Isoskirja - Olarin seurakunnan nuorisotyössä
JER. 1:6-8 JER. 1:6-8 PäätoimittajaJussi Koski Toimituskunta Heli Viksten Annukka Saaristo Antti Malinen Taitto ja suunnittelu Jussi Koski Toimitettu ITU-vihkon pohjalta (ITU-vihkon toimittajakunta: Juha Aila, Tuula Pohjalainen-Vinko, Heli Vikstén, Markus Silvola, Teemu Sulaoja, Johanna Hirsto, Emmi Vanhanen) Olarin seurakunnan nuorisotyö ISOSEN TIE kuva Sinut on kutsuttu! Tie isoseksi voi alkaa. Taivaanrannassa siintää osaavampi, varmempi, taitavampi ja viisaampi sinä. Arvokas olet jo nyt - Jumalalle erityinen. Isosen tielle sinut kutsuu: TOIMENKUVA TARJOAMME ODOTAMME Ryhmän ohjaaminen Tehtävien vaatiman mielenkiintoisen koulutuksen Ennakkoluulottomuutta Vapaa-ajan suunnittelu Iltaohjelmien suunnittelu Vetäjien tukeminen Haasteita kehittyä Hartauksien pitäminen Monipuoliset työskentelymenetelmät Isosisko / -veli Esiintymiskoulutusta Innostaminen Mahdollisuuden tutustua uusiin ihmisiin ja ajatuksiin Innostusta isosen tehtäviin Halua ottaa vastuuta Yhteistyökykyä Oppimishalua Olet konfirmoitu Kiinnostusta kristinuskoon 3 KOULUTUKSEEN Olarin seurakunnan isoskoulutus koostuu 1,5 vuoden mittaisesta kokonaisuudesta, joka jakaantuu kolmeen kauteen: ensimmäiseen syksyyn, kevääseen ja toiseen syksyyn. Isoskoulutuksen perusrunkoon kuuluu viikottainen isosryhmä, kuukausittaiset isospäivät sekä isosleiri kerran puolessa vuodessa. Kunkin kauden aikana sinun tulee ottaa osaa vähintään kahdeksaan ryhmäkertaan, kaikkiin isospäiviin sekä jokaiseen leiriin. Ensimmäisen vuoden aikana koulutuksessa aloitetaan isosen tehtäviin tutustuminen, pohditaan omaa hengellisyyttä ja maailmankuvaa sekä identiteettiä. Tämän jakson aikana opit tuntemaan itseäsi paremmin ja saat työkaluja hengellisten asioiden käsittelyyn. Opit myös mm. raamiksen vetämistä, leikkejä, lauluja ja innostamista! Viimeisen puolivuotisjakson aikana koulutuksessa käydään läpi käytännön tilanteita ja taitoja. Tämän jakson aikana opit ryhmän suunnittelua, johtamista, vuorovaikutustaitoja, kiusaamistilanteiden havaitsemista ja näyttelytaitoja. Harjoittelet myös ryhmän vetämistä ja saat lisää varmuutta sosiaalisiin tilanteisiin. Haluatko suorittaa isoskoulutuksen? KYLLÄ ALLEKIRJOITUS 4 SISÄLLYS Minä06 Minä kristitty 08 ISONEN Isosen asema 10 Hengellinen johtaja 11 Isosen tehtävät 12 Säännöt 13 Isonen ja some 14 USKO Kenen usko? 16 Mitä usko on? 17 4 Askelta 18 Seurakunta 20 Eri tavat uskoa 21 Kaverituki 22 Matkakumppanit23 Uskon hoitaminen 24 Hengellinen kasvu 25 Rukous 26 Rukouksia 27 Helmirukoukset30 Gospel31 Raamattu 32 3 Ässää 33 Raamatunkohtia34 Messu36 Leirijumis 37 Ehtoollinen 38 TAIDOT Johtajuus 40 Ryhmänohjaus 41 Ryhmäroolit 42 Toimiva ryhmä 43 Ryhmädynamiikka 44 Ryhmän kehitys 45 Ohjausprosessi 46 Keskusteluapuja 47 Ryhmäytys 48 Kiusaaminen 49 Iltaohjelma 50 Leikit riparilla 52 Näytelmät 53 Leikkejä 54 Arjen pähkinöitä 67 Painekattilassa!68 Hartaus 70 Hartauden teemoja 72 Erilaisia hardeja 74 Uskosta kertoen 75 Iso kuuntelijana 76 Iso puhujana 77 Iso innostajana 78 Konfirmaatio 79 MERKINNÄT Muistiinpanot80 Ulkoläksyt 96 Suoritukset 97 Tulevaisuus 98 5 MINÄ JUMALAN LUOTU - LAHJA Sinä et ole kuka tahansa. Sinä olet Jumalan luoma tärkeä ihminen. Olet Jumalan lahja toisille ihmisille. Olet Taivaan Isälle mittaamattoman arvokas. Hänellä on sinua varten suunnitelma, joka on kaikin tavoin sinun parhaaksesi! Sinä olet luonut minut sisintäni myöten, äitini kohdussa olet minut punonut. Minä olen ihme, suuri ihme, ja kiitän sinua siitä. Ihmeellisiä ovat sinun tekosi, minä tiedän sen. Minä olen saanut hahmoni näkymättömissä, muotoni kuin syvällä maan alla, mutta sinulta ei pieninkään luuni ole salassa. Sinun silmäsi näkivät minut jo idullani, sinun kirjaasi on kaikki kirjoitettu. Ennen kuin olin elänyt päivääkään, olivat kaikki päiväni jo luodut. (Ps. 139:13-16) MISTÄ PONNISTAN? Mitkä ovat tärkeitä arvoja kodissani? Miten perheessäni vietetään joulua ja pääsiäistä? Mihin vanhempani ja isovanhempani uskovat / uskoivat? Miten kristilliset arvot näkyvät perheessäni? 6 LÄHTÖKOHTAMME VAIKUTTAA MEIHIN MUTTA EI MÄÄRÄÄ TULEVAA. MAAILMANKUVANI Mikä on ihmisen paikka maailmassani? Kuka on tärkeä? Mitkä ovat arvoni? Mikä on elämäni tarkoitus? Mitkä asiat ovat minulle auktoriteetteja? Mihin itseäni korkeampaan uskon? HENGELLINEN MINÄ Jokainen ihminen on hengellinen, myös sinä. Jumala on rakentanut meidät elämään yhteydessä Hänen kanssaan. Siksi jokaisessa meissä elää Jumalan kaipaus, vaikka kaikki eivät sitä tiedostakaan. Jumala kutsuu kaikkia, siihen kutsuun voimme vastata hoitamalla hengellistä elämäämme. Omaa hengellistä puoltaan ei kannata jättää huomiotta! JUMALALLA ON ELÄMÄLLESI TARKOITUS! 7 MINÄ KRISTITTY Ihmisen identiteetti kertoo hänelle kuka hän on ja mihin porukkaan hän kuuluu. Sinulla on useita identiteettejä: voit olla perheenjäsen, koululainen, urheilija, muusikko, nörtti, hikari, pahis, uskova jne. Mistä tiedät olevasi kristitty? Alla on joitain tuntomerkkejä. Ympyröi ne asiat, jotka ovat sinulle tärkeitä. Luen Raamattua Pidän virsistä / veisuista Uskon Jumalaan Rukoilen Käyn seurakunnan toiminnassa Kuulun kirkkoon Turvaan Jumalaan hädässä Pyrin toimimaan rakkauden kaksoiskäskyn mukaisesti Jaan uskoani muiden kanssa Olen kastettu Ripari vahvisti uskoani Identiteetti myös vaihtelee riippuen siitä, missä tilanteessa ja kenen kanssa ihminen on. Kenen seurassa olet vapaasti kristitty? Kenen seurassa sinun on vaikeampi tuoda sitä esille? Miksi? 8 Room. 1:16 9 ONE ISONEN ISOSEN ASEMA Ef. 2:19-22 ISONEN - on tärkeä ihminen - on ohjaajan / isännän ja rippikoululaisen välissä, sillä usein rippikoululaisen on helpompi puhua isosen kanssa - ei ole jatkamassa omaa riparia, vaan töissä - on osa vetäjätiimiä - ei ole kuitenkaan vastuussa leirin kokonaisuudesta, vaan luottaa ohjaajien päätöksiin On tärkeää tiedostaa omat, toisten isosten, ohjaajien ja rippikoululaisten odotukset rippikoulun suhteen, jotta oma paikka löytyy. Suhde rippikoululaisiin - asettaudu rippikoululaisen asemaan, muistele miltä itsestäsi tuntui riparilla - rohkaise ja tue - huomioi ja tee se tasapuolisesti - olet kristityn nuoren malli - ole luottamuksen arvoinen - ole oma itsesi - älä enempää - älä mielistele - älä aloita seurustelua leirillä OHJAAJA PIKKUNE N Ohjaaja odottaa että - olet oma itsesi - olet oma-aloitteinen - välität tietoa - pidät aina vetäjätiimin puolta - olet luottamuksen arvoinen - pyydät apua tarvittaessa - olet avoin, aito, rehellinen, reipas 10 MYÖS ISÄNTÄ ON OHJAAJA, JA HÄNTÄ TULEE KUUNNELLA! HENGELLINENJOHTAJA Isonen on ryhmänjohtajan ohella myös hengellinen johtaja. Hengellinen johtajuus ei tarkoita sitä, että johtaja jotenkin latelisi valmiita vastauksia ja tietäisi gurun tavoin kaikki uskontotuudet. Hengellinen johtajuus on vierellä kulkemista ja toisen uskon tien kulkemisen helpottamista. Se on sitä, että auttaa toista lähemmäs Jumalaa. Koska usko on lopulta yhteyttä Jumalan kanssa, hengellinen johtaja pyrkii luomaan ihmisille luontevia tilanteita olla yhteydessä Häneen. KUTSU VARUSTA LÄHETÄ STOP! ODOTA! LÄHDE! Pyydä riparilaisia pysähtymään kanssasi rukoukseen, hengelliseen pohdintaan tai esim. hengellisten laulujen äärelle. Ne ovat tilanteita, joissa hän voi kohdata Jumalan. Anna heille työkaluja hengellisyytensä tutkimiseen ja Jumalan kohtaamiseen: esim. Raamatun avaaminen, kysymysten esittäminen, hartauksissa oman kokemuksen tuominen, laulujen opettaminen. Kannusta isosena riparilaista harjoittamaan hengellisyyttään myös itsenäisesti. Lähettäminen on ennen kaikkea innostamista ja rohkaisemista eteenpäin. 11 ISOSEN TEHTÄVÄT ROOLIT Kannustaja Keskustelija Innostaja Opas seurakuntaan Rajoittaja Esimerkki nuoresta Ryhmänjohtaja kristitystä Näyttelijä Yhteishengen luoja Tarkkailija TEHTÄVÄT Listaa + merkin alle asioita ja tehtäviä, jotka kuuluvat isoselle, - merkin alle asioita ja tehtäviä, jotka eivät kuulu isoselle, vaan ohjaajalle tai isännälle, % merkin ylle asioita, jotka kuuluvat sekä isoselle että ohjaajalle ja ? merkin ylle asioita, joista et ole ihan varma. 12 + - % ? SÄÄNNÖT Sääntöjä tarvitaan, jotta kaikilla säilyy turvallisuus, jotta riparin tavoitteet tulevat täytetyksi ja jotta porukan arki toimii. Seuraavat säännöt ovat voimassa kaikilla ripareilla. 1. Uimaan mennään vain uimavalvojan ollessa paikalla. 2. Tulta saa käsitellä ainoastaan sovitussa paikassa ja valvotusti. 3. Päihteiden käyttö ja hallussapito on kielletty. 4. Kännykät pidetään kiinni tai äänettömällä ohjelmien aikana. Yöksi ne saatetaan kerätä pois. 5. Yöhiljaisuutta noudatetaan. 6. Ketään ei kiusata. 7. Mitään ei varasteta. 8. Yhteisistä aikatauluista pidetään kiinni. 9. Leirialueelta poistutaan vain luvalla. 10. Muistetaan kultainen sääntö (Matt.7:12). 11. Ohjaajia kunnioitetaan. 12. Järjenkäyttö on sallittu. ISOSET 1. Noudattavat riparin yhteisiä sääntöjä. Isonen on esimerkkinä. 2. Pitävät silmät ja korvat auki -> ilmoitusvelvollisuus vetäjille. 3. Viettävät leirin vapaa-ajan kaikkien riparilaisten kanssa. 4. Eivät tupakoi, eivätkä käytä nuuskaa leirillä. 5. Vetävät yhtä köyttä riparin vetäjien kanssa. Luottamuksellisuus. 6. Eivät järjestä ripari-bileitä tai osallistu niihin. 13 ISONEN JA SOME Nettikirjoittelua koskevat samat säännöt kuin muutakin elämää: mitä et halua/voi sanoa ihmiselle suoraan päin naamaa, jätä sanomatta. Olet roolimalli myös sosiaalisessa mediassa, muista se kun lataat kuvia tai muuta sivustolle jonka katselijakuntaa et ole rajoittanut. Internetiin kerran ladattu sisältö ei sieltä poistu. Mieti siis kahdesti ennen kuin painat nappia. Sosiaalisen median avulla voit jakaa yhteisiä riparikokemuksia nopeasti. Kuvien, videoiden ja äänitallenteiden kanssa kannattaa kuitenkin muistaa pyytää lupa tallenteessa esiintyvältä julkaista se. Useissa sosiaalisen median käyttöehdoissakin tämä mainitaan, ja olet niihin sitoutunut kirjautumalla palveluun. Muista myös tekijänoikeudet! Toivottavasti pidät yhteyttä rippikoululaisiin myös leirijakson ulkopuolella. Mikään pakko näin ei kuitenkaan ole tehdä. Myös isosella on oikeus yksityisyyteen. Jos et ota vastaan kaveripyyntöjä, ilmoita siitä etukäteen. Näin kukaan ei mieti miksi juuri hän ei päässyt kaverilistallesi. Isosen tehtäviä sosiaalisessa mediassa? Mitä isosen kannattaa siellä välttää? 14 15 SK USKO KENEN USKO? MINÄ USKON... Nykyään monen kuulee sanovan, että he muodostavat itse oman uskonsa. Osittain niin onkin, sillä meidän uskomme muotoutuu aina hieman oman persoonamme mukaan. Mutta itse muodostettu usko on lähinnä toivomuslista asioista, joita ei oikeasti ole olemassa. Itse muodostettu usko ei kiinnitä meitä mihinkään - se on vähän sama kuin miehistö heittäisi ankkurinsa lastiruumaan ja odottaisi laivan pysyvän paikallaan. Ihan kuten ankkuri kiinnitetään laivan ulkopuolelle, uskokin on kiinnitettävä itsemme ulkopuolelle. Uskontunnustus on hyvä kiinnittymiskohta. Se on kirkon usko, eli kaikkien jäsenten yhteisesti jaettu usko. Sitä emme itse luo, vaan se perustuu Jumalan ilmoitukseen, joka on meille annettu. Se kantaa ja pitää paikallaan! USKONVARMUUS? Jumala lahjoittaa meille sen uskon, jolla uskomme. Sitä ei tarvitse, eikä voi itsestään pusertaa. Uskon lahjaa tulee hoitaa, jotta se vahvistuisi. Kun ankkuroidumme uskontunnustukseen ja Raamatun sanaan, kun pidämme Jumalaan yhteyttä rukoilemalla ja ehtoollisella, kun jaamme uskoamme yhdessä toisten kanssa, voimme saada uskollemme sellaista varmuutta, joka ei häily joka tuulessa. Ef. 4:13-16 Kukaan ei ole uskossaan horjumaton. SINUNKAAN EI TARVITSE OLLA! 16 MITÄ USKO ON TOTENA PITÄMISTÄ Totena pitäminen on uskon tiedollinen puoli. Siihen sisältyy mm. uskontunnustuksen ja Raamatun sanoman uskominen. Totena pitäminen on toki tärkeää, mutta ei merkitse vielä elävää ja pelastavaa uskoa. YHTEYTTÄ ELÄVÄÄN JUMALAAN LAHJA LUOTTAMUS TURVAUTUMISTA TOIMINTAA TIEN KULKEMISTA Elävää uskoa ei voi ansaita, ottaa, itse luoda tms. - se annetaan! Jumalan armon ja rakkauden varaan heittäytymistä Jätetään kaikki mennyt, nykyhetki ja tulevaisuus Jumalan varaan. Turvaudutaan Jeesuksen Kristuksen sovitustyöhön ja Hänen ylösnousemukseen. Otetaan huomioon mitä Jumala odottaa meiltä: rakkauden kaksoiskäsky. Päivittäistä Kristuksen kanssa kulkemista kohti rakkautta niin toisten ihmisten kuin Jumalankin kohdalla. Hepr. 11:1 Hepr. 11:1 17 4 ASKELTA Kristinuskon sisältö voidaan tiivistää uskontunnustukseen, tai se voidaan esittää esim. 4 askeleen avulla. Askeleet kertovat pähkinänkuoressa sen, mistä kristinuskossa on kysymys ja ne kannattaa siksi osata ulkoa! 1. Askel - Jumala loi ihmisen elämään yhteydessä kanssaan Jumala on luonut ihmisen omaksi kuvakseen, elämään ikuisesti Hänen kanssaan rauhassa ja rakkaudessa. Hän on kaikkivaltias ja haluaa antaa meille hyvän ja täyteläisen elämän. Jumala loi ihmisen ikuiseksi ja ihminen voi parhaiten, kun hän on yhteydessä Jumalaan. 1. Moos 27-28 Joh. 10:10 Fil. 4:4 ”Ja ikuinen elämä on sitä, että he tuntevat sinut, ainoan todellisen Jumalan, ja hänet, jonka olet lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen.” (Joh. 17:3) 2. Askel - Ihmisen ongelma: ero Jumalasta Jumala on täydellinen rakkaus. Ihminen on joutunut Hänestä eroon, koska hän toimii Jumalan rakkautta vastaan, eli tekee syntiä. Jokainen väärintekemisemme suurentaa kuilua ihmisen ja Jumalan välillä. Tämän elämän aikana ihmisellä on armon aikaa. Jos tuo kuilu on olemassa kuoleman hetkellä, se jää pysyväksi. 1. Moos. 2:16-17 Room. 5:12 Tämä kuilu estää ihmistä vastaanottamasta Jumalan suunnitelmaa ja lahjaa. Kautta aikojen on ihminen yrittänyt ylittää kuilua esim. hyvillä teoilla, siveellisellä elämällä, filosofialla, uskonnolla yms. Ihminen ei kuitenkaan yksin pysty vapautumaan synnin vallasta, eikä hän voi itse ylittää tuota kuilua. 