumapäivästä. Vastalause tai valitus ei pidennä maksuaikaa. Mikäli vastalause esitetään määräajan jälkeen se voidaan jättää tutkimatta. Jos vastalause hyväksytään, kaupunki palauttaa maksetun pysäköintivirhemaksun. Tarkempia tietoja pysäköinninvalvonnasta, vastalauseen tekemisestä ja ydinkeskustan ruutukaava-alueella sijaitsevista aikarajoitetuista paikoista on kaupungin kotisivulla www.tornio.fi kohdassa Liikenne. Tornion kaupungin pysäköinninvalvoja on varanotaari Marja-Riitta Tervahauta. Kentällä pysäköintiä valvoo kaupungin pysäköinnintarkastaja. Pysäköinninvalvonnan yhteystiedot: Suensaarenkatu 4, 95400 TORNIO Puh.: (016) 432 208, S-posti: pysakoinninvalvonta(at) tornio.fi Parkeringskontroll i Tornio 2011 Parkeringskontoroll grundar sig på lagen om felparkeringsavgift. Enligt lagen föreläggs felparkeringsavgift när man bryter mot förbud och begränsningar om stannande eller parkering av fordon samt regler och bestämmelser om an- vändning av p-skiva. Tornio stads parkeringsvakt svarar för den kommunala parkeringskontrollen i Tornio centrum. Det finns både fri parkering och parkering som begränsas med p-skiva. Dessa är försedda med trafikmärken. Felparkeringsavgiften i Tornio är 30 €, och den ska betalas inom två veckor efter att man fått betalningsanmodan. Betalningsförsummelsen inom utsatt tid följs av avgiftsförhöjning till 45 €. efter utsatt till kan det förbises. Om besväret bifalls betalar Tornio stad felparkeringsavgiften tillbaka. För Tornio stads parkeringskontroll svarar vicenotarie Marja-Riitta Tervahauta. Ute på fältet kontrolleras parkeringar av Tornio stads parkeringsvakt Ytteliligare information: Suensaarenkatu 4, 95400 TORNIO Tel. +358 (0)16- 432 208, e-mail: pysakoinninvalvonta(at) tornio.fi Rösta i finska riksdagsvalet Äänestä eduskuntavaaleissa Eduskuntavaalien varsinainen äänestyspäivä on sunnuntaina 17.4.2011. Ennakkoäänestys toimitetaan Suomessa 6.4.12.4.2011 sekä ulkomailla edustustoissa 6.4.-9.4.2011 ja suomalaisissa laivoissa 30.3.-9.4.2011.Eduskuntavaaleissa on jokaisella Suomen kansalaisella asuinpaikkaan katsomatta Den som är missnöjd med felparkeringsavgiften kan lämna ett skriftligt besvär till parkeringsvakten. Besväret bör lämnas inom två veckor efter felparkeringen. Protest eller besvär förlänger inte betalningstiden. Om besväret lämnas äänioikeus, joka viimeistään varsinaisena vaalipäivänä täyttää 18 vuotta. Torniossa ennakkoon voi äänestää kaupungintalolla, kauppakeskuksessa ja kaupungin eri alueilla kiertävässä äänestysbussissa. Ulkosuomalaisella on oltava mukana Suomen henkilötunnus äänestyksen aikana.Ennakkoäänestys- paikkojen aikataulut sekä muut vaaleihin liittyvät tiedot Tornion kaupungin kotisivuilta, www.tornio.fi/ Vaalit. Lisäksi tietoja vaaleista internetosoitteesta www.vaalit.fi. Äänestäjiä varten maksuton palvelunumero 0800 9 4770, josta voi tiedustella ennakkoäänestyspaikkojen osoitteita ja aukioloaikoja. Den egentliga valdagen i Finlands riksdagsval är söndagen den 14 april 2011. Förhandsröstningen pågår i Finland under tiden 6/4 – 12/4 samt på Finlands representationer utomlands under tiden 6/4 – 9/4 och på finska fartyg under tiden 30/3 – 9/4. Alla finska medborgare som senast på valdagen fyller 18 år har rösträtt i riksdagsvalet oberoende av bosättningsort. I Tornio kan man förhandsrösta på Stadshuset och i köpcentrum Rajalla-På Gränsen samt i röstningsbussen som kör i olika delar av staden. De som bor utomlands bör har med sig ett finskt personbevis. Tidtabellen för förhandsröstning samt an- nan valinformation finns på Tornio stads hemsida www.tornio.fi/Vaalit samt på internetadressen www. vaalit.fi . Från avgiftsfria telefonnumret +358 (0)800-947 70 kan man få information om adresser på förhandsröstningslokaler och öppettider. 9 Rajan Näringslivs- och elinkeino- ja innovationscentrum innovaatiokeskus på gränsen Rajan elinkeino- ja innovaatiokeskuksen esiselvitysvaiheen aikana vuoden 2009 alussa kartoitettiin eri toimijoiden näkemyksiä Tornion ja Haaparannan yritys-, elinkeino-, kehittämis- ja innovaatiopalveluiden uudistamistarpeista, tehtävistä ja organisoitumisesta Selvityksessä esitettiin, että Tornioon ja Haaparannalle tulisi perustaa elinkeino- ja innovaatiokeskus, mikä tarjoaa asiakkailleen kasvuun aktivoivan innovaatio- ja toimintaympäristön, yrityskehityspalveluja, ohjelma- ja hankeyhteistyötä, sekä avainkontakteja ja verkostoyhteyksiä. Elinkeino- ja innovaatiokeskuksen toiminnan on suunniteltu jakaantuvan kahteen päälinjaan: kehitys- ja tilapalveluihin. Hankkeen kaksi päätavoitetta ovat: organisoida elinkeinoelämää tukevat julkiset ja yksityiset yrityspalvelut sekä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten TKI -toiminta yhteisin tavoittein toimivaksi palvelukokonaisuudeksi selvittää ja rakentaa yrityksille, korkeakouluyksiköille, tutkimustoiminnalle, kehittämisorganisaatioille ja julkiselle sektorille niiden tarpeita vastaava toiminta- ja kehitysympäristö Tornion ja Haaparannan keskustaan valtakunnanrajan molemmin puolin Toteutuessaan kahdessa eri maassa sijaitsevien kaupunkien yhteinen elinkeinoyhtiö tulisi olemaan harvinainen esimerkki hyvästä yhteistyöstä. Lisäksi suunnitellun rakennuksen sijainti maiden rajan päällä olisi pelkästään jo sellainen erikoisuus, että se toisi nostetta kaupungeille monessakin mielessä. Ensimmäinen alustava tilatarvekartoitus tehtiin keväällä 2010. Vastauksia antaneet tahot nostivat yhteistyömahdollisuudet eri toimijoiden ja sektoreiden välillä tärkeimmäksi houkuttimeksi sijoittua uuteen toimintaympäristöön. Kaikkiaan pelkkiä toimistotiloja olisi tarvittu yli 2 000 neliötä ja henkilöitä olisi sijoittumassa uusiin toimitiloihin yli 100. Hankkeen toteuttamisessa on edetty vaiheeseen, jossa Tornion ja Haaparannan yhteisen elinkeinojen kehittämisyhtiön toteuttamiskelpoisuus ja riskit on kartoitettu sekä käynnistetty uuden kehitysyhtiön perustamistoimenpiteitä. Tilapalvelujen edellyttämän rajan päälle rakennettavan uudisrakennuksen toteuttamiskelpoisuus ja riskit on niin ikään kartoitettu ja rakennuksen arkkitehtisuunnittelu on käynnistynyt. Lisäksi elinkeinopalvelujen, sekä yritys- ja tuotekehityspalvelujen suunnitteleminen yhdessä avaintoimijoiden kanssa on käynnissä. År 2009 gjordes en förstudie om näringslivs- och innovationscentrum På Gränsen. I den kartlades olika aktörers syn på behovet av att omorganisera Haparandas och Tornios företags-, näringslivs-, utvecklings- och innovationsservice, uppdrag och organisation. I studien framfördes att man i Haparanda-Tornio bör starta ett näringslivsoch innovationscentrum som erbjuder sina kunder en innovations- och verksamhetsmiljö som aktiverar tillväxt, företagsutveckling, program- och projektsamarbete samt nyckelkontakter och nätverk. Näringslivs- och innovationscentrums verksamhet är planerad att fördelas på två huvudsakliga linjer: utvecklingsservice och lokaler. Projektets två huvudsakliga mål är att: organisera offentlig och privat företagsservice som stödjer näringslivet samt högskolornas och forskningsinstitutens forsknings-, utvecklings- och innovationsverksamhet till en heltäckande service med gemensamma målsättningar utreda och realisera, över riksgränsen i HaparandaTornio en verksamhets- och utvecklingsmiljö för företag, högskoleenheter, forskning, utvecklingsorganisationer och offentlig sektor som svarar för deras behov Om näringslivsbolaget, som ska ligga i båda länderna, blir verklighet kommer det att vara ett unikt exempel på bra samarbete. Den planerade byggnaden placerad på gränsen skulle i sig bli en specialitet som ger lyft åt städerna i många bemärkelsen. Den första preliminära kartläggningen över lokalerna gjordes våren 2010. I svaren på förfrågan lyftes samarbetsmöjligheterna mellan aktörerna och sektorerna som den viktigaste orsaken till att hyra sig in i en ny verksamhetsmiljö. Totala behovet av kontorslokaler var över 2 000 m2 och över 100 personer skulle ha plats i lokalerna. Projektets genomförande har kommit till ett skede där man kartlagt möjligheterna och riskerna för genomförandet. Arbetet med att bilda ett gemensamt bolag för näringslivsutveckling har startat. Man har också kartlagt möjligheterna och riskerna för realisering av ett nybygge över gränsen och arkitektplanering är i gång. Vidare har planering av näringslivs- och produktutvecklingsservice kommit igång tillsammans med nyckeloperatörerna. 