Praktiska lösningar för att hejda klimatförändringen

KÄYTÄNNÖN RATKAISUJA
ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄÄN
Parhaita esimerkkejä kuntien ilmastonmuutostyöhön
Järjestäjät / Arrangörer / Organisers
KONKRETA LÖSNINGAR FÖR ATT
HEJDA KLIMATFÖRÄNDRINGEN
Goda exempel för kommunernas arbete mot
klimatförändringen
PRACTICAL SOLUTIONS TO COMBAT
CLIMATE CHANGE
Best examples for climate change work in municipalities
1
SISÄLLYSLUETTELO / INNEHÅLLSFÖRTECKNING / TABLE OF CONTENTS
2
ALKUSANAT / FÖRORD / FOREWORD
3
MITEN KILPAILU TOTEUTETTIIN / TÄVLINGENS GENOMFÖRANDE / HOW THE
COMPETITION WAS CONDUCTED
4
TUOMARISTON ARVIOT PALKITUISTA RATKAISUISTA / JURYNS BEDÖMNING AV DE
PRISBELÖNADE BIDRAGEN / JURY’S EVALUATION OF THE AWARDED SOLUTIONS
5
PALKITUT RATKAISUT / PRISBELÖNADE LÖSNINGAR / AWARDED SOLUTIONS
ECO2 – ilmastonmuutoksen torjuntaa innovatiivisesti ja poikkihallinnollisesti
ECO2 – innovativ och tvärsektoriell bekämpning av klimatförändringen
ECO2 – tackling climate change in an innovative and cross-sectoral way
6
6
6
6
Lumijäähdytys – kestävää ja luotettavaa vihreää jäähdyttämistä
Snökyla – hållbar och pålitlig naturkyla
Snow Cooling – sustainable and reliable green cooling
8
8
8
Arkitehtonisesti integroitu aurinkokeräin
Arkitektonisk integrert solfanger
Architecturally integrated solar collector
10
10
10
Suljetun kierron konsepti
Konceptet slutet kretslopp
Closed circulation
12
12
12
KOKONAISVALTAISET RATKAISUT / ÖVERGRIPANDE LÖSNINGAR / INTEGRATED SOLUTIONS
Arendal on Norjan ensimmäinen ilmastoneutraali kaupunki
Arendal den första klimatneutrala staden i Norge
Arendal the first Climate Neutral city in Norway
14
14
14
14
Biokaasu kestävän alueellisen kasvun strategisena työkaluna
Biogas som ett strategiskt verktyg för en hållbar regional tillväxt
Biogas as a strategic tool for a low carbon economy
16
16
16
Envi Grow Park ekoteollisuuspuisto
Envi Grow Park, ekoindustripark
Envi Grow Park eco-industrial park
18
18
18
Ilmastokumppanit
Klimapartnere
Climate Partners
20
20
20
Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU)
Kolneutrala kommuner
Carbon neutral municipalities (CANEMU)
22
22
22
Liikennebiokaasuverkosto Pohjois-Karjalaan
Fordonsbiogasnätverk för Norra Karelen
Traffic biogas network for North Karelia
24
24
24
TEKNISET RATKAISUT / TEKNISKA LÖSNINGAR / TECHNICAL SOLUTIONS
ECOMATE BUS – taloudellisen ajotavan seurantajärjestelmä linja-autonkuljettajille
ECOMATE BUS – uppföljningssystem för ekonomiskt körsätt hos busschaufförer
ECOMATE BUS – Ecodriving monitoring system for bus drivers
26
26
26
26
Fluoresoiva piikarbidi – valkoinen valonlähde yleisvalaistukseen
Fluorescerande kiselkarbid – en vit ljuskälla för allmänbelysning
Fluorescent Silicon Carbide – a white light emitter for general lighting
28
28
28
Ilmanvaihdon optimoinnilla säästöjä Helsingin kiinteistöissä
Optimering av ventilationen ger besparingar i fastigheter i Helsingfors
Ventilation optimization in public buildings cuts energy costs and consumption in Helsinki
30
30
30
Vähemmän ilokaasupäästöjä sairaanhoidossa
Minskade lustgasutsläpp från sjukvården
Reducing health care laughing gas emissions
32
32
32
Maailman ekotehokkain tietokonesali
Världens ekoeffektivaste datorhall
The most eco-efficient computer hall in the world
34
34
34
MW Powerin moduloidut Biopower-voimalaitokset – kestävän kehityksen mukaista
energiantuotantoa
MW Powers moduläre Biopower-lösning för hållbar energi
MW Power’s modular Biopower power plants provide sustainable energy
36
36
36
Pohjois-Savon kuntien kiinteistövalvomo (seutuvalvomo)
Kontrollrum för fastigheter (regionalt kontrollrum) i kommunerna i Norra Savolax
The building automation centre of the municipalities in Northern Savo, Finland
(regional BA-centre)
38
38
38
Renkaiden kierrätys CFC-prosessin kautta
Återvinning av däck genom CFC-processen
Recycling of tires through the CFC process
40
40
40
Saveenergy – Ilmastoa voidaan säästää vaikuttamalla kuluttajien talouteen
Saveenergy – Ett sätt att påverka klimatet är att påverka privatpersoners privatekonomi
Saveenergy – One way to save the climate is to affect the consumer’s private economy
42
42
42
Stirling-periaatteeseen perustuva, vähäarvoisilla polttoaineilla toimiva lämpövoimalaitos
Kraftvarmeanlæg baserede på Stirling-princippet, drevet af lav-værdi brændsler
Combined heat and power (CHP) plants driven by Stirling engine technology, utilizing
low-value biomass
44
44
44
KUINKA ETEENPÄIN / HUR GÅR VI VIDARE? / WHICH WAY FORWARD?
46
ALKUSANAT / FÖRORD / FOREWORD
Itämeren alueelle sekä Pohjoismaihin suunnatussa kansainvälisessä kilpailuhankkeessa etsittiin kunnille sekä muille
paikallis- ja aluetason toimijoille uusia tai vielä vakiintumattomia liiketoimintakonsepteja, toimintatapoja ja teknologioita
ilmastonmuutoksen hillintään.
Itämeren vaikutuspiiriin kuuluu noin 100 miljoonaa
asukasta. Useilla alueen kunnista on valmiina tai kehitteillä
ilmastostrategia, mutta niiltä puuttuu usein konkreettiset
toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Yrityksiltä ja organisaatioilta saattaa löytyä käytännönläheisiä sekä toimivia
ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään, mutta niitä ei välttämättä ole saatu jalkautettua. Kilpailun tavoitteena oli saattaa
yhteen ratkaisujen tuottajat sekä uudet asiakkaat Itämeren
alueelta sekä Pohjoismaista.
Kilpailun avulla etsittiin hankkeita, jotka hillitsevät ilmastonmuutosta, tukevat paikallis- ja aluetaloutta, työllisyyttä
ja yleistä hyvinvointia, johtavat konkreettisiin muutoksiin kuntien ja kuntalaisten toimintatavoissa ja ovat toteutettavissa
hyvänä käytäntönä laajasti.
Kilpailuhanke oli osa Turussa 31.1.–2.2.2011 järjestettyä Itämeren alueen ja Pohjoismaiden kestävän kehityksen
Ratkaisuja lähellä, yhdessä -konferenssia. Tapahtumassa
esiteltiin käytännön ratkaisuja ja innostettiin osallistujia
konkreettisiin toimiin. Konferenssi toi yhteen satoja toimijoita paikallisilta, alueellisilta ja kansallisilta tasoilta Itämeren
alueelta sekä Pohjoismaista.
Tässä julkaisussa esitellään palkitut ratkaisut sekä 16
muuta hyvää kokonaisvaltaista tai teknistä esimerkkiä
ilmastonmuutoksen hillintään. Kirjan tarkoituksena on tarjota
käytännön läheisiä ratkaisuja kuntien ilmastonmuutostyön
edistämiseen.
I den internationella tävlingen som gällde Östersjöområdet
och de nordiska länderna efterlystes nya eller ännu inte
etablerade affärsverksamhetskoncept, verksamhetsprinciper
och ny teknik som gagnar kommunerna och andra lokala och
regionala aktörer i bekämpningen av klimatförändringen.
Inom Östersjöområdet bor ungefär 100 miljoner människor. I många fall har kommunerna inom området en klimatstrategi eller håller på att utveckla en sådan, men ofta saknar
de konkreta åtgärder för att uppnå målen. Olika företag och
organisationer kan ha praktiska och fungerande lösningar för
att hejda klimatförändringen men de har inte alltid lyckats
förankra dem. Syftet med tävlingen var att sammanföra lösningsleverantörerna och nya kunder inom Östersjöområdet
och de nordiska länderna.
Tävlingen syftade till att hitta projekt som hejdar klimatförändringen, stöder den lokala och regionala ekonomin, sysselsättningen och den allmänna välfärden, leder till konkreta
förändringar i kommunernas och invånarnas handlingssätt,
ochkan i stor utsträckning införas som god praxis.
Tävlingsprojektet ingick i hållbarhetskonferensen för
Östersjöområdet och de nordiska länderna, Lösningar nära,
tillsammans, som arrangerades i Åbo från den 31 januari
till 2 februari 2011. Under konferensen presenterades olika
praktiska förslag och deltagarna sporrades att vidta konkreta
åtgärder. I konferensen deltog hundratals aktörer på det
lokala, regionala och nationella planet inom Östersjöområdet
och de nordiska länderna.
I denna publikation presenteras de prisbelönade tävlingsbidragen och 16 andra bra, övergripande eller tekniska
exempel på hur klimatförändringen kan hejdas. Syftet med
boken är att erbjuda praktiska lösningar för att främja kommunernas arbete mot klimatförändringen.
The international competition targeted at the Baltic Sea
Region and the Nordic countries searched for new or as yet
unestablished business concepts, practices and technologies
to assist municipalities and other local and regional actors to
better control the effects of climate change.
The Baltic Sea Region is home to some 100 million people. While many of the region’s municipalities either have a
climate strategy in place or are developing one, they often
lack concrete measures to reach their goals. Organisations
and companies may have practical and functional solutions to
combat climate change, but have not necessarily been able
to market them into action. It was the competition’s goal to
bring together these solution providers and new customers in
the Baltic Sea Region and the Nordic countries.
The competition was looking for projects that combat climate change, support local and regional economics, employment and general well-being, lead to concrete changes in the
practices of the municipalities and their residents, and can be
broadly implemented as a successful measure.
The competition was part of the ‘Solutions local, together’
Conference held in Turku from 31 January to 2 February 2011.
The conference introduced sustainable practical solutions and
encouraged participants to take concrete action. It brought
together hundreds of actors from local, regional and national
levels in the Baltic Sea Region and the Nordic countries.
This publication presents the awarded solutions and 16
other examples of technical or integrated solutions to combat
climate change. With this booklet, we would like to offer
practical solutions to municipalities for their work on climate
change.
Helsingfors den 6 januari 2011
Association of Finnish Local and Regional Authorities
Helsinki, 6 January 2011
Helsingissä, 6. tammikuuta 2011
Suomen Kuntaliitto
Finlands Kommunförbund
Jonas Rorarius
kilpailun projektipäällikkö
Maija Hakanen
ympäristöpäällikkö
Jonas Rorarius
tävlingens projektchef
Maija Hakanen
miljöchef
Jonas Rorarius
Competition’s Project
Manager
Maija Hakanen
Manager for
Environmental Affairs
3
MITEN KILPAILU TOTEUTETTIIN
TÄVLINGENS GENOMFÖRANDE
HOW THE COMPETITION WAS CONDUCTED
4
Kilpailun toteuttajatahot olivat Suomen, Ruotsin ja Norjan
kuntaliitot sekä Pohjoismaiden ministerineuvosto. Kilpailu
toteutettiin 5.5.–30.9.2010 välisenä aikana. Määräaikaan
mennessä kilpailuun oli ilmoittautunut 79 organisaatiota
seitsemästä eri maasta.
Tävlingen arrangerades av kommunförbunden i Finland,
Sverige och Norge och Nordiska ministerrådet. Tävlingen
genomfördes mellan den 5 maj och 30 september 2010.
Inom den utsatta tiden hade 79 organisationer från sju olika
länder anmält sig till tävlingen.
The competition was organised by the national local government associations of Finland, Sweden and Norway, and the
Nordic Council of Ministers, and it ran from 5 May to 30 Sep
2010. By the deadline, a total of 79 organisations from seven
different countries had registered for the competition.
Kansainvälinen raati valitsi ehdokkaista kaksi voittajaa sekä
kaksi kunniamaininnan saajaa. Voittajat palkittiin Turussa
järjestetyssä Itämeren alueen ja Pohjoismaiden kestävän kehityksen Ratkaisuja lähellä, yhdessä -konferenssissa 1.2.2011.
Palkintojen jakajana toimi Pohjoismaiden investointipankin
pääjohtaja Johnny Åkerholm.
En internationell jury valde två vinnande bidrag och två
bidrag fick ett hedersomnämnande. Vinnarna fick sina pris vid
hållbarhetskonferensen för Östersjöområdet och de nordiska
länderna, Lösningar nära, tillsammans i Åbo den 1 februari
2011. Priserna delades ut av Johnny Åkerholm, verkställande
direktör för Nordiska Investeringsbanken.
The international jury selected two winners and awarded two
distinctions. The winners were awarded on 1 February 2011
at the ‘Solutions local, together’ Conference held in Turku,
Finland. The awards were presented by Johnny Åkerholm,
President and CEO of the Nordic Investment Bank.
Kilpailun kansainvälinen tuomaristo koostui eri alojen asiantuntijoista Suomesta, Ruotsista, Norjasta sekä Virosta.
Tuomariston puheenjohtajana toimi Aila Korpivaara Suomen
ympäristöministeriöstä sekä kilpailun projektipäällikkönä
Jonas Rorarius Suomen Kuntaliitosta.
Tävlingens internationella jury bestod av sakkunniga på olika
områden från Finland, Sverige, Norge och Estland. Juryns ordförande var Aila Korpivaara vid Finlands miljöministerium och
projektchef var Jonas Rorarius vid Finlands Kommunförbund.
The international jury comprised experts from different fields
in Finland, Sweden, Norway and Estonia. Aila Korpivaara
from the Finnish Ministry of the Environment acted as the
Jury Chair, and Jonas Rorarius from the Association of Finnish
Local and Regional Authorities as the competition’s project
manager.
Aila Korpivaara
ympäristöministeriö
Miljöministeriet, Finland
Ministry of the Environment, Finland
Mika Honkanen
työ- ja elinkeinoministeriö
Arbets- och näringsministeriet, Finland
Ministry of Employment and the Economy, Finland
Katariina Vartiainen
NIB, Pohjoismainen investointipankki
NIB, Nordiska Investeringsbanken
NIB, Nordic Investment Bank
Karl-Johan Lehtinen
NEFCO, Pohjoismainen ympäristörahoitusyhtiö
NEFCO, Nordiska Miljöfinansieringsbolaget
NEFCO, Nordic Environment Finance Corporation
Johanna Kirkinen
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra
Sitra, Jubileumsfonden för Finlands självständighet
Sitra, the Finnish Innovation Fund
Virpi Mikkonen
Tekes – teknologian ja
innovaatioiden kehittämiskeskus
Tekes, utvecklingscentralen för
teknologi och innovationer
Tekes – the Finnish Funding Agency
for Technology and Innovation
Isa-Maria Bergman
Motiva – Asiantuntija energian ja
materiaalien tehokkaassa käytössä
Motiva, Sakkunnig i effektiv användning
av energi och material
Motiva – Specialist in Energy and Material Efficiency
Natalie Glette
NICe, Pohjoismainen innovaatiokeskus
NICe, Nordisk InnovationsCenter
NICe, Nordic Innovation Centre
Maija Hakanen
Suomen Kuntaliitto
Finlands Kommunförbund
Association of Finnish Local and Regional Authorities
Peter Wenster
Ruotsin Kuntaliitto
Sveriges Kommuner och Landsting
Swedish Association of Local Authorities and Regions
Ole Jørgen Grann
Norjan Kuntaliitto
KS, Kommunesektorens interesse- og
arbeidsgiverorganisasjon, Norge
Norwegian Association of Local and Regional Authorities
Irja Alakivi
Viron Kaupunkiliitto
Estlands Stadsförbund
Association of Estonian Cities
Jonas Rorarius
Suomen Kuntaliitto
Finlands Kommunförbund
Association of Finnish Local and Regional Authorities
TUOMARISTON ARVIOT PALKITUISTA RATKAISUISTA
JURYNS BEDÖMNING AV DE PRISBELÖNADE BIDRAGEN
JURY’S EVALUATION OF THE AWARDED SOLUTIONS
Seuraavassa esitetään tuomariston lyhyet päätelmät voittaneista ratkaisusta sekä kunniamaininnan saajista. Tarkemmat
ratkaisukuvaukset löytyvät seuraavilta sivuilta.
Juryns kortfattade slutsatser om vinnarbidragen och
hedersomnämnandena presenteras nedan. Närmare beskrivningar finns på de följande sidorna.
The jury’s evaluation of the winning solutions and of those
awarded a special distinction is given below. The solutions
are described in more detail on the pages that follow.
Voittajat
Vinnare
Winners
Tampereen kaupungin ECO2-hanke
Konsepti toimii erinomaisena esimerkkinä muille kunnille.
Se on kunnianhimoinen, mutta samalla tarjoaa selkeästi
määriteltyjä konkreettisia tavoitteita. Pormestarin sekä kunnallispoliitikkojen osallistuminen sekä sitoutuminen nähtiin
tärkeänä tavoitteiden aikaansaamiseksi. Kokonaisuudessaan
konsepti avautuu helposti eri sidosryhmille.
Tammerfors stads projekt ECO2
Konceptet är ett utmärkt exempel för andra kommuner.