18 3. Askel - Jumalan järjestämä apukeino: risti Jeesus on Jumalan poika, joka tuli ihmiseksi. Ainoana synnittömänä ihmisenä maailmassa hän oli ainoa, joka pystyi ottamaan kannettavakseen ihmisten synnit. Näin Jumala ratkaisi synnin ongelman ja rakensi ristinsillan kuilun ylle. Joh. 3:16 Joh. 14:6 Ei ole mitään muuta tietä Jumalan yhteyteen ja siten onnelliseen ja täyttymykselliseen elämään sekä pelastukseen tämän elämän jälkeen kuin Jeesuksen pelastustyön kautta. Armosta Jumala on teidät pelastanut antamalla teille uskon. Pelastus ei ole lähtöisin teistä, vaan se on Jumalan lahja. Se ei perustu ihmisen tekoihin, jottei kukaan voisi ylpeillä. (Ef. 2:8-9) 4. Askel - Kristukseen kiinnittyminen Viimeinen askel kuvaa sydämemme tilaa Jumalan suunnitelmassa. Jumala on lahjoittanut sinulle uskon kasteessa. Se on lahja, jota pitää hoitaa. Kristityn elämä on jokapäiväistä kasteen armoon uudelleen tukeutumista. Kaste palauttaa yhteytemme Jumalaan, mutta me voimme hukata sen matkan varrella, ellemme pidä siitä kiinni. Tahdotko Jumalan armon avulla osoittaa tämän uskon elämässäsi? Ap.t. 3:19 Joh. 10:9 Joh. 1:12 19 SEURAKUNTA Kirkko ei ole vain rakennus, eikä seurakunta vain virasto. Kirkon muodostavat kaikki maailman kristityt, sinäkin, ja sen rakentaa itse Jeesus! Pyhä Henki toimii seurakunnan “käyttövoimana” ja meistä jokainen voi kantaa kortensa kekoon, jotta seurakunnasta rakentuisi kaikille hyvä paikka kohdata Jumalaa. Miten sinä haluaisit toimia sen eteen? Toimin isosena Toimin kulmakaverina Toimin puolarin suntiona Luen messussa tekstin Avustan messun tekniikassa Toimin muusikkona Vedän kerhoa Toimin isäntänä Kerään yhteisvastuukeräykseen Suunnittelen ja ideoin toimintaa Rukoilen toisten puolesta 20 Mitä muuta keksit? SAMA USKO ERI TAVAT USKOA Uskossa on yhteisesti jaettu, ylhäältä annettu elementti. Sen voi tiivistää vaikkapa uskontunnustukseen. Se on jotain, joka vain hyväksytään. Sitä ei rakenneta itse. Uskossa on kuitenkin myös meidän persoonastamme nouseva elementti. Ihmiset ovat erilaisia, ja niinpä myös heidän tapansa uskoa ovat erilaisia. Yksi tykkää menevästä musiikista, toisen hengellisyyttä puhuttelee erityisesti virret. Yksi pitää perinteisestä messuliturgiasta, toinen haluaa hyvin rentoa ja vauhdikasta meininkiä. Yksi rukoilee vain valmiilla rukouksilla, toinen muodostaa rukouksensa aina itse. Yhden hengellisyyttä puhuttelee hiljaisuus ja mietiskely, toisen hengellisyyttä äänekäs ja riehakas meno. MIKÄ PUHUTTELEE SINUN USKOASI? Mistä messusta pidät eniten? Miksi? Minkälainen on sinun mielirukouksesi? Minkälaisesta hengellisestä musiikista pidät? Mitä hyvää voit nähdä sellaisissa tavoissa uskoa, jotka ovat itsellesi vieraita? Mikä kuva, ikoni tai alttaritaulu kuvaa uskoasi parhaiten? 21 KAVERITUKI Myös isosuutta tehdään tiimissä, se ei ole yksin puurtamista. Sinun ei tarvitse olla yksin vaikeiden kysymysten, ryhmänjohtamisen, ohjelman tai minkään muunkaan asian kanssa, vaan saat jakaa kokemusta toisten isosten ja vetäjien kanssa! Isoset pitävät vetäjien kanssa palavereja päivittäin rippikoulun leirijaksolla. Niissä palavereissa saat jakaa kaikki toiveesi, huolesi, ajatuksesi ja rukouksesi yhdessä toisten kanssa. YHDESSÄ Yhdessä kykenemme asioihin, joihin emme yksin kykenisi. Tuo siksi kaikki ideasi, ne tyhmältä kuulostavatkin, toisten tietoon. Pohtikaa yhdessä, miten ne toimivat ja mitä hyvää niissä on. Pidä puoliasi, mutta älä jämähdä omiin ideoihisi jos muut eivät niistä innostu. 22 TUKIEN Älä tuomaroi toisten ideoita heti kättelyssä, vaan pohdi mitä hyvää siinä on ja miten sitä voisi jalostaa. Usein saamme inspiraatiota toisten ideoista, kun olemme niille avoimia. Tue kaveria ja kehu heitä. Älä pönkitä itseäsi vaan nosta toisia ylös! MATKAKUMPPANIT Kehyskuva Me olemme seurakuntaa - Jumalan perhettä. YHDESSÄ KULJEMME TIETÄ ETEENPÄIN YHDESSÄ PÄÄSEMME MAALIIN! Yksinäisen kimppuun on helppo käydä, mutta kaksi pitää puolensa, eikä kolmisäikeinen lanka katkea helposti. (Saarn. 4:12) ...jättäen mielestäni sen, mikä on takanapäin, ponnistelen sitä kohti, mikä on edessä. Juoksen kohti maalia saavuttaakseni voittajan palkinnon, pääsyn taivaaseen. Sinne Jumala kutsuu Kristuksen Jeesuksen omat. (Fil. 3:13-14) 23 USKON HOITAMINEN Uskoa on tärkeä hoitaa, jotta se voi hyvin. Hyvin hoidettu usko ravitsee meitä ja tuottaa iloa ja onnellisuutta. Usko on lopulta yhteyttä Jumalan kanssa ja niinpä kaikki uskon hoitamisen välineet ovat yhteydenpitovälineitä. Ehtoollisella Jeesus on itse läsnä ja ravitsee meitä, Raamatussa Jumala puhuu meille, rukous on juttelua Jumalan kanssa ja seurakuntayhteys on uskon yhteyden jakamista toisten kanssa. 24 EHTOOLLISELLA KÄYNTI RAAMATUN LUKEMINEN RUKOILEMINEN SEURAKUNTAYHTEYS HENGELLINEN KASVU Usko ja ihmisen hengellisyys ei koskaan ole paikallaan vaan se elää ja liikkuu. Hengellinen kasvu on sitä, että me kasvamme lähemmäs Jumalaa. Mitä enemmän olemme hänen kanssaan tekemisissä, sitä paremmin sydämemme tuntee Hänen tahtonsa ja haluaa noudattaa sitä. Hengellinen kasvu ei kuitenkaan tarkoita sitä, että meidän pitäisi irroittautua tästä maailmasta. Päinvastoin, se saa meidät huomaamaan lähimmäisemme vielä paremmin. ”Hengen hedelmää taas ovat rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillintä” (Gal.5:22,23) Hengellisen kasvun voit tunnistaa itsessäsi siitä, että Hengen hedelmät kasvavat sinussa. Ne ovat merkkejä siitä, että Jumala tuo maailmaan hyvyyttään sinun kauttasi. Hengen hedelmien kasvu on taas seurausta siitä, että vietät aikaa Jeesuksen kanssa. Kun hoidat uskoasi hyvin, Jumala voi saada sinussa enemmän sijaa ja Hän voi toimia sinun kauttasi. Mitä enemmän olet tekemisissä Jumalan kanssa, sitä enemmän elät siinä tilassa, mihin sinut alunperin luotiin. Saat kokea sellaista merkitystä elämässäsi, mitä et muuten voisi kokea. 25 RUKOUS Rukous on ihmisen tapa olla ja elää Jumalan kasvojen edessä. Se on yhtä luonnollinen ja välttämätön hengelliselle elämälle kuin hengitys ruumille. Jumala näkee meidät joka hetki, ja me voimme puhua hänelle ja hän meille. Rukous voi olla sanatonta huokausta, tutun rukouksen lukemista tai vapaata puhetta Jumalalle. Voimme rukoilla yksin tai yhdessä koko seurakunnan kanssa. Jutskaa Jumalan kanssa mistä vaan! Miksi ylipäätään rukoillaan? Millaisissa tilanteissa sinun rippikoulussasi rukoiltiin? Mikä rukoilemisessa on helppoa, mikä vaikeaa? Mitä vaaditaan rukoilijalta ennen rukousta? Mitä ristinmerkki merkitsee? 26 Fil. 4:6-7 Fil. 4:6-7 RUKOUKSIA Jumala suokoon minulle tyyneyttä hyväksyä asiat joita en voi muuttaa; rohkeutta muuttaa mitkä voin ja viisautta erottaa nämä toisistaan. Meillä on kylmät kädet; Herra, lämmitä ne pyyteettömällä rakkaudellasi. Augustinus Herra, katso tyhjää astiaa, joka ikävöi täyttymistään. Herrani, täytä se. Olen uskossa heikko, vahvista minua. Olen kylmä rakkaudessa, lämmitä minut, tee minut palavaksi, niin että rakkauteni liekehtisi lähimmäiseenkin. Herra, auta minua! Vahvista luottamukseni sinuun. Minussa on ylen määrin syntiä; sinä olet tulvillasi vanhurskautta. Siksi tahdon pysyä sinun seurassasi, sinun, jolta aina voin saada lisää, vaikken pysty mitään antamaan. Martti Luther Isä, anna meille viisautta tajuta sinut, ymmärrystä oivaltaa sinut, ahkeruutta etsiä sinut, kärsivällisyyttä odottaa sinua, silmät katsella sinua ja elämä, julistaaksemme sinua, Herramme Jeesuksen Kristuksen Hengen voimalla. Benedictus Isän kädet kannatelkoot sinua. Vapahtajan kädet syleilkööt sinua. Hengen kädet keinutelkoot sinua. Jumalan kaikkivaltiaan siunaus, Isän, Pojan ja Pyhän Hengen siunaus pitäköön sinua ikuisesti sylissään. kelttiläinen siunaus 27 RUKOUKSIA Vapahtajani, tee minusta rauhasi välikappale, niin että sinne missä on vihaa, toisin rakkauden, missä on loukkausta, toisin anteeksiannon, missä on epäsopua, toisin yksimielisyyden, missä erehdystä, osoittaisin totuuden, missä epäilystä, auttaisin uskoon, missä epätoivoa, nostaisin luottamukseen, missä pimeyttä, loisin sinun valoasi, missä surua, virittäisin ilon ja lohdutuksen, niin että, oi Mestari, en yrittäisi niin paljon etsiä lohdutusta kuin lohduttaa muita, sillä antaessaan saa, kadottaessaan löytää, unohtaessaan saa anteeksi, kuollessaan nousee iankaikkiseen elämään. Aamen. Franciscus Assisilainen Ikuinen Jumala, kaikkien lastesi turvapaikka, sinä olet heikkoudessamme vahvuutemme, pimeydessä valomme, surussamme lohdutuksemme ja rauhamme. Auta meitä aina elämään läsnäolossasi ja palvelemaan sinua jokapäiväisessä elämässämme; Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme kautta. Bonifacius Jumala olkoon kanssamme tänään, sisällämme, puhdistamassa meitä; yläpuolellamme, vetämässä meitä ylös; alapuolellamme, tukemassa meitä; edellämme, ohjaamassa meitä; takanamme, pitämässä meitä koossa; ympärillämme, suojelemassa meitä. Pyhä Patrik 28 Herra Kristus, anna meidän joka hetki katsoa sinuun päin. Niin usein me unohdamme, että sinun Pyhä Henkesi asuu meissä, että sinä rukoilet meissä, että sinä rakastat meissä. Sinun ihmeesi meissä on sinun luottamuksesi ja jatkuva anteeksiantosi. Taizén veli Roger Jumalan Hengen hengähdys, sinä kätket uskon jokaisen meidän sisimpäämme, uskon joka on yksinkertaista luottamusta sinuun, niin yksinkertaista, että kuka tahansa voi ottaa sen vastaan. Vaikka emme vielä pysty näkemään selvästi, sinä loistat jo sisällämme, Kristus, olemassaolomme pimeimmässäkin loukoissa. Taizén veli Roger Kohotkoon tie kohtaamaan sinua, puhaltakoon sinulle aina myötätuuli, paistakoon aurinko lämpimänä kasvojasi vastaan, sade virratkoon pehmeänä pelloillesi; ja kunnes jälleen tapaamme toisemme, pitäköön Jumala sinua kämmenellään. kelttiläinen siunaus Valvo minua, Jumalani, nukkuessa, noustessani, siunaa kaikki työni, leponi ja yöni, valvo päivänvalollasi, suojaa kaikkivallallasi. Pyhä Henki, vahvista loppuun asti minua. kelttiläinen rukous SINUN RUKOUKSESI: 29 HELMIRUKOUKSET KAISA RAITTILA Jumala-helmi (kulta) Sinä olet ääretön. Sinä olet lähellä. Hiljaisuuden helmi Sinä olet valo. Ota yksinäisyyteni. Hiljaisuuden helmi Olen sinun. Herran siunaus Minähelmi (helmiäinen) Ylösnousemuksen helmi Minä olen ihme, su(valkonen) uri ihme, ja kiitän Sinä muutat suruni iloksi. sinua siitä. Kasteen helmi (valkonen) Kasteessa ristinmerkkinä piirsit minuun sanasi: Sinä olet minun. En koskaan hylkää sinua. Hiljaisuuden helmi Ota yksinäisyyteni. Olen sinun. Autiomaan helmi (puu) Teen väärin ja satutan muita. en jaksa yksin, kaipaan rakkautta. Armahda minua. Hiljaisuuden helmi Ota yksinäisyyteni. Olen sinun. Pyhän huolettomuuden helmi (sininen) Sinä tiedät mitä tarvitsen. Varjele minut huolehtimasta. Hiljaisuuden helmi Ota yksinäisyyteni. Olen sinun. 30 Hiljaisuuden helmi Ota yksinäisyyteni. Olen sinun. Yön helmi (musta) Jumalani, missä olet? Sinun käsiisi minä annan henkeni. Salaisuuden helmet (helmiäinen) Sinä näet minun salaisuuteni, Jumala. Tee minusta rohkea. Lohduta minua. Rakkauden 2. helmi (punainen) Niin kuin sinä lohdutat anna minun lohduttaa. Niin kuin sinä rakastat anna minun rakastaa. Rakkauden 1. helmi (punainen) Ruoki minua rakkaudella, Jumala. GOSPEL Gospel-musaa on moneen lähtöön ja nykyään lähes joka musagenren edustajia löytyy myös hengelliseltä kentältä. Gospel-musassa yhdistyy hyvä musiikki ja hengellinen elämä. Se voikin olla yksi oman hengellisyyden kanava. Usein musiikki puhuttelee meitä tavoilla, joihin sanat eivät riitä. Listaa allaolevien genrejen alle tietämäsi artistit / kappaleet ja ympyröi paras: POP/ROCK REGGAE HEVI RAP FOLK DANCE VIRRET YLISTYS 31 RAAMATTU Raamatussa Jumala puhuu meille ihmisten kielellä – inhimillinen ja jumalallinen ovat yhdistyneet toisiinsa. Vanhassa ja Uudessa testamentissa kerrotaan Jumalan teoista ja Hänen rakkaudestaan kaikkia ihmisiä kohtaan. Raamattu on Pyhän Hengen vaikutuksesta syntynyt. MIKSI LUKISIN? Se on kristityn ja kirkon pyhä kirja Se vastaa kysymyksiin: Kuka minä olen? Miksi elän? Mihin olen matkalla? Se kuuluu yleissivistykseen (länsimaisen lain, kielen, taiteen ymmärtäminen) Se sisältää elämänohjeita Se antaa voimaa Se kertoo Jeesuksesta MITEN LUKISIN? Rukoillen - löytyy oikea aaltopituus Säännöllisesti - aseta oma tavoite Kokonaisuuksina - otsikoitu jakso, luku, kirja Opiskellen - raamattuoppaat ja erilaiset menetelmät Raamattu on peili, joka osoittaa meille millaisia me todella olemme. Samalla se kääntää katseemme Kristuksen sovitustyöhön ja ylösnousemukseen. 32 2 OSAA, 66 KIRJAA, KYMMENIÄ KIRJOITTAJIA, TUHANSIA VUOSIA 3 ÄSSÄÄ Yksi Raamatun tutkimisen perusmenetelmä, johon kuuluu kolme osaa: sisältö, sanoma ja sovellutus. Se toimii vain, jos vaiheet käydään läpi tässä järjestyksessä. SISÄLTÖ Luetaan teksti keskittyen ja mietitään sitten seuraavia juttuja: Mikä oli tapahtumapaikka ja aika? Onko sillä merkitystä? Mihin suurempaan kokonaisuuteen tuo teksti kuuluu? Mitä kerrottiin edellä ja mitä tekstin jälkeen? Ketkä ovat päähenkilöt? Mitä tiedät heistä ennestään? Mitä tuntemattomia sanoja ja termejä tekstissä on? (sanasto) Kuvittele tekstin kertomaa tilannetta eri henkilöiden kannalta: Miltä tuntuu? SANOMA Mikä oli tuon tekstin viesti oman aikansa ihmisille? Sanoma löytyy, jos tekstin sisältö on kunnolla tutkittu. Miksi tuo kertomus on kirjoitettu? Mikä oli ydinajatus? Voiko sen muuttaa yhdeksi tai useammaksi iskulauseeksi? SOVELLUS Mitä teksti puhuu tämän ajan ihmiselle - meille ja minulle? Onko sanoma säilynyt samana vai muuttaako aika sitä jotenkin? Vaikuttaako se jotenkin toimintaani? Pitäisikö? Soveltaminen on haastavin, mutta myös tärkein vaihe! SISÄLTÖ JA SANOMA PITÄÄ SELVITTÄÄ KUNNOLLA ENSIN, ETTEI SYNNY VÄÄRINKÄSITYKSIÄ SOVELLUTUKSESSA! 33 RAAMATUNKOHTIA JEESUKSEN VERTAUKSIA Savenvalaja Jer. 18:1-17 Rakentajat Matt. 7:21-27 Sinapinsiemen Matt. 13:31-32 Aarre, helmi ja nuotta Matt. 13:44-48 Armoton palvelija Matt. 18:21-35 Viinitarha Matt. 20:1-16 Viinitarhan vuokraajat Matt. 21:33-39 Kuninkaan pojan häät Matt. 22:1-14 Morsiusneidot Matt.25:1-30 KylväjäLuuk. 8:4-8(15) Valvomisesta Luuk. 12:35-48 Suuret häät Luuk. 14:15-24 Eksynyt lammas Luuk. 15:1-7 Tuhlaajapoika Luuk. 15:11-32 Taloudenhoitaja Luuk. 16:1-7 Palvelijat & kultarahat Luuk. 19:11-27 Hyvä Paimen Joh. 10:1-21 JEESUKSEN IHMEITÄ Myrskyn tyynnytys Jairoksen tytär Ruokkimisihme Veden päällä kävely Foinikialaisnaisen tytär Sokea Bartimaios Halvaantunut 10 spitaalista YDINKOHTIA Mark. 4:35-41 Mark. 5:21-43 Joh. 6:1-13 Mark. 6:45-52 Mark. 7:24-30 Mar. 10:46-52 Luuk. 5:17-24 Luuk.17:11-19 Kymmenen käskyä 2. Moos 20:1-17 Isä meidän Luuk. 11:2-4 Herran siunaus 4. Moos. 6:24-26 Rakkauden II käsky Mark. 12:30-31 Lähetyskäsky Matt. 28:18-20 Pienoisevankeliumi Joh. 3:16 Kultainen sääntö Matt. 7:12 Ehtoollinen 1. Kor 11:23-25 Matt. 26:16-30 Rakkauden ylistys 1. Kor 13 34 JEESUS OPETTAA Vuorisaarna Matt. 5-7 Kuka on suurin Matt. 18:1-4 Mikä saastuttaa Mark. 7:14-23 Kameli & neulansilmä Mark. 10:17-27 Kuka on lähimmäinen Luuk. 10:25-37 Rukouksesta Matt. 6:5-8 Luuk. 11:5-13 PSALMEJA Katumuspsalmeja 51:3-5 130:1-3 Paimenpsalmi 23 Herra tuntee minut 139:1-18 Korkeimman suojelus 91 OMAT MIELIKOHTANI: Rippi Matt. 16:19 1. Joh. 1:9 Epäilys Matt. 8:23-26 Juud. 1:22 Masennus Ps. 42:6 2. Kor. 7:5-6 Pelastus Jes. 12:2 Joh. 3:36 Apt.t. 16:31 Usko Luuk. 7:50 Joh. 3:16 Joh. 20:31 1. Joh. 5:1 Kaipaus Ps. 38:10 Ps. 40:2 Jes.26:8-9 Johdatus Ps. 25:5-9 Ps. 31:4 Jer. 31:9 Yhteys Matt. 18:20 Apt.t. 2:42 1. Joh.1:17 Armo Ps. 36:8 Apt.t. 15:11 Tiit. 2:11 Ef. 2:4-9 Esirukous Jer. 29:7 Matt. 18:19 Apt.t. 12:5 Room. 8:26-27 1. Tim. 2:1-4 Lohdutus Job. 21:1-2 Ps. 73:23 Jes.66:13 Matt. 5:4 2. Kor. 1:3-7 Pelko Joos. 1:9 Jes. 43:1 Ps. 56:4-5 Matt.14:27 1. Joh.4:17-18 Elämän tarkoitus Ps. 16:11 Matt. 7:7 Joh. 14:16 Room. 14:7-8 Palvelu Matt. 10:42 Gal. 6:2 Kol. 3:23-24 1. Piet. 4:10-11 Huolet Ps. 94:18-19 Sananl. 