10 TORNIO Kaavoituskatsaus 2010-2011 1(2) TORNION KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2010 - 2011 1. Yliraumo Asemakaavalla täydennetään vanhaa kylämäistä asuinrakennetta. Asemakaavan toteuttamiseksi tehdään maankäyttösopimuksia, suunnittelun aloitus 2011. 2. Kyläjoki- Laivaniemi Asemakaava laaditaan kyläjoen koulun ympäristön alueelle. Asemakaavan toteuttamiseksi tehdään maankäyttösopimuksia, suunnittelun aloitus 2011. Kaupungissa ja Lapin liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista merkittävistä kaava- asioista laaditaan vuosittain katsaus (maankäyttö- ja rakennuslaki 7§).Katsauksessa selostetaan lyhyesti kaavoituskohteita, niiden käsittelyvaiheita sekä kaavoituksen taustalla olevia päätöksiä. 3. Kaakamonniemi Asemakaavalla täydennetään vanhaa kylämäistä asuinrakennetta. Asemakaavan toteuttamiseksi tehdään maankäyttösopimuksia. Suunnittelun aloitus edellyttää edellyttää Teplan tai KH:n päätöstä. 4. Mustan, Sassin, Komson ja Kukkokarin saaret Käynnissä olevalla ranta-asemakaavan laatimisella tutkitaan loma- asutuksen sijoittamista merialueelle. Valmis 2011. MAAKUNTAKAAVOITUS Tornion aluetta koskeva Länsi-lapin seutukaava on vahvistettu 25.2.2003 ympäristöministeriössä. Lapin meri- ja rannikkoalueen tuulivoima- kuntakaava on vahvistettu 16.6.2005. Länsi- Lapin maakuntakaavan laadinta on aloitettu 11.12.2009 5. Röyttä Asemakaavan muutoksella tutkitaan suojaviheralueen muuttamista venesatama- ja matkailupalvelujen korttelialueeksi, suunnittelun aloitus 2010. YLEISKAAVOITUS Tornion oikeusvaikutteinen yleiskaava 2021 ohjaa koko kaupungin yhdyskuntarakenteen, maankäytön ja liikenneverkon kehittymistä. Yleiskaavoituksen mitoituksen pohjana on on asumisväljyyden tuleva kasvu ja kaupungin tavoiteltu, noin 1000 asukkaan väestönkasvu vuoteen 2021. Tornion yleiskaava 2021 sisältää kuusi mittakaavaan 1:10 000 laadittua tarkennusaluetta jotka ovat: - keskeinen kaupunkialue (Röyttän ja Vojakkalan välillä) - Vojakkala - Karunki - Arpela - Kyläjoki- Laivaniemi ja Kaakamo Tarkennusalueella asuu lähes 90% koko kaupungin väestöstä. Tarkennusaluiden ulkopuolisilla alueilla maankäyttöä ohjataan yleispiirteisellä 1:50 000 mittakaavaisella yleiskaavakartalla. Yleiskaavakarttojen lisäksi yleiskaava- asiakirjoihin kuuluvat kaavamerkinnät ja -määräykset sekä kaavaselostus. Tornion kaupunginvaltuusto on 14.12.2009 (§ 103) hyväksynyt Tornion yleiskaava 2021:n. Asemakaavaluonnos vuodelta 1936 2(2) KESKUSTA- ALUEEN ASEMAKAAVOITUSKOHTEET 1. 1. Mannerheiminpuiston alue Keroputaan pohjoispuolella Asemakaavoitetaan pientalovaltainen asuinalue vetovoimaiselle paikalle Torniojoen varteen. Valmis 2011 2. 3. 9. 2. Kiviranta Korttelit 24 ja 25 Asemakaavamuutos yksityisen kiinteistönomistajan maille. Aloitus 2011 4. 3. Peräpohjolan Opiston ympäristö Käynnissä olevassa vanhentuneen asemakaavan uusimisessa tutkitaan rakentamattomien korttelialuiden käyttömahdollisuuksia ja liikenneratkaisuja. Asema toteuttamiseksi tehdään maankäyttösopimuksia. Valmis 2011 5. 6. 8. 7. 4.Kivirannan itäosa Asuntoalueen kaavoitus. Valmis 2011 5. Metsolan alue Käynnissä olevalla asemakaava laadinnalla kaavoitetaan rautatien, länsi- ja pohjoispuolella oleva rakentamaton alue asumisen ja elinkeinotoiminnan tarpeisiin. Samalla uusitaan osin toteumatonta vanhaa rakennuskaavaa. Asemakaavan toteuttamiseksi tehdään maankäyttösopimuksia 6. Torppi kortteli 23 Asemakaavalla muutetaan Muuntamokadun linjausta ja määritetään muuntoaseman ja voimalinjojen tilantarve. Valmis 2011 7. Miukki Teollisuusalueen asemakaava muutetaan asuntorakentamisen mahdollistavaksi alueelle laaditun kaavarunkosuunnitelman pohjalta, valmis 2011 8. Suensaaren keskusta Alueelle laaditaan korttelikohtaisia asemakaavasuunnitelmia aiemmin laaditun kaavarungon pohjalta kiireellisyysjärjestyksessä. 9. Lapin Kulta Teollisuusalueen asemakaava muutetaan asuntorakentamisen mahdollistavaksi alueelle. Aloitus 2011 LISÄTIETOJA www.tornio.fi Tornion kaupungin kaava- ja tonttitori http://212.50.144.76/tornio/ Kaupunginarkkitehti Jarmo Lokio Kaupunkirakenne Suensaarenkatu 95400 Tornio [email protected] puh. 0407048720 11 RAJATORI GRÄNSTORGET UUSI MATKAKESKUS NYTT RESECENTRUM RAJAKANAVA JA RAJAKAARI GRÄNSKANALEN & GRÄNSBÅGEN Samhällsplaneringen och utvecklingen i HaparandaTornio integreras Samhällsplaneringen och utvecklingen i HaparandaTornio integreras allt mer. Städerna har varsina kommuntäckande och relativt färska översiktsplaner som tagits fram enligt svensk respektive finsk lagstiftning i samverkan över riksgränsen I samband med att Haparanda nu gör en ny översiktsplan kommer stä- derna att gå ännu ett steg längre och jobba gemensamt med att göra plankartor/temakartor som går över riksgränsen längs älvdalen och för skärgården. Utvecklingen i kommunerna har varit starkast i stadsparet HaparandaTornio, här har det förtätats med flera nya lägenhetsprojekt i de centrala delarna. Under de senaste åren har det byggts ca 160 nya lägenheter på Haparandasidan och bara un- der 2011 kommer det att färdigställas ca 130 nya lägenheter i Tornio. Det ger ett bra tillskott av nya moderna lägenheter till städerna. Motorn i utvecklingen har varit På Gränsen Rajalla där mycket nybyggnationen skett och fler utbyggnader är att vänta. Under 2011 så färdigställs gränstorget och gränskanalen, gränsbågen med sin kaj ned mot älven och nya projekt startas. Städerna har sökt EU-medel och nationella medel för att kunna bygga ett nytt resecentrum för buss/bussgods/taxi som skall ersätta de befintliga två i Haparanda respektive Tornio så att regionen Norrbotten/ Lappi äntligen kan få en samordnad kollektivtrafik utan hinder av den gamla riksgränsen. Ett sådant resecentrum kommer att underlätta arbetspendlingen i regionen och öka förutsättningarna för tu- rist- och besöksnäringen. Det är också en viktig miljöfråga för regionen att ha ett bra och fungerande miljövänligt resealternativ till privatbilismen. Städerna har även sökt EU-finansiering för att bygga en EU-park, ett öppet vardagsrum för alla året om, grönt om sommaren och vitt om vintern men alltid i bruk. Om medel beviljas kan de nya projekten bli färdiga om ca två-tre år. Paral- lellt med de mest centrala delarna så växer även volymhandeln i områdena Torpi och Björka med fler varumärken och kedjor år för år. En levande stad förändras, utvecklas och hittar alltid nya vägar mot en annorlunda framtid, inget stämmer bättre som en beskrivning av HaparandaTornio! Planerarna Jarmo Lokio och Göran Wigren TornioHaaparannan yhdyskuntasuunnittelu ja kehitys yhdentyy TornioHaaparannan yhdyskuntasuunnittelu ja kehitys integroituu yhä enemmän. Molemmilla kaupungeilla on koko kaupunkeja koskevat suhteellisen tuoreet yleiskaavat, jotka on laadittu yhdessä yli rajan Suomen ja Ruotsin lainsäädännöt huomioiden Nyt kun Haaparannalla ollaan laatimassa uutta yleiskaavaa kaupungit ottavat taas uuden askeleen yhteistyössä tekemällä rajanylisiä kaava/teemakarttoja jokivarressa ja saaristossa Kaupunkikehitys on ollut voimakkainta TornioHaaparannassa, jossa rakentaminen on tiivistänyt kaupunkien keskustoja useiden uusien kerrostaloprojektien myötä. Viime vuosina Haaparannalla on rakennettu noin 160 uutta kerrostaloasuntoa ja jo pelkästään vuoden 2010 aikana Tornioon myönnet- tiin rakennuslupa 176 kerrostaloasunnolle, eli kaupunkeihimme rakennetaan huomattava määrä uusia ja nykyaikaisia kerrostaloasuntoja. Kehityksen moottorina on ollut Rajalla-På Gränsen, jonne uudisrakentamista on tullut huomattavasti, ja lisää on tulossa. Rajatori, rajakanava ja rajakaari laitureineen valmistuvat vuoden 2011 aikana ja uusia hankkeita on käynnistymässä. Kaupungit ovat anoneet EU- ja kansallista rahoitusta