Lapin kuvataiteen kentän kehittämisen malli
Lapin kuvataiteen kentän kehittämisen malli 1 (Vas.) Lehtori ja kuvataiteilija Maria Huhmarniemi luennoimassa Magenta-hankkeen avajaisseminaarissa Rovaniemi Design Weekillä helmikuussa 2012. Avajaisseminaarin osallistujat pääsivät myös juhlimaan Taidebileitä (Oik.), joka on kuvataiteilijoiden Riikka Jokiaho ja Henri Hagmanin kehittämä aikuisten elämyksellinen työpaja. Lapin kuvataiteen kentän kehittämisen malli Merja Briñón & Tiina-Kaisa Niva Julkaisija Lapin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut PL 122/Hallituskatu 20 B, 3. Krs 96101 Rovaniemi Puh. 0400 192 135, vaihde 016 341 341 www.ulapland.fi/koke Kustantaja Lapin yliopiston Koulutus- ja kehittämispalvelut / Magenta-hanke (ESR) Kuvaajat Merja Briñón, Henri Hagman, Maria Huhmarniemi, Michael Jacobs, Suvi Kiukas, Sampo Linkoneva ja Tiina-Kaisa Niva Kannen kuva: Taidebileet Kulttuuritalo Korundissa 2011. 3 Tunnelmia Lapin taiteilijaseuran kesänäyttelyn avajaisissa Ivalon Kuulaassa. Kuvataiteilja Ilona Kivijärven performanssi sai avajaisvieraat tanssimaan. 1. Johdanto Vuosina 2011–13 toteutetun Magenta-hankkeen Manageri nähtiin hankkeessa kehittäjänä, välittäjänä ja tavoitteena oli lappilaisten taiteilijoiden työllisyyden tuottajana. ja toimintaedellytysten parantaminen taiteilijoiden Manageritoiminnan kehittämisen käytännön täydennyskoulutuksen, kansainvälisten toimintojen toimina Magenta-hankkeessa tuotteistettiin uusia ja manageriosaamisen kehittämisen avulla. Magenta- visuaalisen taiteen palveluja ja toimintakonsepte- hanke työllisti Lapin alueen taiteilijoita yhteistyö- ja, jotka pilotoitiin hankkeen yhteistyöyrityksissä yrityksissä ja -kunnissa tapahtuviin eri sisältöisiin ja -kunnissa. Pilottiprojekteihin työllistyi yhteensä palvelujen ja toimintakonseptien kehitysprojekteihin, viisitoista alueen taiteilijaa kahdeksikymmeneksi joiden lähtökohtana olivat yritysten ja kuntien tar- kuukaudeksi. Hankkeeseen valittiin myös viisi uran peet sekä ammattimaisen kuvataiteen kentän kehit- eri vaiheessa olevaa hanketaiteilijaa, joiden ura- täminen. kehitystä tuettiin hankkeen aikana suunnitelmalli- Aktiivisella manageritoiminnalla lisätään luovan sesti muiden muassa toiminnan suunnittelun sekä talouden toimintaedellytyksiä ja vahvistetaan visuaa- managerin mentoroinnin ja konsultoinnin avulla. listen taiteiden merkitystä osana alueellista kehittä- Lisäksi kehitettiin aktiivisesti taidelainaamotoimin- mistä, osaamista ja kilpailukykyä. Manageritoiminnan taa. Lappiin perustettiin kaksi uutta taidelainaamoa kehittämisessä lähtökohtana oli viisi perusperiaatet- ja pop-up -taidelainaamo vietiin useaan otteeseen ta tai toimintalinjaa. Niitä olivat palvelumuotoilun ihmisten keskuuteen: Kauppakeskus Revontuleen, käyttö palvelujen suunnittelun lähtökohtana, vahva Rovaniemi Design Weekille ja Sodankylän filmifesti- painotus hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden edistämi- vaaleille. Kansainvälisistä toiminnoista koottiin oma sessä kuvataiteen palvelujen sisällöissä, hankkeen malli, joka kokoaa yhteen pilottiprojekteissa hyväksi vaikuttavuuden ja kuvataiteilijoiden suunnitelmalli- havaitut käytännöt. sen toiminnan kuvaaminen hanketaiteilijoiden avulla, Taiteilijat työskentelevät usein itsenäisesti, joten taidelainaamotoiminnan kehittäminen sekä kansain- mahdollisuudet osallistua täydennyskoulutukseen välisten verkostojen ja toimintamallin kehittäminen. ovat rajalliset. Taiteen ja taiteilijuuden muuttuva kent- 4 Kuvataiteilija Riikka Jokiaho ohjasi Taiteen paikka -seminaarin Hehku-taidetyöpajaa. tä vaatii kuitenkin osaamisen päivittämistä ja kehit- suuksiin osallistui yhteensä noin 400 osallistujaa. tämistä. Tutkinnon jälkeisellä täydennyskoulutuksella Magenta-hanke oli Lapin taiteilijaseuran, Lapin yli- lisätään ja laajennetaan taiteilijan toimintaedellytyksiä opiston Koulutus- ja kehittämispalveluiden ja taitei- taiteen muuttuvassa kentässä ja vastataan taiteilijan den tiedekunnan sekä Taiteen edistämiskeskuksen laajenevan työkuvan vaatimiin osaamistarpeisiin. Sa- Lapin toimipisteen yhteistyöhanke, joka sai rahoituk- malla vahvistetaan elinikäisen oppimisen merkitystä sen Euroopan Sosiaalirahastolta ja ELY-keskukselta. myös taiteen aloilla. Magenta-hankkeessa taiteen täy- Hankkeen omarahoitusosuuden rahoittajia olivat dennyskoulutuksen tavoitteeksi asetettiin tutkintojen lisäksi yhteistyökunnat ja alueen yritykset. Magenta- jälkeinen, työelämälähtöinen lisäkoulutus.Visuaalisen hankkeen toiminta-alueena oli koko Lapin maakunta. taiteen täydennyskoulutusta kehitettiin Lapin yliopis- Pilottipaikkakuntia olivat Rovaniemi, Kemi, Tornio, ton koulutus- ja kehittämispalveluiden korkeakoulu- Kemijärvi, Kittilä sekä Inari ja pilottiyrityksiä elämys- tettujen koulutus- ja kehittämisprosessin mukaisesti. puisto Santa Park, Santa’s Hotel Santa Claus sekä Koulutuksen kohderyhmänä olivat jo ammatissa toi- Tahkokallio Design+. Näissä pilottikunnissa ja -yri- mineet taiteen alan ammattilaiset. Koulutus keskittyi tyksissä toteutettiin erisisältöisiä kuvataidelähtöisiä taiteilijan työtä tukevien koulutusten kehittämiseen. kehitysprojekteja, joita esitellään tässä julkaisussa. Magenta-hanke tarjosi kaksikymmentäkolme Magenta-hankkeen hallinnoija toimi Lapin yliopis- maksutonta taiteen täydennyskoulutustilaisuutta. ton Koulutus- ja kehittämispalvelut. Hanke työllisti Taiteilijan ulottuville tuotiin lisäkoulutusta, verkosto- manageri Merja Briñónin Lapin taiteilijaseuraan ja ja ja asiakkaita. Koulutuksien ja seminaarien kolme projektipäällikkö Tiina-Kaisa Nivan Lapin yliopiston painopisteitä olivat urasuunnittelu, yrittäjyystaidot ja Koulutus- ja kehittämispalveluihin. taiteilijan työhyvinvointi. Lisäksi kehittämisprojektit yhteistyöyrityksissä ja -kunnissa toimivat työelämälähtöisinä oppimisprosesseina, missä manageritoiminnan kehittämisen ja täydennyskoulutuksen sisällöt yhdistyivät.Visualisen taiteen täydennyskoulutustilai5 2. Lähtökohdat Manner-Suomen ESR-ohjelman 2007–2013 toiminta- dia euroa (3,2 %) ja se oli suurempi kuin matkailun, linjan 3 kehittämisohjelman ”Innovaatio- ja osaamis- alkutuotannon toimialojen, majoitus- ja ravitsemus- järjestelmien kehittäminen” mukaisesti Magenta-hank- toiminnan sekä massan ja paperin valmistuksen. keella pyrittiin vahvistamaan työelämän toimivuutta Tavaratuotannon siirryttyä halpatuotantomaihin ja tuottavuutta tukevaa innovaatiotoimintaa muiden kehittyneiden maiden kilpailukyvyn ylläpitämiseksi on muassa kehittämällä visuaalisen taiteen alan täyden- panostettava osaamis- ja innovaatiotoimintaan sekä nyskoulutusta, kehittämällä uusia palveluinnovaatioi- palvelutuotantoon. Kulttuuri- ja elämysteollisuutta ta, rakenteita ja toimintamalleja sekä muodostamalla vahvistaa länsimaisen arvomaailman muutos aineet- visuaalisen taiteen kentän verkostoja ja antamalla vi- toman kulutuksen suuntaan. Kulttuuri nähdäänkin suaalisen taiteen alan ammattilaisille työkaluja kehittyä entistä enemmän alueiden tulevaisuuden keskeisenä ammatissaan muuttuvassa toimintaympäristössä. kehitystekijänä. (Opetusministeriö 2009, 41 ja Ope- Opetus- ja kulttuuriministeriö pitää luovia aloja tus- ja Kulttuuriministeriö 2010, 14, 17-18). ja niiden kehittämistä merkityksellisenä tämän het- Luovien alojen kehittämistyön seurauksena voi- ken ja tulevaisuuden kannalta. Taiteen ja kulttuurin daan maahamme luoda uusia työpaikkoja. Toukokuun laaja-alainen merkitys ihmisen itseisarvoisena perus- 2013 lopussa työttömien osuus työvoimasta oli koko tarpeena on tullut yhä tärkeämmäksi ja se vahvistuu maassa 10,8 % (Tilastokeskus 2013) ja Lapissa 14,8% edelleen tulevaisuudessa. Taide- ja kulttuuritoiminta (Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2013, 2). kuuluu läpäisevästi mukaan suuriin hallinnonaloja Työttömyyden kannalta haasteellisilla alueilla kuten yhdistäviin politiikkoihin, kuten sivistys-, innovaatio-, Lapissa tulisi erityisesti kohdentaa resursseja luovien ympäristö- ja kestävän kehityksen politiikkaan. Luova alojen kehittämistyöhön ja luoda tällä tavoin uusia pääoma on osa kansakunnan sosiaalista pääomaa se- työpaikkoja taide- ja kulttuurialoille. kä henkisen ja taloudellisen hyvinvoinnin ja innovoin- Maassamme luovien alojen kehittämistyössä kes- nin ydin, joka synnyttää uutta ja vaikuttaa läpäisevästi kitytään muiden muassa mainostoimistoihin, eloku- kaikkiin yhteiskunnan toimintoihin. Luovan pää- vateollisuuteen ja informaatioteknologiaan. Luovien oman syntymisen edellytyksiä ovat tiedot ja taidot, alojen kehittämisen tulisi kuitenkin olla monitahois- itseilmaisun mahdollisuudet, luomisen rauha ja tila, ta. Luovan talouden ytimelle, eli taiteilijoille, tulisi kulttuuripalvelujen saatavuus sekä sivistykselliset ja rakentaa mahdollisuuksia osallistua luovien alojen kulttuuriset oikeudet. Luova pääoma tuottaa sosiaa- kehittämiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriön 2010 lista ja taloudellista vuorovaikutusta, kulttuurituotan- julkaisemassa ”Luovan talouden ja kulttuurin alueel- toja, -palveluja, viestintää ja vaihdantaa. (Opetus- ja liset kehittämistoimenpiteet 2010-2020” -julkaisussa Kulttuuriministeriö 2010, 3-4). pidetään uhkana luovien alojen kehittämiselle sitä, Kulttuuri- ja taidesektoria pidetään Suomes- että taiteen ja kulttuurin itseisarvoa luovan talouden sa kasvavana ja koko ajan tärkeämpänä alana, jota ytimenä ei tunnisteta, eikä sille suunnata riittävästi kehitetään aktiivisesti. Luovan talouden ja kulttuurin tukea. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2009a, 40). katsotaan olevan kansallisen innovaatiopolitiikan yti- Magenta-hankkeen keskiössä oli Lapin ammatti- messä. Kulttuurialojen tuottama arvonlisäys Suomen taiteilijoiden täydennyskoulutus sekä manageriosaa- kansantaloudessa oli vuonna 2006 noin 4,6 miljar- misen ja kansainvälisten toimintojen kehittäminen. 6 Lapin maakuntaohjelma määritteli vuosien 2011-2014 kuvataidealalle luomaan liiketoimintamalleja, joilla tavoitteeksi taide- ja kulttuuritoimen sekä luovan edistettiin kuvataiteen roolia yhteiskunnan eri alojen talouden toimintaedellytysten ja merkityksen vahvis- kehittäjänä. Alueelliset toimijat suunnittelivat uusia tamisen osana alueellista kehittämistä, osaamista ja liiketoimintamalleja ja siirsivät osaamisen ja hyvät kilpailukykyä, infrastruktuurin uudistamisen ja taiteen- käytänteet kuvataidealan käyttöön. (ART360 2011, tekijöiden työskentelyolosuhteiden parantamisen, 3) ART360-hankkeen aikana alueelliset taiteilijaseu- ammattitaiteilijana ja harrastajana toimimisen edistä- rat, kuten Tampereen ja Oulun taiteilijaseura, huo- misen, kulttuuripalveluiden laadusta ja saatavuudesta masivat manageritoiminnan edut ja sen tuottaman huolehtimisen sekä saamelaiskulttuurin vahvistamisen. kaupallisen potentiaalin. Positiivisista kokemuksista Magenta-hanke pyrki omalta osaltaan vastaamaan huolimatta kummassakaan taiteilijaseurassa ei tällä näihin ja Opetus- ja kulttuuriministeriön (2009, 2010) hetkellä toimi visuaalisen taiteen manageria. määrittämiin tavoitteisiin ja haasteisiin. Magenta-hankkeen toimintakaavio esittelee Maassamme on noin 3000 ammattimaisesti toi- kaksi hankkeen päätoiminta-aluetta; visuaalisen alan mivaa kuvataiteilijaa. Lapin taiteilijaseurassa on tällä täydennyskoulutuksen ja manageriosaamisen kehit- hetkellä jäsenenä yli 100 ammattitaiteilijaa. Seura tämisen Lapissa. Täydennyskoulutuksen ja manage- on Lapin ainoa kuvataiteen alan ammattilaisseura. riosaamisen osa-alueita suunniteltiin ja toteutettiin Kuvataiteilijan toimeentulo muodostuu usein mo- osittain itsenäisinä, mutta sisällöt kävivät tiivistä vuo- nista eri lähteistä. Kuvataiteilijan taiteelliseen työn ropuhelua toteutettujen kehittämisprojektien kautta. tuloihin lasketaan kuuluvaksi teosmyynti, apurahat, Kehittämisprojekteissa tarvittavaa osaamista ja sitä näyttelykorvaukset, tekijänoikeuskorvaukset, näyt- vastaavaa täydennyskoulutusta pyrittiin sitomaan telyn valmistamis- ja ripustuspalkkiot, tilaustyöt ja mahdollisimman paljon yhteen ja tarjoamaan sitä sponsoritulot. Kuitenkin harvat kuvataiteilijat elävät hankkeeseen työllistyneille taiteilijoille. maassamme teosmyynnillä; kolmanneksen myynti- Visuaalisen alan taiteilijalla on harvoin työnan- tulot jäävät alle tuhanteen euroon vuodessa. Taiteen tajaa. Tästä johtuen mahdollisuus osallistua täyden- tekeminen rahoitetaankin usein opetustyöllä tai nyskoulutukseen ja työhyvinvointia tukevaan toimin- muulla esimerkiksi kuvataiteilijan asiantuntijuuteen taan puuttuu.Varsinkin työelämään kytketty taiteen perustuvalla palkkatyöllä. Täydennyskoulutuksen, kan- täydennyskoulutus ja liiketoimintaosaamista edistävä sainvälisten toimintojen ja ammattimaisen manageri- lisäkoulutus puuttuvat lähes täysin. Taiteilijoiden vä- toiminnan kehittäminen pyrkivät lisäämään kuvatai- häisestä tulotasosta johtuen omatoiminen osallis- teilijan ansainta- ja toimintamahdollisuuksia. (Havu tuminen oman ammattitaidon ylläpitämistä tukeviin 2011, 121-122, Opetus- ja kulttuuriministeriö 2009b, koulutuksiin on myös haasteellista.Visuaalisen alan 17-18, ks. Herranen & Karttunen 2012) taiteilijan toimi on yksinäistä työtä, eikä vertaistukea Taiteen manageritoiminnan kehittäminen on vielä lapsen kengissä visuaalisen taiteen kentällä Suomessa. antavaa työyhteisöä useinkaan ole. Edellä mainittu ART360-hanke ja Sibelius-akatemi- ART360-hanke oli yksi ensimmäisiä edelläkävijöitä an hallinnoima Taiteen erityispätevyyspaletti -hanke kuvataiteen alan manageritoiminnan kehittämises- ovat esimerkkejä viimeisimmistä valtakunnallisista sä.Valtakunnallisen vuosina 2008–2011 toimineen taiteen täydennyskoulutusta kehittävistä ja edistävis- ART360-kuvataidehankkeen tavoitteena oli lisätä tä toimista. ART360-hankkeen loppuraportissa tode- kuvataiteen toimijoiden käytännönläheistä manage- taan, että kiinnostusta järjestettyjä monialaisia kou- rointi- ja liiketoimintaosaamista. Hankkeen toimijat lutuksia kohtaan oli, vaikka halukkuutta yrittäjyyteen muodostivat valtakunnallisen yhteistyöverkoston ja oman toiminnan mieltämiseen yritystoimintana oli 7 Kaavio 1. Magenta-hankkeen toimintakaavio. vähän. Kiinnostus kouluttautumiseen osoittaa, että hittämiselle. Hankkeen tavoitteena oli tuottaa tietoa moni taiteilijoista on valmis yhteistyöhön ja monia- Suomessa kehitteillä olevaan uuden korkeakoulutut- laiseen toimintaan. Järjestötasolla liiketoiminnallisuus kinnon jälkeisen ja työelämälähtöisen koulutusmuo- ja markkinointi nähdäänkin jo hyväksyttävinä, mutta don kehittämiseen taidealoilla. Hankkeessa pilotoitiin ne edelleen epäilyttävät useita taiteilijoita. ART360- Yleisötyön johtaminen -koulutus, joka järjestettiin mo- hankkeen myötä voidaan todeta, että taidekentältä nimuotoisena koulutuksena. Koulutukseen osallistujilta löytyy jo joukko edelläkävijöitä, jotka ovat valmii- vaadittiin sekä soveltuvaa korkeakoulututkintoa että ta tarkastelemaan uusia mahdollisuuksia taiteilijan työsuhdetta. (Taiteen erityispätevyyspaletti 2013, 3). ammatissa toimimiseen. Tätä joukkoa yhdistää halu Hankkeessa tuli selkeästi esille, että luovan työn työskennellä taiteen ammattilaisena osana yhteiskun- tekijän omaa yksilöllistä luovuutta edistävällä osaami- taa eli tehdä mielekästä ja laadukasta työtä saaden sella on suurin kysyntä. Hanke nähtiin hyvänä alkuna siitä myös asianmukaisen palkan. (ART360 2011, 22). Taideyliopiston tulevalle toiminnalle, tervetulleeksi kes- Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama Tai- kustelun avaukseksi taidealojen täydennyskoulutuksen dealojen erityispätevyyspaletti- hanke oli nykyisen kehittämiselle ja taideyliopistojen uudenlaiselle yhteis- Aalto-yliopiston, Taideyliopiston ja Lapin yliopis- toiminnalle. (Taiteen erityispätevyyspaletti 2013, 3). ton täydennyskoulutuksesta vastaavien toimijoiden Magenta-hanke pyrki omalta osaltaan kehittämään yhteistyöhanke. Hankkeessa selvitettiin taidealojen Lapin visuaalisen taiteen kenttää. Lapin erityisolosuh- tulevaisuuden osaamistarpeita ja hahmotettiin niiden teet, kuten pitkät etäisyydet, toimijoiden hajanaisuus, pohjalta suuntaviivoja taidealojen rajat ylittävälle taiteen kaupallisten markkinoiden pienuus ja toisaal- yliopistollisen täydennyskoulutuksen yhteiselle ke- ta ainutlaatuinen sijainti Barentsin alueella, vaativat 8 alueen erityispiirteet huomioivan manageritoiminnan, kansainvälisten toimintojen kehittäminen nousikin kansainvälisten toimintojen ja täydennyskoulutuksen yhdeksi suureksi osakokonaisuudeksi. (Miettinen & mallien kehittämistyötä. Manageri Merja Miettinen Imporanta 2010, 15-16) (nyk. Briñón) aloitti työnsä Lapin taiteilijaseurassa Miettisen ja Imporannan selvityksen mukaan use- heinäkuussa 2010 Lapin visuaalisen taiteen keskuk- alla taiteilijalla oli taustallaan kuvataiteen tutkinnon sen esiselvityshankkeessa, jota rahoittivat Lapin liitto, lisäksi myös muu tutkinto, joka koettiin täydennys- Lapin taidetoimikunta, Rovaniemen kaupunki ja Lapin koulutukseksi. Haastateltavat olivat täydennyskou- taiteilijaseura. Esiselvityshankkeessa