Oppimisvaikeuksien tunnistaminen, testaus ja kuntoutus

OPPIMISVAIKEUKSIEN
TUNNISTAMINEN, TESTAUS JA KUNTOUTUS
opinpesa_sininen_03.indd 1
9/28/11 11:48 AM
SISÄLTÖ
1 OPPIMISVAIKEUDEN TUNNISTAMINEN
sivut 1–5
1.1 Milloin voi epäillä oppimisvaikeuksia? sivu 1
1.2 Tunnistaminen sivu 3
1.3 Arviointiprosessi sivu 4
2
PSYKOLOGINEN TUTKIMUSsivut 6–10
2.1 2.2 2.3 2.4 Psykologinen testi
Tiedon käsittelyyn ja ymmärtämiseen liittyvien toimintojen arviointi
Tunneperäisten (emotionaalisten) tekijöiden arviointi Psykologisen tutkimuksen yhteenveto eli lausunto
3 OPPIMISVAIKEUKSIEN TUNNISTUSLISTA
sivu 6
sivu 7
sivu 8
sivu 9
sivut 11–12
3.1 Oppimisvaikeuksien tunnistuslista sivu 11
3.2 Tunnistuslistan tulkintaohjeita sivu 12
4 TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT
4.1 4.2 4.3 4.4 4.5 4.6
4.7 4.8 opinpesa_sininen_03.indd 2
sivut 13–24
Tutkimus- ja kuntoutuspalvelut
Ryhmälukiseula
Koulussa tarjottava tuki KELA:n tarjoama tuki
Työ- ja elinkeinotoimiston tarjoama tuki
Neuropsykologinen tutkimus ja kuntoutus
Asentohuimaushoito
Sensomotorinen kuntoutus
sivu 13
sivu 14
sivu 15
sivu 18
sivu 20
sivu 21
sivu 23
sivu 24
9/28/11 11:48 AM
Oppimisvaikeuden tunnistaminen
Oppimisvaikeuksien tunnistaminen
Aikuisten oppimisvaikeus näkyy usein siten, että uuden oppiminen on hidasta. Henkilöllä voi olla
hankaluuksia selviytyä arjen toimista ja työtehtävistä. Myös opiskelusta suoriutuminen tuottaa
ongelmia. Vaikeuksia voi olla lukemisessa, kirjoittamisessa, vieraissa kielissä, päättelykyvyssä
ja matematiikassa. Oppimisvaikeuteen voi liittyä kömpelyyttä tai ongelmia käsillä työskentelyssä
sekä vaikeuksia keskittymisessä ja kolmiulotteisten asioiden hahmottamisessa (oikea ja vasen
sekoittuvat, tilaa on vaikea hahmottaa).
Arkielämässä vaikeudet voivat näkyä lehden lukemisessa, lomakkeiden täyttämisessä, laskujen
maksamisessa, kirjallisten ja suullisten ohjeiden noudattamisessa ja aikataulujen tai kaavioiden
ymmärtämisessä.
Aikuisten oppimisvaikeuksia ei osata aina tunnistaa tai määritellä. Oppimisvaikeudet on
kuitenkin tunnistettava ennen kuin voi päästä kuntoutukseen ja saada apuvälineitä tai
erityisjärjestelyjä. Kaikkia lukemiseen ja kirjoittamisen liittyviä ongelmia ei tarvitse aina tutkia
eikä virallisesti todeta. Monelle aikuiselle on helpotus jo se, että tietää ongelmien johtuvan
oppimisvaikeuksista, ei tyhmyydestä tai laiskuudesta.
Milloin voi epäillä oppimisvaikeuksia?
vierasperäisten sanojen sanominen ja oppiminen on hankalaa
lukeminen ja kirjoittaminen on hidasta ja työlästä
kirjoitusvirheet ovat yleisiä
vaikeaa muistaa luetun tekstin sisältö
lomakkeiden täyttäminen on hankalaa
vaikea ymmärtää ja noudattaa pitkiä, puhumalla annettuja ohjeita
nimet unohtuvat
numerosarjoissa järjestys vaihtuu (esimerkiksi puhelinnumerot)
vaikeaa hahmottaa reittejä ja kattoja ja kulkea niiden mukaan,
esimerkiksi vaikeaa löytää paikkaan, jossa ei ole ennen käynyt.
1
opinpesa_sininen_03.indd 1
9/28/11 11:48 AM
hankaluuksia matematiikassa, vaikea hahmottaa suuruusluokkia ja
mittasuhteita tai ymmärtää lääkemääräyksiä
koulutukset ja opinnot jäävät helposti kesken
työsuhteet vaihtuvat usein ja kestävät vain lyhyen aikaa
ongelmia sosiaalisessa kanssakäymisessä
oppimisvaikeuksien lisäksi henkilöllä saattaa olla muitakin ongelmia, jotka liittyvät
esimerkiksi päihteiden käyttöön tai mielenterveyteen.
(Opi Oppimaan hanke).
2
opinpesa_sininen_03.indd 2
9/28/11 11:48 AM
Tunnistaminen
Arviointiprosessi
Yleensä vanhemmat tai opettajat huomaavat, jos lapsella tai nuorella on oppimisvaikeuksia.
He huolestuvat asiasta ja alkavat selvittää sitä. Aikuinen huomaa vaikeudet usein itse ja alkaa
pohtia niiden syytä.
TUNNISTAMINEN
ARVIOINTI
TUKITOIMIEN
KARTOITUS
PÄIVITTÄISET
HAVAINNOT
KOULUSSA
KOTONA JA
TÖISSÄ
LUKEMISEN
KIRJOITTAMISEN
MATEMATIIKAN
KÄDENTAITOJEN
ARVIOINTI
KÄYTETTÄVÄT
VOIMAVARAT
KOULUSSA
KOTONA JA
TÖISSÄ
TUNNISTAMINEN
ERILAISILLA
ARVOINTIMENETELMILLÄ
TIEDON
KÄSITTELYTAITOJEN
TUNTEIDEN JA
YMPÄRISTÖTEKIJÖIDEN
VAIKUTUSTEN
ARVIOINTI
MUUT TUKEMISEN
MUODOT
Kuvio 1. Arviointiprosessin eteneminen
1. oppimisvaikeuksien tunnistaminen
2. taitojen arviointi
3. psykologin tai erityisopettajan tutkimus
4. tukitoimien kartoitus
5. arviointi työjaosta
6. kodin ja koulun välinen yhteistyö sekä vaikeuksien huomioiminen työpaikalla
opinpesa_sininen_03.indd 3
(LukiMat mukaillen)
3
9/28/11 11:48 AM
Arviointiprosessi
Oppimisvaikeuksien tunnistaminen
Oppimisvaikeudet huomataan yleensä kotona, päiväkodissa tai koulussa. Vanhemmat ja
opettajat huolestuvat, kun lapsi tai nuori ei osaa joitain asioita tai uusien asioiden oppiminen on
hidasta. Tällöin pohditaan myös oppimisen edellytyksiä. Aikuisen henkilön oppimisvaikeudet
havaitaan usein työpaikalla. Oppimisvaikeuksien tunnistamiseen on olemassa erilaisia
menetelmiä.
