Hyvä kunnallisvaaliehdokas! Olen helsinkiläinen taidemaalari

Hyvä kunnallisvaaliehdokas!
Olen helsinkiläinen taidemaalari, Helsingin taiteilijaseuran jäsen ja etsin itselleni ja samalla muille helsinkiläisille
taiteilijoille kunnallisvaaliehdokkaita.
Voisitteko ystävällisesti vastata seuraaviin taiteeseen ja kulttuuriin liittyviin kysymyksiin kyllä tai ei-vastauksilla ja
perustella sen jälkeen vastauksenne. Ystävällisesti vastauksestanne etukäteen kiittäen Maaria Märkälä.
1)
Museon ostomäärärahat ovat tuloa taiteilijalle - Taiteilijan palkka. Helsingin kaupungin taidemuseon määrärahat
taiteen ostamiseen ovat pudonneet kymmenessä vuodessa 250.000eurosta 105.000euroon (ollen vuonna 1990
vielä 351.000euroa). Tulisiko mielestänne ostomääräraha palauttaa aiemmalle tasolle?
2)
Helsingissä asuu ja työskentelee yli puolet Suomen kaikista kuvataiteilijoista. Kuvataiteen tekeminen on kallis
ammmatti: kankaat, maalit, kiilapuut, näyttelyn järjestäminen galleriavuokrineen, kuljetukset, kutsujen
painattaminen yms. - kaikki työhön liittyvä maksaa. Työtä tehdessään taiteilija työllistää muita: kulttuuritaloja,
galleristeja, kuljetusliikkeitä, valokuvaajia ja kirjapainoja- ja taideteoksien lisäksi luo samalla viihtyisää
kaupunkiympäristöä ja kaupunkikulttuuria.
Edellä mainittujen kustannusten lisäksi kuvataiteilija tarvitsee työhuoneen. Helsingissä työhuoneen vuokraaminen
on kallista. Itse maksan kaupungin omistamasta 46m2:n työhuoneesta Kaapelitehtaalla hieman yli 500€
kuukaudessa. Pitäisikö mielestänne kaupungin subventoida työhuoneen vuokria kaupungissa asuville ja
työskenteleville ammattikuvataiteilijoille?
3)
Helsingissä toimii Suomen suurin paikallinen taiteilijajärjestö, Helsingin Taiteilijaseura (yli 750 jäsentä). Helsingin
taiteilijaseuralla on kuvataidekoulu ja kurssikeskus, jossa on mm. dysfasia-lapsille oma taideryhmänsä,
Taidelainaamo ja Galleria Katariina sekä Galleria Rantakasarmi. Lisäksi seura vastaa ilmaiseksi Malmitalon
näyttelytoiminnasta.
Seuralla on myös talousvaikeuksia, yksinkertaistettuna: n. kymmenen vuoden aikana on kertynyt arvonlisäveron
pahentama 170.000 euron alijäämä taseeseen. Tämä alijäämä on lainaa taiteilijoilta ja on pois taiteilijoiden
toimeentulosta. Kaupungin avustus Helsingin taiteilijaseuralle ei ole muuttunut 16 vuoteen (yhden kerran 16
vuoden aikana on tehty indeksikorotukseen verrattavissa oleva tasokorotus). Tulisiko mielestänne Helsingin
Taiteilijaseuran kaupungilta saama avustus päivittää nykyistä rahan arvoa vastaavaksi?
4)
Kaupungin tiloista 7,1% on tyhjänä. Jos sopivia tiloja löytyy, voisiko mielestänne kaupungin tuki Helsingin
taiteilijaseuralle olla ilmaisten tilojen tarjoaminen seuran toimistolle, gallerialle ja kuvataidekoululle?
5)
Kuvataiteelle myönnettään muihin taiteen aloihin verrattuna vähemmän apurahoja.
Helsingin kaupunki myöntää kuvataiteen apurahoja joka kolmas vuosi. Esim. esittävän taiteen
apurahahakemuksia Kulttuuri- ja kirjastolautakunta käsittelee kaikissa kokouksissaan. Pitäisittekö perusteltuna
kohdella kaikkia taiteen aloja yhdenvertaisesti ja tasa-arvoisesti siten, että kuvataiteenkin apurahoitus saadaan
muiden taiteen alojen kanssa samalle tasolle?
6)
Helsingin kaupunki toteuttaa uudisrakentamisessaan prosentti-periaatetta. Prosenttiperiaatteella kaupunkiimme
on hankittu ammattitaiteilijoiden tekeminä taiteellisesti laadukkaita ja korkeatasoisia taideteoksia. Tulisiko
Helsingin kaupungin ulottaa Prosentti-periaate koskemaan myös korjausrakentamista ja puistohankkeita?
Kiitos!
VASTAUKSIA:
Belle Selene Xia (713) Perussuomalaiset:
1. Mielestäni ostomäärärahat tulisi palauttaa aiemmalle tasolle. Taitelijat tekevät arvokasta ja kaunista työtä, joten
heidän toimintaansa on tuettava. Taitelijan työ vaatii enemmän taloustukea Suomen valtiolta, joten meidän on
myös syytä tukea uusia taidetrendejä ja -suuntauksia.
2. Yksi vaaliteemoistani on tukea Helsinkiläisiä yrittäjiä. Haluan rakentaa Helsinkiin lisää edullisia toimitiloja,
yrityshotelleja ja parkkipaikkoja. Sen sijaan että rakennetaan Helsingin keskustaan vastaanottokeskuksia ja SDP:n
linjan mukaan kuusinkertaistetaan vuokra-asuntojen tuotanto, mielestäni on kannattavampi tukea yritystilojen
vuokrahintoja.
3. Mielestäni Taiteilijaseuran kaupungilta saama avustus tulee päivittää nykyisten työmarkkinoiden tarpeita
vastaavaksi. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että tehtäisiin mm. säännöllisiin indeksikorotuksiin verrattavissa olevia
tasokorotuksia.
4.Ei ole mitään syytä, miksi tyhjiä tiloja ei otettaisi parempaan käyttöön. Tilojen myöntäminen Taitelijaseuralle on
hyvä tapa tukea sen toimintaa.
5. Kaikkia taiteen aloja tulisi ehdottomasti kohdella yhdenvertaisesti. Aito tasa-arvo edellyttää, ettei yhtä ryhmää
koroteta muiden ryhmien yläpuolelle, koska lähtökohtaisesti kaikki taiteen alat ovat yhtä arvokkaita.
6.Helsingin kaupungin tulisi ulottaa Prosentti-periaate koskemaan myös korjausrakentamista ja puistohankkeita,
koska se lisää esteettisyytä kaupunkiin ja varmistaa arvokkaita teoksia myös muille nähtäväksi. Tällä tavoin
kannustetaan taitelijoiden työtä. Kiitos!
Allar Kaasik 621 (Perussuomalaiset)
Olen ehdokkkaana Helsingissä no. 621, Allar Kaasik, esiintyvä taiteilija-sellisti, työskennellyt Suomessa 20 vuotta
useassa musiikkioppilaitoksessa, myös Sibelius-Akatemiassa. Olen toiminnut vuosia Viron David Oistrakh
musiikkijuhlien taiteellisena johtajana, saanut tunnustuksena työstäni Viron Valkoisen Tähden ritarikunnan IV
luokan kunniamerkin sekä Pärnun Kaupungin ansiomerkin.