Det är ett ambitiöst koncept men erbjuder samtidigt tydligt
fastställda konkreta mål. Att borgmästaren och kommunalpolitikerna deltog och engagerade sig i projektet ansågs
vara viktigt för måluppfyllelsen. På det hela taget öppnar sig
konceptet lätt för olika intressegrupper.
ECO2 project by the City of Tampere
This concept is an excellent example for other municipalities.
It is ambitious, yet offers clearly defined concrete goals. It
highlights the importance of participation and commitment
of the mayor and local politicians for the achievement of
goals. As a whole, the concept is easily understandable to the
various interest groups.
Ruotsalaisten Snowpower AB:n ja Västernorrlandin
maakäräjien lumijäähdytys
Ratkaisu on innovatiivinen, siinä vanha keino on otettu
uudelleen käytäntöön. Ratkaisu tuo suoraa hyötyä ilmastonmuutoksen torjuntaan ja samalla säästää rahaa. Ratkaisu on
toiminnallinen ja monistettavissa kaikkiin paikkoihin joissa on
neljä vuodenaikaa.
Svenska Snowpower AB:s och Västernorrlands
landstings snökylning
Förslaget är innovativt samtidigt som en gammal metod
har tagits till heders. Lösningen gagnar direkt arbetet mot
klimatförändringen och innebär att pengar sparas. Det är en
funktionell metod som alla orter med fyra årstider kan införa.
Snow cooling by the Swedish Snowpower AB and
the County Council of Västernorrland
The solution is innovative in the sense that it revives an old
idea. The solution brings direct advantage in the combat
against climate change and saves money. It is a functional
solution that can be duplicated in all countries with four
seasons.
Hedersomnämnanden
Kunniamaininnat
Sybimar Oy:n Suljetun kierron konsepti
Ratkaisussa on erityisen hyvää julkisen ja yksityisen sektorin
yhteistyö sekä uusien työpaikkojen luominen. Ratkaisu on
myös konkreettinen ja helposti lähestyttävä. Tuomaristo antoi erityiskiitosta ratkaisun suljetun kierron järjestelmästä.
Catch Solar Energy AS:n aurinkoenergia lämmönvaihdin
Ratkaisulla on moninaisia käyttöominaisuuksia sovitettuna
rakennusten arkkitehtuuriin. Ratkaisulla on erinomainen energiahyötysuhde ja se on helppo ottaa käyttöön.
Sybimar Oy:s koncept om slutet kretslopp
Utmärkt i bidraget är samarbetet mellan den offentliga och
den privata sektorn och skapandet av nya arbetsplatser.
Bidraget är också konkret och lätt att ta till sig. Juryn gav systemet med slutet kretslopp ett specialomnämnande.
Catch Solar Energy AS:s värmeväxlare för solenergi
Bidraget kan användas på många olika sätt och anpassas till
byggnaders arkitektur. Energinyttan är utomordentlig och
förslaget är lätt att ta i bruk.
Special distinctions
Closed cycle system by Sybimar Oy
Particularly worthy of recognition are cooperation between
the public and private sector and creation of new jobs. The
solution is concrete and easy to approach. The jury applauded
the closed cycle system in particular.
Catch Solar Energy AS solar heat exchanger
The solution has many architecturally integrated functional
qualities. It demonstrates excellent energy efficiency and is
easy to take into use.
5
PALKITUT RATKAISUT PRISBELÖNADE BIDRAG AWARDED SOLUTIONS
6
VOITTAJA
VINNAREN
WINNER
ECO2 – ILMASTONMUUTOKSEN TORJUNTAA INNOVATIIVISESTI JA POIKKIHALLINNOLLISESTI
ECO2 – INNOVATIV OCH TVÄRSEKTORIELL BEKÄMPNING AV KLIMATFÖRÄNDRINGEN
ECO2 – TACKLING CLIMATE CHANGE IN AN INNOVATIVE AND CROSS-SECTORAL WAY
Ratkaisun kuvaus
Beskrivning av lösningen
Description of the Solution
ECO2 – Ekotehokas Tampere 2020 on Tampereen kaupungin
keväällä 2010 käynnistämä strateginen hanke, joka toteuttaa
Tampereen ilmastositoumuksia, kehittää uusia vähähiilisiä
kaupunkisuunnittelun toimintatapoja sekä edistää ympäristöliiketoimintaa. Hankkeen myötä Tampere aikoo ilmastopolitiikan edelläkävijäksi.
ECO2 koordinoi ja tukee kaupungin yksiköiden energiaja ilmastotyötä ja käynnistää yhteistyöhankkeita yritysten,
yliopistojen, tutkimuslaitosten ja järjestöjen kanssa. Hanke
kestää vuoteen 2020 asti ja sitä rahoittaa alkuvaiheessa
kaupungin rinnalla Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran
Energiaohjelma.
ECO2 – Ekotehokas Tampere 2020 är ett strategiskt projekt
som Tammerfors stad inledde våren 2010. I projektet genomförs Tammerfors klimatåtaganden, utvecklas nya verksamhetsformer med låga kolutsläpp i stadsplaneringen och
främjas miljöaffärsverksamhet. Projektet är ämnat att göra
Tammerfors till en föregångare i klimatpolitiken.
I ECO2 koordineras och stöds energi- och klimatarbetet vid
stadens enheter och inleds samarbetsprojekt med företag,
universitet, forskningsinstitut och olika organisationer. Projektet löper fram till 2020 och i inledningsskedet finansieras det
förutom av staden också av Energiprogrammet som genomförs av Jubileumsfonden för Finlands självständighet Sitra.
ECO2 – Eco-efficient Tampere 2020 is a strategic project by
the City of Tampere, initiated in spring 2010. The objectives
of ECO2 are to implement the climate commitments of the
city, to develop new city planning methods for low-carbon
city development, to facilitate growth in sustainable business
and to become a forerunner in climate policy.
ECO2 coordinates and supports the climate and energy
activities of the different departments of the city and initiates
project cooperation with the private sector, academia and
civil society organizations. The project lasts until 2020 and
during the start-up phase it is financed, in addition to the city
of Tampere, by Sitra, the Finnish Innovation Fund.
Ilmastonmuutoksen torjunta
Bekämpning av klimatförändringen
Climate change benefits
ECO2-hankkeeseen kuuluu suuri joukko toimenpiteitä, jotka
tähtäävät ilmastonmuutoksen torjumiseen. ECO2:n päätoiminta-alueet ovat kaupunkisuunnittelu, rakentaminen, energia,
liikenne, ympäristöliiketoiminta sekä kansalaisten ilmastoteot. Kaupunkisuunnittelussa kehitetään uusia vähähiilisiä
toimintatapoja ja vahvistetaan kaikkien kaupunkisuunnitteluprosessin toimijoiden yhteistyötä. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. sitä, että kaupungissa testataan ja otetaan käyttöön
työkaluja, joilla ekotehokkuus voidaan ottaa mukaan kaavoitukseen. Lisäksi kaupunki edistää matalaenergiarakentamista
mm. toteuttamalla passiivienergiarakentamisen pilotteja ja
kehittämällä matalaenergiarakentamiseen taloudellisia kannustimia yksityisille rakentajille.
Tampereen sähkölaitos aikoo lisätä uusiutuvan energian
osuuden 30 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Tämän
lisäksi ECO2 hakee rahoitusta aurinkoenergian tutkimus- ja
kehittämisohjelmalle. Liikennehankkeista merkittävin on
katuraitiotien yleissuunnittelu, joka valmistuu vuonna 2011.
Projektet ECO2 omfattar en stort antal åtgärder som vidtas för
att bekämpa klimatförändringen. De huvudsakliga områdena
i projektet ECO2 är stadsplanering, byggande, energi, trafik,
miljöaffärsverksamhet och medborgarnas klimatgärningar.
I stadsplaneringen utvecklar man verksamhetsformer med
låga kolutsläpp och stärker samarbetet med alla aktörer som
deltar i stadsplaneringsprocessen. I praktiken betyder det
bland annat att staden testar och tar i bruk verktyg för att
införa ekoeffektivitet i planläggningen. Dessutom främjar
staden lågenergibyggande bland annat genom att genomföra pilotprojekt för passivenergibyggande och genom att ta
fram ekonomiska morötter för lågenergibyggande för privata
byggare.
Tammerfors elverk har för avsikt att öka andelen förnybar
energi till 30 procent fram till 2020. Dessutom söker projektet
ECO2 finansiering för ett forsknings-och utvecklingsprogram
om solenergi. Det viktigaste trafikprojektet är den allmänna
planeringen av stadens spårvägar som blir färdig år 2011. På
ECO2 project includes a wide variety of actions that are
aimed at reducing the greenhouse gas emissions of Tampere.
The main action areas of the project are city planning and
urban development, construction, energy, transportation,
sustainable business and climate actions of citizens. In city
planning the project develops new low-carbon procedures
and facilitates cooperation between all actors. In practice this
means for example testing and introducing tools for assessing eco-efficiency in zoning. In addition the city promotes
low-energy construction implementing passive energy pilots
and developing economic incentives for low-energy construction for private constructors.
By 2020, the local power utility, Tampereen Sähkölaitos
Oy, will increase the share of renewables in energy production up to 30%. In addition, ECO2 applies for funding for a
research- and development project on solar energy. In sustainable mobility, one of the key projects is the tram, whose
preliminary master plan will be completed in 2011. More
Contact Details / Kontaktuppgifter / Yhteystiedot:
The City of Tampere, ECO2-project
Aleksis Kiven katu 14-16 C
FI-33101 Tampere, Finland
Project manager Pauli Välimäki
+ 358 40 801 6035 • pauli.valimaki@tampere.fi
Näistä ja monista muista käynnissä olevista hankkeista voi
lukea hankkeen nettisivuilta.
projektets webbplats finns information om dessa och flera
andra pågående projekt.
information about these and many other ECO2 projects can
be found on our website.
Hyödyt kunnalle
Fördelar för kommunen
Municipality benefits
Poikkihallinnollinen ilmastohanke helpottaa kunnan ilmastotoimenpiteiden koordinointia. Ilmastonmuutoksen torjunnan
näkökulma tulee siten tehokkaammin mukaan kaikkeen
kunnan toimintaan.
Det tvärsektoriella klimatprojekt gör det lättare att koordinera kommunernas klimatåtgärder. Bekämpningen av klimatförändringen är därför mer synligt med i hela kommunens
verksamhet.
Establishing a cross-sectoral project on climate policy makes
the coordination of climate actions more effective. As a
consequence, climate change and energy aspects will be
integrated to all activities of the municipality more easily.
EKOTEHOKAS KAUPUNKISUUNNITTELUPROSESSI (NIKKANEN & KOTAKORPI 2010)
Tavoite
Ratkaisuja
Sektori
Nikkanen & Kotakorpi 2010
Rakentaminen
Energia
Passiivitalo
0-energiatalo
Kaukolämpö
Alueratkaisut
Uusiutuvat
Tontinluovutusehdot
Lisää uusiutuvaa
energiaa
Rakennusvalvonnan
rooli
Riittävän tehokas
kaava
Kaavavaraus
energiajärjestelmille
Jätteet
Jäteputkikeräys
Kierrätys
Riittävän tehokas kaava
Kaavavaraus
jätejärjestelmälle
Liikenne
Ratikka
Kevyt liikenne
Sähköautot
Riittävän tehokas
kaava
Lyhyet etäisyydet
pysäkeiltä
Palvelut
Lähipalvelut
palvelukioskit
Riittävä väestöpohja
Kestävä yhdyskuntarakenne
7
PALKITUT RATKAISUT PRISBELÖNADE BIDRAG AWARDED SOLUTIONS
Ratkaisun kuvaus
Beskrivning av lösningen
Description of the solution
Lumijäähdytyksellä tarkoitetaan lumen varastoimista talvella
ja sen käyttämistä jäähdyttämiseen lämpimämpinä vuodenaikoina. Ruotsin Sundsvallissa Västernorrlandin maakäräjät
(Landstinget) on kehittänyt ja käyttää maailman ensimmäistä laajamittaista laitteistoa, jolla jäähdytetään maakunnan
sairaalaa.
Talvella lumi kerätään altaaseen ja keväällä varastoitu
lumi lämpöeristetään kerroksella puulastuja. Sulamisvesi
suodatetaan ja pumpataan jäähdytettävään kohteeseen lämmönvaihtimen kautta ja kierrätetään uudelleen lumialtaaseen
ja sekoitetaan uuteen sulamisveteen.
Sundsvallissa jäähdytyskuorma on noin 2 500 kW ja laitteiston maksimikapasiteetti on 3 000 MWh. Laitteisto ei ole
seissyt käyttämättömänä tuntiakaan vuoden 2000 käyttöönoton jälkeen, ja sähkönkulutus on vähentynyt yli 90 %:lla.
Ruotsalainen yritys Snowpower AB pyrkii kaupallistamaan
lumijäähdytystä ja kehittämään teknologiaa eteenpäin.
Snökyla innebär att snö lagras under vintern för att användas
för kyländamål under de varmare årstiderna. Landstinget
Västernorrland har utvecklat världens första storskaliga
snökylanläggning för att kyla Länssjukhuset i Sundsvall.
Snö lagras i en specialutformad grop under vintern och
värmeisoleras sedan på våren med ett lager av träflis. Smältvattnet filtreras och pumpas till kylobjektet via en värmeväxlarstation för att sedan återcirkuleras till snögropen där det
blandas med nytt smältvatten.
Kyllasten i Sundsvall är ca 2 500 kWkyla och anläggningen
har en maximal kapacitet på 3 000 MWhkyla. Anläggningen
har inte haft en enda oplanerad driftsstörning sedan den
invigdes år 2000, och elförbrukningen har minskat med över
90 %.
Det svenska företaget Snowpower AB arbetar med att
kommersialisera och vidareutveckla snökylatekniken.
Snow cooling means storing snow during the winter and using
it for cooling purposes during warmer seasons. In Sundsvall
(Sweden), the County Council of Västernorrland has developed and operates the world’s first large scale plant for the
cooling of the county hospital.
Snow is collected in a pit during the winter, and at springtime the stored snow is thermally insulated with a layer of
wooden chips. Meltwater is filtered and pumped to the cooling load via a heat exchanger and then re-circulated to the
snow pit and mixed with new meltwater.
In Sundsvall the cooling load is about 2,500 kWcooling
with a maximum capacity of 3,000 MWhcooling. The plant has
not had a single hour of downtime since the start in 2000 and
the electricity consumption has decreased by more than 90%.
The Swedish company Snowpower AB works to commercialize snow cooling taking the technology further.
Ilmastonmuutoksen torjunta
Bekämpning av klimatförändringen
Climate change benefits
• Sähkönkulutus vähentynyt jopa 90–95 % suoralla jäähdytyksellä, mikä tarkoittaa pienempää ympäristökuormitusta.
• Otsonikatoa aiheuttavien kylmäaineiden, jotka ovat myös
voimakkaita kasvihuonekaasuja, käytön vähentäminen tai
lopettaminen.
Tähän mennessä Sundsvallin laitteisto on vähentänyt CO2eqpäästöjä noin 2 500 tonnia pelkästään sähkön säästämisestä
(400 g CO2/kWh sähköä).
•
•
Hyöty kunnalle
Lumijäähdytyksen yhdistämisestä kunnalliseen lumenkäsittelyyn voidaan hyötyä mm. seuraavasti: lyhyemmät jätelumen
kuljetusmatkat, likaisen tai saastuneen lumen puhdistus sekä
talvisin teille ajetun soran kierrätys. Täten erityisesti kunnat
voivat saada lumijäähdytyksestä sekä taloudellisesta että
ekologista hyötyä.
Contact details / Kontaktuppgifter / Yhteystiedot:
Landstingsstaben Fastighet • www.lvn.se
8
VOITTAJA
VINNAREN
WINNER
LUMIJÄÄHDYTYS – KESTÄVÄÄ JA LUOTETTAVAA VIHREÄÄ JÄÄHDYTTÄMISTÄ
SNÖKYLA – HÅLLBAR OCH PÅLITLIG NATURKYLA
SNOW COOLING – SUSTAINABLE AND RELIABLE GREEN COOLING
Elförbrukningen reduceras med upp till 90-95 % vid direktkylning, vilket innebär en minskad miljöpåverkan.
• Ingen eller reducerad användning av köldmedier (i kylmaskiner) som skadar ozonlagret samtidigt som de är
mycket kraftiga växthusgaser.
Fram till idag har anläggningen i Sundsvall minskat utsläppen
av CO2eq med ca 2 500 ton enbart på grund av den minskade elförbrukningen (med en kalkylkvot på 400 g CO2/kWhel).
Electricity consumption reduced up to 90-95% with direct
cooling, which means less environmental burden.
• Reduced or no usage of refrigerants that are harmful to
the ozone layer as well as potent greenhouse gases.
Until today, the Sundsvall plant has decreased CO2eq emissions roughly by 2,500 tons by electricity savings only, based
on 400 g CO2/kWh electricity.
Municipal benefits
Kommunala fördelar
Då snökylan integreras med kommunens snöhantering kan
man uppnå goda resultat t.ex. i form av kortare snötransporter, rening av smutsig snö och återvinning av väggrus.
Kommuner har därför särskilt goda förutsättningar att uppnå
ekonomiska såväl som miljömässiga fördelar med snökyla.
Landstinget Västernorrland, 871 85 Härnösand
Energy Controller, Mr Jan Lindberg • [email protected]
+46 (0) 611-802 90, +46 (0)70-577 15 89
Integrating snow cooling with the municipal systems for handling waste snow may typically result in shorter transports of
waste snow, cleaning of dirty or polluted snow, and recycling
of winter road gravel. Thus, municipalities in particular may
benefit both economically and ecologically from snow cooling.