12:25 1. Piet. 5:7 Suru Ps. 6:7-8 Sananl. 14:10,13 Luuk. 6:21 Luottamus 5. Moos. 31:8 Ps. 9:11 Matt.6:25-26 Eksynyt Ps. 119:67 Matt. 22:29 Luuk. 15:1-10,11-32 Luuk. 19:10 Toivo Jer. 29:11 Room. 8:24-25 Room. 15:13 Hepr. 6:19 Rakkaus Joh. 15:13 1. Kor. 13:1-7,13 1. Joh. 4:7-16 Riita 1. Moos. 45:24 Sananl. 20:3 Ef. 4:26 Jumalan kutsu Jes. 43:1 Mar. 1:15 Matt. 22:14 Omatunto 1. Sam. 24:6 1. Kor. 10:25 1. Joh. 3:18-19 Kristittynä eläminen Luuk. 10:27 Room. 12:12-15 Fil. 2:3-4 Kuolema Ps. 31:6 Jes. 25:8 Room. 8:38-39 Anteeksiantaminen Ps. 86:5 Ps. 103:8 Matt. 6:14-15 Matt.18:21-22, 23-35 Rauha Matt. 5:9 Joh. 14:27 Joh. 16:33 Room. 14:19 Murhe Ps. 126:5-6 Matt. 5:4 1. Piet. 5:7 Synti Ps. 130:3-4 Jes. 43:25 Mark. 2:5 Room. 6:23 Nöyryys Sananl. 3:34 Matt. 11:29 1. Piet. 5:5 Kiitos Ps. 145:1-3 Luuk. 1:46-56 1. Tess. 5:18 Kärsimys Ps. 34:19 1. Kor. 12:26 Hepr. 2:18 Rukous Jes. 65:24 Room. 12:12 Ef. 6:18 Kol. 4:2 35 MESSU Messu on jumalanpalvelus, jossa on ehtoollinen. Messu on Kristuksen ylösnousemuksen juhla! Siinä Jumala palvelee meitä ja me palvelemme toisiamme. Messussa seurakunta, eli Jumalan lapset, kokoontuu yhdessä rukoilemaan ja ylistämään Jumalaa, joka itse on läsnä. I - JOHDANTO Johdannossa tervehditään toisia, pohjustetaan päivän teemaa ja valmistaudutaan kohtaamaan Jumalaa tunnustamalla synnit Hänelle, jotta Hänen eteensä voi tulla puhtain sydämin. II - SANA Sana-osiossa kuullaan Raamatunlukua, eli Jumalan Sanaa. Saarna pohtii tekstejä ja päivän teemaa syvemmin. Esirukouksessa tuomme lähimmäisemme Jumalan eteen. III - EHTOOLLINEN Ehtoollinen on saarnan ohella messun huippukohta. Siinä Jeesus on itse läsnä kaikkien messuun osaa ottavien kanssa. Ehtoollisessa yhteys Jumalaan ja Jeesuksen ristintyöhön syvenee. IV - PÄÄTÖS Päätöksessä ylistetään Jumalaa hänen suuruudestaan ja siitä, että Hän itse on palvellut meitä messussa. Herran siunaus ja lähettäminen kantaa meitä messusta eteenpäin. MIKÄ ON SINUN PARAS MESSUKOKEMUKSESI? MIKSI? 36 Apt. 2:42 LEIRIJUMIS Rippikoulun päiväohjelmaan saattavat kuulua jumikset eli jumalanpalvelukset. Monilla ripareilla ryhmät vastaavat pitkälti näiden lyhyiden jumalanpalvelusten toimittamisesta. Mahdollisia vastuutehtäviä ovat: JUMISTILAN JÄRJESTELYT LAULUT Tilan siivous ja järjestely Alkulaulu: iloinen, saapuminen Alttarin rakentaminen, kynttilät, kukat, Raamattu, tekstiilit Kiitoslaulu: kolmiyhteinen Jumala, kiitos Laulujen numerot seinälle Loppulaulu: kiitos, lähteminen Laulukirjat ja monisteet jaettuna Saarnalaulu: liittyen teemaan Muuta järjestelyä Synnintunnustuksen tai esirukouksen yhteydessä voidaan myös laulaa SYNNINTUNNUSTUS SAARNA Jotain yleistä ihmisen pahuudesta. Tehdään päivän evankeliumitekstin pohjalta Jotain omakohtaista, johon kaikki voivat mielessään liittyä Voi olla keskustelu, pantomiimi, kuvitettu kertomus, tarina, puhe, draama jne. TEKSTINLUKU 1-3 tekstiä + psalmi Tekstien lukeminen riittävän selkeästi ja kuuluvasti. Harjoittele etukäteen! ESIRUKOUS Henkilökohtaiset asiat Yhteiset asiat lähellä Koko maailmaa koskeva vastuumme esim. kriisit, luonto, köyhyys, sodat… Ajankohtaiset asiat 37 EHTOOLLINEN Yhteiset ateriat ovat oleellinen osa evankeliumeissa kuvattua elämää. Jeesuksen ensimmäisten oppilaiden tavoin mekin saamme kokea ehtoollispöydässä yhteyttä ja anteeksiantoa. Ehtoollisessa Jumala todella tulee meidän luoksemme, meihin. Luterilaisen käsityksen mukaan ehtoollisen leipä ja viini eivät ole vain merkkejä Jeesuksesta, vaan salatulla tavalla ne ovat Hänen ruumiinsa ja verensä: ”Herramme Jeesuksen Kristuksen ruumis sinun puolestasi annettu.” ”Herramme Jeesuksen Kristuksen veri, sinun puolestasi vuodatettu.” Ehtoollinen on kirkkomme toinen sakramentti. Se on lahja jolla Jumala vahvistaa meidän uskoamme. Se on yhteyden, kiitoksen ja anteeksiannon ateria. Ehtoollispöytään sopii tulla jokaisen joka tuntee tarvitsevansa Jumalan rakkautta. Muuta pääsyvaatimusta ei ole. Myös lapset saavat tulla ehtoolliselle vanhempiensa tai kummiensa seurassa. 38 AIDO TAIDOT 39 JOHTAJUUS Isonen on johtaja. Hän ei toki vastaa leirin kokonaisuudesta, eikä hänellä ole valtaa päättää kaikesta leiriä koskevasta. Mutta hänellä on jonkin verran valtaa, jota on syytä käyttää harkitusti ja hyvin. Vallankäyttö ei ole väärin silloin, kun se on palvelevaa ja pohjautuu yhteisesti sovittuihin periaatteisiin. JOHTAJA TEKEE Perinteisesti johtajuus nähdään oheisen pyramidin tavoin siten, että huipulla on johtaja, joka käskyttää allaan olevia alaisia. RYHMÄ VASTAANOTTAA RYHMÄ TEKEE Palveleva johtajuus, jota isonenkin edustaa, on päinvastaista. Johtajan tehtävänä on tukea johtamiansa ihmisiä ja mahdollistaa ryhmän tavoitteeseen pääsy. JOHTAJA TUKEE Tärkeintä, mitä johtajuudesta voidaan sanoa, on asenne. Johtaja ei keskity nostamaan itseään korkealle, vaan osoittaa kunnian aina tekijöille ja Kristukselle - pyrkii nostamaan muita ylös! Johtaja keskittyy ihmisten vahvuuksiin, ei heikkouksiin. Jeesus oli itse elävä esimerkki palvelevasta johtajuudesta. Sen takia kirkossa johtaja samaistetaan perinteisesti paimeneen, joka ohjaa (johtaa) ja suojelee (palvelee) laumaansa. Joka teidän joukossanne on suurin, se olkoon kuin nuorin, ja joka on johtaja, olkoon kuin palvelija. (Luuk. 22:26) 40 RYHMÄNOHJAUS Ryhmään kuuluminen on tärkeää. Koko ripariporukka on yksi iso ryhmä, jonka pitäisi oppia tulemaan toimeen yhdessä. Isonen ohjaa myös pienempiä, n. 4-6 hengen ryhmiä, joissa on enemmän vuorovaikutusta. Sitä kautta riparille syntyy me-henki! Isonen on ryhmänohjaaja. Ryhmänohjaus ei ole rakettitiedettä, vaan on tiettyjä asioita, joilla sen saa toimimaan hyvin. Noudata näitä asioita, niin olet paljon paremmalla pohjalla ryhmäsi kanssa! AUKTORITEETTI Auktoriteetti on sinulle tärkeää, jotta ryhmäläiset tottelevat sinua. Yksi tärkeä auktoriteetin pohja on etäisyyden säätely. Älä ole liian läheinen kaveri pikkusten kanssa. Jos annat pikkusten hyppiä nenillesi, he myös tekevät niin. Älä kuitenkaan hautaudu huoneeseesi ja pidä liikaa välimatkaa. Toinen on suunnitelmallisuus ja selkeys. Älä härvää ja sekoile, vaan tiedä mitä olet tekemässä. Opettele pikkusten nimet heti! Oikea auktoriteetti ei rakennu pelosta, vaan siitä, että johtajaan luotetaan. Ole kiinnostunut ryhmäläisistäsi, ole reilu, tasapuolinen ja innostava! TAVOITE Ryhmä ei ole tyhjän takia koolla, vaan sillä on aina jokin tavoite. Sen takia on tärkeää, että sinullekin on selvää, miksi ryhmäsi on koolla ja mihin sillä pyritään. Jos et tiedä tavoitettasi, et ole menossa minnekään! RYHMÄLÄISET Ryhmäläisiä voi olla moneen lähtöön. He tulevat kovin erilaisista elämäntilanteista ja heitä on monenlaisia persoonallisuuksia. On tärkeää, että huomioit tämän. Seuraavalla sivulla näet erilaisia ryhmärooleja, joita ryhmäläiset saattavat ottaa. Mieti etukäteen, miten saat heidät kaikki toimimaan ryhmän tavoitteen mukaisesti! 41 RYHMÄROOLIT RYHMÄROOLIT Ryhmän jäsenet saattavat ottaa monenlaisia rooleja. Joku on hiljainen seurailija, toinen pelle, kolmas tiukasti asiassa pysyvä, neljäs vastaanväittäjä, viides häirikkö, kuudes innostuja jne. Miten kohtaat kutakin? Miten saat heidät toimimaan ryhmän tavoitteen mukaisesti? Mark. 2:1-12 ISOSEN RYHMÄROOLIT Myös isonen ryhmänohjaajana saa ja ottaa erilaisia rooleja, jotka pyrkivät siihen, että jokin tietty tilanne tai porukka toimii parhaiten: Aloitteentekijä Tarttuu vaikeaankin aiheeseen, motivoi ja avaa keskustelun kertomalla jonkin oman kokemuksen tai kysymyksen. rohkaisija Kannustaa ryhmää, kun se alkaa lannistua. Älä suostu tekemään hommia ryhmän puolesta, vaan innosta jatkamaan! sovittelija Auttaa niitä, jotka eivät tule toimeen keskenään. Riidat voivat repiä mutta ratkaistuna ne kiinteyttävät ryhmää. Ihmistuntemusta tarvitaan. tarkkailija Tekee havaintoja siitä, mistä hiljaisuus / levottomuus / kireys ryhmässä johtuu. Mieti ovatko kaikki ryhmäläiset löytäneet oman paikkansa. 42 kuuntelija Huomaa, kun jollain on tarve purkaa huoliaan, olivat ne kotiasioita, sydänsuruja tai uskonkysymyksiä. Ole luottamuksen arvoinen! Vaikeissa asioissa ohjaa eteenpäin. TOIMIVA RYHMÄ TOIMIVAN RYHMÄN TUNTOMERKKEJÄ Reilu ilmapiiri Yhteinen päämäärä johon pyritään Erilaisuutta siedetään Jokaista kuunnellaan Hommat hoidetaan loppuun (jopa ilman isosta) Keskustelua käydään kaikkien välillä JOTTA RYHMÄ TOIMISI 1 Selvitä itsellesi jo isospalaverissa, mihin annetulla tehtävällä pyritään. Kysele ja valmistele! 2 Ole ajoissa paikalla vastaanottamassa muita ja tarvittavat tavarat mukana. 3 Rauhoita kokoontumispaikka (sulje ovi, kännykät ja muut häiriötekijät pois). 4 Järjestä kaikille istumapaikat samalle tasolle ja riittävän lähelle toisiaan (katsekontakti). 5 6 Pidä kiinni sovitusta aikataulusta. 7 Anna keskustelussa kaikille tilaa painostamatta ketään puhumaan, kuitenkin asiassa pysyen. 8 9 Huolehdi ilmapiiristä JA asioiden käsittelystä. Aloita ja ohjaa työskentely, mutta älä anna valmiita vastauksia. Lähde yhteiseen prosessiin. Tutustu omaan ryhmääsi myös vapaa-ajalla (huomaa erityisesti hiljaiset ja häiriköt). Tehkää silloin jotain kivaa yhdessä: sketsi iltaohjelmaan, ryhmän motto, oma laulu, pelatkaa jotain lautapeliä kimpassa jne. 43 RYHMÄDYNAMIIKKA ALOITTELEVA TAI HUONOSTI TOIMIVA RYHMÄ Ryhmässä kaikki kommunikaatio tapahtuu ryhmän vetäjän ja ryhmän välillä. Ryhmäläiset eivät ota toistensa puheisiin kantaa, jos puhuvat. Usein ryhmä lähtee tästä liikenteeseen. Kun ryhmän turvallisuus kasvaa, tästä voidaan edetä. Vetäjän kannattaa myös rohkaista ryhmän jäsenten välistä kommunikointia. HYVÄ RYHMÄKOMMUNIKAATIO Tähän on hyvä tähdätä - ryhmäläiset juttelevat keskenään asiasta, ottavat kantaa toistensa sanomisiin ja toimivat kokonaisuutena. Johda silti edelleen keskustelua siten, että se pysyy asiassa! 44 RYHMÄN KEHITYS Ryhmä elää ja kehittyy. Ei siis kannata odottaa että se on välittömästi aivan liekeissä. Seuraavassa ryhmän kehityksen vaiheet: 1. Muodostusvaihe - Muotoutuminen Ryhmäläiset tulevat ryhmään ennakkokäsityksineen. Aiemmat kokemukset ja odotukset muokkaavat heidän suhtautumistaan. Ryhmään osallistuva pohtii, haluanko liittyä ja saanko liittyä tähän ryhmään. Ryhmäläiset jännittävät toisiaan ja pohtivat omaa asemaansa ryhmässä. He eivät ole vielä kovin puheliaita ja heillä on tarve tulla hyväksytyksi oman ryhmänsä jäsenenä. Ryhmä on vielä ohjaajakeskeinen. 2. kuohuntavaihe - rakentuminen Ryhmäläisten vuorovaikutus lisääntyy. Yksilöt haluavat erottua ryhmässä. Ryhmästä etsitään ihmisiä, jotka ovat jossakin asiassa samankaltaisia. Saattaa syntyä konflikteja ja pettymystä. Tässä vaiheessa ryhmää ja sen ohjaajaa testataan. 3. yhdenmukaisuusvaihe - normitus Kilpailu ja epäluottamus alkavat vähentyä. Jäsenet alkavat hyväksyä toistensa roolit ja yhteenkuuluvuuden tunne lisääntyy. Pelisäännöt selkiytyvät, mutta sisäisiä ristiriitoja vältellään. Yhdessä oleminen ryhmän ulkopuolella lisääntyy mahdollisuuksien mukaan, ilmapiiri vapautuu ja osallistuminen on luovempaa. Ryhmä saattaa olla sisäänpäinkääntyvä. 4. hyvin toimiva ryhmä Ryhmä toimii kokonaisuutena. Kaikkien voimavaroja ja työpanosta hyödynnetään tehokkaasti. Ryhmä kykenee ratkaisemaan mahdolliset ristiriitatilanteet. Ryhmäläisillä on monenlaisia suhteita keskenään. Joukko on kiinteä, aktiivinen, itsenäisesti toimiva ja kaikki kantavat vastuuta. Kaikilla on turvallinen tunne ja erimielisyyksiä sallitaan. 5. lopetusvaihe - hajoaminen Ryhmä lopettaa toimintansa kun se on saavuttanut tavoitteensa. Porukalla saattaa olla haikeutta tai helpotusta ryhmän lopettamisesta. Voi olla, että ryhmästä ei haluta luopua. Toisaalta jäsenet saattavat myös vähätellä ryhmän merkitystä ja ryhmän toimintaa voidaan kritisoida. 45 OHJAUSPROSESSI Ryhmän ohjaaminen on prosessi, jota seuraamalla saat parhaat mahdollisuudet onnistua tehtävässä. Kannattaa siksi painaa se mieleen, vaikka siinä onkin useampi vaihe. Jumalalta viisautta ja ymmärrystä RUKOILE Pyydä tilanteeseen. ryhmän tavoite / tavoitteet on? Mihin TIEDOSTA Mikä sillä pyritään? Ensisijaiset ja toissijaiset tavoitteet? ryhmässä on? Mitkä ulkoiset puitteet HAVAINNOI Ketä vaikuttavat ryhmään? Mitkä haasteet ja mitkä mahdollisuudet vaikuttavat tavoitteen saavuttamiseen? saat ryhmän tavoitteeseensa huomiSUUNNITTELE Miten oiden havainnoinnin tulokset? Miten saat kaikki mukaan? suunnittelun mukaan. Pidä kuitenkin TOTEUTA Toimi joustovaraa, jos suunnitelmaa pitää lennosta muuttaa. toimi, mikä ei? Ennen kaikkea miksi ARVIOI Mikä ei, ja miten sen voi korjata? Monet ryhmäongelmat nousevat siitä, että suurin osa näistä vaiheista ohitetaan ja rynnitään vaan toteuttamaan, eikä jälkikäteen arvioida yksityiskohtaisesti miten homma toimi. Et voi saada tuotettakaan kaupasta, ellei logistiikkaprosessi ole sitä sinne ensin kärrännyt. Toteuttaminen on ryhmän ohjaamisessa vain yksi osio! 46 KESKUSTELUAPUJA Aina keskustelu ei suju ryhmässä hyvin. Asiaan voi olla useampia syitä, joista useimmat liittyvät joko siihen, että ryhmässä ei ole turvallinen ilmapiiri tai siihen, että ryhmäläiset (mukaanlukien ohjaaja) eivät koe käsiteltäviä aiheita itselleen tärkeiksi tai he eivät ymmärrä niitä. TURVALLISUUS On tärkeää, että ryhmässä on turvallinen ilmapiiri jakaa asioita. Tee siis kaikkesi, jotta ryhmäläiset kokisivat niin. Jos he kokevat sinut liian pelottavaksi tai hölösuuksi, he eivät avaudu sinulle. Ryhmiä ryhmäytetään rippikoulussa juuri siksi, että ryhmän turvallisuuden tunne lisääntyisi. Seuraavilla seikoilla voit lisätä turvallisuudentunnetta: Kerro, ettei tyhmiä mielipiteitä olekaan Kerro omista kokemuksista, mutta suojaa itseäsi Pidä häiriköt kurissa / anna heille kiinnostavaa tekemistä Kerro, että olet ryhmää varten ja auta Rukoile ryhmäläistesi puolesta ja kerro se heille Juttele ryhmäsi jäsenille myös yksityisesti Tuo haastavat ryhmäongelmat vetotiimin käsittelyyn Laita itsesi likoon, niin muutkin laittavat TÄKYJÄ KESKUSTELUUN Seuraavilla jutuilla saat keskustelua kulkemaan paremmin, jos on ihan hiljaista: Kysy tietyltä henkilöltä hänen mielipidettään. Käy kierros läpi niin, että jokainen vastaa kysymykseen. Provosoi ja tee väitteitä, katso kuinka he vastaavat. Kysy miksi-kysymyksiä: miksi joku ajattelee niinkuin ajattelee? Kysy mitä toinen ryhmäläinen on toisen ajatuksesta. Kysy mitä jokin asia tarkoittaisi ryhmäläisille tutussa ympäristössä, vaikka koulussa. Älä kysy kysymyksiä, joihin on päivänselvä vastaus, ellei se ole pohjustusta seuraavalle kysymykselle. 