>
Vastaukseni kaikkiin kysymyksiin on "kyllä". Minua hieman huolestuttaa, että ennen vaaleja annetaan runsaasti
vaalilupauksia asioissa, josta ehdokkailla saattaa ei ole riittävästi tietoa. Tämän vuoksi voin vastata muusikkona
pääasiallisesti yleiskultuurisestä näkökulmasta. Mielestäni kunnallispolitiikassa tulisi enemmän korostaa ja arvostaa
ammattiosaamista. Itse käyttäisin asiantuntijoiden apua konkreetisessa päätöksenteossa.
Mielestäni kulttuurinmäärärahojen, mukaan lukien museoiden ostorahojen leikkaaminen ei ole oikea tapa
ratkaistakseen taolusongelmia. On huolestuttava, että viime aikana on tullut julkisuudessa esiin ajatuksia
mahdollisista kulttuurirahojen leikkaamisesta. Kulttuuri on kansamme henkinen voimavara. Erittäin tärkeätä on
nykykulttuurin tukeminen. Leikkaamisella kulttuurista antaisi lyhytaikaisen taloudellisen voiton, mutta
yhteiskunnalle aiheutuvan vahingon korvaaminen on pitkä prosessi ja usein korvaamaton! Tämä olisi tämän
oksan sahaamista, jolla me istumme.
Kulttuurirahojen leikkaaminen tarkoittaa käytännössä määrärahojen supistamista, lakkauttamista, myös
taiteilijoiden palkkojen leikkaamista. Vaikka taiteilijoiden tuloissa on eroja, yleensä eniten kärsivät leikkauksista
myös pienituloisimmat taiteilijat. Tietysti on vaikeata säästöistä päätettäessä noudattaa kaikessa tasavertaisuutta.
Kuitenkin pitäisi katsoa säästöja tehdessä pidemmän aikavälin vaikutuksia mahdollisimman moniulotteisesti
huomioon ottaen.
Marja-Liisa Suutarinen (FM, äidinkielenopettaja, Perussuomalaiset r.y:n kuntavaaliehdokas nro 692)
Ei voi vastata kuin kyllä jokaiseen kysymykseesi. Kuvataide hoitaa niin henkistä kuin filosofista puolta ja on
mielenterveydelle välttämätöntä. Minulle kuvataiteella on myös maallinen merkitys koska olen 2: taiteilijan äiti ja
useamman aloittelevan täti; isoäiti kohta 4 v. Jaurin. Rahat löytyvät kyllä jostakin - luova mielenkiinto on
kattona..eli ihmisen luovuus käyttöön.
Kimmo Veijalainen 703, Perussuomalaiset
1. Koska en vielä osaa suhteuttaa mainitsemiasi summia muuhun kuin toisiinsa, perstuntuma on, että pudotus on
raju. Se, onko se nyt linjassa maksukykyyn ja taiteen tasoon, on eri asia. Kovin alhaiselta tuo näyttää.
2.Ei missään tapauksessa. Kaupungissa on muitakin tärkeitä ryhmiä jotka kilpailevat samasta tilasta. Oikea tapa
ratkaista asia on hommata jostain rahaa tilojen hankkimiseen, ei antaa taiteilijoille erioikeuksia.
3.Ei missään tapauksessa. Taiteilu ei saa olla erityissuojattu saareke, turvassa suhdanteilta ja taloustilanteelta.
4.Jos tilalle ei löydä maksavaa vuokralaista, niin miksipä ei
Perusteluni:
Ajan itse kaupungin "ylijäämätilojen" puoli-ilmaista vuokraamista esim. ampumaratakäyttöön. Jos ja kun sellaista
tilaa löytyy, sääntöjen pitää olla kaikille niin samat, kuin on järkevää.
Helsinki on jo ottanut käyttöön rasistisen (positiivisesti erityiskohtelevan) järjestelyn mm. työhönotossa, joten sen
voisi ulottaa helpostikin tilojen vuokraamiseen eri hinnalla eri käyttötarkoituksiin. Väärinhän se on, mutta
tarkoitus näemmä hyvittää keinot.
5. Kuvataide, ja nimenomaan esittävä kuvataide, pitää priorisoida muotioikkujen edelle.
6. Ei missään tapauksessa. Hyväksyn (pitkin hampain, ja koska kyseessä on jo perinne) prosenttiperiaatteen
uudisrakentamisessa.
Kyösti Helin 606, Perussuomalaiset
On rehellistä nyt myöntää, että kaikissa kunnissa tulee olemaan erittäin tiukat taloudelliset olot tulevina vuosina.
Tämä johtuu siitä, että valtio hallituksen johtamana on jakanut valtion verovarat ja jopa ottanut satoja miljoonia
velkaa, voidakseen jakaa nekin varat ulkomaihin Tästä ei voi seurata muuta johtopäätöstä kuin että kuntien
peruspalveluihinkaan ei tule riittämään varoja. Silloin tulee karsittavaksi ensisijaisesti muut menot kuin aivan
välttämättömät elinkustannukset ja terveyspalvelut, niin mielelläni kuin olisin Perussuomalaisissa tukeneet
omiamme, eikä vieraita maita.
Meri Vennamo, n:o 705, perussuomalaiset
Kysymyksesi ovat kaikki aiheellisia ja perusteltuja.En ole ollut tietoinen siitä, että kaupungin taiteen
ostomäärärahat ovat pienentyneet noin ratkaisevasti, kun en ole ollut mukana kunnallispolitiikassa viime vuosina.
Ostomäärärahaa pitäisi ehdottomasti korottaa! Kaupungin budjetissa on runsaasti kaikenlaisia turhia
"tuhlailumenoja" ja ylisuuria edustusmäärärahoja, joten voisin heti ensi töikseni, jos tulen valituksi, tehdä
aloitteen tämän määrärahan korottamiseksi tuntuvasti. Vaikka 100 % korotus ei sekään vielä ole kovin suuri
summa, ja saisimme sillä taidetta, jolla on pysyvä arvonsa, esim. joidenkin typerien kaupungin "brändäys"broshyyrien sijaan!
Ilman muuta työtilojen vuokria voisi tukea jollakin tavoin, esim. että niitä varten voisi hakea jotakin asumistukeen
verrattavaa rahaa, mutta kaupungilta, ei valtiolta. Taidemaailma on, mitä vanhasta kokemuksesta muistan,
jotenkin aina ollut näiden taidevirkamiesten riitaisuuksien takia jotenkin luotaantyöntävä, ja kun kyse on arvoista
ja ihmisten erilaisista mieltymyksistä, niin "oppiriitoja" helposti syntyy. Ehkä se on yksi syy siihen, että tuki ja
määrärahat ovat jääneet noin paljon jälkeen.
Itse haluaisin myös taideteoksia julkisiin tiloihin, sekä myös patsaita ja veistoksia puistoihin sopiville paikoille.
Minusta olennaista on, että taiteesta voisi nauttia ilman maksuja, ilmaiseksi, ja etenkin silloin, jos teos on hankittu
yhteisillä verovaroilla! Toivotaan, että taide ja sen tekijät nostetaan taas sille kuluvaan arvoon myös rahoja
budjetissa jaetaessa. Olen valmis kannattamaan sellaista politiikan muutosta.
Kristina Ljungqvist, 635, Perussuomalaiset
1.Kyllä / ei. juuri nyt on sen verran vaikea taloudellinen tilanne, etten tiedä, miten voisin perustella noston,
mutta silloin, kun jonkinlaista nousua edes on näköpiirissä, lähtisin yrittämään sen korottamista.