kehitettiin Lapin luttaneet itseään monilla eri aloilla. Täydennyskou- taiteilijaseuran perustoimintoja sekä verkostoiduttiin lutuksesta oli useassa tapauksessa huolehdittu itse. etsimällä uusia, potentiaalisia yhteistyökumppaneita Käytännön työn nähtiin olevan paras koulu oppimi- yritysmaailmasta, kolmannelta sektorilta ja muista alu- seen. Haastattelun mukaan suurin tarve ammatillisel- een organisaatiosta. Myös uusien kuvataiteen palve- le kehittymiselle ja koulutukselle ovat yrittäjyystaito- luiden kehitystyö ja taiteilijoiden täydennyskoulutus- jen eri osa-alueet kuten tiedottaminen, markkinointi, päivien järjestäminen aloitettiin. Esiselvityshankkeen myyntityö, tuottajataidot, tekstin tuottaminen, vero- aikana Lapin taiteilijaseuran verkostot kehittyivät sekä tus, rahoitus, hinnoittelu ja tuotteistaminen. Kehitty- kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Merja Briñón mis- ja koulutustarpeet liittyivät suurelta osin itsensä jatkoi työtään visuaalisen taiteen managerina Magenta- jatkuvaan kehittämiseen kuten sisältöosaamiseen, hankkeessa, jonka lähtökohtana oli visuaalisen alan erilaisiin tekniikoihin, markkinointi-, myynti- ja ATK- ammattilaisten toimintaedellytysten parantaminen taitoihin.Yleisesti koettiin, että taiteen tekemisessä paikallisesti ja kansainvälisesti. Lisäksi Magenta-hank- ei ole koskaan valmis ja omaa ammattiosaamista keessa taiteilijoiden täydennyskoulutuksen, kansain- haluttiin kehittää ja päivittää koko ajan. (Miettinen & välisten toimintojen ja manageritoiminnan kehittämi- Imporanta 2010, 5-7) nen tähtäsivät taiteilijoiden ja yritysten lisääntyvään yhteistyöhön ja sen tuomaan lisäarvoon taitelijoille ja elinkeinoelämälle. Magenta-hankkeeseen palkattiin projektipäällikkö Tiina-Kaisa Niva vastaamaan taiteilijoiden täydennyskoulutuksen kehittämisestä. Merja Miettisen (nyk. Briñón) ja Katariina Imporannan selvityksessä on selvitetty Lapissa asuvien taiteilijoiden asemaa. Suurimpana haasteena Lapissa taiteilijat pitävät pitkiä välimatkoja EteläSuomeen ja Eurooppaan. Aktiivisen taide-elämän koetaan painottuvan Etelä-Suomeen, jossa taiteilijoiden tulisi olla paikan päällä verkostoitumassa ja lisäämässä omaa tunnettuuttaan. Toiseksi suurimmaksi haasteeksi taiteilijat kokevat selvityksen mukaan puutteen ostavasta yleisöstä ja yhteistyötahoista: Lapissa ei ole kuvataiteen hankkimisen kulttuuria. Selvityksessä nousi esiin myös lappilaisuuden etuja - Lappia pidetään etenkin ulkomailla eksoottisena paikkana. Magenta-hankkeessa 9 3. Magenta-hankkeen toteuttajatahot Opetus- ja kulttuuriministeriön nykyisten painotus- pitkäkestoiset koulutukset rakentuvat laajojen ke- ten mukaisesti aluetoimijoiden keskinäistä yhteis- hittämisprojektien ympärille, jolloin tutkimustietoon työtä tulisi vahvistaa ja aluetoimijoiden välisiä uusia pohjautuva koulutus kytkeytyy työyhteisöjen käytän- yhteistoimintamuotoja kehittää. Olemassa olevien nön kehittämistyöhön. verkostojen ja käynnissä olevien hankkeiden hyödyn- Koulutus- ja kehittämispalvelut vastasi Magenta- täminen on tärkeää. Magenta-hankkeessa kehitettiin hankkeessa projektin hallinnoinnista, visuaalisen yhteistyötä Lapin ELY-keskuksen, Taiteen edistämis- taiteen täydennyskoulutuksen suunnittelusta ja orga- keskuksen Lapin toimipisteen, Lapin yliopiston ja nisoinnista yhteistyössä Lapin taiteilijaseuran kanssa Lapin taiteilijaseuran välillä. sekä taiteilijoiden rekrytoimiseen ja palkkaamiseen Magenta-hanke oli yksi alueen luovien alojen ke- liittyvistä työnantajan tehtävistä. hittämisen edelläkävijä. Osatoteuttajat, Lapin yliopiston Koulutus- ja kehittämispalvelut, Lapin taiteilijaseura, Lapin yliopiston taiteiden tiedekunta ja Taiteen edistämiskeskuksen Lapin toimipiste, ovat yhdistäneet osaamisensa laajaksi toimintakokonaisuudeksi. Yhdessä tekemisen ja oppimisen prosessien kautta Magenta-hankkeessa on saavutettu tuloksia, jotka jäävät elämään myös hankkeen päättymisen jälkeen. 3.2 Lapin taiteilijaseura Lapin taiteilijaseura toimii Lapin ammattikuvataiteilijoiden keskusjärjestönä. Sen tarkoituksena on edistää lappilaisen kuvataiteen toimintaedellytyksiä, valvoa kuvataiteilijoiden ammatillisia ja sosiaalisia etuja, työllistää lappilaisia kuvataiteilijoita sekä nostaa kuvataiteen arvostusta ja parantaa sen asemaa kansallisesti ja kansainvälisesti. Tarkoituksensa toteuttamiseksi 3.1 Lapin yliopiston Koulutus- ja kehittämispalvelut julkaisutoimintaa sekä tekee esityksiä ja aloitteita ja Magenta-hankkeen hallinnoija oli Lapin yliopiston antaa lausuntoja. Lapin taiteilijaseuran kotipaikka on Koulutus- ja kehittämispalvelut. Lapin yliopisto on Rovaniemi. vahva alueellinen toimija taiteen alalla koulutus-, tut- yhdistys harjoittaa näyttely-, tutkimus-, koulutus- ja Lapin taiteilijaseuran toimipisteitä ovat Galleria- kimus- ja kehittämistoimintansa kautta. Koulutus- ja taidelainaamo Napa ja Studio Mustanapa Rova- kehittämispalvelut on Lapin yliopiston täydennys- niemellä sekä Galleria Kellokas Ylläksellä. Lisäksi koulutusyksikkö. Sen toiminnan taustalla vaikuttavat seura pyörittää taidelainaamoa Pyhällä sekä Kuukau- pohjoisen yliopiston tietotaito ja innovaatiot. Koulu- den taiteilija -näyttelyitä Kulttuuritalo Korundissa tus- ja kehittämispalvelut on ammatillisen osaamisen Rovaniemellä. Toiminnan keskiössä galleria- ja näyt- ja työelämävalmiuksien vahvistaja sekä työyhteisöjen telytoiminnan lisäksi ovat taidelainaamotoiminnan ja yritysten kehittäjä. ja yritysyhteistyön kehittäminen sekä kansainvälinen Koulutus- ja kehittämispalvelut ennakoi myös toiminta. Lisäksi Lapin taiteilijaseura osallistuu erilai- tulevaisuuden tarpeita koulutus- ja hankesuunnitte- siin taide- ja kulttuuritapahtumiin, tuottaa yleisöti- lussa, jalkautuu kentälle ja reagoi nopeasti asiakkaan laisuuksia, taidetyöpajoja ja taiteilijoiden täydennys- tarpeisiin. Sen järjestämä ammatillinen täydennyskou- koulutusta. Lapin taiteilijaseura on perustettu vuonna lutus keskittyy aikaisempaa selkeämmin työelämän 1990. Koko ajan kasvavassa seurassa on yli 100 kehittämistarpeita palvelevaan toimintaan. Etenkin ammattitaiteilijaa. 10 Lapin taiteilijaseura vastasi Magenta-hankkeessa ma- kehittämisessä. Konkreettisena tuotteena syntyi nagerin työtehtävien sisällöstä, manageriosaamisen ja selvitys Lapin taiteilijaseuran jäsenten koulutustar- kansainvälisten toimintojen kehittämisestä sekä toimi peista, raportti taiteilijoiden täydennyskoulutuksen kentän konsulttina täydennyskoulutuksen kehittämi- pedagogisista käytännöistä ja niiden arvioinnista sekä sessä yhteistyössä koulutus- ja kehittämispalveluiden raportti raportti manageritoiminnasta ja palvelu- kanssa. Lisäksi taiteilijaseura toimi aktiivisesti lisära- muotoilusta kuvataiteilijoiden täydennyskoulutuksen hoituksen hakijana Magenta-hankkeessa toteutettui- tukena Lapissa. Lisäksi taiteiden tiedekunta järjesti hin kehittämisprojekteihin. kolme täydennyskoulutustilaisuutta. Taiteiden tiedekunnan Soveltavan kuvataiteen 3.3 Lapin yliopiston taiteiden tiedekunta Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan kuvataidekasvatuksen koulutusala vastasi taiteen manageritoimintaa ja täydennyskoulutusta käsittelevän tutkimuksen toteuttamisesta. Lisäksi hankkeen täydennyskoulutusosi- maisteriohjelma (2011–2013) toimi yhteistyöhankkeena. Soveltavan kuvataiteen maisteriohjelman opiskelijat osallistuivat koulutustilaisuuksiin reflektoiden niitä kurssin ”Soveltavan kuvataiteen tuotteistaminen ja markkinointi” oppimispäiväkirjoissa. jäsenten koulutustarpeista tarkentamaan koulutusten 3.4 Taiteen edistämiskeskuksen Lapin toimipiste suunnittelun pohjatietoa (Huhmarniemi 2012). Orga- Taiteen edistämiskeskuksen tehtävänä on edistää tai- nisaation muita tehtäviä Magenta-hankkeessa olivat detta kansallisesti ja kansainvälisesti. Myös kulttuurin hanketyöryhmään ja ohjausryhmään osallistuminen, edistäminen kuuluu keskuksen työsarkaan niiltä osin hanketoimijoiden väliseen yhteistyöhön osallistumi- kuin se ei ole minkään muun viranomaisen tehtävänä. nen, taiteilijoiden täydennyskoulutuksen suunnitteluun Keskus toimii Opetus- ja kulttuuriministeriön alaise- ja toteuttamiseen osallistuminen sekä tiedon välittä- na asiantuntijavirastona. Lapin aluetoimipiste palvelee minen kehittämistyöstä ja hankkeen toiminnasta. Lapin taidetoimikunnan apuraha-asiakkaita. Lisäksi se on väliarvioina tuotettiin selvitys Lapin taiteilijaseuran Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa on vahvaa osaamista taiteen soveltavasta käytöstä taiteen ja matkailun sekä taiteen ja hyvinvoinnin rajapinnoil- edistää Lapin taiteilijoiden kansallisia ja kansainvälisiä työskentelyedellytyksiä. Taiteen edistämiskeskuksen Lapin toimipiste la. Kuvataidekasvatuksen koulutusalalla on erityis- toimi hankkeessa osarahoittajana ja konsultoivassa osaamista myös aikuiskasvatuksesta ja taiteilijoiden roolissa niin täydennyskoulutuksen kuin manageritoi- koulutuksen suunnittelusta ja toteuttamisesta. Ku- minnan kehittämisen osalta. vataidekasvatuksen koulutusala toteuttaa vuosittain koulutusohjelman opintoihin nivoutuen useita alan projekteja, joiden lähtökohtana on yhteistyö yhteiskunnan muiden sidosryhmien kanssa. Taiteilijoiden täydennyskoulutuksen ja taiteen manageritoiminnan kehittäminen kuuluu kuvataidekasvatuksen tieteenalan tutkimusintressiin. Taiteiden tiedekunta vastasi Magenta-hankkeessa kehittämiseen ja seurantaan liittyvästä tutkimustiedosta manageritoiminnan ja täydennyskoulutuksen 11 Näyttelijä ja työyhteisövalmentaja Niina Nurmisen luennolla ja työpajassa Taiteen paikka –seminaarissa toukokuussa 2013 tutustuttiin yhteisöä osallistaviin taiteen menetelmiin. 4. Taiteilijoiden tutkintojen jälkeisen täydennyskoulutuksen kehittäminen Taiteilijoiden tutkinnon jälkeistä täydennyskoulutusta Täydennyskoulutuskokonaisuuden suunnittelu kehitettiin Magenta-hanketta edeltäneen Esiselvi- mukaili Lapin yliopiston koulutus- ja kehittämispalve- tyshankkeen tulosten pohjalta. Lapin taiteilijaseuran luiden koulutusten kehittämisprosessia, jonka vaiheet jäsenistölle tehdyn kyselyn perusteella lähtökohdaksi ovat asiakastarpeiden tunnistaminen, ohjelmien asetettiin yrittäjyystaitojen osa-alueiden kehittä- kehittäminen, markkinointi, toteutus ja asiakassuhtei- minen. Lisäksi taiteilijoiden oman työhyvinvoinnin den ylläpito. Lapin yliopiston koulutus- ja kehittämis- parantaminen valittiin kehitettäväksi teemaksi. Esi- palveluihin palkattu projektipäällikkö Tiina-Kaisa Niva selvityshankkeessa pilotoitiin taiteilijoiden täydennys- vastasi Magenta-hankkeen täydennyskoulutuksen koulutusta järjestämällä viisi taiteilijoiden täydennys- sisällöistä, suunnittelusta ja toteutuksesta. koulutuspäivää. nittelu, yrittäjyystaidot ja työhyvinvointi. Hanke 4.1 Magenta-hankkeen täydennyskoulutuksen kehittämisen tavoitteet järjesti kaksikymmentäkolme erilaista koulutustilai- Täydennyskoulutuksen osalta kohderyhmänä olivat suutta. Lisäksi kehittämisprojektit yhteistyöyrityksis- visuaalisen taiteen alan ammattilaiset. Soveltuvin osin sä ja -kunnissa toimivat työelämälähtöisinä oppimis- koulutuksiin osallistuivat myös muiden taiteen ja luo- prosesseina, missä manageritoiminnan kehittämisen vien alojen ammattitaiteilijat, kuten teatteri-, sirkus-, ja täydennyskoulutuksen sisältöjä yhdistyi ja konk- musiikki- tai käsi- ja taideteollisuusalan ammattilaiset. retisoitui. Kehittämisprojektin sisällöstä riippuen tai- Tavoitteena oli toteuttaa koulutusta lyhytkoulutuksi- teilijat työelämälähtöisesti opiskelivat muun muassa na, joihin oli mahdollista osallistua työn ohessa. Osa projektien hallintaa, toiminnan suunnittelua, budje- koulutuksista toteutettiin monialaisesti, jolloin toimialat tointia, tuotteistamista sekä raportointia ja arviointia ylittävä verkostoituminen ja yhteistyö mahdollistuivat. saaden ohjausta ja palautetta managerilta ja projekti- Tavoitteena oli pilotoida Lapin yliopiston visuaalisen tai- Tutkintojen jälkeisen visuaalisen taiteen täydennyskoulutuksen kolme painopisteitä olivat urasuun- päälliköltä. 12 teen täydennyskoulutusten sisältöjä ja -kokonaisuuksia. mintaa kysyntä- ja työelämälähtöisesti yhteistyössä Yksi Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteista on yliopiston opetusta antavien yksiköiden, asiakkaiden vahvistaa luovan talouden ja kulttuurin toimijoiden ja muiden koulutustoimintaa harjoittavien alueellis- osaamista esimerkiksi Magenta-hankkeen kaltaisten ten, kansallisten ja kansainvälisten tahojen kanssa. alueellisten osaamishankkeiden muodossa. Tavoittee- Tulosyksikkö koordinoi osana Lapin yliopistoa eri yk- na taiteen täydennyskoulutuksessa urasuunnittelun siköissä tapahtuvaa ammatillista täydennyskoulutusta. näkökulmasta oli lisätä taiteen alan ammattilaisten Koulutus- ja kehittämisohjelmat jalostuvat yleensä ymmärrystä omista osaamis- ja vahvuusalueistaan pitkän kehittämisprosessin avulla valmiiksi tuotteeksi. sekä kehittämistarpeista ja tehdä henkilökohtaista Ohjelmien prosessi etenee kaavion (seuraava sivu) ura- ja toimintasuunnittelua. Täydennyskoulutuksen ydinprosessien mukaisesti. yhtenä painopisteenä oli yrittäjyystaitojen, kuten tuotteistamisen, markkinoinnin, hinnoittelun ja vero- 4.2.1 Asiakastarpeiden tunnistaminen tuksen oppiminen.Yrittäjyystaitojen oppimisen lähtö- Koulutus- ja kehittämisohjelmien prosessissa asiakas- kohtana on taiteilijan henkilökohtaisten valmiuksien tarpeiden tunnistaminen vaatii oma-aloitteista ja aktii- tukeminen sekä ammatissa tarvittavien lisätaitojen vista yhteistyökontaktien avaamista sekä ylläpitämistä. oppiminen. Taustakartoitusten mukaan taiteilijoiden Yhteistyökontakteista on huomioitava rahoittajaviran- täydennyskoulutustarpeet eivät liity niinkään sisäl- omaiset (AVI:t, ELY-keskukset, ministeriöt, kuntaliitot), töosaamiseen, vaan esimerkiksi oman osaamisen paikallishallinnot, elinkeinoelämä ja korkeakoulut. Asi- markkinointiin, myyntiin ja taloushallintaan.Yrittäjyys- akkaan näkemykset toimintakentästään sekä valmiuk- taidoissa yhtyivät täydennyskoulutuksen ja manageri- sistaan välittyvät avoimessa vuorovaikutuksessa. Asiak- osaamisen kehittämisen osa-alueet: uusia liiketoimin- kaan tilannetta voidaan tarkentaa tarpeita selvittävällä tamahdollisuuksia, kuten esimerkiksi omaa tuote- tai tutkimuksella (kuten kyselyt tai arviointi). liikeideaa oli mahdollista kehittää eteenpäin yrittä- Magenta-hanke pilotoi tutkinnon jälkeistä visu- jyystaitoihin keskittyvissä koulutuksissa. Magenta- aalisen taiteen täydennyskoulutusta ensimmäisenä hankkeessa työhyvinvointiin paneuduttiin vertaistuen, Lapissa akateemisella tasolla ja tässä laajuudessa. virkistystoiminnan, motivoinnin, työnohjauksen ja Yhteistyö toimintakentän ja alan koulutusta tarjo- työssä jaksamisen näkökulmista. avan korkeakoulun kanssa oli kehittämistoiminnan edellytys. Ohjelmien suunnittelussa asiakastarpeiden 4.2 Magenta-hankkeen täydennyskoulutustoiminta Magenta-hankkeen hallinnoijan Koulutus- ja kehittämispalveluiden tehtävänä on tarjota ammatillista täydennyskoulutusta sekä henkilöstön ja organisaatioiden kehittämistä tukevia palveluita. Koulutus- ja kehittämispalveluiden tulosyksikön tehtävänä on Lapin yliopiston tiedeperustaan nojautuen kehittää pohjoisen alueiden kansallista ja kansainvälistä kilpailukykyä alueen osaamista vahvistamalla.Yksikkö johtaa, koordinoi ja kehittää yliopiston ammatillista täydennyskoulutusta sekä sitä tukevaa kehittämistoi- tunnistaminen on ehdottoman tärkeää. Magentahankkeen täydennyskoulutussisältöjen pohjana on Lapin taiteilijaseuran jäsenistölle vuonna 2010 tehty selvitys taiteilijoiden osaamistarpeista. Selvityksen mukaan suurin tarve ammatilliselle kehittymiselle ja koulutukselle ovat yrittäjyystaitojen eri osa-alueet kuten tiedottaminen, markkinointi, myyntityö, tuottajataidot, tekstin tuottaminen, verotus, rahoitus, hinnoittelu ja tuotteistaminen. Kehittymis- ja koulutustarpeet liittyivät suurelta osin itsensä jatkuvaan kehittämiseen kuten sisältöosaamiseen, erilaisiin tekniikoihin, markkinointi-, myynti- ja ATK-taitoihin. 