Tietoa oppimisesta ja oppimisvaikeuksista

TIETOA OPPIMISESTA
JA OPPIMISVAIKEUKSISTA
opinpesa_punainen_03.indd 1
9/28/11 11:21 AM
SISÄLTÖ
1
OPPIMINEN ON MUUTOSTAsivut 1–3
1.1 Oppiminen on tunteita ja asenteita sivu 1
1.2 Oppiminen on muistia ja motivaatiota sivu 2
1.3 Oppiminen on tietoa käsittelevä järjestelmä sivu 3
2
OPPIMISTYYLIT
sivut 4–6
2.1 Kuulemalla oppija eli auditiivinen oppija sivu 4
2.2 Näkemällä oppija eli visuaalinen oppija sivu 5
2.3 Tekemällä oppija eli kinesteettinen oppija sivu 6
3
HAVAINTOKANAVATESTIsivut 7–8
3.1 Havaintokanavatesti sivu 7
3.2 Havaintokanavatestin tulkinta sivu 8
4
OPPIMISKÄSITYKSETsivut 9–11
4.1 Opettajakeskeinen eli behavioristinen oppimiskäsitys sivu 9
4.2 Oppilaskeskeinen eli konstruktivistinen oppimiskäsitys sivu 10
4.3 Kokemukseen perustuva eli humanistinen oppimiskäsitys sivu 11
5 MITÄ OVAT OPPIMISVAIKEUDET
5.1 5.2 5.3 5.4 5.5 5.6 5.7 5.8 5.9 opinpesa_punainen_03.indd 2
sivut 12–24
Mitä ovat oppimisvaikeudet Lukemisen vaikeudet
Kirjoittamisen vaikeudet
Puheen tuottamisen ja ymmärtämisen vaikeus, dysfasia
Matemaattiset vaikeudet
Hahmottamisen vaikeudet
Liikkeiden hallinnan eli motoriikan vaikeudet
Tarkkaavaisuus ja toiminnan ohjaaminen
Oppimiseen liittyvät ajatukset ja tunteet
sivu 12
sivu 13
sivu 14
sivu 15
sivu 16
sivu 17
sivu 18
sivu 19
sivu 24
9/28/11 11:21 AM
Oppiminen on muutosta
Oppiminen on tapahtuma, joka muuttaa oppijan tietoja ja taitoja. Se voi muuttaa myös hänen
käsityksiään asioista, asenteitaan tai käyttäytymistään. Oppimiseen vaikuttavat yksilön
biologiset, sosiaaliset ja psyykkiset ominaisuudet. Oppimiseen vaikuttavat myös oppimistilanne
ja ympäristö, missä oppiminen tapahtuu. Oppiminen voi tapahtua aivan huomaamatta tai
ohjatusti eli opetuksella.
Oppiminen on tunteita ja asenteita
Oppimiseen kuuluvat myös tunteet, mielikuvat ja asenteet. Oppiminen voi olla iloinen ja
onnellinen asia. Se voi olla myös epämiellyttävä kokemus. Oppijan oma asenne opittavaa asiaa
ja opiskelua kohtaan vaikuttaa siihen, miten hyvin hän pystyy vastaanottamaan uutta tietoa.
Oma käsitys siitä, miten hyvin oppii tiettyjä asioita, voi vahvistaa tai heikentää oppimista.
1
opinpesa_punainen_03.indd 1
9/28/11 11:21 AM
Oppiminen on muistia ja motivaatiota
Muisti ja motivaatio vaikuttavat oppimiseen. Muisti on kykyä painaa asioita mieleen. Se on myös
kykyä pitää asioita mielessä ja palauttaa asiat mieleen. Motivaatio, halu oppia, on voima, joka
ohjaa, suuntaa ja ylläpitää kiinnostusta.
