Pedagoginen johtaminen kansalaisopistossa Arto Willman Oulun kaupunki Perusopetuksen johtaja Pedagoginen johtaminen – Mitä se on? • Oppilaitoksen tulevaisuuden ja toiminnan suunnan määrittämistä (huomio perustehtävässä) • Opettajuuden ja opetuksen suuntaamista – kommunikointia sanoin, teoin, tavoittein, suunnitelmin, toimintamallein, rakentein – motivointi ja inspirointi, suunnan näyttäminen, ohjaaminen, palkitseminen – olemassa olevien rajojen pohtimista ja ylittämistä, innostavien päämäärien luomista • Tavoitteita tukevan oppimisympäristön kehittämistä • Tavoitteita tukevan oppimiskulttuurin luomista Ei yksin rehtori eikä opettaja vaan koko henkilöstö yhdessä! visio, arvot ja tavoitteet Yksikkötason tavoitteiden määrittely MIKSI, MITÄ? Painopisteet Arviointi Rakenteet MISSÄ? Johtajuus Vuorovaikutus MITEN? Yhteisöllisyys Toimintakulttuuri Kehittämisen kuusi ulottuvuutta (R. Karjalaista mukaillen ) PEDAGOGIIKKA Opettajan pedagoginen ymmärrys Opettajan didaktinen taito hyödyntää muutosta MUUTOKSEN KOHDE Oppimis-, oppiaine- ka luokkahuonekulttuuri Oppilaitoksen toimintakulttuuri. tavat, normit, säännöt ”INfRA” välineet. Henkilöstön roolit ja vastuut, TOIMINTAKULTTUURI Pedagogisen johtamisen näkökulmat • Tavoitteet – strategia, OPS, arvot, visio, toiminta- ja kehittämissuunnitelmat • Johtamisjärjestelmä – työnjako, roolit, tehtävät, vastuut, tiimit • Toimintakulttuuri – ilmapiiri, arvostukset, toimintamallit, käytänteet • Oppimisympäristö – välineet, tilat • Henkilöstö – Rekrytointi, osaamisen hallinta sen kehittäminen ja johtaminen, täydennyskoulutus, kannustus ja tuki, kehityskeskustelut • Yhteistyöverkostot, kumppanuudet 200 luvun oppimisessa korostuvat • Perustaidot (oppialan, ammattialan) • Oppimaan oppimisen ja ajattelun taidot – oppimisprosessin ja eri oppimisstrategioiden hallinta, kriittinen ajattelu, luovuus • Medialukutaidot – erilaisten oppimisvälineiden, medioiden ja ympäristöjen hallinta • Elämänhallinnan taidot – Yksilön persoonalliset ominaisuudet ja kyvyt • Yhteistyötaidot, osallisuus, yhteisöllisyys • Kokemuksellisuus, elämyksellisyys • Kokonaisuuksien hallita Oppimisympäristöjen kehittämishaasteita Oppimistapahtuma Opetus • Faktoista oppimisprosessiin • Passiivisesta kohteesta aktiiviseksi toimijaksi • Eri aistikanavien ja oppimismenetelmien hyödyntäminen • Yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden korostaminen • Toteavasta itse- , kehittävään ja jatkuvaan arviointi • tutkiva-, projekti-, ongelmalähtöinen oppiminen • aidot oppimistilanteet • Opettajasta oppijakeskeisyyteen • Tiedon jakamisesta tiedon luomiseen, rakentamiseen • ”Kasarmeista” muunneltaviin tiloihin • Oppikirjoista monipuolisiin oppimateriaaleihin • Oppiainelukujärjestyksistä aiheja teemakokonaisuuksiin • Yksin opettamisesta samanaikais/tiimiopettajuuteen Perinteinen Uusi Koulutuksen perinne pedagogisen johtamisen haasteena! • • • • • • • • Historia: opettaja- ja oppiainekeskeisyys Organisaatio: byrokraattinen hallinto / matala hierarkia Ammattikuva: selkeät ammatilliset rajat Johtajuus: kokemuksen ja hallinnollisen osaamisen merkitys korostuu Yhteisö: yhteisten toimintamallien ja keskustelukulttuurin