47 RYHMÄYTYS Riparin aluksi ryhmät yleensä ryhmäytetään. Sillä pyritään siihen, että ryhmiin tulee hyvä ja turvallinen me-henki, jolla on yhteiset normit, johon kaikki kokevat kuuluvansa ja jossa kaikki kokevat tulevansa hyväksytyksi. PIENEMPIÄ RYHMÄYTYSHARJOITUKSIA Jokainen heittää noppaa. Hänen tulee kertoa itsestään niin monta asiaa kuin nopan silmäluku osoittaa. Jokainen kertoo, mikä eläin olisi, jos pitäisi valita jokin. Miksi? Jokainen kertoo oikealla puolellaan istuvasta jonkin positiivisen asian. Taitelkaa paperista ryhmällenne merkki siten, että jokainen ryhmäläinen tekee 2 tai 3 taitosta. (Riippuu ryhmäläisten määrästä) Jokainen tekee vieressä istuvalle pienen ryhmälogon. Kaikkien logojen pitää olla samanlaisia. Jokainen kertoo jonkin odotuksen, mikä hänellä on ryhmää tai riparia kohtaan. Kehittäkää ryhmällenne nimi ja oma kannustushuuto. 48 ! KIUSAAMINEN Kiusaamisella tarkoitetaan, että nuori joutuu toistuvasti saman tai muiden nuorten kiusaamisen kohteeksi. Kiusaajia voi olla yksi tai useampia. Kiusaaminen voi olla esimerkiksi tönimistä, lyömistä, haukkumista ja pilkkaamista, yksin jättämistä, ilkeitä puheita takanapäin. Kiusaamisesta ei ole kysymys silloin, kun kaksi tasaväkistä nuorta riitelee tai tappelee keskenään. Kiusaamista eivät myöskään ole satunnaiset, milloin keneenkin kohdistuvat hyökkäykset. Kiusaamista on se, että yhdelle ja samalle nuorelle aiheutetaan toistuvasti pahaa mieltä. (Christina Salmivalli) Rippikoulussa kiusaamista ei hyväksytä lainkaan. Se on väärin ja sotii turvallista ja hyvää ryhmähenkeä vastaan. Isonen on erittäin tärkeässä asemassa siinä, että hän huomaa ja puuttuu heti kiusaamiseen. Jos havaitset kiusaamista, puutu siihen heti, kirjoita itsellesi muistiin tarkasti, mitä tapahtui ja keskustele ohjaajien kanssa asiasta. Kiusaamista ei tee vain yksi henkilö, vaan se on ryhmäilmiö. Tunnista siis seuraavat kiusaamistilanteen toimijat: KIUSAAJAT Kiusanteon tekijä - Aloittaa kiusaamisen ja yllyttää muitakin mukaan. Kiusaajan apuri - Kiusaajan seuraaja ja avustaja. Ei aloita kiusaamista. Kiusaajan kannustaja - Tulee paikalle katsomaan ja naureskelemaan. Sivusta seuraaja - Ei puutu, ei ole huomaavinaan. TILANTEEN MUUT HENKILÖT Kiusattu/uhri - toistuvan ahdistelun ja kiusaamisen kohteeksi joutuva. Puolustaja - Asettuu kiusatun puolelle. yrittää saada toiset lopettamaan kiusaamisen tai tukee muulla tavoin kiusattua. Matt. 25:4 PIDÄ TUNTOSARVET HERKKINÄ! 49 ILTAOHJELMA 1 2 3 Suunnittelu aloitetaan ajoissa! Kaikkien isosten täytyy olla mukana ja jokaisen mielipidettä tulee kuunnella! 4 Tavoite: Rippikoulukohtaiset tavoitteet voivat vaihdella, mutta yhteisiä tavoitteita ovat yhteishengen parantaminen yhdessä tekemisen kautta sekä luovuuteen ja rohkeuteen kannustaminen. 5 6 7 8 50 9 Monipuolisuus: leikkejä, lauluja, sketsejä/näytelmiä jne. Ei liian paljon samanlaista ainesta yhdessä illassa. Turvallisuus: Ota huomioon rippikoulun ”henki”. Muista, että kaikilla tulee olla hyvä mieli iltaohjelman jälkeen. Varmista, että ohjelma on turvallinen ja kukaan ei loukkaannu. Ei nolausta! Leiripäivän teema: Useilla leireillä jokaisella päivällä on oma teema. Se vaikuttaa koko päivän ohjelmaan, myös iltaohjelmaan. Päivä on kokonaisuus, iltaohjelman idea ei ole pelkkä hauskanpito, jotain voi oppiakin! Luovuus. Mielikuvitus. Positiivinen ja avoin asenne. Innostuneisuus. Aktiivinen vastuun kantaminen. Kunnianhimo: uusiakin sketsejä kannattaa luoda eikä vain esittää vanhoja tuttuja. Ohjaajat: Käy ohjaajien kanssa keskustelua suunnitelmasta. Heillä on vastuu rippikoulusta ja siksi heillä on oikeus vaikuttaa illan ohjelmaan. Joskus he joutuvat käyttämään vetooikeuttaan joihinkin ohjelmanumeroihin. Yleensä se johtuu turvallisuudesta tai reilusta pelistä. Käytännön jutut: Yksi isosista on vastuussa iltaohjelmasta (=juontaja). Mieti ohjelman osien ja kokonaisuuden kesto ja mikä tavoite ohjelmalla on. Valmistelut ja harjoittelu on tehtävä ajoissa. Iltaohjelman jälkeen tavarat palautetaan paikoilleen! Palaute: Iltaohjelman suunnittelijoilla ja toteuttajilla on oikeus saada palautetta ohjaajilta ja toisilta isosilta. Joh. 21:1-14 ERILAISIA ILTAOHJELMIA Tutustumisillat Hiljaisuuden ja kuuntelemisen opettelun illat Sadun ja fantasian maailma (näytelmät, mielikuvitusleikit, roolipelit) Luovan toiminnan illat (askartelut, musiikkijutut, laululeikit, rastiradat jne) Seurat (Isosten puheenvuorot, ryhmien tuotokset, virsilaulua jne) Iltanuotiot Juhlat Kykyjen ilta Teemaillat Kysymys-vastaus -illat KAIKEN TARKOITUS ON HYVÄN YHTEISEN LEIRIMIELEN JA RYHMÄHENGEN SAAVUTTAMINEN ! MUISTA! Turvallisuus! Ei loukkaantumisriskiä, ei fyysistä eikä psyykkistä! Ei vahingoniloon tai kiusaamiseen perustuvaa ohjelmaa. (esim. kastelu, tuhriminen) Ei ketään väkisin vapaaehtoiseksi. Tarkasti harkiten kosketukseen perustuvia leikkejä. 51 LEIKIT RIPARILLA Leikit eivät tarkoita vain iltaohjelmia eikä iltaohjelmat vain leikkejä! HYVÄ LEIKKI LEIKIN OHJAAMINEN Virkistää Sinä johdat leikin, ei kukaan muu Vähentää ujoutta Tunnet leikin hyvin Rentouttaa Selitä tarkasti, vaikka tuntuisi että kaikki osaisivatkin leikin Poistaa aggressiivisuutta hyväksyttävällä tavalla Innostu itse! Opettaa toimimaan yhdessä Valvo leikkiä, että kaikki menee ohjeittesi mukaan Auttaa lähestymään Ole oikeudenmukainen ja johdonmukainen Tutustuttaa toisiin Lopeta leikki kun on vielä hauskaa tai muut haluavat lopettaa, huomioi leikin kaari Jos ryhmä on hankala pyri saamaan innokkaita mukaan SUUNNITTELE TARKOIN JA HARJOITTELE LEIKIN VETÄMISTÄ! LEIKIN KAARI Leikin kaari kuvaa innostuksen ja hauskuuden tasoa. Kohdassa A leikki alkaa ja hauskuus lähtee nousuun. Se nousee aina kohtaan B asti, jolloin leikki saavuttaa huippunsa. Tätä kohtaa seuraa pian hyvin jyrkkä lasku - leikin vitsi vanheneen nopeasti. LOPETA LEIKKI KOHDASSA B! 52 B A NÄYTELMÄT Rippikoulun aikana vastaan saattaa tulla myös näytteleminen. Iltaohjelmissa näytellään sketsejä, raamatunkohdista saatetaan tehdä näytelmiä ja joillain rasteilla saatat päätyä näyttelemään jotain hahmoa. SKETSIT Mieti etukäteen esittämääsi hahmoa - mikä siitä tekee hauskan? Mikä on sketsin varsinainen vitsi? Muista painottaa sitä kohtaa! Harjoittele sketsi huolellisesti läpi etukäteen. Monissa sketseissä on tärkeää, että vuorosanat ovat juuri eikä melkein oikein, tai vitsi ei naurata. Pistä itsesi likoon, näyttele tarvittaessa överisti! Se, että sinulla on hauskaa muiden sketsin esittäjien kanssa, ei tee vielä sketsistä hauskaa. Mieti vitsiä kuulijan näkökulmasta! Suurimmassa osassa sketseistä on jokin alustus, jossa katsoja hämmennetään tai viedään väärille urille, sekä käänne, jossa alustus tuleekin näyttäytymään uudessa valossa. Näyttele alustus hyvin ja siten, että vitsin käänne ei ole nähtävissä etukäteen! NÄYTELMÄT Mieti etukäteen, mikä on esittämäsi näytelmän tarkoitus ja mikä hahmosi tarkoitus. Mihin hahmosi pyrkii? Mieti miten esityksesi katsojan pitäisi reagoida esitykseesi? Mieti mitä näyttelemäsi hahmo ajattelisi ja miten hän toimisi. Pyri pääsemään hahmoosi “sisälle”. Jos hahmosi ei ole tarkoitus olla hauska karikatyyri, älä näyttele yli. Se vie huomion näytelmän kannalta vääriin asioihin. 53 LEIKKEJÄ TUTUSTUMISLEIKKEJÄ OMA NIMI + Jokainen sanoo vuorollaan oman nimensä ja jonkun asian, josta pitää. Asian tulee alkaa samalla kirjaimella kuin etunimen. Vaihtoehtoja: jokainen keksii itselleen adjektiivi-lempinimen tai yhden julkisuuden henkilön, jolla on sama etunimi kuin itsellä. Vaikeusastetta voidaan lisätä siten, että sanotaan myös edellisten nimet lisineen tai esim. viisi edellistä. WC-PAPERIRULLA Vetäjä kertoo, että leirikeskuksesta (tai missä sitten ollaankin) on päässyt wc-paperi loppumaan, vain yksi rulla on jäljellä. Hän pyytää jokaista ottamaan rullasta niin paljon paperia kuin tämä luulee tarvitsevansa illan ja aamun aikana, kunnes huomenna tulee lisää paperia. Kun rulla on kiertänyt kaikilla, jokainen joutuu kertomaan itsestään niin monta asiaa kuin on ottanut wc-paperiarkkeja. MILLAINEN SINÄ OLET? Valitaan joku seuraavista kysymyksistä, johon kukin leikkijä vuorollaan vastaa: “Jos kenkäsi juttelisivat sinusta, mitä ne kertoisivat?” “Jos lemmikkieläimesi (oikea tai kuviteltu) kertoisi sinusta, mitä se kertoisi?” “Mikä eläin haluaisit olla. Miksi?”, “Mikä soitin haluaisit olla. Miksi?”, “Mikä on mielestäsi kaunein asia maailmassa. Miksi?” tms. NIMIBINGO Vetäjällä on lista osallistujien nimistä. Jokaiselle jaetaan paperinpala, jossa on 4x4 (eli 16) ruutua. Annetaan aikaa muutama minuutti kerätä taulukon ruudut täyteen nimiä – samaa nimeä ei saa tietenkään kirjoittaa kuin kerran. Kun ruudukot on täytetty, kaikki menevät paikoilleen. Vetäjä alkaa lukea listasta nimiä sattumanvaraisessa järjestyksessä. Osallistujat rastivat ruudukostaan nimiä aina kun tulee osuma. Kun ruudukossa on neljä nimeä peräkkäin (= suora), pitää huutaa ”Bingo!”. Ensimmäisenä ehtinyt voittaa. AIKA- TAI AAKKOSJÄRJESTYS Leikin ideana on paitsi tutustua toisiin, niin myös sekoittaa istumajärjestystä. Alussa istutaan tuoleilla, jotka ovat hevosenkenkämuodossa, ja sanotaan, että toisessa päässä tuoleja on tammikuu ja toisessa joulukuu. Edelleen sanotaan tavoitteen olevan se, että istutaan syntymäajan mukaan aikajärjestyksessä. Omaa paikkaa lähdetään etsimään siten, että kätellään vieressä olevaa, sanotaan nimi ja sitten syntymäaika. Jos on tarvetta, vaihdetaan paikkaa tai sitten kätellään toista vierustoveria. Jos leikkijät eivät tunne toisiaan, leikkiä voidaan leikkiä vain esim. etunimillä tavoitteena aakkosjärjestys. HEDELMÄKAVERIT Jokainen leikkijä saa ottaa isosta hatusta yhden paperin palasen, jossa lukee jokin hedelmä. Omaa lappua ei saa näyttää muille. Kun jokainen on saanut yhden lapun itselleen on heidän tehtävänään löytää muut samanlaiset hedelmät ja muodostaa oma ryhmänsä (ryhmässä max 4 hlö). Kun kaikki ovat löytäneet omat ”hedelmäkaverinsa” antaa leikinvetäjä neljä kysymystä, joihin jokainen ryhmän jäsen vastaa omalle ryhmälleen. Vain samanlaiset hedelmät voivat keskustella keskenään.Kysymykset voivat olla esim: Mitä aiot tehdä tulevana kesänä/ mitä teit viime kesänä?Minne haluaisit matkustaa?Mitä tekisit, jos nyt saisit 50e?Mitä extremeä haluaisit tehdä (laskuvarjohyppy, benji-hyppy yms.)? 3 KÄTTÄ, 5 JALKAA… Leikkijät kuljeskelevat leikkialueella. Leikin johtaja huutaa esim. “kolme kättä”, jolloin leikkijöiden täytyy muodostaa ryhmiä, niin että kolme kättä on yhdessä. Käskyt voivat olla mitä mielenkiintoisimpia... TUTUSTUMISPELI Pelaajille (max. 6 henk.) jaetaan kuusi korttia, joihin kukin kirjoittaa tietoja itsestään: 1. etunimi, 2. sukunimi, 3. lempieläin, 4. rakkain harrastus, 5. paras kaveri. Jokainen esittelee korttinsa toisille. Sitten kortit laitetaan pöydälle alassuin muistipelin tapaan. Mikäli kaksi samalla kertaa nostettua korttia kuuluvat samalle henkilölle, nostaja saa pitää kortit. Voittaja on se, jolla on eniten kortteja pelin päätyttyä. 54 ZIPZAP Ollaan piirissä ja keskellä on yksi leikkijöistä. Hän osoittaa jotakuta piirissä ja sanoo joko zip, zap tai zipzap. Jos hän sanoo zip, niin osoitetun leikkijän tulee sanoa vasemmalla puolella olevan nimi ilman vilkuilua. Jos keskellä oleva sanoo zap, toisen leikkijän tulee sanoa oikealla puolella olevan nimi. Jos sitä ei muista tai muuten takeltelee, joutuu keskelle. Sanoilla zipzap kaikki vaihtavat paikka ja keskellä oleva yrittää päästä istumaan. LÄPSY Kaikki istuvat piirissä. Yksi valitaan keskellä ”läppääjäksi”. Hänellä on rullalle kääritty sanomalehti kädessään. Leikin vetäjä sanoo jonkun piirissä istuvan nimen. Läppääjä yrittää ehtiä läpsäistä sanomalehdellä tätä henkilöä ennen kuin hän on ehtinyt huutaa uuden nimen. Jos joku ei ehdi sanoa toisen ihmisen nimeä ennen läppääjän osumaa, niin hänestä tulee läppääjä. Ei saa lyödä päähän. Huom! Leikkijöiden täytyy jo osata nimiä. LÄNNEN NOPEIN/ VILTTIVERHO Osallistujat jaetaan kahteen ryhmään. Joukkueiden väliin asetetaan viltti/lakana verhoksi (tarvitaan kaksi verhon pitäjää), joka estää toisen joukkueen näkemistä toiselle puolelle. Joukkueet valitsevat kumpikin yhden henkilön, joka menee istumaan ihan kiinni verhoon. Kun verho pudotetaan, pitää edessä istuvan mahdollisimman nopeasti sanoa vastapuolella istuvan nimi. Kumpi ensin ehtii ”voittaa” vastapuolella istuneen omaan joukkueeseensa. Leikki jatkuu kunnes suurin osa osallistujista on toisella puolella. Huom! Leikkijöiden täytyy jo osata nimiä. KAIKKI MUKANA IHMISSOLMU Yksi leikkijöistä menee oven ulkopuolelle. Muut muodostavat piirin ja ottavat toisiaan käsistä kiinni. Tarkoituksena on pujottautua tiukkaan solmuun ilman, että käsistä päästetään irti. Kun solmu on valmis, kutsutaan oven ulkopuolella oleva sisään. Häntä antaa suullisia ohjeita, joiden avulla solmua selvitetään. Tavoitteena on, että solmussa olleet palaavat ohjeiden avulla piiriksi käsiä irrottamatta. KANIKANIKANI Osallistujat seisovat piirissä. Vetäjä aloittaa kanina. Hän tekee sormillaan pupunkorvat päänsä päälle ja hokee: ”kani-kani-kani-kani-kani..” Hänen oikealla puolella seisova tekee vasemmalla kädellään myös kanin korvia ja vasemmalla puolella oleva oikealla kädellään. Oltuaan aikansa kanina, vetäjä ampuu osoittamalla jotakuta ringissä seisovaa ja sanoo samalla tämän nimen. Tästä henkilöstä tulee uusi kani ja hänen vierellään olevat tekevät korvia. HEDELMÄSALAATTI Kaikki istuvat piirissä tuoleilla. Vetäjä jakaa hedelmät (banaani, omena, appelsiini…) niin, että jokaisella on joku hedelmä. Vetäjä huutaa jonkin edellä mainituista hedelmistä ja kaikki nämä hedelmät vaihtavat paikkaa keskenään. Vetäjä yrittää ehtiä jonkun paikalle istumaan. Se joka jää ilman tuolia huutaa seuraavan hedelmän. Kun huudetaan ”Hedelmäsalaatti”, kaikki vaihtavat paikkaa. Viereiselle tuolille ei saa istua. Samasta leikistä on monia eri variaatioita. Esim. ”Pyykkikorissa” on tietenkin erilaisia vaatekappaleita, ”Työkalupakkiin” taas tulee rooleiksi vasara, ruuvimeisseli…jne. Mielikuvitusta saa käyttää! Yksi vaihtoehto on Hengen hedelmät Gal.5. Paikkoja voidaan vaihtaa myös niin, keskellä olija sanoo jonkin ominaisuuden jonka perusteella vaihdetaan paikkaa, esim. kaikki joilla on tummat sukat tai kaikki joilla on vaaleat hiukset. TYYNYFORMULA Osallistujat seisovat piirissä. Porukka jaetaan kahtia niin, että joka toinen kuuluu toiseen joukkueeseen. Rinkiin annetaan kaksi tyynyä, jotka kiertävät molemmat myötäpäivään. Lähtötilanteessa ne ovat piirin vastakkaisilla puolilla. Kun vetäjä antaa merkin, ne alkavat kulkea piirissä, niin että jokainen ojentaa tyynyn seuraavalle, joka kuuluu samaan joukkueeseen. Kun toinen saa toisen kiinni, joukkue saa pisteen/ voittaa. 