Tehtäväsarjan Tohvelisankarin rouvan käsittelyyn ovat laatineet Imatran yhteislukion IBlinjan abiturientit opettajansa Marika Kesselin ohjauksessa. Tehtävien tarkoituksena on
pohjustaa teatterikokemusta ja auttaa myös näytelmän käsittelyssä teatterissa käynnin
jälkeen.
ENNAKKOTEHTÄVÄT
1. Mitä "tohvelisankarilla" tarkoitetaan? Millaisia muita nimityksiä on samankaltaiselle
ihmistyypille?
2.
Millainen on mielestäsi nykyajan tohvelisankari?
3. Jakakaa seuraavat kirjoitustehtävät. Vertailkaa kuvauksia ne kirjoitettuanne ja
pohtikaa, mistä erot johtuvat.
• Kirjoita yhdessä tai parin kanssa kuvaus perheestä, jossa on hyvin perinteiset
sukupuoliroolit. • Kirjoita yhdessä tai parin kanssa kuvaus perheestä, jossa sukupuoliroolit ovat
vaihtuneet.
• Kirjoita yhdessä tai parin kanssa kuvaus perheestä, jossa on milestäsi modernit
sukupuoliroolit.
4. Kirjoita TOP 5 -lista asioista, jotka kuuluvat toimivaan parisuhteeseen.
5. Kirjoita TOP 5 -lista asioista, jotka pilaavat parisuhteen.
6. Kootkaa tietojanne avioliitosta ja sen merkityksestä eri aikoina ja eri kulttuureissa. TARKKAILUTEHTÄVÄT
Tarkkailutehtävät on tarkoitus käydä läpi ennen esityksen katsomista. Vastauksia
kysymyksiin löytää teatterissa. Tarkkailutehtävät voi jakaa ryhmille tai pareille.
Tarkkailutehtävät toimivat pohjana esityksen jälkeen käytävälle keskustelulle.
1. Tohvelisankarin rouvan kirjoittaja Maria Jotuni (1880 -1943) oli suomalainen
näytelmäkirjailija. Hänen näytelmilleen on tyypillistä käsitellä ihmissuhteita ja naisen
asemaa. "Jotunin tuotannossa solmiutuu usein yllättäviä yhteyksiä koomisen ja
traagisen kesken", kirjoittaa Irmeli Niemi esipuheessaan Jotunin näytelmistä
koostuvassa teoksessa Näytelmät. Avioliittoon suhtaudutaan avoimen satiirisesti, ja
elämänkuva ei ole kovin laaja. Tohvelisankarin rouvan tarina pyörii rahan ja rakkauden
sekä kuoleman ja inhimillisyyden ympärillä. Teemoihin pääsette kiinni seuraavien
tarkkailutehtävien avulla, jotka kannattaa jakaa ryhmän kesken.
• Millainen on naisen asema? Tarkastele aihetta kahden eri luokasta tulevan naisen välillä,
esim. Juulia - Riikka, Juulia - Karoliina tai Piia - Lempi
• Millaisia koomisia asioita esiintyy? Entä traagisia? Pohdi, miksi komediaan on sisällytetty
sekä hauskoja että vakavia aiheita?
• Millainen kuva saadaan avioliitosta? Tarkastele, miten avioliittoon suhtautuvat
esimerkiksi konstaapeli Mölsä, palvelija Riikka, palvelija Lempi, tilanomistajan vaimo
Juulia ja Justuksen tilan emännöitsijä Karoliina.
• Miten näytelmässä näkyy elämänpiirin pienuus? Millä näyttämökuvan symbolisilla
keinoilla tätä vaikutelmaa luodaan?
• Miten raha ja rakkaus näkyvät henkilöiden motiiveissa tai käyttäytymisessä? Etsi
esimerkkihenkilöt siitä, keitä ohjaa ensisijaisesti raha, keitä rakkaus.
• Miten kuolemaa käsitellään näytelmässä? Miten siihen suhtaudutaan?
• Missä kohdassa/kohdissa henkilöt osoittavat aitoa inhimillisyyttä? Miksi tällaisia
kohtauksia on tärkeää tuoda komediaan?
2. Tutustu henkilöhahmoja kuvaavaan kaavioon.
• Mitä luulet Lempistä paljastuvan näytelmän aikana? Tarkkaile, toteutuvatko odotuksesi.
• Havainnoi Aadolfin ja Juulian suhdetta. Millainen se on? Mistä sen voi päätellä? Miten
suhde muuttuu näytelmän aikana? Millaiset asiat ovat muutoksen takana?