vähäisyys, ristiriitojen välttäminen Kulttuuri: myyttisyys, konservatiivisuus ja individualismi Kehittämiskulttuuri: ajautuminen, tavoitteiden epämääräisyys ja arvokeskeisyys Organisaatiokulttuuri: julkisen ja yksityisen erottaminen Yhteistyö, kehitys- ja projektityö Pedagoginen asiantuntijuus Toissijainen toiminta-areena Ensisijainen toimintaareena Aineasiantuntijuus Aineasiantuntijuus Pedagoginen asiantuntijuus Luokkahuone Johtajuus Johtajuus päätöksenteko Salo, P. 2001 Koulutusalan osaamisalueet (mukaillen Nordhaug 1991, Petri Salo2002) Koulusta riippumaton Tehtävästä riippumaton Metaosaaminen Yleisluontoiset tiedot ja taidot joita voidaan hyödyntää monissa eri tehtävissä – kielitaito, vuorovaikutustaidot, yhteistyö, suunnittelu, oppimisvalmiudet ”Opetusosaaminen” Tehtäväkohtainen Keskeiset ammattialakohtaiset tiedot ja taidot, joiden avulla suoriudutaan ammattiin liittyvistä ydintehtävistä (opetus) Koulukohtainen Organisaation sisäinen osaaminen Tietyn oppilaitoksen tavoitteet, strategiat, sisäinen työnjako, ilmapiiri, vuorovaikutusverkostot, epävirallinen organisaatio, historia, Ainutlaatuinen osaaminen Tiedot ja taidot, jotka liittyvät oppilaitoksen teknologiaan, työprosesseihin, toimintaan, sääntöihin ja rutiineihin Johtamisen muutoshaaste • Reagoiva/tilanne johtaminen – – – – – – – – – Johtaja visioi ja päättää Tilannejohtaminen Informointi Yksilövetoisuus Ulkoa ohjautuminen Suorat ratkaisumallit Vahva ohjeistus Tilannekohtaiset arvot Yllättävä palaute • Ennakoiva johtaminen – – – – – – – – – Avoin visiointi Näkyvä toimintamalli Kommunikointi Yhteistyö- ja tiimityön kulttuurit Ennakoivat päätökset Luottamuksen ilmapiiri Valmennus, tuki ja ohjaaminen Jaettu arvoperusta Suunnitelmallinen palaute Muuutos on tulevaisuuden tekemistä 4. Itsekeskeinen toiminta TIETOJA ON HELPOMPI MUUTTAA KUIN USKOMUKSIA Muutoksen kolme näkökulmaa • UHKA – Siirtyminen kohti tuntematonta tavoitetilaa koetaan haasteena ja uhkana – Johtaminen: Anna tietoa ja mahdollista osallistuminen muutokseen • MENETYS – Siirtyminen pois nykytilasta koetaan luopumisena – Johtaminen: Ennakoi ja anna aikaa yhdessäololle sekä surutyölle, ole läsnä ja käytettävissä • LOUKKAUS – Muutokseen sisältyy aina viesti nykytilan huonommuudesta tavoitetilaan nähden. Se tulkitaan helposti myös nykytilaa edustavien ihmisten huonoudeksi – Johtaminen: Vältä tarpeetonta loukkaamista, osoita mahdollisuuksien mukaan ihmisten arvo ja merkitys, pyri tunnistamaan riskihenkilöt • MAHDOLLISUUS – Muutos nähdään luonnollisena asiana ja koetaan, että siihen voidaan vaikuttaa – Johtaminen: Vahvista, palkitse, ohjaa, pidä esillä. Miksi yhdessä? • Hyvä johtaminen mahdollistuu (ylhäältä alas ja alhaalta ylös) • Osallisuuden mahdollistuminen (vallan ja vastuun jakaminen, vaikuttamisen mahdollisuus, ihmisten sitoutuminen) • Työhyvinvoinnin edistäminen (ilmapiirin ja vuorovaikutuksen kehittäminen, yhteisvastuullisuus) • Muutosvalmiuden edistäminen (haasteiden ja muutosten yhteisöllinen hallinta ja keinot, aktiivisen vaikuttamisen mahdollisuus) • Yhdessä oppimisen ja osaamisen kehittäminen (oman, yhteisön osaamisen uudistaminen) • Organisaation resurssien hyödyntäminen (taidot, tiedot, sosiaalinen