Muistin rakenne
Aistimuisti
eli sensorinen muisti
Lyhytkestoinen muisti
eli työmuisti
Pitkäkestoinen muisti
eli säilömuisti
• vastaanottaa aistien välittämää
tietoa (näkö, kuulo, tunto)
• tietojen käsittelyn teho rajaton
• tiedon määrä rajaton
• voi käsitellä rajattomasti tietoa
yhdellä kertaa
• tieto säilyy muistissa noin
sekunnin
• käsittelee tietoa aistimuistista ja
pitkäkestoisesta muistista
• valikoi tietoa
• muokkaa tietoa
• voi käsitellä noin 7 asiaa yhdellä
kertaa
• tieto säilyy muistissa noin
puoli minuuttia
• toimii tiedon varastona
• tallentaa tärkeitä ja
merkityksellisiä asioita
• tallentaa asioiden merkityksiä
• tieto säilyy yleensä koko eliniän
2
opinpesa_punainen_03.indd 2
9/28/11 11:21 AM
Oppiminen on tietoa käsittelevä järjestelmä
Oppimisen kannalta on tärkeää, että oppija suuntaa koko ajan tarkkaavaisuutensa opittavaan
asiaan. Kun motivaatio ja tarkkaavaisuus ovat kunnossa, hän voi painaa opittavan asian
muistiinsa ja oppia sen. Oppijan omat ominaisuudet, kuten työmuistin koko, vaikuttavat kykyyn
omaksua ja muistaa opittava asia. Oppijan täytyy myös sisäistää ja ymmärtää opittava asia.
Mitä paremmin opittu asia on omaksuttu, ymmärretty ja liitetty aiemmin opittuun, sitä paremmin
se pysyy muistissa, ja sitä helpompi se on myös palauttaa mieleen.
Työmuistin toiminnalla on tärkeä merkitys oppimisessa. Työmuisti käsittelee tietoa.
Se luo merkityksiä ja liittää uutta tietoa aiemmin opittuun tietoon. Työmuisti toimii aina,
kun opitusta tiedosta luodaan omaa tietoa.
(www.erityisopetus.com/muistintoiminta)
Aistien kautta tulevan tiedon valikointi
tarkkaavaisuuden avulla
Tiedon tallentuminen säilömuistiin
Tiedon käsittely työmuistissa
TarkkaavaisuusOppiminen
Tiedon hakeminen säilömuistista
HavaitseminenTyömuistiSäilömuisti
www.erityisopetus.com/muistintoiminta
3
opinpesa_punainen_03.indd 3
9/28/11 11:21 AM
Oppimistyylit
Ihmiset oppivat asioita eri tavoin. Jokaisella on oma tapansa keskittyä ja käsitellä uutta tietoa
sekä painaa tietoa muistiin ja palauttaa sitä mieleen. Yksi oppii parhaiten kuulemalla ja toinen
näkemällä tai kokeilemalla asiaa. Ihmisellä voi olla yksi vahva oppimistyyli, tai hänellä voi olla
monia vahvoja alueita. Joku haluaa nähdä kokonaisuuden, kun taas toinen käsittelee asiaa
mieluummin pieninä palasina. Parhaiten oppiminen onnistuu, kun käyttää oppimistyyliään.
Kuulemalla oppija eli auditiivinen oppija
Kuulemalla oppija oppii parhaiten kuuntelemalla ja keskustelemalla. Hän voi puhua itsekseen
ja samalla miettiä asioita. Hän oppii seuraamalla luentoja ja keskustelemalla muiden ihmisten
kanssa. Rytmi ja musiikki sekä äänikirjat ja suulliset ohjeet voivat auttaa häntä opiskelussa.
(Prashning 2003; Halonen 1999)
4
opinpesa_punainen_03.indd 4
9/28/11 11:21 AM
Näkemällä oppija eli visuaalinen oppija
Näkemällä oppija oppii parhaiten lukemalla ja keskustelemalla.
Hän pitää kirjoitetusta tiedosta ja muistaa sekä ymmärtää opitun asian
parhaiten tarkkailemalla ja katsomalla.
Oppimisessa häntä auttavat värit, kuvat, kalvot ja taulukot.
Alleviivaukset ja muut merkinnät helpottavat lukemista.
Näkemällä oppijalla on yleensä hyvä mielikuvitus.
