1. No category

ILMASTON MUUTOS JA ENERGIAALAN MAHDOLLISUUDET
J. Keronen
1
FORTUMIN SÄÄTIÖ
Tarvitsisimme jo puolitoista maapalloa…
•
2
Ekologinen jalanjälki oli vuonna 2008 50% suurempi kuin maapallon biokapasiteetti (maan ja
merien kyky tuottaa uusiutuvia resursseja ja absorboida hiiliduoksidia)
Source: WWW: Living Planet Report 2012
Kestämättömyyden kasvu; suuntaa antava laskelma
Vuosien 1970-2009 välillä maailman GDP kasvoi
18:sta 73:een triljoonaan dollariin eli nelinkertaistui.
Jos maailman GDP jatkaa kasvuaan 3,2% vauhtia (2,5%
GDP + 0,7% väestönkasvu), 2050 mennessä tapahtuu lähes
toinen nelinkertaistuminen 70:stä 255:een triljoonaa USD:iin.
Jos jokainen 50 triljoonan kasvu lisää luonnonvarojen
käyttöä samalla tavallla kuin aiemmin on tapahtunut,
tulemme tarvitsemaan noin 3-4 maapalloa 2050.
Vuonna 1970 maapallon resurssien käyttö vastasi
maapallomme tuottokykyä, eli oltiin vielä kestävällä
pohjalla. Tämän jälkeen 1970-2009 ekologinen
jalanjälki kasvoi non 50%. Eli noin 50 triljoonan
USDn kasvu aiheutti luonnonvarojen 50%:n
“ylikäytön”.
3
Source for GDP and PG growth estimates: P. Gilding; The Great Disruption; How
the climate crisis will transform the global economy, Bloomsbury 2011
Biodeversiteetti vähentynyt 28% vuodesta1970
•
Trendi erityisen selvästi näkyvissä makean veden ekosysteemeissä, joiden populaatiot vähentyneet
keskimäärin 37%. Troopisissa vesissä 70%.
Wandering albatross
Freshwater dolphins
Northern bluefin tuna
4
Source: WWW: Living Planet Report 2012
ILMASTON MUUTOS
5
FORTUMIN SÄÄTIÖ
10
Johtopäätökset
Jos kykenemme vähentämään CO2 hyvin nopeasti, maapallo tulee lämpenemään silti 2-3 asteeseen,
mutta jos jatkamme kuin nyt, 3 astetta voidaan saavuttaa jo vuosisadan puolivälissä.
Olisi erittäin tärkeätä, ettei mentäisi 3 C:n yli, koske sen jälkeen on mahdollista, että suuret
“positiiviset” reaktiot kuten metsien hiilidioksidinielujen kääntyminen, arktisten alueitten metaanin
vapautuminen, merien absorbtiokyvyn heikentyminen ja kääntyminen, tuottavat niin paljon
kasvihuonekaasuja, että ihmisvoimin niitä ei voi hillitä. Tämän jälkeen voidaan vain yrittää suojautua.
Olemme jo hyvin lähellä kriittistä pistettä. CO2-pitoisuus on 394ppm ja nousee and yli 2 ppm/v.
Meidän pitäisi kyetä pysäyttämään se 450 ppm:ään, joskaan, joka oli myös CO2-pitoisuus silloin,
kun mannerjäätiköitten muodostuminen alkoi 35 miljoonaa vuotta sitten.
Saattaa kuitenkin olla, että tämä on liian vaatimaton tavoite. Jim Hansen/NASA, haluaisi tavoitteen
olevan 350 ppm. (J. Hansen, M. Sato, P. Karecha, D. Beerling, R. Berner, V. Masson-Delmotte,
M. Pagani, M. Raymo, D. L. Royer, J. C. Sachos, Target atmospheric CO2: Where should humanity aim?)
Source: Six Degrees, our future on a hotter planet (Mark Lynas)
11
World Economic Forum;
Global Risks 2013
Failure of climate change adaption
and Rising greenhouse gas emissions
risks considered to be most likely to
materialize within a decade.
Failure of climate change is the most
systemically critical risk.
25
Source:Global Risks 2013
World Economic Forum;
Global Risks 2013; Interconnections to Failure of climate change mitigation
26
Source:Global Risks 2013
KESKEISET TEKIJÄT
14
FORTUMIN SÄÄTIÖ
Ilmaston muutoksen aiheuttajat
Maatalous, lannoitteet
Typpioksidi
3,8%
Maanviljely (liha, riisi, ...)
Öljyn ja maakaasun tuotanto,
jätteiden käsittely
20-75 kertaa pahempi
kuin CO2
Ikiroudan sulamisvaara
Metaani
(CH4)
26,7%
Hiilidioksidi
(CO2)
43,1%
Halogeenihiilet
7,8%
Teollisuuden
tuottamia
kemiallisia
yhdisteitä
Hiilen, öljyn ja maakaasun poltto
sähkön tuotantoon, lämmitykseen
ja teollisuuden tarpeisiin
Metsien palaminen ja polttaminen
90 milj. tonnia/pv
Lähteet:
Al Gore, ourchoice, a plan to solve the climate crisis, Bllomsbury 2009
Drew Shindell, et.al., Science, 2009
Musta hiili
11,9%
Häkä ja
haihtuvat
org. yhdisteet
6,7%
Metsän ja niittyjen poltto
(Brasilia, Indonesia,
Keski-Afrikka,..)