Snowpower AB • www.snowpower.se
Aurorum Science Park 1C, 977 75 Luleå, Sweden
Managing Director, Dr Kjell Skogsberg +46 (0)73-83 753 10
[email protected]
Photographer: Anders Eliasson
9
PALKITUT RATKAISUT PRISBELÖNADE BIDRAG AWARDED SOLUTIONS
HEDERSOMNÄMNANDE
SPECIAL DISTINCTION
Ratkaisun kuvaus
Beskrivelse av løsningen
Description of solution
Tämä aurinkokeräin korvaa muut energialähteet ja antaa
puhdasta, uusiutuvaa energiaa veden ja rakennusten lämmitykseen. Uuden teknologian avulla puhdas vesi lämpenee
suoraan aurinkoenergian imevällä tasolla. Tällöin tehokkuus
kasvaa siten, että energianvaihto on noin 90 prosenttia, ja
lämpötilat ovat korkeampia kuin muissa aurinkokeräimissä.
Parempi energianvaihto ja korkeammat lämpötilat antavat
paremman tuoton investoinnille, ja energiahinnat voivat olla
jopa vain 0,05 euroa/kWh, mikä on alle puolet nykyisestä
keskimääräisestä energian hinnasta markkinoilla.
Solfangeren erstatter andre energikilder og gir deg ren og
fornybar energi til oppvarming av vann og bygninger. Med
denne nye teknologien varmes rent vann i solfangeren direkte i den flaten som absorberer solens energi. Derved øker
effektiviteten slik at energiutbyttet blir rundt 90 % og temperaturene blir høyere enn i andre solfangere. Økt utbytte og
høyere temperaturer gir bedre avkastning på investeringen
og bidrar til energipriser på bare 40 øre/kWt, noe som er
under halv pris i forhold til strøm i dagens marked.
These solar collectors’ replaces other energy sources and
provide clean and renewable energy for water heating and
space heating. The technology absorbs solar energy in the
boundary layer at the water flowing through, thereby increasing the efficiency to yield about 90%, allowing temperatures
to be higher than in other solar collectors. Increased yields
and higher temperatures provide better return on investments with energy prices at € 0.05 / kWh, which is less than
half the price of conventional energy.
Bekämpning av klimatförändringen
Climate change benefits
Tuottamamme energian hinta on 0,05 euroa/kWh paikallisesti käytettynä, ts. kun jakelua ei tarvita. Aurinkokeräimen
kapasiteetilla voidaan kattaa yli 50 prosenttia lämmityksen
ja jäähdytyksen energiatarpeesta paikallisesti tuotetulla aurinkoenergialla. Aurinkokeräimen käyttö ei aiheuta energiankulutusta, päästöjä eikä ylläpitoa. Kun laite on asennettu, se
tuottaa energiaa vuosien ajan ilman huoltotoimenpiteitä ja
täysin ilman päästöjä.
Energien fra våre solfangere produseres lokalt til 40 øre/
kWt – dvs. at ingen distribusjon av energien er nødvendig.
Potensialet i solfangeren gjør det mulig å dekke mer enn 50
% av energibehovet til oppvarming og kjøling med lokalt
produsert solenergi. Det er ingen energibruk, forurensning
eller vedlikehold knyttet til bruken, slik at når solfangeren er
installert, så genererer den energi i overskuelig fremtid uten
at brukeren trenger å foreta seg noe og uten noen form for
klimautslipp.
The energy from our solar collectors is produced locally at €
0.05/kWh – i.e., no energy distribution is necessary. Potentially more than 50% of your energy needs for heating and
cooling can be produced with local solar energy. There is
no use of energy, pollution or maintenance associated with
usage after installation. Energy is generated in foreseeable
future without the user having to intervene and without any
emissions.
Hyöty kunnalle
Kommunala fordeler
Ilmastonmuutoksen torjunta
Paikalliset elinolosuhteet paranevat, kun virtakaapeleiden,
kaukolämpöjärjestelmien ja muun rakennettavan ja ylläpidettävän infrastruktuurin tarve vähenee. Kunnan energiantoimittajat saavat yksityisten toimittajien tavoin enemmän energiaa myös vientikäyttöön. Kasvihuonekaasupäästöt vähenevät.
Contact Details / Kontaktuppgifter / Yhteystiedot:
Catch Solar Energy AS
10
KUNNIAMAININTA
ARKITEHTONISESTI INTEGROITU AURINKOKERÄIN
ARKITEKTONISK INTEGRERT SOLFANGER
ARCHITECTURALLY INTEGRATED SOLAR COLLECTOR
Municipal benefits
Lokale forhold vil bedres ved minsket behov for kraftledninger, fjernvarmeutbygging og annen infrastruktur som både
må bygges og vedlikeholdes. Dessuten vil kommunale energi
leverandører i likhet med private, få større kraftreserver til
eksport. Klimaforurensningen reduseres.
Høgåslia 25,
1352 Kolsås, Norway
Local conditions will improve through reduced need for power lines, district development and other infrastructure that
must be both built and maintained. Moreover, the municipal
energy suppliers, like private, will have surplus power reserves for export. Greenhouse pollution is reduced.
Mr. Hans-Christian Francke
[email protected]
11
PALKITUT RATKAISUT PRISBELÖNADE BIDRAG AWARDED SOLUTIONS
SULJETUN KIERRON KONSEPTI
KONCEPTET SLUTET KRETSLOPP
CLOSED CIRCULATION
SPECIAL DISTINCTION
Järjestelmän kuvaus
Beskrivning av lösningen
Climate, energy, food and waste
Suljetun kierron kokonaisuuteen kuuluu kalankasvattamo,
kasvihuone, biokaasulaitos, generaattori, tuulivoimala ja biodieselin tuotantolaitos.
Kuivalla maalla sijaitsevan kiertovesikalankasvattamon ravinteikkaat poistovedet ohjataan kasvihuoneeseen
vihannesviljelyn kasvuravinteeksi. Kaatopaikalla sijaitseva
biokaasulaitos ottaa talteen kaatopaikkakaasut ja muista
jätteistä muodostuvan kaasun. Tämän lisäksi sinne toimitetaan kalankasvattamon ja kasvihuoneen sivuvirrat. Kaasu
hyödynnetään omassa generaattorissa ja sähkö myydään
valtakunnanverkkoon. Biokaasun poltossa syntyvä hiilidioksidi
ohjataan kasvihuoneeseen. Generaattorista sähköntuotannon
yhteydessä syntyvä lämpö hyödynnetään sekä elintarviketuotannossa että paikallisten yritysten toimitilojen lämmityksessä. Yhdistämällä sekä biokaasun että tuulivoiman avulla
tapahtuva sähköntuotanto yhdeksi kokonaisuudeksi voidaan
taata tasainen, olosuhteista riippumaton sähköntuotanto.
Rasvaisista kalanperkuujätteistä tehdään omassa laitoksessa biodieseliä. Biodieseliä hyödynnetään mm. toimintaan
liittyvissä kuljetuksissa. Biokaasutuotannosta jäävä ravinteikas massa hyödynnetään maanparannusaineena.
Helheten består av en fiskodling, ett växthus, ett biogasverk,
en generator, ett vindkraftverk, och en produktionsanstalt för
biodiesel.
Det näringsrika vattnet från kretsloppsfiskodlingen leds till
växthuset, där det används som gödsel för grönsaksodlingen.
Biogasverket på soptippen tar till vara biogasen som uppstår
i avfallet, och från den täckta delen av avstjälpningsplatsen.
Dessutom utnyttjas restprodukterna från fiskodlingen och
växthuset i biogasverket. Gasen som tas till vara används
för elproduktion i den egna generatorn och strömmen säljs
till riksnätet. Koldioxiden som bildas vid förbränningen av
biogas, leds till växthuset och värmen från generatorn utnyttjas förutom i den egna livsmedelsproduktionen, också till
uppvärmning av närbelägna fastigheter. Genom att förena
biogasgeneratorn med vindkraftverket, garanteras en jämn
elproduktion, som är oberoende av rådande väderleksförhållanden.
Av fiskrenset som uppstår tillverkas biodiesel i den egna
anläggningen, och biodieseln utnyttjas bl.a. för transporterna
inom den egna verksamheten. Den näringsrika massan som
blir kvar som en restprodukt från biogasverket, används som
jordförbättring.
Modern food production is based on fossil fuels, and the production together with logistics requires a significant amount
of energy. Fertilizers are problematic as well; the world is running out of phosphorus during this century and yet it is being
wasted in agriculture. Fish farming usually has a negative
effect on the quality of nearby waters. Modern energy and
food production are dependent on fossil fuels and produce
emissions harmful to the environment.
Ilmastonmuutosnäkökulma
Energian- ja ruoantuotanto pilaa ilmastoa ja vesistöjä tuhlaten
samalla hupenevia uusiutumattomia luonnonvaroja. Suljetun
kierron järjestelmällä voidaan tuottaa energiaa ja ravintoa
paikallisesti ja pienin päästöin.
Kuntanäkökulma
Konsepti on sovellettavissa kaikkialla maailmassa paikalliseen
energian- ja ravinnontuotantoon. Samalla se on turvaamassa
paikallista omavaraisuutta sekä luo uusia työpaikkoja.
Contact details / Kontaktuppgifter / Yhteystiedot:
Sybimar Oy
12
KUNNIAMAININTA
HEDERSOMNÄMNANDE
Klimatförändringsaspekten
Produkitionen av energi och livsmedel förorenar både atmosfär och vattendrag, samtidigt som den slösar med de stadigt
krympande oförnybara naturtillgångarna. Genom att utnyttja
kretslopps-systemet går det att producera både energi och
livsmedel lokalt med så gott som obefintliga utsläpp.
Useful solutions often combine many
old and know techniques
The system consists of a fish farm, greenhouse, biogas plant,
power plant/ CHP unit, wind mill and biodiesel plant.
The nutrient rich water from the fish farm is circulated to
the greenhouse. The biogas plant situated on a landfill will
utilize both the gases from the landfill itself and from incoming waste masses including fish and vegetable waste from
own production. The gas is used in the own electricity production. The CO2 produced in the generator will be purified
and used in the greenhouse to accelerate growth. The excess
heat will be used in the fish farm and nearby businesses. The
combination of biogas (multi-fuel power plant) and wind
power guarantees a stable and reliable source of electricity.
The fish waste from the fish farm is used in own biodiesel
production. The logistics of the whole system can be powered by this biodiesel. The soil enrichment material from the
biogas plant can be used as fertilizer.
Climate change benefit and municipality aspect
Konceptet går att tillämpa runt om i världen för lokal produktion av energi och livsmedel. På samma gång stärker det
områdets självförsörjning och skapar nya arbetsplatser.
The system produces energy and food locally and with very
small emissions. The basic idea is transferrable to anywhere
in the world and can be customized according to local conditions.
Välttitie 3
FI-23500 Uusikaupunki, Finland
Mr. Rami Salminen
+358 440 122 100, fax +358 2 841 6281 • rami.salminen@sybimar.fi
Kommunaspekten
13
INTEGRATED SOLUTIONS
ÖVERGRIPANDE LÖSNINGAR
KOKONAISVALTAISET RATKAISUT
ARENDAL ON NORJAN ENSIMMÄINEN ILMASTONEUTRAALI KAUPUNKI
ARENDAL DEN FÖRSTA KLIMATNEUTRALA STADEN I NORGE
ARENDAL THE FIRST CLIMATE NEUTRAL CITY IN NORWAY
Ratkaisun kuvaus
Beskrivning av lösningen
Description of the solution
Maaliskuussa 2008 Arendal päätti ryhtyä Norjan ensimmäiseksi ilmastoneutraaliksi kaupungiksi ja asetti tavoitteekseen
vähentää kasvihuonekaasupäästöjään 90 %:lla vuoteen 2017
mennessä. Vuonna 2009 YK:n ympäristöohjelma nimesi
Arendalin haastajana maailman ilmastoneutraaliuden pääkaupungiksi. Ilmastoneutraalius tarkoittaa, että toiminta ei aiheuta
nettokasvihuonekaasupäästöjä. Tavoitteena on myös vähentää
ja kompensoida päästöjä. Menetelmä noudattaa yksinkertaista
strategiaa/sykliä: päätös; päästöjen arviointi; päästöjen vähentäminen; kompensointi (mitä ei voida vähentää on kompensoitava hankkimalla YK:n hyväksymiä sertifioituja kiintiöitä, jotta
organisaatiosta saadaan 100-prosenttisen ilmastoneutraali);
arviointi; prosessi aloitetaan alusta.
I Mars 2008 tog Arendal ett beslut att bli Norges första klimatneutrala stad och satte ett mål att reducera sina utsläpp av
växthusgaser med 90% tills 2017. Under 2009 benämnde FN:s
miljöprogram Arendal som en utmanare för att vara världens
huvudstad i klimatneutralitet. Klimatneutralitet innebär att
verka på ett sätt som inte producerar några nettoutsläpp av
växthusgaser och är en metod för att minska utsläppen och
kompensera resten. Metoden följer en enkel strategi/cykel
innefattande: beslut: beräkna utsläppen: reducera: kompensera (vad som inte kan reduceras måste kompenseras genom
köp av certifierade FN godkända kvoter för att göra organisationen 100% klimatneutral): utvärdera: börja om igen
In March 2008, the City of Arendal made a decision to become Norway’s first climate neutral city and set the target
of reducing their emissions by 90% by 2017. In 2009, UNEP
stated Arendal as a contender for being the world capital of
climate neutrality. Climate neutrality means living in a way that
produces no net greenhouse gas emissions and is a method
towards decreasing the emissions and offsetting the rest. The
method follows a simple reduction cycle strategy; Decision;
Count emissions; Reduce; Offset (what can’t be reduced needs
to be offseted through certified quotes to make the organization 100% climate neutral); Evaluate; Start all over again.
Bekämpning av klimatförändringen
Ilmastonmuutoksen torjunta
Mellan år 2008 och 2009 minskade Arendal kommun som
organisation sina utsläpp från 7020 ton CO2 ekv till 1518,8 ton
CO2 ekv främst genom inköp av förnybara energi certifikat.
Strategin om klimatneutralitet var till att börja med, ett sätt för
staden att ”sopa sin egen tröskel”, men de höga ambitionerna
har uppmuntrat ett brett nätverk av lokala företag, organisationer, idrottsorganisationer och även musikfestivaler att bli
klimatneutrala.
From 2008 to 2009 the City of Arendal as an organization
reduced their emissions from 7020 tonnes CO2 eqv. to 1518.8
tonnes CO2 eqv. Mainly due to the purchase of Renewable
Energy Certificates. The strategy of climate neutrality was, to
begin with, a way for the city to “sweep their own doorsteps”
but the high ambitions have espoused and encouraged a wide
network of local businesses, organizations, sporting bodies and
even music festivals in climate neutrality.
Vuodesta 2008 vuoteen 2009 Arendalin kuntaorganisaatio
vähensi päästöjään 7020:sta 1518,8:een tonniin hiilidioksidiekvivalenttia lähinnä hankkimalla vihreitä sertifikaatteja. Aluksi
ympäristöneutraaliuden strategia oli kaupungin keino ”siivota
ensin oma porstua”, mutta korkealle asetetut tavoitteet ovat
kannustaneet suuren joukon toimijoita, esimerkiksi paikallisia
yrityksiä, organisaatioita, urheilujärjestöjä ja jopa musiikkifestivaaleja ryhtymään ympäristöneutraaleiksi.
Hyöty kunnalle
Mikä tekee ilmastoneutraaliudesta toimivan menetelmän?
• Sen avulla päästöille voidaan asettaa hinta – mitä vähemmän
päästöjä, sitä vähemmän on ostettava kompensointeja.
• Se tuo tunnettuutta kaupungille, ja poliitikot haluavat suoriutua tehtävistään sen mukaisesti. Esimerkiksi väittämä siitä,
että Arendal on haastaja maailman ilmastoneutraaliuden
pääkaupungiksi tai että Norjan hallitus otti hiljattain Arendaliin yhteyttä keskustellakseen siitä, miten Arendalia voitaisiin
hyödyntää kansallisessa strategiassa. Kun on kyseessä
40 000 asukkaan pieni kaupunki, on todettava, että menetelmä on toiminut varsin loistavasti!
Menetelmä voidaan helposti siirtää kuntiin, yrityksiin, organisaatioihin tai hallituksiin, joko maailmanlaajuisesti tai paikallisesti.
Contact details / Kontaktuppgifter / Yhteystiedot:
Arendal Kommune • www.arendal.kommune.no
14
Kommunala fördelar
Varför är klimatneutralitet en fungerande metod?
• Det sätter ett pris på utsläppen – desto mindre utsläpp,
desto mindre kompensationer måste köpas;
• Det skapar publicitet för staden som politikerna känner
ett åtagande att uppfylla. Till exempel påståendet att
Arendal är en utmanare för att vara världens huvudstad för
klimatneutralitet eller att Arendal nyligen kontaktades av
den norska regeringen för att diskutera hur Arendal skulle
kunna användas i en nationell strategi. Med tanke på att
Arendal är en liten stad med 40 000 invånare har metoden
har varit ganska fantastiskt!
Metoden kan lätt överföras till kommuner, företag, organisationer eller regeringar, både globalt och lokalt.
Serviceboks 650
4809 Arendal
Climate change benefits
Municipal benefits
Why is climate neutrality a working methodology?
• It puts a price on emissions - the less emissions, the less
offsets need to be purchased;
• It creates publicity for the city that politicians feel a commitment to fulfill. For example the statement that Arendal
is a contender for being the world capital of climate
neutrality or that Arendal was recently contacted by the
Norwegian government to discuss how Arendal could be
used in a national strategy. Considering that Arendal is a
small city with 40 000 inhabitants this method have been
quite amazing!
The method could easily be replicated worldwide by municipalities, businesses, organizations or governments!