matkakeskuksen rakentamiseen. Siihen keskitetään kaikki linja-auto/linja-autorahtiliikenne sekä taksi. Uusi matkakeskus korvaa Tornion ja Haaparannan nykyiset linja-autoasemat , yhdistää Norrbottenin ja Lapin julkisen liikenteen ja poistaa vanhan valtakunnanrajan tuomat esteet. Matkakeskus helpottaa myös alueen työssäkäyntiliikennettä ja parantaa matkailumahdol- lisuuksia. Hyvät, toimivat ja ympäristöystävälliset matkustusvaihtoehdot yksityisautoilun vaihtoehtona ovat myös tärkeä ympäristökysymys. Kaupungit ovat myös anoneet rahoitusta EU -puiston rakentamiseen. Siitä on tarkoitus rakentaa kaupunkilaisille ja vierailijoille avoin ympäri vuoden käytössä oleva, kesällä vihreä ja talvella valkoinen olohuone. Mikäli rahoitus saadaan, uudet hankkeet valmistuvat parin, kolmen vuoden päästä. Samanaikaisesti ydinkeskustan kanssa lisääntyy myös tilaa vielä kauppa Torpin ja Björkan alueella, jonne uusia tavaramerkkejä ja kauppaketjuja tulee vuosittain Elävä kaupunki muuttuu, kehittyy ja löytää aina uusia tapoja kohdata toisenlainen tulevaisuus, tämä kuvaus sopii erinomaisesti TornioHaaparantaa. Kaavoittajat Jarmo Lokio ja Göran Wigren 12 TORNIO Luonnos kävelykadun jatkeeksi suunnitellusta kävelypainotteisesta kadusta, jonka tarkoituksena on lisätä alueen vetovoimaa ja viihtyisyyttä. Tornion kaupungin ensimmäinen kävelykatuosuus Länsirannan ja Jääkärinkadun välillä avattiin marraskuussa 2008. Kävelykatu oli osa Länsirannan katualueiden kunnostamistoimenpiteitä, joiden tehtävänä oli parantaa vanhan ydinkeskustan viihtyisyyttä ja liikennejärjestelyjä liittyen uuteen Tornion ja Haaparannan yhteiseen ydinkeskustaan Hallituskadun liikkeenharjoittajien aloitteesta nousi esille kävelypainotteisen katualueen rakentaminen kävelykadun jatkoksi ja hankesuunnitelma sen toteuttamiseksi. Tornion kaupunki perustelee hanketta vetovoimaisuuden lisäämistarpeella. ”Kaupungin ydinkeskustan saavutettavuuden ja vetovoimaisuuden kehittäminen edellyttää julkisten katualueiden kunnostamista. Hallituskadun kunnostaminen kävelypainotteiseksi katualueeksi välillä Jääkärinkatu - Laivurinkatu on kärkihanke, jonka toteuttaminen luo pohjaa alueen liiketoiminnan myönteiselle kehittymiselle sekä kannustaa myös yksityisiä kiinteistönomistajia investointeihin.” Tekninen johtaja Markus Kannala toteaa, että ihmisten viihtyvyyteen on panostettava. Tornio satsaa keskustan viihtyvyyteen Hallituskatu kunnostetaan kävelypainotteiseksi katualueeksi välillä Jääkärinkatu-Laivurinkatu -Aiemmat sukupolvet ovat saaneet perus-infran kuntoon ja nyt on tarkoitus saada aikaan lisää viih- tyvyyttä, että ihmiset kuluttaisivat aikaa liikkuen kaupungilla ilman autoja. Kannalan mukaan suunnittelun lähtökohtina ovat ihmiset, eivät autot. Tämä hanke, joka toteutetaan pääosin tänä vuonna, saa toivon mukaan myös asuntoyhtiöt julkisivukunnostuksiin ja edesauttamaan kokonaisvaltaista ”keskustan kasvojenkohotusta”. Toteutussuun nittelu tehdään valmiiksi kuluvan kevään aikana ja töihin päästää jo kesällä. Kahden vuoden investointikustannukset ovat noin 0,5 miljoonaa euroa, johon saadaan Euroopan Aluekehitysrahastosta avustusta noin 0,2 miljoonaa euroa. Suunnittelun lähtökohtina ovat muun muassa, että kevyelle liikenteelle varattuja alueita lisätään, katuylitykset korotetaan ja kunnostetaan turvallisiksi, selkeytetään alueen opastus-, liikenne- ja pysäköintijärjestelmä, uusitaan kadunkalusteet ja -valaisimet ja lisätään viheristutuksia. Norbergin-möljä ympäristöineen on myös kaupungin kehittämisen kohteena. Alueella maisemoidaan rantaviiva, jotta se eri vuodenaikoina ja veden korkeuden vaihdellessa olisi aina siisti ja katseenkestävä. Samoin parkkialue ja laiturit ovat kohennuksen tarpeessa. Hankkeeseen haetaan myös EU-tukea ja kaupungilla on varauduttu, että hanke saataisiin alkuun jo tänä vuonna. MAARET MATTILA 13 HAPARANDA Klimatstrategi för Haparanda Under 2011 ska Haparanda kommun få en klimatstrategi. I den ska en nulägesanalys ingå där alla utsläpp av växthusgaser kartläggs i kommunen. Som exempel kan nämnas koldioxid från värmeproduktion och från elanvändning, metangasutsläpp från jordbruk och olika utsläpp från transporter samt livsmedelskonsumtion och -produktion. Utsläpp ska kartläggas för att ta reda på vad som orsakar störst klimatpåverkan. Vi ska även sätta upp mål för hur mycket vi ska minska våra utsläpp med till 2020 och 2050. För att nå målen ska vi identifiera åtgärder för att minska utsläpp av växthusgaser. Strategin ska vara kommunövergripande och därför är det viktigt att hela samhället deltar i framtagandet av den. Vi ska därför ha en fokusgrupp där aktörer från näringslivet, civila samhället med organisationer och föreningar samt kommunala representanter ingår. Alla samhällets målgrupper ska vara representerade. Är du intresserad av att delta i fokusgruppen? Anmäl dig på: www.haparanda.se/startsidan/hallbara-haparanda/ klimat/klimatstrategi Haaparannan ympäristöstrategia Haaparannan kaupungin ympäristöstrategi Sofia Larsson toivoo, että myös yksityishenkilöt voivat pian lajitella ruoanjätteet. Klimatstrategen Sofia Larsson, Haparanda stad, hoppas att även privatpersoner i Haparanda snart kan sortera matavfall. Haparanda får bruna tunnor Alla Haparandas grannkommuner separerar matavfall från resterande sopor och slänger i speciella bruna tunnor. Det ska vi börja med även i Haparanda. Haparanda Stads skolor har tjuvstartat och alla skolor har sedan årsskiftet bruna tunnor som Haparanda Renhållning tömmer. Matavfallet transporte- ras till Tornios avfallsanläggning där det blir till jord. Förhoppningen är att vi efter sommaren ska öka utsorteringen av matavfall hos företag och privata hushåll för transport av matavfallet till Boden. Där produceras biogas som ger den största nyttan för både miljön, klimatet och ekonomin. Det nationella miljömålet fastslog att 35 procent av Sveriges matavfall skulle separeras till senast 2010. Det målet är inte uppnått utan endast 21 procent av Sveriges matavfall separeras. I Haparanda sorterade vi 2009 ut 8 procent av vårt matavfall. Om Haparanda når det nationella målet om 35 procent utsortering av matavfall och transporterar det till Boden för produktion av biogas skulle det innebära en besparing på 100.000 kr per år samt en miljönytta med minst 175.000 kr per år. Dubblerar vi målet dubblerar vi likaså besparingen och miljönyttan. Valet känns inte så svårt. Eller vad säger du? Haaparannalla otetaan käyttöön ruskeat jäteastiat Kaikissa Haaparannan naapurikunnissa lajitellaan ruoanjätteet muista jätteistä ja laitetaan erityisiin ruskeisiin jäteastioihin. Pian siihen on mahdollisuus myös Haaparannalla. Kunnan koulut ovat jo ottaneet varaslähdön, ja kaikilla kouluilla on vuodenvaihteesta lähtien ollut käytössä ruskeat jäteastiat jotka Haparanda Renhålling tyhjentää. Ruoanjätteet kuljetetaan Tornion jätteidenkäsittelylaitokselle, jossa niistä tehdään ruokamultaa. Tavoitteena on, että kesän jälkeen ruoanjätteiden lajittelu laajenee koskemaan myös yrityksiä ja yksityistalouksia, joista jätteet kuljetetaan Bodeniin käytettäväksi biokaasun raaka-aineena. Näin saadaan paras mahdollinen hyöty niin luontoa, ilmas- toa kuin taloudellisuutta ajatellen. Ruotsin kansallisissa ympäristötavoitteissa on määritelty, että 35 prosenttia syntyvistä ruoanjätteistä tulisi lajitella viimeistään vuonna 2010. Vuonna 2009 Haaparannalla lajiteltiin 8 prosenttia ruoanjätteistä. Jos Haaparannalla päästään ruoanjätteiden lajittelussa kansalliseen 35 prosentin tavoitteeseen ja jätteet kuljetetaan Bodeniin biokaasun raaka-aineeksi se merkitsisi 100 000 kruunun säästöä ja 175 000 kruunun ympäristöhyötyä vuodessa. Jos tuplaamme tavoitteen myös säästöt ja ympäristöhyöty tuplaantuvat. Valinta ei tunnu kovin vaikealta, vai mitä mieltä olet? Haaparanta saa vuoden 2011 aikana ympäristöstrategian. Se sisältää nykytilanneanalyysin, jossa kartoitetaan kunnat kaikki kasvihuonekaasupäästöt. Esimerkkinä voidaan mainita lämmöntuotannosta ja sähkönkulutuksesta syntyvä hiilidioksidi, maatalouden metaanikaasupäästöt sekä