(Koponen ja Hirvonen 2008; Prashning 2003; Halonen 1999)
5
opinpesa_punainen_03.indd 5
9/28/11 11:21 AM
Tekemällä oppija eli kinesteettinen oppija
Tekemällä oppija oppii parhaiten tekemällä ja kokeilemalla käsillään. Hän kuuntelee ohjeita
ja keskittyy tehtävään samalla kertaa. Näin oppija yhdistää teoreettiset ohjeet käytäntöön.
Tekemällä oppija on luonteeltaan aktiivinen ja lähestyy opittavaa asiaa käsillään.
Hän oppii kokemusten kautta ja ratkaisee ongelmat toimimalla. Tällainen oppija luottaa omiin
tuntemuksiinsa asiasta. Mukava opiskeluympäristö, liikunta ja tauot helpottavat oppimista.
6
opinpesa_punainen_03.indd 6
9/28/11 11:21 AM
Havaintokanavatesti
Oletko kuulemalla, näkemällä vai tekemällä oppija? Eroaako oppimistyylisi työtovereistasi ja
ystävästäsi? Alla olevalla testillä voit selvittää, millainen oppija sinä olet.
Testi on suuntaa antava, ja useimmat ihmiset käyttävät eri havaintokanaviaan melko tasaisesti.
Anna pisteitä yhdestä kolmeen (1-3) siten, että sinun toimintaasi parhaiten kuvaava vaihtoehto
saa kolme pistettä ja heikoimmin kuvaava yhden.
Vaatteissani kiinnitän huomiota…
Seuraan maailman menoa…
a) värien yhteensopivuuteen
a) lukemalla lehtiä
b)
asiallisuuteenb) kuuntelemalla radioita
c)
mukavuuteenc) vähän kaikkialta
Taidenäyttelyssä…Uusissa ihmisissä huomioni kiinnittyy…
a) vain katselen töitä a) silmiin
b) keskustelen töistä b) ääneen
c) koskettelen töitä c) kädenpuristukseen
Vapaa-aikanani mielelläni…
a) luen erilaisia kirjoja
b) kuuntelen musiikkia
c) liikun ja teen töitä käsilläni
Pidän kirjoista joissa …
a) kuvaillaan asioita
b) on paljon vuorosanoja
c) on toimintaa
Helpoiten omaksun uutta kun…
Työntekoani häiritsee…
a) katselen ja luen a) rauhaton ympäristö ja epäjärjestys
b)
kuuntelenb) äänet
c) teen ja kokeilen c) huonot työolosuhteet
Pitkästyessäni rupean…
a) katselemaan ympärilleni
b) hyräilemään
c) piirtelemään ja liikkumaan
Kun olen autossa…
a) katselen maisemia
b) kuuntelen aina radiota
c) säädän asentoa ja lämmitystä usein
Hyvässä palaverissa käytetään paljon…
a) kuvia, kalvoja ja kirjoitettua tietoa b) puheenvuoroja c) viihtyisyyttä lisääviä asioita Teen päätöksiä sen mukaan mikä minusta…
a) näyttää parhaalta
b) kuulostaa parhaalta
c) tuntuu parhaalta
Ilmaisen tunteitani…
a) kasvojen ilmeillä
b) äänensävyillä
c) elehtien Hyvä keino kannustaa oppilasta on…
a) laittaa työ näytille
b) antaa palautetta puhuen
c) onnitella halaten
Sisustuksessa tärkeintä ovat…
Kiistatilanteissa pyrin ottamaan selvää…
a)
värita) vastapuolen näkökannasta
b) hyvät stereot
b) vastapuolen äänenpainoista
c) mukavat huonekalut c) vastapuolen tunteista
7
opinpesa_punainen_03.indd 7
9/28/11 11:21 AM
Laske pisteet yhteen kullekin vaihtoehdolle (a, b ja c)
a-pisteet b-pisteet c-pisteet
Tulos:
• Eniten a-pisteitä: Näköhavaintoon perustuva oppimistyyli on sinulle ominaista.
• Eniten b-pisteitä: Kuulohavaintoon perustuva oppimistyyli sopii sinulle.