13 Asiakastarpeiden tunnistaminen Ohjelmien kehittämisprosessi Ohjelmien markkinointi Ohjelmien toteutus Asiakassuhteiden ylläpito Kaavio 2.Ydinprosessi: koulutus- ja kehittämisohjelmat -ideasta tuotteeksi Myös ART360-hankkeen hyvät käytänteet olivat tatapoja ja toteutusta arvioitiin ja kehitettiin koko suunnittelun ja toteutuksen pohjana. toimikauden (2011–13) ajan. Aiempien visuaaliseen Lapin taiteilijaseuran vuonna 2010 järjestämiin taiteeseen painottuvien taiteen täydennyskoulutuk- koulutuksiin taiteilijat osallistuivat hyvin. Magenta- sen kokemusten ja käytänteiden puuttuessa Lapis- hankkeen käynnistäessä koulutustilaisuudet keväällä sa lähdettiin kehittämisprosessiin avoimin mielin ja 2012 osallistujia oli vähän ja muutamia koulutuksia kenttää kuunnellen. Lapin taiteilijaseuran hallituksen, jouduttiin perumaan osallistujapulan vuoksi. Lapin managerin ja taiteilijoiden läsnäolo koulutusteemoja yliopiston taiteiden tiedekunta teki lisäselvityksen ja yksittäisiä koulutuksia sekä seminaareja suunnitel- (webropol-kysely) taiteilijaseuran jäsenten koulutus- lessa oli ehdottoman tärkeää. Täydennyskoulutuksen tarpeista ja -toiveista. Kysely lähetettiin 94 taiteilijalle, suunnitelmaa esiteltiin ja hyväksytettiin tasaisin vä- joista kyselyyn vastasi 42. Selvityksestä kävi ilmi, että liajoin Lapin taiteilijaseuran hallituksella ja hankkeen merkittävin syy siihen, miksi keväällä 2012 osallistui ohjausryhmällä. Lisäksi toiveisiin reagoitiin nopeasti. hyvin vähän seuran jäsentaiteilijoita, olivat taiteilijoi- Tavoitteiden ja sisällön selkiytymiseksi kolme tavoit- den ja koulutusten yhteen sopimattomat aikataulut. teiksi asetettua pääteemaa jaettiin seitsemään ala- Lisäksi osalle taiteilijoista osallistuminen koulutuk- teemaan. Nämä seitsemän valittua alateemaa seen Etelä-Lapissa on mahdotonta. olivat: Lisäselvitys vahvisti, että suurimmalla osalla vastaajista (30 vastaajaa) on edelleen koulutushalukkuutta. Eniten koulutushalukkuutta oli kansainväliseen toimintaan, taiteilijan ammattiosaamiseen, talouden hallintaan ja rahoituksen hakemiseen. Parhaimpina menetelminä taiteilijat pitivät työpajatyöskentelyä ryhmissä sekä henkilökohtaista neuvontaa. Myös ke- 1. Toiminnan suunnittelu ja projektien hallinta 2. Rahoitus 3. Viestintä, kirjallinen ja suullinen viestintä 4. Tuotteistaminen 5. Hyvinvointi 6. IPR-osaaminen 7. Kansainväliset toiminnot Aikataulullisesti koulutusten ja seminaarien mää- hittämisprojektit koettiin hyvinä oppimismenetelminä. rää asemoitiin hankkeen kokonaiskestoon. Aikatau- Kouluttajiksi toivottiin muita kokeneita taiteilijoita. lussa huomioitiin, että koulutusten järjestämisen otollisimmat ajankohdat olivat syksy 2012 ja kevät 4.2.2 Koulutustuotteen kehittäminen 2013, koska hankkeen aloitus- ja lopetusvaiheet Magenta-hankkeen täydennyskoulutuskokonaisuuden keskittyivät enemmän suunnitteluun ja raportoin- kehittäminen oli prosessi ja jatkumo, jonka toimin- tiin. Kahden koulutuspäivän järjestäminen ja rahoit- 14 taminen oli Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan toyhteyksiä niin yliopistoihin kuin muihinkin asian- vastuulla. tuntijatahoihin. Koulutus- ja seminaaripäivien alateemat pyrittiin ESR-rahoitteisen hankkeen ohjeistuksen mukai- toteuttamaan niin, että ne olisivat mahdollisuuksien sesti palvelujen ostona hankitut kouluttajat kilpai- mukaan toistensa jatkumona syventäen jo opittua. lutettiin. Riippuen koulutuksesta kilpailutuksessa Samalla pyrittiin huomioimaan, että koulutuspäi- käytettiin joko laajempaa tai tarkempaa sisällön- vien sisällöt aikataulullisesti tukisivat taiteilijoiden määrittelyä. Useimmiten erityisasiantuntemus eli työskentelyä yhteistyökumppaneiden kanssa toteu- visuaalisen taiteen alan tuntemus ja aiempi koulutus- tetuissa kehittämisprojekteissa. Tämän tavoitteena kokemus katsottiin tärkeimmäksi kriteeriksi, koska oli kannustaa taiteilijoita osallistumaan alateemojen sen vaikutus kohderyhmään ja osallistujamäärään mukaan rakennettuihin kokonaisuuksiin ja syventää tiedettiin jo aikaisessa vaiheessa suureksi. Osassa osaamistaan ja tietotaitoaan. Kaikkiin koulutustilai- koulutuksista teema puolestaan oli ratkaiseva, jolloin suuksiin osallistuminen oli taiteilijoille vapaaehtoista. kilpailutuksen kautta haettiin parhainta sisältöä vas- Hanketaiteilijoita ja kehittämisprojekteihin palkattuja taamaan koulutuksen tavoitteita. taiteilijoita kannustettiin kuitenkin osallistumaan projektissa vaadittavia taitoja kehittäviin koulutuksiin. Lähtökohtana suunnittelussa pidettiin sitä, että Tavoitteena oli perehdyttää kouluttajat hankkeen ja koulutuksen tavoitteisiin mahdollisimman hyvin.Valinnoilla ja perehdyttämisellä haluttiin varmistaa, että koulutuksien pääkohderyhmänä olivat visuaalisen koulutus kohtaa koulutettavien käytännön työken- alan taiteilijat ja samalla pyrittiin kuitenkin ottamaan tän olemalla suunnattu oikein sisältö ja kohderyhmä huomioon taiteen kenttää laajemmin. Tämä aset- huomioiden.Valittujen kouluttajien kanssa tehtiin ti toisaalta mahdollisuuksia ja toisaalta rajoituksia sopimus koulutuksen toteutuksesta. Lopullisen kou- sisältöön ja kouluttajien/asiantuntijoiden kartoitta- lutuspäivien nimen, tarkemman sisällön ja käytettä- miseen ja valintaan. Mahdollisuuksiksi nähtiin sisällön vän menetelmän suunnittelussa toteutettiin tiivistä rajaamista selkeästi kuvataiteisiin painottuen. Taitei- yhteistyötä valitun kouluttajan/asiantuntijan kanssa. lijoiden kuuleminen ja ART360-hankkeen koulutustarjontaan, kouluttajiin, käytänteisiin ja sisältöihin tutustuminen oli apuna tässä suunnittelun vaiheessa. Kouluttajan ammattitaidon ja sisällön painottuessa visuaaliseen taiteeseen samalla mahdollisesti rajoitettiin monialaisempaa ja suurempaa osallistujajoukkoa. Tiukka rajaus visuaalisen taiteen näkökulmaan pienesi puolestaan sopivien asiantuntijoiden/kouluttajien määrää. Alateemojen mukaisia koulutuspäiviä suunniteltaessa tehtiin rajanvetoja siitä, onko näkökulma kuvataidepainotteinen vai yleisempi useita taiteen aloja koskeva. Resurssit ja tavoitteet huomioon ottaen toteutuksessa pyrittiin näin ollen sekä hyödyntämään lappilaista asiantuntemusta että tuomaan valtakunnallisestikin tunnustettua asiantuntijuutta muualta Suomesta. Kouluttajien valinnassa hyödynnettiin mahdollisimman monipuolisia verkos- 4.2.3 Koulutustuotteen markkinointi Koulutusten markkinointia toteutettiin koko hankkeen viestintäsuunnitelman mukaisesti. Koulutusten päämarkkinointikanavana toimivat Lapin taiteilijaseuran ja Magenta-hankkeen nettisivut, Facebook ja verkostot. Lisäksi Lapin yliopiston koulutus- ja kehittämispalveluiden nettisivuja ja Facebookia käytettiin tiedottamisessa ja markkinoinnissa. Uuden hankkeen ja sen tarjoamien koulutusten sisäänajo vaatii aikaa ja paljon kohtaamisia. Magentahankkeen ollessa ensimmäinen taiteilijan työtä tukevaa täydennyskoulutusta tarjoava hanke Lapissa tässä laajuudessaan oli huomioitava aiempien käytänteiden puuttuminen. Maksuttomien koulutusten järjestäjänä taiteen ammattilaisille hanke ja Lapin yliopiston 15 koulutus- ja kehittämispalvelut olivat vieraita. Hanke- 4.2.4 Koulutusten toteutus henkilöstö teki markkinointi- ja sisäänajotyötä osal- Magenta-hankkeen koulutuksia toteutettiin luku- listumalla Lapin taiteilijaseuran ja muiden luovan alan toimijoiden tilaisuuksiin heti hankkeen käynnistyttyä loppusyksystä 2011 jatkaen koko hankkeen toimintaajan.Vuoropuhelulla pyrittiin lisäämään markkinointia, kohderyhmän motivoitumista ja osallistumista koulutustilaisuuksiin. Hankesuunnitelman mukaan koulutuksia markkinoitiin kohderyhmälle sähköpostitse. Kevään 2012 koulutusten osalta markkinointi ja tiedotuskäytössä oli projektipäällikön Lapin yliopiston sähköposti. Syksyn 2012 koulutuksia markkinoitiin kokonaisuudessaan jo Lapin taiteilijaseurassa käytössä otetun asiakkuuksienhallintaohjelmiston kautta. Järjestelmään on koottu taide- ja kulttuurialan toimijoiden yhteystietoja. Koulutusten kutsut lähetettiin sähköpostitse laajoille vastaanottoryhmille (noin 700 henkeä) Lapin taiteilijaseuran graafisella ilmeellä. Sekä suullisen että kirjallisen palautteen perusteella todettiin, että tavoitettavuus oli parantunut. Koulutusten markkinoinnin aikataulutuksessa haettiin alusta alkaen sopivaa rytmiä. Syksyn 2012 koulutuskalenteri julkaistiin Lapin Kansassa ja Uusi Rovaniemessä, kevään ja syksyn 2013 koulutuskalenterit Lapin Kansassa. Myös Lapin taiteilijaseuran ja Lapin esittävien taiteiden keskuksen yhteisessä jäsenlehdessä Ilouutiset koulutuksia markkinoitiin näyttävästi kahdessa numerossa. Sähköpostitse tehtyä markkinointia pyrittiin toteuttamaan kuukausi ennen koulutuspäivää. Tämä markkinointisuunnitelman ajallinen tavoite toteutui keskimäärin hyvin, tosin vaihteluakin ilmeni riippuen koulutussisältöjen ja kouluttajien vahvistumisesta. Ilmoittautuminen oli mahdollista koulutuksen alkuun asti pääasiassa kaikkiin koulutuksiin. Näillä toimilla pyrittiin vähentämään koulutuksiin osallistumisen esteenä olevia rajoitteita huomioiden taiteilijoiden työn ja työskentelyn rytmiä ja luonnetta. Tosin samalla pitämällä kiinni ilmoittautumis- ja osallistumisehdoista haluttiin kehittää koulutuksiin osallistumiseen liittyviä toimintatapoja. 16 kausiperiaatteella. Hankkeen alussa keväällä 2012 neljä seitsemästä lyhytkoulutuksesta toteutettiin yhteistyössä eri tahojen kanssa. Kevään koulutuksien osallistujamäärää ja taiteiden tiedekunnan tekemää lisäselvitystä käytettiin myöhempien koulutuskalenterien rakentamisessa mahdollisimman paljon hyödyksi. Prosessimaisesti vuoropuhelulla Lapin taiteilijaseuran hallituksen kanssa etsittiin ratkaisuja ja kehittämisideoita koulutusten nimiin, kestoon, markkinointiin, sisältöihin ja saavutettavuuteen. Syksyllä 2012 koulutuksia järjestettiin kuusi, kevätlukukaudella 2013 kuusi ja syksyllä 2013 neljä kappaletta. Magenta-hankkeen täydennyskoulutustilaisuuksia toteutettiin kaikista seitsemästä alateemasta yhteensä kaksikymmentäkolme. Koulutustilaisuuksissa on kokonaisuudessaan ollut arviolta 4oo osallistujaa. Koulutuksista on kerätty kirjallista palautetta paperisen palautelomakkeen avulla. Kirjallista palautetta on kerätty niistä koulutustilaisuuksista, joissa se on ollut mahdollista. Koko hankkeen aikana toteutetuista kahdestakymmenestäkolmesta tilaisuudesta tällaisia on ollut 10. Pois palautteenkeruusta ovat jääneet tilaisuudet, jotka on toteutettu yhteistyössä toisen tahon kanssa, avajais- ja päätösseminaari sekä lyhyet, muutaman tunnin tilaisuudet. Kirjallisen palautteen perusteella täydennyskoulutustilaisuudet saivat kokonaisarvosanaksi 4,3. Koulutuksiin osallistuneiden vastausprosentti on ollut 68,2 %. Lapin yliopiston kuvataidekasvatuksen opiskelija Heta Pöyry teki tutkimusta taiteilijoiden täydennyskoulutustilaisuuksista ja niiden käytännöistä. Tavoitteena oli selvittää, miten täydennyskoulutukset vastasivat taiteilijoiden tarpeisiin ja miten niitä voidaan mahdollisesti kehittää. Aineisto kerättiin palautelomakkeilla kuudesta eri koulutustilaisuudesta. Lapin yliopiston kuvataidekasvatuksen opiskelija Tania-Maria Moilanen puolestaan selvitti Magenta-hankkeen täydennyskoulutuksen ja manageritoiminnan kehit- tämisen vaikuttavuutta kuvataiteilijan näkökulmasta. nyskoulutuksen osa-alueet osoittautuivat olevan Hän kokosi aineistonsa teemahaastattelemalla viittä merkityksettömiä pitkän uran omaavalle taiteilijal- Magenta-hankkeeseen valittua hanketaiteilijaa. la. Myös hanketaiteilijat olivat pääasiassa tyytyväisiä Pöyryn tutkimuksesta käy ilmi, että taiteilijoilla on täydennyskoulutustilaisuuksien sisältöihin ja koulut- selkeä tarve lisäkoulutuksille. Järjestetyt tilaisuudet tajiin. Osa hanketaiteilijoista ei kuitenkaan kokenut saivat pääasiassa positiivista palautetta ja moni koulu- täydennyskoulutuksen antaneen heille ajankohtaisen tettava koki saaneensa niistä apua ammattitaitojensa koulutuksen tarvetta, ja he toivoivat siten täydennys- kehittämiseen. Taiteilijat olivat kiinnostuneita kehittä- koulutuksen toteuttavan enemmän työelämälähtöistä mään ammatti-identiteettiään, mikä tuli ilmi siitä, mi- mallia. ten taiteilijat kommentoivat omia puutteitaan taiteen Moilasen tutkimuksen hanketaiteilijahaastattelut ammattilaisina.Yleisimmin omat tiedot mainittiin sisälsivät kehitysehdotuksia täydennyskoulutuksen vanhentuneiksi tai vähäisiksi, ja koulutuksilla haluttiin kehittämiseen ja järjestämiseen liittyen. Täyden- paikata näitä aukkoja.Yksi syy koulutusten saamaan nyskoulutustilaisuudet osoittautuivat tarjoavan positiiviseen palautteeseen oli se, että niiden sisällöt hanketaiteilijoille irrallisia työkaluja, joista kukin vastasivat sellaisiin taiteilijoiden ammattitarpeisiin, henkilökohtaisesti sovelsi tarvitsemaansa tietoa tai jotka tulevat konkreettisemmiksi vasta työelämään taitoa arkeensa. Kuvataiteilijoille kohdistetun täy- siirtymisen jälkeen. dennyskoulutuksen tulisi tulevaisuudessa huomioida Pöyryn tutkimusaineisto ei tuonut esiin viitteitä taiteilijan kokonaisvaltaisen toimenkuvan ja henki- siitä, kuinka laajalti taiteilijat ymmärsivät ammattitai- lökohtaiset tarpeet entistä yksilöllisemmin. Täyden- tojensa kehittämisen tulevaisuudessa. Tutkimuksen nyskoulutustilaisuuksien toivottiin olevan pidempiä, alla olleissa koulutuksissa keskityttiin pääsääntöisesti jotta uuden asian reflektointi olisi mahdollista. Tällöin yksittäisten taitojen ja tietojen päivittämiseen, jolloin taiteilija pystyy rytmittämään aikaa sekä täydennys- taiteilija ei välttämättä miettinyt itsensä konkreettista koulutukselle että taiteelliselle työskentelylle. kehittämistä uusille työaloille suuntautumisen näkö- Pöyryn tutkimuksen mukaan koulutusten suurim- kulmasta.Yksikään tutkimuksen alla olleista koulu- pia ongelmia olivat koulutettavien vaihtelevat tie- tuksista ei noussut muita tärkeämmäksi, vaan kaikki to- ja taitotasot. Teknologiaosaaminen ja sosiaalinen keräsivät melko tasaisesti kiinnostuneita osallistujia. media olivat erityisesti jo pidempää uraa tehneille Tämä heijasteli sitä, että taiteilijat olivat laajalti kiin- taiteilijoille vieraita aihealueita. Parhaiten osallistujat nostuneita eri osaamisalueiden kehittämisestä, mikä kokivat kehittyvänsä silloin, kun koulutusryhmät oli- sopii yhteen taiteilijoille ominaisen moniammatilli- vat pieniä ja heidän oli mahdollista saada henkilökoh- suuden kanssa. taista ohjausta. Tarkoituksenmukaiset tilat auttoivat Moilasen haastattelemista hanketaiteilijoista koulutuksen onnistumista, ja erityisen tärkeää se oli pääosa osallistui aktiivisesti täydennyskoulutustilai- koulutuksen käsitellessä teemoja joissa osallistujien suuksiin. Täydennyskoulutustilaisuuksiin osallistu- oma työskentelyn onnistuminen oli pääosassa. Myös minen koettiin aikataulullisten ongelmien ja pitkien kouluttajan taito luoda dialogia osallistujien kanssa ja etäisyyksien vuoksi ajoittain haasteelliseksi, mikä huomioida taiteilijoiden tarpeet koulutuksen kohde- ilmeni passiivisena osallistumisena. Osallistumisaktii- ryhmänä on tärkeää. Hyvä kouluttaja olikin tärkeim- visuuteen vaikutti myös ajatus siitä, että seminaarit piä edellytyksiä koulutuksen onnistumiselle. veivät aikaa taiteelliselta työskentelyltä. Tämän lisäksi Pöyryn tekemän syksyn 2012 koulutuksiin koh- elämäntilanne, kuten takana oleva pitkä taiteilijaura, distuvan tutkimuksen, Moilasen hanketaiteilijahaas- vaikutti motivaatioon laskevasti, sillä useat täyden- tattelut ja täydennyskoulutuksista kerätyn kokonais17 palautteen perusteella voidaan todeta, että taiteilijat kokevat lisäkouluttautumistarvetta liiketoiminta- H YVIN VO IN T I osaamisen aihealueista, vaikka omaa työskentelyä ei mielletäkään yrittäjämäiseksi toiminnaksi. Osallistujan Riisu rooli – alaston totuus jaksamisesta ja oman työn merkityksestä 13.3.2013, klo 9-12, Wiljami osaamistarpeiden tunnistaminen ja taiteilijan oma Kouluttajana: Niina Nurminen sekä kouluttajan arvio lähtötasosta osoittautuivat Pecha Kucha -ilta 2.4.2012, klo 17-20, Galleria Napa olennaisiksi, jotta koulutukset koettiin hyödyllisiksi Vetäjinä: Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin tutkijat Minni Haanpää ja Kirsi Pitkänen ja omaa ammattitaitoa kehittäviksi. Koulutuksia tulee jatkossakin rakentaa sisällöstä riippuen sekä luentomaiseksi, joka tavoittaa laajan osallistujajoukon että pienryhmätyöskentelyyn perustuvaksi, jossa puoles- KAN S AIN VÄLIS E T TO IMIN N OT taan yksilöllisyys korostuu. Näitä molempia koulu- Barents Culture Co-production Network Project –seminaari 2.2.2012, klo 13.30–15.00, Hotelli Pohjanhovi tusmuotoja Magenta-hankkeessa on onnistuneesti pilotoitu. Opiskeltavat tiedot ja taidot tulee sitoa vielä vahvemmin työelämään.Vaikka Magenta-hankkeen tavoitteena oli toteuttaa lyhytkoulutusta, on jatkossa on tärkeää kehittää myös intensiivisempää pitkäjaksoista koulutusta. Lisäksi tarvitaan menetelmiä osaamistarpeiden parempaan tunnistamiseen sekä koulutuksen sisällön oikeaan kohdistamiseen suhteessa tähän tarpeeseen. Magenta-hankkeen toteutuneet täydennyskoulutukset teemoittain: Magenta-hanke tuotti Timo Jokelan ja Risto Immosen puheenvuorot. Kulttuurihankkeiden kansainväliset rahoitusmahdollisuudet 19.3.2012, klo 13-15, Rovaniemen kaupungin Tiroli-Sali Koulutus järjestettiin yhteistyössä Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMOn, Pohjoismaisen kulttuuripisteen, Lapin taidetoimikunnan ja Rovaniemen kulttuuripalvelukeskuksen kanssa. Pecha Kucha in English - Northern Artists present their Works of Art 12.2.2013, klo 18-20, Tiedekeskus Pilke Puhujina: Mari Oikarinen, Anu Riestola, Seija Ulkuniemi, Tony Stig Olag Fredriksson, Aino Suonio, Liisa Karintaus ja Merja Briñón Internationalisation - Arctic Lives 22.2.2013, klo 9-16, Arktikum Puhujina: Claudia Zeiske, Glen Coutts, Dan Lestander, Merja Briñón, Anne-Mari Ahola ja Ank van Engelen TOI M I N NA N SU U N N I TT E LU JA P R O JE KT I E N H A L L I NTA Koulutus järjestettiin yhteistyössä Soveltavan kuvataiteen maisteriohjelma -hankkeen kanssa. Taiteilijan toimintasuunnitelma 2.4.2012, klo 9-16, Ravintola Oppipoika, Nestori Kouluttaja: Taija Sailio Kokonaisuus haltuun – koulutus taideprojektin hallintaan 19.5.2012, klo 9-16, Lapin yliopisto,Vilhontalon luentosali Kouluttajat: Minna Rainio, Maria Huhmarniemi ja TiinaKaisa Niva R AH O IT US Elämä pitkä, apuraha lyhyt -koulutus hyvän apurahahakemuksen kirjoittamiseen 2.10.2012, klo 9-16, Lapin yliopisto,Vilhontalon luentosali Kouluttaja: Jyrki Siukonen, alustajana Lapin rahaston Marjut Kuusisto Taiteilijan tuki ja turva -seminaari 6.2.2013, klo 9-16, Hotel Santa Claus, kokoustila Aurinko Kouluttajina: Pauli Rautiainen, Anu Ojala, Jaakko Saranki, Aleksi Mukka ja Stig Olav Tony Fredriksson 18 V I E S TI N TÄ Näy eduksesi – taiteilijan markkinointimateriaalit -koulutus ja klinikka 8.