3. Tohvelisankarin rouva on humoristinen komedia, jossa on farssin piirteitä. Komedia on
yksi draaman laji, joka on pääasiallisesti iloinen ja huvittava. Komedian käsitettä
käytetäänkin viittaamaan humoristiseen sisältöön. Farssi taas on nopeatempoinen
naurattamiseen tehty näytelmä.
• Missä kohtauksissa tunnistat farssin piirteitä?
• Millaisiset huumorin keinot ovat käytössä Tohvelisankarin rouvassa? Missä kohdissa ne
näkyvät ja miten? Onko jokin huumorin laji erityisen tyypillinen jollekin henkilöhahmolle?
Ohessa on lyhyet määritelmät huumorin eri lajeista.
Huumori ja sen eri lajit
Tilannekomiikka on satunnaisissa tilanteissa ilmenevää, kepeisiin ja pinnallisiin
vaikutuskeinoihin perustuvaa komiikkaa. Esimerkiksi sopii liukastuminen
banaaninkuoreen.
Nurinkurisuus, yllättävyys ja absurdius naurattavat ihmisiä. Roolit esimerkiksi
käännetään ylösalaisin, tapahtuu yllättäviä asioita, lukijan tai katsojan ennakko-odotukset
petetään tai reaalimaailman lait rikotaan. Jos esimerkiksi joku putoaa katolta, mutta
putoaminen hidastetaan sellaiseksi, että matkalla ehtii lukea Shakespearen koko
tuotannon tai Suomen lain, se huvittaa yleisöä.
Liioittelu on tavallisimpia huumorin keinoja. Komedioissa on esimerkiksi käyttää ns.
tyyppihenkilöitä, joiden yhtä luonteenpiirrettä korostetaan naurettavuuksiin asti. Musta huumori on huumorin laji, jossa normaalisti vakavina ja traagisina pidettyjä asioita
käsitellään humoristisesti tai satiirisesti. Esimerkiksi sopii vitsailu kuolemasta ja
sairauksista. Sarkasmi on sanallista ironiaa, joka on tarkoituksellista, peittelemätöntä ja yleensä
loukkaavaksi tarkoitettua. Sarkasmi on yleensä purevaa ivaa, joka yleensä kohdistuu
suoraan johonkin henkilöön.
Ironia eli epäsuora iva on huumorin laji, jossa todellinen merkitys ja käytetyt sanat ovat
ristiriidassa. Esimerkiksi joku sanoo ulkona olevan hyvin kaunis sää, vaikka oikeasti
ikkunasta näkyy räntäsadetta. Satiiri tarkoittaa jonkin aiheen käsittelyä niin, että se näyttää naurettavalta. Satiiri pyrkii
myös esittämään yhteiskunnallista kritiikkiä. Esimerkkinä satiirisista tv-sarjoista ovat
Pasila, Hyvät ja huonot uutiset sekä Uutisvuoto. Parodia on ivallinen, piikittelevä tai liioitteleva toisen teoksen jäljitelmä, jossa alkuperäinen
teos tehdään naurunalaiseksi. Parodioita ovat esimerkiksi elokuvat Scary Movie, Austin
Powers ja Linnunradan käsikirja liftareille.
Sanaleikit perustuvat usein kaksoismerkityksiin, sananmuunnoksiin tai viitauksiin toisiin
teksteihin tai sanontoihin.
4. Tohvelisankarin rouvaa kannattaa tarkastella ilmestymisajan ajankuvan kautta. Lue
oheinen teksti, joka kuvaa 1920-luvun Suomea ja vastaa kysymyksiin.
• Kuka Tohvelisankarin rouvan hahmoista edustaa modernia ihmistä?
• Kuka hahmoista edustaa takaperoisuutta?
• Miten avioliiton arvostus näkyy näytelmässä?
• Miten 1920-luku tai vanha aika näkyy teatteriesityksessä?
• Millä tavoin näytelmää on modernisoitu?
1920-luvun Suomi
Kansalaissota oli jakanut maan kahtia, ja molempien kansanosien välinen raja tasoittui
hitaasti. Suomalaisten mielissä 1920-luku merkitsi kokonaisuudessaan voimakasta
uudistumisen vaihetta.
Elämä 1920-luvulla
Suomi oli 1920-luvulla maatalousyhteiskunta. Asukasluku oli noin 3.4 miljoonaa.
Avioliittoa arvostettiin, esimerkiksi vuonna 1920 Suomessa solmittiin 23 600 avioliittoa
ja avioeroja oli vain 517. Jos tilannetta vertaa nykytilanteessen, niin esimerkiksi
vuonna 2012 avioliitttoja solmittiin 28 878 ja avioeroja oli 13 040. 1920-luvulla naisten
asema parani huomattavasti, kun he saivat käydä töissä ja vuonna 1929 säädettiin
avioliittolaki, joka kumosi miehen edusmiesaseman. Tähän asti aviomies hallitsi
vaimonsa omaisuutta ja edusti häntä tuomioistuimesssa ja viranomaisasioissa. Uusi
avioliittolaki siis mahdollisti tasa-arvon avioliitossa.