2.Kyllä. Tämä tila-ajattelu on meillä ihan pielessä. Kuvataiteilijat, muusikot ym. kärsivät tilan puutteesta ja rahan
puutteesta, totta kai. Myös poliittiset kaupunginosayhdistykset, kuten perussuomalaisten kaup. osayhdistykset
kärsivät kokoustilojen puutteesta. Näille kaikille pitäisi löytyä tiloja... liike-, teollisuus. yms tiloja on tyhjillään,
mutta kun ei niin ei. Lyhytjänteistä toimintaa, kun ei ymmärretä perusasioita!
3.Kyllä Olisi syytä!
4.Kyllä/ei Jos ei kokonaan ilmainen, niin kuluperiaatteella... sähkö, lämpö
jne muuten ilmainen.
5.Kulttuuri on kulttuuria. yksi tykkää äidistä, toinen tyttärestä. Urheilulle annetaan lähes rajattomasti, osa siitä
joutaisi kuvataiteelle ja kirjallisuudelle.
6.Kyllä. Minua aina välillä pännii, kun länsiosiin on tehty vaikka mitä laivoja yms teiden ramppeihin... ja Itäpuoli
slummiutuu pikavauhtia. Eriarvoistaa kaupunginosia!
Markku Salomaa, 685 Perussuomalaiset, Helsinki/Meilahti
1. Kyllä tulisi.
2. Katso vaustaus 4
3. Se tulisi ehdottomasti päivittää tämän päivän rahan arvoon. En ole tiennytkään, että tilanne on noin huono!
4. Kaupungin tuki voisi nimenomaan olla kohtuuhintaisten tilojen vuokraaminen taiteilijoille. Syynä juuri nuo
tyhjät tilat joista monet ovat vielä nykyaikaiseen konttori- tai asumiskäyttöön sopimattomia. Tosin valtaosa
tiloista ilmeisesti edellyttää ainakin jonkintasoista remonttia joten tähän on myös löydyttävä rahaa.
5. Tietysti pitää. En ole tiennyt tätäkään aikaisemmin.
6. Idea on hyvä. Mutta minulla ei vielä ole siihen harkittua kantaa.
Tuomo Valokainen 484, SDP
Näihin pitää perehtyä mutta kaikki taiteen lajit ovat enemmän kun tervetulleita! Itse taistelen juuri nyt rick
yhtyeille kellareita mutta jatkossa jos jatkan valtuustossa niin...tumppi 484
Tarja Tenkula, SDP
1. Bujettiesitys on tyly. Lisämäärärahan tarve on ilmeinen.
2. Edullisia työtiloja olisi varmastikin helpoin tarjota, mikä helpottaisi taiteilijoiden elämää. Esim. tyhjien tilojen
vuokraaminen edelleen edullisesti.
3. Ikävä kuulla suuresta alijäämästä. Avustustason nosto on yksi keino (ei yksin tule riittämään). Jotain muitakin
keinoja tulisi kehittää ennakkoluulottomasti. Jos Kulken kanssa voisitte kehitellä mallin, seuran jäsenet tekisivät
"taksvärkki-päivän" päiväkodeissä/ kouluissa (?)ja näillä palkkioilla kuitattaisiin alijäämää???
Päiväkodit ja koulut ottaisivat varmasti teidän asiantuntijuuden vastaan??
4. Hyvä ajatus!!!
5. Hyvä asia, ehkä kestävämpi ratkaisu olisi kuitenkin edullisimmat työtilat.??
6. Ko. ideaa on esitetty. Ehkä uusi valtuusto hyväksyy esittämänne linjan.
Päivi Lipponen, SDP
1. OLISI HYVÄ SAADA MÄÄRÄRAHA NOUSEMAAN.
2. AINAKIN TULISI OSOITTAA TILOJA, JOISSA VOI PITÄÄ ATELJEETA.
3. OLISI HYVÄ PÄIVITTÄÄ.
4. TILAN PUUTE VAIVAA MONIA TAITEILIJARYHMIÄ JA YHTEISKUNNALLISIA YHDISTYKSIÄ.
NIISTÄ EI TULISI PERIÄ MARKKINAVUOKRAA. VAPAATA TILAA TULISI KYETÄ
OSOITTAMAAN EDM. TOIMINTAAN.
5. LAUTAKUNTA TEEMOITTI AIEMMIN TAITEENLAJIT, JOILLE MYÖNENTÄÄN TUKEA.
6. OLISI HYVÄ KYETÄ LISÄÄMÄÄN TAIDETTA LÄHIYMPÄRISTÖSSÄ.
Teemu Suominen 690 - Perussuomalaiset
1.) En lähtisi sitomaan kaupunkia tässä kohdin yksioikoisesti jollekkin tietylle tasolle tai jonkin tietyn hetken
tasoon. Itse pikemminkin haluan nähdä tuleeko Checkpoint Helsinki yhteistyömalista minkälainen ja tekisin
ratkaisuja ensisijaisesti vasta tämän jälkeen.
2.) Itse en henkilökohtaisesti lähtisi suoraan subventioon. Sen sijaan kaupungn tulisi jatkossakin rakentaa
yhteistoimintatiloja -"kansalaisten olohuoneita"- eri alueille ja nykyisyydestä poiketen näissä yhteyksissä tuisi olla
myös tiloja eri alojen taitelijoille.
3.) Kyllä
4.) Suoraan en uskalla vastata, kun tarvitsijoita on vanhus-, vammais-, kuin nuorisojärjestöistä lähtien, mutta asia
tulisi ainakin selvittää.
5.) Kannatan tasa-arvoa, myös taitelijoiden keskuudessa.
6.) Korjausrakentamisen suhteen olen varovainen, sillä kokemuksesta tiedän ettei se välttämättä ole toimiva
ratkaisu, toki kohteesta riippuen. Puistoympäristoihin tämä tulisi ulottaa. Ongelmaksi tosin voi muodostua
puistojen, etenkin esikaupunkialueella, osin laiminlyöty hoito. Huonosti hoidettu / hoitamaton puistoalue
taidenteoksineen tuskin vastaan tarkoitustaan.
Osku Pajamaki SDP
1. No todellakin. Voi vain kysyä taidemuseon johdolta, kuka on linjannut ostomäärärahojen leikkauksen ja mitä
strategiaa on noudatettu, ei ainakaan kaupunginhallituksen, jossa istun.
2. En tiedä, onko kaupungin järkevää subventoida vuokria, mutta kyllä kulttuurikaupungin imagoon ja toimintaan
kuuluisi huolehtia taiteilijoiden työskentelyedellytyksistä kaupungissa ja pyrkiä järjestämään edullista työtilaa.
3. Mahdotonta ottaa kantaa yksittäisen järjestön taloustilanteeseen ja sen syihin asiaa paremmin tuntematta.
Yleisesti ottaen taiteilijajärjestöt tekevät vähillä resursseilla isoja ja laadukkaita projekteja ja pitävät yllä kulttuuriinfraa uskomattoman vähällä rahalla. Joten kyllä niihin kannattaisi enemmän sijoittaa kulttuuriavustuksia.
4. Näille kaupungissa on standardikäytännöt.
5. En lähtisi kilpailemaan esittävän taiten kanssa, vaan pyrkisin nostamaan määrärahoja yleensä.
6 Se ulottuu jo noihin. Tein asiasta ponnen 2010, joka meni läpi.
Harri Lindell Perussuomalaiset
1. Kyllä, Helsingin kokoisen kaupungin budjetissa sillä ei ole mitään merkitystä, jos säästetään tuo määrä.
Taiteilijat ovat mielestäni ansainneet kohtuullisen elantonsa työstään. Itsekin olen pienen mainostoimiston yrittäjä
/Hyvän Olon Mediat Oy), ja vastaan mielelläni alaani läheltä liippaaviin kysymyksiin.