-9.10.2012, klo 9-16, Ravintola Oppipoika, Kisälli Kouluttaja: Matti Koistinen, alustajana Lapin Kansan edustaja Pekka Mauno Teoskuvat nettikuntoon – teosvalokuvauksen työpaja 17.10.2012, klo 10-16, Taiteiden tiedekunta, Pöykkölä IPR-O S AMIN E N Tekijänoikeudet ja niistä sopiminen 15.3.2012, klo 13-17, Lapin maakuntakirjasto Kouluttaja: Arto Liiti Kouluttajat: Annamari Turunen ja Petri Keskitalo Nettiportfolio – koulutus + klinikka 25.–26.10.2012, klo 9-16 ja 9-12, Taiteiden tiedekunta, Pöykkölä Koulutus järjestettiin yhteistyössä Lapin luovien alojen IPR (aineettomat oikeudet) osaajaverkostohankeen kanssa. Kouluttaja: Mikko Vähätalo Olet kiinnostava! Missä se näkyy? – Taiteilija sosiaalisessa mediassa 23.11.2012, klo 9-16, Ravintola Oppipoika, kokoustila Oltermanni Kouluttajina: Eero Leppänen ja Mikko Manninen Magenta – Pecha Kucha 25.9.2013, klo 18-21, Galleria Napa Puhujina: Ingrid Orman, Pirkko Mäkelä-Haapalinna, Tony Fredriksson, Malla Alatalo ja Stina Varkkola TU OTTE I STAMI N E N Applying The Art of Creative Thinking to Organisations 8.11.2012, klo 9-16, Hotel Santa Claus, kokoustila Riekko Kouluttaja:Veronica Slater (GB) LIS ÄKS I Avajaisseminaari 20.2.2012, klo 10-16, Lappia-talo Puhujina: Tomi Aho, Maria Huhmarniemi, Päivi Tahkokallio, Raija Kristo, Tiina-Kaisa Niva Päätösseminaari 26.9.2013, klo 9-16, Santa Claus Hotel, kokoustila Riekko Puhujina: Antti Koski, Tiina-Kaisa Niva, Merja Briñón, Riitta Heinämaa, Timo Jokela, Juha Narkilahti, Satu Miettinen ja Taina Kontio sekä Tomi Aho Taide ja ympäristön suunnittelu – seminaari 13.11.2013, klo 9-12, Tiroli-sali Puhujina: Timo Jokela, Jarmo Lokio, Tommi Heinonen, Päivi Tahkokallio ja Seppo Valjus Koulutus järjestettiin yhteistyössä VITUS-festivaalien kanssa. Lisää valmiuksia – Tuotteistaminen ja sponsorointi taiteilijan työkaluina 25.4.2013, klo 9-16, Ravintola Oppipoika, kokoustila Kisälli Kouluttaja: Outi Raatikainen Taiteen paikka – Taide ja luovuus yritysmaailmassa 20.5.2013, klo 9-16, Lapin yliopisto Puhujina: Kai Lehikoinen, Niina Nurminen, Pälvi Rantala ja Mette Ylikorva Sankarin matka, pelinrakennusta ja seikkailua -työpaja Elokuvalliset työkalut palvelumuotoilussa ja tuotekehityksessä 27.–28.9.2013 klo 9-17, Hotel Santa Claus, kokoustila Riekko Kouluttajina: Taina Kontio ja Satu Miettinen 4.2.5 Asiakassuhteiden ylläpito Magenta-hankkeessa asiakassuhteiden ylläpitoa on toteutettu keräämällä palautetta yksittäisistä koulutuksista, toimittamalla palauteyhteenveto kouluttajille, tiedottamalla tulevista koulutuksista jo koulutuksiin jo osallistuneita ja kokoamalla koulutusmateriaalit ja kouluttajaesittelyt hankkeen nettisivuille. Asiakassuhteiden ylläpitoa toteutettiin myös tiedottamalla kohderyhmää koko hankkeen tuloksista ja toimintamalleista hankkeen päättyessä. Hankkeen erilaiset julkaisut löytyvät hankkeen nettisivuilta. 19 4.3 Taiteen täydennyskoulutuksen kehittämisen hyvät käytännöt ja jatkokehitysehdotukset teemaa. Teemojen jaottelu oli onnistunut sisältöjä selkiyttävä jako, samoin koulutussuunnittelussa käytetty koulutus- ja kehittämisprosessin vaiheiden toteuttaminen. Kaikkiin alateemoihin liittyvää koulutusta Magenta-hankkeessa kehitettiin visuaalisen taiteen onnistuttiin tarjoamaan. 1-2 päivän lyhytkoulutusti- täydennyskoulutusta järjestämällä avoimia lyhytko- laisuudet toimivat pääasiassa taiteilijoiden osaamisen ulutuksia ja seminaareja lähinnä visuaalisen taiteen kehittämisen herättäjinä.Viestintä ja tuotteistaminen alan ammattitaiteilijoille esiselvityksien perusteella -teemoista järjestettiin eniten koulutuspäiviä, vähim- valittujen teemojen mukaisesti. Koulutustilaisuuksia mälle huomiolle jäi taiteilijan IPR-osaamiseen liittyvät järjestettiin lukumäärältään enemmän kuin tavoit- koulutukset. Kouluttajiksi onnistuttiin saamaan alan teeksi oli asetettu. Koulutustilaisuuksiin osallistui ammattilaisia ja heihin oltiin tyytyväisiä.Visuaalisen yhteensä arviolta 400 osallistujaa. Tätä voidaan taiteen alan osaamista ja tuntemusta pidettiin tär- pitää hyvänä määränä lappilaisen visuaalisen taiteen keimpänä kriteerinä kouluttajien valinnassa, mutta täydennyskoulutuksen kehittämisen pilottiprojektis- muidenkin taiteen alojen näkökulmia pyrittiin tar- sa. Koska taiteen täydennyskoulutuksen käytänteet joamaan. Opetusmenetelminä työpajatyöskentely ja puuttuvat sekä koulutuksen järjestäjältä että kohde- taiteilijoiden omiin projekteihin perustuva oppiminen ryhmältä, voidaan tuloksiin olla tyytyväisiä. Koulutus- olivat onnistuneita valintoja ja vastasivat taiteilijoi- tilaisuuksista koottu palaute on ollut arvosanaltaan den toiveita. Kehittämisprojektien työelämälähtöistä hyvän ja erittäin hyvän välillä. Hankkeen aikana löytyi oppimista pilotoitiin hankkeessa muutamien täyden- Lapin alueelta joukko aktiivisia taiteilijoita, jotka otti- nyskoulutusten sisältöjen osalta. Lapissa olisi jatkossa vat osaa lukuisiin koulutuksiin ja jotka kokivat koulu- erittäin tärkeää kehittää ja tarjota syventävää sekä tukset omaa ammatillisuutta kehittävinä. laajempiin osaamiskokonaisuuksiin tähtäävää taiteen Lähes kaikki koulutustilaisuudet olivat arkipäivinä täydennyskoulutusta, joka sidotaan vahvemmin työ- ja virka-aikana toteutettuja. Suurin osa koulutuksista elämään räätälöimällä koulutuksen sisällöt taiteilijan oli yksipäiväisiä. Kolme koulutusta koostui kahdes- omaan kehittämisprojektiin ja lisäämällä oppimis- ta peräkkäisestä päivästä, joista toinen oli varattu tehtäviä. Tähän projektimaiseen oppimiseen liittyvää klinikkamaiseen eli henkilökohtaiseen ohjaukseen työnohjausta ja taiteilijan oman työhyvinvoinnin edis- perustuvaan työskentelyyn. Vain muutama taiteilija tämistä tulee myös entisestään kehittää. hyödynsi klinikkaa, minkä perusteella voitaneen to- Hankkeen täydennyskoulutuksen kohderyhmänä deta, että henkilökohtaiseen ohjaukseen perustuvaa visuaalisen taiteen alan ammattilaiset, erityisesti La- koulutusmenetelmää ei vielä oikein osattu hyödyn- pin taiteilijaseuran jäsenistö, eivät olleet niin aktiivisia tää, vaikkakin taiteilijat tutkimusraporttien mukaan kuin odotettiin, jolloin koulutuksia markkinoitiin ja toivoivat juuri 2-3 päivän intensiivikoulutusta. Kaikki tarjottiin laajemmin esimerkiksi soveltava kuvatai- hankkeen koulutustilaisuudet järjestettiin Rova- teen maisteriohjelman opiskelijoille, Rovaniemellä niemellä alkuperäisestä tavoitteesta huolimatta siitä oleville kuvataiteen harrastajaseurojen jäsenille sekä syystä, että suurin osa kohderyhmää asuu alueella ja muiden taiteen alojen ammattilaisille. Taiteiden tie- lisäselvityksen perusteella taiteilijat katsoivat Rova- dekunnan tutkimusraporteista käy ilmi, että seuran niemen parhaimmaksi koulutuspaikkakunnaksi. jäsentaiteilijoiden osallistumisen vähyyteen vaikutti- Taiteilijan toimintaedellytysten parantaminen vaatii vat, ei niinkään kiinnostuksen puute vaan taiteilijan ja monenlaisen osaamisen kehittämistä. Magenta-hank- koulutusten yhteen sopimattomat aikataulut. Osalle keeseen valittiin seitsemän täydennyskoulutuksen ala- jäsenistä osallistuminen Etelä-Lapissa järjestettäviin 20 Muotoilijat Taija Sailio ja Stina Varkkola sekä kuvataiteilija Tuomas Korkalo ideoivat kuvataiteen palveluja Magenta-hankkeessa järjestetyssä palvelumuotoilutuokiossa. koulutuksiin oli mahdotonta pitkien etäisyyksien omat intressit, kyky osaamistarpeiden tunnistami- vuoksi. Magenta-hankkeessa mahdollisuutta osallistua seen ja asenne täydennyskoulutusta kohtaan. Tai- koulutuksiin etäyhteyksin olisi pitänyt tarjota enem- teilijat kokivat koulutustilaisuudet parhaimmillaan män. Etäyhteyksien merkitys ja kehittäminen Lapissa taiteilijan toimenkuvan laajuutta avaavina ja hen- myös taiteen täydennyskoulutuksen kehittämisessä kilökohtaisten vahvuuksien löytymisen paikkoina. onkin jatkossa erittäin tärkeää. Pahimmillaan niiden hyöty nähtiin vähäisenä ja ei Kohderyhmän laajentuminen toi mukanaan toki ammatillisesti kehittävänä. Hankkeen koulutustilai- taiteen alojen välistä verkostoitumista ja lisäsi kes- suuksiin osallistuneista oli havaittavissa ryhmä taiteili- kustelua esimerkiksi liiketoimintaosaamisen ja tuot- joita, jotka olivat mukana ensimmäisissä koulutuksis- teistamisen alojen välisistä eroista ja yhtäläisyyksistä, sa ja osallistuivat sen jälkeen hankkeen koulutuksiin mutta palautteesta ja Soveltavan maisteriohjelman säännöllisesti. Tarjoamalla ja kehittämällä jatkossakin opiskelijoiden koulutuspäiväkirjoista nousi esiin myös taiteen täydennyskoulutusta saadaan taiteilijoita pohdintaa siitä, oliko koulutukset suunnattu onnistu- innostumaan ja oivaltamaan omien toimintaedellytys- neesti ammattilaiskentälle. Ammattilaistaiteilijoiden, tensä kehittämisen tarpeet ja mahdollisuudet. valmistuvien ja harrastajataiteilijoiden yhteistyö voi- Magenta-hankkeessa visuaalisen taiteen täydennys- daan jatkossa nähdä mahdollisuutena koulutustasolla koulutuksen kehittämisestä Lapissa on havaittu, että ja pohtia sitä, mitä jo ammatissa toimiva taiteilija voi yhteistyö toimintakentän ja koulutuksen tarjoajan antaa nuoremmalle polvelle ja päinvastoin. Taiteen välillä on välttämätöntä tiedottamisen, saavutetta- täydennyskoulutuksen kehittämisessä Lapissa on vuuden, koulutussisältöjen ja toiminnan kehittämisen edelleen tiivistettävä tutkintoon johtavan koulutuk- näkökulmista.Yhteistyö Lapin taiteilijaseuran kanssa sen ja täydennyskoulutuksen järjestäjien Magenta- koulutuksien kehittämisessä on ollut vuoropuhelua, hankkeessa onnistuneesti käynnistynyttä yhteistyötä kentän toiveiden kuuntelemista ja asiakastarpeen sel- ja luoda yhtenäinen jatkumo taiteilijoiden toiminta- vittämistä ja siihen vastaamista. Taiteen täydennyskou- edellytyksiä edistävälle koulutustoiminnalle. lutuksen kehittämisen kannalta on jatkossa tärkeää Lisäselvityksen perusteella taiteilijoilla on haluk- tehdä vastaavanlaista laaja-alaisempaa yhteistyötä eri kuutta kouluttautua taiteen tekijöinä. Osallistumisak- taiteen alojen kanssa laajentaen kohderyhmäksi koko tiivisuuteen vaikuttavat suuressa määrin taiteilijan taiteen alan ammattilaiskenttä Lapissa. 21 5. Visuaalisen taiteen manageritoiminnan kehittäminen Lapissa Aktiivisella manageritoiminnalla lisätään luovan talou- täjänä, kehittäjänä ja tuottajana. Oheisessa kaaviossa den toimintaedellytyksiä ja vahvistetaan visuaalisten avataan näitä managerin työn osa-alueita. taiteiden merkitystä osana alueellista kehittämistä, Välittäjätoiminnan keskiössä on toimivien yh- osaamista ja kilpailukykyä. Magenta-hankkeessa ke- teistyöverkostojen rakentaminen sekä toimiminen hitettiin uusia visuaalisen taiteen palveluja ja toimin- tulkkina ja linkkinä taiteilijoiden, yritysten, julkisen takonsepteja, jotka pilotoitiin hankkeen yhteistyö- ja kolmannen sektorin sekä muiden sidosryhmien yrityksissä ja -kunnissa. Pilottiprojekteihin työllistyi välillä. Magenta-hankkeessa pyrittiin vaikuttamaan yhteensä viisitoista alueen taiteilijaa kahdeksikymme- yhteiskunnallisesti niin, että visuaalisen alan taiteilijat neksi kuukaudeksi. Hankkeeseen valittiin viisi uran huomioidaan varteenotettavana ryhmänä kehitettä- eri vaiheessa olevaa hanketaiteilijaa, joiden urake- essä luovaa alaa. Lisäksi vahvistettiin taiteen ja kult- hitystä tuettiin hankkeen aikana suunnitelmallisesti. tuurin toimijoiden välistä yhteistyötä. Lisäksi kehitettiin aktiivisesti taidelainaamotoimin- Managerin tekemään kehittämistyöhön kuului- taa. Lappiin perustettiin kaksi uutta taidelainaamoa vat kuvataiteen alan rakenteiden ja toimintamallien ja pop-up -taidelainaamo vietiin useaan otteeseen luominen, strateginen suunnittelu sekä toiminnan ihmisten keskuuteen: Kauppakeskus Revontuleen, pitkäjänteinen suunnittelu strategiaan ja kehitettyihin Rovaniemi Design Weekille ja Sodankylän filmifesti- malleihin pohjautuen. Magenta-hankkeessa kehitet- vaaleille. Magenta-hankkeessa manageri nähtiin välit- tiin myös seitsemän uutta kuvataiteen palvelua tai Kaavio 3. Managerin roolit Magenta-hankkeessa. Lihavoiduista aihealueista on myös järjestetty täydennyskoulutusta taiteilijoille. Eri alojen asiantuntijat kokoontuivat ideoimaan kuvataiteen palveluja Magenta-hankkeen palvelumuotoilutuokioihin. toimintakonseptia, joiden suunnittelun lähtökohtana esiselvityshanketta. Esiselvityksen pohjalta voitiin olivat palvelumuotoilun menetelmät. päätellä millaiset toimintatavat voisivat mahdollisesti Tuottajatoiminta nähtiin Magenta-hankkeessa toimia Lapin erityisessä toimintaympäristössä. Näitä projektien koordinointina ja taiteilijoiden mentoroin- toimintatapoja lähdettiin kokeilemaan ja kehittämään tina ja konsultointina. Taidelainaamotoiminnan kehit- Magenta-hankkeessa. täminen, teosmyynnin edistäminen sekä kansallisten Palvelujen ja toimintakonseptien kehittämispro- ja kansainvälisten näyttelyjen tuottaminen olivat jektit pohjautuivat kuntien tai yritysten tarpeisiin ja myös tuottajatoiminnan keskiössä. Lisäksi managerin intresseihin. Projekteihin valitut taiteilijat vastasivat työnkuvaan kuuluivat markkinointi ja viestintä sekä kehittämisprojektien taiteellisesta sisällöstä. Jo hank- osaprojektien lisärahoituksen hankkiminen. keen suunnitteluvaiheessa manageri toimi kehittäjänä Toimivat palvelukokonaisuudet ja yhteistyöver- ja välittäjänä käydessään keskustelua mahdollisten kostot mahdollistavat kansallisen toiminnan lisäksi tulevien yhteistyökumppaneiden kanssa siitä, mitä myös kansainvälisen yhteistyön. Luovien alojen ja visuaalisen taiteen avulla voidaan kehittää tai tehdä. kulttuurin toimijoiden tulevaisuuden kansainvälisen Manageria tarvitaan luomaan yhteinen kieli yritys- yhteistyön lisäämiseksi on olennaista, että alueelliset maailman, taiteilijoiden ja muiden sidosryhmien välil- toimijat hyödyntävät jo olemassa olevia verkostoja le. Näiden alustavien neuvotteluiden myötä projek- ja hankkeita. Magenta-hankkeessa kansainväliset toi- teja tarkennettiin ja fokusoitiin yritysten ja kuntien minnat olivat keskeisessä roolissa.Yhteistyössä Lapin kanssa käydyissä Magenta-hankkeen aloitusneuvot- taiteilijaseuran ja Suomen Viron-instituutin kanssa teluissa. Tämän jälkeen käynnistyi taiteilijoiden haku. Magenta-hankkeessa luotiin Lappilaisen kuvataiteen Hakumenettely oli avoin ja työtehtävää tuli hakea kansainvälisten toimintojen malli, joka kokoaa yhteen kirjallisella työhakemuksella. Taiteilijoiden työllisty- kansainvälisen toiminnan hyvät käytännöt. mistä edistävistä toiveista huolimatta Magenta-hank- Kuvataiteen manageritoiminta oli uusi ilmiö Lapis- keessa avoinna olleisiin palkallisiin kehittämisprojek- sa ennen vuonna 2010 alkanutta, Magenta-hanketta teihin ei juuri haettu. Tähän saattoivat vaikuttaa sekä edeltänyttä Lapin visuaalisen taiteen keskuksen tottumattomuus hakea vastaavanlaisia työtehtäviä 23 Vuosina 2012 ja 2013 Sodankylän filmifestivaalien aikaan järjestettiin keskustan tyhjissä liikehuoneistoissa Lapin taiteilijaseuran popup taidelainaamo. että tehtävästä maksetun palkkion määrä. Useissa ta- hanketaiteilijoiden avulla pauksissa päädyttiin taiteilijoiden kutsumenettelyyn. 4. taidelainaamotoiminnan kehittäminen Lapin taiteilijaseuran hallitus vahvisti projektihenki- 5. kansainvälisten verkostojen ja toimintojen löstön ehdotuksen tehtävään valituista taiteilijoista. kehittäminen Valinnan jälkeen taiteilija tuli mukaan suunnitteluprosessiin. Kehittämisprojekteihin toteuttamisalueelta kutsutut taiteilijat pääsääntöisesti kokivat prosessin mielenkiintoisena ja opettavaisena. Taiteilijat työskentelivät 1-2 kuukautta eripituisina Manageritoiminnan kehittämisestä hankkeessa vastasi manageri Merja Briñón. 