Kirjallisuus
1920-luvulla Suomen kirjallisuus oli jakaantunut kahteen osaan: uusrealismiin
(1905-1920) ja modernismiin (1900-luvun alkupuoli). Maria Jotuni oli uusrealisti
modernismin aikana. Uusrealismi oli yksilön ja yhteiskunnan vastakkainasettelua, ja
teosten päähenkilöt olivat pääasiassa yhteiskunnan alemmista luokista. Modernismi taas
ihannoi kaupungistumista ja teollistumista. Tulenkantajat edusti tätä tyylisuuntaa, ja
tämän kirjallisuusryhmittymän iskulauseensa oli ”Ikkunat auki Eurooppaan".
Tulenkantajiin kuuluivat esimerkiksi Edit Södergran, Katri Vala ja Olavi Paavolainen
sekä Mika Waltari, joka oli Tulenkantajien ahkerin kirjailija.
JÄLKIKÄSITTELYTEHTÄVÄT
1. Käykää läpi tarkkailutehtävät.
2. Mitä mieltä olitte toteutuksen keinoista:
• näyttelijäntyöstä
• lavastuksesta ja puvustuksesta
• valoista ja videoprojisoinneista
• musiikista ja äänimaailmasta
3. Jotunin Tohvelisankarin rouva on pitkä näytelmä. Lappeenrannan kaupunginteatterin
versiossa alkuperäistekstiä on lyhennetty, vanhaa kieltä on hieman muokattu, ja myös
henkilöhahmot ovat saaneet uusia sävyjä. Lue oheinen katkelma Jotunin
alkuperäistekstistä.
• Millaisen kuvan Matista saa katkelman perusteella? Millainen Matti on teatteriversiossa?
Miksi Matin hahmoa on muutettu?
• Mitä katkelmat kertovat suhtautumisesta avioliittoon, aviottomiin lapsiin ja
yhteiskuntaluokkiin?
RIIKKA: (järjestellen huonetta) Liiku hiljaa.
MATTI: (paimenpojan ressukka auttaen siivoamisessa) Kyllä, mamma.
RIIKKA: Mitä, enhän minä ole sinun mammasi.
MATTI: Muuten vaan meni vahingossa. Ei olisi yhtään hullumpaa, jos minullakin olisi
mamma.
RIIKKA: Mitä tuolla tekisit?
MATTI: Pääsisin ihmisten kirjoihin. Vaan kun ei ole mammaa eikä pappaa, saa olla
paimenpoikana aina. Minä en tahdo enää olla paimenpoikana, minulle kasvaa kohta
parta.
RIIKKA: Kyllä partaa saat vielä odottaa. No, miksikä tahdot tulla?
MATTI: Tahdon tulla herraksi niinkuin muutkin herrojen pojat.
RIIKKA: Vai herraksi.
MATTI: Niinkuin isäpappakin.
RIIKKA: Vai isäsi? Kuka se isäsi sitten on?
MATTI: (viittaa peukalolla sänkykamariin) Sanovat, että se on tämä meidän Aadolfi.
--
MÖLSÄ: Minä kysyn suoraan ihan kristillisellä tavalla, tuletko vai et [puolisoksi]?
RIIKKA: Ja minä kysyn, mitä hyötyä on naiselle naimisista teidänkin mökillä? Ei pennin
palkkaa, ruoka huono ja työtä paljon,
MÖLSÄ: Jassoo, vai niinpäin kysymys kuuluu. Mutta naiminen, se onkin monipykäläinen
juttu. Elättäähän mies vaimon, sattui mikä sattui, laiska, toraisa, pöllö, jos on kituva,
niin kustanna pois vapaat ruoat, vaatteet, apteekit ja muut. Ei mitään jälkilaskuja. Ja
kun kuolee, ei kunnan kelkalla hautaan viedä, kellot kauniisti soida kelkuttavat, ruuna
vetää minkä kerkiää, mies perässä kulkee ja itkee - jaa-a. Se on sellainen pykälä se
aviopykälä. Eipä se herkkua monasti ole, lujille se ottaa. Luoja itse asetti sen niin, että
paremmin aisoissa pysyisimme. Ja kehnolainen, jos oikea vaimo sattuu, saakin siinä mies
niin, että sekä ruumiin että sielun selkä on sivelty.