Ms. Anna-Karin Poussart, Mr. Robert Svendsen
+47 94151922, +47 99698141
fi[email protected]
http://www.youtube.com/watch?v=XyBfYuCTyyA
http://www.facebook.com/pages/Arendal-kommune/164785538042
15
INTEGRATED SOLUTIONS
ÖVERGRIPANDE LÖSNINGAR
KOKONAISVALTAISET RATKAISUT
BIOKAASU KESTÄVÄN ALUEELLISEN KASVUN STRATEGISENA TYÖKALUNA
BIOGAS SOM ETT STRATEGISKT VERKTYG FÖR EN HÅLLBAR REGIONAL TILLVÄXT
BIOGAS AS A STRATEGIC TOOL FOR A LOW CARBON ECONOMY
Ratkaisun kuvaus
Beskrivning av lösningen
Description of the solution
Skaraborg on eurooppalainen suuren mittakaavan maatilatason biokaasun tuotannon solmukohta. Maanviljelijät investoivat uusiin koneisiin ja kunnat sijoittuvat maailman kärkeen
laajamittaisessa tuotannossa. Maailman ensimmäistä suuren
mittakaavan nestemäisen biometaanin tuotantolaitosta rakennetaan parhaillaan Lidköpingiin. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhankkeessa on tarkoitus tuottaa biometaania
5 000 autolle vuodessa. Skaraborgin kuntaliittymä pyrkii toiminnallaan vauhdittamaan kasvua ja kehitystä ja tukemaan
kilpailukykyisiä maatalous- ja ympäristötekniikkayrityksiä
kasvuohjelman avulla. Yritysvetoinen ympäristökehityshanke
toimii alueellisena, neutraalina alustana eri sidosryhmille.
Skaraborg är en europeisk samlingspunkt för gårdsbaserad
och storskalig produktion av biogas. Lantbrukare investerar i
nya anläggningar och kommunerna ligger i framkant i världen vad gäller storskalig produktion. Den första storskaliga
anläggningen för flytande biometan i världen håller på att
byggas i Lidköping. Det är ett offentligt-privat partnerskap
som ska producera biometan till 5 000 bilar per år. Skaraborgs
Kommunförbund verkar för att stimulera tillväxt, utveckling
och konkurrenskraftiga jordbruks- och miljöteknikföretag
genom tillväxtprogrammet. Projektet Affärsdriven Miljöutveckling fungerar som en regional och neutral plattform för
de olika intressenterna.
Skaraborg is a European focus point for farm-scale and largescale production of biogas. Farmers are constantly building
new plants and the municipalities are in the forefront in the
world. The first large-scale plant for liquid biomethane in the
world is currently being built in the city of Lidköping. It is a
public-private partnership. The Association of Local Authorities in Skaraborg is stimulating growth, development and
the competitiveness of agricultural and cleantech businesses
through its Programme for Growth. The project Businessdriven Environmental Development serves as a regional and
neutral platform for the various stakeholders.
Ilmastonmuutoksen torjunta
Bekämpning av klimatförändringen
Maa- ja metsätaloussektori ovat avainasemassa alueiden
kestävässä kehityksessä. Näiden sektoreiden vuosiliikevaihto on 100 miljoonaa euroa, mikäli niitä kehitetään täyteen
mittaan, ja ne voivat antaa alueelle 15 000 uutta työpaikkaa.
Skaraborgin alue voi tuottaa biokaasua 70 000 autolle vuodessa hyödyntämällä maanviljelyn hyötyjätteitä. Alue tulee
olemaan omavarainen, mikäli myös jätevesilietteen potentiaali hyödynnetään. Tämä johtaa tulevaisuudessa kasvihuonekaasupäästöjen vähenemiseen.
Hyöty kunnalle
90 prosenttia Skaraborgin linja-autoista on vuonna 2025
biokaasulla käyviä, ja kuntia kannustetaan ostamaan biokaasuautoja julkisten hankintojen kautta. Kunnat ja julkiset
yritykset omistavat yhteensä yli 1 000 autoa. Alue saa
voimaa kuntien välisestä yhteistyöstä sekä yhteistyöstä elinkeinoelämän ja eurooppalaisten, afrikkalaisten, kiinalaisten ja
yhdysvaltalaisten kumppanien kanssa. Skaraborgille myönnettiin vuoden 2009 eurooppalainen Climate Star -palkinto
paikallisesta aloitteesta ympäristön hyväksi.
Contact details / Kontaktuppgifter / Yhteystiedot:
The Association of Local Authorities in Skaraborg
www.greenregion.eu
16
Climate change benefits
Nyckeln till att utveckla en hållbar region ligger inom jordbruks- och skogsbrukssektorn. Den årliga omsättningen i
dessa sektorer är 100 miljoner € om de utvecklas fullt ut och
kan ge regionen cirka 15 000 nya arbetstillfällen. Skaraborgsregionen kan producera tillräckligt med biogas för 70 000 bilar årligen från restprodukter från jordbruket, och kommer att
vara självförsörjande om regionen även realiserar potentiella
från avloppsslam. Detta kommer att leda till en minskning av
utsläppen av växthusgaser.
Kommunala fördelar
90 % av bussarna i Skaraborg kommer att köras på biogas
år 2025 och kommunerna stimulerar inköp av biogasbilar
genom offentlig upphandling. Kommunerna och de offentliga
företagen äger mer än 1 000 bilar tillsammans. Samarbete
är en styrka i regionen, mellan kommunerna, näringslivet
och med internationella partners i Europa, Afrika, Kina och
USA. Skaraborg tilldelades The Climate Star 2009, det är det
europeiska priset för lokala klimatinitiativ.
Kaplansgatan 16A
S-541 22 Skövde, Sweden
The key to develop a sustainable region lies within the agricultural and forestry sectors. The annual turnover in those
sectors are € 100 million if fully developed and can provide
the region with some 15 000 new jobs. The Skaraborg region
can produce enough biogas for 70 000 cars annually from
agricultural residues, and will be self-sufficient if the region
add the potential from sewage sludge. This will lead to a
decrease in GHG emissions.
Municipal benefits
90% of the buses in Skaraborg will run on biogas in 2025 and
the municipalities are stimulating the production of biogas
cars through public procurement. The municipalities and
public companies own more than 1 000 cars. Cooperation
is a strength in this region, both with the municipalities, the
business sector and with international partners in Europe, Africa, China and the U.S. Skaraborg was awarded The Climate
Star in 2009. The Climate Star is the European award for local
climate protection initiatives.
Mr. Pascal Tshibanda
+46 70 349 80 18 • [email protected]
17
INTEGRATED SOLUTIONS
ÖVERGRIPANDE LÖSNINGAR
KOKONAISVALTAISET RATKAISUT
18
ENVI GROW PARK EKOTEOLLISUUSPUISTO
ENVI GROW PARK, EKOINDUSTRIPARK
ENVI GROW PARK ECO-INDUSTRIAL PARK
Ratkaisun kuvaus
Beskrivning av lösningen
Description of the solution
Envi Grow Park on alue, jossa yritykset ja julkiset toimijat
tekevät yhteistyötä ekotehokkuuden parantamiseksi. Ekoteollisuuspuistossa kiertävät materiaali, energia, osaaminen ja
informaatio. Puisto tuottaa synergiaetuja:
Envi Grow Park är ett område där företag och offentliga
aktörer samarbetar för att förbättra ekoeffektiviteten. I
ekoindustriparken återvinns material, energi, kompetens och
information. Parken ger synergifördelar:
Envi Grow Park is an area where businesses and public-sector
organisations collaborate with one another to improve effectiveness. The eco-industrial park recycles materials, energy,
expertise and information, and has the following synergistic
advantages:
1. Materiaali- ja energiakierrot ovat mahdollisimman
suljettuja,
2. Toisen jäte on toiselle raaka-ainetta,
3. Energia pystytään hyödyntämään alueen sisällä, ja
4. Osaaminen hyödynnetään yhdessä tehokkaammin kuin
kukin erikseen.
1. Material- och energiåtervinningen är så sluten som
möjligt
2. Den enes avfall är den andres råvara,
3. Energin kan utnyttjas inom området
4. Kompetensen utnyttjas effektivare tillsammans än då
man gör det var för sig.
Ilmastonmuutoksen torjunta
Bekämpning av klimatförändringen
Envi Grow Parkin liikeideana on toimia johtavana biomateriaalien (kuten ruoka, eläinravinto ja nonf food -tuotteet) ja
-energian tuotantopaikkana, jossa otetaan kokonaisvaltaisesti
ja ennakoiden huomioon ilmastomuutoksen kautta edelleen
kiristyvät säädökset ja kansainvälisesti jätteiden määrän
vähentämiseen tähtäävät pyrkimykset niin tuotannossa tarvittavassa energiassa, itse tuotantoprosesseissa, tuotteiden
jatkojalostuksessa ja logistiikassa.
Envi Grow Parks affärsidé är att vara en ledande produktionsplats för biomaterial (t.ex. mat, djurfoder och non food -produkter) och bioenergi. I parken beaktas på ett helhetsbetonat
och framsynt sätt de till följd av klimatförändringen alltmer
skärpta bestämmelserna och den internationella intentionen
att minska avfallsmängden när det gäller energi inom produktionen, själva produktionsprocessen, vidareförädlingen av
produkter och logistiken.
Hyöty kunnalle
Kommunala fördelar
Envi Grow Park ekoteollisuuspuisto kehittyy eteläisessä Suomessa, Forssassa sijaitsevalle Envitech-alueelle, mikä on yksi
monipuolisimmista ympäristöosaamisen keskittymistä Euroopassa. Forssan seudun kuntien vahva tahtotila profiloitua
ympäristöosaamisen kautta luo mahdollisuudet monenlaiselle uudelle biotalouden liiketoiminnalle ekoteollisuuspuistossa.
Envi Grow Park är under utveckling i södra Finland, på området Envitech som är beläget i Forssa. Området är ett av de
mest mångsidiga centrumen för miljökompetens i Europa.
Den starka ambition som kommunerna i Forssa-regionen har
att profilera sig via sin miljökompetens skapar möjligheter för
många nya slags former för bioekonomisk affärsverksamhet i
ekoindustriparken.
Contact details / Kontaktuppgifter / Yhteystiedot:
Agropolis Ltd. • www.agropolis.fi • www.envigrowpark.fi
Humppilantie 9 A
FI-31600 Jokioinen, Finland
1. It maximises the recycling of material and energy on
a closed-loop basis,
2. The waste or by-product of one process or product can
be used as the raw material for another product,
3. The energy produced can be utilised within the park, and
4. Organisations within the park can effectively benefit from
expertise by collaborating together rather than acting
separately.
Climate change benefits
The business concept of the Envi Grow Park is to operate as
a leading production site for biomaterials (food, feed and
non food products) and bioenergy with an integrated and
forward-looking approach to increasingly tighter global regulations with regard to climate change and to the international
efforts to reduce energy wastage in manufacturing, production processes, product refining and logistics.
Municipal benefits
The Envi Grow Park eco-industrial park will be located in
southern Finland, in the Forssa Envitech area, which is one
of the most comprehensive concentrations of environmental
expertise in Europe.
The Forssa region’s resolute determination to profile
itself through environmental expertise creates opportunities
for new and diversified business activities of bio-economy
located in Envi Grow Park.
Business Director, Mr. Juha Pirkkamaa
+358 10 249 1820 • juha.pirkkamaa@agropolis.fi
Golf courses are in the near future one possibility for the
green covers made from waste derived materials and
produced in the Envi Grow Park – eco-industrial park.
19
INTEGRATED SOLUTIONS
ÖVERGRIPANDE LÖSNINGAR
KOKONAISVALTAISET RATKAISUT
ILMASTOKUMPPANIT
KLIMAPARTNERE
CLIMATE PARTNERS
Ratkaisun kuvaus
Beskrivelse av løsningen
Description of the solution
Agderin maakuntaan perustettiin 2009 ympäristökumppaniverkosto, johon kuuluu maakunnan kaksi lääniä, kolme suurinta kaupunkia ja 21 yritystä. Jäsenmäärä kasvaa
nopeasti. Maakunnassa on 270 000 asukasta, ja noin 15 000
henkilöä työskentelee jonkun verkostoon kuuluvan työnantajan alaisuudessa. Verkoston yhteenlaskettu liikevaihto on 2,5
miljardia dollaria. YK:n ilmastoneutraaliutta koskevien linjausten avulla ja UNEP:in tietoa ja ilmastoneutraaleja strategioita jakavan verkoston, Climate Neutral Networkin (CN Net)
opastuksella ympäristöverkoston kumppanit voivat arvioida
hiilidioksidipäästönsä, laatia päästöjenvähennyssuunnitelman
ja kompensoida päästöjä ostamalla päästökiintiöitä. Kumppanit maksavat jäsenmaksua, joka perustuu henkilöstömäärään,
ja sitoutuvat lyhyen aikavälin päästönvähennystavoitteisiin.
Klimapartnere-nettverket ble etablert i Agder i 2009, og består nå av de to fylkene som utgjør regionen, de tre største
byene, og 21 virksomheter blant en raskt voksende medlemsmasse. Regionen har en befolkning på 270 000, og rundt
15.000 mennesker arbeider for nettverkets arbeidsgivere,
og har en samlet omsetning på rundt 2,5 milliarder US dollar.
Ved hjelp av FNs retningslinjer for klimanøytralitet, og med
veiledning fra UNEP’s Climate Neutral Network (CN Net) – et
knutepunkt for formidling av klimanøytralt strategier og informasjon – beregner partnere sine karbonutslipp, utarbeider
en utslippsreduksjonsplan og kompenserer utslipp med kjøp
av kvoter. Partnere betaler en medlemsavgift som avhenger
av antall ansatte, og bidrar til kortsiktig mål om å redusere
sine utslipp.
The Climate Partners network was established in Agder in
2009, and now includes the two counties that make up the
region, the three largest cities, and 21 companies in its rapidly expanding membership. The region has a population of
270,000, and some 15,000 people work for network employers, generating a combined turnover of about US$2.5 billion.
Using UN guidelines on climate neutrality, and with guidance
from UNEP’s Climate Neutral Network (CN Net) – a hub for
the dissemination of climate neutral strategies and information – partners calculate their carbon footprint, prepare an
emissions reduction plan and purchase offsets. Partners pay a
variable membership fee depending on employee numbers,
and contribute to the short term goal of reducing their emissions.
Ilmastonmuutoksen torjunta
Bekämpning av klimatförändringen
Climate change benefits
Arendalin kaupunki, itä-Agderin läänin pääkaupunki ja Norjan
ensimmäinen ilmastoneutraali kaupunginhallinto, on velvollinen vähentämään päästöjään 90 prosentilla kymmenessä
vuodessa, mikä vastaa kahta tonnia jokaista kaupungin työntekijää kohti tai 6 000 tonnia hiilidioksidipäästöjä. Itä-Agderin
lääni on myös Norjan ensimmäinen ilmastoneutraali lääni.
Useat muut ilmastokumppanit kehittelevät nyt samankaltaisia tavoitteita.
Byen Arendal - hovedstaden i Aust-Agder fylke – er Norge
første klimanøytrale by-administrasjon, som er forpliktet til å
redusere sine utslipp med 90 prosent innen 10 år, tilsvarende
to tonn per ansatt, eller 6000 tonn CO2-utslipp. Aust-Agder
fylkeskommune er også landets første klimanøytrale fylkeskommune. Andre Klimapartnere arbeider nå med utvikling av
lignende mål.
The city of Arendal – the capital of East Agder county – is run
by Norway’s first climate neutral city administration, which
is committed to reducing its emissions by 90 per cent within
10 years: equivalent to two tonnes per employee, ending up
with 250 kg per employee in 2017. Aust-Agder County Council is also the country’s first climate neutral county administration. Other Climate Partners are developing similar goals.
Kommunala fordeler
Municipal benefits
Agder-regionen i Sør-Norge så klart at mange bedrifter som
ønsket å tilby produkter og tjenester for morgendagens
lavutslippssamfunn manglet informasjon om trusler og muligheter som klimaendringer presenterer. Og mens byer og
regioner ønsker å arbeide for å finne en måte å støtte lokalt
næringsliv på, trengte de selv å redusere egne klimagassutslipp for å få troverdighet i klima-markedet. Ved å sikre
at alle partnere har viktig kunnskap og støtte for å gjøre de
nødvendige endringene kreves en koordinert tilnærming som
gjøres gjennom Klimapartnere.
The Agder region of southern Norway saw clearly that many
businesses that wanted to provide products and services for
tomorrow’s low-carbon society lacked information about
the threats and opportunities that climate change presents.
And while cities and regions needed to find a way to support
local businesses in this endeavour, they needed to reduce
their own greenhouse gas emissions to gain credibility in the
climate market. Ensuring that all parties had the key information and support they required to make appropriate changes,
demanded a well informed and coordinated approach.
Postboks 788 Stoa, 4809 Arendal
Att: Klimapartnere
[email protected][email protected]
www.twitter.com/klimapartnere
Hyöty kunnalle
Agderin maakunnassa etelä-Norjassa havaittiin, että monilta yrityksiltä, jotka halusivat tarjota tuotteita ja palveluja
tulevaisuuden vähäpäästöiselle yhteiskunnalle, puuttui
tietoa ilmastomuutosten tuomista uhista ja mahdollisuuksista. Koska kaupungit ja alueet pyrkivät löytämään keinoja,
joilla ne voivat tukea paikallista elinkeinoelämää, niiden on
myös itsensä pitänyt vähentää päästöjään parantaakseen
uskottavuuttaan ilmastomarkkinoilla. Ympäristökumppanien
koordinoitu perehdytys takaa, että kaikki kumppanit saavat
tarvitsemansa tiedon ja tuen muutosprosessin aikana.
Contact details / Kontaktuppgifter / Yhteystiedot:
Aust-Agder fylkeskommune • www.klimapartnere.no
20
Meeting with the former sweedish prime minister, Göran Persson
Meeting with all our partners.