55 LEIKKEJÄ EVOLUUTIOLEIKKI Evoluutioleikki sopii vaikka luomispäivän iltaohjelmaan ;). Leikki on ryhmäversio perinteisestä kivi-saksetpaperi -leikistä. Aluksi kaikki osallistujat ovat ameeboja (hokevat ”ameeba,ameeba” + käsillä uintiliikettä). Ameebat lähtevät liikkeelle. Kohdattuaan toisen ameeban, he ottavat erän kivi-sakset-paperi –leikkiä. Voittajasta tulee torakka (hokee ”tsirp, tsirp, tsirp” + tekee käsillään torakan tuntosarvia) ja häviäjä jää ameebaksi. Torakan pitää löytää pelikaveriksi toinen samantasoinen eli torakka. Torakka-pelin voittajasta tulee kani (hokee ”fläp, fläp, fläpi” + käsistä kaninkorvat) ja häviäjä putoaa takaisin edelliselle tasolle. Kani etsii pelikumppaniksi toista kania. Kani-pelin voittajasta tulee gorilla (hokee ”Ugh,ugh” + takoo nyrkeillä rintaa) ja häviäjä putoaa takaisin torakaksi. Gorillojen kohdatessa voittajasta tulee ihminen ja silloin pääsee pois pelistä. Ameeba on kaikkein alhaisin olento, joten siitä alaspäin ei voi pudota, joten ainoa keino päästä leikistä pois on päästä ihmiseksi tai odottaa kunnes leikki loppuu. Tärkeää on myös painottaa, että kisailla voi ainoastaan samantasoisen kanssa. KOLIKKOSÄHKÖTYS-VIESTI Osanottajat jaetaan kahteen joukkueeseen. Joukkueet istuvat lattialle selät vastakkain, eli joukkueet eivät näe toisiaan. Joukkueet tekevät sähkötysjonon eli ottavat vieruskavereitaan kädestä kiinni. Kun kättä puristetaan, puristusta pitää jatkaa seuraavalle. Kummankin joukkueen toisessa päässä istuvat kapteenit, joiden silmät ovat auki, muiden täytyy pitää silmiä kiinni. Leikinvetäjä heittää kapteenien luona kolikkoa. Etukäteen on sovittu, lähteekö sähköttäminen kruunasta tai klaavasta. Pisteen saa se joukkue, jonka viimeinen jäsen läpsäisee ensimmäisenä maahan saatuaan kädenpuristuksen itselleen asti. Väärästä läpäytyksestä saa miinuspisteen. Leikissä tarvitaan avustajia, jotka katsovat, että sähkötysjonot toimivat oikein ja huijausta ei pääse tapahtumaan. LIMA JA KEIJUT Yksi leikkijöistä on lima, joka makaa lattialla. Muut ovat keijukaisia, jotka hypähtelevät keijumaisen kevyesti lattialla edestakaisin. Lima yrittää koskettaa keijua, sillä liman kosketus muuttaa keijunkin limaksi. Leikki loppuu, kun kaikki ovat limoja ja makaavat maassa. KORTTIPAKKA Osallistujat istuvat tuoleilla piirissä. Heidät jaetaan neljään osaan: ruutu, hertta, pata ja risti. Vetäjällä on korttipakka. Hän nostaa pakasta sattumanvaraisesti kortteja. Jos hän esimerkiksi nostaa ruutu kuutosen, niin kaikki ruudut siirtyvät kuusi tuolia oikealle istumaan, vaikka paikalla istuisikin jo joku. Tätä jatketaan niin kauan, kunnes suurin osa on kerääntynyt isoiksi korttipakoiksi eli istuvat toistensa sylissä tai joku on kiertänyt ringin ympäri. BUSSIKUSKI Leikinvetäjä on bussikuski. Jokaiselle jaetaan kaksi lappua, joissa on eri paikannimet. Lappuja ei saa näyttää muille. Bussikuski kävelee piirin keskellä (istutaan tuoleilla) ja huutaa bussipysäkkien nimiä. Aina kun oma pysäkki sanotaan tulee leikkijän nopeasti pompata paikaltaan bussin kyytiin. Vierustoverit yrittävät estää häntä pääsemästä bussin kyytiin koskettamalla tätä olkapäähän. Jos henkilö pääsee bussin kyytiin hän kiertää rinkiä bussikuskin kanssa ollen ”bussin kyydissä”. Jos henkilö ei pääse bussin kyytiin jää hän omalle paikalleen. Ensimmäisenä on Hämeenlinna-pysäkki. Vain muutamalla pelaajalla on Hämeenlinnan lappu kädessään. Seuraavana on Lempäälä-pysäkki ja kuudella on tämä lappu. Seuraavana on Toijalapysäkki ja kuudella on tämä lappu. Lopuksi tulee Tampere-pysäkki ja kaikilla on se lappu! KUKA MINÄ OLEN? Jokaiselle laitetaan selkään maalarinteipin palanen, jossa lukee jonkun tutun julkisuuden henkilön nimi. Jokainen yrittää saada selville oman julkisuuden henkilön kyselemällä toisilta kysymyksiä, johon voi saada vain vastauksen kyllä tai ei. AATAMI & EEVA Pyydetään kaksi vapaaehtoista, tyttö ja poika. Pojalta sidotaan silmät (ja tytöltä jalat). Muut leikkijät muodostavat piirin, pitävät toisiaan käsistä kiinni ja ovat hiljaa. Aatami yrittää saada Eevaa kiinni ja huutelee “Eeva” ja tämä vastailee Aatami ja yrittää samalla paeta. 56 SARJAKUVALEIKKI (vaikeahko) Etukäteen on keksitty sarjakuvahahmojen nimiä niin monta kuin on osallistujia. Jokainen nimi on kirjoitettu erilliselle lapulle sekä muistutukseksi vielä listattu seinälle kaikkien nähtäville. Osallis-tujat jaetaan kahteen joukkueeseen, joilla on näkyvä oman joukkueen tunnusmerkki (esim. liinalliset jaliinattomat). Osallistujille jaetaan sarjakuvanimet lapulla, joita ei saa näyttää muille. Kaikki istuvat esim. tyynyillä lattialla ringissä, paitsi neljä osallistujaa istuu tuolilla, jotka ovat ringissä kaikki vierekkäin. Yhden ihmisen vieressä on tyhjä paikka. Se, jonka oikealla puolella on tyhjä paikka, kutsuu viereensä jonkun sarjakuvanimellä. Kutsuja ja kutsuttu vaihtavat lappuja keskenään, joten nimet vaihtuvat kesken pelin. Se, jonka oikealle puolelle on jäänyt tyhjä paikka, kutsuu viereensä seuraavan, he vaihtavat taas lappuja jne. Pelin tarkoituksena on saada taktikoimalla neljä oman joukkueen jäsentä istumaan tuolipaikoille. Se joukkue voittaa, joka saa valloitettua kaikki neljä tuolia! ELÄINPIIRI Kaikki seisovat tiiviissä ringissä. Vetäjä seisoo piirin sisällä esitellen ensiksi kaikki eläimet, esineet tai henkilöt. Vetäjä osoittaa jotakuta piirissä olijaa ja sanoo eläimen tai esineen ja osoitettu henkilö ja hänen vierellään olevat tekevät ko. hahmon jäljempänä kerrottujen ohjeiden mukaisesti. (Huom! Kaikkia ei ole tarkoitus muistaa, vaan vetäjä valitsee muutamia [4-5] eri esitettäviä asioita alla olevasta listasta). Jos joku kolmesta henkilöstä ei osannut tehdä osuuttaan tai oli selvästi myöhässä, vetäjä siirtyy hänen paikalleen ja hän keskelle. NORSU Keskimmäinen on itse norsu. Hän tekee kärsän ottamalla vasemmalla kädellä kiinni nenästään ja pujottamalla oikean käden syntyneen silmukan läpi. Vierellä seisovat tekevät keskimmäiselle korvat laittamalla kätensä hänen korvikseen. GORILLA Keskimmäinen on gorilla, joka takoo rintaansa ja karjuu ”UGH! UGH!”. Vierellä olijat raapivat päätään apinamaisesti ja sanovat uh-hu-uh-hu. LEHMÄ Keskimmäinen laittaa kätensä ristiin ja pyöräyttää kätensä suoriksi niin, että peukalot osoittavat kohti lattiaa. Peukalot ovat lehmän utareet, joita vieressä olijat lypsävät. KISSA Keskimmäinen on kissa, joka nukkuu ja nostaa kätensä käpäliksi leuan alle. Vierellä olijat tekevät sormillaan kissalle viikset. KÄKIKELLO Keskimmäinen esittää käkeä. Hän iskee silmiään, näyttää kieltään ja sanoo ”kukkuu” toistaen tämän liikesarjan kolme kertaa. Vierellä olevat ovat kellon punnukset ja pyörivät ympäri. NORPPA (tai VALAS) Keskimmäinen laittaa kädet kiinni kylkiinsä ja ojentaa pään ylöspäin ja puhaltelee ilmaa huulet törröllään. Vierellä seisovat tekevät norpalle evät. POLIISIKOIRA Keskimmäinen tekee käsistään aseen ja tähtää eteenpäin. Sivuilla olijat nostavat jalkaa, kuten koira pissii. LEIVÄNPAAHDIN Keskimmäinen on paahtoleipä, joka hyppii ylös alas sanoen samalla ”DING-DING”. Sivummaiset tekevät käsillään paahtimen reunat. HISSI Keskimmäinen sanoo ”DING-DONG”, sivuilla olijat menevät kyykkyyn ja ylös. SAUNA Keskellä olija on kiuas, joka sihisee. Vierellä olijat vihtovat itseään. 57 LEIKKEJÄ AKVAARIOKALAT Jokaiselle osallistujalle jaetaan yksi lappu, missä on jonkin alla olevan kalan nimi. Ja siihen lisättynä tieto, missä olosuhteissa kala viihtyy, mitkä kalat ovat sen vihollisia tai mitä kala syö ravinnokseen. Näiden tietojen perusteella osallistujien on muodostettava neljän kalan akvaarioita, niin että millään kalalla ei ole vaaraa tulla syödyksi tai joutua elämään vääränlaisissa elinolosuhteissa. Kun neljä ERILAISTA ja yhteensopivaa kalaa on muodostanut akvaarionsa, he istuvat lattialle. Jos muut eivät saa akvaarioitaan valmiiksi, on heillä lupa käydä ehdottamassa muutoksia valmiille akvaarioille. Nopeudesta ei kilpailla, vaan ryhmän on yritettävä toimia yhdessä kaikki huomioon ottaen. Kun on 24 leikkijää kaikista kaloista tehdään kaksi lappua. Jos leikkijöitä 28 lisätään esim. Raitamanu, väyriäinen, urostetra ja naarastetra. Samaan tapaan täytyy harkita lisättävien kalojen lajit 36 asti, jolloin voidaan tehdä kolme lappua kustakin. Lappuihin kirjoitettavat kalat ja niiden ominaisuudet: PROFILEE Hermostuu Tetrasta PUNAVAMUKKI Syö Köllejä RAITAMANU Pelkää Profileetä UROSTETRA Ei elä ilman Naarastetraa VÄYRIÄINEN Viihtyy sameassa vedessä NAARASTETRA Raivostuu punaisesta KÖLLI RAIDALLINEN KURPPI Ärtyy raitojen näkemisestä Tarvitsee kirkasta vettä SININEN NOSTER Syö Enskereitä VIHREÄ NOSTER Ei voi olla muiden nostereiden kanssa PUNAINEN NOSTER Ei viihdy alle + 20 ºC:ssa vedessä ENSKERI Elää vain alle +20 ºC:ssa vedessä SUKLAANSYÖNTI Tarvitaan suklaalevy, noppa, veitsi, haarukka sekä kasa vaatteita. (Esim. patakintaat, kumisaappaat, lippalakki…jne.) Osallistujat istuvat piirissä ja heittävät vuorollaan noppaa. Aina kun saa heitettyä nopalla silmäluvun kuusi, voi mennä keskelle syömään suklaata – kunhan on ensin pukenut kaikki varusteet päälleen… Suklaata täytyy syödä veitsellä ja haarukalla ja jos joku varuste tippuu päältä, se täytyy pukea takaisin ennen kuin voi jatkaa. Syömistä saa jatkaa niin kauan kuin seuraava saa heitettyä kuutosen tai suklaa loppuu. PARINRYÖSTÖ Muodostetaan tuoleista piiri, jossa on niin monta tuolia kuin osallistujista on tyttöjä + yksi tuoli, joka jää tyhjäksi. Tytöt menevät istumaan tuoleille. Jokaisen tuolin taakse menee seisomaan yksi poika, myös tyhjän tuolin taakse. Tämä poika on parinryöstäjä. Hän vinkkaa silmää jollekulle tuolilla istuvalle tytölle. Takana oleva poika yrittää huomata, jos hänen pariaan ollaan ryöstämässä. Jos hän ehtii läpsäistä tyttöä olkapäälle ennen kuin tämä on noussut tuolilta, tyttö jää hänelle (on hyvä tarkentaa missä käsiä pidetään - esim. selän takana). Jos tyttö ehtii karkuun, hän menee istumaan parinryöstäjän tuolille ja se, jolle jäi tyhjä tuoli eteensä, muuttuu uudeksi ryöstäjäksi. Voidaan leikkiä myös toisinpäin tai sekapareilla, mikäli tyttöjä ja poikia ei ole tasamäärää. DERBY eli LAUKKAKISA Seistään piirissä niin, että kaikki näkevät leikinohjaajan. Tämä kertoo, että koko porukka osallistuu laukkakilpailuun. Se aloitetaan kevyesti juoksemalla paikallaan samalla taputtaen reisiä. Leikinohjaaja kertoo miten edetään: välillä nopeutetaan, hidastetaan - välillä kaarretaan oikealle tai vasemmalle. Ohjaaja voi sanoa myös este (hypätään ilmaan), tuplaeste (kaksi hyppyä), oksa (kumarrus alas), vesieste (hyppy ja toinen jalka eteen kädet sivuilla ja sanotaan vaikka fläshh). Leikinohjaaja selostaa koko ajan ja tartuttaa tunnelmaa sekä nopeuttaa tempoa. Lisäväriä kisaan saadaan tervehtimällä äitiä (pysähdytään, vilkutetaan ja sanotaan: hei äiti) tai japanilaisilla turisteilla (otetaan kamera käteen räpsitään kuvia) tai terroristeilla (ammutaan konekiväärillä ilmaan korkeassa polviasennossa). 58 PUDOTUSLEIKKEJÄ TYYNYVIESTI Osanottajat seisovat piirissä. Yhdellä on tyyny polvien välissä. Musiikki alkaa soida ja tyynyä aletaan siirtää polvien välistä piirissä seuraavana olevalle. Käsin ei saa tyynyyn koskea.(Paitsi, jos tyyny putoaa niin sen saa asettaa takasin omien polviensa väliin). Kun musiikki taukoaa, niin sen hetkinen tyynynhaltija tippuu pois pelistä. Piiriä ei kuitenkaan pienennetä jonkun tippuessa, vaan välimatkat vaan pitenevät. Leikki jatkuu kunnes jäljellä on enää yksi osallistuja. OMA KOLO, TOISEN KOLO Kaikki ovat piirissä kontallaan tai tuoleilla. Vetäjä opettaa ensin sanojen merkityksen ja mitä milloinkin tehdään, kun hän sanoo. Kaikki laittavat ensin vasemman nyrkin omalle (vasemmalle) polvelle. Tämä on oma kolo. Sitä voi testata laittamalla oikean käden etusormen koloon. Muut kaksi paikkaa ovat: toisen kolo = etusormi oikealla puolella olevan nyrkissä ja toisentoisen kolo = etusormi vasemmalla puolella olevan nyrkissä. Vetäjä sanoo minne sormi milloinkin laitetaan ja yhtäkkiä hän sanoo KIINNI, jolloin yritetään saada toisen sormea kiinni ja samalla ottaa omaa sormi toisen kolosta pois. Ensin voidaan pudottaa leikistä ne, jotka tekevät tuplamokan eli eivät saa kiinni ja jäävät kiinni. Leikin edetessä voidaan pitää mukana vain ne, jotka onnistuvat molemmissa. Vaihtelua saadaan kun otetaan käyttöön: Oma vintti = sormi otsaan, toisen vintti= vasemmalla puolella olevan otsa, toisentoisen vintti = oikealla puolella olevan otsa. Oma kellari on jalkojen välissä (toisen kellarin käyttö ei ole sopivaa). JERUSALEMIN MATKA Tuolit, joita on yksi vähemmän kuin osallistujia, asetetaan ympyrän muotoon istuimet ulospäin. Leikinohjaaja laittaa musiikin soimaan ja leikkijät alkavat kiertää ympyrää. Kun musiikki loppuu, jokaisen täytyy istua tuolille. Se joka ei ennätä joutuu pelistä pois. Joka kierroksen jälkeen otetaan tuoli pois ja lopulta jäljelle jää vain yksi tuoli. Se kumpi kahdesta viimeisestä ehtii tuoliin voittaa. LÄPS-LEIKKI Leikkijät ovat piirissä nelinkontin. Kämmenet ovat maassa siten, että omien käsien välissä on kummankin vierustoverin toinen käsi. Leikin aloittaja läpsäyttää omalla kädellään kerran lattiaan. Se, kenen käsi on seuraavana, läpsäyttää ja leikki jatkuu. Välillä vaihdetaan suuntaa siten, että joku läpsäyttää kaksi kertaa. Se joka läpsäyttää väärään aikaan tai ei huomaa läpsäyttää silloin kun pitäisi joutuu pelistä pois. Huom! max 15 leikkijää. HAMPAATTOMAT ELÄIMET Istutaan ringissä ja puhutaan siten ettei hampaat näy. Aloittaja sanoo vasemmalla puolellaan olevalle “kissa”. Jos hän sanoo jonkin muun eläimen, suunta vaihtuu. Idea on yrittää naurattaa ihmisiä, sillä nauraja tippuu pelistä pois. PAM PAM! Leikkijät seisovat ringissä, ja yksi vapaaehtoinen on ringin keskellä. Hän pyörii, ja osoittaa yhtä ringissä olijaa, joka kyyristyy heti. Kun kyyristyjä on alhaalla, hänen kummallakin puolellaan olevat leikkijät yrittävät “ampua” toisiaan osoittamalla sormellaan ja sanomalla “PAM!”