pääoma) • Yhteisöllisten rakenteiden kehittäminen (roolit, vastuut ja tehtävät, työnjako, haasteet ja toiminta tasapainossa) • Yhteisöllisten prosessien hallinta ja kehittäminen (laatu, johtaminen) Muutosprosessi – kahdeksan askelta Mukaillen: Kotter, The Heart of Change 1. Osoita, että asia on tärkeä ja kiireinen - analysoi tilanne ja vaikuttavat tekijät hyvin (ulkoinen ja sisäinen muutospaine) - SWOT, skenaario, nykytilan arviointi, kyselyt - Yhteinen työstäminen ja johtopäätökset (sitoutuminen, vaikuttaminen, osallisuus) - tavoite: keskustelu mahdollisuuksista, haasteista ja muutostarpeesta = yhteinen ymmärrys 2. Perusta ohjausryhmä - luottamusta herättävä ja vaikutusvaltaa omaava ryhmä - tavoite: yhtenäinen viesti ja esimerkki - mahdollisuus sitouttaa ydinjoukko, muutoksen ohjanta ja seuranta, luottamuksellisuus 3. Luo visio ja strategia - visio on puoleensavetävä mielikuva, joka ohjaa toimintaa - strategia on suunnitelma vision saavuttamiseksi - varmista, että ihmiset ymmärtävät, mitä muutosprosessi heiltä edellyttää ja mikä muuttuu - tavoite: yhteinen ymmärrys mihin olemme menossa (olennaisten muutokseen vaikuttavien asioiden näkeminen) 4. Muutoksen ja vision kommunikointi - käytä kaikkia kanavia ja kommunikoi paljon - pidä esillä, varmista tiedon saanti ja välitys - tavoite: samansisältöinen muutosta vahvistava viesti 5. Motivoi ja tue ihmisiä toimimaan - selkeät tavoitteet, aikataulut, mittarit sekä rakenteet ja roolit - tavoite: kannustava esimiestyö, kuuntelu ja jatkuva palaute 6. Varmista nopeat tulokset / energisoivat välitulokset - varmista, että edistysaskeleet ja ”voitot” näkyvät - huomaa saavutukset, palkitse niiden mahdollistajat - tavoite: luottamus ja energia 7. Vahvista saavutetut hyödyt ja painota muutosprosessin jatkumista – älä anna periksi - vahvista muuttuneet tavat toimia (prosessit, systeemit, byrokratia …) -kiinnittäkää huomiota myös siihen mistä tulee luopua tai mikä vaikeuttaa uuden oppimista ja sen vakiinutmista - kiinnitä huomiota onnistumisiin epäonnistumisten sijaan - tavoite: vahvista ja kartoita uusia mahdollisuuksia 8. Ankkuroi uudet tavat kulttuuriin - osoita uuden tavan toimia ja parempien tulosten syy-seuraus-suhdetta - jatka johtamisen ja ihmisten kehittämistä - tavoite: jatkuva kehittyminen Ratkaisukeskeisen lähestymistavan hyödyntäminen muutoksen johtamisessa ongelman kuvaus syiden kaivelu syyttelyt puolustautuminen ja vastasyytökset tavoitetilan kuvaus muutostarpeiden kartoitus edistyksen kuvailut ansion jakaminen ja kiitokset Muutosta edistää jos, • henkilöstö ymmärtää, mikä muuttuu ja mitä heiltä edellytetään esim. ammattitaidon, toiminnan • kytkeytyy olemassa oleviin haasteisiin • muutos on kytketty visioon ja strategioihin (isot linjat) • henkilöstö saa olla mukana suunnittelemassa ja vaikuttamassa • muutoksella on suunnitelma, vastuut ja aikataulutus • annetaan mahdollisuus luopua vanhasta, vanhaa ei väheksytä, aikaisempia muutoksia voidaan käsitellä • johtaminen tukee uutta tilannetta • tunteille annetaan tilaa • muutoksen edut ovat haittoja suuremmat • tietoa on runsaasti tarjolla • muutoksella on onnistumisesta kertovat mittarit (arviointi)