Our partner Nettbuss Sørs hybrid busses,
21
INTEGRATED SOLUTIONS
ÖVERGRIPANDE LÖSNINGAR
KOKONAISVALTAISET RATKAISUT
22
KOHTI HIILINEUTRAALIA KUNTAA (HINKU)
KOLNEUTRALA KOMMUNER
CARBON NEUTRAL MUNICIPALITIES (CANEMU)
Ratkaisun kuvaus
Beskrivning av lösningen
Description of the solution
Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) on ainutlaatuinen ilmastotyön edistämishanke, jonka tavoitteena on hyvien käytäntöjen ja toimivien ratkaisujen synnyttäminen ja toteuttaminen
niin paikallisesti kuin koko Suomessa. Yritykset, virkamiehet, päättäjät, kuntalaiset, tutkijat ja asiantuntijat pyrkivät
yhteistyössä vähentämään asumisen, liikkumisen ja ruokaketjun kasvihuonekaasupäästöjä sekä luomaan polkuja kohti
hiilineutraalia yhteiskuntaa.
Projektet Kolneutrala kommuner (HINKU) främjar klimatarbetet på ett unikt sätt. Projektets syfte är att skapa och
genomföra goda förfaranden och fungerande lösningar både
på lokalplanet och runtom i Finland. Företag, tjänsteinnehavare, beslutsfattare, kommuninvånare, forskare och sakkunniga
vill i samarbete minska växthusgasutsläppen från boende,
trafik och matkedjor och staka ut vägar mot ett kolneutralt
samhälle.
Carbon neutral municipalities (CANEMU) is a unique climate
mitigation project which aims at creating and implementing
good practices and solutions at the local and national level in
Finland. Companies, government officials, policy makers, local
residents, researchers and experts are working together to
reduce greenhouse gas emissions from housing, mobility and
the food chain as well as to create paths to a carbon-neutral
society.
Ilmastonmuutoksen torjunta
Bekämpning av klimatförändringen
Climate change benefits
Kohti hiilineutraalia kuntaa -hankkeen kunnat asettavat
tavoitteeksi 80 prosentin päästövähennyksen vuoden 2007
tasosta vuoteen 2030 mennessä. Kunnat toimivat esimerkkinä muille niin tavoitteiden asettamisen kuin toteutettujen
toimenpiteidenkin osalta sekä luovat kysyntää ilmastoystävällisille tuotteille ja palveluille.
Kommunerna i projektet Kolneutrala kommuner har som
målsättning att minska utsläppen med 80 procent från 2007
års nivå fram till 2030. Kommunerna fungerar som exempel
för andra både när det gäller att sätta upp mål och vidta
åtgärder och skapar också en efterfrågan på miljövänliga
produkter och tjänster.
The municipalities involved in the Carbon neutral municipalities project have set a target to reduce greenhouse gas emissions by 80% from the 2007 level by 2030. These municipalities set an example of target setting and implementation
of measures; they also create demand for climate-friendly
products and services.
Hyöty kunnalle
Kommunala fördelar
Municipal benefits
Edelläkävijyys ilmastonmuutoksen torjunnassa on kunnille
mahdollisuus. Energiatehokkuus, energiansäästö, uusiutuva
energia, liiketoimintamahdollisuudet ilmastoystävällisten
tuotteiden ja palvelujen parissa sekä uudenlaiset kumppanuussuhteet voivat olla kunnan menestystekijöitä.
Att vara föregångare i bekämpningen av klimatförändringen är en möjlighet för kommunerna. Framgångsfaktorer
för kommunen kan vara energieffektivitet, energisparande,
förnybar energi, möjlig affärsverksamhet med miljövänliga
produkter och tjänster och nya former av partnerskap.
Becoming a forerunner in climate mitigation is an opportunity
for municipalities. Energy efficiency, energy conservation,
renewable energy, business opportunities in climate-friendly
products and services, and new partnerships can be building
blocks for success.
Mechelininkatu 34a / P.O.Box 140
FI-00251 Helsinki, Finland
Mr. Jyrki Tenhunen
+358 400 148 807 • www.ymparisto.fi/canemu
Contact details / Kontaktuppgifter / Yhteystiedot:
detailsInstitute
/ Kontaktuppgifter
/ Yhteystiedot:
FinnishContact
Environment
SYKE
Finnish Environment
Institute
Mechelininkatu
34a / P.O.Box
140 SYKE
FI-00251 Helsinki, Finland
Mr. Jyrki Tenhunen
23
INTEGRATED SOLUTIONS
ÖVERGRIPANDE LÖSNINGAR
KOKONAISVALTAISET RATKAISUT
LIIKENNEBIOKAASUVERKOSTO POHJOIS-KARJALAAN
FORDONSBIOGASNÄTVERK FÖR NORRA KARELEN
TRAFFIC BIOGAS NETWORK FOR NORTH KARELIA
Ratkaisun kuvaus
Beskrivning av lösningen
Description of the solution
Kehityshankkeella luodaan edellytykset uusiutuvan liikennebiokaasun tuotannolle ja jakelulle Pohjois-Karjalassa. Suunnitelmana on aloittaa tuotanto kaatopaikkakaasun jalostuksella.
Nesteytetty biokaasu suunnataan raskaalle liikenteelle ja
paineistettu biokaasu paketti- ja henkilöautoille. Uusien investointien syntymistä edistetään, erityisesti maaseudulla, jolloin
maatilat voivat tulla osaksi liikennebiokaasuverkostoa. Tietoa
liikennebiokaasusta jaetaan kaikenikäisille.
Utvecklingsprojektet skapar förutsättningarna för att producera och distribuera förnybar biogas för fordon i Norra Karelen. Produktionen har planerats att starta med uppgradering
av deponigas. Flytande biogas ska användas av den tunga
trafiken och komprimerad biogas av skåpbilar och personbilar. Nya investeringar främjas, speciellt på landsbygden,
varvid gårdar kan bli länkar i fordonsbiogasnätverk. Information om fordonsbiogas sprids till alla åldersgrupper.
Development project creates conditions for production and
delivery of renewable biogas for North Karelian traffic. The
production is planned to be started by upgrading landfill gas.
Liquified biogas will be used by heavy traffic and compressed
biogas by vans and passenger cars. More investments for
biogas production are encouraged, especially in the countryside, so that farms can join the traffic biogas network. Information about traffic biogas is given to all ages.
Ilmastonmuutoksen torjunta
Bekämpning av klimatförändringen
Climate change benefits
Liikenne on suurin kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttaja
Pohjois-Karjalassa. Biokaasu on ihanteellinen liikennepolttoaine: se on 100-prosenttisesti uusiutuvaa ja sillä korvataan
aina fossiilisia polttoaineita. Jäteperäistä liikennebiokaasua
voidaan valmistaa kaatopaikkakaasusta, jätevesilietteestä, biojätteestä, lannasta ja muusta orgaanisesta jätteestä.
Biokaasun tuotanto ja sen käyttö ajoneuvopolttoaineena on
erittäin kustannustehokas tapa vähentää KHK-päästöjä.
I Norra Karelen är det trafiken som orsaker mest växthusgasutsläpp. Biogas är ett idealiskt bränsle för trafiken: den är
förnybar till 100 % och ersätter alltid fossila bränslen. Avfallsbaserad biogas kan produceras av deponigas, slam från avloppsreningsverk, bioavfall, gödsel och annat organiskt avfall.
Produktion av biogas och användning som ett drivmedel är
ett mycket kostnadseffektivt sätt att minska VHG-utsläpp.
Traffic is the biggest greenhouse gas emissions producer in
North Karelia. Biogas is an ideal fuel for traffic: it is 100 %
renewable and it always replaces fossil fuels. Waste based
traffic biogas can be produced from landfill gas, sewage
water sludge, biowaste, manure and other organic waste.
Biogas production from waste and its usage as a vehicle fuel
is a very cost-effective way to reduce GHG emissions.
Kommunala fördelar
Municipality benefits
Fordonsbiogas minskar oljeberoendet och VHG-utsläpp. Beslutet att starta lokal förnybar drivmedelsproduktion och användning skapar nya tillfällen för lokal affärsverksamhet och
förbättrar den lokala ekonomin. Kommunerna har nytta av
att använda biogas i sina fordon därför att biogas är billigare
än fossila bränslen. Fordonsbiogas är en verklig och gynnsam
lösning för trafiken på landsbygden också i framtiden när priserna på fossila bränslen stiger och bensinstationerna ligger
långt borta.
Traffic biogas reduces oil dependency and GHG emissions.
Decision to go for local renewable traffic fuel production
and usage creates opportunities for new local businesses
and improves local economy. Municipalities benefit by using
biogas in their own vehicles because it is cheaper than fossil
fuels. Traffic biogas is a real and affordable solution for rural
transport also in the future when fossil fuel prices get higher
and gasoline stations are far away.
P. O. Box 148
FI-80101 Joensuu, Finland
Ms. Anu Laakkonen • +358 50 311 9523
anu.laakkonen@liikennebiokaasu.fi • www.liikennebiokaasu.fi
Hyöty kunnalle
Liikennebiokaasu vähentää öljyriippuvuutta ja KHK-päästöjä.
Päättämällä aloittaa paikallisen uusiutuvan liikennepolttoaineen tuotanto ja käyttö luodaan uusia paikallisia liiketoimintamahdollisuuksia ja parannetaan aluetaloutta. Koska
biokaasu on halvempaa kuin fossiiliset polttoaineet, kunnat
hyötyvät sen käytöstä omissa ajoneuvoissaan. Liikennebiokaasu on todellinen ja edullinen ratkaisu maaseudun liikenteelle myös tulevaisuudessa, kun fossiilisten polttoaineiden
hinnat nousevat ja bensa-asemat ovat kaukana.
Contact details / Kontaktuppgifter / Yhteystiedot:
North Karelian traffic biogas network development project
Joensuu Region Waste Management Ltd
24
1 Minister of traffic Anu Vehviläinen helps future ecodrivers
to refuel biogas in Joensuu, North Karelia.
2 New agricultural product: traffic biogas from manure.
3 GHG net emissions of traffic biogas are 0 g/km.
4 Liikennebiokaasu.fi gives information about traffic biogas
that is suitable for all kinds of vehicles.
Photos: Ari Lampinen
Picture: Nettienkelit
25
TECHNICAL SOLUTIONS
TEKNISKA LÖSNINGAR
TEKNISET RATKAISUT
26
ECOMATE BUS – TALOUDELLISEN AJOTAVAN SEURANTAJÄRJESTELMÄ LINJA-AUTONKULJETTAJILLE
ECOMATE BUS – UPPFÖLJNINGSSYSTEM FÖR EKONOMISKT KÖRSÄTT HOS BUSSCHAUFFÖRER
ECOMATE BUS – ECODRIVING MONITORING SYSTEM FOR BUS DRIVERS
Ratkaisun kuvaus
Beskrivning av lösningen
Description of the solution
Linja-autonkuljettajien ajotavan seuraaminen on koettu usein
yrityksissä vaikeaksi, koska kuljettajien polttoaineenkulutukseen vaikuttavat useat tekijät, joihin kuljettajilla ei ole
mahdollisuutta vaikuttaa. ECOMATE BUS ottaa nämä tekijät
huomioon, jotta kuljettajan ajotavan vaikutus polttoaineenkulutukseen voidaan selvittää. Tämä mahdollistaa kuljettajien
ajotapojen todentamisen ja tämän myötä polttoaineenkulutuksen aktiivisen seurannan, palautteen antamisen ja hyvistä
suorituksista palkitsemisen. Ajotavan seurantajärjestelmää
hyödynnetään säännöllisissä kehityskeskusteluissa kuljettajan
ja esimiehen välillä. Näin kuljettajat saavat palautetta työsuorituksestaan, mikä lisää heidän työmotivaatiotaan.
I företagen har man ofta upplevt att det varit svårt att följa
upp busschaufförernas körsätt eftersom flera faktorer som
chaufförerna inte kan påverka har en inverkan på bränsleförbrukningen. ECOMATE BUS beaktar dessa faktorer så att
inverkan av chaufförernas körsätt på bränsleförbrukningen
kan utredas. Systemet gör det möjligt att verifiera chaufförernas körsätt och därmed också aktivt följa upp bränsleförbrukningen, ge respons och belöna goda prestationer.
Uppföljningen av körsättet utnyttjas i de återkommande
utvecklingssamtalen mellan chaufförerna och förmannen. På
detta sätt får chaufförerna respons på sitt arbete vilket ökar
deras arbetsmotivation.
Monitoring the driving patterns of bus drivers is often perceived as a difficult task in companies because many factors
that the driver has no control of affect the fuel consumption.
ECOMATE BUS takes these factors into account so that the effect of the driver can be found out. This enables verifying driving patterns and thus active monitoring of fuel consumption,
feedback and rewards for good performances. The monitoring system is used in regular discussions between driver and
manager. Thus the drivers get feedback of their performance,
which increases their occupational motivation.
Ilmastonmuutoksen torjunta
Bekämpning av klimatförändringen
Seurantajärjestelmän ja kehityskeskustelujen myötä Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen linja-autojen keskimääräinen polttoaineenkulutus on laskenut 6,6 prosenttia
vuodesta 2006 vuoteen 2009. Tämän suuruinen polttoaineenkulutuksen lasku tarkoittaa koko yrityksen mittakaavassa vuosittain yli 300 000 litran dieselin säästöä ja yli 800
tonnin vähenemää hiilidioksidipäästöihin.
Till följd av uppföljningssystemet och utvecklingssamtalen
har den genomsnittliga bränsleförbrukningen i affärsverket Tampereen Kaupunkiliikennes bussar minskat med 6,6
procent från 2006 till 2009. En såpass stor minskning av
bränsleförbrukningen betyder att företaget årligen sparar
över 300 000 liter diesel och att koldioxidutsläppen minskas
med över 800 ton.
Hyöty kunnalle
Kommunala fördelar
Polttoaineenkulutuksen pieneneminen parantaa myös
välittömästi liikelaitoksen ja sitä kautta kaupungin taloutta.
Järjestelmän periaatteet ovat helposti sovellettavissa missä
tahansa paikallisliikennettä harjoittavassa yrityksessä.
Den minskade bränsleförbrukningen förbättrar också direkt
affärsverkets och därigenom stadens ekonomi. Det är lätt att
tillämpa principerna i systemet i vilket som helst företag som
bedriver lokatrafik.
Contact details / Kontaktuppgifter / Yhteystiedot:
EC-Tools Oy • www.ectools.fi
Tietäjäntie 4
02130 Espoo, Finland
Climate change benefits
As a result of the monitoring system and feedback discussions, the average fuel consumption of buses has decreased
by 6,6% from 2006 to 2009 in Tampere City Transport. This
decrease means over 300 000 litres of diesel and over 800
tons of carbon dioxide less annually.
Municipal benefits
Decrease in fuel consumption also means directly better economic output for the company and for the city. The principles
of this system can also be easily applied in any company
performing urban transport.
Mr. Matti Liedes
+358 40 555 2695 • matti.liedes@ectools.fi
Economy percentage: -9,3 %
Information of each comparison group is on one row.
DRIVER’S EFFECT AND EXTERNAL FACTOR’S EFFECT ON FUEL CONSUMPITON
Differencies in road type and geometry as well as bus
type have considerable effect on fuel consumption.
Each direction and bus type is considered separately
to make comparison possible.
Differences in traffic conditions and passenger load have
considerable effect on fuel consumption. Runs are
divided into 10 time groups to make the comparison
possible.
Driver’s consumption (D) is the average of driver’s
consumptions (di) in each group weighted by
kilometres (ki) in each group.
Comparison consumption (C) is the average of
comparison consumptions (ci) in each group weighted by
kilometres (ki) in each group.
-5%
53.0
Kulutus [l/100km]
Driver’s consumption
13
-12,7%
i
+5%
35
48.0
i
¦ k
i
¦ k d 36
D
i
C
1
i
¦
ki
i
ci 1
i
¦
ki
1
1
Every driver has his unique consumption (D) and comparison
consumption (C). To make it possible to compare the performances of
drivers, a ratio called economy percentage (E) is calculated and
presented as a graph.
11
E
§ D ·
100 % ¨
¸ * 100 %
©C ¹
43.0
+10,8%
38.0
38.0
43.0
48.0
53.0
ComparisonVertailukulutus
consumption [l/100km]
27
TECHNICAL SOLUTIONS
TEKNISKA LÖSNINGAR
TEKNISET RATKAISUT
28
FLUORESOIVA PIIKARBIDI – VALKOINEN VALONLÄHDE YLEISVALAISTUKSEEN
FLUORESCERANDE KISELKARBID – EN VIT LJUSKÄLLA FÖR ALLMÄNBELYSNING
FLUORESCENT SILICON CARBIDE – A WHITE LIGHT EMITTER FOR GENERAL LIGHTING
Ratkaisun kuvaus
Beskrivning av lösningen
Description of the solution
Fluoresoiva piikarbidi on uudentyyppisen, yleisvalaistukseen
tarkoitetun valkoisen valodiodin perusraaka-aine. Täydellinen
LED-rakenne kehitetään yhteistyössä japanilaisen Meijon
yliopiston Satoshi Kamiyaman kanssa. Tehokkaasti valkoista
valoa antava valodiodi korvaa tulevaisuudessa hehkulampun.
Materiaalia kehitetään pohjoismaisena yhteistyönä: NORLED –
Nordic Light Emitting Diode Initiative.
Fluorescerande kiselkarbid är basmaterialet i en ny typ av
vit lysdiod för allmänbelysning. En komplett LED struktur
utvecklas i samarbete med Satoshi Kamiyama, Meijo University, Japan. Lysdioden siktar på att ersätta glödlampan
och med ett rent vitt ljus som är högeffektivt. Materialet
utvecklas i ett nordiskt samarbete: NORLED – Nordic Light
Emitting Diode Initiative.