• Eniten c-pisteitä: Oppimistyylisi perustuu eniten liike- ja tuntoaistiin.
A) Näköhavaintoon perustuva oppimistyyli (Visuaalinen havaintokanava)
tärkeää näkeminen, näkemiseen perustuvat mielikuvat ja havainnollistavat kuvat
Oppiessa:
• Kuvat, kaaviot, taulukot, kalvot ja monisteet tukevat oppimista.
• Tärkeää myös lukea, ei vain kuulla.
• Alleviivaukset ja muut merkinnät saattavat auttaa.
• Oletko kokeillut piirtää omia kuvia aiheesta?
• Värien käyttö, muistiinpanot suurille paperiarkeille ja niiden kiinnitys seinille kotona
voivat auttaa.
B) Kuulohavaintoon perustuva oppimistyyli (Auditiivinen havaintokanava)
tärkeää kuuleminen, äänet ja keskustelu
Oppiessa:
• Rytmi ja musiikki saattavat auttaa.
• Keskity kuuntelemaan, muistiinpanojen tekeminen samaan aikaan saattaa häiritä
• Oletko kokeillut tunnin nauhoittamista tai sanellut pääkohtia aiheesta nauhalle ja
kuunnellut niitä vaikkapa sängyssä loikoillen?
• Oletko kokeillut äänikirjoja?
• Keskustelu aiheesta muiden kanssa saattaa auttaa.
• Sanalliset ohjeet mieluummin kuin kirjalliset
C) Tuntoaistiin, liikkeeseen ja tunteisiin perustuva oppimistapa
(Kinesteettinen havaintokanava) tärkeää tunnustelu, kokeminen, tekeminen, liike
ja lihasmuisti
Oppiessa:
• Miellyttävän tuntuinen opiskeluympäristö tukee oppimista.
• Oppimistilanteessa korostuu tunnelma ja ”fiilis”, esim. miten opettaja kertoo asiasta.
• Havaintoesityksillä tärkeä merkitys oppimiselle.
• Liian pitkä paikallaan istuminen opiskellessa turruttaa: oletko kokeillut kokeeseen tai tenttiin lukemista tai opittavan asian kuuntelua samalla kun kävelet edestakaisin?
• Oletko kokeillut itse tuotettua havaintomateriaalia, käsillä tekemistä, pahvilappujen
askartelua ja leikkelyä oppimisen tueksi?
(Monenlaiset oppivat, Erilaisten oppijoiden liitto)
8
opinpesa_punainen_03.indd 8
9/28/11 11:21 AM
Oppimiskäsitykset
Oppimiskäsityksellä tarkoitetaan sitä oletusta, johon opetustyyli perustuu, eli mitä on oppiminen
ja mitä on opettaminen.
Opettajakeskeinen eli behavioristinen oppimiskäsitys
”Oppiminen on tiedon määrän lisääntymistä”
Opettajakeskeisessä oppimiskäsityksessä opettaja on aktiivinen tiedon välittäjä ja opiskelija
passiivinen tiedon vastaanottaja. Opetus on ulkoa ohjattua ja tarkasti etukäteen suunniteltua
tiedon välittämistä. Oppiminen on irrallista tietojen ja yksittäisten taitojen vastaanottamista.
Se toteutuu vaihe vaiheelta. Tavoitteena on, että oppija omaksuu oikean suoritustavan.
9
opinpesa_punainen_03.indd 9
9/28/11 11:21 AM
Oppilaskeskeinen eli konstruktivistinen oppimiskäsitys
”Oppiminen on tiedon henkilökohtaista rakentamista”
Opettajakeskeisessä oppimiskäsityksessä opettaja on neuvonantaja. Oppija puolestaan on
aktiivinen ja itsenäinen tiedon rakentaja, joka asettaa itse tavoitteet oppimiselle. Oppiminen on
uuden tiedon rakentumista jo aiemmin opitun pohjalle. Oppija havainnoi, valikoi, rakentaa ja
tulkitsee itse tietoa. Näin oppiminen on opiskelijan oma tulkinta maailmasta.