Taitojen tarkempi arviointi
Koulussa luokanopettaja ja erityisopettaja arvioivat yhdessä oppimisvaikeuksia. He pyrkivät
selvittämään mahdollisimman tarkasti lapsen tai nuoren vahvuudet ja heikkoudet eri taidoissa.
Päiväkodissa arvion tekevät usein lastentarhaopettaja ja erityisopettaja yhdessä. Työelämässä
työterveyshuollon tai yleisen terveydenhuollon ammattilainen selvittävät tilannetta yhdessä
vaikeuksista kärsivän työntekijän kanssa.
Psykologin tekemä tutkimus
Joskus samalla henkilöllä on useita erilaisia vaikeuksia, ja niiden syyt ovat epäselviä.
Tällöin on hyvä kuulla psykologin arvio tilanteesta. Lapsilla pitää olla vanhempien lupa
kaikkiin jatkotutkimuksiin.
Tukitoimien kartoitus
Oppimisvaikeuksien lisäksi selvitetään, mitkä tukemisen muodot ovat mahdollisia, ja missä
määrin niitä olisi hyvä käyttää. Tukitoimia ja niiden saatavuutta tulisi kartoittaa jo samaan aikaan,
kun oppimisvaikeuksia, vahvuuksia ja heikkouksia arvioidaan.
Arvioinnin työnjaosta
Oppimisvaikeuksien arviointiin osallistuu useita tahoja. Tietoja kootaan eri paikoista
(koti, päiväkoti, koulu, työpaikka). Lasten ja nuorten vanhemmilla, opettajilla ja muilla
ammattilaisilla on kullakin oma tärkeä näkökulmansa oppimisvaikeuksien arvioinnissa.
Kodin ja esikoulun sekä kodin ja koulun yhteistyö
Perusopetuslaki määrää, että koulun tulee tehdä yhteistyötä kotien kanssa.
Oppilaan kehittymisen ja hyvän oppimisen tukemiseen tarvitaan kodin ja koulun välistä
hyvää yhteistyötä.
(LukiMat mukaillen.)
opinpesa_sininen_03.indd 4
4
9/28/11 11:48 AM
Arviointimenetelmiin liittyviä termejä
Suomessa ei ole yhtä vakiintunutta tapaa, jolla arvioidaan yksilön taitoja, käyttäytymistä tai
kykyjä. Eri arviointitavoista käytetään myös hyvin erilaisia nimityksiä. Seuraavaksi esitellään
lyhyesti, mitä eri termeillä tarkoitetaan.
Arviointivälineet
Termiä arviointivälineet käytetään kuvamaan erilaisia menetelmiä, joilla arvioidaan lapsen,
nuoren tai aikuisen osaamista. Arviointivälineitä ovat esimerkiksi testit, seulat, koulukokeet
ja kyselylomakkeet.
Testi
Testi tarkoitta joukkoa erilaisia tehtäviä, jolla selvitetään jotain tiettyä ominaisuutta,
soveltuvuutta tai kykyä. Testi voi perustua ns. normaaliin osaamiseen (normeihin) tai annettuihin
ehtoihin (kriteereihin). Normiperusteisissa testeissä tulosta verrataan erilasiin aineistoihin kuten
tilastotietoihin. Testin avulla voidaan päätellä, miten tutkittava henkilö suoriutuu tehtävistä
esimerkiksi omaan ikäryhmäänsä nähden. Kriteeriperusteisessa arvioinnissa on etukäteen
annettu tiettyjä ehtoja tai vaatimuksia. Testin avulla selvitetään, miten hyvin testattava täyttää
nämä vaatimukset.
Seula
Seulonnassa suoritetaan erilaisia tehtävä tai mitataan taitoja. Näin pyritään löytämään kaikki
sellaiset henkilöt, joiden osaamista tulee arvioida ja seurata tarkemmin. Seula löytää poikkeamat
herkemmin kuin testi. Sen avulla pyritään löytämään kaikki ne yksilöt, joilla voisi olla vaikeuksia.
Seulaan saattaa silloin jäädä myös sellaisia henkilöitä, joilla ei ole todellisia vaikeuksia.
Seulalle etsitäänkin henkilöitä, joiden osaamista on syytä arvioida tarkemmin esimerkiksi
testeillä. Seulat voivat perustua normeihin tai kriteereihin.
Koulukoe
Koulukoe mittaa, kuin hyvin oppilas hallitsee opetussuunnitelman mukaiset asiat. Kokeessa
tarkastellaan, onko lapsi tai nuori saavuttanut sen, mitä on opetettu. Toistaiseksi ei ole
olemassa sellaisia tietoja, joiden avulla voitaisiin verrata, miten oppilas menestyy suhteessa
muihin suomalaisiin lapsiin ja nuoriin.
Muut menetelmät
Oppimisvaikeuksien arvioinnissa käytetään apuna lisäksi erilaisia lomakkeita, esimerkiksi
kyselylomakkeita. Myös haastatteluun ja havainnointiin on suunniteltu omat lomakkeet
(LukiMat mukaillen.)
5
opinpesa_sininen_03.indd 5
9/28/11 11:48 AM
Psykologinen tutkimus
Psykologinen testi
Psykologinen testi on joukko erilaisia tehtäviä. Niiden avulla pyritään selvittämään ja mittaamaan
sellaisia ominaisuuksia, joita ei voida suoraan havaita.
Psykologinen tutkimus
Koulussa tai työpaikalla tehtävät selvitykset ja tukitoimet eivät aina riitä. Tällöin henkilö ohjataan
jatkotutkimuksiin koulupsykologille, perheneuvolan psykologille tai työterveyspsykologille.
Psykologin tutkimus on laaja kokonaisuus. Siinä tarkastellaan tutkittavan henkilön erityis
vaikeuksia, joita verrataan hänestä aikaisemmin saatuihin tietoihin. Tutkimuksessa voidaan
verrata mm. hänen sen hetkisiä tiedon käsittelytaitojaan ja erityisvaikeuksiaan aikaisemmin
tehtyihin havaintoihin. Tutkimukset voivat sisältää myös tunne-elämän ja persoonallisuuden
kehityksen arviointia ja tutkimusta.