The fluorescent silicon carbide material is the base material
for a new type of white LED in general lighting. A complete LED structure is developed in collaboration with Satoshi
Kamiyama, Meijo University, Japan. It aims to replace the
light bulb to have a pure white light at high efficiency. The
material is developed in Nordic collaboration project: NORLED
– Nordic Light Emitting Diode Initiative.
Ilmastonmuutoksen torjunta
Bekämpning av klimatförändringen
Climate change benefits
Valodiodien energiatehokkuus on 30-50 prosenttia, mikä on
huomattavasti parempi kuin hehkulampun ja myös parempi kuin energiansäästölampun, eikä siihen käytetä lainkaan
elohopeaa. Perinteisten valonlähteiden vaihtaminen tehokkaampiin eri puolilla maailmaa vastaa satoja terawattitunteja
energiaa vuosittain. Valkoinen valodiodi antaa tasasävyistä
valoa, eikä sitä tarvitse vaihtaa usein, sillä sen arvioitu elinikä
on 300 000 tuntia.
Effektiviteten hos lysdioder är 30-50%, och är således
avsevärt högre än hos glödlampan och högre än lågenergilampans men använder inget kvicksilver. Energieffektiviseringarna världen över motsvarar hundratals TWh varje
år genom att byta ut konventionella ljuskällor. Den vita
lysdioden behöver inte bytas ofta eftersom den har en
uppskattad livstid på 300’000 timmar utan att ändra sin
ton vid användning.
The efficiency is 30-50% in LEDs, and thus substantially
higher than the light bulb and higher than the fluorescent
light tube while not containing mercury. The global energy
savings may be hundreds of TWh each year if replacing the
conventional light sources. The white LED does not need to
be replaced in a long time since it has a lifetime which is
estimated to 300’000 hours without change of color during
operation.
Hyöty kunnalle
Kommunala fördelar
Municipality benefits
Kunnat hyötyvät puhtaasta valkoisesta valosta kustannussäästöjen sekä kotien ja konttorien valodesignin muodossa.
Kuumenemattoman valodiodin tarjoamat ympäristöedut –
energia ja turvallisuus – vaikuttavat jokapäiväiseen elämäämme. Koska valodiodi mahdollistaa sinertävän valon muuttamisen puhtaan valkoiseksi tai hehkulampun kaltaiseksi valoksi,
se soveltuu moniin eri käyttötarkoituksiin yhteiskunnassa ja
edistää ympäristötavoitteiden saavuttamista.
Kommuner främjas av det rena vita ljuset genom energibesparingar och ljusdesign i hem och kontor. Miljövinster
i form av energi och säkerhet, genom att ljusdioden inte
är het, kommer att påverka vårt dagliga liv. Förmågan
att ändra ljustonen från en blåton till ett rent vitt ljus till
ett glödlampsliknande ljus gör att lysdioden passar in i
samhället och bidrar till att möta miljömålen.
Municipals will benefit from a pure white light source in
energy savings and lighting design in homes and offices. The
environmental gain in energy saving and safety by light sources which are not dangerously hot will improve our daily life.
The ability to shift the light tone from bluish to pure white to
warm white will allow the new LED to fit into the society and
push to meet the environmental goals.
Contact details / Kontaktuppgifter / Yhteystiedot:
Linköping University, Dept Physics, Chemistry and Biology
SE-58183 Linköping
Sweden
Dr. Mikael Syväjärvi • +46 13 285708
[email protected] • www.ifm.liu.se/norled
1 The white LED structure based on fluorescent Silicon carbide
consists of a light excitation (NUV) stack, the fluorescent Silicon carbide (f-SiC) and a moth-eye technology for enhanced
light extraction.
2 The first LED was observed on Silicon Carbide in 1907.
At that time, many grains in the material by the Acheson
method made the performance poor due to defects in the
material.
3 High performance fluorescent Silicon Carbide is developed
by using the Fast Sublimation Growth Process (FSGP) which
has been developed at Linköping University, Sweden.
All images and illustrations: © Mikael Syväjärvi
29
TECHNICAL SOLUTIONS
TEKNISKA LÖSNINGAR
TEKNISET RATKAISUT
30
ILMANVAIHDON OPTIMOINNILLA SÄÄSTÖJÄ HELSINGIN KIINTEISTÖISSÄ
OPTIMERING AV VENTILATIONEN GER BESPARINGAR I FASTIGHETER I HELSINGFORS
VENTILATION OPTIMIZATION IN PUBLIC BUILDINGS CUTS ENERGY COSTS AND CONSUMPTION IN HELSINKI
Ratkaisun kuvaus
Beskrivning av lösningen
Description of the solution
Helsinki toteutti ilmanvaihdon optimoinnin pilotin Konalan
koulussa. Voimistelusalin ilmanvaihtokone korvattiin energiataloudellisilla taajuusmuuttajilla varustetuilla puhaltimilla,
joita ohjattiin sisäilmanlaadun ja käyttötarpeen mukaisesti.
Parannustoimenpiteiden ansiosta kiinteistössä saavutettiin 13
prosentin säästö lämmitys- ja sähköenergiassa. Vuositasolla
tämä tarkoittaa 62 MWh säästöä lämmitysenergiassa ja 20
MWh säästöä sähkönkulutuksessa. Kiinteistön energiakustannukset puolestaan vähenivät 4 500 euroa/v ja hiilidioksidipäästöt 26 500 kg/v.
Helsingfors genomförde ett pilotprojekt för optimering av
ventilationen i en skola i Kånala. Ventilationssystemet i
skolans gymnastiksal ersattes med energiekonomiska fläktar
utrustade med frekvensomvandlare som styrdes enligt
kvaliteten på inomhusluften och användningsändamålet. Tack
vare förbättringsåtgärderna sparade man 13 procent värmeoch elenergi. På årsnivå innebär det en besparing på 62 MWh
av värmeenergin och 20 MWh i elförbrukningen. Fastighetens
energikostnader minskade med 4 500 €/år och koldixidutsläppen med 26500 kg/år.
The City of Helsinki executed a pilot project of ventilation
optimization at the Konala comprehensive school. The school
gymnasium’s ventilation system was replaced by energy efficient Eff1 motors. Standard drives monitor the use according
to the quality of indoor air and the usage percentage. As a
result an overall energy saving of 13% in electricity and heating was achieved. On an annual level savings are 62 MWh
in heating and 20 MWh in electricity. The building’s annual
energy costs decreased by 4,500€ and the CO2 emissions by
26,500 kg.
Ilmastonmuutoksen torjunta
Bekämpning av klimatförändringen
Helsingin kaupungin omasta energian käytöstä noin 80 prosenttia kuluu rakennuksissa. 13 prosentin energiansäästöpotentiaali kiinteistöjen kokonaiskulutuksessa on yhteiskunnan
kannalta merkittävä. Vastaavat säästötoimet ovat helposti arvioitavissa, toteutettavissa ja monistettavissa kaikkiin julkisiin
tiloihin, joissa ilmanvaihdon tarve vaihtelee, kuten esimerkiksi
kirjastoissa, auditorioissa ja liikuntasaleissa.
Av Helsingfors stads egen energiförbrukning gäller cirka 80
procent byggnader. En potentiell energibesparing på 13 procent av fastigheternas totala förbrukning är samhälleligt sett
betydelsefull. Det är lätt att uppskatta, genomföra och vidta
motsvarande sparåtgärder i alla offentliga lokaler där behovet av ventilation varierar, till exempel i bibliotek, auditorier
och gymnastiksalar.
Hyöty kunnalle
Kommunala fördelar
Kyseessä on innovatiivinen ja uusi lähestymistapa, joka
ei vaadi raskaita investointeja, hyödyntää vanhaa, mutta
säästää selvästi taloudellisia resursseja sekä luontoa. Lisäksi
toimenpide edistää hyviä talotekniikan ja energiatehokkuuden käytäntöjä kuntatasolla.
Toimenpiteisiin ratkaisun hyödyntämiseksi laajemminkin
on jo ryhdytty. Helsingin kaupungilla on vastaavanlaisia kouluja noin 150. Jos investointi toteutettaisiin kolmanneksessa
näistä kouluista, kaupunki säästäisi vuositasolla yli 225 000
euroa ja koulujen aiheuttama hiilidioksidikuormitus laskisi yli
miljoonalla kilolla (1 000 000 kg).
Det är fråga om ett innovativt och nytt tillvägagångssätt som
inte kräver tunga investeringar, tar vara på det gamla, men
som klart sparar ekonomiska resurser och naturen. Dessutom
främjar åtgärden god praxis i fråga om husteknik och energieffektivitet i kommunerna.
Man har redan vidtagit åtgärder för att använda konceptet i större omfattning. I Helsingfors stad finns det omkring
150 liknande skolor. Om investeringen görs i en tredjedel
av skolorna sparar staden årligen över 225 000 euro och
skolornas koldioxidbelastning sjunker med över en miljon kilo
(1 000 000 kg).
The Konala pilot project used an innovative and new approach that does not require heavy investments, exploits
existing ducts, and clearly saves economic and environmental resources. Moreover, these measures promote better
construction automation and energy efficiency practices at
municipal level.
Action has already been taken to use the experiences
from this pilot on a larger scale. Helsinki has about 150
schools similar to that of Konala. If a similar investment in
the ventilation systems were to be applied to a third of these
schools, Helsinki would save more than 225,000 euros and
decrease CO2 emissions by more than 1,000 000 kilos on an
annual basis.
Contact details / Kontaktuppgifter / Yhteystiedot:
Public Works Department, Construction Management Division
Kasarmikatu 21, P. O. Box 1540
FI-00099 The City of Helsinki, Finland
Energy Specialist, Mr. Timo Posa • +358 9 310 38949
timo.posa@hel.fi • www.hkr-rakennuttaja.fi
Climate change benefits
Buildings account for roughly 80% of Helsinki City´s own
energy consumption. This is why a 13% energy saving potential in buildings is significant when tackling climate change.
Corresponding energy efficiency measures can be easily estimated, applied to and duplicated in all similar public spaces
where the need of ventilation varies, for example in libraries,
auditoriums and gymnasiums.
Municipal benefits
1 Ventilation optimization reduced consumption of electricity
and heating all together by 13% at the Konala Comprehensive School.
2 Standard drives for HVAC control the new high efficiency
Eff1 motors, which in return drive the supply and return the
fans.
3 Energy specialist Timo Posa, automation engineer Pasi
Moisio from Public Works Department and Petri Peltonen
from Airwecare are presenting the energy efficient solution
of Konala.
31
TECHNICAL SOLUTIONS
TEKNISKA LÖSNINGAR
TEKNISET RATKAISUT
VÄHEMMÄN ILOKAASUPÄÄSTÖJÄ SAIRAANHOIDOSSA
MINSKADE LUSTGASUTSLÄPP FRÅN SJUKVÅRDEN
REDUCING HEALTH CARE LAUGHING GAS EMISSIONS
Ratkaisun kuvaus
Beskrivning av lösningen
Description of the solution
Laite jolla hävitetään puudutusaineena synnyttäville naisille
käytettävä ilokaasu. Laitteet hajottavat ilokaasun vaarattomaksi happi- ja vetykaasuksi. Niillä voidaan hajottaa 95-99
prosenttia kerätystä kaasusta. Teknisisistä rajoituksista johtuen kaikkea äidin käyttämää kaasua ei voida ottaa talteen
ja hajottaa. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että kerätyn
kaasun määrää voidaan lisätä 75:stä 85:een prosenttiin vain
opettamalla äidille yksinkertainen hengitystekniikka. Myös
vuotojen hillitsemisellä sekä henkilöstölle ja potilaille tiedottamalla voidaan vaikuttaa asiaan.
Installation av destruktionsanläggningar för lustgas som används som bedövningsmedel för födande kvinnor. Anläggningarna bryter ned lustgasen till ofarlig syrgas och kvävgas och
har kapacitet att bryta ner 95-99 % av den insamlade gasen.
Tekniska begränsningar gör att inte all gas som mamman
använder kan samlas in och brytas ner. Studier har dock visat
att mängden insamlad gas kan öka från 75 till 85 %, bara
genom att lära mamman en enkel andningsteknik. Andra
åtgärder är läckagekontroll samt information till personal och
patienter.
Ilmastonmuutoksen torjunta
Installation of destruction units for hospital nitrous oxide
(laughing gas) used by mothers in labour as an anaesthetic. The units decompose waste nitrous oxide by splitting it
into harmless nitrogen and oxygen and have a capacity for
destroying 95-99% of the incoming collected nitrous oxide.
Due to technical limitations, not all of the gas used by the
mother can be collected for destruction. But studies have
shown that the amount of collected gas can be improved
from 75 up to 85%, only by teaching the mother a simple
breathing technique. Other measures are leakage control and
information to staff and patients.
Bekämpning av klimatförändringen
Elinkaarianalyysi osoittaa, ettei hajottamislaitteilla ole negatiivisia, kasvihuonekaasujen vähenemisen positiivista vaikutusta heikentäviä ilmastovaikutuksia. Elinkaarikustannusanalyysi
osoittaa myös, että kyseessä on hyvin kustannustehokas keino vähentää päästöjä verrattuna muihin hiilidioksidipäästöjen
vähentämismenetelmiin. Vähennetyn hiilidioksidiekvivalentin
keskimääräinen kustannus on 0,75 SEK per kilo. Tukholman
läänin maakäräjien ilokaasupäästöt ovat vähentyneet 50
prosentilla vuosien 2002 ja 2009 välillä, ja koska ilokaasulla
on 300 kertaa suurempi ilmastovaikutus kuin hiilidioksidilla,
menetelmän maailmanlaajuisella käytöllä saataisiin todella
suuri ilmastohyöty.
Hyöty kunnalle
Monet kivunlievitysmenetelmät vaikuttavat sekä äitiin että
lapseen. Ilokaasu on ainoa menetelmä, joka on kummallekin
vaaraton. Koska mielellämme jatkamme ilokaasun käyttöä,
on ympäristön kannalta tärkeää, että päästöjä vähennetään.
Ilokaasun keräämis- ja hajottamismenetelmä on kustannustehokas ratkaisu, jota eri toimijoiden on helppo soveltaa.
Myös kätilöiden työympäristö paranee, kun ilokaasulle altistuminen vähenee.
Contact details / Kontaktuppgifter / Yhteystiedot:
Stockholm County Council (Stockholms läns landsting)
32
En livscykelanalys visar att destruktionsanläggningarna inte
har några negativa miljöeffekter som minskar den positiva
effekten av en minskad växthuseffekt. En livscykelskostnadsanalys visar också att det är ett mycket kostnadseffektivt
sätt att minska utsläppen, jämfört med andra metoder för
att minska koldioxidutsläpp. Genomsnittskostnaden per
kilo minskad CO2-ekvivalent är 0.75 SEK. Stockholms läns
landstings lustgasutsläpp har minskat med 50 % mellan 2002
och 2009 och eftersom lustgasen har 300 gånger större klimatpåverkan än koldioxid, så skulle en global användning av
metoden verkligen gynna klimatet.
Climate change benefits
Kommunala fördelar
Municipal benefits
Många smärtlindringsmetoder påverkar både mamma och
barn. Lustgas är det enda som är ofarligt för dem båda. Då vi
vill fortsätta att använda lustgas är det viktigt för miljön att
minska utsläppen. Metoden att samla in och bryta ner lustgas
är en kostnadseffektiv lösning som enkelt kan appliceras av
andra aktörer. Dessutom förbättras barnmorskornas arbetsmiljö när de utsätts för mindre mängd lustgas.
Many medical analgesics affect both the mother and the
baby. Nitrous oxide is the only one that is harmless for both
of them. As we want to continue using nitrous oxide it is important for the environment to reduce the emissions. Collecting and destroying the gas is a cost efficient solution, which
easily can be adopted by others. The midwives’ working
environment also improves as the exposure of gas lessens.
Box 22550
104 22 Stockholm
Head of Environmental Department, Ms. Anna Linusson
+ 46 8 737 43 54 • [email protected] • www.sll.se
A Life Cycle Assessment shows that the method has no negative effects on the environment that reduces the positive
impact of a diminished greenhouse effect. A Life Cycle Cost
analysis shows that it is very cost efficient compared to
other ways of reducing carbon dioxide. The average cost per
kilo reduced CO2-equivalent is 0.75 SEK. Stockholm County
Council’s emissions have been reduced by 50% between
2002 and 2009 and since nitrous oxide has a GWP of approximately 300, a global use of the method would indeed benefit
the climate.
Nicole Silverstolpe, Head of midwifery at Danderys hospital,
Stockholm, shows the new double mask which both provides
nitrous oxide to the mother and sucks out the nitrous oxide
which she breaths out.
Photographer: Mattias Ahlm.
33
SOLUTIONS
TECHNICAL
LÖSNINGAR
TEKNISKA
Ratkaisun kuvaus
Beskrivning av lösningen
Description of the solution
Uudessa ekotehokkaassa ratkaisussa tietokoneet jäähdytetään kaukojäähdytyksellä ja koneiden tuottama lämpö
johdetaan kaukolämpöverkkoon. Kaukojäähdytetyssä
konesalissa ei käytetä mitään kemiallisia kylmäaineita,
koska kaukojäähdytys tuotetaan ympäristöystävällisesti. Sen
tuotanto perustuu 80-prosenttisesti energiaan, joka muuten
jäisi hyödyntämättä.
Kaukojäähdytys tuotetaan kylmästä merivedestä aina kun
se on mahdollista. Kylmä merivesi on ehtymätön jäähdytysenergian lähde.
Kesäisin kaukojäähdytystä tuotetaan ensisijaisesti hyödyntämällä lämpöenergiaa, joka muuten jäisi yhteistuotantolaitoksilla hyödyntämättä.