5.1 Palvelumuotoilu kuvataiteen palvelujen suunnittelun lähtökohtana ajanjaksoina kehitysprojektista riippuen. Taiteilijoilta Magenta-hankkeen palvelujen suunnittelun lähtö- vaadittiin työajanseurantaa ja työskentelysuunnitelmaa. kohtana oli palvelumuotoilun hyödyntäminen uusia Projektien suunnittelu- ja toteutustyö toteutettiin visuaalisen taiteen palveluja suunniteltaessa. Palvelu- yhdessä managerin ja projektipäällikön kanssa. Taiteilija muotoilua voidaan nähdä erilaisten menetelmien ja sai ohjausta ja tukea työhönsä sen mukaan, miten hän työkalujen valikkona ja uutena tapana ajatella. Palvelu- tunsi sitä tarvitsevansa. Pääasiassa manageri ja projek- muotoilulle voidaan määritellä viisi perusperiaatetta, tipäällikkö toimivat linkkeinä kuntaan tai yritykseen. joita ovat käyttäjäkeskeisyys, yhteisöllisyys suunnit- Manageritoiminnan kehittämisessä voidaan telussa, kokonaisvaltaisuus, palvelun jaksottaisuus ja nähdä viisi perusperiaatetta tai toimintalin- näkymättömän palvelun muuttaminen näkyväksi esi- jaa, joita ovat: merkiksi fyysisten palvelutodisteiden avulla. (Stickdor- 1. palvelumuotoilun käyttö palvelujen suunnittelun lähtökohtana 2. vahva painotus hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden edistämisessä kuvataiteen palvelujen nin & Schneiderin 2011, 29-34, Mager 2009, 34-37) Palvelumuotoilun avulla voidaan ymmärtää paremmin ihmisiä, heidän elämäänsä ja tarpeitaan, havaita uusia sisällöissä palvelu- ja liiketoimintamahdollisuuksia tai kehittää jo 3. hankkeen vaikuttavuuden ja kuvataiteilijoi- olemassa olevia palveluita. (Tuulaniemi 2011, 28-29, den suunnitelmallisen toiminnan kuvaaminen 60, 69, 111, ks. Kuosa & Westerlund 2012, 22-24) 24 Kaavio 4. Palvelumuotoiluprosessi Magenta-hankkeessa. Hankkeessa järjestettiin yhteensä kymmenen nel- selkeästi motivaation säilyttämiseksi. Käytettävät pal- jän tunnin mittaista palvelumuotoilutuokiota, jotka velumuotoilun menetelmät ovat keskeisessä roolissa keskittyivät asiakasymmärryksen muodostamiseen, suunniteltaessa kuvataiteen palveluja. Menetelmien kohderyhmän määrittelemiseen, uusien palveluiden tulee tukea suunnittelun tavoitteita. Kuvataiteella on ideointiin, suunnitteluun, prototypiointiin ja pilotoin- myös annettavaa palvelumuotoilulle - uusien kuvatai- tiin. Palvelumuotoilutuokiot toteutettiin asiantuntija- delähtöisten palvelumuotoilun menetelmien kehit- ryhmissä, joihin kutsuttiin eri alojen ammattilaisia hy- täminen voisi olla mielenkiintoinen kuvataiteen ja vinvoinnin, matkailun, koulutuksen, visuaalisen taiteen muotoilun yhteistyöprojekti tulevaisuudessa. ja muotoilun aloilta asiakasnäkökulmaa unohtamatta. Palvelumuotoilutuokioissa kehitettyjä palveluja pilotoitiin Magenta-hankkeen yhteistyöyrityksissä Palvelumuotoilutuokioiden suunnittelusta ja toteuttamisesta päävastuussa olivat muotoilija SallaMari Koistinen ja manageri Merja Briñón. ja -kunnissa. Kolme palvelumuotoilutuokiota keskittyi kohderyhmän määrittelemiseen ja asiakasym- 5.1.1 Living Lab -päivä Santa’s Hotel märryksen muodostamiseen, kuusi tuokiota uusien Santa Clausissa palvelujen ideointiin ja yksi Lapin yliopiston SINCO- Magenta-hanke järjesti Rovaniemi Design Weekillä tiis- laboratorion (Service Innovation Corner) kanssa taina 19.2.2013 palvelumuotoilupäivän, jonka teemana toteutettu tuokio Art Tasting -palvelun kehittämi- oli Santa’s Hotel Santa Clausin portaikon elävöittämi- seen. Asiakasymmärryksen muodostamisen ja kohde- nen. Asiantuntijaryhmässä tapahtuva palvelumuotoilu- ryhmän määrittelemisen taustalla oli perehtyminen päivä oli osa Santa’s Hotel Santa Clausissa järjestettä- tutkimustuloksiin kuvataiteen palvelujen käyttäjistä. vää palvelumuotoilun Living Lab -päivää. Päivän aikana Lisäksi käyttäjätietoa kerättiin ja perehdyttiin kohde- tuotettuja materiaaleja analysoimalla projektiryhmä ryhmän käyttäytymiseen palvelusafarin, varjostami- suunnitteli Santa’s Hotel Santa Clausille palvelukon- sen ja haastatteluiden avulla. septin hotellin portaikon elävöittämiseksi. Muotoilija Salla-Mari Koistisen toimintatutkimus Asiantuntijoille suunnatun palvelumuotoilupäivän käsitteli taidenäyttelyn yhteyteen sijoittuvan palvelun lisäksi Living Lab -päivä toi uusia elämyksiä Santa’s Ho- muotoiluprosessia. Kuvataiteilija voi käyttää palvelu- tel Santa Clausin aulaan. Se tarjosi moniaistisia maisti- muotoilun menetelmiä visuaalisen taiteen alalla luo- aisia hotellipalveluista kaikille hotellin asukkaille, kau- dessaan uusia konsepteja ja palveluja. Salla-Mari Kois- punkilaisille ja matkailijoille, jotka pääsivät testaamaan tisen tutkimuksen tuloksena havaittiin, että monista muiden muassa puhuvaa roskakoria ja interaktiivisia eri alojen ammattilaisista kootut ryhmät tukevat hotellin portaita. Living Lab -päivä toteutettiin yhteis- palvelujen suunnittelua. Tärkeää on kiinnittää suun- työssä IDeALL- ja Elävä Lappi -hankkeiden kanssa. nittelu alueen elinkeinoelämään asettaen tavoitteet Santa’s Hotel Santa Clausilta saadun palautteen mu25 kaan asiakas koki järjestetyn palvelumuotoilupäivän onnistuneeksi käytävätilan suunnittelijan saadessa uuden työkalun suunnittelutyöhön. Saadun palautteen mukaan yksi päivä oli liian lyhyt aika kohtuullisen laajaan suunnittelutyöhön. Mikäli aikaa olisi ollut enemmän, olisi ollut mahdollista viedä konseptia konkreettisemmalle tasolle. Santa’s Hotel Santa Clausin kehitysprojektin työryhmään palkattiin muotoilija Reetta Kerola. 5.1.2 Art Tasting 5.2 Uusien kuvataiteen palveluiden kehittäminen Vuonna 2010 valmistuneen Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelmaehdotuksen (Liikanen 2010, 10) tavoitteena on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen taiteen ja kulttuurin keinoin sekä osallisuuden lisääminen yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan tasoilla. Toimintaohjelmaehdotuksen mukaan jokaisella on tasa-arvoinen oikeus itse tehdä taidetta ja osallistua kulttuuritoimintaan riippumatta asuinpaikasta, elin- tai työympäristöstä halunsa, toimintakykynsä Taidenäyttelyn yhteydessä toteutuva Art Tasting eli ja luovien voimavarojensa mukaan koko elämänsä Taidemaistiaiset oli yksi palvelumuotoilutuokioissa aikana myös vaihtuvissa elämäntilanteissa ja yhtei- kehitetty uusi palvelu. Art Tasting on Pirkko Mäkelä- söissä. Myös Magenta-hankkeessa useiden palvelujen Haapalinnan näyttelyiden yhteyteen kehitetty elä- kehittämisen lähtökohtana oli lappilaisten hyvinvoin- myksellinen ja moniaistinen palvelu, jossa näyttelyssä nin edistäminen visuaalisen taiteen keinoin. kävijä pääsee maistelemaan näyttelyyn liittyviä makuja taiteilijan opastuksella. Taiteilija myös kertoo omasta 5.2.1 Taidebileet ja Lasten työstään ja teostensa taustoista. Art Tasting -palvelua Taidekarnevaalit kehitettiin yhteensä kolmessa eri palvelumuotoilutuokiossa. Ensimmäisellä tapaamiskerralla pohdittiin taidenäyttelyssä kävijän asiakasprofiileja, toisella kerralla ideoitiin palveluja taidenäyttelyn yhteyteen ja kolmas kerta keskittyi Art Tasting -palvelun kehittämiseen sekä maku- ja tuoksuelämykseen taidenäyttelyn yhteydessä. Art Tasting -palvelu pilotoitiin Pirkko MäkeläHaapalinnan yksityisnäyttelyn yhteydessä Galleria Kellokkaassa kesäkuussa 2013. Taiteilija oli kehitystyössä todella aktiivinen. Hän kävi vuoropuhelua managerin kanssa kehitysprosessista sekä osallistui aihepiiriin liittyviin täydennyskoulutuksiin. Art Tasting -palvelun kehittämisprojekti oli Magenta-hankkeen ehjin palvelumuotoiluprosessi. Kolme tapaamiskertaa asiantuntijaryhmässä ja palvelun protoypiointi SINCO-laboratorion ketterässä toimintaympäristössä takasivat onnistuneen lopputuloksen. Pirkko Mäkelä-Haapalinna pitää Art Tasting -taiteilijatapaamisia säännöllisesti näyttelyidensä yhteydessä ja suunnittelee parhaillaan eri versioden toteuttamista Art Tasting -palvelusta. 26 Taidebileet on elämyksellinen aikuisten kuvataidetyöpaja, joka virittää osallistujan heittäytymään maalaamisen maailmaan ilman paineita rentoutuen ja hauskaa pitäen. Taidebileet luovat osallistuvalle ryhmälle tilaisuuden hauskaan yhdessäoloon ja tuottavat elämyksen luovasta mielentilasta. Taidebileet toteutetaan action painting -maalauksen hengessä tilassa, josta musiikilla, väreillä ja videokoosteilla rakennetaan inspiroiva ympäristö. Työpajan ohjaajat toimivat väritarjoilijoina sekä oppaina ja taidekeskustelijoina osallistujien mielentilaan ja toiveisiin sopeutuen. Taidebileiden hengessä mukana on myös action painting -mestari Jackson Pollock videon välityksellä. 60-luvun New Yorkin taiteilijakaupunginosan Sohon vapaa henki leijailee työpajan yllä free-jazzin muodossa. Taidebileet sopivat esimerkiksi yritysten virkistyspäivään, pikkujouluihin tai seminaarien yhteyteen. Taidebileet lanseerattiin lokakuussa 2011 Lapin taidetoimikunnan järjestämässä Hyvinvointia kulttuurista Lapissa -seminaarissa Kulttuuritalo Korundissa. Lisäksi Taidebileitä vietettiin Magenta-hankkeen avausseminaa- Lasten Taidekarnevaaleissa elämykset syntyvät leikin, musiikin ja kuvataiteen kautta. Magenta-hankkeessa vietettiin Lasten Taidekarnevaaleja Torniossa ja Rovaniemellä kaksitoista kertaa. rissa.Taidebileet-konseptin ovat ideoineet ja kehittä- Konseptin luoneet kuvataiteilijat Jokiaho ja Hag- neet kuvataiteilijat/kuvataidekasvattajat Riikka Jokiaho man kehittivät luomansa konseptin soveltamismah- ja Henri Hagman yhdessä manageri Merja Briñónin dollisuuksia ja jakoivat osaamistaan toisille taiteili- kanssa. Onnistuneen konseptin luomisen näkökulmas- joille. Kuvataiteilija Anna Alm ja muusikko Markku ta oli tärkeää, että taiteilijoilla oli tutkinto ja osaamista Raikaslehto muodostivat uuden dueton, joka toimii sekä kuvataiteen että kuvataidekasvatuksen aloilta. konseptin toteuttajana Tornion alueella jatkossakin. Tornio-viikolla toukokuussa 2012 Magenta-hankkeessa syntyneestä Taidebileet-konseptista kehitettiin Samalla he kehittivät osaamistaan uudenlaisen konseptin omaksumisen myötä. lasten versio: Lasten Taidekarnevaalit.Viikon yhteydessä pidettiin kahdeksat Taidekarnevaalit ja kahdet 5.2.2 Hehku-taidetyöpajat lisäävät Taidebileet. Lisäksi Magenta-hanke järjesti koulutusta osallistujien hyvinvointia taidelähtöisten menetelmien käytöstä päivähoidon henkilöstölle. Lasten Taidekarnevaaleja vietettiin neljä kertaa myös Rovaniemi-viikolla Kulttuuritalo Korundissa syksyllä 2013. Toteuttajina toimivat kuvataiteilijat Riikka Jokiaho, Henri Hagman, Anna Alm sekä muusikko Markku Raikaslehto. Lasten Taidekarnevaaleja kehitettiin taiteilijoiden omista intresseistä ja lähtökohdista käsin. Tavoitteena oli luoda lapsille elämyksellinen kuvataiteen työpaja, jossa voi kokea maalaamisen luovan ja inspiroivan ilmapiirin heittäytyen ja yhdessä tehden. Lasten Taidekarnevaaleissa on kaksi vaihtoehtoista teemaa: viidakko tai vesi. Taidekarnevaalien kehittämisen tavoitteena uuden palvelun suunnittelemisen lisäksi oli kasvattaa taiteilijoiden ammattitaitoa ja yhteistyötä Hehku-taidetyöpajoissa viihdytään ja rentoudutaan! Hehku-taidetyöpajoissa tehtävissä harjoituksissa syvennetään läsnäolon, kuuntelemisen ja keskittymisen taitoja. Lämmittelyissä ja ryhmäharjoituksissa nauretaan ja liikutaan energiat virtaamaan. Lisäksi rentoudutaan ja saadaan mahdollisuus itseilmaisuun. Harjoitusten jälkeen käydyissä keskusteluissa pohditaan millaista on hyvä arki ja elämä yksilötasolla sekä yhteisön näkökulmasta. Hehku-taidetyöpajat sisältävät harjoituksia kuvataiteen, teatteri-ilmaisun, kirjoittamisen ja äänenkäytön alueilta. Eteneminen on vaiheittaista ja rentoa - virkistyminen ja viihtyminen on tärkeintä. Hehku-taidetyöpajojen ohjaajana toimii kuvataiteilija Riikka Jokiaho. kuntasektorin kanssa. 27 Hehku-taidetyöpajoja kehitettiin yhteisöjen eri 5.2.3 Kummitaiteilijatoiminta tarpeisiin. Hehku non-stop! -työpajaan asiakas voi Kummitaiteilija työskentelee tietyssä yhteisössä, piipahtaa koska tahansa ja viipyä niin kauan kuin yrityksessä tai organisaatiossa, jonka käyttöön hän huvittaa. Työpajan taideteokset ovat yhteisöllisiä, jat- antaa luovan potentiaalinsa ja osaamisensa osallistu- kuvasti muuttuvia, muokkautuvia ja kasvavia. Hehku malla toimintaan, vetämällä virkistystoimintaa, teke- non-stop! sopii esimerkiksi messuille, seminaareihin mällä taideprojekteja, tuomalla taidetta kohdeyhtei- ja tapahtumien yhteyteen. Tykyhehkutus lisää työ- sön käyttöön ja/tai toimimalla yhteisön kehittäjänä. hyvinvointia, yhteisöllisyyttä, yksilön voimavaroja ja Kummitaiteilija voi työskennellä esimerkiksi koulun, hyvää mieltä. Hehkuisat bileet -työpaja sopii alkuillan hoitolaitoksen, yrityksen, yhdistyksen, kunnan tai ohjelmaksi, yhteishengen nostattajaksi ja hauskanpi- kaupungin palveluksessa. Kummitaiteilijan työtehtävät don viritteeksi. Lepohehku puolestaan rentouttaa, määräytyvät organisaation tarpeiden mukaan. katkaisee kiireen ja opettaa tässä hetkessä olemista. Kemijärven kaupunki kiinnostui kummitaiteilija- Hehku-taidetyöpajat kehitettiin yhteistyössä Lapin toiminnan kehittämisestä. Kemijärven kummitaitei- taiteilijaseuran, Kulttuuritalo Korundin, Arktikum-palve- lijaksi Magenta-hankkeeseen palkattiin kuvataiteilija luiden ja TAIKA-hankkeen kanssa. Magenta-hanke ja La- Pirkko Mäkelä-Haapalinna. Kummitaiteilija-projektin pin taiteilijaseura vastasivat palvelun taiteilijavalinnoista, tavoitteena oli kasvattaa ja kehittää kuvataiteen nä- Kulttuuritalo Korundi työskentelytilasta, Arktikum- kyvyyttä ja hyvinvointivaikutuksia Kemijärven alueel- palvelut myynnistä ja TAIKA-hanke tutkimuksesta. la. Kummitaiteilija toteutti Kemijärvellä yhteisöllisen Testiryhminä toimivat Lapin yliopiston Koulutus- ja ke- taideprojektin alueen nuorten parissa. Projektissa hittämispalveluiden sekä Arktikum-palveluiden henki- luotiin sisältöjä vettä ja Kemijärveä käsittelevään löstöt.Toimijoiden kesken käytiin jatkuvaa keskustelua Kuin kaunein timanteilla koristeltu peili -taidekirjaan tuotekehityksen eri osa-alueista, joita esimerkiksi olivat kirjoittaen kummitaiteilijan johdolla. Lisäksi nuorten palvelun rakenne, hinnoittelu, myynti ja markkinointi. ryhmät toteuttivat seinämaalauksia koululle. Kum- TAIKA-hankkeen tekemän tutkimuksen mukaan mitaiteilija organisoi myös Kuukauden taulu -toimin- Hehku-taidetyöpajojen kehittämisprosessi vahvisti taa Kemijärven sairaalan kahvilassa. Kuukausittain käsitystä siitä, että taide voi antaa kokemuksia osallis- sairaalan kahviossa esiteltiin kemijärveläinen kuu- tumisesta, onnistumisesta ja kehittymisestä. Tämä tu- kauden taiteilija ja taulu, josta kummitaiteilija kirjoitti kee yksilön ja yhteisön hyvinvointia. Testiryhmät suh- esittelyn paikallislehteen. Kuukauden taulu -toiminta tautuivat Hehku-taidetyöpajoihin positiivisesti. Jotkut on saanut paljon positiivista palautetta paikallisilta työskentelymuodot eivät sopineet kaikille, mutta kuvataiteen toimijoilta. Tätä toimintaa jatketaan myös suurin osa osallistujista tuntui olevan tyytyväisiä siitä, Magenta-hankkeen päättymisen jälkeen. Lisäksi kum- että tuli kokeiltua jotakin uutta, ylitettyä rimoja ja mitaiteilija Pirkko Mäkelä-Haapalinna toimi Pyhän mukavuusalueita. Tärkeänä pidettiin taukoa työrutii- taidelainaamon yhteyshenkilönä ja kehittäjänä. neista, mahdollisuutta oivalluksiin ja vapaamuotoista Kummitaiteilijan aktiivisuuden johdosta visuaa- tutustumista työkavereihin. Taidetoiminnan äärellä lisen taiteen toiminta aktivoitui Kemijärvellä. Toi- yksilöllisen itseymmärryksen ja toimijuuden lisäänty- minnassa taiteilijan oma kädenjälki näkyi selkeästi. misen ohella myös ryhmän tai työyhteisön ymmärrys Managerin kanssa rinta rinnan tehty yhteistyö lisäsi toiminnastaan ja omasta itsestä voi lisääntyä. Taiteel- taiteilijan osaamista, verkostoja ja työllistymismah- lisessa toiminnassa pohdinnat voidaan asettaa itsen dollisuuksia. ulkopuolelle havaittaviksi, tunnistettaviksi ja käsiteltäviksi. (Hiltunen & Rantala 2013, 8, 11, 18) 28 5.2.4 Meri-Lapin Taideankkurit toida toimintaansa kevyellä laitteistolla ja joka auttaa Meri-Lapin Taideankkurit -projektissa kuvataidekas- oman työn taltioimisessa ja levittämisessä. Taiteilija voi vattaja ja kuvataiteilija toimivat työparina kohtaut- dokumentoida työskentelyään, valmista teosta tai sen taen nuorten ryhmiä toisiinsa erilaisissa taidetapaa- yksittäistä esillepanoa. Jokainen taltio hyödyttää eri misissa ja työpajoissa. Nuoret vierailivat projektin tavalla taiteilijaa, mutta myös hänen yleisöään. Kon- aikana Kulttuuritalo Korundissa, taiteiden tiedekun- septin kehittäjäksi palkattiin muotoilija Stina Varkkola. nassa ja Galleria Napassa Rovaniemellä, Aineen taide- Kuvataiteilija Tony Fredriksson testasi Making Of museossa Torniossa sekä Kemin taidemuseossa, Gal- -työkalua toukokuussa 2013 Ivalossa Inarin kunnan leria Voimassa ja taiteilijoiden työhuoneilla Kemissä. kanssa yhteistyössä järjestetyn nuorten katutai- Hankkeen tavoitteena oli eri ryhmiä kohtauttamalla detyöpajan yhteydessä. Hän toimi myös työpajan lisätä tasa-arvoa, suvaitsevaisuutta, yhteisöllisyyttä, ohjaajana.Viisipäiväisen työpajan suosio ylitti kaikki arjen luovia toimintoja, vuorovaikutteisuutta ja hy- odotukset - siihen osallistui yli 90 paikallista nuorta. vinvointia sekä lisätä visuaalisen alan ammattilaisten Katutaidetyöpajan teokset olivat esillä Ivalossa välistä yhteistyötä. Merkittävä tavoite oli myös työl- kesällä 2013 Lapin taiteilijaseuran kesänäyttelyssä, listää visuaalisen alan ammattilaisia Kemissä. joka toteutettiin Galleria Kellokkaassa Ylläksellä ja Eri kulttuuriympäristöissä toteutettavia työpajo- Kansalaisopiston ja kulttuurin toimitila Kuulaassa ja yhdisti Unelma-teema. Projekti huipentui Kemin sekä Ivalon kirkossa Ivalossa. Näyttelyn teemana ja taidemuseossa pidettyyn Magentaa! -yhteisnäyttelyyn nimenä oli Ääripäitä ja vastakohtia. Näyttelyn ku- toukokuussa 2013, jossa projektiin osallistuneet nuo- raattorina toimi Sampo Linkoneva. Ivalon näyttelyn ret esittäytyivät rinta rinnan Magenta-hankkeeseen avajaisia vietettiin Inari-viikolla heinäkuussa. osallistuneiden ammattikuvataiteilijoiden kanssa. Nuoret olivat mukana myös näyttelyn rakentamises- 5.2.6 Räätälöity taideprojekti: sa ja toteuttamisessa. Multimediataideteos Santa Parkin Meri-Lapin Taideankkurit -projektia oli toteut- jäägalleriaan tamassa innostunut ja ammattitaitoinen työryhmä, Santa Parkissa elävöitettiin elämysmaailmaympäris- joiden persoonallinen kädenjälki projektin toteutta- töä kuvataiteen keinoin. Kehitettävänä kohteena oli misessa johti toimintaidean onnistuneeseen sovelta- jäägalleria. Santa Parkin projekti tiivisti visuaalisen miseen. Työryhmään kuuluvat kemiläiset kuvataitei- taiteen ja matkailusektorin yhteistyötä. Jäägallerian lijat Anna Alm ja Anu Riestola sekä Kemin kouluissa multimediataideteoksen suunnittelu- ja toteutustyö- työskentelevät kuvataidekasvattajat Laura Eteläinen, hön valittiin kuvataiteilija Antti Tenetz. Taina Rönkkö, Mika Hodju ja Kati Evinsalo. Hankkeen Santa Parkiin toteutettiin interaktiivinen, käyttä- toteuttajatahoina toimivat Magenta-hanke, Lapin tai- jien ääniin ja liikkeeseen reagoiva videoinstallaatio, teilijaseura ja Kemin taidemuseo. jonka teemana on kalojen luonnollinen käyttäytyminen. Uhkaavassa ja äänekkäässä tilanteessa kalat 5.2.5 Making Of -työkalu taiteilijoille väistävät ja pakenevat. Rauhallisemmassa tilanteessa Taiteilija voi kehittää ja tarjota palvelujaan yritys- ne lähestyvät uteliaana. Materiaali teokseen kuvat- sektorille, mutta myös yritys voi kehittää taiteilijan tiin Oulujoen, Merikosken, Oulangan Paanajärven ja työtä tukevia palveluja. Magenta-hanke ja Tahkokallio Luttojoen alueilla. Kalojen käyttäytymistä tutkittiin ja Design+ kehittivät lappilaisille kuvataiteilijoille Making yhteiskuvauksia tehtiin yhteistyössä RKTL:n, Oulun Of -työkalun, jonka tuella kuvataiteilija voi dokumen- Energian ja Metsähallituksen asiantuntijoiden kanssa. 