Psykologiseen tutkimukseen kuuluu
1. tiedon käsittelytaitojen arviointi (kognitiiviset taidot)
2. tunneperäisten tekijöiden arviointi (emotionaaliset tekijät)
3. psykologisen tutkimuksen yhteenveto eli lausunto
Tiedon käsittelytaitojen eli kognitiivisten toimintojen arviointi
Tiedon käsittelytaitojen arviointi perustuu ajatukseen, että koulussa opittavat taidot kuten
laskeminen ja lukeminen perustuvat kykyyn käsitellä tietoa. Uudet ja laajemmat taidot rakentuvat
aina entisten taitojen varaan. (Paananen, Kultti-Lavikainen & Ahonen, 2005). Koulussa opittavia
taitoja pyritään arvioimaan mahdollisimman tarkasti. Tällöin oppimisessa näkyviä vaikeuksia
pystytään ymmärtämään poikkeavien tiedon käsittelytaitojen kautta. Oppimisvaikeuksia voivat
aiheuttaa esimerkiksi kieleen ja puheeseen liittyvät vaikeudet tai näkemiseen perustuvat
ongelmat. Vaikeuksia voi olla myös tilan hahmottamisessa ja muistin toiminnoissa tai
tarkkaavaisuudessa ja oman toiminnan hallitsemisessa.
Matematiikan oppimisvaikeuksien arviointi on melko hankalaa. Tiedetään hyvin vähän siitä,
miten jotkut tiedon käsittelyn vaikeudet liittyvät matematiikan eri osa-taitojen kehittymiseen.
Seuraavaan taulukkoon on koottu tutkimuksissa havaittuja yhteyksiä matematiikan oppimisvaikeuksien ja erilaisten ymmärtämiseen liittyvien toimintojen välillä. Heikkous jossain tiedon
käsittelyyn liittyvässä toiminnossa ei kaikilla johda samanlaiseen vaikeuteen oppimisessa.
(LukiMat mukaillen.)
6
opinpesa_sininen_03.indd 6
9/28/11 11:48 AM
Tiedon käsittelyyn ja ymmärtämiseen liittyvien toimintojen arviointi
TIEDON KÄSITTELYTAITOIHIN
POHJAUTUVAT TOIMINNOT
Muistitoiminnot
– kielellinen työmuisti
MAHDOLLISET VAIKEUDET
MATEMATIIKASSA
tehtävät, jotka edellyttävät samanaikaisesti tiedon
hetkellistä varastointia ja käsittelyä esim.
luettelemalla laskeminen
Näköaistiin perustuva (visuaalinen) ja paikkaan
liittyvä (spatiaalinen) hahmottaminen
–numeroiden ja laskutoimitusten merkkien oppiminen
–laskujärjestyksen oppiminen
–luvun, paikan merkitys ja lukujärjestelmän oppiminen
–lukutaitojen luettelotaito
–peruslaskutaidon sujuva oppiminen
Kielelliset vaikeudet
–lukujen kirjoittaminen ja lukeminen
–erilaisten käsitteiden oppiminen
Tarkkaavaisuus ja oman työskentelyn jäsentäminen
–vaikea vaihtaa tehtävästä toiseen
–monivaiheisten tehtävien ratkaiseminen vaikeaa
esim. allekkainlaskut tai sanalliset tehtävät
(LukiMat)
7
opinpesa_sininen_03.indd 7
9/28/11 11:48 AM
Tunneperäisten (emotionaalisten) tekijöiden arviointi
Tunneperäisten tekijöiden ei yksistään ajatella aiheuttavan oppimisvaikeutta. Ne ovat kuitenkin
tärkeä tekijä siinä, miten ja missä vaikeudet tietyssä oppiaineessa näkyvät. Alla olevaan
taulukkoon on kerätty kysymyksiä, joita olisi hyvä miettiä arvioitaessa matematiikan
oppimisvaikeuksia.
TUNNEPERÄISET TEKIJÄT
TARKASTELTAVIA KYSYMYKSIÄ
Motivaatio, halu oppia
–miltä matematiikka tuntuu?
(mukavaa – ikävää, vaikea – helppoa)
Itsetunto, minäkuva matematiikan oppijana
–mikä on käsitys siitä, voiko oppia matematiikkaa?
–mikä käsitys itsellä on vaikeuksien syystä
vältteleekö tehtävää vai kieltäytyykö tehtävän
tekemisestä vai onko kiinnostunut suoriutumaan
tehtävästä (onko tehtäväsuuntautunut)?
Suhtautuminen tehtäviin ja työskentely erilaisissa
tilanteissa
–ahdistuuko tietyntyyppisissä tehtävissä?
–miten toimii henkistä ponnistusta vaativissa
tilanteissa?
(LukiMat)
8
opinpesa_sininen_03.indd 8
9/28/11 11:48 AM
Psykologisen tutkimuksen yhteenveto eli lausunto
Psykologi kokoaa jatkotutkimusta koskevat havainnot ja niiden pohjalta tehdyt suositukset
tutkimusyhteenvedoksi, eli lausunnoksi. Yhteenveto jakautuu kolmeen osaan:
• perustietoihin
• varsinaisiin tutkimushavaintoihin
• yhteenvetoon
LAUSUNNON RAKENNE
-
tutkittavan henkilötiedot
-
tutkimukseen tulon syy sekä
PERUSTIEDOT
-
TUTKIMUSHAVAINNOT
lähettävä ja vastaanottava taho
kysymyksen asettelu, mihin
kysymyksiin halutaan vastauksia
-
tutkimuskäyntien ajankohdat
-
käytetyt tiedonhankinnan menetelmät
-
taustatietoja (esim.
-
aikaisemmat tutkimukset)
mahdolliset rajoitukset, jotka
koskevat yhteenvedon käyttötarkoitusta tai käyttöaikaa
YHTEENVETO JA
SUOSITUKSET
(LukiMat)
9
opinpesa_sininen_03.indd 9
9/28/11 11:48 AM
Testitietojen säilyttäminen ja luovuttaminen
Kaikki testien tulokset on säilytettävä huolellisesti. Testaajan on harkittava tarkkaan, mitä tietoja
hän kertoo ja miten hän kuvaa tutkimustuloksia tutkittavalle.
Testin vastausten kertominen testattaville
Testien käytössä pitää noudattaa huomattavaa varovaisuutta. Tehtäviä, niiden vastauksia tai
vastausten tulkintoja ei saa missään tapauksessa levittää ulkopuolisille. Testin suorituksen
aikana tai sen jälkeen ei testattavan kanssa saa käydä läpi testin sisältämiä tehtäviä.
Testin vertailukelpoisuus huononee, jos testin tehtäviä selostetaan tutkittavalle tai hänelle
kerrotaan oikeita vastauksia.
Testitietojen säilyttäminen
Kaikkia henkilötietoja sisältäviä papereita ja muita aineistoja tulee säilyttää siten, että ne eivät
joudu ulkopuolisille. Papereita voidaan säilyttää esimerkiksi lukitussa kaapissa.