2. Kyllä, kaupungilla on paljon tyhjää tilaa, joka voitaisiin osoittaa taiteilijoiden käyttöön minimivuokralla.
3. Kyllä. Puuttuvat indeksikorotukset pitäisi kompensoida jälkikäteen, ja tulevaisuudessa nostaa kerran vuodessa
avustusta vuotuisen indeksikorotuksen verran. Tämä on mielestäni oikeudenmukainen ja kannatettava
järjestelmä.
4. Kyllä. Tilavuokrat voisivat olla aivan nimellisvuokran verran. On parempi, että tyhjille tiloille saadaan hyvää
käyttöä kuin että ne ovat tyhjillään.
5. Kyllä. En näe mitään erityistä syytä, miksi kuvataide olisi huonommassa asemassa kuin muut taiteen alat.
6. Kyllä. Myös vanhemmilla alueilla, niiden viihtyvyyden kannalta, on tärkeää, että sinne kohdistetaan myös
taidetta.
Alina Mänttäri-Buttler, Vasemmistoliitto
1.Kyllä. Ehdottomasti määrärahoja tulisi korottaa _ ellei kertakorotus ole mahdollinen (eli poliittisesti
saavutettavissa) niin sitten vähitellen määrärahojen määrää kasvattaen. Nykyiset hankintamäärärahat ovat aivan
liian matalat. Mielestäni on valheellista ajatella että kokoelmien kartuttamisella ei olisi yhteyttä kuvataiteilijoiden
toimeentuloon ja ammatinharjoittamiseen. Taiteen ostaminen ja kokoelman kerryttäminen vaikuttavat suoraan
kuvataiteilijoiden ammatin harjoittamiseen. Toki hankintamäärärahojen kasvattamiselle on myös muita perusteita
_ eli kokoelman laaja kerryttäminen sinänsä.
2. Kyllä. Kuvataiteilijoiden ammatin harjoittamiselle _ erityisesti Helsingissä _ isoimpia haasteita ovat
työhuonekustannukset sekä näyttelyiden järjestämisen kustannukset. Kuvataiteilijoiden työtilatilannetta tulisi
helpottaa joko jonkinlaisella työtilasubventiolla ja/tai lisäämällä edullisten työtilojen määrää mm. tarjoamalla
työhuonekäyttöön soveltuvia tyhjillään olevia kaupungin hallinnoimia tiloja työhuoneiksi edulliseen tai lähes
ilmaiseen hintaan ilman tiloille ns normaalisti asetettavia tuottotavoitteita.
3. Kyllä. Tarve tukisumman kasvattamiselle on ymmärrettävä. Olen pahoillani että kuluneella kaudella
lautakunnassa ei tukea ole onnistuttu nostamaan.
4. Ei. Vastaan ei mutta haluaisin vastata oikeastaan ehkä. Tarve on ymmärrettävä ja haluisin kovasti sitä
kannattaa. Realistisesti ajateltuna tulee kuitenkin ymmärtää että mikäli tämän kaltainen ilmaisen tilan muotoinen
tuki annettaisiin Helsingin Taiteilijaseuralle, olisi vastaavia ilmaisia tiloja pian kysymässä myös moni muu
kaupungin avustama kulttuuritoimija/järjestö/yhteisö. Tokikin jos tyhjillään olevien tilojen kulttuurikäyttöön
onnistutaan saamaan kunnolla vauhtia ja vastaavia tiloja annettaisiin muillekin kipeästi tarvitseville, niin sitten
ajatus on kannatettava. Ensisijaisesti tyhjien tilojen kulttuurikäytön lisääminen tulisi ensi vaiheessa mielestäni
aloittaa mm. kuvataiteilijoiden edullisten työtilojen ja muiden taiteen alojen harjoitustilojen määrää lisäämällä.
5. Kyllä. Ehdottomasti. Tämä on asia josta olen itse kulttuuri- ja kirjastolautakunnassa toistuvasti pitänyt meteliä.
Kysymyksessä esiin nostetut esittävän taiteen avustukset ovat siis kohdeavustuksia, joita lautakunta jakaa joka
kokouksessaan esittävän taiteen ja ympäristötaiteen produktiolle sekä festivaaleille. Tämä on selvä epäkohta
kuvataiteen kannalta _ olen ehdottomasti sitä mieltä että kuvataide & kuvataiteilijat ovat paitsiossa nykyisessä
kaupungin kulttuuritukijärjestelmässä. Myös kuvataiteella tulisi olla tukikategoria, josta voi hakea tukea
projekteille ja projektien kustannuksille laajemmin kuin vain ympäristötaiteelle kohdennettuna. Erilaiset projektit
ja gallerianäyttelyiden pitäminen ovat kuvataiteilijoille yhtä olennaisia osia ammatissa toimimista kuin
konserttisarjat ja teatteriproduktiot muusikoille ja näyttelijöille. Toinen merkittävä asia on henkilökohtaisten
kaupungin myöntämien taiteilija-apurahojen määrä; kuvataiteen hakukierroksilla kuvataiteilijoiden hakemuksien
määrä on yleensä reilusti muita ko hakukierroksen taidelajien hakumääriä suurempi _ tämä kertoo huutavasta
tarpeesta tuelle. Itse olen lautakunnassa onnistunut vaikuttamaan siihen että pohjaesityksiä useammille
kuvataiteilijoille on myönnetty apurahaa. Ylipäätään kulttuurilautakunnan myöntämien taiteilija-apurahojen
määrärahaa tulisi näkemykseni mukaan entisestään kasvattaa
6. Kyllä. Kannatan prosenttiperiaatteen käytön laajentamista nykyisestä. Prosenttiperiaatteella aikaan saadaan
taiteen määrän kasvua ihmisten elin/työympäristöissä ja tehdään kaupungista viihtyisämpi ja lähennetään
asukkaita & taidetta/taiteilijoita toisiinsa. Luonnollisesti prosenttiperiaatteen laajempi käyttö vaikuttaa myös
taiteilijoihin silti osin kuin taidetta julkiseen tilaan tekevien taiteilijoiden määrä kasvaisi.
Harry Bogomoloff, Kokoomus
1. EI
2. EI
3. KYLLÄ
4. EI
5. KYLLÄ
6. EI
Sirpa Asko-Seljavaara, Kokoomus
Kuvataide ja muu kulttuuri on lähellä jokaisen Helsingin kaupunginvalttuustoon pyrkivän kokoomuslaisen
sydäntä. Käsittelemme tiloja ja anomuksanne Kulttuurilautakunnassamme ja yritämme tukea taidetta kaikin
mahdolliisin myönnetyin määrärahoin. joita yritämme kasvattaa. Menetystä Helsingin kuvataiteilijoille
Tuomas Rantanen , Vihreät
1. pitäisi, tosin taidemuseon kohdalla on muitakiin pulmia. Olen myös hyvin optimistinen Chekpoint Helsinkihankkeen suhteen ja tunnen hyvin siinä puuha-asemassa olevia taiteilijoita.
2. pitäisi, mutta subvention tapa ei ole ihan iisi ratkaista. Ajatus että kuka vain saa työhuoneeseen korvausta ei
toimi,. Sen sijaan kaupungin pitäisi vuokrata taiteilijoille tiloja käyttämättömistä omista tiloistaan kohtuuhinnalla,
voi olla järkevää että siinä on joku taiteilijayhdistys (esim ateljeesäätiö) tai vaikka kaapelitehtaan tapainen toimija
välillä.