RIIKKA: Taidatpa pelätä koko komentoa.
MÖLSÄ: En minä pelkää, vaikka se peloittaa. Ja sinulla on poika, noo, ilmaiseksi sitä
opetan ja siinä papan virkaa toimitan, kun ruokansa vaan maksaa.
RIIKKA: Kuka sanoi, että Matti seuraa minua?
MÖLSÄ: Koko pitäjä ja kaupunkilaisetkin. Sinne olit mennyt kaupunkiin poikaa
löytämään, aina ne vaimoväet näistä asioista selon ottavat. Ja eivätkös herrasväetkin
maksa Matista?
RIIKKA: Eivät maksa.
MÖLSÄ: Jassoo, mutta jos kovenen ja suuni aukaisen, maksavat. Kikki ne tietävät, että
se on tämän entisen metsäherran poika sen leskeyden ajalta.
RIIKKA: Jos on hänen, pitääkö sen olla silti minun?
MÖLSÄ: Jonkunhan sen olla täytyy.
RIIKKA: olenko minä koko luomakunnassa ainoa, joka tähän pyhään tehtävään pystyn?
MÖLSÄ: Pahentaakos se sinua. Jos olet metsäherralle kelvannut, kelpaat minullekin.
RIIKKA: Ole vaiti.
MÖLSÄ: Jassoo. Mutta mitenkä vaiti?
RIIKKA: Että jätä jo. Ei tullut kaupoista mitään.
MÖLSÄ: Elähän, mieti nyt vähä.
RIIKKA: En minä nyt sentään isäntää muuta.
MÖLSÄ: Jos olet järkevä, kauppaan suostut, jos et ole järkevä, parasta onkin, ettet
suostu.
MATTI: (tulee naisten esiliina edessä) Jassoo. Joko pykälät on pohdittu? Minulla on
sianruoka sotkettu. Tulkaa, Riikka, porsasten luo. (Vinkkaa.)
RIIKKA: Tullaan.
MÖLSÄ: Komea poikahan sinä jo olet.
MATTI: Komea, komea, vaan en kopea, enkä mammasta nopea.
RIIKKA: Ole vaiti, Matti.
MATTI: Vaiti ollaan, toiste tullaan.
RIIKKA: Kyllä minä annan sulle äkkilähtöä. (Lähtee ajamaan.)
MATTI: Autuaampi antaa kuin ottaa. (Juoksee pakoon.)
MÖLSÄ: Hä-hä-hää, sukkela poika.
MATTI: Elä naura, Mölsä, sillä laulussa sanotaan (puoliksi rallattaen) 'Parempi olla
piikana ja panna paloaitaa, kun tuossa huonossa naimisessa ja viettää armonaikaa!'
RIIKKA: Ha-ha-haa tuota pojan pahusta kuitenkin.
MÖLSÄ: (hyvästelee): Mietihän nyt sitten, ettei tarvitse katua.
MATTI: Kaikkea muuta katuu, mutt' ei nuorna naimistansa.
MÖLSÄ: Jassoo. Ähää! (Menee.)
RIIKKA: (ottaa leikillään poikaa niskasta ja työntää pois) Senkin könssikkä.
MATTI: (mennessään) Mammansa, mammansa könssikkä (ruopii korvallistaan) - missä
vaan se mamma lie. (Menee.)
4. Lue Hiidenkivi-lehdessä ilmestynyt artikkeli maaseutuyhteiskunnan suhtautumisesta
aviottomiin lapsiin ja avioliiton ulkopuolisiin suhteisiin. (http://www.hiidenkivi-lehti.fi/
Digipaper/OldNews.aspx?id=3324) Tarkastele Jotunin näytelmää artikkelin valossa.
5. Jotunin Tohvelisankarin rouva aiheutti niin kutsutun "teatterisodan". Näytelmää
pidettiin moraalittomana ja sitä paheksuttiin.
• Millaisia tuoreempia esimerkkejä tiedät Suomessa käydyistä "teatterisodista"?
• Miksi teatteri tai muu taide aiheuttaa niin paljon intohimoja, että keskusteluja
käydään lehdistössä, televisiossa ja internetissä?
• Mitä hyvää ja mitä huonoa "teatterisodista" voi seurata.
6. Suunnittele nykyaikaa kuvaava esitys a) johonkin julkiseen teatteriin b) koulun
juhlaan, joka varmasti herättäisi keskustelua ja mahdollisesti paheksuntaa, mutta joka
silti aiheen merkittävyyden vuoksi puolustaisi paikkaansa. Kenestä se kertoisi? Mitä siinä
tapahtuisi? Minne se sijoittuisi? Mitä sillä herätettäisiin katsojat pohtimaan?