Testitietojen luovuttaminen
Testatulla on oikeus tarkastaa kaikki tiedot, joita hänestä on tallennettu. Tarkastusoikeudesta ja
tiedonsaantioikeudesta on säädetty laissa (Henkilötietolain § 26 ja § 28 sekä Laki viranomaisen
toiminnan julkisuudesta (621/1999) § 11 ja § 12). Tarkastusoikeus tarkoittaa, että tutkittavalla on
oikeus nähdä ja lukea kaikki, mitä hänestä on rekisteriin tallennettu. Tiedot on annettava myös
kirjallisena, jos tutkittava niin pyytää. Rekisterillä tarkoitetaan kaikkia sellaisia luetteloita, joissa
on henkilökohtaisia tietoja. Myös alaikäisen huoltajalla on oikeus tarkastaa rekisteriin merkityt
tiedot. Huoltajan tarkastusoikeuteen vaikuttaa alaikäisen kypsyys tehdä päätöksiä, jotka
koskevat häntä itseään.
Asiakkaalla on oikeus käydä läpi omat tai alaikäisen lapsen testitulokset sen psykologin kanssa,
joka on tehnyt tutkimuksen. Psykologin on selitettävä asiat niin laajasti ja perusteellisesti, että
asiakas ymmärtää tutkimuksen tuloksen ja sen perusteet. Psykologi ei saa antaa jäljennöksiä
testeistä ja testipöytäkirjoista.
10
opinpesa_sininen_03.indd 10
9/28/11 11:48 AM
Oppimisvaikeuksien tunnistuslista
Oppimisvaikeuksia voi aluksi itse tunnistaa valmiin tunnistuslistan avulla. Lista auttaa myös,
kun henkilö haluaa keskustella vaikeuksistaan. Tunnistuslistan voi täyttää itse tai yhdessä
esimerkiksi työnohjaajan kanssa.
Alla on 22 kysymystä, jotka liittyvät lukivaikeuteen (lukemisen ja kirjoittamisen vaikeus) tai
muihin oppimisvaikeuksiin. Kysymyslistan tulos on suuntaa-antava. Sen tarkoituksena on vain
helpottaa oppimisvaikeuksien tunnistamista.
Merkitse rasti jokaiseen kysymykseen, johon vastasit kyllä.
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
10.
11.
12.
13.
14.
15.
16.
17.
18.
19.
20.
21.
22.
Onko lukemisesi hidasta?
Onko vieraiden sanojen lukeminen sinulle hankalaa?
Onko sinun vaikea muistaa lukemasi tekstin sisältöä?
Vältätkö lukemista?
Onko vieraiden kielten oppiminen ollut sinulle hankalaa?
Teetkö oikeinkirjoitusvirheitä?
Onko päässä laskeminen ilman apuvälineitä sinulle hankalaa?
Onko sinun hankala seurata puhetta esimerkiksi isossa ryhmässä?
Onko sinun vaikea lausua pitkiä sanoja?
Onko sinusta vaikeaa ottaa vastaan puhelinviestejä ja välittää niitä eteenpäin?
Jos teet jotakin ja sinut keskeytetään, unohdatko mitä olit tekemässä?
Sekoitatko päivämäärät ja kellonajat niin, että tulet väärään aikaan tapaamisiin?
Onko sinusta vaikea muistaa sujuvasti kuukausien järjestys?
Onko sinusta vaikea luetella kuukausien nimet takaperin?
Menevätkö puhelinnumeron numerot helposti väärin kun näppäilet niitä?
Sattuuko sinulle usein huolimattomuusvirheitä?
Onko lomakkeiden täyttö sinusta hankalaa?
Onko sinun vaikea muistaa ihmisten nimiä vaikka yrität painaa niitä mieleesi?
Oliko kertotaulujen oppiminen koulussa vaikeaa?
Sekoitatko usein oikean ja vasemman?
Onko asioiden kirjallinen ilmaisu sinulle hankalaa?
Onko sinulla vaikeuksia ymmärtää karttaa ja onko sinun vaikea löytää perille
uudessa paikassa kartan avulla?
(Opi Oppimaan hanke)
opinpesa_sininen_03.indd 11
11
9/28/11 11:48 AM
Tunnistuslistan tulkintaohjeita
Mitä useampia kyllä-vastauksia tunnistuslistassa on, sitä todennäköisemmin kysymyksessä
voi olla lukivaikeus tai muu oppimisvaikeus. Myöntävä vastaus yli puoleen kysymyksistä antaa
vahvat syyt epäillä selkeää lukivaivaikeutta. Myös pienempi määrä kyllä-vastauksia voi kertoa
lievistä oppimisvaikeuksista. On hyvä kuitenkin muistaa, että myöntävien vastausten taustalla
voi olla myös muita syitä, esimerkiksi laaja-alaisia oppimisen vaikeuksia, neurologisia tai
mielenterveydellisiä ongelmia tai kielitaidon puutetta (esim. maahanmuuttajat).
(Opi Oppimaan hanke)
Haastattelu
Haastattelun avulla täsmennetään tunnistuslistassa esiin nousseita kysymyksiä.
Samalla selvitellään mahdolliseen oppimisvaikeuteen liittyviä taustatekijöitä:
ovatko vaikeudet alkaneet jo lapsuudessa?
miten vaikeudet ovat näkyneet kouluaikana?
millaista koulusuoriutuminen on ollut yleensä, onko saanut erityisopetusta?
voiko vaikeuksien taustalla olla muita sairauksia
(aivosairauksia, pään vammoja, mielenterveyden ongelmia)?
onko henkilöllä riittävä kielitaito tai peruskoulutus (esimerkiksi maahanmuuttajat)?
Haastattelussa voidaan selvittää myös henkilön nykyistä elämäntilannetta sekä sitä, miten
oppimisvaikeudet näkyvät arjessa, työssä ja opinnoissa. Tärkeää on luoda käsitystä siitä, kuinka
suurta haittaa oppimisvaikeus henkilölle aiheuttaa ja tarvitseeko hän lisätutkimuksia,
kuntoutuspalveluita tai muita tukitoimia.
Parhaimmillaan oppimisvaikeuksien toteaminen auttaa ymmärtämään koko eliniän vaivannutta
asiaa. Se myös auttaa selviytymistä arjesta sekä helpottaa tarvittavien tukimuotojen löytämistä.
12
opinpesa_sininen_03.indd 12
9/28/11 11:48 AM
Tutkimus- ja kuntoutuspalvelut
Oppimisvaikeuksien arviointiin ja tutkimuksiin on tarjolla erilaisia vaihtoehtoja:
lukivaikeuden seulontatutkimuksessa arvioidaan lukemisen, kirjoittamisen ja luetun
ymmärtämisen taitoja.
erityisopettajan tai puheterapeutin tutkimuksessa arvioidaan yleensä lukemisen,
kirjoittamisen, luetun ymmärtämisen ja matematiikan taitoja.
psykologin tai neuropsykologin tutkimus on monipuolinen arvio, jossa muun muassa
selvitellään tiedon omaksumista yleensä sekä arvioidaan muistin toimintaa ja oman
toiminnan hallintaa.