. Se kumpi sanoo ”pam” ennemmin voittaa, ja toinen joutuu keskelle. Jos se, ketä on osoitettu ei kyyristy ajoissa, häntä ammutaan, ja hän putoaa pois. Näin jatketaan, kunnes ringissä on enää kaksi pelaajaa. Nämä kaksi asettuvat selät vastakkain. Keskellä olija alkaa luetella poikien nimiä. Aina kun kaksintaistelijat kuulevat pojan nimen, he astuvat askeleen eteenpäin. Jos he kuulevat tytön nimen he kääntyvät toisen suuntaan ja huutavat “PAM!”. Se kumpi huutaa ensin, voittaa pelin. Jos taistelijat huutavat yhtä aikaa, kaksintaistelu uusitaan. (tai ampuja ei ole keskellä vaan ringissä ja vaihtuu joka kerta) TALLIFORMULA Leikkijät jaetaan kahteen ryhmään, joista muodostetaan sisäkkäiset piirit. Ulommassa on yksi leikkijä enemmän ja sisemmässä piirissä katsotaan keskelle päin ja seistään reilussa haara- asennossa. Musiikin soidessa (tai lauletaan hokemaa Keke-keke-keke...Rosberg tms.) ulommassa piirissä olevat kiertävät ympyrää. Kun musiikki taukoaa, ulommassa piirissä olevat yrittävät päästä talliin sukeltamalla sisemmässä piirissä olevien jalkojen väliin. Tallia vaille jäänyt putoaa pois ja samalla jää myös yksi talli pois. 59 LEIKKEJÄ ÄÄNIFORMULA Joku laittaa auton liikkeelle kääntäen päätään haluttuun suuntaan ja samalla hän päästää ohikulkevan kilpa-auton ääneen. Jos joku haluaa muuttaa suuntaa, niin hän päästää jarrutusääneen ja kääntää pään toiseen suuntaan. Mikäli pokka pettää, niin silloin putoaa pois. Voidaan leikkiä myös niin, että kukaan ei putoa pois, vaan otetaan aikaa ja panostetaan vielä enemmän tunnelman luomiseen: kerrotaan esim. aika-ajojen tilanteesta ja säädetään ja huolletaan välillä (ravistellaan ja venytellään jäseniä ja kasvoja). Lopuksi siirrytään kilpailun tunnelmaan. SILMÄNISKU-MURHAAJA Kaikki istuvat piirissä, niin että jokainen näkee toisensa. Joku on leikinjohtaja eikä osallistu. Kaikki laittavat silmät kiinni ja leikinjohtaja kiertää piiriä ja valitsee murhaajan koskettamalla tämän selkää. Avataan silmät ja leikki alkaa. Murhaaja aloittaa tappamalla silmäniskulla jonkun piirissä olijan. Murhatun täytyy ”kuolla” niin, että muutkin sen selvästi huomaavat (esim. ääntelehtimällä tai sanomalla). Murhattu siirtyy pois ringistä. Murhaajaa voi epäillä huutamalla: ”SYYTÄN!”. Hän ei saa kuitenkaan sanoa mitään nimeä tai osoittaa epäiltyä, kunnes joku toinen todistaa sanomalla: ”TODISTAN!”. Tällöin he tulevat kuiskaamaan epäillyn nimen leikinjohtajalle. Jos he syyttävät samaa henkilöä ja tämä on murhaaja, leikki loppuu ja laput jaetaan uudelleen. Jos he syyttävät eri henkilöä, (ensiksi) syyttänyt putoaa pois ja leikki jatkuu kunnes murhaaja paljastuu. SÄHKÖTYS-MURHAAJA Murhaajan rooli jaetaan samoin kuin edellä. Kaikki istuvat tiiviissä piirissä, pitäen toisiaan kädestä kiinni, niin että kädet näkyvät, mutta ovat hieman piilossa. Murhaaja voi tappaa kättä puristamalla. Hän voi lähettää eteenpäin vaikka kuusi kädenpuristusta. Se, jonka kättä puristetaan, laskee puristusten määrän ja lähettää eteenpäin aina yhden puristuksen VÄHEMMÄN. Esim. jos murhaaja haluaa tappaa kuudennen henkilön oikealta puoleltaan, hän puristaa oikealla puolellaan istuvaa kuusi kertaa. Tämä vieruskaveriaan viisi kertaa jne. Se, jonka kättä puristetaan kerran, kuolee ja tippuu pois piiristä. Murhaaja voi epäillä samoin kuin edellä, myös todistaja tarvitaan. KISAILUJA SÄHKÖTYSVIESTI Osallistujat on jaettu kahteen tai useampaan joukkueeseen. Joukkueet asettuvat jonoon kyljittäin, käsistä kiinni pitäen. Ensimmäinen lähettää kädenpuristusviestin seuraavalle jne. Kun viesti saavuttaa jonossa viimeisenä olevan hän irrottaa käsiotteen, juoksee jonon ensimmäiseksi ja lähettää uuden viestin jne. Se joukkue voittaa, joka on ensimmäisenä alkuperäisessä järjestyksessä. LAUSEVIESTI Joukkueet asettuvat jonoon huoneen toiseen päähän. Ensimmäiset saavat kynän, juoksevat paperin luo, kirjoittavat siihen jonkin sanan ja vievät kynän jononsa seuraavalle. Tämä juoksee paperin luo ja kirjoittaa toisen sanan edellisen jatkoksi siten, että sanoista alkaa muodostua lause. Lauseesta yritetään tehdä sellainen, että joukkueen viimeinen voi päättää sen viimeisellä sanalla. Lause ei saa katketa eikä jäädä kesken. Voittajajoukkue on se, joka saa ensimmäisenä kokonaisen lauseen valmiiksi. MAINOSLAULUKISA Porukka jaetaan 3-5 ryhmään, joissa on 5-7 henk. Ryhmillä on pieni hetki aikaa miettiä tuntemiaan radioja televisiomainoksia. Sen täytyy olla melodialtaan tunnettu ja pidempi kuin yksisanainen. Ryhmät alkavat vuorotellen laulamaan mainoslauluja ja se ryhmä, jolla ei ole vuorollaan esitettävää, putoaa pois. HUUTOVIESTI Porukka jaetaan neljään yhtä suureen ryhmään. Ne asettuvat neliön “kärkiin” muutaman metrin päähän viereisistä ryhmistä. Vastakkaiset ryhmät muodostavat joukkueen. Kukin ryhmä pyrkii vuorollaan huutamaan heille annetun lauseen vastapäiselle ryhmälle, eli oman joukkueensa toiselle puolikkaalle, kun samanaikaisesti vieressä olevat ryhmät yrittävät kaikin tavoin hämätä huutamalla heidän päälleen. Viestin perillemeno kellotetaan ja nopeammin selvinnyt ryhmäpari, eli joukkue voittaa. Kilpailua pitkittää se, mitä vaikeampia lauseita ryhmille antaa huudettavaksi. 60 RYHMISSÄ SELKÄÄN PIIRTÄMINEN Joukkueet seisovat tai istuvat jonossa peräkkäin. Jonon viimeinen piirtää edessään seisovan selkään sormella vetäjän hänelle näyttämän kuvion. Tämä puolestaan yrittää piirtää saman kuvion edessään olevan selkään. Näin kuvio etenee selästä toiseen, kunnes jonon etummainen piirtää sen paperille tai liitutaululle. Lopuksi katsotaan, minkä joukkueen piirros on lähinnä oikeaa. MONOKKELIVIESTI Leikkijät muodostavat kaksi tai useamman joukkueen, jotka asettuvat jonoihin lähtöviivan taakse. Joka joukkueen ensimmäisellä on suuri, litteä nappi, jonka hän asettaa monokkeliksi toisen silmänsä päälle. Kun leikinohjaaja antaa merkin, lähtevät ensimmäiset juoksemaan monokkeli silmässä, kiertävät kääntymispisteen, palaavat paikalleen ja luovuttavat monokkelin seuraavalle. Tämä asettaa napin silmälleen ja lähtee juoksemaan. Se joukkue voittaa, jonka kaikki jäsenet ovat juosseet ja seisovat ensimmäisenä jonossa. NOPEUSJONO Leikkijät muodostavat noin viiden hengen ryhmiä. Ryhmäläiset seisovat rivissä. Leikinjohtaja määrää, millaiseen järjestykseen he rivissä asettautuvat: esim. aakkosjärjestyksen, kengännumeron, pituuden tai iän mukaan. Ryhmän voi myös käskeä muodostamaan erilaisia patsaita, eri kirjaimia jne. Ryhmät voivat miettiä toisilleen tutustumistehtäviä. Ryhmille annetaan nopeus- ja nokkeluuspisteitä. EVANKELIUMI Jokainen joukkue tarvitsee kynän ja paperin. Vetäjä sanoo sanan (esim. evankeliumi), jonka kirjaimista jokainen laatii mahdollisimman monta sanaa sovitussa ajassa. Sen jälkeen joukkueet lukevat listansa sana kerrallaan ja toiset ilmoittavat, kenellä on sama sana. Jos sana on kaikilla, siitä ei saa pisteitä. Jos sana puuttuu yhdeltä joukkueelta, saavat sanan keksineet yhden pisteen, jos se puuttuu kahdelta, saavat keksijät kaksi pistettä jne. Kun kaikki sanat on lueteltu, lasketaan pisteet. Eniten pisteitä saanut joukkue voittaa. PALLOKORIS Leikkiin tarvitaan vähintään kaksi joukkuetta, joille molemmille annetaan pallo ja ämpäri tai muu astia. Yksi joukkueesta ottaa ämpärin ja seisoo muutaman metrin päässä jonossa olevasta joukkueestaan. Joukkueen jäsenet yrittävät vuorotellen heittää pallon ämpäriin. Ämpärin kannattelija saa auttaa siirtelemällä ämpäriä kohti palloa, mutta paikallaan pysyen. Etukäteen sovitaan 3-5 heittokerrasta. Joukkue, jolla on eniten koreja voittaa. TUKKIHUMALA Isketään keppi pystyyn hiekkaan tai lumeen. Pidetään molemmilla käsillä kepistä kiinni ja pannaan otsa keppiin kiinni. Pyöritään kepin ympäri ennalta sovittu kierrosmäärä. Pyörimisen jälkeen yritetään kävellä maahan piirrettyä suoraa viivaa pitkin. Voidaan myös käyttää osana joukkueviestiä tms. VAATEVIESTI Joukkueet seisovat jonoissa. Joukkueen ensimmäinen juoksee jonkin matkan päässä olevan tuolin luo ja pukee päälleen tuolilla olevat paidan, housut, pipon ja käsineet. Puettuaan hän juoksee joukkueensa luo, riisuu vaatteet ja antaa ne seuraavalle. Tämä pukee vaatteet päälleen, juoksee tuolin ympäri takaisin joukkueen luo ja riisuu vaatteet seuraavalle. Viimeinen juoksee tuolin luo, riisuu vaatteet tuolille ja istuu vaatteiden päälle. Nopein joukkue voittaa. TUHATJALKAINEN Leikkijät jakautuvat 5-8 hengen joukkueisiin, jotka asettuvat lähtöviivalle jonoihin. Jokainen leikkijä tarttuu käsillään lujasti edessä olevan vyötäröön. Kun leikinohjaaja antaa merkin, joukkueet juoksevat 20-30 metrin päässä olevan maaliviivan taakse irrottamatta otettaan. Jos joukkue hajoaa, se jää kilpailusta pois. Se joukkue voittaa, joka ensimmäiseksi ehyenä ylittää maaliviivan. 61 LEIKKEJÄ WILHELM TELLIN VIESTI Leikkijät muodostavat joukkueita, jotka asettuvat jonoihin lähtöviivan taakse. Joka joukkueen ykkönen panee omenan päänsä päälle. Kun leikinohjaaja antaa merkin, he lähtevät varovasti kävelemään kohti kääntymispistettä ja kiertävät sen. Omenasta ei saa pitää kiinni. Jos se putoaa, on kulkijan pysähdyttävä ja pantava se paikalleen. Kun ykkönen palaa lähtöviivalle, hän asettaa omenan kakkosen päähän ja menee jonon viimeiseksi. Kakkonen lähtee kulkemaan samaa reittiä. Se joukkue voittaa, jonka jonon viimeinen on asettanut omenan ykkösen käteen ja asettunut omalle paikalleen ensimmäisenä. SOKKOLETKA Joukkueet asettuvat letkaan silmät sidottuina huiveilla ja pitelevät edellistä olkapäistä kiinni. Letkan viimeisellä ei ole silmillä sidettä. Hän ohjaa letkaa painamalla etummaisen henkilön olkapäältä siltä puolelta (oikea/vasen), minne haluaa jonon kääntyvän. Voittaja on se joukkue, joka pääsee ensimmäisenä tiettyyn määränpäähän. HERNEIDEN POIMINTA Maahan pannaan sopiva määrä herneitä. Kullakin leikkijällä on pyykkipoika ja muki. Leikkijät yrittävät kerätä pyykkipojilla herneitä kuppeihinsa. Eniten herneitä kerännyt voittaa. (Ulkona esim. käpyjä) NIMIVISAILU Ohjaaja kirjoittaa tunnettujen henkilöiden nimiä paperilappuihin. Hän sanoo etunimen kustakin lapusta ja leikkijät yrittävät keksiä sukunimen. Ensimmäisenä oikean nimen keksinyt saa lapun. Eniten lappuja kerännyt voittaa. KENGÄT POIS! Ryhmä makaa maassa piirissä niin, että kaikkien takapuolet ovat piirin keskustassa. Jalat nostetaan ilmaan ja kaikkien jalkojen päälle asetetaan vesiastia (saavi tms.), joka on täytetty vedellä. Ryhmäläisten tehtävänä on ottaa kengät pois jaloistaan, ilman että vettä kaatuu kenenkään päälle. Mikäli vesiastia kaatuu, aika pysäytetään ja astia täytetään uudelleen ja jatketaan siitä, mihin jäätiin… HAE MINULLE Porukka jaetaan viiden hengen ryhmiin + isonen. Isosella on lappu kädessään, jossa on viiden eri esineen nimi. Isonen näyttää ryhmän ensimmäiselle yhden näistä esineen nimistä ja ryhmäläisen on tuotava se mahdollisimman nopeasti isoselleen. Kun tavara on haettu saa seuraava ryhmäläisistä lähteä hakemaan uutta esinettä, jonka isonen näyttää lapulta. Se ryhmä voittaa, joka on nopein. Esineet voivat olla: jotain punaista, vaatehenkari, käpy, Raamattu ja sukka. NORSUVIESTI Porukka jaetaan viiden hengen ryhmiin. Ensimmäinen ryhmäläisistä lähtee juoksemaan kiertäen sovitun merkin (isonen voi myöskin seistä merkkipaaluna). Kun ensimmäinen palaa ryhmänsä luokse ottaa hän seuraavan jonossa olevan mukaansa ja he yhdessä juoksevat saman reitin niin, että ensimmäinen juoksija laittaa kätensä etukautta jalkojensa välistä ojentaen käden seuraavalle juoksijalle. Näin he juoksevat merkkipaalun ympäri ja palatessaan ryhmän luo ottavat taas yhden ryhmäläisen mukaan ja laittavat kädet samalla tavoin. Joka kerralla yksi ryhmäläisistä tulee letkaan mukaan ja juoksevat niin kauan, että jokainen ryhmän jäsenistä on kiertänyt merkkipaalun. Nopein ryhmä voittaa. PAPERINPALALLA SEISOMINEN Jokaiselle ryhmälle annetaan sanomalehden sivu. Ryhmä menee seisomaan lehden päälle. Tehtävänä on repiä sanomalehteä mahdollisimman paljon pois, kuitenkin niin että koko ryhmä on koko ajan lehden päällä (kenenkään ei saa astua ulkopuolelle). Pienimmän palan joukkue voittaa. TULITIKUN HEITTO Ryhmäläiset heittävät yksi kerrallaan tulitikulla keihästä. Seuraava jatkaa siitä, mihin edellinen on päässyt. Pisimmän matkan heittänyt joukkue voittaa! VEDENKULJETUS Jokaisella joukkueella on samankokoinen astia (myös esim. limupullo käy) sekä mukit, lusikat tai vaikkapa sukka. Joukkueet yrittävät saada omaan astiaansa mahdollisimman paljon vettä kuljettamalla sitä mukeilla, lusikoilla tai sukalla järven rannasta. Joukkue, jonka astia on ensimmäisenä täynnä, voittaa. 62 LAULULEIKKEJÄ PONILEIKKI “Sieltä he saapuvat poneillansa, pienillä paksuilla poneillansa. Sieltä he saapuvat poneillansa ja tahtoo sulle kertoo: Vatsa vatsa vatsaa vasten, kylki kylki kylkee vasten, selkä selkä selkää vasten ja tahtoo sulle kertoo.” “Here they come on their ponies, riding on their big fat ponies. Here they come on their ponies and this is what they told me: back to back to back my baby, side to side to side my baby, front to front to front my baby, this is what they told me.” WHO IS THE KING OF THE JUNGLE? Who is the king (ihmettely + käsillä kruunu) Of the jungle (käsillä huojuva palmu) Ugh, ugh,(gorilla) Who is the king (ihmettely + käsillä kruunu) Of the sea (meren pinnan liikettä) Bubble, bubble, bubble (käsillä alhaalta ylöspäin tulevia kuplia) Who is the king (ihmettely + käsillä kruunu) Of the Universe (piirretään ilmaan maapallo) And who is the king of me? (kruunu ja osoitetaan itseä) I tell you: J-E-S-U-S, YES!(tuuletus) He is the king of me (kruunu ja osoitetaan itseä) He is the king of the universe (piirretään ilmaan maapallo) jungle and the sea bubble bubble bubble (käsillä alhaalta ylöspäin tulevia kuplia) Ugh, ugh!