10
opinpesa_punainen_03.indd 10
9/28/11 11:21 AM
Kokemukseen perustuva eli humanistinen oppimiskäsitys
”Oppiminen on henkilökohtaista kasvua”
Kokemukseen perustuvassa oppimiskäsityksessä opettaja on sivustaseuraaja ja auttaa, jos
oppija tarvitsee tukea. Hän ei kuitenkaan toimi oma-aloitteisesti. Oppija asettaa itse tavoitteet
oppimiselleen ja valitsee itse, miten hän työskentelee. Hän on innostunut opittavasta asiasta ja
työskentelee oman valintansa mukaan. Hän käyttää hyväksi aikaisempia kokemuksiaan.
Tavoitteena on oppijan kasvaminen ja kehittyminen yksilönä.
11
opinpesa_punainen_03.indd 11
9/28/11 11:21 AM
Mitä ovat oppimisvaikeudet
Oppimisvaikeudet ovat yleisnimitys, eräänlainen sateenvarjo erilaisille tekijöille, jotka vaikeuttavat oppimista. Yleensä niillä tarkoitetaan kielellisiä erityisvaikeuksia, hahmottamisen vaikeuksia,
vaikeuksia tarkkaavaisuudessa ja ohjeiden ymmärtämisessä sekä vaikeuksia liikkeiden
hallinnassa. Näistä kolmea ensimmäistä voidaan myös kutsua erityisiksi oppimisen vaikeuksiksi.
Oppimisvaikeuksien tunnusmerkkinä on, että opiskelijan oppimistulokset jäävät heikommiksi
kuin hänen oppimiskykynsä, ikänsä tai lahjakkuutensa edellyttäisi. Oppimisvaikeudet esiintyvät
usein yhdessä. Kun vaikeuksia on lukemisessa ja kirjoittamisessa eli lukivaikeus, vaikeuksia
on usein myös matematiikassa. Matematiikan oppimisvaikeuksista kärsivällä saattaa olla myös
hahmottamisen häiriöitä.
(Erilaiset oppijat)
12
opinpesa_punainen_03.indd 12
9/28/11 11:21 AM
Lukemisen vaikeudet
lukeminen on hidasta tai takeltelevaa
lukemisessa esiintyy katkoja ja toistoja
ääneen lukeminen on vastenmielistä
lukija hyppää rivien yli ja kadottaa luettavan kohdan
rivit tuntuvat hyppivän paperilla
luetun ymmärtäminen ja muistaminen voi olla hankalaa
tekstistä on vaikea löytää olennainen asia
sanat luetaan väärin
sanan loput voivat jäädä pois tai niitä arvaillaan
sanoihin luetaan liikaa kirjaimia tai kirjaimia puuttuu
television tekstitystä ei ehdi lukea
väsymistä lukiessa sekä silmien ja pään särkyä
mielenkiinto kirjoihin ja lukemiseen katoaa
13
opinpesa_punainen_03.indd 13
9/28/11 11:21 AM
Kirjoittamisen vaikeudet
kirjoittaminen hidasta
kirjaimia puuttuu, esim. kielo - kilo
kirjaimet vaihtavat paikkaa, esim. oli – ilo
vaikeuksia erottaa sanapareja, jotka eroavat toisistaan vain yhden äänteen verran,
esim. maukuu – naukuu, karju - harju
äänteiden keston kuuleminen vaikeaa
esim. tili – tiili, tuli – tuuli, muta - muuta
konsonanttien erottaminen vaikeaa
esim. laki – lakki, kisa – kissa, Vesa – vessa, kelo - kello
pitkistä sanoista jää pois kirjaimia tai tavuja esim. Hämeenlinna – Hämelinna – Hämeenlina, kynttilä – kyntilä
alkukirjaimen erottaminen vaikeaa vieraskielisissä sanoissa
esim. kriisi – riisi, traktori – raktori, treeni - reeni
virkkeet rakenteeltaan epäloogisia
tekstin tuottaminen vaikeaa ja työlästä
lomakkeiden täyttäminen hankalaa
14
opinpesa_punainen_03.indd 14
9/28/11 11:21 AM
Puheen tuottamisen ja ymmärtämisen vaikeus, dysfasia
puheen tuottamisessa vaikeuksiaesim.