13
opinpesa_sininen_03.indd 13
9/28/11 11:49 AM
Ryhmälukiseula
Kohderyhmä
15 vuotta täyttäneet nuoret ja aikuiset, joiden äidinkieli on suomi.
Mikä on lukiseula?
Niilo Mäki Instituutin ryhmälukiseulan perusteella voidaan selvittää lukemiseen ja kirjoittamiseen
liittyvää vaikeutta. Seulatestit ovat useimmiten maksuttomia ja testillä voi saada alustavan ja
suuntaa-antavan tiedon siitä, onko kyseessä lukivaikeus vai ei. Testistä saa kirjallisen palautteen
ja tarvittaessa on mahdollisuus myös henkilökohtaiseen ohjauskeskusteluun testitulosten
perusteella.
Testin pohjalta ei voi saada diagnoosia ja palaute ei ole siis lukilausunto eikä sitä voi käyttää
virallisena lukitodistuksena.
Lukiseuloja järjestetään ryhmämuotoisina monissa oppilaitoksissa ja niitä voi tiedustella
paikallisista lukijärjestöistä. ja suuntaantavia, Seulalausunnot voi oikeuttaa esimerkiksi
oppilaitoksissa tarvittaviin tukitoimenpiteisiin tai erityisjärjestelyihin sekä Celiakirjaston
äänikirjojen lainaamiseen. Ryhmälukiseulassa ei kartoiteta esimerkiksi muistia tai
havaintotoimintoja, joten erilaiset muut oppimisvaikeudet voivat jäädä paljastumatta
pelkänseulatestin perusteella.
Yksilötestaukset
Yksilötestauksen avulla kartoitetaan ja tutkitaan laajasti erilaisia oppimiseen liittyviä vaikeuksia.
Yksilötestauksia tekevät erityisopettajat ja psykologit. Testejä tehdään sekä oppilaitoksissa että
yksityisesti.
Neuropsykologinen tutkimus on hyvin laaja tutkimus, joissa voidaan tarvittaessa erotella erilaisia
oppimisvaikeuksia ja arvioida niitä. Neuropsykologisiin tutkimuksiin tarvitaan terveyskeskuksen
tai työterveyshuollon lääkärin lähete. Tutkimuksiin voi päästä myös työ- ja elinkeinotoimistojen
ammatinvalintapsykologien lähetteellä.
Yksilötutkimuksesta laaditaan lausunto, johon kirjataan myös suositukset ja erityisjärjestelyjen
tarpeet. Tästä tutkimuksesta voi saada erillisen lukilausunnon oppilaitosta tai työnantajaa varten.
14
opinpesa_sininen_03.indd 14
9/28/11 11:49 AM
Koulussa tarjottava tuki
Tukiopetus
Tukiopetus on tarkoitettu oppilaalle, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai
tarvitsee muutoin erityistä tukea. Usein tukea tarvitaan vain yhteen oppiaineeseen tai
opiskeltavaan asiaan. Tukiopetus aloitetaan heti, kun opettaja huomaa oppimisvaikeudet.
Tavoitteena on, että oppilas ei jää pysyvästi jälkeen muusta luokasta eikä oppiminen missään
aineessa jää heikoksi. Tukiopetuksen tarkoitus on siis ennalta ehkäistä vaikeuksia.
Tukiopetusta antaa tavallisesti oppilaan oma luokanopettaja tai aineenopettaja.
Opetus tapahtuu joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai erikseen
sovittuna aikana. Aloitteen tukiopetuksesta tekee ensisijaisesti opettaja.
Tukiopetuksesta ilmoitetaan aina vanhemmille.
Erityisopetus
Väli-aikainen erityisopetus
Joskus oppilas tarvitsee osa-aikaista erityisopetusta. Tällöin hänellä voi olla lieviä oppimisen tai
sopeutumisen vaikeuksia. Osa-aikaisella erityisopetuksella parannetaan oppilaan oppimisen
edellytyksiä. Sillä ehkäistään myös ongelmien kasvua. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan
usein, kun vaikeuksia on lukemisessa tai kirjoittamisessa. Se voi olla myös puheopetusta.
Opetusta voidaan antaa yhdessä tai useassa oppiaineessa. Tavoitteet ja sisällöt sovitetaan
yhteen oppilaan muun opetuksen kanssa.
Osa-aikaista erityisopetusta annetaan usein samanaikaisopetuksena eli yhdessä muun luokan
kanssa. Se voi tapahtua myös pienessä ryhmässä tai vain yhdelle oppilaalle kerrallaan.
Yleensä erityisopettaja antaa osa-aikaista erityisopetusta. Sen järjestämisestä keskustellaan
aina vanhempien kanssa. Vanhempien tuki on tärkeätä opetuksen onnistumiseksi.
(Opetushallitus)
15
opinpesa_sininen_03.indd 15
9/28/11 11:49 AM
Erityisopetuspäätös ja henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma
(HOJKS)
Joskus oppilaalla voi olla erityinen syy, jonka vuoksi hän ei pysty suoriutumaan tavallisesta
perusopetuksesta. Näitä syitä voivat olla vamma, sairaus, viivästyminen kehityksessä tai
tunne-elämän häiriöt. Tällöin on tehtävä erityisopetuspäätös. Sitä varten tarvitaan lääkärin tai
psykologin lausunto tai sosiaalisen tilanteen selvitys. Ennen päätöksen tekemistä keskustellaan
aina vanhempien kanssa. Erityisopetusta voidaan antaa oppilaan omalla luokalla tai
erityisluokalla. Nykyisin erityisopetus järjestetään yhä yleisemmin oppilaan omassa lähikoulussa.
Kun oppilaalla on erityisopetuspäätös, hänelle laaditaan henkilökohtainen opetuksen
järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Siihen merkitään mm. hänen oppimisvalmiutensa
ja tuen tarve, oppimisen tavoitteet ja sisällöt sekä arvioinnin periaatteet sekä käytetyt tukitoimet.
Tukimuotoja ovat mm. avustaja, apuvälineet ja oppimateriaalit. Vanhemmat osallistuvat
suunnitelman laatimiseen. He myös seuraavat yhdessä opettajien kanssa sen toteutumista.
HOJKSista tehdään hallinnollinen päätös, josta on oikeus valittaa.
Avustajapalvelut ja apuvälineet
Vammainen tai muuten erityistä tukea tarvitseva oppilas voi saada ilmaiseksi tulkitsemis- ja
avustajapalveluita sekä erityisiä apuvälineitä, jos hän ei selviä ilman niitä. Tarkoituksena on,
että hänellä on mahdollisuus opiskella ja käydä koulua.
Oppilas saattaa tarvita avustajaa monista ei syistä. Hänellä voi olla oppimisvaikeuksia, jokin
sairaus, vamma tai vaikeuksia sopeutua kouluun. Avustajapalvelut tukevat oppilasta niin, että
hän kykenee ottamaan yhä enemmän itse vastuuta tehtävistään ja selviää ajan myötä ilman
avustajan tukea. Opettaja ja kouluavustaja suunnittelevat yhdessä, miten avustaminen
toteutetaan. Tällöin he ottavat huomioon sekä koko oppilasryhmän että yksittäisten oppilaiden
tarpeet.