Kolmas kaukojäähdytyksen tuotantotapa perustuu puhdistetun jäteveden hyödyntämiseen Katri Valan lämpöpumppulaitoksessa. Samassa prosessissa tuotetaan lämpöpumppujen avulla sekä kaukolämpöä että -jäähdytystä.
Datorhallen kyls med fjärrkyla och värmen från datorerna
leds till fjärrvärmenätet. I den fjärrkylda datorhallen används
inga kemiska köldmedier, eftersom fjärrkylan produceras miljövänligt. Produktionen av fjärrkyla baserar sig till 80 procent
på energi som annars inte skulle utnyttjas.
Fjärrkyla produceras ur kallt havsvatten alltid när det är
möjligt. Kallt havsvatten är en outsinlig fjärrkylekälla.
Sommartid produceras fjärrkylan i första hand genom
utnyttjande av värmeenergi som annars inte skulle komma
till användning vid kraftvärmeverken.
Det tredje sättet att producera fjärrkyla baserar sig på
utnyttjande av renat avloppsvatten i Katri Valas värmepumpsanläggning. Vid samma process produceras både fjärrvärme
och fjärrkyla med hjälp av värmepumpar.
In the new eco-efficient solution, computers are cooled by
district cooling and the heat produced by the machines is
conducted into the district heating network. The districtcooled computer room uses no chemical coolants, as the
district cooling in generated in an environmentally friendly
way. Eighty per cent of its production is based on energy that
would otherwise be wasted.
The district cooling is produced from cold sea water
whenever possible. Cold sea water is an inexhaustible source
of cooling energy.
In summertime, district cooling is generated primarily by
utilising thermal energy that would otherwise be wasted by
cogeneration plants.
The third production method of district cooling is based
on utilising purified waste water at the Katri Vala Heating and
Cooling Plant. In the same process, heat pumps produce both
district heating and cooling.
Hiilijalanjälki pienenee
Jos kaikki konesalit Suomessa toimisivat tällä periaatteella,
voisi energiaa säästyä jopa 500 MWh joka päivä. Samalla
lämpiäisi keskikokoisen kaupungin verran rakennuksia.
Ekotehokas tietokonesali voitti kansainvälisen Uptime
instituutin Green Enterprice IT-palkinnon 2010.
Koldioxidavtrycket minskar
Om alla datorhallar i Finland fungerade enligt den här principen skulle vi kunna spara ända upp till 500 MWh varje dag.
Det motsvarar uppvärmning av byggnaderna i en medelstor
stad.
Den ekoeffektiva datorhallen vann det internationella
Uptime-institutets pris Green Enterprise IT Awards 2010
Reduced carbon footprint
If all the computer halls in Finland operated on this principle,
up to 500 MWh of energy could be saved every day. At the
same time, a medium-sized town’s worth of buildings could
be heated.
The eco-efficient computer hall won the international
Uptime Institute Green Enterprise IT Award 2010.
TEKNISET
RATKAISUT
MAAILMAN EKOTEHOKKAIN TIETOKONESALI
VÄRLDENS EKOEFFEKTIVASTE DATORHALL
THE MOST ECO-EFFICIENT COMPUTER HALL IN THE WORLD
Contact details / Kontaktuppgifter / Yhteystiedot:
Helsingin Energia
34
FI-00090 HELEN
Finland
Project Manager Juha Sipilä
+358 40 3346663 • juha.sipila@helen.fi
Thermal energy recovered
from computers is transferred to the district heating
network covering the whole
city. District heating is used to
heat buildings and domestic
hot water. The computers are
cooled by environmentally
friendly district cooling.
35
SOLUTIONS
TECHNICAL
LÖSNINGAR
TEKNISKA
MW POWERIN MODULOIDUT BIOPOWER-VOIMALAITOKSET – KESTÄVÄN KEHITYKSEN MUKAISTA ENERGIANTUOTANTOA
MW POWERS MODULÄRE BIOPOWER-LÖSNING FÖR HÅLLBAR ENERGI
MW POWER’S MODULAR BIOPOWER POWER PLANTS PROVIDE SUSTAINABLE ENERGY
Ratkaisun kuvaus
Beskrivning av lösningen
Description of the solution
MW Power toimittaa Biopower-laitokset avaimet käteen -periaatteella (EPC). Biopower on standardoitu voimalaitos, joka
perustuu moduulirakenteeseen. Standardimodulien prosessilaitteet esivalmistetaan, kootaan ja esitestataan Suomessa,
mikä nopeuttaa rakennus- ja asennusvaihetta, minimoi työt
rakennuspaikalla ja pienentää kaikkien osapuolten kokonaiskustannuksia. Vähentynyt fossiilisten polttoaineiden ja sähkön
käyttö voi tuoda yli 3 miljoonan euron paikalliset säästöt.
MW Power levererar sina Biopower-anläggningar som
totalentreprenader (EPC-kontrakt). Anläggningarna bygger
på en unik modulär konstruktion och standardiserade delar.
Processutrustningen prefabriceras, monteras och testas som
standardiserade moduler vid verkstäderna i Finland. Detta
påskyndar bygg- och monteringsarbetet, minimerar arbetsbehovet på byggplatsen och minskar de totala kostnaderna
för alla parter. Den lokala ekonomin sparar över tre miljoner
euro per år tack vare minskad användning av fossila bränslen
och el.
MW Power supplies its Biopower plants on a turnkey (EPC)
basis. The plants are uniquely based on a modular design
and on standardized structures. The process equipment is
prefabricated, assembled and tested in standardized modules
in workshops in Finland. This speeds up the construction and
installation phases, minimizes the fieldwork and lowers the
overall costs for everyone. Over 3 M€ annually remains in the
local economy due to reduced consumption of fossil fuel and
electricity.
Ilmastonmuutoksen torjunta
Biopower-voimalaitokset hyödyntävät lämmön- ja sähköntuotannossa erilaisia paikallisia biomassoja, kuten haketta,
sahanpurua ja muita, vaativia CO2-neutraaleja polttoaineita.
Paikallisten polttoaineiden joustava käyttö tukee EU:n tavoitteiden mukaisesti uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja
minimoi laitoksen ympäristövaikutukset. Laskelmien mukaan
Biopower 5 -laitoksen elinkaarenaikaiset CO2-päästöt ovat
700 000 tonnia pienemmät verrattuna maakaasuun perustuvaan lämmön ja sähkön yhteistuotantoon.
MW Power kiteyttää toiminta-ajatuksensa lauseeseen:
Local Energy Solutions. Laitosten tuottama lämpö ja sähkö
käytetään paikallisesti ja käytetyt polttoaineetkin hankitaan
yleensä lähialueilta. MW Power tarjoaa myös paikallisia palveluita ja tekee läheistä yhteistyötä paikallisten toimijoiden
kanssa laitoksen koko elinkaaren ajan. Kun otetaan huomioon
nykyisen kuntatalouden usein haasteelliset tilanteet on tärkeää, että voimalaitos tukee paikallista taloutta.
TEKNISET
RATKAISUT
Paikalliset edut
Contact details / Kontaktuppgifter / Yhteystiedot:
MW Power • www.mwpower.fi
36
Climate change benefits / benefits
Klimataspekter och fördelar
Anläggningen producerar el och värme med olika fasta
biobränslen som anskaffas lokalt, till exempel träflis, sågspån
och en mångfald olika krävande koldioxidneutrala bränslen.
Den flexibla användningen av lokala bränslen ligger i linje
med EU:s mål att öka andelen förnybar energi, och minimerar
dessutom anläggningens miljöpåverkan. Enligt beräkningar
minskar CO2-utsläppen under livscykeln för en Biopower
5-anläggning med 700 000 ton jämfört med kraftvärmeproduktion med naturgas.
The plants generate heat and power from various locally
sourced solid biomass fuels, ranging from wood chips to
sawdust and a wide variety of demanding CO2 neutral fuels.
The flexible use of local fuels is in line with Europe’s goal of
increasing the share of renewable energy, and it minimizes
the plant’s environmental impact. It has been calculated that
during the Biopower 5 plant’s lifespan, CO2 emissions are cut
back by 700,000 tons compared to combined heat and power
generation using natural gas.
Municipality aspect / benefits
Kommunala aspekter och fördelar
MW Power kallar sitt koncept för ”Local energy solutions”
eftersom den producerade värmen och elen konsumeras lokalt och även bränslet oftast är av lokalt ursprung. Den lokala
aspekten innebär även att MW Power erbjuder lokal service
och har ett nära samarbete med lokala partners under anläggningens hela livslängd. När man dessutom tar hänsyn till
det tuffa ekonomiska läget är det viktigt att anläggningarna
stödjer den lokala ekonomin.
Lentokentänkatu 11
33101 Tampere, Finland
MW Power calls its concept “Local energy solutions”, since
the heat and power produced by the plants are consumed
in the local economy, and the fuel is typically very local. In
addition, “local” means that MW Power offers local service
capabilities and cooperates closely with local partners throughout the plant’s life cycle. Taking into account an increasingly
tough economic situation, it is also important for the plants to
provide a boost to the local economy.
Hanna Sahlsten
+358 50 338 6422 • [email protected]
1 Biopower plant in Trollhättän, Sweden. Thanks to the plant
95 percent of district heat in Trollhättän is produced with
renewable fuels.
2 Pre-assembled module at the factory floor.
3 Modular structure of a Biopower plant.
4 Modules are loaded into trucks.
37
TECHNICAL SOLUTIONS
TEKNISKA LÖSNINGAR
TEKNISET RATKAISUT
POHJOIS-SAVON KUNTIEN KIINTEISTÖVALVOMO (SEUTUVALVOMO)
KONTROLLRUM FÖR FASTIGHETER (REGIONALT KONTROLLRUM) I KOMMUNERNA I NORRA SAVOLAX
THE BUILDING AUTOMATION CENTRE OF THE MUNICIPALITIES IN NORTHERN SAVO, FINLAND (REGIONAL BA-CENTRE)
Ratkaisun kuvaus
Beskrivning av lösningen
Description of the solution
Jokaisessa nykyaikaisessa liike- tai palvelurakennuksessa on
rakennusautomaatiojärjestelmä, jonka avulla huoltohenkilöstö valvoo ja säätää lämmitystä, ilmanvaihtoa, valaistusta ja
mahdollisesti kulunvalvontaa ja muita toimintoja. Useimmilla
Suomen kunnilla on kiinteistöautomaatiolaitteita toimitiloissaan ja niillä on yleensä kiinteistövalvomo, johon kiinteistöt
on yhdistetty erillisellä kaapeloinnilla tai tietoliikenneyhteyksiä
käyttäen. Tavallisesti tämä valvomo ei ole miehitetty johtuen
resurssipuutteista. Tästä seuraa, että kalliita automaatio-, LVIja sähkölaitteita ei hyödynnetä tehokkaasti hyvän sisäilmaston
ja energiansäästön saavuttamiseksi.
Meidän suunnitelmamme on koota pienten ja keskisuurten
kuntien kiinteistövalvomot yhteen naapurikaupungin olemassa
olevaan valvomoon ja perustaa siten seudullinen kiinteistövalvomo.
Projektimme on ensimmäinen laatuaan Suomessa. Seutuvalvomo, joka sijaitsee Kuopiossa, ohjaa ensimmäisessä vaiheessa 60–70 toimitilarakennusta, jotka sijaitsevat 100 x 100
km2 alueella Varkaudessa, Leppävirralla ja Karttulassa. Visiona
on, että muutamat naapurikunnat ja vuokrataloyhtiöt voisivat
liittyä myöhemmin seutuvalvomoon. Projekti saa investointitukea työ- ja elinkeinoministeriöltä.
Alla moderna affärs- eller servicebyggnader har ett automatiseringssystem med hjälp av vilket underhållspersonalen övervakar och reglerar värme, ventilation, belysning och eventuellt
också passerkontroller och andra funktioner. De flesta finländska kommuner har fastighetsautomation i sina verksamhetslokaler och oftast har de ett kontrollrum som fastigheterna är
anslutna till genom separat kabeldragning eller datakommunikationsförbindelser. För det mesta är detta kontrollrum obemannat på grund av bristande resurser. Det innebär att dyrbar
automatiserings- och VVS-utrustning och dyrbara elektriska
anordningar inte används effektivt för att få en bra luftkvalitet
inomhus och för att spara energi.
Vår plan går ut på att i små och medelstora kommuner placera kontrollrummen för fastigheter i ett befintligt kontrollrum i
grannkommunen och således bilda ett regionalt kontrollrum.
Projektet är det första i sitt slag i Finland. I det första
skedet styr det regionala kontrollrummet som finns i Kuopio
60–70 verksamhetsbyggnader belägna inom ett område på
100 x 100 km2 i Varkaus, Leppävirta och Karttula. Enligt visionen kunde en del grannkommuner och hyreshusbolag ansluta
sig till det regionala kontrollrummet i ett senare skede. Projektet får investeringsstöd av arbets- och näringsministeriet.
Every modern commercial or public building has a building automation system (BAS) to help the maintenance staff to control
heating, ventilation, lightning and optionally security and other
services. The most Finnish municipalities have BAS installed in
their facilities and they have BA-centre, where the buildings are
connected by separate cables or telecommunication lines. Usually this centre is not occupied because of lack of resources. Following this, the utilisation of expensive automation, HVAC-, and
electric installations to get a good indoor-air quality and savings
in energy consumption is ineffective. Our plan is to collect the
BA-centres of small and medium-size municipalities together
with the existing BA-centre of a neighbouring city, so establishing a regional BA-centre.
Our project is first of its kind in Finland. The regional BAcentre, situated in City of Kuopio in Northern Savo operates in
the first phase 60–70 facilities, which are situated in the area of
100 x 100 km2 in three separate municipalities Varkaus, Leppävirta, and Karttula. There is a vision that some other neighbouring municipalities and housing companies could join later to the
regional BA-centre. The project will have an investment support
from The Ministry of Employment and the Economy.
Ilmastonmuutoksen torjunta
Klimatförändringsperspektivet / fördelar
Projektin tavoitteena on vähentää energian kulutusta kuntien
toimitiloissa. Arvioitu säästö on 3650 MWh vuodessa lämmön
ja sähkön kulutuksessa. Energiantuotannon CO2-päästöt vähenevät 1 088 000 kg vuodessa.
Projektets syfte är att minska energiförbrukningen i kommunernas verksamhetslokaler. Den uppskattade besparingen
är 3650 MWh av den årliga värme- och elförbrukningen. CO2utsläppen från energiproduktionen minskar med 1 088 000 kg
per år.
Kunnan näkökulma / edut
Kunnat hyötyvät energiamenojen säästöinä. Arvioitu vuosisäästö on 185 000 euroa tämän vuoden energian hinnoilla.
Tämä tarkoittaa, että investoinnin takaisinmaksuaika on kymmenen vuotta. Kuntien toimitilajohto odottaa myös parempaa
ylläpidon ja sisäilman laatua.
Contact details / Kontaktuppgifter / Yhteystiedot:
City of Kuopio, Department of FM
38
Kommunperspektivet / fördelar
Kommunerna drar nytta av besparingar i energiutgifterna.
Årligen uppskattas kommunerna spara 185 000 euro beräknat
på årets energipriser. Detta innebär att investeringens återbetalningstid är tio år. Kommunernas fastighetsledning förväntar
sig också att kvaliteten på underhållet och inomhusluften ska
bli bättre.
P. O. Box 1097
70111 Kuopio, Finland
Climate change aspect / benefits
The project target is to reduce energy consumption of the
municipal facilities. The estimated saving is 3650 MWh per year
in heating and electricity consumption. CO2-emissions will be
reduced 1 088 000 kg/a in energy produce.
Municipality aspect / benefits
Municipals will benefit from savings in the energy cost. The
estimated yearly saving is 185 000 euros, according the energy
price of this year. This means that the project has the pay –
back time of ten years. The municipal facility managers also
look forward to have better quality in maintenance and indoor
air.
Mr. Asko Kauppinen
+358 44 7185500 • asko.kauppinen@kuopio.fi • www.kuopio.fi
THE CONSUMPTION OF HEATING ENERGY
IN THE PUBLIC BUILDINGS OF CITY OF KUOPIO 1980–2008
THE INTRODUCTION OF THE BUILDING AUTOMATION CENTRE
IN CITY OF KUOPIO 1989–1994
Regional BA-Centre
Service technician
Karttula BAVLAN
xxx.xxx.xxx.xxx
Internet
Firewall
(Istekki,
Kuopio)
Service technician
Karttula
_____________
City of Kuopio
_____________
The average heating energy consumption in Finnish cities
Leppävirta BAVLAN
xxx.xxx.xxx.xxx
Regional BAcontrol room
Schneider
Siemens
BA-VLAN
xxx.xxx.xxx.xxx
Service technician
Leppävirta
Yit
Varkaus
BA-VLAN
xxx.xxx.xxx.xxx
Service technician
Varkaus
Master user,
Laptop
39
TECHNICAL SOLUTIONS
TEKNISKA LÖSNINGAR
TEKNISET RATKAISUT
RENKAIDEN KIERRÄTYS CFC-PROSESSIN KAUTTA
ÅTERVINNING AV DÄCK GENOM CFC-PROCESSEN
RECYCLING OF TIRES THROUGH THE CFC PROCESS
Ratkaisun kuvaus
Beskrivning av lösningen
Description of the solution
Scandinavian Enviro Systemsin kehittämä uusi patentoitu
CFC-prosessi (Carbonization by Forced Convection) mahdollistaa nopean, tehokkaan ja ympäristöystävällisen teknologian renkaiden kierrättämiseksi. CFC-prosessin investointi- ja
käyttökulut ovat alhaiset, lisäksi se on turvallinen, tehokas
ja tuottaa korkealaatuisia tuotteita, joilla on suuri markkinaarvo (nokimusta, öljy, teräs ja kaasu). Suljetun CFC-prosessin
ympäristövaikutukset ovat hyvin pieniä, ja prosessi on erittäin
kannattava.