(gorilla) MATO “Kuuletko kuinka madot yskii, köh köh, maan alle kolon kaivertaa, skraaps skraaps, ensin ne kääntyy ja sitten ne vääntyy, ei niitä näe milloinkaan. Kun ne on poissa, jää kolo vaan, kun ne tulee takaisin on kolo paikallaan. Yy, kaa, koo, kuuletko kuinka...” VAUVAHAI Vauvahai, ti-ti-ti-ti-tidi (Tehdään kahdella sormella pikkuhain suu) Äitihai, ti-ti-ti-ti-tidi (Tehdään yhdellä kädellä hain suu) Isähai, ti-ti-ti-ti-tidi (Tehdään kahdella kädellä hain suu) Mummohai, ti-ti-ti-ti-tidi (Tehdään kyymärpäillä hain suu) Vaarihai, ti-ti-ti-ti-tidi (Molemmilla käsilllä suuren suuri hain kita) Nainen ui(uintiliikettä) Hai ui, ti-ti-ti-ti-tidi (suuren suuren vaarihain liikettä) Nainen ui(uintiliikettä) HAI HYÖKKÄÄ! (Halataan vieressä olevaa!) NOOAN ARKKI Nooa rakenna Herralle arkki arkki (x2) Rakenna se honkapuista puista, Lapset Jumalan. Siis... Nouse ja kiitä ja ylistä Herraa Herra (x2) Nouse, kiitä, ylistä Herraa Herraa, Lapset Jumalan Kutakin eläintä arkkiin kaksi meni meni (x2) Kenguru ja elefantti fantti, Lapset Jumalan. Siis... PIENI UNDULAATTI Mä pieni undulaatti oon ja aina niin nälkäinen. Mun kotiväki, mun kotiväki on niin saita. Ne syöttää silliä aina vaan, mut sitä en halua. Mä haluaisin, mä haluaisin Kokiksen ja jätskin. Neljäkymmentä päivää satoi tulvi tulvi (x2) Kaikki alkoivat väsyä... Lapset Jumalan. Siis... Liiton merkiksi taivaalle nousi nousi Sateenkaari taivaalle nousi nousi Herran kansa rantaan sousi sousi, Lapset Jumalan. Siis... 63 LEIKKEJÄ VANHA REISSAAJA Vanha reissaaja lähti vuorta korkeaa päin kunnes vastaan tuli lumivyöry ja siihen se jäi. Hän lauloi: Joodiakkadiia joodiakkadei (shh) Joodiakkadiia joodiakkadei (shh) Joodiakkadiiadei Vanha reissaaja lähti vuorta korkeaa päin kunnes vastaan tuli lehmä ja siihen se jäi. Hän lauloi: Joodiakkadiia joodiakkadei (tsip tsip) Joodiakkadiia joodiakkadei (tsip tsip) Joodiakkadiiadei Vanha Reissaaja lähti vuorta korkeaa päin kunnes vastaan tuli karhu ja siihen se jäi. Hän lauloi: Joodiakkadiia joodiakkadei (arr) Joodiakkadiia joodiakkadei (arr) Joodiakkadiiadei Vanha reissaaja lähti vuorta korkeaa päin kunnes vastaan tuli tyttö ja siihen se jäi. Hän lauloi: Joodiakkadiia joodiakkadei (pus pus) Joodiakkadiia joodiakkadei (pus pus) Joodiakkadiiadei Vanha reissaaja lähti vuorta korkeaa päin kunnes vastaan tuli susi hukka ja siihen se jäi. Hän lauloi: Joodiakkadiia joodiakkadei (auu) Joodiakkadiia joodiakkadei (auu) Joodiakkadiiadei Vanha reissaaja lähti vuorta korkeaa päin kunnes vastaan tuli tytön äiti ja siihen se jäi. Hän lauloi: Joodiakkadiia joodiakkadei (läps läps) Joodiakkadiia joodiakkadei (läps läps) Joodiakkadiiadei (Jokaisessa “ääniefektissä” luetellaan sen hetkisen lisäksi myös edelliset, viimeisen ollessa shh, arr, auu, tsip tsip, pus pus, läps läps, PAM) Vanha reissaaja lähti vuorta korkeaa päin kunnes vastaan tuli tytön isä ja siihen se jäi. Hän lauloi: Joodiakkadiia joodiakkadei (PAM) HÄN ON LUONUT TÄHTÖSET Hän on luonut tähtöset. Hän on luonut virrat maan. Hän on luonut vuoretkin. Hän on luonut mut. Mutten Häntä siksi rakasta vaan antoi ainoan Poikansa maailman puolesta Golgatalla. LAURENTSIA Laurentsia pieni Laurentsia vaan, milloin sinut taas nähdä saan? Kun on maanantai? (käydään läpi uudestaan aina lisäten yksi viikonpäivä) BINGO Iso musta kissa istui ikkunalaudalla Iso musta kissa istui ikkunalaudalla iso musta kissa istui ikkunalaudalla ja Bingo oli sen nimi. B, I, N, G, O, B, I, N, G, O, B, I, N, G, O ja Bingo oli sen nimi. B, I, N, G, O RAUHOTTAVIA LEIKKEJÄ BURT Yksi leikkijöistä on BURT, mitä muut eivät tiedä. (Voidaan valita ennen iltaohjelman alkua tai leikin alkaessa). Kaikki lähtevät liikkeelle kysellen vastaantulijoilta: ”Oletko sinä BURT?”. Mikäli vastaantulija ei ole BURT, hän vastaa kieltävästä ja jatkaa matkaa. Mikäli vastaantulija sattuu olemaan BURT, hän ei vastaa kysymykseen, vaan on hiljaa, sillä BURTit eivät puhu ollenkaan. Kohdattuaan BURTin, kysyjästäkin tulee BURT. Näin kaikki muuttuvat lopulta BURTeiksi ja huoneessa vallitsee hiljaisuus. Leikki on myös hyvä lopetusleikki rauhoittamaan, jos tunnelma on illan aikana päässyt riehaantumaan liikaa. POSITIIVISIA ASIOITA MINUSTA Tämä on itsetuntoa vahvistava leikki. Jokaiselle annetaan paksusta paperista tai pahvista tehty sydän ja hakaneula, jonka he kiinnittävät toisen selkään. Jokainen kirjoittaa kunkin sydämeen toisesta jotain myönteistä tai jonkin asian, jonka on oppinut tältä. Kun kaikki ovat kirjoittaneet, jokainen lukee itsekseen omaan sydämeen kirjoitetut asiat. Huom! On ohjaajien tehtävä arvioida mille ryhmälle tämä leikki soveltuu. HYMYN HEITTO Leikkijät istuvat piiriin. Joku alkaa hymyillä, vetää kädellään hymyn pois kasvoiltaan ja osoittaa jotakuta. Hymyn vastaanottanut henkilö aloittaa hymyilemisen ja heittää sen seuraavaksi jollekin muulle. Toiset eivät saa nauraa eivätkä hymyillä. Se joka nauraa joutuu pelistä pois. 64 TUNTEIDEN TORI Ohjaaja on kirjoittanut etukäteen paperille erilaisten tunnetilojen nimiä, esim. ilo, suru, tuska, onnellisuus, tyytyväisyys, levoton jne. (samoja tunnetiloja voi olla useammallakin lapulla). Lappuja pitäisi olla niin paljon, että jokainen saa itselleen 3-5 lappua. Ohjaaja jakaa jokaiselle laput. Jokainen saa hetken tutustua lappuihinsa. Ne, jotka eivät ole tyytyväisiä omiin ”tunnelappuihinsa”, voivat yrittää vaihtaa lappuja jonkun toisen kanssa. Määrätyn ajan kuluttua asetutaan takaisin paikoilleen ja aletaan purkaa tunteiden toria. Jokainen saa kertoa omilla lapuillaan omasta olotilastaan/päivästään/leiristään… Voi myös sanoa, jos jäi joku lappu, joka ei kuvaa omaa tunnetilaa, mutta ei saanut sitä vaihdettua. ULKOLEIKKEJÄ PURKKIS Tähän leikkiin tarvitaan monta pelaajaa. Pelialueen rajat on hyvä määritellä. Yksi leikkijöistä on etsijä. Pallo laitetaan keskelle nurmikkoa ja joku potkaisee sen mahdollisimman kauas. Etsijä hakee pallon ja muut menevät piiloon. Kun etsijä on tuonut pallon entiselle paikalleen hän huutaa “Purkki kotona!” ja alkaa etsiä toisia pelaajia. Aina, kun etsijä näkee jonkun, hän juoksee pallon luo ja huutaa esim. “Minna purkissa!” Toiset pelaajat voivat yrittää pelastaa kiinnijääneen siten, että he juoksevat pallon luokse etsijän huomaamatta ja potkaisevat pallon uudelleen. Tällöin kaikki kiinnijääneet pelastuvat ja etsijä joutuu alkamaan etsimisen alusta. Kun etsijä on löytänyt kaikki, ensimmäisenä löydetystä tulee seuraava etsijä. Isossa porukassa etsijöitä voi olla useampi. PIETARIN KALANSAALIS Leikkijät jaetaan kahteen ryhmään, josta toiset muodostavat käsi kädessä piirin ja toiset menevät sen sisälle. Piirissä olijat muodostavat verkon ja sisällä olijat ovat kaloja. Kalat yrittävät päästä verkosta (piiristä) pois. Piirissä olijat yrittävät estää sen. Kalojen päästyä verkosta ulos vaihdetaan tehtäviä. Voidaan leikkiä myös toisinpäin eli murtaudutaan kehän sisälle. KISSA JA HIIRI Leikkijät seisovat väljässä piirissä pareittain toisiaan kädestä kiinni pitäen. Yhdestä parista määrätään toinen kissaksi ja toinen hiireksi ja he seisovat kaukana toisistaan. Merkin saatuaan lähtee kissa saalistamaan hiirtä, joka juoksee pakoon ja on turvassa otettuaan jotakuta kädestä kiinni. Tällöin kolmanneksi jäänyt joutuu hiireksi. Jos kissa saa hiiren kiinni osat vaihtuvat. Jos leikkijöitä on paljon, voidaan määrätä 2-3 paria juoksemaan. Viereiseen pariin ei saa mennä turvaan. Voidaan leikkiä myös niin, että kolmas muuttuu kissaksi ja samassa kissana ollut hiireksi. KIINALAINEN HIPPA Leikitään kuten tavallista hippaa. Leikkijän, joka jää hipaksi, on pidettävä kättään siinä mihin hippa häntä kosketti kunnes saa jonkun toisen kiinni. Hippa tietenkin yrittää koskettaa mahdollisimman hankalaan paikkaan kuten nilkkaan. HALIHIPPA Yksi valitaan hipaksi. Turvaan pääsee halaamalla toista. Voidaan toteuttaa myös niin, että turvassa ovat kolme (tai neljä) toisiaan halaavaa leikkijää. X-HIPPA Leikissä on yksi kiinniottaja. Kun hippa koskettaa jotakuta, tämä jähmettyy paikoilleen X:n muotoon nostaen kädet ylös ja laittaen jalat haara-asentoon. Kiinnijäänyt voidaan pelastaa ryömimällä jalkojen alta. Leikki loppuu, kun kaikki ovat X-asennossa tai kun hippaa vaihdetaan. Jos leikkiöitä on paljon, hippoja voi olla useampia. KETJUHIPPA Valitaan yksi leikkijöistä hipaksi. Hippa yrittää tavoittaa muita. Kun hän saa jonkun kiinni, he jatkavat käsi kädessä kiinniottamista. Ketjun pitää pysyä koko ajan ehjänä ja ainoastaan uloimmaiset saavat tavoittaa muita leikkijöitä vapaalla kädellä. 65 LEIKKEJÄ TERVAPATA Leikkialueelle piirretään ympyrä ja ympyrän kehälle jokaiselle leikkijälle puoliympyrän muotoinen oma paikka. Ympyrän keskelle piirretään pieni ympyrä, tervapata. Leikkijät asettuvat omille paikoilleen paitsi yksi, joka jää kiertäjäksi. Kiertäjä lähtee kiertämään ympyrää tikku kädessään pudottaen matkalla tikun jonkun taakse. Se, jonka taakse hän tikun pudottaa, ottaa tikun maasta ja lähtee juoksemaan vastakkaiseen suuntaan piirin ympäri. Leikkijät kilpailevat siitä, kumpi ehtii ensin tyhjäksi jääneelle paikalle. Ilman paikkaa jäänyt jatkaa kiertäjänä. Tervapataan piirin keskelle joutuu, jollei huomaa tikkua eikä ehdi lähteä paikastaan siihen mennessä, kun kiertäjä on kiertänyt kierroksen. Tervapadasta pääsee pois, kun seuraava joutuu sinne tai ennalta sovitun ajan jälkeen. FIREBALL Leikkijät ovat piirissä ja ottavat toisiaan käsikynkästä. Piirin keskelle on piirretty ympyrä tai siellä on pallo. Piirissä olijat yrittävät saada vierustoverinsa koskemaan palloon tai ympyrään siten, että kädet pysyvät kiinni toisissaan. Joka koskee palloon tai ympyrään jää pelistä pois. POLTTOPALLO Leikkialueelle piirretään iso ympyrä. Leikkijät seisovat ympyrässä ja yksi leikkijöistä seisoo polttajana ympyrän ulkopuolella. Polttaja yrittää pallolla osua ympyrän sisällä olevia polven alapuolelle. Polttaja ei saa astua ympyrän sisään. Ne, joihin osuu joutuvat myös polttajiksi. Viimeiseksi ympyrään jäänyt on voittaja. NORSUVIESTI Porukka jaetaan viiden hengen ryhmiin. Ensimmäinen ryhmäläisistä lähtee juoksemaan kiertäen sovitun merkin (isonen voi myöskin seistä merkkipaaluna). Kun ensimmäinen palaa ryhmänsä luokse ottaa hän seuraavan jonossa olevan mukaansa ja he yhdessä juoksevat saman reitin niin, että ensimmäinen juoksija laittaa kätensä etukautta jalkojensa välistä ojentaen käden seuraavalle juoksijalle. Näin he juoksevat merkkipaalun ympäri ja palatessaan ryhmän luo ottavat taas yhden ryhmäläisen mukaan ja laittavat kädet samalla tavoin. Joka kerralla yksi ryhmäläisistä tulee letkaan mukaan ja juoksevat niin kauan, että jokainen ryhmän jäsenistä on kiertänyt merkkipaalun. Nopein ryhmä voittaa. 66 ? ARJEN PÄHKINÖITÄ MITÄ TEET? Olet ns. päivän vastuuisonen. Rippikoululainen tulee kysymään mitä pitää tehdä seuraavaksi. Ohjaaja antaa sinulle tehtävän, jonka toinen ohjaaja kumoaa omalla tehtävällään. Ohjaaja pyytää sinua valmistelemaan tilan iltahartauskuntoon. Mitä teet? Isostiimi ei ole ehtinyt suunnitella iltaohjelmaa, sillä koko päivä on mennyt oppitunteihin osallistumiseen. On päivällisen aika. Raamis menee päin honkia, sillä muuten kiltti ryhmä ei jaksakaan keskittyä. Sinä et saa unta. Isoskaverisi ei saa unta vaan vuodattaa tuntikausia elämästään yöllä. Et ole kuullut mitään ohjaajien suunnalta vaikka leiri alkaa ensi viikolla. Rippikoululaiset pyytävät että raamiksen sijaan löhöillään Raamatun tutkimiseen tarkoitettu aika. Koko päivä menee päin honkia, olet väsynyt ja kaikki eteentulevat asiat ottavat päähän. Koko rippikouluryhmä on haastava eikä tunnu pysyvän ruodussa millään. 67 PAINEKATTILASSA! Olet rippikoulussa töissä. Tämä voi aiheuttaa monenlaisia paineita, ja muutkin asiat elämässä voivat ajaa sinut painekattilaan… Mikä siis avuksi? Seuraavassa mahdollisesti eteesi tulevia tilanteita, muista että sinulla on OIKEUS saada apua. Älä siis epäröi vaan toimi. Älä jää yksin! ONGELMA RATKAISU Olo kahden tulen välissä, vetäjät ja leiriläiset odottavat sinulta vastakkaisia asioita… PUHU! ...mitä nopeammin, sen parempi. Kuuntele tarkkaan mitä leirin vetäjät sinulta isosena odottavat ja toimi sen mukaan. Oma ryhmä jännittää, tai on hankaluuksia sen vetämisessä… Ota asia heti esiin, ennen leiriä voidaan vielä tehdä paljonkin. Kokemusten jakaminen toisten isojen kanssa auttaa. Myös uutta tyyliä voi kokeilla. Kerro vetäjille, keksikää yhdessä ratkaisu. Ennakkoluulot muita isosia kohtaan… Tutustu ja suhtaudu toisiin positiivisesti; JOKAINEN on tutustumisen arvoinen! ..ja loppujen lopuksi yleensä vielä tosi mukavakin! Hartaus tuntuu vaikealta… Valmistele kunnolla ja ajoissa! Hoida omaa uskonelämääsi, se kantaa hedelmää. Pyydä rohkeasti apua vetäjiltä. (Leireillä eri käytäntöjä) 68 ONGELMA RATKAISU Oma henkilökohtainen tilanne… Pyri lähtemään leirille niin, että asiat ovat kotirintamalla kunnossa. Joihinkin asioihin et voi vaikuttaa, mutta leirillä sinulla on VAPAUS olla ajattelematta niitä! Seurustelukumppanin kanssa sovi pelisäännöt: ei voi jatkuvasti soitella. “Mikä ei tapa, vahvistaa!” Oman riparin illuusio, eikö täällä olekaan samanlaista?!? Tiedosta että oma riparisi on ohi, ja tämä on uusi, hieno kokemus! Olet töissä ja myös vastuussa riparilaisen omasta, ainutlaatuisesta leirikokemuksesta. VÄSYTTÄÄ… VÄSYNEENÄ EI LÄHDETÄ LEIRILLE. Nuku siis varastoon. Ole itsellesi tiukka ja mene nukkumaan. Isospalaverissa ole rehellinen & avoin, ihmisillä on eri rajat. Tunne itsesi; jos tarvitset omaa rauhaa, ota se! Jos hyppäät ripariin kesken kaiken… Älä pelkää, sinua on innolla odotettu! Mutta älä sooloile, opettele nimet mahd. nopeasti ulkoa yms. Matt. 7:12 1 Piet. 5:7 Matt. 6:25-34 69 HARTAUS Hartaus on pysähtymistä, hiljentymistä ja rauhoittumista, mutta mainitut asiat eivät vielä yksin ole hartautta. Se on Jumalan eteen tulemista, se on Hänen kohtaamistaan, yhteyttä Hänen kanssaan. Hartaudessa taivaallinen Isämme antaa uskoa, toivoa ja rakkautta elämäämme. Aamuhartaus valmistaa meitä päivän koitoksiin. Iltahartaus valmistaa meitä tulevaa yötä varten. Hartaus päivällä kantaa meitä eteenpäin. HARTAUDEN PALIKAT Hyvässä hartaudessa on tiettyjä perusosia. Näistä osista rakentamalla onnistut hartaudessa! MUSIIKKIA Jos aloitat hartauden soittamalla jonkin kappaleen, huolehdi, että sen sanoma sopii aiheeseen ja että se on hartauteen sopiva rauhallinen kappale. Valitse sen lisäksi yksi yhteislaulu loppuun. RUKOUS RAAMATUNLUKUA Ota yksi kohta, jonka luet selkeästi. Kerro mitä luet. Älä valitse kovin pitkää kohtaa! PUHE Sopiva hartauspuhe on pituudeltaan muutaman minuutin. Älä puhu yli 5 minuuttia! Valmistele puhe etukäteen ja pysy aiheessa. Omakohtainen, aito ja rehellinen puhe on hyvä. Aloitus on tärkeä (sitaatti, stoori, väite, kysymys) Irtaudu välillä paperista, katso kuulijoita. Hartauden tarkoitus on kiinnittää Kristukseen! Tee itse aiheeseen sopiva rukous tai käytä jotain valmista rukousta. Koskettavin rukous on usein itse tehty. Tarjolla on erilaisia rukouskirjoja. Psalmit ja virret ovat rukouksia. TARINA Isä meidän-rukous kattaa kaiken. Jos haluat käyttää tarinaa, varHerran siunaus on myös hyvä. mista, ettei joku toinen käytä sitä. Tarina ei voi korvata puhetta! (mutta tarinan käyttö lyhentää sitä) 70 VALMISTAUDU HUOLELLA TILA Valaistus, kynttilät (lukumäärä, asettelu) Alttari: liina, kukkia... Raamattu, ikoni tai krusifiksi Mihin muotoon tuolit/penkit/tyynyt? Laulu- tai virsikirjat kaikille Rauhoita sisääntulo Huomio ulkoiset häiriötekijät PUHE Valmistele puhe jo ennen leirijaksoa, niin sinulle ei tule leirillä turhaa stressiä hartauden valmistamisesta. Pyydä neuvoa tarvittaessa vetäjältä! MUSIIKKI Varmista soittajilta etukäteen, että he osaavat soittaa kappaleet, joita olet valinnut. Älä valitse kovin tuntemattomia kappaleita, ellet tiedä, että ne voidaan tilanteessa rauhallisesti opetella. Voit soittaa myös rauhallista instrumentaalimusiikkia kun ihmiset saapuvat hartauteen. HYVÄ PERUSRUNKO HARTAUDELLE 1 Lyhyt tervetulotoivotus ja hartauden aiheen kertominen 2 Laulu tai musiikkikappale 3 Raamatunluku 4 Puhe 5 Rukous 6 Laulu Vapaassa hartaudessa ei toki tarvitse olla kiinni tässä rungossa, mutta se on hyvä lähtökohta. Muista, että hartaudessa on aina oltava rukous! Takaa löydät sivuja, joille voit valmistella hartautesi. 