Metsäpalot
Puun ja jätteiden ”kotipoltto”
Häkä: autoilu, biomassan
poltto
Haiht. Org. Yhd.: Teollisuuden
ja liikenteen tuottamia
kemiallisia yhdisteitä
Hiilidioksidin varastointi
Tiedemiehet arvioivat, että 40% ilmakehän ylimääräisestä hiilidioksidista on syntynyt
metsien kaatamisen seurauksena viime vuosisatojen aikana.
Nykyään metsiä
kaadetaan joka päivä
38000 hehtaaria eli
tämänkin tunnin
aikana 1583
hehtaaria.
Kun yksi hehtaari sitoo noin 500 tonnia hiilidioksidia, merkitsee tämä että päivätasolla
metsien hiilidioksidin varastointikapasiteetti vähenee 19 miljoonaa tonnilla. Metsien istutusten
johdosta nettomenetys on kuitenkin ”vain” noin puolet pienempi.
Lähde: Al Gore, ourchoice, a plan to solve the climate crisis, Bllomsbury 2009
MITÄ ENERGIA-ALA TEKEE
ILMASTON MUUTOKSEN
HILLITSEMISEKSI
18
FORTUMIN SÄÄTIÖ
Aurinkotalous
Korkea
Kohti aurinkotaloutta
Aurinkoon perustuva tuotanto,
järjestelmän kokonaistehokkuus
Aurinko
Vesi
Alhainen
Resurssi- ja järjestelmätehokkuus
Meri
Geoterminen
CHP
Edistyksellinen
energiantuotanto
Bio
Energiatehokkuus ja/tai
vähäpäästöinen tuotanto
Tulevaisuuden
ydinvoima
Perinteinen
energiantuotanto
Rajalliset energiavarat,
suuret ympäristövaikutukset
Öljy
Hiili
Rajalliset resurssit
Kaasu
CCS
Nykyinen
ydinvoima
Suuret CO2-päästöt
Ehtymättömät resurssit
Copyright © Fortum Corporation
19
Tuuli
All rights reserved by Fortum Corporation and shall be deemed the sole property of Fortum Corporation and nothing in this slide
or otherwise shall be construed as granting or conferring any rights, in particular any intellectual property rights
Päästötön tuotanto
Miten suuria muutoksia tarvitaan CO2-päästöjen rajoittamiseksi?
Maailmanlaajuiset CO2-päästöt
60
IEA:n lähtötaso
GtCO2
"8 kiilaa"
Toteutuneet päästöt
30
0
1950
20
2000
FORTUMIN SÄÄTIÖ
2050
Lähteet: IEA ETP 2008, Princetonin
yliopisto, Fortum
...eikä 8 kiilaa edes riitä...
Maailmanlaajuiset CO2-päästöt
60
IEA:n lähtötaso
GtCO2
"8 kiilaa"
Toteutuneet päästöt
30
"6 lisäkiilaa"
= Arvioitu vaatimus
lämpötilan nousun
rajoittamiseksi 2
˚C:een.
0
1950
21
2000
FORTUMIN SÄÄTIÖ
2050
Lähteet: IEA ETP 2008, Princetonin
yliopisto, Fortum
Yksi kiila vastaa esimerkiksi...
22
Maailman hiilivoimalaitosten
hyötysuhteen
kaksinkertaistamista
Hiilidioksidin talteenottoa
800 suuressa hiilivoimalassa
Intian kokoista
biopolttoaineviljelmää
2 miljoonaa 1 MW:n
tuulivoimalaitosta
FORTUMIN SÄÄTIÖ
500 kpl Olkiluoto 3
ydinvoimalaitosta
Autoilun puolittamista
(tai päästöjen puolittamista kaikista
maailman henkilöautoista)
MITÄ MUUTOS MAKSAA?
23
FORTUMIN SÄÄTIÖ
IEAn arvio kustannuksista joilla päästäisiin 450 ppm:ään (~ 2 oC)
Kokonaiskustannukset 2010 - 2035:
World primary energy demand by scenario
New Policies - 450 scenario: ~ USD 16 triljoonaa
~ USD 640 miljardia/vuosi
Maapallon väestön kasvaa 7 miljardista noin
8,6 miljardiin
~ USD 85-100 /henkilö/vuosi
Jos oletetaan, että varakkaimmat 25%
maksaisivat muutoksen
~ USD 340-400/henkilö/v
~ USD 30-40/henkilö/kk
Source: IEA World Energy Outlook 2012, Fortum
54
FORTUM FOUNDATION
MITÄ ITSE VOIMME TEHDÄ?
25
Henkilökohtaisia toimia
Vähennetään energiakäyttöä…
… kompensoidaan päästöjä…
26
…hankitaan CO2-vapaasti tuotettua energiaa …..vähennetään liikkumisen päästöjä…
… käytetään uusiutuvia…
… ja vähäpäästöisempiä ruokia.
… ja voimme myös aktivoida muita…
27
Muutosprosessi
Tunnereaktio
Suuttumus
Hyväksyntä
Neuvottelu
Neutraali
Kieltäminen
Kokeilu
Voimattomuus
Masennus
Aika
28
We are like tenant farmers chopping down the fence around our house for fuel when we
should be using Nature’s inexhaustible souce of energy – sun, wind and tide. … I’d put
my money on the sun and solar energy. What a source of power! I hope that we don’t have
to wait until oil and coal run out before we tackle that. (Thomas Alva Edison 1931)
We must be the change we wish to
see in the world (Mahatma Gandhi)
It always seems impossible,
until it’s done (Nelson Mandela)
Kiitos.
Even if I knew that tomorrow the
world would go pieces, I would
still plant my apple tree.
(Martin Luther)
29