3. minulla ei ole mitään sitä vastaan, mutta en osaa yhtään sanoa mitten avustuksen kehitys vertautuu muihin
samalla avustusmomentilla oleviin tyoimijoihim. Tuen määräminen pitää tehdä kokonaisuuden mukaan, jos
yhden osuutta nostaa eikä momentilla ole lisärahaa, pitää valmistautua leikkaamaan muilta.
4. Vapaita tiloja, joille ei löydy muuta käyttöä pitäisi antaa nimellisellä vuokralla järjestöille ja kansalaistoimintaan.
5. Muiden taiteen apurahoja ei tietääkseni käsitellä kaikissa kokouksessa, vaan tarkoittanet priduktioavustuksia,
joka liittyy esitysten tai tapahtumaluonteisten tilaisuuksien jörjestämiseen. Niiden kulut on tilitettävä
kuittutasolla. Taiteilija-apurahat ovat kaikilla aloilla eri asia, koska ne ovat työskentelyyn annettua avustusta.
Kuvataiteen luonne on erilainen, ja on katsottu että siinä kannattaa tukea apurahoilla
tekijöitä, muilla aloilla tuetaan enemmän sitä esillepanoa.
6. Tuo on minusta kannatettavaa.
Alviina Alametsä, Vihreät (921)
1. Kyllä. En tue Guggenheimin kaltaisia giganttisia hankkeita, vaan mielestäni meidän tulee investoida siihen mitä
meillä jo on - laadukkaaseen kotimaiseen taiteeseen.
2. Kyllä, ja ehkä paras keino tähän olisi tarjolla olevien työhuoneiden lisääminen. Esimerkiksi tyhjillään olevia
toimisto – ja teollisuustiloja voitaisiin hyvin käyttää ateljeina. Tästä on jo olemassa hyviä kokemuksia.
3. Avustusta tulee nostaa.
4. Ehdottomasti! Tyhjä tila on turhaa tilaa.
5. Kyllä. Kuten aiemmassa kysymyksessä todettiin, taiteilijan ammatti ei ole tekijälleen edullinen eikä riskitön,
vaikka taiteilijoilla on yhteiskunnassa tärkeä rooli. Itsellänikin on kuvataidetta ja maalausta jo viisitoista vuotta
harrastaneena kokemus siitä, ettei taiteen tekeminen ole ilmaista; se vaatii materiaalihankintansa ja työaikansa.
Sivistyneen yhteiskunnan tulee tukea taiteilijoiden tekemää työtä esimerkiksi apurahoin.
6. Varsinkin puistohankkeisiin Prosentti-periaate voisi sopia.
Sylvi Soramäki-Karlsson, vihreät
1 Ostomäärärahat ovat Suomessa olleet melkoisen pieniä. Ostomäärärahoja tulisi ennen kaikkea lisätä ei
pienentää. Hgin kaupungin taidehankintoja tulisi lisätä rutkasti. ESim. tässä taloudellisessa tilanteessa 500 00
euroa olisi jo positiivinen asia.
2.Pitäisi pyrkiä luomaan edullisia, asianmukaisia ja ympäristöltään inspiroivia työhuonetiloja taiteilijoille,
taitelijayhteisöjä, esim. vanhoihin sopiviin kiinteistöihin remontoimalla. Uusienkaan rakentamisen ei pitäisi olla
ongelma
3. Tulisi ilman muuta päivittää ja tarkistaa vuosittain Näyttelytoimintoja tulisi tukea enenevästi.
4. Hyvä ajatus, tukisin mielelläni tällaista hanketta. Tyhjiä tiloja tulisi käyttää parhaalla mahdollisella tavalla!
Innovatiivista ajattelua tarvitaan. Taidelaitosten tulee sijaita keskustassakin.
5. Ilman muuta, kuvataide yhdenvertaiseksi muiden taidelajien kanss.
6. Korjausrakentamiseen kyllä, miksei puistoihinkin, mikäli puistoista löytyy
hyvä tila taideteokselle. Toisaalta puisto voi itsessään olla taideteos.
Tuula Paalimäki, Vihreät
1.KYLLÄ Mielestäni taideostojen määrärahan palautus aiemmalle tasolle ei riitä. Jotta Helsingistä oikeasti tulisi
taidepääkaupunki, ostomäärärahan tulee olla huomattavasti korkeampi. En kuitenkaan ole vakuuttunut siitä, että
kaikki ostomäärärahat olisi osoitettu taidemuseolle. Ehkä hankinnat monipuoistuisivat, jos hankinnoista olisivat
päättämässä useammat tahot. En ihan heti osaa sanoa, miten asia pitäisi organisoida, mutta haluaisin ostoihin
monipuolisia ja jopa radikaaleja näkemyksiä.
2. KYLLÄ Kaupungin tulee jatkaa tukeaan taiteilijoiden työhuoneisiin. Seurattuani nyt parin vuoden ajan
muutamien muiden kaupunkien (kuten Turun ja Espoon) toimintatapoja, olen todennut, että Helsinki on
hoitanut kuvataiteilijoiden tilakysymystä huomattavasti paremmin kuin naapurikaupunkinsa. Mielestäni järjestely,
jossa kaupunki maksaa suuren osan tilainvestoinnista ja siten pienentää pääomakuluja, on toimivampi
kuin vuosittain anottavat avustukset, jotka rasittavat kulttuuribudjettia. Mutta mielestäni tuki tulee sunnata
yleishyödyllisille tahoille, kuten taiteilijajärjestöjen organisaatioille tai kaupungin omille yhtiöille, jotta
varmistetaan, ettei sitä käytetä kiinteistösijoitusbisnekseen.
3. KYLLÄ Mielestäni kaupungin pitäisi myöntää Helsingin Taiteiljaseuralle investointiavustus, jonka myötä seura
voisi sitoutua pitkäaikaiseen vuokrasopimukseen kaupungin tiloissa, mieluiten Torikortteleissa, jonne Katariina
voisi muuttaa synnyinsijoilleen pois kalliista tiloista Kalevankadulla. Tämä raha ei olisi pois kulttuuribudjetista,
vaan siihen pitäisi käyttää esimerkiksi kaupunginjohtajan päätösvallan alla olevia torikortteleiden kehitysrahoja.
Kaupungin pitäisi tehdä sopimus, jolla se varmistaa, että helsinkiläisten nykytaiteilijoiden teoksia on esillä
keskeisellä paikalla Helsingissä.
En automaattisesti päivittäisi Helsingin Taiteilijaseuran avustusta, vaan pyrkisin siihen, että kulttuuritoimi yhdessä
seuran kanssa kävisi läpi yhteistyömahdollisuudet, seuran tarpeet ja kustannukset. Sitten yhdessä määriteltäisiin
linjaukset siitä, kuinka suuria avustusten tulisi olla. Kun taso on määritetty - arvelen että sen tarve havaittaisiin
paljon nykyistä suuremmaksi - jatkossa pitäisi noudattaa indeksikorotuksia. Muutenhan tuki käytännössä laskee.
Mutta totta kai, Helsingin pitää tukea helsinkiläisiä taiteilijoita! Se, että Helsingissä asuu ja työskentelee niin paljon
kuvataiteilijoita, on rikkaus joka kaupungin kannattaa hyödyntää.