-
vaikeuksia keksiä, mitä sanoisi
-
vaikeuksia aloittaa puhuminen
-
sanojen ääntämisessä vaikeuksia, puhe epäselvää
-
sanojen löytäminen vaikeaa
-
sanojen valinnassa vaikeuksia
-
puhe voi juuttua
-
lauseiden tuottaminen vaikeaa
puheen ymmärtämisessä vaikeuksia esim.
-
äänteiden erottelussa ja hahmottamisessa vaikeuksia
-
sanojen ymmärtäminen vaikeaa
-
puheen mielessä pitäminen heikentynyt
-
vaikeuksia lauseiden ymmärtämisessä
-
puheen tulkinta vaikeaa
vaikeuksia tulla toimeen muiden ihmisten kanssa
15
opinpesa_punainen_03.indd 15
9/28/11 11:21 AM
Matemaattiset vaikeudet
numerot vaihtavat paikkaa
peruslaskutoimitusten oppiminen vaikeaa
laskutoimitusten järjestyksen muistaminen vaikeaa
kertotaulujen oppiminen vaikeaa
jakolaskujen ymmärtäminen ja soveltaminen vaikeaa, prosenttilaskut hankalia
mittayksiköiden hahmottaminen tuottaa vaikeuksia
kolmiulotteinen hahmottaminen voi olla vaikeaa
sanalliset tehtävät hankalia: vaikea erottaa, mitä pitää laskea
rahankäytössä vaikeuksia
16
opinpesa_punainen_03.indd 16
9/28/11 11:21 AM
Hahmottamisen vaikeudet
vasen ja oikea sekoittuvat, eksyy helposti
kellonajat ja päivämäärät sekoittuvat
tilan ja etäisyyden hahmottaminen vaikeaa
vaikeuksia käsityöammateissa
vaikeuksia matematiikassa
symboleiden ja laitteiden toimintaohjeiden ymmärtäminen vaikeaa
asioiden jaksottaminen ja suullisten ohjeiden muistaminen vaikeaa
taipumus hävittää tavaroita
17
opinpesa_punainen_03.indd 17
9/28/11 11:21 AM
Liikkeiden hallinnan eli motoriikan vaikeudet
jaetaan hienomotoriikan esim. käden käytön ja karkeamotoriikan esim. liikunnan vaikeuksiin
käsiala epäselvää
vaikeuksia käsien käytössä ja näppäryyttä vaativissa tehtävissä
ongelmia silmän ja käden yhteistyössä, kuten laitteiden ja työkalujen käytössä
liikkeiden hallinnan vaikeuksia esimerkiksi erilaisissa liikuntalajeissa
yleisesti kömpelö
18
opinpesa_punainen_03.indd 18
9/28/11 11:21 AM
Tarkkaavaisuus ja toiminnan ohjaaminen
Tarkkaavaisuus on tiedon valikointia.
Tarkkaavaisuuden osa-alueita ovat:
huomion suuntaaminen ja kohdentaminen
huomion ylläpitäminen
joustaminen
liittyvät usein vireystilaan ja oman toiminnan hallinnan ongelmiin
Toiminnan ohjaaminen on kykyä toimia tarkoituksenmukaisesti
tilanteen ja omien taitojen mukaan.
Toiminnan suunnittelun osa-alueita ovat:
toiminnan aloittaminen
toimiminen suunnitelman mukaan
oman toiminnan arviointi
(lähde: Oili Sauna-aho)
19
opinpesa_punainen_03.indd 19
9/28/11 11:21 AM
Tarkkaavaisuuden ja toiminnan ohjaamisen vaikeudet
kiinnostus opetukseen häviää ja suuntautuu helposti muualle
vaikeuksia tehtävissä, joissa täytyy keskittyä samanaikaisesti moneen asiaan
vaikeuksia siirtyä sujuvasti tehtävästä toiseen
vaikeuksia suunnitella omaa aikataulua
opiskelu ja työsuhteet keskeytyvät helposti
(lähde: Oili Sauna-aho)
20
opinpesa_punainen_03.indd 20
9/28/11 11:21 AM
Tarkkaavaisuuden ja toiminnan ohjaamisen vaikeuksien syyt
ADHD (attention deficit hyperactivity disorder)
ADHD on neurobiologinen kehityksen häiriö, johon kuuluu monenlaisia oireita.