29 Kuvataiteilija Tony Fredriksson testasi Making Of -työkalua toukokuussa 2013 Ivalossa Inarin kunnan kanssa yhteistyössä järjestetyn nuorten katutaidetyöpajan yhteydessä. Santa Parkin kanssa toteutettu taideprojekti on ohjauksen ja mentoroinnin lisäksi kehitysprojekteja perinteinen ja tyypillinen tapa toteuttaa yritysyhteis- toteuttavat hanketaiteilijat saivat ohjausta ja mento- työtä teosmyynnin kautta visuaalisen taiteen kentän rointia managerilta liittyen kehitysprojektien toteutta- ja yrityssektorin välillä. Santa Parkin taideprojektissa miseen. Tällä tavoin taiteilijoille opetettiin käytännön- managerin ja hankkeen rooli oli pääasiassa verkottaa läheisesti tuottajuuteen ja yrittäjyyteen liittyviä taitoja. taiteilija ja yritys, hoitaa projektin sopimukset kuntoon sekä lisäksi toimia taiteilijan tukena tarvittaessa. Lapin yliopiston kuvataidekasvatuksen opiskelija Tania-Maria Moilanen selvitti Magenta-hankkeen täydennyskoulutuksen ja manageritoiminnan kehit- 5.3 Hanketaiteilijat Manageritoimintaa kehitettiin myös hankkeeseen valittujen hanketaiteilijoiden avulla. Hanketaiteilijoiksi valittiin viisi uran eri vaiheessa olevaa, eri puolella Lappia asuvaa motivoitunutta taiteilijaa. Kullekin laadittiin henkilökohtainen koulutus- ja toimintasuunnitelma. Hanketaiteilijoille tarjottiin managerin konsultointia, ohjausta sekä apua urasuunnitteluun. Taiteilijoiden urakehitystä seuraamalla havaittiin, mitä manageritoiminnalla voidaan saada aikaan. Hanketaiteilijoina toimivat Anna Alm Kemistä, Riikka Jokiaho Kolarista, Pirkko Mäkelä-Haapalinna Kemijärveltä, Reijo Raekallio Kittilästä ja Jouko Alapartanen Ivalosta. Neljä viidestä hanketaiteilijasta työllistyi yhteen tai kahteen Magenta-hankkeen kehittämisprojektiin. Hanketaiteilijatoiminta oli konkreettisin esimerkki täydennyskoulutuksen ja manageritoiminnan kehittämisen yhteistyöstä. Uran edistämiseen liittyvän 30 tämisen vaikuttavuutta kuvataiteilijan näkökulmasta. Hän kokosi aineistonsa teemahaastattelemalla viittä Magenta-hankkeeseen valittua hanketaiteilijaa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lappilaisille visuaalisen alan taiteilijoille kohdistetun täydennyskoulutuksen ja manageritoiminnan toimivuutta suhteessa hanketaiteilijoiden ajankohtaisiin osaamis- ja koulutustarpeisiin. Tutkimus vastaa kysymyksiin, millä tavoin Magenta-hankkeen täydennyskoulutus ja manageritoiminta tavoittivat hanketaiteilijoiden kehitystarpeet, ja miten käytettyjä toimintamuotoja tulisi kehittää. Hanketaiteilijahaastatteluista ilmeni, että kuvataiteilijan toimintaympäristön muutokset vaativat kuvataiteilijaa päivittämään ammattikuvaansa entistä enemmän nyky-yhteiskunnan eri toimijoita palvelevaksi vuorovaikutukseksi. Tämä tarkoittaa kuvataiteilijan tarvetta suuntautua muun muassa palvelumuotoilun ja markkinoinnin osa-alueille. Moilasen tutkimuksesta selviää, että hanketaiteilijat kokivat manageritoiminnan tarjoavan uusia toi- mintatapoja ja toimintakulttuureja taiteilijan arkeen. voitteet täyttyisivät. Taiteilijan ja managerin kaksisuun- Managerin todettiin olleen merkittävä henkilö taitei- taista vuorovaikutusta tulee jatkossa syventää, jotta lijan kehitystarpeiden kartoittamisessa ja vahvuuk- taiteilijat pystyisivät laajentamaan toimintamahdolli- sien löytämisessä. Hanketaiteilijat kokivat saaneensa suuksiaan Lapissa. managerilta rohkaisua ja avustusta tulevaisuuden Magenta-hankkeessa on kehitetty nimenomaan tavoitteiden saavuttamisessa. Tämän lisäksi hanketai- taiteilijaseuran palveluksessa toimivan managerin teilijat korostivat managerin ja muiden taiteilijoiden työnkuvaa. Lapin taiteilijaseurassa on jäsenenä yli sata antaman vertaistuen tärkeyttä. Manageritoiminta ammattitaiteilijaa. Seuran manageri ei voi markkinoida nähtiin kokonaisvaltaiseksi taiteilijan rinnalla kulkemi- yksittäisten taiteilijoiden teoksia tai valita taiteilijoita seksi, missä taiteilija ja manageri muodostavat kolle- talliinsa. Kaiken toiminnan tulee olla tasapuolista. Gal- giaalisen yhteistyökuvion. Managerin koettiin myös leristit ja agentit ovat myyntihenkilöitä, jotka edusta- edistävän taiteilijan uskottavuutta arvioidessaan ja vat ja myyvät itse valitsemiensa taiteilijoiden teoksia. markkinoidessaan taiteilijaa eri yhteistyötahoille. Ma- Managerin työnkuva on paljon tätä myyntitoimintaa nageri nähtiin taiteilijan arkea helpottavana henkilönä, laajempi ja keskittyy lähes täysin eri toimintoihin. jonka toimesta taiteilijalla on mahdollisuus keskittyä Nuoren taiteilijan oppiminen vanhemmalta taiteilijalta ammattinsa ydinsisältöön, taiteelliseen työskentelyyn. on vertaisoppimista. Se sijoittuu ennemmin täyden- Siten hanketaiteilijat olivat valmiita korvaamaan ma- nyskoulutuksen kuin manageritoiminnan kehittämisen nagerille aiheutuvat kulut tehdystä työstä, mikäli he kenttään. palkkaavat managerin tulevaisuudessa kollegakseen. kehittämisen lisäävään heidän työllistymistään. Tai- 5.4 Taidelainaamotoiminnan kehittäminen teilijoilla oli työllistymisen suhteen henkilökohtai- Yksi keskeinen manageritoiminnan kehittämisen osa- sia tavoitteita liittyen muun muassa teos-, tuote- ja alue oli taidelainaamotoiminnan kehittäminen. Taide- galleriamyyntiin sekä osaamisen markkinointiin. Osa lainaamotoiminta tuo teokset yhä useamman ulot- hanketaiteilijoista ei kokenut kuitenkaan Magenta- tuville. Sieltä taidetta voi hankkia kotiin tai yrityksen hankkeen antavan heille riittävästi työllistymismah- toimitiloihin kohtuullisin kustannuksin.Yhdessä dollisuuksia, sillä osa työstetyistä ideoista todettiin Magenta-hankkeen kanssa Lapin taiteilijaseura on ke- jäänen kehitysasteelle vailla yhteistyökumppania. hittänyt taidelainaamoja korkeatasoisiksi palveluiksi, Hanketaiteilijat pohtivat manageritoiminnan kehittä- mahdollisuuksiksi ostaa ja vuokrata teoksia. Taidelai- mistä muun muassa kummitoiminnan muotoon, jossa naamoista kuvataidetta voi lainata pientä kuukausi- kokenut taiteilija antaa hanketaiteilijalle käytännön ke- maksua vastaan tai ostaa teoksen kertamaksulla. Jo hitysehdotuksia. Manageritoiminta voisi myös jäljitellä kymmenellä eurolla teoksen saa kotiin kuukaudeksi. hanketaiteilijoiden mukaan kansainvälistä mallia, jossa Maksetut vuokrat vähennetään myyntihinnasta, mikäli manageri valitsee talliinsa useita taiteilijoita markki- teoksen hankkii itselleen. Hanketaiteilijat odottivat manageritoiminnan noidakseen heidän tuotantoaan. Hanketaiteilijat kokivat profiloitumisen lappilaisek- Magenta-hankkeessa kehitettiin Galleria Napan yhteydessä Rovaniemellä toimivan taidelainaamon si taiteilijaksi olevan haaste taiteen kentällä. Hanke- toimintaa. Elokuussa 2012 avattiin Lappiin kaksi uutta taiteilijat korostivat kuinka managerin on tulevai- taidelainaamoa, toinen Pyhätunturille Ostoskeskus suudessa tärkeää tarjota entistä enemmän työkaluja Pyhän Portin tiloihin ja toinen Pöntsöön Kittilään ja reittejä yhteistyömahdollisuuksiin paikallisten ja Levin läheisyyteen Galleria Raekallion tiloihin. Tavoit- kansainvälisten tahojen kanssa, jotta taiteilijoiden ta- teena kahden uuden taidelainaamon avaamisessa oli 31 Rovaniemen kulttuurijohtaja Marja Widenius ja kuraattori Reet Varblane I live on the Arctic Circle -näyttelykokonaisuuden avajaisissa Kastellaanimaja Galeriissa (vas.). Galleristi Maile Grynberg ja Lapin taidetoimikunnan pääsihteeri Tomi Aho I live on the Arctic Circle -näyttelykokonaisuuden avajaisissa Disaini ja Arhitektuuri Galeriissa (oik.). tarjota taidelainaamopalveluja paikallisille ja suurten hiihtokeskusten matkailijoille. Pyhän taidelainaamon vastuuhenkilönä toimii kuvataiteilija Pirkko MäkeläHaapalinna ja Kittilän taidelainaamon isäntänä toimi taiteilija Reijo Raekallio. Pyhän taidelainaamossa teosten teemoina ovat lappilaisuuden lisäksi elämän ja luonnon kohtaamispisteet. Pöntsön taidelainaamo toimi huhtikuun 2013 loppuun saakka Galleria Raekallion tiloissa. Pyhän taidelainaamo jatkaa toimintaansa myös Magenta-hankkeen päättymisen jälkeen. Lisäksi Magenta-hanke ja Lapin taiteilijaseura järjestivät lyhytaikaisia pop-up -taidelainaamoja tapahtumien yhteyteen ja kauppakeskuksiin. Lapin taiteilijaseuran taidelainaamo toimi Kauppakeskus Revontulessa joulukuussa 2010 sekä huhti-kesäkuussa ja marras-joulukuussa vuonna 2011. Jo vuonna 2011 Lapin taiteilijaseuran taidelainaamo vieraili Rovaniemi Design Weekillä Sampo-Keskuksessa. Pop-up taidelainaamossa lanseerattiin tuolloin Lapin taiteilijaseuran uudet nettisivut ja nettigalleria. Myös Rovaniemi Design Weekin 2012 kävijät saivat nauttia lappilaisesta taiteesta Lapin taiteilijaseuran pop-up taidelainaamossa Lappia-talolla. Lisäksi Lapin taiteilijaseura ja Magenta-hanke veivät taidelainaamon Sodankylän elokuvajuhlille vuosina 2012 ja 2013. Teemoja Sodankylän taidelainaamoissa olivat muun muassa lappilaisuus, sirkus ja festivaalit. 5.5 Kansainväliset toiminnat Kansainvälinen toiminta on yksi Magenta-hankkeen ja Lapin taiteilijaseuran toiminnan keskeisiä sisältöjä.Vastatakseen kulttuurin tuotannon ja tukemisen tavoissa tapahtuneeseen muutokseen Lapin taiteilijaseura on laajentanut kansainvälistä toimintaansa tehtyään strategisen päätöksen keskittää toimintaa Baltian ja Barentsin alueille vuosina 2011-12, jolloin Lapin taiteilijaseuran, Suomen Viron-instituutin ja Magenta-hankkeen yhteistyössä kehitettiin Lappilaisen kuvataiteen kansainvälisten toimintojen malli. Malli toimii kansainvälistymisen työkaluna taiteilijoille, kuraattoreille sekä tuottajaportaalle. Toteutettujen pilottiprojektien avulla lisättiin tietoisuutta lappilaisesta kuvataiteesta Baltian alueella sekä laajennettiin kansainvälistä kontaktiverkostoa. Mallissa pohditaan kansainvälistä toimintaa strategian, rakenteiden, toimintaympäristön, rahoituksen, viestinnän ja verkostoitumisen kannalta. Toimintarakenteiden kehittämisen avulla turvataan toiminnan jatkuvuus sekä luodaan keskitettyä ja pitkäjänteistä kulttuurivaihtoja vientitoimintaa lappilaiselle kuvataiteelle. Magenta-hankkeen ja Lapin taiteilijaseuran tavoitteina kansainvälisten toimintojen mallin luomisessa oli parantaa kuvataiteen alan ammattilaisten mahdollisuuksia hyödyntää ammattitaitoaan kansainvälisesti, rakentaa toimivia yhteistyöverkostoja sekä varmistaa kansainvälisten toimintojen suunnitelmal- 32 lisuus ja jatkuvuus. Pääyhteistyökumppanin, Suomen Lapin toimipiste, Suomen Viron-instituutti, Suomen Viron-instituutin, tavoitteena yhteistyöhankkeessa oli Riian-suurlähetystö, Lapin taiteilijaseura ja Magenta- oman toiminta-ajatuksensa mukaisesti edistää pitkän hanke (ESR). tähtäimen kulttuurituotanto- ja toimintamallien liikkeellelähtöä sekä saattaa toimijoita yhteen ja auttaa heidän verkostoitumistaan. Lapin taiteilijaseura tulee soveltamaan hankkeen avulla luotua kansainvälisten toimintojen mallia myös muiden alueiden kansainvälisissä toiminnoissa ja kansainvälisten verkostojen luomisessa. Lappilaisen taiteen kansainvälisten toimintojen mallia pilotoitiin erilaisin osaprojektein, joista suurimmat I LIVE ON T H E ARCT IC CIR CLE Näyttelykokonaisuuteen osallistuneet taiteilijat: Mervi Autti, John Court, Joseph James, Riikka Jokiaho, Anssi Hanhela, Liisa Harju, Markku Heikkilä, Maria Huhmarniemi, Liisa Karintaus, Maria Kausalainen, Tuomas ja Ninni Korkalo, Kalle Lampela, Leila Lipiäinen, Tuuli Mukka, Mari Oikarinen, Anu Riestola, Terhi Silenius, Tuula Turkki, CSCAA Contemporary Santa Claus Artist Association (Kalle Lampela ja Eemil Karila) olivat kiertonäyttely Karvanlähtöaika – Nykytaidetta Lapista (Karvavahetuse aeg – Lapimaa nüüdiskunsti) vuosina 2011–2013 ja I live on the Arctic Circle 5.5.2 Kiertonäyttely Karvanlähtöaika – (Ma elan polaarjoonel) -näyttelykokonaisuus Tallin- Nykytaidetta Lapista nassa ja Riiassa vuonna 2012. Näissä pilottiprojek- Kiertonäyttely Karvanlähtöaika – Nykytaidetta teissa kehitettyjä hyviä käytäntöjä voidaan hyödyntää Lapista toteutettiin Suomen Viron-instituutin, Lapin jatkossa lappilaisen taiteen vientityössä. Pilotoinnin taiteilijaseuran ja Tarton taiteilijaseuran (MTÜ Tartu tarkoituksena oli lappilaisen kuvataiteen, taiteilijoiden, Kunstnike Liit) yhteistyönä. Suomen Viron-instituutti tuottajaportaan ja kuraattorien vieminen Baltiaan sekä tuotti kiertonäyttelyn Alfred Kordelinin säätiön vastaavien baltialaisten tahojen tuominen Lappiin. Osa- apurahan turvin. Näyttelyn kuraattoreiksi Suomen hankkeiden rahoittajina mallin kehittäjien lisäksi ovat Viron-instituutti kutsui Indrek Grigorin ja Markus toimineet useat eri rahoittajatahot. Toomperen Tarton taiteilijaseurasta. Kuraattorit Lappilaisen kuvataiteen kansainvälisten toiminto- vierailivat Rovaniemellä toukokuussa 2011. Matkan jen malli on luettavissa kokonaisuudessaan osoittees- päätarkoitus oli valita taideteokset kiertonäyttelyä sa: http://www.lapintaiteilijaseura.fi/magenta/mallit/ varten. Kiertonäyttely esitteli 22 teosta 14 taiteilijalta. Näyttely aloitti kolmivuotisen kiertueensa Tartos- 5.5.1 I live on the Arctic Circle ta Loov Galeriista syyskuussa 2011. Avajaisiin osal- -näyttelykokonaisuus listui taiteilijaseurojen ja Suomen Viron-instituutin Elokuussa 2012 avattiin I Live on the Arctic Circle yhteistyötahojen edustajia Suomesta ja Virosta sekä -näyttelykokonaisuus samanaikaisesti viidessä tallin- lappilaiset kuvataiteilijat Essi Korva ja Olli Moisio. nalaisessa galleriassa. Lappilaiset ja virolaiset muusi- Tartosta näyttely vietiin Riian yliopiston akateemi- kot verkostoituivat ja esiintyivät yhdessä näyttelyiden avajaisissa ja I live on the Arctic Circle -jatkoklubilla. Tallinnasta näyttelykokonaisuus jatkoi matkaansa Riiaan, jossa se oli esillä kolmessa galleriassa syyslokakuussa 2012. I live on the Arctic Circle -näyttelykokonaisuutta rahoittivat Opetus- ja kulttuuriministeriö, Frame-säätiö, Taiteen edistämiskeskuksen KARVAN LÄH TÖAIKA Näyttelyyn osallistuneet taiteilijat: Raija Aula, Mia Hamari, Anssi Hanhela, Ilona Kivijärvi, Ninni Korkalo, Tuomas Korkalo, Essi Korva, Leila Lipiäinen, Riitta Moilanen, Olli Moisio, Tuuli Mukka, Marketta Nilsen, Elina Sipilä, Sointu Viinikka 33 Taiteilija Riikka Jokiaho I live on the Arctic Circle -näyttelykokonaisuuden avajaisissa Kastellaanimaja Galeriissa (vas.). Lappilaisia taiteilijoita I live on the Arctic Circle -näyttelykokonaisuuden avajaisissa Haus Galeriissa (oik.). seen kirjastoon Latviaan. Latviasta näyttely tuotiin vaihtavat kotejaan ja työhuoneitaan sekä ammatilli- tammikuussa 2012 jälleen Viroon.Vuosien 2012-13 sia verkostojaan 1-3 kuukauden ajaksi vuonna 2014. aikana näyttely on ollut Suomen Viron-instituutin Vaihdon aikana taiteilijat valmistelevat ja tekevät organisoimana esillä useissa kirjastoissa, kulttuurita- taideprojekteja erilaisilla teemoilla, joita ovat ympä- loissa ja gallerioissa eri puolilla Viroa. ristötaide, sosiaalinen taide ja Pop-up Art Space. Manageri Merja Briñón valittiin managerien Tan- 5.5.3 Muu kansainvälinen toiminta Kansainvälisten verkostojen luominen oli Magentahankkeessa tärkeässä roolissa. Baltiaan suuntautuneen toiminnan lisäksi manageri Merja Briñón osallistui vuosina 2011-12 Barents Culture Co-Production Network -verkostoitumishankkeeseen, jossa suomalaiset, ruotsalaiset ja venäläiset välittäjäportaan toimijat tapasivat toisensa verkostoitumisseminaareissa Luulajassa, Rovaniemellä, Kirovskissa ja Murmanskissa. Hankeen tapaamiset tuottivat jatkosuunnitelman X-Border -näyttelystä, joka toteutettiin samanaikaisesti Luulajassa, Rovaniemellä ja Severmorskissa kesällä 2013. Lapin taiteilijaseura toimi X-Border Biennaalin yhteistyökumppanina. Merja Briñón on toiminut managerina ArtSwaphankkeen suunnittelutyöryhmässä. Hankkeessa toteutetaan uudentyyppinen taiteilijoiden liikkuvuuden, verkostoitumisen ja kansainvälistymisen konsepti. Pilottina toteutetaan taiteilijoiden kansainvälinen vaihto siten, että lappilaiset ja hollantilaiset taiteilijat 34 dem Turkey - European Union Cultural Managers Exchange -vaihto-ohjelmaan, jossa kehitetään yhteistyöhankkeita eurooppalaisten ja turkkilaista taide- ja kulttuuriorganisaatioiden välillä. Lapin taiteilijaseura toteuttaa yhdessä lontoolaisen Arts Territoryn ja turkkilaisen Sivas Hizmet Vakfın kanssa pop-up taiteilijaresidenssin ja kansainvälisen kiertonäyttelyn. Residenssijakson aikana osallistuvat taiteilijat tutkivat paikallista kulttuuria nykytaiteen kontekstissa.Vuonna 2013 Briñón osallistui Tandem Turkey - European Union Cultural Managers Exchange -vaihto-ohjelman tapaamisiin/koulutustilaisuuksiin 29.5.