4. EI Mitkään tilat eivät ole ilmaisia. Kaikkien tilojen kustannukset muodostuvat pääoman kustannuksista ja
ylläpitokustannuksista. Helsingissä on käytössä ns. sisäisen vuokrauksen järjestelmä, jossa kaupunki perii vuokraa
myös omilta hallintokunniltaan, kuten kouluilta, päiväkodeilta ja terveysasemilta. Sen järjestelmän tarkoitus on
tuoda avoimesti esiin se, että kaikkien tilojen käyttö maksaa. Siksi mielestäni parempi järjestely on se jonka
selostin jo edellisessä kysymyksessä, eli investointiavustus, jolla pienennetään vuokralaisen
pääomakustannusosuutta. Ilmaiset tilat eivät ole mahdollisia.
Suuri osa tyhjänä olevista tiloista on tilapäisesti tyhjänä, eli niitä voidaan vuokrata vain väliaikaisesti. Mielestäni
Helsingin Taiteilijaseura tarvitsee pysyvät tilat. Samoin kuin kuvataitelijoille työtilan pysyvyys merkitsee
mahdollisuutta keskittyä omaan ammattityöhön, tulisi Helsingin Taiteilijaseuran pystyä keskittymään
helsinkiläisten taiteilijoiden edunvalvontaan ja taiteen edistämiseen ilman tilahuolia.
5.KYLLÄ Totta kai!!
6. KYLLÄ Prosenttiperiaate on käytännössä toteutunut myös monissa korjausrakentamisen hankkeessa. Yhtenä
esimerkkinä vaikkapa Kaarina Kaikkosen työ Mäkelänkadulla juuri korjattavan Käpylän koulun julkisivussa.
Ehdottomasti puistorakentamisessa pitäisi taideprosentin myös toteutua! Eikä vain puisto- vaan myös muussa
ympäristörakentamisessa, josta rakennusvirasto vastaa, kuten torit, sillat ja osin katualueetkin. Tosin
prosenttiperiaate -sana ehkä pitäisi vaihtaa joksikin muuksi. Pääasia, että kaikissa kaupungin hankkeiden
kustannusarvioissa olisi mukana varaus taidehankinnoille. Miettisin kyllä sitten organisaatiotakin, eli pitää
määrittää, kenen vastuulle teoksista huolehtiminen kuuluisi.
Tuuli Kousa, Vihreät
1) Kyllä, ostomääräraha tulisi palauttaa entiselle tasolleen. Summa on kaupungin budjetissa pieni, mutta
taiteilijoiden ja gallerioiden toimeentulon kannalta kaupungin omilla taidehankinnoilla on suuri merkitys. Jos
ajattelee suomalaisen aikalaistaiteen keskimääräisiä hintoja tällä hetkellä on ilmeistä, että ostomäärärahan
palauttamisella olisi iso ja myös laaja vaikutus suomalaisessa kuvataidekentässä. Helsingin kaupungin
hankintamäärärahojen merkitystä vielä korostaa se, että valtion taidemuseon hankintamäärärahat ovat viime
vuosina pienentyneet voimakkaasti.
2) Mielestäni Helsinki voisi osoittaa kuvataiteilijoille tilapäisten käyttöjen periaatteella kohtuuhintaisia
työhuonetiloja omistamistaan kiinteistöistä, jotka odottavat uutta käyttöä. Tätä voisi tehdä myös yhteistyössä
valtion kanssa. Se että työhuone pysyisi samana vain muutamia vuosia aiheuttaa tietysti vaivaa, mutta arvelen, että
haitta olisi pienempi kuin se, joka syntyy jos työhuonetta ei ole tai siitä joutuu maksamaan markkinaehtoista
vuokraa.
Sen sijaan en kannata sitä että kaupunki alkaisi subventoimaan tavallisia markkinahintaisia tiloja vuokrattavaksi
taiteilijoille halvemmalla. Pidän järkevämpänä sitä, että kaupunki käyttää rahat suoraan taidehankintoihin.
3) En tunne Helsingin Taiteilijaseuran silloista ja nykyistä toimintaa niin hyvin että pystyisin arvioimaan onko
avustuksen nostaminen perusteltua. Sinänsä kuulostaa hyvin kummalliselta että avustukseen ei ole tehty edes
inflaatiotarkastuksia.
4) Helsingin kaupunki maksaa sisäistä vuokraa kaikista käyttämistään tai muiden käyttöön antamistaan tiloista.
Kaupunki voisi tukea tällaisten tilojen vuokraamista toiminta-avustuksen kautta, jos hankesuunnitelma on
sellainen, että toiminnan tukeminen on perusteltua.
5) Kulttuurilautakunta ei käsittele henkilökohtaisia apurahoja joka kokouksessa, vaikka ymmärtääkseni se on
totta, että erilaisia avustuksia kokouksissa käsitellään lähes joka kerta. Lisäksi muille taidealoille jaettavat apurahat
myönnetään usein ryhmille ja erilaisia rajattuja hankkeita varten. Eri kulttuurin haaroja on perusteltua tukea eri
tavoin niiden ominaispiirteiden takia, mutta kyllä, olen sitä mieltä että kuvataiteiljoita pitäisi kohdella kaupungin
avustusten jaossa tasa-arvoisesti muiden toimijoiden kanssa.
6) Uusien puistojen rakentamisessa prosenttiperiaate olisi hyvin perusteltu, mutta korjausrakentamisen kannalta
se olisi äkkiseltään ajateltuna erikoista. Usein peruskorjauksissa tavoitellaan alkuperäistä ilmettä, ja silloin uusi
taide ei aina istu kohteeseen. Sen sijaan pidän kyllä perusteltuna sitä, että kaupungin omiin kokoelmiin sijoitettuja
teoksia voidaan peruskorjausten yhteydessä sijoittaa kohteisiin.
En nyt tarkoittanut yllä että uusi taide ei sopisi vanhoihin taloihin, onhan oma kotinikin täynnä uutta taidetta (osa
taidelainaamosta hankittua), mutta sääntönä se ei minusta peruskorjausten yhteydessä toimi.
Outi Ugas, Helsingin vihreät, ehdokasnumero 1029
1.Määräraha on osa laajempaa kokonaisuutta, enkä nyt osaa vastata, mikä olisi ostomäärärahalle oikea taso.
Pieneltä tuo 105000 euroa kyllä kuulostaa.
2 Jossain mittakaavassa subventointi on varmasti mielekästä, mutta en näe asiaa yksinomaan kuvataitelijoiden
huolena - luovien alojen tekijöiden ylipäänsä. Tämän joukon osana vuokrien subventio ammattikuvataiteilijoille
esim. tyhjien tilojen käyttöönoton (kysymys 4) muodossa olisi hyvinkin mielekästä. Subventioon pitäisi yhdistää
myös tilojen kierto, jotta taiteilijat keskenään ovat yhdenvertaisia. Esim. Jokin työhuonestipendijärjestelmä voisi
olla hyvä (onko tällaista jo?). Toivottavaa kyllä on, että kuvataiteilijoita asuisi enemmän muuallakin kuin
Helsingissä, toimeentulo taiteella on keskimäärin todella niukkaa ja tämä yhdistettynä Helsingin hintatasoon ei
kovin hääviä elintasoa taiteilijalle takaa. Niin laajamittaiseen työhuonevuokrien subventioon ei ole varaa, että sillä
koko toimialan toimeentulon ja kustannusten epäsuhta.