kuljetuksista ja elintarvikekulutuksesta ja –tuotannosta syntyvät päästöt. Päästöt kartoitetaan jotta saadaan selville millä on suurin vaikutus ilmastoon. Asetamme myös tavoitteet sille kuinka paljon vähennämme päästöjämme vuosiin 2020 ja 2050 mennessä. Tavoitteisiin pääsemiseksi meidän tulee tunnistaa toimenpiteet kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi. Strategia koskee koko kuntaa, ja sen vuoksi on tärkeää, että koko yhteiskunta on mukana sen valmistelussa. Tulemme asettamaan työryhmän, jossa on elinkeinoelämän ja siviiliyhteisön, eli organisaatioiden ja yhdistysten sekä kunnan edustajia, eli kaikki yhteiskunnan osa-alueet ovat edustettuina. Jos olet kiinnostunut osallistumaan työryhmän toimintaan, ilmoittaudu osoitteessa www.haparanda.se/ startsidan/hallbara-haparanda/klimat/klimatstrategi Årets medmänniska Haparanda kommuns utmärkelse ” Årets medmänniska” utdelas årligen till en eller flera personer som genom sin tid och sitt engagemang ställer upp för sin medmänniska. Allmänheten kan lämna förslag på personer till utmärkelsen. Haparanda Hälso- och Brottsförebyggande råd utser ”Årets medmänniska”. Utmärkelsen utdelas vid Nationaldagsfirandet. Skriftligt förslag med motivering lämnas senast 2011-05-15 till: Hälso- och Brottsförebyggande rådet Haparanda stad 95385 Haparanda eller skickas till: [email protected]. Märk försändelsen med ”Årets medmänniska”. Vuoden lähimmäinen Haaparannan kunnan huomionosoitus ”Vuoden lähimmäinen” jaetaan vuosittain yhdelle tai useammalle henkilölle jotka omistautuvat ja antavat aikaansa toisten ihmisten auttamiselle. Kuntalaiset voivat tehdä ehdotuksia huomionosoituksen saajaksi. ”Vuoden lähimmäisen” nimeää Haaparannan Terveys- ja rikoksentorjuntaneuvosto. Huomionosoitus jaetaan kansallispäivän vieton yhteydessä. Kirjalliset ehdotukset ja perustelut tulee jättää viimeistään 2011-05-15 mennessä osoitteella: Hälso- och Brottsförebyggande rådet Haparanda stad 95385 Haparanda tai sähköpostitse osoitteella [email protected] Ehdotukseen tulee merkitä ”Årets medmänniska” 14 TORNIO ”Nuorisotyöetsivät” nuorten apuna elämänhallinnassa Etsivä nuorisotyö on erityisnuorisotyötä, jonka tavoitteena on olla läsnä nuorten keskuudessa ja tarjota mahdollisuus turvalliseen ja luottamukselliseen aikuiskontaktiin, auttaa matkalla hyvään tulevaisuuteen Nuoruus on aikaa, jolloin etsitään vastauksia moniin mieltä askarruttaviin kysymyksiin ja haetaan suuntaa kohti aikuisuutta. Etsivä nuorisotyö Koppi Torniossa tavoittaa nuoret, jotka joko itse tai läheistänsä mielestä kaipaavat apua päivittäisen arjen pyörittämiseen ja tulevaisuuden suunnitteluun. Etsivät ottavat kopin ja auttavat nuorta saavuttamaan väylän ja palvelut, jolla elämä saadaan hallintaan. Etsivän nuorisotyön ensisijaisena tehtävänä on auttaa 15-vuotiaista alkaen aina 28-vuotiaisiin, jotka ovat esimerkiksi koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolella tai jotka tarvitsevat tukea. Etsivä nuorisotyö pyrkii tarjoamaan nuorelle avun, jos nuori sitä itse haluaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt tukea etsivää nuorisotyötä tekevien työparien palkkaamiseen. Valtionavulla tuettua etsivää nuorisotyötä tekee yli 230 henkilöä parissasadassa kunnassa ympäri maata. Työtä tehdään nuorten lähtökoh- Elina Viisanen, Janne Olsen ja Auli Pietikäinen uskovat etsivän nuorisotyön auttavan ennaltaehkäisevästi ja siten säästävän yhteiskunnan varoja. dista käsin yhteistyössä eri verkostojen kanssa. Etsivät nuorisotyöntekijät ovat yhteydessä nuoreen ja tarvittaessa myös vanhempiin tai huoltajiin. He kartoittavat olemassa olevan tilanteen ja käynnistävät neuvontapalveluprosessin yksilölliset tavoitteet ja tarpeet huomioiden. Keskeisiä teemoja ovat useimmiten koulutukseen ja työhön liittyvät asiat. Tapaamisten aikana voi pohdiskella myös muita tulevaisuuden suunnitelmiin liittyviä seikkoja. Työskentelyn ideana on, että nuori ei jää ajelehtimaan tyhjän päälle vaan hän saa tukea ja ohjausta yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti pysyen palvelujärjestelmän ulottuvissa. Torniolaiset Elina Viisanen ja Janne Olsen ovat työparina Etsivä nuorisotyö-hankkeessa Tornion kaupungin nuorisotoimessa. Heidän työnsä on kiertää kentällä auttamassa nuoria. He käyvät opastamassa ja ohjaamassa tarvitsevaa, eri yhteistyötahojen, kuten muun muassa koulujen, työvoimatoimiston, sosiaalitoimiston ja Työvoimalasäätiön kanssa. Elina Viisanen listaa, miten arjen ihmeet hämmästyttävät nuorisoa ja kuinka pienestä kaikki voi olla kiinni. -Nuorten lähtökohdat ovat niin erilaisia. Joku saattaa tarvita apua työnharjoittelupaikan hankinnassa, toinen vaikkapa koulunkäyntiapua. Olemme jopa käyneet polkupyörän renkaan vaihtamassa. Janne Olsen vahvistaa Viisasen kommentin ja jatkaa, että osa nuorista ei ota apua vastaan ja osa vasta tuumimisen jälkeen -Viesti tulee yleensä läheisiltä tai vaikka työvoimatoimistolta, että nuori kaipaisi ohjausta tai neuvoja. Joku tarvitsee miettimisaikaa ja ottaa myöhemmin yhteyttä. Harvemmin nuori itse kuitenkaan soittaa. Mietintäaika tuottaa toisinaan tulosta ja me työntekijät saamme todellakin hyvän mielen jos viesti menee perille ja joku saadaan esimerkiksi autettua kouluun takaisin. Nuorisosihteeri Auli Pietikäinen kertoo, että Etsivä Nuorisotyö-hanke pyörii tämän vuoden loppuun. - Jatkohanke on jo vireillä ja uskon, että tämä tärkeä, ennaltaehkäisevä työ jatkuu. Nuorisolain muutos (1.1.2011) antaa kunnille mahdollisuuden järjestää etsivää nuorisotyötä ja näin panostaa syrjäytymisuhan alla olevien nuorten auttamiseen. Pietikäinen kertoo, että lakiin on lisäksi liitetty säännökset tilanteista, joissa salassapitosäännösten estämättä viranomaisen tulee luovuttaa etsivälle nuorisotyölle tiedot nuoren tavoittamista varten. -Tällä yhteistyöllä nuori löydetään ja autetaan hänet sellaisten palvelujen ja muun tuen piiriin, joilla edistetään hänen kasvuaan ja itsenäistymistään sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille. MAARET MATTILA www.tornio.fi/kansalaisopisto LAAJEMPI www.tornio.fi/Opetusjakoulutus KALENTERI: www.tornio.fi/kulttuuri Tornion peruskoulujen ja lukion työ- ja loma-ajat lukuvuonna 2011-2012 Syyslukukausi 10.8.-22.12.2011 Kevätlukukausi 9.1.-2.6.2012 Lomat: Syysloma 19.-21.10.2011 Joululoma 23.12.2011-8.1.2012 Talviloma 5.-9.3.2012 Vapaa päivä 5.12.2011, 30.4.2012 ja 18.5.2012 AINEEN TAIDEMUSEO Aina ajattelen jokea -taidetyöpajat ala- ja yläkouluille sekä lukiolle / Taikalamppu Helmi-toukokuu Opastuksia kerran kuussa yläkoululle ja lukiolle huhti-toukokuussa Draamakipinä-ryhmän työpaja opettajille 7. – 8.7. Lasten Joulupolku-työpajat esi- ja alakoululaisille marras-joulukuussa. Tornio-viikko 7.-15.5. Tornion esikoulujen työja loma-ajat lukuvuonna 2011-2012 Syyslukukausi 15.8.-16.12.2011 Kevätlukukausi 9.1.-31.5.2012 TORNIONLAAKSON MAAKUNTAMUSEO Opastettuja kierroksia Uskolliset ystävämme 8.2. – 3.4. Näyttely KULTTUURITOIMISTO järjestää kouluille konsertteja ja teatteriesityksiä ynnä muuta yhdessä koulujen kanssa. Joulupolku joulukuussa Lomat: Syysloma 19.-21.10.2011 Joululoma 19.12.2011-8.1.2012 Talviloma 5.-9.3.2012 Vapaa päivä 5.12.2011, 30.4.2012 ja 18.5.2012 sekä 2 pv marraskuussa 2011 TORNION KANSALAISOPISTO Missä mennään, taiteen perusopetus? -seminaari 3.3. Tarinasta esitykseksi -draamapaja Taikalamppu- taidepajat esi- ja alakoululaisille Klassisen musiikin katselmus 9.2. klo 18.00 Joentalolla. My World - Maailmani -kuvataidekilpailu 13–19-vuotiaille torniolaisille jatkuu 31.3. saakka. TORNION KAUPUNGINKIRJASTO Satutunti tiistaisin klo 9.30 – 10.00 kirjaston lastenosastolla. NUORISOTOIMI MOVES Nuori kulttuurialuetapahtuma Torniossa 19.3. Teemana tanssi. Tapahtumapaikkana on Folkets Hus Haaparannalla. HAAPARANTA Haaparannan kulttuuriviikko 24.2. – 6.3. Käsityömarkkinat 27.2. 