Oppilaan vanhemmat tai huoltaja voivat hakea avustajapalveluja tai apuvälineitä kunnan
opetustoimesta. Hakemus on tehtävä kirjallisesti. Palveluiden tarve arvioidaan asiantuntijalausuntojen ja muiden perusteluiden pohjalta. Vanhemmat tai huoltaja saavat asiasta kirjallisen
päätöksen. Mikäli he eivät ole tyytyväisiä päätökseen, he voivat valittaa siitä hallinto-oikeuteen.
Valitusosoite on merkitty päätökseen.
(Opetushallitus)
16
opinpesa_sininen_03.indd 16
9/28/11 11:49 AM
Yksilöllistetty oppimäärä
Tavoitteena on, että kaikki oppilaat saavat suoritettua yleisen oppimäärän kaikissa oppiaineissa.
Jokaista oppilasta tuetaan niin paljon, että hän selviää tästä. Joskus oppilas ei pysty edes tuen
avulla saavuttamaan tavoitteita. Tällöin oppiaineen oppimäärä yksilöllistetään.
Yksilöllistäminen tarkoitta, että oppimisen tavoitteet määritellään oppilaan omien edellytysten
mukaan. Tätä varten oppilaalla on oltava erityisopetuspäätös. Hänen HOJKSssaan kuvataan
tavoitteet, keskeiset sisällöt ja ne periaatteet, joiden mukaan hänen edistymistään seurataan ja
arvioidaan. Arviointi tapahtuu suhteessa niihin tavoitteisiin, jotka on määritelty oppilaan omissa
HOJKSssa. Todistuksessa on tähti (*) niiden oppiaineiden kohdalla, joita oppilas opiskelee
yksilöllistetyn oppimäärän mukaan.
Pidennetty oppivelvollisuus
Niin sanotun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevilla oppilailla esiopetus kestää yhden
tai kaksi vuotta. Lapsi voi aloittaa vapaaehtoisen esiopetuksen jo viisivuotiaana. Esiopetuksen
pituus ja perusopetuksen aloittaminen suunnitellaan sen mukaan, miten lapsi edistyy, mitä tukea
hän tarvitsee ja mikä on kokonaistilanne. Vanhempien kannattaa selvittää hyvissä ajoin eri
vaihtoehdot, joilla lapsi voi suorittaa pidennetyn oppivelvollisuuden sekä miten ne vaikuttavat
lapsen myöhempään koulunkäyntiin. Pidennetystä oppivelvollisuudesta päätetään erityisopetuspäätöksen yhteydessä. Päätös tehdään yleensä ennen oppivelvollisuuden alkamista.
(Opetushallitus) HOJKS - Henkilökohtainen Opetuksen Järjestämistä Koskeva Suunnitelma.
Joskus lapsella on sellainen vamma tai sairaus, ettei hän pysty saavuttamaan tavoitteita
yhdeksässä vuodessa. Tällöin oppivelvollisuus alkaa vuotta aikaisemmin ja kestää 11 vuotta.
Tarkoitus on vahvistaa oppilaan valmiuksia niin, että hän selviytyy opiskelustaan
mahdollisimman hyvin.
17
opinpesa_sininen_03.indd 17
9/28/11 11:49 AM
KELA:n tarjoama tuki
Neuropsykologinen kuntoutus
Neuropsykologista kuntoutusta myönnetään 16 vuotta täyttäneille. Sitä annetaan
kehityksellisistä syistä johtuviin oppimisvaikeuksiin sekä aivovaurioiden jälkeen.
Neuropsykologisen kuntoutuksen tavoitteena on opiskelu- tai työkyvyn parantaminen ja
palauttaminen. Kuntoutuksen jälkeen oppilas voi edetä opinnoissaan ja suorittaa ne
loppuun sekä siirtyä työelämään. Työikäisellä kuntoutus auttaa palaamaan työhön ja
pysymään työelämässä.
(www.kela.fi)
Neuropsykologista kuntoutusta voi saada, jos työ-, opiskelu- tai toimintakykyä rajoittaa
esimerkiksi
• lukihäiriö
• hahmotushäiriö
• tarkkaavaisuushäiriö (ADHD)
• monimuotoinen kehityksellinen häiriö.
Lisäksi kuntoutus voi olla tarpeen, jos henkilöllä on ollut esimerkiksi
• aivohalvaus
• aivoverenvuoto
• aivovamma
• aivotulehdus tai
• muita keskushermostoa vaurioittavia sairauksia.
Edellytyksenä tutkimus ja lausunto
Neuropsykologiseen kuntoutukseen tarvitaan aina lääkärinlausunto ja neuropsykologinen
tutkimus. Niissä selvitetään yksityiskohtaisesti
• mitä erityisvaikeudet ovat
• häiriöiden laajuus
• vaikeusaste
• haitta
• hoidettavuus
Kuntoutettava tarvitsee lausunnon neurologilta, foniatrilta (puhe- ja äänihäiriöiden erikoislääkäri),
psykiatrilta tai muulta erikoislääkäriltä sekä neuropsykologilta. Lääkärinlausunnosta ja
neuropsykologin lausunnosta tulee ilmetä
• miten oppimisvaikeudet haittaavat opiskelujen aloittamista tai etenemistä
• miten vaikeudet haittaavat työssä selviytymistä
• hoitoon hakeutumisen syy
• neuropsykologisten häiriöiden vaiheet
• mahdolliset aikaisemmat hoidot
• hoidon ennuste ja sen merkitys
• selkeä kuntoutustavoite, jossa selvitetään erityisesti työ- tai opiskelukyky
• kuinka usein terapiaa tarvitaan ja terapeutin yhteistyö lääkärin kanssa.
18
opinpesa_sininen_03.indd 18
9/28/11 11:49 AM
Asiakas maksaa omavastuuosuuden
Kela korvaa neuropsykologisesta kuntoutuksesta vain vahvistetun enimmäismäärän.
Tämä on usein pienempi kuin terapeutin palkkio. Jokainen maksaa loput palkkiosta itse.
Toteutetaan avohoitona
Neuropsykologista kuntoutusta annetaan avohoitona. Sen tarve arvioidaan neuropsykologisessa
tutkimuksessa. Neuropsykologi laatii suunnitelman ja kuntoutus tapahtuu sen mukaan 1–2
kertaa viikossa. Kuntoutus voi tapahtua myös ryhmässä. Tällöin se toteutetaan yleensä kerran
viikossa, usein kaksoistuntina.
Yleensä neuropsykologinen kuntoutus vie pitkän ajan. Tukea voi saada enintään 3 vuoden ajan.
