Avoimempi Jyväskylä • 15 Avoin, ihmisläheinen vihreä kunta Lakiuudistus oikomaan sosiaalija terveydenhuollon mutkia Touko Aalto Ville Niinistö vihreät Kirjoittaja on Vihreiden puheenjohtaja ja ympäristöministeri. Vihreät lähtevät syksyn vaaleihin avaamaan kuntia ihmisille itselleen. Kulkiessani eri puolilla Suomea tapaan ihmisiä, jotka kokevat kunnan päätöksenteon etäiseksi ja vaikutusmahdollisuutensa pieniksi. Tämä on muutettava ja palautettava valta ihmisille. Hyvää arkea rakennetaan sellaisessa yhteiskunnassa, jossa ihmiset voivat vaikuttaa ja osallistua eri tavoin. Uskon avoimen ja ihmisläheisen kunnan tekevän parempia päätöksiä niin kestävän kehityksen kuin hyvien palvelujenkin kannalta. Mukavat kunnat myös menestyvät tänä aikana, jossa työpaikat syntyvät sinne, missä ihmiset viihtyvät. Katsomme, että jokaisella kunnan asukkaalla pitää olla oikeus avoimeen tietoon heitä itseään koskevassa päätöksenteossa. Tämän lisäksi meillä kaikilla pitää olla yhä enemmän mahdollisuuksia päättää itse - poliitikkojen sekä virkamiesten sijaan - miten asiat kunnassa järjestetään. Me haluamme saada vaaleissa mandaatin kehittää kuntia sellaisiksi, että valtaa annetaan kylälautakunnilla, asiakaslautakunnille ja kaupunginosille itselleen. Avoimuus ei kuitenkaan tarkoita vain reilua päätöksentekoa, johon ihmiset pääsevät osallisiksi ja vaikuttamaan. Uskon vahvasti, että avoin ja osallistava demokratia johtaa myös parempiin päätöksiin: kestävä kehitys lähtee ihmisten arjen tarpeiden ja tulevien sukupolvien kunnioittamisesta. Ihmisiä arvostava ja avoin kuntapäätöksenteko takaa paremmat palvelut ja viihtyisän ympäristön, sillä ihmisiä lähellä olevat asiat ovat niitä, joista he tietävät parhaiten ja joissa heitä tulee erityisesti kuunnella. Avoimuus yhdistyy luontevasti muihin keskeisiin vaaliteemoihimme: palveluihin ja ympäristöön. Avoimuus on tärkeää siksi, että sen avulla kunnista tehdään viihtyisämpiä ja palveluista parempia. Usein ihmiset toivovat esimerkiksi kaupunkikeskustojen kehittämisessä enemmän yhteistä julkista tilaa, viheralueita, kävelykatuja ja kulttuurimahdollisuuksia. Pyörällä tai kävellen pitää olla mahdollisuus päästä palvelujen äärelle. Rakennusliikkeiden kuuntelemisen sijaan on kuunneltava kuntalaisia siitä miten keskustaa kehitetään, jotta saadaan lisää elinvoimaa. Kuntalaisilla on myös arvokasta tietoa lähiympäristöstään, joka tulee ottaa käyttöön jo suunnitteluvaiheessa. Suomalaiset eivät halua pilata ympäristöä tulevien sukupolvien kustannuksella vaan tehdä kunnista viihtyisämpiä. Kylien elinvoimaa parannetaan antamalla päätöksentekovaltaa kylien kehittämisestä niille itselleen - ihmisille, jotka haluavat kehittää omaa yhteisöään. Terveydenhuollossa palvelut paranevat, kun vanhukset itse pääsevät vaikuttamaan vanhustenhoidon tapoihin. Nuoriso saa parempia harrastusmahdollisuuksia kun he voivat niistä itse päättää. Monesti palvelujen käyttäjillä itsellään onkin arvokasta tietoa, joka kannattaa ottaa huomioon toimintaa suunniteltaessa. Vihreät lähtevät siitä, että näissä vaaleissa valta kunnissa avataan vihdoin kuntalaisille itselleen. Päättäjinä vihreät tekevät ratkaisuja, joissa korostuu kestävä kehitys ja hyvät ihmisläheiset palvelut. Tule mukaan auttamaan meitä kuntien kehittämiseksi paremmiksi paikoiksi elää, ihan meille jokaiselle! Jyväskylä – monien kulttuurien koti, kansainvälinen kaupunki Maia Fandi Amir Soltanpanah Vanhan kiinalaisen sananlaskun mukaan taivaan alla on vain yksi perhe. Jokainen ihminen on tärkeä, riippumatta siitä, onko tullut muualta, uskooko toiseen jumalaan tai näyttääkö erilaiselta. Viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana Jyväskylä on muuttunut. Katukuvasta näkee, että kaupungin asukkailla on juuria eri puolilla maapalloa. Ulkomailta Jyväskylään vakinaisesti muuttavilla on monenlaisia taustoja: joukossa on niitä, jotka ovat tulleet opiskelemaan ja löytäneet paikkansa täältä, työn perässä muuttaneita, rakkauden perässä muuttaneita, per- hesyistä muuttaneita ja kotimaastaan esimerkiksi sodan vuoksi tai poliittisista syistä pakenemaan joutuneita. Taustojen eroista huolimatta jyväskyläläisiä jokainen. Tänään Jyväskylä on monien kulttuurien koti ja kansainvälinen kaupunki. Erilaisista taustoista tulevien ihmisten välille voi kuitenkin helposti syntyä väärinkäsityksiä, jos mahdollisuutta kohtaamiseen ja keskusteluun ei ole. Väärinkäsitykset puolestaan voivat jämähtää negatiivisiksi ennakkoluuloiksi kaikkia erilaisia kohtaan. Antamalla tavoitteellisesti tilaa kohtaamisille