15 HAPARANDA Kommunchef Patrik Oja säger att HaparandaTornio är staden som inte följer utvecklingen utan leder den fram mot införlivandet av Vision 2020. Kunnanjohtaja Patrik Ojan mukaan TornioHaparanda ei vain seuraa kehitystä, vaan johtaa sitä kohti Visio 2020:n toteutumista. Staden ska leva Elävä kaupunki HaparandaTornio har de senaste åren haft en fantastisk utveckling genom den kraftiga expansionen av detaljhandel och ökad en besöksnäring. Det är fantastiskt att det finns så många som tror på HaparandaTornio som en central mötesplats i Barentsområdet. Under 2010 fick HaparandaTornio världens största bastu på den östligaste fastlandspunkten i Sverige. Med den gemensamma visionen som grund, att bli ”Ett internationellt centrum mitt i Barents” har städerna de senaste åren utvecklat samarbetet än mer. Man har fysiskt byggt ihop städerna till en stad. Det är ett unikt samarbete som visar på att vi har den fredligaste gränsen mellan två länder. Nästa steg Nu tar HaparandaTornio ytterligare ett steg genom en fortsatt utveckling av På Gränsen-området. Av privata intressenter planeras en byggnation av 40-50 lägenheter precis på gränsen till Tornio. Nya bostäder i ett fantastiskt och unikt läge vid den oreglerade Torneälven ger möjligheter till inflyttning och befolkningstillväxt. Vidare planeras en stad i staden genom den tänkta Kristallen, som är en byggnation som ska innehålla det mesta. En privat intressent har för avsikt att bygga en multiarena i anslutning till Victoriatorget. Multiarenan ska kunna ha kulturevenemang, idrottsevenemang, mässor och konferenser. Byggnaden kan förutom multiarena innehålla en ny gymnasieskola, butiker, kontor, näringslivsoch innovationscenter, kulturcenter, restauranger, café, biograf, konferensanläggning och hotell. - Att bygga en stad i staden skapar någonting som är unikt och som ger en ökad kvalité för de som bor, verkar och besöker HaparandaTornio. Om detta blir verklighet är det ett stort steg i HaparandaTornios utveckling och den fysiska byggnationen över gränsen är då genomförd, precis som det från början var tänkt, säger kommunchef Patrik Oja. Rail port Städerna planerar också för ett nytt gemensamt resecentrum som skall koppla samman all svensk och finsk kollektivtrafik på väg så att det blir lättare att arbetspendla i regionen och besöka oss med kollektiva och miljövänliga transporter. Den nya järnvägen ska invigas under 2012 och det kan skapa ytterligare förutsättningar för HaparandaTornio att bli en logistik nod i Barentsområdet. För att godstransporter ska kunna fungera mellan Sverige och Finland trots olika spårvidd, kan en omlastningscentral - en Rail Port – komma att byggas ut vid Haparanda järnvägsstation. Just nu pågår ett samarbete mellan Sveriges och Finlands transportmyndigheter för att hitta lösningar för att bygga en Rail port. För att utveckla Stranden till en mötesplats för de boende i kommunen och besökare så görs flertalet insatser. Snölekpark på vintern, lekpark och spontan idrottsplats och badplats på sommaren. - Vi tittar också inför sommaren på förutsättningarna för att starta en husbilscamping med en omfattning på cirka 4050 platser. Haparanda stad ska försöka hitta någon entreprenör som kan driva campingen men hittar man ingen intesserad så kan den också komma att drivas av en eller flera sommarlivsentreprenörer. Syftet är att få ökad rörlighet och fler besökare till staden, säger Oja. Vi leder Torget renoverades för ett antal år sedan och fick då tillbaka sin forna glans. Torget är unikt i dagens Sverige där de flesta rivits eller blivit busstorg medan vårat är kvar med samma grunduppbyggnad som det var när staden grundades! Nu har vi, tillsammans med näringslivet, en gemensam utmaning nämligen att fylla Torget med liv och aktivitet till sommaren. Där kan finnas allt ifrån uteserveringar och torghandel till olika slags evenemang så att vi ökar närvaron av boende och besökare i staden. Seskarö camping kommer at hålla öppet i sommar. Kommunen har en ny arrendator av campingen för en tid av tre år. - Eftersom inga avtal ännu är undertecknade så kommer vi att berätta mer om det vid ett senare tillfälle, bland annat på vår hemsida, säger Oja. TornioHaaparannan kehitys on viime vuosina ollut mahtavaa vähittäiskaupan ja matkailuelinkeinon voimakkaasta kasvusta johtuen. On upeaa, että niin monet uskovat TornioHaaparantaan Barentsin alueen keskeisenä kohtauspaikkana. Vuonna 2010 TornioHaaparannassa avattiin maailman suurin sauna Ruotsin itäisimmässä pisteessä. Vision 2020:n mukaan tavoitteenamme on olla ”Barentsin alueen kansainvälinen keskus”. Tämän tavoitteen pohjalta olemme viime vuosina kehittäneet kaupunkien välistä yhteistyötä edelleen. Olemme rakentaneet kaupunkimme fyysisesti yhteen yhdeksi kaupungiksi. Yhteistyömme on ainutlaatuista ja se on myös osoitus siitä, että asumme kahden maan välisellä rauhallisimmalla rajalla. Seuraava askel Nyt TornioHaparanda on ottamassa taas uutta askelta Rajalla –alueen kehittämisessä. Yksityiset toimijat suunnittelevat rajalle 40 – 50 kerrostaloasunnon rakentamista. Uudet asunnot aivan rajan pinnassa erinomaisella paikalla vapaana virtaavan Tornionjoen rannalla edistävät osaltaan paikkakunnalle muuttoa ja väestönkasvua. Suunnitteilla on myös kaupunki kaupungissa, Kristallen –rakennus, johon tulee lähes kaikkea. Yksityisellä toimijalla on tarkoitus rakentaa monitoimiareena Victoriatorin kupeeseen. Siellä voidaan järjestää kulttuuri- ja urheilutapahtumia, messuja ja konferensseja. Rakennukseen on multi- areenan lisäksi suunnitteilla myös Haaparannan uusi lukio, liikkeitä, konttoritiloja, elinkeino- ja innovaatiokeskus, kulttuurikeskus, ravintoloita, kahviloita, elokuvateatteri, konferenssitilat ja hotelli. - Kunnanjohtaja Patrik Ojan mukaan kaupungin rakentaminen kaupunkiin on ainutlaatuinen hanke josta hyötyvät sekä TornioHaaparannassa asuvat ja toimivat että vieraat. Tämän hankkeen toteutuminen olisi iso askel TornioHaaparannan kehityksessä. Se myötä toteutuisi myös suunnitelma rajan päällä sijaitsevasta rakennuksesta. alue toimii lumileikkipuistona, kesällä leikkipuistona, urheilualueena ja uimarantana. Oja kertoo, että nyt mietitään mahdollisuuksia jo tulevana kesänä käyttää aluetta n. 40 – 50 matkailuauton leirintäalueena. Haaparannan kaupunki etsii yrittäjää, joka vastaisi leirintäalueen hoidosta, mutta jos sellaista ei löydy, alue voidaan myös antaa yhden tai useamman kesäyrittäjän hoitoon. Tavoitteena on lisätä liikkuvuutta ja saada kaupunkiin lisää vierailijoita. Rail port Me olemme Kaupungit suunnittelevat myös uutta yhteistä matkakeskusta, joka yhdistää Suomen ja Ruotsin joukkoliikenteen. Se helpottaa alueen työmatkaliikennettä ja tarjoaa matkailijoille mahdollisuuden käyttää ympäristöystävällistä joukkoliikennettä. Uusi rautatie vihitään käyttöön vuonna 2012. Se tarjoaa TornioHaaparannalle mahdollisuuden kehittyä Barentsin alueen logistiseksi keskukseksi. Jotta tavaraliikenne Suomen ja Ruotsin välillä olisi eri raideleveyksistä huolimatta toimivaa, tulisi Haaparannan rautatieaseman yhteyteen rakentaa siirtokuormauskeskus – Rail Port. Parhaillaan Ruotsin ja Suomen rautatiekuljetusviranomaiset pohtivat yhteistyössä ratkaisua Rail Portin rakentamiseksi. Stranden –alueelle on suunnitteilla monia toimenpiteitä alueen kehittämiseksi sekä paikkakuntalaisten että vierailijoiden kohtauspaikaksi. Talvella johdossa Tori kunnostettiin muutama vuosi sitten, jolloin se sai takaisin entisaikaisen loistonsa. Torimme on ainutlaatuinen nykyajan Ruotsissa, missä useimmat torit on purettu tai niistä on tehty linja-autoasemia. Haaparannan torille on palautettu kaupungin perustamisen aikainen rakenne! Nyt meillä on yhdessä elinkeinoelämän kanssa yhteinen haaste saada torille elämään ja tapahtumia kesäaikaan. Siellä voisi olla ulkoilmakahviloita, torikauppaa ja erilaisia tapahtumia jotka saavat asukkaat ja vierailijat viihtymään kaupungissa. Seskarö Camping on avoinna matkailijoille tulevana kesänä. Kaupunki on vuokrannut leirintäalueen kolmeksi vuodeksi yrittäjälle. Oja sanoo, että koska sopimusta ei ole vielä allekirjoitettu, kerromme myöhemmin lisää mm. kotisivullamme. 