Den nya patenterade CFC processen från Scandinavian Enviro
Systems möjlighgör en snabb, effektiv och miljövänlig teknologi för att materialåtervinna utslitna däck. CFC processen
har låg investerings- och driftkostnad, är säker, effektiv och
producerar högkvalitativa produkter med högt marknadsvärde (Kimrök, olja, stål och gas). Den slutna CFC processen har
låg miljöpåverkan och är mycket lönsam.
The new, patented CFC process (Carbonization by Forced Convection) from Scandinavian Enviro Systems enables a fast, efficient and environmentally friendly technology for recycling
of tyres. The CFC process has low investment and running
costs, is safe, efficient, and produces high quality products
with a high market value (Carbon Black, oil, steel and gas).
The closed CFC process has a very low environmental impact
and is highly profitable.
Ilmastonmuutoksen torjunta
Käytettyjä renkaita kertyy maailmanlaajuisesti 11 000 000
tonnia vuosittain, ja tämä onkin yksi pahimmista globaaleista
kiinteän jätteen ongelmista. Renkaiden koostumus tekee
niistä arvokasta raakamateriaalia. Pitkällä tähtäimellä paras
ratkaisu on erotella renkaista alkuperäiset raaka-aineet. Tämä
on sekä kestävää että ympäristöystävällistä.
Hyöty kunnalle
Vuosittain 30 000 tonnia renkaita kierrättävä laitos kunnassa
tarjoaa 30 työpaikkaa. Jokainen laitos vähentää CO2e-päästöjä 20 000 tonnia vuodessa verrattuna siihen, että nokimusta
tai öljy tuotettaisiin/eroteltaisiin perinteisellä tavalla.
Contact details / Kontaktuppgifter / Yhteystiedot:
Scandinavian Enviro Systems • envirosystems.se
40
Bekämpning av klimatförändringen
11 000 000 ton däck slits årligen ut i världen och är idag ett
av de största miljöproblemen. Sammansättningen av däck
gör dem till en värdefull råvara och den bästa lösningen är
att utvinna orginalingredienserna från däcket. Detta är både
hållbart och miljövänligt.
Kommunala fördelar
En 30 000 tonsanläggning ger ca 30 arbetstillfällen och varje
anläggning reducerar CO2e utsläppen med over 20 000 ton
per år jämfört med om kimröken och oljan hade producerats
på traditionellt sätt.
Hugo Grauers gata 3b
41133 Gothenburg
Climate change benefits
11 000 000 tons of post-consumer tyres are accumulated
annually in the world and is today one of the worst global
solid waste problems. The composition of tyres makes them
a valuable resource. The best long-term solution is to extract
the original ingredients from the tyres. This is both sustainable and environmentally friendly.
Municipal benefits
A 30 000 tons of tyres per year recycling plant in the municipality gives 30 job opportunities. And each plant reduces the
CO2e emissions with 20 000 tons per year compared to if the
Carbon Black and oil would have been produces/extracted
the traditional way.
Mr. Nick Rafiey
+46-317990741 • [email protected]
41
TECHNICAL SOLUTIONS
TEKNISKA LÖSNINGAR
TEKNISET RATKAISUT
42
SAVEENERGY – ILMASTOA VOIDAAN SÄÄSTÄÄ VAIKUTTAMALLA KULUTTAJIEN TALOUTEEN
SAVEENERGY – ETT SÄTT ATT PÅVERKA KLIMATET ÄR ATT PÅVERKA PRIVATPERSONERS PRIVATEKONOMI
SAVEENERGY – ONE WAY TO SAVE THE CLIMATE IS TO AFFECT THE CONSUMER’S PRIVATE ECONOMY
Ratkaisun kuvaus
Beskrivning av lösningen
Description of the solution
Saveenergy tarjoaa kuluttajille ilmaisen verkkopalvelun, jonka
avulla he voivat analysoida taloaan ympäristön ja energian
kannalta.
Tavoitteena on tarjota asiakkaille vihreä ja helppokäyttöinen verkkopalvelu, joka auttaa vähentämään energiankulutusta ja lämmityskuluja. Tarkoitus ei ole yksinomaan palvelun
tarjoaminen, vaan myös tietojen kerääminen tietokantaan.
Kerätyn ja käsitellyn tiedon perusteella voimme auttaa
kuluttajia päätöksenteossa, ehdottaa muutoksia ja parannuksia ja suositella toimenpiteitä. Näin pystymme tarjoamaan
asiakkaillemme perusteellista opastusta. Tietokannan avulla
yrityksemme voi kehittää uusia menetelmiä ja myös jakaa ja
vaihtaa asiakkaan puolesta arvokasta tietoa muiden yritysten
kanssa.
Saveenergyn asiakkaat voidaan jakaa kahteen ryhmään. Meillä on yksityisiä asiakkaita, joille verkkopalvelu on
ilmainen. Muita asiakkaitamme ovat mm. tavaratalot kuten
K-RAUTA, Hemma ja Bauhaus, joille Saveenergy toimittaa
tietoja. Tällä hetkellä Saveenergy tekee yhteistyötä useiden
tarkoin valikoitujen tavaratalojen kanssa, joilla on rajoittamaton pääsy kuluttajatietoihin. Tämä tarjoaa valtavan edun
yrityksille, jotka toteuttavat esim. energiaan ja lämmitykseen
liittyviä kampanjoita ja tarjouksia asiakkailleen.
Saveenergy nopeuttaa ympäristöön liittyvässä ajattelussa
ja toiminnassa tapahtuvaa muutosta. Vaikuttamalla yksityisen kuluttajan talouteen voimme osoittaa, että kannattaa
noudattaa neuvoamme sijoittaa ympäristöystävälliseen
teknologiaan.
Saveenergy erbjuder konsumenter en fri webbtjänst för att
de skall analysera sitt hus ur miljö- och energisynpunkt.
Målet är att förse kunder med en grön och enkel webbtjänst som kan bidra till att minska användningen av energi och sänka kostnaderna för uppvärmning av sin fastighet. Syftet är inte bara att förse dem
med en unik tjänst utan att använda de specifika uppgifter för att bygga och expandera till en databas. Baserat
på den information samlas in och behandlas, kan vi hjälpa
dem i deras beslut, föreslå förändringar och förbättringar och
slutligen rekommendera åtgärder och lämna grundläggande vägledning till kunderna.
Saveenergy har två huvudsakliga kundkategorier. Vi har den privata konsumenten, som använder webbtjänsten gratis. Exempel på andra kunder är varuhus, till
exempel K-Rauta, Hemma och Bauhaus, som SaveEnergy levererar informationen till som kan vara till stor hjälp för
ett företag som arbetar med energi, värme mm när de
utför kampanjer och erbjudanden till kunderna.
Saveenergy påskyndar förändring av beteende i miljötänkande och handlande. Genom att påverka konsumentens privata ekonomi kan och bevisa att det kommer att löna
sig att följa våra rekommendationer att investera teknik som
är miljövänlig.
Saveenergy provides a free web “energy analysis” service
that is designed to be useful and relevant for registered
customers.
The goal is to supply customers with a green and simple
web service that can help to decrease the use of energy and
lower the cost of heating your property. The purpose is not
only to provide them with a unique service but to use the
specific data to build and expand into a database. Based on
the information collected and processed, we can formulate
their decisions, propose changes and improvements and
finally recommend actions and provide fundamental guidance to our customers. With this type of database the company
can develop new procedures and also share and exchange
valuable information with other companies on behalf of the
customer.
So Saveenergy has two main categories of clients. They
have the private consumer, which uses the web service for
free. Their customers on the other hand, are the department
stores, such as K-RAUTA, Hemma and Bauhaus, whom Saveenergy deliver information to. At the moment, Saveenergy
cooperates with an amount of selected department stores
whom have unlimited access to the consumer-information,
which can be extremely helpful for a company involved with
energy, heating etc. when carrying out campaigns and offers
to customers.
Saveenergy speeds up the change of behavior in environmental thinking and action. To affect consumer’s private
economy we make the economic change visible if they
follow our recommendations.
Contact details / Kontaktuppgifter / Yhteystiedot:
SaveEnergy AB
Box 4004
13204 Saltsjö-Boo, Sverige
Stefan Nero
+46733727820 • [email protected]
43
TECHNICAL SOLUTIONS
TEKNISKA LÖSNINGAR
TEKNISET RATKAISUT
STIRLING-PERIAATTEESEEN PERUSTUVA, VÄHÄARVOISILLA POLTTOAINEILLA TOIMIVA LÄMPÖVOIMALAITOS
KRAFTVARMEANLÆG BASEREDE PÅ STIRLING-PRINCIPPET, DREVET AF LAV-VÆRDI BRÆNDSLER
COMBINED HEAT AND POWER (CHP) PLANTS DRIVEN BY STIRLING ENGINE TECHNOLOGY, UTILIZING LOW-VALUE BIOMASS
Ratkaisun kuvaus
Beskrivelse af løsningen
Description of the solution
Stirling DK on maailman johtava biomassalla toimivien,
Stirling-periaatteeseen perustuvien lämpövoimalaitosten
toimittaja. Voimalaitostemme avulla käyttäjät voivat itse
tuottaa tarvitsemansa sähkön ja lämmön ilman hiilidioksidipäästöjä paikallisista uusiutuvista polttoaineista, ensisijaisesti
puuhakkeesta.
Stirling-moottorilla toimiva voimalaitos muuttaa matalapäästöisen biomassan ilman hiilidioksidipäästöjä sähköksi ja
lämmöksi (tai jäähdytykseksi). Nelimoottorisessa vakiomodulissa on 140 kWe:n ja 560 kWth:n kapasiteetti ja keskimäärin
90 prosentin käyttöaste. Järjestelmään syötetty puuhake
tuottaa vuodessa noin 900 MWh sähköä ja 3 900 MWh lämpöä.
Stirling DK er verdens førende leverandør af biomasse-drevne
energianlæg baseret på Stirling-princippet. Vores anlæg giver
brugerne mulighed for at blive selvforsynende med CO2neutral elektricitet og varme fra lokale, fornybare brændstoffer, først og fremmest træflis.
Stirling motor-baserede anlæg kan omdanne biomasse af
lav værdi til CO2-neutral el og varme (eller køling). Standard
modulet med 4 motorer har en kapacitet på 140 kWe og
560 kWth, og en gennemsnitlig virkningsgrad på 90%. Frisk
flis fodres ind i systemet og omdannes til ca. 900 MWh el og
3.900 MWh varme om året.
The Stirling engine-based plant can transform low value
biomass into carbon neutral electricity and heating (or cooling). One standard module with 4 engines has a capacity of
140 kWe/560 kWth, with an average conversion efficiency of
90%. Fresh wood chips are fed into the system and converted into app. 900 MWh electricity and 3,900 MWh heating
per year. A one-engine module has a capacity of 35 kWe/140
kWth.
The plant is ideal for energy production in larger institutions or smaller communities. The heat can be used for
process or household heating, or fuelled into a district heating
network. The electricity can be used for own consumption or
sold to the power grid. The technology is powered by locally
sourced, fresh wood chips, leftover from forest management.
Ilmastonmuutoksen torjunta
Voimalaitostemme tekniikan avulla käyttäjät voivat itse
tuottaa tarvitsemansa energian ilman hiilidioksidipäästöjä ja
tuontiin perustuvia fossiilisia polttoaineita. Paikallista taloutta
tuetaan siten, että fossiilisten polttoaineiden sijasta käytetään paikallisesti tuotettua vähäarvoista biomassaa. Verrattuna vastaavaan tuotantoon hiililaitoksella meidän paikallinen
lämpövoimalaitoksemme vähentää vastaavalla käyttöasteella hiilidioksidipäästöjä 1 900 tonnilla vuodessa.
Teknologien gør det muligt for forbrugere at blive selvforsynende med CO2-neutral energi ved helt at fjerne behovet for
importeret, fossilt brændstof. I stedet for at bruge pengene
på importerede fossile brændsler støtter man lokaløkonomien ved at benytte lokalt tilgængeligt biomasse af lav værdi. I
forhold til en tilsvarende produktion fra et kulfyret anlæg, lokalt forsynet, og under forudsætning af en tilsvarende samlet
virkningsgrad, ville ét anlæg reducere CO2-udledningen med
1.900 tons årligt.
Fordele for kommunen
Hyöty kunnalle
EU-komission vuonna 2010 julkaiseman raportin mukaan
puuhakkeen tuotanto paikallisista metsistä maksaisi arviolta
15–18 euroa/MWh. Verrattuna alueen ulkopuolelta tuodun
polttoaineen käyttämiseen lämpövoimalaitoksen käyttö vahvistaisi paikallista taloutta 85 000–100 800 eurolla vuodessa.
Tämä summa ei sisällä ansiovaikutuksia.
Contact details / Kontaktuppgifter / Yhteystiedot:
Stirling DK • www.stirling.dk
44
Klimaforbedringer
Baseret på en Europakommissionsrapport fra 2010, regner
man med at omkostningerne for træflis produktion fra lokale
skove vil koste mellem 15–18 €/MWh. Uden at medregne fortjeneste, ville ét anlæg øge størrelsen af den lokale
økonomi med mellem 85.000 til 100.800 €/året, i forhold til
fortsat import af brændstof fra uden for regionen.
Building 373, Diplomvej
2800 Kongens Lyngby, Denmark
Climate benefits
The technology enables consumers to become self-sufficient
with carbon neutral energy, completely removing the need
for reliance on imported fuels. In addition to improving energy security, the plant diverts money spent on fuel imports to
locally sourced biomass production. Relative to an equivalent
production by a coal-fired plant, locally supplied, and assuming a similar overall efficiency rating, ONE plant would reduce
CO2 emissions by 1,900 tons annually.
Municipal benefits
According to a European Commission report from 2010, average costs of sourcing wood chips from local forest residues
are 15–18 EUR/MWh. Excluding potential profits, ONE plant
would increase the size of the local economy by 85,000 to
100,800 EUR/year.
Head of Marketing/Industrial PhD Student, Ms. Tanja Groth
+45 88 18 48 23 • [email protected]
45
KUINKA ETEENPÄIN / HUR GÅR VI VIDARE? / WHICH WAY FORWARD?
Ilmastonmuutos on tuonut mukanaan valtavia haasteita niin
valtioille, kunnille kuin yrityksille. Jokainen joutuu ottamaan
ilmastonmuutosasiat paremmin huomioon jokapäiväisessä
elämässään. Erilaiset energiatehokkuusratkaisut sekä yhteistyöprojektit ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ovat yksi tapa
edesauttaa yhteisiä ponnisteluita hiilivapaaseen yhteiskuntaan.
Tämän kilpailun peruslähtökohta oli löytää ratkaisuja kuntien
ilmastonmuutostyöhön. Edellä esitetyt esimerkit toivottavasti
tarjoavat käytännöllisiä ratkaisuja kuntien ilmastonmuutostyön tavoitteiden saavuttamiseksi ja kannustavat löytämään
uusia.
46
Klimatförändringen innebär enorma utmaningar för såväl
staterna, kommunerna som företagen. Vi är alla tvungna att
i högre grad beakta klimatfrågorna i vårt vardagsliv. Olika
energieffektivitetslösningar och samarbetsprojekt som hejdar
klimatförändringen bidrar till gemensamma ansträngningar
för ett kolfritt samhälle.
Utgångspunkten för denna tävling var att ta fram lösningar
för kommunernas arbete mot klimatförändringen. Förhoppningsvis erbjuder ovan presenterade exempel praktiska
lösningar för att nå målen i kommunernas klimatarbete och
sporrar till att hitta nya.
Climate change is posing enormous challenges to states,
municipalities and enterprises alike. We all have to pay more
attention to climate issues in our everyday lives. Energy efficiency solutions and joint projects are one way of promoting
common efforts towards a carbon-free society.
The aim of the competition was to find solutions that municipalities can use in their work on climate change. We hope
that the examples given above will offer practical solutions
for municipalities to reach their climate targets and also encourage them to find new ones.
47
Tässä julkaisussa esitellään palkitut ratkaisut sekä 16 muuta
hyvää kokonaisvaltaista tai teknistä esimerkkiä ilmastonmuutoksen hillintään. Kirjan tarkoituksena on tarjota käytännön
läheisiä ratkaisuja kuntien ilmastonmuutostyön edistämiseen.
I denna publikation presenteras de prisbelönade bidragen och
16 andra bra, övergripande eller tekniska exempel på hur klimatförändringen kan hejdas. Syftet med boken är att erbjuda
praktiska lösningar för att främja kommunernas arbete mot
klimatförändringen.
This publication presents the awarded solutions and 16 other
examples of technical or integrated solutions to combat
climate change. This booklet is intended to offer practical
solutions to promote the work on climate change in municipalities.
Lisätietoja
Maija Hakanen
ympäristöpäällikkö
Kuntaliitto
Puhelin +358 9 771 2106, +358 50 570 4368
Sähköposti: etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi
www.kunnat.net
Närmare upplysningar
Maija Hakanen
miljöchef
Kommunförbundet
Telefon +358 9 771 2106, +358 50 570 4368
E-post: fornamn.efternamn@kommunforbundet.fi
www.kunnat.net
Further information
Maija Hakanen
Manager for Environmental Affairs
The Association of Finnish Local and Regional Authorities
Tel. +358 9 771 2106, +358 50 570 4368
E-mail: firstname.lastname@kuntaliitto.fi
www.kunnat.net
Yhteistyökumppanit / Samarbetsparterna / Partners:
RATKAISUJA
lähellä, yhdessä
LÖSNINGAR
nära, llsammans
SOLUTIONS
local, together
Nordic Conference on Sustainable Development
in the Balc Sea Region, 31 Jan - 2 Feb, Turku 2011