Kela tekee päätöksen kuntoutuksesta kuitenkin vain vuodeksi kerrallaan. Jatkotukea varten
tarvitaan uusi lääkärinlausunto ja neuropsykologin lausunto. Kuntoutuksen loputtua
neuropsykologi toimittaa Kelaan loppulausunnon.
Apuvälineitä työhön ja opiskeluun
Joskus henkilö ei selviydy sairauden tai vamman vuoksi työstäsi tai opinnoistasi ilman kalliita
apuvälineitä. Tällöin hän voi saada ne ammatillisena kuntoutuksena Kelasta. Apuvälineitä
ovat esimerkiksi lukutelevisio, piste- ja isonäytöt sekä atk-laitteistot. Ennen apuvälineiden
myöntämistä Kela huomioi, millaisissa opinto- tai työolosuhteissa hakija työskentelee ja mitä
vaatimuksia ne asettavat hänelle. Kela voi korvata myös laitteiden huollosta ja korjauksesta
aiheutuvia kuluja sekä antaa tukea laitteiden käytön opastukseen.
Apuvälineen voi saada aikaisintaan peruskoulun 7. luokalta alkaen. Tällöin opiskelujen tulee
tähdätä ammatillisiin opintoihin ja työelämään. Peruskoululainen esittääkin hakemuksensa
liitteenä suunnitelman ammatillisen koulutuksen toteuttamisesta ja apuvälineiden tarpeesta
opinnoissaan.
Kela myöntää apuvälineitä myös osana harkinnanvaraista kuntoutusta, kun ne ovat
välttämättömiä työssä selviytymisessä. Tällaisia apuvälineitä ovat esim. erikoistyötuolit ja
erikoisvalaisimet, jos työnantaja ei niitä järjestä. Kela ei korvaa näiden apuvälineiden
huolto- ja korjauskuluja, vaan käyttäjä vastaa niistä itse.
Muita jokapäiväiseen selviytymiseen liittyviä apuvälineitä voi tiedustella esimerkiksi
terveyskeskuksesta.
(www.kela.fi)
19
opinpesa_sininen_03.indd 19
9/28/11 11:49 AM
Työ- ja elinkeinotoimiston tarjoama tuki
Ammatillinen kuntoutus
Elämän eri vaiheissa vamma tai sairaus voi heikentää työ- ja toimintakykyä.
Työ- ja elinkeinotoimisto auttaa ratkaisemaan:
millainen työ tai koulutus henkilölle sopii?
voinko henkilö jatkaa työssään vai onko tarpeen harkita ammatin vaihtoa?
mitä taloudellista ja muuta apua voi saada?
kuka järjestää kuntoutuksen?
Erikoistyövoimaneuvojat ja ammatinvalintapsykologit vastaavat ammatillisen kuntoutuksen
palveluista. Kuntoutussuunnittelun palvelut sisältävät aina henkilökohtaista neuvontaa
ja ohjausta. Keskusteluaika virkailijoille pitää varata etukäteen.
Kuntoutussuunnittelu auttaa työllistymisessä ja koulutukseen haussa
Kuntoutussuunnittelun tueksi työ- ja elinkeinotoimisto voi järjestää tutkimuksia sekä työ- ja
koulutuskokeiluja. Palveluista sovitaan yhdessä virkailijan kanssa. Näin vältytään vääriltä
valinnoilta. Virkailija antaa tietoa myös tutkimusten ja koulutuskokeilujen aikana tarvittavasta
toimeentulotuesta sekä muista korvauksista.
Terveyden tilan tutkimukset ja muut työkunnon tutkimukset
Erilaisilla tutkimuksillaa selvitetään asiakkaan terveydentilaa, työ- ja toimintakykyä ja sen
ennustetta. Lisäksi tutkitaan kuntoutuksen tarvetta sekä soveltuvuutta suunniteltuun työhön tai
koulutukseen. Terveydentilan ja työkunnon arviointitutkimuksia voidaan järjestää mm. yleis- tai
erikoislääkärin vastaanotolla, terveyskeskuksessa, mielenterveystoimistossa, alue- ja keskussairaalassa ja kuntoutuslaitoksessa.
Työolosuhteiden järjestelytuki työnantajalle
Työolosuhteiden järjestelytuella korvataan työkoneita tai työvälineitä, joita vajaakuntoinen
työntekijä tarvitsee. Työnantaja voi saada korvausta myös työpaikalla tehtäviin muutoksiin, jotka
ovat välttämättömiä vamman tai sairauden aiheuttaman haitan vuoksi. Myös toisen työntekijän
antama apu voidaan korvata, jos se parantaa vajaakuntoisen henkilön selviytymistä työssään.
Työnantajan tulee itse hakea korvauksia.
(Hakemus työolosuhteiden järjestelytuesta TM685 Lomake.fi –palvelusta)
Tietoa kuntoutuksen vaihtoehdoista tai tutkimukseen ja kuntoutukseen hakemisesta saa
työterveyshuollosta, terveyskeskuksesta, Kelan toimistosta, omalta työeläkevakuuttajalta,
työ- ja elinkeinotoimistosta sekä oppilaitoksista.
(www.mol.fi)
opinpesa_sininen_03.indd 20
20
9/28/11 11:49 AM
Neuropsykologinen tutkimus ja kuntoutus
Neuropsykologisessa tutkimuksessa arvioidaan niitä valmiuksia, jotka vaikuttavat lapsen, nuoren
tai aikuisen oppimiseen ja selviämiseen jokapäiväisessä elämässä. Tutkimuksessa selvitetään
mahdollisimman laajasti tutkittavan vahvoja ja heikkoja toiminta-alueita.
Neuropsykologiseen tutkimukseen lähettämisen syitä ovat:
lapsen, nuoren tai aikuisen kehitystason selvittäminen
erityisvaikeuksien selvittäminen
kielellisen kehityksen viivästyminen
tarkkaavuushäiriöt
kouluvalmiuksien arviointi
oppimisvaikeudet
aivotoiminnan häiriöt
neurologiset sairaudet tai vammat
neuropsykiatriset oireyhtymät (mm. ADHD, Asperger- ja Tourette-oireyhtymä)
Neuropsykologinen tutkimus on aina tiedon kokoamista ja yhdistämistä monien eri tahojen
kanssa. Yhteistyössä ovat mukana lapsen tai nuoren vanhemmat, päiväkodin ja koulun
henkilöstö, työterveyden henkilökunta ja muu hoitohenkilöstö. Tietoa kootaan haastatteluilla,
kysely- ja arviointilomakkeilla sekä monipuolisilla testeillä.
Arvioinnissa on tärkeää:
1.
Ongelman tarkka kuvaus – esim. lukemisen mahdollisimman tarkka kuvaus. Näin saadaan selville, missä lukemisen osataidoissa keskeisimmät vaikeudet ilmenevät.
2.