71 HARTAUSTEEMOJA SUHTEENI JUMALAAN Jokaisen hartauden teemana on tavallaan suhde Jumalaan. Jumala hoitaa meitä, ja me tuomme rukouksissamme elämämme Hänen eteensä. Hartautta valmistellessa kannattaa miettiä: - miten käsitykseni Jumalasta on muuttunut - milloin Jumala on puhutellut minua - milloin olen epäillyt Jumalaa - mitä Raamattu puhuu jumalasuhteen hoitamisesta - milloin olen tarvinnut Jumalaa - mistä voin kiittää Jumalaa - mitä Raamattu kertoo Jumalasta, Taivaan Isästä MURHE JA SURU Jos on menettänyt jonkun rakkaan ihmisen tai on joutunut luopumaan jostain, auttaa monesti se että saa kokemuksen, ettei ole yksin. Hartaus ei ole kuitenkaan psykologin istunto, älä hoida siinä itseäsi, äläkä kerro karmeita yksityiskohtia. Älä lopeta hartautta negatiiviseen tunnelmaan! Murheen ja surun aiheita: - menetin läheisen ihmisen - olin masentunut - jouduin onnettomuuteen - jäin yksin - minua kiusattiin - läheinen ihminen sairastui - selvisin murheistani ja suruistani - löysin lohtua jostain raamatunkohdasta - löysin ilon uudestaan ARMO JA ANTEEKSIANTO Jokaisessa hartaudessa tulisi tavalla tai toisella käsitellä armoa ja anteeksiantamusta. Omat kokemukset hyväksymisestä ja anteeksiannosta kannattaa jakaa. Mitä tapahtui, kun... -minulle annettiin anteeksi -minut hyväksyttiin porukkaan -jäin kiinni enkä saanut rangaistusta -sain olla oma itseni -tein sovinnon -ymmärrän jotain Jumalan armosta 72 NUORI SEURAKUNTA Isonen on monella lailla riparilaisen esikuvana. Jos isonen kertoo hyviä kokemuksiaan seurakunnan toiminnasta, kynnys tulla mukaan varmasti madaltuu. Hartaudessa voisi käsitellä mm. seuraavia asioita: - minkälaisessa seurakunnan toiminnassa olen ollut mukana - mitä ripari minulle merkitsi - miksi lähdin isoskoulutukseen - miltä isosena toimiminen on tuntunut - mitä kotiseurakuntani minulle merkitsee - miksi on hyvä kokoontua yhteen - miksi kirkkoa tarvitaan - mitä ehtoollinen ja rukous minulle merkitsevät MUITA HARTAUSAIHEITA Luonto ja luominen Minun Raamattuni Rukous ja hiljentyminen Messu ja ehtoollinen Koti ja perhe Lähimmäisenrakkaus Oikein ja väärin Anteeksi! Maailman hätä ja vastuumme Kiitos Minä ja Jeesus Kaste Hengellinen musiikki 2 Moos. 4:10-12 Ps. 23 Mark. 1:35 73 ERILAISIA HARDEJA Eri rippikouluissa vietetään erilaisia hartauksia. Ihmisten hengellisyyttä on moneen lähtöön, ja siksi meitä puhuttelevat erilaiset tavat hiljentyä Jumalan edessä. Listaa jokaisen hartaustyypin alle sen hyvät ja huonot puolet. LAUDES / KOMPLETORIO Näissä perinteisissä kaavan mukaan etenevissä rukoushetkissä on mm. vuoro- ja psalmilaulua. LÖHÖMEDIS Löhömediksiäkin voidaan viettää eri tavoilla, mutta yhteistä niille on se, että niissä maataan, rauhoitutaan ja kuunnellaan musiikkia. HELMIHARTAUS Helmihartauksissa apuna ovat rukoushelmet, joita niissä käydään läpi jollain aikataululla. PERUSHARTAUS Perushartauden tai toiselta nimeltään vapaa hartaus on juuri sitä, melko vapaa ja henkilökohtainen tapa tulla Jumalan eteen. 74 USKOSTA KERTOEN Jeesus käski mennä kaikkeen maailmaan ja kertoa hyvä sanoma rakastavasta Jumalasta jokaiselle. Myös sinut Jeesus on kutsunut siihen työhön! Uskosta ei toki ole aina niin helppo kertoa. Oma usko saattaa tuntua vähäiseltä ja haparoivalta. Saatat pelätä miten toiset suhtautuvat. Mutta juuri sinun tarinasi saattaa olla jollekin se kaikkein merkittävin tarina, joka johtaa hänet Jumalan luo ja lopulta taivaaseen. Rohkaise siis mielesi - alla muutama vinkki siitä, miten jakaa uskoa! OLE KÄYTETTÄVISSÄ OLE AITO Rippikoulussa sinulta saatetaan kysyä uskonasioista. Älä vältä tilannetta, vaan ole käytettävissä. Ihmettele ja kysele yhdessä. Älä esitä suurempaa uskovaa, kuin olet. Ole rehellisesti oma itsesi - aitoa ihmistä kuunnellaan. KYSELE TIEDÄ Helppo tapa aloittaa keskustelu uskonasioista on kysyä juttelukumppanilta mitä mieltä hän on kristiuskosta tai Jeesuksesta. Paina mieleesi kristinuskon perusasiat. Opettele neljä askelta sillä tavalla, että osaat kertoa ne toisille. (Kts. neljä askelta) KUTSU RUKOILE Kutsu tuntemiasi ihmisiä seurakunnan toimintaan ja tilanteisiin, jossa he kuulevat Jumalasta. Rukoile ihmisten puolesta, jotta Jumala koskettaisi heitä ja jotta voisit saada oikeat sanat heitä varten. KERRO ITSESTÄSI Kerro oma tarinasi, miksi uskot. Kerro miten päädyit isoseksi ja mitä usko on sinulle antanut. 75 ISO KUUNTELIJANA Isonen saattaa löytää itsensä tilanteesta, jossa hänen pitää antaa hengellistä tai henkistä apua. Useimmiten se tapahtuu kuuntelemalla. Kuuntelemisessa avoimuus on tärkeämpää kuin mitkään keinot. Seuraavassa kuitenkin joitakin vinkkejä. 1 Järjestä aikaa. Siten viestität rippikoululaiselle, että hän ja hänen asiansa ovat tärkeitä. Puhumisen tarpeen takana on usein yksinäisyyden tunne. 2 Kysy. Voit kysyä tarkennuksia ja yksityiskohtia. Älä väitä kysymyksillä vastaan äläkä mitätöi, mitä toinen sanoo, vaan rohkaise häntä puhumaan, koska pienikin ongelma on puhujalle todellisuutta. 3 4 Katso silmiin. Katsekontakti on tärkeä. Se kertoo, että keskityt kuuntelemaan. 5 6 7 8 76 Eläydy toisen asemaan. Jos olisit itse kokenut saman, mitä toivoisit? Älä kuitenkaan lähde vuolaasti kertomaan omia juttujasi. Näytä tunteesi. Jos toisen tarina tai huoli koskettaa tunteitasi, anna sen näkyä. Mutta älä naura, jos toinen ei ole tarkoittanut tarinaansa vitsiksi. Keskity kuuntelemaan ja yritä sillä hetkellä unohtaa omat asiat. Kysy mitä kuuluu silloin, kun sinulla on varmasti aikaa kuunnella. Älä yritä ratkaista ongelmaa toisen puolesta, vaan anna hänen tehdä se itse. Muutos tapahtuu vain omien oivallusten kautta, ei tarjoamalla valmiita ratkaisuja. Ole luottamuksen arvoinen. Mutta rankkojen asioiden ollessa kyseessä, hae tukea vetäjältä. Pyydä kuitenkin lupa puhua asiasta toisen kanssa. ISO PUHUJANA Isonen puhuu erilaisissa tilanteissa, niin ryhmänvetäjänä, kuin hartauksissa ja vaikkapa iltaohjelmaa vetäessä. Sillä, miten itseänsä ilmaisee, on suuri merkitys siihen, miten sinua kuunnellaan. Kannattaa siis kiinnittää omaan viestimiseensä huomiota! Viestinnässä puheen osuus on vain 30% siirrettävästä informaatiosta. Loput koostuu olemisestasi, eleistäsi, ilmeestäsi, tuoksuista jne. Jos sanot yhtä mutta koko olemuksesi viestittää toista, ihmiset ennemmin uskovat olemustasi kuin sanojasi. Puheita pitäessä ja muutenkin puhuessa kannattaa huomioida muutama olennainen juttu: MITÄ SANOT KENELLE SANOT Mikä on viestisi? Jos pidät puhetta, valitse vain yksi tärkeä pointti, jota lähestyt parista eri näkökulmasta - muu unohtuu. Käytä esimerkkejä, tarinoita, kokemuksia jne! Mikä ryhmä ja tilanne on kyseessä? Tämä antaa suuntaa seuraavaan: MITEN SANOT Millä tyylillä käytät ääntäsi, mitä äänenpainoja, eleitä ja ilmeitä käytät hyväksesi? MIKÄ REAKTIO Miten vastaanottaja(t) suhtautuu viestiisi? Tarvitseeko muuttaa jotain? PUHU HARTAUKSISSA RAUHALLISESTI JA HÖTKYILEMÄTTÄ! SE TUKEE SANOMAASI JA RAUHOITTAA IHMISET KUULEMAAN. 77 ISO INNOSTAJANA Yksi tärkeä osa isosen roolia on innostaminen. Se on samassa mielessä vaikuttamiseen pyrkivää kommunikaatiota, kuin puheen pitäminenkin, mutta sillä pyritään tunteiden nostattamiseen. Rippikoulusta tulee kaikkein upein kokemus riparilaiselle, jos hän on itse innostunut siitä. Siksi isosena on hyvä osata innostaa riparilaisia myös niissä tilanteissa, kun ei itse ole luonnostaan niin innostunut. KANNUSTA KEHU INNOSTU ITSE 78 Luo kannustamalla positiivista ja innostunutta ilmapiiriä. Älä piikittele, ellet ole aivan varma, että viestisi otetaan vastaan huumorilla. Kehu asioita, esim. leikkejä, joista haluat saada riparilaiset innostumaan. Kehu ihmisiä aina kun siihen on aihetta, myös selän takana! Leiriläiset eivät uskalla itse innostua, jos heille ei näytetä esimerkkiä. Ole sellainen! NUKU HYVIN Harva jaksaa väsyneenä innostua mistään. Huolehdi siis siitä, että olet virkeä. ÄLÄ VALITA Valittamiselle on oma paikkansa vetotiimin palavereissa, älä siis tee sitä riparilaisten nähden. Se vaikuttaa negatiivisesti heidän fiilikseensä. KONFIRMAATIO Konfirmaatiossa rippikoululaiset vahvistavat, että he haluavat edelleen tukeutua siihen armoon, joka heille on kasteessa lahjoitettu. He tunnustavat sen uskon, johon heidät on kastettu. Seurakunta rukoilee heidän puolestaan ja jokainen heistä siunataan erikseen. Matt. 28:18-20 Mark. 9:24 MUISTILISTA - NÄIN VALMISTAUDUT Ole mukana harjoituksissa ja apuna albojen pukemisessa Harjoittele omat erikoistehtävät (esim. monisteiden jakaminen, kolehdin kerääminen, tekstin lukeminen) Huolehdi, että osaat laulut Varmista milloin istutaan ja milloin seistään Muista ehtoolliskäytäntö ja hyvä käyttäytyminen Pue siisti, juhlallinen ja kirkkoon sopiva vaatetus Selvitä miten toimitaan konfirmaatiomessun päätyttyä Muista, konfirmaatiopäivän vierailuille lähdetään vanhempien kutsusta Muista, että vierailuilla edustetaan seurakuntaa 79 MUISTIINPANOT ILTAOHJELMA 80 ILTAOHJELMA 81 MUISTIINPANOT ILTAOHJELMA 82 ILTAOHJELMA 83 MUISTIINPANOT ILTAOHJELMA 84 HARTAUS MUSIIKKI/LAULUT RAAMATUKOHTA RUKOUS RUNKO PUHE 85 MUISTIINPANOT HARTAUS MUSIIKKI/LAULUT RAAMATUKOHTA RUKOUS RUNKO PUHE 86 HARTAUS MUSIIKKI/LAULUT RAAMATUKOHTA RUKOUS RUNKO PUHE 87 MUISTIINPANOT HARTAUS MUSIIKKI/LAULUT RAAMATUKOHTA RUKOUS RUNKO PUHE 88 HARTAUS MUSIIKKI/LAULUT RAAMATUKOHTA RUKOUS RUNKO PUHE 89 MUISTIINPANOT HARTAUS MUSIIKKI/LAULUT RAAMATUKOHTA RUKOUS RUNKO PUHE 90 HARTAUS MUSIIKKI/LAULUT RAAMATUKOHTA RUKOUS RUNKO PUHE 91 MUISTIINPANOT HARTAUS MUSIIKKI/LAULUT RAAMATUKOHTA RUKOUS RUNKO PUHE 92 93 MUISTIINPANOT 94 95 ULKOLÄKSYT APOSTOLINEN USKONTUNNUSTUS Minä uskon Jumalaan, Isään, Kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan Luojaan, ja Jeesukseen Kristukseen, Jumalan ainoaan Poikaan, meidän Herraamme, joka sikisi Pyhästä Hengestä, syntyi neitsyt Mariasta, kärsi Pontius Pilatuksen aikana, ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin, astui alas tuonelaan, nousi kolmantena päivänä kuolleista, astui ylös taivaisiin, istuu Jumalan, Isän, Kaikkivaltiaan, oikealla puolella ja on sieltä tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita, ja Pyhään Henkeen, pyhän yhteisen seurakunnan, pyhäin yhteyden, syntien anteeksiantamisen, ruumiin ylösnousemisen ja iankaikkisen elämän. 10 KÄSKYÄ 1. Minä olen Herra, sinun Jumalasi. Sinulla ei saa olla muita jumalia. 2. Älä käytä väärin Herran, Jumalasi nimeä. 3. Pyhitä lepopäivä. 4. Kunnioita isääsi ja äitiäsi. 5. Älä tapa. 6. Älä tee aviorikosta. 7. Älä varasta. 8. Älä lausu väärää todistusta lähimmäisestäsi. 9. Älä tavoittele lähimmäisesi omaisuutta. 10. Älä tavoittele lähimmäisesi puolisoa, työntekijöitä, karjaa äläkä mitään, mikä hänelle kuuluu. 2. Moos 20:2-17 ja 5. Moos. 5:6-21 Kaste- ja lähetyskäsky “Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti.” Matt. 28:18-20 ISÄ MEIDÄN -RUKOUS PIENOISEVANKELIUMI Isä meidän, joka olet taivaissa. Jumala on rakastanut maailmaa Pyhitetty olkoon sinun nimesi. niin paljon, että antoi ainoan Tulkoon sinun valtakuntasi. Poikansa, jottei yksikään, joka Tapahtukoon sinun tahtosi, häneen uskoo, joutuisi kadotukmyös maan päällä niin kuin taivaassa. seen, vaan saisi iankaikkisen Anna meille tänä päivänä elämän. Joh. 3:16 meidän jokapäiväinen leipämme. Ja anna meille meidän syntimme anteeksi, niin kuin mekin anteeksi annamme niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet. Äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta. Sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesti. Aamen.Matt. 6:9-13 HERRAN SIUNAUS Herra siunatkoon sinua ja varjelkoon sinua, Herra kirkastakoon kasvonsa sinulle ja olkoon sinulle armollinen. Herra kääntäköön kasvonsa sinun puoleesi ja antakoon sinulle rauhan. Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. 4. Moos. 6:24-26 96 SUORITUKSET SUORITTAJAPE 10 UT IM HS KLK 97 TULEVAISUUS Isoskoulutus kestää 1,5 vuotta ja valmistaa monenlaisiin elämän haasteisiin. Kristityn vaellus ei pääty kuitenkaan isoskoulutuksen päättymiseen eikä siihen, ettei enää toimi leireillä isosena. Kristus kulkee meidän kanssamme koko elämämme ajan. Onkin hyvä pohtia sitä, missä olet eri ikävaiheissa, ja miten silloin hoidat uskoasi ja miten silloin kuljet yhdessä Kristuksen kanssa eteenpäin. Merkitse alla oleviin ikävaiheisiin, missä ajattelet eläväsi, minkälaisessa elämäntilanteessa silloin olet ja miten uskoa on silloin luontevaa hoitaa. 18v 24v 30v 40v 50v 70v 98 SA S N A K HEIDÄN IN U T S I M AN VAL OLARIN SEURAKUNNAN NUORET
© Copyright 2024