ei synny jyrkkiä jakoja ”meidän” ja ”heidän” välille, vaan on mahdollista nähdä tämän päivän maahanmuuttajat huomisen suomalaisina. Vuosien odotuksen jälkeen Jyväskylään perustettiin oma monikulttuurikeskus Gloria, jonka toimintaa Jyväskylän kaupunki tukee taloudellisesti. Taidenäyttelyt, kulttuuri-illat, lounastapahtumat, perhekahvila, keskustelutilaisuudet, vertaisryhmät, kielikurssit, läksykerho, sukkapiiri ja tukiopetus ovat esimerkkejä Glorian monipuolisesta toiminnasta. Monikulttuurikeskus Glorian toiminta on merkityksellistä paitsi maahanmuuttaneiden kotouttamisessa, eri kulttuuritaustoista tulevien ihmisten kohtaamispaikkana sekä paikkana, jossa kuka tahansa jyväskyläläinen voi oppia uutta toisista kulttuureista. Suomen sosiaali- ja terveydenhuolto ja sen rahoitus on organisoitu monimutkaisesti. Perustoiminnoista vastaavat kunnat. Niiden lisäksi toimijoita ovat erikoissairaanhoidon kuntayhtymät, muut kuntayhtymät, yliopistosairaalat ja lisäksi yksityiset lääkärit ja lääkäriasemat ja työterveyshuolto. Keskeisiä järjestelmän rahoittajia ovat kunnat, valtio, kotitaloudet, KELA, työnantajat sekä yksityiset vakuutusyhtiöt. Nykyinen järjestelmä on luotu vuosikymmenten saatossa vaiheittaisina osauudistuksina, minkä vuoksi kokonaisuudesta on muodostunut hyvin epäyhtenäinen. Monikanavaisen rahoitusjärjestelmän etuna esitetään yleisesti sitä, että se on auttanut monipuolistamaan palvelujärjestelmää, luonut lisää valinnanvapautta, helpottanut julkisen terveydenhuollon kysyntäpainetta ja auttanut hillitsemään yksityisen sairasvakuutusjärjestelmän laajentumista. Toisaalta järjestelmä myös kannustaa maksajia siirtämään vastuuta potilaiden hoidosta ja sen kustannuksista toisilleen. Monen rahoittajan mallissa kokonaisuuden kustannustehokkuudesta ei vastaa kukaan. Rahoitusjärjestelmän monimutkaisuus haittaa koko- naiskustannusten hallintaa, arviointia ja seurantaa. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 21.3.2012 palvelurakennetyöryhmän, jonka tehtävänä on valmistella ehdotus sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteeksi sekä valmistella lakia sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, rahoittamisesta, kehittämisestä ja valvonnasta. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan kirjatut tavoitteet puoltavat monikanavaisen rahoitusjärjestelmän purkamista. Siinä korostetaan julkisten palveluiden merkitystä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden takaajana. Hallitusohjelmassa lähdetään siitä, että palveluiden järjestämisvastuu – siis vähintään rahoitusvastuu - säilyy kunnilla. Palveluiden rahoitus voidaan tästä huolimatta järjestää myös valtakunnallisella tasolla. Järjestämisvastuun ohella toinen keskeinen asia uudistuksen yhteydessä on sosiaali- ja terveyspalveluiden toteuttamisvastuu. Yksityisten terveyspalveluiden kautta saattaa muodostua piilokustannuksia julkiselle terveydenhuollolle. Kun palveluiden toteuttamisvastuu on julkisella sektorilla, se tukee kansanterveystyötä usein kustannustehokkaammin. Kysy mitä vaan, Henkka vastaa – Kannattaako minun valita kunnallisvaaliehdokkaani vaalikoneiden avulla? kysyy nimimerkki Liikkuva Äänestäjä. – Vaalikoneet toimivat siten, että äänestäjä vastaa samoihin kysymyksiin kuin ehdokkaat ja sitten kone ehdottaa äänestäjälle eniten hänen klooniaan muistuttavia ehdokkaita. Tänä syksynä vaalikoneet luotaavat mm. ehdokkaiden uskonnollisen vakaumuksen syvyyttä ja heidän taipumustaan lavatansseihin. Jotkin vaalikoneet, Yle mukaan lukien, selvittävät myös ehdokkaiden näkemyksiä kunnallisesta päätöksenteosta. Riippuu siis täysin omista vastauksistasi, millaisia ehdokkaita sinulle tarjotaan. Tulokset voivat paljastaa yllättäviä seikkoja poliittisesta ja muustakin suuntautumisestasi. Kannattaa käydä hieman tutkimassa kärkeen nousseiden ehdokkaiden antamia perusteluja vastauksilleen, jos yhtäläisyytenne alkavat hämmentää. Jotkut rohkeat ehdokkaat ovat muuten testanneet vaalikoneita, eivätkä he ole saaneet itseään itselleen parhaiten sopivaksi ehdokkaaksi. Mikäli nyt aloit epäröidä vaalikoneiden luotettavuutta, voithan aina turvautua perinteisiin menetelmiin ja valita ehdokkaasi ulkonäön tai tikanheiton perusteella. Kadunvarsiin ilmestyvät julisteet ovat kätevänä apuna tässä. Hyvä tapa on myös osallistua eri puolueiden kampanjatapahtumiin ja antaa ääni sille listalle, jonka porukalla on parhaat bileet. Pääasia on kuitenkin, että vaivaudut uurnan äärelle ja piirrät paperiin numeroita, vaikka mielessä pyörisikin erilaisia kuva-aiheita.