16 TORNIO Aineen Taidemuseo 25 vuotta Aineen taidemuseon juuret on 1930-luvun PohjoisSuomessa; silloin hollantilaissyntyinen kiertävä taidekauppias Hellmuth van Assendelft (1898–1977) alkoi vierailla Muoniossa Eila Aineen (1920) vanhempien luona, ja Iikka Aine (1893–1974), Veli Aineen (1919–2008) isä, perustaa heti kieltolain kumoamisen jälkeen Tornion Kaupunginhotellin. Iikka Aine sijoittaa omistamansa Aukusti Koiviston kokoelman Tornion Kaupunginhotelliin ja Eila Aineen van- hemmat hankkivat kotiinsa laatutaidetta van Anssendelftilta. Näin kodin perintönä tullut kiinnostus kuvataiteita kohtaan johtaa monien vaiheiden kautta Tornion kaupungin omistaman Aineen taidemuseon avaamiseen maaliskuun 7. päivä 1986. Museon toiminnan perustana on Aineen Kuvataidesäätiön kokoelma. Aineen taidemuseossa käy vuosittain saman verran asiakkaita kuin Torniossa on asukkaita, eli yli 22 000. Aineen taidemuseo on siis aktiivinen kuvataiteen keskuspaikka Torniossa. Kävijät eivät kuitenkaan tule itsestään, taidemuseot kilpailevat konsertti-, elokuva-, ja teatteritarjonnan rinnalla ihmisten vapaa-ajasta. Niinpä henkilökunta saa laittaa luovuutensa likoon joka vuosi, koska yleisölle on kyettävä tarjoamaan syitä tulla samaan museoon uudestaan ja uudestaan, eikä kokoelmaripustus enää yksin riitä siihen. Taidemuseo on muuttunut Tornionlaakson maakuntamuseo uudistuu Tornedalens landskapsmuseum förnyas kulttuurin monitoimikeskukseksi, jossa taiteen katsomisen lisäksi voi tyydyttää monia muitakin tarpeita. Tornionjoki on ehtinyt jäätyä ja tulvia moneen otteeseen Aineen taidemuseon 25-vuotisen historian aikana ja vaikka taidemuseon perustehtävät ovat edelleen samat kuin 25 vuotta sitten, on painopisteitä siirretty ja muutettu. Taidemuseon toimintaan kohdistuu erilaisia intressejä. Kuntatalous edellyttää tuottoa: kävijöitä ja pääsylipputuloja, taiteen ammattilaisilla on erilaiset vaatimukset ja odotukset kuin turistilla tai kouluilla. Myös museon sisällä voi olla erilaisia näkemyksiä siitä kuinka museon pitäisi toimia. Ollaanko taiteen akateemisia vaalijoita: pidetäänkö rakennusta pyhänä taiteen temppelinä ja tilan käyttöä vain näyttelyihin sopivana vai korostetaanko toiminnassa sekä sisällön että tilojen avaamista kaikkien käyttöön? Aineen taidemuseo on painottunut jälkimmäiseen ja keskittynyt yleisö- ja taidekasvatukseen. Museot ovat kuitenkin arvokkaita muisti- ja taideorganisaatioita – siitä ei vain juuri nykyaikana puhuta – ja niillä on tehtävänä suunnata myös tulevaan. Ne ovat merkki sivistyneestä yhteiskunnasta, joka kunnioittaa menneisyyttä ja kulttuurin kerroksellisuutta ja jatkuvuutta. Opetus- ja kulttuuriministeriö myösi 16.3.2011 Tornion kaupungille 1,1 miljoonan euron avustuksen Tornionlaakson maakuntamuseon peruskorjaukseen. Hankkeen kustannusarvio arvonlisäveroineen on 4,2 milj. euroa. Tornion kaupungilla on rahoitusvaraus hankeeseen. Museo suljetaan yleisöltä 1.8.2011 ja luovutetaan rakentajille 1.10.2011. Peruskorjaukseen liittyy myös noin 800 neliömetriä uutta tilaa. Peruskorjattuun museoon pystytetään uusi rajanylinen näyttely, jota on suunniteltu yhdessä Haaparannan kanssa. Näyttelyn teemana on "Kohtaamisia rajalla". Uudistettu museo on tarkoitus avata 1.6.2014, jolloin Tornionlaakson maakuntamuseo täyttää 100 vuotta. Museichef Henri Nordberg berättar om den planerade ombyggnationen av museet. Den gamla museiyggnaden stod klar 1964 och har haft problem med fukt och läckage. Man kommer nu att satsa drygt 4 milj EUR på att bygga ut och fräscha upp museet. Bland annat flyttas ingången till andra sidan av byggnaden. Museet stänger i augusti för att åter öppnas 2014 då museum fyller 100 år. I investeringen kommer till en ny basutställning som kommer ha temat "Möten på gränsen" Man kommer att berätta om Tornedalens historia på båda sidor om gränsen med en rad olika teman, från förhistoria till mångkultur och IKEA. Utställningsmanus har tagits fram i samarbete med Haparanda stad och Norrbottens museum. Katriina Pietilä-Juntura Museonjohtaja, Aineen taidemuseo Pääsiäisen vierailukonsertti ”MATKALLA HETTAAN” ULTIMA THULE – SATUJEN SAARI Janne Maikkulan valokuvanäyttely Tornionlaakson Maakuntamuseossa 8.4. - 29.5.2011 TORNION KANSALAISOPISTO TORNION KANSALAISOPISTO Tervetuloa opiskelemaan, harrastamaan ja viihtymään! Mitä harrastaisin? Mitä opiskelisin? Tutustu kaikille avoimiin opiskelu-, harrastusmahdollisuuksiin ja ilmoittaudu itseäsi kiinnostaville kursseille. Lähiajan kurssit on nähtävissä Opistot - yhteisilmoituksesta Lounais-Lapista sekä opiston sivuilta www. tornio.fi/kansalaisopisto Olisiko minulle sopivaa mukavaa ryhmää tarjolla? Käytössäsi on kolme tapaa ilmoittautua kursseille: Netissä: www.opistopalvelut.fi Puhelimella: 040 - 770 5972. Toimistossa: Seminaarinkatu 14. Voit valita vuosittain itseäsi kiinnostavan kurssin n. 320 kurssin valikoimasta. Uusi opetusohjelma 2011-2012 jaetaan torniolaisiin talouksiin elokuun puolivälissä. NYT ON AIKA TEHDÄ KURSSIEHDOTUKSIA ENSI LUKUVUODEN OPETUOHJELMAAN Ehdotuksesi tueksi kannattaa kysyä löytyisikö lähipiiristäsi muitakin samasta aiheesta kiinnostuneita. Jos tiedossasi on hyvä opettaja, ehdota häntäkin. Opisto toteuttaa tilauksesta mm. eri yritysten ja organisaatioiden henkilöstön täydennyskoulutusta. Lähetä ehdotuksesi 30.4. mennessä [email protected] tai postitse. Valmis toivomuslomake on tulostettavissa opiston sivuilta www.tornio.fi/kansalaisopisto ke 20.4.2011 klo 19.00 Alatornion kirkko META4 jousikvartetti • Haydn: kvartetto Op. 76/3 ”Keisari” • Janacek: kvartetto no 1 ”Kreutzer-sonaatti Ohjelma 15 € Järj. Tornion kulttuuritoimisto ja Tornion seurakunta 17 Tornioviikko 7.-15.5.2011 Tornio 390 vuotta Viikon aattona, Eurooppapäivänä perjantaina 6.5. koululaiset istuttavat puisen Tulppaanipellon klo 12 Kihlat-liikenneympyrään. Tornion Mieskuoron odotettu ja ansaittu äitienpäiväkonsertti on sunnuntaina 8.5. Paikasta ilmoitetaan lähemmin. TORNION RAKENNETTU MUISTI Maanantaina 9.5. Aineen taidemuseon auditoriossa klo 18 julkis- Akvarell- och akrylmålning, kalligrafi ”Omakuva”, Hanne Lahtinen, TYL 2007 Tornion kaupunki täyttää tänä vuonna 390 vuotta. Perinteiseen tapaan tänäkin vuonna vietetään Tornioviikkoa, joka kulttuurin lisäksi sisältää paljon muutakin, mm. sosiaali- ja terveysalan yhdistysten esittelymessut Mercuriassa lauantaina 14.5. klo 11-15 tetaan Tornion keskustan vanhimmista rakennuksista, niiden historiasta ja talojen asukkaista kertova esite. Maakuntamuseotutkija Minna Heljala kertoo taustoista. Tornioviikon pääjuhla alkaa Joentalolla torstaina 12.5. klo 18. Juhlaväelle tarjotaan kahvia tuntia ennen tilaisuuden alkua. Nuorten Kulttuurikadulla My World –kilpai- g n i B ango aB Mikä? Bing-a-Bango-kevätpamaus Missä? Rajakartanossa eli Aineen taidemuseossa ja pääkirjastossa Milloin? perjantaina 29.4. Monelta? klo 17-19 Kelle? alakouluikäisille Hinta? ilmainen! lun palkintojen jako lauantaina 14.5. Kelloaika ilmoitetaan. Samana päivänä Täällä Pohjanlahden rannalla – Vid Bottenviksstranden, Rajansävel-Gränsklangenkuoron konsertti Aineen salissa. Kelloaika ilmoitetaan. Sunnuntaina, viikon päätöspäivänä, Tornioviikko huipentuu Arpelan Laulajien 30-vuotis- juhlakonserttiin Arpelan seurakuntakodilla ja Irja Kalanderin 70-vuotisjuhlakonserttiin Joentalolla klo 19. Tornioviikon ohjelma kokonaisuudessaan Tornion kaupungin verkkosivuilla. Kannattaa seurata myös lehti-ilmoituksia. Ohjelmat ja kelloajat voivat muuttua ja niistä ilmoitetaan lähempänä. Aineen taidemuseo ja Tornion pääkirjasto järjestävät yhdessä alakouluikäisille suunnatun vappukarkelon Binga-Bango. Hauska tapahtuma pitää sisällään mm. tietovisan, keiju- ja peikkosatuja ja taikurin ilmapalloineen. Kevätpamaukseen osallistutaan pukeutumalla fantasiahengessä ja jännitystä tuo Paras puku-kisa. Palanpainikkeeksi keväistä boolia ja pientä purtavaa Cafè Aineella. Fotografi- och remake-kurser Kurser i musikoch ljudteknik TORNIONLAAKSON TAIDETAPAHTUMA KONST I TORNEDALEN TornioHaparanda 28.6.