-3.6. Izmirissä Turkissa, Berliinissä 11.-15.9 sekä Sivasissa ja Istanbulissa Turkissa 21.-30.10.Yhtenä osana Tandem Turkey - European Union Cultural Managers Exhange -hankkeeseen kuuluukin managerien kouluttaminen kansainväliseen toimintaan. Hanketta rahoittavat European Cultural Foundation, MitOst e.V. ja Anadolu Kültür. Projektipäällikkö Tiina-Kaisa Niva ja manageri Merja Briñón tekivät benchmarkkaus-matkan Glas- gowiin ja Lontooseen Iso-Britanniaan lokakuussa yhteistyöhön mukaan. Hyvänä esimerkkinä tästä on 2012. Iso-Britannia on edelläkävijä taiteen manage- Pirkko Mäkelä-Haapalinnan palvelumuotoilutuokioi- ritoimintaan liittyvässä sisällöntuotannossa. Mat- den tukemana kehittämä Art Tasting -palvelu. kan tavoitteena oli tutustua vastaavanlaisiin luovan Kuvataiteen palvelujen kehittämisessä painotettiin alan hankkeisiin, brittiläiseen manageritoimintaan hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden edistämisestä. Palvelu- sekä erilaisiin tapoihin tuotteistaa visuaalisen alan ja ja toimintakonsepteja pyrittiin kehittämään taitei- palveluja. lijoiden omista lähtökohdista käsin. Hankkeen aikana Kansainvälisten toimintojen kehittämisestä hankkeessa vastasi manageri Merja Briñón. havaittiin, että taiteilijan on itse päästävä suunnittelemaan oma tuotteensa ja myös päästävä valitsemaan kenen kollegan kanssa palvelun tai toimintakonseptin 5.6 Manageritoiminnan kehittämisen hyvät käytännöt ja jatkokehitysehdotukset Magenta-hankkeessa kehitettiin uusia kuvataiteen palvelukokonaisuuksia ja toimintakonsepteja. Hankkeen aikana syntyi uusia, toimivia, paikallisia, kansallisia ja kansainvälisiä yhteistyöverkostoja. Hankkeen vaikutuksesta Lapin taiteen alan ammattilaisten osaamistaso kasvoi erityisesti toiminnan suunnitelmallisuuden, palvelujen suunnittelun, kansainvälisten toimintojen ja liiketoimintaosaamisen alueilla. Taiteen alan ammattilaisten toiminnan mahdollisuudet lisääntyivät. Palvelumuotoilun käyttö palvelujen suunnittelun lähtökohtana oli onnistunut valinta. Laaja palvelumuotoilun menetelmien kirjo mahdollistaa ideoinnin ja palvelujen innovatiivisen suunnittelun elämyksellisesti, toiminnallisesti ja yhteisöllisesti. Jatkossa olisi mielenkiintoista kehittää uusia palvelumuotoilun menetelmiä kuvataiteen lähtökohdista käsin. Asiantuntijaryhmissä toteutetut palvelumuotoilutuokiot toimivat myös eri alojen ammattilaisten verkostoitumistapaamisina, joissa eri alojen ammattilaisten näkökulmat ruokkivat toisiaan. Harmillista hankkeen kannalta oli, että vain harvat kuvataiteilijat löysivät palvelumuotoilutuokiot.Yhteistyö muotoilun ja kuvataiteen kesken on uudehko asia, joka saattaa alkuvaiheessa herättää vastustusta. Onneksi Lapista löytyy taiteilijoita, jotka uskaltavat ottaa uuden haasteen vastaan ja ovat lähteneet innokkaina uudenlaiseen suunnittelee ja toteuttaa. Palvelukonseptien siirtäminen taiteilijalta toiselle osoittautui haasteelliseksi ellei jopa mahdottomaksi. Taiteilijan on vaikeaa sitoutua toimintaan, jota hän ei ole ollut suunnittelemassa alusta alkaen. Palvelun suunnittelussa myös henkilökemioiden toimivuus on tärkeää. Taiteilijan on itse löydettävä kanssataiteilijat, joiden kanssa palvelun haluaa toteuttaa. Luova prosessi vaatii yhteisen tahtotilan, yhteyden ja energian onnistuakseen. Yritysmaailma ja taidemaailma puhuvat omia kieliään. Manageri on tulkki, joka pystyy kommunikoimaan molempien osapuolten kanssa. Yritysten kanssa toimittaessa on erityisen tärkeää keskustella toiminnan tavoitteista ja ennen kaikkea konkreettisista hyödyistä.Yritysmaailman täsmällisyys ja sovittuihin toimiin sitoutuminen voi vielä olla vierasta Lapin alueen kuvataiteilijoille. Useat taiteilijat tarvitsevat vielä managerin tukea oppiessaan työelämässä tarvittavia taitoja. Alueen yritykset eivät puolestaan välttämättä näe sitä potentiaalia, joka visuaalisessa taiteessa ja sen soveltavassa käytössä on. Ihanteellisessa palvelujen kehitysprosessissa ensimmäisestä suunnittelupalaverista saakka taiteilija, tuottaja, myyjä ja/tai jakelija sekä tutkija tekevät yhteistyötä. Tällainen prosessi päästiin tekemään suunniteltaessa Hehku-taidetyöpajoja, jolloin tuottajan ja taiteilijan lisäksi prosessissa olivat mukana Arktikumpalvelut tulevan tuotteen myyjänä ja TAIKA-hanke tuottamassa tutkimustietoa tulevan tuotteen toimivuudesta. Tutkimustieto toimii jatkossa myös myynnin työkaluna. 35 Hankkeen vaikuttavuutta manageritoiminnan ke- kehittämällä Lappilaisen kuvataiteen kansainvälisten hittämisen osalta mitattiin hanketaiteilijoiden avulla. toimintojen malli. Seuraava askel voisi olla mallin Moni visuaalisen alan taiteilija toimii yksityisyrittäjän käytännön tason jalkauttamistyö ja toimivan kansain- tai ammatinharjoittajan tavoin kuitenkin vailla liike- välisen taiteilijavaihto ja -residenssikonseptin kehittä- toimintaosaamista. Toiminnan suunnitelmallisuus, vä- minen. littäjäportaan konsultointi sekä sparraus ja henkinen Manageritoiminnan kehittämisen osiossa lähdet- tuki voivat auttaa kuvataiteilijoita eteenpäin urake- tiin testaamaan useiden erityyppisten kuvataiteen hityksessä. Mitä aktiivisempi hanketaiteilija Magenta- palvelujen ja toimintakonseptien toimivuutta Lapin hankkeessa oli, sitä enemmän hän pääsi eteenpäin alueella. Kaikki kehitysprojektit olivat onnistuneita, urallaan kahden vuoden aikana. Pahimmillaan hanke- vaikka osaprojektien sisällä esiintyikin tässä raportis- taiteilija näki managerin teoskauppiaana, joka myy ja sa mainittuja haasteita. Osaprojektien määrä oli suuri markkinoi hänen teoksiaan pääkaupunkiseudulla sillä verrattuna hankehenkilöstön määrään ja käytettä- välin, kun taiteilija maalaa työtilassaan toisella puo- viin työtunteihin. Lapin alueen taiteilijat tarvitsevat lella Suomea. Parhaimmillaan managerin ja taiteilijan vielä paljon tukea ja ohjausta erityisesti toimittaessa välille syntyi hedelmällinen yhteistyösuhde, jossa alueen yritysmaailman kanssa. Magenta-hankkeen manageri toimi konsulttina, ohjaajana, sparraajana ja kunnianhimoisesta määrällisestä tavoitteesta johtu- henkisenä tukena antaen myös omat verkostonsa en joissakin kehitysprojekteissa hankehenkilöstöl- taiteilijan käyttöön. Kuten edellä mainittiin, taiteili- lä ei ollut riittävästi aikaa taiteilijoiden ohjaukseen. jan työn kehittämisessä taiteilijan oma aktiivisuus ja Tulevaisuudessa olisi tärkeää keskittyä määrän sijasta sitoutuneisuus ovat avainasemassa. laatuun. Tämä tarkoittaa pienempää projektien mää- Taidelainaamotoiminta on osalle Lapin taiteilijois- rää ja syvällisempää keskittymistä kuhunkin kehi- ta merkittävä tulonhankkimismuoto. Esiselvitys- ja tysprojektiin. Kunnissa käytyjen palautepalaverien Magenta-hankkeiden aikana taidelainaamojen laina- perusteella vaikuttaa siltä, että alueella on halukkuut- usmaksujen tuotto kasvoi lähes kahdella kolman- ta pidempiin kehitysprojekteihin. Kehitysprojektien neksella ja teosmyynti kolminkertaistui. Hankkeessa onnistumisen kannalta on tärkeää, että kaikki toimijat saatujen kokemusten mukaan pop-up taidelainaamon sitoutuvat projektin toteuttamiseen, tehtävänjako on myyntiin vaikuttavat suuresti lainaamon sijainti, pe- selkeä ja kokoontumisia järjestetään säännöllisesti. rustamisen ajankohta ja sesonki. Lisäksi on tärkeää, että taidelainaamossa on runsas valikoima laadukkaita teoksia ja hyvä asiakaspalvelu. Myös teosten nopea vaihtuvuus houkuttaa asiakkaita. Taidelainaamotoimintaa tulisi kehittää edelleen myös hankkeen päättymisen jälkeen. Lappilaiset kuvataiteilijat ovat kiinnostuneita kansainvälisistä toiminnoista. Selvityksissä kansainvälinen toiminta koetaan merkittäväksi ja myös käytännössä kansainvälisiin projekteihin on paljon hakijoita. Tämä on ymmärrettävää, kun otetaan huomioon Lapin haasteet kuvataiteilijan toimintaympäristönä. Magenta-hankkeessa on päästy hyvään alkuun kansainvälisten toimintojen kehittämistyössä esimerkiksi 36 Lapin alueen lehdistöön luotiin Magenta-hankkeen aikana hyvät suhteet.Vasemmalla avajaisyleisöä Magentaa! -näyttelyn avajaisissa Kemin taidemuseossa. Oikealla Reijo Raekallio tiedotustilaisuudessa Pöntsön taidelainaamossa. 6. Magenta-hankkeen viestintä ja näkyvyys Kehittämishankkeen viestintä ja näkyvyys on yksi Ulkoisella viestinnällä tarkoitetaan lähinnä tie- tärkeistä osa-alueista. Hankkeen viestintä koostui dottamista, joka suunnataan hankkeen ulkopuolisil- sisäisten ja ulkoisten kohderyhmien tiedottamisesta. le tahoille kuten tiedotusvälineille ja näiden kautta Sisäisellä viestinnällä tarkoitetaan hankkeessa kiinteästi suurelle yleisölle. Ulkoisen tiedottamisen ja viestin- mukana olleiden toimija-, päätöksenteko-, asiantun- nän avulla hankkeesta ovat pystyneet saamaan tietoa tija- ja rahoittajatahojen välistä keskinäistä viestintää. kaikki asiasta kiinnostuneet tahot. Ulkoiseen kohde- Sisäiseen kohderyhmään katsottiin kuuluvan hankkeen ryhmään kuuluivat olennaisesti tiedotusvälineiden toteuttajat, yhteistyöyritysten ja -kuntien yhteyshen- lisäksi hankkeen kohderyhmä eli visuaalisen taiteen kilöt, päätöksentekotahot ja toteutettavan projektin alan ammattilaiset, soveltuvin osin myös muiden tai- muut toimijat yrityksissä ja kunnissa. Sisäiseen koh- teen ja luovien alojen ammattitaiteilijat, kuten teat- deryhmään kuuluivat myös projektien toteutuksessa teri-, sirkus-, musiikki- tai käsi- ja taideteollisuusalan mukana olleet taiteilijat. Sisäistä viestintää toteutettiin ammattilaiset, muut taiteen kentällä toimivat tahot ja pääasiassa henkilökohtaisissa tapaamisissa, ohjausryh- organisaatiot, kuten rahoitusorganisaatiot, museoi- män kokouksissa ja tiedottamalla sähköpostin välityk- den henkilöstöt sekä taiteiden tiedekunnan opettajat sellä ja puhelimitse. Sisäisessä tiedottamisessa keski- ja oppilaat. tyttiin projektien määrän vuoksi tiedottamaan alueen Ulkoisella viestinnällä pyrittiin lisäämään Magenta- taiteilijoita ja yhteyshenkilöitä pääasiassa alueella hankkeen ja visuaalisen alan taiteen positiivista näky- tapahtuvista ja alueelle kohdistuvista toimista. Kansain- vyyttä ja parantamaan edelleen näiden imagoa. Tavoit- välisissä toiminnoissa sisäinen viestintä toteutui Lapin teena oli, että hankkeeseen liittyvät tahot ja muut taiteilijaseuran, projekteihin osallistuvien taiteilijoiden asiasta kiinnostuneet saavat tietoa hankkeen tapahtu- ja kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kesken. mista ja konkreettisista tuloksista. Yhteistyökuntien 37 kuntalaisia, organisaatiota ja yrityksiä tiedotettiin toteutetusta kehittämisprojektista lehdistötiedottein sekä nettisivujen ja sosiaalisen median avulla. Magenta-hankkeen päätiedotuskanavana toimivat Ma ge n ta-h a n ke tta e site ltiin se u raavissa tila isu u ksissa Taiteesta hyvinvointia Lapissa -seminaari Korundissa 12.10.2011 hankkeen nettisivut. Markkinoinnissa ja tiedotuksessa Barents Culture Co-Production Network Luulajassa 31.10.2011 hyödynnettiin Lapin taiteilijaseuran, Lapin yliopiston Art and Design in Arctic Environment -seminaari Rovaniemellä 3.11.2011 ja Taiteen edistämiskeskuksen Lapin toimipisteen Kulttuurifoorumi Kemissä 12.1.2012 verkostoja. Myös sosiaalisella medialla oli tärkeä Suomen Kuvataidejärjestöjen Liitto ry: n kevätkokous Rovaniemellä 19.5.2012 rooli markkinointiviestinnässä. Lapin alueen lehdistöön luotiin Magenta-hankkeen aikana hyvät suhteet. Arctic Circles Summer Schools Panel Discussion -tilaisuus 29.5.2012 Lehdistötilaisuuksia on järjestetty hankkeen ava- Tallinnan ja Riian I Live on the Arctic Circle -näyttelyiden avajaisissa 2.-3.8.2012 ja 12.–13.9.2012 uksesta, lähes jokaisesta kehittämisprojektista sekä Lapin taiteilijaseuran ja Letken yhteistyökokous 13.10.2012 suuren yleisön kannalta kiinnostavimmista toimista ja koulutuksista. Lehdistötiedotteet otettiin mielenkiinnolla vastaan ja jokaisen kunnan kanssa yhteistyössä toteutettu kehittämisprojekti sai näkyvyyttä alueen lehdistössä. Myös Lappilaisen kuvataiteen kansainvälisten toimintojen mallin pilottiprojektit huomioitiin näyttävästi Baltian maiden lehdistössä. Magentahankkeen toiminnasta on tehty yhteensä kolmekymmentäkolme lehtijuttua. Magenta-hankkeen henkilöstö osallistui ja esitteli aktiivisesti hanketta luovan alan toimijoiden tilaisuuksissa koti- ja ulkomailla. Tilaisuudet on listattu viereisessä taulukossa. Lisäksi hankkeen toimia on esitelty säännöllisesti Lapin taiteilijaseuran yleiskokouksissa ja hallituksen kokouksissa 1.10.2011–31.12.2013 välisenä aikana. Hankkeen päättyessä vuonna 2013 projektihenkilöstö järjesti Magenta-hankkeen Road Shown Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Oulussa jakaen hankkeen tuloksia ja hyviä käytänteitä. Road Show oli käytännössä aamukahvitilaisuus, jossa projektipäällikkö ja manageri esittelivät hankkeen tuloksia keskustellen yleisön kanssa. Lappilaiset taiteilijat olivat läsnä Making Of -työkalun avulla toteutettujen videotervehdysten muodossa. Lisäksi hankkeesta julkaistiin MAGENTA – Visuaalista vetovoimaa Lapista loppujulkaisu. 38 WAAE Summit 2012 - Cultural Encounters and Northern Reflections -seminaari Rovaniemellä 7.11.2012 Hankkeen päätösseminaari Rovaniemellä 26.9.2013 Kuntakulttuuri kohtaa Kittilässä 26.–27.9.2013 Pohjoiskalotin Kulttuuripäivät Jällivaarassa 2.-3.10.2013 7. Johtopäätelmät Magenta-hankkeen avulla vastattiin toimintaympä- aloitettu tärkeä visuaalisen alan aktiivinen kehitystyö. ristön rakennemuutokseen. Hankkeen tuloksena Hankkeessa on resursseihin nähden laajasti testattu parannettiin täydennyskoulutuksen, kansainvälis- eri toimintatapoja. Jatkossa olisi tärkeää keskittyä nyt ten toimintojen ja manageritoiminnan kehittämisen hyväksi havaittuihin toimintatapoihin syventäen ja laa- keinoin alueen taiteilijoiden toiminta- ja työllistymis- jentaen sekä mahdollisesti monistaen tätä toimintaa. edellytyksiä. Lisäksi hankkeen tuloksena syntyi Lapin Palvelumuotoilun käyttö uusien kuvataiteen kuvataiteen kentän kehittämisen malli sekä Lappi- palvelujen suunnittelun lähtökohtana oli toimiva laisen kuvataiteen kansainvälisten toimintojen malli. ratkaisu. Elämykselliset ja toiminnalliset palvelumuo- Magenta-hanke vakiinnutti omalta osaltaan visuaalisen toilun menetelmät toimivat odotettua paremmin taiteen manageri- ja täydennyskoulutustoimintaa La- asiantuntijoiden verkottajina. Yhdessä tekemisen pin alueella. Hankkeen kehitysprojekteja toteutettiin kautta oli helpompi tutustua oman ja muiden alojen kuudessa eri Lapin kunnassa ja kolmessa lappilaisessa edustajiin. Lisäksi toiminnallinen työskentelytapa yrityksessä. Kehitysprojekteihin työllistettiin viisitoista koettiin mielekkääksi. Jatkossa tulisi pohtia mitä lappilaista visuaalisen alan taiteilijaa kahdeksikymme- annettavaa kuvataiteella voisi olla palvelumuotoi- neksi kuukaudeksi. Hanke järjesti kaksikymmentäkol- lulle? Uusien kuvataidelähtöisten palvelumuotoi- me maksutonta taiteen täydennyskoulutustilaisuutta, lun menetelmien kehittäminen palvelumuotoilun joihin osallistui noin 400 henkilöä. ja visuaalisen taiteen kentälle olisi hyvä kehitys- ja Magenta-hankkeessa kehitettiin rakenteita Lapin visuaalisen taiteen kentälle. Lapin kuvataiteen kentän tutkimustyön kohde. Uusien kuvataiteen palvelujen kehittämisessä oli kehittämisen malli ja Lappilaisen kuvataiteen kansain- vahva hyvinvointipainotus. Useissa Lapin kunnissa eri välisten toimintojen malli kokosivat yhteen hankkeen kohderyhmien syrjäytymisen ehkäisy on ajankoh- kehitysprojekteissa ja muissa toiminnoissa hyviksi tainen teema. Useat Magenta-hankkeessa kehitetyt havaitut käytännöt Lapin erityispiirteet huomioiden. uudet kuvataiteen palvelut nostavat alueen hyvin- Kehitetyt toimintamallit ja muut toimivat rakenteet voinnin tasoa ja ehkäisevät syrjäytymistä. Hyvinvoin- ovat avain pitkäjänteiseen visuaalisen alan kehittämi- nin lisäksi yhteistyö matkailusektorin kanssa oli yksi seen Lapin alueella hankkeen päättymisen jälkeen. Magenta-hankkeen tavoitteista. Kahdessa yritysten Kuten Magenta-hankkeen alkaessa visuaalisen kanssa tehdyssä projektissa aloitettiin jo yhteistyö taiteen puolelta puuttuu edelleen vakiintunut välittä- matkailutoimijoiden kanssa, mutta jatkossa tätä hyvin jätaho, joka tekisi aktiivisesti työtä erityisesti kuvatai- käynnistynyttä yhteistyötä tulisi laajentaa ja syventää. teilijoiden ja yritysmaailman sekä muiden sidosryh- Lapin taiteilijaseura pitää tärkeänä kuvataiteen kult- mien välillä. Magenta-hankkeessa manageri on ollut tuurimatkailutuotteiden kehittämistä Lappiin. Magen- tällainen linkki ja asiantuntija eri toimijoiden välillä. ta-hankkeen päättymisen jälkeen Lapin taiteilijaseura Magenta-hanke oli yksi ensimmäisistä askelmista työllistää managerin vuodeksi 2014 suunnittelemaan kohti ammattimaista visuaalisen taiteen manageri- uusia visuaalisen taiteen kulttuurimatkailutuotteita toimintaa ja liiketoimintosaamista edistävää taiteen Opetus- ja kulttuuriministeriön, Lapin ELY-keskuksen täydennyskoulutusta. Hankkeen aikana on löydetty ja AVEK - Audiovisuaalisen Kulttuurin Edistämiskes- Lapin alueella hyväksi havaittuja toimintatapoja ja kuksen rahoitusten avulla. 