Neuropsykologisten testien antamat tiedot henkilön taidoista ja kyvyistä eri
osa-alueilla. Erilaisten testien avulla arvioidaan vahvoja ja heikkoja osa-alueita ja niiden suhdetta oppimiseen.
3.
Tiedot mahdollisista riskitekijöistä varhaiskehityksen aikana. Joskus tarvitaan myös erilaisten hermoston rakenteita ja toimintaa kuvaavien tutkimusten tulokset
(esim. EEG ja MRI)
4.
Tutkittavan henkilön minäkuva ja siihen vaikuttavat tekijät. Tiedot vuorovaikutus
suhteista, motivaatiosta, itsetunnosta jne. ovat tärkeitä koska, ne vaikuttavat kokonaistilanteeseen.
(www.ylioppilastutkinto.fi/maaraykset/Luki)
opinpesa_sininen_03.indd 21
21
9/28/11 11:49 AM
Tutkimus aloitetaan vanhempien tapaamisella
Mikäli tutkittava on alaikäinen, keskustellaan aluksi vanhempien kanssa hänen tilanteestaan,
kehityksestään, vahvuuksistaan ja tuettavista puolistaan. Tutkimuskäyntejä on yleensä kolme tai
neljä. Yksi tutkimuskerta kestää tavallisesti 1-1,5 tuntia. Tutkimuskertojen määrässä ja kestossa
huomioidaan lapsen tai nuoren jaksaminen. Tutkimuksen päätyttyä vanhempien kanssa
keskustellaan tuloksista. Tutkimuksesta laaditaan myös kirjallinen lausunto vanhemmille ja
lähettävälle lääkärille. Tutkimukseen voi kuulua myös yhteisneuvottelu, vanhempien, opettajien
sekä muiden tutkittavan kanssa työskentelevien ammattihenkilöiden kanssa. Neuvotteluissa
keskustellaan yhdessä tarvittavista tukitoimista.
Neuropsykologiseen tutkimukseen tullaan yleensä lääkärin lähetteellä
Kuntien kuntoutustyöryhmät, erikoissairaanhoidon lastenenneurologit, lastenpsykiatriset
työryhmät ja yksityislääkärit antavat maksusitoumuksia neuropsykologisiin tutkimuksiin.
Yksityisesti tehdystä tutkimuksesta Kelan sairausvakuutus korvaa osan. Myös vakuutusyhtiöt
saattavat korvata lääkärin määräämän neuropsykologisen tutkimuksen kustannukset.
(www.ylioppilastutkinto.fi/maaraykset/Luki)
22
opinpesa_sininen_03.indd 22
9/28/11 11:49 AM
Asentohuimaushoito
Asentohuimaus on yleisin tasapainoelimen sairaus. Hyvälaatuinen asentohuimaus syntyy, kun
ns. ”tasapainokivet” kertyvät väärään paikkaan tasapainoelimen sisälle Nämä kivet ärsyttävät
liikettä aistivia soluja keskushermostossa ja aiheuttavat virheellisen liikeen tunteen.
Asentohuimauksen tunnetuin oire on kiertohuimaus, joka aiheutuu pään asennon muutoksesta.
Tunnetta voi kuvata karusellimaiseksi. Oireet alkavat tavallisesti yöllä tai aamulla, kun henkilö
kääntää kylkeä tai nousee pystyyn. Asentohuimaus saattaa näkyä myös matkapahinvointina,
paniikkihäiriönä ja korkean- tai ahtaan paikan kammona.
Asentohuimaus on hyvin yleinen. Se on myös perinnöllinen. Jopa lähes puolet (47 %)
suomalaisista kärsii huimauksesta jossain vaiheessa elämää. Huimauksen lisäksi
asentohuimaus voi aiheuttaa ongelmia tiedon käsittelyn nopeudessa ja tarkkuudessa.
Asentohuimaushoito on hyvänlaatuisen asentohuimauksen lääketieteellinen hoitokeino.
Tasapainoelin sijaitsee korvan sisällä. Testien avulla selvitetään kumman tasapainoelimen
alueelta huimaus on peräisin. Tämän jälkeen voidaan määritellä potilaalle soveltuva
asentohuimaushoito. Tulosten perusteella hoito auttaa jopa 60-70 %:lla potilasta.
Oireet lievenevät huomattavasti tai häviävät kokonaan jo ensimmäisen hoitokerran jälkeen.
Asentohuimaushoito perustuu pään kääntelyyn. Joona
Voutilainen kertoo, että
harjoitukset ovat helppoja.
Kuva: YLE / Petri Aaltonen
Korvan tasapainoelimiin vaikuttava asentohuimaushoito on auttanut myös lukihäiriöissä. Hoidon
avulla korvien kaarikäytäviin liikkuneet kalkkihiukkaset siirtyvät pois, ja muun muassa silmässä
tuntuvat liikehäiriöt korjaantuvat.
(YLE Tampere / Heli Keskinen)
23
opinpesa_sininen_03.indd 23
9/28/11 11:49 AM
Sensomotorinen kuntoutus
Sensomotorinen kuntoutus on menetelmä, jolla korjataan yliaktiivisesti tai epätarkoituksenmukaisesti toimivien aistien toimintaa. Siinä tutkitaan ja hoidetaan tasapaino- ja kuuloaistia ja
näkemällä hahmottamista. Lisäksi kartoitetaan ja hoidetaan liikkeiden hallintaa häiritsevät niin
sanotut lapsuusajan primitiivirefleksit. Nämä saattavat olla syynä aistitoiminnan
epätasapainotiloihin, jotka aiheuttavat mm. oppimishäiriöitä.
Sensomotorinen kuntoutus koostuu useasta osa-alueesta kuten kuulonmuokkaushoidosta
(ADT), tasapainoelimen kuntoutuksesta, näön tutkimisesta ja näkemällä hahmottamisen
kuntoutuksesta. Siihen kuuluu lisäksi refleksijärjestelmän sekä ns. primitiivirefleksien tutkimusta
ja kuntoutusta.
Sensomotorisesta kuntoutuksesta hyötyvät esim. puhe- ja äänihäiriöiset, kuulon yliherkkyydestä,
motorisista ongelmista tai oppimisvaikeuksista kärsivät henkilöt.
Käytännössä aistitoiminnan ongelmat saattavat vaikuttaa seuraavilla tavoilla:
kuulee puheen epäselvästi
ymmärtää ohjeet huonosti
saattaa olla hidas lukija ja ymmärtää huonosti lukemansa
muille normaalitasoinen ääni tuntuu tuskallisen kovalta
saattaa olla puhevaikeuksia
kömpelö
levoton ja heikko keskittymiskyky
huono tasapainonhallinta
hahmottaa heikosti näkemäänsä
ongelmia on aiemmin saatettu diagnosoida esim. MBD, ADD, ADHD,
dysfasia, dysleksia, autismi, asberger
24
opinpesa_sininen_03.indd 24
9/28/11 11:49 AM