–2.7.2011 INFO: Peräpohjolan Opisto, +358 400 965 766, [email protected] Ruotsinsuomalaisten kansankorkeakoulu, +46 922 688 17, [email protected] Pohjoiskalotin Avoin Harmonikkamestaruuskilpailu 9.7.2011 klo 14.00 Musiikkitalo, Tornio Sarjat: 12-vuotiaat ja alle 13-16 -vuotiaat yleinen Kilpailukappaleiden (2) tulee olla viihteellistä harmonikkamusiikkia. Lisätiedot ja ilmoittautumiset Tornion kulttuuritoimisto Keskikatu 22, 95400 Tornio puh. 050 597 1174, 0400 891 160 [email protected] www.rajasoitto.net Bing aBango Bildkonstkurser för barn- och ungdom 30.6–3.7.2011 TornioHaparanda 18 KESÄTAPAHTUMAT 2011 TornioHaparandassa Lähes kaikki Tornion ja Haaparannan kulttuuritapahtumat ovat nykyään kaupunkien yhteisiä: mm. Rajasoitto, Kalottjazz &Blues, Peräpohjolan Markkinat, Tornionlaakson taidetapahtuma ja ensi kesän uutuutena Mustaparran Saaristo. Kaikissa ovat edustettuina alueen kielet ja kulttuurit, vaikka järjestelyvastuun sattuisikin kantamaan vain toinen TornioHaparandan kaupunkipuolisko. Monipuoliset resurssit ovat käytössä; esiintyjiä, näytteilleasettajia ja kaikkein tärkeimpänä yleisöä on aina paikalla molemmin puolin rajaa. TORNIOVIIKKO 7.-15.5.2011 TORNIOVIIKKO 7.-15.5.2011 Tornion kaupunki täyttää tänä vuonna 390 vuotta. Perinteistä Tornioviikkoa vietetään tänä vuonna teemalla elämänilo. Kulttuurin lisäksi viikko sisältää paljon muutakin, mm. sosiaali- ja terveysalan yhdistysten esittelymessut Mercuriassa lauantaina 14.5. klo 11-15. Viikon aattona, Eurooppa-päivänä perjantaina 6.5. koululaiset istuttavat puisen Tulppaanipellon klo 12 Kihlat-liikenneympyrään. Tornion Mieskuoron odotettu ja ansaittu äitienpäiväkonsertti on sunnuntaina 8.5 Joentalolla. TORNION RAKENNETTU MUISTI on koottu esitteeksi. Maanantaina 9.5. Aineen taidemuseon auditoriossa klo 17 julkistetaan Tornion keskustan vanhimmista rakennuksista, niiden historiasta ja talojen asukkaista kertova esite, joka on jatkoa aikaisemmin ilmestyneille kaupungin historiasta tiivistetysti kertoville teemallisille esitteille. Maakuntamuseotutkija Minna Heljala kertoo taustoista. Tornioviikon pääjuhla alkaa Joentalolla torstaina 12.5. klo 18. Juhlapuheen pitää Lapin yliopiston rehtori Mauri Ylä-Kotola. Juhlaväelle tarjotaan kahvia tuntia ennen tilaisuuden alkua. Nuorten Kulttuurikadulla lauantaina 14.5 tapahtuu paljon. Siellä jaetaan mm. My World –kilpailun palkinnot. Rajansävel-Gränsklangen-kuoron konsertti Tornioviikolla on nimeltään Täällä Pohjanlahden rannalla – Vid Bottenviksstranden. Sunnuntaina, viikon päätöspäivänä, Tornioviikko huipentuu Arpelan Laulajien 30-vuotisjuhlakonserttiin Arpelan seurakuntakodilla ja Irja Kalanderin 70-vuotisjuhlakonserttiin Joentalolla klo 19. Tornioviikon ohjelma on kokonaisuudessaan Tornion kaupungin verkkosivuilla. Kannattaa seurata myös lehti-ilmoituksia. Ohjelmat ja kelloajat voivat muuttua ja niistä ilmoitetaan lähempänä. TORNIOVECKAN 7 – 15 maj 2011 Tornio stad fyller 390 år i år. Den traditionella Tornioveckan firas i år med ”livsglädje” som tema. Förutom kultur finns mycket annat program under veckan, bland annat social- och hälsovårdens mässa i Mercuriahuset lördagen den 14 maj kl. 10 – 14. Tornioveckan tjuvstartar med att skolbarn planterar en trätulpanäng i rondellen i Tornio på fredag den 6 maj kl. 11 som även firas som Europadagen. Tornios manskörs efterlängtade morsdagskonsert är på Joentalo söndagen den 8 maj. TORNIOS BYGGDA MINNE. Måndagen den 9 maj i Aines konstmuseums auditorium publiceras en broschyr över Tornio centrums äldsta byggnader, om deras historia och boende. Broschyren är fortsättning av tidigare publicerade temabroschyrer över stadens historia. Forskaren på landskapsmuséet, Minna Heljala berättar om bakgrunden. Tornioveckans huvudfest hålls på Joentalo torsdagen den 12 maj kl. 17.00 Festtalare är Lapplands universitets rektor Mauri Ylä-Kotola. På ungdomarnas kulturgata händer också en hel del. Priserna i tävlingen My Word utdelas på lördag den 14 maj. Rajansävel-Gränsklang-körens konsert hålls i Aines sal med tema – Vid Bottenviksstranden. På söndag kulminerar Tornioveckan i Arpelan Laulajat–körens 30–årsjubileumskonsert i Arpela församlingshem och Irja Kalanders 70–årsjubileumskonsert på Joentalo. Tornioveckas program i sin helhet finns på Tornio stads hemsida. Läs också annonser i tidningar. 1/7 2011 al 30/6 – v ti s e F uusikoiS & BLUE invälisten m eisön yl aiden kansa LOTTJAZZ n rää tasokk nsainvälise festivaali ke ja Haaparantaan ka lottjazz&Blues on ki ik si u m . 8 2 Ka on osta Tornio auringosta. arvostetusdensa ansi ja keskiyön estivals-tapahtumien ä st sä ke nauttimaan t paikkansa Finland F u n Tornionvakiinnuttan issa soljuva erjantain rt se n ko . in aan. P sa ketjussa uantain ja sunnunta nollisimmill hula kesä nautin reissa pysyvästi, pu in g n Pikisaaren u p u te ka n ikin n le si o u ka m llä n e monie kauniin joen kesk Husilla on itsensä ja ts e ka lk ik o a F p lta s bluesi . Para klubi-illoista kokonsertti. mattakaan rk ki n e in ö n o 2011 n u lu te kuun 0/6 – 1/7 3 l a v h ti s e ES F musiker oc ZZ & BLU rnationella n A te J re in a T e m T d å m O b L so r KA n samla njuta av le tt a a iv r d st fö n e io la kf b si rn u ts Den 28:e m publik till HaparandaTo har en inarbetad pla . n s ja ll e d e e lu n B –k ttjazz & internatio Festivals eälven n i Finland ssolen. Kalo och midnatt erade arrangemange på Pikisaari mitt i Torn rt på r m se e n m rt o o n se sk de välre ns blue ens kon och söndag ss like. Fredagskvälle markering för att e e Lördagens d d n n e ta å u st r en velse a bluesär en upple ar i mångas kalendra giga jazz- eller släpig h vacker n s Folkets Hu ub-kvällarna med svä lyssna till sig själv och p tt a m t o e tt ästa sä inte tala en. ydda. Det b rt mitt i natt toner som kr esöka en kyrkokonse b musik är att KA Rajaton RAJASOITTO-GRÄNSSPELET 5.-10.7.2011 Rajasoitto-Gränsspelet alkoi harmonikkatapahtumana vajaat kolme vuosikymmentä sitten. Nyt kuuden päivän ajan kaupungeissa soi kansanmusiikki, harmonikkamusiikki, pelimanni- ja maailmanmusiikki. Musiikin ystäville on tarjolla konsertteja ulkona ja sisällä; tori- ja ulkoilmasoitot ovat olennainen osa Rajasoittoa. Gränslösa RAJASOITTO-GRÄNSSPELET 5 – 10 juli 2011 Rajasoitto-Gränsspelet startade som dragspelsfelstival för knappt trettio årtionden sedan. Nu spelas folkmusik, dragspelsmusik, spelemans- och världsmusik under sex dagar. Musikvänner bjuds på konserter både utom- och inomhus, på gator och på torg. Under dagarna arrangeras även kurser och utbildning. Koulutus on osa tapahtumaa, niin myös Pohjoiskalotin harmonikkamestaruuskilpailu, joka on monen kohdalla toiminut ponnahduslautana Hopeinen ja Kultainen Harmonikka –kilpailuihin. Kilpailu pidetään tällä kertaa Tornion Musiikkitalolla lauantaina 9.7. klo 14. Sarjoja on kolme. Yleiseen, nuorten ja lasten sarjaan osallistuu soittajia Suomesta ja Ruotsista. Nordkalottens dragspelsmästerskap har för många varit en språngbräda till större dragspelstävlingar. Denna gång arrangeras tävlingen på Tornios musikhus lördagen den 9 juli kl. 13. I tävlingen finns tre serier; allmän, ungdoms- och barnserie. Deltagare kommer från Finland och Sverige. 19 SOMMARARRANGEMANG 2011 i HaparandaTornio Nästan alla HaparandaTornios sommararrangemang är gemensamma, bland annat Gränsspelet, Kalottjazz & Blues, Peräpohjola Marknad, Bildkonst i Tornedalen, IKRA -dansfestival och nyheten för kommande sommar, Mustapartas Skärgård. Alla arrangemang präglas av regionens språk och kulturer även om ansvarig för arrangemanget ibland är bara den ena hälften av staden. Resurserna är gemensamma; artister, utställare och det viktigaste av allt, publiken kommer från bägge sidor om gränsen. PERÄPOHJOLA MARKNAD 8 -9 juli Peräpohjola Marknad i Tornio är det största handarbets- och upplevelseevenemanget med influenser från 1800–talets början. Marknaden spelas i äkta och välbevarad miljö från olika tidevarv. På marknaden samlas årligen ett hundratal försäljare och rollfigurer i tidsenliga kläder. Det handlar om verkligt lokal närkultur. Den är känd för handarbeten av hög kvalitet, bakverk och designprodukter. Publiken saknar den för marknaden traditionella soppan av torkat kött. Föräldrarna i fotbollsföreningen TP-47 har tagit utmaningen, och kött hänger på tork under takskägget. Förutom rollfigurerna livar musikföreställningar upp stämningen tillsammans med Aines konstmuseums och Tornedalens landskapsmuseums utställningar. Rollfigurer från Mustaparta-sjödramat i augusti besöker också marknaden. Dessa två evenemang samarbetar genom bland annat gemensamma utbildningar. http://www. tornio.fi/index.php?p=Markkinat hittar du programmet, ytterligare information om utbildningar, anmälningsblanketten för försäljare med mera. PERÄPOHJOLAN MARKKINAT 8.