3. Korotus voisi olla mielekäs, mutta on reilua kaupunkilaisia kohtaan, että se kohdistuu toimintaan, ei
yhdistyksen vanhojen alijäämien kattamiseen. Eli mitä taiteilijaseura voi tarjota kaupungille korkeampaa tukea
vastaan? Taas pitää tarkkailla taiteilijaseuran ja muiden luovien alojen seurojen tasavertaista kohtelua, myös
tarkasti niitä syitä, mitkä alijäämäkertymän ovat aiheuttaneet (jos siellä on jotain, josta voidaan ajatella kaupungin
voivan vastata, voi sen kattaminen avustuksella ollakin perusteltua).
4. Tyhjät tilat käyttöön ehdottomasti! Mutta tuskin ihan ilmaiseksi (ainakin tilojen kulut tulisi kattaa). Mutta
tässäkin pitää huolehtia eri seurojen tasapuolisesta kohtelusta, en siis voi "luvata" ilmaisia tiloja näin heittämällä.
5. Yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon pitää pyrkiä, mutta se ei välttämättä tarkoita kysymyksessänne ehdottamaa
tapaa (jonka yksityiskohdista en tiedä). Eri taiteenalat ovat eriluontoisia. Esittävä taide toimii eri
aikaperspektiivillä kuin kuvataide: esittävän taiteen toteutus on aikaan sidottu, kuvataide yleensä jättää
tuloksekseen jonkin pysyvän tuotoksen. Eri taiteenalojen yhdenvertaisuus ja tasa-arvo eivät tarkoita
toimintatapojen kopiointia alalta toiselle. Asiaan vaikuttavat myös yhteenlasketut määrärahat, volyymit, työn
tulosten sosiaaliset vaikutukset jne. Pitää perehtyä juttuun niin osaan vastata tarkemmin.
6. Ehdottomasti! Puistohankkeisiin periaate pitäisi olla helppo tuoda. Korjausrakentamisessa lie realistisempaa
ajaa asiaa vahvana suosituksena, hankkeet kun ovat niin vaihtelevia (korjattavan kohteen arkkitehtuuri, teoksen
sijoittuminen olemassaolevaan tilaan, rakentamisen luonne (äkillinen korjaus, peruskunnostus) jne.). Jotta homma
onnistuu myös korjausrakentamisen puolella, pitää taiteilijoiden ja arkkitehtien välisen viestinnän ja yhteistyön
toimia.
Outi Alanko-Kahiluoto (Vihr.) 923
1. Taiteen ostomäärärahat pitäisi ehdottomasti palauttaa entiselle tasolle, sillä ne ovat elintärkeitä monen
taiteilijan työskentelyedellytysten kannalta. Taideteosten hankkiminen on myös kaupungille investointia
tulevaisuuteen. Museot ovat yhteinen muistimme ja niiden tehtävänä on säilyttää kutakin aikautta
kulttuuriperintönä tulevaisuuteen. Esimerkiksi Helsingin Taidemuseon tehtävänä on myös huolehtia julkisesta
taiteesta. Siihen se tarvitsee voimavaroja.
2. Kyllä, kupungin tulisi ehdottomasti tukea taiteilijoita työhuoneen vuokrissa. Myös yhteisötyöhuoneita pitäisi
tukea.
3. Kyllä, Helsingin Taiteilijaseuran avustusta tulisi ehdottomasti saattaa ajan tasalle. Kaupunki voisi myös tehdä
yhteistyötä Helsingin Taiteilijaseuran kanssa. Kaupunki voisi esimerkiksi tilata opastuksia Helsingin
Taiteilijaseuran taiteilijoilta HTS:n näyttelyihin ja käyttää taiteilijoita asiantuntijoina kulttuuria koskevissa asioissa,
esimerkiksi suunniteltaessa Juhlaviikkojen ohjelmaa.
4. Kyllä, kaupungin pitäisi tarjota tyhjinä olevia tilojaan Helsingissä toimivien yhdistysten käyttöön.
5. Kyllä, eri taiteenlajit pitäisi saada avustuksissa samalle viivalle. On väärin, että kuvataiteen rahoitus on
huonommalla tasolla kuin muiden taiteenlajien. Työskentelyapurahojen määrää pitäisi lisätä ja summia kasvattaa.
6. Olen ollut mukana neuvottelemassa prosenttiperiaatteesta Helsingin kaupungin strategiaohjelmaan. Vihreät
ottivat taiteen prosenttiperiaatteen neuvottelutavoitteekseen minun ehdotuksestani ja neuvotteluissa saimme sen
läpi.
Tuossa yhteydessä sovittiin, että kulttuuriprosentti koskee myös merkittäviä korjaushankkeita. Periaatetta voisi
mielestäni puistojen lisäksi laajentaa myös esimerkiksi yhteisötaiteeseen sosiaali- ja terveysvirastossa sekä opetusja nuorisotoimessa.
Kimmo Helistö, Vihreät
1. Totta kai pitäisi, ja kannattais myös korottaa. Olen useissa budjettineuvotteluissa saanut tämän erääksi
vihreiden neuvotteluasiaksi muiden joukossa, mutta muut ryhmät eivät ole esitykseen tarttuneet.
2. Jos ei suoraan subventoida, niin järjestää niin ettei ainakaan omat tilat ole tyhjillään ja käyttämättöminä. Olen
myös Kaapelitehtaan hallituksen jäsen ja olemme Stuba Nikulan kanssa hahmotelleet mallia missä Kaapelitehdas
olisi jatkossa yhä useamman kaupungin omistaman kiinteistön isäntä, vähän samoin kuin Suvilahden kanssa on
tehty.
3. Huh. en tiennyt moista. Asiaan pitää aidosti perehtyä. Ilmeisesti kaupunki ja seura voisivat tehdä huimasti
enemmän yhdessä.
4. Olen juuri tehnyt valtuustoaloitteen, jossa esitetään, että kaupunki sitoutuisi olemaan jättämättä mitään
omistamiaan tiloja tyhjiksi ilman erityissyitä. Tilat tulisi vuokrata määräaikaisesti vuokratarjousten perusteella
yleishyödyllisille tai kulttuurihankkeille. Ikuisuuskysymys joka on vaivannut minua koko valtuustourani...
5. Olen esittänyt kulttuurin apurahojen korotuksia usein - tosin laihoin tuloksin. Toivottavasti Guggenheim /
Checkponint Helsinki -keskustelu on parantanut tietoisuutta kotimaisten ja stadilaisten taiteilijoiden työ- ymtilanteesta päättäjien keskuudessa.
6. Vihreät ovat itse asiassa ainoa ryhmä jotka jaksavat edes muistuttaa prosenttiperiaatteen olemassa olosta... Toki
kannatan sen mahdollisimman laajaa tulkintaa! : )
Mari Holopainen, Vihreät
1.Määrärahoja kannattaisi nostaa. Summa riippuu kokonaisuudesta ja tavoitteista.
2. Viitaten 4. kysymykseesi, puitteiden tarjoaminen on hyvä keino tukea taiteilijoita. Myös subventio.
3-. Kyllä pitäisi nostaa. En osaa sanoa olisiko mahdollista päivittää täysin, koska täytyy olla linjassa muiden
jäjestöjen avustusten indeksikorjausten kanssa. Helsingin Taiteilijaseuralla on hyvää toimintaa. Olen usealle
kurssille osallistunut.
4. Kyllä ehdottomasti! On todella typerää pitää tiloja tyhjillään.
5. Kyllä ehdottomasti. Olen tästä epäreilusta tilanteesta puhunut. Musiikki on hyvin tuettua perinteisesti,
avustusjakaumaa pitäisi pystyä tarkastelemaan uudelleen.