tarkkaavaisuushäiriö
kyvyttömyys keskittyä
ylivilkkaus
impulsiivisuus eli toiminta hetken mielijohteesta
Oireet voivat esiintyä yhdessä tai erikseen ja useissa tilanteissa,
esimerkiksi koulussa, kotona ja harrastuksissa.
(Opetushallitus Jokeriportaali)
21
opinpesa_punainen_03.indd 21
9/28/11 11:21 AM
Mistä ADHD johtuu
ADHD johtuu eräiden aivojen välittäjäaineiden (dopamiini, noradrenaaliini ja serotoniini)
toimintahäiriöstä. ADHD henkilön aivoissa toiminta on joillakin osin hitaampaa kuin useimmilla
muilla ihmisillä. Kun ADHD henkilö korjaa tätä puutetta, hän alkaa huomaamattaan liikehtiä
levottomasti, tai hän puuhastelee asiaankuulumattomia juttuja, puhua pälpättää tai vaipuu
unelmiinsa. ADHD:tä arvioidaan esiintyvän noin 3-5 %:lla väestöstä. Osalla ihmisistä oireet
vähenevät iän karttuessa, mutta usein ne seuraavat ihmistä aikuisuuteen saakka.
(Opetushallitus Jokeriportaali)
22
opinpesa_punainen_03.indd 22
9/28/11 11:21 AM
ADHD:n ilmeneminen
ADHD -aikuinen on parhaimmillaan
poikkeuksellisen elinvoimainen
hyvin kekseliäs, hyvä mielikuvitus, ei tyydy valmiisiin ratkaisuihin
keskimääräistä uteliaampi, ottaa selville asiat yksityiskohtaisesti ja laajasti
voimakkaasti tunteva ja myötäelävä
nopea oivaltamaan
halukas ottamaan riskejä, nauttii haasteista
energinen, luova, innokas ja motivoiva
ADHD -aikuinen on pahimmillaan
ei pysty keskittymään, lyhytjännitteinen ja huolimaton
(alisuoriutuja älykkyydestään huolimatta)
muistamaton; hukkaa tavaroitaan, ei pidä lupauksiaan, unohtelee tapaamisia
aloitekyvytön, huono organisoimaan; lukuisia keskeneräisiä projekteja, aina myöhässä
toimii hetken mielijohteesta, itsepäinen, riidanhaluinen ja sietää huonosti pettymyksiä,
mikä aiheuttaa vaikeuksia ihmissuhteissa
kyvytön arvioimaan omaa toimintaansa ja voimiensa riittävyyttä
vireystilaltaan joko yliaktiivinen, alavireinen tai mieliala vaihtelee
juuttuu itseään kiinnostaviin asioihin eli ylikeskittyy eikä osaa lopettaa
töksäyttelijä, jatkuvasti äänessä, keskeyttää toisten puheen
joutuu helposti riippuvuussuhteeseen (kahvi, tupakka, netti, shoppailu, seksi,
opinpesa_punainen_03.indd 23
alkoholi, huumeet jne.) ja ylivelkaantuu
(Opetushallitus Jokeriportaali)
23
9/28/11 11:21 AM
Oppimiseen liittyvät ajatukset ja tunteet
En jaksa
Minä olen tyhmä
Minulla on huono muisti
Minulla ei ole matikkapäätä
Ei kannata Aina minä
edes yrittää epäonnistun
Olen kaikkeinVatsaan
huonoinsattuu
Kukaan ei tykkää minusta
Minä olen laiska
Jäävuoren huippu
Oppimisvaikeus
Pelko
Ahdistus
Viha
Häpeä
Syyllisyys
Epätoivo
(Hero/Kmp151007)
opinpesa_punainen_03.indd 24
24
9/28/11 11:21 AM