-9.7 Peräpohjolan markkinat ovat suuri 1800-luvun alkuun sijoittuva käsityöläis- ja elämystapahtuma, joka toteutetaan Torniossa, aikakaudeltaan säilyneessä, aidossa ympäristössä. Tapahtumaan osallistuu vuosittain yhteensä noin 100 myyjää ja roolihenkilöä tuon ajan asuissaan. Markkinat ovat todellista, paikallista lähikulttuuria. Ne tunnetaan korkeatasoisista käsityötuotteiden, leivonnaisten ja designtuotteiden tarjonnastaan. Markkinaväki on ehtinyt kaivata tapahtumalle tunnusomaista kuivalihakeittoa. TP-47:n Juniorien naisjaosto on vastannut toivomukseen, lihat ovat räystään alla kuivumassa. Markkinoita elävöittävät historiallisten roolihenkilöiden lisäksi musiikkiesitykset. Oheistapahtumina Tornios seurakunnan toteuttama Puolipäiwän Saarna Tornion kirkossa sekä Aineen taidemuseon ja Tornionlaakson maakuntamuseon näyttelyt. Mustaparran, elokuun meridraaman, roolihenkilöitä käy esittäytymässä markkinoilla. Tapahtumat tekevät yhteistyötä mm. yhteisten koulutusten muodossa. www.tornio.fi/markkinat -sivuilta markkinaohjelma, tarkempia tietoja koulutuksista, myyjien ilmoittautumislomakkeet IKRA Dance & Performance Art Festival 16 – 19/6 2011 För andra året genomförs IKRA Dans & Performance Art festival vid Torneälvens mynning. Temat för årets festival är ny tid, ny plats och nya människor. Det sker stora förändringar i området. Festivalen vill locka hit nya människor, söka nya kontakter med lokalbefolkningen, skapa nya relationer mellan människor i Barents och genom samarbetet skapa nytt. Under festivalen arrangeras olika slags uppträdanden, föreställningar, workshops och diskussionsforum för både publik och artister. Publiken kommer att se dans och performance som angränsar till både musik, bildkonst och teater. Artister från hela Barentsområdet; Sverige, Finland, Norge och Ryssland samt många lokala artister och grupper medverkar. IKRA Dance & Performance Art Festival 16-19/6-2011 IKRA Dans & Performance Art festival järjestetään tulevana kesänä toisen kerran TornioHaaparannassa. Tämä vuoden festivaalin teemanan on: uusi aika, uusi paikka ja uudet ihmiset. Alueellamme tapahtuu suuria muutoksia. Me haluamme houkutella tänne ihmisiä sekä luoda uusia kontakteja paikallisväestön ja Barentsin alueen ihmisten välillä. Festivaalin aikana järjestetään erilaisia esityksiä, näytöksiä, työpajoja ja keskusteluja sekä yleisölle että artisteille. Yleisölle tarjotaan sekä tanssi- että performanssiesityksiä joita yhdistää niin musiikki, kuvataide kuin teatterikin. Festivaalissa esiintyy taiteilijoita koko Barentsin alueelta; Ruotsista, Suomesta, Norjasta ja Venäjälltä sekä monia paikallisia esiintyjiä ja esiintyjäryhmiä MUSTAPARTA palaa TornioHaparandaan 10.-14.8.2011 MUSTA PARTA Iisakki Mustaparran ja hänen kavereidensa seikkailut Torniossa sijoittuvat vuoteen 1781, jolloin rajaa ei ollut. Nyt kun Tornio ja Haaparanta ovat palaamassa yhteen, on Mustaparta yhdistävänä, rohkeana ja ennakkoluulottomana hahmona ajankohtainen. Ensi kesän elokuun 10.-14. Olof Hederydin romaanista Iisakki Mustaparta, Perämeren Piraatti, esitetään tiivistettyjä kohtauksia Tornion ja Haaparannan merikylissä ja satamissa, Hellälässä, Puotikarissa, Seittenkarilla ja Nikkalassa. Tarina alkaa Vojakkalan Oravaisensaaressa, jossa päähenkilö Iisakki Mustaparta asui. Siellä esitellään roolihahmot ja ajankuva. Tarina etenee jatkonäytelmänä viiden päivän ajan. Pääosissa ovat näyttelijöiden lisäksi matkailukäytössä olevat purjealukset, kaupunkien saaristo ja satamat. Yksityisveneillä voi osallistua tapahtumiin kulkemalla paikasta toiseen. Luvassa on ristiriitoja, romantiikkaa ja paljon maailmaa nähneen Äiji-Iisakin tarinoita. Äijä on aivan mahdoton suustaan. MUSTAPARTA kommer tillbaka till HaparandaTornio 10-14/ 8 2011 Iisakki Mustaparta och hans kompisar är ute på äventyr i Tornio år 1781 då det inte fanns någon gräns. Nu när HaparandaTornio är på väg att återförenas är Mustaparta åter aktuell som en förenande, modig och fördomsfri figur. Kommande sommar under tiden 10 -14 augusti kommer man att spela korta episoder ur och efter Olof Hederyds roman Iisakki Mustaparta, Bottenvikspiraten i Tornios och Haparandas strandbyar och hamnar; Hellälä, Puotikari, Seskarö och Nikkala. Berättelsen börjar på Oravaisensaari i Vojakkala där huvudpersonen Iisakki Mustaparta bodde. Där presenteras rollfigurerna och tidsbilden. Berättelsen fortsätter med episoder under fem dagar. Förutom skådespelarna spelar segelfartygen, skärgården och hamnarna en viktig roll. Man kan delta i arrangemanget med privatbåtar genom att följa med. Det finns både konflikter, romantik och berättelser från ÄijiIisakki som har sett mycket. Äiji har ett mycket mustigt språk. Vad är Mustaparta–andan? Det handlar om att vara en rättvis medhjälpare som vågar ifrågasätta saker och en som inte som förhindrar eller bromsar utvecklingen. 20 KesäTAPAHTUMAT SommarARRANGEMANG TOUKOKUU MAJ 7.-15.5 Tornio-viikko • Tornioveckan TORNIO 14.5 Ravit • Trav Laivakangas TORNIO 21-22.5. Perämerenkaaren rakentajamessut • Byggmässa Hannulanmäen jäähalli TORNIO KESÄKUU JUNI 1.6. 10.6 11/6 11-12/6 16.-17.6. 16.-19.6. 16.6. 19/6 23.6. 29.6. 27.6.-1.7. 30.6. 30.6.-3.7. Sirkus Finlandia Aittakenttä TORNIO Ravit • Trav Laivakangas TORNIO Bastumaraton • Saunamaraton Hovilompolo TORNIO 14:e Nationalbastudagen Kukkolaforsen HAPARANDA Barents Reunion konventti • Barents Reunion årskonvent Peräpohjolan opisto TORNIO IKRA – tanssi- ja performanssifestivaali • IKRA Dans- och performancefestival Saaren Soittajat ”Suomalaisia ikivihreitä” Kesätori TORNIO Elmopedturnén 2011 HAPARANDA Rajansävel – Gränsklangen Kesätori TORNIO Midnight Sun Marathon Golf Tornionlaakson kuvataidetapahtuma • Tornedalens Bildkonstevenemang Peräpohjolan opisto TORNIO Jokivarren kuoro ja Kivalo-harmonikat Kesätori TORNIO Kalottjazz & Blues 2011 HEINÄKUU JULI 1.-2.7. 1.-31.7. 2.7. 2.7. 2.-3.7. 5.7 7.-10.7. 8.-9.7. 9.7. 14.7. 14.-19.7. 15.-16.7. 16.7 20-23.7. 21.7. 21/7 28.7. 30.7. 30-31/7 Suomen suurin Motocross tapahtuma Kaakamon motocross stadion TORNIO Tornion Kesäteatteri ”Simpauttaja” Åströmin kartanon pihapiiri TORNIO Rafting Euro Cup Kukkolankoski Rajaväylän lenkki Oikea Moottoritapahtuma, Ruottala TORNIO Ravit • Trav Laivakangas TORNIO Rajasoitto • Gränsspelet Peräpohjolan Markkinat • Peräpohjola Marknad Åströmin kartano TORNIO Pohjoiskalotin avoin viihdeharmonikkakilpailu Musiikkitalo TORNIO Yhteislauluilta Kesätori TORNIO Suomen Tivoli Aittakenttä TORNIO Classic Motor Meet HAPARANDA Ravit • Trav Laivakangas TORNIO Twin City Festivals TORNIO Irja Kalanderin 70v, torikonsertti Kesätori TORNIO Sääskisafari • Sääskisafaridans Umpitunneli TORNIO Kaamea Rangaistus –yhtye Kesätori TORNIO Kukkolafästi Kukkolaforsen, Kukkolankoski Sikfesten • Siikajuhlat Kukkolaforsen, Kukkolankoski ELOKUU AUGUSTI 10.-14.8. Mustaparta-tapahtuma TORNIOHAPARANDA NÄYTTELYT 8.4.-29.5. 6.5.-19.6. 19.5.-11.6. 30.6.-25.9. 7.6.-31.7. 1.6.-1.7. 20.6.-20.8. 5.7.-29.7. Ultima Thule – Satujen saari Tornionlaakson maakuntamuseo Kalervo Palsa Aineen taidemuseo Svefi konstlinje, Svefin taidelinja, Haparanda stadsbibliotek Jazztaiteilija 2011 Aineen taidemuseo Tornionlaakson kansan huonekalut Tornionlaakson maakuntamuseo Eija Välimaa Tornion Kuvataideseura Galleria Sommardröm Sinikka Lappeteläinen Tornion Kuvataideseura Galleria Lisäksi vaihtuvat Tornion kaupungintalon ja terveyskeskuksen näyttelyt TornioHaparanda -tapahtumakalenteri netissä • HaparandaTornio -evenemangskalender på nätet www.haparandatornio.com
© Copyright 2024