39 Taidelainaamotoiminnan kehittäminen oli yksi toimintojen lisäksi onnistuttiin hankkimaan Lasten manageritoiminnan kehittämisen keskeisiä sisältöjä. taidekarnevaaleille, Meri-Lapin Taideankkureille ja Hankkeen aikana ehdittiin kokeilla taidelainaamotoi- Pyhän taidelainaamon perustamiseen.Yksi ammatti- mintaa eri muodoissa eri puolilla Lappia. Opettavais- maisesti toimivan managerin keskeisiä tehtäviä onkin ten kokemusten kautta on löydetty Lapissa toimivat rahoituksen etsiminen ja hakeminen. Lisärahoituksen tavat toteuttaa taidelainaamotoimintaa. Taiteen lai- turvin voidaan työllistää enemmän alueen taiteilijoita. naamisen ollessa tärkeä tulonhankkimismuoto use- Näin ollen manageritoimintaan panostaminen lisää alle alueen kuvataiteilijoista, toimintaa tulisi kehittää myös alueen taiteilijoiden työllisyyttä. edelleen. Seuraava askel voisi olla poikkitaiteellisen taidelainaamon tai taidetilan konseptin kehittämistyö. Kansainväliset toiminnat ovat enenevässä määrin Magenta-hankkeessa pilotoitiin visuaalisen taiteen täydennyskoulutusta Lapin yliopiston koulutus- ja kehittämispalveluiden koulutusten kehittämisprosessin kuvataiteilijan työn tärkeä osa-alue. Lappilaisen ku- mukaisesti.Visuaalisen taiteen täydennyskoulutusta vataiteen kansainvälisten toimintojen malli luo hyvän toteutettiin osaksi omana osa-alueenaan kehittäen pohjan pitkäjänteiselle kehittämistyölle. Mallia voivat ja järjestäen lyhytkoulutusta systemaattisesti kah- hyödyntää niin organisaatiot kuin yksittäiset taiteili- den vuoden ajan taiteen ammattilaisille. Pääteemat jat, tuottajat ja kuraattorit kansainvälisessä vienti- ja urasuunnittelu, yrittäjyystaidot ja taiteilijan oma vaihtotoiminnassaan. Seuraavana tulisi jalkauttaa malli työhyvinvointi jaettiin seitsemään sisältöä kuvaa- tiiviimmin käytännön toimintaan ja mallin soveltami- vampaan alateemaan. Koulutusten suunnittelupro- nen myös Baltian maiden ulkopuolelle. Taiteen edistä- sessi eteni asiakastarpeen tunnistamisesta, sisältöjen miskeskuksen sulkiessa kansainvälisiä residenssejään räätälöintiin ja markkinointiin. Kaikista alateemoista toimivan ja monipuolisen residenssitoimintakonsep- järjestettiin koulutusta.Vaikka osalle taiteilijoista tin kehittäminen lähitulevaisuudessa on ensiarvoi- liiketoimintaosaamista edistävät koulutukset tuntu- sen tärkeää taiteilijoiden kansainvälisen toiminnan vat vielä vierailta, löytyi Lapin ammattitaiteilijoista kannalta. Lapin taiteilijaseura on jo aloittanut tämän joukko aktiivisia ja kouluttautumishalukkaita taitei- kehitystyön ArtSwap ja Tandem Turkey - European lijoita. Koulutusten tuotteistamisella onnistuttiin Union Cultural Managers Exhange -hankkeissaan. vastaamaan taiteilijoiden osaamistarpeisiin visuaalisen Magenta-hankkeessa on tutkimuksen ja käytän- alan erityispiirteet huomioiden.Visuaalisen taiteen nön toiminnan kautta todennettu manageritoiminnan täydennyskoulutus lisäsi Lapin ammattitaiteilijoiden tarpeellisuutta. Hanketaiteilijoiden avulla tutkittiin toimintaedellytyksiä ja liiketoimintaosaamista sekä manageritoiminnan vaikutuksia yksittäisten taiteili- ymmärrystä omista osaamis- ja vahvuusalueistaan. joiden urakehitykseen.Voidaan hyvällä syyllä todeta, Visuaalisen taiteen täydennyskoulutusta sidottiin että ammattitaitoinen manageri voi lisätä huomatta- yhteen hankkeessa toteutettujen kehitysprojektien vasti alueen taiteilijoiden toimintaedellytyksiä sekä kanssa. Täydennyskoulutuksella lisättiin taiteilijan yksilö- että organisaatiotasolla. Tästä syystä manage- osaamista tarjoamalla sisällöllisesti sopivia koulutuk- ritoiminnan rahoitusta tulisi tukea myös jatkossa. Ma- sia palvelujen ja toimintakonseptien kehittämistyö- nageri on lisäksi Magenta-hankkeessa työskentelynsä hön. Työllistettyjä kehitysprojekteihin osallistuneita aikana hankkinut lisärahoitusta kehitysprojekteille taiteilijoita kannustettiin ja ohjattiin osallistumaan ja kansainvälisille toiminnoille. Tällä tavoin kehittä- näihin koulutuksiin. Osallistuminen oli taiteilijalle va- misprojekteihin sisältyneet taiteelliset osuudet on paaehtoista.Yhdeksän taiteilijaa viidestätoista osallis- saatu toteutettua laajemmin tai useampia kertoja. tui kehittämisprojektin lisäksi ja tueksi täydennyskou- Lisärahoitusta kehitysprojekteihin kansainvälisten lutustilaisuuksiin. Kehitysprojektit toimivat hankkeen 40 täydennyskoulutuksen työelämäkytkentänä siten, että (Sibelius-Akatamia 2013, 3) kuinka opintojen rahoi- projektien aikana taiteilijat toteuttivat koulutuksissa tus taidealalla on ikuinen pulma, koska taiteet ovat käsiteltyjä sisältöjä managerin ja projektipäällikön matalapalkka-aloja. Taidealojen aikuisopiskelijoiden ja antaessa ohjausta ja palautetta. Magenta-hankkeen heidän työantajiensa maksukyky on varsin pieni. Heil- onnistuneen pilotoinnin perusteella voidaan todeta, tä saatavat kurssimaksut eivät kata opintojen järjes- että työelämälähtöinen oppiminen on toimiva mene- täjälle koituvia kuluja. Magenta-hanke on mahdollis- telmä taiteen täydennyskoulutuksessa. Sen edellytyk- tanut kansainvälisten toimintojen, visuaalisen taiteen senä on yhteistyö ammattimaiseen ja alan tuntevaan manageritoiminnan sekä taiteen täydennyskoulutuk- tuottaja- ja välittäjätahoon ja omakohtainen, taiteili- sen kehittämisen Lapissa Euroopan Sosiaalirahaston, jan sitoutumista edistävä kehittämisprojekti. Jatkos- Lapin ELY-keskuksen sekä ja yritysten ja kuntien ra- sa on tärkeää edelleen kehittää ja luoda rakenteita hoituksella. Jotta taiteen kenttä kehittyy vastaamaan koulutuksen ja kehittämisprojektityöskentelyn välille tulevia odotuksia ja muutoksia, tulisi Palosen mukaan ja tavoitella laajempia työelämäkytkentäisiä, korkea- valtion, yliopistojen, itsensä koulutettavien ja heidän koulutasoisia osaamiskokonaisuuksia. työnantajiensa osallistua kustannuksiin systemaatti- Visuaalisen taiteen täydennyskoulutuksen pilotoinnin yhtenä merkittävänä tuloksena ovat luodut sesti jatkossakin. Magenta-hankkeen kokonaistavoitteiden kannalta rakenteet taiteen täydennyskoulutukselle Lapissa. on onnistuttu luomaan rakenteita ja pohjaa laajem- Yhteistyö alan toimintakentän ja koulutusorganisaati- malle taide- ja kulttuurialaa edistävälle kehitystyölle oiden välillä tulee olla tiivistä vuoropuhelua ja yhtei- Lapin alueella. Hankkeessa toteutunut tiivis kehitys- seen päämäärään tähtäävää pitkäjänteistä kehittämis- yhteistyö hanketoimijoiden, yritysten, kuntien, tai- työtä. Magenta-hankkeessa mukana olleiden tahojen teilijoiden ja muiden sidosryhmien kanssa on luonut kanssa tätä yhteistyössä toteutettua kehittämistyötä loistavan näköalapaikan hahmottaa miten voimme on onnistuneesti pilotoitu ja kiinnostusta jatkosuun- kehittää taiteen kenttää tulevaisuudessa Lapissa. nitelmille on. Koulutustoimintamallin laajentaminen ja soveltaminen eri taiteen aloille Lapissa kasvattaisi vielä laajemmin taiteen ammattilaisten toimintaedellytyksiä ja lisäisi ammattitaiteilijoiden työskentely- ja kouluttautumismahdollisuuksia Lapissa. Magenta-hankkeessa on todennettu tutkimuksen ja käytännön toiminnan myötä myös visuaalisen taiteen täydennyskoulutuksen tarpeellisuutta. Kaksi vuotta on lyhyt aika jalkauttaa syntyneitä rakenteita rahoituksen kannalta pysyviksi. Taiteilijan työkuva ja tulotaso on edelleen pirstaleista, mikä vaikeuttaa maksulliseen täydennyskoulutukseen osallistumista. Apurahojen väheneminen väistämättä vaikuttaa myös taiteilijan täydennyskoulutusmahdollisuuksiin. Taideyliopiston Sibelius-Akatemian kehittämispäällikkö Osmo Palonen kirjoittaa Taiteen erityispätevyyspaletti-hankkeen loppuraportin esipuheessaan 41 8. Yhteistyökumppanit Kunnat Rovaniemi Kemi Tornio Kemijärvi Kittilä Inari tarjoamia kuva-, video- ja äänimateriaalia. Tilan välineistö tukee erilaisten käyttöliittymien, kuten mobiilisovellusten nopeaa prototypointia sekä innovatiivista ryhmätyöskentelyä. Hankkeen pilottitahoina ovat toimineet KL-Kopio, Ranuan seudun matkailu, Lappset Group Oy, Nokia sekä Rovaniemen kaupunki. Hanke alkoi 1.8.2009 ja se päättyy maaliskuun lopussa 2011. Huhtikuun alussa alkavassa kaksivuotisessa SINCO PLUS (ESR) -jatkohankkeessa kehitetään edelleen palveluprototypointiin liittyvää osaamista yhteistyössä yritysten kanssa. Soveltavan kuvataiteen maisteriohjelma Yritykset Santa Park Santa’s Hotel Santa Claus Tahkokallio Design+ Hankkeet ART360 Art360 oli (2008–2011) valtakunnallinen kuvataidehanke, jonka tavoitteena oli lisätä kuvataiteen toimijoiden käytännönläheistä managerointi- ja liiketoimintaosaamista. Hankkeen toimijat luovat valtakunnallisen yhteistyöverkoston kuvataidealalle. Hanketta koordinoi Satakunnan ammattikorkeakoulu. Hankkeen osatoteuttajia olivat AV-arkki ry, Helsingin Taiteilijaseura ry, Kuvasto ry, Oulun Taiteilijaseura -63 ry, PROTO ry, Suomen Taiteilijaseura, Taidemaalariliitto ja Tampereen Taiteilijaseura ry. TAIKA-hanke TAIKA I-hanke toimi vuosina 2008–2011, jolloin vietiin kokeilumielessä taidelähtöisiä työpajoja erilaisiin sosiaali- ja terveysalan työyhteisöihin. Työpajoissa käytettiin draaman, kuvataiteen, käsityön, liikeimprovisaation ja tanssin, musiikin, sanataiteen ja valokuvauksen menetelmiä. TAIKA II-hanke jatkoi taidetta ja työelämää yhdistävää kehittämistyötä vuosina 2011–2013. TAIKA II-hankkeen tavoitteiksi tutkimustoiminnan osalta on määritelty ”taidelähtöisen työskentelyn vaikutusten tutkiminen ja laadullisen arviointikriteeristön luominen.” TAIKAhanke kuuluu opetusministeriön valtakunnalliseen ESRkehittämisohjelmaan Innovaatio- ja osaamisjärjestelmien kehittäminen. Kehittämisohjelman rahoittava viranomainen on Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Taiteen Erityispätevyyspaletti -hanke Vuonna 2010–2013 toimineen Taidealojen erityispätevyyspaletti -hankkeen alaotsikkona oli Tarvekartoitus ja tuotekehitys eri taiteenalojen erityispätevyyksistä ja niiden suorittamisesta oppisopimustyyppisenä täydennyskoulutuksena. Kyseessä oli Opetusministeriön hankerahoitus oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen ja erityispätevyyksien kehittämiseen. Hanke oli yhteistyöhanke, jonka toteuttivat Aalto PRO, Teatterikorkeakoulu, Lapin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut, Kuvataideakatemia sekä Helsingin yliopisto ja Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia. SINCO (Service Innovation Corner) Service Innovation Corner (SINCO) -hankkeessa rakennettu ympäristö tarjoaa tietokoneavusteiset puitteet palvelumuotoiluideoiden demonstroimiseen ja niiden asiakaskokemuksen testaukseen. Palvelutilanteita voidaan käydä läpi roolinäyttelemisen avulla ”palvelunäyttämöllä”, jonka ympäristöt voidaan simuloida nopeasti hyödyntäen valaistus- ja videoprojisointitekniikkaa sekä mm. internetin 42 Soveltavan kuvataiteen maisteriohjelma kouluttaa taiteilijoita, jotka voivat suunnitella ja toteuttaa muun muassa matkailualan yrittäjille paikalliseen kulttuuri- ja kertomaperinteeseen perustuvia elämysympäristöjä, kehittää niihin liittyviä palvelutuotteita, toimia erilaisten taidetapahtumien organisoijina tai olla mukana muissa tapahtumissa visuaalisen alan asiantuntijoina. Soveltavan kuvataiteen maisteriohjelma on kaksivuotinen koulutus. Lapin yliopisto toteuttaa koulutuksen yhteistyössä KemiTornion ammattikorkeakoulun kanssa. Koulutushanke on Pohjoisen kulttuuri-instituutin toimintaa. Opintoja järjestetään Rovaniemellä ja Torniossa. Ohjelman rahoittajia ovat Euroopan sosiaalirahaston Manner-Suomen ESR-ohjelma, Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Lapin yliopisto ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu. IDeALL -hanke DeALL (Integrating Design for All in Living Labs) on vuodesta 2012 toiminut kansainvälinen hanke, jonka tavoitteena on tuoda Living Lab- ja muotoiluyhteisöt saman pöydän ääreen sekä integroida muotoilun käytäntöjä osaksi Living Lab -toimintaa. Elävä Lappi -hanke Elävä Lappi -hankkeessa on vuosina 2010–2013 aikana etsitty ja kokeiltu parhaimpia mahdollisia keinoja tehokkaan Living Lab -toiminnan toteuttamiseen. Hankkeen tavoitteena on ollut pilotoida, kehittää ja toteuttaa palvelumuotoilua hyödyntäen liikunta-, luonto- ja ostosmatkailua tukevia käyttäjälähtöisiä liiketoimintapalveluja. Toimintaa on toteutettu Kemi-Tornion ja Rovaniemen alueilla. Hankkeen toimijat tulevat Kemi-Tornion ammattikorkeakoulusta, Rovaniemen ammattikorkeakoulusta ja Lapin yliopistosta. Muut yhteistyökumppanit Monitaideyhdistys Piste LETKE - Lapin esittävien taiteiden keskus Suomen Viron-instituutti Suomen Riian Suurlähetystö Korkeakoulututkinnon suorittaneet työuralle -työvoimakoulutus Lähteet ART360, 2010. Avauksia taiteen tuotteistamiseen. Oulun ART360 osahankkeen toiminta 2008-2011. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2013. Lapin työllisyyskatsaus, toukokuu 2013. Lapin Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Havu, Petra 2011. Kuvataiteen rahoitus. Julkaisussa Luova raha. Näkökulmia luovien alojen rahoitukseen. Tampere: Hermia Oy. Herranen, Kaisa & Karttunen, Sari 2012. Kuvataidealan osaamistarpeet tulevaisuudessa. Olemassa oleviin aineistoihin pohjautuva kuvaus sekä ehdotus laadullisen ennakoinnin kehittämisestä. Helsinki: Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cupore. Hiltunen, Mirja & Rantala, Pälvi 2013. Angstisen mummon potkukelkasta keskinäisen kehumisen kerhoon. Taidetyöskentelyä asiantuntijaorganisaatiossa. Teoksessa Taiteesta toiseen: Taidelähtöisen toiminnan vaikutuksia. Toim. Pälvi Rantala ja Satu-Mari Jansson. Julkaistaan syksyllä 2013. Opetus- ja kulttuuriministeriö 2009b. Päin näköä! Visuaalisten alojen taidepoliittinen ohjelma. Opetusministeriön julkaisuja 2009:53. Opetusministeriö 2009. Kulttuuri - tulevaisuuden voima. Taustaselvitys kulttuurin tulevaisuus -selontekoa varten. Opetusministeriön julkaisuja 2009:58. Stickdorn, Marc & Schneider, Jakob 2011. This is Service Design Thinking. Basics - Tools - Cases. Hoboken: John Wiley & Sons, Inc. Taiteen erityispätevyyspaletti -hankkeen loppuraportti. 2013. Taidealojen yliopistollisen erikoistumiskoulutusten yhteisiä suuntaviivoja hahmottelemassa. Taideyliopiston Sibelius-akatemia. Tilastokeskus 2013. http://www.tilastokeskus.fi/til/ tyti/2013/05/tyti_2013_05_2013-06-25_tie_001_ fi.html, luettu 8.7.2013 Tuulaniemi, Juha 2011. Palvelumuotoilu. Hämeenlinna: Talentum. Kuosa, Tuomo & Westerlund, Leo (toim.) 2012. Service Design. On the Evolution of Design Expertise. Lahti: Lahti University of Applied Sciences. Lahti University of Applied Sciences Series A, Research reports, part 16. Lapin yliopiston Koulutus- ja kehittämispalvelut, 2011. Laatukäsikirja. Liikanen, Hanna-Liisa 2010. Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia. Ehdotus toimintaohjelmaksi 2010-2014. Opetusministeriön julkaisuja 2010:1. Mager, Birgit 2009. Service Design as an Emerging Field. Teoksessa Miettinen, Satu & Koivisto, Mikko (toim.) 2009. Designing Services with Innovative Methods. Helsinki: University of Art and Design ja Kuopio: Savonia University of Applied Sciences. Miettinen, Merja & Imporanta, Katariina 2010. Lapin taiteilijaseuran jäsenistön osaamisen ja seuran kehittämistarpeiden kartoitus. Rovaniemi: Lapin taiteilijaseuran selvityksiä 1, 2010. Opetus- ja Kulttuuriministeriö 2010.Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle kulttuurin tulevaisuudesta. Opetus- ja kulttuuriministeriö 2009a. Luovan talouden ja kulttuurin alueelliset kehittämistoimenpiteet 2010-2020. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2010:13. 43 Lapin yliopiston Koulutus- ja kehittämispalvelut ja Lapin yliopiston taiteiden tiedekunta www.ulapland.fi Lapin taiteilijaseura www.lapintaiteilijaseura.fi Taiteen edistämiskeskuksen Lapin toimipiste ww.taike.fi
© Copyright 2024