6. Kyllä ehdottomasti. Taiteen merkitystä ei ole ihan ymmärretty vielä valitettavasti uusien asuinalueiden
viihtyvyyden ja arvon nostajana.
Jukka Pietiläinen, Vasemmistoliitto, 81
1. Kyllä ja sidottava indeksiin.
2. Kyllä.
3. Kyllä.
4. Kyllä.
5.Kyllä.
6. Kyllä.
Timo Kallio, Vasemmistoliitto, 29
1. Kyllä. Kaupunki voisi tehdä muutakin taiteentekemisen tukemiseksi. Itse haluaisin kaupunginosataiteilijat,
vähän läänintaiteilijoiden tapaan. Se takaisi useammalle taiteilijalle säännölliset tulot joksikin aikaa.
2.Kyllä. Kaupunki voisi myös rakentaa ja ylläpitää enemmän monitoimisia kulttuurirakennuksia, joissa olis työ- ja
esitystiloja; kaupunkilaisten olohuoneita. Eikä vuokria tosiaankaan minkään yleisen hintatason mukaan.
Nimimerkillä "Teatteri aikanan pyörittänyt".
3.Kyllä. Kulttuurille bujetoidut rahat ovat pieniä hippusia Helsingin budjetissa. Eivätkä ne suinkaan ole muilta
poissa. Esim. kulttuurimäärärahoja ja sosiaalimenoja ei voi laittaa vastakkain; ne eivät ole toisiltaan pois. Elävä
kulttuuri tukee elämisen laatua.
4.Kyllä. Tiloja pitää antaa nimenomaan kulttuuri- ja asukastoimintaan. Tyhjillään pitäminen tai voiton tavoittelu
on turhaa. Halvat tilat kulttuuritilat saattaisivat laskea myös ykstyisen puolen vuokrahintoja.
5. Kyllä. Tosin esittävän taiteen apurahat taitavat olla yksittäisiä esityksiä koskevia projektiapurahoja.
6. Kyllä.
Sari Hartonen, Vasemmistoliitto 936
1. Vähitellen olisi syytä korottaa summaa.
2. Markkinahintaa kaupunki ei varmaan tällä hetkelläkään, ainakaan toivottavasti, peri.
3. Olennaista olisi kaupungin maksaa saamastaan työstä esim. erityistaideryhmistä riittävä korvaus.
4. Tyhjiä tiloja olisi syytä hyödyntää ja yhdistykset olisivat hyviä vuokralaisia. Osa tiloista sopisi varmaan myös
työhuonetiloiksi.
5. –
6. Ajatuksena prosenttiperuste kuulostaa hyvältä, mutta käytännössä ei. Esim. Arabiaan rakennettiin erittäin kallis
pikku puistikko, joka ei työllistänyt ketään suomalaista taiteilijaa. Sen ylläpito on kallista. Haluaisin, että
prosenttitaide olisi sellaista, mistä ei tule suuria ylläpitokustannuksia ja työllistää helsinkiläisiä taiteilijoita
tehokkaasti. Puistorahat ovat nyt niin pienet, että niistä ei oikeasti riitä edes puistojen korjaamiseen. Puistoihin
sopivat hyvin esim. työpajan tekemät veistokset, tosin työpaja on lakkautettu.
Seppo Paakkinen (vas, sit.) nro 79
1) Ehdottomasti ja ostomäärärahaa voisi lisätä. Taide on tärkeä kaupunkikuvankin elävöittäjä.
2) Mielestänne kaupungin pitää subventoida työhuoneen vuokria kaupungissa asuville ja työskenteleville
ammattikuvataiteilijoille.
3) Aivan ehdottomasti tulisi!
4) Kaupungilla on runsaasti tiloja ja ne pitää saada kaupunkilaisten mielekkääseen käyttöön ja olla myös ilmaisia
erityisryhmille mihin myös taiteilijat lasken.
5) Kaikkia taiteenlajeja tulee myös apurahahakemuksissa käsitellä tasapuolisesti ja Helsingillä on varaa tukea
taidetta ja taiteilijoita koska meitä hyväosasia (joihin itsekkin kuulun) on mahdollista myös kunnaliverottaa
enemmän subventoimalla pienituloisten kunnallisverovähennyksen perusosaa.
6) Prosentti-periaate pitäisi koskea ainakin puistorakentamista. Korjausrakentamisessa tilanne on huomattavasti
hankalampi, koska korjausrakentamista on niin eritasoista, joten tähän Prosentti-periaate ei välttämättä istu
samalla tavalla kuin uudisrakentamiseen / puistorakentamiseen.
Kaisu Vesikansa, Vasemmistoliitto
1. Taidemuseon määrärahat pitää palauttaa asianmukaiselle tasolle. Taidemuseon tilat pitää saada myös kuintoon.
Olisiko vapautuva Hanasaaren voimalaitos hyvä juttu ?
2. Kaupungin pitää tukea ammattitaiteilijoiden työtiloja eri keinoin. Kaupungin vapautuvia tiloja taiteilijoille,
avustuksia pysyviin työtilahenkkeisiin.
3. Helsingin taiteilijaseuraa pitää tukea samalla lailla kuin muidenkin ammattitaiteilijoiden järjestöjen toimintaa.
4. Kaupunki vuokraa tiloja, toivottavasti kohtuuvuokralla. Kaupunki tukee järjestöjä toiminta-avustuksilla mm.
vuokranmaksussa.
5. Kaikkia aloja pitää kohdella samalla tavalla.
6. Prosenttiperiaate on tateilijalle palkkaa työstä. Tätä pitää lisätä kaikessa rakentamisessa, myös
korjausrakentamisessa ja puistoissa.
Marianna Siltala, Vasemmistoliitto, 110
1) Kyllä. Hankintamäärärahaa pitäisi korottaa.
2) Kyllä. Työtilojen vuokrat tulee pitää kohtuullisina.
3) Kyllä. Helsingin Taiteilijaseuran kaupungilta saama avustus tulisi päivittä. Seura tekee tärkeää työtä.
4) Kyllä. Tyhjänä olevat tilat tulisi hyödyntää. Hyvä ehdotus!
5) Kyllä. Kuvataiteelle apurahoja tasa-arvoisesti muiden taiteen lajien kanssa.
6) Kyllä. Prosenttiperiaate tulisi saada koskemaan myös korjausrakentamista ja puistohankkeita.
Kirsi Pihlaja, Kiinteistölautakunnan jäsen Vasemmistoliitto, 83
1. kyllä
2. kyllä. Kiinteistölautakunnan jäsenenä yritän siellä pitää esillä asiaa. Olisi tärkeää, että kaupunki ei nyt myisi
(myyntiaikeita on) kaikkia "turhia" tiloja pois, vaan niitä voisi ottaa esimerkiksi kulttuurin käyttöön työtiloiksi.
3. Kyllä, mutta täytyy myös selvittää, mistä alijäämä syntyy ja hoitaa asia niin, että huonosta taloustilanteesta
päästään.
4.Kyllä, tai jollakin pienellä vuokralla.
5. En osaa sanoa, en tunne käytäntöä riittävän hyvin. Kuuntelisin tässä asiassa taiteilijoita ja perehtyisin apurahaasiaan tarkemmin ennen kuin voin ottaa kantaa.
6. Kyllä, Uusien kalliiden alueiden prosenteista riittäisi kyllä rahoitusta vanhojen lähiöiden piristämiseksi. Osa
pitäisi suunnata myös vanholle alueille.